Suomen sota toi sadan vuoden rauhan. Hilkka Pietilä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen sota toi sadan vuoden rauhan. Hilkka Pietilä"

Transkriptio

1 1 M 200 VUOTTA Su o m e n sodasta Suomen sota toi sadan vuoden rauhan Näyttää siltä, että Ruotsissakin halutaan muistaa meidän kanssamme Suomen sodan 200-vuotismuistoa? Sotahan oli kuitenkin Ruotsille totaalinen tappio vain sen maan miehitys olisi ollut pahempi! Meille Suomen sota sen sijaan oli suuri voitto. Emme edes tajunneet silloin, 200 vuotta sitten, miten suuri voitto se oli. Siksi meillä on syytä muistaa sitä sotaa. Mutta miksi muistetaan vain sotaa ei sodissa yleensäkään ole paljon juhlimista. Se suurenmoinen näyttely, joka on nyt Kansallismuseossa, muistuttaa vain itse sodasta ja siihen liittyneestä suurvaltapelistä. Suomen sodan seurauksia jälkeenpäin sen sijaan kannattaisi juhlia. Ellei sota olisi päättynyt niin kuin tiedämme, meitä ei ehkä olisi olemassa itsenäisenä kansakuntana. Ei olisi suomenkieltä, ei suomalaista identiteettiä eikä omaa kulttuuria, joka vasta sen jälkeen pääsi heräämään. Sodat loppuivat Hilkka Pietilä Asia, joka todella kannattaa muistaa, on se, että Suomen sota lopetti sodat Ruotsin ja Venäjän välillä. Niitähän käytiin vuosisatoja meidän maaperällämme, me niistä kärsimme verisesti ja suomalaiset miehet niissä joutuivat taistelemaan. Viimeisten 200 vuoden aikana ei Ruotsin ja Venäjän välillä ole ollut yhtään sotaa. Se on ollut suuri voitto meille molemmille, mutta se ei näyttelyssä näy. Myös meille Suomen sota toi sadan vuoden rauhan. Saimme rauhassa rakentaa omaa itseämme maana ja kansana. Käytimme sen vuosisadan niin uskomattoman hyvin, että sitä ei uskoisi, ellei historiamme sitä kertoisi. Mitä enemmän perehdyn Suomen 1800-luvun historiaan, sitä enemmän hämmästelen ja ihailen sitä kehitystä, joka tässä maassa saatiin aikaan yhden vuosisadan aikana. Miksei juhlimisen painopiste ole tässä? Siinä, mitä sodan jälkeen ja osaltaan sen seurauksena on Suomessa tapahtunut ja mitä se kehitys meille merkitsee? Mihin kaikkeen saimme mahdollisuudet vasta sen sodan jälkeen? Suomen ja Ruotsin suhteissa ei vuosi 1809 ollut mikään ero ja uusi alku, niin kuin näyttelyn otsikointi sanoo. Uusi alku tuli vasta yli sata vuotta myöhemmin. Vaikka Ruotsin kruununprinsessa Viktoria oli täällä, ei Ruotsilla ole tämän asian kanssa paljon tekemistä. Se herätti kuitenkin kysymyksen, onko täällä tai Ruotsissa vieläkin niitä, jotka uskovat, että Ruotsi voitti? SUOMEN YK-LIITTO Suomen YK-liitto on 1954 perustettu kansalaisjärjestö, joka tekee tunnetuksi ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja periaatteita. - kasvattaa ja kouluttaa maailmanlaajuisesta vastuusta ja vaikutusmahdollisuuksista - välittää ja tuottaa tietoa YK:sta ja sen toiminnasta - vaikuttaa suomalaiseen YK-politiikkaan. Suomen YK-liiton toiminta-ajatus ja toimintatavat määritellään seuraavasti: Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena keskusjärjestönä tehdä tunnetuksi Yhdistyneiden kansakuntien päämääriä ja periaatteita sekä tukea järjestön toimintaa ja siten edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä ja kansojen rauhanomaista yhteistoimintaa. Tarkoitusperiensä toteuttamiseksi liitto järjestää kokouksia, seminaareja, kursseja ja esitelmätilaisuuksia, harjoittaa tiedotus-, valistus-, julkaisu- ja kustannustoimintaa sekä myötävaikuttaa samoja tarkoitusperiä toteuttavien paikallisten YK-yhdistysten ja toimintakeskusten perustamiseen. Suomen YK-liiton toiminnassa on mukana jäsen- ja paikallisyhdistyksiä, kaiken kaikkiaan yli 60 suomalaista järjestöä. Liitolla on myös henkilö- ja kannatusjäseniä. Liiton toimistolla Helsingin Töölössä työskentelee neljä henkilöä sekä vaihteleva määrä harjoittelijoita, siviilipalvelusmiehiä ja projektityöntekijöitä. Liiton toimintaa ohjaa jäsenjärjestöjen edustajista koottu hallitus. Maatalous- ja metsätieteitten maisteri Hilkka Pietilä toimi Suomen YK-liiton pääsihteerinä vuosina

2 2 Pääkirjoitus SITTENKIN JUHLAVUOSI? Jo hyvissä ajoin ennen tätä vuotta virallinen Ruotsi antoi ymmärtää, että Suomessa ei sovi juhlia eroon pääsyä Ruotsin vallan alta. Suomi antautui ja virallisesti vuosi 2009 on merkkivuosi. Avajaiset Ruotsissa olivat 15 tammikuuta. Ruotsin valtiopäivätalossa tapahtui nyt jotakin ennen kuulumatonta Suomen pääministeri puhui pätkän puheestaan suomeksi! Historiallinen tapahtuma, josta Suomen media vaikeni visusti. Pääministeri Matti Vanhanen ansaitsee kaikkien suomalaisten kunnioituksen. Häneen puheensa 33 suomen sanaa Tukholmassa tekevät jo yksin tästä vuodesta juhlavuoden ja Matti Vanhasesta kansallissankarin. Kuulijoina olivat sentään kuningashuoneen edustajat ja Ruotsin hallituksen kerma. Suomen onni oli päästä irti Ruotsista 200 vuotta sitten. Se mahdollisti suomen kielen nousun, kulttuurin ja talouden kehittymisen sekä suomalaisten kasvamisen itsenäisyyteen. Suomen sodan kuvakin on muuttumassa. Ruotsinkielisten runoilijoiden satuilema sankaritaru on alkanut muotoutua paremmin todellisuutta vastaavaksi. Parhaiten sitä kuvaa sodan päätöshetket kaukana Pohjanlahden länsipuolella, missä suomalaiset sotilaat lähetettiin ryysyissään kotiin, kun Ruotsin armeija puettiin tuliteriin univormuihin. Mitäpä sitä vaatettamaan alempirotuisia suomalaisia. Kohtalo on pakottanut meidät hehkuttamaan Ruotsin kaikinpuolista suurenmoisuutta ja ruotsin kielen ylivertaiseksi mainostettua sivistysvoimaa. Neuvostoliiton hajoaminen, YYA-sopimuksen irtisanominen ja EU-jäsenyys muuttivat kuitenkin kaiken. Nyt voidaan käsitellä kriittisesti Ruotsin vallan kielteisiäkin seuraamuksia. Ruotsin uusi suurlähettiläs Johan Molander on rynnännyt Suomeen kuin siirtomaaherra konsanaan. Hänen haastattelunsa Hufvudstadsbladetissa on uskomaton. Herra on ryntäillyt valtion virastosta toiseen tutkimassa hissien ohje- ja varoitustekstejä, ja kauhukseen havainnut ruotsin puuttuvan niistä. Molanderin Heikki Tala mielestä ruotsin kieli ei näy riittävästi Suomessa ei, vaikka meillä edelleen on pakkoruotsi peruskoulusta yliopistotutkintoihin. Suurlähettiläs hehkuttaa, miten valtavasti Ruotsi on tehnyt suomen kielen hyväksi! Edellinenkin suurlähettiläs kertoi, miten Ruotsi oli ensimmäisen kerran antanut rahaa Tukholman suomalaiselle kirjastolle. Just så! Joskus ei voi kuin ihailla ruotsalaisten totaalisesti puuttuvaa suhteellisuudentajua ja ylivertaista röyhkeyttä. Ruotsi on meille tärkeä ja läheisin maa. Meillä on enemmän yhteistä kuin ehkä millään muulla kahdella naapurimaalla. Sen pitää alkaa näkyä nyt myös kieliasioissa tasavertaisuutena ja vastavuoroisuutena. Meillä suomalaisilla on todella hyvä syy viettää juhlavuotta. Suomen eroon pääsy Ruotsin vallasta oli suomalaisuuden suurvoitto ehkä suurin kautta aikojen. RUOTSI-SUOMI tappava yhdistelmä suomalaisille Jouko Vahtola: Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin (Otava 2003) Alla olevat kaksi kuvaa kertovat, millaista oli suomalaisten elämä Ruotsin vallan aikana. Moneen sataan vuoteen suomalaisten määrä ei juurikaan päässyt nousemaan, vaikka samaan aikaan emämaan väkiluku moninkertaistui. Suomalaisten osana oli taistella Ruotsille suurvalta-asema ja hankkia ryöstösaalista Ruotsin aatelistolle. Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian professori Jouko Vahtola kuvailee näin Ruotsin suhtautumista suomalaisiin: Pultavan tappion jälkeen, kun Ruotsikaan ei enää ollut venäläisiltä turvassa, Suomi ei saanut mitään ja sai tulla toimeen omillaan. Valtaneuvosto suhtautui Suomen puolustamiseen väheksyvästi; suomalainen syntyperä ei herkistänyt sen johtavia miehiä Fabian Wredeä ja Arvid Hornia Suomen asialle. Miesavusta ei kannattanut edes haaveksia, vaikka sitäkin pyydettiin. Sitä olisi ollut toki mahdollista lähettää: Tanskan ja Norjan rajoilla oli yli miestä ja Tukholman turvana miestä. Suomi oli Ruotsille perifeerinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman suojamuuri ja ruoka-aitta, kuten sanottiin.

3 Sampo Terho, kirjoittaja on filosofian maisteri ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija 3 Suomen sodan historiallinen merkitys Vaiheikas Suomen sota muistetaan ennen kaikkea siitä, että se päätti lopullisesti Ruotsin satoja vuosia kestäneen vallan Suomessa. Venäjä ei tosin aloittanut sotaa tarkoituksenaan vallata pysyvästi suomalaiset maakunnat, vaan ainoastaan pakottaakseen Ruotsin mannermaasulkemukseen Iso- Britanniaa vastaan. Taistelut kuitenkin sujuivat venäläisittäin niin otollisesti, että tavoitteita muutettiin ja tsaari Aleksanteri I päätti liittää Suomen imperiumiinsa. Mitkä olivat Suomen sodan ja sen 1809 päättäneen Haminan rauhan vaikutukset Suomelle? Seuraamukset eivät lopulta olleet niin kielteiset, kuin ehkä alkuun luulisi. Jo aiemmin venäläiset olivat miehittäneet nykyisen Suomen alueet niin isonvihan kuin pikkuvihan aikaan, ja suomalaisia alueita Karjalan kannakselta Haminaan saakka liitetty Venäjään. Nämä kaksi 1700-luvulla koettua miehitysaikaa olivat romuttaneet ruotsalaisten arvovallan Pohjanlahden tällä puolen niin, että liittyminen Venäjän tsaarin alaisuuteen hyväksyttiin melko helposti. Uudet uskollisuudenvalat vannottiin mukisematta ja vertauskuvallisesti suomalaisten onkin sanottu vaihtaneen esivaltaa kuin paitaa. Suomen kieli ja kulttuuri nousevat Kielellisesti ja kulttuurisesti Suomen sodan jälkivaikutus oli oikeastaan melko onnellinen. Pitkä Ruotsin vallan aika oli vähitellen alkanut syödä suomalaisten omaleimaisuutta. Maamme eliitti oli ruotsalaistunut ja ruotsin kieli uhkasi syrjäyttää vähitellen 1700-luvulla jopa suomen kielen enemmistöaseman. Suurimmillaan on arveltu peräti viidenneksen kansasta jo puhuneen ruotsia ensimmäisenä kielenään. Kun tsaari otti Suomen haltuunsa, oli hänelle ensiarvoisen tärkeää katkoa suomalaisten sidoksia vanhaan emämaahan. Ruotsalaistuminen laitettiin kuriin, mutta suomalaisuus taas oli kulttuurina vielä niin lapsenkengissä, ettei sen nähty olevan uhka alamaisten sitoutumiselle Venäjään. Siten vallanvaihto lopulta loi entistä paljon paremmat olosuhteet omaleimaisen suomalaisuuden puhkeamiselle kukkaan. Suomen asema parani alkuun poliittisestikin. Saimme autonomian ja keisari piti Porvoon maapäivillä kuuluisan juhlapuheensa, jossa hän sanoi Suomen tulleen nostetuksi kansakuntien joukkoon. Pian valloituksen jälkeen venäläiset myös yhdistivät aiemmin valloitetut alueet (Vanha Suomi) hallinnollisesti uusien valloitusten kanssa, jolloin suomalaiset maakunnat jälleen eheytyivät yhden hallinnon alle. Seuranneena autonomian vuosisatana kylvettiin Suomen itsenäisyyden siemenet. Ilman tätä pitkää itsehallintoa ei itsenäisyyttä olisi aikanaan kyetty ottamaan lähimainkaan yhtä kypsästi vastaan. Vaikka itsenäisyyden alkutaival meilläkin oli myrskyisä, Suomi ei romahtanut sen enempää anarkiaan kuin diktatuuriin, kuten monille itsenäistyneille valtioille ensimmäisen maailmansodan jälkeen kävi, tai kuten monille toisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneille Afrikan valtioille on käynyt. Talouskin kohenee Myös taloudellisesti autonomian aika oli voimakasta kehityksen aikaa. Vienti tsaarin imperiumin pääkaupunkiin Pietariin tuki koko Itä- Suomen taloutta. Uusimaa sai piristysruiskeen kun Helsinkiä alettiin kehittää uudeksi pääkaupungiksi. Teollistumisen kehittyessä maahan rakennettiin rautateitä (siksi meillä on yhä länsimaita leveämpi venäläinen raideleveys) ja Venäjä houkutteli parhaansa mukaan ulkomaalaisia investoijia, joiden avulla mm. Tampere nousi teolliseen kukoistukseen. Koko maassa kaupan esteitä poistettiin ja elinkeinonvapautta laajennettiin. Autonomian ajan vaurastumisesta kertoo sekin, että tuona aikana Suomen väkiluku yli kolminkertaistui. Suomen sota kylvi kuitenkin myös uusien konfliktien siemeniä. Venäläiset arvioivat väärin, että kulttuuriton Suomi alkaisi heidän vallassaan vähitellen henkisesti lähentyä emämaata. Kauppasuhteita lukuun ottamatta mitään lähentymistä ei vuosikymmenien saatossa tapahtunut, vaan suomalaiset kokivat ainoaksi yhdistäväksi tekijäksi yhteisen tsaarin. Vuosisatojen Ruotsin vallan aika oli tehnyt suomalaisten valtavasta enemmistöstä peruuttamattomasti sydämeltään länsimaalaisia. Venäläisyys ei vähääkään kiehtonut suomalaisia eikä toisaalta Suomeen muuttaminen venäläisiä; ensimmäisen maailmansodan alkaessa Suomen venäläisvähemmistö käsitti 0,2 % väkiluvusta, eli monin verroin vähemmän kuin edes nyt. Kun Venäjä autonomian aikana vähitellen alkoi kiristää otettaan ja lopulta aktiivisesti venäläistää Suomea, suomalaiset pyrkivät kaiken aikaa vain laajempaan autonomiaan ja oman kulttuurin synnyttämiseen. Näiden ristiriitaisten toiveiden ja kehityskulkujen takia yhteenotto venäläisten ja suomalaisten välillä oli ajan oloon väistämätön. Onneksemme konflikti lopulta päättyi eri vaiheiden kautta suomalaisuuden voittoon ja itsenäisen Suomen syntyyn. Ruotsin tappio Tiivistäen Suomen sota oli siis tappio ennen kaikkea Ruotsille. Sen sijaan Suomelle ja suomalaisuudelle sodan merkitys osoittautui myönteiseksi. Toki olisimme Ruotsin vallassakin varmasti 1800-luvulla vaurastuneet ja kansa kasvanut, mutta todennäköisesti hitaammin kuin autonomisessa Suomessa. Kulttuurin suhteen on vaikea arvioida miten ja missä muodossa kansallinen herääminen olisi toteutunut ruotsin vallan alla, mutta varmaankin laimeammin. Samoin fennomaanien ja svekomaanien taistelu olisi Ruotsin vallassa todennäköisesti kääntynyt huonompaan lopputulokseen. Jos ruotsalaistuneen eliitin johtama Suomi olisi ylipäänsä koskaan itsenäistynyt Ruotsista, olisimme tuskin saavuttaneet itsenäisyyttämme yhtä päättäväisinä ja tietoisina omaleimaisuudestamme pahimmillaan olisimme irlantilaisten tapaan olleet jo oman kielemme menettäneitä. Kaikkiaan maamme liittämisen Venäjään Haminan rauhassa oli historiamme suuria käänteitä. Vain keskiaikainen Ruotsiin liittyminen, 1800-luvun kansallinen herääminen, ja 1900-luvun itsenäistyminen ovat historiassamme yhtä merkittäviä tapahtumia, samoin kuin itsenäisyyden säilyttäminen talvi-, ja jatkosodissa. Aika näyttää osoittautuuko EU:hun liittymisemme hyvässä tai pahassa yhtä merkittäväksi käänteeksi. Se on hyvin mahdollista, sillä EU ohjaa itsenäisen Suomemme lainsäädäntöä vähintään yhtä paljon kuin tsaarinhallinto aikanaan autonomisessa Suomessa.

4 4 Kari Hautanen, kirjoittaja on hyvinkääläinen kauppaneuvos Suomen autonomian synnyn ratkaisivat Venäjän omat tarpeet Miksi Venäjän keisari Aleksanteri I myönsi autonomian Suomelle vuonna 1809 sen jälkeen, kun hän oli valloittanut Suomen Ruotsilta? Oliko Ruotsin kuninkaan Kustaa III :n vuonna 1772 tekemä vallankaappausta ja sitä seuranneen itsevaltiuden kausi syynä siihen, että Venäjän keisari Aleksanteri I kohotti Suomen vuonna 1809 kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Venäjän keisarille oli yksinkertainen ratkaisu, että hän sai vuonna 1809 astua valmiiseen pöytään ; itsevaltainen keisari yksinkertaisesti asettui itsevaltaisen kuninkaan tilalle. Ruotsalainen itsevalta korvautui venäläisellä. Miksi autonomia? Venäjän oma hallinnollinen takapajuisuus ja korruptoituneisuus olivat ratkaiseva syy siihen, että Aleksanteri I antoi Suomelle autonomian. Samasta syystä monet muut Venäjän valloittamat maat saivat säilyttää entiset valtarakenteensa silloin, kun ne liitettiin Venäjän imperiumiin. Baltian provinsseissa jäivät toimimaan baltiansaksalaisten maapäivät. Vanhassa Suomessa oli jäänyt voimaan Kristofferin maalaki vuodelta Aleksanteri I oli myös Puolan kuningas ja siellä kokoontuivat säännöllisesti paikalliset maapäivät vuodesta 1818 lähtien. Sama pääsääntö toteutui Venäjän eteläisissä valloituksissa. Myös muut sen ajan imperiumit pyrkivät hallitsemaan voittomaitaan käyttäen apunaan valloitettujen maiden vanhaa eliittiä ja liittoutumalla sen kanssa. Ellei Kustaa III olisi tehnyt vallankaappausta Ruotsi- Suomessa vuonna 1772, olisi Aleksanteri I tehnyt sen Suomessa vuonna 1809, koska hänelle ei olisi kelvannut vähempi kuin itsevaltius. Suomen silloinen säätyläisvirkamiehistö olisi todennäköisesti molemmissa tapauksissa saanut pitää valtansa tavalliseen rahvaaseen nähden, koska säätyläiset ottivat venäläiset valloittajat vastaan avosylin ja vannoivat uskollisuutta uudelle hallitsijalleen (Heikki Ylikangas, Suomen historian solmukohdat). Autonomisen Suomen ensimmäiset vuosikymmenet olivat nimenomaan ruotsinkielisten säätyläisten ja virkamiesten autonomiaa vuoteen 1855 saakka. Niiden valta jopa kasvoi, koska valtiopäiviä ei kutsuttu koolle ennen vuotta Säätyläisvirkamiehistö sai hallita maata ja sen elinkeinopolitiikkaa varsin itsenäisesti säätyvaltiopäivienkään häiritsemättä, vaikka olisihan sielläkin ollut säätyläisillä selkeä enemmistöedustus turvanaan. Pietarin jäykkä käsivarsi, jota vahva armeija vakaisti, piti pystyssä suomalaisen virkamiehistön asemaa (Ylikangas, s.134). Silloinen politiikka suosi ennen muuta säätyläisiä ja virkamiehistö toimi hyvässä yhteisymmärryksessä keisarin kanssa. Verovarat, jotka olivat ennen menneet Ruotsiin, saivat jäädä nyt Suomeen. Autonomian alkuaikoina Suomen väkiluku kasvoi nopeasti, mutta Suomen yhteiskuntarakenne jähmettyi. Kun nopea väestönkasvu johti työvoiman liikatarjontaan, työehdot pysyivät huonoina, ja seurauksena yhteiskunnan eriarvoisuuden ja rikollisuuden lisääntyminen. Taistelu vaikutusvallasta Ruotsin kieli oli säätyläistön tunnusmerkki ja valtakunnan ainoa virallinen kieli, vaikka 85 % väestöstä puhui suomea. Siksi suomenkieliset opettelivat ruotsia parantaakseen yhteiskunnallista asemaansa. Suomen ruotsalaistuminen jatkuikin Venäjän alaisuudessa aina 1880-luvulle saakka. Autonomian ajan Suomessa oli yhteiskunnan jäykkien rakenteiden alla vastakohtaisuuksia, jotka etsivät purkautumistaan. Autonomian alkuaikoina yleinen kansallisuusaatteen nousu herätti suomalaiset vaatimaan suomen kielen aseman parantamista ja loppuaikoina työväenliikkeen synty sai työväestön vaatimaan oman asemansa parantamista. Suomalaisuusaatteen nousun torjumisessa säätyläiset eivät saaneet keisaria puolelleen, vaan päinvastoin, ennen sortokautta keisarit halusivat tukea suomenkieltä etäännyttääkseen Suomea entisestä emämaasta Ruotsista. Työväenaatetta vastaan taistellessaan keisari ja virkamiessäätyläistö sen sijaan olivat rintamalinjan samalla puolella ja liittolaisia keskenään. Vertailtaessa vuosien 1809 ja 1917 ratkaisuja toisiinsa, on kiintoisaa ja ymmärrettävää, että säätyläistö pyrki olemaan mukana molemmissa käännekohdissa ja turvaamaan oman vaikutusvaltansa säilymisen mahdollisimman vahvana. Vuonna 1809 säätyläistö onnistui tässä tavoitteessaan hyvin, mutta 1917 huonommin. Säätyläistö luotti vahvaan keisarivaltaan tai kuningasvaltaan enemmän kuin tasavaltaan ja parlamentaariseen demokratiaan, jossa säätyläistön äänivalta armotta putosi murto-osaan entisestään. Päivän kysymyksiä Helsingin Sanomissa Joutaako pakkoruotsista ja -suomesta luopua? Kyllä 66 %, Ei 34 % (Vastanneita ) Voiko kielipuolueella olla tulevaisuutta Suomessa? Ei 84 %, Kyllä 16 % (Vastanneita 5.492)

5 Onhan maamme kaksikielinen! vaan onko sittenkään? 5 Suomeen on pesiytynyt omituinen tapa tokaista pakollisen ruotsin kielen opetuksen perusteluksi sen enempää ajattelematta onhan maamme kaksikielinen. Todellisuus on kuitenkin aivan toisenlainen. Peräti 92 prosentilla Suomen kansalaisista äidinkieli on suomi. Ruotsinkielisiä on vain runsas 5 prosenttia ja hekin asuvat pääosin hyvin suppealla alueella. Loput 3 prosenttia puhuvat lähes 200 erilaista kieltä äidinkieliään. Toinen harha on puhua toisesta kotimaisesta kielestä, joka tarkoittaa joko suomea tai ruotsia. Kuitenkin ensimmäistä näistä toisista kotimaisista kielistä puhuu 92 % väestöstä äidinkielenään ja vain 5 % ruotsia. Pakkoruotsia Tohmajärvellä perustellaan sillä, että joku voi sieltä joutua joskus töihin Närpiöön kurkunleikkaajaksi, vaikka venäjän kielellä Itä-Suomessa olisi ihan oikea tarve. Nyt kuitenkin suomalaiset nuoret ovat nousseet vaatimaan pakkoruotsin poistamista. Merkittävin julkilausuma tuli Suomen Lukiolaisten Liitolta, jolla on yli jäsentä. Liitto vaatii pakkoruotsin poistamista sekä peruskoulusta että lukiosta. Merkittävää on myös se, että kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten nuoret esittivät viime vuonna vaatimuksen pakkoruotsin poistamiseksi. Kuvan 2 kielikartta kertoo, miten suomenkielinen maamme on myös maantieteellisesti. Tämäkin puoltaa pakkoruotsin poistamista. Opintopolkuun kuuluvat kaksi vierasta kieltä tulee olla opiskelijan itsensä valittavissa, kuten opetusministeriön KIEPOprojekti esittää raportissaan (2007). Näin voimme monipuolistaa nykyistä erittäin suppeaa kielitaitoa. Esimerkiksi Itä-Suomessa on jo pitkään haluttu vapaaehtoinen venäjä pakollisen ruotsin tilalle. Professori Jarmo Virmavirta Merkkivuosi, ei juhlavuosi Vuosi 2009 on Suomen autonomian synnyn merkkivuosi. Merkkivuosi, ei juhlavuosi. Virallisessa luonnehdinnassa on hienovarainen myönnytys Ruotsin suuntaan. Vieläkään ei pidetä kohteliaana tunnustaa, että ero Ruotsista oli Suomen synnyn välttämätön edellytys. Ruotsissakin on merkkivuoden toimikunta, jota johtaa ulkoministeri Carl Bildt. Sen verran Ruotsissa on jäljellä entisen suurvallan hienohipiäisyyttä, ettei se suostu osallistumaan ainakaan poliittisen tason tilaisuuksiin, joissa Venäjä on mukana.

6 6 Erkki Pihkala, kirjoittaja on taloushistorian emeritusprofessori ja Suomalaisuuden Liiton kunniajäsen SUOMEN SOTIEN PERINTÖ Isänmaallisuuteen kuuluu Suomessa tietynlainen kuva meitä koskettaneista sodista. Siihen ei enää kuulu topeliaanis-runebergiläinen romantisoitu kuva Ruotsin suurvalta-ajan sodista. Silloinhan muka Ruotsin nimen kunnia lensi yli maan. Suomen kansan todellisessa kokemuksessa (Ruotsiin samaistuvia ruotsinkielisiä ehkä lukuun ottamatta) Ruotsin sodat merkitsivät raskaita veroja ja sotaväenottoja. Talouselämä ja suomenkielinen kulttuuri jäivät näin kehittämättä ja Ruotsin sotapolitiikan köyhdyttämä maa sai emämaassa takapajulan, jopa kurjalan maineen. Suomi pystyi puolustautumaan hyvin omin voimin Novgorodia vastaan. Venäjän vallattua Novgorodin Tanskan kuningas Hans I teki vuonna 1470 liiton Venäjän kanssa. Tämän jälkeen Ruotsin ja Tanskan sota merkitsi säännöllisesti sotaa myös Venäjän kanssa. Laskun tästä suurvaltapolitiikasta maksoivat suomalaiset, kun taas Ruotsi sai Etelä- Ruotsin maakunnat Tanskalta. Venäjän nousu suurvallaksi ja siihen liittynyt Pietarin perustaminen toivat Suomeen Isonvihan ja Pikkuvihan 1700-luvun alkupuoliskolla. Venäläishävityksen lisäksi tuloksena oli maan entistä pahempi ruotsalaistaminen. Suomen kielenkin uskottiin ajan mittaan häviävän. Suomi pääsi eroon Ruotsista Napoleonin suurvaltapolitiikka ja Ruotsin kuninkaan typeryys erotti Suomen Ruotsista vuonna Suomalaisten uskollinen taistelu Ruotsin puolesta ilman emämaan tukea on onnistuttu romantisoimaan uskomattomalla tavalla Vänrikki Stoolin tarinoissa. On annettu kuva, että suomalaiset taistelivat venäläisiä vastaan uskollisuudesta esivaltaa ja kuningasta kohtaan. Mutta eikö taisteluhalukkuuden taustalla ollut Venäläisiä sotilaita. Tuntemattoman tekijän akvarelli. Kuvassa on Suomessakin 1810-luvulla palvelleiden joukko-ostojen sotilaita: (vas.) jalkaväen sotilas, rakuunaupseeri, rakuuna, kaksi kasakkaa ja jalkaväen sotilas. Museoviraston kuva-arkisto. Kuva Museovirasto/Jan Lindroth. enemmänkin venäläispelko ja viha menneiden sotien, etenkin Isonvihan ajan perintönä? Paikallinen esivalta ja säätyläiset kääntyivät jo sodan alussa kannattamaan liittymistä Venäjään, koska Ruotsin hylkivästä politiikasta Suomen suhteen oli saatu tarpeeksi. Julkilausuttukin autonominen asema Venäjän keisarikunnassa tuntui paremmalta. Topealiaanis-runebergiläinen ihannoitu kuva Suomen sodista itää vastaan ja sankaruudesta yhtyneenä ajan eurooppalaisiin kansallisromanttisiin aatevirtauksiin vaikuttivat kuitenkin suomalalaisten suhtautumiseen sotiin niin vuoden 1918 taisteluihin valkoisella puolella (punaisilla oli omat kansainväliset aatetavoitteensa) kuin vuosien sotiin, etenkin talvisotaan. Aatehistoriallista ironiaa tämäkin, mutta aatteilla on vaikutusta sotiin. Suomi nousi väestöltään, taloudeltaan ja kulttuuriltaan kansakunnaksi Venäjän keisarikunnan yhteydessä. Ei sen ansiosta, vaan siitä huolimatta ajatellaanpa vain sortovuosia. Ennen kaikkea maan oma kieli sai vähitellen sille kuuluvan aseman, vaikka valtaa pitävät ruotsinkieliset tekivät kaikkensa, ettei näin kävisi. Sortovuodet vain vahvistivat halua itsenäistyä, ja ensimmäinen maailmansota sekä Venäjän romahdus 1917 tarjosivat siihen tilaisuuden. Suomalaisten pisin rauhan kausi Suomi on saanut elää vuodesta 1945 lähtien historiansa pisintä rauhan aikaa. Maa on noussut tänä aikana pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, joskaan ei vailla erimielisyyttä hyvinvoinnin jakamisesta. Apuna tässä on ollut maailman kehityksen kärjessä vaikuttanut teknologia. Mutta myös asetekniikka on maailmalla muuttunut. Tällä en tarkoita ydinaseita, vaan sodankäynnin tietokoneistamista ja automatisointia. Tähän täysin uuteen aseteknologiseen tilanteeseen ei runebergiläinen talvisodan muistoilla väritetty sodan- ja soturikuva sovi sen paremmin kuin Sormusten herran sankaritkaan. Nykyaikainen sota näet aiheuttaa selvästi suurimmat menetykset siviiliväestölle, valtavista materiaalisista tuhoista puhumattakaan. Yksistään sähköverkon romahtamisella olisi laajat seuraukset. Suurvaltapolitiikka sitä vastoin on ennallaan. Etupiirejä varmistellaan ja liittosuhteita rakennetaan, mutta yksi on pysyvää Suomen kannalta - rajanaapuruus Venäjään. Realistinen nykyoloja vastaava suhtautuminen Venäjään vaatii kriittisesti arvioimaan Venäjän tilan ohella myös omia asenteitamme. Tsaarien Venäjä ei pysynyt koko aikaa samanlaisena, Brezhnevin Venäjä ei ollut Stalinin Venäjä, eikä Putinin Venäjä ole Jeltsinin Venäjä. Suomalaisilla on monen mielestä oikeutetusti pitkä muisti Suomen kokemuksista lännen sivilisaation etuvartiona. Mutta venäläisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on vielä pitemmät mielikuvat maataan kohdanneista vaaroista. Näin ei ole lännen suurvalloissa, joissa suhtautuminen Venäjään vaihtuu hallitusten myötä. Tämä nähtiin muun muassa Georgian sodan yhteydessä elokuussa Omien asenteiden ohella myös venäläisten asenteet ja länsimaiden käyttäytyminen on siis otettava huomioon. Miten tästä eteenpäin? Suomen sotien kokemuksista johtuu, että Suomessa vieroksutaan palkka-armeijaa. Yleinen asevelvollisuus onkin tärkeä yhtenäistä puolustustahtoa ylläpitävä ja eri yhteiskuntapiireistä tulevien nuorten miesten toisiinsa tutustuttamisen väline ja nykyään myös kuntokoulu. Palkka-armeijan sotilaat eivät sodassa yksinään pitkälle riittäisi ja vuosi 1918 osoitti, millaista on kahden amatööriarmeijan sotiminen. Historialliset kokemukset läheltä ja kaukaa osoittavat myös, että palkka-armeijasta voi aikojen kuluessa tulla sisäpolitiikankin sisältöön ja tekotapoihin vaikuttava voima. Pienen valtion taito tehdä kansakunnan säilymisen kannalta viisaita poliittisia päätöksiä on tärkeää uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämisen ohella. Tässä päätöksenteossa kansalaisten väärä kuva menneistä sodista on omiaan haittaamaan oikeiden johtopäätösten tekoa, aliarvioimatta millään tapaa kansakunnan ja väestön saamien kokemusten merkitystä mielipiteen muodostuksessa ja siten aiempien sotien perintönä.

7 Raimo Lennes, Hämeenlinna 7 Suomen kielen markkinointi Yhteinen maailmankieli on ihmiskunnan hyvä, joka rauhanomaisen kilvoittelun avulla nostaa elämää halventavien sotien kynnystä. Niinpä siirtomaa-ajan levittämä englannin kieli on maailmankieli tänään. Vaikka englannin kielen hankala ääntäminen ylläpitää osaltaan USA:ssakin 23 %:n lukutaidottomuutta, niin on vaikea kuvitella sitä käyttävän miljardin ihmisen vaihtoehdoksi maailman puhutuinta kieltä kiinaa tahi arabiaa, venäjää, puolikuollutta latinaa tahi täysin kuollutta esperantoa. Englannin kielen heikkous on kuitenkin sen rakenteellinen köyhyys. Asiaa ei kultaa Shakespeare kään, jolla ei ollut vaihtoehtoa. Toki englantia rakenteellisesti rikkaammilla kielillä, kuten täsmällisellä ranskalla, laajasti puhutulla Cervantes in espanjalla ja sointuvalla Dante Alighieri n luomalla italiallakin on maailmankielen heikkoutensa. Kansalliskielet ovat kuitenkin elinvoimaisina välttämättömiä Platonin valtion pilareita, sillä datan avaaman globalisaation uhkana saattaa olla markkinakeskinen kulttuurityhjiö. Historian determinismi voi ennakoida tulevaisuuden, jossa laatu riisuu keisarin ja vaatii smootookiksi pysähtyneen englannin korvaamista maailman arvoisella kielellä. Mielikuvaa hipaisi Suomessa 1990-luvulla tehty vertailu, joka osoitti ruotsinkielisten koulujen oppimistulokset suomenkielisten vastaavia heikoimmiksi. Havainto sai asiaan vihkiytyneet jälleen kerran viittaamaan suomen kielen rikkaaseen rakenteeseen ja taipuisuuteen sekä sen loputtoman muuntuvuuden ja vokaalisen sointuvuuden tekijöihin. Luonnollisen ääntämisen ansiosta suomen kieltä voi puhua ymmärrettävästi suhteellisen vähäisellä ergonomisella ponnistuksella. Monet kansainväliset kielitieteilijät ja fonologit noteeraavat suomen älykkääksi ja kirjoitusasultaan tarkaksi kieleksi. Kun esimerkiksi Kiinan merkkikielellä ilmaistaan yksituumaan Minä tulla pieni kylä, ja germaanisilla kielillä, kuten ruotsilla sentään Minä tulee luo yksi pieni kylä, niin suomen kielen vaateliaampi suffiksinen ilmaus Tulen pieneen kylään antaa kirjoituksen sisällölle erityisen yhtenäisyyden ja kauneuden. Kielen laadulliset perusteet voivat tuhannessa vuodessa kohottaa siis suomenkin, jollei maailmankielen, niin ilmaisuvoimaisen sivistyskielen asemaan. Suomen kieli leviäisi ensin Skandinaviaan, Baltiaan, Pietarin alueelle ja sen jälkeen muotina maailmantalouden keskuksiin Kiinaan ja Intiaan. Kyseinen utopia edellyttäisi suomen kieleltä klassisen elinvoiman, joka maan hallituksen olisi kulttuuripoliittisin keinoin luotava ja lailla varmistettava. Markkinoinnin eettisenä ohjeena olisi tunnistaa nationalismin vulgaarius ja korvata se demokratian oikeuttamalla suvaitsevuudella. Kun kaikilla kansoilla on patrioottinen oikeus ikuisen olemassaolon toiveikkuuteen, niin myös suomalaisten olisi sallittava mainostaa kieltään esimerkiksi ajattelun logiikkaa kehittävänä vaihtoehtona. Markkinointi tarkoittaisi Suomen olemassaolon turvaamista, jossa koulujen opetuskieli olisi vain suomi ja pakollinen vieras kieli vain englanti. Kuolevilla kansalliskielillä olisi yhdistyksensä ja arkistonsa. Koska Suomessa olisi vain yksi kansalliskieli, niin voimavarat saataisiin keskitettyä sen puhuttuun ja kirjoitettuun laatuun. Huolestuttavasti heikentyneen suomen kielen taitamisen niinkuttelut korvattaisiin hallittuihin lauserakenteisiin johtavalla ajattelulla ja rikkaan sanavaraston selkeällä ääntämisellä. Vieraiden kielten koulusivistykseen riittäisi yleisen kielitieteen kurssi, mistä voisi olla eri mieltä kansalais- ja yliopistoissa. Markkinoinnin selkäranka olisi yksikielisyyden ja suomalaisen kulttuurin suojaavassa kielilaissa, sillä tervetulleiden maahanmuuttajienkin määrä ja monikulttuurinen eristäytyminen voivat johtaa suomen kielen vähittäiseen syrjäytymiseen. Vähäväkisen suomenkielisen kirjallisuuden asemaa heikentää integraatio, jossa vieraskieliseksi tulkittava ruotsinkielinen teos palkitaan kansallisella Finlandialla. Suomen kielen markkinointi vahvistaisi suomenkielisen alkuperäiskansan identiteettiä ja osoittaisi sveko-, russo- ja anglomaanisessa puristuksessa ahdistuneille suomalaisille oikeutetun suvereniteetin. Etruskeihin verrattavalla Suomen kansalla on perusteensa tarjota hienoa kieltään myös maailmalla puhuttavaksi. Alkusyntyisestä sumerinsukuisesta Kalevalastaan ja sen ihanista Luonnottaren lauluistaan Suomen airuet voisivat rientää kertomaan maailmalle. Jussi Niinistö Talvisodan päiväkirja Ríntamalottien elämästä Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi -nimisen mainion kirjan 2001 julkaissut May-Bee Rautio on nyt saattanut julkisuuteen talvisodan aikaisen päiväkirjansa. Voi sanoa, että sopivaan aikaan tuleehan Neuvostoliiton hyökkäyksestä Suomeen kohta kuluneeksi 70 vuotta. Tästä sankaritarinasta ei voi kirjoittaa liikaa. Sodan alkaessa May-Bee Rautio oli 16-vuotias helsinkiläinen koululainen, kotitalonsa suojeluryhmän jäsen, joka kirjasi muistiin kotirintaman arkea ja tunnelmia. Vihollisen toistuvat ilmahyökkäykset kylvivät tuhoa pääkaupunkiin. Rintamatietoja luettiin sanomalehdistä ja kuunneltiin radiosta; villit huhut kiersivät kuten aina poikkeusaikoina. Huoli isänmaan kohtalosta heijastuu päiväkirjan sivuilta, toisaalta myös usko oikeuden voittoon ja luottamus kansakunnan tulevaisuuteen. Täällä vain ajattelee, mitä kaikkea kauheata voi tapahtua, jos ryssä voittaa. Eihän tätä saa näyttää kenellekään. Pitää olla vain iloinen ja toivorikas, kirjoitti talvisodan hengen sisäistänyt May- Bee päiväkirjaansa joulukuun alkupuolella Saman kuun lopulla hän ikään kuin vakuutti itselleen: Suomi kyllä voittaa, se ei voi sortua. Kotirintaman osin katteetonkin luottamus Suomen armeijaan säilyi vahvana sodan loppuun saakka. Moskovan rauhansopimuksen ankarat ehdot olivat siksi lievästi sanottuna järkytys suomalaisille, niin myös kirjoittajalle: Kuinka, kuinka voi Suomen kansa kantaa tätä katkeraa surua. Mutta vielä kerran on koittava aika, jolloin Suomi on taas kokonaisuudessaan meillä. On tällaista ennenkin kestetty. Mutta raskasta, raskasta se on. May-Bee Raution tyttönimellään Jacobson julkaisema pieni, viehättävä Talvisodan päiväkirja kuvaa laajemminkin kotirintaman ajattelua sodan aikana. Kirjalla on sama nimi kuin Wolf H. Halstin 1971 ilmestyneellä rintamakuvauksella, mutta eri fokus. Jos teemaan haluaa syvällisemmin perehtyä, kannattaa etsiä Sampo Ahdon kaksi vuosikymmentä sitten ilmestynyt tutkimus Talvisodan henki. Mielialoja Suomessa talvella Siitä havaitsee, ettei nuori May-Bee Jacobson ollut tuntemustensa kanssa yksin. Talvisodan kokeneita aikalaisia on vielä joukossamme. Kuulkaamme heitä, kun se vielä on mahdollista. Talvisodan henki on tärkeä osa kansallisuutemme kuvaa siinä missä sisu, sauna ja Sibeliuskin. May-Bee Jacobson: Talvisodan päiväkirja. Pelon ja toivon kuukaudet kotirintamalla. Minerva Kustannus Oy sivua.

8 8 KEVÄTKOKOUS klo 19 Suomalaisuuden Liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 23. huhtikuuta 2009 klo 19 alkaen Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Kokouksessa käsitellään liiton toimintakertomus ja tilinpäätös sekä muut sääntöjen määräämät asiat. Ennen kokousta klo 18 puheenjohtaja Heikki Tala pitää esityksen Suuri paraati Historialliset sanat Tukholmassa Suomalaisten ja suomenkielisten ruotsalaisten asema Ruotsissa nousi keskusteluun naapurimaiden käynnistäessä 15. tammikuuta 2009 vuoden 1809 juhlallisuudet Tukholmassa. Pääministeri Matti Vanhanen teki historiaa pitämällä osan juhlapuheestaan Ruotsin valtiopäivätalolla suomeksi: Kysymme itsekriittisesti, onko virallinen Suomi puhunut riittävästi suomalaisten kielellisten ja kulttuuristen tarpeiden puolesta Ruotsissa. Siksi toivommekin nyt, että Ruotsi vastaa täysipainoisesti tämän päivän ruotsinsuomalaisten itsensä määrittämiin odotuksiin muistaen tässä suhteessa suomenruotsalaisten asemaa Suomessa. Dagens Nyheter julkaisi ympäristöpuolueen toisen puheenjohtajan Maria Wetterstrandin kirjoituksen, missä hän vaati Ruotsin hallituksen anteeksipyyntöä historiallisista vääryyksistä suomenkielisiä kohtaan. Siitä ei pääse mihinkään, että luokkanäkökulma on vaikuttanut maittemme suhtautumiseen vähemmistöjä kohtaan. Ruotsinkieliset Suomessa kuuluvat jonkinlaiseen yläluokkaan samaan aikaan kun suomenkielisillä on ollut Ruotsissa matala status ja niukasti valta-asemia. Ulkoministeri Carl Bildt torjui tietenkin välittömästi anteeksipyynnön. Jos pyytelisin anteeksi kaikkia mitä on tapahtunut Ruotsin historiassa, en ehtisi muuta tekemäänkään, Bildt totesi sinänsä rehellisesti. Ruotsi on tosiaan tehnyt kaikkensa suomalaisuuden ja suomen kielen hävittämiseksi. JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Etunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Syntymävuosi: Ammatti/Arvo: Puhelin: Sähköposti: Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: SUOMALAISUUDEN LIITOSTA KAIKKIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN PÖYTÄ- JA SALKOLIPUT SEKÄ MAAKUNTAVIIRIT AURORANKATU 7 A 1, HELSINKI Puhelin: Sähköposti: Kotisivut: TILAA OMASI! (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Paikka ja aika: Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 20 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai telekopiona liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 1/2009 Kevät Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Heikki Tala Toimitussihteeri: Saila Savinen Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy, 2009 Sähköposti: kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Slovenia-seuran säännöt

Slovenia-seuran säännöt Slovenia-seuran säännöt YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS Yhdistyksen nimi on Slovenia-seura ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää slovenialaisen kulttuurin tuntemusta

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia Hankkeen loppuseminaari, 20.9.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Yleistä Eurooppalainen tai pohjoismainenkaan vertailu ei ole helppoa. Näissä

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Luku 1 Nimi ja kotikunta

Luku 1 Nimi ja kotikunta Suomi - Afganistanin Akatemia AFA ry:n säännöt Luku 1 Nimi ja kotikunta 1. Yhdistyksen nimi Suomeksi Suomi Afganistan Akatemia AFA ry Englanniksi Academy of Finland Afghanistan AFA Dariksi Akademi Finland

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi

ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi 0 2040 2030 2020 2 Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos Toimivat Vahva instituutiot utonomia Kansan korkea sivistystaso Hyvä luottamus muihin Väestö-Tetris

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja

tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja Sanasto 2 tutkimusmatka = eurooppalaiset tekivät tutkimusmatkoja Afrikan mantereelle. He matkustivat tutkimaan Afrikkaa. tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja löytöretkeilijä

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot