Vantaan tasapainotettu strategia. Taloussuunnitelma kaupunginvaltuusto Erillispainos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan tasapainotettu strategia. Taloussuunnitelma 2012-2015 kaupunginvaltuusto 14.11.2011. Erillispainos"

Transkriptio

1 Vantaan tasapainotettu strategia Taloussuunnitelma kaupunginvaltuusto Erillispainos

2 Sisältö Talousarvio vantaalaisia varten... 1 Vantaan tasapainotettu strategia... 2 Vantaan kaupungin toiminta-ajatus... 2 Vantaan kaupungin arvot... 2 Vantaan visio... 2 Vantaan kaupungin toimintaympäristön kehitys... 3 Talouden kehitysnäkymiä...10 Vantaan henkilöstömäärän kehitys 2000-luvulla...12 Toimitilamäärän kehitys...13 Vantaan strategiset tavoitteet...14 Strategiset tavoitteet...15 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus...15 Toimiva ja kestävä kaupunki...15 Uudistava elinkeinopolitiikka...16 Työllisyyden vahvistaminen...17 Uudistuva kasvatus ja koulutus...18 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen...19 Rakenteet ja prosessit...20 Palvelustrategiset linjaukset...20 Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteksi...21 Edunvalvonta ja seutuyhteistyö...22 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi...23 Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen...23 Tuottava ja voimaantuva henkilöstö...24 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet...24 Talouden tasapainottaminen...24 Kestävä tuottavuus...25 Vantaalainen strategiatyön malli...26

3 Talousarvio vantaalaisia varten Talousarvio vantaalaisia varten Suomen talous kääntyi kasvuun vuonna 2010 ja vuoden 2011 aikana kansantalous on kasvanut edelleen. Vuoden 2011 loppupuolella euroalueen valtioiden rahoitusvaikeudet ovat kuitenkin kasvattaneet uuden taantuman uhkaa. Vuotta 2012 koskevat talous- ja työllisyysennusteet ovat heikentyneet olennaisesti kevään 2011 ennusteisiin nähden. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2012 on viime vaiheessa valmisteltu tiiviissä aikataulussa kaupungin johtoryhmän yhteistyönä. Muuttuneessa taloustilanteessa näkemykset verotulojen tasosta ovat valtakunnallisten arvioiden myötä laskeneet syksyn aikana. Tämä on lisännyt entisestään kasvavan kaupungin talousarviovalmistelun haastavuutta. Talousarvioesitys perustuu vähintään positiivisen tuloksen saavuttamiseen vuonna Käyttötalouden menoja vuoden 2012 osalta on sopeutettu alaspäin lähinnä kertaluonteisten säästötoimenpiteiden avulla. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta kuntalaisten peruspalvelut turvataan. Vuoden 2012 talousarviossa Vantaa-sopimuksen linjaukset ovat edelleen voimassa keskeisten laatukriteerien osalta: esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkoot pidetään entisellä tasolla. Vuonna 2012 suurimmat resurssilisäykset kohdentuvat sosiaali- ja terveystoimeen palvelutarpeen kasvuun ja uusiin lakisääteisiin velvoitteisiin vastaamiseen. Vuonna 2012 työllisyystoimenpiteiden määrärahat pidetään selkeästi korotetulla tasolla. Vantaan työttömyysprosentti on pääkaupunkiseudun korkein. Työttömyysaste on talouskasvusta huolimatta pysynyt edellisvuoden tasolla. Työllistymisen edistäminen on koko kaupungin yhteinen tehtävä, jonka tulokset näkyvät suoraan kaupungin taloudessa. Yhden prosenttiyksikön muutos työttömyysasteessa vaikuttaa noin 3,5 milj. euroa jo pelkästään kaupungin verotuloissa. Kaupungin investoinnit pysyvät taloussuunnitelmakaudella korkeina muun muassa Kehäradan ja Marja-Vantaan investointien vuoksi. Talousarviovalmistelun loppuvaiheessa investointeja on karsittu ja siirretty eteenpäin päätyen 166 milj. euron nettoinvestointeihin. Talousarvion mukaisesti vuoden 2012 investoinneista kyetään rahoittamaan tulorahoituksella reilut 40 prosenttia, mikä tarkoittaa kaupungin lainamäärän kasvamista edelleen. Taloussuunnitelmaesityksen jatkovuosien luvut osoittavat kaupungille suuren haasteen verorahoituksen kasvun pysyessä totuttua alemmalla tasolla. Riippumatta tulevasta valtakunnallisesta talouskehityksestä on kaupungille laadittava koko seuraavan valtuustokauden mittainen talouden tasapainottamisen ja velkaantumisen hallitsemisen ohjelma, jolla varmistetaan kaupungin kilpailukykyisyys sekä kaupungin kyky vastata velvoitteistaan pitkällä aikavälillä. Talouden haasteista huolimatta Vantaalla on hyvät mahdollisuudet menestyä. Taloussuunnitelmakaudella vuonna 2015 Vantaalla järjestetään asuntomessut ja taloussuunnitelmakaudelle ajoittuu myös Kehäradan liikennöinnin aloittaminen. Työpaikkojen määrä kaupungissa on kasvanut voimakkaasti ja työpaikkaomavaraisuus on ylittänyt 100 prosentin rajan. Vantaan asukasmäärä kasvaa myös taloussuunnitelmakaudella yli asukkaan vuosivauhdilla. Kaupungin tulee yhteistyökumppaniensa kanssa pitää huoli siitä, että Vantaa on houkutteleva vaihtoehto yrityksille, asukkaille ja työntekijöille myös jatkossa. Talousarvio on laadittu yhteistyössä toimialojen kanssa ja toimialat ovat sitoutuneet sen toteuttamiseen. Vuoden 2012 talousarvio on talousarvio vantaalaisia varten. Kiitän kaikkia tähän työhön osallistuneita henkilöitä erinomaisesta työpanoksesta. Martti Lipponen kaupunginjohtaja (va) Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

4 Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan kaupungin toiminta-ajatus Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaan kaupungin arvot Innovatiivisuus Innovatiivisuus tarkoittaa kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vantaan visio Vantaa viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vetovoimainen Vantaa n monipuoliset asumismahdollisuudet n erilaisille yrityksille soveltuvia toimitiloja ja tontteja huippupaikalla n Suomen logistinen liikennekeskus n työpaikkaomavaraisuus on Suomen kärkeä n kaupunki työnantajana Suomen huippua n palvelujen tehokkuus, tuottavuus ja laatu ovat vertailussa erinomaiset n monipuoliset harrastus-, kulttuuri- ja ulkoilumahdollisuudet Kansainvälinen Vantaa n maailmanluokan kansainväliset yhteydet vahvistuvat n kansainvälisyys ja monikulttuurisuus rikastuttavat kaupunkia n innovatiiviset kansainväliset hankkeet suuntautuvat Vantaalle n monipuolista osaamista ja kulttuuritaustaa hyödynnetään Kestävän kehityksen Vantaa Ekologinen kestävyys n kestävän kehityksen periaatteet mukana kaupunkisuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa n hyvin toimiva joukkoliikenne n edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä n luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaavoituksessa ja virkistyskäytössä n henkilöstö on sitoutunut ekologisen kestävän kehityksen edistämiseen n Marja-Vantaa on kansainvälinen malli ekologisesta rakentamisesta Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys n toimialojen yhteistyö palvelujen järjestämisessä tiivistyy n yhteistyö seudun kuntien kanssa lisääntyy n palveluja priorisoidaan oikeudenmukaisesti n moniarvoisuus ja tasa-arvo toteutuvat päätöksenteossa n yhteisöllisiä arvoja ja toimintatapoja edistävä avoin toimintakulttuuri ja päätöksenteko n hyvät hallintokäytännöt ja tehokas hallintorakenne n vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Taloudellinen kestävyys n talous on tasapainossa n hyödynnetään innovaatioita, jotka edistävät kustannustehokkuutta n sähköistä palvelua ja asiointia lisätään n työntekijöiden muutoksenhallintakyvyn ja työhyvinvoinnin avulla varmennetaan hyvät palvelut n turvataan hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. 2 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

5 Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan kaupungin toimintaympäristön kehitys Väestö kasvaa runsaalla parilla tuhannella vuosittain Vantaan asukasluku ylitti vuoden 2010 joulukuussa asukkaan rajan ja kaupungissa asui vuoden 2011 alussa henkilöä. Vantaalla asuvista puhui äidinkielenään suomea , ruotsia ja jotain muuta kieltä Muunkielisistä suurin ryhmä ovat venäjänkieliset, joita Vantaalla asui Kaupungin väkiluku on kasvanut 2000-luvulla runsaan asukkaan vuosivauhdilla. Vuonna 2010 kasvu oli henkilöä. Väkiluvun kasvun suuruuteen vaikuttaa toisaalta ns. luonnollinen väestönkasvu eli syntyvien ja kuolevien välinen erotus, toisaalta kuntaan muuttavien ja kunnasta poismuuttavien erotus. Luonnollinen väestönkasvu on kasvattanut Vantaan väestöä keskimäärin runsaalla puolellatoista tuhannella henkilöllä vuosittain. Kartta 1. Vantaan muuttovirrat eri alueille ja alueilta vuosina Nettomuuton suuruus (3) (3) (6) (3) (2) Hyvinkää - 83 Mäntsälä Vihti - 80 Nurmijärvi Järvenpää Pornainen Tuusula Kerava Muu Suomi 171 Espoo 133 Vantaa Sipoo - 83 Muu Uusimaa Muu Etelä-Suomi Kauniainen 3 Kirkkonummi - 44 Helsinki 1396 Ulkomaat 720 Muuttovoittoa Vantaa saa Pääkaupunkiseudun muista kunnista ja ulkomailta. Suurimmat muuttotappiot ovat kehyskuntiin ja muualle Uudellemaalle. Muuttoliikkeen osuus väkiluvun muutoksesta on vaihdellut luonnollista väestönkasvua enemmän: 2000-luvulla alimmillaan nettomuutto on ollut parisen sataa tappiollista ja enimmillään yli tuhat voitollista. Viime vuosina erityisesti nettomuutto ulkomailta Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle on ollut aiempaa selvästi suurempaa. Vantaan vieraskielinen väestö onkin kasvanut selvästi nopeammin kuin suomenkielinen. Kuvio 1. Vantaan vuosittainen väestönlisäys vv henkilön äidinkielen mukaan väestönlisäys suomi ruotsi muu kieli Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

6 Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan väkiluvun ennustetaan kasvavan jatkossakin keskimäärin runsaalla asukkaalla vuosittain. Syntyneitä on vuosittain runsas puolitoista tuhatta kuolevia enemmän ja muuttovoittoa saadaan henkilöä vuosittain. Vantaan nykyisin suhteellisen nuori ikärakenne vanhenee, vaikka päivähoito- ja kouluikäisten määrä lähivuosina hieman kasvaakin. rän kasvu perustuu yksinomaan vieraskielisten määrän lisääntymiseen. Kuvio 4. Vantaan työikäisen (20-64v) väestön vuosimuutos äidinkielen mukaan ja ennuste vuoteen 2020 Kuvio 2. Nuorten ikäryhmien väestökehitys vuosina vuosimuutos, henkilöä henkilöä ennuste vieraskieliset suomen-/ruotsinkieliset Ikä Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden vantaalaisten määrä kasvaa nopeasti, lähimmän viiden vuoden aikana keskimäärin henkilön vuosivauhdilla. Vuoden 2016 alussa heitä ennustetaan olevan (33 %) nykyistä enemmän ja vuoden 2020 alussa (52 %) nykymäärää enemmän. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä 8 840:stä keskimäärin 640 henkilön vuosivauhdilla henkilöön vuonna Vähintään 85 vuotta täyttäneitä on ennusteen mukaan vuonna 2020 lähes kaksinkertainen määrä nykymäärään verrattuna. Vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan seudulla melko nopeasti. Koko Helsingin seudulle tehdyssä vieraskielisten väestöprojektiossa muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien määrän arvioidaan kasvavan Vantaalla viiden seuraavan vuoden aikana runsaalla 5 200:lla ja vuoteen 2020 mennessä yli :lla henkilöllä niin, että heidän osuutensa kaupungin väestöstä olisi vuonna 2020 lähes 14 prosenttia. Kehityksen ennustetaan olevan samanlaista naapurikaupungeissa. Vantaalla alle kouluikäisten vieraskielisten määrän kasvuksi vuoteen 2016 mennessä arvioidaan noin 650 ja vuoteen 2020 mennessä vajaa henkilöä. Peruskouluikäisissä kasvu on noin 700 vuoteen 2016 mennessä ja noin vuoteen 2020 mennessä. Kuvio vuotta täyttäneiden ja sitä vanhemman väestön määrän kehitys Kuvio 5. Vantaan vieraskielisen väestön ennustettu määrä ikäryhmittäin henkilöitä henkilöä Ikä Työikäisten määrän kasvu vieraskielisten varassa Työikäisten, vuotiaiden, vantaalaisten määrän ennustetaan edelleen kasvavan niin, että vuoden 2016 alussa heitä on ja vuoden 2020 alussa noin nykyistä enemmän. Työikäisten mää Ikäryhmä Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

7 Vantaan tasapainotettu strategia Taloudellinen huoltosuhde heikennyt Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Työllisiksi määritellään henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä. Työttömiksi luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat luokkaan "0-14 -vuotiaat". Eläkeläisiksi katsotaan kaikki henkilöt, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. Vuonna 2009 taloudellinen huoltosuhde oli Vantaalla 1,01 eli kutakin työssäkäyvää kohden oli enemmän kuin yksi työtön tai työvoiman ulkopuolella oleva. Espoossa tunnusluku on sama, Helsingissä 1,02, mutta koko maassa 1,34. Vielä edellisenä vuonna (2008) luku oli alle yhden ja 2000-luvun alussa vielä alempi, 0,93. Kuvio 6. Taloudellinen huoltosuhde Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Kuvio vuotta täyttäneiden vantaalaisten koulutus ikäryhmittäin vuonna 2010 osuus ikäryhmästä, % ikäryhmä Ei tutkintoa, tuntem. keskiaste korkea-aste Helsingin seudun kunnista korkein koulutustaso on espoolaisilla ja helsinkiläisillä. Myös Vantaan muissa naapureissa asuu koulutetumpaa väkeä kuin Vantaalla. Vuoteen 2000 verrattuna vantaalaisten koulutustaso on kohonnut hitaammin kuin naapureissa ja koko maassa. taloudellinen huoltosuhde 1,4 Koko maa Kuvio vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen koulutustaso Vantaalla, naapureissa ja koko maassa vuonna ,3 1,2 Koko maa 1,1 Helsinki Vantaa 3,32 1 0,9 0,8 0,7 Espoo V a n t a a Kerava Nurmijärvi Järvenpää Sipoo 0, Helsinki Espoo Tulevaisuudessa väestön ikääntyessä taloudellinen huoltosuhde on väistämättä suurempi kuin tällä hetkellä. Kehityksen nopeuteen vaikuttaa oleellisesti myös työttömänä olevien määrän muutokset. Vantaalaisten koulutustaso muuta maata korkeampi, mutta alempi kuin naapurikunnissa Parhaiten koulutettuja vantaalaisista ovat vuotiaat, joista useammalla kuin kahdella viidestä on korkea-asteen tutkinto. 60 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista suurimman ryhmän muodostavat henkilöt, joilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 koulutustaso = korkeimman koulutuksen keskim. pituus henkilöä kohden, vuotta Vantaalla työpaikkaomavaraisuus on yli sadan prosentin Vantaalla on työpaikkoja enemmän kuin kunnassa asuu työllistä työvoimaa. Työpaikoista runsas neljännes on kaupan sekä majoitusja ravitsemistoiminnan toimialalla ja viidennes yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Perinteisen teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Vantaalla samoin kuin koko maassakin. Uudet työpaikat ovat keskittyneet lentoaseman ja Kehä III:n tuntumaan. Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

8 Vantaan tasapainotettu strategia Kartta 2. Työpaikkamäärän muutos Vantaan kaupunginosissa aikavälillä Työpaikkamuutos (5) (4) (8) (26) (12) (6) Koko Helsingin seudun työpaikkamäärä kasvoi 2000-luvun alun lyhytaikaisen taantuman jälkeen nopeasti vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2009 työpaikkojen määrä väheni reilulla prosentilla. Vuonna 2010 seudun työpaikkamäärä lähti jälleen kasvuun niin, että niitä oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä jo pari kymmentä tuhatta enemmän kuin vuoden 2010 lopulla. Kymmenessä vuodessa seudun työpaikkamäärä on kasvanut vajaalla 10 prosentilla. Kasvu on ollut suhteellisesti suurinta Vantaalla ja kehyskunnissa, joissa kummassakin työpaikkamäärä on kasvanut liki 20 prosentilla. Helsingissä kasvu on jäänyt vain muutamaan prosenttiin. Kuvio 9. Työpaikat Helsingin seudulla vuosina ja vuoden 2011 toisella neljänneksellä Kuvio 10. Työttömyysaste Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuoden 2005 tammikuusta alkaen työpaikkoja /1-2 muu Hgin seutu Vantaa Espoo Helsinki työttömyysaste, % Vantaa Helsinki Espoo Vantaalla työllisyysaste on ollut korkeimpia koko maassa. Vuoden 2009 aikana se kuitenkin taloudellisen taantuman myötä aleni ja työttömyysaste kohosi enimmillään 10 prosenttiin ja se on jo jonkin aikaa ollut Helsingin seudun korkein. Työllisyysaste on alkuvuodesta 2010 jälleen kohonnut ja oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä seudun korkein. Työttömiä työnhakijoita oli Vantaalla elokuun 2011 lopulla 9 240, joista lomautettuna oli 236. Alkuvuoden aikana lomautettujen määrä on puolittunut. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä lähti työttömyyden pitkittyessä nousuun. Heitä oli elokuun lopussa 2 326, mikä on sata enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys on yleensä kohdannut useimmin nuoria, alle 30-vuotiaita, harvemmin vanhempia ikäryhmiä, useimmin myös miehiä kuin naisia. Nuorten työttömyys on edelleen Vantaalla Pääkaupunkiseudun kaupungeista vaikeinta: Vantaalla alle 25-vuotiaita oli työttömänä elokuun 2011 lopussa 965 henkilöä, mikä on kuitenkin 300 vähemmän kuin vuotta aiemmin. 6 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

9 Vantaan tasapainotettu strategia Kuvio 11. työttömiä Alle 25-vuotiaiden ja yli vuoden työttömänä olleiden työttömien määrä Vantaalla kuukausittain vuodesta 2007 alkaen Asuntorakentaminen vilkastunut Taantuma heijastui Vantaallakin kaikille toimialoille. Rakentamisen määrässä, erityisesti asuntojen rakentamisessa, se näkyi esimerkiksi vuonna 2009, jolloin valmistui ennätysmäisen vähän uusia asuntoja. Valmistuneiden asuntojen määrässä ei Vantaalla olla päästy useaan vuoteen tavoitteeksi asetettuun 2000 asunnon vuosituotantoon. Myös muissa Pääkaupunkiseudun kunnissa asuntotuotantotavoitteista on jääty selkeästi, eniten Helsingissä. Kuvio 12. Vantaalle, Espooseen ja Helsinkiin vuosina valmistuneet asunnot asuntoja alle 25 v yli vuoden Ulkomaalaistaustaisella, vieraita kieliä puhuvalla työnsaantimahdollisuudet ovat selvästi heikommat kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisen väestönosan työttömyysaste vaihteleekin prosentin välillä henkilön syntymämaan ja kielen mukaan Helsinki Espoo Vantaa Kartta 3. Vuosina Vantaalle valmistuneet asunnot kaupunginosittain Viime vuosina asuntorakentaminen on keskittynyt ratojen varsille sekä Pakkala-Tammiston alueelle. Valmistuneet asunnot (3) (9) (11) (15) (23) Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

10 Vantaan tasapainotettu strategia Vuonna 2010 asuntojen rakentaminen lisääntyi Vantaalla ja Espoossa. Kasvu on Vantaalla jatkunut kuluvana vuonna. Naapurikaupunkeja edullisemmat tontinhinnat ja asunnonhankintakustannukset ovat Vantaan valtti pientaloasuntoa pääkaupunkiseudulta hankkiville. Kuvio 13. asuntoja Vantaalle valmistuneet asunnot (lkm) vuosina sekä ennuste vv ennuste asuinkerrostalot rivi- ja ketjutalot erilliset pientalot Kartta 4. Ennustettu asuntorakentaminen vuosina kaupunginosittain Kehäradan rakentamisen aloitus ja sen varren maankäytölliset mahdollisuudet luovat edellytykset ennakoidulle väestönkasvulle ja asuntorakentamiselle. Vuoden 2011 aikana asuntorakentaminen on vilkastunut niin, että kuluvana vuonna asuntoja valmistuu enemmän kuin viime vuosina. Valmistuvat asunnot (5) (15) (9) (8) (24) 8 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

11 Vantaan tasapainotettu strategia Toimitilarakentaminen jälleen kasvussa Kartta 5. Vantaalle vuosina valmistunut muu kuin asuinkerrosala kaupunginosittain Muuta kuin asuinkerrosalaa on Vantaalle valmistunut 2000-luvulla varsin runsaasti, noin kerrosneliömetrin vuosivauhdilla, joinain vuosina jopa kerrosneliömetriä. Rakentaminen on keskittynyt lentoaseman ympäristöön sekä Kehä III varrelle. Valmistunut kerrosala Muu kuin asuinkerrosala (5) (4) (12) (18) (22) Vuonna 2010 toimitiloja valmistui ennätysmäisen vähän, vain runsas k-m 2. Toimitilarakentamisen aloitukset ovat kuluvan vuoden aikana olleet taas kasvussa ja vuonna 2011 toimitiloja valmistuu Vantaalle selvästi enemmän kuin vuonna Lähteet Tilastokeskus: kaupunki-ja seutuindikaattorit, väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot Uudenmaan ELY-keskus ja Vantaan TE-toimisto: työttämyystiedot Facta kuntarekisteri: rakentamistiedot Vantaan kaupunki: väestöennusteet ja rakentamisennuste Kuvio 14. k-m Muu kuin asuntorakentaminen vuosina (k-m2) muut varasto teollisuus julkiset liikenne liike- ja toimisto Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

12 Vantaan tasapainotettu strategia Talouden kehitysnäkymiä Yleiset talousnäkymät Suomen talouskasvu on jatkunut 3,5 prosentin tasolla myös vuonna 2011, mutta valtiovarain-ministeriö arvioi kasvun hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2012 Euroopan velkakriisin ja epävarmojen kansainvälisen talouden näkymien johdosta. Työttömyysasteen arvioidaan edelleen kuitenkin alentuvan vuoden ,9 prosentista 7,6 prosenttiin vuonna Työllisyysasteen valtiovarainministeriö arvioi nousevan ja ylittävän 70 prosenttia vuonna Tuotannon kasvu on tulevina vuosina lähes kokonaistuottavuuden varassa, sillä työpanos supistuu ja pääomakanta kasvaa vain vähän. Kuluttajahintojen arvioidaan kasvavan edelleen nopeasti, 3,3 prosenttia vuonna 2012, jonka jälkeen hintojen nousu on noin kahden prosentin luokkaa. Veronkorotusten ja julkisen talouden sopeutustoimien johdosta valtiovarainministeriö arvioi valtion rahoitusaseman vahvistuvan, mutta valtion ja kuntien talous jää alijäämäiseksi tulevinakin vuosina. Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU) ylittää 50 prosenttia vuonna Valtion velka ylittää 100 mrd. euron rajan vuonna Julkisen talouden kestävyysvajeen täyttämiseksi valtiovarainministeriö nostaa esille finanssipolitiikan lisäksi pidemmät työurat, julkisten palveluiden paremman tuottavuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden sekä talouskasvun edellytysten parantamisen. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Kansainvälisen talouden epävarmuus ja uuden taantuman uhka heijastuvat erityisesti vientiteollisuuden kautta ansiotulojen kasvun hidastumiseen sekä yhteisöjen verotettavaan tuloon. Myös kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt syksyn 2011 aikana. Kuntasektorin talouskehitys Valtioneuvosto (hallitus) toteuttaa ohjelmansa mukaisesti koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ovat yhdellä riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Kuntauudistuksen kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden 2011 loppuun mennessä. Uusi rakennelaki korvaa nykyisen puitelain (Paras-laki). Uudistuksen perustaksi valtio käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella, todetaan hallitusohjelmassa. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle sekä valtionosuusjärjestelmän uudistamiselle. Kuntien verotulot kasvoivat 4,2 prosenttia vuonna 2010 ja vuoden 2011 kasvuksi arvioidaan 4,4 prosenttia. Kunnallisverot kasvavat 3,6 prosenttia vuonna 2011 ja 1,4 prosenttia vuonna Erityisesti kuntien yhteisöverotulot kasvavat noin 15,1 prosenttia vuonna Kunnat ovat saaneet 31,99 prosenttia yhteisöveroista vuosina Yhteisöveroprosentin lasku 25 prosenttiin korvataan kunnille nostamalla kuntaryhmän osuutta 0,88 prosenttiyksiköllä. Vuosina 2012 ja 2013 kuntien osuus yhteisöverosta on 27,87 prosenttia ja vuonna 2014 osuus palautuu 22,87 prosenttiin. Vuonna 2012 kuntien verotulojen kasvu hidastuu 0,6 prosenttiin kunnallisverojen kasvun hidastuessa ja kuntien yhteisövero-osuuden alentumisen johdosta. Vuoden 2012 kunnallisveron kasvua pienentävät perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korottamiset ja toisaalta niitä lisäävät asuntolainakorkojen vähennysoikeuden rajaaminen ja kotitalousvähennyksen pienentäminen. Kuntien valtionosuuksiin tehdään 3,7 prosentin indeksitarkistus, täysimääräinen kustannusten-jaon tarkistus sekä kiinteistöveron irrottaminen verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta. Valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus tarkoittaa 118 euron/ asukas vähennystä peruspalvelujen valtionosuuteen ja valtionosuusprosentin 2,69 prosenttiyksikön alennusta 31,42 prosenttiin. Väestömäärän ja ikärakenteen muutos vaikuttaa valtionosuuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusprosentti on 41,89 vuonna Perhehoitajalain ja lastensuojelulain muuttaminen on huomioitu myös valtionosuusperusteissa. Vanhuspalvelulain vaikutukset näkynevät vuoden 2013 valtionosuuksissa. Kunnallisveroon kohdistuvat vähennysten korotukset, yhteensä noin 260 milj. euroa koko maassa, on kompensoitu kunnille perus-palvelujen valtionosuudessa. Valtiovarainministeriö on julkistanut laskelman keskeisten veroja valtionosuusmuutosten kuntakohtaisista vaikutuksista vuonna 2012 (VM Kuntaosasto ). Laskelman mukaan Vantaa hyötyisi yhteisövero-osuuden 5 prosenttiyksikön nostosta 10,8 milj. euroa maksettavassa yhteisöverossa (ja verotulovaikutus tilityksinä olisi noin 8 milj. euroa) vuonna Kiinteistöveron irrottaminen tasauksesta kasvattaa kaupungin valtionosuutta noin 6,2 milj. euroa ja 118 euroa/asukas valtionosuuksien leikkaus vähentää 23,6 milj. eurolla kaupungin valtionosuuksia. Kustannustenjaon tarkistus tuo kaupungille 9,2 milj. euroa sekä indeksitarkistus ja uudet määräytymistekijät noin 10,7 milj. euroa. Veromenetysten kompensaatio tuo kaupungille noin 9 milj. euroa valtionosuuksia vuonna 2012 (VM Kuntaosasto ). Vuoden 2012 arviot kaupungin verotuloista ja valtionosuuksista on tarkennettu valtioneuvoston hyväksymän valtion talousarvioesityksen ja peruspalvelubudjetin 2012 pohjalta. Peruspalvelujen kustannustason nousun arvioidaan pysyvän alle 3 prosentin ja kunta-alan ansiotason nousevan noin 2,5 prosenttia. Kuntien menot kasvavat noin 3,5 prosenttia ja investoinnit lisääntyvät noin 2,5 prosenttia. Kuntien kustannustason arvioidaan nousevan keskimäärin noin 3 prosenttia ja menojen kasvavan 4 prosenttia vuosina Kuntien velka lisääntyy noin 1,5 mrd. eurolla vuosina 2012 ja Kuntien investoinnit eivät kasva, mutta investointitarpeet pysyvät nykyisellä korkealla tasolla. Kuntatalouden alijäämä kasvaa lievästi sekä vuonna 2012 että vuonna Kuntien verotuloja arvioidessaan on valtiovarainministe-riö poikkeuksellisesti olettanut kunnallisveroprosentin kasvavan prosentin kymmenyksellä tulevina vuosina. Vantaan taloudelliset näkymät Väestön ja työpaikkojen jatkuva kasvu on kaupungin kehityksen selkeä vahvuustekijä ja toisaalta kasvu tuo haasteita kaupungin menojen ja tulojen tasapainolle sekä investointien optimaaliselle toteutukselle. Kaupunki rahoittaa verorahoituksella toimintamenonsa, mutta on joutunut rahoittamaan investointinsa yhä suuremmassa määrin ottamalla lisää velkaa. Varsinkin sitoutuminen Kehäradan toteuttamiseen ja valmistautuminen Marja-Vantaan rakentamiseen sitoo kaupungin voimavaroja lähivuosina. Myös Kehä III parantamiseen kaupunki on joutunut sitoutumaan mittavalla taloudellisella panostuksella. Kaupungin talouden tasapainottamista ja velkaantumisen pysäyttämistä pohditaan tilanteessa, jossa syksyllä 2011 maailmantaloutta ja euroaluetta ovat uhkaamassa useiden euromaiden finans- 10 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

13 Vantaan tasapainotettu strategia sikriisi ja sen kääntyminen talouden taantumaksi. Taantuman uhka kohdistuu ennen kaikkea talouskasvuun, työllisyyteen, rahoituksen saantiin ja verotuloihin. Kaupungin verotulojen kasvu pysähtyi vuonna 2002, kun yhteisöverot laskivat 40 prosenttia edellisvuodesta kuntaosuuden laskun johdosta. Tuloverojen tilityksiin liittyvä rytmihäiriö käänsi kunnallisveron laskuun vuonna 2003, kun kuntaryhmän jako-osuutta pienennettiin voimakkaasti ja koko verorahoitus pieneni edellisvuodesta. Myös vuonna 2004 kunnallisveron kasvu jäi hyvin pieneksi. Nämä kolme verorahoituksen suppeaa vuotta vaikuttivat voimakkaasti kaupungin talouden tasapainoon menojen kasvun jatkuessa. Vuonna 2003 kaupungin vuosikate oli negatiivinen ja kaupunki velkaantui myös käyttötaloudessa. Vuonna 2004 tilikauden tulos oli voimakkaasti alijäämäinen, -36 milj. euroa, vuonna milj. euroa ja vielä 2006 miljoona euroa. Vuonna 2007 tulos oli jo 16 milj. euroa positiivinen. Vuonna 2008 tulos oli yli 3 milj. euroa ja vuonna 2009 tulos painui yli 14 milj. euroa negatiiviseksi. Vuonna 2010 tulos oli yli 15 milj. euroa positiivinen ja vertailukelpoinen arvio vuoden 2011 osalta on lähellä nollatulosta. Talouden tasapainottamiseen ja tervehdyttämiseen vuosina liittyen kaupungin toimintamenot kasvoivat alle 2 prosenttia ja toimintamenot laskivat reaalisesti asukasta kohden noin 3 prosenttia vuonna Vuonna 2008 kaupungin toimintamenot kasvoivat yli 10 prosenttia verorahoituksen kasvaessa noin 7 prosenttia. Vuosien verorahoituksen voimakas kasvukausi päättyi vuoden 2009 syvään taantumaan, jolloin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 1,6 prosenttia menojen kasvaessa 3,2 prosenttia. Vuonna 2010 menot kasvoivat yli 4 prosenttia ja vuonna 2011 arvion mukaan yli 5 prosenttia. Verorahoitus kasvoi 6,8 prosenttia vuonna 2010 ja kasvaa arvion mukaan 5,1 prosenttia vuonna Vuonna 2007 kaupungin investoinnit kääntyivät yli 100 milj. euron tasolle vuodessa, mikä johtui tuolloin Marja-Vantaan maakaupoista ja Kaunialan sairaalan hankinnasta. Vuonna 2007 kaupunki otti lisävelkaa 55 milj. euroa. Vuonna 2008 kaupungin velka lisääntyi "vain" 18 milj. euroa voimakkaan verorahoituksen kasvun ansiosta. Kehärata on vaikuttanut vuodesta 2009 lähtien kaupungin investointitasoon ja suurimmat panostukset tehdään vuosina Vuodesta 2009 alkaen kaupunki on rahoittanut korottomalla lainalla valtiolle Kehä III:n parantamista. Kaupunki otti lisävelkaa 117 milj. euroa vuonna 2009, 38 milj. euroa vuonna 2010 ja arvion mukaan 80 milj. euroa vuonna Vuoden 2011 lopussa kaupungilla on velkaa yhteensä noin 835 milj. euroa. Kaupungin toimintakate vuonna 2010 oli noin -875 milj. euroa ja verorahoitus yhteensä noin 934 milj. euroa. Vuosikate oli noin 77 milj. euroa ja vertailukelpoinen tulos 15 milj. euroa vuonna Jotta vuosikatteen riittävyyttä myös investointien kattamiseen voidaan parantaa, tulee toimintakatteen heikentyä euromääräisestikin (ja prosentuaalisesti) vähemmän kuin verorahoitus kasvaa. Vuosina investoinnit ovat poikkeuksellisen korkealla tasolla osin Kehäradan investointien johdosta. Kehä III:n parannustyö valmistuu vuonna 2011 ja valtio maksaa 50 milj. euron lainan takaisin kaupungille vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaupungin menojen kasvuvauhti on kiihtynyt noin 5 prosenttiin vuonna 2011 ja asukasta kohden lasketut menot ovat reaalisesti kasvaneet vuosina Menojen kasvun pysäyttäminen noin kolmeen prosenttiin vuositasolla on ainoa keino talouden tasapainolle nykyisillä veroperusteilla. Tavoite edellyttää tuottavuuden todellista parantamista kaupungin palveluissa ja toiminnoissa. Suurten liikennehankkeiden (Kehärata ja Kehä III) valmistuessa kaupunki keskittyy kaupunkirakentamisessa Marja-Vantaan toteuttamiseen ja vanhojen keskusten ja pääradan varren täydennysrakentamiseen. Kaupungin talousarvio vuodelle 2012 on laadittu positiivisen tulostavoitteen pohjalta. Kuvio 15. Milj Kuvio Vantaan kaupungin verotulojen kehitys taloussuunnitelmakaudella TP 2010 ENN 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Vuosi Verotulot yhteensä Muutos-% Muutos-% 6,0 971 Vantaan kaupungin tulorahoituksen jakautuminen talousarviossa 2012 Rahoitustulot 2 % Valtionosuustulot 12 % Yhteisöverotulot 5 % Kiinteistöverotulot 5 % Toimintatulot (pl. sis. erät ja Kehä III) 15 % Kunnallisverotulot 61 % 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

14 Vantaan tasapainotettu strategia Kuvio 17. Vantaan kaupungin talousarvion 2012 verorahoituksen jakauma verolajien ja valtionosuuksien kesken. Kuvio 18. Vantaan kaupungin lainamäärän kehitys taloussuunnitelmakaudella Valtionosuudet yhteensä 14 % Kiinteistövero 6 % Yhteisövero-osuus 6 % Milj Kunnallisvero 74 % 0 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Vuosi ENN 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Vantaan henkilöstömäärän kehitys 2000-luvulla Kaupungin henkilöstömäärä on 2000-luvulla kasvanut maltillisesti suhteessa asukasmäärään. Kahteen otteeseen on kyetty merkittäviin vähennyksiin määräaikaisessa henkilöstössä (vuosina 2005 ja 2009). Kaupungin tavoitteena on vakinaistaa tarvittava henkilöstö ja käyttää lyhytaikaisiin sijaisuuksiin tai kausiluonteisiin tehtäviin Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n palveluja. Taulukko 1. Asukas- ja henkilöstömäärän kehitys Henkilöstösuunnittelulla arvioidaan tulevaisuuden osaamistarpeita, henkilöstörakennetta ja -määriä. Henkilöstösuunnittelu tukee henkilöstömäärän hallintaa, osaamisen kehittämistä ja kohdentamista. Se edesauttaa mm. työyksikköjen rekrytointia, vuosiloma- ja työvuorosuunnittelua. Vuosina henkilöstömäärä kasvaa 151 henkilöllä ja vuosina henkilöllä. Henkilöstömäärän lisäystä tapahtuu mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa investointisuunnitelman ja palvelurakenteen muutoksen johdosta sekä sivistystoimessa palvelujen kysynnän vuoksi. Vapautuvat vakanssit suunnataan tarpeen mukaan uudelleen ja jokaista rekrytointia suunniteltaessa käytetään tiukkaa harkintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään sijaisuuksien täyttöön ja täyttämisajankohtaan Vuosi Asukkaita Henkilöstö (vakinaiset + määräaikaiset) Asukkaita/henkilöstö 17,43 16,91 16,87 16,30 16,10 16,64 16,71 16,88 16,71 17,31 17,65 Taulukko 2. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstö keskimäärin Toimiala/liikelaitos HS 2011 HS 2012 HS 2013 HS 2014 HS Sivistystoimi Sosiaali- ja terveydenhuolto *Suun terveydenhuolto Tilakeskus Keskushallinto *Liikelaitokset Maankäyttö ja ympäristö Vapaa-aika ja asukaspalvelut Kaikki yhteensä Muutos Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

15 Vantaan tasapainotettu strategia Runsas eläköityminen mahdollistaa suunnitellut muutokset henkilöstörakenteessa hyvää työnantajapolitiikkaa noudattaen. Eläkepoistumasta aiheutuva rekrytointi on haaste työmarkkinoille tulevien ikäluokkien takia. Eläkkeelle jäävien osaamisen siirtämiseen tulee kiinnittää myös huomiota. Kunnallisen eläkevakuutuksen mukaan Vantaan eläkepoistuma on korkeimmillaan vuosina Vantaan eläkepoistuma on alle kunta-alan keskiarvon Ennenaikaiselle eläkkeelle jäävien lukumäärä on viime vuosina merkittävästi vähentynyt (2009 ja 2010). Työssä jaksamista tuetaan aktiivisen välittämisen toimintamallilla, joka on lisännyt kuntoutushakemusten määrää puolella. Vuoteen 2030 mennessä lähes 60 % nykyhenkilöstöstä on eläköitynyt (luvuista puuttuvat Valtiokonttorin eläkejärjestelmässä olevat opettajat). Taulukko 3. Eläkepoistuma Vantaalla ja suurissa kaupungeissa Toimitilamäärän kehitys Kuviossa on esitetty kaupungin toimialojen käytössä olevien toimitilojen määrän (pinta-ala neliömetreinä) kehitys ajanjaksolla Tarkasteltavalla ajanjaksolla toimitilojen määrä kasvaa noin 13 prosenttia. Kuvio 19. Kaupungin käytössä olevien toimitilojen määrä vuosina Eläkepoistuma Eläkepoistuma Vuodet Vantaa (%) suuret kaupungit (%) % 15 % % 30 % % 43 % % 57 % Tilat yhteensä (m2) Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

16 Strategiset tavoitteet Vantaan strategiset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kilpailukykystrategia Toimiva ja kestävä kaupunki Marja-Vantaa on asuntoja työpaikkarakentamisen kärkihanke Käynnistetään Marja- Vantaan palveluinnovaatiokonsepti Onnistunut ja kestävä asuntotuotanto Keskusta-alueiden, asemanseutujen ja lähiöiden täydennysrakentaminen Kilpailukykyä parannetaan erityisesti kehittämällä Aviapolisaluetta Viheralueverkostojen kehittäminen Sosiaalisesti eheä ja turvallinen kotikaupunki Positiivisen kaupunkikuvan vahvistaminen Uudistava elinkeinopolitiikka Uusien työpaikkojen luominen Elinkeinopolitiikan kehittämiseen osallistuu koko kaupunki Kansainvälisten investointien houkutteleminen Vehkalan yritysalue käynnistyy Osallisuus WDChankkeessa TA 2012, TS Työllisyyden vahvistaminen Toimenpiteiden kohdistaminen korkean työttömyyden alueille Nuoret kouluun ja työhön Syrjäytymisen ja segregaation ehkäiseminen Elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus Uudistuva kasvatus ja koulutus Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn kehittäminen Koulutustakuun toteuttaminen Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen monialaisena yhteistyönä Perusopetuksen ja lukio- koulutuksen laadun kehittäminen Varhaiskasvatuksen rakenteiden edelleen kehittäminen Palvelustrategia Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Vaikeissa olosuhteissa eläviä lapsia ja perheitä tuetaan Terveyspalveluja kehitetään Kestävät ratkaisut mielekkään vanhuuden turvaamiseksi Kulttuuri ja liikunta elämäntavaksi Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista Rakenteet ja prosessit Palvelustrategiset linjaukset Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteeksi Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Innovatiiviset ja kustannustehokkaat palvelujen järjestämisratkaisut Toimialojen yhteisten palveluverkkojen kehittäminen Käynnistetään palvelustrategiatyö Kumppanuuksien tehokas hyödyntäminen ja tuloksellinen yhteistyö valtion, yritysten, 3. sektorin ja muiden kumppanien kanssa Yhteisvastuun periaate palvelukulttuurin uudistamisen perustaksi Ennakoiva ja ehkäisevä hyvinvointityö tavoitteena aktiivinen kuntalainen Kohdennetut toimenpiteet riskiryhmille Osallisuuden vahvistaminen Metropoliratkaisun aikaansaaminen Aktiivinen osallistuminen kuntarakenneuudistukseen Edunvalvonnan terävöittäminen valtiovallan suuntaan sekä seudullisissa yhteistyöorganisaatioissa PKS-kuntien sopimuspohjaisen yhteistyön toteuttaminen Helsingin seudun yhteistyön tiivistäminen Aiesopimuskäytännön jatkaminen valtiovallan kanssa Kehä III:n ja Kehäradan kehittäminen Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Tuottava ja voimaantuva henkilöstö Johtamisjärjestelmän kehittäminen Optimaalinen henkilöstösuunnittelu Ennakoiva rekrytointi Tuottavuudesta palkitseminen Ympäristönäkökulma johtamiseen Yhteisöllisen ja yksilöllisen osaamisen kehittyminen Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy Henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Talouden tasapainottaminen Tilikauden tuloksena vähintään nollatulos Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma laaditaan kevään 2012 valtuustoseminaariin Kestävä tuottavuus Kaupunkitasoiset tuottavuusmittarit laaditaan Sähköiset palvelut aktiiviseen käyttöön Palveluverkkoja ja tilojen käyttöä tarkasteltava kokonaisuutena Ekologisesti kestävät hankinnat Kustannustietoisuus ja edullisuusvertailut Kuntalaiset mukaan ilmastotyöhön 14 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

17 Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Toimiva ja kestävä kaupunki Toimiva ja kestävä kaupunki perustuu ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Suurimmat haasteet toimivan ja kestävän kaupunkikehityksen toteutumiselle ovat ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittämättömyys sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Uhkien torjunta edellyttää muun muassa ekologista ja ekotehokasta kaupunkisuunnittelua, eheän ja tiiviin kaupunkirakenteen luomista, joukkoliikenteen edellytysten parantamista sekä viheralueverkoston säilyttämistä ja kehittämistä. Asumiseen ja elämänlaatuun liittyvät toiveet elävät mukana yhteiskunnan muutoksessa. Elämäntyylien hajautuminen, elämäntilanteiden vaihtelu ja kansallisuuksien kirjo väestössä synnyttävät tarpeita, jotka heijastuvat asumiseen kohdistettuihin odotuksiin. Asuinalueiden sosiaalisen eheyden varmistaminen, talouden heilahteluihin varautuminen ja rakennuskustannusten pitäminen kurissa ovat keskeisiä tavoitteita tulevaisuudessa, jotta vantaalaisille voidaan tarjota myös jatkossa monipuolisia ja kestäviä asumisvaihtoehtoja. Kaupungin tärkeänä tehtävänä on turvata riittävä asuntotuotanto ja hallintamuodoiltaan monipuoliset asuinalueet. Pitkän aikavälin keskiarvot kertovat todellisuuden siitä, onko kaupungin asuntopolitiikka onnistunut. Uusien asuntoalueiden sekä yleiskaavan mukaisten ja muiden täydennysrakentamisalueiden asemakaavoituksella turvataan tonttivarannon riittävyys ja maankäytön toteuttamisen ohjelmointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Asuinalueiden sosiaalisen eheyden varmistamiseksi valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa kohdistetaan erityisesti niille alueille, joissa vuokraasuntojen suhteellinen osuus on keskimääräistä pienempi. Asuntorakentamisen kehittämiseksi kaupunki kiinnittää erityistä huomiota myytävien tonttien tontinluovutusehtojen ajantasaistamiseen energiatehokkuuden näkökulmasta. Maankäyttösopimuksissa tullaan kiinnittämään huomiota energiatehokkaampien ratkaisujen löytämiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja edellyttämään parempaa hulevesien hallintaa muutokseen sopeutumiseksi. Tontinluovutuksessa kaupunki jatkaa nykyistä maltillista hinnoittelupolitiikkaansa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi. Kaupunki kokeilee uusia tontinluovutusmuotoja, joista ensimmäisenä toteutetaan ryhmärakentamishanke. Ryhmärakentamiskokeilun tulokset analysoidaan ja riskit kartoitetaan ja ne otetaan huomioon tulevissa luovutuksissa. Helsingin seudun uutta maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta valmistellaan parhaillaan ja se on määrä allekirjoittaa vuoden 2012 alkupuolella. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan edelleen. Uuden aiesopimuksen lähtökohdiksi on kaavailtu mm. kestävää rakennetta, energiatehokkuutta ja yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa ja tavoitteiksi mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, kestävien liikkumismuotojen olosuhteiden edistämistä, raideliikenneverkon hyödyntämistä ja asuntomarkkinoiden toimivuuden ja asuntotuotannon edellytysten parantamista. Marja-Vantaan keskustan koilliskulmassa järjestetään asuntomessut vuonna Asuntomessualueen kaavoitus on käynnistynyt syksyllä 2010 ja kaupungin asuntomessutoimiston organisaatio on aloittanut toimintansa. Asuntomessut tuovat uutta julkisuutta Marja-Vantaalle ja lisäävät rakennuttajien, yritysten ja yhteistyökumppaneiden kiinnostusta urbaaniin asuntorakentamiseen ja uusiin ekologisiin ratkaisuihin. Asuntomessualueen kasvihuonepäästöt selvitetään kehityshankkeissa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämän myös rakennusajan ja -materiaalien kasvihuonepäästöihin käytönaikaisten päästöjen lisäksi. Marja-Vantaan alueella on mahdollista toteuttaa julkiset palvelut uudella kustannustehokkaalla tavalla. Syksyn 2011 aikana järjestetään Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailu, jonka tavoitteena on innostaa yksittäisiä ihmisiä sekä kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita ideoimaan, kuinka heidän tuotekehitysosaamisensa tai visionsa palvelujärjestelmästä ja hyvinvointipalveluista olisi toteutettavissa ja löytää uudenlaisia ideoita siihen, millaisia ja miten hyvinvointipalveluja tulevaisuudessa järjestetään Marja-Vantaalla. Kilpailussa etsitään 3-6 keskeistä ideaa, joiden varaan Marja-Vantaan hyvinvointipalveluita rakennetaan. Vantaan kilpailukyvyn kannalta keskeinen tekijä on keskustojen ja erityisesti asemakeskusten elinvoimaisuus asumisen sekä liikeelämän kannalta. Keskukset ovat pysyneet melko muuttumattomina siitä lähtien, kun ne on nykymuotoon rakennettu. Kaikissa Vantaan keskustoissa on meneillään merkittäviä eri vaiheissa olevia kehittämishankkeita, joissa tarvitaan myös kaupungin panostusta. Tyypillisesti tällaisia hankkeita ovat pysäköinnin järjestäminen sekä julkisten sisä- ja ulkotilojen kohentaminen nykyvaatimusten mukaisiksi. Keskustojen kehittämisen ensimmäisenä hankkeena on Tikkurilan keskustan pysäköintijärjestelyt ja uuden asuntotuotannon alkaminen. Seuraavana ovat vuorossa Myyrmäki, Korso, Hakunila, Koivukylä, joihin kaikkiin on suunnitteilla uutta asuntorakentamista sekä liiketilaa. Uusia mahdollisuuksia kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja olemassa olevien rakennusten energiakorjauksiin tarjoaa laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta, joka on voimassa Poikkeamislain tavoitteena on saada kokemuksia siitä, miten rakentamisja kaavamääräyksiä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa. Lain tavoitteet ovat rinnakkaisia maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. Luvan myöntämisen periaatteista valmistellaan erillinen ohjeistus sekä pientalojen että kerrostalojen osalta. Naapuruston kuulemismenettely ja sopimusasiat sisällytetään ohjeistukseen. Vantaan kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vantaa on mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkostossa. Ilmastoverkosto on sitoutunut kokouksessaan edistämään muun muassa paikallisia energiaviisaan rakentamisen tiekarttoja liittyen ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin valmistelemaan toimintaohjelmaan ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä ekotehokkaan, vähäpäästöisen ja laaduk- Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

18 Strategiset tavoitteet kaan rakennetun ympäristön aikaansaamiseksi. Tiekartta on tarpeen, jotta kunnat voivat ohjata rakentamista kohti haastavaa lähes nollaenergiatasoa, jonka EU on asettanut tavoitteeksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Ilmastoverkoston aloitteina on rakennusvalvonnan kehittäminen ennakoivan laadunvalvonnan suuntaan sekä yhteishanke energia- ja ilmastoneuvonnan verkottamiseksi ja asukkaiden ilmastotekojen edistämiseksi asuinalueilla. Vantaa on mukana yhteishankkeissa, joissa kehitetään työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin suunnittelun eri vaiheisiin. Viheralueverkoston kehittämisen periaatteena on säilyttää ja kehittää kaupungin viheralueverkostoa osana pääkaupunkiseudun Viherkehää. Viherkehällä tarkoitetaan tiiviisti rakennetun kaupunkialueen sisäisiä ekologisia yhteyksiä sekä ympäröivää väljästi rakennettua metsäistä kehää, joka ulottuu Östersundomista Tuusulan Ruotsinkylän, Vantaan Luoteisosan ja Nurmijärven kautta Nuuksioon ja edelleen Meikonsalon kautta Porkkalanniemelle sekä Helsinkiä ympäröivään saaristoon. Viherkehän vahvistaminen alueella edellyttää vihersiltojen ja -alikulkujen rakentamista katkenneiden yhteyksien välille. Viheralueohjelman tavoitteena on mm. että Vantaalla on kattava ja yhtenäinen viherverkosto, jossa reitit muodostavat yhtenäisen kulkuverkoston. Viheralueohjelman mukainen Vantaan ulkoilureitistön yleissuunnitelma valmistuu vuonna Jokivarsireitistön toteuttamista jatketaan Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman mukaisesti. Sosiaalisesti eheässä kaupungissa hyvinvointi toteutuu tasa-arvoisesti eri väestöryhmissä ja eri alueilla. Sosiaalisesti eheä kaupunki lisää myös kaupungin vetovoimaa yritysten ja investointien sijoittumiselle sekä houkuttelee puoleensa asuin- ja elinympäristönä. Sosiaalista eheyttä uhkaavia tekijöitä ovat muun muassa köyhyys, työttömyys, asunnottomuus, yhteisöllisyyden puute, alueiden eriytyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserot. Sosiaalinen eheys on haaste pääkaupunkiseudun kaupungeille, jossa kohtaavat niin hyvinvoinnin ääripäät kuin sosiaalisesti ja kulttuurisesti hyvin erilaiset väestöryhmät. Vantaa on mukana Ympäristöministeriön vuoden 2010 alussa asettamassa metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmässä, joka on linjannut toimenpide-ehdotuksia metropolialueen kunnille, järjestöille, yrityksille ja valtiolle. Tässä toiminnassa tarvitaan lähiyhteisöjä, järjestöjä ja seurakuntia sekä koko kolmatta sektoria. Vantaa varmistaa kaksikielisyyden toteutumisen laatimalla kaksikielisyysohjelman. Vuoden 2009 joulukuussa kaupunginvaltuustossa hyväksytty Vantaan turvallisuussuunnitelma vuosille määrittelee turvallisuusyhteistyön valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet. Vantaan hyvää turvallisuustasoa parannetaan kaupunginosien yhteisöllisyyttä tukemalla ja kaupungin ja muiden viranomaisten yhteisillä turvallisuusriskejä ennalta ehkäisevillä toimilla. Onnettomuuksien, tapaturmien ja asukkaiden fyysistä turvallisuutta uhkaavan rikollisuuden määrään keskeisimmin vaikuttava tekijä on päihteiden liiallinen käyttö. Määrätietoinen kaupungin toiminta kaikkien toimialojen ja yhteistyökumppanien yhteisin voimin päihteiden käytön vähentämiseksi kaikissa ikäryhmissä on vaikuttavin keino asukkaiden arjen turvallisuuden parantamisessa. TA-vuoden tavoitteet: 1 Käytetään poikkeuslain antamia mahdollisuuksia kaupunkirakenteen tiivistämiseksi ja energiatehokkuuskorjausten edistämiseksi. 2 Kivistön keskeisen alueen asemakaavat valmistuvat vuoden 2012 loppuun mennessä. 3 Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan laadinnassa arvioidaan energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt. TS-kauden tavoitteet: Laaditaan energiaviisaan rakentamisen tiekartta. Laaditaan viherkehän yleissuunnitelma yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Laaditaan toteutusaikataulu seudullisen ulkoilureitistön rakentamiseksi. Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman toteutusaikataulu tarkistetaan. Uudistava elinkeinopolitiikka Vantaan aktiivinen elinkeinopolitiikka perustuu kaupungin omaan kilpailukykyohjelmaan ja metropolialueen kilpailukykystrategiaan, jotka linjaavat kehittämistoimintaa. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on uusien työpaikkojen ja ulkomaisten investointien houkutteleminen Vantaan alueelle. Vantaalla on kilpailuetuja, joiden hyödyntämistä jatketaan entistä paremmin tulevaisuudessa. Lentoliikenteen kehittyminen mahdollistaa Vantaan gateway-aseman hyödyntämisen kansainvälisessä kilpailussa. Lentoasema kaikkine lentoliikenteeseen liittyvine toimintoineen tuo myös työpaikkoja Vantaalle. Metropolialue on kansainvälisesti houkutteleva ja monipuolinen alue, jossa sijaitsevat yliopistot ja korkeakoulut, oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset mahdollistavat kehittämistoimintojen monipuolisuuden. Vantaalla on jo pitkään toteutettu verkostoitunutta toimintatapaa eli yhteistyötä yritysten ja erilaisten yksityisten palvelutuottajien kanssa. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n tehtävänä on Vantaan oman ja metropolialueen kilpailukykyohjelman toimenpiteiden toteuttaminen ja muu kaupungin sille asettama elinkeinopoliittinen kehittäminen. Instituutti jatkaa jo luotuja kehittämishankkeita ja erityisesti luoda uusia yrityslähtöisiä aluekehittämisen hankkeita ja kansainvälisiä kontakteja. Instituutti tukee yritysten kasvua ja uusien yritysten syntymistä ja sen ohjelmilla edistetään kansainvälisten yritysten ja työpaikkojen sijoittumista Vantaalle. Marja - Vantaan rakentuminen kansallisena ekologisen rakentamisen mallialueena sekä Vantaan kansainvälisen innovaatiokeskittymän rakentaminen Aviapolikseen ovat tärkeimpiä kehittämiskohteita, joissa Innovaatioinstituutti on osallisena. Vantaan sijaintia Euroopan ja Aasian välisenä solmukohtana hyödynnetään yhdessä Uudenmaan liiton ja Suomessa olevan Kiinan kehityspankin teamin kanssa perustetun Suomalais-kiinalaisen teknologiayhteistyöyhdistyksen toiminnan kautta. Seuraavan kolmen vuoden aikana hyödynnetään Vantaan sijaintia myös Pohjois Amerikan ja Intian välisenä solmukohtana uusien lentoreittien avautumisen tuomien mahdollisuuksien pohjalta. 16 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat metropolialueella

Vahvat peruskunnat metropolialueella Vahvat peruskunnat metropolialueella - Vantaan valtuuston päätökset kuntaliitoksista ja metropoliratkaisusta - Yhteenveto seudun kehityksestä vuoteen 2030 Vantaan kaupunginvaltuusto päätti Helsingin ja

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2017

Vantaan kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2017 Vantaan kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2017 Vantaan kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2017 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 18.11.2013 Kannen kuva Seppo Niva Kansi Sanna

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TALOUSARVIOKSI 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2019 19.10.2015

KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TALOUSARVIOKSI 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2019 19.10.2015 KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TALOUSARVIOKSI 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2019 19.10.2015 Kaupungin tavoitteita vuodelle 2016 Investointikaton noudattaminen ja talouden tasapainottaminen Elinvoimaohjelman

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Vantaan tulevaisuutta rakennetaan ja taloutta tasapainotetaan

Vantaan tulevaisuutta rakennetaan ja taloutta tasapainotetaan Vantaan tulevaisuutta rakennetaan ja taloutta tasapainotetaan Vantaan tulevaisuutta rakennetaan ja taloutta tasapainotetaan Vantaan talousarviovalmistelua on tehty useiden toimintaympäristöön liittyvien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot