KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/2009 1

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntahallitus I AIKA Klo 14:48-15:57 PAIKKA Scandic hotelli Kajanus, Kajaani KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 223 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Kainuun runkoliikenteen kehittämissuunnitelma Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot Sisäisen valvonnan väliraportit Valtuustoaloite maakunnallisten tykypäivien järjestämiseksi 229 Koulupsykologin työn järjestäminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä 230 Valtuustoaloite koko maakunnan vanhuspalveluiden sijaisjärjestelmän vahvistamisesta ja täyttölupamenettelyjärjestelmän yhdenmukaistamisesta sekä yksinkertaistamisesta 231 Selvitys toimeentulotukihakemusten käsittelytilanteesta Kainuun maakunta -kuntayhtymässä

2 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ KOKOUSAIKA klo 14:48-15:57 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Jokelainen Alpo 14:48-15:57 puheenjohtaja Piirainen Raimo 14:48-15:57 I varapuheenjohtaja Kinnunen Anneli 14:48-15:57 II varapuheenjohtaja Haataja Minna 14:48-15:57 jäsen Huttu Lauri 14:48-15:57 jäsen Kemppainen Tapani 14:48-15:57 jäsen Krogerus Timo 14:48-15:57 jäsen Okkonen Arto 14:48-15:57 jäsen Sarparanta Tiina 14:48-15:57 jäsen Seppänen Juhani 14:48-15:57 jäsen Hekkala Raija 14:48-15:57 varajäsen Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa 14:48-15:57 Vaalan kunnan edustaja Poissa Lukkari Anne jäsen Juntunen Hannu mv:n II vpj Teittinen Jorma kehittämisjohtaja Tolonen Asta talousjohtaja Muut osallistujat Säkkinen Timo 14:48-15:57 mv:n puheenjohtaja Polvinen Osmo 14:48-15:57 mv:n I vpj Yliniemi Kalevi 14:48-15:57 sihteeri Pääkkönen Tuomo 14:48-15:57 sosiaali- ja terveysjohtaja Tuominen Anssi 14:48-15:57 koulutustoimialajohtaja Turkulainen Harri 14:48-15:27 sisäinen tarkastaja Poistui 227 käsittelyn jälkeen Hänninen Hannu 14:48-15:11 kuljetusvastaava Poistui 225 käsittelyn jälkeen Vähätörmä Pekka 14:48-15:11 projektipäällikkö Poistui 225 käsittelyn jälkeen ALLEKIRJOITUKSET Alpo Jokelainen Puheenjohtaja Kalevi Yliniemi Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT

3 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2009 / 2009 Arto Okkonen Raimo Piirainen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslia, Kauppakatu 1, Kajaani perjantaina klo 8-15 / 2009 Aila Kokkonen, toimistosihteeri

4 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntahallitus I Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MH 223 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Kainuun maakunnan hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä kokoukseen vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätösehdotus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä (4 2 mom.). Tämä esityslista on postitettu ) Maakuntahallitus päättää todeta, että kokous on sääntöjen mukaisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. 2) Maakuntahallitus päättää myöntää kokoukseen kutsutuille asiantuntijoille läsnäolo- ja puheoikeuden. Hyväksyi.

5 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjantarkastajien valinta MH 224 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Hallintosäännön 15 :n 3 mom. mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen kullakin kerralla valitsemaa jäsentä, ellei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Arto Okkonen ja Raimo Piirainen. Hyväksyi.

6 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntahallitus I Maakuntahallitus I Kainuun runkoliikenteen kehittämissuunnitelma MH 157 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Kainuun maakunta -kuntayhtymä otti vuoden 2005 alkaneen hallintokokeilun myötä vastatak seen linjaliikennettä täydentävän runkoliikenteen suunnittelun ja hankkimisen. Linjaliikenteen kilpailuttamisen hoitaa edelleen Oulun lääninhallitus Kainuun maakunnan antamien ohjeiden mukaan. Kainuuseen laadittiin vuoden 2004 aikana hallintokokeilua varten runkoliikenteen kehittämis suunnitelma Kainuun kuntien, Kainuun liiton, Oulun lääninhallituksen, Linja-auto liiton ja Taksiliiton yhteistyönä. Kainuun maakunta -kuntayhtymä käynnisti joulukuussa 2008 Kainuun runkoliikenteen kehit tämissuunnitelman päivitystyön. Työn tavoitteena on saattaa ajan tasalle sekä tarkistaa ja täydentää paikkatietojärjestelmää hyödyntävä, lähivuosien rahoitusmahdollisuuksiin perustu va runkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma laaditaan vuosille ja se sisältää mm. joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ja toimenpideohjelman. Suunnittelutyön konsulttina toimii Ramboll Finland Oy ja työn laatimista ohjaa maakuntahalli tuksen perustama Kainuun henkilökuljetusten työryhmä. Runkoliikenteen kehittämissuunnitelmaluonnos on ollut lausuntokierroksella huhtikuun-touko kuun aikana. Suunnitelmaluonnosta esittelevät maakuntahallituksen kokouksessa projekti päällikkö Pekka Vähätörmä ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän kuljetusvastaava Hannu Hänninen. Erillisliite nro: 1 Lisätietoja asiasta antavat kuljetusvastaava Hannu Hänninen, puh ja projektipäällikkö Pekka Vähätörmä Maakuntahallitus keskustelee asiasta ja ohjeistaa runkoliikennesuunnitelman jatkovalmistelua. Kuljetusvastaava Hannu Hänninen esitteli kuljetuspalveluita ja konsultti Teemu Kinnunen esitteli Kainuun runkoliikenne kehittämissuunnittelman päivittämisestä/tilannekatsauksesta.

7 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ MH 225 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan ehdotuksen. Kainuun runkoliikennesuunnitelma on valmistunut. Suunnitelma viimeisteltiin saatujen lau suntojen pohjalta kuluneen kesän aikana. Runkoliikennesuunnitelma julkaistaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän julkaisusarjassa ja asetetaan nähtäville kuntayhtymän Internet -sivuille. Suunnitelma painetaan myöhemmin maakuntahallituksen kokouksen jälkeen. Maakuntahalli tuksen jäsenille suunnitelma jaetaan esityslistan liitteenä monistettuna versiona. Erillisliite nro: 1 Kuljetusvastaava Hannu Hänninen ja projektipäällikkö Pekka Vähätörmä esittelevät suunni telman kokouksessa. Lisätietoja asiasta antavat kuljetusvastaava Hannu Hänninen, puh ja projekti päällikkö Pekka Vähätörmä Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy Kainuun run ko lii ken ne suun ni tel man vuosille Hyväksyi.

8 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot MH 226 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat kokouspöytäkirjat: - Koulutuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Viranhaltijapäätökset: - Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen :t 61-65, Vs. maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi :t 37, 1 - Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi :t , 95-97, Talousjohtaja Asta Tolonen 5 - Kehittämisjohtaja Jorma Teittinen :t Aluekehitysjohtaja Juhani Kärkkäinen :t Suunnitelujohtaja Hannu Heikkinen 24 - Henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen :t 1-4, Henkilöstöpäällikkö Satu Rusanen :t 16, 13-14, 21, Ravintohuoltopäällikkö Eila Heikkinen :t 24-25, 22-23, Sairaalainsinööri Pentti Keränen :t 83-94, 57-64, 13 - Laskentasihteeri Irma Kärnä :t 59, 72 - Hankintapäällikkö Laila Härkönen :t 58, 21, Tietohallintojohtaja Riitta Remsu :t 83-97, 5 - Toimistopäällikkö Anja Martiskainen :t 41-44, Laskentasihteeri Pirjo Heikkinen :t Laskentasihteeri Raisa Heikkinen :t 69-72, Rahoitussihteeri Liisa Moilanen :t Palkkahallinnon tiiminvetäjä Hilja Helenius :t Palkkahallinnon tiiminvetäjä Maija Rusanen :t 18-19, 22 - Pääkirjanpitäjä Eija Sirviö :t 17-20, 9-14 Lausunnot: 1) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja kehittämisjohtaja Jorma Teittinen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Eduskunnan hallintovaliokunnalle koskien lakiesityksiä elinkeino-, liiken ne- ja ym päristökeskuksista sekä alueiden kehittämisestä, jotka kos ketta vat Kainuuta ja hallintokokeilua läheisesti: "Lakiesitykset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä alueiden kehittämi sestä kos kettavat Kainuuta ja hallintokokeilua läheisesti. Laki Kainuun hallintoko keilusta antaa maa kunnalle varsin laajan päätösvallan kehittä misasioissa. Säädös ten pääelementit ovat suoralla vaalilla valittava maakuntavaltuusto, Kainuun kehit tämisraha ja ohjausvalta Euroopan Unio nin rahoitukseen. Lisäksi kunnilta siirtyi noin 60 % niiden tehtävistä yhteisesti maa kuntahal linnossa hoidettavaksi. Edellä mainituissa eduskunnassa käsiteltävissä lakiesityksissä ei ole otettu huomioon Kai nuun erityisasemaa. Kainuun maakuntavaltuustolla on merkittävä valta päättää maakunnan asioista. Lakiesitysten, erityisesti aluei den kehittämislain, mukaan valtuuston päätösvaltaa uhkaa siirtyä maakunnan ulkopuolelle. Kainuu kuulunee Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Poh janmaan kanssa uuteen yhteistoiminta-alueeseen, jolle säädetään päätösvalta keskeisissä ja strategisissa maakuntien kehit-

9 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ tämisasioissa. Sellaisia ovat mm. kaavoitus, merkittävät infra struktuuri-investoinnit, korkea-asteen koulutus, ohjelma-asiakirjojen hyväksyminen ja merkit tävät rahoituspää tökset. Useat näistä rahoitetaan Kainuun kehittämisrahalla tai Kainuun EU-rahoituksella, joista päättää maakun tavaltuusto. Nämä säädöskohdat ovat suhteessa Kainuun hallintokokeilulakiin epäselvät ja mielestämme ristiriidassa lain kir jaimen ja hengen kanssa. Tämän vuoksi esitämme, että Yhteistoiminta-aluemenettelyä koskeva lopullinen päätösvalta on säilytettävä Kai nuun osalta maakuntavaltuustolla. Tätä koskevat maininnat sopisivat esimerkiksi aluekehityslain pykä liin 12 ja 13 se kä ELY-lain pykälään 22. Valmistellessamme pysyvää Kainuun hallintoa vuoden 2012 jälkeen olemme valmiit teke mään syventäviä uudistusehdotuksia." Maakuntajohtajan ehdotus: Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päättää, ettei viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkirjoihin merkittyjä päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi sekä merkitsee annetut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.

10 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntahallitus I Sisäisen valvonnan väliraportit 2009 MH 227 Sisäisen valvonnan järjestäminen on maakuntahallituksen tehtävänä. Tämän osal ta maakun tahallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet valvonnan käytännön toteutta miseksi. Maakuntahallituksen oman valvontatehtävän johdosta tulee sen ottaa kantaa maa kuntahallinnon yksiköiden järjestämän valvonnan ta soon. Myös tilintarkastaja ottaa tilintar kastuskertomuksessa kantaa sisäisen val vonnan hyväksyttävyyteen. Tilintarkastaja on sisäisen tarkastajan välityksellä pyytänyt tilivelvollisilta välirapor tit oman alueensa sisäisen valvonnan toteuttamisesta alkuvuonna Raportit ovat liitteenä. Liite nro: 1 Maakuntajohtajan ehdotus: Lisätietoja asiasta antaa sisäinen tarkastaja Harri Turkulainen, puh Sähkö posti etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus hyväksyy tilivelvollisten esittämät sisäisen valvonnan raportit ja toteaa osal taan, että sisäinen valvonta on järjestetty sisältäen menetelmät, menettelytavat ja muut toi menpiteet, jotka antavat kohtuul lisen varmuuden siitä, että seuraavat ohjeen mainitsemat yleiset tavoit teet on saavuttu: - varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja jatkuvuus; - edistetään organisaation tehtävien mukaisesti toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta se kä tuotteiden ja palve luiden laa tua; - vältytään resurssien menetyksiltä, jotka aiheutuvat tuhlauksesta, väärinkäytök sistä, huonosta hoidosta, virheistä ja petoksista se kä muista epäsään nönmukai suuksista; - pystytään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään virheitä sekä hallitsemaan riske jä; - noudatetaan lakeja, säännöksiä ja johdon ohjeita sekä kehitetään ja ylläpidetään luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta ja esi tetään ne rehellisesti määräai kaisissa raporteissa. Lisäksi maakuntahallitus seuraa väliraporteissa mahdollisesti esi tettyjen puutteiden tai epä kohtien korjaantumista loppuvuoden aikana ja tar vit taessa antaa ohjeistusta siihen.

11 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntahallitus: Hyväksyi.

12 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus I Valtuustoaloite maakunnallisten tykypäivien järjestämiseksi 434/18/180/2009 MV 63 Maakuntavaltuusto: MH 228 Pöytäkirjaan merkittiin valtuutettu Minna Haatajan esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän seuraavan sisältöinen valtuustoaloite: "Kainuun maakunnalla työskentelee lähes 4000 ihmistä. Toivomme uutta henkilöstä rekrytoidessamme esiintyvämme työntekijöistään huolehtivana, välittävänä ja heitä kannustavana työnantajana. Valitettavasti emme nykyisille, pitkäaikaisillekaan työntekijöille aina esitetty sel laisena. Maakunnan tulisi tehdä toimenpiteitä tämän statuksen saavuttamiseksi. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa on myös van hojen työnte kijöiden kokemuksella merkitystä. Työkykyä ylläpitävä toiminta on työyhteisölle järjestettävää, vapaa-ajan toimintaa. Kyseinen toiminta on tällä hetkellä jokaisen työyksikön itse järjestettävä ja sen vaihtelevuus maakunnan 150 työyksikön välillä on suurta. Työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitystä ei saa väheksyä. Säännöllisesti toteutettuna se lisää työntekijöiden toimintakykyä sekä myös sitoutumista heistä huolehtivaan työyhteisöön. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä Kainuun maakunnan tulisi jatkossa huolehtia työntekijöistään paremmin. Esitämme, että Kai nuun maakunta järjestää jatkossa säännöllisesti henkilöstölleen ns. tykypäiviä. Näi den päivien avulla huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksa misesta sekä viestitään maakunnan olevan henkilöstöstään huoleh tiva, arvostettu työnantaja." Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 21 :n mukaisesti maakuntavaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen maakuntahallituksen valmisteltavaksi. Työhyvinvointi-/työsuojelupäällikkö Marko Klemetti : "Työterveyslaitos on määritellyt tykytoiminnan seuraavasti: Tykytoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työja toimintakykyä kestävällä tavalla.

13 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, etä Kainuun maakunta -kuntayhtymä järjestää jatkossa säännöllisesti henkilöstölleen nk. tykypäiviä (vapaa-ajantoimintaa). Kainuun maakunta -kuntayhtymä edistää ja tukee työntekijöidensä työ- ja toimintakykyä monin tavoin. Esimerkkinä mainittakoon: Työterveyshuollon laajat palvelut Palkalliset aslak- ja tyk kuntoutukset Palkallinen liikuntailtapäivä kaksi kertaa vuodessa Työyhteisöraha käytettäväksi liikuntailtapäiviin, työajan ulko puolisiin tapahtumiin ym. Tuki liikunnan ym. harrastamiseen (henkilökorttietuu det) Mahdollisuudet sauvakävelytesteihin ym. Työkykyindeksimittaukset Työyksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat Työhyvinvointimittaukset joka toinen vuosi Edellä mainittujen lisäksi Kainuun maakunta -kuntayhtymä järjestää vuosittain koko henkilöstölleen työhyvinvointipäivän. Työhyvinvointipäivän teema vaihtuu vuosittain. Edellisen kerran työhyvinvointipäivä järjestettiin Tuolloin teemana oli "työhyvinvoinnin edistäminen - keinoja työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen". Seuraavan työhyvinvointipäivän teemana tullee olemaan työturvallisuuteen / asiakasväkivaltaan liittyvät asiat. Kainuun maakunta -kuntayhtymä tukee ja kehittää työntekijöidensä työ- ja toimintakykyä. Myös työntekijöiden vapaa-ajalla tapahtuvaa toimintaa tuetaan." Maakuntahallitus antaa vastauksenaan aloitteeseen työhyvinvointi-/työsuojelupäällikkö Marko Klemetin laatiman vastineen ja vie vastauksensa tiedoksi maakuntavaltuustolle. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyi.

14 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Koulupsykologin työn järjestäminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä STLTK 177 Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat ovat synnyttäneet keskustelun koulujen oppilaiden psykososiaalisen tuen tarpeen aikaisesta havaitsemisesta ja lasten ja perheiden auttamisesta ja koulujen henkilökunnan tukemisesta heidän opetus- ja kasvatustehtävässään. Valtiovalta on luvannut talou dellista tukea kunnille lasten ja nuorten sekä perheiden auttamiseksi ja tukemiseksi (mm. Kaste-ohjelma/-rahoitus, Kelpo-hanke). Vuoden 2008 alusta voimaan tullut uusi lastensuojelulaki (417/2007 9)ohjaa koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelujen järjestämisvelvollisuuden kunnalle. Kainuun kunnissa kuntien perusopetus järjestää koulukuraattoripalvelut siten, että Kajaanissa on neljä koulukuraattoria sekä Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomusalmella kussakin on yksi koulukuraattori eli Kainuun kuntien perusopetuksessa on yhteensä seitsemän koulukuraattoria. Kainuun kunnista ainoastaan Kajaanin kaupungin perusopetuksessa on yksi koulupsykologin virka, joka on tällä hetkellä täyttämättä. Kajaanin kaupunki päätti v hyväksyessään vuoden 2004 toimintasuunnitelman ja talousarvion, että kaupungin perusopetukseen perustetaan kolme koulupsykologin virkaa niin, että ensimmäinen virka tulee v. 2004, toinen virka v ja kolmas virka v Ensimmäinen koulupsykologi palkattiin v em. suunnitelman mukaisesti. Toista ja kolmatta virkaa ei perustettu. Ko. yksi koulupsykologi toimi Kajaanissa lähinnä yhden väestövastuualueen peruskouluissa. Oppilashuollollisesta työnjaosta oli neuvoteltu ja sovittu perheneuvolan kanssa. Kunnissa koulukuratiivinen työ on painottunut yläkoulujen oppilaiden, heidän vanhempiensa ja opettajien kanssa työskentelyyn, kun taas Kajaanissa ainoan koulupsykologin työ painottui sekä ala- että yläkouluikäisen lasten, heidän vanhempiensa ja koulujen henkilökunnan kanssa työskentelyyn. Kajaanissa työnjako näkyi käytännössä siten, että koulupsykologipalvelun "väestövastuualueella" perheneuvolan asiakastyön painopiste alkoi siirtyä yhä nuorempien ja alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelyn, auttamisen, tukemisen suuntaan, kun muilla kahdella koulupsykologipalvelua vailla olevalla väestövastuualueella perheneuvolapalvelu kohdentui edelleen paljolti perusopetusikäisten lasten ja heidän perheidensä tutkimiseen, auttamiseen ja tukemiseen sekä koulujen kanssa oppilaskohtaiseen yhteistyöhön.

15 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Kainuun maakunta -kuntayhtymän perheneuvolan neljän toimipisteen (Kajaani, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi) psykologi-sosiaalityöntekijä -työparit ovat osallistuneet kuntien peruskoulujen laajennettujen oppilashuoltoryhmien kokouksiin ja kokouksissa sovitun mukaisesti toteuttaneet oppilaskohtaista palvelua yhteistyössä lapsen ja vanhempien sekä koulun henkilökunnan kanssa. Tähän perheneuvolapalvelukokonaisuuteen on sisältynyt sekä varsinaista asia kastyötä (mm. lapsen ja perheen tutkimus ja hoito) että asiantunti japalvelua (mm. tutkimuspalaute koululle, opetuksen yksilöllistämistä koskevissa ratkaisuissa hojks-seurannat, muu konsultatii vinen tuki). Perheneuvolan työparien koulujen ja niiden oppilaiden ja perheiden kanssa tekemä työ ei ole ollut puhtaasti koulupsykolo gista eikä kou lukuratiivista palvelua, mutta ei myöskään puhtaasti kasva tusja perhe neuvonnan palvelua, vaan molempia. Tämä on merkin nyt mm. sitä, että perheneuvolan kouluille ja oppilaille tarjoa ma pal velu kou lu psykologisena ja koulukuratiivisena palveluna on jäänyt varsin sup peaksi ja vastaavasti myös perheneuvolan henki löstö ei ole pystynyt tuottamaan riittävästi varsinaisia kasvatus- ja perheneu vonnan pal veluja niitä tarvitseville. Koulukuratiiviset ja koulupsykologiset palvelut on tarkoitettu lähipalveluina koulujen oppilaille ja lasten vanhemmille sekä koulujen henkilökunnalle. Tämä yksi tärkeä periaate ei toteudu perheneuvolan työparityönä tarjotussa palvelumallissa. Toisaalta hyvää ko. mallissa on, että lasten ja perheiden perheneuvolapalvelujen piiriin ohjaus onnistuu varsin hyvin ja lasta/oppilasta koskevista huolista on riittävästi tietoa perheneuvola-asiakkuuden alkaessa, jolloin perheneuvolatyöskentely kohdentuu paremmin. Kainuun kunnissa perusopetuksen psykososiaaliset oppilashuollon palvelut ovat toteutuneet tähän asti karkeasti kolmella eri tavalla: - Kajaani: kaupungin omat koulukuraattoripalvelut (neljä kuraattoria) ja koulupsykologipalvelut (yksi koulupsykologi, virka täl lä hetkellä täyttämättä) sekä lisäksi perheneuvolan työparien palve lut kouluille ( alkaen perheneuvolan työparit eivät ole osal listuneet peruskoulujen laajennettujen oppilashuoltoryhmien kokouk siin, paitsi Vuolijoella on osallistuttu edelleen, tosin 2-3x/lukukausi). - Kuhmo, Sotkamo, Suomusalmi ja Vuolijoki (joka Kajaa nin kaupunginosa nykyisin): kullakin kunnalla oma koulukuraattori kunnan perusopetuksen/koululaitoksen työntekijänä. Koulupsykolo giset ja muut psykososiaaliset oppilashuollon palvelut kuntayhty män perheneuvola työparityönä on tarjonnut, tuottanut ko. kuntien perusopetukselle. - Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi: perusopetuk sen psykososiaaliset, koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut kun tayhtymän perheneuvola on tarjonnut työparityön muodossa. Kun nissa ei siis koulukuraattoreitakaan.

16 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Lisäksi oppilashuollossa on ollut monenlaisia moniammatillisia yhteistyömuotoja, -käytäntöjä kunkin kunnan ja kuntayhtymän työntekijäresursseista riippuen. Kokeilulain ja Kainuun kuntien ja maakunta -kuntayhtymän perussopimuksen mukaan Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa osasta kuntien järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista, mm. sosiaalihuoltolain ja -asetuksen sekä lastensuojelulain ja -asetuksen mukaisista palvelujen tuottamisista. Hallituksen esityksessä eduskunnalle nykyisen lastensuojelulain perusteluissa oli esitetty ja myös em. 9 :n 2. momentti oli aiemmassa lakiluonnoksessa siinä muodossa, että em. palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnassa perusopetuksen järjestämisestä vastaaval le taholle. Lain valmistelijoiden tarkoitus oli yksiselitteinen, vaikka laissa ei loppujen lopuksi tarkemmin määriteltykään järjestämista hoa. Nykyinen opetusministeri Virkkunen asetti viime loppuvuodes ta työryhmän työstämään oppilashuollon palvelujen kokonaisuutta ja työryhmän tehtävänä on miettiä koko oppilashuollon vastuita, työn jakoa ja myös kustannusvastuuta. Kainuussa kysymys on juuri tästä: kunnat vai kuntayhtymä vastaa koulupsykologi- ja koulukuraattori palvelujen järjestämisestä. Kainuussa koulukuraattorit ovat kuntien työntekijöitä. Kuhmon kaupunki on perustanut koulukuraat torin viran maakuntakokeilun aikana. Kajaanissa ainoa koulupsyko login virka on kaupungin perusopetuksen virka. Kunnissa siis on en nen maakuntakokeilua nähty koulukuratiivisen ja -psykologisen työn kuuluvan kunnan koulutoimen vastuulle. Yleisesti on havaittavissa, että muualla maassamme kuntien sivistys-/koulutuslautakunnat ovat perustaneet koulukuraattorien ja -psykologien virkoja, vaikka em. säädös onkin lastensuojelulainsäädännössä. Kainuussa koulupsykologiset palvelut on mielletty sisällöltään kapea-alaisiksi, mm. lasten oppimisvaikeustyyppisten ongelmien ja opetuksen eriyttämisratkaisujen tueksi tarvittavien tutkimusten tekemiseksi, kun kunnissa, joissa on koulupsykologeja, heidän tehtävänsä nähdään laaja-alaisemmin sisältäen myös ennaltaehkäisevää ja kouluyhteisöä tukevaa työtä sekä esikouluikäisten lasten kouluvalmiustutkimuksia. Perheneuvolapalvelut ovat sosiaalihuoltolain ja -asetuksen mukaista kasvatus- ja perheneuvonnan palvelua, joka ei määrity lastensuojelulainsäädännöstä käsin. Nuorten mielenterveyspalvelut Kainuussa toimivat nuorisopsykiatrisen poliklinikan ja nuorisopsykiatrian osaston palvelujen varassa. Perustason mielenterveyspalvelut nuorille puuttuvat Kainuusta lukuun ottamatta v perustettua yhtä nuorisopsykologin tehtävää. Ko. psykologi on perhepalvelujen työntekijä ja toimii opiskelijaterveydenhuollon yhteydessä Kainuun ammattioppilaitoksella.

17 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorilla on erilaisia mielenterveyteen liittyviä ongelmia kaikilla kouluasteilla. Perhepalvelut tulee esittämään, että ensi vuoden talousarvioon sisällytetään kolme psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssia, yksi/seutu, kouluterveydenhuollon yhteyteen. Näillä parannetaan väestön yhdenvertaisuutta korjaamalla nuorten perustason mielenterveyspalvelujen tasoa lähemmäs aikuisten mielenterveyspalvelujen tarjontaa. Psykiatristen sairaanhoitajien vakanssit eivät poista koulupsykologien tarvetta. Koulupsykologien tehtävä on erilaisten koulukypsyys- ja oppimisvaikeuksien testausten lisäksi ennaltaehkäisevän ja kouluyhteisöä tukevan työn tekeminen ja psykiatristen sairaanhoitajien tehtävä on tukea yksilöllisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erilaisista mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria ja heidän perheitään. He siis tuottavat nuorille niitä palveluja, mitä aikuiset saavat mielenterveysyksiköistä ja lapset perheneuvoloista. Liitteenä on perheneuvolan IVA-menetelmällä tekemä kolmen eri vaihtoehdon vaikutusten vertailu. Nykytilaa ei ole kuvattu IVA-arviointilomakkeella, koska tällä hetkellä ei Kainuussa ole koulupsykologeja. Perheneuvolan tekemän vaikutusten vertailun poh jal ta esitäm me, et tä Kai nuussa kun tien kou lu toi met jär jestä vät kou lu psy kologi set pal velut samoin kuin kou luku raat tori pal velut kin. Kou lu psy kologi ku ten koulu kuraat torikin osa na koulu yh tei söä pystyy pa rem min vaikut ta maan nuorten kasvu ym pä ristöön. Jos kou lupsy kolo gi toimisi toi ses sa or ganisaa tiossa vain käyden kouluil la, käyn tien si sältö kapeu tuisi vain yksit täisten nuorten asioi den hoi ta mi seen, ei vätkä vaiku tukset ulot tuisi koko kou luyhtei söön. Liite nro: 2 Kainuun kuntien sivistysjohtajat ovat laatineet liitteenä olevan kannanottonsa koulupsykologiasiaan. Liite nro: 3 Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta: Lisätietoja asiasta antavat perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara, puh , ja perheneuvolan tulosyksikönpäällikkö Markku Herra la, puh. (08) , tai säh kö pos tit se etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää maakuntavaltuustolle, että lastensuojelulain edellyttämä koulukuratiivisen ja koulupsykologisen työn järjestäminen osana oppilashuoltoa säilyy kuntien vastuulla. Perheneuvola vastaa sosiaalihuoltolain sille asettamista tehtävistä. Lautakunnalle jaettiin Kajaanin normaali koulun rehtorin kannanotto koulupsykologin työn jär jestämisasiaan ja se sovittiin liitettä väksi

18 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ MH 229 pöytäkirjan liitteeksi numero 3 A. Asiantuntijoina kuultiin vs. sivistysjohtaja Mikko Saarta ja perheneuvolan tulosyksi kön pääl likkö Markku Herra laa, he olivat läs nä kokouksessa tämän asian esittelyn ajan klo 12:14-13:27. Keskustelun kuluessa Aki Karjalainen esitti, että sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää maakuntaval tuustolle, että lasten suojelulain edellyttämä koulupsykologisen työn järjestämi nen ta pahtuu kuntayhtymän sosiaali- ja terveys lautakunnan toimesta. Sosiaali- ja terveys johtaja muutti päätösehdo tuksensa kuulu maan: So siaali- ja terveys lautakunta päät tää, 1) että maakunta -kunta yhtymä tuottaa koulupsykologiset palvelut 2) esittää maakun tahallitukselle, että se pe rustaa 5-6 koulu psykologin virkaa alkaen. Aki Karjalaisen esitys kannattamattomana raukesi. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi sosiaali- ja terveysjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Lautakunta piti tämän asian käsittelyn jälkeen tauon klo 13:56-14:07. Koulupsykolgipalveluiden järjestämisen vastuu on ollut kunnilla, jota osoittaa se, että sitä varten on kunnilla perustettuja psykologin virkoja. Tällä hetkellä kaikki perustetut psykologin virat ovat tyhjinä. Asiasta on Kainuun kuntien sivistysjohtajien kannanotto, jossa he esittävät, että koulupsykologipalveluiden järjestäminen ja palkkaaminen tapahtuu maakunta -kuntayhtymän toimesta. Lain Kainuun hallintokokeilusta 9 :n mukaan maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä on ylin päättävä toimielin. Tämän johdosta uuden tehtävän ottamisesta maakunnalle Kainuun kunnilta päättäminen maakunnan osalta kuuluu maakuntavaltuuston toimivaltaan. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt talouden ja toiminnan kehyksistä sekä antanut suunnitteluohjeet vuosille Koulupsykologipalveluiden ottamista maakunta -kuntayhtymälle ei ole huomioitu tässä menokehyspäätöksessä. Koulupsykologitoiminnan kuluiksi on arvioitu vuodelle euroa. Maakuntahallitus ottaa tarvittaessa käsiteltäväkseen sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen koulupsykologin virkojen perustamisesta maakuntavaltuuston päätöksen jälkeen.

19 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Lisätietoja asiasta antavat perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara, puh , ja perheneuvolan tulosyksikönpäällikkö Markku Herra la, puh. (08) , tai säh kö pos tit se sekä hal lin to joh taja Kalevi Yliniemi puh tai sähkö pos titse Maakuntahallitus päättää ehdottaa maakuntavaltuustolle: 1) Maakuntavaltuusto päättää, että sosiaali- ja terveyslautakunta vas taa alkaen Kainuun koulupsykologipalveluiden järjestämi sestä. 2) Koulupsykologipalvelut järjestetään talousarviossa 2010 ja taloussuunnitelmassa osoitetuilla voimavaroilla. Hyväksyi.

20 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus I Valtuustoaloite koko maakunnan vanhuspalveluiden sijaisjärjestelmän vahvistamisesta ja täyttölupamenettelyjärjestelmän yhdenmukaistamisesta sekä yksinkertaistamisesta MV 73 Pöytäkirjaan merkittiin valtuutettu Vesa Kaikkosen esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän seuraavan sisältöinen valtuustoaloite: "Maakunnassamme varsinkin vanhuspalveluiden osalla, henkilöstön työssäjaksaminen ja työhyvinvointi ovat asioita, joihin meidän on valtuustossa kyettävä myönteisellä tavalla puuttumaan niin, että työntekijöiden henkinen ja fyysinen työkyky säilyy inhimillisellä tasolla. Tällä hetkellä useilla alueilla käy niin, ettei sijaisia saada ja esimiehet joutuvat pyytämään työntekijöitä vapaapäiviltä töihin tai ennestään raskaan työvuoron tehneen on jäätävä myös seuraavalle vuorolle. Tämä tilanne on todella haasteellinen vanhuspalveluiden yksiköille, joissa henkilöstö alkaa olla pitkälti ikää Eikä kukaan meistä, iästä riippumatta ole parhaimmillaan ja täysissä voimissaan tehtyään raskaan työvuoron tai joutuessaan jatkuvasti muuttamaan henkilökohtaiset elämänsuunnitelmansa muuttuvien työvuorojen vuoksi. Vaikka lähiesimiehillä on oikeus kutsua 1-3 päivään ulkopuolinen sijainen ehdottomaan tarpeeseen (hallituksen talouden täytäntöönpano-ohje) ja sijainen on tuttu, niin useinkaan tähän ei ole mahdollisuutta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei sijaisia ole mistä ottaa, akuutin tilanteen yllättäessä. Maakunnassa esimiehinä toimivilla henkilöillä on vuosien kokemus ja osaaminen alalta. Tämänkin tiedon valossa tuntuu erikoiselta, että meillä pitää olla "kaikille piiskana" byrokraattinen täyttölupamenettely, joka kiertää tulosalueen eri organisaatioiden läpi vieden runsaasti toimijoiden työaikaa. Olisi huomattavan paljon järkevämpää vastuuttaa ihmiset omassa työssään niin, että mikäli yksittäisissä yksiköissä havaitaan löysiä menettelyta poja tai liian reipasta sijaisten käyttöä, niin niitä yksiköitä koulittaisiin asianmukaiseen toimintaan, eikä kaikkia toimijoita kyykytettäisi sa man mallin mukaisesti. Lisäksi, kun meillä kerran on toimiva sijaispalveluyksik kö, niin eikö koko järjestelmän pitäisi toimia sen varassa, eikä niin, että jokaisella toimialueella esimiehet pyörittävät samaa paperirumbaa edestakai sin. Tämä jos mikä on resurssien haaskaamista ja turhanpäiväisen byrokratian lisäämistä. Johtamisjärjestelmän kehittämisellä ja siihen luottamisella on kyettävä rakentamaan järjestelmä, joka karsii myös väärinkäytökset ja ohjeiden vastaisen toiminnan pois. Esitämme maakuntavaltuustolle, että se ryhtyy välittömiin toimiin, jotta koko maakunnan vanhuspalveluiden sijaisjärjestelmää vahviste taan ja täyttölupamenettelyjärjestelmä yhdenmukaistetaan sekä yksinkertaistetaan. Lisäksi maakunnan johtamisjärjestelmää on kyet-

21 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntavaltuusto: MH 230 tävät kehittämään ja vahvistamaan niin, että väärinkäytökset ja ohjei den vastainen toi minta poistuvat ilman, että koko organisaatiota tarvitsee "rangaista" byrokratian lisäämisellä." Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 21 :n mukaisesti maakuntavaltuusto päätti lähettää val tuustoaloitteen maakuntahallituksen valmisteltavaksi. Maakunnallinen sijaispalveluyksikkö, osastonhoitaja Tuula Leinonen: "Maakunnan sijaispalveluyksikkö toimii sosiaali- ja terveystoimialan yhteisissä palveluissa yh tenä johdon tuen tulosyksiköistä. Toiminta on alkanut vuoden 2005 alusta ensin keskussai raalan varahenkilöstönä, jolloin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 12 sairaan hoitajaa. Toimintaa on maltillisesti laajennettu. Henkilöstömäärän lisääminen ja sijaistenkäy tön koordinoinnin keskittäminen sijaispalveluyksikköön perustuu kokonaisharkintaan siitä, mi kä on tarkoituksenmukaista, taloudellista ja tehokasta työvoiman käyttöä kuntayhtymän eri tulosyksiköissä. Maakunnallinen sijaispalveluyksikkö vastaa varahenkilöstö -toiminnasta. Varahenkilöstössä on tällä hetkellä 106 ½ vakanssia ja toiminta-alueena on kaikki Kainuun kunnat ja 98 tulosyk sikköä. Vakansseista suurin osa on täytetty toistaiseksi voimassa olevilla palvelussuhteisilla työntekijöillä. Avoimet toimet ovat täytetty määräaikaisilla työntekijöillä. Varahenkilöstön toi mintaperiaatteiden (hyväksytty valtuustossa /Pykälä 71) mukaisesti varahenkilös töä käytetään suunnittelemattomiin äkillisiin poissaoloihin, alle 5 vrk. Tähän on tullut tarken nus hallituksen ohjeena ( ): 1-3 vrk:n poissaoloihin ei oteta sijaista muuta kuin ehdottomaan tarpeeseen. Varahenkilöstötoiminnan tavoitteena on turvata osaavien sijaisten saatavuus ja vähentää ly hytaikaisten ulkopuolisten sijaisten käyttöä ja siitä aiheutuvaa lisätyötä, rekrytointia ja työso pimusten tekemistä yksiköissä. Varahenkilöstön avoimiin toimiin valitut ovat pitkäaikaisia si jaisia tai nuoria vastavalmistuneita. Valinta on perustunut siihen, minkälaista osaamista kul loinkin on tarvittu. Varahenkilöiden määrän arvioitiin vuonna 2006 olevan noin 5 % vakituisen henkilöstön määrästä. Kolmessa vuodessa varahenkilöiden kysyntä on kuitenkin kasvanut ja tällä hetkellä tarve on noin 9 % vakituisen henkilöstön määrästä. Syinä lyhytaikaisten, äkilli sien poissaolojen lisääntymiseen ovat pääasiassa: sairauspoissaolot, alle 10-vuotiaan lapsen hoitovapaa ja koulutuksen lisääntyminen. Poissaolojen ja sijaistarpeen määrät vaihtelevat tu losyksiköiden välillä suuresti.

22 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Kuluneena keväänä kaikkiin vanhuspalveluiden varahenkilöpyyntöihin ei ole pystytty vastaa maan. Haastavimpia tilanteet ovat olleet epidemioiden aikana. Sijaisten tarve lisääntyy kai kissa yksiköissä yhtäaikaisesti useasta syystä: yksiköissä eristystarve lisääntyy, joka lisää henkilöstön tarvetta, potilasmäärät kasvavat ja henkilökunnan poissaolot sairauden takia li sääntyvät. Näissä tilanteissa noudatamme henkilöstön käytön suhteen ohjeistusta, jonka on laatinut eri asiantuntijoista koostuva työryhmä. Ohjeet laaditaan viikoittain ja niitä muutetaan tilanteen mukaan. Sijaispalveluyksikön esimies osallistuu työryhmien kokoukseen. Varahen kilöstön lisäksi olemme joutuneet käyttämään ulkopuolisia sijaisia joista suurin osa on opis kelijoita tai ns. reserviläisiä. Sijaispalveluyksikkö tekee yhteistyötä tulosyksikköjen kanssa varahenkilöiden ja sisäisten si jaisten tarkoituksenmukaisen määrän arvioimiseksi. Vanhuspalveluiden alueelle on lisätty va rahenkilöitä ja ns. sisäisiä sijaisia. Heinäkuun alusta varahenkilöiden ja sissien vakanssien yhteismäärä on seutu I:llä on 4 sairaanhoitajaa ja 45 lähihoitajaa, seutu II:lla 1 sairaanhoita ja ja 16 lähihoitajaa ja seutu III:n alueella 2 sairaanhoitajaa ja 21 lähihoitajaa. Uusia toimia perustettiin alkaen vanhuspalveluiden seutu I:n alueelle 22 ja seutu II I:n alueelle 9. ko. toimet ovat vielä täyttämättä. Ns sisäisiä sijaisia hallinnoidaan sijaispalveluyksiköstä, mutta heidän sijoittamisesta eri sijai suuksiin vastaa vastuualueen esimies. Sisäiset sijaiset ovat toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä ja he toimivat pääasiassa vuosilomien sijaisina. Maakunnallisen sijaispalveluyksikön kautta vanhuspalveluiden tulosalueella on oppisopimus koulutuksessa 15 lähihoitajaksi opiskelevaa. Oppisopimuskoulutusta käytetään rekrytoinnin apuna varsinkin niillä seuduilla, joissa työvoiman saatavuus on heikkoa. Oppisopimuskoulu tukseen valituista osa on esim. hoitoapulaisena pitkään toimineita sijaisia. Maakunnallinen sijaispalveluyksikön tehtävänä on koordinoida sijaisten käyttöä ja hankkia ehdottomasti tarpeellinen sijainen yhteistyössä yksikön esimiehen kanssa (hallituksen ohje ). Ulkopuolisten sijaisten hankinta sijaispalveluyksikön tehtävänä on alkanut nykyisessä laajuu dessaan vuoden 2007 syksystä. Täyttölupamenettelyn tullessa voimaan määräaikaisten työntekijöiden työsopimusten tallentaminen sähköiseen järjestelmään siirtyi sijaispalveluyksi kön tehtäväksi. Palvelussuhteen oikeudellisuuden vakuudeksi esimies täyttää ulkopuolisesta sijaisesta "määräaikaisen työntekijän ottaminen työyksikköön" -lomakkeen. Tämän lomak keen täyttäminen on lisännyt yksiköiden esimiesten tietoa määräaikaisen työntekijän työeh doista. Sijaistenhankintaprosessi toimii pääpiirteittäin seuraavasti: esimies

23 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: toteaa sijaistarpeen ja in formoi sijaispalveluyksikköä, joka käynnistää tarvittaessa sijaisen hankinnan. Esimies täyttää em. lomakkeen ja lähettää sen sijaispalveluyksikköön missä huolehditaan tietojen tallentami sesta sähköiseen järjestelmään ja lähetetään työsopimus työntekijälle allekirjoitettavaksi. Si jaispalveluyksikkö on avoinna ma - pe klo Muina aikoina tulosyksikkö hoitaa ulkopuoli sen sijaisen hankinnan itsenäisesti enintään kolmeksi vuorokaudeksi. Kainuun maakunnassa hoitohenkilökunnan saatavuus pitkäaikaisiin sijaisuuksiin on ollut ko konaisuutena katsottuna tähän asti kohtalaisen helppoa. Tilanne on kuitenkin vaikeutunut tä nä kesänä. Heinäkuussa 2009 tilanne oli huonompi kuin vuotta aikaisemmin, sairaanhoitajia eripituisista sijaisuuksista puuttuu 5 ja lähihoitajia ei ole sijaisrekisterissämme vapaana yh tään. Työvoimatoimistosta pyydämme noin 2 kertaa kuukaudessa listan työttömistä työnhaki joista joihin kaikkiin olemme henkilökohtaisesti yhteydessä. Sijaispalveluyksikön toiminnan ensi vuoden painopistealueena on työvoiman hankinnan te hostaminen. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Maakunnan sijaispalveluyksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä sosiaalija terveystoimialan eri yksiköiden kanssa tulevaisuuden osaamistarpeen kartoittamiseksi. Vanhuspalveluiden tulosalueelta on vuoteen 2017 mennessä poistumassa eläkkeelle yli 70 % työvoimasta. Tulevaan työvoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään uusia hen kilöitä palkkaamalla, koska nuorten halukkuus hakeutua hoitoalalle on vähentynyt ja näin ol len päteviä korkean ammattitaidon omaavia hoitajia on entistä vähemmän vapaana työvoi mana. Kainuussa tarvitaan yhteisiä ponnisteluja kaikilta toimijoilta väestön pitämiseksi terveenä, vi reänä ja omatoimisena mahdollisimman pitkään sekä löydettävä uusia tapoja toimia optimaa lisen hoidon ja hoivan turvaamiseksi kainuulaisille heidän niitä tarvitessa." Maakuntahallitus antaa vastauksenaan aloitteeseen osastonhoitaja Tuula Leinosen laa ti man vas ti neen ja vie vas tauksensa tiedoksi maa kun ta val tuus tol le. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyi.

24 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Selvitys toimeentulotukihakemusten käsittelytilanteesta Kainuun maakunta -kuntayhtymässä STLTK 230 Maakuntavaltuusto kokouksessaan päätti, merkitä tiedoksi sosi aali- ja ter veyslautakunnan sel vityksen toi menpiteistä, joilla maakunnan toimeentulo turvan käsittelyjo not saatetaan lain velvoit tamalle tasolle. Ja hyväksyi Vesa Kaikkosen kannatetun esityksen, et tä maa kuntavaltuustolle tuodaan tiedoksi olevassa ko kouk sessa toimeentuloturvan käsittelyajan pituus eri alueilla maakunnas sa. Perhepalvelupäällikkö Pertti Markkasen kokoama selvitys: Toimeentulotukihakemusten määrä on kasvanut koko kuluvan vuoden ajan ja näyttää siltä, että kasvu tulee edelleen jatkumaan. On todennäköistä, että työttömyyden lisääntymisen myötä hakemusten määrä jatkaa kasvuaan alkavan syksyn ja koko vuoden 2010 ajan. Sen jälkeistä aikaa on vaikea ennustaa, mutta vuosi 2011 lienee vielä melko korkean työttömyysasteen aikaa. 1. Tilanne ennen käsittelijöiden lisäämistä talvella Valtaosa toimeentulotukihakemuksista (noin 70%) pystyttiin käsittelemään lain säätämässä seitsemän (7) arkipäivän määräajassa. Ongel ma na oli kajaanilaisten hakemusten liian pitkä käsittelyaika ensim mäi sen ha kemuskuukauden ajalta; se vaihteli 2,5-5 viikkoon. Hake musten jäl kimmäiset kuukaudet pystyttiin käsittelemään ajoissa. Ti lanne oli vaikein kesäkuukausina opiskelijoiden suuren hakemus määrän ja kesälomien vuoksi. Tällöin käsittelyaika venyi 6-7 viik koon. Muualla maakunnassa ylityksiä tapahtui jonkin verran johtuen siitä, että kaikki hakijat jättävät hakemuksensa perinteisesti yhtä aikaa kuukauden vaihteessa; joissakin tilanteissa käsittelyaika oli arkipäivää. Aikuissosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien työaikaa on kaikissa maakunnan toimipisteissä kulunut liian paljon toimeentulotukiasioiden käsittelyyn eikä muuhun sosiaalityöhön ole jäänyt tarpeeksi aikaa. Taan tu ma on tuo nut ja tuo jat kos sa vie lä li sää asiak kai ta aikuissosiaali työ hön hei dän elä mänti lan tei den sa vai keu tumi sen vuoksi. On vält tä mätön tä, että työ aikaa jää asiak kai den on gel mien ratkomiseen ja suunni tel mien teke mi seen. 2. Käsittelijöiden lisääminen keväällä 2009 Kajaanilaisten hakemusten käsittelyyn saatiin kevätkauden 2009 ai-

25 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ kana yhteensä neljän (4) työntekijän lisäys hakemusten käsittelyyn ja yhden (1) vas taanottoon. Tosin tästä määrästä kahta henkilöä voitiin käyt tää mää räaikaisesti jo vuoden 2008 loppupuolella. Viimeiset vahvis tuk set tu livat toukokuussa Kevät on kulunut pääosin perehdyt tä miseen ja kesä vuosilomien aiheuttaman vajeen paikkaamiseen, minkä vuoksi lisäysten todellista vaikutusta ei vielä pysty täysin ar vioimaan. Vasta syys- ja lokakuu 2009 antavat tilanteesta oikean ku van. Muissa toimipisteissä on lisätty entisten elatusturvasihteerien tehtäväkuvaan toimeentulotukihakemusten käsittelyä, mikä parantaa tilannetta myös niissä. 3. Tilanne loppukeväällä ja kesällä 2009 Suurin osa (noin 3 /4) asiakkaista on kesän aikana saanut toimeentulotukipäätöksensä seitsemän (7) arkipäivän sisällä myös Kajaanissa. Ongelmana on ollut uusien asiakkaiden hakemusten kasautuminen, kun lamasta aiheutuvan asiakasmäärän kasvun lisäksi ovat opiskelijat hakeutuneet tuen piiriin. Työttömyyskassojen osal ta ongelma ei enää yhtä vaikea kuin se oli viime talvena, mutta se ei suinkaan ole vielä poistunut, esimerkiksi rakennus- ja puualan työttömyyskassoilla työttömyyspäivärahahakemusten käsittely kestää 7-10 viikkoa. Vaikka li sä hen ki lös tön työ pa nos ei vie lä ol lut täy si te hoinen, ka jaa nilais ten uu sien hake musten kä sit tely aika py sytteli noin kol men (3) vii kon mittai sena ke säkuun lo pul le saakka. Tähän vaikutti sekin, että käsit teli jöiden vuo silomat ajoi tettiin pää osin heinä- ja elokuulle. Me nettely johtui sii tä, että ke säkuu on vuo den ruuhkai sin kuukausi. Hei näkuun alussa uu sien ha kemus ten kä sittelyaika al koi pidentyä ja oli pisim millään noin kuusi (6) viik koa heinä - elokuun vaihteessa. Kä sit te li jöitä on palan nut lo miltaan elo kuun mittaan, minkä seurauk se na kä sittely ai ka on laske nut 4,5 viik koon. Viimeiset käsittelijät pa laa vat töi hin elo - syys kuun vaih teessa. Sen jälkeen käsittelyaika ly hentynee sel västi. 4. Arvio tilanteen kehittymisestä Oikea arvio toimeentulotuen käsittelijöiden nykyisen määrän riittävyydestä pystytään tekemään siis vasta syksyllä Jos hakijoiden määrä jatkaa edelleen kasvuaan, mikä on todennäköistä, käsittelijöiden määrää joudutaan vielä lisäämään nykyisestään ainakin 1-2 henkilöä. Varahenkilöstöstä toimeentulotukitehtäviin pysyvästi lainatut kaksi (2) työntekijää on perusteltua vakinaistaa toimeentulotuki sih tee reiksi. Tämän lisäksi ensi kesää varten on palkattava varahen ki lös töön 2-3 toimistotyöntekijää, jotka opettelevat toimeentulotuki sih teerin tehtävät talvikauden aikana. Tilannetta on herkeämättä seu rattava ja luotava valmius nopeisiin henkilöstölisäyksiin tilanteen niin vaatiessa. Lisätietoja asiasta antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen, puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi.

26 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta: MH 231 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa maakuntahallitukselle ja edelleen maakuntavaltuustolle tiedoksi edellä ole van per he pal velupääl likkö Pertti Mark ka sen laati man sel vi tyksen toi meentu lo tuki hake musten käsitte lyti lan teesta Kai nuun maa kunta -kuntayhty mässä Asiantuntijana tässä asiassa kuultiin perhepalvelupäällikkö Pertti Markkasta ja perhepalvelujohtaja Pertti Markkasta, jotka olivat läsnä ko kouk ses sa tä män asian esit te lyn ajan klo Hyväksyi päätösehdotuksen. Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnan selvityksen ja esittää sen maakuntavaltuustolle tie dok si. Hyväksyi.

27 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä sen, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosai nen) sekä Kainuun kunnan jäsenet.viranomainen, jol le oi kai su vaa ti mus tehdään: :t 227 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään: Kainuun maakuntahallitus PL Kainuu Oikaisuvaatimuksen voi lähettää myös sähköpostilla: Kainuun maakunta -kuntayhtymä ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisu vaatimuksen tietoturvallisuudesta. Näihin päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla (Kuntalaki 89 1 mom.) Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimuksen sisältö ja sen toimittaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannis ta. Oikaisvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisun vaatijan ja kirjelmän laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä osin päätökseen vaaditaan oikaisua ja oikaisu, joka siihen vaaditaan tehtäväksi oikaisuvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimus on oikaisun vaatijan tai muun oikaisuvaatimuksen laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä (sähköistä allekirjoitusta ei vaadita). MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaati musta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täy täntöönpanoa. :t 223, 224, 225, 226, 228, 229, 230, 231 Seuraavista päätöksistä ei saa hakea muutosta valittamalla, oikaisuvaati muksella tai hallintoriita-asiana, jos asia koskee virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista (KvesL 26 ). :t Liitetään pöytäkirjaan

28 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 15/ VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oi kaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kun nallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuk sen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saavat päätökseen hakea muutos ta kunnal lisvalituksin myös asianosaiset sekä Kainuun kunnan jäsenet. Valitusaika on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksiannosta. :t Valitusviranomainen: Oulun hallinto-oikeus, PL 189, OULU Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtä väksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoi tettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mai nittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Lisätietoja Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan