MAATALOUDEN TALOUSRAKENNUSTEN KUSTANNUKSISTA JA NIIDEN OSUUDESTA TUOTANTOKUSTANNUKSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUDEN TALOUSRAKENNUSTEN KUSTANNUKSISTA JA NIIDEN OSUUDESTA TUOTANTOKUSTANNUKSISSA"

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 16 PUBLICATIONS OF TE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARC INSTITUTE, FINLAND, No. 16 MAATALOUDEN TALOUSRAKENNUSTEN KUSTANNUKSISTA JA NIIDEN OSUUDESTA TUOTANTOKUSTANNUKSISSA SAMULI SUOMELA MATIAS TORVELA SUMMARY: ON TE COSTS OF FARM BUILDINGS AND TEIR IMPACT ON PRODUCTION COSTS ELSINKI 1969

2 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 16 Publications of the Agricultural Economics Research Institute, Finland, No. 16 MAATALOUDEN TALOUSRAKENNUSTEN KUSTANNUKSISTA JA NIIDEN OSUUDESTA TUOTANTOKUSTANNUKSISSA SAMULI SUOMELA MATIAS TORVELA Summary: On the Costs of Farm Buildings and Their Impact on Production Costs elsinki 1969

3 Sisällys Sivu Alkulause 1 Johdanto 3 II Yleistietoja tutkituista rakennuksista 8 Tutkittujen talousrakennusten jakaantuminen eri rakennustyyppeihin 8 Rakennetun tilan jakaantuminen eri käyttötarkoituksiin 11 III Talousrakennusten rakentamiskustannukset vuosina Rakentamiskustannuksen muodostuminen 15 Eri kokoisten talousrakennusten rakentamiskustannukset 16 Rakennusaineen vaikutus rakentamiskustannuksiin 20 Rakentamiskustannukset tilavuusyksikköä j nautayksikköä kohti 23 Rakennettu tila nautayksikköä kohti 23 Rakentamiskustannus tilavuusyksikköä kohti 26 IV Rakennushankkeen rahoitus ja kustannusarvioiden suhde todellisiin rakennuskustannuksiin 29

4 V Talousrakennusten kustannusten vaikutus tuotantokustannuksiin 35 Vuotuiskustannusten laskeminen 35 Talousrakennusten kapasiteetin hyväksikäyttö 38 Vuotuiskustannukset ja pidettävä karjamäärä 43 Vuotuiskustannukset tuotettua maitokiloa kohti 45 VI Tulosten tarkastelua 49 Kirjanllisuusluettelo 55 Summary 56 Liitetaulukot 60

5 Alku lause Maatalousministeriö on myöntänyt Uaatalouden taloudelliselle tutkimuslaitokselle määrärahan tutkimusta varten, jonka tarkoituksena on selvittää rakennuskustannusten suuruutta ja osuutta maataloustuotannossa yleensä sekä minkälaisiksi rakennuksista aiheutuvat kustannukset käytännössä muodostuvat mm. tuoteyksikköä kohti. Kun tutkimus oli suunniteltu toimeenpantavaksi niillä viljelmillä, joille maanviljelysseurojen toimesta on tehty rakennussuunnitelmat, myönsi ministeriö samalla tutkimusta varten tarvittavan aineiston keräystä varten Maatalousseurojen Keskusliitolle määrärahan. Tutkimuksen ovat suunnitelleet ja suorittaneet professori SAMULI SUOMELA ja maat.ja metsät.tri MATIAS TORVELA. Tutkimuslaitoksen toimesta tapahtuneessa aineiston keruussa on avustanut agronomi EIKKI LUOSTARINEN suorittaen lisäksi pääasiallisesti kertyneen aineiston tarkistuksen ja numerokäsittelyn. Osan tutkimusaineistosta, nimittäin tutkittujen rakennusten rakennuspiirustukset kustannusarvioineen, tutkimuslaitos on saanut Maatalousseurolen Keskusliiton rakennusosastolta. Maatalousseurojen Keskusliitto ja maanviljelysseurat ovat myös auttaneet tutkimuslaitoksen suorittamaa aineiston keräystä, jonka kenttätyön ovat suorittaneet pääasiassa maatalousneuvojat. Tutkimusta valvomaan maatalousministeriö määräsi maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen hallituksen seka yliarkkitehti TOIVO ANTTILAN. Tutkimuslaitoksen hallitukseen kuului tutkimusta suoritettaessa puheenjohtajana professori RURIK PIKALA

6 - 2 - ja jäseninä maatalousneuvos MATTI ANNILA, maatalousneuvos EINO LÄDEOJA, professori ANTTI MÄKI, professori K.U. PIKALA, professori MARTTI SIPILÄ ja professori SAMULI SUOMELA. Tutkimuksen kestäessä on sen suorittajilla ollut lisäksi tilaisuus neuvotella mm. Asutushallituksen, Maatalousseurojen Keskusliiton ja Työtehoseuran rakennusasiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksen englanninkielisen lyhennelmän on kääntänyt hum.kand. JARMO JAAKOLA. Tutkimuksen tekijät kiittävät kaikkia niitä henkilöitä, laitoksia ja järjestöjä, jotka ovat antaneet apuaan tutkimuksen suorittamisessa ja siten vaikuttaneet tämän tutkimuksen valmistumiseen. Tekijät

7 - 3 - I JODANTO Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää maatalouden talousrakennusten rakentamiskustannuksia ja rakennusomaisuudesta aiheutuvia vuotuiskustannuksia. Todellisiin viljelmäkohtaisiin tietoihin perustuen pyritään selvittämään, kuinka suuriksi rakentamiskustannukset ovat muodostuneet käytettäessä eri rakennusainoita ottaen samalla huomioon erilaisia rakenteellisia ratkaisuja. Samoin tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin viljelmän koko ja viljelmällä oleva eläinmäärä ovat vaikuttaneet talousrakennusten suunnitteluun, erilaisten ratkaisujen valintaan ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Aineiston sallimissa rajoissa on selvitetty myös rakennusten vuotuisia kustannuksia eri viljelmillä. Edelleen tutkimuksessa kiinnitetään huomiota rakennettujen uusien rakennusten taloudelliseen hyväksikäyttöön tutkituilla viljelmillä sekä rakennushankkeen rahoitukseen. Samoin tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon viljelijäperhe itse on ottanut osaa rakennustöihin, Tutkimustehtävän suorittamista varten tutkimuslaitos sai käytettäväkseen Maatalousseurojen Keskusliiton rakennusosastolta lähes 700 eri puolilla maata sijaitsevan viljelmän talousrakennuksien rakennussuunnitelmat ja rakennuspiirustukset. Useassa tapauksessa t-ehty suunnitelma käsittää vain osan viljelmän talousrakennuksista ja siihen kuuluu suunniteltu kotieläinrakennus ja ainakin osa viljelmällä tarvittavista varastotiloista. Uusia talousrakennuksia suunniteltaessa on luonnollisesti otettu huomioon kussakin tapauksessa viljelmällä suunnittel hetkellä jo olevat muut käyttökelpoiset rakennukset, kuten ladot, aitat, kalustovajat, kellarit, saunat jne. Tämän vuoksi rakennussuunnitoimien ja suoritetun lisätiedustelun perusteella, joka koski pääasiassa vain rakennussuunnitelman toteuttamista, ei ole ollut mahdollisuutta laskea viljelmän kaikkien talousrakennusten rakentamiskustannuksia ja arvostella maatalouden koko rakennus omaisuut-

8 - 4 - ta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Tutkimuslaitoksen toimesta lähetettiin lisätiedustelu maanviljelysseurojen välityksellä paikallisille neuvojille, jotka selvittivät kullakin viljelmällä rakennussuunnitelman toteutumisen ja hankkivat tietoja käytetyistä rakennustarvikkeista ja muista rakennuskustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä tiedustelussa hankittiin tietoja myös maataloustuotannosta. Tutkimuslaitos lähetti mainitun lisäticdustelun 686 viljelmälle. Tutkimuksesta oli jätettävä osa tiloista pois sen vuoksi, että tutkimuksen kohteena olevat rakennustyöt olivat aloittamatta tai olivat tiedustelua suoritettaessa vielä huomattavasti kesken. uomattavasti pienempi määrä oli hylättävä sen tähden, että käytettävissä olevien muistiinpanojen vuoksi tiedot olivat liian puutteellisia. Tiedustelussa mukana olleista viljelmistä on tutkimukseen voitu ottaa mukaan yhteensä 423 viljelmää eli 67 % niistä viljelmistä, joille mainittu yksityiskohtainen lisätiedustelu lähetettiin. Tutkimusta suunniteltaessa kävi ilmi, että rakennussuunnitelmat,maan eri osien kesken poikkeavat eräiltä osin oleellisesti toisistaan. Tästä syystä ja ottaen huomioon erot maataloustuotannon luontaisissa edellytyksissä ja tuotannon rakenteessa maan eri osien kesken, muodostettiin kaksi tutkimusaluetta. Vaikka muodostetut alueet maataloudellisesti eivät ole yhtenäisiä, on suoritettu jako katsottu kuitenkin perustelluksi. Maan pohjoisosia ei ole voitu ottaa tähän tutkimukseen mukaan, koska pyydetyt tiedot tärkeimpien kustannusten osalta olivat puutteelliset ja vastausprosentti oli alhainen. Mainitun kahden alueen kesken jakaantuvat tutkimuksessa mukana olevat viljelmät seuraavasti (vrt. kartta 1).

9 Etelä-Suomen alue Varsinais-Suomen maanviljelysseura Satakunnan ämeen-satakunnan ämeen läänin Itä-ämeen Länsi-Karjalan Etelä-Pohjanmaan Etelä-Suomen alue Viljelmien luku Keski-Suomen alue Mikkelin läänin maanviljelysseura Kuopion Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Keski-Pohjanmaan Kajaanin Keski-Suomen alue Viljelmien luku Koko tutkimusalue 423 Rakennuskustannuksia ja viljelmän maataloutta koskevat tiedot maatalousneuvojat pyrkivät saamaan viljelmiltä todellisten muistiinpanojen ja maksettujen laskujen ja tositteiden avulla. Rakennuskustannusten ilmoittaminen perustui pidettyyn täydelliseen kirjanpitoon Etelä-Suomen alueella kuitenkin vain 16 ja Keski-Suomen alueella 17 viljelmällä. Muilta viljelmiltä saadut tiedot perustuvat osittaiseen kirjanpitoon ja erilaisiin

10 SUOMI. TILASTOKARTTA s. ] FINLAND. STATISTIKKARTA \, Pnentekin I u"`" Serukeski Kartta 1. Tutkimuksessa käytetty alue jako.1ap 1. Research regionk--- \ r 1 Q,k1 \ \ Y- 1 \ ': p Rovaniemen mlk ROVANIEt Petkosennion ITESAIJÄRVI Kemi ijari en mlk Sone? "\- Remo Poivalkoski elluot " Muhos Puitasjerd titel,pm Puolan Surmaa, Imi Keski- / Suomi ''Central RAAE erproanni Petterin Ketola / KAJM.Nr St,tk6M0 Kuhmo KOKK GAMIAKARLE 1.1VIRSK Raitinen, Bao JAKOBSTAO PiETARSAAR UU NYKARLEBk, SIWRLE TV VrI P o ints/1 /lihaksia f LA",pup / E4 AJO K Nsa;l?" Kudos. tonajok J Mem Lasti- nn sisu Pestin Rei servi Keilan Pihtipudas Stiuronsi a). Raulmnerek fiutiteles Pielinen " / Juhla Maeninke.1- \ Kemi Teno )...,. ' Pohnikod \ Ci Vesent ittuln \ Ku pi X" 5.0.." ')..1EKSA t \ EN $.6),,n4 \Suonenjoki ---- I". up.i \90ENSU Nis Touposeeve KASKO KASKINE 4. KRISTINESTA KRISTNANKAUPUNKI Etelä-. uomi South. Finland Kauhajoki Virret Teisko Joutss artolo Yti jatikinn onsniotrihk 1 ) MIKKELI.) %Menoin Ant:-. 018Lrj Puninal Ristiin S.JKave Ruokolohli Tonmesinik Kitee RAUM. 0USIKAURUW(1.Sdkula 'rinne VesTehti Jaipalsontin. 5'"- teipolla iqumts J%A tii / y PRgENRANTA /-7 UUSANK8SITI. Luorneki "Fitgiin BrtInti: o OSte n Korpi, NOUVO Korppup, " e AL RIO) 0. MAANMITTAUSALLITUKSEN KARTOGRAFINEN TQIMISTO Xa""i RI I INKA(k, VENP,A;r,. f3,0pk0 "r9k\ Vlby("AY , RaN 1.1:4-11g) ARISL N64:5 --kiraim/saari 12.2 Filfgen I ANKO T24 119k1 ELSINGFORS is k meno 25. Volikolehti INA aapnaanri ".0"(.) ' jt (»m Imees.----ine.n mmehdeusinaenne=.* V!' MA ANMITTAUSA L LiThlt< 5 K ivipamo. EL I te i.19.46

11 muistiinpanoihin. Maataloutta koskevat tiedot perustuvat pääasiassa muistiinpanoihin varsinaisella neitoviljelypuolella. Maidon tuotantoa koskevat tiedot on useassa tapauksessa saatu meijereiden antamista tositteista tai tarkkailuyhdistystiedoista. Rakennussuunnitelmat ja piirustukset on laadittu vuosina ja käytännölliset rakennustyöt on toteutettu vuosina Tutkimuksessa esitetyt kustannukset ovat täten luvun loppuvuosien ja 1360-luvun alkuvuosien palkka- ja hintatason mukaisia.

12 II YLEISTIETOJA TUTKITUISTA RAKENNUKSISTA 1. Tutkittujen talousrakennusten jakaantuminen eri rakennustyyppeihin Rakentamiskustannukset vaihtelevat rakennuksen tilavuuden, pohjapinta-alan, rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen yms. seikkojen vuoksi. Edellä mainittujen ja niihin verrattavien tekijöiden ohella rakentamisesta aiheutuvat kustannukset riippuvat luonnollisesti myös käytetystä rakennusmateriaalista ja siitä tasosta työhön ja tarvikkeisiin nähden, millä tavoin suunnitelmaa on toteutettu. Tutkimuksen kohteena oleviin kaikkiin talousrakennuksiin kuuluu kotieläimille varattu osa ja rakennuksiin on yleensä sijoitettu myös moniin muihin käyttötarkoituksiin varattuja tiloja. Jo tästä syystä on selvää, että rakennukset ovat suunnittelultaan niin pohjaratkaisuun kuin valittuun rakennusmateriaaliinkin nähden verraten epäyhtenäisiä. Jotta tyypiltään täysin erilaisia rakennuksia ja niitä vastaavia kustannuksia voitaisiin edes tyydyttävästi verrata keskenään, on eri yhteyksissä käytetty tutkimusaineisto luokiteltu eri rakennustyyppeihin ja tarpeen mukaan tarkasteltu näitä eri tyyppisiä rakennuksia mm. rakennustilavuuden mukaan luokiteltuina. Koska kotieläimille varattu osa, käytännöllisesti katsoen kaikissa tapauksissa navetta, muodostaa perusosan tutkituissa rakennuksissa, on ryhmittely suoritettu navettaosan rakentamistavan ja rakennusmateriaalin perusteella. Näissä ryhmissä on edelleen tarkasteltu erillisinä, eri tyyppisiä rakennuksia riippuen siitä, miten rehuvarasto on sijoitettu rakennukseen. Monessa tapauksessa näyttää rehutilojen järjestelyillä olleen huomattavaa vaikutusta muutenkin rakentamis tapaa valittaessa.

13 - 9 - TäsSä tutkimuksessa, jossa rakennuskustannusten selvittely on keskeisellä sijalla, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi ryhmitellä talousrakennukset puurakenteisiin ja kivirakenteisiin. Mikäli navettaosa on suunniteltu puusta, on siihen liittyvät rehutilat käytännöllisesti katsoen kaikissa ratkaisuissa sijoitettu maan tasoon. Kivirakenteisissa on erotettu eri ryhmiks±. rakennukset riippuen siitä, ovatko rehutilat maan tasossa tai parvella. Lisäksi kivirakenteiset rakennukset on jaettu sen mukaan, onko välikatto rakennettu puusta vai betonista. Koska rakentamiskustannukset riippdvat huomattavassa määrin rakennuksen koosta, on tutkimusaineistoa analysoitaessa käytetty suuruusluokkaryhmittelyä rakennuksen koko tilavuuden perusteella. Talousrakennusten tilavuudet ja pohjapinta-alat on mitattu rakennuspiirustuksista ja niihin työn toteuttamisvaiheessa tehdyt muutokset on pyritty tarkistamaan suoritetulla lisätiedustelulla. Rakennuksen neliömäärät on laskettu ulkomittoina. Väliseinät lämpimässä tilassa on luettu lämpimään tilaan kuuluviksi ja kahden eri tyyppisen rakennusosan väliseinien vaatima tila on jaettu kyseistenosien kesken, Kotieläinosan korkeus on mitattu lattian päältä välikaton yläpintaan. Välikatottomiin ja parvella oleviin rehuvarastoihin on luettu kaikki vesikaton alapuolella oleva rakennus tila Etelä-Suomen tutkimusalueella 193:sta tutkitusta talousrakennuksesta 101 GIL 521 on kivirakenteisia rakennuksia, joilla on rehulato maan tasossa, Vastaavia puurakenteisia on 49 eli 25 % koko lukumäärästä. Keski-Suomen alueella on 230 talousrakennuksesta 123 eli 53 1 kivirakenteisia, joilla rehutilat on suunniteltu maan. tasoon. Puurakenteisia tällä alueella on 75 eli 33 % koko aineistosta. Kaikkien eri tyyppisten rakennusten lukumäärä kummallakin alueella ja koko tutkimusalueella ilmenee taulukosta 1.

14 Taul. 1. Talousrakennusten rakennustyyppi sekä varsinaisen navettaosan rakennusaine rakennussuuruusluokittain. Etelä-Suomi Navettaosan Rakennus- Rakennusten lukumäärä rake rakennusaine tyyppi tilavuuden vaihdellessa Alle m 3 m 3 m 3 m 3 m m 3 Yhteensä Puurakenteiset Rehulato maan tasossa Kivirakenteiset 7? "- välikatto Rehulato puu parvella "- välikatto -?I _ betoni 1 2 9, Yhteensä $ Keski-Suomi Puurakenteiset Rehulato maan tasossa Kivirakenteiset - I? "- välikatto Rehulato puu parvella v! välikatto - I? - betoni Yhteensä Koko tutkimusalue Puurakenteiset Rehulato maan tasossa Kivirakenteiset "- välikatto Rehulato puu parvella "- välikatto betoni Yhteensä

15 2. Rakennetun tilan jakaantuminen eri käyttötarkoituksiin Tutkimuksen kohteena olevissa talousrakennuksissa, kuten yleensä nykyisin maataloudessa keskitetysti rakennetuissa rakennuksissa, rakennuksen perusosan muodostaa kotieläinsuoja, Talousrakennuksiin on suunniteltu kotieläinsuojan lisäksi rehuvarastoja, kalustosuojia, viljan säilytystilaa, AIV-torneja ja eräissä tapauksissa myös saunoja. Rakennuksen sisältämään kokonaistilaan on luettu kuuluvaksi myös lantala, mikäli se on katettu ja rakenteellisesti muutenkin talousrakennukseen kuuluva (vrt. taul. 2). Rehuvarastoista on todettava, että niiden yleisyyttä oheisessa taulukossa ei voida arvostella laskemalla yhteen ne tapaukset, joissa on rehutilaa 1. kerroksessa ja parvella, sillä samassa talousrakennuksessa voi olla rehuvarastoksi va= rattua tilaa molemmissa. Rehuvarastoihin on eräissä tapauksissa jouduttu lukemaan vähäisessä määrin muutakin varastotilaa, ellei sitä ole voitu lukea muihin tässä mainittuihin tiloihin. Rehuvarastojen koko tilavuus sitä vastoin kokonaisuudessaan muodostuu 1. kerroksessa ja parvella olevista tiloista yhteensä. Tutkituista talousrakennuksista suurin osa on tilavuudeltaan m 3 ;vrt. kuvia 1). Eri alueiden välisistä eroista voidaan havaita, että Keski-Suomen alueella tutkimusaineistossa on suhteellisesti paljon, n, 60 96, pieniä m 3 :n talousrakennuksia, kun vastaava )suus Etelä-Suomen alueella on n. 30 %. Tulosten suhteen on huomattava, että varsinkin suurempia talousrakennuksia koskevat tiedot koskevat vain muutamaa tapausta. Kuitenkin tutkimuksen kannalta on katsottu aiheelliseksi pitää nämä suhteellisen suuret rakennukset omina ryhminä, koska ne rakenteellisesti poikkeavat usein huomattavasti toisista ja niitä edustavat kustannuserät ovat siten mielenkiintoisina vertailukohteina. Eri rakennusosien yleisyydestä voidaan taulukon 2 perusteella todeta, että kalustosuoja Etelä-Suomen alueella keskimäärin on ollut 107:11ä eli vähän yli puolella kaikista rakennuksista. Ka-

16 kpl Number of farm buildings ; 12 Etelä.,,Suomi Southern Finland Li Keski-Suomi Central Finland 80 6 Rakennusten 3 tilavuus, m Total volume of the building, m 3 _4 Alle' 500-' elool Yli Kuvio 1. Eri kokoisten talousrakennusten yleisyys tutkimusaineistossa. Diagram 1. The frequeney of farm buildings cf different sizes in the material, examined, lustosuoja on pienemmissä rakennuksissa harvemmin sijoitettu suunniteltuun talousrakennukseen kuin suuremmissa. Myös Keski- Suomessa kalustosuoja on ollut lähes yhtä yleinen kuin maan eteläosissa. Viljavarasto molemmilla alueilla on ollut yleisempi suuremmissa rakennuksissa kuin pienemmissä. Tämä johtuu siitä, että suuremmat rakennukset on suunniteltu suuremmille viljelmille, joilla viljanviljelyn yleisyydestä johtuen on ollut enemmän tämänlaatuisen varastotilan tarvetta. Rakennukseen sijoitettu AIV-torni on ollut lähes kaikissa suuremmissa talousrakennuksissa. Sitä vastoin pienimpiin talousrakennuksiin se on suunniteltu vain harvoissa tapauksissa. Tämä johtunee ilmeisesti siitä, että pienet talousrakennukset ovat useimmiten puusta rakennettuja. Katettu lantala on ollut Keski- Suomessa melkein jokaisessa rakennuksessa suurinta suuruusluokkaa lukuun ottamatta. Tässä luokassa on tosin vain muutama rakennus. Etelä-Suomessa katettu lantala on kuulunut harvoin uuteen talousrakennukseen.

17 13 W 0,-.1 zt CD CD.. CO CD CD U) CD 0-- co co 1-1 r-i r-i 0 I C\I CD u) CO CD 00 ol o CO CD 03 CO 0- Loi Csl CD CO 0).0D Cr) Zr u) UD LO CO (' LO 0-- rd. 4-4 (ri P-1 0)... C C J CO C) r-i CY) CD CD LO LCi 0V r-i CO r- 0-- CO 0-- 0), CO Ls) 4-, " ro r...3 Qx3 f4 00 W 4-, W --1 c--i :0 rd W 4-, 4-, rö CO =1-- 0V CD CO ('4 CD CO CO CD 0) CO 0) 0) CD CO r-i r-1 0) 00 =1- Cs4 r-1 c\] c I r.-- CO 03 CD CD CD c).... CD CD CD CD 0) 03 CD CD rr 0,1 CD CO cr) CD C,1 r LO u) (V CD CD UO C\I CD 0-- OD 0) CD C - r-i 0) 0) CD CD r- CD U) CO u) C3 Zt :0 1._ 0 0,,,,.-., (:4 W (1) (1) co - O P, ft', 4-'...; rj ri c)\" :rd rd 43-0 CD CD UD CD CO CD 0 CD CD (000 u) U) ud CD C- (1) r-1 CO CO 0) 10 CD CD 03 U) CO CO u) e9 Ln Ln co CO CO 0) CD CD LO C- CO CD CD CD LO LO CD CD CO cfl CO CO CD CD CO 0) 0.1 CD (ID u) cd 00 U) CD CD 0) CD r-i C LO CD CD LO CO CD C-- Cs! CD 03 CO CD CO 0) 0-- (0 0'- CD LO r-1 0) =1" C,J CO CO CO rl CD CD =Y CD 000. (00) 0) CD CO 0-- LO CO LO LI) CO :rd co40 4-, o rs?, :rd (f) rö +3 0D g 0 c\c, C r-i 4-) 4-) 1 E 0> 0 r--)1-1 :P-1 ".i,,-. *,-- rd i rd 0 r._ Y., :rd ) 3 r-i 00 E W rd -:I,P Cr.) -I-',2, F-1 W rd > r-i rd r-, 4-, (fl r 1 P-[ :=-1 r--y > U) 0 Ii , 4-, 0\c, 0) W (0-0)0 PI 4-) iuj rd r-i r-1 r:-i r-i rd P4 rd r-> 0 1 Q.) rd u) r: 0 Q.) r-i 1--) CO r.") 0 44 r-i r-i r-i 4-) r-1 CL) >0 P4 4-) r..., (1.) I r'j r-i,3 (I.) «I' ri. 1--) :I" Ii -I-' Cn r-i,..0.ci-t - E ),-S?. CO V-- CD Lr) ( r- 0) 03 u) CD CO CO 1-1 CO CD 0) U) 03 UD CD cs! (\r c0) co c,4 0) (\I co c0 LCD er) Cr) 00 CO zt OD 0) 0) CO CO u) CO U) CV C! L-0 LC) CD (.0 CO LI) CO CO cn co co 00 0) 0,3 0.; 0) 0V CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD r-4 r D 0.! CO C-- 0,1 0) UD co c.; CD C\J CO 0V 0) 0V CO CO CV 1-1 QD.7.1- CO CV CD U0 0V 0) C\I CD CD CD 0,4 14) CD CD Zt rt CD CD CD ri CD CO C J (\I UD CO 0.1 Li) 1 r-i k.) (1) 0) 0--- Cs.,J 1 Cr> r-1 Ui LO Zt 00 I (4) 0) CD CD LI) =t r-i cp IX) Lo (0(Y) LI) 00 (0 CD CD CD CD r 0) QD CD (D 0)..d.3-0': (--4 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD, F Cr) =j- CO =t ) Z1" CV r-i CO 0) 0) :t CM 00 Cs-1 C C\I CO u) LO CO CV 0-- GO 0) r-1 LO CD 0) 0D CO W Csl 03 CO CD LO.3- UD 03 cr> i (-10 Zt" U) C - 0V 4--) 00 ( CO 0 C) 0) 0 U) u) 0) (0 4 rl CO (N co cr) r-, r-i CD Q LO CO 0-- (0 00 r co LO CO C V ('10) u) u) CD CO CD CD CD CD CD CD CD CD r4r CD CD CD 0-- CD 0) (4-- 0) CD CD UD Cs.1 CD CD 0D 0-- zt CD U) 0,f CD 0) CO Cr> r-1 CD CD rd rd r-) rd co 0 e-1 ci r-i tri rs?, rd cd rri r rr; r-) 0 13 tri 00 ci qlr CD CD cn cn 03 CD 03 0) 0) 0) LO 0) CD 0,/ 1 QJ ; I 1 I CD 0(0 CD CO CD CD CD CD CD, U) 03 CD LOI r CV CV rd

18 Rehuvarastoista voidaan todeta, että suuremmissa rakennuksissa kummallakin alueella on ollut rehuvarastoja yleisesti sekä ensimmäisessä kerroksessa että parvella. Pienempiin rakennuksiin, etenkin Keski-Suomessa, on sijoitettu rehuvarastoja suhteellisen harvoissa tapauksissa parvelle. Sauna on sijoitettu myös varsin yleisesti talousrakennukseen molemmilla alueilla. Eri käyttötarkoituksiin varattujen tilojen keskimääräiset tilavuudet on esitetty liitetaulukossa 1. Talousrakennusten keskikoko koko tutkimusaineiston mukaan on ollut m 3. Etelä- Suomessa keskikoko on ollut m,3 ja Keski-Suomessa m3. Eri rakennusosien yleisyyttä ja kokoa arvosteltaessa on muistettava, että usealla viljelmällä on aikaisempia vanhempia rakennuksia, joita tässä tutkimuksessa ei ole tarkasteltu.

19 III TALOUSRAKENNUSTEN RAKENTAMISKUSTANNUKSET VUOSINA Rakentamiskustannuksen muodostuminen Rakentamiskustannus muodostuu toisaalta rakentamiseen käytetyistä tarvikkeista ja toisaalta työstä, josta pääosan muodostaa ihmistyö ja vähäisessä määrin erilaisiin siirtotöihin tarvittava traktori- ja hevostyö. Rakennustarvikkeista aiheutuva kustannus koostuu ostetuista ja omalta tilalta saaduista tarvikkeis ta, tavallisimmin puutavarasta. Ihmistyökustannus maatilatalouden rakentamisessa muodostuu maksetuista palkoista ja arvioidusta oman työn arvosta. Rakentamiskustannuksia koskevat tiedot perustuvat tutkimuslaitoksen lähettämän tiedustelun tuloksiin, Tiedustelussa selvitettiin erikseen käytetyt rakennustarvikkeet ja työkustannus (vrt, liite 1). Tarvikkeista tiedusteltiin erikseen ostetut ja omalta tilalta saadut tarvikkeet. Työkustannuksesta kysyttiin maksettujen palkkojen määrä ja arvio oman perheen työn käytöstä. Samoin kysyttiin tiedot hevos- ja traktorityön käytöstä. Useissa vastauksissa on erikseen mainittu sekä määriä että hintoja koskevat tiedot, joten on voitu tarkistaa suoritettuja arviointeja. Vastausten luotettavuutta pyrittiin lisäämään myös sillä, että tiedustelulomake on yleensä täytetty viljelijän ja maatalousneuvojan yhteisvoimin. Rakennuskustannusten luotettavuutta on pyritty tarkistamaan vertaamalla yksityistapauksia keskenään eri tyyppisissä rakennuksissa. Useat tiedot perustuvat tilalla pidettyyn kirjanpitoon ja muistiinpanoihin. Mikäli tehdyt merkinnät tiedustelussa ovat olleet puutteellisia eikä niistä ole voitu lisätiedustelullakaan saada tarpeellisia lisätietoja, jätettiin kyseiset tapaukset pois tutkimusaineistosla. Lisäksi kunkin rakennuksen osalta on ollut käytettävissä neuvontajärjestöjen tekemäänrakennussuunnitelmaan liittyvä kustannusarvio, joka on helpottanut todellisten rakennuskustannusten luotettavuuden arvostelua.

20 Rakentamiskustannukset eivät kuitenkaan joka kohdassa ole täysin toisiinsa verrattavia. Eroja esiintyy jonkin verran mm. eri rakennusten viimeistelytöissä. Vaikka rakennus on ilmoitettu täysin valmiiksi, saattavat eräät viimcistelytyöt olla osittain kesken tai ovat laatutasoltaan erilaisia ja siitä johtuen toisistaan kustannuksiltaan poikkeavia. Lisäksi suoritetun työn ja käytetyn materiaalin laatueroista johtuvia kustannusten eroja esiintyy tietenkin koko rakennussuunnitelman toteuttamisessa eri tapausten kesken, 2. Eri kokoisten talousrakennusten rakentamiskustanukset Tarvikekustannuksen osuus koko rakentamiskustannuksesta on ollut noin 60 % ja työkustannuksen osuus noin 40 % keskimäärin kaikilla tutkituilla talousrakennuksilla. Erot eri kokoisten rakennusten kesken ovat ryhmien keskiarvoina olleet varsin pieniä (vrt. taul. 3). Pienemmät talousrakennukset (koko tilavuus alle 500 m 3 ) ovat tulleet maksamaan vuosien hinta- ja kustannustasossa Etelä-Suomen alueella keskimäärin noin mk, Tästä summasta on omalta tilalta saatujen tarvikkeiden osuus mk ja ostotarvikkeet mk eli tarvikekustannus yhteensä mk. Maksettujen palkkojen määrä tällaisissa rakennuksissa on ollut mk ja viljelijäperheenjäscnten oman työn arvo mk. Lisäksi on käytetty omaa traktoria ja hevosta yhteensä 157 mk:n arvosta. Tällaisten pienten talousrakennusten keskikoko on ollut noin 300 m 3, josta lämmintä tilaa 54 % eli noin 160 m 3. Kokonaispinta-ala tällaisilla rakennuksilla on ollut keskimäärin noin 100 m 2, johon on luettu myös rakennukseen kuuluvan lantalan pohjapinta-ala. Tällaiseen rakennukseen voidaan sijoittaa tutkimuksessa käytettyjen normien mukaan 5.5 nautayksikköä (vrt.tau1.4).

21 ,X CO CO CO CV 1-1 0) 07 QD UD CO CD CV u) CO u) r--i (D7 CD CV 00 CO Css OD CV CO 03 CO CO CO Zi" =t" 03 (0 OD (0 (0 CV CO ( CO CV CO C, r-1 U7 CD 07 rs..- CV CV CV CO rl CO QD CO r-1 CV co CO Cs QD 00 OD CD 1-1 cv CO Zt 00 CV CV CD QD CO CD 00 rs (CD CO cn uo =1- =I- CO (0C) Ess 00 CD CV 07 U7 00 CO =1- o r-i Ess 00) 0)00 GS 00 CD cn CD r- r-1 0, zt 0) CO Yhteensä UD zt CO 03 CD r U7 r-] ID_Cs- 07 CO CV CV CO CO (- ('-1 CV..7f" CO rs CD 07 r-i CO U7 CV (00) jj.- U7 Ess CD 00 CO rs CV UD 0)0-- QD r--1 CO CV (I) CV =f" CO Iss 00 U7 C, Cs-.."d" CD CO U7 QD CV U7 rs 117 U7 CD CO Li) :0 +J X CV CO =1-1.0 u) OD CD QD 1-1 zt" CO 0- CV QD LO CD C7 :=1" OD 07 CO OD QD 07 CO CO cv u, CO QD CO QD QD U7 CD CO Cv OD (0(Y) Ess CV r-1 CO 1.4) r, Ei co LO CD CD CD CO CO 1-4 r-i CV CO CV CD LJO LO CV CD QD U7 CO (-0(0 rs CV CV CV ('4 03 ('4 03 U7 CV =1- CO rs CD CD CO 07 r- uo CO Cfl CV CV Cv CV r-i co U, OD CV CO CD Ess Zt QD CO CO CD 07 -:1" U7 CO LID Cr) 07 CV (0 (0 CV UD OD CD LCD Ess CD r- 0) 1.00) =t" CO CO CO U7 C0 CD Cr) CV rl r, CD Iss CD r--1 r--1 CV CV CV C,1 C\I CO CO CO r cs4 (I() 0,1 co CD CV Cr) 07 CD 1-17 CO CV U7 07 CV 07 cv CO 1 r- r- CV CD CO CD CD 07 CO 0 cro QD (CD QD CO CO ('3 03 CV CD CO r--1 u, CV CO (0 (0 CO Cs 1.00) (- 0) co 1-1 U7 CO CV CV CO CD Css r-i CID CD CV QD CV CO CV r-1 CD CD CD CV CO E rl c..j co r--i rl GO L.0 QD QD CV r- CV QD. 0, (0 03 0) Ess CD LO U7 U7 U7 CO U7 U) LO L0.Z.- CV r, CO CV CD CV CO C, CO 00 (0 0- Li" (0 0) 07 CV CO CD LO CV CO QD CD ess C.I ('3 03 ('3D C CO 4- CO Cvl Cv Cr, CO CO 00 co. 0/000M CO 1-1 CD CD CO ('4 03 u) 0 CID QD CO U7 QD (0 0 r 0) 0, ) CD CO CO CO LI") 0--- C.1 CO C\I 03 0) 0-- (C C) 1-1 ca r4rr CO CO CD QD UD CV 07 CO CO CO CO 1-1 OD co 0 ) CD 00 CD 1-1 (-, (0 (0 CV CO = CO r--1 CO cv U7 CO CO 0-, U7 07 CO CO U7 CO 07 rs OD CD 07 CO CO LO co (003(Y) r--i1-1 QD CV 07 CO co Go r r-1 L.0 r-1 r-1 r-1 r-1 r- cv oo ('4 03 o cn CO CO CD' zj- CO r, CO r-1 CO Ui cv 0 0-) Iso co r '3) 0) r- r- cv co es CO ('4 03 CV 0) 0') Cr) 07 CD CD L7('4 Zr U7 CD Z1" Cs- Cs (0 0-- CV 1-1 co CO r4 cv 07 CO Zi" r- CO 4--' X W CO CV 07 rs CV 07 CO ('4 (0 CO CV c0 cv co r r-1.. r-i 4-i Q.),-C-: rii (/) C) 0, 0, 0) 0), CD 07 CD 03 0) Ei ) en CO Cr),..., CD 07 CD 07 CD (00)..=1" 07.:i". U7 07 Z.t CD Zt fl CO r-i r-1 CV E CV ', (1 Ci CD CD CD CD 0,1 a) CD X CD CD 0 CD CD W 0 r-i LO 0 LO CD U7 (I) 0 CD CD CD CD LO CD U7 CD LO 104 <1 rl cl C\i C\1 <I,' r CV CV Keskim.(yht.)230 CD CD rs CD 07 Ess :t CD CD U7 CV 1-1 Kes k im.(yht. )4 23

22 Samankokoinen pieni rakennus Keski-Suomen alueella on tullut maksamaan noin mk eli lähes 10 % vähemmän. Ero näyttää johtuneen tarvikekustannusten alhaisuudesta. Vastaavasti voidaan todeta, että noin 10 nautayksikölle suunniteltu talousrakennus Etelä-Suomen alueella on tilavuudeltaan m 3, josta on lämmintä tilaa 330 m 3 eli 26.1 % koko tilavuudesta. Tällaisen rakennuksen kustannukset ovat olleet keskimäärin mk, josta tarvikekustannuksen osuus mk ja työkustannuksen osuus mk. Keski-Suomen alueella samankokoinen rakennus on tullut maksamaan mk, josta tarvikekustannuksen osuus on ollut mk ja työkustannuksen osuus mk. Edelleen havaitaan, että esimerkiksi noin 16 nautayksikölle suunniteltu ja tilavuudeltaan m 3 :n talousrakennus Etelä- Suomessa on tullut maksamaan kyseisien vuosien hintatasossa mk, Keski-Suomessa vähän isompi talousrakennus, johon laskelmallisesti mahtuisi noin 17 ny, on maksanut vastaavasti mk. Kummallakin alueella on lisäksi muutamia talousrakennuksia, 3 joiden kokonaistilavuus on ollut yli 2 500m. Etelä-Suomen alueel- la näiden kolmen rakennuksen sisältämä laskelmallinen ny-määrä on ollut keskimäärin 19 ny ja koko rakennuskustannus mk. Keski-Suomessa tähän suuruusluokkaan on kuulunut 4 rakennusta, joihin keskimäärin voitaisiin sijoittaa 27 ny:ä. Näiden keskimääräiset rakentamiskustannukset ovat olleet mk. Talousrakennusten rakentamiskustannuksista yleensä voidaan todeta, että vaikka pieniä eroja esiintyykin eri alueiden kesken, ei selvää kustannuseroa näi den alueiden kesken ole havaittavissa. Erot, jotka esiintyvät tarvikekustannuksissa, saattavat johtua rakennusten erilaisista varusteista ja rakennusten yleisestä laatutason vaihteluista. Sitä vastoin voidaan todeta, että oman työn osuus työkustannuksesta Keski-Suomen alueella on ollut selvästi korkeampi kuin maan eteläosissa. Samoin omalta tilalta saadun puutavaran 11~ on ollut suhteellisesti suurempi Keski-Suomessa kuin Etelä-Suomessa.

23 Taul. 4. Yleistietoja tutkituilta tiloilta ja rakennetuista rakennuksista. Rakennuksen m 3 Alle Tilan peltoala,ha , Etelä-Suomi Talousra- Lämmintä- Pohjan pintakennuksen 3tilaa ala2 tilavuus , Rak.lask, ny Wlärä Keskim Keski-Suomi Alle , , Keskim Koko tutkimusalue Alle , Keskim

24 Rakennus aineen vaikutus rakentamiskustannuksiin Eri tyyppisten talousrakennusten rakentamiskustannusten tarkastelu on katsottu tarkoituksenmukaiseksi suorittaa käyttäen edellä mainittua rakennusten koko tilavuuteen perustuvaa suuruusluokkaryhmittelyä (tau1.5). Rakennusmateriaalin valinta pienissä talousrakennuksissa ei näytä vaikuttaneen selvästi rakentamiskustannusten kokonaismäärään. Jos verrataan keskenään puisia ja eri tavoin rakennettuja kivirakenteisia rakennuksia varsinkin Etelä-Suomen alueella, ei selviä eroja ole havaittavissa samankokoisten rakennusten kesken. Keski-Suomen alueella tosin m 3 :n rakennukset, joiden navettaosa on kivestä ja rehulato parvella, ovat maksaneet mk enemmän kuin rakennukset, joissa rehutilat on sijoitettu maan tasoon. Keskikokoisissa talousrakennuksissa, joiden koko tilavuus on vaihdellut m 3, Etelä-Suomen alueella puurakenteisten rakennuskustannukset ovat olleet korkeammat kuin kivirakenteisten. Keski-Suomessa taas tämän suuruusluokan rakennuksissa puurakenteisten perustamiskustannus on ollut selvästi alempi kuin eri tyyppisten kivirakennusten kustannukset. Vähän suurempien rakennusten (koko tilavuus m 3 ) rakentamiskustannuksista taas voidaan todeta, että ne ovat tulleet puusta rakennettuina selvästi halvemmiksi kuin kivirakenteisina. Näyttää siltä, että suurempien kivirakennusten perustuskustannukset ja rakennuksiin liittyvät muut ratkaisut ovat nostaneet rakentamiskustannuksia. Luvuista voidaan edelleen todeta, että suuremmissa rakennuksissa ei näytä olevan suurta vaikutusta kokonaiskustannuksiin sillä, millä tavoin rehulato rakennukseen on sijoitettu. Yli m 3 rakennuksia on aineistossa niin vähän, että tämän suuruusluokan rakennuksista ei voitane tehdä johtopäätöksiä.

25 er) cp 03 0 CD CO 00 CV CD CO 03 OD 03 U3 u3 CO A 00 CD CO =t" 0 0 CV CO C> 1! r 0 r Ei r r1 OO c3 CD r--i r r cv Cr) W =t- CD N r-i Cr) 0) -1 r--1 CO =1- Co rr U) CO CD CV CV CV CD r 0) CV 03 u3 CD cv - =t CD CD cv cv cv cv CD -P c\! P-4 w 00 co i en.- o.))1- >3 X ni CD 0) U I I.-- '--- cv r- I,---1 c> W,S-', 0 CO r-1 Cr) (l r-> 24 Lo r1,4,-, cv I 1 0 re P., C) E-1 1 n,2, CO R CO 03 CO OD 03 CD W Lo CO C) CO P: zt. X rd r-.:i- -1 (Nl ' 0 I X..'", 1-1 CO cn X c rd X e.) CV 01 0: CO KJ cp rz E,2, cp cs.,1 1 I r--i 4-> rd 1.. (Nl Lo zt 0) Ei r-)x W 2 CD u3 CD 0) CO Zi CV CD CO CO CD co CO CD CO CO zt CO CO CO CO 04 CO N I N cr) co 0-) CV L-C) CD.1- CO (DL') r-i 1 0 N CV CO CV U3 CD CO CO CO 0 0 0) C., CO L-0-1 0) CV, CO r-i r- cocd Lo 1-1 CO CO c-) ctj 0-) cn cd C) rd 0 4-) R rd CO i,c; CO re CO CV u) rd 0) i I W cn.- -P 0) X 0:5-1 cn co r--1 Go U) c) co X :rd E I d X W CO 0"; 0) C..! GO 1 0 tdi EX 1--1 t CV w c.) >. i i.--1 rd 4-1 i )-1 0 rd P-. r CD -I-) 1 E --. E-1.1--)X 0 0 0)4) 1 i r._ i CCD u). rd E i ,g :1"1:5 w cv cv 1 :t >) o-) i I (f) c0 CO z1 CO 0) n 0) r< rd _:i- -I--) --, -P 11.:1 j en rd I rd W )--1 r--1 r-1 r-i rtl 0 1C4 E,&: 0 I -) 0 1 I Erd r--i r-i 0 ej. n, c D,--i LI; o-) Ei r-1 ) X 1-1 CO rd (I). -P w o 1 w c Lo o -> C;) rd cn,2, fd -1 r- co co _d- -1--, cn g 1--1 cn kt,! i [I X 0.1! 1 w 4-) c> U) LI) i i.-1 0 rd P-. Lo L..-.. CN Ei 1 r---,,-s,' 1-1 '-' CV u3 CO CD CD CO CV CV CD u3 00 CO CD 03 CD LO. f- r Cv r-i ev LO -1 Cv- Kes k i-suomi c\ilcd 00 0) Cv ev co CD CO u3 0) CD r-i r-i CO CO CO CD r CO CD CDCDOD CD 0 0) 0) C-- CD co (0 03 rl cv zirr Cr) CD CD CDCv- CO CO Koko tut k imusalue CO 1-0 Lr) =1- CV CD CDCDCD Cv 0) CO Cv 1.13 CD cr) Cv- r-i CDCD CD er) =1- CV CO CO 03 cv co co u3 -h CV CO CD r r CD 00 CO CD CO ur) CD U3 CO CV CD U3 UD r-i rl 00 CO C, 03 C0 00 CD r-1 r ^1 r-i CO r CO c0 CO 1 1 CO CD cv r--1 r--i CV CO 1a011 non Porl e) 1 co <P:1 m ao en co 4 oa na eq

26 Yhteenvetona voidaan todeta, että pienet talousrakennukset, joiden tilavuus on ollut alle 500 m 3 la jotka on suunniteltu keskimäärin 5.3 ny:lle, ovat tulleet maksamaan mk keskimäärin koko tutkimusalueella. Yleensä nämä pienet rakennukset on tehty kaikki puusta tai siten, että navattaosa on ollut kivestä ja puinen rehulato maan tasossa. Sellaiset talousrakennukset, jotka on suunniteltu keskimäärin 7.4 ny:lle ja ovat kokonaistilavuudeltaan m 3 ovat maksaneet Etelä-Suomen alueella.keskimäärin mk eikä rakennustyyppi ole selvästi vaikuttanut rakentamiskustannuksiin. Sitä vastoin Keski-Suomen alueella tämän kokoisten talousrakennusten osalta voidaan todeta, että puurakenteiset ja sellaiset kivirakenteiset, joissa rehulato on maan tasossa ovat maksaneet mk sekä sellaiset kiviset talousrakennukset, joissa rehulato on sijoitettu parvella, mk. Sellaiset rakennukset, joiden kotieläinosa on suunniteltu 10.5 ny:lle, ovat maksaneet Etelä-Suomen alueella mk, Tässä ryhmässä puurakenteiset ovat tulleet kaikkein kalliimmiksi. Keski-Suomessa taas tämänkokoisten rakennusten kustannukset ovat vaihdelleet mk. Täällä puurakenteiset ja kivirakenteiset, joissa rehulato on maan tasossa, näyttävät tulleen selvästi halvemmiksi kuin parvelliset kivirakennukset. Kokonaiskustannuksissa ei olo tämän aineiston perusteella ollut suurta eroa kummallakaan alueella keskikokoisissa rakennuksissa rakennetaanko se joko m 3 :n tai m:n suuruiseksi. Tässä tutkimusaineistossa suurimmat rakennukset, tilavuus m3ja joihin voidaan sijoittaa keskimäärin 16.2 ny, ovat maksaneet puurakenteisina Etelä-Suomessa noin mk ja Keski-Suomessa mk, Samankokoiset kivirakenteiset ja rehulato maan tasossa Etelä-Suomessa ovat maksaneet keskimäärin mk ja Keski-Suomessa mk. Sellaiset, joissa rehulato on sijoitettu parvella, ovat olleet jonkin verran kalliimpia, joskin tiedot perustuvat vain muutamista rakennuksista saatuihin tietoihin. Yli m 3 :n talousrakennuksia on tutkimusaineistossa ollut yhteensä vain 7 ja niitä vastaavat kustannukset on esitetty myös taulukossa 5.

27 Rakennusaine ja rehuladon sijoitus epäilemättä vaikuttavat rakennuskustannuksiin. Noin 80 %:11a tutkituista tiloista rehulato onkin sijoitettu maan tasoon, mikä on ilmeisesti alentanut kustannuksia. Puurakenteisten rakennuskustannus on yleensä pienempi kuin kivirakenteisten, joskaan esitetyt keskiarvot rakennustyylgeittäin eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä rakennusten suuruus luokittainen jakautuma on erilainen. Ainakin väliseinien ja sisustuksen kevyt rakentamistapa lienee edullista, sillä tällöin mm, rakennuksen muuttaminen teknillistä kehitystä ja tuotantosuunnan muutosta vastaavaksi on helposti toteutettavissa. Se, että kivirakenteiset rakennukset, joissa rehulato on sijoitettu parvelle, ovat tulleet kalliimmiksi, johtuu mm. siitä, että tällaiset ratkaisut vaativat parempaa perustusta ja näissä rakennuksissa useat ratkaisut on suoritettu raskaampaa rakentamistapaa käyttäen. Lisäksi näiden sisustus- ym. työt saattavat olla laadullisesti paremmin suoritettuja ja varustukset monipuolisempia. 4. Rakentamiskustannukset tilavuusyksikköä ja nautayksikköä kohti a. Rakennettu tila nautayksikköä kohti Jotta eri talousrakennuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia voitaisiin paremmin verrata keskenään, on rakennuksen kapasiteettia mitattu mm, sen perusteella, miten paljon nautayksiköitä voitaisiin rakennukseen sijoittaa, mikäli rakennettu tila käytetään kokonaan hyväksi. Rakennusten ny-määrät on saatu siten, että rakennuspiirustuksissa suunnitellun ja rakennetun yhden lehmän ja hevosen parsipaikan on katsottu vastaavan yhtä nautayksikköpaikkaa. Karsinassa pidettäviksi suunniteltujen eläinlajien määrän

28 ja jakaantumisen perusteella on laskettu montako m 2 karsinatilaa tarvitaan nautayksikköä kohti. Tämä luku on vaihdellut yleensä m 2 /ny:n välillä. Jakamalla karsina-alaksi suunniteltu ala saadulla luvulla ja lisäämällä se parsissa pidettävien eläinten ny-määrään on saatu rakennuksen sisältämä ny-paikkamäärä. Eri eläinten tarvitsemaa karsina-alaa laskettaessa ja eri eläinlajeja nautayksiköiksi muunnettaessa on käytetty seuraavia perusteita (vrto myös SIPILÄ ja ANTTILA 1960). Eläinlaji Karsinaalaa m2/ eläin Eläimiä/ ny Työhevoset, yli 4 v Ty - 5 alle 4 v Lypsylehmät iehot Vasikat Sonnit - 1 Lampaat, yli 1 v II - -,alle 1 v Karjut Emakko ja pahnue Lihotussiat Kanat, yli 6 kk Käyttäen perusteena rakennuksen sisältämää ny-yksikkömäärää on eri kokoisissa rakennuksissa koko tilavuus, siis varasto- yms. tilat mukaan luettuina, vaihdellut nautayksikköä kohti Etelä- Suomen alueella m3 ja Keski-Suomen alueella m 3 (vrt. tau1.6). Rakennuksen koko tilavuus nautayksikköpaikkaa kohti on suuremmissa rakennuksissa huomattavasti suurempi kuin pienemmissä. Suuremmissa rakennuksissa rehutilat ja yleensä muut kuin välittömästi kotieläimille varatut tilat nautayksikköä kohti ovat vaatineet huomattavasti enemmän tilaa keskitetystä rakennussuunnitelmasta huolimatta. Aineistoa tarkastelemalla voidaan toisaalta todeta, että tiloilla, joille on suunniteltu pieni talousrakennus, on ollut käytettävissä suhteellisesti runsaammin muita entisiä talous rakennuksia etenkin korsirehuvarastoja.

29 Taul. 6. Rakennuksen koko tilavuus m 3 /ha ja m 3 /ny ja lämpimän osan tilavuus m 3 /ny Rakennuksen m 3 Rakennusten luku Etelä-Suomi Koko tilavuus Lämmin tila m 3 /ha m 3 /ny 1) m 3 /ny 1) Alle ' Keskim Keski-Suomi Alle Keskim, Koko tutkimusalue Alle Keskim, ) Rakennuksen laskettua ny-paikkaa kohti

30 Mikäli tarkastellaan pelkästään lämmintä tilaa ny-paikkaa kohti, voidaan todeta sen vaihtelevan varsin vähän, ellei oteta huomioon Keski-Suomen alueen aivan pieniä talousrakennuksia ja muutamaa Etelä-Suomen alueen yli m3:n rakennusta. Lämmintä tilaa on rakennettu keskimäärin 32 m3 nautayksikköä kohti. Taulukkoon 6 on vertailun vuoksi laskettu myös rakennuksen koko tilavuus viljelmän peltohehtaaria kohti. Etelä-Suomen alueella peltohehtaaria kohti rakennettu tila on vaihdellut rakennuksen koosta riippuen keskimäärin m 3 ja vastaavasti Keski-Suomen alueella m 3. b. Rakentamiskustannus tilavuusyksikköä kohti On selvää, että rakentamiskustannukset kokonaisuudessaan lisääntyvät rakennuksen koon mukaan. Rakennuksen taloudellisen käytön kannalta on kuitenkin mielenkiintoista saada selville rakennettujen talousrakennusten rakentamiskustannukset tilavuusyksikköä kohti. Kustannusten vaihteluista tilavuusyksikköä kohti saa kuvan tarkastelemalla perustamiskustannuksia rakennuksen koko kuutiomäärää kohti. Tällöin on kuitenkin pidettävä mielessä, että eri kokoisten rakennusten sisältämä tila ei jakaannu tasaisesti eri osien kesken. Rakentamiskustannukset m 3 kohti ovat olleet eri alueilla ja koko tutkimusalueella keskimäärin seuraavat. Rakennuksen tilavuus, m 3 Etelä-Suomi mk/m 3 Rakentamis kustannus Keski-Suomi Koko tutkimusalue mk/m 3 mk/m 3 Alle Keskim ,

31 Tämän tutkimuksen mukaan yhden kuutiometrin rakentaminen keskimäärin koko tutkimusalueella vuosien hintatason mukaan on tullut maksamaan mk. Tiloittaiset vaihtelut huomioon ottaen pienten rakennusten kuutiometri Etelä-Suomen alueella on maksanut noin 24 mk ja suurimpien rakennusten noin 9.50 mk. Keski-Suomessa pienimmissä rakennuksissa yksi kuutiometri on tullut maksamaan mk ja suurimmissa 7.73 mk. Kaikkien rakennusten keskimääräiset rakentamiskustannukset kummallakin alueella ovat olleet lähes samat. Tilakohtaiset vaihtelut rakentamisku,,tannusten suuruudessa samankokoisissakin rakennuksissa ovat verraten suuria. Kustannusten hajontaa osoittavasta kuviosta 2, jossa on esitetty kaikkia tutkittuja rakennuksia koskevat tiedot, havaitaan, että esimerkiksi koko tilavuudeltaan noin 500 m 3 :n talousrakennuksen koko rakentamiskustannukset ovat vaihdelleet mk:n välillä ja vastaavasti noin m 3 rakennusten osalta vaihtelu on ollut noin mk.

32 mk Ii V : u 0 ' 'O b0 20' d0 m 3 Rakennuksen koko tilavuus Total volume of the building Kuvio 2. Rdkentamiskustannukset eri kokoisissa talousrakennuksissa, mk/rakennus. Diagram 2. Construction costs of farm buildinps af different sizes, marks per building mk , \ I Etelä-Suomi Southern Finland \/ \ \ --, \ /f, \ / \ / \....,/ / Keski-Suomi \ `, / Central Finland , w co D (N --, N 0->,-1 C, J LO ri ri ri (1) i I I i 1 Lo ri 0, in N m c, < Rakennuksen.ny-mhärä The number of livestock units Kuvio 3. Talousrakennusten rakentamiskustannukset nautayksikköpaikkaa kohti Diagram 3. Construetion costs of farm buildins per livestock unit

33 IV RAKENNUSANKKEEN RAOITUS JA KUSTANNUSARVIOIDEN SUDE TODELLISIIN RAKENNUSKUSTANNUKSIIN Lainojen osuus kokonaiskustannuksista Koska rakennushankkeen rahoitus riippuu viljelijän maksukyvystä, liittyy se tavallisesti läheisesti myös viljelmän kokoon. Tästä syystä 'rahoitusta koskevissa selvityksissä on ryhmitelty aineisto viljelmän peltoalan mukaan. Myös valtion halpakorkoisten lainojen saantimahdollisuuteen vaikuttaa viljelmän koko. Keskimäärin koko aineiston mukaan talousrakennusten kokonaiskustannuksista on rahoitettu lainojen turvin 35 % (vrt. taul. 7). Jos verrataan lainojen määrää ostotarvikkeiden ja maksettujen palkkojen summaan, on lainavarojen osuus näistä viljelmän ulkopuolelle menevistä maksuista vastaavasti keskimäärin kaikilla tutkituilla viljelmillä noin 60 %. Pienemmillä viljelmillä, eräitä poikkeuksia lukuunottamatta, lainavarojen osuus on ollut suhteellisesti suurempi kuin suuremmilla. Valtion lainojen suuruus kaikilla tutkimustiloilla on ollut keskimäärin mk rakennusta kohti eli 71,5 % lainojen koko määrästä. Etelä-Suomen alueella valtion myöntämät rakennuslainat ovat olleet jonkin verran pienempiä kuin Keski-Suomessa eli mk ja 66.2 % lainojen yhteissummasta. Keski-Suomessa valtion lainojen osuus on ollut keskimäärin 76.3 %. Koska kaikki viljelijät eivät ole saaneet halpakorkoista lainaa, eivät kaikkia rakennushankkeita tarkoittavat keskimääräiset lainamäärät anna täysin oikeaa kuvaa valtion lainojen suuruudesta. Sen vuoksi seuraavassa on laskettu kuinka moni eri kokoisista viljelmistä on saanut halpakorkoista valtion lainaa. Kaikista 423 tutkimusviljelmästä 325:11a eli 77 %:11a on ollut tätä lainaa yleisimmän lainakoon ollessa mk. (vrt. taul. 8 ja 9).

34 Taul. 7. Lainojen osuus koko rakentamiskustannuksista sekä ostotarvikkeiden ja maksettujen palkkojen summasta, Etelä-Suomi Viljelmän peltoala Lainojen osuus koko rakentamis- Ostotarvikkeiden ja kustannuksesta, % palkkojen summasta, % Alle 5 ha , , yli 25 1/ Keskimäärin 35, Keski-Suomi Alle 5 ha 40, , P yli Keskimäärin Koko tutkimusalue Alle 5 ha vli 25 32, Keskimäärin

35 Taul, 8. Lainavarojen käyttö rakentamiseen eri kokoisilla viljelmillä. Etelä-Suomi Viljelmän peltoala Alle 5 ha 5-10 F V 15-20?? " yli 25 TT Keskim, Viljel- Rakenta- Ostotar- Lainojen käyttö miä miskus- vikkeet Valtion Muuta Lainavakpl tannus ja pal- halnakork, lainaa roja kat lainaa yht. mk mk mk mk mk Keski-Suomi Alle 5 ha 5-10 ul t? v yli 25 II Keskim Koko tutkimusalue Alle 5 ha 5-10 " " ?? yli Keskim

36 0 0) 41å t.n CO 00 CO L.r) C-- CO CV 0-) CO CO CV r Cr) 1.0 CO 4-) :rd :rd :rd L CN CO CNr rö (0 1 Ln 0)0) 0 0)0) 0 r--1 (JO) c-) C00 0 r2. 'Ci,- (1l 1 rd o (T) 0 (3) 0)0) 0 P :rd cn `,--1 -r-i :Td :rd 1,X E o cr) -.1 rd o cn 03 0).,--I : r1-3 rd P-i r fid 1 0 0) 0)0) r (D C) (0 CO CO c.n (O LO r Ln 0 10 C CO 0) cr) 1-1 CN! 10 rd 0 1 0)0) 00) rd o cn (1.) 4-,,_.. (-\/ cv cn I I C3 0-) C) In 1--; r C I 0-) 10) 0 0-) 0-) r :rd rd rd r-i Ei r-1 c.)0 r-) 11) rd,- - _ :d rn 10 o Lo o 1-0 LO r I r-1 Nl CN CV 0 e) I 1 I 1 W,--1 LI) 0 LO r C \I r.- >) >4

37 Pienemmillä viljelmillä valtion lainoja on ollut noin 80 %:11a lainojen yleisyyden laskiessa viljelmän peltoalan noustessa. Todettakoon, että tutkimusaineisto muodostuu kokonaisuudessaan pienistä ja keskikokoisista perheviljelmistä. Kustannusarvioiden paikkansapitävyys Tutkimusaineiston perusteella on mahdollista arvostella myös suoritettujen kustannusarvioiden paikkansapitävyyttä. Kustannusarviot on suoritettu rakennussuunnitelmia tehtäessä pääasiassa vuonna 1959 ja käytännölliset rakennustyöt on toteutettu vuosina Tästä syystä on eroja niiden kesken jo hintaja palkkatason muutosten johdosta. Samoin kustannusarvioissa ei ole aina otettu huomioon niitä pienehköjä muutoksia, joita on saatettu käytännössä suorittaa alkuperäiseen rakennussuunnitelmaan. Kokonaisuutena katsoen voidaan todeta, että kustannusarviot ovat pitäneet verraten hyvin paikkansa todellisiin rakennuskustannuksiin verrattuna (vrt. tau1.10), Kaikkien rakennusten osalta on erotus vain 365 mk, Pienempien rakennusten kohdalla poikkeamat ovat olleet vain muutamia satoja markkoja. Suurempia eroja on ollut suuremmissa rakennuksissa, joissa käytännössä esiintyy helposti eroja jo suhteellisen pientenkin ratkaisumuutosten vuoksi.

38 Taul. 10. Eri kokoisten talousrakennusten kustannusarviot sekä todelliset rakennuskustannukset. Etelä-Suomi Rakennuksen koko, m 3 Tiloja Kustannus- Rakennus-Erotus. arvio kustannus kesk5.m, kpl mk mk mk Alle Keskim. (193) Keski-Suomi Alle : Keskim, (230) Koko tutkimusalue Alle Keskim. (423)

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 31 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 31 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA ERI TUOTANTOSUUNTAA HARJOITTAVIEN

Lisätiedot

IMMIN AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TIEDONANTOJA 176 1992 TILIVUOSI 1990

IMMIN AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TIEDONANTOJA 176 1992 TILIVUOSI 1990 IMMIN TIEDONANTOJA 76 992 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 990 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE,

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA AATALOUDE TALOUDELLSE TUTKUSLATOKSE TEDOATOJA : 3 TE AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS, 3 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 982 ELSK 98 aatalud taludellis tutkiuslaitks

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/95 AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, EIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1987-199 Jokioinen 1995 ISSN

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/93 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1985-1992 Jokioinen 1993 ISSN 359-7652

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VAKOLA Zial Helsinki Rukkila Helsinki 43 41 61 Pitäjänmai VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 578 Test report Eii va 1. Presto-viljankost

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 TIEDONANTOJA 200 1995

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 TIEDONANTOJA 200 1995 TIEDONANTOJA 200 1995 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE,

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Maatalouden taloudellisen 'tutkimuslaitoksen tiedonantoja M 8. Kirjanpitotilojen tuloksia tilivuodelta 19 66. Helsinki 1968

Maatalouden taloudellisen 'tutkimuslaitoksen tiedonantoja M 8. Kirjanpitotilojen tuloksia tilivuodelta 19 66. Helsinki 1968 Maatalouden taloudellisen 'tutkimuslaitoksen tiedonantoja M 8 Kirjanpitotilojen tuloksia tilivuodelta 9 66 Helsinki 968 Alkusanat Tässä monisteessa esitetään maatalouden kannattavuustutkimuksessa mukana

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA TEDOATOJA 75 992 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 99 AATALOUDE TALOUDELLE TUTKUSLATOS AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS 75 992 TEDOATOJA 75 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 9/92 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 198-1991 Jokioinen 1992 ISSN 359-7652

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967 METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

SALAOJITUKSEN KUSTANNUKSET JA KANNATTAVUUS

SALAOJITUKSEN KUSTANNUKSET JA KANNATTAVUUS MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 81 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 81 SALAOJITUKSEN KUSTANNUKSET JA KANNATTAVUUS MAIJA TOLVANEN

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

VIRALLISTEN LAJIKEKOKEIDEN TULO SYHD ISTELMIÄ 1978. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 13 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

VIRALLISTEN LAJIKEKOKEIDEN TULO SYHD ISTELMIÄ 1978. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 13 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS KASVNVLJELYLATOKSEN TEDOTE N:o 3 TMO MELA, ULLA LALLUKKA, LSA MATTLA JA JOUN KATLA: VRALLSTEN LAJKEKOKEDEN TULO SYHD STELMÄ 978 TKKURLA SSN 0356-7575 SSÄLLYS Sivu. Johdano Seliyksiä

Lisätiedot

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510 VAKO LA Postios. Helsinki RukkIla Puhelin Helsinki 84 78 12 Routatieas. Pita jänmiikl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1954 Koetusselostus 158 Kuva 1 VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen,

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302 /97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 15 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 17 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA CURRENT TOPICS IN AGRICULTURAL

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016

AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 Harjoitustyö: H A L K O M I N E N T I L I K O R V A U K S E

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 / 6 KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 Yleistä KENET Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 05, Alueverkon

Lisätiedot

Yl ä -S a von S O TE kunt a yhtym ä en Kuukausiraportti

Yl ä -S a von S O TE kunt a yhtym ä en Kuukausiraportti Ylä-Savon SOTE K U N T A Y H T Y M A Yl ä -S a von S O TE kunt a yhtym ä en Kuukausiraportti Tammikuu - Heinäkuu 213 Kuukausiraportti heinäkuu 213 Kuntayhtymä Talous Ta 213 Tot.71213 Tot-% Ennuste Toimintatuotot,

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

6.0 13.4 18.5 11.8 12.0 9.1 4.6 3.7 6.7 10.6 1.7 1.7. Riskonkarta 2.8 1.5. Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878:3 5.5 1.9 1.6. Krookkarta 7.

6.0 13.4 18.5 11.8 12.0 9.1 4.6 3.7 6.7 10.6 1.7 1.7. Riskonkarta 2.8 1.5. Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878:3 5.5 1.9 1.6. Krookkarta 7. : Yht. 876:3:0 :20 :20 2:0 3:7 :62 :57 :63 :6 :60 :59 4:66 4:86 3:9 3:20 3:42 3:47 3:2 3:40 3:24 3:0 3:38 3:22 3:8 3:25 3:44 3:43 3: 3:7 3:46 3:7 3:5 3:4 4:87 4:67 4:59 4:65 3:7 3:22 3:39 3:20 3:2 3:8

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2015. 695/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2015. 695/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2015 695/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus rakentamisinvestointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

ole vastaanottotiloja.

ole vastaanottotiloja. Kiinteistd Oy Kalajoen Keidas Karhuojantie 2 90460 Oulunsalo TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.-3122009 1 Yleistai yhtidstii Yhtion omistamissa rakennuksissa huoneistot varattu osakkeenomistajille lomaasunnoiksi.

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti

Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti Tehtävä 1. Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti a) 1 4 b) 1 4 a) - kuvio, annetaan 1,5 p - ympyrä täyttyy neljänneksen kerrallaan, annetaan 1,5 p b) -

Lisätiedot

Kankaretie 7. Jakomäentie 6 Jakomäentie 8

Kankaretie 7. Jakomäentie 6 Jakomäentie 8 26 3. Asuntotuotantokomitea Rakennusohjelmasta valmistui v:n 1968 aikana asuinhuoneistoja asuttavaan kuntoon 77 ja v:n 1969 aikana 132 asuinhuoneistoa. Lisäksi kertomusvuoden aikana valmistui asuttavaan

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ:

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ: KRANPDON TNTT 14.4.2014 LAY/OTK OT: Vst jkseen kysymykseen erllselle pperlle (must merktä nm myös krjnptu"t.u"ppern). ös et vst jhnkn kysymykseen, jätä nmetty vstuspper myös kysesen tehtävän slt' rrävär:

Lisätiedot

Harjoitus 3 (31.3.2015)

Harjoitus 3 (31.3.2015) Harjoitus (..05) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i,j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3

c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3 c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3 e n o n c, i n 28.10.2014 S Ä H K Ö N H A N K IN T A L O U N A IS -S U O M E N K O U L U T U S K U N T A Y H T Y M Ä Mukana ovat Lounais -Suomen Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2 Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2 Perus- ja standardimenetelmän sekä vaihtoehtoisen standardimenetelmän mukaisen vakavaraisuusvaatimuksen laskentaesimerkit

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tiedonantoja N2 4. Kirjanpitotilojen tuloksia, tilivuodelta 1 9 6 3 / 6 4.

Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tiedonantoja N2 4. Kirjanpitotilojen tuloksia, tilivuodelta 1 9 6 3 / 6 4. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tiedonantoja N2 4 Kirjanpitotilojen tuloksia, tilivuodelta 9 6 3 / 6 4 Helsinki 965 Alkusanat Tässä monisteessa esitetään maatalouden kannattavuustutkimuksessa

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering Helsinki Rukkila VAKOLA Helsinki 43 41 61 PltäJänmökl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1963 Koetusselostus 473 Test report WÄRTSILÄ-VÄKILANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY V/Ii1C:n) PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1203 RYHMÄ 13 VUOSI

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta

Mielipiteet ydinvoimasta Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 12 Pauli Minkkinen 22262 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 28.2.-12.3.12 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 02

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Aluetehokkuusluvun

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Uusi sairaala -hankkeesta

Lausunnon antaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Uusi sairaala -hankkeesta Kaupunginhallitus 28 27.01.2014 Kaupunginhallitus 315 20.10.2014 Lausunnon antaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Uusi sairaala -hankkeesta 525/00.04.01/2013 KH 27.01.2014 28 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Hankehakemuksen käsittely ELYssä

Hankehakemuksen käsittely ELYssä Hankehakemuksen käsittely ELYssä Viisarin hankesuunnittelupäivä Suolahdessa 17.3.2015 Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus YLEISTÄ -selvitetään rakentamisen luvan tarve ja ehdot

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 04.05.2010 1 / 6. Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot.

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 04.05.2010 1 / 6. Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot. 1 / 6 Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL 230 33101 Tampere Puh. - Hankkeen yhteenveto Kohteen tiedot Painikuja 7 70840 Kuopio Talon tiedot Runko ja julkisivu Katemateriaali Kerrosluku Pohjan muoto Puurunko-lautaverhous

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella

Lisätiedot

Saarijärven Vesihuolto Oy:n hinnasto 1.1.2016

Saarijärven Vesihuolto Oy:n hinnasto 1.1.2016 Saarijärven Vesihuolto Oy:n hinnasto 1.1.2016 KÄYTTÖMAKSUT Veden myyntihinta /m³ 1,01 1,25 Veden tukkumyyntihinta /m³ 0,56 0,63 PERUSMAKSUT Omakotitalot /vuosi 45,32 56,20 Rivitalot 3-10 huoneistoa /vuosi

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot