TOIMINTA Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Saamelaisyksikkö

Transkriptio

1 TOIMINTA 2012 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Saamelaisyksikkö

2 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Myllärintie 35, Rovaniemi Puh. (016) , fax. (016) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Rovaniemi 2012

3 Sisällys 1 TOIMINTA Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja Poske Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Saamelaisyksikkö RESURSSIT LIITE

4 4

5 1 TOIMINTA 2012 Posken toimintastrategia on pääosin edelleen ajankohtainen, mutta eräiltä osin päivitettävä. Poske aloittaa toimintastrategiansa päivittämisen vuoden 2012 aikana. Ajankohta määrittyy sen mukaan, miten päätökset kuntapalvelurakenteesta, sosiaalihuoltolaista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista saadaan tehtyä. Muutokset tulevat mitä ilmeisimmin vaikuttamaan sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaympäristöön myös Pohjois-Suomessa. 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja Poske Käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllinen uudistaminen sekä kunta- ja palvelurakenteita koskevat muutokset vaikuttavat sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan suuntaamiseen oleellisesti lähitulevaisuudessa. Muutokset merkitsevät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistymistä niin palvelujen järjestämisen kuin tutkimus- ja kehittämisrakenteiden osalta. Kehitys mahdollistaa hajallaan olevien toimintojen ja resurssien kokoamista ja suuntaamista uudelleen. Yhä enemmän on alettu edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan integraatiota. Kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että kehittäminen ja tutkimus toimivat nykyistä kiinteämmässä yhteistyössä. Tutkittuun tietoon perustuva toiminta ja johtaminen ovat edellytyksiä tulevaisuuden tarpeiden ennakoimiseen, niin kehittämistoiminnassa kuin palveluiden tuotannossa. Pohjois-Suomessa on keskusteltu yhteisen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja alueellisen tiedontuotannon rakenteen synnyttämisestä. Valmistelua jatketaan tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirien, yhteistoiminta-alueiden, kuntien ja oppilaitosten kanssa. 5

6 Poske koordinoi PaKaste2-juurruttamishanketta, joka on kolmen maakunnan (Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanke. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen ja yhteisten toimintamallien kehittäminen. Hankkeen työryhmä on työstänyt pohjapaperin/esityksen kehittämisrakennemallista. Yhteisen kehittämisrakenteen työstäminen jatkuu siten, että Sidosryhmien kanssa aloitetaan neuvottelut kevään 2012 aikana (osaamiskeskukset, sairaanhoitopiirit ja korkeakoulut), muut mukaan tämän jälkeen erikseen sovitusti (mm. järjestöt, maakuntaliitot, ammatilliset järj.) Isompien kaupunkien ja toimijoiden rooli (mm. Oulu, PPSHP) on käsiteltävä myös omana kysymyksenään. Kehittämisrakenteen yhteinen tavoite voidaan kiteyttää kahteen näkökulmaan: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisenrakenteeseen sekä 2) alueellisen tiedontuotannon rakenteiden syntymiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa muotoiltavat kehittämis- ja tutkimustoiminnan rakenteet avaavat uusia mahdollisuuksia ja samalla haasteita koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, sairaanhoitopiirin, kuntien/kuntayhtymien sekä sosiaalialan osaamiskeskuksen väliselle yhteistyölle. Pohjois-Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitys on tärkeä sote -integraation toteutumisessa niin tietoperustan vahvistamisen, arvioinnin, kehittämisen kuin tulevan työvoiman koulutuksen osalta. Avauksia uudenlaisesta opetuksen, tutkimuksen ja käytäntöjen kehittämisen välisestä yhteistyöstä on jo tehty sekä Pohjois- Pohjanmaalla että Lapissa. Oulussa Poske on käynnistänyt yhteisen opetuskokeilun, jossa Poske, OAMK ja Diak Pohjoinen sekä Oulun ja Lapin yliopistot ovat perustaneet temaattisen lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia tutkivan tutkimusseminaarin. Mukana on korkeakoulujen opetushenkilökuntaa ja sote -alan opiskelijoita (15 18). Toiminnan alkamisen jälkeen mukaan on tullut myös kaksi THL:n tutkijaa Oulusta. Opetus- ja 6

7 tutkimuskokeilun kokemuksia arvioidaan ja yhteistyön sisältöjä ja toimintatapoja kehitetään sen pohjalta. Jatkossa sote -integraatio merkinnee muutoksia myös opetussuunnitelmiin. Lapissa Kemi-Tornion AMK, ja Lapin yliopisto ovat perustaneet yhteenliittymän, Sociopoliksen, jossa Poske on yhteistyökumppanina. Sociopoliksen toiminta on organisoitumassa vuonna Sociopoliksen yksi konkreettinen toiminta tapahtuu SAVOTTA hankkeen kautta, missä Lappiin rakennetaan sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus, jonka tehtävänä on tiivistää alan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä. 1.2 Lapin toimintayksikkö Lapin toimintayksikkö kehittää erityisesti sosiaali- ja terveysalan asiakastyötä, hyvinvoinnin edistämistä ja tiedontuotantoa sekä välittää alan erityisosaamista alueiden erityispiirteet huomioiden yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien ja järjestöjen kanssa. Korkeakoulukonsernin käytännön yhteyttä vahvistetaan opetus- ja tutkimuskeskusyhteistyössä. Suuri osa kehittämistoiminnasta vuonna 2012 kiinnittyy KASTE -rahoituksella toimivaan Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalija terveyspalvelut Kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeeseen eli Pohjoisen alueen Kasteeseen (PaKaste II). PaKasteen hankekokonaisuus muodostuu viidestä osa-alueesta, ja sitä toteutetaan Lapin, Keski- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Hankkeen tavoitteena on juurruttaa PaKasteen ensimmäisessä vaiheessa kehiteltyjä palveluprosesseja ja malleja. Toisena tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä palveluprosesseja huomioiden asiakkaan kannalta eheä ja yhtenäinen palvelukokonaisuus. Palvelujen sisältöjen kehittämisen ohella hankkeessa luodaan pohja yhteiselle sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteelle. Muita Lapin toimintayksikössä meneillään ole- 7

8 via hankkeita vuonna 2012 ovat TUKEVA2n Lapin osahanke Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Lapissa sekä Taatusti turvassa huolehtiva kyläyhteisö. Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäminen Yhteisöllisten työmenetelmien kehittämistä, käyttöönottoa ja kouluttamista jatketaan. Tämä teema on yhteinen sosiaalityön ja terveyden edistämisen kehittäjätyöntekijöille ja tiimeille. Ryhmätyön menetelmät Lapin yliopiston sosiaalityö oppiaineen kanssa Pakaste 1:ssä suunniteltu ja toteutettu 5 opintopisteen laajuinen Yhteisölliset työmenetelmät koulutuskokonaisuus toteutetaan toisen kerran yhteistyönä. Yhteisösosiaalityön ja ryhmämenetelmien käyttöönottoa tuetaan ja käyttöönoton vaikutuksia arvioidaan. Arviointityötä pyrittiin liittämään kaikkiin meneillään oleviin ja käynnistyviin ryhmätoimintoihin. Mettäterapian pilotointia jatketaan Enontekiöllä. Perheleiritoimintaa jatketaan Tunturi- ja Meri-Lapissa Parisuhderyhmäohjaajien toimintaa tuetaan Dialogiset verkostotyön menetelmät Pohjoisen alueen työntekijöitä ja heidän asiakkaitaan tuetaan verkostomenetelmien käyttämisessä. Dialogisten verkostomenetelmien konferenssi toteutetaan huhtikuussa Läheisneuvonpito Läheisneuvonpitomenetelmän juurruttamista jatketaan. Koulutettuja koollekutsujia on tällä hetkellä yhteensä 48 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Heidän tietonsa on talletettuna Sosiaalikollegan koollekutsujapankkiin ja kentän työntekijät voivat tilata läheisneuvonpitoja virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta. 8

9 Lapin PaKasteen terveyden edistämisen osio tukee kuntia terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisessä. Lapin kunnissa toimivien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja poikkihallinnollisten hyvinvointityöryhmien ja terveyden edistämisen työryhmien toimintaa tuetaan järjestämällä yhteiset neuvottelupäivät yhteistyössä Lapin AVIn kanssa. Kuntia tuetaan sähköisen hyvinvointikertomuksen ja ennakkoarvioinnin (EVA) käyttöönotossa järjestämällä näihin aiheisiin liittyviä työkokouspäiviä sekä koulutusta. Lapissa pyritään lisäämään ryhmämuotoista elämäntapaohjausta, jossa voidaan hyödyntää vertaistukea ja kokea yhteisöllisyyttä. Aikuistyypin diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi jatketaan Ikihyvä -mallin mukaisen toiminnan systematisointia. Ikihyvä -malli sisältää ryhmäohjauksen lisäksi aikuistyypin diabeteksen seulonnan systematisoinnin. Kuntia tuetaan elämäntapaohjausprosessin käyttöönotossa ja kehittämisessä. Nuorille kehitetään ryhmämuotoista tukea tupakoimattomuuden edistämiseen yhteistyössä ammattiopistojen kanssa. Järjestetään peruskoulutusta ja kehittymispäiviä Ikihyväryhmänohjaajille. Uusina toimintoina kokeillaan leirimuotoista Ikihyväryhmää ja ryhmänohjausta etäteknologian välityksellä. Lappilaisia herätellään oman hyvinvoinnin ja arjen rytmien tarkasteluun Rytmittömät -kampanjalla. Kampanjan toivotaan tavoittavan erityisesti ne, joita oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei niin luontaisesti kiinnosta. Rytmittömät -kampanjaa kehitetään edelleen yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa 9

10 Rytmittömät -kampanja viedään erilaisiin tapahtumiin, jotka eivät suoranaisesti liity terveyteen, esim. erämessut, kelkkamessut, käsityömessut. Virtukeskuksessa on mahdollista esittää kysymyksiä tupakoinnin lopettamiseen liittyen. Kehittäjäasiakastoiminta Yhteinen kehittämistyö vaatii sekä asiakkaalta että työntekijältä totuttelua, sillä asiakkuussuhteita julkisiin viranomaisiin ei koeta tasa-arvoisiksi kohtaamistilanteiksi. Tämän vuoksi tarvitaan ajattelutavan muutosta ja asiakkaiden mukaanottamista oman palveluprosessinsa muotoiluun, palvelujen suunniteluun ja asiakasnäkökulman vahvistamista kuntastrategioissa. Palveluprosessien kehittäminen Asiakkuuden aikana arvioidaan asiakkaan tilanteen lisäksi myös systemaattisesti palveluprosessia sekä asiakkaan ja työntekijän yhteistä työskentelyä. Asiakkaista ja työntekijöistä kootaan yhteisiä kehittäjäryhmiä, jotka arvioivat ja kehittävät tiettyä palveluprosessia tai sen jotakin kohtaa. Palveluiden suunnittelu Kuntien suunnittelujärjestelmä muutetaan palvelujärjestelmälähtöisestä asiakaslähtöiseksi. Tavoitteena on työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen suunnitteluprosessi, jota voidaan toteuttaa monilla eri tasoilla: Kunta ottaa kehittäjäsiakastoiminnan pysyvästi käyttöön luomalla puitteet ja osoittamalla resurssit sen toimintaan, esimerkiksi keskustelukahvilan muodossa. Kunnan palvelustrategioihin vaikuttaminen. Asiakkuusprosesseihin liittyvän kehittämistyön kautta palveluiden käyttäjien tarpeista ja hyvinvoinnista saatavaa tietoa välitetään päättäjille strategioissa huomioitavaksi. 10

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmallisten asiakasprosessien kehittäminen Tuetaan Lapin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja kehittäjätyöntekijöiden asiakaslähtöisestä palveluprosessien uudistamistyötä. Samalla kyetään turvaamaan asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön. Oppilaitokset ovat mukana neljän pilottikunnan yhteistyön ja kehittämisen rakenteissa ja näin kehittämiseen liitetään opetus, tutkimus ja tiedontuotanto. Enontekiön kehittämistehtävä on vanhusväestön kotihoidon ja kotisairaanhoidon yhteisten palveluprosessien kehittäminen käytännön tasolla. Sosiaali- ja terveyspalveluprosessien yhteensovittaminen, kokonaisvaltaisten palvelusuunnitelmien käyttöönotto ja SAS-toiminnan kehittäminen aloitetaan varhaisen tuen (ennaltaehkäisevä työ) ja haasteellisen kotona asumisen (kotiutumistilanteet ja saattohoito) tuen prosesseista. Inarin kehittämistehtävänä on vanhustyön palveluprosessien kehittäminen ja kokonaisvaltaisten palvelusuunnitelmien käyttöönotto. Tavoitteena on kotona asumisen tukeminen sekä sosiaalityön ja kotihoidon palveluprosessien yhteensovittaminen erityisesti muistisairaiden kohdalla, hankkeen yhteisen vanhustenhuollon kehittämisrakenteen kautta. Kemissä kehittämistehtävänä on mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja kuntoutuksen toimintamallien kehittäminen. Kehittämistyö kohdistetaan nuorten aikuisten (alle 30-v.) ylisukupolvisten palveluprosessin tutkimiseen, yhteisten kuntoutussuunnitelmien laatimiseen sekä palvelumallien luomiseen. Rovaniemellä kehitetään työikäisten kuntoutuksen palveluprosesseja. Toiminta aloitetaan yhteisten palvelusuunnitelmien laatimisella ja laajennetaan kokonaisvaltaisen kuntoutussuunnitelman ja toteutuksen prosesseihin. Kehittämistyö kytketään kiinteästi kuntoutuksen 11

12 asiakaspalveluyhteistyöryhmän toimintaan ja dialogisten verkostomenetelmien käyttöönottoon työikäisten kuntoutuksessa. Tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin liittäminen palveluprosessien kehittämistoimintaan Posken Lapin toimintayksikössä on aloitettu käytännöistä lähtevän ja käytännöissä toteutettavan tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen vuosina toteutetussa Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö -hankkeessa. Tätä toimintaa on jatkettu valtakunnalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluvassa PaKaste-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ja tullaan edelleen jatkamaan PaKasteen toisessa vaiheessa vuosina Tiedontuotantoa ja vaikuttavuuden arviointia on tähän asti Poskessa toteutettu lähinnä laajoilla sosiaalitoimistojen työhön kokonaisuudessaan kohdistetuilla lomaketutkimuksilla. Rajatumpien kehittämistehtävien kohdalla on tehty pienimuotoista arviointityötä esimerkiksi suppeilla lomakekyselyillä, haastattelemalla toimijoita sekä tekstiviestipalvelun avulla tehdyillä kyselyillä. Lapin läänin kunnilta on pyydetty tutkimusluvat, jotka mahdollistavat sosiaalitoimistojen työhön kohdentuvan tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin vuoden 2015 loppuun saakka. Tutkimuslupien puitteissa jatketaan laajaa tiedontuotantoa siten, että aikaisemmin käytössä ollutta yhteistä sähköistä lomaketta työstetään erikseen paremmin sopivaksi ainakin lastensuojelun ja aikuissosiaalityön tarpeisiin. Laajan tiedontuotannon työvälineenä toimivaa sähköistä lomaketta tullaan teemoittamaan eri sosiaalityön alueille ja jaksottamaan eri teema-alueiden tiedontuotantoa eri kuukausille. Laajan tiedontuotannon ohella tiedontuotantoa ja vaikuttavuuden arviointia tullaan kohdentamaan kuntien 12

13 rajatumpiin kehittämistehtäviin. Välineinä tässä tehtävässä käytetään erilaisia kyselyjä ja haastatteluja. Aineistojen analysoinnissa hyödynnetään sosiaalityön opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden työpanosta. Opiskelijat analysoivat valmiita aineistoja sekä tuottavat kehitettäviin palveluprosesseihin liittyvää uutta aineistoa, joita he voivat hyödyntää osana omia opintojaan. Oppilaitosyhteistyötä kehitetään tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisen yhteydessä. PaKaste-hankkeessa tiedontuotantoa ja oman työn vaikuttavuuden arviointia juurrutetaan kiinteäksi osaksi asiakastyötä. Tiedontuotanto nostetaan näkyvämmin esille -sivustolla. Osaamisen lisääminen ja välittäminen Sosiaalialan konsultaation jatkaminen ja valtakunnallisen verkkokonsultaation koordinointi Panostetaan kansalaisneuvonnan laajentamiseen ja palvelusta tiedottamiseen. Eniten konsultaatioita on pyydetty vammaispalveluun, lastensuojeluun ja aikuissosiaalityöhön. Sähköisen hyvinvointikertomuksen ja ennakkoarvioinnin, EVAn, käyttöönottoa tuetaan kehittämällä näihin liittyen verkkokonsultointia. Videoneuvontaa nuorille ja lapsiperheille Tukeva2 Lapin osahankkeessa kehitetään ja kokeillaan videoneuvottelun avulla internetissä toteutettavaa psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta nuorille ja lapsiperheille. Lisäksi kokeillaan videoneuvottelun käyttöä perheneuvolan asiakastyössä. Työparityöskentely Työparitoiminnan tavoitteena on turvata Lapissa asuville ihmisille, perheille ja yhteisöille riittävän ammattitaitoiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tilanteissa, joissa paikallinen 13

14 peruspalveluvarustus ei välttämättä riitä. Työparityöskentely sisältyy Posken, Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli (PaKaste II) ja Lapin korkeakoulukonsernin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus -hankkeisiin. Hankkeiden tavoitteena on muun muassa kehittää ja kokeilla käytäntöopetuksen työskentelyn uusia toimintatapoja sekä arvioida työparityön tarvetta ja laatua. Työpariutta tarjotaan seuraaville sisältöalueille Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Menetelmäosaaminen o Läheisneuvonpito o Perheinterventio o Ryhmätyön menetelmät ja mallit o Ikihyvä-ryhmät Vanhustyössä työparius rajataan kotona asuvien ikääntyneiden psykososiaalista tukea vaativiin asiakastilanteisiin. Ravitsemuksellista osaamista pyritään lisäämään tarjoamalla kunnille mahdollisuutta pyytää ravitsemusterapeuttia työpariksi asiakasneuvontoihin, jotka liittyvät elintapojen muuttamiseen. Ravitsemusterapeutti käy myös Ikihyvä-ryhmissä ravitsemustapaamisella. Teknologian hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden välittämisessä ja kehittämisessä Virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ylläpito ja edelleen kehittäminen. Kansalaisneuvonnan laajentaminen kaikille verkkokonsultaation osa-alueille sekä terveysneuvontaan Kuntien ja kuntayhtymien perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnan ja terveydenhuollon verkkoasioinnin 14

15 ylläpito ja kehittäminen yhdessä perusterveydenhuollon kehittämisyksiköiden ja alueen kuntien kanssa Sähköisten lomakkeiden käyttöönoton laajentaminen eri osa-alueille, esim. koko Lapin kattava sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake Asiantuntijapalveluiden tuki ja ekollegan kehitystyöt ryhmävastaamisen tukemiseksi Sähköisen ajanvarauksen laajentaminen sosiaalipalveluihin Asiakkaan Oma hyvinvointi -palvelukokonaisuuden rakentaminen Asiakaspalautteen ja tiedonkeruun avuksi kehitettyjen teknisten järjestelmien hyödyntäminen, esim. palvelutekstiviestit, sähköiset lomakkeet. Videoneuvottelun käytön laajentaminen asiantuntijoiden välisestä käytöstä myös asiakkaiden palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen työstämisen jatkaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakennetta tulisi voida kehittää jo lähitulevaisuudessa riippumatta siitä, missä aikataulussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntöä ja kuntarakennetta säätelevää lainsäädäntöä kirjoitetaan. Tämä voi tapahtua kehittämällä alueellista yhteistyörakennetta neuvottelukunta- ja sopimusmenettelyn pohjalle. Tehdään sopimukset koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen muodostamiseksi. Kehittämisrakenteella ja toimintamallilla turvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja alueellinen tiedontuotanto. Koordinoidaan alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon verkostomaista yhteistyötä. Uuden kehittämisrakenteen ja -työn keskeisinä välineinä ovat alueelliset sosiaa- 15

16 li- ja terveyspalveluiden yhteiset kehittämisverkostot siten, että kehittämistyö on yhä moniammatillisempaa. Alueen kuntiin, kuntayhtymiin ja yhteistoiminta-alueille sijoittuvat perusterveydenhuollon, terveyden edistämisen ja sosiaalihuollon kehittäjätyöntekijät ja kehittäjäasiakkaat kehittävät palveluja lähellä ihmisten arkea. Eri toimijatahojen kanssa neuvoteltua alueellista SOTEyhteistoimintasopimusta toteuttamaan perustetaan keskeisten toimijoiden muodostama neuvottelukunta, jossa on edustettuna kunnat, yliopistot, osaamiskeskukset, sairaanhoitopiirit/perusterveydenhuollon yksiköt, kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet, järjestöt, ammattikorkeakoulut yritykset ja muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot. 1.3 Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Posken toiminta Pohjois-Pohjanmaalla keskittyy palvelurakennemuutoksen edellyttämään kehittämistyöhön, jossa Uuden Oulun muutosprosessi on vaikutuksiltaan merkittävä koko Pohjois-Suomen kannalta. Poske tukee omalta osaltaan palveluiden uudistamista toteuttamalla hyvinvointistrategista työtä ja sitä tukevaa alueellista hyvinvointitiedon tuottamista sekä tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Sosiaalialan osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta sosiaalityöntekijöiden saatavuuden varmistaminen on akuutti ongelma, johon alueella toteuttavalla sosiaalityöntekijöiden kouluttamisella on vastattava jatkossakin. Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikön taloudellishallinnollisesta infrastruktuurista vastaa Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK), mutta toiminnan ylläpitäjä on Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK). Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa hallituksen linjausta ammattikorkeakoulujen ylläpitojärjestelmän uudistamiseksi ja yhtenäistämiseksi. Oulun seudun ammattikorkeakoulu tulee irtautumaan nykyisestä kuntayhty- 16

17 mästä ja aloittaa toimintansa osakeyhtiönä vuoden 2014 alussa. Siihen tähtäävä valmistelutyö on käynnistetty ja vuoden aikana perustetaan osakeyhtiö, joka ylläpitää ammattikorkeakoulua. Tähän liittyy myös keskeisten yhteistyösopimusten uudistaminen ja Posken osalta on tarpeen käynnistää neuvottelut perussopimuksen uudistamiseksi hyvissä ajoin jo vuoden 2012 aikana. Hyvinvointistrateginen työ ja hyvinvointitiedon tuottaminen Hyvinvointistrateginen työ Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointistrategista työtä organisoi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto. Tässä työssä Posken Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö on vahvasti mukana. Maakunnallisessa hyvinvointiohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö on toiminut koordinaattorina sosiaalisen osalta ja irrottanut resursseja tähän työhön. Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö osallistuu kunta- ja yhteistoiminta-alueiden tai seutujen tasolla toteutettavaan hyvinvointipoliittiseen ohjelmatyöhön resurssien puitteissa. Posken toimesta on tuotettu lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevaa hyvinvointitietoa Oulun seudulla, jota hyödynnetään seudun ja kuntien lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmatyössä. Mikäli Oulun seudun kunta- ja palvelurakennemuutosten ajalliset puitteet mahdollistavat, käynnistetään yhdessä seudun kuntien ja mahdollisesti myös muiden yhteistoimintaalueiden kanssa lastensuojelusuunnitelmien arviointi- ja seurantajärjestelmän kehittäminen. Alueellisessa sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja vaikuttamistyössä Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö on vahvasti mukana muun muassa Kaste-aluejohtoryhmässä ja Pohjois- Suomen aluehallintoviraston Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelukunnassa. 17

18 Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan vaikuttamistyössä Posken Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö on myös vahvasti mukana osittain yhdessä muiden osaamiskeskusten kanssa, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön valmistelussa, sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä sosiaalialan henkilöstöfoorumin työssä ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton sosiaalibarometrin ja alueellisen toiminnan kehittämisessä. Hyvinvointitiedon tuottaminen Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö jatkaa alueellista tiedontuotantoa. Alueellinen tietotuotanto on ollut pirstaleista ja yksittäisistä intresseistä lähtevää. Se ei ole myöskään muodostanut ajallista jatkumoa eikä ajallinen luotettava vertailu ole ollut mahdollista. Ongelmia pyritään ratkaisemaan jatkamalla ja kehittämällä systemaattisesti seuraavia toimintoja: a) Hyvinvointitiedon tuottaminen eri näkökulmista: Kansalaisten kokemustieto hyvinvoinnin tilasta ja hyvinvointipalveluiden tarpeesta. Palvelujen tuottajien tieto eri väestöryhmien hyvinvoinnista ja palvelujen vastaavuudesta ja kehittämistarpeista Tilastoindikaattoreiden sisältämä tieto hyvinvoinnin muutoksista. Asiakasrekisteritieto palvelutarpeiden muutoksista sekä palvelujen ja asiakastyön vaikutuksista. Paikkatieto, johon liittyen jatketaan vuonna 2013 alkavaksi suunnitellun hankkeen valmistelua yhteistyössä Jyväskylän, Seinäjoen, Lohjan, Hyvinkään, Pohjois- Pohjanmaan kuntien sekä SonetBotnian, Sosiaalitaidon ja Kosken kanssa. Hanke kohdistuu paikkatiedon hyödyntämiseen palvelulogistiikassa (SosGIS). Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö toteuttaa vuonna 2011 käynnistynyttä vertailevaa hyvinvointitutkimusta Unkarin ja Suomen välillä. 18

19 b) Hyvinvoinnin kokonaisarviointimallin edelleen kehittäminen muun muassa osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmatyötä. Maakunnan tai tietyn alueen hyvinvoinnin kokonaisarviointi tapahtuu asiantuntijatyönä kohdassa a) esitettyjen aineistojen näkökulmasta. c) Yhteistyörakenteiden luominen alueellisen tiedontuotannon ja hyvinvoinnin kokonaisarvioinnin varmistamiseksi. Alueellisen tiedontuotannon kehittämisen ja järjestämisen kannalta keskeisten toimijoiden yhteistoimintaa ja koordinaatiota on tiivistettävä. Yhteistyörakenteiden kehittämiseksi Poske toimii yhteistyössä kaikkien keskeisten toimijoiden, muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Pohjois-Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, THLn ja Pohjois-Suomen AVIn kanssa. Toiminta linkittyy kansalliseen ja muiden alueiden tiedontuotannon kehittämistyöhön. Yhteistyön kehittämistä jatketaan muun muassa seuraavien jo tehtyjen aloitteiden ja avausten pohjalta: Hyvinvointitiedon tuottaminen eri näkökulmista hyvinvoinnin kokonaisarvioinnin pohjaksi yhteistyössä OAMKn opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa. Yhteistyö THLn kanssa Kouluterveyskyselyjen kehittämiseksi. Yhteistyön koordinointi sosiaalialan osaamiskeskusten välillä alueellisen tiedontuotannon sisällöllisessä ja metodisessa kehittämisessä. Alueellisen tiedontuotannon ja muun toiminnan rinnalla arviointi ja arviointitutkimus on yksi tehtäväalue, jossa Pohjois- Pohjanmaan toimintayksikkö on vahvasti mukana. Toiminta on suuntautunut hankearviointiin niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Tällä hetkellä kehittämishankkeista puuttuu tutkimukseen perustuva arviointi. Valmistellaan THLn kanssa kehittämistoi- 19

20 minnan arviointiin liittyvää yhteistyötä mahdollisesti hankkeen suuntaan. Kehittämistoiminta ja osaamisen kehittäminen Kehittämistoiminta Lyhytkestoisiin hankkeisiin ja olemassa olevaan käytännön tietoon perustuva kehittämistoiminta on riittämätöntä syvälle menevien ajattelu- ja toimintatapojen muutosten aikaan saamiseksi, joita kunta- ja palvelurakenteiden muutokset sekä uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttävät. Tarvitaan nykyistä tutkimuksellisempaa ja pitkäjänteisempää otetta palvelujen kehittämiseen sekä tiiviimpää yhteistyötä käytäntöjen kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen välille. Tavoitteiden edistämiseksi Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö: Jatkaa työtä opetus-, tutkimus- ja kehittämiskeskustoiminnan aloittamiseksi (Pohjoisen hyvinvoinnin Praksis) OAMKn organisoimana Pohjois-Pohjanmaalla. Selvittää eri toimijoiden kiinnostusta ja edellytyksiä kehittämistoiminnan osaamisen ja tietoperustan vahvistamiseen konseptikehittämisen suuntaan. Mikäli tarvetta kehittämisosaamisen vahvistamiseen ilmenee, valmistellaan sitä tukeva hankekokonaisuus yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Tehdään yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi koko Pohjois-Suomen alueella. Poske rahoittaa osaltaan Kaste-hankkeeseen kuuluvaa varhaiskasvatushanketta. Tarjotaan resurssien puitteissa kehittämisen asiantuntijatukea, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman kehittämisessä KYTKE -hankkeessa. 20

21 Osaamisen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla on noin 30 prosentin vajaus pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Lähivuosina tilanne kärjistyy entisestään eläköitymisen seurauksena. Ongelma on pahin alueen pienissä kunnissa. Uusien kuntien ja sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymien perustaminen tullee helpottamaan sosiaalityön organisointia alueella, mutta ne eivät kykene poistamaan sosiaalityöntekijäpulaa. Alueellista sosiaalityön tietotaitoa ja osaamista sekä työvoiman saantia on kyettävä parantamaan. Siksi keskeisenä painopistealueena on sosiaalityö. Sosiaalityön ja sosiaalialan osaamisen kehittämiseksi Pohjois- Pohjanmaan toimintayksikkö: On mukana Lapin yliopiston järjestämässä sosiaalityön informaatioteknologisessa maisterikoulutuksessa. Jatkaa sosiaalityön tutkielmaseminaaria ja jatkotutkimusseminaaria Oulussa. Osallistuu OAMKn ylemmän sosionomitutkinnon toteuttamiseen integroimalla opinnäytetöitä kuntien, järjestöjen ja yritysten sosiaalipalvelujen kehittämiseen ja edistämällä opiskelijoiden tutkimuksellisen kehittämistoiminnan valmiuksia. Osallistuu sosiaalialan tehtävärakenteiden uudistamiseen ja erityisosaamisen vahvistamiseen osana kunta- ja palvelurakenteiden muutoksia. Edistää koulutusyhteistyötä Pohjois-Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen välillä ajankohtaisiin osaamistarpeisiin vastaamisessa: Osallistumalla Pohjois-Suomen päihdetyön koulutuksen järjestämiseen Koordinoimalla monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien kysymyksiin suuntautuvan erikoistumiskoulutuksen suunnittelua Hyödyntämällä etäopetus- ja yhteysmahdollisuuksia Pohjois-Suomen alueella niin korkeakouluopetuksen kuin käytännön yhteistyön parantamiseksi. 21

22 Ylläpitää ja kehittää sosiaalialalla (osittain terveysalalla, opetusalalla) työskentelevien ammattilaisten osaamista: Järjestämällä vaikuttamis- ja keskustelufoorumeja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöreformin valmistelusta Osallistumalla Aikuissosiaalityön päivien toteuttamiseen sekä Pohjois-Suomen koulukuraattoripäivien suunnitteluun Osallistumalla Diakonialaitoksen organisoimaan eettisen neuvottelukunnan työhön ja organisoimalla sosiaalija terveysalan kysymyksistä eettistä pohdintaa mm. alan ammattilaisille tarkoitetuin työseminaarein ja koulutuksin. 1.4 Saamelaisyksikkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö huolehtii Posken valtakunnallisena erityistehtävänä olevasta saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottamisesta yhteistyössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Tähän liittyen edistetään yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä siten, että koko Posken toiminnassa huomioidaan saamelaiskäräjien tavoitteet sosiaali- ja terveysalalla. Tärkeimpinä ajankohtaisina haasteina ovat saamelaisten aseman turvaaminen, saamenkielisten palvelujen saatavuuden ja kehittämistyön turvaaminen sekä osaamisen ja asiantuntijuuden varmistaminen käynnissä olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistustoimissa sekä palvelurakenneuudistuksissa. Tähän liittyen on varmistettava riittävä resurssipohja palvelujen tuotantoon sekä kehittämiseen. Saamenkielisen ammattihenkilöstön saatavuuteen ja koulutukseen on panostettava erityisin toimenpitein. Inarin- ja koltansaamenkielisten palvelujen turvaaminen vaativat erityistoimenpiteitä, koska kielet on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Tarvitaan uusien pal- 22

23 velutuotantomallien kehittämistyötä yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa hyödyntäen rajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia. Tiedontuotanto muodostaa oman erityishaasteensa. Ajantasaisen tiedon tarve korostuu hyvinvoinnin strategisessa johtamisessa. Saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen kunnat tarvitsevat saamelaisten elinoloja ja hyvinvointia koskevaa tietoa sekä indikaattorien kehittämistä toimintojen kohdentamiseksi ja palvelutarpeen ennakoimiseksi. Lisäksi valtion hallinto tarvitsee tietoa yhdenvertaisuuden toteutumisen seurantaan. Näitä koskevat toimenpiteet on välttämätöntä saada käyntiin mahdollisimman nopeasti. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen saamelaisyksikön toiminnalle tulee turvata riittävä rahoitus ja vahvistaa henkilöstöresursointia saamelaisyksikön ohjausta ja ammatillista tukea tulee kehittää yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä edistetään: Poske-päivät Sajoksessa 2012 Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman II ( ) valmistelu saamelaisyksikkö tarjoaa asiantuntemusta ja osallistuu aktiivisesti ohjelman laatimiseen Saamenkielisten ja kulttuuriin perustuvien palvelujen saatavuuden ja kehittämisen turvaaminen Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeelle (SaKaste) on saatu rahoitus vuosille Hanke on valmisteltu saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa käytyjen yhteistyöneuvonpitojen pohjalta. Se on PaKaste II -hankkeen itsenäinen osa-hanke ja tekee suunnitelluin osin yhteistyötä sen kanssa. Saamelaisyksikön suunnittelija ja saame- 23

24 laiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri toimivat asiantuntijatiiminä hankekoordinaattorille. SaKaste -hankkeen tavoitteena on: Juurruttaa ja levittää osaksi saamelaisten kotiseutualueen kuntien toimintaa Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö -hankkeen aikana kehitettyjä toimintamalleja: a. saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman täytäntöönpano, materiaalipankki, välineet ja menetelmät saamelaiseen lastenneuvolatoimintaan b. saamelaisvanhusten parissa tehtävä kotipalvelutyö ja dementiapotilaan hoitoketju Kehittää tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenteessa ja arvioida kehitetyt toimintamallit yhteistyössä PaKaste II -hankkeen kanssa. Saamelaisen osaamisen vahvistaminen SaKaste-hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä saamelaisalueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista koskien saamen kieltä ja kulttuuria kulttuurisensitiivisen osaamisen tarjoaminen Posken dialogisten verkosto- ja ryhmätyömenetelmien kehittämistyöhön (konferenssi Rovaniemellä) sekä aikuissosiaalityömenetelmien kehittämiseen (konferenssi Rovaniemellä) Tutkimusyhteistyö yhteistyö THL:n ym. tutkimus-, koulutus- ja kehittämistahojen kanssa tiedon tuottamiseksi saamelaisten elinoloista sekä saamelaisten hyvinvointi-indikaattorien luomiseksi 24

25 STM:n rahoittaman saamelaisten palvelutyytyväisyyskyselyn toteuttaminen yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa SaKaste-hankkeen kautta välittyvien saamelaisten sosiaalija terveyspalvelujen tutkimus- ja opetustarpeiden välittymisen koordinoiminen alan toimijoille yhteistyö alan oppilaitosten kanssa tutkimustarpeiden kanavoimiseksi opinnäytetöiden aiheiksi ja asiantuntemus niiden toteutuksessa sekä tutkimushankeyhteistyö (OuY, Giellagas, Thule instituutti ALK, LaY sosiaalityön oppiaine, RAMK, TOKEM) Saamelaiskäräjien tavoitteiden edistäminen KASTE IIohjelmassa suunnittelija osallistuu KASTE II-ohjelman mukaiseen kehittämistyöhön, hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä pyrkii vaikuttamaan saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiin toteuttaa kehittämishankkeita ja edistää saamelaiskäräjien asettamia tavoitteita KASTE II ohjelmassa suunnittelija on jäsenenä PaKaste II hankkeen ohjausryhmässä ja neuvottelukunnassa Yhteistyö saamelaisalueen kuntien kanssa suunnittelija osallistuu Posken järjestämiin kuulemistilaisuuksiin ja neuvonpitoihin saamelaisten kotiseutualueen kunnissa koskien saamelaisten palvelujen järjestämistä ja kehittämistä (mm. KASTE II hankehakua) sekä SaKastehankkeen alussa suoritettavaan kuntien kehittämistehtävien määrittelyyn suunnittelija tarjoaa asiantuntijaosaamista ja pyrkii aktivoimaan kuntia saamelaisten hyvinvointipalvelutuotantoa ja sen kehittämistä koskevaa hanketoimintaan sekä tarjoaa asiantuntemusta saamelaisnäkökulman huomioimiseen hyvinvointikertomuksessa 25

26 Pohjoismainen yhteistyö SaKaste -hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä Tenojokilaakso -kehittämishankkeen kanssa kulttuurisensitiivisten menetelmien kehittämisessä yli valtakunnan rajojen THL:n Turussa järjestämän 10. Pohjoismaisen Kansanterveyskonferenssin ( ) tuloksena sovittiin pohjoismaisen yhteistyön lisäämisestä saamelaisia koskevan terveystutkimuksen ja osaamisen lisäämiseksi. Saamelaisyksikkö osallistuu THL:n kokoaman saamelaisasiantuntijatiimin toimintaan. EU:n Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveys kumppanuuden (NDPHS) yhteyteen perustetun Indigenous Mental Health, Addictions and Parenting (IMHAP TG) konferenssi- ja hankesuunnitteluun osallistuminen Videovälitteinen yhteistyöseminaari Storfjordin kunnan kanssa kulttuurisensitiivisten menetelmien kehittämiseksi monikulttuurisissa paikallisyhteisöissä Järjestöyhteistyö Kaste II -ohjelman mukaisesti järjestöyhteistyö pyritään integroimaan osaksi kehittämistoimintaa: SaKaste-hankkeessa kehitetään varhaiskasvatuksen ja vanhustyön kulttuurisensitiivisiä työmenetelmiä ja palvelutarjontaa yhteistyössä Anaraškiela searvi rs, Saa mi Nue tt rs ja SámiSoster rs ym. saamelaisjärjestöjen kanssa jatketaan kehittämisen kestävän tukirakenteen luomista saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa: kulttuurisensitiiviset verkosto- ja ryhmätyömenetelmät 26

27 2 RESURSSIT Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosittain valtionavustusta osaamiskeskusten toimintaan. Osaamiskeskustoimintaan on varattu n. 3,5 milj. euroa. Valtionavustus jakautuu eri osaamiskeskuksille suhteessa väestöön (80%) ja pinta-alaan (20%). Posken perustoimintaan on myönnetty vuonna 2012 valtionavustusta euroa. Valtionavustuksesta on määrätty euroa erityisvaltionavustukseksi saamenkielisten palveluiden kehittämiseen. Lisäksi erillistä rahoitusta on saatu projektirahoituksilla mm. EU-rahoituksen ja Kasterahoituksen kautta. Lapin läänin kunnat ovat osallistuneet Posken Lapin toimintayksikön perustoiminnan rahoitukseen 0,168 /asukas. Lapin yliopisto toimii osaamiskeskuksen oikeushenkilönä, koordinoiden yhteisen neuvottelukunnan avulla toimintayksiköiden toimintaa ja huolehtien keskushallintoon päin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen asemasta, rahoituksesta ja toiminnallisista edellytyksistä. Poske/Lapin toimintayksikkö: Perushenkilöstö koostuu kehitysjohtajasta, sosiaalityön kehittämispäälliköstä ja suunnittelijasta. Lisäksi eri hankkeissa toimii noin 25 työntekijää, joista osa on 50% kehittäjätyöntekijöitä joko sosiaali- tai terveydenhuollossa. Kehittäjätyöntekijät toimivat Lapin eri kunnissa. Hankkeita on meneillään kolme: 1) Taatusti turvassa -kylien kehittämishanke (EAKR) 2) Pakaste2 - jatkohanke (KASTE) ja 3) TUKEVA Lapin osahanke (KASTE). Poske/Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö: Perushenkilöstö koostuu sosiaalipalveluiden professorista, sosiaalityön kehittämispäälliköstä ja hallintojohtajasta. Lisäksi eri hankerahoituksella on rekrytoitu 2 tutkijaa. Poske/Saamelaisyksikkö: Saamelaisyksikössä työskentelee suunnittelija Saamelaiskäräjien yhteydessä Inarissa. 27

28 Liite 1 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on osa valtakunnallista osaamiskeskusverkostoa. Valtakunnallisesti osaamiskeskustoimintaa koskeva laki (1230/2001) ja asetus (1411/2001) on tullut voimaan vuoden 2002 alusta. Poske on Lapin yliopiston, Saamelaiskäräjien, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun muodostama sopimuspohjainen organisaatio, jota ohjaa ja johtaa neuvottelukunta. Poske on yksi yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu kolmesta alueellisesta toimintayksiköstä: Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksiköstä sekä Saamelaisyksiköstä. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Lapin yliopisto toimii Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen oikeushenkilönä, jonka kautta Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen rahoitus välittyy. Lapin yliopisto koordinoi yhteisen neuvottelukunnan avulla Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin toimintayksiköiden sekä Saamelaisyksikön toimintaa

29 Pohjois-Suomen sosiaalialan neuvottelukunta: Edustaa koko Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta Koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaa ja päättää sitä koskevista yhteisistä asioista Linjaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan painopisteet Toimintayksiköillä on omat alueelliset ohjausryhmänsä, jotka koostuvat alueiden keskeisimmistä toimijoista. Toimintayksiköiden hallinnoivat tahot (Kolpene, Oulun seudun ammattikorkeakoulu) asettavat määräajaksi toimintayksiköiden ohjausryhmät, jotka valvovat ja ohjaavat toimintaa. Saamelaisyksikön ohjausryhmänä toimii Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta.