LAPPI- SOPIMUS - MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 Lapin toimeenpanosuunnitelma vuosille LAPPI- SOPIMUS - MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE TEM / Lapin maakunnan yhteistyöryhmä /

2 Sisällys SAATESANAT JOHDANTO LAPPI-SOPIMUS LAPIN MAAKUNTAOHJELMA LAPPI SOPIMUKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Strateginen valinta 1. Kilpailukykyä ja työtä tavoitetila ja toiminnan painopisteet Strateginen valinta 2. Rakennemuutokseen vastaaminen tavoitetila ja toiminnan painopisteet Strateginen valinta 3. Yhteydet ovat kunnossa tavoitetila ja toiminnan painopisteet AIKO rahoituksen käyttö Lapissa (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) VALTAKUNNALLISET TEEMAT, KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN SEKÄ RAHASTOJEN YHTEENSOVITTAMINEN Valtakunnalliset teemat - Lapin maakunnan yhteistyöryhmän mielestä valtakunnallisten ohjelmien hyvä ja mahdollisimman laajalle leviävä vaikuttavuus on tärkeää Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Lapissa Manner-Suomen maaseuturahasto ja Lapin alueellinen maaseudun kehittämisstrategia Rahastotoimien yhteensovittaminen Lapin maaseutuohjelma toteuttaa Lappi sopimusta Monirahastoinen Leader-toiminta EU:n kansainväliset rahoitusohjelmat ja aloitteet sekä muut kansalliset ohjelmat RAKENNERAHASTOT RAHOITUSTAULUKOT VUOSILLE LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA TOTEUTUMINEN MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Työvoiman kysynnän näkymät Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät LAPIN JA ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN NEUVOTTELUALOITTEET VUOSILLE Pohjois- ja Itä-Suomen yhteiset aloitteet keskushallinnolle Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen Lentoliikenteen kehittäminen Kuljetustuen jatkuminen ja rahoitustason nostaminen Biotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen Maatalouden ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen Lapin omat neuvottelualoitteet Ammatillisen koulutuksen turvaaminen Hyvä saavutettavuus ja toimiva logistiikka... 38

3 Panostukset matkailuelinkeinon kehittämiseen Arktisen informaatiokeskuksen perustaminen Lapin yliopiston yhteyteen EISCAT 3D Suomen rakennerahastojen välitarkastukseen perustuva lisärahoitus 5,8 ME EU Uuden ohjelmakauden valmistelu TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET... 42

4 SAATESANAT Lappi on ollut viime aikoina iloinen valopilkku Suomen talouden harmaassa tilannekuvassa. Tuoreimpien tilastojen ja suhdanne-ennusteiden mukaan lähes kaikilla keskeisillä toimialoillamme kehitys on ollut positiivista ja mikä tärkeintä - elinkeinoelämän odotukset tulevaisuuden suhteen ovat Lapissa positiivisia. Jo Lappi-sopimuksessa osana laajaa skenaariotyötä tunnistimme Lapin keskeiseksi vahvuudeksi maantieteellisen asemamme keskellä Barentsin ja arktisen alueen kehitystä. Tuo maantieteellinen asema yhdistettynä arktisesta näkökulmasta kattavaan infrastruktuuriin, vahvaan osaamiseen ja monipuoliseen elinkeinoelämään on ollut selkeästi myönteisen kehityksemme taustalla. Kaikki ei tule kuitenkaan annettuna oma osansa myönteisessä kehityksessä on ollut aktiivisella ja ennen kaikkea pitkäjänteisellä aluekehittämisellä. Matkailu on ehkä tästä juuri nyt paras esimerkki: Vuosien ja taas vuosien strategisen kehittämisen tuloksena edessämme on ehkäpä kaikkien aikojen matkailutalvi, jota siivittää erityisesti lentoliikenteen ja saavutettavuuden olennainen parantuminen. Juuri nyt meitä kaikkia aluekehittäjiä haastaa julkisen sektorin valtava rakennemuutos; maakuntauudistus tulee muokkaamaan meidän kaikkien roolia, asemaa ja työnjakoa. Samalla se haastaa meitä pohtimaan uudelleen aluekehittämisen peruslähtökohtia, hakemaan synergiaa eri rahoituslähteiden välillä ja etsimään entistä vaikuttavampia tapoja toimia. Ehkäpä kuitenkin menneisyyden menestystarinoista on ammennettavissa oikeita eväitä myös tähän aikaan ja hetkeen. Vaikka elämmekin historiallisen suuren julkisen sektorin rakennemuutoksen kynnyksellä, meidän tulisi silti pitää pää kylmänä ja jatkaa määrätietoisesti valittujen painopisteiden strategista kehittämistä. Ja ennen kaikkea vaikka roolit ja työnajot toimijoilla muuttuvat, meidän tulisi uskoa edelleen kaikessa kehittämisessä yhteistyön voimaan! Mika Riipi Maakuntajohtaja

5 1. JOHDANTO Lappi sopimuksen toimeenpanosuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaus, joka suuntaa kehittämistoimenpiteitä ja rahoitusta Lappi sopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. KILPAILUKYKYÄ JA TYÖTÄ AVOIMESSA JA ARKTISESSA LAPISSA LUONNONVAROJEN SEKÄ AKRTISEN OLOSUHDEOSAAMISEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄJÄ - UUSIA JA KASVUHAKUISIA YRITYKSIÄ PARHAAT KÄYTÄNNÖT JA TEKNOLOGIAT SEKÄ LUOVUUS VAUHDITTAVAT YRITYSTEN KILPAILUKYKYÄ METALLITEOLLISUUS, METSÄ, MATKAILU, KAIVOKSET SEKÄ LAPIN ALKUPERÄISET ELINKEINOT TOIMEENTULON LÄHTEINÄ UUDET ALAT TUOVAT KORVAAVAA TYÖTÄ LAPPIIN EKOLOGISESTI, TALOUDELLISESTI JA SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ TOIMINTAA VIIHTYISÄ JA INNOSTAVA YMPÄRISTÖ SEKÄ ELÄVÄ MAASEUTU OVAT VALTTIKORTTEJA RAKENNEMUUTOKSEEN VASTAAMINEN - TEHEMÄ POIS RAKENNEMUUTOKSEEN VASTATAAN ENNAKOIVALLA TOIMINTATAVALLA ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN NOJAA ARKTISUUTEEN, PERINTEISIIN ALOIHIN SEKÄ KASVUALOIHIN LAPISSA TOIMII VUOROVAIKUTTEINEN OPPIMISVERKOSTO, JOKA TARJOAA LAADUKASTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUVERKOSTO JA HYVINVOIVA LAPPILAINEN YHTEYDET OVAT KUNNOSSA ARKTINEN SIJAINTI HAASTAA JA MAHDOLLISTAA YHTEYKSIÄ LENTOLIIKENNE, RAIDELIIKENNE JA MAANTIET SEKÄ SATAMAT - YHTEYDET TÄNNE JA TÄÄLTÄ VIRTUAALISUUS LAPPILAISEN ELÄMÄNTAVAN TURVAAJAKSI Lappi sopimusta toteutetaan käyttäen monipuolisesti kansallisia ja EU-ohjelmiin liittyviä rahoituksia sekä muita käytettävissä olevia erityisrahoitusvälineitä. Lapin toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu niin, että kaikkea rahoitustoimintaa ei olekaan haluttu listata. Toimeenpanosuunnitelmassa esitetään tiivistetysti ne toimenpidekokonaisuudet joiden avulla pyritään lisäämään asukkaiden ja yritysten hyvinvointia, sekä lisäämään työllisyyttä ja ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita alueen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Keskeisessä roolissa toimeenpanosuunnitelmassa ovat myös Lapin ja Itä- ja Pohjois-Suomen edunvalvonnan tavoitteet. Merkittäviä vaikutuksia maakuntien aluekehitystyöhön tuo maakuntauudistus. Lapissa nähdään, että maakuntien itsehallinto tulee toteuttaa siten, että maakunnat vastaavat itse tehtävien, talouden ja muun organisoitumisesta, tätä ei tule lain tasolla säätää. Vaikka järjestäminen ja tuottaminen erotellaan, tulee se jättää maakunnan itse ratkaistavaksi; maakunnan tulee päättää omasta organisaatiostaan itse. Liian vahva valtion ohjaus ei saa horjuttaa maakunnan itsehallinnollista asemaa. Valtakunnallisten palvelukeskusten osalta tulee uudelleen arvioida, mitä on järkevää hoitaa palvelukeskuksen kautta ja mitä alueilla, esim. nykyisiä olemassa olevia toimivia tukipalvelurakenteita hyödyntäen. Joka tapauksessa valtakunnalliset palvelukeskukset tulee muodostaa hajautetulla mallilla ja siten, että operatiivisesta toiminnasta vastaa maakunta. Itsehallintoon kuuluu olennaisena osana mahdollisuus hankkia varoja. Maakuntien verotusoikeuden mahdollistaminen tulee selvittää pikaisesti. 1

6 2. LAPPI-SOPIMUS LAPIN MAAKUNTAOHJELMA Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 :n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain. Suunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan 18 :ssä tarkoitettujen maakuntien yhteistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet. Lapin maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa on laadittu Lappi sopimukseen perustuen ja valmistelussa on huomioitu eri toimijoiden kansallisen toiminnan sekä Suomen rakennerahasto-ohjelman ja maaseutuohjelman painotukset. Toimeenpanosuunnitelmassa esitetään maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset kehittämisen painopisteet, kärkihankkeet ja edunvalvonnalliset asiat neuvottelualoitteina. Toimeenpanosuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaus ja edunvalvontaasiakirja, joka suuntaa hanke- sekä muuta alueellista ja kansallista rahoitusta. Tämä toimeenpanosuunnitelma koskee vuosia Lappi sopimus linjaa, että lappilaisten aluekehitystoimenpiteiden tavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn lisääminen. Kilpailukyky on alueen kyky synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Lapin aluerakenteen kehittäminen perustuu edelleen maakuntaajatteluun ja Lapin tulevaisuuskuva hajautettuun malliin, jossa maakuntakeskuksina ovat Rovaniemi ja Kemi- Tornio, matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat alue- sekä palvelukeskukset. Tärkeä osa aluerakennetta ovat maaseudun elävät kylät. Lappi-sopimusta toteutetaan kolmella strategisella valinnalla: 1. kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa lapissa 2. rakennemuutokseen vastaaminen sekä 3. yhteydet ovat kunnossa. Lappi sopimuksen toteutuksessa käytetään kattavasti kaikkia alueen rahoitusvälineitä, joita ovat mm. valtion viranomaisten budjetit, ERI- ohjelmien rahoitus sekä EU:n erillisrahoitusohjelmat, joista tärkeimpinä Horizon 2020, COSME sekä ERASMUS+. Kuntien rahoitusosuus on merkittävä sekä kansallisessa että EU rahoituksessa. Lappi sopimuksen toteuttamisessa läpileikkaavia teemoja ovat: kansainvälisyys kestävä kehitys resurssitehokkuus digitalisaatio vähähiilisen elämäntavan edistäminen yhdessä tekeminen yhdenvertaisuus sekä sukupuolten tasa-arvo 2

7 3. LAPPI SOPIMUKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Strateginen valinta 1. Kilpailukykyä ja työtä tavoitetila ja toiminnan painopisteet Lapin asema arktisena toimijana on vahvistunut Metsän, matkailun, kaivosten ja luonnontuotteiden merkitys on vahvistunut elinkeinoelämässä Paikallisia energiaraaka-aineita hyödynnetään teollisuudessa ja yritystoiminnassa Lapin puhdas luonto on maakunnan kilpailuvaltti ja hyvinvoinnin lähde Elinkeinorakenne on monipuolistunut uusien alojen myötä Kasvuhakuiset yritykset ovat uudistuneet menestymään kansainvälisessä kilpailussa Toimialojen maankäyttötarpeiden yhteensovittamisessa on onnistuttu siten, että kaikilla toimialoilla on mahdollisuus kasvaa Lappi-brändi on tunnettu kansainvälisesti ja Suomessa Tavoitteiden saavuttamiseksi käytetään lisäksi monipuolisesti olemassa olevia ohjelmia sekä maakunnallisia toimialastrategioita. Toiminnan painopisteet ja hankekokonaisuudet vuosina Luonnonvarojen sekä arktisen olosuhdeosaamisen kestävä hyödyntäjä uusia ja kasvuhakuisia yrityksiä Luonnonvarojen ja kiertotalouden sekä niihin liittyvien sivuvirtojen hyödyntämisen tehostaminen sekä elinkeinoelämän edellytysten luomisessa, yritysten kehittämisessä että osaamisen vahvistamisessa Biotaloushankkeiden nykyistä tiiviimpi verkostoyhteistyö ja keskinäinen synergia Konkreettisia yritysten ja julkisten toimijoiden hankkeita, joista tuloksena uusia tuotteita tai uusia markkinoita tuotteille Pienten yritysten verkostoituminen tuotannon ja markkinoinnin tehostamiseksi sekä viennin ja kansainvälistymisen lisäämiseksi Luomu-, villi- ja lähiruoan sekä kosmetiikkatuotannon jalostaminen yksityisellä ja julkisella sektorilla Poroelinkeinon optimaalinen hyödyntäminen Kalatalouden optimaalinen hyödyntäminen Tunnistetaan maahanmuuttajien yrittäjyyspotentiaali ja erityisosaaminen yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja viennin edistämisessä. Rohkeita pilotteja ja kokeiluita Parhaat käytännöt ja teknologiat sekä luovuus vauhdittavat yritysten kilpailukykyä Ollaan rohkeasti kokeilemassa uusia teknologioita ja toimintatapoja sekä kokeiluita että pilotteja 3

8 Sähköisten työvälineiden laajamittainen käyttö (digiharppaus) yrityksissä ja yritysten tukipalveluissa Uusia kannattavia puhtaan teknologian ratkaisuja sekä kestävää rakentamista (vähähiilisyys ja materiaalitehokkuus) Kylmän ja muiden pohjoisen alueen olosuhteiden laajempi hyödyntäminen liiketoiminnan eri alueilla Julkisen sektorin hankintaosaamisen kehittäminen sekä hankintojen suuntaaminen alueen ja yritysten kilpailukyvyn parantajaksi Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen yritystoiminnan kehittämisessä Rohkeita pilotteja ja kokeiluita Metalliteollisuus, metsä, matkailu, kaivokset sekä Lapin alkuperäiset elinkeinot toimeentulon lähteinä - Alueen ja keskeisten elinkeinojen kehittäminen edellyttää hyvää saavutettavuutta, älykkäiden liikenneratkaisuiden toteuttamista ja elinkeinojen ja liikenteellisten tarpeiden yhteen sovittamista sekä toimivia matkaketjuja - Lapin vetovoimaisuuden vahvistamistoimenpiteet elinkeinoelämän ja yritysten menestymisen parantamiseksi - Alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kehittämistyö ja kytkentä elinkeinoelämän ja yritysten menestymiseen - Suorien komission rahoitusvälineiden hyödyntäminen - Eri toimialojen yhteistyön vahvistaminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien saamiseksi (erityisesti Arctic Smartness ja toimialaklusterit) - Alueellisen metsästrategian toimenpiteiden toteuttaminen sekä metsään liittyvien toimijoiden verkottuminen - Matkailustrategian toimenpiteiden toteuttaminen - Valmistavan teollisuuden kansainvälistymistoimenpiteet, erityisesti Pohjois-Ruotsin ja Pohjois- Norjan markkinoille - Kaivosteollisuudessa ja suurteollisuudessa toimivien pk-yritysten toiminnan laajentaminen kansallisille ja kansainvälisille markkinoille - Pk-yritysten osaamisen ja valmiuksien parantaminen Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan markkinoille - Alkutuotannon tuotteiden jalostusarvon nostaminen - Rohkeita kokeiluja ja pilotteja - Uuden maakuntahallinnon järkevä ja riittävä resursointi sekä resurssien kohdentaminen tukemaan alueen kasvupotentiaalia - julkinen sektori mahdollistajana - Yrityspalveluiden tuottajien työnjakojen ja roolien edelleen selkiinnyttäminen ja yritysviestinnän tehostaminen - Arctic Europe yhteistyöverkoston valmistelu 4

9 - Rohkeita pilotteja ja kokeiluita Uudet alat tuovat korvaavaa työtä Lappiin - Toimenpiteet on kirjattu edellisiin kohtiin Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa Lappilainen elää visusti ja viisaasti (vähähiilisyys) Maankäytön yhteen sovittamisen tarpeiden huomiointi mm. ennakkoneuvottelumenettelyllä Materiaalitehokkuutta lisäävien ja kiertotaloutta edistävien toimintatapojen ja -kulttuurien jalkauttaminen lappilaisten toimijoiden keskuuteen (ml. uusien arvoketjujen / -verkkojen luominen) Uudet liiketoimintamahdollisuudet yrityksille, elinkeinoelämän ympäristövastuullisuus, tietoisuuden lisääminen sekä osaamisen kehittäminen Biotalouden kehittämiseen ja kiertotalouteen liittyvät hankkeet Ympäristön tilan seurantaan ja raportointiin liittyvät hankkeet päätöksen teon tueksi ja rahoituksen suuntaamiseksi (luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö) Ympäristön kunnostushankkeet (joki- ja järvikunnostukset sekä matkailua tukevat ympäristöhankkeet) Vaelluskalojen palauttamista edistävät hankkeet (luontainen kierto) Teollisuuden ympäristöhankkeet (ympäristövaikutusten selvittäminen ja vähentäminen) Pohjavesikartoitukset tukemaan luokittelua ja päätöksen tekoa Rohkeita kokeiluita ja pilotteja Viihtyisä ja innostava ympäristö sekä elävä maaseutu ovat Lapin valttikortteja - Maankäytön yhteensovittamista tukevat kehittämishankkeet - Kehitetään maaseudun kylien asukkaiden asuinympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuutta yhteistyössä Leader-ryhmien kanssa - Edistetään sähköisten ja lähipalveluiden saavutettavuutta ja käyttöä (digiharppaus) yhteistyössä kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten yhteistyönä - Säilytetään ja kehitetään kulttuuri- ja muita ympäristöjä palvelemaan viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta ja mm. matkailun tarpeita - Rohkeita kokeiluita ja pilotteja 5

10 RAHOITUSVÄLINEET Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Valtakunnalliset teemat: (EAKR) Osaamis- ja innovaatioverkostot (ESR) Osuvaa osaamista Kotona Suomessa/OKM ja TEM Osallistamalla osaamista ESR-nuorisotakuu/OKM ja TEM Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen Luovaa osaamista Interreg Pohjoinen TL 1 Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen TL 2 Pk-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen TL 3 Ympäristön suojelu ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen TL 4 Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen Kolarctic CBC ohjelma - läpileikkaavana: Ihmisten välinen yhteistyö sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen, teknologinen kehitys ja innovaatiot TL 1 Elinkeinoelämän ja pk-yritystoiminnan kehittäminen TL2 Ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja onnettomuuksien ehkäisy ja hallinta TL 3 Alueiden saavutettavuuden parantaminen, kuljetusja yhteysverkostojen ja järjestelmien parantaminen TL 4 Rajojen toimivuuden edistäminen ja rajaturvallisuus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Lapin alueellinen maaseudun kehittämisstrategia Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Itämeriohjelma Muut kansainväliset rahoitusvälineet 1. maatalouden kilpailukyky 2. luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmasto 3. maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys 1. Hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen 2. Monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen Horizon 2020, Cosme, Erasmus+, Creative Europe Ely-keskuksen ja tekesin kansalliset toimenpiteet ja rahoitusvälineet 6

11 - julkiset työvoima- ja yrityspalvelut - Tekesin palvelut - koulutuksen suunnittelu ja kohdentaminen - porotalouden ja kalatalouden edistäminen - kuntien maankäytön ja rakentamisen ohjaus - luonnon monimuotoisuuden edistäminen - kulttuuriympäristön edistäminen - luonnonvaratalouden edistäminen - ympäristönsuojelun edistäminen - vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen - Barents-yhteistyö mm. tie-, ympäristö-, rajajoki- ja kala-asioissa - liikennejärjestelmäsuunnittelu - tiehankkeiden toteuttaminen - teiden kunnossapito ja liikenneturvallisuus - joukkoliikenteen edistäminen MUUT KANSALLISET RAHOITUSVÄLINEET - AIKO- rahoitus 7

12 3.2. Strateginen valinta 2. Rakennemuutokseen vastaaminen tavoitetila ja toiminnan painopisteet Ennakointi toimii tulevaisuuden tekemisen välineenä laajassa verkostoyhteistyössä elinkeinoelämän, oppilaitosten ja viranomaisten kesken Lappilaiset innovaatioympäristöt ovat kansallista parhaimmistoa Osaamisen kehittämisen välineet ovat monipuolisesti käytössä ja tukevat työllistymistä, yritysten menestymistä sekä edistävät työurien pidentämistä Saamelaiskulttuurin mukainen koulutuspolku on mahdollinen Työt ja tekijät kohtaavat. Työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt sekä maakunnan sisällä että Pohjoiskalotin alueella Parantunut työelämän laatu edistää kasvua ja hyvinvointia Lappilaisten hyvinvointi on vahvistunut toimijoiden yhteistyön tuloksena Lappi on edelläkävijä monikanavaisten palveluiden tuottamisessa Saamelaisten kotiseutualueen palveluverkosto on ajanmukaisesti kehittynyt ja koulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla Tavoitteiden saavuttamiseksi käytetään lisäksi monipuolisesti olemassa olevia ohjelmia sekä maakunnallisia toimialastrategioita. Toiminnan painopisteet ja hankekokonaisuudet vuosina Rakennemuutokseen vastataan ennakoivalla toimintatavalla - Maakunnan ja kuntien hyvinvointi- ja elinvoimaohjelman laatiminen: Hyvinvointiohjelma, uuteen kuntaan valmistautuminen, työllisyyspalvelujen hoitaminen kunnissa, työllisyyden hoidon resurssien kokoaminen - Lapin maahanmuuttostrategian päivittäminen - Osaamisen vahvistaminen huomioiden seutukuntien osaamisstrategiat sekä muu maakunnallinen ennakointityö - Ennakointitiedon laajempi hyödyntäminen ja ennakointityön tiiviimpi kytkeminen kehittämiseen ja päätöksentekoon - Vahvistetaan paikallista hyvinvointia ja työllisyyttä edistämällä uusien, poikkihallinnollisten palveluketjujen syntymistä - Maahanmuuttajien kotoutumisen palveluketjun toteuttaminen - Työvoiman kohtaantoa ja liikkuvuutta edistävät toimenpiteet - Rohkeita kokeiluita ja pilotteja - "Lappiin sopivan" maakunnan perustaminen Älykäs erikoistuminen nojaa arktisuuteen, perinteiseen aloihin ja kasvualoihin - Älykkään erikoistumisen toimintamallin käyttö alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä osaamisen, innovaatioiden että liiketoiminnan lisäämiseksi 8

13 - Resurssien yhteiskäytön edelleen kehittäminen: verkostojohtaminen, verkosto-osaaminen, synergioiden hakeminen - Uutta luovien kehitysympäristöjen (sekä tekniset että toiminnalliset) edistäminen - Työelämän laadun kehittämisen toimenpiteet - Lapin tunnettuuden ja vetovoimaisuuden parantaminen sekä yrityksille että asukkaille - Julkinen sektori kasvun ja kehityksen mahdollistajana - Rohkeita pilotteja ja kokeiluita Lapissa toimii vuorovaikutteinen oppimisverkosto, joka tarjoaa laadukasta ja kysyntälähtöistä koulutusta - Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen vastaamaan paremmin kasvavia ja kehittyviä aloja ja elinkeinoelämän tarpeita - Vastataan koulutusjärjestelmän, koulutustarpeiden ja koulutuksen tuottamistapojen uudistamisvaateisiin - Edistetään uudenlaisia koulutuspolkuja huomioiden digitaalisuuden ja uusien opetusmenetelmien luomat mahdollisuudet - Koulutuksenjärjestäjien yhteistyön vahvistaminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti sekä kansainvälisessä koulutuksen tuotannossa mukana oleminen - Edistetään koulutuksellista tasa-arvoa parantamalla koulutuksen saatavuutta ja kiinnittämällä erityistä huomiota koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin - Madalletaan kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja, tarvittaessa kokeiluin. Kehitetään maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja tutkinnon suorittaneiden ohjaamista tarvittaessa täydentävään koulutukseen. - TNO-strategiaa uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, joita ovat digitaalinen muutos palveluissa, oppimisen reformit sekä ihmisten yksilölliset kehityspolut. - Rohkeita pilotteja ja kokeiluita Asiakaslähtöinen palveluverkosto ja hyvinvoiva lappilainen sydämen asia - Edistetään sähköisten ja lähipalveluiden saavutettavuutta ja käyttöä (digiharppaus) yhteistyössä kuntien, kolmannen sektorin, saamelaisalueen toimijoiden ja yritysten yhteistyönä - Julkisen sektorien palveluiden helppokäyttöisyys ja monisektorisuus (palveluketjut) - Vahvistetaan kaikkien lappilaisten mahdollisuuksia osallistua alueen kehittämiseen - Kulttuurin ja yhteisöllisyyden resurssien hyödyntäminen hyvinvoinnin edistäjänä - Uuden maakunnan rakentamiseen lähtökohdaksi ihmisten hyvinvointi - Julkisen sektorin roolin vahvistaminen hyvinvoinnin edistäjänä - Edistetään erityisesti nuorten ja heikossa asemassa olevien osallisuutta - Arjen turvaa parantavat toimenpiteet 9

14 - Rohkeita pilotteja ja kokeiluita RAHOITUSVÄLINEET Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Valtakunnalliset teemat: (EAKR) Osaamis- ja innovaatioverkostot (ESR) Osuvaa osaamista Kotona Suomessa/OKM ja TEM Osallistamalla osaamista ESR-nuorisotakuu/OKM, STM ja TEM Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä / TEM Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen Luovaa osaamista Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen / STM Osallisena yhteiskunnassa: väestöryhmien välisen tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän torjunta / STM Interreg Pohjoinen TL 1 Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen TL 2 Pk-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen TL 3 Ympäristön suojelu ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen TL 4 Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen Kolarctic CBC ohjelma - läpileikkaavana: Ihmisten välinen yhteistyö sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen, teknologinen kehitys ja innovaatiot TL 1 Elinkeinoelämän ja pk-yritystoiminnan kehittäminen TL 2 Ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja onnettomuuksien ehkäisy ja hallinta TL 3 Alueiden saavutettavuuden parantaminen, kuljetus- ja yhteysverkostojen ja järjestelmien parantaminen TL 4 Rajojen toimivuuden edistäminen ja rajaturvallisuus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja 1. maatalouden kilpailukyky 2. luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmasto 10

15 Lapin alueellinen maaseudun kehittämisstrategia Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 3. maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys 4. hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen 5. monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen Itämeriohjelma Muut kansainväliset rahoitusvälineet Horizon 2020, Cosme, Erasmus+, Creative Europe Muut kansalliset rahoitusvälineet - AIKO- rahoitus Ely-keskuksen ja tekesin kansalliset toimenpiteet ja rahoitusvälineet - julkiset työvoima- ja yrityspalvelut - Tekesin palvelut - koulutuksen suunnittelu ja kohdentaminen - maahanmuuttajien palvelut - porotalouden ja kalatalouden edistäminen - luonnon monimuotoisuuden edistäminen - kulttuuriympäristön edistäminen - luonnonvaratalouden edistäminen - ympäristösuojelun edistäminen - vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen - Barents-yhteistyö mm. tie-, ympäristö-, rajajoki- ja kala-asioissa 11

16 3.3. Strateginen valinta 3. Yhteydet ovat kunnossa tavoitetila ja toiminnan painopisteet Lapin yhteydet ja saavutettavuus ovat kilpailukykyiset Lapissa toimii kaikki viisi lentokenttää Lapin rataliikenne on kilpailukykyinen ja kehittyy ja päätös Jäämerenradan rakentamisesta on tehty Lapin maantieverkosto palvelee asukkaita ja yrityksiä turvallisesti ja kattavasti Lapissa on kaikilla virtuaalisen elämäntavan mahdollistava laajakaista tai riittävä mobiiliyhteys Älyliikenne turvaa liikkumista Virtuaaliset toimintatavat on otettu käyttöön laajasti Saamelaisten kotiseutualueella kattavat tietoliikenneyhteydet ovat mahdollistaneet paluumuuttoa ja luoneet paremmat edellytykset alueen elinkeinojen kehittymiselle Toiminnan painopisteet sekä rahoitettava toiminta Arktinen sijainti haastaa ja mahdollistaa yhteyksiä - Tietoliikenneyhteydet Suomen kautta Aasiaan - Kilpisjärven tietoliikenneyhteydet ja sähkön saanti varmistetaan Norja-yhteistyöllä - Raide- ja maantieliikenteen kehittämisen TEN-T lobbaus EU:n suuntaan yhdessä Uudenmaan ja muiden kumppaneiden kanssa - Jäämeren radan rakentaminen mahdollistetaan tulevassa maakuntakaavassa - Lisärahoitus tietoliikenneyhteyksien kattavuuden parantamiseen - Barentsin alueen yhteyksien kehittäminen Lentoliikenne, raideliikenne ja maantiet ja satamat yhteydet tänne ja täältä - Lentoliikenteen ympärivuotisuuden varmistaminen - Lentoliikenteen uudet suorat yhteydet - Raideliikenteen kehittäminen ympäristöllisistä / ilmastonmuutoksen lähtökohdista - Keminmaa-Haaparanta rataosuuden sähköistys ja henkilöliikenteen kehittäminen Ruotsista Suomeen radan kautta - Alemman tieverkon päivittäisen liikennöinnin turvaaminen - Älykkäiden matkaketjujen edistäminen - Vt 4 Oulu-Kemi suunnittelu ja kehittämishankkeen aloittaminen - Vt 21 Kolari-Muonio-Kilpisjärvi parantaminen - Kt 82 Vikajärvi-Kemijärvi (Kemijärvi puuterminaalin ja biotuotetehtaan liikennejärjestely) - Napapiirin alueen kehittäminen (Vt 4) - Kemin biodieseltehtaan liikennejärjestelyt 12

17 - Vt 4 Norvajärven risteyssillan parantaminen - Mt 924 Simo-Alaniemi -parantaminen - Nellimintien parantaminen - Vt 4 Keminmaa-Sodankylä parantaminen - Kemin sataman väylän suunnittelu Virtuaalisuus lappilaisen elämäntavan turvaajaksi - Vt 21/E8 älyliikennehanke Aurora - Porovaroitusjärjestelmän kehittäminen - sähköisten palveluiden ja osaamisen kehittäminen - Virtu- ja etäpalveluiden laajamittaisen käytön edistäminen - Tietovarantojen avaaminen ja hyödyntäminen uusille palveluille ja liiketoiminnalle - Rohkeat kokeilut ja pilotit Tavoitteiden saavuttamiseksi käytetään lisäksi monipuolisesti olemassa olevia ohjelmia sekä maakunnallisia toimialastrategioita. RAHOITUSVÄLINEET Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Interreg Pohjoinen *(valmistelussa olevat) TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) TL 1 Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen TL 2 Pk-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen TL 3 Ympäristön suojelu ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen Kolarctic CBC ohjelma *(valmistelussa olevat) -läpileikkaavana: Ihmisten välinen yhteistyö sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen, teknologinen kehitys ja innovaatiot Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja TL 1 Elinkeinoelämän ja pk-yritystoiminnan kehittäminen TL2 Ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja onnettomuuksien ehkäisy ja hallinta TL 3 Alueiden saavutettavuuden parantaminen, kuljetusja yhteysverkostojen ja järjestelmien parantaminen TL 4 Rajojen toimivuuden edistäminen ja rajaturvallisuus 1. maatalouden kilpailukyky 2. luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmasto 3. maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys 13

18 Lapin alueellinen maaseudun kehittämisstrategia Itämeriohjelma Hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen 2. Monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen Ely-keskuksen ja Tekesin kansalliset toimenpiteet ja rahoitusvälineet - julkiset työvoima- ja yrityspalvelut - Tekesin palvelut - kuntien maankäytön ja rakentamisen ohjaus - luonnon monimuotoisuuden edistäminen - liikennejärjestelmäsuunnittelu - tiehankkeiden toteuttaminen - teiden kunnossapito ja liikenneturvallisuus - joukkoliikenteen edistäminen Muut kansalliset rahoitusvälineet AIKO- rahoitus 14

19 3.4 AIKO rahoituksen käyttö Lapissa (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) Lapin maaliskuussa 2016 valmistunut Lapin varautumissuunnitelma sisältää analyysin alueen muutosjoustavuudesta, alueen riskianalyysin sekä suunnitelman AIKO-rahoituksen käytöstä. Varautumissuunnitelma laadittiin tiiviissä yhteistyössä Lapin liiton, Lapin Ely-keskuksen sekä Lapin AVI:n kanssa. Varautumissuunnitelman tiedot pohjautuvat Lappi sopimukseen (maakuntaohjelma) sekä Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmaan (Arctic Smartness). Lisäksi taustamateriaalia saatiin Lapin ennakointiverkostolta, joka vuosittain tuottaa alueen toimintaympäristökatsauksen sekä laajassa verkostossa käsittelee toimialoittaisia tulevaisuudenkuvia. Ennakointiverkosto tuottaa myös Lapin tulevaisuusskenaariot maakuntaohjelmatyön käyttöön. Varautumissuunnitelmatyöhön osallistui noin 40 alueen asiantuntijaa ja lisäksi maakunnan yhteistyöryhmä (28 henkeä), joka ohjeisti työtä ja hyväksyi sen. Kuva 1. Lapin muutosjoustavuuden tavoitteet 15

20 3.1 Aiko rahoituksen suuntaaminen Lisävoimaa Arctic Smartness Excellence - osaamiskeskittymän synnyttämiseen sekä robotiikan testaukseen ja kehittymiseen arktisissa olosuhteissa AIKO-rahoitusta suunnataan Lapissa toimintaan, joka on valmistelevaa, esiselvittävää, innovatiivista, kokeilevaa ja nopeasti pilotoitavaa ja johon ei ensisijaisesti voida käyttää muita rahoitusvälineitä. AIKOrahoituksella tullaan tuottamaan Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden parantaminen kärkihankkeeseen vipuvaikutukseltaan vahvoja lappilaisia kokeiluhankkeita. Rahoituksella vauhditetaan Lapin Arktisen erikoistumisen ohjelman (Arctic Smartness) toteuttamista sekä tuetaan digitalisaation hyödyntämistä ja digitalisaation ja robotiikan kehittämistä arktisessa ympäristössä, arktisissa olosuhteissa ja erityisesti testaustoiminnassa. AIKO-rahoituksen kohteena ovat innovatiivisen klusterityön kehittyminen sekä klustereista ja robotiikasta sekä arktisesta testaustoiminnasta nousevat pilotit ja kokeilut, jotka vahvistavat alueen kansainvälistä toimintaa, näkyvyyttä ja verkostoitumista. Kehittämistyöllä haetaan kansainvälisiä investointikumppaneita sekä lisätään kansainvälisen rahoituksen tuloutusta Lappiin. Arktisen testaustoiminnan osalta testattavana voivat olla autot, muut kulkuneuvot, renkaat, laitteet, materiaalit, palvelut, järjestelmät jne. Lapissa tavoitteena on luoda digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöjä, houkutella kansainvälistä osaamista ja investointeja sekä synnyttää arktisiin olosuhteisiin ja testaustoimintaan liittyvää liiketoimintaa. 16

21 4. VALTAKUNNALLISET TEEMAT, KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN SEKÄ RAHASTOJEN YHTEENSOVITTAMINEN 4.1 Valtakunnalliset teemat - Lapin maakunnan yhteistyöryhmän mielestä valtakunnallisten ohjelmien hyvä ja mahdollisimman laajalle leviävä vaikuttavuus on tärkeää Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, joiden toteuttaminen tapahtuu ohjelmassa määritellyn toiminnan puitteissa. Yhteensä ESR:n toimenpidekokonaisuuksia on 15. Lapin maakunnan yhteistyöryhmän näkemyksen mukaan kehittämisohjelmilta vaaditaan erityisesti hyvin hallittua ja kohdennettua viestintää sekä riittävää ja selkeää ohjausta ja aktivointia, jotta valtakunnallisilla hankkeilla saavutetaan niille asetetut tavoitteet. On huomioitava, että ohjelmanmukaisten kunta- ja muun julkisen rahoituksen sekä valintaperusteiden tulee toteutua myös kansallisia teemoja toteuttavissa hankkeissa. Yhteistyöryhmä tukee alueellisen rahoituksen käyttöä valtakunnallisten teemojen vaikuttavuuden parantamiseen alueella ja teemojen alueellisen kattavuuden lisäämiseksi. Valintakriteereissä ja hankehakuja määriteltäessä tulee huomioida myös harvan asutuksen alueiden haasteet. Harvan asutuksen haasteet esimerkiksi ESR-tyyppisissä hankkeissa vaativat usein räätälöityjä toimia mm. saavutettavuuden osalta. Tällä hetkellä lappilaisten osallisuus valtakunnallisten teemojen hankkeissa on varsin vähäinen. Erityisen tarpeellisia valtakunnallisia ohjelmia Lapin kannalta ovat ESR:ssä nuorisotakuuseen, kotoutumisen liittyvien palveluiden kehittämiseen sekä pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon sekä sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvät kokonaisuudet. Lapin maakunnan yhteistyöryhmä painottaa, että kansallisen teemarahoituksen kohdentuminen tulee perustua alueilta nouseviin kehittämistarpeisiin huomioiden Itä- ja Pohjois-Suomen tarpeet. Valtakunnallisten teemojen toteutusta ei pidä Itä- ja Pohjois-Suomen osalta siirtää alueellisen rahoitukseen. Valtakunnallisten teemojen tulee täydentää kaikkien ohjelma-alueiden kehittämistyötä eli toimia aidosti lisäresurssina. 4.2 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Lapissa Lapissa ei ole otettu käyttöön erillistä kansalaistoimijalähtöistä kaupunkikehittämisenmallia. Toimintamallin mukaista alhaalta ylöspäin tapahtuvaa kehittämistä voidaan tukea osana muuta rakennerahastotoimintaa ja erityisesti Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman toimintalinjasta 5; sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Hanketoimintaa aktivoidaan määrittelemällä tiettyihin hakuihin hakuteema/teemat, jotka tukevat kansalaistoimijalähtöistä kehittämistyötä. Toimintamallia edistäviä hankkeita etsitään yleisten hakujen kautta. Hakuihin määritellään teemat ja kriteerit, jotka tukevat kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen kaltaista toimintaa hankkeissa. 17

22 4.3 Manner-Suomen maaseuturahasto ja Lapin alueellinen maaseudun kehittämisstrategia Rahastotoimien yhteensovittaminen Lapin maaseudun kehittämisen tavoitteena Euroopan unionin ohjelmakaudella on, että Lapin maaseutu on vuonna 2020 paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo kymmenistä elämänvoimaa ja tulovirtaa antavista lähteistä. Tavoitetilasta johdettu Lapin maaseudun visio on monialainen, elinvoimainen pohjoinen maaseutu. Maaseudun kehittämisen toimia yhteen sovitetaan muiden alueen ohjelmien ja rahoitusten kanssa. Ohjelman kaikkia toimenpiteitä koskevat yhteiset teemat ovat innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristö. Muina läpileikkaavina teemoina ovat kestävä kehitys, alueen tasapainoinen kehitys, nuorten ja naisten huomioonottaminen sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus. Kuluvan maakuntaohjelmakauden aikana on pystytty selkeästi lisäämään rahastojen välistä yhteistyötä etenkin yritysten kehittämisen sekä Lapin älykkään erikoistumisen, Arctic Smartness- toiminnan kautta. 18

23 4.4 Lapin maaseutuohjelma toteuttaa Lappi sopimusta Lapin maaseutuohjelman toimenpide-esitykset luovat toteutuessaan palveluja ja työpaikkoja parantaen maaseudun asukkaiden elämänlaatua. Lapin maaseutuohjelman toimenpide-esitykset hyvän maaseutuasumisen mahdollistamiseksi ovat: 1. Lisätään rakennuspaikkojen ja tonttien tarjontaa 2. Markkinoidaan rakennuspaikkoja, tontteja ja kiinteistöjä 3. Rakennetaan vesihuoltojärjestelmiä 4. Edistetään saavutettavuutta 5. Parannetaan puhelimien kuuluvuutta 6. Rakennetaan kattava valokuituverkko 7. Parannetaan arjen turvallisuutta ja hyvinvointia 8. Kehitetään maaseudun uusia palvelumalleja maahanmuuttajaväestö huomioiden 9. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kotiseutuidentiteettiä 10. Ehkäistään syrjäytymistä 11. Hoidetaan kulttuuriympäristöä, kylämaisemaa ja vesistöjä 12. Lisätään kylien ja kuntien yhteistyötä Toimenpide-esitykset monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi ovat: 13. Hyödynnetään Lapin sijainti 14. Lisätään koulutuksen, neuvonnan ja elinkeinoelämän yhteistyötä 15. Turvataan maatalouden ja maaseudun pienyritystoiminnan toimintaedellytykset 16. Turvataan porotalouden toimintaedellytykset 17. Edistetään yrittäjyyttä ja yritysten välistä yhteistyötä 18. Kehitetään maaseutumatkailua 19. Vahvistetaan luonnontuotealan pohjoista osaamista ja luodaan uusia elinkeinomahdollisuuksia 20. Kehitetään elintarvikealan arvoketjua 21. Lisätään hajautettua, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa 19

24 4.5 Monirahastoinen Leader-toiminta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sisältää paikallislähtöisen kehittämisen ns. LEADER - toiminnan. Tätä edustaa Lapissa viisi maaseudun kehittämisyhdistystä: Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry (toiminta-alue Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio), Koillismaan Leader ry (toiminta-alue: Posio, Kuusamo, Taivalkoski), Outokaira tuottamhan ry (toiminta-alue: Pello, Ylitornio, Tornio), Peräpohjolan kehitys ry (toiminta-alue: Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi, Ranua ja Rovaniemi), Pohjoisimman Lapin Leader ry (toiminta-alue: Utsjoki, Inari, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Kemijärvi). Näiden paikalliset kehittämisohjelmat täydentävät omalta osaltaan maakunnallista maaseudun kehittämistä sekä myös maakuntaohjelmaa Lappi -sopimusta. Manner-Suomen maaseutuohjelman mukainen Lapin maaseudun kehittämissuunnitelma tukee kaikkia strategisia valintoja. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen maaseutukunnissa tulee huomioida myös LEADER toiminnassa. Lapissa Lapin liiton EAKR - rahoituskehyksestä varataan Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmasta Leader- toimintaryhmien käyttöön indikatiivinen rahoituskehys. Tällä edistetään toimintaryhmien ns. monirahastoista toimintaa, jonka kautta tavoitellaan Lapin maakuntaohjelmatyön yhä parempaa tuloksellisuutta. EAKR- hakujen osalta Lapin liitto ja Leader toimintaryhmät neuvottelevat tulevat teemat ja hakukriteerit yhdessä valmistellen. Euroopan sosiaalirahaston osalta ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien välille rakennetaan toimiva yhteistyömalli, jonka avulla Leader-ryhmät pystyvät paremmin hyödyntämään myös ESR-rahoitusta maaseudun kehittämisessä. Erityisenä tavoitteena on, että toimintaryhmien avulla aktivoidaan hankkeita, joilla voidaan tukea mm. nuorisotakuun toteuttamista myös harvaan asutulla alueella sekä asukaslähtöistä kehittämistoimintaa. Tänä vuonna on jo rakennettu uutta toimintamallia, jossa Leader ryhmien tapaamisia on järjestetty useita ja joissa on ollut mukana sekä ESR-rahoituksen että yritysrahoituksen asiantuntijoita. 4.6 EU:n kansainväliset rahoitusohjelmat ja aloitteet sekä muut kansalliset ohjelmat Lapissa on hyödynnettävissä neljä Euroopan alueellisen yhteistyön rahoitusohjelmaa: Interreg Pohjoinen, Pohjoinen periferia ja Arktinen, Itämeren alueen ohjelma sekä Kolarctic CBC -ohjelma. Tavoitteena on lisätä voimakkaasti EU:n lukuisat erillisrahoitusohjelmien hyödyntämistä ja menestymistä niiden hakuprosesseissa. Ohjelmien rahoitus tukee kaikkia Lappi sopimuksen strategisia valintoja. Maakuntaohjelman läpileikkaavan kansainvälistymistavoitteen toteuttamiseksi ja kansainvälisten verkostojen luomiseksi on erillisrahoitusohjelmien lisäksi tärkeää osallistua myös EU:n yhteistyöaloitteisiin, kuten Eurooppalaisiin innovaatiokumppanuuksiin. Laadukkaat verkostot ovat perusedellytys kansainvälisissä EU-rahoitusohjelmissa menestymiselle.

25 5. RAKENNERAHASTOT RAHOITUSTAULUKOT VUOSILLE Vuosi: 2017 Maakunta: Lappi 2017 Osio: IP Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY RR-ELY Maakunnan liitto Maakunnan liitto Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdenta- Yritystuet Kohdenta- Kohdenta- Kohdenta- mattomat Tuki2014 EURA 2014 maton * yhteensä maton * yhteensä maton * yhteensä yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 7,739 1,269 0,591 9,599 3,1824 1, , ,347 2,157 EAKR 4,286 0,363 0,296 4,944 1,447 0,783 2, ,174 1,078 Valtio 3,306 0,272 0,222 3,799 0,994 0,587 1, ,380 0,809 Kunta 0,148 0,635 0,074 0,856 0,741 0,196 0, ,793 0,270 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0, , ,000 0,000 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 2,822 1,912 0,623 5,356 6,3912 1, ,039 1, ,718 15,113 3,988 EAKR 1,518 0,979 0,311 2,809 3,074 0,824 3,899 0, ,849 7,556 1,985 Valtio 1,147 0,635 0,233 2,016 2,397 0,618 3,015 0, ,636 5,667 1,487 Kunta 0,156 0,298 0,078 0,531 0,919 0,206 1,125 0, ,233 1,889 0,517 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0, ,000 0,000 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 6,560 0,000 6,560 6,560 0,000 ESR 3,280 0,000 3,280 3,280 0,000 Valtio 2,460 0,000 2,460 2,460 0,000 Kunta 0,820 0,000 0,820 0,820 0,000 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 4,410 0,000 4,410 4,410 0,000 ESR 2, ,205 2,205 0,000 Valtio 1, ,654 1,654 0,000 Kunta 0, ,551 0,551 0,000 Muu julkinen 0, ,000 0,000 0,000 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 2, ,640 2,640 0,000 ESR 1, ,320 1,320 0,000 Valtio 0, ,990 0,990 0,000 Kunta 0, ,330 0,330 0,000 Muu julkinen 0, ,000 0,000 0,000 Kohdentamattomat EAKR 1,214 1,214 3,213 3,213 0,000 0,000 4,427 4,427 EAKR 0,607 0,607 1,607 1,607 0,000 0,000 2,214 2,214 Valtio 0,455 0,455 1,205 1,205 0,000 0,000 1,660 1,660 Kunta 0,152 0,152 0,402 0,402 0,000 0,000 0,553 0,553 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Kohdentamattomat ESR 0,000 0,000 0,000 0,000 ESR 0,000 0,000 0,000 0,000 Valtio 0,000 0,000 0,000 0,000 Kunta 0,000 0,000 0,000 0,000 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 KAIKKI YHTEENSÄ 10,561 16,790 1,214 28,565 9,574 3,213 12,787 1,718 0,000 1,718 43,070 4,427 EU 5,804 8,147 0,607 14,557 4,521 1,607 6,128 0,849 0,000 0,849 21,535 2,214 Valtio 4,453 6,011 0,455 10,919 3,391 1,205 4,596 0,636 0,000 0,636 16,151 1,660 Kunta 0,304 2,633 0,152 3,089 1,661 0,402 2,062 0,233 0,000 0,233 5,384 0,553 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR YHTEENSÄ 10,561 3,180 1,214 14,955 9,574 3,213 12,787 1,718 0,000 1,718 29,460 4,427 EU 5,804 1,342 0,607 7,752 4,521 1,607 6,128 0,849 0,000 0,849 14,730 2,214 Valtio 4,453 0,907 0,455 5,815 3,391 1,205 4,596 0,636 0,000 0,636 11,047 1,660 Kunta 0,304 0,932 0,152 1,388 1,661 0,402 2,062 0,233 0,000 0,233 3,683 0,553 Muu julkinen ,000 0,000 ESR YHTEENSÄ 13, ,61 13,610 0,000 EU 6, ,805 6,805 0,000 Valtio 5, ,104 5,104 0,000 Kunta 1, ,701 1,701 0,000 Muu julkinen ,000 0,000 *) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteen muiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa: summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle.kohdentamattomasta rahasta puolet käytetään digitalisaation edistämiseen maakunnassa ja puolet yhdessä sovittavaan toimeenpanosuunnitelmassa olevaan teemaan MYRiin tuotavan suunnitelman mukaan

26 Vuosi: 2018 Maakunta: Lappi 2018 Osio: IP Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY josta RR-ELY josta Maakunnan liitto Maakunnan liitto josta Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdenta- Yritystuet kestävä kaup. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- mattomat Tuki2014 EURA 2014 kehitäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 7, ,269 1, , ,1824 1, , ,123 2,743 EAKR 4,381 0,363 0,686 5, ,447 0,686 2, ,563 1,372 Valtio 3,377 0,272 0,515 4, ,994 0,514 1, ,671 1,029 Kunta 0,171 0,635 0,171 0, ,741 0,171 0, ,889 0,342 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0, ,000 0, ,000 0,000 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3, ,912 1,4456 6, ,3912 1, , , ,718 15,933 2,891 EAKR 1,618 0,979 0,723 3, ,074 0,723 3, , ,849 7,966 1,446 Valtio 1,222 0,635 0,542 2, ,397 0,542 2, , ,636 5,975 1,084 Kunta 0,181 0,298 0,181 0, ,919 0,181 1, , ,233 1,992 0,361 Muu julkinen 0,000 0,000 0, , ,000 0 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) TL 3 6, , ,518 0 ESR 3, , ,259 0 Valtio 2, , ,445 0 Kunta 0, , ,814 0 Muu julkinen 0, , ,000 0 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 4, , ,382 0 ESR 2, , ,191 0 Valtio 1, , ,643 0 Kunta 0, , ,548 0 Muu julkinen 0, , ,000 0 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 2, , ,624 0 ESR 1, , ,312 0 Valtio 0, , ,984 0 Kunta 0, , ,328 0 Muu julkinen ,000 0 Kohdentamattomat EAKR 2,818 2,818 2,817 2, ,634 5,634 EAKR 1,409 1,409 1,409 1, ,818 2,818 Valtio 1,057 1,057 1,056 1, ,113 2,113 Kunta 0,352 0,352 0,352 0, ,703 0,703 Muu julkinen 0,000 0, ,000 0,000 Kohdentamattomat ESR 0 0 0,000 0,000 ESR 0 0 0,000 0,000 Valtio 0 0 0,000 0,000 Kunta 0 0 0,000 0,000 Muu julkinen 0 0 0,000 0,000 KAIKKI YHTEENSÄ 10,950 16,703 0,000 2,818 30,471 0,000 9,574 2,817 12,390 0,000 1,718 0,000 1,718 44,580 5,634 EU 5,999 8,104 0,000 1,409 15,512 0,000 4,521 1,409 5,930 0,000 0,849 0,000 0,849 22,291 2,818 Valtio 4,600 5,979 0,000 1,057 11,635 0,000 3,391 1,056 4,447 0,000 0,636 0,000 0,636 16,718 2,113 Kunta 0,352 2,621 0,000 0,352 3,325 0,000 1,661 0,352 2,013 0,000 0,233 0,000 0,233 5,570 0,703 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR YHTEENSÄ 10,950 3,180 2,818 16,948 0,000 9,574 2,817 12,390 0,000 1,718 0,000 1,718 31,056 5,634 EU 5,999 1,342 1,409 8,750 0,000 4,521 1,409 5,930 0,000 0,849 0,000 0,849 15,529 2,818 Valtio 4,600 0,907 1,057 6,563 0,000 3,391 1,056 4,447 0,000 0,636 0,000 0,636 11,646 2,113 Kunta 0,352 0,932 0,352 1,635 0,000 1,661 0,352 2,013 0,000 0,233 0,000 0,233 3,881 0,703 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 ESR YHTEENSÄ 13,523 0,000 0,000 13,523 0,000 13,523 0 EU 6, , ,762 0 Valtio 5, , ,072 0 Kunta 1, , ,689 0 Muu julkinen *) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteen muiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa: summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle.kohdentamattomasta rahasta puolet käytetään digitalisaation edistämiseen maakunnassa ja puolet yhdessä sovittavaan toimeenpanosuunnitelmassa olevaan teemaan MYRiin tuotavan suunnitelman mukaan

27 6. LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA TOTEUTUMINEN Maakunta: LAPPI Tavoite 2017 (MAKO) Tavoite 2040 (MASU) 1) Koulutustaso - tutkinnon suorittaneiden osuus % (TK) 62,0 66,1 70,0 maan ka maan ka 2) Työmarkkinatilanne Työpaikat, yhteensä (TK) vuodet TOL 2002 ja TOL 2008 Teollisuuden, kaivosten, energian ja vesihuollon työpaikat; luokat B, C, D ja E (TK) Matkailutyöllisyys htv ilman vuokratyövoimaa (TK ja Lapin liiton laskelma) Työvoima (TK) Työttömät, keskim./kk (TEM, Työnvälitystilastot) Työttömien osuus työvoimasta keskim./kk % (TEM, Työnvälitystilastot) Työllisyysaste % (TK, työvoimatutkimus, v.).. n ,8 13,8 16,5 16,7 58,1 60,7 62,5 65 Työllisyysaste % /TK, työssäkäyntitilasto, v.) 60,1 62, naisten työllisyysaste % 60,6 64,3 66,4 - miesten työllisyysaste % 59,7 60,7 59,9 3) Väestö (TK) Väkiluku, tammi-elokuu Muuttotase -kuntien välinen nettomuutto + nettomaahanmuutto Luonnollinen väestölisäys Huoltosuhde 1) (keskim. 1-8) ,5 (keskim. 1-8) 11,0 maan ka 64,8 (I-II nelj. --- keskim.) maan ka elokuu positiivinen Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde 2) 51,2 52,5 59,6 61,2 Vanhuushuoltosuhde 3) 26,1 28,8 34,9 36,5 4) Yritysten tuotanto (TEM, ToimialaOnline) 4) keskimäärin +500 / vuosi keskimäärin +200 / vuosi ,68 1,58 1,64 1,5 1,3-1,4 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Liikevaihto / toimipaikka (1000 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000) euroa ) Yritykset TOL 2008 (TK, StatFin, Yritykset) 5) Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Yrityskanta ) Huoltosuhde (elatussuhde) kuvaa, kuinka monta työhön osallistumatonta (työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä) on yhtä työllistä kohti eli kuinka monta elätettävää on yhtä elättäjää kohti 2) Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde kuvaa alle 15 -vuotiaden ja yli vuotiaiden määrää sataa (100) vuotiasta kohden 3) Vanhuushuoltosuhde kuvaa yli 65 -vuotiaden määrää sataa (100) vuotiasta kohden 4) Tilastokeskus on uudistanut yritystilastotuotantoaan, josta johtuen v alkaen tilastot eivät ole vertailukelposia edellisiin vuosiin nähden 5) Tilastossa aloitettu uusi aikasarja v alkaen. Uuden aikasarjan tietoa ei voi verrata aiempiin vuosiin

28 7. MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Lapin toimintaympäristökuvaus ja alueelliset kehitysnäkymät tuotetaan säännöllisesti yhteistyössä sähköisesti Lapin luotsi sivustolle. Luotsi sivusto on myös Lapin ennakointitiedon yhteinen alusta. Tarkemmat tiedot ja tekstit Lapin toimintaympäristöstä löydät Tässä käytetyt infograafit löydät Lapin materiaalipankista, jota ylläpitää Lapin yhteinen House of Lapland, joka on Lapin yhteinen markkinointi- ja viestintätalo. Se tekee työtä Lapin näkyvyyden ja vetovoiman varmistamiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti maakunnan kannalta tärkeiden sidosryhmien keskuudessa. Lapin alueen kehitystä arvioitaessa tärkeimpiä tekijöitä ovat ympäristö-, yhteiskunta- ja talouskehityksen suunta sekä globaali kehitys vientiyritysten (metsä, metalli ja kaivos) tuotteiden ja raaka-aineen näkökulmasta. Globaali kehitys heijastuu monin tavoin myös Lapin merkittävän vientituotteen, matkailun kysyntään ja tarjontaan. Kansainvälinen toiminta, verkostoituminen ja muu hanketoiminnan kautta tapahtunut vuorovaikutuksen lisääntyminen Lapin, lähialueiden, EUtoimijoiden, yhteisöjen ja ihmisten riippuvuuksina luo uudenlaisia mahdollisuuksia ja oppimisen paikkoja. Heikkouksina pidetyt vaikeat olosuhteet, kuten pitkät välimatkat, syrjäisyys, harva asutus ja kylmä ilmasto nähdään nykyään myös vahvuutena ja mahdollisuutena arktisuuden ja olosuhdeosaamisen muodossa.