Kahdeksas ihme: Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemat

Transkriptio

1 Markku Sakari Meriluoto MOTTO: VICTOR HUGO On résiste à l'invaasion des armées; on ne résiste pas à l'invaasio des idées. "Mikään ei ole niin voimakas kuin ajatus, minkä aika on tullut." Kahdeksas ihme: Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemat Saatteeksi Uudenkylän ja Villähteen uudet henkilöasemat avattiin liikenteelle 12. joulukuuta Se ei ollut yksin minun ansiotani, mutta ilman rautatieasiantuntemustani ja kymmenen vuoden taisteluani hanke ei olisi toteutunut. Asemataistelun dramatiikka kumpusi joidenkin virkamiesten herkkähipiäisestä oman arvovallan varjelusta poliittisen järjestelmän ulkopuolista toimijaa kohtaan. Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien toteutuminen kaikkine vaiheineen on suoran kansalaisvaikuttamisen merkittävin saavutus ainakin Päijät-Hämeessä ties koskaan. Lukijan on kuitenkin hyvä tietää, että syksyllä 2011 Päijät-Hämeen Tutkimusseura ei uskaltanut julkaista tätä pyytämäänsä kirjoitusta vuosikirjassaan, minkä teema oli kansalaisvaikuttaminen! Kirjoituksesta ilmenee, että on yhdistyksiä ja ihmisiä, jotka ovat tottuneet taistelemaan oikeuden puolesta ja sitten on hiiriä ja hallintoalamaisia. Täydellinen kuvaus asemataistelusta, mukaan lukien vuoden 2010 kiihkeä kaavoitussota, julkaistaan aikanaan teoksessani Uusikylä seuraava! Pietarinradan liikennettä ja kotiaseman elämää (Kustantaja Laaksonen).

2 2 Uudenkylän asemalta Pysäkintielle taistelu alkaa Shokkiuutinen joulukuussa 2001: kunnanjohtaja Pauli Syyrakki kertoi ensi kerran julkisuuteen, että henkilöjunien pysähdyspaikka saattaa vaihtua Uudenkylän rautatieasemalta Nastolan Pysäkintielle. Kansalaisvaikuttaminen Uudenkylän aseman puolesta alkoi vuoden 2002 alussa, kun lähetin asiantuntijakirjoitukseni viestimille. Ajatuksen kärki oli, että junien pitäisi palvella myös Nastolan nauhataajaman itäosan matkustustarvetta. Esitin jo tuolloin, että monin tavoin parhaalta vaikuttava ratkaisu uudeksi junien pysähdyspaikaksi on Uudessakylässä Kouvolantien alikulkusillan luona mihin uusi Uudenkylän henkilöasema 2010 rakennettiinkin. Kansalaismielipiteet sivuuttaen Nastolan kunnanhallitus hyväksyi helmikuussa 2002 sopimuksen Nastolan seisakkeen perustamisesta, tosin äänestyksen jälkeen. Vastaan äänestivät kunnanhallituksen jäsenet Uudenkylän suunnalta. Nastolan seisakepäätös syntyi keisariajan tapaan: suunnitelma Helsingistä, alamainen valtuutus kabinettibyrokratia ajoi junaa tarvitsevien asukkaiden yli. Kuntanetissä vaadin pöhköä seisakepäätöstä purettavaksi, sillä Nastola uhkasi saada Uudenkylän aseman korvikkeeksi seisakkeen entisen kaatopaikan ja sorakuopan väliseen autiomaahan, keskelle ei-mitään. Tahdoin kunnanviraston tekevän Uudenkylän uudesta henkilöasemasta asiantuntijavoimin liikennesuunnitelman matkustajaselvityksineen ja tuovan sen avoimeen kansalaiskeskusteluun. Kunnanjohtaja Pauli Syyrakki piti kansalaisaloitteessa ehdotettua Uudenkylän aseman henkilöliikenteen säilymistä ja Villähteen aseman rakentamista epärealistisena, sillä VR-Yhtymä Oy ja Ratahallintokeskus olivat ilmoittaneet, että Nastolassa voi olla vain yksi taajamajunien pysähdyspaikka, ja "kirkonkylän seisake on paras".

3 3 Nastolan seisake otettiin käyttöön 9. tammikuuta Samalla loppui Uudenkylän aseman henkilöliikenne. Ensimmäistä arkijunaa odotteli Nastolan seisakkeella puolijoukkueen verran kunnan päättäjiä ja virkamiehiä, joille esiteltiin uutta liikenneyhteyttä. Onhan tämä Uuttakylää keskeisempi paikka, sanoi Nastolan kunnan työpäällikkö Matti Karvinen. Mutta päätös siirtää seisake kirkonkylään syntyi tiukan keskustelun jälkeen, muistutti päättäjä Elma Koivusaari. Kunta halusi siirtää Nastolan seisakkeen kirkonkylän kohdalle, ja se sopi myös meille, kertoi VR:n Matti Tossavainen. Päin honkia!, kummastelivat kouvolalaiset Lilja ja Paavo Liimatta uuden seisakkeen sijaintia. Toukokuussa 2005 työkoneet purkivat Uudenkylän aseman nykyaikaiset korkeat laiturit, mitkä oli rakennettu vain kymmenen vuotta aiemmin. Mitään ei jätetty sen mahdollisuuden varaan, että taajamajuna voisi pysähtyä Uudessakylässä. Seuraavan vuoden ajan vaadin Nastolan kuntaa toimimaan ripeästi, jotta Pietarinradan tulevien parannustöiden yhteydessä matkustajalaiturit rakennetaan Uuteenkylään ja Villähteelle. Uudenkylän Työväenyhdistys tukemaan taistelua Ratkaiseva käänne tapahtui 27. syyskuuta 2006 Uudenkylän Työväenyhdistyksen kuukausikokouksessa. Puheenjohtaja Juhani Sillanmäki oli pyytänyt minut esittelemään asemahankkeen suunnitelmaani. Kokous suhtautui myönteisesti esitykseeni, että Nastolan kunta perustaa Joukkoliikennetyöryhmän valmistelemaan Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemia ja pyytää osallistujiksi myös kansalaisjärjestöjä. Uudenkylän Työväenyhdistys päätti viedä esitykseni kunnalliseen valmisteluun. Myös Uudenkylän ja Villähteen kyläyhdistykset ilmoittivat pian tukensa hankkeelle. Edellisenä iltana Ratahallintokeskuksen tiedotustilaisuudessa Kouvolassa sain merkittävän etulyönnin kuntaviranomaisiin, kun pääsin perehtymään Pietarinradan osan Lahti-Luumäki- Vainikkala palvelutason parannushankkeeseen ja sain yhteyden avainhenkilöihin.

4 4 Suunnittelutietojen mukaan rataosan Lahti-Kouvola työt keskittyvät vuosiin Uudenkylän ratapiha uudistetaan kokonaan, Villähde palaa rautatiekartalle raiteenvaihtopaikkana ja matkustajalaiturien rakentaminen Uuteenkylään ja Villähteelle on teknisesti mahdollista. Työväenyhdistyksen esityksen tueksi laadin laajan Pietarinradan parannushanketta koskevan tietoaineiston. Nastola-lehti julkaisi tietoaineistoni perusasiat Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemista sopivasti, ennen kuin Nastolan tekninen lautakunta hyväksyi Uudenkylän Työväenyhdistyksen lähettämän esityksen. Valmistelijat ja päättäjät tulivat tietoisiksi, että Nastolan joukkoliikenteessä on paljon tekemistä asukkaiden hyväksi. Paikallisten yhteisöjen esitys merkitsi avointa valmistelua ja toteutti asukasdemokratiaa, toisin kuin Nastolan seisakkeen salattu synty asukkaita ja päättäjiä kuulematta. Arvovaltaa asemahankkeen taakse Joukkoliikennetyöryhmään nimettiin osaksi poliittisten valintojen jälkeen Sami Reinikka (puheenjohtaja), Markku Sakari Meriluoto (esittelijä) ja Merja Kangaskolkka-Rautio (sihteeri) sekä kuusi muuta jäsentä (LIITE). Joukkoliikennetyöryhmän merkittävä avaus oli toukokuun lopussa 2007 pääosin järjestämäni seminaari kunnanvirastossa Nastolan joukkoliikenteen kehittämisestä. Arvovaltaisille asiantuntijoille liikenne- ja viestintäministeriöstä, Ratahallintokeskuksesta, VR-Yhtymästä ja Päijät-Hämeen liitosta (LIITE) esitin Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemahankkeesta jo varsin valmiin suunnitelmarungon tavoitteineen, perusteluineen ja teknisine yksityiskohtineen. Seminaarin kehittämishakuinen henki loi hyvän pohjan myöhemmälle vahvalle yhteistyölle ylimmän liikenne- ja aluehallinnon kanssa. Joukkoliikennetyöryhmän alkuvaiheen puheenjohtajatakerteluista selvittyä kansanedustaja Jouko Skinnari sopi neuvottelun 21. marraskuuta 2007 Ratahallintokeskuksessa Helsingissä. Neuvottelun tavoite oli päätös Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien suunnittelun ja rakentamisen rahoituksesta sekä osapuolten käytännön yhteistyön käynnistämisestä. Laadin

5 5 neuvotteluun laajan tietoaineiston, minkä pohjalta asia käsiteltiin. Tämä asiakirja oli yksi ratkaiseva hankkeen etenemiselle. Neuvotteluun Ratahallintokeskuksessa osallistuivat Jouko Skinnari (puheenjohtaja) ja Markku Sakari Meriluoto (esittelijä ja sihteeri) sekä muiden muassa Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko ja VR-Yhtymä Oy:n pääjohtaja Henri Kuitunen (LIITE). Neuvottelun osapuolet päättivät perustaa asemahanketta valmistelemaan Nastolan kunnan johdolla Tekniikan ja liikenteen asiantuntijaryhmän. Sen tuli laatia tarkennettu tekninen suunnitelma kustannusarvioineen helmikuun 2008 loppuun mennessä. Asiantuntijaryhmään kutsuttiin Risto Helander (puheenjohtaja) ja Markku Sakari Meriluoto (sihteeri) sekä neljä muuta jäsentä (LIITE). Valmistelusta Toteutussuunnitelmaan ja päätökseen kuntarahoituksesta Tekniikan ja liikenteen asiantuntijaryhmä (TLA-ryhmä) aloitti työnsä ripeästi. Työstin ryhmää varten käytännössä lähes lopulliseksi osoittautuneen teknisen suunnitelman Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien rakentamiseksi. Ulkopuolinen konsultti laati työni pohjalta kunnanviraston tilauksesta toteuttamiskelpoisuustarkastelun, mikä valmistui helmikuussa Laatimani Toteutussuunnitelma piirroskaavioineen toteutui sitten myöhemmässä suunnittelussa ja rakentamisessa kutakuinkin sellaisenaan, matkustajalaiturin sijoitusta myöten. Ote Toteutussuunnitelmasta: 1. Uudenkylän liikennepaikka km Maaseudun matkakeskus Yleistä. Sijaitsee Uudenkylän liikennepaikan ratapihalla: matkustajalaituri P raiteen 603 (3. raide) vieressä ja matkustajalaituri E raiteen 601 (eteläinen pääraide) vieressä. Matkustajalaiturit välittömästi Kanervan alikulkusillan (Kouvolantie) länsireunassa viistossa maantieluiskaan liittyen. Matkustajalaitureille yleisten normien mukaiset rakenteet. Raiteessa kaarre R=2930. Matkustajalaiturit RHK:n omistamalla rautatiealueella. Rakennuspaikan työvaikeustekijät helpot. Matkakeskuksen kautta yli 30 bussivuoroa, joista viisi pikavuoroa, suuntaansa vuorokaudessa. Matkakeskuksen alueelle nopeusrajoitus 40 km/h Kouvolantielle välille Rautetie vt12 liittymä ja Heinolantielle välille Osmontie Kouvolantie. Matkakeskukseen ohjaavat opasteet Uudenkylän ja Rakokiven taajamien alueelle. Vuodesta 2008 muodostui tavattoman työteliäs, moniulotteinen ja tuloksekas vaihe Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien suunnittelun ja edistämisen hyväksi. Rahoitus jäi kuitenkin yhä

6 6 avoimeksi lukuisista yrityksistä huolimatta. Lähtökohta vaikuttamiselle oli, että henkilöasemat voidaan rakentaa kustannustehokkaasti osana Pietarinradan parannustyötä ja ottaa käyttöön samalla, kun Pietarin nopea liikenne alkaa. Kuntatekniikan, runsaat puoli miljoonaa euroa, kustantaisi Nastolan kunta. Esittämäni malli Uusikylä Maaseudun matkakeskus profiloi maaseudun joukkoliikenteen toimivaksi palvelukokonaisuudeksi kaupunkiseutujen tapaan. Aikataulu olisi tavattoman tiukka, mutta 2010 jälkeen henkilöasemien rakentaminen olisi paljon vaikeampaa ja kalliimpaa. Hankkeen kiirehtimiseksi Tekniikan ja liikenteen asiantuntijaryhmän jäsen, yli-insinööri Markku Pyy Ratahallintokeskuksesta, sanoi sittemmin monessa yhteydessä toistetun totuuden, että "pitää takoa kun rauta on kuuma". Toteutussuunnitelman pohjalta Joukkoliikennetyöryhmän puheenjohtaja Sami Reinikka kertoi blogissaan, että hanke on valmis esiteltäväksi Nastolan päättäjille kuntatekniikan rahoitusta varten. Puheenjohtaja Reinikka arvioi, että rautatieasiantuntija Meriluoto on käyttänyt osaamistaan esimerkillisellä tavalla asian eteenpäin viemiseksi. Nastolan päättäjät sitoutuivat asemahankkeeseen ja myönsivät kuntatekniikan rahoituksen. Ennen päätöskokouksia esittelin Toteutussuunnitelman kunnanhallitukselle ja -valtuustolle saatteena, että Villähteen ja Uudenkylän henkilöasemat on mahdollista rakentaa 2010 Pietarinradan parannushankkeen työohjelmaan liittyen. Kunnanvaltuusto päätti 14. huhtikuuta 2008 kunnanhallituksen esityksen mukaisesti varata vuoden 2009 talousarvioon kuntatekniikan suunnittelua ja valmistelua varten euroa sekä vuodelle 2010 rakentamiseen tarvittavan määrärahan, arviolta euroa. Kunnan oli lisäksi hankittava Ratahallintokeskuksen rahoitusosuus puoli miljoonaa euroa. Käsitykseni mukaan Joukkoliikennetyöryhmän jäsen, silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Riitta Siltanen vaikutti ratkaisevasti Nastolan päättäjien yksimielisesti myönteiseen rahoituspäätökseen.

7 7 Tekniikan ja liikenteen asiantuntijaryhmä hyväksyy hankkeen Vahvistettu Tekniikan ja liikenteen asiantuntijaryhmä teki johdollani päätösretkeilyn Nastolan rautatieliikennepaikoille toukokuun lopussa 2008, kun oli kulunut tasan vuosi liikennehallinnon asiantuntijaseminaarista. Päätteeksi käsiteltiin valtionrahoituksen edistämistä ja jatkotoimia. Tuloksena valmistin ryhmän loppuraportin. Siinä todettiin hankkeen olevan yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyödyllinen ja soveltuvan joukkoliikenteen kehittämisen malliksi myös uudessa kuntarakenteessa. Asiantuntijaryhmän yhteistyö oli sujunut erittäin rakentavassa ja miellyttävässä hengessä. Tekniikan ja liikenteen asiantuntijaryhmän mukaan ei ole teknisiä eikä liikenteellisiä esteitä toteuttaa Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemasuunnitelmat (Toteutussuunnitelma) Pietarinradan osan Lahti-Luumäki-Vainikkala palvelutason parantamisen yhteydessä. Jatkotyö siirtyisi Nastolan kunnan ja sen yhteistyötahojen sekä Ratahallintokeskuksen Investointiosaston väliseksi. Valtionrahoitusta hankkimaan Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien rakentamisen valtionrahoituksesta kävin tärkeän puhelinkeskustelun kesäkuun alussa Ylitarkastaja Kari Korpela liikenne- ja viestintäministeriöstä näki kaksi rahoitusvaihtoehtoa, eli 1) jälkirahoitus: Nastolan kunta ja Ratahallintokeskus sopivat, että henkilöasemat suunnitellaan ja rakennetaan Nastolan kunnan lukuun ja Ratahallintokeskus maksaa jälkirahoituksena valtion kustannukset, arviolta puoli miljoonaa euroa, tai 2) ennakkorahoitus: Nastolan kunta ja Ratahallintokeskus sopivat, että hanke suunnitellaan ja rakennetaan Lahti-Luumäki -projektin lukuun ja Ratahallintokeskus maksaa valtion kustannukset, arviolta puoli miljoonaa euroa. Päivitin Eduskuntaa varten Päijät-Hämeen liiton ja Nastolan kunnan yhteisen esityksen Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien valtionosuuden rahoittamiseksi. Hankkeen tietoaineisto oli jo toimitettu liikenne- ja viestintäministeriöön. Esityksen allekirjoittivat Nastolan kunnanjohtaja Pauli Syyrakki ja Päijät-Hämeen liiton yhteyspäällikkö Pekka Hopeakoski. Tämä

8 8 aanelonen suunnattiin sittemmin lähes lukemattomia kertoja korkeille päättäjille ja virkamiehille, ensi kerran liikenneministerille Nastolassa keväällä Rahoitusneuvottelu Ratahallintokeskuksessa Tekniikan ja liikenteen asiantuntijaryhmän esittämä rahoitusneuvottelu Ratahallintokeskuksessa sovittiin elokuun puoliväliin Joukkoliikennetyöryhmä hyväksyi neuvottelun pohjaksi laatimani esityksen, minkä mukaan liikenne- ja viestintäministeriön tulisi välittömästi lisätä Ratahallintokeskukselle puolen miljoonan euron määräraha henkilöasemien rakentamiseksi Uuteenkylään ja Villähteelle. Neuvotteluun Ratahallintokeskuksessa 14. elokuuta 2008 osallistuivat investointijohtaja Kari Ruohonen (puheenjohtaja), Markku Sakari Meriluoto (esittelijä ja sihteeri) sekä rautatiehallinnon ja kuntien edustajia (LIITE). Neuvottelussa todettiin, että henkilöasemien jatkosuunnittelu ja rakentaminen onnistuu 2010 Toteutussuunnitelman pohjalta. Kaavoitus on saatava tukemaan asemien käyttöä. Päätettiin, että rahoitus puoli miljoonaa euroa pannaan vireille heti kaikkiin suuntiin: kunta ja Ratahallintokeskus yhdessä ja tahoillaan, liikenne- ja viestintäministeriössä ylitarkastaja Kari Korpela. Merkittävä saavutus oli investointijohtaja Ruohosen päätös laatia heti Ratahallintokeskuksen hankekortti "Taajamajunien uudet pysähdyspaikat Villähde ja Uusikylä". Näin hanke virallistui Ratahallintokeskuksen työohjelmaan. Hankekortti oli varmasti kaikkien aikojen ensimmäinen, minkä käytännössä laati rautatieharrastaja! Jälkirahoitus hyväksyttiin Valtionrahoitusta haettiin kiivaasti koko loppuvuosi 2008 ja seuraava alkuvuosi. Yksi mahdollisuus oli valtion elvytysbudjetti, mutta se antoi Päijät-Hämeeseen vain Vierumäen kevytväylän. Joukkoliikennetyöryhmän kokoukseen tammikuussa 2009 valmistin rahoitusratkaisun aineiston. Siinä totesin, että kaikki on valmistettu kuin ehtoollispöydässä, vain

9 9 puoli miljoonaa euroa puuttuu yhä. Vertailun vuoksi Ratahallintokeskus investoi Nastolaan joka tapauksessa moninkertaisesti henkilöasemien kustannuksen verran: Villähteen raiteenvaihtopaikan rakentaminen turvalaitteineen 3 M Uudenkylän rautatieaseman ratapihan uudistaminen turvalaitteineen 12 M Yhteensä noin 15 M Päijät-Hämeen liitto vaikutti valtionrahoituksen saamiseksi edelleen voimakkaasti. Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemahanke oli nyt varmasti tuttu alueen kansanedustajille ja laajemminkin. Nastolan kunnan olisi odottanut vahvemmin tukevan vaikuttamista. Esitin, että liikenne- ja viestintäministeriö järjestäisi pian neuvottelun valtionrahoituksesta. Tavoite olisi saada tarvittava puolen miljoonan euron määräraha viimeistään valtion 2010 talousarvioon. Valmistin tammikuussa 2009 luonnoksen laajapohjaisesta rahoitusneuvottelusta, minkä johtaisi liikenneministerin (poliittinen) erityisavustaja Kari Jääskeläinen. Yritys tavata erityisavustaja Jääskeläinen ei kuitenkaan toteutunut. Sen sijaan järjestyi liikenneministeri Anu Vehviläisen tapaaminen 18. helmikuuta Läsnä olivat kaikki Päijät-Hämeen kansanedustajat ryhmän vuoden 2009 puheenjohtajan Jouko Skinnarin johdolla. Päijät-Hämeen liiton esittelylistassa oli noin kymmenen kohtaa, joukossa moottoritie Lahti-Kouvola, Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemat viimeisenä! Käytin asemista puheenvuoron. Ministeri ei luvannut mitään. Muut kansanedustajat kuin Skinnari pysyivät vaiti. Esityslistan kokoonpano oli minulle yllätys, sillä nyt piti keskittyä henkilöasemiin, mutta kiusaus oli liian suuri esittää ministerille kaikki mahdollinen tarve. Lopputunne oli suuri pettymys. Nastolan ja litin kunnanjohtajien moottoritielähetystö kävi samana päivänä liikenne- ja viestintäministeriössä ylijohtaja Juhani Tervalan puheilla. Heidän vaatimuksensa oli ainoastaan 120 miljoonaa euroa. Nastolan kunnanvaltuusto hyväksyi 25. toukokuuta 2009 jälkirahoituksen Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien rakentamiseksi siten, että Nastolan kunta rahoittaa investoinnin kokonaan ja että Ratahallintokeskus maksaa kunnalle oman osuutensa erikseen sovittavalla tavalla investoinnin jälkeen. Valtuusto oikeutti kunnanhallituksen hyväksymään

10 10 kunnan ja Ratahallintokeskuksen välisen sopimuksen uusien henkilöasemien toteuttamisesta jälkirahoituksen pohjalta. Vaikka jälkirahoitus siis tuli mahdolliseksi, Nastolan kunta esitti, että liikenne- ja viestintäministeriö kuitenkin ensisijaisesti myöntäisi Ratahallintokeskuksen kustannusosuuden, noin puoli miljoonaa miljoonaa euroa, käynnissä olevan palvelutason parannustyön Lahti- Luumäki-Vainikkala lisämäärärahaan vuodelle Mikäli tämä ei onnistuisi, sovittaisiin jälkirahoituksesta. Ministeriö vauhditti ratkaisua Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Kari Korpela lähetti elokuussa 2009 saman ministeriön osastopäällikkö Mikael Nybergille uuden aloitteen Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien rakentamisesta. Tiedettiin, että valtion budjettiehdotus 2010 sisälsi 25 miljoonan euron lisärahoituksen Pietarinradan parannushankkeelle. Sen uusikin kokonaisrahoitustaso, 210 miljoonaa euroa, oli kireä kustannusten noustua. Nastolan kunta oli tavallaan jäänyt asiassa valtion panttivangiksi suostuessaan henkilöasemien jälkirahoitukseen. Kari Korpela ehdotti, että lisättäisiin esimerkiksi euroa parannushankkeelle Lahti-Luumäki- Vainikkala ja että määrärahan perusteluissa mainittaisiin myös uudet henkilöasemat. Jos niille ei osoiteta rahoitusta, ainoaksi mahdollisuudeksi jää toiminta eduskunnassa budjettikäsittelyn yhteydessä, Kari Korpela kertoi. Jatkoin keskustelua ylitarkastaja Kari Korpelan kanssa muistuttaen, että Nastolan kunta päätti keväällä lainata Ratahallintokeskuksen koko valtionosuuden puoli miljoonaa euroa (jälkirahoitus). Kysymys oli vain siitä, miten päätös hallinnoidaan, eli tehdään (pian) valtion ja kunnan kesken sopimus jälkirahoituksen ehdoista. Kuntatekniikan rakentamisraha varattiin jo yli vuosi sitten. Nastola ei siis tarvinnut valtion rahaa, vaan sopimuksen jälkirahoituksen ehdoista, jotta rakennussuunnittelu saataisiin käyntiin syksyn 2009 aikana. Rakentaminen tapahtuisi Oliko näin pieni jälkirahoituserä, vain puoli miljoonaa euroa, ministeriön näkökulmasta lainkaan mielekäs tai jopa ennenkuulumaton? Karu tosiasia on, että budjettipolitiikasta ei ole apua. Ainoa

11 11 realistinen vaihtoehto jälkirahoitukselle olisi virkatie eli ministeriön ja Ratahallintokeskuksen sopimus puolen miljoonan euron erästä. Esitin Kari Korpelalle tapaamista liikenne- ja viestintäministeriön johdolla syyskuun 2009 alussa, kun eduskunta on kokoontunut ja virallinen budjettiesitys julkaistu. Tällöin sovittaisiin, että Ratahallintokeskus saa päätöksen puolesta miljoonasta eurosta joko jälkirahoituksena tai budjetin lisärahoituksena. Tapaamiseen osallistuisi myös Päijät-Hämeen kansanedustajien ryhmän tämän vuoden puheenjohtaja Jouko Skinnari. Valtion rahoitusratkaisu EI SAA JÄÄDÄ suuren salin äänestyksiin joulun alla, koska kaikki esitykset silloin menevät nurin (kuten viime budjetissa). Ratkaisu pitää saada aikaan ennalta virkatietä, jolloin eduskunnan budjettipäätös on lähinnä muodollinen. Ratkaisuneuvottelu ministeriössä Kansanedustaja Jouko Skinnari ilmoitti sopineensa ylijohtaja Juhani Tervalan tapaamisen liikenne- ja viestintäministeriössä. Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien rahoituksen ratkaisuneuvottelu toteutuisi siis tarkoin toimeksiantoni mukaisesti. Neuvotteluun osallistuisivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riitta Siltanen, tekninen johtaja Risto Helander ja rautatieasiantuntija Markku Sakari Meriluoto (LIITE). Lähtökohdaksi projektipäällikkö Heikki Männistö kertoi minulle, että koko lisämääräraha 25 miljoonaa euroa oli Luumäki-hankkeen omiin tarpeisiin, mikä ei ollut yllätys. Laadin esitysaineiston, minkä sisällys tärkeysjärjestyksessä oli perusteet, rahoitus ja tekniikka. Totesin, että nyt haetaan pikaista tai mieluimmin välitöntä valtionosuuden rahoitusratkaisua, koska kaikki muu on kunnossa. Rahoitusratkaisun löytäminen pitäisi olla kaikkien puheenvuorojen läpäisevä viesti. Ratkaisevana aamuna heti virka-ajan alettua 16. syyskuuta 2009 ylijohtaja Juhani Tervala ei ollut paikalla, vaan meidät otti vastaan osastopäällikkö Mikael Nyberg. Olimme varautuneet käymään läpi esitysaineiston, mutta se ei ollutkaan tarpeen. Mikael Nyberg ilmoitti selväsanaisesti, että

12 12 valtionosuus puoli miljoonaa euroa oli myönnetty perusväylänpidon määrärahasta selvä ja yksinkertainen ratkaisu. Lisäksi Nastolan kunta sai pyynnön tehdä tarjouksen innovaationi Uusikylä Maaseudun matkakeskus selvitystyöstä. Alle tunnissa selvisimme ministeriöstä kevein mutta hämmentynein mielin Esplanadinpuiston poikki Strindbergin alakertaan Nastolan kunnan tarjoamalle voitonkahville. Vasta kauan jälkeenpäin aistin noista hetkistä, että määrärahan saaminen oli ollut suorastaan järkytys, mihin kunta ei ollut lainkaan varautunut, vaan oli ollut kaiken aikaa varma, että koko hanke tyssää valtionrahan puutteeseen. Niin ei käynyt, ja sillä oli seurauksensa, kun kunnan rahoitus piti varmistaa 2010 budjettiin. Väärin rahoitettu? Tähän asti vuosien ajan kohtuullisen maltillisella vaikuttamisellani edistynyt hanke törmäsi 21. syyskuuta 2009 pysäyttävään viestiin Risto Helanderilta. Viesti aiheutti liikenne- ja viestintäministeriön myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen suoranaisen myllerryksen juuri, kun kaiken uskoi olevan kunnossa: Neuvottelimme Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohosen kanssa [Uudenkylän ja Villähteen] henkilöasemien toteuttamisasiasta. Hän totesi ennen investointia tarpeen sopimuksesta VR-Yhtymän kanssa asemien liikennöinnistä. Sovittiin, että Ratahallintokeskuksessa järjestetään henkilöasemien käytännön toteuttamiseen liittyvä neuvottelu noin kuukauden tähtäimellä. Ruohonen piti realistisena henkilöasemien toteuttamisajankohtana vuosia Lähetin saman tien avainhenkilöille kitkerän viestin: Ratahallintokeskus on jostakin syystä ottanut roolin, mihin kunnan ei pidä alistua rahoitusja rakentamispäätöshän on liikenne- ja viestintäministeriön, joka käskyttää asiassa Ratahallintokeskusta; vai heiluttaako häntä koiraa? Sopimus liikennöinnistä tulee sisällyttää lisäyksenä/muutoksena/päivityksenä nykyiseen liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymän

13 13 ostoliikennesopimukseen, mikä on voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Sopimuksen vastuuhenkilö on Kari Korpela. Jatkoin vyörytystä: Matkustajalaiturit pitää rakentaa Luumäki-hankkeen puitteissa ENNEN SYYSKUUTA 2010, jolloin käynnistyy Pietarin nopea liikenne [käynnistyi 12. joulukuuta 2010]. Sen jälkeen Pietarinradan varteen ei rakenneta mitään, mikä häiritsee pääraiteiden liikennettä. Kun järjestetään henkilöasemien rakentamista koskevia neuvotteluja, MINÄ HALUAN OSALLISTUA. Älköön Nastolan kunta enää sortuko mihinkään tyhmyyksiin, kun entisistä on vihdoin kompuroitu eroon työllä, tuskalla ja rahalla. Nastolan kunnan pitää heti vaatia, että henkilöasemat rakennetaan ennen syksyä 2010, myöhemmin rakentaminen on mahdotonta. Kunnan ja valtion rahoitus karkaa muihin tarkoituksiin, ellei sitä käytetä nyt. Vaikka valtionrahoitus oli myönnetty ja korvamerkitty, Ratahallintokeskuksen ylijohto yritti suorastaan tekosyin painostaa ja pitkittää rakentamista. Viivytystavoite oli saamani tiedon mukaan jopa 6 7 vuotta, siitä nyt aluksi Nastolan kunnalle saneltu 1 2 vuotta. Tähän kunta ei saanut suostua. Uudenkylän asukkaat vaativat lausunnossaan, että henkilöasemat rakennetaan kevätkesällä Esitin, että Ratahallintokeskuksen kanssa pidettävää neuvottelua johtavat yhdessä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riitta Siltanen Villähteeltä ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Savurinne Uudestakylästä. Heidän tulee vastata siitä, että Nastolan kunta ei suostu mihin tahansa viivyttelyyn tai muuhun tekosyyhyn, minkä seurauksena hanke romuttuu. Nastolan virkamieshallinto vastaa asukkaille siitä, että Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemat toteutuvat suunnitellusti. Varmistin ylitarkastaja Kari Korpelalta, että VR-Yhtymä Oy on jo taannut ostoliikenteen tilaajalle liikenne- ja viestintäministeriölle taajamajunien pysähtyvän Nastolan kolmella

14 14 henkilöliikennepaikalla (Villähde, Nastola ja Uusikylä) viimeistään tammikuusta 2011 alkaen, joten siitä kunnanviraston oli turha huolehtia mutta toisin kävi, minua ei taaskaan uskottu. Valtion rahoitusratkaisu oli loppuun asti paljon täpärämmällä kuin liikenne- ja viestintäministeriössä käydessämme tiesimmekään. Eräs taho yritti eri perustein vaikuttaa siihen, että valtionrahoitusta ei myönnettäisi, tai vähintään tehtäisiin erilaisia ratkaisua pitkittäviä selvityksiä, mitkä ehkä lopulta vesittäisivät hankkeen. Kun liikenne- ja viestintäministeriö kuitenkin päätti rahoituksesta, tämä taho kai tunsi kokeneensa arvovaltatappion, mikä nyt heijastui jatkotoimiin. Suistuuko Nastola kiskoilta? Viivytysajattelun taustalla saattoi olla myös epäilys Nastolan seisakkeen tuhon toistumisesta Uudessakylässä ja/tai Villähteellä. Mahdollisesti Nastolan seisakkeen matkustajamäärä oli jo kääntynyt laskuun sen vaikean käytettävyyden, ilkivallan ja suoranaisen pelottavuuden vuoksi. Korkean tason iittiläinen kuntapäättäjä kertoi minulle käsityksenään, että Nastolan seisake on väärässä paikassa. Kuntasivuilla oli ollut pari vuotta suunnitelmani Nastolan seisakkeen ongelmien korjaamiseksi, mutta kunta ei ollut ryhtynyt mihinkään toimiin Ratahallintokeskuksen kanssa. Kunnan passiivisuus saattoi heijastua tälläkin tavalla. Henkilökohtaisesti vetosin 26. syyskuuta 2009 Uudenkylän ja Villähteen asukasyhteisöjen johtajiin vaikuttaa päättäjiin ja vastuullisiin viranhaltijoihin siten, että viivytysuhka poistuu mahdollisimman pian. Kaiken tietoni mukaan uhka hankkeen romuttumisesta oli todellinen. Tilanne oli tarpeettomasti saattanut hankettamme hartiavoimin tukeneen liikenne- ja viestintäministeriön kiusalliseen välikäteen kunnan ja Ratahallintokeskuksen toimien vuoksi. Asukasjohtajille lähettämäni vetoomusasiakirja oli eräs hankehistorian merkittävimmistä, tyhjentävä selvitys tarvittavista toimista tilanteessa, missä henkilöasemat Uusikylä ja Villähde olivat uhattuina. Esitin oman arvioni, mikä yllättävään tilanteeseen oli johtanut, taustana vaikutelmani liikenne- ja viestintäministeriön rahoituspäätöksen aiheuttamasta yllätyksestä

15 15 Nastolan kunnalle. Hankkeen päällä häälyi nyt kunnan rahapula: ei olekaan päätettyä rahaa henkilöasemien rakentamiseen Taas kohti ratkaisuneuvottelua Ylitarkastaja Kari Korpelalta liikenne- ja viestintäministeriöstä sain 8. lokakuuta 2009 tärkeän myönteisen viestin, että Ratahallintokeskuksella on tekninen valmius ja ylijohdon suostumus rakentaa Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemat 2010, mikäli työt vain mahtuvat ensi vuoden ohjelmaan. Vaikka muodollinen toteutuspäätös vielä puuttui, toimittiin selvästi hyvässä hengessä. Lähetin kunnanviraston vastuuhenkilöille viestin, missä totesin, että lähiajan neuvottelu Ratahallintokeskuksessa ratkaisee Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien rakentamisen aikataulun. Edellytin neuvottelun osallistujilta jämerää asennetta ja sitoutumista tavoitteeseen, ettei kolme vuotta valmisteltu hanke viivästyisi tai pahimmillaan romuttuisi. Tässä tilanteessa tein avainkysymyksen, mistä kunnanvirasto pian hankkii päätetyn mutta talousarvioiden ulkopuolelle jääneen kuntatekniikan rahoituksen: suunnitteluun euroa ja rakentamiseen euroa. Kunnan yllättänyt rahapula tiedettiin jo yleisesti. Ilmoitin kunnanviraston avainhenkilöille, että osallistun neuvotteluun Ratahallintokeskuksen kanssa Nastolassa. Neuvotteluun ja siitä raportoimiseen minut oli erikseen valtuuttanut Uudenkylän asukasyhteisö, joten kutsun pitäisi tulla pyytämättäkin. Ilmoitin myös Heikki Männistölle osallistumisestani ja lisäksi keskustelin ajankohtaisista rautatieasioista Kari Ruohosen sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Henkilöasemien rakentaminen varmistui Vihdoin syksyn 2009 monipolvisen ja ajoin kiihkeän vaikuttamisen jälkeen saatoin tiedottaa Uudenkylän vaikuttajille, että Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemat rakennetaan alkukesällä 2010 Uudenkylän ratapihan uudistamisen yhteydessä, kuten asukasyhteisö oli vaatinut. Pietarinradan palvelutason parannushanke on valmis 12. joulukuuta Silloin astuu voimaan

16 16 uusi aikataulu. Taajamajunat alkavat pysähtyä Uudessakylässä ja Villähteellä, uusien Allegrojunien nopea liikenne Helsingin ja Pietarin välillä alkaa, ja myös kotimaan Pendolino-junien nopeudeksi tulee 200 km/h. Uudenkylän asukasyhteisön rakennusesityksen toteutuminen varmistui 24. marraskuuta 2010 sopimusneuvottelussa, mihin kunnanvirastossa osallistuivat Ratahallintokeskuksesta investointijohtaja Kari Ruohonen ja projektipäällikkö Heikki Männistö, Nastolasta kunnanjohtaja Pauli Syyrakki ja tekninen johtaja Risto Helander sekä Uudenkylän asukasyhteisön valtuuttama rautatieasiantuntija Markku Sakari Meriluoto. Kunnan ja Ratahallintokeskuksen välinen rakennussopimus esitellään kunnanhallitukselle tammikuussa. Sama urakoitsija rakentaa matkustajalaiturit ja kuntatekniikan. Viime vaiheen pari kuukautta kestänyt ankara kansalaisvaikuttaminen johti lopulta toivottuun tulokseen, vaikka hanke välillä uhkasi lykkääntyä vuosien päähän ja käytännössä romuttua. Rahoituskin oli päätetty melkein. Nastolan kunnan rahoitus nimittäin puuttui yhä vuoden 2010 talousarviosta. Tilanne laukesi todella poikkeuksellisella tavalla: koska virkamiehet eivät olleet rahoitusta budjettiin ottaneet, päätösesityksen joutui tekemään virkamiesten puolesta luottamushenkilö, kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Savurinne Uudestakylästä. Hänen johdollaan kunnanhallitus päätti, että kuntatekniikan alkurahoitus euroa lohkaistaan vuoden 2011 tietystä investointimäärärahasta. Näin henkilöasemien rakentaminen varmistui päättäjävoimin. Koko hanke etenikin kansalaisten ja päättäjien johdolla yli kolmen vuoden ajan. Kunnanvirasto tuli perässä, vielä loppumetreilläkin. Asiantuntija-aloitteeni vei kuntakoneistoon syksyllä 2006 Uudenkylän Työväenyhdistys Juhani Sillanmäen puheenjohdolla. Ratkaisevan toteutuspohjan hankkeelle loi kevään 2008 aikana Tekniikan ja liikenteen asiantuntijaryhmä, jonka kulmakivi oli Toteutusselvitykseni entisestään vahvistuneet, pitävät perustelut. Paikallisesti merkittävää oli Uudenkylän ja Villähteen asukasyhteisöjen tuki kolmen vuoden ajan. Kansanedustaja Jouko Skinnari johti hankkeen esittelyn kolmessa ratkaisevan tärkeässä viranomaisneuvottelussa Helsingissä. Jäntevästi edenneestä prosessista voi ketään unohtamatta nostaa esiin yhden nimen: silloinen

17 17 kunnanhallituksen, sittemmin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riitta Siltanen vaikutti suurenmoisen tarmokkaasti hankkeen menestykseen alusta loppuun asti. Uusikylä uuteen aikaan Pietarinrata jakaa Uudenkylän kahtia, mutta myös liittää sen maailmaan tehokkaammin kuin mikään muu liikenneväline. Lahteen pääsee vartissa, Kouvolaan alle puolessa tunnissa, Helsinkiin tunnissa ja vartissa ja Pietariin Allegro-junalla Lahdesta tai Kouvolasta nopeammin kuin lentokoneella Helsingin kautta. Uudenkylän tavararatapiha teollisuusraiteineen on Nastolan logistinen aarre ja nykyisin ainoa rataosalla Lahti-Kouvola. Uuden osayleiskaavan tulee luoda Uudenkylän taajamasta nykyistäkin viihtyisämpi, vehreämpi, toimivampi, turvallisempi ja houkuttavampi. Uudenkylän suotuisan kehityksen turvaaminen vaatii Nastolan kunnan uudenlaisen huomion, mutta ennen kaikkea asukasyhteistyötä ja valpasta vaikuttamista, kuten henkilöasemahankkeessa kymmenen vuoden ajan. Rinnan Uudenkylän ratapihan suurimittaisen uudisrakentamisen kanssa rakentui 2010 myös Uudenkylän uusi komea henkilöasema, eikä se toden totta juuri poikennut siitä, mitä varhaisessa Toteutussuunnitelmassa olin esittänyt. Ensimmäinen taajamajuna täyttyi joulukuun pyhäpäivänä innokkaista uusikyläläisistä eteisiä ja käytäviä myöten. Laiturilla riitti kuumaa mehua pakkasen lämmikkeeksi, mutta kunnan tarjoamat matkaliput loppuivat kesken. Erstan koululla juhlittiin joulupuuron merkeissä yhdessä villäheisten kanssa. Sen jälkeen sitten vain matkustettiin omalla nauhataajamajunalla omalta asemalta. Sotahistoriassa sanotaan, että voitolla on monta isää, mutta tappio on orpo. Entä jos kuitenkin olisi käynyt toisin päin jos kymmenen vuoden taistelu olisi alkanut viisi vuotta myöhemmin? Jonakin hetkenä ystävällinen asukas kysyi minulta, oliko Uudenkylän ja Villähteen henkilöasemien aikaansaaminen minun elämäntyöni. Vastasin epäröimättä: Ei ollut, onneksi!

18 18 Taajamajunaliikenne Uudenkylän ja Villähteen uusilla henkilöasemilla alkoi 12. joulukuuta Kunniakirja luovutettiin samana päivänä juhlatilaisuudessa Erstan koulussa Villähteellä.

19 19 Vuoden ympäristöteko 2011 Nastolassa. Yritysten välisen kilpailun järjestää vuosittain Lahden seudun ympäristöpalvelut yhteistyössä Nastolan kunnan kanssa. Vuoden ympäristöteko -palkinto luovutettiin juhlatilaisuudessa Uudenkylän henkilöasemalla 19. syyskuuta 2011 klo Riihimäen-Kouvolan taajamajunan H9669 vieressä, luovuttajina ympäristönsuojelusihteeri Tiina Karu-Hanski ja kunnanjohtaja Pauli Syyrakki (kuva ja julkaisulupa toimitussihteeri Siina Ikonen, Nastola-lehti):

20 20 LIITE Nastolan kunnan Joukkoliikennetyöryhmä, nimitetty 12. helmikuuta 2007: Sami Reinikka, kunnanvaltuutettu, tekninen lautakunta, Nastolan kunta Riitta Siltanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Nastolan kunta Pauli Syyrakki, kunnanjohtaja, Nastolan kunta Hans Forss, kuntatekniikan mestari, Nastolan kunta Timo Ahokanto, joukkoliikennelogistikko, Lahden seutuhallinto Raimo Salovuori, OIKO Ry., sihteeri Markku Sakari Meriluoto, Uudenkylän asukasyhteisön edustaja, Tieokas Erkki Liedes, Villähteen asukkaiden edustaja Merja Kangaskolkka-Rautio, hallintosihteeri, Nastolan kunta puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen, esittelijä jäsen sihteeri. Seminaari Nastolan joukkoliikenteen kehittämisestä 31. toukokuuta 2007 (esitysjärjestys): Riitta Siltanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Nastola Erkki Rope, maakuntainsinööri, Päijät-Hämeen liitto Markku Sakari Meriluoto, metsänhoitaja, Joukkoliikennetyöhmän esittelijä, Uusikylä Suunnittelupäällikkö Markku Pyy, Ratahallintokeskus Erja Pasi, aluejohtaja, VR-Yhtymä Oy Itä-Suomen alue Kari Korpela, ylitarkastaja liikenne- ja viestintäministeriö Sami Reinikka, kunnanvaltuutettu, Joukkoliikennetyöryhmän puheenjohtaja, Nastola. Neuvottelu Ratahallintokeskuksessa 21. marraskuuta 2007: Jouko Skinnari, kansanedustaja Eduskunta, puheenjohtaja Ossi Niemimuukko, ylijohtaja, Ratahallintokeskus Heikki Männistö, ylitarkastaja, Ratahallintokeskus Markku Pyy, suunnittelupäällikkö, maakuntavastaava, Ratahallintokeskus Kari Korpela, ylitarkastaja, liikenne- ja viestintäministeriö Henri Kuitunen, pääjohtaja, VR-Yhtymä Oy; sekä Nastolan kunnan Joukkoliikennetyöryhmästä Riitta Siltanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauli Syyrakki, kunnanjohtaja Timo Ahokanto, Lahden seutuyhteistyön joukkoliikennelogistikko Raimo Salovuori, OIKO ry:n sihteeri Markku Sakari Meriluoto, Uudenkylän asukasyhteisön edustaja, esittelijä.

21 21 Tekniikan ja liikenteen asiantuntijaryhmä 2008: Risto Helander, tekninen johtaja, Nastolan kunta puheenjohtaja Kari Korpela, ylitarkastaja, liikenne- ja viestintäministeriö jäsen Herbert Mannerström, liikennesuunnittelupäällikkö, VR Osakeyhtiö jäsen Markku Pyy, yli-insinööri, maakuntavastaava, Ratahallintokeskus jäsen Timo Ahokanto, joukkoliikennelogistikko, Lahden seutuyhteistyö jäsen Markku Sakari Meriluoto, Uudenkylän asukasyhteisön edustaja jäsen, sihteeri. Rahoitusneuvottelu Ratahallintokeskuksessa 14. elokuuta 2008: Kari Ruohonen, investointijohtaja, Ratahallintokeskus (puheenjohtaja) Markku Pyy, yli-insinööri, maakuntavastaava, Ratahallintokeskus Heikki Männistö, projektipäällikkö, ylitarkastaja, Ratahallintokeskus; ja Nastolan kunnasta Pauli Syyrakki, kunnanjohtaja Risto Helander, tekninen johtaja Markku Sakari Meriluoto, Uudenkylän asukasyhteisön edustaja, esittelijä; ja Iitin kunnasta Veikko Haimila, tekninen johtaja. Liikenneministeri Anu Vehviläisen tapaaminen 18. helmikuuta 2009 Päijät-Hämeen kansanedustajat ryhmän vuoden 2009 puheenjohtajan, kansanedustaja Jouko Skinnarin johdolla Pekka Hopeakoski, yhteyspäällikkö, Päijät-Hämeen liitto Raimo Salovuori, OIKO Ry, puheenjohtaja Markku Sakari Meriluoto, Uudenkylän asukasyhteisön edustaja, esittelijä. Rahoitusneuvottelu liikenne- ja viestintäministeriössä 16. syyskuuta 2009: Jouko Skinnari, kansanedustaja, Eduskunta Riitta Siltanen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Nastola Risto Helander, tekninen johtaja, Nastola Markku Sakari Meriluoto, Uudenkylän asukasyhteisön edustaja, rautatieasiantuntija.

22 22 KUVALIITE VÄLIMATKA, km LAHTI 9,9 VILLÄHDE H 6,1 NASTOLA 3,3 UUSIKYLÄ H Lähde: Uudenkylän henkilöaseman alustava suunnitelma km:llä , mihin asema rakennettiin Piirros Markku Sakari Meriluoto, lähde:

23 23 Henkilöjuna H235 Helsingistä Kouvolaan lähtee Uudenkylän henkilöasemalta aikataulun mukaisesti klo Aseman rakenteet luovat modernin urbaanin vaikutelman. Kuva Markku Sakari Meriluoto.

24 24 Villähteen tulevan henkilöaseman alue km:n 140 kohdalla ennen rakentamista Heinämaantien ylikulkusillalta Lahden suuntaan. Kuva Markku Sakari Meriluoto. Villähteen henkilöaseman alue rakentamisen jälkeen km:llä Heinämaantien ylikulkusillalta Lahden suuntaan. Kuva Markku Sakari Meriluoto.

25 joulukuuta 2010 Pääkirjoitus Kaikkivoipa kunta on harhaa Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli puhui kunnan ylivoimaiseksi käyvästä roolista Hollolan valtuuston satavuotisjuhlassa viime lauantaina. Tölli haluaa monen muun tavoin takaisin edes osan takavuosien yhteisöllisyydestä mutta myös arvokeskustelua yksilön ja yhteiskunnan vastuun rajoista. Lienee todella moisen keskustelun aika, sillä Töllin sanoin, kunta ja valtio eivät ole kaikkivoipia. Tölli otti esimerkiksi elämänhallinnan katoamisen ja huonot elämäntavat, jotka ovat omiaan kasvattamaan niin sanottuja pahoinvointimenoja kunnissa tutulta kuulostaa. Kuitenkaan vastuunkanto ei ole erikoisen vahvaa myöskään niiden ihmisten keskuudessa, joiden elämänhallinta on ulkoisesti kunnossa, eli hyvinvointia ja terveyttä ei heitetä kaivoon päihteiden tai muun hillittömän elämäntavan myötä. Niin yksinkertainen asia kuin suuri melu pitkästä koululaisten joululomasta osoittaa, ettei yksilöiden ja perheiden vastuunkantotaito ole enää kummoinen. Apuun huudetaan julkista ja kolmatta sektoria pelastamaan lapset lomapäivien tylsyydeltä ja vielä tärkeämpää, turvattomuudelta. Maakuntalehden jutussa yksinhuoltajaäiti totesikin, että ainakin yksinhuoltajan on opittava lukemaan kalenteria vuosi kerrallaan. Se oli oiva neuvo vastuunsa tuntevalta vanhemmalta. Meidät ja varsinkin nyt nuorten perheiden sukupolvi on kasvatettu hiukan neuvottomiksi tilanteessa, missä julkinen sektori ei tarjoa palvelua valmiiksi purtuna. On ilmeisesti tultu käännöskohtaan, jossa tilanteesta on pakko peruuttaa pikkuisen taaksepäin. Ettei vain kevään vaaleissa persujen rinnalle nouse toinen populistissävyinen puolue, kristillisdemokraatit, joka on kirkollisten konservatiivisten teemojen rinnalle nostamassa muun muassa päivähoitopalvelun rajoittamista vanhemmilta, jotka ovat kotona. Se saattaisi purra varttuneempaan ikäluokkaan melko hyvin, ja isommat puolueethan eivät moista kamalaa asiaa rohkenisi edes esiin nostaa. Lue uusin lehti heti keskiviikkona Ilmoitustilavaraukset tälle palstalle puh: / Eija Uusikylä ja Villähde saivat asemat takaisin Stiina Ikonen Vuosi 2010 jää historiankirjoihin etenkin Uudessakylässä ja Villähteellä, jotka saivat pitkän tauon jälkeen henkilöasemansa takaisin Pietarinradan kunnostuksen yhteydessä. Sunnuntaina 12. joulukuuta Nastolan kunnan järjestämässä rautatiehenkisessä tapahtumassa olikin ilmassa suuren kansanjuhlan tuntua. Kunnanjohtaja Pauli Syyrakki kertoi varanneensa 50 vapaalippua puolilta päivin startanneeseen junamatkaan Uudestakylästä Villähteelle, mutta asemalle saapasteli paukkupakkasesta huolimatta lähes kolminkertainen määrä odotettua enemmän väkeä. Sopu antoi sijaa, ja taajamajunan konduktööri jousti sen verran, että loppuryhmän liput kuitattiin kunnan puolesta maksetuiksi seuraavana päivänä. Pienimuotoinen kansanjuhla olikin paikallaan, sen verran harvinaisesta tapauksesta rautatiehistoriassa on kyse. Villähteellä taajamajunat alkoivat nyt pysähtyä peräti 41 vuoden tauon jälkeen, Uudessakylässä kuuden. Uusi junayhteys mahdollistaa sen, että Nastolasta pääsee Helsinkiin tunnissa ja vartissa, Lahteen 14 minuutissa. Uudenkylän ja Villähteen väli mennään melkoisen haipakasti, vain seitsemässä minuutissa, kuten avajaismatkalla saatiin todeta. Matkustajamäärille odotetaan rajua nousua Laskelmien mukaan Nastolasta matkaa pääkaupunkiseudulle päivittäin toista sataa siellä työskentelevää ihmistä. Markku Meriluoto sai kehut ja mitalin mittavasta kansalaisaktiivisuudestaan asemahankkeessa. Aikataulut: Matkustajamäärien arvioidaan nousevan tulevina vuosina rajusti. Vuoden 2025 henkilömatkustajamäärien on laskettu olevan Uudessakylässä ja Villähteellä yli Uskon Helsingin vaikutuksen näkyvän lisääntyvinä matkustajamäärinä. Uudet asemat tulevat vaikuttamaan autoilun vähenemiseen, ja uskon myös isojen yritysten löytävän junankäytön. Näistä se kasvu syntyy, kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Savurinne ounasteli. Uusilla asemilla on nyt käytössä täydellinen infojärjestelmä. Siihen kuuluvat viitat teiltä ja kevytväyliltä, laitureilla odotuskatos, nimi- ja numerokilvet sekä valaistut infotaulut aikatauluineen ja yhteyksineen. Sähköiset laiturinäytöt kertovat junien ajantasaiset kulkutiedot, ja kuulutukset tulevat kolmella kielellä. Koko asemaalue ja tuloväylät on valaistu. Autojen ja pyörien pysäköinti laiturien vieressä on turvallista asutuksen ja teiden keskellä. Vihertyöt valmistuivat pääosin ennen talven tuloa, mutta osa viimeistellään toukokuussa. Markku Meriluodolle Nastolan kunnan ansiomerkki Asemahankkeen onnistuminen on ollut hyvin pitkälti rautatieasiantuntija Markku Sakari Meriluodon sinnikkyyden tulosta. Meriluoto palkittiinkin junamatkan jälkeen järjestetyssä puurojuhlassa Erstan koululla kunnan myöntämällä ansiomerkillä. Rautatieasiantuntija ei peitellyt tyytyväisyyttään asemi- Uudessakylässä ja Villähteellä pysähtyvät kaikki rataosan Lahti-Kouvola 11 taajamajunavuoroa. Uudenkylän lähtöajat ovat Lahden suuntaan (M-L), (M-P), 08.51, ja sekä Kouvolan suuntaan (M-L), 12.08, 15.08, 17.57, ja (ei L). Osa vuoroista ajaa oikorataa, osa kiertää Riihimäen kautta, jolloin Z-junien vaihtoyhteys on Lahdessa. Riihimäeltä pääsee kaukojunilla Tampereen suuntaan. Aikataulutiedot löytyvät osoitteesta Nastolan kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Savurinne hyppäsi taajamajunan kyytiin Uudestakylästä. Tämä on todella hieno juttu Nastolalle, hän kommentoi. en aikaansaamisesta, mutta ei myöskään pettymystään, jonka on kirvoittanut Meriluodon sanojen mukaan Nastolan kunnan löperehtiminen Heinolantien kiertoliittymän, Kouvolantien kävelysillan ja Villähteen pohjoispuolen portaiden kanssa. Hän vaati liityntäyhteyksiä kuntoon heti ensi kesään mennessä. Pauli Syyrakki kommentoi, että ainakin Uudenkylän aseman pohjoispuolelta puuttuvaan paikoitusalueeseen varataan rahaa ensi vuoden budjetista. Paikoitusalueelle pääsy vaatii kiertoliittymän rakentamisen. Jo liikenneympyrä ja muut järjestelyt nielaisevat arviolta euroa, joten ainakin varsin kalliin sillan kohtalo ratkaistaan vasta myöhemmin tulevaisuudessa. Markku Meriluoto neuvottelee puutteiden korjaamisesta kunnanjohdon kanssa vielä ennen joulua. Sunnuntaina koettiin Nastolassa toinenkin merkittävä historiallinen rautatietapahtuma, sillä uusi suomalais-venäläinen Allegro pikajuna teki neitsytmatkan Nastolan ohi 200 kilometrin tuntinopeudella kyydissään presidentti Tarja Halonen. Pasi Salmi, fysioterapeutti, työfysioterapeutti manipulatiivinen fysioterapeutti, Maitland concept Fysioterapia PhysioPilates ryhmät Luennointi- ja konsultointi Lääkärin lähetteellä Kelan korvaus PhysioPilates yksilö- ja ryhmätunnista Hanna Heinonen p Kukkastie 24, Nastola Pasi Karjalainen lämmitteli Uudenkylän Mehulan tarjoamalla kuumalla glögillä. Kansanedustaja Jouko Skinnari sai Markku Meriluodon kiitokset uutterasta työstään Nastolan asemien edistämiseksi. Eila Lampio nautti myös ekologisesta junakyydistä Villähteelle. - Juna on parempi kuin autot ja bussit, tsut tsut tsut Nastolan mieskuoro puki matkustajien tunnot laulunsanoiksi.

26 ETELÄ-SUOMEN SANOMAT 12. tammikuuta 2011

27 1. kesäkuuta Uusia junia ja uusi liittymä Uudenkylän asemalle Kansalaisvoimin aikaansaatujen Uudenkylän ja Villähteen uusien henkilöasemien matkustajat ovat kelpo lailla käyttäneet taajamajunia ensimmäisen puolen vuoden aikana. Kesäaikataulu ma 6.6. alkaen tuo uuden junayhteyden ja uutta kalustoa. Aikatauluja saa edelleen Uudenkylän Toppiksesta ja Exsalesta, matkalippuja konduktööriltä ja netistä. Uudenkylässä aseman ympäristötyöt valmistuivat juuri, ja uutta katuliittymää suunnitellaan Kouvolantieltä pohjoislaiturille. Uudessakylässä, Nastolassa ja Villähteellä pysähtyy kesän alusta arkisin jo kaksitoista junavuoroa, seitsemän Kouvolan ja viisi Lahden suuntaan. Uusi junavuoro lähtee Helsingistä suoraan oikorataa pitkin ja pysähtyy Uudessakylässä Uudestakylästä Helsinkiin tunnissa ja vartissa Muut Helsingistä tulevat junat lähtevät Uudestakylästä Kouvolan suuntaan 07.08, 12.08, 15.08, 17.58, ja 23.55, mikä on todellinen pikavuoro: ajoaika Helsingistä Uuteenkylään 1h 14min. Junat Helsinkiin samoin oikoradan tai Riihimäen kautta lähtevät Uudestakylästä 05.24, 06.52, 08,51, ja Lahdessa voi kätevästi vaihtaa Riihimäen-junista oikoradan nopeaan Z-junaan. Keskipäivän junaparin lähtöja määräasema on Kotkan satama. Nyt Kotkan-radan vanhat sähkömoottorijunat korvataan uudemmilla Sm4-sähköjunilla. Niillä hoidetaan tästedes kaikki muut junavuorot paitsi oikoradan Helsingin-veturijunat, yksi aamulla ja kaksi iltapäivällä. Myös veturijunien punaisia lähiliikennevaunuja uudistetaan parhaillaan. Niinpä täälläkin nähdään yhä enemmän vihreitä sähkövetureita, sähköjunia ja henkilövaunuja. Parannettu Pietarinrata, oikoradan jälkeen Suomen KARINIEMEN NUGGETIT 200 g Ilman K-Plussa-korttia yksittäin 1,79 /rs (8,95 /kg) 2 edullisesti, helposti, Nopeasti Henkilöjuna H235 Helsingistä Kouvolaan lähtee Uudenkylän henkilöasemalta kesäaikataulussa Aseman rakenteet luovat modernin urbaanin vaikutelman. paras, nopeuttaa hieman myös taajamajunien aikatauluja ja parantaa kulkuvarmuutta. Varokaa vauhdikasta Allegroa! Allegro-junayhteydet Helsingin ja Pietarin välillä lisääntyvät neljään vuoropariin. Pietarin-radan äärellä, myös asemien matkustajalaitureilla, kannattaa varoa Allegroa. Se kiitää Nastolan läpi kahdeksan kertaa päivässä nopeudella 200 km/h, keskimäärin 55 metriä sekunnissa. Myös muut kaukojunat nopeutuvat nyt, kun Pietarin-radan parannustyön hyödyt näkyvät kesäaikatauluissa. Eräät Tampereen-Turun-Uudenkylän-vaihtoyhteydet kaipaavat vielä korjausta, mutta niistä on ilmoitettu rautatiehallinnolle matkustajapalautteen mukaisesti. Uudenkylän aseman mittavat ympäristötyöt valmistuivat kesän alussa, Villähteellä vähän 49 KAHVI 500 g, raj. 2 pkt /talous Etu K-Plussa-kortilla -26% Ilman K-Plussa-korttia 3,39 /pkt (6,78 /kg) pkt 2 (4,98 /kg) Hinta voimassa myöhemmin, pääurakoitsijan Suomen Maastorakennus Oy: n vastaava työnjohtaja Heino Moilanen kertoi tyytyväisenä. Taajamakuva alkaa olla kunnossa Vihertyötkin näyttävät talven jälkeen onnistuneen hyvin. Uudessakylässä huomiota herättävät mittavat siltojen pengerlaatoitukset. Taidetöiden aliurakoitsijana on toiminut Nasto-Polar Rakennuspalvelut Oy Villähteeltä. Uudet henkilöasemat hoidettuine ympäristöineen kohentavat Pietarin-radan varren taajamakuvaa suuresti, ja asukkaat voivat olla asemista ylpeitä. Uudenkylän henkilöaseman umpikuja avautuu tänä kesänä, kun junamatkustamisen pääsuuntaan rakennetaan ajoneuvoliikenteen elintärkeä yhteys Kouvolantieltä pohjoislaiturille pysäköintialueineen. Suunnitelma esitellään asukkaille Kanervan koululla. Samalla on tilaisuus tutustua opastetusti uuteen henkilöasemaan. Suunnitelmassa ja syksyllä käynnistyvässä Uudenkylän osayleiskaavatyössä varaudutaan Maaseudun matkakeskuksen toteuttamiseen, kuten bussien ja taksien liityntäliikenteeseen, pikavuoropysäkkiin ja myyntipalveluihin. Kansalaisliike tyytyväinen omaan panokseensa Uudenkylän henkilöaseman palvelurakentamisen loppuvaiheessakin kansalaisvaikuttaminen näyttää siis johtavan tavoiteltuun tulokseen vuotta ennen kuin kunnanjohtaja lupasi. Koko kevätkauden kestäneessä työssä rautatieasiantuntijan ratkaisevan tärkeät yhteistyökumppanit ovat olleet kuten koko asemahankkeen ajan Uudenkylän Työväenyhdistys Juhani Sillanmäen johdolla ja kansanedustaja (sd) Jouko Skinnari. Villähteellä urakka vielä kesken Yhdeksän säkillistä paitoja hädänalaisten vaatettamiseen ilmoitukset@ seutuneloset.fi Urheilua EXTRASTA EDULLISEMMIN!!! KARINIEMEN KANANPOJAN FILEESUIKALEET g Ilman K-Plussa-korttia 3,09 /rs ( ,36 /kg) 2 49 rs (8,30-9,96 /kg) Etu K-Plussa-kortilla Hinta voimassa Suomen Punaisen Ristin Nastolan osasto järjesti toukokuun alussa Kaksitoista paitaa -keräyksen, jonka tarkoituksena oli saada hyväkuntoisia paitoja SPR:n logistiikkakeskus Kalkkuun, ja edelleen katastrofien uhreille lähetettäväksi. Tapahtuma oli osa Punaisen Ristin viikkoa, ja onnistui hienosti nastolalaisilta hyväntekijöiltä. Keräys tuotti riemastuttavan runsaasti paitoja niin lasten kuin aikuisten. Tarkkaa lukumäärää emme laskeneet, mutta Kalkkuun lähtee yhdeksän 150 litran jätesäkillistä paitoja, osaston tiedottaja Marko Helin toteaa. Helin kiittää lahjoittajia runsaskätisyydestä ja siitä, ettei joukossa ollut niin sanottua lumppua, vaan ihan käyttökelpoista vaatetta. Oli hieno huomata, miten avokätisesti ihmiset vastasivat paitakeräyskutsuun. Kiitos vielä kerran! Vuonna 2009 Kalkusta lähti maailmalle 5635 paalia vaatteita hätäapuna esimerkiksi maanjäristys- ja tulva-alueille. Viime aikoina vaatteita on lähtenyt esimerkiksi Albaniaan, Marokkoon ja Mongoliaan. Kuva kertoo, miten paljon joutilaita paitoja nastolalaisilla oli, ja kuinka auliisti he niitä lahjoittivat enemmän tarvitseville. Lihajaloste Korpelan palviauto Nastolan torilla lauantaina klo 9-13 Villähteen kyläyhdistyksen pitäisi Uudenkylän esimerkkiä seuraten saada aikaan ase- Nastolan Nopsa järjestää ja JALKAPALLOKOULU masuunnitelmaan kuuluvat ja välisenä aikana jalkapallokoulun matkustajien kaipaamat jalankulkuportaat Heinämaantien ja keskuksessa klo syntyneille tytöille ja pojille Nastolan urheilu- pohjoislaiturin välille. Samoin Hinta 50, joka sisältää välipalan ja jalkapallopaketin. on rakennettava suorat kevytväylät Ilmoittautuminen heti, paikkoja muutama jäljellä! asemalta Villähteen eri taajamanosiin. Tiedustelut iltaisin Juha Viitanen Tervetuloa! Viitoitus pitää uudistaa kokonaan asutuksen sisältä molemmille uusille henkilöasemille, NOPSAN KOTIOTTELUT URHEILUKESKUKSESSA joita toistaiseksi etsitään P98-99 Nopsa - Akilles sokkona kuin pimeimmässä P97 Nopsa - NJS Afrikassa. Uudessakylässä Naiset Nopsa - Futura viitoitussuunnitelma on tehty kansalaistyönä ja annettu Ikämiehet Nopsa - PEP Edustus Nopsa - Kasiysi Rocky kunnanvirastolle jo aikaa sitten. Esimerkiksi liikekeskuk P98-99 Nopsa - JoKi/Juventus TULE KANNUSTAMAAN PAIKALLISJOUKKUEITA! sen alueelta on huomattavasti sujuvampi yhteys turvalliselle Uudenkylän asemalle kuin Nastolan seisakkeelle, keskelle KOTITORI ei mitään. Teksti ja kuva: Markku Sakari Meriluoto MIKONTORI Kausantie 15, Nastola, puh jouko.paukku@k-extra.com MYYDÄÄN Koivua ja sekapuuta pilkottuna ja kotiin tuotuna. P % -30% OULULAINEN Etu K-Plussa-kortilla -22% Etu K-Plussa-kortilla REISSUMIES 235 g MARINOITU KASLERIPIHVI 700 g Ilman K-Plussa-korttia 4,29 /rs (6,13 /kg) 2 99 rs (4,27 /kg) Hinta voimassa KEIJU Etu K-Plussa-kortilla -16% GOLDEN CAP Etu K-Plussa-kortilla -30% MARGARIINIT SIIDERIT 400 g esti2 50 0,45 l 29 Iman K-Plussa-korttia yksittäin Ilman K-Plussa-korttia 2,55 /pl 2 rs 1,49 /rs (3,73 /kg) 2 rs (5,22 /l) sis. pantin 0,20 pl (6,25 /kg) (3,13 /kg) (4,64 /l) Hinta voimassa Hinta voimassa III-OLUT 0,33 L TLK PACK Ilman K-Plussa-korttia sis. pantin 0,20 23,52 /24-pack (2,52 /l), Etu K-Plussa-kortilla -11% sis. pantin 3,60 Hinta voimassa Ilman K-Plussa-korttia 0,89 /ps (3,79 /kg) ps (2,94 /kg) Hinta voimassa Etu K-Plussa-kortilla -17% 24-pack! Palvelemme: ma-pe 7-21 la 7-18, su pack (2,07 /l) sis. pantit 3,60 Hinta voimassa alkaen