Vantaan tasapainotettu strategia. Taloussuunnitelma kaupunginvaltuusto Erillispainos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan tasapainotettu strategia. Taloussuunnitelma 2012-2015 kaupunginvaltuusto 14.11.2011. Erillispainos"

Transkriptio

1 Vantaan tasapainotettu strategia Taloussuunnitelma kaupunginvaltuusto Erillispainos

2 Sisältö Talousarvio vantaalaisia varten... 1 Vantaan tasapainotettu strategia... 2 Vantaan kaupungin toiminta-ajatus... 2 Vantaan kaupungin arvot... 2 Vantaan visio... 2 Vantaan kaupungin toimintaympäristön kehitys... 3 Talouden kehitysnäkymiä...10 Vantaan henkilöstömäärän kehitys 2000-luvulla...12 Toimitilamäärän kehitys...13 Vantaan strategiset tavoitteet...14 Strategiset tavoitteet...15 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus...15 Toimiva ja kestävä kaupunki...15 Uudistava elinkeinopolitiikka...16 Työllisyyden vahvistaminen...17 Uudistuva kasvatus ja koulutus...18 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen...19 Rakenteet ja prosessit...20 Palvelustrategiset linjaukset...20 Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteksi...21 Edunvalvonta ja seutuyhteistyö...22 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi...23 Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen...23 Tuottava ja voimaantuva henkilöstö...24 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet...24 Talouden tasapainottaminen...24 Kestävä tuottavuus...25 Vantaalainen strategiatyön malli...26

3 Talousarvio vantaalaisia varten Talousarvio vantaalaisia varten Suomen talous kääntyi kasvuun vuonna 2010 ja vuoden 2011 aikana kansantalous on kasvanut edelleen. Vuoden 2011 loppupuolella euroalueen valtioiden rahoitusvaikeudet ovat kuitenkin kasvattaneet uuden taantuman uhkaa. Vuotta 2012 koskevat talous- ja työllisyysennusteet ovat heikentyneet olennaisesti kevään 2011 ennusteisiin nähden. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2012 on viime vaiheessa valmisteltu tiiviissä aikataulussa kaupungin johtoryhmän yhteistyönä. Muuttuneessa taloustilanteessa näkemykset verotulojen tasosta ovat valtakunnallisten arvioiden myötä laskeneet syksyn aikana. Tämä on lisännyt entisestään kasvavan kaupungin talousarviovalmistelun haastavuutta. Talousarvioesitys perustuu vähintään positiivisen tuloksen saavuttamiseen vuonna Käyttötalouden menoja vuoden 2012 osalta on sopeutettu alaspäin lähinnä kertaluonteisten säästötoimenpiteiden avulla. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta kuntalaisten peruspalvelut turvataan. Vuoden 2012 talousarviossa Vantaa-sopimuksen linjaukset ovat edelleen voimassa keskeisten laatukriteerien osalta: esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkoot pidetään entisellä tasolla. Vuonna 2012 suurimmat resurssilisäykset kohdentuvat sosiaali- ja terveystoimeen palvelutarpeen kasvuun ja uusiin lakisääteisiin velvoitteisiin vastaamiseen. Vuonna 2012 työllisyystoimenpiteiden määrärahat pidetään selkeästi korotetulla tasolla. Vantaan työttömyysprosentti on pääkaupunkiseudun korkein. Työttömyysaste on talouskasvusta huolimatta pysynyt edellisvuoden tasolla. Työllistymisen edistäminen on koko kaupungin yhteinen tehtävä, jonka tulokset näkyvät suoraan kaupungin taloudessa. Yhden prosenttiyksikön muutos työttömyysasteessa vaikuttaa noin 3,5 milj. euroa jo pelkästään kaupungin verotuloissa. Kaupungin investoinnit pysyvät taloussuunnitelmakaudella korkeina muun muassa Kehäradan ja Marja-Vantaan investointien vuoksi. Talousarviovalmistelun loppuvaiheessa investointeja on karsittu ja siirretty eteenpäin päätyen 166 milj. euron nettoinvestointeihin. Talousarvion mukaisesti vuoden 2012 investoinneista kyetään rahoittamaan tulorahoituksella reilut 40 prosenttia, mikä tarkoittaa kaupungin lainamäärän kasvamista edelleen. Taloussuunnitelmaesityksen jatkovuosien luvut osoittavat kaupungille suuren haasteen verorahoituksen kasvun pysyessä totuttua alemmalla tasolla. Riippumatta tulevasta valtakunnallisesta talouskehityksestä on kaupungille laadittava koko seuraavan valtuustokauden mittainen talouden tasapainottamisen ja velkaantumisen hallitsemisen ohjelma, jolla varmistetaan kaupungin kilpailukykyisyys sekä kaupungin kyky vastata velvoitteistaan pitkällä aikavälillä. Talouden haasteista huolimatta Vantaalla on hyvät mahdollisuudet menestyä. Taloussuunnitelmakaudella vuonna 2015 Vantaalla järjestetään asuntomessut ja taloussuunnitelmakaudelle ajoittuu myös Kehäradan liikennöinnin aloittaminen. Työpaikkojen määrä kaupungissa on kasvanut voimakkaasti ja työpaikkaomavaraisuus on ylittänyt 100 prosentin rajan. Vantaan asukasmäärä kasvaa myös taloussuunnitelmakaudella yli asukkaan vuosivauhdilla. Kaupungin tulee yhteistyökumppaniensa kanssa pitää huoli siitä, että Vantaa on houkutteleva vaihtoehto yrityksille, asukkaille ja työntekijöille myös jatkossa. Talousarvio on laadittu yhteistyössä toimialojen kanssa ja toimialat ovat sitoutuneet sen toteuttamiseen. Vuoden 2012 talousarvio on talousarvio vantaalaisia varten. Kiitän kaikkia tähän työhön osallistuneita henkilöitä erinomaisesta työpanoksesta. Martti Lipponen kaupunginjohtaja (va) Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

4 Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan kaupungin toiminta-ajatus Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaan kaupungin arvot Innovatiivisuus Innovatiivisuus tarkoittaa kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vantaan visio Vantaa viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vetovoimainen Vantaa n monipuoliset asumismahdollisuudet n erilaisille yrityksille soveltuvia toimitiloja ja tontteja huippupaikalla n Suomen logistinen liikennekeskus n työpaikkaomavaraisuus on Suomen kärkeä n kaupunki työnantajana Suomen huippua n palvelujen tehokkuus, tuottavuus ja laatu ovat vertailussa erinomaiset n monipuoliset harrastus-, kulttuuri- ja ulkoilumahdollisuudet Kansainvälinen Vantaa n maailmanluokan kansainväliset yhteydet vahvistuvat n kansainvälisyys ja monikulttuurisuus rikastuttavat kaupunkia n innovatiiviset kansainväliset hankkeet suuntautuvat Vantaalle n monipuolista osaamista ja kulttuuritaustaa hyödynnetään Kestävän kehityksen Vantaa Ekologinen kestävyys n kestävän kehityksen periaatteet mukana kaupunkisuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa n hyvin toimiva joukkoliikenne n edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä n luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaavoituksessa ja virkistyskäytössä n henkilöstö on sitoutunut ekologisen kestävän kehityksen edistämiseen n Marja-Vantaa on kansainvälinen malli ekologisesta rakentamisesta Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys n toimialojen yhteistyö palvelujen järjestämisessä tiivistyy n yhteistyö seudun kuntien kanssa lisääntyy n palveluja priorisoidaan oikeudenmukaisesti n moniarvoisuus ja tasa-arvo toteutuvat päätöksenteossa n yhteisöllisiä arvoja ja toimintatapoja edistävä avoin toimintakulttuuri ja päätöksenteko n hyvät hallintokäytännöt ja tehokas hallintorakenne n vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Taloudellinen kestävyys n talous on tasapainossa n hyödynnetään innovaatioita, jotka edistävät kustannustehokkuutta n sähköistä palvelua ja asiointia lisätään n työntekijöiden muutoksenhallintakyvyn ja työhyvinvoinnin avulla varmennetaan hyvät palvelut n turvataan hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. 2 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

5 Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan kaupungin toimintaympäristön kehitys Väestö kasvaa runsaalla parilla tuhannella vuosittain Vantaan asukasluku ylitti vuoden 2010 joulukuussa asukkaan rajan ja kaupungissa asui vuoden 2011 alussa henkilöä. Vantaalla asuvista puhui äidinkielenään suomea , ruotsia ja jotain muuta kieltä Muunkielisistä suurin ryhmä ovat venäjänkieliset, joita Vantaalla asui Kaupungin väkiluku on kasvanut 2000-luvulla runsaan asukkaan vuosivauhdilla. Vuonna 2010 kasvu oli henkilöä. Väkiluvun kasvun suuruuteen vaikuttaa toisaalta ns. luonnollinen väestönkasvu eli syntyvien ja kuolevien välinen erotus, toisaalta kuntaan muuttavien ja kunnasta poismuuttavien erotus. Luonnollinen väestönkasvu on kasvattanut Vantaan väestöä keskimäärin runsaalla puolellatoista tuhannella henkilöllä vuosittain. Kartta 1. Vantaan muuttovirrat eri alueille ja alueilta vuosina Nettomuuton suuruus (3) (3) (6) (3) (2) Hyvinkää - 83 Mäntsälä Vihti - 80 Nurmijärvi Järvenpää Pornainen Tuusula Kerava Muu Suomi 171 Espoo 133 Vantaa Sipoo - 83 Muu Uusimaa Muu Etelä-Suomi Kauniainen 3 Kirkkonummi - 44 Helsinki 1396 Ulkomaat 720 Muuttovoittoa Vantaa saa Pääkaupunkiseudun muista kunnista ja ulkomailta. Suurimmat muuttotappiot ovat kehyskuntiin ja muualle Uudellemaalle. Muuttoliikkeen osuus väkiluvun muutoksesta on vaihdellut luonnollista väestönkasvua enemmän: 2000-luvulla alimmillaan nettomuutto on ollut parisen sataa tappiollista ja enimmillään yli tuhat voitollista. Viime vuosina erityisesti nettomuutto ulkomailta Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle on ollut aiempaa selvästi suurempaa. Vantaan vieraskielinen väestö onkin kasvanut selvästi nopeammin kuin suomenkielinen. Kuvio 1. Vantaan vuosittainen väestönlisäys vv henkilön äidinkielen mukaan väestönlisäys suomi ruotsi muu kieli Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

6 Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan väkiluvun ennustetaan kasvavan jatkossakin keskimäärin runsaalla asukkaalla vuosittain. Syntyneitä on vuosittain runsas puolitoista tuhatta kuolevia enemmän ja muuttovoittoa saadaan henkilöä vuosittain. Vantaan nykyisin suhteellisen nuori ikärakenne vanhenee, vaikka päivähoito- ja kouluikäisten määrä lähivuosina hieman kasvaakin. rän kasvu perustuu yksinomaan vieraskielisten määrän lisääntymiseen. Kuvio 4. Vantaan työikäisen (20-64v) väestön vuosimuutos äidinkielen mukaan ja ennuste vuoteen 2020 Kuvio 2. Nuorten ikäryhmien väestökehitys vuosina vuosimuutos, henkilöä henkilöä ennuste vieraskieliset suomen-/ruotsinkieliset Ikä Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden vantaalaisten määrä kasvaa nopeasti, lähimmän viiden vuoden aikana keskimäärin henkilön vuosivauhdilla. Vuoden 2016 alussa heitä ennustetaan olevan (33 %) nykyistä enemmän ja vuoden 2020 alussa (52 %) nykymäärää enemmän. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä 8 840:stä keskimäärin 640 henkilön vuosivauhdilla henkilöön vuonna Vähintään 85 vuotta täyttäneitä on ennusteen mukaan vuonna 2020 lähes kaksinkertainen määrä nykymäärään verrattuna. Vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan seudulla melko nopeasti. Koko Helsingin seudulle tehdyssä vieraskielisten väestöprojektiossa muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien määrän arvioidaan kasvavan Vantaalla viiden seuraavan vuoden aikana runsaalla 5 200:lla ja vuoteen 2020 mennessä yli :lla henkilöllä niin, että heidän osuutensa kaupungin väestöstä olisi vuonna 2020 lähes 14 prosenttia. Kehityksen ennustetaan olevan samanlaista naapurikaupungeissa. Vantaalla alle kouluikäisten vieraskielisten määrän kasvuksi vuoteen 2016 mennessä arvioidaan noin 650 ja vuoteen 2020 mennessä vajaa henkilöä. Peruskouluikäisissä kasvu on noin 700 vuoteen 2016 mennessä ja noin vuoteen 2020 mennessä. Kuvio vuotta täyttäneiden ja sitä vanhemman väestön määrän kehitys Kuvio 5. Vantaan vieraskielisen väestön ennustettu määrä ikäryhmittäin henkilöitä henkilöä Ikä Työikäisten määrän kasvu vieraskielisten varassa Työikäisten, vuotiaiden, vantaalaisten määrän ennustetaan edelleen kasvavan niin, että vuoden 2016 alussa heitä on ja vuoden 2020 alussa noin nykyistä enemmän. Työikäisten mää Ikäryhmä Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

7 Vantaan tasapainotettu strategia Taloudellinen huoltosuhde heikennyt Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Työllisiksi määritellään henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä. Työttömiksi luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat luokkaan "0-14 -vuotiaat". Eläkeläisiksi katsotaan kaikki henkilöt, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. Vuonna 2009 taloudellinen huoltosuhde oli Vantaalla 1,01 eli kutakin työssäkäyvää kohden oli enemmän kuin yksi työtön tai työvoiman ulkopuolella oleva. Espoossa tunnusluku on sama, Helsingissä 1,02, mutta koko maassa 1,34. Vielä edellisenä vuonna (2008) luku oli alle yhden ja 2000-luvun alussa vielä alempi, 0,93. Kuvio 6. Taloudellinen huoltosuhde Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Kuvio vuotta täyttäneiden vantaalaisten koulutus ikäryhmittäin vuonna 2010 osuus ikäryhmästä, % ikäryhmä Ei tutkintoa, tuntem. keskiaste korkea-aste Helsingin seudun kunnista korkein koulutustaso on espoolaisilla ja helsinkiläisillä. Myös Vantaan muissa naapureissa asuu koulutetumpaa väkeä kuin Vantaalla. Vuoteen 2000 verrattuna vantaalaisten koulutustaso on kohonnut hitaammin kuin naapureissa ja koko maassa. taloudellinen huoltosuhde 1,4 Koko maa Kuvio vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen koulutustaso Vantaalla, naapureissa ja koko maassa vuonna ,3 1,2 Koko maa 1,1 Helsinki Vantaa 3,32 1 0,9 0,8 0,7 Espoo V a n t a a Kerava Nurmijärvi Järvenpää Sipoo 0, Helsinki Espoo Tulevaisuudessa väestön ikääntyessä taloudellinen huoltosuhde on väistämättä suurempi kuin tällä hetkellä. Kehityksen nopeuteen vaikuttaa oleellisesti myös työttömänä olevien määrän muutokset. Vantaalaisten koulutustaso muuta maata korkeampi, mutta alempi kuin naapurikunnissa Parhaiten koulutettuja vantaalaisista ovat vuotiaat, joista useammalla kuin kahdella viidestä on korkea-asteen tutkinto. 60 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista suurimman ryhmän muodostavat henkilöt, joilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 koulutustaso = korkeimman koulutuksen keskim. pituus henkilöä kohden, vuotta Vantaalla työpaikkaomavaraisuus on yli sadan prosentin Vantaalla on työpaikkoja enemmän kuin kunnassa asuu työllistä työvoimaa. Työpaikoista runsas neljännes on kaupan sekä majoitusja ravitsemistoiminnan toimialalla ja viidennes yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Perinteisen teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Vantaalla samoin kuin koko maassakin. Uudet työpaikat ovat keskittyneet lentoaseman ja Kehä III:n tuntumaan. Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

8 Vantaan tasapainotettu strategia Kartta 2. Työpaikkamäärän muutos Vantaan kaupunginosissa aikavälillä Työpaikkamuutos (5) (4) (8) (26) (12) (6) Koko Helsingin seudun työpaikkamäärä kasvoi 2000-luvun alun lyhytaikaisen taantuman jälkeen nopeasti vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2009 työpaikkojen määrä väheni reilulla prosentilla. Vuonna 2010 seudun työpaikkamäärä lähti jälleen kasvuun niin, että niitä oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä jo pari kymmentä tuhatta enemmän kuin vuoden 2010 lopulla. Kymmenessä vuodessa seudun työpaikkamäärä on kasvanut vajaalla 10 prosentilla. Kasvu on ollut suhteellisesti suurinta Vantaalla ja kehyskunnissa, joissa kummassakin työpaikkamäärä on kasvanut liki 20 prosentilla. Helsingissä kasvu on jäänyt vain muutamaan prosenttiin. Kuvio 9. Työpaikat Helsingin seudulla vuosina ja vuoden 2011 toisella neljänneksellä Kuvio 10. Työttömyysaste Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuoden 2005 tammikuusta alkaen työpaikkoja /1-2 muu Hgin seutu Vantaa Espoo Helsinki työttömyysaste, % Vantaa Helsinki Espoo Vantaalla työllisyysaste on ollut korkeimpia koko maassa. Vuoden 2009 aikana se kuitenkin taloudellisen taantuman myötä aleni ja työttömyysaste kohosi enimmillään 10 prosenttiin ja se on jo jonkin aikaa ollut Helsingin seudun korkein. Työllisyysaste on alkuvuodesta 2010 jälleen kohonnut ja oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä seudun korkein. Työttömiä työnhakijoita oli Vantaalla elokuun 2011 lopulla 9 240, joista lomautettuna oli 236. Alkuvuoden aikana lomautettujen määrä on puolittunut. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä lähti työttömyyden pitkittyessä nousuun. Heitä oli elokuun lopussa 2 326, mikä on sata enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys on yleensä kohdannut useimmin nuoria, alle 30-vuotiaita, harvemmin vanhempia ikäryhmiä, useimmin myös miehiä kuin naisia. Nuorten työttömyys on edelleen Vantaalla Pääkaupunkiseudun kaupungeista vaikeinta: Vantaalla alle 25-vuotiaita oli työttömänä elokuun 2011 lopussa 965 henkilöä, mikä on kuitenkin 300 vähemmän kuin vuotta aiemmin. 6 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

9 Vantaan tasapainotettu strategia Kuvio 11. työttömiä Alle 25-vuotiaiden ja yli vuoden työttömänä olleiden työttömien määrä Vantaalla kuukausittain vuodesta 2007 alkaen Asuntorakentaminen vilkastunut Taantuma heijastui Vantaallakin kaikille toimialoille. Rakentamisen määrässä, erityisesti asuntojen rakentamisessa, se näkyi esimerkiksi vuonna 2009, jolloin valmistui ennätysmäisen vähän uusia asuntoja. Valmistuneiden asuntojen määrässä ei Vantaalla olla päästy useaan vuoteen tavoitteeksi asetettuun 2000 asunnon vuosituotantoon. Myös muissa Pääkaupunkiseudun kunnissa asuntotuotantotavoitteista on jääty selkeästi, eniten Helsingissä. Kuvio 12. Vantaalle, Espooseen ja Helsinkiin vuosina valmistuneet asunnot asuntoja alle 25 v yli vuoden Ulkomaalaistaustaisella, vieraita kieliä puhuvalla työnsaantimahdollisuudet ovat selvästi heikommat kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisen väestönosan työttömyysaste vaihteleekin prosentin välillä henkilön syntymämaan ja kielen mukaan Helsinki Espoo Vantaa Kartta 3. Vuosina Vantaalle valmistuneet asunnot kaupunginosittain Viime vuosina asuntorakentaminen on keskittynyt ratojen varsille sekä Pakkala-Tammiston alueelle. Valmistuneet asunnot (3) (9) (11) (15) (23) Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

10 Vantaan tasapainotettu strategia Vuonna 2010 asuntojen rakentaminen lisääntyi Vantaalla ja Espoossa. Kasvu on Vantaalla jatkunut kuluvana vuonna. Naapurikaupunkeja edullisemmat tontinhinnat ja asunnonhankintakustannukset ovat Vantaan valtti pientaloasuntoa pääkaupunkiseudulta hankkiville. Kuvio 13. asuntoja Vantaalle valmistuneet asunnot (lkm) vuosina sekä ennuste vv ennuste asuinkerrostalot rivi- ja ketjutalot erilliset pientalot Kartta 4. Ennustettu asuntorakentaminen vuosina kaupunginosittain Kehäradan rakentamisen aloitus ja sen varren maankäytölliset mahdollisuudet luovat edellytykset ennakoidulle väestönkasvulle ja asuntorakentamiselle. Vuoden 2011 aikana asuntorakentaminen on vilkastunut niin, että kuluvana vuonna asuntoja valmistuu enemmän kuin viime vuosina. Valmistuvat asunnot (5) (15) (9) (8) (24) 8 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

11 Vantaan tasapainotettu strategia Toimitilarakentaminen jälleen kasvussa Kartta 5. Vantaalle vuosina valmistunut muu kuin asuinkerrosala kaupunginosittain Muuta kuin asuinkerrosalaa on Vantaalle valmistunut 2000-luvulla varsin runsaasti, noin kerrosneliömetrin vuosivauhdilla, joinain vuosina jopa kerrosneliömetriä. Rakentaminen on keskittynyt lentoaseman ympäristöön sekä Kehä III varrelle. Valmistunut kerrosala Muu kuin asuinkerrosala (5) (4) (12) (18) (22) Vuonna 2010 toimitiloja valmistui ennätysmäisen vähän, vain runsas k-m 2. Toimitilarakentamisen aloitukset ovat kuluvan vuoden aikana olleet taas kasvussa ja vuonna 2011 toimitiloja valmistuu Vantaalle selvästi enemmän kuin vuonna Lähteet Tilastokeskus: kaupunki-ja seutuindikaattorit, väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot Uudenmaan ELY-keskus ja Vantaan TE-toimisto: työttämyystiedot Facta kuntarekisteri: rakentamistiedot Vantaan kaupunki: väestöennusteet ja rakentamisennuste Kuvio 14. k-m Muu kuin asuntorakentaminen vuosina (k-m2) muut varasto teollisuus julkiset liikenne liike- ja toimisto Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

12 Vantaan tasapainotettu strategia Talouden kehitysnäkymiä Yleiset talousnäkymät Suomen talouskasvu on jatkunut 3,5 prosentin tasolla myös vuonna 2011, mutta valtiovarain-ministeriö arvioi kasvun hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2012 Euroopan velkakriisin ja epävarmojen kansainvälisen talouden näkymien johdosta. Työttömyysasteen arvioidaan edelleen kuitenkin alentuvan vuoden ,9 prosentista 7,6 prosenttiin vuonna Työllisyysasteen valtiovarainministeriö arvioi nousevan ja ylittävän 70 prosenttia vuonna Tuotannon kasvu on tulevina vuosina lähes kokonaistuottavuuden varassa, sillä työpanos supistuu ja pääomakanta kasvaa vain vähän. Kuluttajahintojen arvioidaan kasvavan edelleen nopeasti, 3,3 prosenttia vuonna 2012, jonka jälkeen hintojen nousu on noin kahden prosentin luokkaa. Veronkorotusten ja julkisen talouden sopeutustoimien johdosta valtiovarainministeriö arvioi valtion rahoitusaseman vahvistuvan, mutta valtion ja kuntien talous jää alijäämäiseksi tulevinakin vuosina. Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU) ylittää 50 prosenttia vuonna Valtion velka ylittää 100 mrd. euron rajan vuonna Julkisen talouden kestävyysvajeen täyttämiseksi valtiovarainministeriö nostaa esille finanssipolitiikan lisäksi pidemmät työurat, julkisten palveluiden paremman tuottavuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden sekä talouskasvun edellytysten parantamisen. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Kansainvälisen talouden epävarmuus ja uuden taantuman uhka heijastuvat erityisesti vientiteollisuuden kautta ansiotulojen kasvun hidastumiseen sekä yhteisöjen verotettavaan tuloon. Myös kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt syksyn 2011 aikana. Kuntasektorin talouskehitys Valtioneuvosto (hallitus) toteuttaa ohjelmansa mukaisesti koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ovat yhdellä riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Kuntauudistuksen kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden 2011 loppuun mennessä. Uusi rakennelaki korvaa nykyisen puitelain (Paras-laki). Uudistuksen perustaksi valtio käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella, todetaan hallitusohjelmassa. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle sekä valtionosuusjärjestelmän uudistamiselle. Kuntien verotulot kasvoivat 4,2 prosenttia vuonna 2010 ja vuoden 2011 kasvuksi arvioidaan 4,4 prosenttia. Kunnallisverot kasvavat 3,6 prosenttia vuonna 2011 ja 1,4 prosenttia vuonna Erityisesti kuntien yhteisöverotulot kasvavat noin 15,1 prosenttia vuonna Kunnat ovat saaneet 31,99 prosenttia yhteisöveroista vuosina Yhteisöveroprosentin lasku 25 prosenttiin korvataan kunnille nostamalla kuntaryhmän osuutta 0,88 prosenttiyksiköllä. Vuosina 2012 ja 2013 kuntien osuus yhteisöverosta on 27,87 prosenttia ja vuonna 2014 osuus palautuu 22,87 prosenttiin. Vuonna 2012 kuntien verotulojen kasvu hidastuu 0,6 prosenttiin kunnallisverojen kasvun hidastuessa ja kuntien yhteisövero-osuuden alentumisen johdosta. Vuoden 2012 kunnallisveron kasvua pienentävät perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korottamiset ja toisaalta niitä lisäävät asuntolainakorkojen vähennysoikeuden rajaaminen ja kotitalousvähennyksen pienentäminen. Kuntien valtionosuuksiin tehdään 3,7 prosentin indeksitarkistus, täysimääräinen kustannusten-jaon tarkistus sekä kiinteistöveron irrottaminen verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta. Valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus tarkoittaa 118 euron/ asukas vähennystä peruspalvelujen valtionosuuteen ja valtionosuusprosentin 2,69 prosenttiyksikön alennusta 31,42 prosenttiin. Väestömäärän ja ikärakenteen muutos vaikuttaa valtionosuuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusprosentti on 41,89 vuonna Perhehoitajalain ja lastensuojelulain muuttaminen on huomioitu myös valtionosuusperusteissa. Vanhuspalvelulain vaikutukset näkynevät vuoden 2013 valtionosuuksissa. Kunnallisveroon kohdistuvat vähennysten korotukset, yhteensä noin 260 milj. euroa koko maassa, on kompensoitu kunnille perus-palvelujen valtionosuudessa. Valtiovarainministeriö on julkistanut laskelman keskeisten veroja valtionosuusmuutosten kuntakohtaisista vaikutuksista vuonna 2012 (VM Kuntaosasto ). Laskelman mukaan Vantaa hyötyisi yhteisövero-osuuden 5 prosenttiyksikön nostosta 10,8 milj. euroa maksettavassa yhteisöverossa (ja verotulovaikutus tilityksinä olisi noin 8 milj. euroa) vuonna Kiinteistöveron irrottaminen tasauksesta kasvattaa kaupungin valtionosuutta noin 6,2 milj. euroa ja 118 euroa/asukas valtionosuuksien leikkaus vähentää 23,6 milj. eurolla kaupungin valtionosuuksia. Kustannustenjaon tarkistus tuo kaupungille 9,2 milj. euroa sekä indeksitarkistus ja uudet määräytymistekijät noin 10,7 milj. euroa. Veromenetysten kompensaatio tuo kaupungille noin 9 milj. euroa valtionosuuksia vuonna 2012 (VM Kuntaosasto ). Vuoden 2012 arviot kaupungin verotuloista ja valtionosuuksista on tarkennettu valtioneuvoston hyväksymän valtion talousarvioesityksen ja peruspalvelubudjetin 2012 pohjalta. Peruspalvelujen kustannustason nousun arvioidaan pysyvän alle 3 prosentin ja kunta-alan ansiotason nousevan noin 2,5 prosenttia. Kuntien menot kasvavat noin 3,5 prosenttia ja investoinnit lisääntyvät noin 2,5 prosenttia. Kuntien kustannustason arvioidaan nousevan keskimäärin noin 3 prosenttia ja menojen kasvavan 4 prosenttia vuosina Kuntien velka lisääntyy noin 1,5 mrd. eurolla vuosina 2012 ja Kuntien investoinnit eivät kasva, mutta investointitarpeet pysyvät nykyisellä korkealla tasolla. Kuntatalouden alijäämä kasvaa lievästi sekä vuonna 2012 että vuonna Kuntien verotuloja arvioidessaan on valtiovarainministe-riö poikkeuksellisesti olettanut kunnallisveroprosentin kasvavan prosentin kymmenyksellä tulevina vuosina. Vantaan taloudelliset näkymät Väestön ja työpaikkojen jatkuva kasvu on kaupungin kehityksen selkeä vahvuustekijä ja toisaalta kasvu tuo haasteita kaupungin menojen ja tulojen tasapainolle sekä investointien optimaaliselle toteutukselle. Kaupunki rahoittaa verorahoituksella toimintamenonsa, mutta on joutunut rahoittamaan investointinsa yhä suuremmassa määrin ottamalla lisää velkaa. Varsinkin sitoutuminen Kehäradan toteuttamiseen ja valmistautuminen Marja-Vantaan rakentamiseen sitoo kaupungin voimavaroja lähivuosina. Myös Kehä III parantamiseen kaupunki on joutunut sitoutumaan mittavalla taloudellisella panostuksella. Kaupungin talouden tasapainottamista ja velkaantumisen pysäyttämistä pohditaan tilanteessa, jossa syksyllä 2011 maailmantaloutta ja euroaluetta ovat uhkaamassa useiden euromaiden finans- 10 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

13 Vantaan tasapainotettu strategia sikriisi ja sen kääntyminen talouden taantumaksi. Taantuman uhka kohdistuu ennen kaikkea talouskasvuun, työllisyyteen, rahoituksen saantiin ja verotuloihin. Kaupungin verotulojen kasvu pysähtyi vuonna 2002, kun yhteisöverot laskivat 40 prosenttia edellisvuodesta kuntaosuuden laskun johdosta. Tuloverojen tilityksiin liittyvä rytmihäiriö käänsi kunnallisveron laskuun vuonna 2003, kun kuntaryhmän jako-osuutta pienennettiin voimakkaasti ja koko verorahoitus pieneni edellisvuodesta. Myös vuonna 2004 kunnallisveron kasvu jäi hyvin pieneksi. Nämä kolme verorahoituksen suppeaa vuotta vaikuttivat voimakkaasti kaupungin talouden tasapainoon menojen kasvun jatkuessa. Vuonna 2003 kaupungin vuosikate oli negatiivinen ja kaupunki velkaantui myös käyttötaloudessa. Vuonna 2004 tilikauden tulos oli voimakkaasti alijäämäinen, -36 milj. euroa, vuonna milj. euroa ja vielä 2006 miljoona euroa. Vuonna 2007 tulos oli jo 16 milj. euroa positiivinen. Vuonna 2008 tulos oli yli 3 milj. euroa ja vuonna 2009 tulos painui yli 14 milj. euroa negatiiviseksi. Vuonna 2010 tulos oli yli 15 milj. euroa positiivinen ja vertailukelpoinen arvio vuoden 2011 osalta on lähellä nollatulosta. Talouden tasapainottamiseen ja tervehdyttämiseen vuosina liittyen kaupungin toimintamenot kasvoivat alle 2 prosenttia ja toimintamenot laskivat reaalisesti asukasta kohden noin 3 prosenttia vuonna Vuonna 2008 kaupungin toimintamenot kasvoivat yli 10 prosenttia verorahoituksen kasvaessa noin 7 prosenttia. Vuosien verorahoituksen voimakas kasvukausi päättyi vuoden 2009 syvään taantumaan, jolloin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 1,6 prosenttia menojen kasvaessa 3,2 prosenttia. Vuonna 2010 menot kasvoivat yli 4 prosenttia ja vuonna 2011 arvion mukaan yli 5 prosenttia. Verorahoitus kasvoi 6,8 prosenttia vuonna 2010 ja kasvaa arvion mukaan 5,1 prosenttia vuonna Vuonna 2007 kaupungin investoinnit kääntyivät yli 100 milj. euron tasolle vuodessa, mikä johtui tuolloin Marja-Vantaan maakaupoista ja Kaunialan sairaalan hankinnasta. Vuonna 2007 kaupunki otti lisävelkaa 55 milj. euroa. Vuonna 2008 kaupungin velka lisääntyi "vain" 18 milj. euroa voimakkaan verorahoituksen kasvun ansiosta. Kehärata on vaikuttanut vuodesta 2009 lähtien kaupungin investointitasoon ja suurimmat panostukset tehdään vuosina Vuodesta 2009 alkaen kaupunki on rahoittanut korottomalla lainalla valtiolle Kehä III:n parantamista. Kaupunki otti lisävelkaa 117 milj. euroa vuonna 2009, 38 milj. euroa vuonna 2010 ja arvion mukaan 80 milj. euroa vuonna Vuoden 2011 lopussa kaupungilla on velkaa yhteensä noin 835 milj. euroa. Kaupungin toimintakate vuonna 2010 oli noin -875 milj. euroa ja verorahoitus yhteensä noin 934 milj. euroa. Vuosikate oli noin 77 milj. euroa ja vertailukelpoinen tulos 15 milj. euroa vuonna Jotta vuosikatteen riittävyyttä myös investointien kattamiseen voidaan parantaa, tulee toimintakatteen heikentyä euromääräisestikin (ja prosentuaalisesti) vähemmän kuin verorahoitus kasvaa. Vuosina investoinnit ovat poikkeuksellisen korkealla tasolla osin Kehäradan investointien johdosta. Kehä III:n parannustyö valmistuu vuonna 2011 ja valtio maksaa 50 milj. euron lainan takaisin kaupungille vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaupungin menojen kasvuvauhti on kiihtynyt noin 5 prosenttiin vuonna 2011 ja asukasta kohden lasketut menot ovat reaalisesti kasvaneet vuosina Menojen kasvun pysäyttäminen noin kolmeen prosenttiin vuositasolla on ainoa keino talouden tasapainolle nykyisillä veroperusteilla. Tavoite edellyttää tuottavuuden todellista parantamista kaupungin palveluissa ja toiminnoissa. Suurten liikennehankkeiden (Kehärata ja Kehä III) valmistuessa kaupunki keskittyy kaupunkirakentamisessa Marja-Vantaan toteuttamiseen ja vanhojen keskusten ja pääradan varren täydennysrakentamiseen. Kaupungin talousarvio vuodelle 2012 on laadittu positiivisen tulostavoitteen pohjalta. Kuvio 15. Milj Kuvio Vantaan kaupungin verotulojen kehitys taloussuunnitelmakaudella TP 2010 ENN 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Vuosi Verotulot yhteensä Muutos-% Muutos-% 6,0 971 Vantaan kaupungin tulorahoituksen jakautuminen talousarviossa 2012 Rahoitustulot 2 % Valtionosuustulot 12 % Yhteisöverotulot 5 % Kiinteistöverotulot 5 % Toimintatulot (pl. sis. erät ja Kehä III) 15 % Kunnallisverotulot 61 % 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

14 Vantaan tasapainotettu strategia Kuvio 17. Vantaan kaupungin talousarvion 2012 verorahoituksen jakauma verolajien ja valtionosuuksien kesken. Kuvio 18. Vantaan kaupungin lainamäärän kehitys taloussuunnitelmakaudella Valtionosuudet yhteensä 14 % Kiinteistövero 6 % Yhteisövero-osuus 6 % Milj Kunnallisvero 74 % 0 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Vuosi ENN 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Vantaan henkilöstömäärän kehitys 2000-luvulla Kaupungin henkilöstömäärä on 2000-luvulla kasvanut maltillisesti suhteessa asukasmäärään. Kahteen otteeseen on kyetty merkittäviin vähennyksiin määräaikaisessa henkilöstössä (vuosina 2005 ja 2009). Kaupungin tavoitteena on vakinaistaa tarvittava henkilöstö ja käyttää lyhytaikaisiin sijaisuuksiin tai kausiluonteisiin tehtäviin Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n palveluja. Taulukko 1. Asukas- ja henkilöstömäärän kehitys Henkilöstösuunnittelulla arvioidaan tulevaisuuden osaamistarpeita, henkilöstörakennetta ja -määriä. Henkilöstösuunnittelu tukee henkilöstömäärän hallintaa, osaamisen kehittämistä ja kohdentamista. Se edesauttaa mm. työyksikköjen rekrytointia, vuosiloma- ja työvuorosuunnittelua. Vuosina henkilöstömäärä kasvaa 151 henkilöllä ja vuosina henkilöllä. Henkilöstömäärän lisäystä tapahtuu mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa investointisuunnitelman ja palvelurakenteen muutoksen johdosta sekä sivistystoimessa palvelujen kysynnän vuoksi. Vapautuvat vakanssit suunnataan tarpeen mukaan uudelleen ja jokaista rekrytointia suunniteltaessa käytetään tiukkaa harkintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään sijaisuuksien täyttöön ja täyttämisajankohtaan Vuosi Asukkaita Henkilöstö (vakinaiset + määräaikaiset) Asukkaita/henkilöstö 17,43 16,91 16,87 16,30 16,10 16,64 16,71 16,88 16,71 17,31 17,65 Taulukko 2. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstö keskimäärin Toimiala/liikelaitos HS 2011 HS 2012 HS 2013 HS 2014 HS Sivistystoimi Sosiaali- ja terveydenhuolto *Suun terveydenhuolto Tilakeskus Keskushallinto *Liikelaitokset Maankäyttö ja ympäristö Vapaa-aika ja asukaspalvelut Kaikki yhteensä Muutos Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

15 Vantaan tasapainotettu strategia Runsas eläköityminen mahdollistaa suunnitellut muutokset henkilöstörakenteessa hyvää työnantajapolitiikkaa noudattaen. Eläkepoistumasta aiheutuva rekrytointi on haaste työmarkkinoille tulevien ikäluokkien takia. Eläkkeelle jäävien osaamisen siirtämiseen tulee kiinnittää myös huomiota. Kunnallisen eläkevakuutuksen mukaan Vantaan eläkepoistuma on korkeimmillaan vuosina Vantaan eläkepoistuma on alle kunta-alan keskiarvon Ennenaikaiselle eläkkeelle jäävien lukumäärä on viime vuosina merkittävästi vähentynyt (2009 ja 2010). Työssä jaksamista tuetaan aktiivisen välittämisen toimintamallilla, joka on lisännyt kuntoutushakemusten määrää puolella. Vuoteen 2030 mennessä lähes 60 % nykyhenkilöstöstä on eläköitynyt (luvuista puuttuvat Valtiokonttorin eläkejärjestelmässä olevat opettajat). Taulukko 3. Eläkepoistuma Vantaalla ja suurissa kaupungeissa Toimitilamäärän kehitys Kuviossa on esitetty kaupungin toimialojen käytössä olevien toimitilojen määrän (pinta-ala neliömetreinä) kehitys ajanjaksolla Tarkasteltavalla ajanjaksolla toimitilojen määrä kasvaa noin 13 prosenttia. Kuvio 19. Kaupungin käytössä olevien toimitilojen määrä vuosina Eläkepoistuma Eläkepoistuma Vuodet Vantaa (%) suuret kaupungit (%) % 15 % % 30 % % 43 % % 57 % Tilat yhteensä (m2) Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

16 Strategiset tavoitteet Vantaan strategiset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kilpailukykystrategia Toimiva ja kestävä kaupunki Marja-Vantaa on asuntoja työpaikkarakentamisen kärkihanke Käynnistetään Marja- Vantaan palveluinnovaatiokonsepti Onnistunut ja kestävä asuntotuotanto Keskusta-alueiden, asemanseutujen ja lähiöiden täydennysrakentaminen Kilpailukykyä parannetaan erityisesti kehittämällä Aviapolisaluetta Viheralueverkostojen kehittäminen Sosiaalisesti eheä ja turvallinen kotikaupunki Positiivisen kaupunkikuvan vahvistaminen Uudistava elinkeinopolitiikka Uusien työpaikkojen luominen Elinkeinopolitiikan kehittämiseen osallistuu koko kaupunki Kansainvälisten investointien houkutteleminen Vehkalan yritysalue käynnistyy Osallisuus WDChankkeessa TA 2012, TS Työllisyyden vahvistaminen Toimenpiteiden kohdistaminen korkean työttömyyden alueille Nuoret kouluun ja työhön Syrjäytymisen ja segregaation ehkäiseminen Elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus Uudistuva kasvatus ja koulutus Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn kehittäminen Koulutustakuun toteuttaminen Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen monialaisena yhteistyönä Perusopetuksen ja lukio- koulutuksen laadun kehittäminen Varhaiskasvatuksen rakenteiden edelleen kehittäminen Palvelustrategia Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Vaikeissa olosuhteissa eläviä lapsia ja perheitä tuetaan Terveyspalveluja kehitetään Kestävät ratkaisut mielekkään vanhuuden turvaamiseksi Kulttuuri ja liikunta elämäntavaksi Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista Rakenteet ja prosessit Palvelustrategiset linjaukset Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteeksi Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Innovatiiviset ja kustannustehokkaat palvelujen järjestämisratkaisut Toimialojen yhteisten palveluverkkojen kehittäminen Käynnistetään palvelustrategiatyö Kumppanuuksien tehokas hyödyntäminen ja tuloksellinen yhteistyö valtion, yritysten, 3. sektorin ja muiden kumppanien kanssa Yhteisvastuun periaate palvelukulttuurin uudistamisen perustaksi Ennakoiva ja ehkäisevä hyvinvointityö tavoitteena aktiivinen kuntalainen Kohdennetut toimenpiteet riskiryhmille Osallisuuden vahvistaminen Metropoliratkaisun aikaansaaminen Aktiivinen osallistuminen kuntarakenneuudistukseen Edunvalvonnan terävöittäminen valtiovallan suuntaan sekä seudullisissa yhteistyöorganisaatioissa PKS-kuntien sopimuspohjaisen yhteistyön toteuttaminen Helsingin seudun yhteistyön tiivistäminen Aiesopimuskäytännön jatkaminen valtiovallan kanssa Kehä III:n ja Kehäradan kehittäminen Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Tuottava ja voimaantuva henkilöstö Johtamisjärjestelmän kehittäminen Optimaalinen henkilöstösuunnittelu Ennakoiva rekrytointi Tuottavuudesta palkitseminen Ympäristönäkökulma johtamiseen Yhteisöllisen ja yksilöllisen osaamisen kehittyminen Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy Henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Talouden tasapainottaminen Tilikauden tuloksena vähintään nollatulos Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma laaditaan kevään 2012 valtuustoseminaariin Kestävä tuottavuus Kaupunkitasoiset tuottavuusmittarit laaditaan Sähköiset palvelut aktiiviseen käyttöön Palveluverkkoja ja tilojen käyttöä tarkasteltava kokonaisuutena Ekologisesti kestävät hankinnat Kustannustietoisuus ja edullisuusvertailut Kuntalaiset mukaan ilmastotyöhön 14 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

17 Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Toimiva ja kestävä kaupunki Toimiva ja kestävä kaupunki perustuu ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Suurimmat haasteet toimivan ja kestävän kaupunkikehityksen toteutumiselle ovat ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittämättömyys sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Uhkien torjunta edellyttää muun muassa ekologista ja ekotehokasta kaupunkisuunnittelua, eheän ja tiiviin kaupunkirakenteen luomista, joukkoliikenteen edellytysten parantamista sekä viheralueverkoston säilyttämistä ja kehittämistä. Asumiseen ja elämänlaatuun liittyvät toiveet elävät mukana yhteiskunnan muutoksessa. Elämäntyylien hajautuminen, elämäntilanteiden vaihtelu ja kansallisuuksien kirjo väestössä synnyttävät tarpeita, jotka heijastuvat asumiseen kohdistettuihin odotuksiin. Asuinalueiden sosiaalisen eheyden varmistaminen, talouden heilahteluihin varautuminen ja rakennuskustannusten pitäminen kurissa ovat keskeisiä tavoitteita tulevaisuudessa, jotta vantaalaisille voidaan tarjota myös jatkossa monipuolisia ja kestäviä asumisvaihtoehtoja. Kaupungin tärkeänä tehtävänä on turvata riittävä asuntotuotanto ja hallintamuodoiltaan monipuoliset asuinalueet. Pitkän aikavälin keskiarvot kertovat todellisuuden siitä, onko kaupungin asuntopolitiikka onnistunut. Uusien asuntoalueiden sekä yleiskaavan mukaisten ja muiden täydennysrakentamisalueiden asemakaavoituksella turvataan tonttivarannon riittävyys ja maankäytön toteuttamisen ohjelmointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Asuinalueiden sosiaalisen eheyden varmistamiseksi valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa kohdistetaan erityisesti niille alueille, joissa vuokraasuntojen suhteellinen osuus on keskimääräistä pienempi. Asuntorakentamisen kehittämiseksi kaupunki kiinnittää erityistä huomiota myytävien tonttien tontinluovutusehtojen ajantasaistamiseen energiatehokkuuden näkökulmasta. Maankäyttösopimuksissa tullaan kiinnittämään huomiota energiatehokkaampien ratkaisujen löytämiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja edellyttämään parempaa hulevesien hallintaa muutokseen sopeutumiseksi. Tontinluovutuksessa kaupunki jatkaa nykyistä maltillista hinnoittelupolitiikkaansa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi. Kaupunki kokeilee uusia tontinluovutusmuotoja, joista ensimmäisenä toteutetaan ryhmärakentamishanke. Ryhmärakentamiskokeilun tulokset analysoidaan ja riskit kartoitetaan ja ne otetaan huomioon tulevissa luovutuksissa. Helsingin seudun uutta maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta valmistellaan parhaillaan ja se on määrä allekirjoittaa vuoden 2012 alkupuolella. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan edelleen. Uuden aiesopimuksen lähtökohdiksi on kaavailtu mm. kestävää rakennetta, energiatehokkuutta ja yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa ja tavoitteiksi mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, kestävien liikkumismuotojen olosuhteiden edistämistä, raideliikenneverkon hyödyntämistä ja asuntomarkkinoiden toimivuuden ja asuntotuotannon edellytysten parantamista. Marja-Vantaan keskustan koilliskulmassa järjestetään asuntomessut vuonna Asuntomessualueen kaavoitus on käynnistynyt syksyllä 2010 ja kaupungin asuntomessutoimiston organisaatio on aloittanut toimintansa. Asuntomessut tuovat uutta julkisuutta Marja-Vantaalle ja lisäävät rakennuttajien, yritysten ja yhteistyökumppaneiden kiinnostusta urbaaniin asuntorakentamiseen ja uusiin ekologisiin ratkaisuihin. Asuntomessualueen kasvihuonepäästöt selvitetään kehityshankkeissa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämän myös rakennusajan ja -materiaalien kasvihuonepäästöihin käytönaikaisten päästöjen lisäksi. Marja-Vantaan alueella on mahdollista toteuttaa julkiset palvelut uudella kustannustehokkaalla tavalla. Syksyn 2011 aikana järjestetään Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailu, jonka tavoitteena on innostaa yksittäisiä ihmisiä sekä kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita ideoimaan, kuinka heidän tuotekehitysosaamisensa tai visionsa palvelujärjestelmästä ja hyvinvointipalveluista olisi toteutettavissa ja löytää uudenlaisia ideoita siihen, millaisia ja miten hyvinvointipalveluja tulevaisuudessa järjestetään Marja-Vantaalla. Kilpailussa etsitään 3-6 keskeistä ideaa, joiden varaan Marja-Vantaan hyvinvointipalveluita rakennetaan. Vantaan kilpailukyvyn kannalta keskeinen tekijä on keskustojen ja erityisesti asemakeskusten elinvoimaisuus asumisen sekä liikeelämän kannalta. Keskukset ovat pysyneet melko muuttumattomina siitä lähtien, kun ne on nykymuotoon rakennettu. Kaikissa Vantaan keskustoissa on meneillään merkittäviä eri vaiheissa olevia kehittämishankkeita, joissa tarvitaan myös kaupungin panostusta. Tyypillisesti tällaisia hankkeita ovat pysäköinnin järjestäminen sekä julkisten sisä- ja ulkotilojen kohentaminen nykyvaatimusten mukaisiksi. Keskustojen kehittämisen ensimmäisenä hankkeena on Tikkurilan keskustan pysäköintijärjestelyt ja uuden asuntotuotannon alkaminen. Seuraavana ovat vuorossa Myyrmäki, Korso, Hakunila, Koivukylä, joihin kaikkiin on suunnitteilla uutta asuntorakentamista sekä liiketilaa. Uusia mahdollisuuksia kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja olemassa olevien rakennusten energiakorjauksiin tarjoaa laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta, joka on voimassa Poikkeamislain tavoitteena on saada kokemuksia siitä, miten rakentamisja kaavamääräyksiä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa. Lain tavoitteet ovat rinnakkaisia maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. Luvan myöntämisen periaatteista valmistellaan erillinen ohjeistus sekä pientalojen että kerrostalojen osalta. Naapuruston kuulemismenettely ja sopimusasiat sisällytetään ohjeistukseen. Vantaan kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vantaa on mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkostossa. Ilmastoverkosto on sitoutunut kokouksessaan edistämään muun muassa paikallisia energiaviisaan rakentamisen tiekarttoja liittyen ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin valmistelemaan toimintaohjelmaan ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä ekotehokkaan, vähäpäästöisen ja laaduk- Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

18 Strategiset tavoitteet kaan rakennetun ympäristön aikaansaamiseksi. Tiekartta on tarpeen, jotta kunnat voivat ohjata rakentamista kohti haastavaa lähes nollaenergiatasoa, jonka EU on asettanut tavoitteeksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Ilmastoverkoston aloitteina on rakennusvalvonnan kehittäminen ennakoivan laadunvalvonnan suuntaan sekä yhteishanke energia- ja ilmastoneuvonnan verkottamiseksi ja asukkaiden ilmastotekojen edistämiseksi asuinalueilla. Vantaa on mukana yhteishankkeissa, joissa kehitetään työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin suunnittelun eri vaiheisiin. Viheralueverkoston kehittämisen periaatteena on säilyttää ja kehittää kaupungin viheralueverkostoa osana pääkaupunkiseudun Viherkehää. Viherkehällä tarkoitetaan tiiviisti rakennetun kaupunkialueen sisäisiä ekologisia yhteyksiä sekä ympäröivää väljästi rakennettua metsäistä kehää, joka ulottuu Östersundomista Tuusulan Ruotsinkylän, Vantaan Luoteisosan ja Nurmijärven kautta Nuuksioon ja edelleen Meikonsalon kautta Porkkalanniemelle sekä Helsinkiä ympäröivään saaristoon. Viherkehän vahvistaminen alueella edellyttää vihersiltojen ja -alikulkujen rakentamista katkenneiden yhteyksien välille. Viheralueohjelman tavoitteena on mm. että Vantaalla on kattava ja yhtenäinen viherverkosto, jossa reitit muodostavat yhtenäisen kulkuverkoston. Viheralueohjelman mukainen Vantaan ulkoilureitistön yleissuunnitelma valmistuu vuonna Jokivarsireitistön toteuttamista jatketaan Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman mukaisesti. Sosiaalisesti eheässä kaupungissa hyvinvointi toteutuu tasa-arvoisesti eri väestöryhmissä ja eri alueilla. Sosiaalisesti eheä kaupunki lisää myös kaupungin vetovoimaa yritysten ja investointien sijoittumiselle sekä houkuttelee puoleensa asuin- ja elinympäristönä. Sosiaalista eheyttä uhkaavia tekijöitä ovat muun muassa köyhyys, työttömyys, asunnottomuus, yhteisöllisyyden puute, alueiden eriytyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserot. Sosiaalinen eheys on haaste pääkaupunkiseudun kaupungeille, jossa kohtaavat niin hyvinvoinnin ääripäät kuin sosiaalisesti ja kulttuurisesti hyvin erilaiset väestöryhmät. Vantaa on mukana Ympäristöministeriön vuoden 2010 alussa asettamassa metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmässä, joka on linjannut toimenpide-ehdotuksia metropolialueen kunnille, järjestöille, yrityksille ja valtiolle. Tässä toiminnassa tarvitaan lähiyhteisöjä, järjestöjä ja seurakuntia sekä koko kolmatta sektoria. Vantaa varmistaa kaksikielisyyden toteutumisen laatimalla kaksikielisyysohjelman. Vuoden 2009 joulukuussa kaupunginvaltuustossa hyväksytty Vantaan turvallisuussuunnitelma vuosille määrittelee turvallisuusyhteistyön valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet. Vantaan hyvää turvallisuustasoa parannetaan kaupunginosien yhteisöllisyyttä tukemalla ja kaupungin ja muiden viranomaisten yhteisillä turvallisuusriskejä ennalta ehkäisevillä toimilla. Onnettomuuksien, tapaturmien ja asukkaiden fyysistä turvallisuutta uhkaavan rikollisuuden määrään keskeisimmin vaikuttava tekijä on päihteiden liiallinen käyttö. Määrätietoinen kaupungin toiminta kaikkien toimialojen ja yhteistyökumppanien yhteisin voimin päihteiden käytön vähentämiseksi kaikissa ikäryhmissä on vaikuttavin keino asukkaiden arjen turvallisuuden parantamisessa. TA-vuoden tavoitteet: 1 Käytetään poikkeuslain antamia mahdollisuuksia kaupunkirakenteen tiivistämiseksi ja energiatehokkuuskorjausten edistämiseksi. 2 Kivistön keskeisen alueen asemakaavat valmistuvat vuoden 2012 loppuun mennessä. 3 Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan laadinnassa arvioidaan energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt. TS-kauden tavoitteet: Laaditaan energiaviisaan rakentamisen tiekartta. Laaditaan viherkehän yleissuunnitelma yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Laaditaan toteutusaikataulu seudullisen ulkoilureitistön rakentamiseksi. Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman toteutusaikataulu tarkistetaan. Uudistava elinkeinopolitiikka Vantaan aktiivinen elinkeinopolitiikka perustuu kaupungin omaan kilpailukykyohjelmaan ja metropolialueen kilpailukykystrategiaan, jotka linjaavat kehittämistoimintaa. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on uusien työpaikkojen ja ulkomaisten investointien houkutteleminen Vantaan alueelle. Vantaalla on kilpailuetuja, joiden hyödyntämistä jatketaan entistä paremmin tulevaisuudessa. Lentoliikenteen kehittyminen mahdollistaa Vantaan gateway-aseman hyödyntämisen kansainvälisessä kilpailussa. Lentoasema kaikkine lentoliikenteeseen liittyvine toimintoineen tuo myös työpaikkoja Vantaalle. Metropolialue on kansainvälisesti houkutteleva ja monipuolinen alue, jossa sijaitsevat yliopistot ja korkeakoulut, oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset mahdollistavat kehittämistoimintojen monipuolisuuden. Vantaalla on jo pitkään toteutettu verkostoitunutta toimintatapaa eli yhteistyötä yritysten ja erilaisten yksityisten palvelutuottajien kanssa. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n tehtävänä on Vantaan oman ja metropolialueen kilpailukykyohjelman toimenpiteiden toteuttaminen ja muu kaupungin sille asettama elinkeinopoliittinen kehittäminen. Instituutti jatkaa jo luotuja kehittämishankkeita ja erityisesti luoda uusia yrityslähtöisiä aluekehittämisen hankkeita ja kansainvälisiä kontakteja. Instituutti tukee yritysten kasvua ja uusien yritysten syntymistä ja sen ohjelmilla edistetään kansainvälisten yritysten ja työpaikkojen sijoittumista Vantaalle. Marja - Vantaan rakentuminen kansallisena ekologisen rakentamisen mallialueena sekä Vantaan kansainvälisen innovaatiokeskittymän rakentaminen Aviapolikseen ovat tärkeimpiä kehittämiskohteita, joissa Innovaatioinstituutti on osallisena. Vantaan sijaintia Euroopan ja Aasian välisenä solmukohtana hyödynnetään yhdessä Uudenmaan liiton ja Suomessa olevan Kiinan kehityspankin teamin kanssa perustetun Suomalais-kiinalaisen teknologiayhteistyöyhdistyksen toiminnan kautta. Seuraavan kolmen vuoden aikana hyödynnetään Vantaan sijaintia myös Pohjois Amerikan ja Intian välisenä solmukohtana uusien lentoreittien avautumisen tuomien mahdollisuuksien pohjalta. 16 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät

Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät Valtuustoseminaari 24.3.2014 Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön nykytila Euroopan ja Suomen talouden epävarmuus heijastuu vahvasti myös Rovaniemelle,

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus

Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 27.10.2011 T3 INNOVATION TRIANGLE TAPIOLA Science and Technology Art and Design Global Business Jukka Mäkelä 27.10.2011 2 Viiden

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Kaupunginjohtaja Kari Nenonen

TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Kaupunginjohtaja Kari Nenonen TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 17.10.2016 Kaupunginjohtaja Kari Nenonen väestönmuutos, henkilöä Väestönmuutos 2012-2O16 tammi-elokuu Vantaa, Espoo ja Helsinki

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2017

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2017 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2017 17.10.2016 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Kuntatalousohjelma 2017-2020 Kuntien lainakannan ja sen BKT-osuuden voimakas kasvu. Rahoitusasematavoite 2019: alijäämä

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Uusi sairaala -hanke 1.4.2011; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot