TOIMINTA Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Saamelaisyksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA 2012. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Saamelaisyksikkö"

Transkriptio

1 TOIMINTA 2012 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Saamelaisyksikkö

2 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Myllärintie 35, Rovaniemi Puh. (016) , fax. (016) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Rovaniemi 2012

3 Sisällys 1 TOIMINTA Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja Poske Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Saamelaisyksikkö RESURSSIT LIITE

4 4

5 1 TOIMINTA 2012 Posken toimintastrategia on pääosin edelleen ajankohtainen, mutta eräiltä osin päivitettävä. Poske aloittaa toimintastrategiansa päivittämisen vuoden 2012 aikana. Ajankohta määrittyy sen mukaan, miten päätökset kuntapalvelurakenteesta, sosiaalihuoltolaista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista saadaan tehtyä. Muutokset tulevat mitä ilmeisimmin vaikuttamaan sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaympäristöön myös Pohjois-Suomessa. 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja Poske Käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllinen uudistaminen sekä kunta- ja palvelurakenteita koskevat muutokset vaikuttavat sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan suuntaamiseen oleellisesti lähitulevaisuudessa. Muutokset merkitsevät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistymistä niin palvelujen järjestämisen kuin tutkimus- ja kehittämisrakenteiden osalta. Kehitys mahdollistaa hajallaan olevien toimintojen ja resurssien kokoamista ja suuntaamista uudelleen. Yhä enemmän on alettu edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan integraatiota. Kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että kehittäminen ja tutkimus toimivat nykyistä kiinteämmässä yhteistyössä. Tutkittuun tietoon perustuva toiminta ja johtaminen ovat edellytyksiä tulevaisuuden tarpeiden ennakoimiseen, niin kehittämistoiminnassa kuin palveluiden tuotannossa. Pohjois-Suomessa on keskusteltu yhteisen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja alueellisen tiedontuotannon rakenteen synnyttämisestä. Valmistelua jatketaan tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirien, yhteistoiminta-alueiden, kuntien ja oppilaitosten kanssa. 5

6 Poske koordinoi PaKaste2-juurruttamishanketta, joka on kolmen maakunnan (Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanke. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen ja yhteisten toimintamallien kehittäminen. Hankkeen työryhmä on työstänyt pohjapaperin/esityksen kehittämisrakennemallista. Yhteisen kehittämisrakenteen työstäminen jatkuu siten, että Sidosryhmien kanssa aloitetaan neuvottelut kevään 2012 aikana (osaamiskeskukset, sairaanhoitopiirit ja korkeakoulut), muut mukaan tämän jälkeen erikseen sovitusti (mm. järjestöt, maakuntaliitot, ammatilliset järj.) Isompien kaupunkien ja toimijoiden rooli (mm. Oulu, PPSHP) on käsiteltävä myös omana kysymyksenään. Kehittämisrakenteen yhteinen tavoite voidaan kiteyttää kahteen näkökulmaan: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisenrakenteeseen sekä 2) alueellisen tiedontuotannon rakenteiden syntymiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa muotoiltavat kehittämis- ja tutkimustoiminnan rakenteet avaavat uusia mahdollisuuksia ja samalla haasteita koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, sairaanhoitopiirin, kuntien/kuntayhtymien sekä sosiaalialan osaamiskeskuksen väliselle yhteistyölle. Pohjois-Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitys on tärkeä sote -integraation toteutumisessa niin tietoperustan vahvistamisen, arvioinnin, kehittämisen kuin tulevan työvoiman koulutuksen osalta. Avauksia uudenlaisesta opetuksen, tutkimuksen ja käytäntöjen kehittämisen välisestä yhteistyöstä on jo tehty sekä Pohjois- Pohjanmaalla että Lapissa. Oulussa Poske on käynnistänyt yhteisen opetuskokeilun, jossa Poske, OAMK ja Diak Pohjoinen sekä Oulun ja Lapin yliopistot ovat perustaneet temaattisen lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia tutkivan tutkimusseminaarin. Mukana on korkeakoulujen opetushenkilökuntaa ja sote -alan opiskelijoita (15 18). Toiminnan alkamisen jälkeen mukaan on tullut myös kaksi THL:n tutkijaa Oulusta. Opetus- ja 6

7 tutkimuskokeilun kokemuksia arvioidaan ja yhteistyön sisältöjä ja toimintatapoja kehitetään sen pohjalta. Jatkossa sote -integraatio merkinnee muutoksia myös opetussuunnitelmiin. Lapissa Kemi-Tornion AMK, ja Lapin yliopisto ovat perustaneet yhteenliittymän, Sociopoliksen, jossa Poske on yhteistyökumppanina. Sociopoliksen toiminta on organisoitumassa vuonna Sociopoliksen yksi konkreettinen toiminta tapahtuu SAVOTTA hankkeen kautta, missä Lappiin rakennetaan sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus, jonka tehtävänä on tiivistää alan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä. 1.2 Lapin toimintayksikkö Lapin toimintayksikkö kehittää erityisesti sosiaali- ja terveysalan asiakastyötä, hyvinvoinnin edistämistä ja tiedontuotantoa sekä välittää alan erityisosaamista alueiden erityispiirteet huomioiden yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien ja järjestöjen kanssa. Korkeakoulukonsernin käytännön yhteyttä vahvistetaan opetus- ja tutkimuskeskusyhteistyössä. Suuri osa kehittämistoiminnasta vuonna 2012 kiinnittyy KASTE -rahoituksella toimivaan Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalija terveyspalvelut Kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeeseen eli Pohjoisen alueen Kasteeseen (PaKaste II). PaKasteen hankekokonaisuus muodostuu viidestä osa-alueesta, ja sitä toteutetaan Lapin, Keski- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Hankkeen tavoitteena on juurruttaa PaKasteen ensimmäisessä vaiheessa kehiteltyjä palveluprosesseja ja malleja. Toisena tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä palveluprosesseja huomioiden asiakkaan kannalta eheä ja yhtenäinen palvelukokonaisuus. Palvelujen sisältöjen kehittämisen ohella hankkeessa luodaan pohja yhteiselle sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteelle. Muita Lapin toimintayksikössä meneillään ole- 7

8 via hankkeita vuonna 2012 ovat TUKEVA2n Lapin osahanke Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Lapissa sekä Taatusti turvassa huolehtiva kyläyhteisö. Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäminen Yhteisöllisten työmenetelmien kehittämistä, käyttöönottoa ja kouluttamista jatketaan. Tämä teema on yhteinen sosiaalityön ja terveyden edistämisen kehittäjätyöntekijöille ja tiimeille. Ryhmätyön menetelmät Lapin yliopiston sosiaalityö oppiaineen kanssa Pakaste 1:ssä suunniteltu ja toteutettu 5 opintopisteen laajuinen Yhteisölliset työmenetelmät koulutuskokonaisuus toteutetaan toisen kerran yhteistyönä. Yhteisösosiaalityön ja ryhmämenetelmien käyttöönottoa tuetaan ja käyttöönoton vaikutuksia arvioidaan. Arviointityötä pyrittiin liittämään kaikkiin meneillään oleviin ja käynnistyviin ryhmätoimintoihin. Mettäterapian pilotointia jatketaan Enontekiöllä. Perheleiritoimintaa jatketaan Tunturi- ja Meri-Lapissa Parisuhderyhmäohjaajien toimintaa tuetaan Dialogiset verkostotyön menetelmät Pohjoisen alueen työntekijöitä ja heidän asiakkaitaan tuetaan verkostomenetelmien käyttämisessä. Dialogisten verkostomenetelmien konferenssi toteutetaan huhtikuussa Läheisneuvonpito Läheisneuvonpitomenetelmän juurruttamista jatketaan. Koulutettuja koollekutsujia on tällä hetkellä yhteensä 48 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Heidän tietonsa on talletettuna Sosiaalikollegan koollekutsujapankkiin ja kentän työntekijät voivat tilata läheisneuvonpitoja virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta. 8

9 Lapin PaKasteen terveyden edistämisen osio tukee kuntia terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisessä. Lapin kunnissa toimivien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja poikkihallinnollisten hyvinvointityöryhmien ja terveyden edistämisen työryhmien toimintaa tuetaan järjestämällä yhteiset neuvottelupäivät yhteistyössä Lapin AVIn kanssa. Kuntia tuetaan sähköisen hyvinvointikertomuksen ja ennakkoarvioinnin (EVA) käyttöönotossa järjestämällä näihin aiheisiin liittyviä työkokouspäiviä sekä koulutusta. Lapissa pyritään lisäämään ryhmämuotoista elämäntapaohjausta, jossa voidaan hyödyntää vertaistukea ja kokea yhteisöllisyyttä. Aikuistyypin diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi jatketaan Ikihyvä -mallin mukaisen toiminnan systematisointia. Ikihyvä -malli sisältää ryhmäohjauksen lisäksi aikuistyypin diabeteksen seulonnan systematisoinnin. Kuntia tuetaan elämäntapaohjausprosessin käyttöönotossa ja kehittämisessä. Nuorille kehitetään ryhmämuotoista tukea tupakoimattomuuden edistämiseen yhteistyössä ammattiopistojen kanssa. Järjestetään peruskoulutusta ja kehittymispäiviä Ikihyväryhmänohjaajille. Uusina toimintoina kokeillaan leirimuotoista Ikihyväryhmää ja ryhmänohjausta etäteknologian välityksellä. Lappilaisia herätellään oman hyvinvoinnin ja arjen rytmien tarkasteluun Rytmittömät -kampanjalla. Kampanjan toivotaan tavoittavan erityisesti ne, joita oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei niin luontaisesti kiinnosta. Rytmittömät -kampanjaa kehitetään edelleen yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa 9

10 Rytmittömät -kampanja viedään erilaisiin tapahtumiin, jotka eivät suoranaisesti liity terveyteen, esim. erämessut, kelkkamessut, käsityömessut. Virtukeskuksessa on mahdollista esittää kysymyksiä tupakoinnin lopettamiseen liittyen. Kehittäjäasiakastoiminta Yhteinen kehittämistyö vaatii sekä asiakkaalta että työntekijältä totuttelua, sillä asiakkuussuhteita julkisiin viranomaisiin ei koeta tasa-arvoisiksi kohtaamistilanteiksi. Tämän vuoksi tarvitaan ajattelutavan muutosta ja asiakkaiden mukaanottamista oman palveluprosessinsa muotoiluun, palvelujen suunniteluun ja asiakasnäkökulman vahvistamista kuntastrategioissa. Palveluprosessien kehittäminen Asiakkuuden aikana arvioidaan asiakkaan tilanteen lisäksi myös systemaattisesti palveluprosessia sekä asiakkaan ja työntekijän yhteistä työskentelyä. Asiakkaista ja työntekijöistä kootaan yhteisiä kehittäjäryhmiä, jotka arvioivat ja kehittävät tiettyä palveluprosessia tai sen jotakin kohtaa. Palveluiden suunnittelu Kuntien suunnittelujärjestelmä muutetaan palvelujärjestelmälähtöisestä asiakaslähtöiseksi. Tavoitteena on työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen suunnitteluprosessi, jota voidaan toteuttaa monilla eri tasoilla: Kunta ottaa kehittäjäsiakastoiminnan pysyvästi käyttöön luomalla puitteet ja osoittamalla resurssit sen toimintaan, esimerkiksi keskustelukahvilan muodossa. Kunnan palvelustrategioihin vaikuttaminen. Asiakkuusprosesseihin liittyvän kehittämistyön kautta palveluiden käyttäjien tarpeista ja hyvinvoinnista saatavaa tietoa välitetään päättäjille strategioissa huomioitavaksi. 10

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmallisten asiakasprosessien kehittäminen Tuetaan Lapin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja kehittäjätyöntekijöiden asiakaslähtöisestä palveluprosessien uudistamistyötä. Samalla kyetään turvaamaan asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön. Oppilaitokset ovat mukana neljän pilottikunnan yhteistyön ja kehittämisen rakenteissa ja näin kehittämiseen liitetään opetus, tutkimus ja tiedontuotanto. Enontekiön kehittämistehtävä on vanhusväestön kotihoidon ja kotisairaanhoidon yhteisten palveluprosessien kehittäminen käytännön tasolla. Sosiaali- ja terveyspalveluprosessien yhteensovittaminen, kokonaisvaltaisten palvelusuunnitelmien käyttöönotto ja SAS-toiminnan kehittäminen aloitetaan varhaisen tuen (ennaltaehkäisevä työ) ja haasteellisen kotona asumisen (kotiutumistilanteet ja saattohoito) tuen prosesseista. Inarin kehittämistehtävänä on vanhustyön palveluprosessien kehittäminen ja kokonaisvaltaisten palvelusuunnitelmien käyttöönotto. Tavoitteena on kotona asumisen tukeminen sekä sosiaalityön ja kotihoidon palveluprosessien yhteensovittaminen erityisesti muistisairaiden kohdalla, hankkeen yhteisen vanhustenhuollon kehittämisrakenteen kautta. Kemissä kehittämistehtävänä on mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja kuntoutuksen toimintamallien kehittäminen. Kehittämistyö kohdistetaan nuorten aikuisten (alle 30-v.) ylisukupolvisten palveluprosessin tutkimiseen, yhteisten kuntoutussuunnitelmien laatimiseen sekä palvelumallien luomiseen. Rovaniemellä kehitetään työikäisten kuntoutuksen palveluprosesseja. Toiminta aloitetaan yhteisten palvelusuunnitelmien laatimisella ja laajennetaan kokonaisvaltaisen kuntoutussuunnitelman ja toteutuksen prosesseihin. Kehittämistyö kytketään kiinteästi kuntoutuksen 11

12 asiakaspalveluyhteistyöryhmän toimintaan ja dialogisten verkostomenetelmien käyttöönottoon työikäisten kuntoutuksessa. Tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin liittäminen palveluprosessien kehittämistoimintaan Posken Lapin toimintayksikössä on aloitettu käytännöistä lähtevän ja käytännöissä toteutettavan tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen vuosina toteutetussa Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö -hankkeessa. Tätä toimintaa on jatkettu valtakunnalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluvassa PaKaste-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ja tullaan edelleen jatkamaan PaKasteen toisessa vaiheessa vuosina Tiedontuotantoa ja vaikuttavuuden arviointia on tähän asti Poskessa toteutettu lähinnä laajoilla sosiaalitoimistojen työhön kokonaisuudessaan kohdistetuilla lomaketutkimuksilla. Rajatumpien kehittämistehtävien kohdalla on tehty pienimuotoista arviointityötä esimerkiksi suppeilla lomakekyselyillä, haastattelemalla toimijoita sekä tekstiviestipalvelun avulla tehdyillä kyselyillä. Lapin läänin kunnilta on pyydetty tutkimusluvat, jotka mahdollistavat sosiaalitoimistojen työhön kohdentuvan tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin vuoden 2015 loppuun saakka. Tutkimuslupien puitteissa jatketaan laajaa tiedontuotantoa siten, että aikaisemmin käytössä ollutta yhteistä sähköistä lomaketta työstetään erikseen paremmin sopivaksi ainakin lastensuojelun ja aikuissosiaalityön tarpeisiin. Laajan tiedontuotannon työvälineenä toimivaa sähköistä lomaketta tullaan teemoittamaan eri sosiaalityön alueille ja jaksottamaan eri teema-alueiden tiedontuotantoa eri kuukausille. Laajan tiedontuotannon ohella tiedontuotantoa ja vaikuttavuuden arviointia tullaan kohdentamaan kuntien 12

13 rajatumpiin kehittämistehtäviin. Välineinä tässä tehtävässä käytetään erilaisia kyselyjä ja haastatteluja. Aineistojen analysoinnissa hyödynnetään sosiaalityön opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden työpanosta. Opiskelijat analysoivat valmiita aineistoja sekä tuottavat kehitettäviin palveluprosesseihin liittyvää uutta aineistoa, joita he voivat hyödyntää osana omia opintojaan. Oppilaitosyhteistyötä kehitetään tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisen yhteydessä. PaKaste-hankkeessa tiedontuotantoa ja oman työn vaikuttavuuden arviointia juurrutetaan kiinteäksi osaksi asiakastyötä. Tiedontuotanto nostetaan näkyvämmin esille -sivustolla. Osaamisen lisääminen ja välittäminen Sosiaalialan konsultaation jatkaminen ja valtakunnallisen verkkokonsultaation koordinointi Panostetaan kansalaisneuvonnan laajentamiseen ja palvelusta tiedottamiseen. Eniten konsultaatioita on pyydetty vammaispalveluun, lastensuojeluun ja aikuissosiaalityöhön. Sähköisen hyvinvointikertomuksen ja ennakkoarvioinnin, EVAn, käyttöönottoa tuetaan kehittämällä näihin liittyen verkkokonsultointia. Videoneuvontaa nuorille ja lapsiperheille Tukeva2 Lapin osahankkeessa kehitetään ja kokeillaan videoneuvottelun avulla internetissä toteutettavaa psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta nuorille ja lapsiperheille. Lisäksi kokeillaan videoneuvottelun käyttöä perheneuvolan asiakastyössä. Työparityöskentely Työparitoiminnan tavoitteena on turvata Lapissa asuville ihmisille, perheille ja yhteisöille riittävän ammattitaitoiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tilanteissa, joissa paikallinen 13

14 peruspalveluvarustus ei välttämättä riitä. Työparityöskentely sisältyy Posken, Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli (PaKaste II) ja Lapin korkeakoulukonsernin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus -hankkeisiin. Hankkeiden tavoitteena on muun muassa kehittää ja kokeilla käytäntöopetuksen työskentelyn uusia toimintatapoja sekä arvioida työparityön tarvetta ja laatua. Työpariutta tarjotaan seuraaville sisältöalueille Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Menetelmäosaaminen o Läheisneuvonpito o Perheinterventio o Ryhmätyön menetelmät ja mallit o Ikihyvä-ryhmät Vanhustyössä työparius rajataan kotona asuvien ikääntyneiden psykososiaalista tukea vaativiin asiakastilanteisiin. Ravitsemuksellista osaamista pyritään lisäämään tarjoamalla kunnille mahdollisuutta pyytää ravitsemusterapeuttia työpariksi asiakasneuvontoihin, jotka liittyvät elintapojen muuttamiseen. Ravitsemusterapeutti käy myös Ikihyvä-ryhmissä ravitsemustapaamisella. Teknologian hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden välittämisessä ja kehittämisessä Virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ylläpito ja edelleen kehittäminen. Kansalaisneuvonnan laajentaminen kaikille verkkokonsultaation osa-alueille sekä terveysneuvontaan Kuntien ja kuntayhtymien perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnan ja terveydenhuollon verkkoasioinnin 14

15 ylläpito ja kehittäminen yhdessä perusterveydenhuollon kehittämisyksiköiden ja alueen kuntien kanssa Sähköisten lomakkeiden käyttöönoton laajentaminen eri osa-alueille, esim. koko Lapin kattava sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake Asiantuntijapalveluiden tuki ja ekollegan kehitystyöt ryhmävastaamisen tukemiseksi Sähköisen ajanvarauksen laajentaminen sosiaalipalveluihin Asiakkaan Oma hyvinvointi -palvelukokonaisuuden rakentaminen Asiakaspalautteen ja tiedonkeruun avuksi kehitettyjen teknisten järjestelmien hyödyntäminen, esim. palvelutekstiviestit, sähköiset lomakkeet. Videoneuvottelun käytön laajentaminen asiantuntijoiden välisestä käytöstä myös asiakkaiden palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen työstämisen jatkaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakennetta tulisi voida kehittää jo lähitulevaisuudessa riippumatta siitä, missä aikataulussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntöä ja kuntarakennetta säätelevää lainsäädäntöä kirjoitetaan. Tämä voi tapahtua kehittämällä alueellista yhteistyörakennetta neuvottelukunta- ja sopimusmenettelyn pohjalle. Tehdään sopimukset koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen muodostamiseksi. Kehittämisrakenteella ja toimintamallilla turvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja alueellinen tiedontuotanto. Koordinoidaan alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon verkostomaista yhteistyötä. Uuden kehittämisrakenteen ja -työn keskeisinä välineinä ovat alueelliset sosiaa- 15

16 li- ja terveyspalveluiden yhteiset kehittämisverkostot siten, että kehittämistyö on yhä moniammatillisempaa. Alueen kuntiin, kuntayhtymiin ja yhteistoiminta-alueille sijoittuvat perusterveydenhuollon, terveyden edistämisen ja sosiaalihuollon kehittäjätyöntekijät ja kehittäjäasiakkaat kehittävät palveluja lähellä ihmisten arkea. Eri toimijatahojen kanssa neuvoteltua alueellista SOTEyhteistoimintasopimusta toteuttamaan perustetaan keskeisten toimijoiden muodostama neuvottelukunta, jossa on edustettuna kunnat, yliopistot, osaamiskeskukset, sairaanhoitopiirit/perusterveydenhuollon yksiköt, kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet, järjestöt, ammattikorkeakoulut yritykset ja muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot. 1.3 Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Posken toiminta Pohjois-Pohjanmaalla keskittyy palvelurakennemuutoksen edellyttämään kehittämistyöhön, jossa Uuden Oulun muutosprosessi on vaikutuksiltaan merkittävä koko Pohjois-Suomen kannalta. Poske tukee omalta osaltaan palveluiden uudistamista toteuttamalla hyvinvointistrategista työtä ja sitä tukevaa alueellista hyvinvointitiedon tuottamista sekä tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Sosiaalialan osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta sosiaalityöntekijöiden saatavuuden varmistaminen on akuutti ongelma, johon alueella toteuttavalla sosiaalityöntekijöiden kouluttamisella on vastattava jatkossakin. Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikön taloudellishallinnollisesta infrastruktuurista vastaa Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK), mutta toiminnan ylläpitäjä on Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK). Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa hallituksen linjausta ammattikorkeakoulujen ylläpitojärjestelmän uudistamiseksi ja yhtenäistämiseksi. Oulun seudun ammattikorkeakoulu tulee irtautumaan nykyisestä kuntayhty- 16

17 mästä ja aloittaa toimintansa osakeyhtiönä vuoden 2014 alussa. Siihen tähtäävä valmistelutyö on käynnistetty ja vuoden aikana perustetaan osakeyhtiö, joka ylläpitää ammattikorkeakoulua. Tähän liittyy myös keskeisten yhteistyösopimusten uudistaminen ja Posken osalta on tarpeen käynnistää neuvottelut perussopimuksen uudistamiseksi hyvissä ajoin jo vuoden 2012 aikana. Hyvinvointistrateginen työ ja hyvinvointitiedon tuottaminen Hyvinvointistrateginen työ Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointistrategista työtä organisoi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto. Tässä työssä Posken Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö on vahvasti mukana. Maakunnallisessa hyvinvointiohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö on toiminut koordinaattorina sosiaalisen osalta ja irrottanut resursseja tähän työhön. Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö osallistuu kunta- ja yhteistoiminta-alueiden tai seutujen tasolla toteutettavaan hyvinvointipoliittiseen ohjelmatyöhön resurssien puitteissa. Posken toimesta on tuotettu lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevaa hyvinvointitietoa Oulun seudulla, jota hyödynnetään seudun ja kuntien lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmatyössä. Mikäli Oulun seudun kunta- ja palvelurakennemuutosten ajalliset puitteet mahdollistavat, käynnistetään yhdessä seudun kuntien ja mahdollisesti myös muiden yhteistoimintaalueiden kanssa lastensuojelusuunnitelmien arviointi- ja seurantajärjestelmän kehittäminen. Alueellisessa sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja vaikuttamistyössä Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö on vahvasti mukana muun muassa Kaste-aluejohtoryhmässä ja Pohjois- Suomen aluehallintoviraston Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelukunnassa. 17

18 Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan vaikuttamistyössä Posken Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö on myös vahvasti mukana osittain yhdessä muiden osaamiskeskusten kanssa, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön valmistelussa, sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä sosiaalialan henkilöstöfoorumin työssä ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton sosiaalibarometrin ja alueellisen toiminnan kehittämisessä. Hyvinvointitiedon tuottaminen Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö jatkaa alueellista tiedontuotantoa. Alueellinen tietotuotanto on ollut pirstaleista ja yksittäisistä intresseistä lähtevää. Se ei ole myöskään muodostanut ajallista jatkumoa eikä ajallinen luotettava vertailu ole ollut mahdollista. Ongelmia pyritään ratkaisemaan jatkamalla ja kehittämällä systemaattisesti seuraavia toimintoja: a) Hyvinvointitiedon tuottaminen eri näkökulmista: Kansalaisten kokemustieto hyvinvoinnin tilasta ja hyvinvointipalveluiden tarpeesta. Palvelujen tuottajien tieto eri väestöryhmien hyvinvoinnista ja palvelujen vastaavuudesta ja kehittämistarpeista Tilastoindikaattoreiden sisältämä tieto hyvinvoinnin muutoksista. Asiakasrekisteritieto palvelutarpeiden muutoksista sekä palvelujen ja asiakastyön vaikutuksista. Paikkatieto, johon liittyen jatketaan vuonna 2013 alkavaksi suunnitellun hankkeen valmistelua yhteistyössä Jyväskylän, Seinäjoen, Lohjan, Hyvinkään, Pohjois- Pohjanmaan kuntien sekä SonetBotnian, Sosiaalitaidon ja Kosken kanssa. Hanke kohdistuu paikkatiedon hyödyntämiseen palvelulogistiikassa (SosGIS). Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö toteuttaa vuonna 2011 käynnistynyttä vertailevaa hyvinvointitutkimusta Unkarin ja Suomen välillä. 18

19 b) Hyvinvoinnin kokonaisarviointimallin edelleen kehittäminen muun muassa osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmatyötä. Maakunnan tai tietyn alueen hyvinvoinnin kokonaisarviointi tapahtuu asiantuntijatyönä kohdassa a) esitettyjen aineistojen näkökulmasta. c) Yhteistyörakenteiden luominen alueellisen tiedontuotannon ja hyvinvoinnin kokonaisarvioinnin varmistamiseksi. Alueellisen tiedontuotannon kehittämisen ja järjestämisen kannalta keskeisten toimijoiden yhteistoimintaa ja koordinaatiota on tiivistettävä. Yhteistyörakenteiden kehittämiseksi Poske toimii yhteistyössä kaikkien keskeisten toimijoiden, muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Pohjois-Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, THLn ja Pohjois-Suomen AVIn kanssa. Toiminta linkittyy kansalliseen ja muiden alueiden tiedontuotannon kehittämistyöhön. Yhteistyön kehittämistä jatketaan muun muassa seuraavien jo tehtyjen aloitteiden ja avausten pohjalta: Hyvinvointitiedon tuottaminen eri näkökulmista hyvinvoinnin kokonaisarvioinnin pohjaksi yhteistyössä OAMKn opiskelijoiden ja opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa. Yhteistyö THLn kanssa Kouluterveyskyselyjen kehittämiseksi. Yhteistyön koordinointi sosiaalialan osaamiskeskusten välillä alueellisen tiedontuotannon sisällöllisessä ja metodisessa kehittämisessä. Alueellisen tiedontuotannon ja muun toiminnan rinnalla arviointi ja arviointitutkimus on yksi tehtäväalue, jossa Pohjois- Pohjanmaan toimintayksikkö on vahvasti mukana. Toiminta on suuntautunut hankearviointiin niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Tällä hetkellä kehittämishankkeista puuttuu tutkimukseen perustuva arviointi. Valmistellaan THLn kanssa kehittämistoi- 19

20 minnan arviointiin liittyvää yhteistyötä mahdollisesti hankkeen suuntaan. Kehittämistoiminta ja osaamisen kehittäminen Kehittämistoiminta Lyhytkestoisiin hankkeisiin ja olemassa olevaan käytännön tietoon perustuva kehittämistoiminta on riittämätöntä syvälle menevien ajattelu- ja toimintatapojen muutosten aikaan saamiseksi, joita kunta- ja palvelurakenteiden muutokset sekä uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttävät. Tarvitaan nykyistä tutkimuksellisempaa ja pitkäjänteisempää otetta palvelujen kehittämiseen sekä tiiviimpää yhteistyötä käytäntöjen kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen välille. Tavoitteiden edistämiseksi Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö: Jatkaa työtä opetus-, tutkimus- ja kehittämiskeskustoiminnan aloittamiseksi (Pohjoisen hyvinvoinnin Praksis) OAMKn organisoimana Pohjois-Pohjanmaalla. Selvittää eri toimijoiden kiinnostusta ja edellytyksiä kehittämistoiminnan osaamisen ja tietoperustan vahvistamiseen konseptikehittämisen suuntaan. Mikäli tarvetta kehittämisosaamisen vahvistamiseen ilmenee, valmistellaan sitä tukeva hankekokonaisuus yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Tehdään yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi koko Pohjois-Suomen alueella. Poske rahoittaa osaltaan Kaste-hankkeeseen kuuluvaa varhaiskasvatushanketta. Tarjotaan resurssien puitteissa kehittämisen asiantuntijatukea, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman kehittämisessä KYTKE -hankkeessa. 20

21 Osaamisen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla on noin 30 prosentin vajaus pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Lähivuosina tilanne kärjistyy entisestään eläköitymisen seurauksena. Ongelma on pahin alueen pienissä kunnissa. Uusien kuntien ja sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymien perustaminen tullee helpottamaan sosiaalityön organisointia alueella, mutta ne eivät kykene poistamaan sosiaalityöntekijäpulaa. Alueellista sosiaalityön tietotaitoa ja osaamista sekä työvoiman saantia on kyettävä parantamaan. Siksi keskeisenä painopistealueena on sosiaalityö. Sosiaalityön ja sosiaalialan osaamisen kehittämiseksi Pohjois- Pohjanmaan toimintayksikkö: On mukana Lapin yliopiston järjestämässä sosiaalityön informaatioteknologisessa maisterikoulutuksessa. Jatkaa sosiaalityön tutkielmaseminaaria ja jatkotutkimusseminaaria Oulussa. Osallistuu OAMKn ylemmän sosionomitutkinnon toteuttamiseen integroimalla opinnäytetöitä kuntien, järjestöjen ja yritysten sosiaalipalvelujen kehittämiseen ja edistämällä opiskelijoiden tutkimuksellisen kehittämistoiminnan valmiuksia. Osallistuu sosiaalialan tehtävärakenteiden uudistamiseen ja erityisosaamisen vahvistamiseen osana kunta- ja palvelurakenteiden muutoksia. Edistää koulutusyhteistyötä Pohjois-Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen välillä ajankohtaisiin osaamistarpeisiin vastaamisessa: Osallistumalla Pohjois-Suomen päihdetyön koulutuksen järjestämiseen Koordinoimalla monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien kysymyksiin suuntautuvan erikoistumiskoulutuksen suunnittelua Hyödyntämällä etäopetus- ja yhteysmahdollisuuksia Pohjois-Suomen alueella niin korkeakouluopetuksen kuin käytännön yhteistyön parantamiseksi. 21

22 Ylläpitää ja kehittää sosiaalialalla (osittain terveysalalla, opetusalalla) työskentelevien ammattilaisten osaamista: Järjestämällä vaikuttamis- ja keskustelufoorumeja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöreformin valmistelusta Osallistumalla Aikuissosiaalityön päivien toteuttamiseen sekä Pohjois-Suomen koulukuraattoripäivien suunnitteluun Osallistumalla Diakonialaitoksen organisoimaan eettisen neuvottelukunnan työhön ja organisoimalla sosiaalija terveysalan kysymyksistä eettistä pohdintaa mm. alan ammattilaisille tarkoitetuin työseminaarein ja koulutuksin. 1.4 Saamelaisyksikkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö huolehtii Posken valtakunnallisena erityistehtävänä olevasta saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottamisesta yhteistyössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Tähän liittyen edistetään yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä siten, että koko Posken toiminnassa huomioidaan saamelaiskäräjien tavoitteet sosiaali- ja terveysalalla. Tärkeimpinä ajankohtaisina haasteina ovat saamelaisten aseman turvaaminen, saamenkielisten palvelujen saatavuuden ja kehittämistyön turvaaminen sekä osaamisen ja asiantuntijuuden varmistaminen käynnissä olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistustoimissa sekä palvelurakenneuudistuksissa. Tähän liittyen on varmistettava riittävä resurssipohja palvelujen tuotantoon sekä kehittämiseen. Saamenkielisen ammattihenkilöstön saatavuuteen ja koulutukseen on panostettava erityisin toimenpitein. Inarin- ja koltansaamenkielisten palvelujen turvaaminen vaativat erityistoimenpiteitä, koska kielet on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Tarvitaan uusien pal- 22

23 velutuotantomallien kehittämistyötä yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa hyödyntäen rajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia. Tiedontuotanto muodostaa oman erityishaasteensa. Ajantasaisen tiedon tarve korostuu hyvinvoinnin strategisessa johtamisessa. Saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen kunnat tarvitsevat saamelaisten elinoloja ja hyvinvointia koskevaa tietoa sekä indikaattorien kehittämistä toimintojen kohdentamiseksi ja palvelutarpeen ennakoimiseksi. Lisäksi valtion hallinto tarvitsee tietoa yhdenvertaisuuden toteutumisen seurantaan. Näitä koskevat toimenpiteet on välttämätöntä saada käyntiin mahdollisimman nopeasti. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen saamelaisyksikön toiminnalle tulee turvata riittävä rahoitus ja vahvistaa henkilöstöresursointia saamelaisyksikön ohjausta ja ammatillista tukea tulee kehittää yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä edistetään: Poske-päivät Sajoksessa 2012 Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman II ( ) valmistelu saamelaisyksikkö tarjoaa asiantuntemusta ja osallistuu aktiivisesti ohjelman laatimiseen Saamenkielisten ja kulttuuriin perustuvien palvelujen saatavuuden ja kehittämisen turvaaminen Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeelle (SaKaste) on saatu rahoitus vuosille Hanke on valmisteltu saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa käytyjen yhteistyöneuvonpitojen pohjalta. Se on PaKaste II -hankkeen itsenäinen osa-hanke ja tekee suunnitelluin osin yhteistyötä sen kanssa. Saamelaisyksikön suunnittelija ja saame- 23

24 laiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri toimivat asiantuntijatiiminä hankekoordinaattorille. SaKaste -hankkeen tavoitteena on: Juurruttaa ja levittää osaksi saamelaisten kotiseutualueen kuntien toimintaa Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö -hankkeen aikana kehitettyjä toimintamalleja: a. saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman täytäntöönpano, materiaalipankki, välineet ja menetelmät saamelaiseen lastenneuvolatoimintaan b. saamelaisvanhusten parissa tehtävä kotipalvelutyö ja dementiapotilaan hoitoketju Kehittää tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenteessa ja arvioida kehitetyt toimintamallit yhteistyössä PaKaste II -hankkeen kanssa. Saamelaisen osaamisen vahvistaminen SaKaste-hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä saamelaisalueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista koskien saamen kieltä ja kulttuuria kulttuurisensitiivisen osaamisen tarjoaminen Posken dialogisten verkosto- ja ryhmätyömenetelmien kehittämistyöhön (konferenssi Rovaniemellä) sekä aikuissosiaalityömenetelmien kehittämiseen (konferenssi Rovaniemellä) Tutkimusyhteistyö yhteistyö THL:n ym. tutkimus-, koulutus- ja kehittämistahojen kanssa tiedon tuottamiseksi saamelaisten elinoloista sekä saamelaisten hyvinvointi-indikaattorien luomiseksi 24

25 STM:n rahoittaman saamelaisten palvelutyytyväisyyskyselyn toteuttaminen yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa SaKaste-hankkeen kautta välittyvien saamelaisten sosiaalija terveyspalvelujen tutkimus- ja opetustarpeiden välittymisen koordinoiminen alan toimijoille yhteistyö alan oppilaitosten kanssa tutkimustarpeiden kanavoimiseksi opinnäytetöiden aiheiksi ja asiantuntemus niiden toteutuksessa sekä tutkimushankeyhteistyö (OuY, Giellagas, Thule instituutti ALK, LaY sosiaalityön oppiaine, RAMK, TOKEM) Saamelaiskäräjien tavoitteiden edistäminen KASTE IIohjelmassa suunnittelija osallistuu KASTE II-ohjelman mukaiseen kehittämistyöhön, hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä pyrkii vaikuttamaan saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiin toteuttaa kehittämishankkeita ja edistää saamelaiskäräjien asettamia tavoitteita KASTE II ohjelmassa suunnittelija on jäsenenä PaKaste II hankkeen ohjausryhmässä ja neuvottelukunnassa Yhteistyö saamelaisalueen kuntien kanssa suunnittelija osallistuu Posken järjestämiin kuulemistilaisuuksiin ja neuvonpitoihin saamelaisten kotiseutualueen kunnissa koskien saamelaisten palvelujen järjestämistä ja kehittämistä (mm. KASTE II hankehakua) sekä SaKastehankkeen alussa suoritettavaan kuntien kehittämistehtävien määrittelyyn suunnittelija tarjoaa asiantuntijaosaamista ja pyrkii aktivoimaan kuntia saamelaisten hyvinvointipalvelutuotantoa ja sen kehittämistä koskevaa hanketoimintaan sekä tarjoaa asiantuntemusta saamelaisnäkökulman huomioimiseen hyvinvointikertomuksessa 25

26 Pohjoismainen yhteistyö SaKaste -hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä Tenojokilaakso -kehittämishankkeen kanssa kulttuurisensitiivisten menetelmien kehittämisessä yli valtakunnan rajojen THL:n Turussa järjestämän 10. Pohjoismaisen Kansanterveyskonferenssin ( ) tuloksena sovittiin pohjoismaisen yhteistyön lisäämisestä saamelaisia koskevan terveystutkimuksen ja osaamisen lisäämiseksi. Saamelaisyksikkö osallistuu THL:n kokoaman saamelaisasiantuntijatiimin toimintaan. EU:n Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveys kumppanuuden (NDPHS) yhteyteen perustetun Indigenous Mental Health, Addictions and Parenting (IMHAP TG) konferenssi- ja hankesuunnitteluun osallistuminen Videovälitteinen yhteistyöseminaari Storfjordin kunnan kanssa kulttuurisensitiivisten menetelmien kehittämiseksi monikulttuurisissa paikallisyhteisöissä Järjestöyhteistyö Kaste II -ohjelman mukaisesti järjestöyhteistyö pyritään integroimaan osaksi kehittämistoimintaa: SaKaste-hankkeessa kehitetään varhaiskasvatuksen ja vanhustyön kulttuurisensitiivisiä työmenetelmiä ja palvelutarjontaa yhteistyössä Anaraškiela searvi rs, Saa mi Nue tt rs ja SámiSoster rs ym. saamelaisjärjestöjen kanssa jatketaan kehittämisen kestävän tukirakenteen luomista saamelaisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa: kulttuurisensitiiviset verkosto- ja ryhmätyömenetelmät 26

27 2 RESURSSIT Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosittain valtionavustusta osaamiskeskusten toimintaan. Osaamiskeskustoimintaan on varattu n. 3,5 milj. euroa. Valtionavustus jakautuu eri osaamiskeskuksille suhteessa väestöön (80%) ja pinta-alaan (20%). Posken perustoimintaan on myönnetty vuonna 2012 valtionavustusta euroa. Valtionavustuksesta on määrätty euroa erityisvaltionavustukseksi saamenkielisten palveluiden kehittämiseen. Lisäksi erillistä rahoitusta on saatu projektirahoituksilla mm. EU-rahoituksen ja Kasterahoituksen kautta. Lapin läänin kunnat ovat osallistuneet Posken Lapin toimintayksikön perustoiminnan rahoitukseen 0,168 /asukas. Lapin yliopisto toimii osaamiskeskuksen oikeushenkilönä, koordinoiden yhteisen neuvottelukunnan avulla toimintayksiköiden toimintaa ja huolehtien keskushallintoon päin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen asemasta, rahoituksesta ja toiminnallisista edellytyksistä. Poske/Lapin toimintayksikkö: Perushenkilöstö koostuu kehitysjohtajasta, sosiaalityön kehittämispäälliköstä ja suunnittelijasta. Lisäksi eri hankkeissa toimii noin 25 työntekijää, joista osa on 50% kehittäjätyöntekijöitä joko sosiaali- tai terveydenhuollossa. Kehittäjätyöntekijät toimivat Lapin eri kunnissa. Hankkeita on meneillään kolme: 1) Taatusti turvassa -kylien kehittämishanke (EAKR) 2) Pakaste2 - jatkohanke (KASTE) ja 3) TUKEVA Lapin osahanke (KASTE). Poske/Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö: Perushenkilöstö koostuu sosiaalipalveluiden professorista, sosiaalityön kehittämispäälliköstä ja hallintojohtajasta. Lisäksi eri hankerahoituksella on rekrytoitu 2 tutkijaa. Poske/Saamelaisyksikkö: Saamelaisyksikössä työskentelee suunnittelija Saamelaiskäräjien yhteydessä Inarissa. 27

28 Liite 1 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on osa valtakunnallista osaamiskeskusverkostoa. Valtakunnallisesti osaamiskeskustoimintaa koskeva laki (1230/2001) ja asetus (1411/2001) on tullut voimaan vuoden 2002 alusta. Poske on Lapin yliopiston, Saamelaiskäräjien, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun muodostama sopimuspohjainen organisaatio, jota ohjaa ja johtaa neuvottelukunta. Poske on yksi yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu kolmesta alueellisesta toimintayksiköstä: Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksiköstä sekä Saamelaisyksiköstä. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Lapin yliopisto toimii Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen oikeushenkilönä, jonka kautta Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen rahoitus välittyy. Lapin yliopisto koordinoi yhteisen neuvottelukunnan avulla Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin toimintayksiköiden sekä Saamelaisyksikön toimintaa

29 Pohjois-Suomen sosiaalialan neuvottelukunta: Edustaa koko Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta Koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaa ja päättää sitä koskevista yhteisistä asioista Linjaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan painopisteet Toimintayksiköillä on omat alueelliset ohjausryhmänsä, jotka koostuvat alueiden keskeisimmistä toimijoista. Toimintayksiköiden hallinnoivat tahot (Kolpene, Oulun seudun ammattikorkeakoulu) asettavat määräajaksi toimintayksiköiden ohjausryhmät, jotka valvovat ja ohjaavat toimintaa. Saamelaisyksikön ohjausryhmänä toimii Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta.

Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäminen

Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäminen TOIMINTAKERTOMUS 2013 Poske / Lapin toimintayksikkö Lapin toimintayksikkö on kehittänyt erityisesti sosiaali- ja terveysalan asiakastyötä, hyvinvoinnin edistämistä ja tiedontuotantoa sekä välittää alan

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II (jatkohanke) 1.10.2011 31.10.2013 Lappi, SaKaste, Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 30.10.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 17.11.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois 2 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015)

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) 6.6.2016 Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 8.6.2016 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

AJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö

AJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö AJANKOHTAISFOORUMI 13.10.2016 Rakenteellinen sosiaalityö ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI Hannu Lyly Asta Niskala Kehittäjäasiakastoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa Asiakaskehittäjät & kokemusasiantuntijat

perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa Asiakaskehittäjät & kokemusasiantuntijat Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II (jatkohanke) 1.10.2011 31.10.2013 Lappi, SaKaste, Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous

Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous 29-4-2008 KASTE - 23.4. aluejaoston kokous Toimeenpanosta: - 24.4 annetaan valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Sosiaalialan osaaminen Lapissa

Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sosiaalialan osaaminen Lapissa Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa -seminaari 15.4.2016, Rovaniemi Tarja Kemppainen, Lapin yliopisto Asta Niskala, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Maria

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

KASTE-OHJELMA POHJOIS-SUOMEN ALUEELLINEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015. Alueellinen johtoryhmä Kaste-ohjelma, Pohjois-Suomi

KASTE-OHJELMA POHJOIS-SUOMEN ALUEELLINEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015. Alueellinen johtoryhmä Kaste-ohjelma, Pohjois-Suomi KASTE-OHJELMA POHJOIS-SUOMEN ALUEELLINEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 Alueellinen johtoryhmä Kaste-ohjelma, Pohjois-Suomi 1 Sisältö 1. TAUSTA JA TARKOITUS... 3 2. POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Saamelaisyksikkö Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa

Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa 26.9.2011 Lapin PaKasteen ohjausryhmä Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla 26.-27.8.2009 Onko sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan suunta muutoksessa? Eija Koivuranta ja Martti Lähteinen, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Saamelaisyksikkö Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Posken ajankohtaista. Pohtimo Asta Niskala

Posken ajankohtaista. Pohtimo Asta Niskala Posken ajankohtaista Pohtimo 26. 27.5.2015 Asta Niskala virtu.fi -palvelutarjotin kokoaa Lapin asukkaille sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen, mahdollistaa useiden järjestelmien käytön palvelutuotannossa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Virtu.fi sähköiset palvelut. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske)

Virtu.fi sähköiset palvelut. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Virtu.fi sähköiset palvelut Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Virtu.fi toimijat S7- järjestelmän tekninen tuottaja Mawell Oy Sähköisen ajanvarauksen tekninen tuottaja

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala VISIO Lapissa valitsee vahva tahtotila hyvän vanhuuden turvaamiseen. Toiminnassa mukana olevissa asiakaspalveluyksiköissä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli

Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Kostamo-Pääkkö Kaisa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus P-S Kaste - perusterveydenhuoltoa,

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA Maria-Liisa Nurmi, Anne Alavillamo, Arto Rautajoki, Matti Rekiaro, Anna-Kaisa Pusa, Kirsti Svahn, Teemu Puolijoki, Marko Rossinen Taustatietotyöryhmän tehtävä Kartoittaa

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO 8.9.2015/Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Missä vaiheessa ollaan OSKEJEN VALTAKUNNALLINEN HANKE VALMISTEILLA 2 Ohjausvelvollisuus 35

Lisätiedot

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2012 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 5.4.2012 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot