Suomen sota toi sadan vuoden rauhan. Hilkka Pietilä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen sota toi sadan vuoden rauhan. Hilkka Pietilä"

Transkriptio

1 1 M 200 VUOTTA Su o m e n sodasta Suomen sota toi sadan vuoden rauhan Näyttää siltä, että Ruotsissakin halutaan muistaa meidän kanssamme Suomen sodan 200-vuotismuistoa? Sotahan oli kuitenkin Ruotsille totaalinen tappio vain sen maan miehitys olisi ollut pahempi! Meille Suomen sota sen sijaan oli suuri voitto. Emme edes tajunneet silloin, 200 vuotta sitten, miten suuri voitto se oli. Siksi meillä on syytä muistaa sitä sotaa. Mutta miksi muistetaan vain sotaa ei sodissa yleensäkään ole paljon juhlimista. Se suurenmoinen näyttely, joka on nyt Kansallismuseossa, muistuttaa vain itse sodasta ja siihen liittyneestä suurvaltapelistä. Suomen sodan seurauksia jälkeenpäin sen sijaan kannattaisi juhlia. Ellei sota olisi päättynyt niin kuin tiedämme, meitä ei ehkä olisi olemassa itsenäisenä kansakuntana. Ei olisi suomenkieltä, ei suomalaista identiteettiä eikä omaa kulttuuria, joka vasta sen jälkeen pääsi heräämään. Sodat loppuivat Hilkka Pietilä Asia, joka todella kannattaa muistaa, on se, että Suomen sota lopetti sodat Ruotsin ja Venäjän välillä. Niitähän käytiin vuosisatoja meidän maaperällämme, me niistä kärsimme verisesti ja suomalaiset miehet niissä joutuivat taistelemaan. Viimeisten 200 vuoden aikana ei Ruotsin ja Venäjän välillä ole ollut yhtään sotaa. Se on ollut suuri voitto meille molemmille, mutta se ei näyttelyssä näy. Myös meille Suomen sota toi sadan vuoden rauhan. Saimme rauhassa rakentaa omaa itseämme maana ja kansana. Käytimme sen vuosisadan niin uskomattoman hyvin, että sitä ei uskoisi, ellei historiamme sitä kertoisi. Mitä enemmän perehdyn Suomen 1800-luvun historiaan, sitä enemmän hämmästelen ja ihailen sitä kehitystä, joka tässä maassa saatiin aikaan yhden vuosisadan aikana. Miksei juhlimisen painopiste ole tässä? Siinä, mitä sodan jälkeen ja osaltaan sen seurauksena on Suomessa tapahtunut ja mitä se kehitys meille merkitsee? Mihin kaikkeen saimme mahdollisuudet vasta sen sodan jälkeen? Suomen ja Ruotsin suhteissa ei vuosi 1809 ollut mikään ero ja uusi alku, niin kuin näyttelyn otsikointi sanoo. Uusi alku tuli vasta yli sata vuotta myöhemmin. Vaikka Ruotsin kruununprinsessa Viktoria oli täällä, ei Ruotsilla ole tämän asian kanssa paljon tekemistä. Se herätti kuitenkin kysymyksen, onko täällä tai Ruotsissa vieläkin niitä, jotka uskovat, että Ruotsi voitti? SUOMEN YK-LIITTO Suomen YK-liitto on 1954 perustettu kansalaisjärjestö, joka tekee tunnetuksi ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja periaatteita. - kasvattaa ja kouluttaa maailmanlaajuisesta vastuusta ja vaikutusmahdollisuuksista - välittää ja tuottaa tietoa YK:sta ja sen toiminnasta - vaikuttaa suomalaiseen YK-politiikkaan. Suomen YK-liiton toiminta-ajatus ja toimintatavat määritellään seuraavasti: Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena keskusjärjestönä tehdä tunnetuksi Yhdistyneiden kansakuntien päämääriä ja periaatteita sekä tukea järjestön toimintaa ja siten edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä ja kansojen rauhanomaista yhteistoimintaa. Tarkoitusperiensä toteuttamiseksi liitto järjestää kokouksia, seminaareja, kursseja ja esitelmätilaisuuksia, harjoittaa tiedotus-, valistus-, julkaisu- ja kustannustoimintaa sekä myötävaikuttaa samoja tarkoitusperiä toteuttavien paikallisten YK-yhdistysten ja toimintakeskusten perustamiseen. Suomen YK-liiton toiminnassa on mukana jäsen- ja paikallisyhdistyksiä, kaiken kaikkiaan yli 60 suomalaista järjestöä. Liitolla on myös henkilö- ja kannatusjäseniä. Liiton toimistolla Helsingin Töölössä työskentelee neljä henkilöä sekä vaihteleva määrä harjoittelijoita, siviilipalvelusmiehiä ja projektityöntekijöitä. Liiton toimintaa ohjaa jäsenjärjestöjen edustajista koottu hallitus. Maatalous- ja metsätieteitten maisteri Hilkka Pietilä toimi Suomen YK-liiton pääsihteerinä vuosina

2 2 Pääkirjoitus SITTENKIN JUHLAVUOSI? Jo hyvissä ajoin ennen tätä vuotta virallinen Ruotsi antoi ymmärtää, että Suomessa ei sovi juhlia eroon pääsyä Ruotsin vallan alta. Suomi antautui ja virallisesti vuosi 2009 on merkkivuosi. Avajaiset Ruotsissa olivat 15 tammikuuta. Ruotsin valtiopäivätalossa tapahtui nyt jotakin ennen kuulumatonta Suomen pääministeri puhui pätkän puheestaan suomeksi! Historiallinen tapahtuma, josta Suomen media vaikeni visusti. Pääministeri Matti Vanhanen ansaitsee kaikkien suomalaisten kunnioituksen. Häneen puheensa 33 suomen sanaa Tukholmassa tekevät jo yksin tästä vuodesta juhlavuoden ja Matti Vanhasesta kansallissankarin. Kuulijoina olivat sentään kuningashuoneen edustajat ja Ruotsin hallituksen kerma. Suomen onni oli päästä irti Ruotsista 200 vuotta sitten. Se mahdollisti suomen kielen nousun, kulttuurin ja talouden kehittymisen sekä suomalaisten kasvamisen itsenäisyyteen. Suomen sodan kuvakin on muuttumassa. Ruotsinkielisten runoilijoiden satuilema sankaritaru on alkanut muotoutua paremmin todellisuutta vastaavaksi. Parhaiten sitä kuvaa sodan päätöshetket kaukana Pohjanlahden länsipuolella, missä suomalaiset sotilaat lähetettiin ryysyissään kotiin, kun Ruotsin armeija puettiin tuliteriin univormuihin. Mitäpä sitä vaatettamaan alempirotuisia suomalaisia. Kohtalo on pakottanut meidät hehkuttamaan Ruotsin kaikinpuolista suurenmoisuutta ja ruotsin kielen ylivertaiseksi mainostettua sivistysvoimaa. Neuvostoliiton hajoaminen, YYA-sopimuksen irtisanominen ja EU-jäsenyys muuttivat kuitenkin kaiken. Nyt voidaan käsitellä kriittisesti Ruotsin vallan kielteisiäkin seuraamuksia. Ruotsin uusi suurlähettiläs Johan Molander on rynnännyt Suomeen kuin siirtomaaherra konsanaan. Hänen haastattelunsa Hufvudstadsbladetissa on uskomaton. Herra on ryntäillyt valtion virastosta toiseen tutkimassa hissien ohje- ja varoitustekstejä, ja kauhukseen havainnut ruotsin puuttuvan niistä. Molanderin Heikki Tala mielestä ruotsin kieli ei näy riittävästi Suomessa ei, vaikka meillä edelleen on pakkoruotsi peruskoulusta yliopistotutkintoihin. Suurlähettiläs hehkuttaa, miten valtavasti Ruotsi on tehnyt suomen kielen hyväksi! Edellinenkin suurlähettiläs kertoi, miten Ruotsi oli ensimmäisen kerran antanut rahaa Tukholman suomalaiselle kirjastolle. Just så! Joskus ei voi kuin ihailla ruotsalaisten totaalisesti puuttuvaa suhteellisuudentajua ja ylivertaista röyhkeyttä. Ruotsi on meille tärkeä ja läheisin maa. Meillä on enemmän yhteistä kuin ehkä millään muulla kahdella naapurimaalla. Sen pitää alkaa näkyä nyt myös kieliasioissa tasavertaisuutena ja vastavuoroisuutena. Meillä suomalaisilla on todella hyvä syy viettää juhlavuotta. Suomen eroon pääsy Ruotsin vallasta oli suomalaisuuden suurvoitto ehkä suurin kautta aikojen. RUOTSI-SUOMI tappava yhdistelmä suomalaisille Jouko Vahtola: Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin (Otava 2003) Alla olevat kaksi kuvaa kertovat, millaista oli suomalaisten elämä Ruotsin vallan aikana. Moneen sataan vuoteen suomalaisten määrä ei juurikaan päässyt nousemaan, vaikka samaan aikaan emämaan väkiluku moninkertaistui. Suomalaisten osana oli taistella Ruotsille suurvalta-asema ja hankkia ryöstösaalista Ruotsin aatelistolle. Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian professori Jouko Vahtola kuvailee näin Ruotsin suhtautumista suomalaisiin: Pultavan tappion jälkeen, kun Ruotsikaan ei enää ollut venäläisiltä turvassa, Suomi ei saanut mitään ja sai tulla toimeen omillaan. Valtaneuvosto suhtautui Suomen puolustamiseen väheksyvästi; suomalainen syntyperä ei herkistänyt sen johtavia miehiä Fabian Wredeä ja Arvid Hornia Suomen asialle. Miesavusta ei kannattanut edes haaveksia, vaikka sitäkin pyydettiin. Sitä olisi ollut toki mahdollista lähettää: Tanskan ja Norjan rajoilla oli yli miestä ja Tukholman turvana miestä. Suomi oli Ruotsille perifeerinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman suojamuuri ja ruoka-aitta, kuten sanottiin.

3 Sampo Terho, kirjoittaja on filosofian maisteri ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija 3 Suomen sodan historiallinen merkitys Vaiheikas Suomen sota muistetaan ennen kaikkea siitä, että se päätti lopullisesti Ruotsin satoja vuosia kestäneen vallan Suomessa. Venäjä ei tosin aloittanut sotaa tarkoituksenaan vallata pysyvästi suomalaiset maakunnat, vaan ainoastaan pakottaakseen Ruotsin mannermaasulkemukseen Iso- Britanniaa vastaan. Taistelut kuitenkin sujuivat venäläisittäin niin otollisesti, että tavoitteita muutettiin ja tsaari Aleksanteri I päätti liittää Suomen imperiumiinsa. Mitkä olivat Suomen sodan ja sen 1809 päättäneen Haminan rauhan vaikutukset Suomelle? Seuraamukset eivät lopulta olleet niin kielteiset, kuin ehkä alkuun luulisi. Jo aiemmin venäläiset olivat miehittäneet nykyisen Suomen alueet niin isonvihan kuin pikkuvihan aikaan, ja suomalaisia alueita Karjalan kannakselta Haminaan saakka liitetty Venäjään. Nämä kaksi 1700-luvulla koettua miehitysaikaa olivat romuttaneet ruotsalaisten arvovallan Pohjanlahden tällä puolen niin, että liittyminen Venäjän tsaarin alaisuuteen hyväksyttiin melko helposti. Uudet uskollisuudenvalat vannottiin mukisematta ja vertauskuvallisesti suomalaisten onkin sanottu vaihtaneen esivaltaa kuin paitaa. Suomen kieli ja kulttuuri nousevat Kielellisesti ja kulttuurisesti Suomen sodan jälkivaikutus oli oikeastaan melko onnellinen. Pitkä Ruotsin vallan aika oli vähitellen alkanut syödä suomalaisten omaleimaisuutta. Maamme eliitti oli ruotsalaistunut ja ruotsin kieli uhkasi syrjäyttää vähitellen 1700-luvulla jopa suomen kielen enemmistöaseman. Suurimmillaan on arveltu peräti viidenneksen kansasta jo puhuneen ruotsia ensimmäisenä kielenään. Kun tsaari otti Suomen haltuunsa, oli hänelle ensiarvoisen tärkeää katkoa suomalaisten sidoksia vanhaan emämaahan. Ruotsalaistuminen laitettiin kuriin, mutta suomalaisuus taas oli kulttuurina vielä niin lapsenkengissä, ettei sen nähty olevan uhka alamaisten sitoutumiselle Venäjään. Siten vallanvaihto lopulta loi entistä paljon paremmat olosuhteet omaleimaisen suomalaisuuden puhkeamiselle kukkaan. Suomen asema parani alkuun poliittisestikin. Saimme autonomian ja keisari piti Porvoon maapäivillä kuuluisan juhlapuheensa, jossa hän sanoi Suomen tulleen nostetuksi kansakuntien joukkoon. Pian valloituksen jälkeen venäläiset myös yhdistivät aiemmin valloitetut alueet (Vanha Suomi) hallinnollisesti uusien valloitusten kanssa, jolloin suomalaiset maakunnat jälleen eheytyivät yhden hallinnon alle. Seuranneena autonomian vuosisatana kylvettiin Suomen itsenäisyyden siemenet. Ilman tätä pitkää itsehallintoa ei itsenäisyyttä olisi aikanaan kyetty ottamaan lähimainkaan yhtä kypsästi vastaan. Vaikka itsenäisyyden alkutaival meilläkin oli myrskyisä, Suomi ei romahtanut sen enempää anarkiaan kuin diktatuuriin, kuten monille itsenäistyneille valtioille ensimmäisen maailmansodan jälkeen kävi, tai kuten monille toisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneille Afrikan valtioille on käynyt. Talouskin kohenee Myös taloudellisesti autonomian aika oli voimakasta kehityksen aikaa. Vienti tsaarin imperiumin pääkaupunkiin Pietariin tuki koko Itä- Suomen taloutta. Uusimaa sai piristysruiskeen kun Helsinkiä alettiin kehittää uudeksi pääkaupungiksi. Teollistumisen kehittyessä maahan rakennettiin rautateitä (siksi meillä on yhä länsimaita leveämpi venäläinen raideleveys) ja Venäjä houkutteli parhaansa mukaan ulkomaalaisia investoijia, joiden avulla mm. Tampere nousi teolliseen kukoistukseen. Koko maassa kaupan esteitä poistettiin ja elinkeinonvapautta laajennettiin. Autonomian ajan vaurastumisesta kertoo sekin, että tuona aikana Suomen väkiluku yli kolminkertaistui. Suomen sota kylvi kuitenkin myös uusien konfliktien siemeniä. Venäläiset arvioivat väärin, että kulttuuriton Suomi alkaisi heidän vallassaan vähitellen henkisesti lähentyä emämaata. Kauppasuhteita lukuun ottamatta mitään lähentymistä ei vuosikymmenien saatossa tapahtunut, vaan suomalaiset kokivat ainoaksi yhdistäväksi tekijäksi yhteisen tsaarin. Vuosisatojen Ruotsin vallan aika oli tehnyt suomalaisten valtavasta enemmistöstä peruuttamattomasti sydämeltään länsimaalaisia. Venäläisyys ei vähääkään kiehtonut suomalaisia eikä toisaalta Suomeen muuttaminen venäläisiä; ensimmäisen maailmansodan alkaessa Suomen venäläisvähemmistö käsitti 0,2 % väkiluvusta, eli monin verroin vähemmän kuin edes nyt. Kun Venäjä autonomian aikana vähitellen alkoi kiristää otettaan ja lopulta aktiivisesti venäläistää Suomea, suomalaiset pyrkivät kaiken aikaa vain laajempaan autonomiaan ja oman kulttuurin synnyttämiseen. Näiden ristiriitaisten toiveiden ja kehityskulkujen takia yhteenotto venäläisten ja suomalaisten välillä oli ajan oloon väistämätön. Onneksemme konflikti lopulta päättyi eri vaiheiden kautta suomalaisuuden voittoon ja itsenäisen Suomen syntyyn. Ruotsin tappio Tiivistäen Suomen sota oli siis tappio ennen kaikkea Ruotsille. Sen sijaan Suomelle ja suomalaisuudelle sodan merkitys osoittautui myönteiseksi. Toki olisimme Ruotsin vallassakin varmasti 1800-luvulla vaurastuneet ja kansa kasvanut, mutta todennäköisesti hitaammin kuin autonomisessa Suomessa. Kulttuurin suhteen on vaikea arvioida miten ja missä muodossa kansallinen herääminen olisi toteutunut ruotsin vallan alla, mutta varmaankin laimeammin. Samoin fennomaanien ja svekomaanien taistelu olisi Ruotsin vallassa todennäköisesti kääntynyt huonompaan lopputulokseen. Jos ruotsalaistuneen eliitin johtama Suomi olisi ylipäänsä koskaan itsenäistynyt Ruotsista, olisimme tuskin saavuttaneet itsenäisyyttämme yhtä päättäväisinä ja tietoisina omaleimaisuudestamme pahimmillaan olisimme irlantilaisten tapaan olleet jo oman kielemme menettäneitä. Kaikkiaan maamme liittämisen Venäjään Haminan rauhassa oli historiamme suuria käänteitä. Vain keskiaikainen Ruotsiin liittyminen, 1800-luvun kansallinen herääminen, ja 1900-luvun itsenäistyminen ovat historiassamme yhtä merkittäviä tapahtumia, samoin kuin itsenäisyyden säilyttäminen talvi-, ja jatkosodissa. Aika näyttää osoittautuuko EU:hun liittymisemme hyvässä tai pahassa yhtä merkittäväksi käänteeksi. Se on hyvin mahdollista, sillä EU ohjaa itsenäisen Suomemme lainsäädäntöä vähintään yhtä paljon kuin tsaarinhallinto aikanaan autonomisessa Suomessa.

4 4 Kari Hautanen, kirjoittaja on hyvinkääläinen kauppaneuvos Suomen autonomian synnyn ratkaisivat Venäjän omat tarpeet Miksi Venäjän keisari Aleksanteri I myönsi autonomian Suomelle vuonna 1809 sen jälkeen, kun hän oli valloittanut Suomen Ruotsilta? Oliko Ruotsin kuninkaan Kustaa III :n vuonna 1772 tekemä vallankaappausta ja sitä seuranneen itsevaltiuden kausi syynä siihen, että Venäjän keisari Aleksanteri I kohotti Suomen vuonna 1809 kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Venäjän keisarille oli yksinkertainen ratkaisu, että hän sai vuonna 1809 astua valmiiseen pöytään ; itsevaltainen keisari yksinkertaisesti asettui itsevaltaisen kuninkaan tilalle. Ruotsalainen itsevalta korvautui venäläisellä. Miksi autonomia? Venäjän oma hallinnollinen takapajuisuus ja korruptoituneisuus olivat ratkaiseva syy siihen, että Aleksanteri I antoi Suomelle autonomian. Samasta syystä monet muut Venäjän valloittamat maat saivat säilyttää entiset valtarakenteensa silloin, kun ne liitettiin Venäjän imperiumiin. Baltian provinsseissa jäivät toimimaan baltiansaksalaisten maapäivät. Vanhassa Suomessa oli jäänyt voimaan Kristofferin maalaki vuodelta Aleksanteri I oli myös Puolan kuningas ja siellä kokoontuivat säännöllisesti paikalliset maapäivät vuodesta 1818 lähtien. Sama pääsääntö toteutui Venäjän eteläisissä valloituksissa. Myös muut sen ajan imperiumit pyrkivät hallitsemaan voittomaitaan käyttäen apunaan valloitettujen maiden vanhaa eliittiä ja liittoutumalla sen kanssa. Ellei Kustaa III olisi tehnyt vallankaappausta Ruotsi- Suomessa vuonna 1772, olisi Aleksanteri I tehnyt sen Suomessa vuonna 1809, koska hänelle ei olisi kelvannut vähempi kuin itsevaltius. Suomen silloinen säätyläisvirkamiehistö olisi todennäköisesti molemmissa tapauksissa saanut pitää valtansa tavalliseen rahvaaseen nähden, koska säätyläiset ottivat venäläiset valloittajat vastaan avosylin ja vannoivat uskollisuutta uudelle hallitsijalleen (Heikki Ylikangas, Suomen historian solmukohdat). Autonomisen Suomen ensimmäiset vuosikymmenet olivat nimenomaan ruotsinkielisten säätyläisten ja virkamiesten autonomiaa vuoteen 1855 saakka. Niiden valta jopa kasvoi, koska valtiopäiviä ei kutsuttu koolle ennen vuotta Säätyläisvirkamiehistö sai hallita maata ja sen elinkeinopolitiikkaa varsin itsenäisesti säätyvaltiopäivienkään häiritsemättä, vaikka olisihan sielläkin ollut säätyläisillä selkeä enemmistöedustus turvanaan. Pietarin jäykkä käsivarsi, jota vahva armeija vakaisti, piti pystyssä suomalaisen virkamiehistön asemaa (Ylikangas, s.134). Silloinen politiikka suosi ennen muuta säätyläisiä ja virkamiehistö toimi hyvässä yhteisymmärryksessä keisarin kanssa. Verovarat, jotka olivat ennen menneet Ruotsiin, saivat jäädä nyt Suomeen. Autonomian alkuaikoina Suomen väkiluku kasvoi nopeasti, mutta Suomen yhteiskuntarakenne jähmettyi. Kun nopea väestönkasvu johti työvoiman liikatarjontaan, työehdot pysyivät huonoina, ja seurauksena yhteiskunnan eriarvoisuuden ja rikollisuuden lisääntyminen. Taistelu vaikutusvallasta Ruotsin kieli oli säätyläistön tunnusmerkki ja valtakunnan ainoa virallinen kieli, vaikka 85 % väestöstä puhui suomea. Siksi suomenkieliset opettelivat ruotsia parantaakseen yhteiskunnallista asemaansa. Suomen ruotsalaistuminen jatkuikin Venäjän alaisuudessa aina 1880-luvulle saakka. Autonomian ajan Suomessa oli yhteiskunnan jäykkien rakenteiden alla vastakohtaisuuksia, jotka etsivät purkautumistaan. Autonomian alkuaikoina yleinen kansallisuusaatteen nousu herätti suomalaiset vaatimaan suomen kielen aseman parantamista ja loppuaikoina työväenliikkeen synty sai työväestön vaatimaan oman asemansa parantamista. Suomalaisuusaatteen nousun torjumisessa säätyläiset eivät saaneet keisaria puolelleen, vaan päinvastoin, ennen sortokautta keisarit halusivat tukea suomenkieltä etäännyttääkseen Suomea entisestä emämaasta Ruotsista. Työväenaatetta vastaan taistellessaan keisari ja virkamiessäätyläistö sen sijaan olivat rintamalinjan samalla puolella ja liittolaisia keskenään. Vertailtaessa vuosien 1809 ja 1917 ratkaisuja toisiinsa, on kiintoisaa ja ymmärrettävää, että säätyläistö pyrki olemaan mukana molemmissa käännekohdissa ja turvaamaan oman vaikutusvaltansa säilymisen mahdollisimman vahvana. Vuonna 1809 säätyläistö onnistui tässä tavoitteessaan hyvin, mutta 1917 huonommin. Säätyläistö luotti vahvaan keisarivaltaan tai kuningasvaltaan enemmän kuin tasavaltaan ja parlamentaariseen demokratiaan, jossa säätyläistön äänivalta armotta putosi murto-osaan entisestään. Päivän kysymyksiä Helsingin Sanomissa Joutaako pakkoruotsista ja -suomesta luopua? Kyllä 66 %, Ei 34 % (Vastanneita ) Voiko kielipuolueella olla tulevaisuutta Suomessa? Ei 84 %, Kyllä 16 % (Vastanneita 5.492)

5 Onhan maamme kaksikielinen! vaan onko sittenkään? 5 Suomeen on pesiytynyt omituinen tapa tokaista pakollisen ruotsin kielen opetuksen perusteluksi sen enempää ajattelematta onhan maamme kaksikielinen. Todellisuus on kuitenkin aivan toisenlainen. Peräti 92 prosentilla Suomen kansalaisista äidinkieli on suomi. Ruotsinkielisiä on vain runsas 5 prosenttia ja hekin asuvat pääosin hyvin suppealla alueella. Loput 3 prosenttia puhuvat lähes 200 erilaista kieltä äidinkieliään. Toinen harha on puhua toisesta kotimaisesta kielestä, joka tarkoittaa joko suomea tai ruotsia. Kuitenkin ensimmäistä näistä toisista kotimaisista kielistä puhuu 92 % väestöstä äidinkielenään ja vain 5 % ruotsia. Pakkoruotsia Tohmajärvellä perustellaan sillä, että joku voi sieltä joutua joskus töihin Närpiöön kurkunleikkaajaksi, vaikka venäjän kielellä Itä-Suomessa olisi ihan oikea tarve. Nyt kuitenkin suomalaiset nuoret ovat nousseet vaatimaan pakkoruotsin poistamista. Merkittävin julkilausuma tuli Suomen Lukiolaisten Liitolta, jolla on yli jäsentä. Liitto vaatii pakkoruotsin poistamista sekä peruskoulusta että lukiosta. Merkittävää on myös se, että kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten nuoret esittivät viime vuonna vaatimuksen pakkoruotsin poistamiseksi. Kuvan 2 kielikartta kertoo, miten suomenkielinen maamme on myös maantieteellisesti. Tämäkin puoltaa pakkoruotsin poistamista. Opintopolkuun kuuluvat kaksi vierasta kieltä tulee olla opiskelijan itsensä valittavissa, kuten opetusministeriön KIEPOprojekti esittää raportissaan (2007). Näin voimme monipuolistaa nykyistä erittäin suppeaa kielitaitoa. Esimerkiksi Itä-Suomessa on jo pitkään haluttu vapaaehtoinen venäjä pakollisen ruotsin tilalle. Professori Jarmo Virmavirta Merkkivuosi, ei juhlavuosi Vuosi 2009 on Suomen autonomian synnyn merkkivuosi. Merkkivuosi, ei juhlavuosi. Virallisessa luonnehdinnassa on hienovarainen myönnytys Ruotsin suuntaan. Vieläkään ei pidetä kohteliaana tunnustaa, että ero Ruotsista oli Suomen synnyn välttämätön edellytys. Ruotsissakin on merkkivuoden toimikunta, jota johtaa ulkoministeri Carl Bildt. Sen verran Ruotsissa on jäljellä entisen suurvallan hienohipiäisyyttä, ettei se suostu osallistumaan ainakaan poliittisen tason tilaisuuksiin, joissa Venäjä on mukana.

6 6 Erkki Pihkala, kirjoittaja on taloushistorian emeritusprofessori ja Suomalaisuuden Liiton kunniajäsen SUOMEN SOTIEN PERINTÖ Isänmaallisuuteen kuuluu Suomessa tietynlainen kuva meitä koskettaneista sodista. Siihen ei enää kuulu topeliaanis-runebergiläinen romantisoitu kuva Ruotsin suurvalta-ajan sodista. Silloinhan muka Ruotsin nimen kunnia lensi yli maan. Suomen kansan todellisessa kokemuksessa (Ruotsiin samaistuvia ruotsinkielisiä ehkä lukuun ottamatta) Ruotsin sodat merkitsivät raskaita veroja ja sotaväenottoja. Talouselämä ja suomenkielinen kulttuuri jäivät näin kehittämättä ja Ruotsin sotapolitiikan köyhdyttämä maa sai emämaassa takapajulan, jopa kurjalan maineen. Suomi pystyi puolustautumaan hyvin omin voimin Novgorodia vastaan. Venäjän vallattua Novgorodin Tanskan kuningas Hans I teki vuonna 1470 liiton Venäjän kanssa. Tämän jälkeen Ruotsin ja Tanskan sota merkitsi säännöllisesti sotaa myös Venäjän kanssa. Laskun tästä suurvaltapolitiikasta maksoivat suomalaiset, kun taas Ruotsi sai Etelä- Ruotsin maakunnat Tanskalta. Venäjän nousu suurvallaksi ja siihen liittynyt Pietarin perustaminen toivat Suomeen Isonvihan ja Pikkuvihan 1700-luvun alkupuoliskolla. Venäläishävityksen lisäksi tuloksena oli maan entistä pahempi ruotsalaistaminen. Suomen kielenkin uskottiin ajan mittaan häviävän. Suomi pääsi eroon Ruotsista Napoleonin suurvaltapolitiikka ja Ruotsin kuninkaan typeryys erotti Suomen Ruotsista vuonna Suomalaisten uskollinen taistelu Ruotsin puolesta ilman emämaan tukea on onnistuttu romantisoimaan uskomattomalla tavalla Vänrikki Stoolin tarinoissa. On annettu kuva, että suomalaiset taistelivat venäläisiä vastaan uskollisuudesta esivaltaa ja kuningasta kohtaan. Mutta eikö taisteluhalukkuuden taustalla ollut Venäläisiä sotilaita. Tuntemattoman tekijän akvarelli. Kuvassa on Suomessakin 1810-luvulla palvelleiden joukko-ostojen sotilaita: (vas.) jalkaväen sotilas, rakuunaupseeri, rakuuna, kaksi kasakkaa ja jalkaväen sotilas. Museoviraston kuva-arkisto. Kuva Museovirasto/Jan Lindroth. enemmänkin venäläispelko ja viha menneiden sotien, etenkin Isonvihan ajan perintönä? Paikallinen esivalta ja säätyläiset kääntyivät jo sodan alussa kannattamaan liittymistä Venäjään, koska Ruotsin hylkivästä politiikasta Suomen suhteen oli saatu tarpeeksi. Julkilausuttukin autonominen asema Venäjän keisarikunnassa tuntui paremmalta. Topealiaanis-runebergiläinen ihannoitu kuva Suomen sodista itää vastaan ja sankaruudesta yhtyneenä ajan eurooppalaisiin kansallisromanttisiin aatevirtauksiin vaikuttivat kuitenkin suomalalaisten suhtautumiseen sotiin niin vuoden 1918 taisteluihin valkoisella puolella (punaisilla oli omat kansainväliset aatetavoitteensa) kuin vuosien sotiin, etenkin talvisotaan. Aatehistoriallista ironiaa tämäkin, mutta aatteilla on vaikutusta sotiin. Suomi nousi väestöltään, taloudeltaan ja kulttuuriltaan kansakunnaksi Venäjän keisarikunnan yhteydessä. Ei sen ansiosta, vaan siitä huolimatta ajatellaanpa vain sortovuosia. Ennen kaikkea maan oma kieli sai vähitellen sille kuuluvan aseman, vaikka valtaa pitävät ruotsinkieliset tekivät kaikkensa, ettei näin kävisi. Sortovuodet vain vahvistivat halua itsenäistyä, ja ensimmäinen maailmansota sekä Venäjän romahdus 1917 tarjosivat siihen tilaisuuden. Suomalaisten pisin rauhan kausi Suomi on saanut elää vuodesta 1945 lähtien historiansa pisintä rauhan aikaa. Maa on noussut tänä aikana pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, joskaan ei vailla erimielisyyttä hyvinvoinnin jakamisesta. Apuna tässä on ollut maailman kehityksen kärjessä vaikuttanut teknologia. Mutta myös asetekniikka on maailmalla muuttunut. Tällä en tarkoita ydinaseita, vaan sodankäynnin tietokoneistamista ja automatisointia. Tähän täysin uuteen aseteknologiseen tilanteeseen ei runebergiläinen talvisodan muistoilla väritetty sodan- ja soturikuva sovi sen paremmin kuin Sormusten herran sankaritkaan. Nykyaikainen sota näet aiheuttaa selvästi suurimmat menetykset siviiliväestölle, valtavista materiaalisista tuhoista puhumattakaan. Yksistään sähköverkon romahtamisella olisi laajat seuraukset. Suurvaltapolitiikka sitä vastoin on ennallaan. Etupiirejä varmistellaan ja liittosuhteita rakennetaan, mutta yksi on pysyvää Suomen kannalta - rajanaapuruus Venäjään. Realistinen nykyoloja vastaava suhtautuminen Venäjään vaatii kriittisesti arvioimaan Venäjän tilan ohella myös omia asenteitamme. Tsaarien Venäjä ei pysynyt koko aikaa samanlaisena, Brezhnevin Venäjä ei ollut Stalinin Venäjä, eikä Putinin Venäjä ole Jeltsinin Venäjä. Suomalaisilla on monen mielestä oikeutetusti pitkä muisti Suomen kokemuksista lännen sivilisaation etuvartiona. Mutta venäläisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on vielä pitemmät mielikuvat maataan kohdanneista vaaroista. Näin ei ole lännen suurvalloissa, joissa suhtautuminen Venäjään vaihtuu hallitusten myötä. Tämä nähtiin muun muassa Georgian sodan yhteydessä elokuussa Omien asenteiden ohella myös venäläisten asenteet ja länsimaiden käyttäytyminen on siis otettava huomioon. Miten tästä eteenpäin? Suomen sotien kokemuksista johtuu, että Suomessa vieroksutaan palkka-armeijaa. Yleinen asevelvollisuus onkin tärkeä yhtenäistä puolustustahtoa ylläpitävä ja eri yhteiskuntapiireistä tulevien nuorten miesten toisiinsa tutustuttamisen väline ja nykyään myös kuntokoulu. Palkka-armeijan sotilaat eivät sodassa yksinään pitkälle riittäisi ja vuosi 1918 osoitti, millaista on kahden amatööriarmeijan sotiminen. Historialliset kokemukset läheltä ja kaukaa osoittavat myös, että palkka-armeijasta voi aikojen kuluessa tulla sisäpolitiikankin sisältöön ja tekotapoihin vaikuttava voima. Pienen valtion taito tehdä kansakunnan säilymisen kannalta viisaita poliittisia päätöksiä on tärkeää uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämisen ohella. Tässä päätöksenteossa kansalaisten väärä kuva menneistä sodista on omiaan haittaamaan oikeiden johtopäätösten tekoa, aliarvioimatta millään tapaa kansakunnan ja väestön saamien kokemusten merkitystä mielipiteen muodostuksessa ja siten aiempien sotien perintönä.

7 Raimo Lennes, Hämeenlinna 7 Suomen kielen markkinointi Yhteinen maailmankieli on ihmiskunnan hyvä, joka rauhanomaisen kilvoittelun avulla nostaa elämää halventavien sotien kynnystä. Niinpä siirtomaa-ajan levittämä englannin kieli on maailmankieli tänään. Vaikka englannin kielen hankala ääntäminen ylläpitää osaltaan USA:ssakin 23 %:n lukutaidottomuutta, niin on vaikea kuvitella sitä käyttävän miljardin ihmisen vaihtoehdoksi maailman puhutuinta kieltä kiinaa tahi arabiaa, venäjää, puolikuollutta latinaa tahi täysin kuollutta esperantoa. Englannin kielen heikkous on kuitenkin sen rakenteellinen köyhyys. Asiaa ei kultaa Shakespeare kään, jolla ei ollut vaihtoehtoa. Toki englantia rakenteellisesti rikkaammilla kielillä, kuten täsmällisellä ranskalla, laajasti puhutulla Cervantes in espanjalla ja sointuvalla Dante Alighieri n luomalla italiallakin on maailmankielen heikkoutensa. Kansalliskielet ovat kuitenkin elinvoimaisina välttämättömiä Platonin valtion pilareita, sillä datan avaaman globalisaation uhkana saattaa olla markkinakeskinen kulttuurityhjiö. Historian determinismi voi ennakoida tulevaisuuden, jossa laatu riisuu keisarin ja vaatii smootookiksi pysähtyneen englannin korvaamista maailman arvoisella kielellä. Mielikuvaa hipaisi Suomessa 1990-luvulla tehty vertailu, joka osoitti ruotsinkielisten koulujen oppimistulokset suomenkielisten vastaavia heikoimmiksi. Havainto sai asiaan vihkiytyneet jälleen kerran viittaamaan suomen kielen rikkaaseen rakenteeseen ja taipuisuuteen sekä sen loputtoman muuntuvuuden ja vokaalisen sointuvuuden tekijöihin. Luonnollisen ääntämisen ansiosta suomen kieltä voi puhua ymmärrettävästi suhteellisen vähäisellä ergonomisella ponnistuksella. Monet kansainväliset kielitieteilijät ja fonologit noteeraavat suomen älykkääksi ja kirjoitusasultaan tarkaksi kieleksi. Kun esimerkiksi Kiinan merkkikielellä ilmaistaan yksituumaan Minä tulla pieni kylä, ja germaanisilla kielillä, kuten ruotsilla sentään Minä tulee luo yksi pieni kylä, niin suomen kielen vaateliaampi suffiksinen ilmaus Tulen pieneen kylään antaa kirjoituksen sisällölle erityisen yhtenäisyyden ja kauneuden. Kielen laadulliset perusteet voivat tuhannessa vuodessa kohottaa siis suomenkin, jollei maailmankielen, niin ilmaisuvoimaisen sivistyskielen asemaan. Suomen kieli leviäisi ensin Skandinaviaan, Baltiaan, Pietarin alueelle ja sen jälkeen muotina maailmantalouden keskuksiin Kiinaan ja Intiaan. Kyseinen utopia edellyttäisi suomen kieleltä klassisen elinvoiman, joka maan hallituksen olisi kulttuuripoliittisin keinoin luotava ja lailla varmistettava. Markkinoinnin eettisenä ohjeena olisi tunnistaa nationalismin vulgaarius ja korvata se demokratian oikeuttamalla suvaitsevuudella. Kun kaikilla kansoilla on patrioottinen oikeus ikuisen olemassaolon toiveikkuuteen, niin myös suomalaisten olisi sallittava mainostaa kieltään esimerkiksi ajattelun logiikkaa kehittävänä vaihtoehtona. Markkinointi tarkoittaisi Suomen olemassaolon turvaamista, jossa koulujen opetuskieli olisi vain suomi ja pakollinen vieras kieli vain englanti. Kuolevilla kansalliskielillä olisi yhdistyksensä ja arkistonsa. Koska Suomessa olisi vain yksi kansalliskieli, niin voimavarat saataisiin keskitettyä sen puhuttuun ja kirjoitettuun laatuun. Huolestuttavasti heikentyneen suomen kielen taitamisen niinkuttelut korvattaisiin hallittuihin lauserakenteisiin johtavalla ajattelulla ja rikkaan sanavaraston selkeällä ääntämisellä. Vieraiden kielten koulusivistykseen riittäisi yleisen kielitieteen kurssi, mistä voisi olla eri mieltä kansalais- ja yliopistoissa. Markkinoinnin selkäranka olisi yksikielisyyden ja suomalaisen kulttuurin suojaavassa kielilaissa, sillä tervetulleiden maahanmuuttajienkin määrä ja monikulttuurinen eristäytyminen voivat johtaa suomen kielen vähittäiseen syrjäytymiseen. Vähäväkisen suomenkielisen kirjallisuuden asemaa heikentää integraatio, jossa vieraskieliseksi tulkittava ruotsinkielinen teos palkitaan kansallisella Finlandialla. Suomen kielen markkinointi vahvistaisi suomenkielisen alkuperäiskansan identiteettiä ja osoittaisi sveko-, russo- ja anglomaanisessa puristuksessa ahdistuneille suomalaisille oikeutetun suvereniteetin. Etruskeihin verrattavalla Suomen kansalla on perusteensa tarjota hienoa kieltään myös maailmalla puhuttavaksi. Alkusyntyisestä sumerinsukuisesta Kalevalastaan ja sen ihanista Luonnottaren lauluistaan Suomen airuet voisivat rientää kertomaan maailmalle. Jussi Niinistö Talvisodan päiväkirja Ríntamalottien elämästä Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi -nimisen mainion kirjan 2001 julkaissut May-Bee Rautio on nyt saattanut julkisuuteen talvisodan aikaisen päiväkirjansa. Voi sanoa, että sopivaan aikaan tuleehan Neuvostoliiton hyökkäyksestä Suomeen kohta kuluneeksi 70 vuotta. Tästä sankaritarinasta ei voi kirjoittaa liikaa. Sodan alkaessa May-Bee Rautio oli 16-vuotias helsinkiläinen koululainen, kotitalonsa suojeluryhmän jäsen, joka kirjasi muistiin kotirintaman arkea ja tunnelmia. Vihollisen toistuvat ilmahyökkäykset kylvivät tuhoa pääkaupunkiin. Rintamatietoja luettiin sanomalehdistä ja kuunneltiin radiosta; villit huhut kiersivät kuten aina poikkeusaikoina. Huoli isänmaan kohtalosta heijastuu päiväkirjan sivuilta, toisaalta myös usko oikeuden voittoon ja luottamus kansakunnan tulevaisuuteen. Täällä vain ajattelee, mitä kaikkea kauheata voi tapahtua, jos ryssä voittaa. Eihän tätä saa näyttää kenellekään. Pitää olla vain iloinen ja toivorikas, kirjoitti talvisodan hengen sisäistänyt May- Bee päiväkirjaansa joulukuun alkupuolella Saman kuun lopulla hän ikään kuin vakuutti itselleen: Suomi kyllä voittaa, se ei voi sortua. Kotirintaman osin katteetonkin luottamus Suomen armeijaan säilyi vahvana sodan loppuun saakka. Moskovan rauhansopimuksen ankarat ehdot olivat siksi lievästi sanottuna järkytys suomalaisille, niin myös kirjoittajalle: Kuinka, kuinka voi Suomen kansa kantaa tätä katkeraa surua. Mutta vielä kerran on koittava aika, jolloin Suomi on taas kokonaisuudessaan meillä. On tällaista ennenkin kestetty. Mutta raskasta, raskasta se on. May-Bee Raution tyttönimellään Jacobson julkaisema pieni, viehättävä Talvisodan päiväkirja kuvaa laajemminkin kotirintaman ajattelua sodan aikana. Kirjalla on sama nimi kuin Wolf H. Halstin 1971 ilmestyneellä rintamakuvauksella, mutta eri fokus. Jos teemaan haluaa syvällisemmin perehtyä, kannattaa etsiä Sampo Ahdon kaksi vuosikymmentä sitten ilmestynyt tutkimus Talvisodan henki. Mielialoja Suomessa talvella Siitä havaitsee, ettei nuori May-Bee Jacobson ollut tuntemustensa kanssa yksin. Talvisodan kokeneita aikalaisia on vielä joukossamme. Kuulkaamme heitä, kun se vielä on mahdollista. Talvisodan henki on tärkeä osa kansallisuutemme kuvaa siinä missä sisu, sauna ja Sibeliuskin. May-Bee Jacobson: Talvisodan päiväkirja. Pelon ja toivon kuukaudet kotirintamalla. Minerva Kustannus Oy sivua.

8 8 KEVÄTKOKOUS klo 19 Suomalaisuuden Liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 23. huhtikuuta 2009 klo 19 alkaen Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Kokouksessa käsitellään liiton toimintakertomus ja tilinpäätös sekä muut sääntöjen määräämät asiat. Ennen kokousta klo 18 puheenjohtaja Heikki Tala pitää esityksen Suuri paraati Historialliset sanat Tukholmassa Suomalaisten ja suomenkielisten ruotsalaisten asema Ruotsissa nousi keskusteluun naapurimaiden käynnistäessä 15. tammikuuta 2009 vuoden 1809 juhlallisuudet Tukholmassa. Pääministeri Matti Vanhanen teki historiaa pitämällä osan juhlapuheestaan Ruotsin valtiopäivätalolla suomeksi: Kysymme itsekriittisesti, onko virallinen Suomi puhunut riittävästi suomalaisten kielellisten ja kulttuuristen tarpeiden puolesta Ruotsissa. Siksi toivommekin nyt, että Ruotsi vastaa täysipainoisesti tämän päivän ruotsinsuomalaisten itsensä määrittämiin odotuksiin muistaen tässä suhteessa suomenruotsalaisten asemaa Suomessa. Dagens Nyheter julkaisi ympäristöpuolueen toisen puheenjohtajan Maria Wetterstrandin kirjoituksen, missä hän vaati Ruotsin hallituksen anteeksipyyntöä historiallisista vääryyksistä suomenkielisiä kohtaan. Siitä ei pääse mihinkään, että luokkanäkökulma on vaikuttanut maittemme suhtautumiseen vähemmistöjä kohtaan. Ruotsinkieliset Suomessa kuuluvat jonkinlaiseen yläluokkaan samaan aikaan kun suomenkielisillä on ollut Ruotsissa matala status ja niukasti valta-asemia. Ulkoministeri Carl Bildt torjui tietenkin välittömästi anteeksipyynnön. Jos pyytelisin anteeksi kaikkia mitä on tapahtunut Ruotsin historiassa, en ehtisi muuta tekemäänkään, Bildt totesi sinänsä rehellisesti. Ruotsi on tosiaan tehnyt kaikkensa suomalaisuuden ja suomen kielen hävittämiseksi. JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Etunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Syntymävuosi: Ammatti/Arvo: Puhelin: Sähköposti: Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: SUOMALAISUUDEN LIITOSTA KAIKKIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN PÖYTÄ- JA SALKOLIPUT SEKÄ MAAKUNTAVIIRIT AURORANKATU 7 A 1, HELSINKI Puhelin: Sähköposti: Kotisivut: TILAA OMASI! (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Paikka ja aika: Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 20 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai telekopiona liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 1/2009 Kevät Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Heikki Tala Toimitussihteeri: Saila Savinen Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy, 2009 Sähköposti: kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø

Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø Sivistyneistön i i tö kielenvaihto iht ruotsista suomeen 1850 1920 Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø Aiheet: Kielitilanne Suomessa ennen kielenvaihtoa Kielenvaihto iht makrotasolla Kielenvaihto

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

TIETOPAKETTI SUOMI 100 -OHJELMAAN MUKAAN HALUAVALLE

TIETOPAKETTI SUOMI 100 -OHJELMAAN MUKAAN HALUAVALLE TIETOPAKETTI SUOMI 100 -OHJELMAAN MUKAAN HALUAVALLE Juhlavuoden pääteema on JUHLAVUODEN KULMAKIVET Koko Suomessa kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien juhlavuosi Koko vuosi 2017 uudesta vuodesta itsenäisyyspäivään

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Reo Virtanen RAT7SN4

Reo Virtanen RAT7SN4 Reo Virtanen RAT7SN4 Kohdemaa: Norja Kaupunki: Hammerfest Yritys/Firma: Hammerfest eiendom KF Muodollinen päämies on kuningas Harald V Asukasluku 4 785 000 asukasta Pääkaupunki, Oslo Rahayksikkö, kruunu

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Epävirallinen suomennos

Epävirallinen suomennos Epävirallinen suomennos Venäjän Federaation Liittovaltiokokouksen Valtakunnanduuman Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan K.I.Kosatshjovin puhe X Suomalaisten historiapäivien avaustilaisuudessa Lahti, 6.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot