26/2014. Uusi tuomioistuinlaki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "26/2014. Uusi tuomioistuinlaki"

Transkriptio

1 26/2014 Uusi tuomioistuinlaki

2

3 26/2014 Uusi tuomioistuinlaki

4 Oikeusministeriö, Helsinki 2014

5 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Uusi tuomioistuinlaki Tuomioistuinlakityöryhmä puheenjohtaja hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä, varapuheenjohtaja hallinto-oikeuden ylituomari Hannu Renvall sihteerit ylitarkastaja Jennimari Huovinen ja vanhempi oikeussihteeri Samuli Sillanpää 26/2014 Mietintöjä ja lausuntoja OSKARI numero OM 13/31/2011 HARE numero OMOM036:00/2011 ISSN-L ISSN (PDF) ISBN (PDF) URN Pysyvä osoite Asia- ja avainsanat Tiivistelmä URN:ISBN: tuomioistuimet, tuomarit, korkein oikeus, hovioikeus, käräjäoikeus, korkein hallinto-oikeus, hallinto-oikeus, markkinaoikeus, vakuutusoikeus, työtuomioistuin, säädösvalmistelu, hallituksen esitys Oikeusministeriö asetti työryhmän uudistamaan tuomioistuimia ja tuomareita koskevia säädöksiä (OM 13/31/2011) toimikaudelle Työryhmän toimikautta jatkettiin annetulla päätöksellä maaliskuun loppuun 2014 saakka. Työryhmän tehtävänä oli laatia hallituksen esityksen muotoon ehdotus tuomioistuimia ja tuomareita koskevaksi laiksi, jolla tuomioistuimia ja niiden henkilökuntaa koskeva keskeinen sääntely siirtyisi laintasoiseksi. Työryhmä on ottanut nimekseen Tuomioistuinlakityöryhmä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tuomioistuinlaki, jossa säädettäisiin tuomioistuinlaitoksesta ja sen henkilöstöstä. Tuomioistuinlailla korvattaisiin voimassa olevat organisaatiolait ja -asetukset sekä tuomareiden nimittämisestä annettu laki ja valtioneuvoston asetus. Ehdotuksen mukaan tuomioistuimista ja tuomareista ei enää säädettäisi asetuksella. Kaikki säännökset olisivat laissa. Tuomioistuimet voisivat entistä itsenäisemmin päättää omasta toiminnastaan työjärjestykseen otettavilla määräyksillä. Laki olisi kaikille tuomioistuimille yhteinen. Laissa olisi tuomioistuimia, niiden organisaatiota sekä johtamista ja hallintoa koskevat säännökset. Niin ikään lakiin otettaisiin tuomareiden ja tuomioistuinten muun henkilökunnan nimittämistä koskevat säännökset. Myös tuomioistuinten asiantuntijajäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin tuomioistuinlaissa. Tuomioistuinlaissa säädettäisiin myös tuomareiden virkamiesoikeudellisesta erityisasemasta siltä osin kuin se poikkeaa valtion virkamiehiä koskevasta yleislainsäädännöstä. Niin ikään tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimisääntelyä täsmennettäisiin.

6 Esityksellä uudistetaan tuomioistuinten hallinto- ja johtamisjärjestelmiä. Tavoitteena on, että hallinto- ja johtamisjärjestelmät mahdollistaisivat tuomioistuinten tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan. Päällikkötuomareiden virat muuttuisivat määräaikaisiksi. Lain voimaantulon jälkeen tuomioistuinten päällikkötuomareiden virkoihin nimitettäisiin kerrallaan seitsemän vuoden määräajaksi. Hovioikeuksissa ja vakuutusoikeudessa osaston johtajan tehtävät tulisivat määräaikaisiksi samoin kuin jo nyt on käräjä- ja hallinto-oikeuksissa. Myös tuomioistuinten hallinnosta huolehtivan kanslia- tai hallintopäällikön asemaa ja kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan uudistettavaksi. Esityksessä ehdotetaan, että hovioikeuksiin, hallinto-oikeuksiin, markkinaoikeuteen, työtuomioistuimeen ja vakuutusoikeuteen perustettaisiin koulutuksellisista syistä määräajaksi täytettäviä avustavan tuomarin virkoja. Niihin nimitettäisiin pääsääntöisesti enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Avustavat tuomarit osallistuisivat muiden tuomareiden tavoin asioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen kyseisessä tuomioistuimessa. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöiden tuomaria vastaava virassapysymisoikeus ehdotetaan poistettavaksi. Heidän asemansa muutettaisiin vastaamaan muiden tuomioistuinten esittelijöitä. Organisaatiolaeissa olevat säännökset tuomioistuinten kokoonpanosta ja päätösvaltaisuudesta sijoitettaisiin oikeudenkäyntimenettelyä koskeviin lakeihin. Erityistuomioistuimia koskevat lait jäisivät voimaan siltä osin kuin ne sisältävät säännöksiä oikeudenkäynnistä asianomaisessa tuomioistuimessa. Näidenkin tuomioistuinten henkilöstöä, johtamista ja hallintoa koskevat säännökset olisivat tuomioistuinlaissa. Tuomarin valan sijasta tuomareiden olisi annettava tuomarinvakuutus. Myös tätä koskeva sääntely sijoitettaisiin tuomioistuinlakiin. Tuomioistuinharjoittelusta, käräjäoikeuden lautamiehistä sekä tuomareiden nimeämistä kansainvälisiin tuomioistuimiin säädettäisiin erilliset lait. Esityksellä pyritään toteuttamaan myös väestön kielellisiä oikeuksia ottamalla käyttöön niin sanottuja kielituomarin virkoja käräjäoikeuksien lisäksi muissakin kaksikielisissä tuomioistuimissa.

7 Publikationens titel Författare Justitieministeriets publikation Ny domstolslag Arbetsgruppen för domstolslagen ordföranden hovrättspresidenten Mikko Könkkölä, viceordföranden förvaltningsdomstols överdomare Hannu Renvall sekreterarna överinspektör Jennimari Huovinen och äldre justitiesekreterare Samuli Sillanpää 26/2014 Betänkanden och utlåtanden OSKARI nummer OM 13/31/2011 HARE nummer OM036:00/2011 ISSN-L ISSN (PDF) ISBN (PDF) URN Permanent adress Ämnes- och nyckelord Referat URN:ISBN: domstolar, domare, högsta domstolen, hovrätt, tingsrätt, högsta förvaltningsdomstolen, förvaltningsdomstol, marknadsdomstolen, försäkringsdomstolen, arbetsdomstolen, författningsberedning, regeringsproposition Justitieministeriet tillsatte den 22 november 2011 en arbetsgrupp för perioden för att se över lagstiftningen om domstolar och domare (OM 13/31/2011). Mandattiden för arbetsgruppen förlängdes till utgången av mars 2014 genom det beslut som fattades den 28 november Arbetsgruppen för domstolslagen hade till uppgift att utarbeta ett förslag till lag om domstolar och domare i form av en regeringsproposition, enligt vilken den centrala lagstiftningen som gäller domstolar och deras personal lyfts upp på lagnivå. Arbetsgruppen har antagit namnet Arbetsgruppen för domstolslagen. I propositionen föreslås att det stiftas en domstolslag där det föreskrivs om domstolsväsendet och dess personal. Domstolslagen ska ersätta gällande organisationslagar och organisationsförordningar samt lagen och statsrådets förordning om utnämning av domare. Enligt förslaget ska det inte längre föreskrivas om domstolar och domare genom förordning. Alla bestämmelser ska finnas i lag. Domstolarna ska mer självständigt än tidigare kunna bestämma om sin egen verksamhet genom föreskrifter i arbetsordningen. Lagen ska gälla alla domstolar. I lagen ska finnas bestämmelser om domstolarna, deras organisation samt ledning och förvaltning. Även bestämmelser om utnämning av domare och övrig personal vid domstolarna ska tas in i lagen. Också bestämmelser om utnämning av och behörighetsvillkor för domstolarnas sakkunnigledamöter ska ingå i lagen. I domstolslagen ska därtill ingå bestämmelser om domares särskilda tjänstemannarättsliga ställning till den del som den

8 avviker från den allmänna lagstiftningen om statens tjänstemän. Även bestämmelserna om domares bindningar och bisysslor ska kompletteras. Genom propositionen reformeras även domstolarnas förvaltnings- och ledningssystem. Syftet är att förvaltnings- och ledningssystemet ska möjliggöra en effektiv och resultatgivande verksamhet för domstolarna. Chefsdomartjänsterna ska bli tidsbundna. Efter lagens ikraftträdande ska chefsdomare vid domstolarna utnämnas för sju år i sänder. Vid hovrätterna och försäkringsdomstolen ska uppgiften som avdelningschef bli tidsbunden på samma sätt som den redan nu är vid tingsrätterna och förvaltningsdomstolarna. Det föreslås även att ställningen och behörighetsvillkoren för den kansli- eller förvaltningschef som sköter en domstols förvaltning förnyas. I propositionen föreslås att det av utbildningsskäl vid hovrätterna, förvaltningsdomstolarna, marknadsdomstolen, arbetsdomstolen och försäkringsdomstolen ska inrättas tjänster som biträdande domare som tillsätts för viss tid. Utnämning till dessa tjänster ska i regel ske för högst tre år i sänder. Biträdande domare ska på samma sätt som övriga domare delta i behandlingen och avgörandet av mål och ärenden i respektive domstol. Det föreslås att rätten för föredragandena i högsta domstolen och högsta förvaltningsdomstolen att kvarstå i tjänst på motsvarande sätt som för domare ska slopas. Deras ställning ändras så att den motsvarar ställningen för föredragandena vid övriga domstolar. Bestämmelserna om domstolarnas sammansättning och domförhet som finns i organisationslagarna ska flyttas till lagarna om rättegångsförfarande. Lagarna om specialdomstolarna ska bli i kraft till den del som de innehåller bestämmelser om rättegång i respektive domstol. Även för dessa domstolar ska bestämmelserna om personal, ledning och förvaltning finnas i domstolslagen. I stället för domared ska domare avge domarförsäkran. Även bestämmelserna om detta ska överföras till domstolslagen. Separata lagar ska stiftas om domstolspraktik, tingsrätternas nämndemän och nominering av domarkandidater till internationella domstolar. Propositionen syftar också till att förverkliga befolkningens språkliga rättigheter genom att ta i bruk så kallade tjänster för språkdomare förutom vid tingsrätterna även vid andra tvåspråkiga domstolar.

9 O i k e u s m i n i s t e r i ö l l e Työryhmän toimeksianto Oikeusministeriö asetti työryhmän uudistamaan tuomioistuimia ja tuomareita koskevia säädöksiä (OM 13/31/2011) toimikaudelle Työryhmän toimikautta jatkettiin annetulla päätöksellä maaliskuun loppuun 2014 saakka. Työryhmä on ottanut nimekseen Tuomioistuinlakityöryhmä. Tuomioistuinlakityöryhmän tehtävänä oli laatia hallituksen esityksen muotoon ehdotus tuomioistuimia ja tuomareita koskevaksi laiksi, jolla tuomioistuimia ja niiden henkilökuntaa koskeva keskeinen sääntely siirtyisi laintasoiseksi. Asetuksista luovuttaisiin ja tuomioistuimen hallintoa ja työtä koskevat määräykset, joista ei ole tarpeen säätää laissa, annettaisiin tuomioistuinten työjärjestyksissä. Tarkoitus oli, että uusi laki korvaisi eri tuomioistuimia ja tuomareita koskevat säännökset ja että se ottaisi huomioon perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vaatimukset. Toimeksiannon mukaan lakiin voitaisiin sisällyttää myös tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) säännökset. Lisäksi tarkoituksena oli arvioida, muodostuisiko sääntely nykyistä selkeämmäksi, jos tuomarin perustuslaillisesta erityisasemasta johtuvat nyt

10 valtion virkamieslaissa (750/1994) olevat tuomareita koskevat erityissäännökset otettaisiin uuteen lakiin. Työryhmä saattoi toimeksiantonsa mukaan käsitellä myös muita tuomioistuinten sisäiseen organisointiin liittyviä kysymyksiä. Sen sijaan tavoitteena ei ollut arvioida uudelleen tuomareiden nimittämismenettelyä, oikeudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä eikä niitä palkkaukseen liittyviä kysymyksiä, jotka edellyttävät erillistä työmarkkinakäsittelyä. Oikeusministeriö täydensi työryhmän toimeksiantoa siten, että työryhmän tehtävänä oli selvittää myös tuomareiden ja muun lainkäyttöhenkilökunnan sivutoimisääntelyn uudistustarpeet. Niin ikään tuomioistuinlakityöryhmän tuli työssään arvioida tuomioistuinten esittelijöiden ja valmistelijoiden tehtäviä, roolia ja vastuuta oikeusministeriön asettaman neuvottelukunnan ehdottaman oikeudenhoidon uudistamisohjelman (Mietintöjä ja lausuntoja 16/2013) kohdassa 21 tarkoitetulla tavalla myös tuomioistuinten toiminnan tehokkuuden kannalta. Väliraportti työryhmän työn etenemisestä on annettu oikeusministeriölle (OMML 72/ 2012). Työryhmän työ on jatkoa aikaisemmalle työryhmälle, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus hovioikeuksien, käräjäoikeuksien ja hallinto-oikeuksien organisaatiosäädöksien samoin kuin määräajaksi nimitettävien tuomareiden nimittämistä koskevien säädöksien kehittämiseksi (OM 2/31/2008). Työryhmä antoi mietintönsä määräaikaisten tuomareiden nimittämisestä ja eräiden tuomioistuinten johtamisjärjestelmän kehittämisestä (Mietintöjä ja lausuntoja 5/2010). Ehdotus johti voimaan tulleeseen lainuudistukseen. Työryhmän toimeksianto toteutettiin kuitenkin vain osittain, mistä syystä sen työtä jatkettiin tuomioistuinlakityöryhmässä. Työryhmän kokoonpano Työryhmän kokoonpano on ollut laaja. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi työryhmässä on ollut yhteensä 16 jäsentä ja kaksi sihteeriä. Työryhmässä on ollut edustus kaikista yleisistä tuomioistuimista ja hallintotuomioistuimista sekä kaikista kolmesta erityistuomioistuimesta. Työryhmässä on ollut edustus myös oikeusministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä sekä Suomen tuomariliitto ry:stä. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Helsingin hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä ja varapuheenjohtajana Turun hallinto-oikeuden ylituomari Hannu Renvall. Työryhmän jäseninä ovat olleet oikeusministeriön oikeushallinto-osastolta hallitusneuvos Ahti Penttinen ja hallitusneuvos Anne Hallavainio sekä lainvalmisteluosastolta lainsäädäntöneuvos Arja Manner sekä valtiovarainministeriöstä hallitusneuvos Kirsi Äijälä. Korkeimman oikeuden edustajana on työryhmässä ollut oikeusneuvos Timo Esko, joka sittemmin on nimitetty Turun hovioikeuden presidentiksi ja jonka sijaan korkeimman oikeuden edustajana on lukien toiminut oikeusneuvos Pertti Välimäki Eskon jatkaessa työryhmän jäsenenä. Työryhmän jäseninä ovat olleet myös hallintoneuvos Sakari Vanhala korkeimmasta hallinto-oikeudesta, hovioikeudenlaamanni, sittemmin hovioikeuden presidentti, Marianne Wagner-Prenner Rovaniemen hovioikeudesta,

11 laamanni Juhani Hirvonen Kanta-Hämeen käräjäoikeudesta, ja hänen edesmentyään laamanni Tapani Koppinen Keski-Suomen käräjäoikeudesta, hallintopäällikkö Markku Ratilainen Pirkanmaan käräjäoikeudesta, hallinto-oikeustuomari Päivi Toivanen Kuopion hallinto-oikeudesta, ylituomari Juha Pystynen vakuutusoikeudesta, presidentti Jorma Saloheimo työtuomioistuimesta, ylituomari Kimmo Mikkola markkinaoikeudesta ja professori Matti Niemivuo Lapin yliopistosta. Suomen tuomariliitto ry:n edustajana on työryhmässä ollut aluksi hovioikeudenneuvos Jouko Valtonen ja lukien hovioikeudenlaamanni Pekka Pärnänen. Hänen sijaisenaan joihinkin kokouksiin on lisäksi osallistunut liiton puheenjohtaja, hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen. Työryhmän sihteereinä ovat toimineet ylitarkastaja Jennimari Huovinen oikeusministeriön oikeushallinto-osastolta sekä vanhempi oikeussihteeri Samuli Sillanpää korkeimmasta oikeudesta. Työryhmän työn valmistelua varten on perustettu työjaosto, johon ovat kuuluneet työryhmän puheenjohtaja Könkkölä, varapuheenjohtaja Renvall sekä työryhmän muista jäsenistä Esko, Hallavainio ja Pystynen sekä työryhmän sihteerit Huovinen ja Sillanpää. Työjaoston kokouksiin on vaihtelevasti osallistunut myös muita työryhmän jäseniä. Työjaoston tehtävänä on ollut valmistella työryhmän kokouksia ja käsitellä alustavasti sihteerien laatimia ehdotuksia ja selvityksiä. Työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut yhteensä 22 kertaa. Tämän lisäksi työryhmän työjaosto ja sihteeristö ovat kokoontuneet lukuisia kertoja ja työn loppuvaiheessa jopa viikoittain. Työryhmässä on säädösvalmistelua varten selvitetty erityisesti tuomareiden perustuslailliseen ja virkamiesoikeudelliseen asemaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmä on kuullut valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita nykysääntelyn mahdollisista ongelmakohdista, jotka liittyvät esittelijöiden ja määräaikaisten tuomareiden asemaan. Asiantuntijoilta on pyydetty kannanottoa myös tuomarin siirtoa tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestelytilanteessa sekä tuomarin virantoimituksesta pidättämistä koskevan voimassa olevan sääntelyn perustuslainmukaisuudesta. Työryhmän järjestämässä kuulemistilaisuudessa olivat kuultavina emeritusprofessori Mikael Hidén, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sekä akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta, professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo sekä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori. Tuomioistuinten organisaatiosta ja tuomareiden asemasta on Euroopassa säännelty monin eri tavoin. Useissa eri maissa on jo voimassa (mm. Norja) tai valmisteilla (Ruotsi) tuomioistuimia koskeva yhtenäislaki. Myös lukuisiin yksittäisiin kysymyksiin, kuten esittelijöiden asemaan tai tuomioistuinten tiukkaan taloudelliseen asemaan liittyviin resurssikysymyksiin, on monissa maissa löydetty Suomesta poikkeavia ratkaisuja. Työryhmän työjaosto on maaliskuussa 2013 käynyt tutustumassa Ruotsin ja Norjan järjestelmiin.

12 Työryhmän puheenjohtaja sekä jäsenistä Esko ja Välimäki ovat työryhmän toimeksiannon täydentämiseen liittyen todenneet hoitaneensa välimiestehtäviä. Työryhmä ei ole pitänyt tätä esteenä sille, että he voisivat osallistua sivutoimisääntelyn tarkistamista koskevaan valmisteluun. Työryhmän ehdotuksista Tuomioistuimia ja tuomareita koskevan lain valmistelussa on työryhmän toimeksianto huomioon ottaen lähdetty siitä, että säännökset paitsi tuomareista myös tuomioistuinten organisaatiosta koottaisiin mahdollisimman laajalti yhteen tuomioistuinlakiin. Lailla korvattaisiin voimassa olevat organisaatiolait ja -asetukset sekä tuomareiden nimittämisestä annettu laki ja valtioneuvoston asetus. Tuomareita koskevaan osaan ehdotetaan otettavaksi kaikki yleiset säännökset eri tuomioistuinten tuomareista, esittelijöistä ja muusta henkilöstöstä. Tämän lisäksi lakiin siirrettäisiin tuomarin nimittämisestä annetun lain säännökset. Tuomareiden erityisasema puoltaa sitä, että myös tuomareiden virkamiesoikeudellista asemaa koskevat erityissäännökset siirretään uuteen lakiin. Näistä osaan on täytynyt tehdä tuomarin perustuslaillisesta erityisasemasta johtuvia sisällöllisiä tarkistuksia. Tuomioistuinlakiin koottaisiin myös eri tuomioistuinten asiantuntijajäseniä koskevat säännökset. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöiden tavallisella lailla säädetty tuomaria vastaava virassapysymisoikeus poistetaan. Näin ollen heidän virkamiesoikeudellinen asemansa ei enää olisi tuomaria vaan muiden tuomioistuinten esittelijöitä vastaava. Erikseen on tullut harkita, miltä osin tuomioistuinlain lisäksi tarvitaan vielä eri tuomioistuimia tai tiettyä asiakokonaisuutta koskevia erityislakeja. Erityisesti on jouduttu arvioimaan sitä, miten tuomioistuinlain ja erityistuomioistuimia koskevien lakien välinen suhde järjestetään. Erityistuomioistuimia koskevat lait sisältävät nykyään siinä määrin asioiden käsittelyä koskevia erityissäännöksiä, että niiden sisällyttämistä yleislakiin ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Niin ikään on tullut ratkaista, mihin hallintooikeuksien eri kokoonpanoja koskevat säännökset sijoitetaan. Vastaavasti on tullut arvioida, miten nykyisin tuomioistuimia koskevia yleissäännöksiä sisältävän oikeudenkäymiskaaren ja tuomioistuinlain säännökset sovitetaan yhteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan, että kaikki organisaatiolaeissa olevat säännökset tuomioistuinten kokoonpanosta ja päätösvaltaisuudesta sijoitettaisiin oikeudenkäyntimenettelyä koskeviin lakeihin. Näihin on tehty joitakin tarkistuksia, minkä lisäksi myös uusia tuomioistuinten toimintaa käytännössä helpottavia säännöksiä on pidetty tarpeellisina. Erityistuomioistuimia koskevat lait jäisivät voimaan siltä osin kuin ne sisältävät säännöksiä oikeudenkäynnistä asianomaisessa tuomioistuimessa. Näidenkin tuomioistuinten henkilöstöä, johtamista ja hallintoa koskevat säännökset olisivat tuomioistuinlaissa.

13 Edellä todetun lisäksi yhtenä kysymyksenä on ollut, mihin lakiin nykyisin käräjäoikeuslaissa olevat tuomioistuinharjoittelua ja lautamiehiä koskevat säännökset on säädösteknisesti tarkoituksenmukaista sijoittaa. Sama koskee tuomareiden nimittämisestä annettuun lakiin vuonna 2010 lisättyä 3 a lukua tuomareiden nimeämisestä kansainvälisiin tuomioistuimiin. Työryhmä on päätynyt esittämään, että näistä asiakokonaisuuksista säädettäisiin erilliset lait. Työryhmän tehtävänä ei sinänsä ole ollut arvioida käräjäoikeuksien lautamiesjärjestelmää. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettu huomioon lakivaliokunnan lautamieskokoonpanojen ja lautamiehen yläikärajan uudistamista koskevasta esityksestä (HE 4/2014 vp) antamassa mietinnössä (LaVM 3/2014 vp) esitetyt lautamiesten istuntoon osallistumista koskevan sääntelyn muutostarpeet. Työryhmän laaja toimeksianto on mahdollistanut lukuisten eri kysymysten käsittelyn. Sen toimeksiantoon ei kuitenkaan ole kuulunut tuomareiden palkkaukseen liittyvien kysymysten käsittely. Palkkauskysymyksiä on esityksessä kuitenkin joiltakin osin sivuttu, koska se on ollut välttämätöntä eräiden ehdotusten vaikutusten arvioimiseksi. Myöskään heinäkuun alusta 2011 voimaan tulleeseen tuomareiden nimittämistä ja tuomioistuinten johtamisjärjestelmiä koskevaan uudistukseen ei ole tullut puuttua. Näin ollen tuomareiden nimittämistä koskevan sääntelyn sisältöön ei ole kajottu lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä muutoksia, jotka ovat käytännössä osoittautuneet tarpeellisiksi tai olleet välttämättömiä tässä esitettävien ehdotusten toteuttamiseksi. Tämän lisäksi oikeusministeriö on työryhmän toimeksiantoa täydentävässä päätöksessään katsonut, että estettä ei ole sille, että tuomioistuinlakityöryhmässä tarkasteltaisiin, voidaanko käsitteellisestä erottelusta tuomareiden haku- ja ilmoittautumisvirkoihin luopua. Työryhmässä on keskusteltu myös siitä, tulisiko määräaikaisten tuomareiden nimittämistä ylimpiin tuomioistuimiin rajoittaa. Esillä on ollut ehdotus, jonka mukaan korkeimpaan oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen voitaisiin määräajaksi nimittää vain muun tuomioistuimen vakinainen tuomari. Asiasta äänestettäessä enemmistö kannatti nykytilan säilyttämistä eikä ehdotusta siten otettu työryhmän mietintöön. Eriävän mielipiteen ovat jättäneet jäsenistä Hallavainio ja Penttinen, Äijälä, Välimäki, Vanhala, Esko, Koppinen, Pystynen ja Mikkola sekä puheenjohtaja Könkkölä. Osa muista jäsenistä on lisäksi yhtynyt näihin mielipiteisiin. Suomen tuomariliitto ry:n pyynnöstä työryhmä on lisäksi päättänyt liittää mietintöönsä liiton lausuman. Jatkovalmistelua edellyttäviä asiakokonaisuuksia Kaikkia työryhmän työssä esiin tulleita kysymyksiä ei ole voitu eikä ole ollut tarkoituksenmukaista selvittää työryhmän aikataulu huomioon ottaen. Työryhmä esittääkin oikeusministeriölle harkittavaksi, että seuraavia asiakokonaisuuksia selvitetään jatkovalmistelussa.

14 Yhtenä työryhmän keskeisimpänä ehdotuksena on tuomioistuinten henkilöstö- ja virkarakenteen uudistaminen siten, että hovioikeuksiin, hallinto-oikeuksiin, markkinaoikeuteen, työtuomioistuimeen ja vakuutusoikeuteen perustettaisiin koulutuksellisista syistä määräajaksi täytettäviä avustavan tuomarin virkoja. Näiden virkojen perustamiseen liittyy ehdotus tuomareiden koulutuslautakunnasta, jonka tehtävänä olisi suunnitella myös avustavien tuomareiden koulutusohjelma. Koulutuslautakunnalle tulisi myös muita tuomareiden koulutukseen liittyviä tehtäviä. Koulutuslautakunnan tehtävien ja avustavien tuomareiden koulutusohjelman suunnittelu ei ole ollut mahdollista tuomioistuinlakityöryhmässä vaan sitä varten tulisi asettaa oma työryhmä. Työtuomioistuimesta annettu laki on vuodelta Sitä on kuitenkin uudistettu useasti niin, että vain osa siitä on enää alkuperäisessä asussaan. Tuomioistuinlain vuoksi suuri osa lain alkuosan pykälistä muutetaan tai kumotaan. Kaiken tämän jälkeen laki on vaikeaselkoinen ja rakenteeltaan epäjohdonmukainen. Työryhmän näkemyksen mukaan laki olisi kokonaisuudessaan uudistettava. Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa on esitetty, että tuomioistuimissa tulisi johtamistehtävien ohella olla riittävästi etenemisvirkoja, joihin noustaan lainkäytöllisen etevyyden perusteella (37 kohta). Tällaiset virat tarjoaisivat etenemismahdollisuuksia myös niille taitaville lainkäyttäjille, jotka eivät ole halukkaita tai sopivia johtamistehtäviin. Työryhmä on katsonut, että riittävän painavia syitä etenemisvirkojen perustamiselle ei kuitenkaan ole. Työryhmässä on keskusteltu järjestelmästä, jossa muussa vastuullisessa kuin osaston johtajan tehtävässä toimivalle voitaisiin maksaa tehtävän vaativuuden mukaan palkanlisää. Myös tämän tarpeellisuutta olisi tarkoituksenmukaista selvittää. Työryhmässä on ollut arvioitavana myös sotilasjäsenten riippumattomuuteen liittyvät kysymykset. Oleellinen kysymys on se, täyttävätkö sotilaallisen käskyvallan alaiset sotilasjäsenet tuomarilta edellytettävän riippumattomuusvaatimuksen. Työryhmässä on laadittu asiaa koskeva muistio, jonka perusteella työryhmä esitti, että oikeusministeriö pyytäisi muistiosta lausunnot asian jatkovalmistelun käynnistämistä silmällä pitäen (OM 11/31/2012). Oikeusministeriöstä ei ole tullut mitään palautetta asiasta. Työryhmän tiedon mukaan toimenpiteisiin ei ainakaan toistaiseksi ole ryhdytty. Tässä esityksessä sotilasoikeudenkäyntilakiin ehdotettavilla pääosin teknisillä tarkistuksilla ei oteta kantaa itse järjestelmän tarpeellisuuteen. Lastensuojelulain 14 luvussa on säännökset kyseisessä laissa tarkoitettujen asioiden käsittelystä hallintotuomioistuimissa mukaan lukien hallinto-oikeuden päätösvaltaisuutta koskeva pykälä. Työryhmällä ei ole ollut edellytyksiä arvioida, onko perusteltua, että tämä yksinomaan oikeudenkäyntimenettelyä koskeva varsin yksityiskohtainen sääntely on sijoitettu osaksi aineellista lainsäädäntöä. Työryhmän näkemyksen mukaan jatkovalmistelussa tulisi selvittää, olisiko nämä säännökset tarkoituksenmukaista sijoittaa hallintolainkäyttölakiin. Työryhmän ehdotukset edellyttävät lisäksi eräiden asetusten teknistä tarkistamista.

15

16

17 SISÄLLYS SISÄLLYS 17 TIIVISTELMÄ 21 SAMMANDRAG 26 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 31 YLEISPERUSTELUT 32 1 JOHDANTO Tuomioistuinlaitos Perustuslain sääntely Muu lainsäädäntö 33 Yleistä tuomioistuimia ja tuomareita koskevasta lainsäädännöstä 33 Organisaatiolait ja -asetukset 34 Oikeudenkäyntiä koskevat lait 35 Virkamieslainsäädäntö ja nimittäminen 35 2 NYKYTILA Lainsäädäntö ja käytäntö Tuomioistuimet 37 Yleiset tuomioistuimet 37 KÄRÄJÄOIKEUDET 37 HOVIOIKEUDET 38 KORKEIN OIKEUS 38 Hallintotuomioistuimet 39 HALLINTO-OIKEUDET 39 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 40 Erityistuomioistuimet 41 MARKKINAOIKEUS 41 TYÖTUOMIOISTUIN 42 VAKUUTUSOIKEUS 43 Tuomioistuinten johtaminen ja hallinto Tuomarit 46 Tuomarin virkamiesoikeudellinen asema 46 17

18 Viran perustaminen 46 Nimittäminen 47 Tuomarin velvollisuudet 49 Virkavapaus 50 Virkasuhteen päättyminen 50 Virkavastuu, valvonta ja kurinpito 51 Virantoimituksesta pidättäminen 52 Tuomarin asema tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestelyssä Asiantuntijajäsenet ja muut sivutoimiset jäsenet Esittelijäjärjestelmä 57 Esittelijän toimiminen ratkaisukokoonpanon jäsenenä Asioiden jakaminen ja siirtäminen Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden lainsäädäntö Kansainväliset suositukset ja ohjeet Pohjoismaisesta lainsäädännöstä 61 Ruotsi 61 Norja 62 Tanska 63 Islanti Nykytilan arviointi Sääntelyn selkeys ja taso Tuomioistuinten johtamisjärjestelmä ja henkilöstörakenteet Esittelijäjärjestelmä ja esittelijöiden käyttö ratkaisukokoonpanossa Tuomarin virkamiesoikeudellinen asema Sidonnaisuus- ja sivutoimisääntely Asioiden jakaminen Tuomioistuinten resurssit 74 3 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET Tavoitteet Keskeiset ehdotukset Ehdotusten lainsäädännöllinen toteuttaminen Tuomioistuinten hallinnon ja johtamisen uudistaminen 77 18

19 3.2.3 Tuomarin koulutusvirat ja esittelijäjärjestelmä Tuomarin nimittämistä koskevan sääntelyn tarkistaminen Tuomarin virkamiesoikeudellista asemaa koskevan sääntelyn tarkistaminen Sidonnaisuus- ja sivutoimisääntelyn tarkistaminen Tuomioistuinten asiantuntijajäseniä koskevan sääntelyn yhtenäistäminen Asioiden jakaminen ja siirtäminen Tuomioistuinten resurssienkäytön tehostamista koskevat ehdotukset Tuomarin vakuutuksen uudistaminen Erityistä kielitaitoa edellyttävät tuomarin virat Kokoonpanosäännösten tarkistaminen 91 4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET Taloudelliset vaikutukset Johtamisjärjestelmän uudistaminen Avustavat tuomarit Sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri Vaikutukset viranomaisten toimintaan Vaikutukset henkilöstöön Yhteiskunnalliset vaikutukset 96 5 ASIAN VALMISTELU 98 6 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ 100 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT Tuomioistuinlaki Laki tuomioistuinharjoittelusta Laki käräjäoikeuden lautamiehistä Laki ehdokkaiden nimeämisestä kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin Laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta _ Laki työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta Laki Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta _

20 7.9 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta Laki hallintolainkäyttölain muuttamisesta Laki valtion virkamieslain muuttamisesta Laki sotilasoikeudenkäyntilain muuttamisesta Laki kielilain muuttamisesta Laki kiinteistönmuodostamislain 243 :n muuttamisesta Lakiehdotukset TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS 198 LAKIEHDOTUKSET 201 LAGFÖSLAG 326 ERIÄVÄT MIELIPITEET 450 LAUSUMA

21 TIIVISTELMÄ Työryhmän tehtävät ja tausta Oikeusministeriö asetti työryhmän uudistamaan tuomioistuimia ja tuomareita koskevia säädöksiä (OM 13/31/2011) toimikaudelle Työryhmän toimikautta jatkettiin annetulla päätöksellä maaliskuun loppuun 2014 saakka. Työryhmä on ottanut nimekseen Tuomioistuinlakityöryhmä. Tuomioistuinlakityöryhmän tehtävänä oli laatia hallituksen esityksen muotoon ehdotus tuomioistuimia ja tuomareita koskevaksi laiksi, jolla tuomioistuimia ja niiden henkilökuntaa koskeva keskeinen sääntely siirtyisi laintasoiseksi. Asetuksista luovuttaisiin ja tuomioistuimen hallintoa ja työtä koskevat määräykset, joista ei ole tarpeen säätää laissa, annettaisiin tuomioistuinten työjärjestyksissä. Tarkoitus on, että uusi laki korvaisi eri tuomioistuimia ja tuomareita koskevat säännökset ja että se ottaisi huomioon perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vaatimukset. Toimeksiannon mukaan lakiin voitaisiin sisällyttää myös tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) säännökset. Lisäksi tarkoituksena oli arvioida, muodostuisiko sääntely nykyistä selkeämmäksi, jos tuomarin perustuslaillisesta erityisasemasta johtuvat nyt valtion virkamieslaissa (750/1994) olevat tuomareita koskevat erityissäännökset otettaisiin uuteen lakiin. Työryhmä saattoi toimeksiantonsa mukaan käsitellä myös muita tuomioistuinten sisäiseen organisointiin liittyviä kysymyksiä. Sen sijaan tavoitteena ei ollut arvioida uudelleen tuomareiden nimittämismenettelyä, oikeudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä eikä niitä palkkaukseen liittyviä kysymyksiä, jotka edellyttävät erillistä työmarkkinakäsittelyä. Oikeusministeriö täydensi työryhmän toimeksiantoa siten, että työryhmän tehtävänä oli selvittää myös tuomareiden ja muun lainkäyttöhenkilökunnan sivutoimisääntelyn uudistustarpeet. Niin ikään tuomioistuinlakityöryhmän tuli työssään arvioida tuomioistuinten esittelijöiden ja valmistelijoiden tehtäviä, roolia ja vastuuta oikeusministeriön asettaman neuvottelukunnan ehdottaman oikeudenhoidon uudistamisohjelman (Mietintöjä ja lausuntoja 16/2013) kohdassa 21 tarkoitetulla tavalla myös tuomioistuinten toiminnan tehokkuuden kannalta. Väliraportti työryhmän työn etenemisestä on annettu oikeusministeriölle (OMML 72/ 2012). 21

26/2014. Uusi tuomioistuinlaki

26/2014. Uusi tuomioistuinlaki 26/2014 Uusi tuomioistuinlaki 26/2014 Uusi tuomioistuinlaki Oikeusministeriö, Helsinki 2014 22.4.2014 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Uusi tuomioistuinlaki Tuomioistuinlakityöryhmä puheenjohtaja

Lisätiedot

Tuomioistuimia ja tuomareita koskevien säädösten uudistaminen

Tuomioistuimia ja tuomareita koskevien säädösten uudistaminen 72/2012 Tuomioistuimia ja tuomareita koskevien säädösten uudistaminen Tuomioistuinlakityöryhmän väliraportti 72/2012 Tuomioistuimia ja tuomareita koskevien säädösten uudistaminen Tuomioistuinlakityöryhmän

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 1 (5) ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS Kuopio 16.6.2014 Nro 48 Oikeusministeriölle Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 Asia: Lausunto tuomioistuinlakia valmistelleen työryhmän

Lisätiedot

TUOMIOISTUINLAKIHANKKEEN EHDOTUKSET Liite 1 19.5.2015

TUOMIOISTUINLAKIHANKKEEN EHDOTUKSET Liite 1 19.5.2015 TUOMIOISTUINLAKIHANKKEEN EHDOTUKSET Liite 1 19.5.2015 LÄHTÖKOHDAT Hanke on jatkoa tuomioistuinlakityöryhmän työlle (mietintö annettu 22.4.2014) Osasta työryhmän ehdotuksista annettu osaesitys: lait voimaan

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Lausunnot tuomioistuinlakityöryhmän mietinnöstä

Lausunnot tuomioistuinlakityöryhmän mietinnöstä Mietintöjä ja lausuntoja BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN 44 2014 Lausunnot tuomioistuinlakityöryhmän mietinnöstä Tiivistelmä MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN 444 2014 Lausunnot tuomioistuinlakityöryhmän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN. Tuomareiden koulutusjärjestelmän kehittäminen

MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN. Tuomareiden koulutusjärjestelmän kehittäminen MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN 38 2015 Tuomareiden koulutusjärjestelmän kehittäminen Tuomareiden koulutusjärjestelmän kehittäminen Mietintöjä ja lausuntoja 38/2015 ISSN 1798-7105

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija OM 15/31/2014 Samuli Sillanpää

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija OM 15/31/2014 Samuli Sillanpää OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija 11.9.2015 OM 15/31/2014 Samuli Sillanpää ESITYS VALTIONEUVOSTON ASETUKSIKSI TUOMAREIDEN NIMITTÄMISESTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN, VALTION VIRKAMIESASETUKSEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

12.8.2015 Dnro 204/31/2015 1 (5) Oikeusministeriön lausuntopyyntö 8.6.2015 OM 15/31/2014

12.8.2015 Dnro 204/31/2015 1 (5) Oikeusministeriön lausuntopyyntö 8.6.2015 OM 15/31/2014 12.8.2015 Dnro 204/31/2015 1 (5) Oikeusministeriön lausuntopyyntö 8.6.2015 OM 15/31/2014 Oikeusministeriön asettamassa tuomioistuinlain jatkovalmisteluhankkeessa laadittu luonnos hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2011 31.12.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Palkan ulosmittauksen

Lisätiedot

Palkan ulosmittauksen kehittäminen

Palkan ulosmittauksen kehittäminen 35/2011 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Lausuntotiivistelmä 35/2011 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö, Helsinki 2011 1.8.2011 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999. Hallinto-oikeuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999. Hallinto-oikeuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999 Hallinto-oikeuslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Hallinto-oikeudet Yleisiä alueellisia hallintotuomioistuimia ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

LUONNOS 8.6.2015 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LUONNOS 8.6.2015 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS 8.6.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kaikkia tuomioistuimia koskeva

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 528/2010 vp Jacob Söderman /sd SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 528/2010 rd Modernisering av 66 i äktenskapslagen Till riksdagens talman I lagen om införande av jordabalken (541/1995) stadgas i 19 2 mom. följande:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Tuomarinvalintalautakunnan toimintakertomus vuodelta. 2 0 0 8 Domarförslagsnämndens verksamhetsberättelse

Tuomarinvalintalautakunnan toimintakertomus vuodelta. 2 0 0 8 Domarförslagsnämndens verksamhetsberättelse Domarförslagsnämnden Tuomarinvalintalautakunnan toimintakertomus vuodelta 2 0 0 8 Domarförslagsnämndens verksamhetsberättelse Sisällys Puheenjohtajan vuosikatsaus 3 Ordförandes årsöversikt 5 Tuomarinvalintalautakunta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2008 vp Alle 3-vuotiaan diabeetikon vammaistuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Aikaisemmin alle 3-vuotiaan lapsen diabetes on automaattisesti oikeuttanut korkeimpaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 801/2004 vp Vapaan toimittajan eläketurva Eduskunnan puhemiehelle Eläketurvakeskuksesta on yksittäisen tapauksen yhteydessä ilmennyt, että vapaan toimittajan työstä ei ole kertynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

TUOMARINVALINTaLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS. Domarförslagsnämndens verksamhetsberättelse

TUOMARINVALINTaLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS. Domarförslagsnämndens verksamhetsberättelse TUOMARINVALINTaLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS Domarförslagsnämndens verksamhetsberättelse 2 Sisällys Innehåll Puheenjohtajan vuosikatsaus 3 Ordförandens årsöversikt 5 1 Tuomarinvalintalautakunta ja sen tehtävät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

År 2010 hade domarförslagsnämnden arbetat i tio år. På våren tillsattes nämnden för tredje gången, och den nya sammansättningen inledde sin

År 2010 hade domarförslagsnämnden arbetat i tio år. På våren tillsattes nämnden för tredje gången, och den nya sammansättningen inledde sin 2 Sisällys Innehåll Puheenjohtajan vuosikatsaus 3 Ordförandens årsöversikt 5 1. Tuomarinvalintalautakunta ja sen tehtävät 7 2. Tuomarinvalintalautakunnan jäsenet ja varajäsenet 1.1. 14.5. 8 3. Tuomarinvalintalautakunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 906/2012 vp Hoitajien lääkkeenmääräämiskoulutuksen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Hoitajien lääkkeenmääräämiskoulutus käynnistettiin Suomessa pari vuotta sitten. Antamalla rajoitettu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia HE 45/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain ja tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia siten, että

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Valtuusto 47 02.03.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 133 12.05.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 227 17.08.2010

Valtuusto 47 02.03.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 133 12.05.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 227 17.08.2010 Valtuusto 47 02.03.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 133 12.05.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 227 17.08.2010 Takauspäätös/Oy Sipoon Jäähalli - Sibbo Ishall Ab/Lausunto valituksen johdosta / Borgensbeslut/Oy

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

TUOMARINVALINTA- LAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS

TUOMARINVALINTA- LAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS TUOMARINVALINTA- LAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS Domarförslags- nämndens verksamhetsberättelse 2 SISäLLYS INNEhÅLL Puheenjohtajan vuosikatsaus 3 Ordförandens årsöversikt 5 1 Tuomarinvalintalautakunta ja sen

Lisätiedot

Voimassa olevaan hovioikeuslain 9 :ään perustuvasta järjestelmästä

Voimassa olevaan hovioikeuslain 9 :ään perustuvasta järjestelmästä VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 11.9.2015 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntö 8.6.2015, OM 15/31/2014 työryhmän mietinnöstä Uusi tuomioistuinlaki (Mietintöjä ja lausuntoja

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot