Kuluttajahintaindeksi 2010=100

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuluttajahintaindeksi 2010=100"

Transkriptio

1 Hinnat ja kustannukset 2013 Kuluttajahintaindeksi 2013, tammi Inflaatio hidastui tammissa prosenttiin Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui tammissa prosenttiin. Joulussa se oli 2,4 prosenttia. Inflaatiota hidasti ennen kaikkea vähittäismyyntialkoholin ja liikenteen polttoaineiden hinnannousun taittuminen. Tammista alkaen kuluttajahintaindeksi on ketjuindeksi, jossa hyödykekoria ja painoja päivitetään vuosittain. Suomen inflaatiomittarit, tammi 2013 Pisteluku Vuosimuutos Kuukausimuutos Kuluttajahintaindeksi 2010= ,7 % -0,1 % Elinkustannusindeksi 1951:10= Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005= ,0 % 0,0 % Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005= ,4 % -0,7 % Kuluttajahintoja nosti tammissa edellisestä vuodesta eniten elintarvikkeiden ja liikenteen kallistuminen. Elintarvikkeiden hintoja nosti lähinnä lihan, vihannesten, hedelmien ja maitotuotteiden kallistuminen. Liikenteen kallistumisen aiheutti ennen kaikkea ajoneuvoveron nosto. Ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistumisella, vuokrankorotuksilla ja tupakan hinnan nousulla oli niin ikään suuri vaikutus inflaatioon. Tammissa kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten korkojen lasku ja matkaviestintäpalvelujen halventuminen. Joulusta tammihun kuluttajahinnat laskivat 0,1 prosenttia arvonlisäveron nostosta huolimatta. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin hintatietoa 486 hyödykkeestä noin liikkeestä aina kauden puolivälissä. Lisäksi noin hintatietoa kerätään keskitetysti. Kuluttajahintaindeksin 2010=100 käyttäjän käsikirja löytyy kuluttajahintaindeksin kotisivulta tilastokeskus.fi-palvelusta. Euroalueen inflaatio tammissa ennakkotietojen mukaan 2,0 prosenttia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli tammissa 2,0 prosenttia. Joulussa se oli 2,2 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli tammissa prosenttia. Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovatusta eikä ajoneuvoveroa. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin luvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen. Eurostat julkaisee tammin yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 28. helmita. Tiedot EU-maiden inflaatiosta löytyvät Eurostatin kotisivuilta, eurostat (http://ec.europa.eu/eurostat). Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos tammissa prosenttia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli tammissa prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin prosenttia. Viime vuoden tammin jälkeen tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli näin ollen 0,7 prosenttiyksikköä. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kausimuutos oli tammissa 0,0 ja kiinteäveroisen -0,7 prosenttia. Tammissa nostettiin arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä arvonlisä- ja hyödykeveroista. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuvaamasta yksityisestä kulutuksesta noin 25 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja. Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat. Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden. Veromuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veromuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä. 2

3 Sisällys 1. Kuluttajahintaindeksin laskentamenetelmiä uudistettu Painorakenne vastaa vuoden 2012 kulutusta Kausituotteiden käsittely muuttuu Uudistus ei katkaise elinkustannusindeksin aikasarjaa Yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit säilyivät ennallaan...7 Taulukot Taulukko 1. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kansallisen kuluttajahintaindeksin erät ja niiden paino-osuudet Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kuluttajahintaindeksi 2010=100 hyödykeryhmittäin...9 Liitetaulukko 2. Elinkustannusindeksi 1951:10= Liitetaulukko 3. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, prosenttia...12 Liitetaulukko 4. Kuluttajahintaindeksi 2000= Liitetaulukko 5. Kuluttajahintaindeksi 2005= Kuviot Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia...5 Kuvio 2. Yksityisen kulutuksen volyymin muutokset vuoden 2012 hinnoin...6 Kuvio 3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin 2005=100 painorakenteet vuosina , prosenttia...7 Liitekuviot Liitekuvio 1. Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammi tammi Liitekuvio 2. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, tammi Liitekuvio 3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammi tammi Liitekuvio 4. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, Euroalue ja EU...15 Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit

4 1. Kuluttajahintaindeksin laskentamenetelmiä uudistettu Tilastokeskus on uudistanut kuluttajahintaindeksin laskentamenetelmiä. Indeksissä siirrytään vuosittaisen ketjuindeksin käyttöön kausittain vaihtuvin painoin. Uudistuksen taustalla on siirtyminen yhdenmukaisiin laadintamenetelmiin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kanssa. Kuluttajahintaindeksin perusvuotena säilyy Indeksissä seurataan edustavien hyödykkeiden hintakehitystä. Vuosittain vaihtuvien hyödykkeiden ja painojen avulla taataan hyödykkeiden parempi edustavuus indeksissä. Aiemmin kuluttajahintaindeksin painorakenne on uudistettu määräaikaisuudistuksissa viiden vuoden välein. Edellinen uudistus tehtiin 2011 vuoden alusta, jolloin hyödykkeitä vaihdettiin enemmän. Nyt uusina hyödykkeinä indeksiin tulivat mukaan mm. snacksit, vaatekangas ja viihde-elektroniikkalaitteiden huolto ja korjaus. TV-lupa poistui indeksistä sen siirryttyä välittömäksi veroksi. Tämä muutos ei vaikuta indeksin kehitykseen Painorakenne vastaa vuoden 2012 kulutusta Kuluttajahintaindeksin 2010=100 painorakenne vuonna 2013 perustuu kansantalouden tilinpidon vuoden 2011 tietoihin, jotka on päivitetty vastaamaan vuoden 2012 yksityisen kulutuksen arvoa. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin mukainen yksityinen kulutus oli 93,4 miljardia euroa, vuonna 2010 kulutuksen arvo oli 83,3 miljardia euroa käyvin hinnoin. Aikaisempana perusvuonna 2005 kulutuksen arvo oli 70,4 miljardia euroa ja vuonna 2000 vastaavasti 56,5 miljardia euroa. Jatkossa painorakenne uudistetaan siis vuosittain käyttäen kahta vuotta aiempia kansantalouden tilinpidon lukuja ja muita tuoreempia tietoja kulutusosuuksista. Uusi painorakenne otettaan käyttöön aina tammin indeksistä alkaen. 4

5 Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia Suurin muutos indeksin painorakenteessa vuodesta 2010 vuoteen 2013 on asumisryhmän paino-osuuden pieneneminen. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän ryhmän hyödykkeiden hintojen muutokset vaikuttavat aiempaa vähemmän kuluttajahintaindeksiin. Vastaavasti ruoan ja liikenteen paino-osuuksien kasvaessa näiden hyödykeryhmien hintojen muutokset vaikuttavat aiempaa enemmän kuluttajahintaindeksin muutoksiin. Vaikka kulutusosuus olisikin pysynyt ennallaan tai jopa vähentynyt, hyödykkeen kulutuksen määrä on voinut kasvaa hintojen laskettua. Esimerkiksi matkapuhelinten kulutus kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2010, mutta niiden hinnat halpenivat samanaikaisesti huomattavasti, jolloin niiden paino-osuus koko indeksissä pieneni. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 matkapuhelinten hinnat jatkoivat edelleen laskuaan, mutta puhelinten ostomäärä nousi huomattavasti kasvattaen niiden painoa kokonaisindeksissä. Koko viestintäryhmän paino-osuutta pienensi eniten lankapuhelinliittymien vähentyminen ja matkapuhelinpalveluiden halpeneminen. 5

6 Kuvio 2. Yksityisen kulutuksen volyymin muutokset vuoden 2012 hinnoin Kuviossa 2 on tarkasteltu yksityisen kulutuksen volyymin muutoksia vuodesta 2010 vuoteen 2012 kuluttajahintaindeksin pääryhmittäin vuoden 2012 hinnoin. Vaikka kuvion 2 mukaan terveydenhoidon volyymi on kasvanut liki 12 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2012, ei kyseisen ryhmän kokonaispainossa ole tapahtunut juurikaan muutosta hintojen laskusta johtuen. Koska kuluttajahintaindeksi kuvaa puhdasta hinnanmuutosta, myös laadun parantuminen näkyy kuviossa 2 määrän kasvuna. Jos esimerkiksi tietokoneita ostetaan edelleen yhtä monta kappaletta kuin aiemmin ja ne ovat samanhintaisia, mutta niiden laatu on parantunut, kuluttajahintaindeksissä niiden indeksi laskee. Tämä näkyy kulutusrakennetarkasteluissa määrän muutoksena Kausituotteiden käsittely muuttuu Kuluttajahintaindeksissä ovat aiemmin olleet laskennassa mukana kaikki hyödykkeet kausittain niiden vuosimyynnin painolla. Kausittain myytävien hyödykkeiden, kuten talvivaatteet, indeksit on kauden päättyessä alennusmyyntikauden jälkeen palautettu tasolle, joilla ne ovat olleet ennen alennusmyyntejä. Kauden ulkopuolella indeksit ovat olleet mukana laskennassa omilla painoillaan. Vuoden 2013 alusta alkaen ns. kausihyödykkeillä, kuten kesä- ja talviurheiluvälineillä, paino vaihtuu kauden mukaan. Alennusmyyntikauden jälkeen indeksi palautetaan edelleen ennen alennusmyyntiä olleelle tasolle, kyseisen hyödykkeen paino nollataan ja eurot jaetaan muille saman ryhmän hyödykkeille. Menetelmä on tarkemmin kuvattu Euroopan komission asetuksen (EY) N:o 330/ artiklan kohdassa 6 luokkarajoitettu kausipainotettu indeksi. Menetelmämuutos koskee kuluttajahintaindeksin hyödykeryhmiä Hedelmät ja marjat, Vaatteet, Asusteet ja muut vaatetustarvikkeet, Jalkineet, Yksityisajoneuvojen varaosat ja lisävarusteet sekä Urheilu- ja retkeilyvälineet. Koska kausihyödykkeiden paino kuluttajahintaindeksissä on suhteellisen pieni, ei menetelmämuutoksella ole vaikutusta inflaatiolukuihin. Menetelmä on ollut käytössä yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä vuoden 2012 alusta lähtien Uudistus ei katkaise elinkustannusindeksin aikasarjaa Uusimmat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Elinkustannusindeksi 1951:10 =100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä (tällä hetkellä kuluttajahintaindeksi 2010=100) ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen vuokrat kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. 6

7 Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi Yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit säilyivät ennallaan Nyt kansalliseen kuluttajahintaindeksiin tehdyt menetelmämuutokset on otettu käyttöön yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ja kiinteäveroisessa yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä jo vuoden 2012 alusta. Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices). Näistä EU:n tilastovirasto Eurostat laskee painottamalla EU- ja EMU-tasoiset indeksit (European Index of Consumer Prices ja Monetary Union Index of Consumer Prices). Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentaa ohjaavat EU:n säädökset. Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien pääasiallinen käyttötarkoitus on EU-maiden väliset inflaatiovertailut. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina. Kuvio 3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin 2005=100 painorakenteet vuosina , prosenttia Suomen yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit perustuvat samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit kehittyvät eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, koska niiden hyödykevalikoima on suppeampi. Yhdenmukaistettujen 7

8 kuluttajahintaindeksien kulutuskäsitteeseen eivät lu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Ne kattavat vajaat 90 prosenttia kansallisesta indeksistä. Taulukko 1. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kansallisen kuluttajahintaindeksin erät ja niiden paino-osuudet 2013 COICOP Hyödyke/ryhmä 04.2 Omistusasuminen Ajoneuvovero Rahapelit Omakotitalon palovatusmaksu Kulutusluottojen korot YKHIstä poistetut yhteensä Paino KHI:ssä, o/o 7,90 0 2,00 0, ,05 8

9 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kuluttajahintaindeksi 2010=100 hyödykeryhmittäin Hyödykeryhmä Kuukausi Vuosi Kokonaisindeksi 66,7 72,3 4,6 122, ,0 50,1 57,9 220,6 54,1 55,3 138, ,0 Paino 2010,6 102,5 99,7 98,0 100,7 102,3 106,3,2 100,8 106,3, ,8 105,0 100,2 91,7 108, ,1 107,9 111,8 106, , ,9 99,9 102,1 100,2 100,5 104,0 96, ,1,8 I ,1, ,2 99,9 102,2 100,2,3 104,1 98,5 100,6 102,4 II 102,3, ,3,8 100,3 102,0 104, ,6 106,7,0 III ,8 98,8 104,3 100,7 102,3 104,8 102,4 100,5 106,7 IV,3 102,3 99,7 98,6 104,0 100,8 102,3 105,6 102,0 100,6 105,8 V,4,0 99,8 97,5 104,8 100,8 102,0 100,4 100,6 106,2,5 VI,5,1 99,8 99,4 100,8,5 106,9 94,1 100,6 105,2 VII 104,4,4 98,8 98,3 104, ,5 107,7 100,4 100,6 105,2,6 VIII 104,7,4,5 98,9 97,1 104, ,9 108,0 104, ,1 104,1 IX 104,8 102,7,5 99,9 95,9 104,3,3 108,1 105,3,2 106,6 104,3 X,1,5 99,8 96,4 10,4 107,6,4 108,0 104,4 XI 105,4 102,9,5 95,0,4,0,5 107,7 104,5,4 108,4 104,4 XII 108,9 104,7 100,1 94,8 105,3 100,7 102,9 108,0 98,0 106,1 109,3 105,0 I ,8 104,9 100,6 95,4 105, ,9 107, , ,6 II 108,7 100,3 94,7 106,9 100,8,5 107,9 105,3 106,7 111,4 106,0 III 108,6 105,9 100,2 92,4 109,4,3,8 107,7 106,7 111,4 IV 108,2 106,0 100,1 92,3 108,5,3 104,2 108,3 105,9 108,5 11 V 107,9 100,3 92,3 109,0,0 108,6,5 108,5 11 VI 107,5 106,8 93,4 109,9 100,8 102,8 108,8 97,8 108,4 111,4 106,2 VII 107,5 107,3 99,6 90,8 109,7 10,7 108,7,3 108,5 111,3 VIII 107,3 107,1 107,1 99,7 90,6 110, ,6 108,5 108,8 112,2 106,9 IX 107,1 107,2 107,1 100,6 88,1 110,5,4 104,6 108,5 108,7 112,8 107,0 X 106,7 107,5 107,1 100,4 88,6 108, ,5 106,6 108,6 113,8 106,7 XI 106,6 107,8 107, ,5 109,0,4 107,3 108,5 114,6 106,8 XII 107,8 110,1 107,2 100,7 88,1 108,6 100,8 107,6 98,9 110,3 115,1 106,7 I ,1 0,0-0,1 0,7-0,4-0,5-0,3-7,0 0,4-0,1 2012: :01 Kuukausimuutos, % - 5,2 3,2 0,7-7,0 3,1 0,2-0,3 3,9 5,3 2012: :01 Vuosimuutos, % HYÖDYKERYHMÄT 0. Kokonaisindeksi 01. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 02. Alkoholijuomat ja tupakka 03. Vaatetus ja jalkineet 04. Asuminen, vesi, sähkö ja muut polttoaineet 05. Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito 06. Terveys 07. Liikenne 08. Viestintä 09. Kulttuuri ja vapaa-aika 10. Koulutus 11. Ravintolat ja hotellit 12. Muut tavarat ja palvelut 9

10 Liitetaulukko 2. Elinkustannusindeksi 1951:10=100 Vuosi- keski- arvo Joulu- Marras- Loka- Syys- Elo- Heinä- Kesä- Touko- Huhti- Maalis- Helmi- Tammi- Vuosi

11 Vuosi- keski- arvo Joulu- Marras- Loka- Syys- Elo- Heinä- Kesä- Touko- Huhti- Maalis- Helmi- Tammi- Vuosi

12 Liitetaulukko 3. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, prosenttia Vuosi- keski- arvo Joulu- Marras- Loka- Syys- Elo- Heinä- Kesä- Touko- Huhti- Maalis- Helmi- Tammi- Vuosi 1 13,7 13,5 13,3 12,9 12,3 11,3 11,2 1 10,7 9,7 9,3 8, ,0 10,0 10,4 11,3 11,4 11,5 1 12,9 12,7 12,5 13,1 12,8 13, ,3 9,0 7,9 7,6 8,1 9,3 9,8 9,4 9,8 9,6 10,2 10,3 10, ,4 8,6 9,8 9,1 9,4 9,0 8,5 8,9 7,7 8,0 7,5 8,2 8, ,1 6,1 6,0 6,9 6,6 6,7 6,4 6,4 7,4 8,0 8,1 8,2 8, ,9 5,0 4,9 4,9 5,3 5,8 6,1 6,4 6,4 6,5 6,6 6,4 6, ,6 3,4 3,3 3,5 3,3 3,4 3,3 3,3 3,0 3,7 3,8 4,6 4, ,7 3,7 3,7 3,7 3,9 3,4 3,4 3,5 3,7 3,9 3,9 3,5 3, ,1 6,5 5,9 5,6 5,6 5,2 5,2 5,3 5,1 4,4 4,1 4,1 4, ,6 6,5 6,8 7,1 6,8 6,6 6,7 6,8 6,4 6,9 6,6 6,0 5, ,1 4,9 5,6 5,5 5,6 6,2 5,9 5,6 6,2 6,2 6,5 7,4 7, ,1 3,9 3,3 3,2 3,3 3,6 4,0 4,2 4,6 4,6 4,8 5,0 4, ,1 2,8 2,7 2,4 2,7 2,4 2,8 2,8 2, ,2 1,5 1,3 1,8 2,1 2,1 2,1 2,7 2,9 2, ,7 1,3 0,2 0,2 0,4 0,3 0, ,3 0,3 0,3 0,3 0,5 0,8 1,5 1,7 1, ,6 0,8 0,7 0,7 0,5 0,4 0,5 0,4 0,7 0,7 0,6 0,5 0, ,2 1,7 1,2 1,2 0,6 0,4 0, ,4 0,8 1,3 1,5 1,5 1,8 1, ,2 2,0 1,3 1,2 1,4 0,8 0,8 0, ,4 3,5 4,0 4,1 4,2 3,8 3,7 3,5 2,9 2,7 3,1 2,7 2, ,2 2,4 2,5 3,0 3,4 3,0 2,9 3,1 3, ,7 1,5 1,4 1,7 1,3 1,8 1,8 1,8 2, ,6 0,5 0,3 0,7 0,6 0,5 0,8 0,7 1, ,2 0,4 0,5 0,4 0,4 0,3-0,1-0,1-0,4-0,5 0,1 0, ,8 1,2 0,8 1,2 0,2 0, ,2 2,1 1,8 1,5 1,7 1,7 1,3 0, ,5 2,9 2,7 2,3 2,4 2,4 2,2 2, ,1 3,5 3,6 4,4 4,7 4,7 4,4 4,4 4,2 3,5 3,9 3,7 3, ,0-0,5 - -1,5 - -0,7-0,6-0,1 0,0 0,8 1,7 2, ,2 2,9 2,5 2,3 1,4 1,2 0,6 0,1-0, ,4 2,9 3,4 3,5 3,7 3,8 4,0 3,5 3,3 3,2 3,3 3,3 3, ,8 2,4 2,2 2,7 2,7 2,9 2,8 3,1 3,1 2,9 3,1 3,

13 Liitetaulukko 4. Kuluttajahintaindeksi 2000=100 Vuosi- keski- arvo Joulu- Marras- Loka- Syys- Elo- Heinä- Kesä- Touko- Huhti- Maalis- Helmi- Tammi- Vuosi, ,2 99,8 100,1 99,9 99,6 99,3 98,8 98, ,8 102,8,3,5 102,8 102,4 102,5 102,1, ,2 104,5 104,5 104,8 104,5 104,2 104,2 104,3 104,6 104,3, ,0 105,2 104,8 104,6 105,2 105,3 105,4 105,6 105,3 104, ,3 105,5 105,5 106,0 105,7 105,3 105,0 105,2 105,0 105,4 104, ,2 106,6 106,5 106,8 106,9 106,3 106,0 106,3 106,0 106,3 106,0 105,6 105, ,1 109,0 108,9 108,8 108,5 108,4 108,0 108,3 108,2 108,0 107,5 107,1 106, ,8 111,8 112,0 111,7 111, , ,7 110,8 110,3 109,5 108, ,3 115,7 116,0 116,6 116,6 116,1 115,6 115,7 115,3 114,7 114,5 113,5 113, ,3 115,1 115,0 114,8 115,5 115,2 114,9 115,6 115,4 115,6 115,6 115,5 115, ,7 118,4 117,8 117,5 117,1 116,6 116,1 116,7 116,5 116,6 116,2 115,7 115, ,7 121, ,8 121, ,5 120,8 120,5 120,4 120,2 119,5 118, ,1 124,7 124,5 124,9 124,8 124,3 124,0 124,3 124,2 124,2 123,7 123, , Liitetaulukko 5. Kuluttajahintaindeksi 2005=100 Vuosikeskiarvo Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi Vuosi 100,2 100,2 100,4 100,5 99,6 99,9 100,2 100,1 99,8 99, ,4 102,3 102,3 102,0 10,5,7 10,5,0 100,7 99, ,1 105,3 105,0 104,7 104,2 104,1 104,2 104,0 104,1,6 102,9 102, ,3 108,7 109,1 109,6 109,6 109,1 108,6 108,8 108,4 107,8 107,6 106,7 106, ,3 108,1 108,0 107,9 108,5 108,3 108,0 108,7 108,4 108,6 108,6 108,6 108, ,7 111,3 110,7 110,5 110,0 109,6 109,1 109,7 109,4 109,5 109,2 108,7 108, ,5 114,5 114,5 114,5 114,2 113,7 113,3 113,6 113,2 113,2 113,0 112,4 111, ,7 117,2 117,0 117,4 117,3 116,8 116,6 116,8 116,7 116,7 116,3 115,9 115, ,

14 Liitekuviot Liitekuvio 1. Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammi tammi 2013 Liitekuvio 2. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, tammi

15 Liitekuvio 3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammi tammi 2013 Liitekuvio 4. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, Euroalue ja EU 15

16 Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Kuluttajahintaindekseihin luu neljä indeksiä eli kuluttajahintaindeksi, elinkustannusindeksi, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja kiinteäveroinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Indeksit mittaavat kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamien hintojen kehitystä. Ne kertovat kuinka paljon tavaroiden ja palvelujen hinnat ovat muuttuneet vertailuajankohtaan nähden. Kuluttajahintaindeksi on yleisin inflaatiomittari. Sitä käytetään rahan ostovoiman muutoksen mittarina talouspolitiikassa sekä talouden eri aloilla. Elinkustannusindeksi -nimitystä on Suomessa käytetty vuoteen 1958 asti nykyisen kuluttajahintaindeksi -nimityksen synonyymina. Elinkustannusindeksi 1951:10=100 -indeksi on aikasarja, joka kehittyy perusvuodeltaan uusimman kuluttajahintaindeksin mukaan. Elinkustannusindeksiä käytetään esimerkiksi vuokrasopimuksissa ja eräiden etuuksien, kuten lapsilisien ja eläkkeiden tarkistuksissa kompensoimaan rahan ostovoiman muutoksia. Elinkustannusindeksin etuna sopimuskäytössä on se, että lukusarja jat katkeamatta myös silloin, kun kuluttajahintaindeksin sarjoihin tulee katkoksia indeksiuudistusten yhteydessä. Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices, HICP). Näistä EU:n tilastovirasto Eurostat laskee painottamalla EU- ja Euroalueiden indeksit. Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien pääasiallinen käyttötarkoitus on EU-maiden välinen inflaatiovertailu. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina. Erona kuluttajahintaindeksiin yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä on jätetty pois kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi omistusasumiseen, korkoihin ja rahapeleihin liittyvät menot sekä veroluonteiset maksut. Kiinteäveroinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi mittaa markkinainflaatiota siten, että verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden. Perusajankohta on edellisvuoden joulu Tilastojen keskeiset käsitteet, luokitukset ja aineistot Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin keskeinen käsite on vuosimuutos, jolla tarkoitetaan indeksin kuvaaman kulutuskorin keskimääräistä hinnanmuutosta edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Indekseistä julkistetaan myös muutos edellisestä kaudesta. Elinkustannusindeksin keskeinen käsite on pisteluku, joka kuvaa kuluttajahintojen muutosta vuoden 1951 lokasta. Pistelukuja vertaamalla voidaan laskea inflaatioarvio mille tahansa indeksin kattamalle aikavälille. Elinkustannusindeksistä ei julkaista alaindeksejä, ainoastaan kokonaispisteluku. Tilastossa käytetään yksityisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaista hyödykeluokitusta ( Classificiation Of Individual Consumption by Purpose, COICOP). COICOP on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaisista luokituksista. Kuluttajahintaindeksissä käytettävä luokittelu on vahvistettu Euroopan Unionin Komission asetuksella (EC) No 2214/96. Kansallista käyttöä varten luokitusta on edelleen jonkin verran tarkennettu. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät kuluttajahintaindeksiä varten kausittain noin päivittäistavaroiden, kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen hintaa 486 hyödykkeestä noin liikkeestä. Nämä hinnat kattavat noin 50 prosenttia kulutuskorin arvosta. Lisäksi hintatietoja kerätään keskitetysti Tilastokeskuksessa. Lähteenä käytetään myös muita tilastoja, mm. Tilastokeskuksen vuokratilastoa, osakeasuntojen hintatilastoa, kiinteistöjen hintaindeksiä ja rakennuskustannusindeksiä. Tietoja tuottavat myös muut viranomaiset, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kela. 16

17 1.3. Lainsäädännöllinen perusta ja suositukset Kuluttajahintaindeksin ja elinkustannusindeksin laadinta perustuu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työtilastokonventioon n:o 160, jonka Suomi on ratifioinut vuonna Indeksien laadinnassa noudatetaan konventioon liittyviä kansainvälisiä suosituksia. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentaa ohjaavat EU-säädökset. Perusasetuksena on Euroopan neuvoston asetus numero 2494/95, jossa säädetään EU-jäsenmaiden vertailukelpoisen kuluttajahintaindeksin laadinnasta. Lisäksi on useita Komission asetuksia, joissa on säädetty yhdenmukaistetun indeksin laskentamenettelyistä sekä sen kattavuudesta. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä kiintein veroin on säädetty asetuksella 119/ Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Kulutuskorin muodostamisessa arvioidaan yksityisten kotitalouksien kulutuksen rakenne eli kuinka paljon kuluttajat käyttävät vuoden aikana rahaa erilaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen. Pääasiallisena lähteenä käytetään kansantalouden tilinpidon yksityistä kulutusta koskevia tietoja, jotka perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen tietoihin. Niiden lisäksi käytetään mm. keskusliikkeiden ja toimialajärjestöjen aineistoja. Kulutuskorin rakenne ja siihen liittyvät hyödykeotokset on uusittu viiden vuoden välein vuoteen 2012 asti. Vuodesta 2013 alkaen kulutuskorin rakenne ja siihen liittyvät hyödykkeet päivitetään vuosittain. Kuluttajahintaindeksi on vuoden 2013 alusta alkaen vuosiketjuindeksi, jossa vertailuajankohdan hintaindeksejä verrataan aina edellisen vuoden joulun hintaindekseihin. Aikasarjaa ketjutetaan näillä muutoksilla siten, että indeksin viiteajankohtana säilyy vuosi Kuukausittaisen hintaseurannan peruslähde on kuluttajahintaindeksin oma tiedonkeruu, joka päivittäistavaroiden osalta perustuu liikevaihdolla painotettuun otokseen vähittäiskaupoista. Kestokulutusja puolikestävien tavaroiden keruu perustuu harkinnanvaraiseen liikeotokseen suurimmista kaupungeista. Muista tilastojärjestelmistä tulevat hintatiedot on kuvattu erikseen näiden tilastojen omien kuvausten yhteydessä. Kerätyistä hintatiedoista muodostetaan hintasuhteita, joissa verrataan tarkalleen saman hyödykkeen hintaa perus- ja vertailuajankohtana samassa liikkeessä. Hintasuhteista lasketaan edelleen ns. mikroindeksiluokissa (hyödyke x alue) painottamattomat geometriset keskiarvot. Näistä mikroindekseistä lasketaan aritmeettiset painotetut hintaindeksit hyödykeluokituksen eri tasoille. Indeksissä käytetään mikroindeksien aggregointiin perusajankohdan kulutusrakenteeseen perustuvia painoja. Tällaista menettelyä kutsutaan Laspeyres-tyyppiseksi hintaindeksiksi. Kausihyödykkeiden, kuten talvi- ja kesävaatteiden osalta hintakeruu tapahtuu niinä kausina, kun hyödykkeitä on saatavilla ja ne ovat edustavia. Kauden jälkeen palautetaan indeksin taso alennusmyyntikauden jälkeen normaalitasolle. Samalla kyseisen hyödykkeen painot nollataan ja jaetaan muille saman ryhmän hyödykkeille. Menetelmä pohjaa Komission asetukseen (EU) N:o 330/2009. Menetelmä on otettu käyttöön kuluttajahintaindeksissä tammista 2013 alkaen ja yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä tammista 2012 alkaen. Menetelmämuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksiin. Elinkustannusindeksi lasketaan ketjutuskertoimella aina perusvuodeltaan uusimmasta kuluttajahintaindeksistä. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu kuluttajahintaindeksiin, joten indeksin laadintamenetelmät ovat pääasiassa samat kuin kuluttajahintaindeksissä. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on ketjuindeksi, jossa vertailuajankohdan hintaindeksejä verrataan aina edellisen vuoden joulun hintaindekseihin. Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä indeksin painorakenteen päivitys on tehty vuoden 2010 loppuun saakka indeksin painojen hintapäivityksen avulla. Vuoden 2011 alusta painot on päivitetty kansantalouden tilinpidon tietojen pohjalta. 17

18 3. Tietojen oikeellisuus ja tarks 3.1. Tilastojen kattavuus Kuluttajahintaindeksin ja elinkustannusindeksin perustana olevat hyödyke- ja liikeotokset kattavat kuvattavan ilmiöalueen varsin yksityiskohtaisesti. Yksityistä kulutusta koskeva tietopohja perustuu vakiintuneisiin tilastojärjestelmiin. Tilastoalueelta on olemassa lukuisia kansainvälisiä suosituksia. Tilastoa koskevan ulkoisen arvion (Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, 2005) mukaan Suomen kuluttajahintaindeksin laadinnassa noudatetaan näitä suosituksia. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa kansallisesta indeksistä vajaat 90 prosenttia. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskoriin eivät lu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Euroopan tilastovirasto Eurostat on tehnyt lainvoimaisuustarkistuskäynnin joulussa 2011 ja julkaissut siitä raportin kotisivuillaan. Suomen käytännöt todettiin lainvoimaisiksi Tilastojen tarks Tilasto perustuu moniin aineistoihin ja otantajärjestelmiin. Laskentaratkaisussa otannoista johtuvaa satunnaisuutta vähentää se, että tilasto perustuu paneeliasetelmaan. Tämä menettely varmistaa sen, että indeksin tuottamat hinnanmuutosarviot ovat otantateknisessä mielessä hyvinkin tarkkoja. Otantojen suuren määrän ja toisistaan poikkeavien otanta-asetelmien johdosta indeksille on kuitenkin hyvin vaikeaa arvioida tilastollista keskivirhettä. Yleisesti on arvioitu indeksin olevan niin tarkka, että sen tulosten julkaiseminen nykyisellä yhden desimaalin tarkdella on tilastollisesti järkevää. Markkinoille tulevien uusien liikkeiden ja palveluiden tarjoajien sisällyttäminen kuluttajahintaindeksiin tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin uusien tuotteiden. Uusien liikkeiden aiheuttama harha on todennäköisesti vähäinen, koska vanhat (hintaindeksin otokseen luvat) samalla segmentillä toimivat yritykset reagoivat usein uuden liikkeen markkinoille tuloon hintoja alentamalla (esim. eräiden ulkomaisten kauppaketjujen tulo Suomeen). Kuluttajahintaindeksiin vaikuttaa myös ns. substituutioharha: perusperiodille arvioitu kulutusrakenne ei pysy muuttumattomana, koska kuluttajien kulutustottumukset vaihtuvat hyödykkeiden suhteellisten hintojen muuttuessa. Jos esimerkiksi lihan hinta nousisi nopeasti, kuluttajat saattaisivat ostaa enemmän kalaa ja vihanneksia. Tällöin kuluttajahintaindeksi kuvaisi perusajankohdan kulutuksen mukaisen eikä muuttuneen ostoskorin hinnan muutosta. Talousteorian mukaan kuluttajahintaindeksin vanhan kulutuskorin mukaisella indeksillä on taipumus näyttää suurempaa inflaatiota kuin tuoreemman kulutuskorin mukaisella indeksillä. Substituutioharha pienenee, kun painorakennetta päivitetään riittävän usein. Elinkustannusindeksi 1951:10=100 ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuvat kuluttajahintaindeksiin ja näin ollen indeksien yleiset virhelähteet ovat samat kuin kuluttajahintaindeksissä. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot kerätään tilastokauden päivä tai koko kautta koskevana. Tilastot laaditaan kausittain ja ne julkaistaan tilastokautta seuraavan n 14. tai lähimpänä arkipäivänä. Tammin indeksit julkaistaan helmin 19. tai lähimpänä arkipäivänä. Indeksit ovat ilmestyessään lopullisia. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Kuluttajahintaindeksi julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla. Sieltä löytyy tilaston pdf-julkaisu, joka on tilattavissa myös maksullisena paperijulkaisuna. Lisäksi tilastoista on saatavissa tietoa tietokantapalvelusta. Tilastojen keskeiset kuvailutiedot on selvitetty tässä dokumentissa, joka sisältyy kuluttajahintaindeksin tilastosivustoon. Tilastokeskuksen tilastokoulussa on oma opintojakso hintaindekseistä. Sen yksi osuus käsittelee kuluttajahintaindeksin laadintamenettelyjä tässä esitettyä tarkemmin. Kuluttajahintaindeksin 18

19 www-sivustolla on mm. selvitys käytetyistä luokituksista ja käsitteistä ja indeksin yksityiskohtaisempi painorakenne. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus 6.1. Vertailtavuus muihin aineistoihin Hintavertailutietoja tuottavat myös muut viranomaiset kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Kuluttajatutkimuskeskus sekä yksityiset yritykset. Erilaisten menetelmien ja suppeampien otosten vuoksi ne saattavat antaa hintakehityksestä kuluttajahintaindeksistä poikkeavan kuvan. Hintakehitysarviot ovat kuitenkin usein lähellä toisiaan. Kuluttajahintaindeksiä arvioidaan usein myös suhteessa tiedonkäyttäjän omiin kokemuksiin hinnanmuutoksista. Esimerkiksi euron käyttöönoton yhteydessä viitattiin usein siihen, että kuluttajan oman kokemuksen mukaan hinnat nousivat selvästi, vaikka kuluttajahintaindeksi ei näyttänytkään nousua. Kokemus yleistä inflaatiota suuremmasta (tai pienemmästä) hinnannoususta on mahdollinen, koska yhdenkään yksittäisen kuluttajan kulutuskori ei ole täysin samanlainen kuin kuluttajahintaindeksin perustana oleva keskimääräinen kulutuskori. Esimerkiksi alkoholin hinnanmuutokset näkyvät keskimääräisessä inflaatiossa, koska alkoholiin käytetään huomattava summa rahaa. Raittiin henkilön oman kulutuskorin hinta ei tässä tapauksessa kuitenkaan muutu Vertailtavuus historiatietoihin Kuluttajahintaindeksin hyödykekoria tai luokituksia muutettaessa tilastosarjat kytketään toisiinsa ketjuttamalla. Menettelyn avulla saadaan pitkiä aikasarjoja yleisestä inflaatiosta. Varhaisin virallinen inflaatiosarja alkaa vuodesta Jälkikäteen on tuotettu sarja, joka alkaa vuodesta Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Kuluttajahintaindeksi on osa vakiintunutta makrotaloudellista tilastotuotantoa. Indeksin tietoja käytetään mm. kansantalouden tilinpidon yksityisen kulutuksen deflaattorina, joten tilinpidon kulutusaikasarjat ja kuluttajahintaindeksin sarjat ovat teknisistä syistä varsin yhtenäisiä. Tärkeimpänä käsitteellisenä poikkeamana suhteessa kansantalouden tilinpitoon on omistusasuminen, jossa tilinpidon käyttämä vuokraekvivalenssimenettely saattaa johtaa erilaiseen tulokseen kuin kuluttajahintaindeksin hankintakustannusten mittaamiseen perustuva menettely. Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices). Näistä EU:n tilastovirasto laskee EU- ja Euroalueiden indeksit. 19

20 Hinnat ja kustannukset 2013 Lisätietoja Juhani Pekkarinen Johanna Leivo Mari Ylä-Jarkko Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu, Tilastokeskus puh Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISSN X (print) Tuotenumero 3147 (print)

Kuluttajahintaindeksi 2010=100

Kuluttajahintaindeksi 2010=100 Hinnat ja kustannukset 2012 Kuluttajahintaindeksi 2012, heinä Inflaatio heinässa prosenttia Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli heinässa prosenttia Kesässa se oli 2,8

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi 2010=100

Kuluttajahintaindeksi 2010=100 Hinnat ja kustannukset 2015 Kuluttajahintaindeksi 2015, marraskuu Inflaatio marraskuussa prosenttia Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli marraskuussa prosenttia Lokakuussa inflaatio

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi 2010=100

Kuluttajahintaindeksi 2010=100 Hinnat ja kustannukset 2012 Kuluttajahintaindeksi 2012, tammi Inflaatio kiihtyi tammissa 3,2 prosenttiin Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi tammissa 3,2 prosenttiin

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi 2010=100

Kuluttajahintaindeksi 2010=100 Hinnat ja kustannukset 2011 Kuluttajahintaindeksi 2011, kesä Inflaatio kiihtyi kesässa prosenttiin Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi kesässa prosenttiin Toukossa

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi 2015=100

Kuluttajahintaindeksi 2015=100 Hinnat ja kustannukset 2017 Kuluttajahintaindeksi 2017, toukokuu Inflaatio toukokuussa prosenttia Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli toukokuussa prosenttia Huhtikuussa inflaatio

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi 2015=100

Kuluttajahintaindeksi 2015=100 Hinnat ja kustannukset 2016 Kuluttajahintaindeksi 2016, maaliskuu Inflaatio maaliskuussa -0,0 prosenttia Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa -0,0 prosenttia Helmikuussa

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi 2010=100

Kuluttajahintaindeksi 2010=100 Hinnat ja kustannukset 2013 Kuluttajahintaindeksi 2013, heinä Inflaatio heinässa prosenttia Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi heinässa prosenttiin Kesässa se

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi 2010=100

Kuluttajahintaindeksi 2010=100 Hinnat ja kustannukset 2015 Kuluttajahintaindeksi 2015, tammi Inflaatio tammissa - prosenttia Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammissa - prosenttia Joulussa inflaatio oli prosenttia

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi 2010=100

Kuluttajahintaindeksi 2010=100 Hinnat ja kustannukset 2015 Kuluttajahintaindeksi 2015, elokuu Inflaatio pysyi elokuussa - prosentissa Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos pysyi elokuussa - prosentissa Heinäkuussa inflaatio

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi 2015=100

Kuluttajahintaindeksi 2015=100 Hinnat ja kustannukset 2017 Kuluttajahintaindeksi 2017, tammikuu Inflaatio tammikuussa prosenttia Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa prosenttia Joulukuussa inflaatio

Lisätiedot

Kuluttajahintaindeksi

Kuluttajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Kuluttajahintaindeksi 2016, tammikuu Inflaatio tammikuussa 0,0 prosenttia Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 0,0 prosenttia Joulukuussa inflaatio

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan vuoden toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen 2016 Omistusasumisen hintaindeksit, 4 neljännes Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia vuoden neljännellä

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Korjattu 1062015 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset

Lisätiedot

Mikä indeksissä muuttui

Mikä indeksissä muuttui Mikä indeksissä muuttui 17.2.2006 Mikä indeksissä muuttui! Perusvuosi! Kansallisen kuluttajahintaindeksin painorakenne! Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne! Omistusasumisen mittaamistapa!

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 1. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat vetivät maatalouden tuotantovälineiden ostohintoja alaspäin Maatalouden

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi 2014, toukokuu Metsäkoneiden kustannukset pysyivät ennallaan toukokuussa Tilastokeskuksen mukaan metsäkoneiden kustannukset pysyivät

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2008 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2008, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi nousi 11,7 prosenttia

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, maaliskuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat maaliskuussa 0,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, vuosiennuste Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat kallistuvat tänä vuonna lähes 4 prosenttia Maatalouden tuotantovälineiden

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 1. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 4,4 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2009, 1. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi nousi 1,0 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2009, 2. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 7,6 prosenttia toisella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi laski

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 2. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,8 prosenttia toisella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 2,2 prosenttia vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2015, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2016, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 3. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 11,7 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 4. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 10,1 prosenttia neljännellä vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2013

Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalous 2014 Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2013 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2013 oli 0,6 prosenttia

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2010, 1. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 10,3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 21.6.2010. Maidon jälkitilitys

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2017 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 4. vuosineljännes Lannoitteet halpenivat edelleen, energian hinta nousussa Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 4. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,3 prosenttia vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 2. vuosineljännes Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2014, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä 3,7 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 1. vuosineljännes Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2014, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 3. vuosineljännes Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2014, 3 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 3,5 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2012 Teollisuuden varastotilasto 2011, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa kasvoi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2012, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 1. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä koko

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2013 Maarakennuskustannusindeksi 2013, helmikuu Maarakennusalan kustannukset nousivat helmikuussa 0,8 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 0,8

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 4. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2014, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,3 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 3. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 3 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 2. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 3,2 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2017 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 4. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2009, heinäkuu Maatalouden tuottajahintaindeksi laski vuodessa 11,8 prosenttia Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 11,8 prosenttia vuoden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010 Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 3. vuosineljännes Lannoitteiden hinnat laskivat viidenneksen vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015, 4. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,4 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa. 2017, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa. 2017, 1. vuosineljännes Asuminen 2017 Asuntojen vuokrat 2017, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa. 2016, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa. 2016, 4. vuosineljännes Asuminen 2017 Asuntojen vuokrat 2016, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 1. vuosineljännes Asuminen 2013 Asuntojen vuokrat 2013, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2013, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2013, 4. vuosineljännes Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2013, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Energia 2012 Energian hinnat 2012, 3. neljännes Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Korjaus 21.12.2012: Jyrsin ja palaturpeen verolliset hinnat lämmöntuotannossa korjattu. Myös kotitaloussähkön

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 2. vuosineljännes Asuminen 2013 Asuntojen vuokrat 2013, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 toisella neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2014, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2013, 4. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,7 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 2. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat laskivat edelleen Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat

Lisätiedot