MAATALOUDEN TALOUSRAKENNUSTEN KUSTANNUKSISTA JA NIIDEN OSUUDESTA TUOTANTOKUSTANNUKSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUDEN TALOUSRAKENNUSTEN KUSTANNUKSISTA JA NIIDEN OSUUDESTA TUOTANTOKUSTANNUKSISSA"

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 16 PUBLICATIONS OF TE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARC INSTITUTE, FINLAND, No. 16 MAATALOUDEN TALOUSRAKENNUSTEN KUSTANNUKSISTA JA NIIDEN OSUUDESTA TUOTANTOKUSTANNUKSISSA SAMULI SUOMELA MATIAS TORVELA SUMMARY: ON TE COSTS OF FARM BUILDINGS AND TEIR IMPACT ON PRODUCTION COSTS ELSINKI 1969

2 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 16 Publications of the Agricultural Economics Research Institute, Finland, No. 16 MAATALOUDEN TALOUSRAKENNUSTEN KUSTANNUKSISTA JA NIIDEN OSUUDESTA TUOTANTOKUSTANNUKSISSA SAMULI SUOMELA MATIAS TORVELA Summary: On the Costs of Farm Buildings and Their Impact on Production Costs elsinki 1969

3 Sisällys Sivu Alkulause 1 Johdanto 3 II Yleistietoja tutkituista rakennuksista 8 Tutkittujen talousrakennusten jakaantuminen eri rakennustyyppeihin 8 Rakennetun tilan jakaantuminen eri käyttötarkoituksiin 11 III Talousrakennusten rakentamiskustannukset vuosina Rakentamiskustannuksen muodostuminen 15 Eri kokoisten talousrakennusten rakentamiskustannukset 16 Rakennusaineen vaikutus rakentamiskustannuksiin 20 Rakentamiskustannukset tilavuusyksikköä j nautayksikköä kohti 23 Rakennettu tila nautayksikköä kohti 23 Rakentamiskustannus tilavuusyksikköä kohti 26 IV Rakennushankkeen rahoitus ja kustannusarvioiden suhde todellisiin rakennuskustannuksiin 29

4 V Talousrakennusten kustannusten vaikutus tuotantokustannuksiin 35 Vuotuiskustannusten laskeminen 35 Talousrakennusten kapasiteetin hyväksikäyttö 38 Vuotuiskustannukset ja pidettävä karjamäärä 43 Vuotuiskustannukset tuotettua maitokiloa kohti 45 VI Tulosten tarkastelua 49 Kirjanllisuusluettelo 55 Summary 56 Liitetaulukot 60

5 Alku lause Maatalousministeriö on myöntänyt Uaatalouden taloudelliselle tutkimuslaitokselle määrärahan tutkimusta varten, jonka tarkoituksena on selvittää rakennuskustannusten suuruutta ja osuutta maataloustuotannossa yleensä sekä minkälaisiksi rakennuksista aiheutuvat kustannukset käytännössä muodostuvat mm. tuoteyksikköä kohti. Kun tutkimus oli suunniteltu toimeenpantavaksi niillä viljelmillä, joille maanviljelysseurojen toimesta on tehty rakennussuunnitelmat, myönsi ministeriö samalla tutkimusta varten tarvittavan aineiston keräystä varten Maatalousseurojen Keskusliitolle määrärahan. Tutkimuksen ovat suunnitelleet ja suorittaneet professori SAMULI SUOMELA ja maat.ja metsät.tri MATIAS TORVELA. Tutkimuslaitoksen toimesta tapahtuneessa aineiston keruussa on avustanut agronomi EIKKI LUOSTARINEN suorittaen lisäksi pääasiallisesti kertyneen aineiston tarkistuksen ja numerokäsittelyn. Osan tutkimusaineistosta, nimittäin tutkittujen rakennusten rakennuspiirustukset kustannusarvioineen, tutkimuslaitos on saanut Maatalousseurolen Keskusliiton rakennusosastolta. Maatalousseurojen Keskusliitto ja maanviljelysseurat ovat myös auttaneet tutkimuslaitoksen suorittamaa aineiston keräystä, jonka kenttätyön ovat suorittaneet pääasiassa maatalousneuvojat. Tutkimusta valvomaan maatalousministeriö määräsi maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen hallituksen seka yliarkkitehti TOIVO ANTTILAN. Tutkimuslaitoksen hallitukseen kuului tutkimusta suoritettaessa puheenjohtajana professori RURIK PIKALA

6 - 2 - ja jäseninä maatalousneuvos MATTI ANNILA, maatalousneuvos EINO LÄDEOJA, professori ANTTI MÄKI, professori K.U. PIKALA, professori MARTTI SIPILÄ ja professori SAMULI SUOMELA. Tutkimuksen kestäessä on sen suorittajilla ollut lisäksi tilaisuus neuvotella mm. Asutushallituksen, Maatalousseurojen Keskusliiton ja Työtehoseuran rakennusasiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksen englanninkielisen lyhennelmän on kääntänyt hum.kand. JARMO JAAKOLA. Tutkimuksen tekijät kiittävät kaikkia niitä henkilöitä, laitoksia ja järjestöjä, jotka ovat antaneet apuaan tutkimuksen suorittamisessa ja siten vaikuttaneet tämän tutkimuksen valmistumiseen. Tekijät

7 - 3 - I JODANTO Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää maatalouden talousrakennusten rakentamiskustannuksia ja rakennusomaisuudesta aiheutuvia vuotuiskustannuksia. Todellisiin viljelmäkohtaisiin tietoihin perustuen pyritään selvittämään, kuinka suuriksi rakentamiskustannukset ovat muodostuneet käytettäessä eri rakennusainoita ottaen samalla huomioon erilaisia rakenteellisia ratkaisuja. Samoin tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin viljelmän koko ja viljelmällä oleva eläinmäärä ovat vaikuttaneet talousrakennusten suunnitteluun, erilaisten ratkaisujen valintaan ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Aineiston sallimissa rajoissa on selvitetty myös rakennusten vuotuisia kustannuksia eri viljelmillä. Edelleen tutkimuksessa kiinnitetään huomiota rakennettujen uusien rakennusten taloudelliseen hyväksikäyttöön tutkituilla viljelmillä sekä rakennushankkeen rahoitukseen. Samoin tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon viljelijäperhe itse on ottanut osaa rakennustöihin, Tutkimustehtävän suorittamista varten tutkimuslaitos sai käytettäväkseen Maatalousseurojen Keskusliiton rakennusosastolta lähes 700 eri puolilla maata sijaitsevan viljelmän talousrakennuksien rakennussuunnitelmat ja rakennuspiirustukset. Useassa tapauksessa t-ehty suunnitelma käsittää vain osan viljelmän talousrakennuksista ja siihen kuuluu suunniteltu kotieläinrakennus ja ainakin osa viljelmällä tarvittavista varastotiloista. Uusia talousrakennuksia suunniteltaessa on luonnollisesti otettu huomioon kussakin tapauksessa viljelmällä suunnittel hetkellä jo olevat muut käyttökelpoiset rakennukset, kuten ladot, aitat, kalustovajat, kellarit, saunat jne. Tämän vuoksi rakennussuunnitoimien ja suoritetun lisätiedustelun perusteella, joka koski pääasiassa vain rakennussuunnitelman toteuttamista, ei ole ollut mahdollisuutta laskea viljelmän kaikkien talousrakennusten rakentamiskustannuksia ja arvostella maatalouden koko rakennus omaisuut-

8 - 4 - ta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Tutkimuslaitoksen toimesta lähetettiin lisätiedustelu maanviljelysseurojen välityksellä paikallisille neuvojille, jotka selvittivät kullakin viljelmällä rakennussuunnitelman toteutumisen ja hankkivat tietoja käytetyistä rakennustarvikkeista ja muista rakennuskustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä tiedustelussa hankittiin tietoja myös maataloustuotannosta. Tutkimuslaitos lähetti mainitun lisäticdustelun 686 viljelmälle. Tutkimuksesta oli jätettävä osa tiloista pois sen vuoksi, että tutkimuksen kohteena olevat rakennustyöt olivat aloittamatta tai olivat tiedustelua suoritettaessa vielä huomattavasti kesken. uomattavasti pienempi määrä oli hylättävä sen tähden, että käytettävissä olevien muistiinpanojen vuoksi tiedot olivat liian puutteellisia. Tiedustelussa mukana olleista viljelmistä on tutkimukseen voitu ottaa mukaan yhteensä 423 viljelmää eli 67 % niistä viljelmistä, joille mainittu yksityiskohtainen lisätiedustelu lähetettiin. Tutkimusta suunniteltaessa kävi ilmi, että rakennussuunnitelmat,maan eri osien kesken poikkeavat eräiltä osin oleellisesti toisistaan. Tästä syystä ja ottaen huomioon erot maataloustuotannon luontaisissa edellytyksissä ja tuotannon rakenteessa maan eri osien kesken, muodostettiin kaksi tutkimusaluetta. Vaikka muodostetut alueet maataloudellisesti eivät ole yhtenäisiä, on suoritettu jako katsottu kuitenkin perustelluksi. Maan pohjoisosia ei ole voitu ottaa tähän tutkimukseen mukaan, koska pyydetyt tiedot tärkeimpien kustannusten osalta olivat puutteelliset ja vastausprosentti oli alhainen. Mainitun kahden alueen kesken jakaantuvat tutkimuksessa mukana olevat viljelmät seuraavasti (vrt. kartta 1).

9 Etelä-Suomen alue Varsinais-Suomen maanviljelysseura Satakunnan ämeen-satakunnan ämeen läänin Itä-ämeen Länsi-Karjalan Etelä-Pohjanmaan Etelä-Suomen alue Viljelmien luku Keski-Suomen alue Mikkelin läänin maanviljelysseura Kuopion Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Keski-Pohjanmaan Kajaanin Keski-Suomen alue Viljelmien luku Koko tutkimusalue 423 Rakennuskustannuksia ja viljelmän maataloutta koskevat tiedot maatalousneuvojat pyrkivät saamaan viljelmiltä todellisten muistiinpanojen ja maksettujen laskujen ja tositteiden avulla. Rakennuskustannusten ilmoittaminen perustui pidettyyn täydelliseen kirjanpitoon Etelä-Suomen alueella kuitenkin vain 16 ja Keski-Suomen alueella 17 viljelmällä. Muilta viljelmiltä saadut tiedot perustuvat osittaiseen kirjanpitoon ja erilaisiin

10 SUOMI. TILASTOKARTTA s. ] FINLAND. STATISTIKKARTA \, Pnentekin I u"`" Serukeski Kartta 1. Tutkimuksessa käytetty alue jako.1ap 1. Research regionk--- \ r 1 Q,k1 \ \ Y- 1 \ ': p Rovaniemen mlk ROVANIEt Petkosennion ITESAIJÄRVI Kemi ijari en mlk Sone? "\- Remo Poivalkoski elluot " Muhos Puitasjerd titel,pm Puolan Surmaa, Imi Keski- / Suomi ''Central RAAE erproanni Petterin Ketola / KAJM.Nr St,tk6M0 Kuhmo KOKK GAMIAKARLE 1.1VIRSK Raitinen, Bao JAKOBSTAO PiETARSAAR UU NYKARLEBk, SIWRLE TV VrI P o ints/1 /lihaksia f LA",pup / E4 AJO K Nsa;l?" Kudos. tonajok J Mem Lasti- nn sisu Pestin Rei servi Keilan Pihtipudas Stiuronsi a). Raulmnerek fiutiteles Pielinen " / Juhla Maeninke.1- \ Kemi Teno )...,. ' Pohnikod \ Ci Vesent ittuln \ Ku pi X" 5.0.." ')..1EKSA t \ EN $.6),,n4 \Suonenjoki ---- I". up.i \90ENSU Nis Touposeeve KASKO KASKINE 4. KRISTINESTA KRISTNANKAUPUNKI Etelä-. uomi South. Finland Kauhajoki Virret Teisko Joutss artolo Yti jatikinn onsniotrihk 1 ) MIKKELI.) %Menoin Ant:-. 018Lrj Puninal Ristiin S.JKave Ruokolohli Tonmesinik Kitee RAUM. 0USIKAURUW(1.Sdkula 'rinne VesTehti Jaipalsontin. 5'"- teipolla iqumts J%A tii / y PRgENRANTA /-7 UUSANK8SITI. Luorneki "Fitgiin BrtInti: o OSte n Korpi, NOUVO Korppup, " e AL RIO) 0. MAANMITTAUSALLITUKSEN KARTOGRAFINEN TQIMISTO Xa""i RI I INKA(k, VENP,A;r,. f3,0pk0 "r9k\ Vlby("AY , RaN 1.1:4-11g) ARISL N64:5 --kiraim/saari 12.2 Filfgen I ANKO T24 119k1 ELSINGFORS is k meno 25. Volikolehti INA aapnaanri ".0"(.) ' jt (»m Imees.----ine.n mmehdeusinaenne=.* V!' MA ANMITTAUSA L LiThlt< 5 K ivipamo. EL I te i.19.46

11 muistiinpanoihin. Maataloutta koskevat tiedot perustuvat pääasiassa muistiinpanoihin varsinaisella neitoviljelypuolella. Maidon tuotantoa koskevat tiedot on useassa tapauksessa saatu meijereiden antamista tositteista tai tarkkailuyhdistystiedoista. Rakennussuunnitelmat ja piirustukset on laadittu vuosina ja käytännölliset rakennustyöt on toteutettu vuosina Tutkimuksessa esitetyt kustannukset ovat täten luvun loppuvuosien ja 1360-luvun alkuvuosien palkka- ja hintatason mukaisia.

12 II YLEISTIETOJA TUTKITUISTA RAKENNUKSISTA 1. Tutkittujen talousrakennusten jakaantuminen eri rakennustyyppeihin Rakentamiskustannukset vaihtelevat rakennuksen tilavuuden, pohjapinta-alan, rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen yms. seikkojen vuoksi. Edellä mainittujen ja niihin verrattavien tekijöiden ohella rakentamisesta aiheutuvat kustannukset riippuvat luonnollisesti myös käytetystä rakennusmateriaalista ja siitä tasosta työhön ja tarvikkeisiin nähden, millä tavoin suunnitelmaa on toteutettu. Tutkimuksen kohteena oleviin kaikkiin talousrakennuksiin kuuluu kotieläimille varattu osa ja rakennuksiin on yleensä sijoitettu myös moniin muihin käyttötarkoituksiin varattuja tiloja. Jo tästä syystä on selvää, että rakennukset ovat suunnittelultaan niin pohjaratkaisuun kuin valittuun rakennusmateriaaliinkin nähden verraten epäyhtenäisiä. Jotta tyypiltään täysin erilaisia rakennuksia ja niitä vastaavia kustannuksia voitaisiin edes tyydyttävästi verrata keskenään, on eri yhteyksissä käytetty tutkimusaineisto luokiteltu eri rakennustyyppeihin ja tarpeen mukaan tarkasteltu näitä eri tyyppisiä rakennuksia mm. rakennustilavuuden mukaan luokiteltuina. Koska kotieläimille varattu osa, käytännöllisesti katsoen kaikissa tapauksissa navetta, muodostaa perusosan tutkituissa rakennuksissa, on ryhmittely suoritettu navettaosan rakentamistavan ja rakennusmateriaalin perusteella. Näissä ryhmissä on edelleen tarkasteltu erillisinä, eri tyyppisiä rakennuksia riippuen siitä, miten rehuvarasto on sijoitettu rakennukseen. Monessa tapauksessa näyttää rehutilojen järjestelyillä olleen huomattavaa vaikutusta muutenkin rakentamis tapaa valittaessa.

13 - 9 - TäsSä tutkimuksessa, jossa rakennuskustannusten selvittely on keskeisellä sijalla, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi ryhmitellä talousrakennukset puurakenteisiin ja kivirakenteisiin. Mikäli navettaosa on suunniteltu puusta, on siihen liittyvät rehutilat käytännöllisesti katsoen kaikissa ratkaisuissa sijoitettu maan tasoon. Kivirakenteisissa on erotettu eri ryhmiks±. rakennukset riippuen siitä, ovatko rehutilat maan tasossa tai parvella. Lisäksi kivirakenteiset rakennukset on jaettu sen mukaan, onko välikatto rakennettu puusta vai betonista. Koska rakentamiskustannukset riippdvat huomattavassa määrin rakennuksen koosta, on tutkimusaineistoa analysoitaessa käytetty suuruusluokkaryhmittelyä rakennuksen koko tilavuuden perusteella. Talousrakennusten tilavuudet ja pohjapinta-alat on mitattu rakennuspiirustuksista ja niihin työn toteuttamisvaiheessa tehdyt muutokset on pyritty tarkistamaan suoritetulla lisätiedustelulla. Rakennuksen neliömäärät on laskettu ulkomittoina. Väliseinät lämpimässä tilassa on luettu lämpimään tilaan kuuluviksi ja kahden eri tyyppisen rakennusosan väliseinien vaatima tila on jaettu kyseistenosien kesken, Kotieläinosan korkeus on mitattu lattian päältä välikaton yläpintaan. Välikatottomiin ja parvella oleviin rehuvarastoihin on luettu kaikki vesikaton alapuolella oleva rakennus tila Etelä-Suomen tutkimusalueella 193:sta tutkitusta talousrakennuksesta 101 GIL 521 on kivirakenteisia rakennuksia, joilla on rehulato maan tasossa, Vastaavia puurakenteisia on 49 eli 25 % koko lukumäärästä. Keski-Suomen alueella on 230 talousrakennuksesta 123 eli 53 1 kivirakenteisia, joilla rehutilat on suunniteltu maan. tasoon. Puurakenteisia tällä alueella on 75 eli 33 % koko aineistosta. Kaikkien eri tyyppisten rakennusten lukumäärä kummallakin alueella ja koko tutkimusalueella ilmenee taulukosta 1.

14 Taul. 1. Talousrakennusten rakennustyyppi sekä varsinaisen navettaosan rakennusaine rakennussuuruusluokittain. Etelä-Suomi Navettaosan Rakennus- Rakennusten lukumäärä rake rakennusaine tyyppi tilavuuden vaihdellessa Alle m 3 m 3 m 3 m 3 m m 3 Yhteensä Puurakenteiset Rehulato maan tasossa Kivirakenteiset 7? "- välikatto Rehulato puu parvella "- välikatto -?I _ betoni 1 2 9, Yhteensä $ Keski-Suomi Puurakenteiset Rehulato maan tasossa Kivirakenteiset - I? "- välikatto Rehulato puu parvella v! välikatto - I? - betoni Yhteensä Koko tutkimusalue Puurakenteiset Rehulato maan tasossa Kivirakenteiset "- välikatto Rehulato puu parvella "- välikatto betoni Yhteensä

15 2. Rakennetun tilan jakaantuminen eri käyttötarkoituksiin Tutkimuksen kohteena olevissa talousrakennuksissa, kuten yleensä nykyisin maataloudessa keskitetysti rakennetuissa rakennuksissa, rakennuksen perusosan muodostaa kotieläinsuoja, Talousrakennuksiin on suunniteltu kotieläinsuojan lisäksi rehuvarastoja, kalustosuojia, viljan säilytystilaa, AIV-torneja ja eräissä tapauksissa myös saunoja. Rakennuksen sisältämään kokonaistilaan on luettu kuuluvaksi myös lantala, mikäli se on katettu ja rakenteellisesti muutenkin talousrakennukseen kuuluva (vrt. taul. 2). Rehuvarastoista on todettava, että niiden yleisyyttä oheisessa taulukossa ei voida arvostella laskemalla yhteen ne tapaukset, joissa on rehutilaa 1. kerroksessa ja parvella, sillä samassa talousrakennuksessa voi olla rehuvarastoksi va= rattua tilaa molemmissa. Rehuvarastoihin on eräissä tapauksissa jouduttu lukemaan vähäisessä määrin muutakin varastotilaa, ellei sitä ole voitu lukea muihin tässä mainittuihin tiloihin. Rehuvarastojen koko tilavuus sitä vastoin kokonaisuudessaan muodostuu 1. kerroksessa ja parvella olevista tiloista yhteensä. Tutkituista talousrakennuksista suurin osa on tilavuudeltaan m 3 ;vrt. kuvia 1). Eri alueiden välisistä eroista voidaan havaita, että Keski-Suomen alueella tutkimusaineistossa on suhteellisesti paljon, n, 60 96, pieniä m 3 :n talousrakennuksia, kun vastaava )suus Etelä-Suomen alueella on n. 30 %. Tulosten suhteen on huomattava, että varsinkin suurempia talousrakennuksia koskevat tiedot koskevat vain muutamaa tapausta. Kuitenkin tutkimuksen kannalta on katsottu aiheelliseksi pitää nämä suhteellisen suuret rakennukset omina ryhminä, koska ne rakenteellisesti poikkeavat usein huomattavasti toisista ja niitä edustavat kustannuserät ovat siten mielenkiintoisina vertailukohteina. Eri rakennusosien yleisyydestä voidaan taulukon 2 perusteella todeta, että kalustosuoja Etelä-Suomen alueella keskimäärin on ollut 107:11ä eli vähän yli puolella kaikista rakennuksista. Ka-

16 kpl Number of farm buildings ; 12 Etelä.,,Suomi Southern Finland Li Keski-Suomi Central Finland 80 6 Rakennusten 3 tilavuus, m Total volume of the building, m 3 _4 Alle' 500-' elool Yli Kuvio 1. Eri kokoisten talousrakennusten yleisyys tutkimusaineistossa. Diagram 1. The frequeney of farm buildings cf different sizes in the material, examined, lustosuoja on pienemmissä rakennuksissa harvemmin sijoitettu suunniteltuun talousrakennukseen kuin suuremmissa. Myös Keski- Suomessa kalustosuoja on ollut lähes yhtä yleinen kuin maan eteläosissa. Viljavarasto molemmilla alueilla on ollut yleisempi suuremmissa rakennuksissa kuin pienemmissä. Tämä johtuu siitä, että suuremmat rakennukset on suunniteltu suuremmille viljelmille, joilla viljanviljelyn yleisyydestä johtuen on ollut enemmän tämänlaatuisen varastotilan tarvetta. Rakennukseen sijoitettu AIV-torni on ollut lähes kaikissa suuremmissa talousrakennuksissa. Sitä vastoin pienimpiin talousrakennuksiin se on suunniteltu vain harvoissa tapauksissa. Tämä johtunee ilmeisesti siitä, että pienet talousrakennukset ovat useimmiten puusta rakennettuja. Katettu lantala on ollut Keski- Suomessa melkein jokaisessa rakennuksessa suurinta suuruusluokkaa lukuun ottamatta. Tässä luokassa on tosin vain muutama rakennus. Etelä-Suomessa katettu lantala on kuulunut harvoin uuteen talousrakennukseen.

17 13 W 0,-.1 zt CD CD.. CO CD CD U) CD 0-- co co 1-1 r-i r-i 0 I C\I CD u) CO CD 00 ol o CO CD 03 CO 0- Loi Csl CD CO 0).0D Cr) Zr u) UD LO CO (' LO 0-- rd. 4-4 (ri P-1 0)... C C J CO C) r-i CY) CD CD LO LCi 0V r-i CO r- 0-- CO 0-- 0), CO Ls) 4-, " ro r...3 Qx3 f4 00 W 4-, W --1 c--i :0 rd W 4-, 4-, rö CO =1-- 0V CD CO ('4 CD CO CO CD 0) CO 0) 0) CD CO r-i r-1 0) 00 =1- Cs4 r-1 c\] c I r.-- CO 03 CD CD CD c).... CD CD CD CD 0) 03 CD CD rr 0,1 CD CO cr) CD C,1 r LO u) (V CD CD UO C\I CD 0-- OD 0) CD C - r-i 0) 0) CD CD r- CD U) CO u) C3 Zt :0 1._ 0 0,,,,.-., (:4 W (1) (1) co - O P, ft', 4-'...; rj ri c)\" :rd rd 43-0 CD CD UD CD CO CD 0 CD CD (000 u) U) ud CD C- (1) r-1 CO CO 0) 10 CD CD 03 U) CO CO u) e9 Ln Ln co CO CO 0) CD CD LO C- CO CD CD CD LO LO CD CD CO cfl CO CO CD CD CO 0) 0.1 CD (ID u) cd 00 U) CD CD 0) CD r-i C LO CD CD LO CO CD C-- Cs! CD 03 CO CD CO 0) 0-- (0 0'- CD LO r-1 0) =1" C,J CO CO CO rl CD CD =Y CD 000. (00) 0) CD CO 0-- LO CO LO LI) CO :rd co40 4-, o rs?, :rd (f) rö +3 0D g 0 c\c, C r-i 4-) 4-) 1 E 0> 0 r--)1-1 :P-1 ".i,,-. *,-- rd i rd 0 r._ Y., :rd ) 3 r-i 00 E W rd -:I,P Cr.) -I-',2, F-1 W rd > r-i rd r-, 4-, (fl r 1 P-[ :=-1 r--y > U) 0 Ii , 4-, 0\c, 0) W (0-0)0 PI 4-) iuj rd r-i r-1 r:-i r-i rd P4 rd r-> 0 1 Q.) rd u) r: 0 Q.) r-i 1--) CO r.") 0 44 r-i r-i r-i 4-) r-1 CL) >0 P4 4-) r..., (1.) I r'j r-i,3 (I.) «I' ri. 1--) :I" Ii -I-' Cn r-i,..0.ci-t - E ),-S?. CO V-- CD Lr) ( r- 0) 03 u) CD CO CO 1-1 CO CD 0) U) 03 UD CD cs! (\r c0) co c,4 0) (\I co c0 LCD er) Cr) 00 CO zt OD 0) 0) CO CO u) CO U) CV C! L-0 LC) CD (.0 CO LI) CO CO cn co co 00 0) 0,3 0.; 0) 0V CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD r-4 r D 0.! CO C-- 0,1 0) UD co c.; CD C\J CO 0V 0) 0V CO CO CV 1-1 QD.7.1- CO CV CD U0 0V 0) C\I CD CD CD 0,4 14) CD CD Zt rt CD CD CD ri CD CO C J (\I UD CO 0.1 Li) 1 r-i k.) (1) 0) 0--- Cs.,J 1 Cr> r-1 Ui LO Zt 00 I (4) 0) CD CD LI) =t r-i cp IX) Lo (0(Y) LI) 00 (0 CD CD CD CD r 0) QD CD (D 0)..d.3-0': (--4 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD, F Cr) =j- CO =t ) Z1" CV r-i CO 0) 0) :t CM 00 Cs-1 C C\I CO u) LO CO CV 0-- GO 0) r-1 LO CD 0) 0D CO W Csl 03 CO CD LO.3- UD 03 cr> i (-10 Zt" U) C - 0V 4--) 00 ( CO 0 C) 0) 0 U) u) 0) (0 4 rl CO (N co cr) r-, r-i CD Q LO CO 0-- (0 00 r co LO CO C V ('10) u) u) CD CO CD CD CD CD CD CD CD CD r4r CD CD CD 0-- CD 0) (4-- 0) CD CD UD Cs.1 CD CD 0D 0-- zt CD U) 0,f CD 0) CO Cr> r-1 CD CD rd rd r-) rd co 0 e-1 ci r-i tri rs?, rd cd rri r rr; r-) 0 13 tri 00 ci qlr CD CD cn cn 03 CD 03 0) 0) 0) LO 0) CD 0,/ 1 QJ ; I 1 I CD 0(0 CD CO CD CD CD CD CD, U) 03 CD LOI r CV CV rd

18 Rehuvarastoista voidaan todeta, että suuremmissa rakennuksissa kummallakin alueella on ollut rehuvarastoja yleisesti sekä ensimmäisessä kerroksessa että parvella. Pienempiin rakennuksiin, etenkin Keski-Suomessa, on sijoitettu rehuvarastoja suhteellisen harvoissa tapauksissa parvelle. Sauna on sijoitettu myös varsin yleisesti talousrakennukseen molemmilla alueilla. Eri käyttötarkoituksiin varattujen tilojen keskimääräiset tilavuudet on esitetty liitetaulukossa 1. Talousrakennusten keskikoko koko tutkimusaineiston mukaan on ollut m 3. Etelä- Suomessa keskikoko on ollut m,3 ja Keski-Suomessa m3. Eri rakennusosien yleisyyttä ja kokoa arvosteltaessa on muistettava, että usealla viljelmällä on aikaisempia vanhempia rakennuksia, joita tässä tutkimuksessa ei ole tarkasteltu.

19 III TALOUSRAKENNUSTEN RAKENTAMISKUSTANNUKSET VUOSINA Rakentamiskustannuksen muodostuminen Rakentamiskustannus muodostuu toisaalta rakentamiseen käytetyistä tarvikkeista ja toisaalta työstä, josta pääosan muodostaa ihmistyö ja vähäisessä määrin erilaisiin siirtotöihin tarvittava traktori- ja hevostyö. Rakennustarvikkeista aiheutuva kustannus koostuu ostetuista ja omalta tilalta saaduista tarvikkeis ta, tavallisimmin puutavarasta. Ihmistyökustannus maatilatalouden rakentamisessa muodostuu maksetuista palkoista ja arvioidusta oman työn arvosta. Rakentamiskustannuksia koskevat tiedot perustuvat tutkimuslaitoksen lähettämän tiedustelun tuloksiin, Tiedustelussa selvitettiin erikseen käytetyt rakennustarvikkeet ja työkustannus (vrt, liite 1). Tarvikkeista tiedusteltiin erikseen ostetut ja omalta tilalta saadut tarvikkeet. Työkustannuksesta kysyttiin maksettujen palkkojen määrä ja arvio oman perheen työn käytöstä. Samoin kysyttiin tiedot hevos- ja traktorityön käytöstä. Useissa vastauksissa on erikseen mainittu sekä määriä että hintoja koskevat tiedot, joten on voitu tarkistaa suoritettuja arviointeja. Vastausten luotettavuutta pyrittiin lisäämään myös sillä, että tiedustelulomake on yleensä täytetty viljelijän ja maatalousneuvojan yhteisvoimin. Rakennuskustannusten luotettavuutta on pyritty tarkistamaan vertaamalla yksityistapauksia keskenään eri tyyppisissä rakennuksissa. Useat tiedot perustuvat tilalla pidettyyn kirjanpitoon ja muistiinpanoihin. Mikäli tehdyt merkinnät tiedustelussa ovat olleet puutteellisia eikä niistä ole voitu lisätiedustelullakaan saada tarpeellisia lisätietoja, jätettiin kyseiset tapaukset pois tutkimusaineistosla. Lisäksi kunkin rakennuksen osalta on ollut käytettävissä neuvontajärjestöjen tekemäänrakennussuunnitelmaan liittyvä kustannusarvio, joka on helpottanut todellisten rakennuskustannusten luotettavuuden arvostelua.

20 Rakentamiskustannukset eivät kuitenkaan joka kohdassa ole täysin toisiinsa verrattavia. Eroja esiintyy jonkin verran mm. eri rakennusten viimeistelytöissä. Vaikka rakennus on ilmoitettu täysin valmiiksi, saattavat eräät viimcistelytyöt olla osittain kesken tai ovat laatutasoltaan erilaisia ja siitä johtuen toisistaan kustannuksiltaan poikkeavia. Lisäksi suoritetun työn ja käytetyn materiaalin laatueroista johtuvia kustannusten eroja esiintyy tietenkin koko rakennussuunnitelman toteuttamisessa eri tapausten kesken, 2. Eri kokoisten talousrakennusten rakentamiskustanukset Tarvikekustannuksen osuus koko rakentamiskustannuksesta on ollut noin 60 % ja työkustannuksen osuus noin 40 % keskimäärin kaikilla tutkituilla talousrakennuksilla. Erot eri kokoisten rakennusten kesken ovat ryhmien keskiarvoina olleet varsin pieniä (vrt. taul. 3). Pienemmät talousrakennukset (koko tilavuus alle 500 m 3 ) ovat tulleet maksamaan vuosien hinta- ja kustannustasossa Etelä-Suomen alueella keskimäärin noin mk, Tästä summasta on omalta tilalta saatujen tarvikkeiden osuus mk ja ostotarvikkeet mk eli tarvikekustannus yhteensä mk. Maksettujen palkkojen määrä tällaisissa rakennuksissa on ollut mk ja viljelijäperheenjäscnten oman työn arvo mk. Lisäksi on käytetty omaa traktoria ja hevosta yhteensä 157 mk:n arvosta. Tällaisten pienten talousrakennusten keskikoko on ollut noin 300 m 3, josta lämmintä tilaa 54 % eli noin 160 m 3. Kokonaispinta-ala tällaisilla rakennuksilla on ollut keskimäärin noin 100 m 2, johon on luettu myös rakennukseen kuuluvan lantalan pohjapinta-ala. Tällaiseen rakennukseen voidaan sijoittaa tutkimuksessa käytettyjen normien mukaan 5.5 nautayksikköä (vrt.tau1.4).

21 ,X CO CO CO CV 1-1 0) 07 QD UD CO CD CV u) CO u) r--i (D7 CD CV 00 CO Css OD CV CO 03 CO CO CO Zi" =t" 03 (0 OD (0 (0 CV CO ( CO CV CO C, r-1 U7 CD 07 rs..- CV CV CV CO rl CO QD CO r-1 CV co CO Cs QD 00 OD CD 1-1 cv CO Zt 00 CV CV CD QD CO CD 00 rs (CD CO cn uo =1- =I- CO (0C) Ess 00 CD CV 07 U7 00 CO =1- o r-i Ess 00) 0)00 GS 00 CD cn CD r- r-1 0, zt 0) CO Yhteensä UD zt CO 03 CD r U7 r-] ID_Cs- 07 CO CV CV CO CO (- ('-1 CV..7f" CO rs CD 07 r-i CO U7 CV (00) jj.- U7 Ess CD 00 CO rs CV UD 0)0-- QD r--1 CO CV (I) CV =f" CO Iss 00 U7 C, Cs-.."d" CD CO U7 QD CV U7 rs 117 U7 CD CO Li) :0 +J X CV CO =1-1.0 u) OD CD QD 1-1 zt" CO 0- CV QD LO CD C7 :=1" OD 07 CO OD QD 07 CO CO cv u, CO QD CO QD QD U7 CD CO Cv OD (0(Y) Ess CV r-1 CO 1.4) r, Ei co LO CD CD CD CO CO 1-4 r-i CV CO CV CD LJO LO CV CD QD U7 CO (-0(0 rs CV CV CV ('4 03 ('4 03 U7 CV =1- CO rs CD CD CO 07 r- uo CO Cfl CV CV Cv CV r-i co U, OD CV CO CD Ess Zt QD CO CO CD 07 -:1" U7 CO LID Cr) 07 CV (0 (0 CV UD OD CD LCD Ess CD r- 0) 1.00) =t" CO CO CO U7 C0 CD Cr) CV rl r, CD Iss CD r--1 r--1 CV CV CV C,1 C\I CO CO CO r cs4 (I() 0,1 co CD CV Cr) 07 CD 1-17 CO CV U7 07 CV 07 cv CO 1 r- r- CV CD CO CD CD 07 CO 0 cro QD (CD QD CO CO ('3 03 CV CD CO r--1 u, CV CO (0 (0 CO Cs 1.00) (- 0) co 1-1 U7 CO CV CV CO CD Css r-i CID CD CV QD CV CO CV r-1 CD CD CD CV CO E rl c..j co r--i rl GO L.0 QD QD CV r- CV QD. 0, (0 03 0) Ess CD LO U7 U7 U7 CO U7 U) LO L0.Z.- CV r, CO CV CD CV CO C, CO 00 (0 0- Li" (0 0) 07 CV CO CD LO CV CO QD CD ess C.I ('3 03 ('3D C CO 4- CO Cvl Cv Cr, CO CO 00 co. 0/000M CO 1-1 CD CD CO ('4 03 u) 0 CID QD CO U7 QD (0 0 r 0) 0, ) CD CO CO CO LI") 0--- C.1 CO C\I 03 0) 0-- (C C) 1-1 ca r4rr CO CO CD QD UD CV 07 CO CO CO CO 1-1 OD co 0 ) CD 00 CD 1-1 (-, (0 (0 CV CO = CO r--1 CO cv U7 CO CO 0-, U7 07 CO CO U7 CO 07 rs OD CD 07 CO CO LO co (003(Y) r--i1-1 QD CV 07 CO co Go r r-1 L.0 r-1 r-1 r-1 r-1 r- cv oo ('4 03 o cn CO CO CD' zj- CO r, CO r-1 CO Ui cv 0 0-) Iso co r '3) 0) r- r- cv co es CO ('4 03 CV 0) 0') Cr) 07 CD CD L7('4 Zr U7 CD Z1" Cs- Cs (0 0-- CV 1-1 co CO r4 cv 07 CO Zi" r- CO 4--' X W CO CV 07 rs CV 07 CO ('4 (0 CO CV c0 cv co r r-1.. r-i 4-i Q.),-C-: rii (/) C) 0, 0, 0) 0), CD 07 CD 03 0) Ei ) en CO Cr),..., CD 07 CD 07 CD (00)..=1" 07.:i". U7 07 Z.t CD Zt fl CO r-i r-1 CV E CV ', (1 Ci CD CD CD CD 0,1 a) CD X CD CD 0 CD CD W 0 r-i LO 0 LO CD U7 (I) 0 CD CD CD CD LO CD U7 CD LO 104 <1 rl cl C\i C\1 <I,' r CV CV Keskim.(yht.)230 CD CD rs CD 07 Ess :t CD CD U7 CV 1-1 Kes k im.(yht. )4 23

22 Samankokoinen pieni rakennus Keski-Suomen alueella on tullut maksamaan noin mk eli lähes 10 % vähemmän. Ero näyttää johtuneen tarvikekustannusten alhaisuudesta. Vastaavasti voidaan todeta, että noin 10 nautayksikölle suunniteltu talousrakennus Etelä-Suomen alueella on tilavuudeltaan m 3, josta on lämmintä tilaa 330 m 3 eli 26.1 % koko tilavuudesta. Tällaisen rakennuksen kustannukset ovat olleet keskimäärin mk, josta tarvikekustannuksen osuus mk ja työkustannuksen osuus mk. Keski-Suomen alueella samankokoinen rakennus on tullut maksamaan mk, josta tarvikekustannuksen osuus on ollut mk ja työkustannuksen osuus mk. Edelleen havaitaan, että esimerkiksi noin 16 nautayksikölle suunniteltu ja tilavuudeltaan m 3 :n talousrakennus Etelä- Suomessa on tullut maksamaan kyseisien vuosien hintatasossa mk, Keski-Suomessa vähän isompi talousrakennus, johon laskelmallisesti mahtuisi noin 17 ny, on maksanut vastaavasti mk. Kummallakin alueella on lisäksi muutamia talousrakennuksia, 3 joiden kokonaistilavuus on ollut yli 2 500m. Etelä-Suomen alueel- la näiden kolmen rakennuksen sisältämä laskelmallinen ny-määrä on ollut keskimäärin 19 ny ja koko rakennuskustannus mk. Keski-Suomessa tähän suuruusluokkaan on kuulunut 4 rakennusta, joihin keskimäärin voitaisiin sijoittaa 27 ny:ä. Näiden keskimääräiset rakentamiskustannukset ovat olleet mk. Talousrakennusten rakentamiskustannuksista yleensä voidaan todeta, että vaikka pieniä eroja esiintyykin eri alueiden kesken, ei selvää kustannuseroa näi den alueiden kesken ole havaittavissa. Erot, jotka esiintyvät tarvikekustannuksissa, saattavat johtua rakennusten erilaisista varusteista ja rakennusten yleisestä laatutason vaihteluista. Sitä vastoin voidaan todeta, että oman työn osuus työkustannuksesta Keski-Suomen alueella on ollut selvästi korkeampi kuin maan eteläosissa. Samoin omalta tilalta saadun puutavaran 11~ on ollut suhteellisesti suurempi Keski-Suomessa kuin Etelä-Suomessa.

23 Taul. 4. Yleistietoja tutkituilta tiloilta ja rakennetuista rakennuksista. Rakennuksen m 3 Alle Tilan peltoala,ha , Etelä-Suomi Talousra- Lämmintä- Pohjan pintakennuksen 3tilaa ala2 tilavuus , Rak.lask, ny Wlärä Keskim Keski-Suomi Alle , , Keskim Koko tutkimusalue Alle , Keskim

24 Rakennus aineen vaikutus rakentamiskustannuksiin Eri tyyppisten talousrakennusten rakentamiskustannusten tarkastelu on katsottu tarkoituksenmukaiseksi suorittaa käyttäen edellä mainittua rakennusten koko tilavuuteen perustuvaa suuruusluokkaryhmittelyä (tau1.5). Rakennusmateriaalin valinta pienissä talousrakennuksissa ei näytä vaikuttaneen selvästi rakentamiskustannusten kokonaismäärään. Jos verrataan keskenään puisia ja eri tavoin rakennettuja kivirakenteisia rakennuksia varsinkin Etelä-Suomen alueella, ei selviä eroja ole havaittavissa samankokoisten rakennusten kesken. Keski-Suomen alueella tosin m 3 :n rakennukset, joiden navettaosa on kivestä ja rehulato parvella, ovat maksaneet mk enemmän kuin rakennukset, joissa rehutilat on sijoitettu maan tasoon. Keskikokoisissa talousrakennuksissa, joiden koko tilavuus on vaihdellut m 3, Etelä-Suomen alueella puurakenteisten rakennuskustannukset ovat olleet korkeammat kuin kivirakenteisten. Keski-Suomessa taas tämän suuruusluokan rakennuksissa puurakenteisten perustamiskustannus on ollut selvästi alempi kuin eri tyyppisten kivirakennusten kustannukset. Vähän suurempien rakennusten (koko tilavuus m 3 ) rakentamiskustannuksista taas voidaan todeta, että ne ovat tulleet puusta rakennettuina selvästi halvemmiksi kuin kivirakenteisina. Näyttää siltä, että suurempien kivirakennusten perustuskustannukset ja rakennuksiin liittyvät muut ratkaisut ovat nostaneet rakentamiskustannuksia. Luvuista voidaan edelleen todeta, että suuremmissa rakennuksissa ei näytä olevan suurta vaikutusta kokonaiskustannuksiin sillä, millä tavoin rehulato rakennukseen on sijoitettu. Yli m 3 rakennuksia on aineistossa niin vähän, että tämän suuruusluokan rakennuksista ei voitane tehdä johtopäätöksiä.

25 er) cp 03 0 CD CO 00 CV CD CO 03 OD 03 U3 u3 CO A 00 CD CO =t" 0 0 CV CO C> 1! r 0 r Ei r r1 OO c3 CD r--i r r cv Cr) W =t- CD N r-i Cr) 0) -1 r--1 CO =1- Co rr U) CO CD CV CV CV CD r 0) CV 03 u3 CD cv - =t CD CD cv cv cv cv CD -P c\! P-4 w 00 co i en.- o.))1- >3 X ni CD 0) U I I.-- '--- cv r- I,---1 c> W,S-', 0 CO r-1 Cr) (l r-> 24 Lo r1,4,-, cv I 1 0 re P., C) E-1 1 n,2, CO R CO 03 CO OD 03 CD W Lo CO C) CO P: zt. X rd r-.:i- -1 (Nl ' 0 I X..'", 1-1 CO cn X c rd X e.) CV 01 0: CO KJ cp rz E,2, cp cs.,1 1 I r--i 4-> rd 1.. (Nl Lo zt 0) Ei r-)x W 2 CD u3 CD 0) CO Zi CV CD CO CO CD co CO CD CO CO zt CO CO CO CO 04 CO N I N cr) co 0-) CV L-C) CD.1- CO (DL') r-i 1 0 N CV CO CV U3 CD CO CO CO 0 0 0) C., CO L-0-1 0) CV, CO r-i r- cocd Lo 1-1 CO CO c-) ctj 0-) cn cd C) rd 0 4-) R rd CO i,c; CO re CO CV u) rd 0) i I W cn.- -P 0) X 0:5-1 cn co r--1 Go U) c) co X :rd E I d X W CO 0"; 0) C..! GO 1 0 tdi EX 1--1 t CV w c.) >. i i.--1 rd 4-1 i )-1 0 rd P-. r CD -I-) 1 E --. E-1.1--)X 0 0 0)4) 1 i r._ i CCD u). rd E i ,g :1"1:5 w cv cv 1 :t >) o-) i I (f) c0 CO z1 CO 0) n 0) r< rd _:i- -I--) --, -P 11.:1 j en rd I rd W )--1 r--1 r-1 r-i rtl 0 1C4 E,&: 0 I -) 0 1 I Erd r--i r-i 0 ej. n, c D,--i LI; o-) Ei r-1 ) X 1-1 CO rd (I). -P w o 1 w c Lo o -> C;) rd cn,2, fd -1 r- co co _d- -1--, cn g 1--1 cn kt,! i [I X 0.1! 1 w 4-) c> U) LI) i i.-1 0 rd P-. Lo L..-.. CN Ei 1 r---,,-s,' 1-1 '-' CV u3 CO CD CD CO CV CV CD u3 00 CO CD 03 CD LO. f- r Cv r-i ev LO -1 Cv- Kes k i-suomi c\ilcd 00 0) Cv ev co CD CO u3 0) CD r-i r-i CO CO CO CD r CO CD CDCDOD CD 0 0) 0) C-- CD co (0 03 rl cv zirr Cr) CD CD CDCv- CO CO Koko tut k imusalue CO 1-0 Lr) =1- CV CD CDCDCD Cv 0) CO Cv 1.13 CD cr) Cv- r-i CDCD CD er) =1- CV CO CO 03 cv co co u3 -h CV CO CD r r CD 00 CO CD CO ur) CD U3 CO CV CD U3 UD r-i rl 00 CO C, 03 C0 00 CD r-1 r ^1 r-i CO r CO c0 CO 1 1 CO CD cv r--1 r--i CV CO 1a011 non Porl e) 1 co <P:1 m ao en co 4 oa na eq

26 Yhteenvetona voidaan todeta, että pienet talousrakennukset, joiden tilavuus on ollut alle 500 m 3 la jotka on suunniteltu keskimäärin 5.3 ny:lle, ovat tulleet maksamaan mk keskimäärin koko tutkimusalueella. Yleensä nämä pienet rakennukset on tehty kaikki puusta tai siten, että navattaosa on ollut kivestä ja puinen rehulato maan tasossa. Sellaiset talousrakennukset, jotka on suunniteltu keskimäärin 7.4 ny:lle ja ovat kokonaistilavuudeltaan m 3 ovat maksaneet Etelä-Suomen alueella.keskimäärin mk eikä rakennustyyppi ole selvästi vaikuttanut rakentamiskustannuksiin. Sitä vastoin Keski-Suomen alueella tämän kokoisten talousrakennusten osalta voidaan todeta, että puurakenteiset ja sellaiset kivirakenteiset, joissa rehulato on maan tasossa ovat maksaneet mk sekä sellaiset kiviset talousrakennukset, joissa rehulato on sijoitettu parvella, mk. Sellaiset rakennukset, joiden kotieläinosa on suunniteltu 10.5 ny:lle, ovat maksaneet Etelä-Suomen alueella mk, Tässä ryhmässä puurakenteiset ovat tulleet kaikkein kalliimmiksi. Keski-Suomessa taas tämänkokoisten rakennusten kustannukset ovat vaihdelleet mk. Täällä puurakenteiset ja kivirakenteiset, joissa rehulato on maan tasossa, näyttävät tulleen selvästi halvemmiksi kuin parvelliset kivirakennukset. Kokonaiskustannuksissa ei olo tämän aineiston perusteella ollut suurta eroa kummallakaan alueella keskikokoisissa rakennuksissa rakennetaanko se joko m 3 :n tai m:n suuruiseksi. Tässä tutkimusaineistossa suurimmat rakennukset, tilavuus m3ja joihin voidaan sijoittaa keskimäärin 16.2 ny, ovat maksaneet puurakenteisina Etelä-Suomessa noin mk ja Keski-Suomessa mk, Samankokoiset kivirakenteiset ja rehulato maan tasossa Etelä-Suomessa ovat maksaneet keskimäärin mk ja Keski-Suomessa mk. Sellaiset, joissa rehulato on sijoitettu parvella, ovat olleet jonkin verran kalliimpia, joskin tiedot perustuvat vain muutamista rakennuksista saatuihin tietoihin. Yli m 3 :n talousrakennuksia on tutkimusaineistossa ollut yhteensä vain 7 ja niitä vastaavat kustannukset on esitetty myös taulukossa 5.

27 Rakennusaine ja rehuladon sijoitus epäilemättä vaikuttavat rakennuskustannuksiin. Noin 80 %:11a tutkituista tiloista rehulato onkin sijoitettu maan tasoon, mikä on ilmeisesti alentanut kustannuksia. Puurakenteisten rakennuskustannus on yleensä pienempi kuin kivirakenteisten, joskaan esitetyt keskiarvot rakennustyylgeittäin eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä rakennusten suuruus luokittainen jakautuma on erilainen. Ainakin väliseinien ja sisustuksen kevyt rakentamistapa lienee edullista, sillä tällöin mm, rakennuksen muuttaminen teknillistä kehitystä ja tuotantosuunnan muutosta vastaavaksi on helposti toteutettavissa. Se, että kivirakenteiset rakennukset, joissa rehulato on sijoitettu parvelle, ovat tulleet kalliimmiksi, johtuu mm. siitä, että tällaiset ratkaisut vaativat parempaa perustusta ja näissä rakennuksissa useat ratkaisut on suoritettu raskaampaa rakentamistapaa käyttäen. Lisäksi näiden sisustus- ym. työt saattavat olla laadullisesti paremmin suoritettuja ja varustukset monipuolisempia. 4. Rakentamiskustannukset tilavuusyksikköä ja nautayksikköä kohti a. Rakennettu tila nautayksikköä kohti Jotta eri talousrakennuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia voitaisiin paremmin verrata keskenään, on rakennuksen kapasiteettia mitattu mm, sen perusteella, miten paljon nautayksiköitä voitaisiin rakennukseen sijoittaa, mikäli rakennettu tila käytetään kokonaan hyväksi. Rakennusten ny-määrät on saatu siten, että rakennuspiirustuksissa suunnitellun ja rakennetun yhden lehmän ja hevosen parsipaikan on katsottu vastaavan yhtä nautayksikköpaikkaa. Karsinassa pidettäviksi suunniteltujen eläinlajien määrän

28 ja jakaantumisen perusteella on laskettu montako m 2 karsinatilaa tarvitaan nautayksikköä kohti. Tämä luku on vaihdellut yleensä m 2 /ny:n välillä. Jakamalla karsina-alaksi suunniteltu ala saadulla luvulla ja lisäämällä se parsissa pidettävien eläinten ny-määrään on saatu rakennuksen sisältämä ny-paikkamäärä. Eri eläinten tarvitsemaa karsina-alaa laskettaessa ja eri eläinlajeja nautayksiköiksi muunnettaessa on käytetty seuraavia perusteita (vrto myös SIPILÄ ja ANTTILA 1960). Eläinlaji Karsinaalaa m2/ eläin Eläimiä/ ny Työhevoset, yli 4 v Ty - 5 alle 4 v Lypsylehmät iehot Vasikat Sonnit - 1 Lampaat, yli 1 v II - -,alle 1 v Karjut Emakko ja pahnue Lihotussiat Kanat, yli 6 kk Käyttäen perusteena rakennuksen sisältämää ny-yksikkömäärää on eri kokoisissa rakennuksissa koko tilavuus, siis varasto- yms. tilat mukaan luettuina, vaihdellut nautayksikköä kohti Etelä- Suomen alueella m3 ja Keski-Suomen alueella m 3 (vrt. tau1.6). Rakennuksen koko tilavuus nautayksikköpaikkaa kohti on suuremmissa rakennuksissa huomattavasti suurempi kuin pienemmissä. Suuremmissa rakennuksissa rehutilat ja yleensä muut kuin välittömästi kotieläimille varatut tilat nautayksikköä kohti ovat vaatineet huomattavasti enemmän tilaa keskitetystä rakennussuunnitelmasta huolimatta. Aineistoa tarkastelemalla voidaan toisaalta todeta, että tiloilla, joille on suunniteltu pieni talousrakennus, on ollut käytettävissä suhteellisesti runsaammin muita entisiä talous rakennuksia etenkin korsirehuvarastoja.

29 Taul. 6. Rakennuksen koko tilavuus m 3 /ha ja m 3 /ny ja lämpimän osan tilavuus m 3 /ny Rakennuksen m 3 Rakennusten luku Etelä-Suomi Koko tilavuus Lämmin tila m 3 /ha m 3 /ny 1) m 3 /ny 1) Alle ' Keskim Keski-Suomi Alle Keskim, Koko tutkimusalue Alle Keskim, ) Rakennuksen laskettua ny-paikkaa kohti

30 Mikäli tarkastellaan pelkästään lämmintä tilaa ny-paikkaa kohti, voidaan todeta sen vaihtelevan varsin vähän, ellei oteta huomioon Keski-Suomen alueen aivan pieniä talousrakennuksia ja muutamaa Etelä-Suomen alueen yli m3:n rakennusta. Lämmintä tilaa on rakennettu keskimäärin 32 m3 nautayksikköä kohti. Taulukkoon 6 on vertailun vuoksi laskettu myös rakennuksen koko tilavuus viljelmän peltohehtaaria kohti. Etelä-Suomen alueella peltohehtaaria kohti rakennettu tila on vaihdellut rakennuksen koosta riippuen keskimäärin m 3 ja vastaavasti Keski-Suomen alueella m 3. b. Rakentamiskustannus tilavuusyksikköä kohti On selvää, että rakentamiskustannukset kokonaisuudessaan lisääntyvät rakennuksen koon mukaan. Rakennuksen taloudellisen käytön kannalta on kuitenkin mielenkiintoista saada selville rakennettujen talousrakennusten rakentamiskustannukset tilavuusyksikköä kohti. Kustannusten vaihteluista tilavuusyksikköä kohti saa kuvan tarkastelemalla perustamiskustannuksia rakennuksen koko kuutiomäärää kohti. Tällöin on kuitenkin pidettävä mielessä, että eri kokoisten rakennusten sisältämä tila ei jakaannu tasaisesti eri osien kesken. Rakentamiskustannukset m 3 kohti ovat olleet eri alueilla ja koko tutkimusalueella keskimäärin seuraavat. Rakennuksen tilavuus, m 3 Etelä-Suomi mk/m 3 Rakentamis kustannus Keski-Suomi Koko tutkimusalue mk/m 3 mk/m 3 Alle Keskim ,

31 Tämän tutkimuksen mukaan yhden kuutiometrin rakentaminen keskimäärin koko tutkimusalueella vuosien hintatason mukaan on tullut maksamaan mk. Tiloittaiset vaihtelut huomioon ottaen pienten rakennusten kuutiometri Etelä-Suomen alueella on maksanut noin 24 mk ja suurimpien rakennusten noin 9.50 mk. Keski-Suomessa pienimmissä rakennuksissa yksi kuutiometri on tullut maksamaan mk ja suurimmissa 7.73 mk. Kaikkien rakennusten keskimääräiset rakentamiskustannukset kummallakin alueella ovat olleet lähes samat. Tilakohtaiset vaihtelut rakentamisku,,tannusten suuruudessa samankokoisissakin rakennuksissa ovat verraten suuria. Kustannusten hajontaa osoittavasta kuviosta 2, jossa on esitetty kaikkia tutkittuja rakennuksia koskevat tiedot, havaitaan, että esimerkiksi koko tilavuudeltaan noin 500 m 3 :n talousrakennuksen koko rakentamiskustannukset ovat vaihdelleet mk:n välillä ja vastaavasti noin m 3 rakennusten osalta vaihtelu on ollut noin mk.

32 mk Ii V : u 0 ' 'O b0 20' d0 m 3 Rakennuksen koko tilavuus Total volume of the building Kuvio 2. Rdkentamiskustannukset eri kokoisissa talousrakennuksissa, mk/rakennus. Diagram 2. Construction costs of farm buildinps af different sizes, marks per building mk , \ I Etelä-Suomi Southern Finland \/ \ \ --, \ /f, \ / \ / \....,/ / Keski-Suomi \ `, / Central Finland , w co D (N --, N 0->,-1 C, J LO ri ri ri (1) i I I i 1 Lo ri 0, in N m c, < Rakennuksen.ny-mhärä The number of livestock units Kuvio 3. Talousrakennusten rakentamiskustannukset nautayksikköpaikkaa kohti Diagram 3. Construetion costs of farm buildins per livestock unit

33 IV RAKENNUSANKKEEN RAOITUS JA KUSTANNUSARVIOIDEN SUDE TODELLISIIN RAKENNUSKUSTANNUKSIIN Lainojen osuus kokonaiskustannuksista Koska rakennushankkeen rahoitus riippuu viljelijän maksukyvystä, liittyy se tavallisesti läheisesti myös viljelmän kokoon. Tästä syystä 'rahoitusta koskevissa selvityksissä on ryhmitelty aineisto viljelmän peltoalan mukaan. Myös valtion halpakorkoisten lainojen saantimahdollisuuteen vaikuttaa viljelmän koko. Keskimäärin koko aineiston mukaan talousrakennusten kokonaiskustannuksista on rahoitettu lainojen turvin 35 % (vrt. taul. 7). Jos verrataan lainojen määrää ostotarvikkeiden ja maksettujen palkkojen summaan, on lainavarojen osuus näistä viljelmän ulkopuolelle menevistä maksuista vastaavasti keskimäärin kaikilla tutkituilla viljelmillä noin 60 %. Pienemmillä viljelmillä, eräitä poikkeuksia lukuunottamatta, lainavarojen osuus on ollut suhteellisesti suurempi kuin suuremmilla. Valtion lainojen suuruus kaikilla tutkimustiloilla on ollut keskimäärin mk rakennusta kohti eli 71,5 % lainojen koko määrästä. Etelä-Suomen alueella valtion myöntämät rakennuslainat ovat olleet jonkin verran pienempiä kuin Keski-Suomessa eli mk ja 66.2 % lainojen yhteissummasta. Keski-Suomessa valtion lainojen osuus on ollut keskimäärin 76.3 %. Koska kaikki viljelijät eivät ole saaneet halpakorkoista lainaa, eivät kaikkia rakennushankkeita tarkoittavat keskimääräiset lainamäärät anna täysin oikeaa kuvaa valtion lainojen suuruudesta. Sen vuoksi seuraavassa on laskettu kuinka moni eri kokoisista viljelmistä on saanut halpakorkoista valtion lainaa. Kaikista 423 tutkimusviljelmästä 325:11a eli 77 %:11a on ollut tätä lainaa yleisimmän lainakoon ollessa mk. (vrt. taul. 8 ja 9).

34 Taul. 7. Lainojen osuus koko rakentamiskustannuksista sekä ostotarvikkeiden ja maksettujen palkkojen summasta, Etelä-Suomi Viljelmän peltoala Lainojen osuus koko rakentamis- Ostotarvikkeiden ja kustannuksesta, % palkkojen summasta, % Alle 5 ha , , yli 25 1/ Keskimäärin 35, Keski-Suomi Alle 5 ha 40, , P yli Keskimäärin Koko tutkimusalue Alle 5 ha vli 25 32, Keskimäärin

35 Taul, 8. Lainavarojen käyttö rakentamiseen eri kokoisilla viljelmillä. Etelä-Suomi Viljelmän peltoala Alle 5 ha 5-10 F V 15-20?? " yli 25 TT Keskim, Viljel- Rakenta- Ostotar- Lainojen käyttö miä miskus- vikkeet Valtion Muuta Lainavakpl tannus ja pal- halnakork, lainaa roja kat lainaa yht. mk mk mk mk mk Keski-Suomi Alle 5 ha 5-10 ul t? v yli 25 II Keskim Koko tutkimusalue Alle 5 ha 5-10 " " ?? yli Keskim

36 0 0) 41å t.n CO 00 CO L.r) C-- CO CV 0-) CO CO CV r Cr) 1.0 CO 4-) :rd :rd :rd L CN CO CNr rö (0 1 Ln 0)0) 0 0)0) 0 r--1 (JO) c-) C00 0 r2. 'Ci,- (1l 1 rd o (T) 0 (3) 0)0) 0 P :rd cn `,--1 -r-i :Td :rd 1,X E o cr) -.1 rd o cn 03 0).,--I : r1-3 rd P-i r fid 1 0 0) 0)0) r (D C) (0 CO CO c.n (O LO r Ln 0 10 C CO 0) cr) 1-1 CN! 10 rd 0 1 0)0) 00) rd o cn (1.) 4-,,_.. (-\/ cv cn I I C3 0-) C) In 1--; r C I 0-) 10) 0 0-) 0-) r :rd rd rd r-i Ei r-1 c.)0 r-) 11) rd,- - _ :d rn 10 o Lo o 1-0 LO r I r-1 Nl CN CV 0 e) I 1 I 1 W,--1 LI) 0 LO r C \I r.- >) >4

37 Pienemmillä viljelmillä valtion lainoja on ollut noin 80 %:11a lainojen yleisyyden laskiessa viljelmän peltoalan noustessa. Todettakoon, että tutkimusaineisto muodostuu kokonaisuudessaan pienistä ja keskikokoisista perheviljelmistä. Kustannusarvioiden paikkansapitävyys Tutkimusaineiston perusteella on mahdollista arvostella myös suoritettujen kustannusarvioiden paikkansapitävyyttä. Kustannusarviot on suoritettu rakennussuunnitelmia tehtäessä pääasiassa vuonna 1959 ja käytännölliset rakennustyöt on toteutettu vuosina Tästä syystä on eroja niiden kesken jo hintaja palkkatason muutosten johdosta. Samoin kustannusarvioissa ei ole aina otettu huomioon niitä pienehköjä muutoksia, joita on saatettu käytännössä suorittaa alkuperäiseen rakennussuunnitelmaan. Kokonaisuutena katsoen voidaan todeta, että kustannusarviot ovat pitäneet verraten hyvin paikkansa todellisiin rakennuskustannuksiin verrattuna (vrt. tau1.10), Kaikkien rakennusten osalta on erotus vain 365 mk, Pienempien rakennusten kohdalla poikkeamat ovat olleet vain muutamia satoja markkoja. Suurempia eroja on ollut suuremmissa rakennuksissa, joissa käytännössä esiintyy helposti eroja jo suhteellisen pientenkin ratkaisumuutosten vuoksi.

38 Taul. 10. Eri kokoisten talousrakennusten kustannusarviot sekä todelliset rakennuskustannukset. Etelä-Suomi Rakennuksen koko, m 3 Tiloja Kustannus- Rakennus-Erotus. arvio kustannus kesk5.m, kpl mk mk mk Alle Keskim. (193) Keski-Suomi Alle : Keskim, (230) Koko tutkimusalue Alle Keskim. (423)

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 31 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 31 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA ERI TUOTANTOSUUNTAA HARJOITTAVIEN

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDE TALOUDELLSE TUTKMUSLATOKSE TEDOATOJA :o 5 TE AGRCULTURAL EOMCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS o JO AJAKOTASTA MAATALOUSEKOOMAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 976 ELSK 978 Maatalouden taloudellisen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/93 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1985-1992 Jokioinen 1993 ISSN 359-7652

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA TEDOATOJA 75 992 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 99 AATALOUDE TALOUDELLE TUTKUSLATOS AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS 75 992 TEDOATOJA 75 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, HANNELE SANKARI, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, HANNELE SANKARI, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/9 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, ANNELE SANKARI, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1986-1993 Jokioinen 199 ISSN 359-7652

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016

AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 Harjoitustyö: H A L K O M I N E N T I L I K O R V A U K S E

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä OSARIO Opastinsilta 8 B 00 HELSINKI 5 Puhelin: 90011 SELOSTE 5/195 M A A N M U 0 K K A U S K 0 N E I D E N J A K U S T A N N U K S I S T A K Ä Y T Ö S T Ä Harri Rumpunen t Tutkimuksen tarkoituksena oli

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus

Lisätiedot

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia. losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon

Lisätiedot

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA Timo Seppälä, projektijohtaja 11.11.2016 Tyksin T3-sairaalan rakennushanke Tyksin T3-sairaalaan sijoitetaan nykyisin U-sairaalassa

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering Helsinki Rukkila VAKOLA Helsinki 43 41 61 PltäJänmökl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1963 Koetusselostus 473 Test report WÄRTSILÄ-VÄKILANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Tuetun maatilarakentamisen erityisehdot

Tuetun maatilarakentamisen erityisehdot Tuetun maatilarakentamisen erityisehdot 2015-2020 Frami B 19.5.2015 Seinäjoki 19.5.2015 Tapani Kaipio Tuetulla rakentamisinvestoinnilla tarkoitetaan maatalouden tuotantotoimintaan käytettävän rakennuksen,

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Uusi sairaala -hankkeesta

Lausunnon antaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Uusi sairaala -hankkeesta Kaupunginhallitus 28 27.01.2014 Kaupunginhallitus 315 20.10.2014 Lausunnon antaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Uusi sairaala -hankkeesta 525/00.04.01/2013 KH 27.01.2014 28 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN T Kallio

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN T Kallio INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2020 INVESTOINNIT tarve toiminnallinen tekninen omistuksellinen esitykset perusteltu johtopäätökset ellei toteudu päätökset monessa eri vaiheessa toimeenpano alkaa vuosia

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet ..015 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Kesäkuu 015 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 3337 39 1 % 5,5 % työvoimasta Vastavalmistuneet 1 1 %, % 1kk

Lisätiedot

J. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1

J. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot Tarkastellaan M/G/1-jonojärjestelmää, jossa asiakkaat on jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k = 1,..., K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015

Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2016 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö

Lisätiedot

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike.

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike. HKL Kaupungin paras liike Benchmarking-tutkimukset 2015 HKL:n oma kyselytutkimus eurooppalaisille raitiovaunuoperaattoreille Raitioliikenteen kustannus- ja tehokkuusvertailu HKL:n kyselyn perusteella Vertailussa

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

lkyä Ii 1 lq AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA TIEDONANTOJA TILIVUOSI 1987

lkyä Ii 1 lq AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA TIEDONANTOJA TILIVUOSI 1987 lkyä i lq TEDOATOJA 4 989 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 987 AATALOUDE TALOUDELLE TUTKUSLATOS AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS 4 989 aataloud taloudellis tutkimuslaitoks

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering VAK 0 LA 401 Helsinki Rukkila '12 Helsinki 43 41 61 11.111 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 531 T est report

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen

Listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen Linnainmaa & Turunen / CG-selvitys 2014 Listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen Comply or explain -periaate 76 ilmoitettua poikkeamaa suosituksista 0,6 / yhtiö Yleisin poikkeama sukupuolijakauma

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN PISTEYTYSOHJEET

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN PISTEYTYSOHJEET AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 010 VALINTAKOETEHTÄVIEN PISTEYTYSOHJEET Pisteytys on pyritty tekemään pelkistetyksi, jotta kaikki korjaajat päätyisivät samaan arvosteluun.

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot