Asuntopoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuntopoliittinen ohjelma"

Transkriptio

1 H Hyvinkään kaupungin Asuntopoliittinen ohjelma vuosille

2 ESIPUHE Asuntopoliittisessa ohjelmassa on määritelty asuntopolitiikan yleiset periaatteet sekä keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset turvalliselle ja viihtyisälle asumiselle Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteet pohjautuvat kaupungin strategiaan ja väestötavoitteeseen Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2007 ( ) ohjelman päivittämisestä valtuustokausittain Hyvinkään kaupungin strategisena tavoitteena on, että kaupunki luo mahdollisuuksia asukkaiden monipuolisille asumistarpeille Tulevaisuudessa erilaisten asumisratkaisujen tarve kasvaa asukkaiden asumisvalintojen edelleen yksilöllistyessä Väestön ikääntyminen muuttaa asuntokannan kehittämistarpeita ja lisää tulevaisuudessa pienten asuntojen kysyntää Työntekijöiden saatavuuden turvaaminen sekä elinkeinoelämän että kaupungin omiin henkilöstötarpeisiin edellyttää, että kaupungista löytyy riittävästi kohtuuhintaisia, turvallisia ja sijainniltaan asianmukaisia asuntoja suhteessa työpaikkaan ja peruspalveluihin Asuntopoliittinen ohjelma tarkastetaan valtuustokausittain kaupungin asuntotoimen johdolla, yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien kanssa Asuntopoliittisen ohjelman käytännön toteutusta ohjataan uusien asuntoalueiden maankäytön toteuttamisohjelmalla, joka tarkistetaan vuosittain Asuntopoliittinen ohjelma on tarkistettu työryhmässä, johon kuuluivat tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jyrki Mattila, liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen, perusturvan kehitysjohtaja Satu Koskela, kaavoituspäällikkö Päivi Seppälä, yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist, taloussuunnittelija Riitta McMullin, asukasisännöitsijä Minna Nikkanen Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:stä ja asuntosihteeri Tarja Leväinen Työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa

3 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT 3 11 Hyvinkään kaupungin strategian asuntopoliittiset tavoitteet 3 12 Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma (MAL 2017) 4 13 Hallituksen asuntopoliittisen ohjelmat4 2 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT HYVINKÄÄLLÄ6 21 Väestönkasvu 6 22 Väestörakenne7 23 Työllisyys ja työpaikat 8 3 ASUMINEN 9 31 Asuntokunnat10 32 Asumisväljyys Asuntokanta13 34 Vuokra-asuminen14 35 Kaupungin omistama asuntokanta ja omistajapolitiikka16 4 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA Lähtökohtia Resurssitarpeet18 43 Maanhankinta Kaavoitus Omakotirakentaminen19 46 Kerros- ja rivitalorakentaminen 19 5 ERI ASUKASRYHMIEN ASUMINEN Työ- ja elinkeinoelämän asumistarpeet Nuorten asuminen Opiskelija-asuminen Lastensuojelun jälkihuoltonuoret Ikääntyvien ja vammaisten asuminen Kotona asuminen Palveluasuminen23 56 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asuminen Asunnottomuus25 58 Muita erityiskysymyksiä 25 6 ASUNTOKANNAN KEHITTÄMINEN26 61 Esteettömyys Energia- ja ilmastonäkökulma27 63 Korjausavustukset 27 7 TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE Yhteenveto toimintaympäristöstä ja toimintaympäristön muutoksista28 72 Vaikutukset asumistarpeisiin Toimenpiteet vuosille LIITTEET 31 KAAVIOLUETTELO 34 TAULUKKOLUETTELO 34 LÄHTEET 35

4 3 1 LÄHTÖKOHDAT Asuntopolitiikan tehtävä on kehittää asumista pitkäjänteisesti eri suhdannetilanteista riippumatta Asuntopolitiikan yleiset periaatteet päätetään asuntopoliittisessa ohjelmassa Asuntopolitiikan tavoitteet perustuvat kaupungin strategiaan ja väestötavoitteeseen, jotka tarkistetaan valtuustokausittain Käytännön toimintaa ohjataan maankäytön toteuttamisohjelman, oman asuntokannan ja tukitoimien avulla Kaupunginvaltuuston hyväksymä väestötavoite päätyy asukkaaseen vuonna 2030 Väestötavoitetta tarkistetaan parhaillaan Kaupungin väkiluvun kasvu on jäänyt väestötavoitteesta, johtuen pääasiassa ennakoitua pienemmästä kotimaan sisäisestä muuttovoitosta Väestötavoitteen mukainen väestönkasvu edellyttää kaupungilta aktiivista otetta ja markkinointitoimenpiteitä, jotta saataisiin lisättyä positiivista muuttovirtaa kaupunkiin Yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä päätetään, miten nykyisiä kaava-alueita voidaan tiivistää ja kuinka laajaan omakotirakentamiseen halutaan varautua Myös maaseutualueiden rakentamista on ohjattava, jotta maaseudun rakentaminen ei hajautuisi eikä palvelujen järjestäminen kävisi kaupungille kohtuuttoman kalliiksi Erityisryhmien näkökulmasta tärkeimpiä koko kaupunkisuunnittelussa huomioitavia seikkoja ovat esteettömyys, hissirakentaminen, turvallisuus ja eri tason palvelujen mahdollinen synergiaetu Näin voidaan kotona asumisen mahdollisuus säilyttää aiempaa kauemmin toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta on osa kaupungin peruspalveluja Kooltaan sopivista vuokra-asunnoista on edelleen pulaa 11 Hyvinkään kaupungin strategian asuntopoliittiset tavoitteet Hyvinkään strategian mukaan kaupungin perustehtävä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä Tätä toiminnan perustarkoitusta tukemaan Hyvinkää on määrittänyt strategiaansa kolme strategista valintaa: - Hyvinkää erottautuu muista Uudenmaan kaupungeista ja sillä on vahva ja tunnistettava identiteetti - Hyvinkää kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta - Hyvinkään kehitys perustuu asukaslähtöisyyteen ja uudistumiseen Strategiset valinnat ja päämäärät tähtäävät siihen, että vuonna 2017 Hyvinkää on metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus Kaupunkistrategiaan sisältyy seuraavat päämäärät ja asumiseen liittyvät tavoitteet: 1 Hyvinkää lisää asiakaslähtöisyyttä kaupungin viranhaltija- ja poliittisessa johtamisessa 2 Palvelut uudistuvat ja kehittyvät - Hyvinkään palvelut perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaiden tarpeiden huomioimiseen - Hyvät ja toimivat palvelut ovat osa Hyvinkään vetovoimaa Hyvinkää kehittää uusia ja tehokkaita palvelujen järjestämistapoja, jotka takaavat monipuolisen palveluvalikoiman kaupungin asiakkaille 3 Kaupungin viihtyisyys lisääntyy ja asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat - Hyvinkää panostaa kaupungin asukkaiden viihtyvyyteen ja monipuolisen asuntotarjonnan kehittämiseen, mikä osaltaan vahvistaa tunnetta Hyvinkää-yhteisöön kuulumisesta

5 4 - Hyvinkää kehittää asuntotuotantoa, joka huomioi eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien kuntalaisten tarpeet, erityisesti vuokra-asuntotuotantoa lisätään - Kaupungissa kehitetään sekä uusia että vanhoja asuinalueita käytettävissä olevien resurssien puitteissa - Liikenneratkaisut suunnitellaan entistä paremmin vastaamaan asuntojen ja palvelujen sijaintia 4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista vetovoimatekijä - Monipuoliset harrastusmahdollisuudet tekevät Hyvinkäästä vetovoimaisen asuinpaikan sekä vapaa-ajankohteen - Monimuotoinen luonnonympäristö ja virkistysalueet kytketään tiiviisti asuinympäristöihin niiden saavutettavuuden parantamiseksi 5 Hyvinkää monipuolistaa elinkeinoelämää aktiivisesti ja vahvistaa avainalojen kehittymistä - Hyvinkään monipuolinen elinkeinorakenne ja työpaikkatarjonta houkuttelevat kaupunkiin uusia asukkaita 6 Kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä 7 Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy - Hyvinkää panostaa profiilinsa nostamiseen ja houkuttelevuuden lisäämiseen Kaupunki edistää aktiivisilla toimilla Hyvinkään profiilia metropolialueella kasvavana, vetovoimaisena ja viihtyisänä Pohjois-Uudenmaan keskuksena 12 Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma (MAL 2017) Helsingin seudun MA 2017-ohjelman valmisteluaineistossa on esitetty seudun asuntotuotantotavoitteen nostamista Valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan välillä on allekirjoitettu tähän liittyvä aiesopimus Sopimuksessa on jyvitetty jokaiselle seudun kunnalle kuntakohtainen kaavoitustavoite siten, että yhteensä seudulla valmistuvissa asemakaavoissa osoitetaan vähintään asunnon tuotantoa vastaava vuotuinen uusi rakennusoikeus Kuntanelosten osalta sopimus tarkoittaa asuntotuotannon lisäämistä lähes 40 % verrattuna aiempaa toteutumaan Helsingin seudun kuntien uudistuotannosta tulee olla vähintään 20 % valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa Tällä pyritään edistämään työvoiman saatavuutta, jota liian korkeat asumiskustannukset ovat jo alkaneet vaarantaa Sopimuksen mukaan aiesopimuskunnat säilyttävät omistamansa valtion tuella tuotetut käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvat asunnot vuokra-asuntoina Lisäksi tulee huolehtia erityisryhmien ja muiden tukea asumisessaan tarvitsevien väestöryhmien asumistarpeista Sopimusta tullaan seuraamaan tarkasti ja sopimuksen noudattaminen tai noudattamatta jättäminen tullaan ottamaan huomioon erilaisissa valtion tuissa ja avustuksissa Hyvinkään osalta tavoite tarkoittaa keskimäärin 330 asunnon tuotantoa vuodessa eli asuntorakentamisen lisäämistä 22 % Hyvinkää on osaltaan allekirjoittanut sopimuksen Sopimus on voimassa saakka ja se on tarkoitus uudistaa vuoden 2011 aikana 13 Hallituksen asuntopoliittisen ohjelmat Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi Ohjelmassa on 34 erilaista asuntopoliittista ja maankäyttöön liittyvää toimenpidettä Asuntopoliittinen toimenpideohjelma painottaa sellaisia rakenteellisia toimia, jotka toteuttavat hallituksen asuntopolitiikan tavoitteita sekä tukevat talouden kasvua ja

6 5 säästävät sosiaali- ja terveysmenoja sekä julkisten kokonaismenojen määrää Vaikka ohjelma on luonteeltaan valtakunnallinen, on sillä joiltakin osin välitöntä vaikutusta myös Hyvinkään asuntopolitiikkaan Ohjelmassa todetaankin, että kuntien toimenpiteet ovat keskeisiä asuntotuotannon lisääntymisessä Toisaalta useat ohjelmassa esitetyt toimenpiteet on kohdistettu olemassa olevan asuntokannan kehittämiseen Erityishuomio kohdistuu kasvualueisiin ja Helsingin seutuun Hallituksen asuntopolitiikan ja asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteena on etenkin seuraavien kokonaisuuksien kehittäminen: I Parantaa talouskasvun edellytyksiä lisäämällä kasvukeskuksien asuntotarjontaa ja edistää asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumista II Eheyttää yhdyskuntarakennetta ja vähentää asumisen ilmastopäästöjä III Parantaa muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien asumistilannetta IV Luoda edellytykset asuinrakennuksien hyvälle ylläpidolle ja viihtyisien asuinympäristöjen kehittämiselle Esitetyt linjaukset ja toimenpiteet vaihtelevat luonnollisesti sen mukaan, onko kyse voimakkaan asuntokysynnän alueista vai taantuvista alueista Hyvinkää kuuluu lähtökohtaisesti ensin mainittuun ryhmään, mutta esimerkiksi kunnallisen vuokra-asumisen osalta asuntokysynnässä on havaittavissa suhdannetilanteesta ja alueiden arvostuksesta johtuvaa paikallista lisääntyvää asuntokysyntää Kuntien tonttitarjontaa on tarkoitus lisätä tehostamalla maa- ja kaavoituspolitiikkaa Tärkeää on varmistaa, että palvelu- ja joukkoliikenneinvestoinnit ja asuntoalueiden toteuttaminen tapahtuvat aiempaa koordinoidummin ja että asumisen kehittäminen tapahtuu joukkoliikenteen, Helsingin seudulla erityisesti raideliikenteen edellytyksiä vahvistaen Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaan tarkoitus on tonttitarjonnan lisäämiseksi - sujuvoittaa kaavoitusta tarkistamalla maankäyttö- ja rakennuslakia - lisätä asuntotonttitarjontaa ja kaavatonttien käyttöön saamista erityisesti Helsingin seudulla - tukea kaavoitustavoitteiden saavuttamista uudistettavilla 30 %:n kunnallistekniikkaavustuksilla - tarkistaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita riittävän tonttitarjonnan ja yhdyskuntarakennetta eheyttävän rakentamisen tukemiseksi - uudistaa kaavoitus- ja lupaprosesseja, tavoitteena sujuvuuden lisäämiseksi - kehittää kaava- ja rakentamismääräyksiä ilmasto- ja energiapoliittisesta näkökulmasta - kehittää yhteistyötä liikenneinfrahankkeiden toteuttamisen ja kuntien kaavoituksen välillä vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi kasvukeskuksissa ja rakentamisen kustannustason nousun hillitsemiseksi - luoda uusi ara-tuotannon ja markkinaehtoiseen tuotannon väliin sijoittuva uusi tuotantomuoto, jossa omistaja sitoutuu pitämään asunnot 20 vuotta vuokra-asuntoina - varautua lisäämään valtion tukemaa asuntotuotantoa kasvukeskuksissa suhdannekehityksen antaessa siihen edellytyksiä - ottaa käyttöön Helsingin seudun aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa muille kuin erityisryhmille rakennettavien korkotukivuokra- ja asu-

7 6 misoikeusasuntojen käynnistysavustus, jonka suuruus on euroa / asunto - edistää vuokrapientalotuotantoa uudistamalla korkotukilainsäädäntöä - selvittää ja uudistaa kiinteistörahastoja koskevia verosäännöksiä - arvioida yleishyödyllisyyssäännösten vaikutuksia ja tehdä ehdotuksia säädösmuutoksiksi erityisryhmien asuntotilanteen parantamiseksi mm - lisätä rahallisia panostuksia etenkin heikoimpien ryhmien asuntotarjonnan parantamiseksi (erityisryhmien investointiavustukset) ja laitospaikkojen vähentämiseksi - laatia selvityksen tukien käyttöalueen laajentamisesta palveluasumisessa olemassa olevan asuntokannan laadusta huolehtimiseksi sekä lähiöiden kehittämiseksi mm - yhtenäistää uusien hissien rakentamiseen liittyviä korjaustöiden viranomaistulkintoja - nostaa korjausavustusten vanhusten ja vammaisten tulorajoja vuonna 2009 keskimäärin 15 % ja vuonna 2011 keskimäärin 10 % - nostaa veteraanien tulorajoja vuonna 2008 ja ulottaa ne koskemaan myös veteraanien leskiä - nostaa haja-asutusalueiden talousjätevesiavustuksen tulorajoja vuosiksi ja alentaa vuosiksi ottaa käyttöön asunto-osakeyhtiöiden energiataloudellisten korjausten korkotukilaina - tukea lähiöitä lähiohjelmalla 2 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT HYVINKÄÄLLÄ 21 Väestönkasvu Hyvinkäällä asui vuoden 2009 alussa asukasta Väkiluku on kasvanut viiden viime vuoden aikana noin 1800 asukkaalla, keskimäärin 0,8 prosenttia vuodessa Vuoden 2009 väkiluku tulee olemaan noin asukasta, minkä jälkeen väkiluvun arvioidaan kasvavan noin 300 asukkaalla vuosittain Väestökehityksen taustalla on muuttovoitto, joka selittää noin 60 prosenttia väestönkasvusta Vuodesta 2006 lähtien kotimainen muuttovoitto on pienentynyt, sen sijaan ulkomainen muuttovoitto tuo Hyvinkäälle yhä enemmän väkeä Vuoden 2008 väestönkasvusta ulkomaisen muuttovoiton osuus oli lähes 40 prosenttia, kun kotimaisen muuttovoiton osuus oli 26 prosenttia väestönkasvusta Valtuuston hyväksymän väestötavoitteen mukaan Hyvinkään asukasmäärä kasvaa keskimäärin 0,9 % vuodessa kasvun painottuessa ensimmäiseen kymmeneen vuoteen Jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan voimakkaampaa positiivista muuttovirtaa kaupunkiin

8 7 Kaavio 1 Väestön vuosittaiset muutokset v , arvio vuoden 2009 väestömuutoksista sekä ennuste vuoteen Luonnollinen lisäys Nettomuutto Muutos yhteensä Lähde: Hyvinkään kaupunki ja Tilastokeskus Myös luonnollinen väestönkasvu kasvattaa Hyvinkään väkilukua Syntyvyys on kohentunut vuodesta 2003 lähtien 1990-luvun alkupuolen lamavuosien tasolle, jolloin Hyvinkäällä syntyi yli 500 lasta vuosittain Sama trendi on nähtävissä myös muualla pääkaupunkiseudun kehyskunnissa Kuolleiden määrässä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, minkä vuoksi syntyneiden enemmyys on pysynyt Hyvinkäällä vuositasolla suhteellisen vakaana 22 Väestörakenne Väestörakenteen muutoksen linja on Hyvinkäällä sama kuin muualla maassa Vanhempien ikäluokkien osuus kasvaa suhteessa nuoriin ja työikäiseen väestöön (ks liite) Väestön ikärakenteen vanhenemiseen vaikuttaa mm suurten ikäluokkien ikääntyminen ja eliniän piteneminen Hyvinkäällä ikärakenteen vanheneminen tapahtuu kuitenkin hieman hitaammassa tahdissa kuin koko maassa keskimäärin, sillä muuttoliike tuo Hyvinkäälle työikäisiä ja lapsia, ja siten hidastaa ikärakenteen vanhenemista Ikärakenteen muutos asettaa kuitenkin paineita asunto- ja elinkeinopolitiikalle, koska ikääntyvien suhteellinen osuus kasvaa Alle kouluikäisten lasten lukumäärä vähentyi Hyvinkäällä vuoteen 2004 saakka, minkä jälkeen lukumäärä on kasvanut noin 40 lapsella vuodessa Osuus väestöstä pysynee nykyisellä 8 prosentin tasolla vuoteen 2020 saakka, minkä jälkeen osuus hieman laskee Peruskouluikäisten määrä kääntyi laskuun vuoden 2005 alusta ja on nyt 11 prosenttia väestöstä Osuuden arvioidaan laskevan noin prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä Työmarkkinoille tulevien vuotiaiden ja sieltä poistuvien vuotiaiden määrät ovat lähentyneet toisiaan ja vuonna 2007 ne olivat samankokoisia Vuonna 2008 eläkeikään ehtineiden määrä ylitti työmarkkinoille tulevien määrän yli 200 hengellä Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 15 prosentista 22 prosenttiin vuoteen 2020 ja 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Työikäisten (15-64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 67 prosentista 61 prosenttiin vuoteen 2020 ja 58 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä 6900:sta vuoteen 2030 mennessä

9 8 Kaavio 2 Hyvinkään väestön ikärakenteen kehitys sekä väestötavoitteen mukainen ennuste vuosille v v v Lähde: Tilastokeskus ja Hyvinkään kaupunki 23 Työllisyys ja työpaikat Hyvinkäällä oli työvoimaa vuoden 2007 tietojen mukaan henkilöä, josta työllisiä oli 94 prosenttia Työvoiman määrä on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana noin 600 hengellä (2,8 %) ja työllisten määrä noin 1300 hengellä (6,5 %) Vuoden 2007 lopussa hyvinkääläisistä työikäisistä (15-74 vuotiaista) kuului työvoimaan 62 % Koko Suomessa vastaavanikäisten työvoimaosuus oli 65 % Hyvinkäällä kävi töissä kaikkiaan henkilöä vuonna 2007 Määrä kasvoi edellisvuodesta 958 henkilöllä Suurin osa Hyvinkään työpaikoista on yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden sektorilla, joita oli kaikkiaan (31 %) Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, vakuutustoiminnan, koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden osuus oli 26,8 prosenttia kaikista Hyvinkään työpaikoista Kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus oli 24 % työpaikoista Teollisuus työllisti joka viidennen Hyvinkäällä työssä käyvän Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on kasvanut luvun alkupuolen hitaamman kasvun jälkeen voimakkaammin vuodesta 2006 lähtien Vuoden 2007 aikana yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 716 työpaikalla (6,7 %) edellisvuodesta

10 9 Kaavio 3 Työpaikat toimialoittain Hyvinkäällä Yhteiskunn palvelut 5755 Teollisuus Kauppa, majoitus ja ravtoiminta Rahoitus-, vakuutus, ym toim 2454 Rakentaminen 1757 Kuljetus, varastointi ja tietoliik 1159 Toimiala tuntematon Maa- ja metsätalous Sähkö- kaasu- ja vesihuolto Lähde: Tilastokeskus Avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt ja työllisyystilanne heikentynyt vuoden 2008 lopulta lähtien niin Hyvinkäällä kuin muualla Uudellamaalla Erityisesti nuorten työttömyys on kasvanut Marraskuussa 2009 Hyvinkään työttömyysaste oli 8,5 prosenttia Uudellamaalla työttömyysaste oli 7,1 prosenttia ja koko maassa 10,3 prosenttia 3 ASUMINEN Tärkeimmät asuinpaikan valintaan liittyvät tekijät ovat asuinalueen turvallisuus, työpaikan järjestyminen, itselle sopivan asunnon saanti, rauhallinen asuinympäristö ja hyvät toimeentulomahdollisuudet Seuraavaksi tärkeimpiä asioita ovat mm puhdas ilma, hyvät liikenneyhteydet työpaikalle ja hyvät julkiset palvelut (Hyvinkään-Riihimäen alueen vetovoima asuinalueena ja yritysten sijaintipaikkana, huhtikuu 2004, EKES-Yrityspalvelut) Taloustutkimuksen Muuttohalukkuus 2008 tutkimuksen mukaan tärkein tekijä nykyistä asuinpaikkaa valittaessa on työpaikka Tämän jälkeen tulevat asuinympäristön viihtyisyys ja sijainti, asuntojen hinnat, hyvät liikenneyhteydet sekä hyvät kunnalliset palvelut Asuntojen lisärakentamistarpeesta puolet aiheutuu paikkakunnalla asuvien halusta nostaa asumistasoaan siirtymällä väljempään ja varustetasoltaan laadukkaampaan asuntoon Asukasluvun kasvun vaikutus on noin puolet Ihmisten vaatimustaso asumiseen liittyvien palvelujen suhteen kasvaa, tarpeet erilaistuvat ja tulevat entistä yksilöllisemmiksi Toiveasunnon lähtökohtina ovat myös elintavat ja harrastukset Eri asumistavoille on omat kannattajansa Vaikka kasvava osa väestöä asettaa jo varsin vaativia tavoitteita asumisensa laadulle, pyrkii osa väestöstä vasta saavuttamaan asumisen perustason Kunnan vastuu kohdistuu molempiin ryhmiin Kunnan ensisijaisena asuntopoliittisena vastuuna on huolehtia asumisen normaalitason toteutumisesta kaikille kunnan jäsenille Kunnan vastuuna on luoda edellytyksiä yhä moninaisempien asumistoiveiden toteuttamiselle kaikille väestöryhmille

11 10 31 Asuntokunnat Yli 70 prosenttia Hyvinkään asukkaista elää yhden tai kahden hengen taloudessa Neljännes on kolmen tai neljän hengen asuntokuntia ja noin 2700 hyvinkääläisessä asunnossa asuu yli viisi henkeä (5 % asunnoista) Muun Suomen tilanteeseen verrattuna Hyvinkäällä on enemmän kolmen neljän hengen perhetalouksia Asuntokuntien keskikoko eli yhdessä asunnossa asuvien määrä on pienentynyt vuosi vuodelta Kaavio 4 Asuntokuntien keskikoon ja asumisväljyyden kehitys Hyvinkäällä sekä ennuste vuoteen 2030 m2 Henkilöä 50 2, , Asumisväljyys m2/henkilö Asuntokuntien keskikoko, hlöä 2,15 2,10 2,05 2,00 1,95 1,90 1,85 0 1, Lähde: Tilastokeskus Asuntokuntakoon pieneneminen johtuu osaltaan ikärakenteen vanhenemisesta ja perhekoon pienenemisestä Myös yksinasuvien määrä kasvaa niin Hyvinkäällä kuin muualla Uudellamaalla Vuonna 2008 yksinään asuvien talouksia oli 40,2 prosenttia kaikista Hyvinkään asuntokunnista Asuntokunnan koko vuonna 2008 oli Hyvinkäällä 2,1 henkeä Koko maassa keskikoko oli 2,09 henkilöä ja Uudellamaalla 2,07 Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokuntakoko oli keskimäärin 2,3 henkilöä 32 Asumisväljyys Asumisväljyys kasvaa mm asuntokuntien pienentyessä ja asuinpinta-alan kasvaessa Asuinpinta-ala kasvaa nopeammin kuin väestö, joten asumisväljyyden kasvu lisää uusien asuntojen tarvetta enemmän kuin väestönkasvu edellyttäisi Hyvinkääläisissä asunnoissa oli vuonna 2008 keskimäärin 37,0 neliömetriä asumistilaa henkeä kohden Keskimääräinen asumisväljyys on Hyvinkäällä koko maata pienempi, mutta suurempi kuin Uudenmaan maakunnassa Asumisväljyys on kasvanut vuodesta 1995 vuoteen 2008 keskimäärin 5,1 m 2

12 11 Kaavio 5 Asumisväljyyden kehitys Hyvinkäällä, Uudellamaalla ja koko maassa m2/hlö Koko maa Hyvinkää Uusimaa Lähde: Tilastokeskus Asumisen väljyydessä on eroja eri ikäryhmien välillä Pienten lasten kanssa elävissä lapsiperheissä asutaan muita ahtaammin ja vuotiaat asuvat keskimäärin väljemmin ennen perheellistymistään Lasten muuttaessa pois kotoa asumisväljyys taas kasvaa Kaavio 6 Ahtaasti asuvat ikäryhmittäin Hyvinkäällä, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2008 % 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Hyvinkää Koko maa Uusimaa Lähde: Tilastokeskus Uusien pientalojen ja rivi- tai ketjutaloasuntojen asumispinta-alat ovat kasvaneet kymmenen viime vuoden aikana Uusissa pientaloissa on Hyvinkäällä asumispinta-alaa keskimäärin kuusi neliömetriä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten valmistuneissa taloissa Rivi- ja ketjutaloasuntojen asumispinta-ala on kasvanut samassa ajassa 17 neliömetriä Kerrostaloasuntojen koko on vastaavalla aikavälillä pienentynyt keskimäärin neljä neliömetriä Viiden viime vuoden aikana Hyvinkäälle valmistuneissa pientaloissa oli asumispinta-alaa keskimäärin 149 huoneistoneliömetriä, rivi- ja ketjutaloasunnoissa 86 neliömetriä ja kerrostaloasunnoissa 62 neliömetriä Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on vähentynyt 13,7 prosentista 9,5 prosenttiin vuodesta 2000 vuoteen 2008

13 12 Kaavio 7 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista % Hyvinkää Uusimaa Koko maa Lähde: SotkaNet Hyvinkään vakinaisesti asutusta asuntokannasta oli vuonna 2008 asumisväljyydeltään normaaleja 82 %, ahtaita 10 % ja tilavia 8 % Asumisväljyydeltään ahtaiden asuntojen määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana 12 prosenttia ja osuus asuntokannasta on vähentynyt kaksi prosenttiyksikköä Tilavien asuntojen määrä on kasvanut vastaavalla aikavälillä 17 prosenttia, mutta suhteellinen osuus koko asuntokannasta on pysynyt vuoden 2004 tasolla Kaavio 8 Asumisväljyysluokitukseltaan ahtaiden asuntojen määrä Hyvinkäällä Ahtaaksi katsotaan asunto, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti % 12,0 10,0 8,0 6,0 1,7 4,0 1,5 1,5 1,5 1,4 4,0 3,9 3,7 3,6 Muu tai tuntematon Rivi- ja ketjutalot 4,0 2,0 4,8 4,2 4,0 4,0 3,7 Erilliset pientalot Asuinkerrostalot 0, Lähde: Tilastokeskus Talouskasvusta merkittävä osa purkautuu edelleen asumisväljyyden kasvattamiseen Kakkosasuntojen määrä ja merkitys lisääntyy Samanaikaisesti väestö ikääntyy ja perhekoko pienenee Yksinasuminen eri elämäntilanteissa yleistyy Kaupunkiseuduilla on aina ollut pulaa pienasunnoista ja niiden merkitys tulevaisuudessa korostuu entisestään Tulevaisuudessa tarvitaan eri väestöryhmille ja eri elämäntilanteisiin sopivia pienasuntoja Väestössä tapahtuvat muutokset tiedetään lyhyellä aikavälillä Tällä hetkellä Helsingissä yksinasuvat asuvat väljemmin, kuin perheet Tulevaisuudessa on ennustettu perheasuntojen vuokrausasteen vähentymistä

14 13 Hallinnollisilla määräyksillä on vaikeaa ohjata väljyyden kehitystä, johtuen perhekoon, perheiden tulojen ja asumisen mieltymysten huonosta ennustettavuudesta Markkinoiden tulisi kuitenkin kehittyä siten, että asuminen olisi sosiaalisesti tasapainoista ja kiinteistöjen elinkaaren kannalta järkeviä Tasapainoinen yhteiskuntarakenne on tarkoituksenmukaisin pitkällä aikavälillä Tällä hetkellä nähdään seudullisesti tärkeänä erityisesti vuokra-asuntojen rakentaminen raideliikenteen läheisyyteen Näille alueille on kiinnostusta ja tarkoituksenmukaista rakentaa autottomia pienasuntokohteita energia- ja ilmastonäkökulmat huomioon ottaen 33 Asuntokanta Hyvinkäällä oli kaikkiaan asuntoa vuonna 2008 Luku sisältää myös tilastojen osoittaman ei-asuntokäytössä olevien noin 1000 asunnon varauman Kerrostaloasunnoissa asuu vähän yli puolet väestöstä, kolmannes pientaloissa ja noin 14 prosenttia hyvinkääläisistä asuu rivi- tai ketjutaloissa Omassa asunnossa asuu 65 prosenttia ja vuokra-asunnossa 31 prosenttia väestöstä Asumisoikeusasuntoja on noin kaksi prosenttia asuntokannasta Kaavio 9 Vakinaisesti asutut asunnot hallintamuodon mukaan Hyvinkäällä vuonna 2008 Asumisoikeusasunnot 1,8 % Muu tai tuntematon 2,4 % Omistusasunnot 65,3 % Vuokraasunnot 30,5 % Aravavuokraasunto 15,0 % Korkotukivuokra-asunto 2,4 % Muu vuokraasunto 13,0 % Lähde: Tilastokeskus Hyvinkään asuntokannasta vajaa puolet on yksiöitä tai kaksioita ja 42 prosenttia kolmen tai neljän huoneen asuntoja Suurten perheasuntojen osuus on vähäisempi; neljä huonetta ja keittiö tai sitä suurempia asuntoja on 12 prosenttia asunnoista Hyvinkään asuttujen asuntojen määrä kasvaa vuoden 2006 asuntotarvelaskelman mukaan noin :ään vuoteen 2030 mennessä Hyvinkään väestötavoitteen mukaan jaksolla tulisi asuntojen poistuma huomioiden rakentaa keskimäärin 300 asuntoa vuodessa Jaksolla vuosituotantotarve kasvaa noin 350 asuntoon Tämän jälkeen asuntotuotantotarpeen oletetaan laskevan väestökehityksen tasaantuessa Vuonna 2008 valmistui yhteensä 308 asuntoa, josta 125 oli omakotitaloja, 44 rivitaloasuntoja ja 139 kerrostaloasuntoja

15 14 Kaavio 10 Rakennusten ikäjakauma Hyvinkäällä talotyypin mukaan v asuntojen lukumäärä Tuntem aton Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Hyvinkään kokonaisasuntokannasta yli asuntoa eli noin kolmannes sijaitsee ennen vuotta 1980 rakennetuissa kerrostaloissa Tämän kiinteistökannan peruskorjaus luo haasteita tulevaisuudelle Sillä on myös merkittävä työllistämisvaikutus Asuinrakentamisesta kattaa nykyisin yhä suuremman osan saneerausrakentaminen ja sellainen rakennuskannan perusparantaminen, jolla asuntokanta saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia Olemassa olevan asuntokannan korjaaminen on usein taloudellisesti kannattavampaa kuin se, että korjausten laiminlyömisen vuoksi ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakennuksen purkaminen On itsestään selvää, että asumistaso ja -viihtyvyys ovat myös keskeinen osa suomalaista elintasoa ja elämisen tasoa Kiinteistön kunnon säilyttämisellä turvataan kiinteistön arvo ja ominaisuudet Tulevina vuosina on ennustettu erityisesti putki- ja julkisivukorjauksien yleistyvän Kunnossapitoa ja perusparannusta varten ei ole kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista luoda järjestelmää, jolla viranomaistoimin valvottaisiin yksityiskohtaisesti asuntokannan tasoa Vastuu asuinrakennusten ja huoneistojen kunnosta kuuluu ensisijaisesti niiden omistajille Asuinrakennusten korjausrakentamiseen ja perusparannuksiin kanavoidulla julkisella tuella on huomattava merkitys asuntokannan hoitamisessa Se voi nykyisin kattaa % korjauskustannuksista 34 Vuokra-asuminen Hyvinkään alueella on yhteensä arava- ja korkotukivuokra-asuntoa, joista kaupungin omistuksessa on huoneistoa (v 2008) Kaupungin alueella on yhteensä vuokraasuntoa, joka on 30,5 % kaupungin alueella olevasta asuntokannasta Vuokra-asuntojen suhteellinen osuus Hyvinkään asuntokannasta on vaihdellut 31,0 %:in - 34,2 %:in välillä vuosina Vuonna 2008 vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta oli 30,5 % Aravavuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus on vähentynyt viime vuosina Vuodesta 2008 vuoteen 2009 vaihtuvuus oli vähentynyt 25,2 %:sta 24,0 %:iin kaupungin vuokrataloyhtiössä

16 15 Vapautuvien (asukkaiden irtisanomien asuntojen) aravavuokra-asuntojen määrä vähentyi koko kaupungissa 224 asunnolla vuodesta 2007 vuoteen 2008, mutta pysyi ennallaan vuoden 2009, kokonaismäärän jäädessä 751 asuntoon Asukasvaihtuvuuden väheneminen selittyy vuokra-asuntotarjonnan ja vuokra-asuntotuotannon vähentymisellä, työvoiman liikkuvuuden tarpeella sekä suhdannetilanteella Vuonna 2009 hakijoista 50,9 % haki yksiötä (v 2008 luku oli 53,5 % ja v 2006 luku oli 62, %), 26,9 % kaksiota (v 2008 luku oli 28 % ja v 2006 luku oli 27 %), 12,4 % kolmiota, (v 2008 luku oli 10 % ja v 2006 luku oli 8 % ) ja 9,8 % haki neliötä tai sitä suurempaa (v 2008 luku oli 8,5 % ja v 2006 luku oli 3,5 %) Kaavio 11 Vuokra-asuntojen suhteellinen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista pääkaupunkiseudulla, kehyskunnissa ja koko maassa 2001 ja 2008 Helsinki Uusimaa Vantaa Espoo Kerava Koko maa Hyvinkää Järvenpää Kirkkonummi Vihti Tuusula Nurmijärvi Mäntsälä Sipoo Pornainen % ,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 Lähde: Tilastokeskus Keskeisin muutos on kuitenkin se, että nykyiset asuntomarkkinat eriytyvät yhä edelleen Kooltaan ja hinnaltaan sopivista vuokra-asunnoista on edelleen pulaa Ylitarjontaa on kolmioista Nuoret asunnonhakijat valitsevat omistusasumisen vuokralla asumisen sijaan Tyypillinen vuokra-asunnonhakija on alle 35-vuotias, joka hakee yksin yksiötä tai pientä kaksiota Taulukko 1Vuokrataso Uudenmaan kehyskunnissa huoneistotyypin mukaan vuonna 2008: /m 2 /kk Yhteensä yksiöt kaksiot kolmiot < Vapaarahoitteiset uudet 10,72 12,08 10,63 9,98 Vapaarahoitteiset yht 9,9 11,62 9,77 9,29

17 16 Aravat 8,94 9,82 9,18 8,56 Kaikki yht 9,36 10,85 9,43 8,86 Lähde: Tilastokeskus 35 Kaupungin omistama asuntokanta ja omistajapolitiikka Hyvinkään kaupunki on järjestänyt vuokra-asuntokantansa hallinnoinnin perustamalla Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n (HyVa), jonka tarkoituksena on ylläpitää kaupungin vuokraasuntoja Kaupunki omistaa HyVan osakekannasta 100 % HyVaan on fuusioitu aikaisemmin kaupungin suorassa omistuksessa olleita kiinteistöyhtiöitä HyVaan kuuluu tällä hetkellä 50 kiinteistöä, joissa on yhteensä huoneistoa Kaupunki omistaa lisäksi kokonaan tai osittain 6 erillistä asuinkiinteistöyhtiötä Vanhan asuntokannan pitäminen kilpailukykyisenä edellyttää myös kaupungin suoraan tai välillisesti omistamien vuokra-asuntojen järjestelmällistä korjaustoimintaa Kiinteistöjen myynnistä mahdollisesti saatavia varoja voidaan käyttää muiden kiinteistöjen saneeraamiseen, velkojen lyhentämiseen tai uusien rakentamiseen Vuokra-asuntojen suhteellinen osuus Hyvinkäällä halutaan pitää nykyisellä tasolla Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n hallitsemiin kiinteistöihin sekä kaupungin omistamiin erillisiin kiinteistöyhtiöihin on viime vuosina ollut aktiivista hakemusta Hakijoista yli puolet on yhden hengen talouksia, jotka hakevat yksiöitä tai pieniä kaksioita Asuntoosoituksia annetaan kuukausittain noin kappaletta, joista vuokrasopimukseen johtaa noin 40 kappaletta Yleisimmät kieltäytymisperusteet tarjotusta asunnosta ovat vuokrataso, huoneiston sijainti, tyyppi (kerrostalo/rivitalo) ja kunto Aravavuokra-asuntojen asukasvalintaperusteena ovat asunnon tarve, hakijan tulot ja varallisuus Kun asunnon tarvetta arvioidaan, tulee ottaa huomioon hakijaruokakunnan nykyiset asunto-olot ja niiden parantamisen kiireellisyys

18 17 Kaavio 12 Keskimääräiset asuntojen vuokrat arava-asunnoissa Neliövuokra, euroa/m2/kk 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0, Koko maa Muu maa Pääkaupunkiseutu Hyvinkää Lähde: Tilastokeskus Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:ssä ja muissa kaupungin omistamissa vuokrataloyhtiöissä on lähes kaikista kiinteistöistä laadittu kuntoarviot Kuntoarvioiden päivittämistä ja arvioihin perustuvaa asuinkiinteistöjen järjestelmällistä korjaustoimintaa jatketaan edelleen tulevina vuosina Pelkästään Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:ssä peruskorjaustoimintaan tullaan käyttämään vuosittain noin 1,7 miljoonaa euroa Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy on toteuttamassa korkotuettua vuokra-asuntokohdetta Hyvinkään keskustan alueelle Rakentaminen arvioidaan alkavan joulukuussa 2009 Kohteeseen tulee 31 asuntoa Vuokra-asuntoihin liittyvät omistajapoliittiset linjaukset ovat: - Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy toimii kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden keskeisenä toteuttajana - omistaa itse Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n - vuokrataloyhtiöiden ja erillisasuntojen tulee kattaa menonsa vuokratuloilla - kaupungin omistuksessa olevien aravavuokrataloyhtiöiden fuusioimista Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:öön jatketaan - yhtiöiden järjestelmällistä korjaus- ja peruskorjaustoimintaa jatketaan - huonokuntoisia tai huonosti kysyttyjä kiinteistöjä tai erillisasuntoja voidaan myydä - kiinteistöjen tai erillisasuntojen myynnistä mahdollisesti saatavia varoja voidaan käyttää muiden kiinteistöjen saneeraamiseen, velkojen lyhentämiseen tai uusien sopivampien asuntojen rakentamiseen ja ostamiseen - selvitetään kaupungin omistaminen erillisasuntojen siirtoa Hyvaan - kaikissa kaupunkikonsernin asukasvalinnoissa tapahtuu yhden luukun periaate vuoteen 2010 loppuun mennessä - Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy rakentaa omaan omistukseen yhden taloyhtiön joka toinen vuosi - Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n ja kaupungin tulee yhteistyössä kaupungin toimijoiden kanssa laatia yhteinen strategia asuntojen uustuotannolle ja rahoitukselle vuoden 2011 loppuun mennessä

19 18 4 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA Ajankohtaisia maankäyttöön liittyviä asioita käsittelevä tekniikan ja ympäristön toimialan sisäinen työryhmä - maankäyttöryhmä tarkistaa vuosittain uusien asuntoalueiden maankäytön toteuttamisohjelman seuraavalle kymmenen vuoden jaksolle Ohjelman tarkoitus on ohjata asuntotuotantoon tarkoitetun maankäytön toteuttamisketjua Toteuttamisketju käsittää maanhankinnan, kaavoituksen, kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen sekä tonttien luovutuksen Ohjelma tähtää tavoitteiden mukaisen tonttivarannon ylläpitoon ja luovutukseen Ohjelma on lisäksi tarkoitettu käytettäväksi kuntasuunnittelun yhtenä lähtökohtana niin, että eri hallintokunnilla olisi ajan tasalla oleva käsitys kaupungin lähivuosien rakentumisesta, jolloin hallintokunnat voisivat suunnitella palvelutuotannon järjestämisen Kaupunginhallitus voi ohjelman perusteella arvioida taloudelliset edellytykset kaupunkirakenteen laajentamiselle Maankäytön toteuttamisohjelmassa käsitellään asuntorakentamista (omakoti-, rivi- ja kerrostalorakentamista) lähinnä kaupungin omistamilla alueilla, mutta kokonaiskuvan saamiseksi käsitellään myös maankäyttösopimuksilla toteutettavia asuntotuotantoon osoitettuja yksityisten omistuksessa olevia alueita Yksityisessä omistuksessa olevien tonttien toteutumisen on katsottu tasaavan kysyntähuippuja rakentamisen ollessa vilkasta Noin 60 % vuosittain toteutetuista asunnoista sijoittuu kaupungin luovuttamille tonteille Ohjelma tarkistetaan vuosittain siten, että jakson kolmelle ensimmäiselle vuodelle tavoitteet annetaan loppuvuosia tarkemmin Ohjelma on luonteeltaan ohjeellinen Alueiden toteutusjärjestys saattaa vaihtua eivätkä alueiden tontti- tai asuntomäärät ole täysin oikeita Myös kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia on arvioitu eri alueilla eritasoisten suunnitelmien pohjalta Arviot antavat vertailupohjan kustannusten suuruusluokasta ja eri alueiden välisistä eroista 41 Lähtökohtia Vuoden 2006 budjetin käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tavoitteeksi, että kaupungin tontteja luovutettaisiin vuodessa 90 kpl Tähän määrään sisältyvät kaupungin luovuttamat omakotitontit (75 kpl), kerros- ja rivitalotontit sekä yritystontit Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Hyvinkää hakee vuoden 2013 asuntomessujen järjestämistä Yli-Jurvan alueelle Osuuskunta Suomen Asuntomessujen hallitus on myöntänyt asuntomessut Hyvinkäälle Kaupunginhallitus on hyväksynyt asuntomessuja koskevan kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen välisen yhteistoimintasopimuksen Asuntomessualueen tonttien luovutus aloitettaneen vuoden 2011 aikana 42 Resurssitarpeet Koska asuntotonttien luovuttaminen on pitkän tuotantoprosessin tulos, tulee resurssien riittävyydestä huolehtia koko prosessiin osallistuvan ketjun osalta Luovutustavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi tulee aina olla vaihtoehtoisia alueita suunnittelun kohteena Vuosittain luovutettavien tonttien olisi hyvä olla rakennettavissa mahdollisimman aikaisin keväällä ja varattavissa edellisenä syksynä Tämän vuoksi koko rakentamisen suunnittelu- ja valmistelutyö tulisi edetä siten, että kunnallistekniikan rakentaminen voitaisiin aloittaa jo tonttien luovutusvuotta edeltävän vuoden puolella

20 19 43 Maanhankinta Raakamaahankinnan tulee olla pääpiirteissään ratkaistu vähintään viisi vuotta ennen alueen luovuttamista rakentajille, jotta pohjakartan valmistamiseen, asemakaavan laatimiseen, kiinteistöjen muodostamiseen sekä kunnallistekniikan suunnitteluun ja toteuttamiseen jää riittävästi aikaa Lähimpien vuosien rakentamisalueilla maanomistus on pääosin kaupungilla Toistaiseksi maanhankinta on onnistunut vapaaehtoisin keinoin, mutta jatkossa saattaa syntyä tilanteita, joissa tarvitaan esim lunastusten käyttämistä Maanhankintaa tulee jatkaa suunnitelmallisesti, jotta varmistetaan tonttien luovutusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa Maanhankinnan turvaaminen tarkoittaa noin 1,5 milj määrärahan varaamista vuosittain budjettiin raakamaan hankintaan Yli-Jurvan lisäksi maanhankintaa tulee tehostaa keskustaajaman osayleiskaavan vielä yksityisessä omistuksessa olevilla asuntotuotantoon osoitetuilla alueilla 44 Kaavoitus Kaavoituksen tärkeimpiä lähivuosien tavoitteita asuntotuotannon kannalta ovat: - Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistaminen, siten että se valmistuisi vuoden 2010 loppuun mennessä - Asemakaavaluonnosten laatiminen Yli-Jurva I:n eli Kravunarkunmäen alueelle vuoden 2009 aikana, siten että asuntomessualueen asemakaava olisi valmis vuoden 2010 loppuun mennessä - Yli-Jurvan alueen asemakaavoituksen jatkaminen välittömästi siten, että turvataan seuraavien vuosien tarpeet - Tanssikallion itäosa II:n ja Kaskelan kaavoitus - Hangonratapiha-alueen kaavoitus - Hangonratapihan lisäksi ohjelmaan tulee jonkun muun ydinkeskustan tuntumassa olevan asuntoalueen kaavoitus Asemakaavoitusprosessiin on syytä varata kohteesta riippuen 2 3 vuotta Asemakaavoitukseen liittyy ns rakentamisohjeiden laadinta käsittelyineen Kaavoitus tehdään pääosin omana työnä 45 Omakotirakentaminen Omakotitonttien luovutusten määrä 1990 alkaen on vaihdellut vuoden 1993 kuudesta tontista 77 tonttiin vuonna 2007, keskiarvon ollessa noin 40 luovutettua tonttia/ vuosi Yläraja on määräytynyt kysynnän lisäksi väestönkasvun ja kunnallistekniikan rahoitusmahdollisuuksien mukaan 46 Kerros- ja rivitalorakentaminen Yhtiömuotoisen rakentamiseen on 2000-luvulla tontteja luovutettu keskimäärin 8 tonttia / vuosi ja vuosittaiset luovutusmäärät ovat vaihdelleet 112 tonttiin Luovutettujen tonttien määrä riippuu oleellisesti talouden suhdannetilanteesta Asuntoja luovutetuille kerros- ja pientalotonteille on sijoittunut keskimäärin 115 vaihtelun ollessa Kerros- ja pientalotonttien tarvetta arvioitaessa on lähtökohtana käytetty asunnon vuosituotantoa kaupungin luovuttamille alueille Luovutustavoitetta on nyt nostettu aiesopimuksen edellyt-

21 20 tämälle tasolle Tonttien luovuttamisessa pyritään välttämään tuotantomuodoltaan yksipuolisten asuinalueiden syntymistä Yhtiömuotoiseen tuotantoon tarkoitettuja tontteja on keväällä 2009 luovutettuna tai varattuna rakennusliikkeille tai rakennuttajille yhteensä noin 180 asuntoa varten Näiden lisäksi kunnallistekniikan piirissä on noin 500 asuntoa vastaava tonttimäärä Mansikkamäki mukaan lukien Kuutamopuiston alue on ollut rakentamisen kohteena jo muutaman vuoden ajan Alueella on luovutettavissa lähinnä kerrostalotontteja Mansikkamäen alueelle kunnallistekniikka on rakennettu vuoden 2009 aikana ja tonttien luovutus voidaan käynnistää Alueella on sekä kerros- että yhtiömuotoiseen pientalotuotantoon soveltuvia tontteja Kankurinkulmassa on kerrostalotonttien lisäksi rivitalotontteja ARA:n (Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus) tukema asuntotuotanto on ollut Hyvinkäällä viime vuosina vähäistä Valtion ja kuntien allekirjoittaman aiesopimuksen mukaan Helsingin seudun kuntien uudistuotannosta tulee olla vähintään 20 % valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa ARA-tuotantoon on varattuna 5 tonttia, joilla yhteensä kerrosalaa on 9900 m2 ja asuntoja noin 140 kpl vuosille ERI ASUKASRYHMIEN ASUMINEN Erityyppisten vuokra-asuntojen kysynnän koko Helsingin metropolialueella arvioidaan kasvavan mm työvoimatarpeen vuoksi Vuokra-asuntotuotannon määrä on nykyisellään liian pieni ja vuokra-asuntomarkkinat toimivat heikosti Vuokra-asuntoja tarvitaan erityisesti työssäkäyville pieni- ja keskituloisille Helsingin seudun elinkeinoelämän edellytysten tukemisen lisäksi toisena keskeisenä tavoitteena on huolehtia yhteisvastuullisesti erityisryhmien asumisesta Erityisryhmillä tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa tarkoitettujen, asumisessaan tukea tarvitsevien ryhmien asumisen järjestämistä Nuorille, opiskelijoille, vähävaraisimmalle väestönosalle sekä vanhuksille, vammaisille ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarvittavia asuntoja ei synny pelkästään markkinavoimien ehdoin Tukea asumiseensa tarvitsevien väestöryhmien tarpeiden huomioon ottaminen edellyttää vuokra-asuntokäytössä olevien pienasuntojen määrän lisäämistä Pienasunnoilla on kysyntää erityisryhmien lisäksi elämänvaiheiden muutoskohdissa olevilla sekä erilaisista elinkeino- ja työvoimapoliittisista syistä 51 Työ- ja elinkeinoelämän asumistarpeet Hyvinkääläisyritysten henkilöstörakenne on monipuolistunut 2000-luvulle tultaessa Toisaalta korkeaa koulutusta edellyttävät asiantuntijatehtävät ovat lisääntyneet ja toisaalta mm kaupan palveluammateissa osa-aikatyön osuus on merkittävä Työvoiman lisääntyvä liikkuvuus edellyttää joustavuutta Hyvinkääläisille yrityksille on tärkeää, että kaupungin asuntomarkkinoilla on koko ajan tarjolla riittävä määrä erityyppisiä asuntoja Yritysten, työntekijöiden ja kaupungin selkeä yhteinen etu on, että mahdollisimman moni työntekijä voi asua Hyvinkäällä Hyvinkään kaupungin vuoden 2010 tavoitteisiin kuuluu elinkeinopoliittisen tavoite- ja toimenpideohjelman laatiminen Aktiivisella elinkeinopolitiikalla pystytään vahvistamaan kaupungin omaa elinkeinorakennetta Tämä vaikuttaa asumistarpeen lisääntymiseen Myös Hyvinkään kaupungin henkilökunnan saannin turvaaminen tulevaisuudessa edellyttää, että kaupungista löytyy riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja

22 21 52 Nuorten asuminen Hyvinkään nuorisoasuntoyhdistyksen tarkoituksena on toimia alle 30-vuotiaiden nuorten asunto-olojen parantamiseksi ja elämänhallinnan kehittämiseksi Tavoitteena on etsiä vaihtoehtoja itsenäistymisvaiheessa oleville nuorille tarkoitettujen asuntojen aikaansaamiseksi sekä tukea nuorten omaehtoista toimintaa elinolosuhteidensa kohentamiseksi Yhdistyksellä on nuorille suunnattuja vuokra-asuntoja Martissa 40 kappaletta ja 27 asuntoa Hakalassa Marttiin on rakenteilla myös uusi korkotukivuokrakohde, jossa yhdistyy nuorisoasumista, vanhusten ja vammaisten asumista sekä päiväkotitoimintaa Nuorisoasuntoja kohteessa on 30 kpl, ja sen arvioitu valmistumisajankohta on 2011 Hyvinkään Nuorisoasuntoyhdistyksen asuntoon muuttava nuori on tyypillisimmillään opintonsa päättänyt tai päättävä nuori, joka muuttaa ensimmäiseen omaan asuntoonsa Asunnot eivät ole tarkoitettu opiskelijoille ja niissä voi asua siihen asti kunnes täyttää 28 vuotta Asukkaiden keski-ikä on vuotta Enemmistö asukkaista on työssäkäyviä tai työtä etsiviä nuoria Hyvinkään Nuorisoasuntoyhdistyksen asuntojen hakujonossa on keskimäärin hakijaa Asuntoja vuokrataan eteenpäin sitä mukaa, kun niitä vapautuu Asumisen tukitoiminnan järjestäminen on selkeä haaste tulevaisuudessakin Tällä hetkellä jonossa on monta nuorta, jotka odottavat paikkaa tuettuun asumiseen Hyvinkään Nuorisoasuntoyhdistys tarjoaa sisältöpalveluina tuettua asumista, asumisneuvontaa ja ohjausta sekä asukastoimintaa Lisäksi yhdistys tarjoaa nuorille Ahaa-kurssia (Avaimia arjen hallintaan) ja asumis-infoja Tuetulle asumiselle on varattu % asunnoista Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuetussa on yhtä aikaa 7-10 nuorta ja uusien asuntojen valmistuttua nuorta Tukemalla nuoria asumisen ensimetreillä saavutetaan kokonaisvaltaista hyötyä niin nuorten elämässä, kuin myös taloudellista hyötyä kiinteistönpidossa Hyvinkään nuorisoasunnot ovat kohtuuhintaisia, tasoltaan hyviä ja sijaitsevat keskeisillä paikoilla julkisen liikenteen ja kauppapalveluiden lähellä Taloja on erilaisia; kerrostaloja, rivitalo ja luhtitaloja Hyvinkäällä on verraten runsaasti vuokra-asuntotarjontaa ja Marttiin toteutettava uusi kohde vastaa osaltaan pienituloisten työssäkäyvien nuorten vuokra-asuntopulaan Siinä huomioidaan myös erityisryhmien liikkumisen edellyttämä esteettömyys Samalla tuetun asumisen paikat lisääntyvät 53 Opiskelija-asuminen Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:llä on kolme opiskelijoille tarkoitettua kiinteistökohdetta, joissa on yhteensä lähes kaksisataa soluasuntoa ja runsaat kolmekymmentä perheasuntoa Opiskelijat voivat hakea myös muihin vuokra-asuntokohteisiin Opiskelija-asuntojen kysynnässä ja tarjonnassa on kohtaanto-ongelma siten, että soluasuntoja on tarjolla kysyntää enemmän ja vastaavasti yksiöitä kysyntää selvästi vähemmän 54 Lastensuojelun jälkihuoltonuoret Lastensuojelullisista syistä huostaan otettuina ja sijoitettuina olleet täysi-ikäisyyden saavuttaneet nuoret ovat oikeutettuja jälkihuollon palveluihin Nuorilla on tarvittaessa subjektiivinen oikeus asuntoon Jälkihuoltonuorten asuntojen isännöintiin ja asumiseen tukeen ei ole osoittaa riittävästi voimavaroja

23 22 55 Ikääntyvien ja vammaisten asuminen 551 Kotona asuminen Ikäihmisten ja vammaisten mahdollisuutta kotona asumiseen tuetaan, ja kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta Kotona asumisen painottaminen kertoo itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta ja mahdollisuudesta omien voimavarojen täysimittaiseen hyödyntämiseen Erityisesti laitosasumista halutaan vähentää ja luoda edellytyksiä palveluasumiselle Hyvinkäällä kotonaan asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on säilynyt yli 90 prosentissa, mikä on ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukainen tavoite Myös ympärivuorokautisen hoidon paikkojen kattavuus vanhusväestössä on suosituksen mukaisella 8 9 prosentin tasolla Väestön ikärakenteen kehitystä kuvaavien tietojen mukaan vuonna 2015 joka viides hyvinkääläinen on yli 65 vuotta täyttänyt ja vuonna vuotiaita on jo neljännes hyvinkääläisistä Toisaalta tiedetään, että seuraavan vuosikymmenen kuluessa kaikki olemassa olevat ympärivuorokautisen hoidon paikat ovat vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavien käytössä Tämä merkitsee edelleen sitä, että muuten toimintakyvyltään alentuneiden ikääntyneiden on selvittävä kotona Ikääntyvien kotona asumista ei tulisikaan käsitellä erityiskysymyksenä, vaan asuntopoliittiset tavoitteet on asettava siten, että väestön ikääntyminen ja toimintakyvyn aleneminen huomioidaan niin uudis- kuin peruskorjausrakentamisessa Se edellyttää myös itsenäistä selviytymistä tukevia asuin- ja elinympäristön ja arkipalvelujen lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteitä Edellytykset kotona asumiselle täyttyvät, kun rakennetaan ihmisen elämän eri vaiheisiin mukautuvia elinkaariasuntoja varmistetaan mahdollisuudet omatoimista selviytymistä tukevien asunnonmuutostöiden toteuttamiseen turvataan esteetön liikkumisympäristö niin asuntojen ulkopuolella kuin asunnoissakin varmistetaan talojen rakenteelliset ominaisuudet ja olosuhteet kuten riittävä portaattomuus ja hissit sekä ovien käytön helppous sekä varmistetaan asunnoissa liikkumisen helppous poistamalla kynnykset ja varaamalla riittävästi tilaa apuvälineiden käytölle Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus Stakesin laatiman vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuosituksen mukaan kunnan tulee huomioida vammaisten ihmisten asumisessa seuraavat seikat: vammaisten ihmisten asumisen tarpeet mukaan kuntasuunnitelmaan rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja yleiset palvelut kaikkien saavutettavaksi yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen Vammaisten ja ikääntyneiden kotona asumisen tarpeisiin vastataan siis pääosin samoilla toimenpiteillä Erityisesti hissien rakentamista hissittömiin taloihin tulee edistää Hyvinkään Vuokra-asunnot vastaa ikääntyvien asumistarpeisiin normaalin vuokraasuntotarjonnan kautta Pirkonkotisäätiön ylläpitämän vanhusten vuokratalon peruskorjaus

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot Asuntohakemus Vuokra-asunnot Asuntohakemus Uusi hakemus Jatkohakemus Sisäinen vaihto Täyttömalli Kaikki tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia ja ne tulee täyttää. Emme voi käsitellä puutteellisesti

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Asunto- ja ympäristöjaosto keskiviikko 07.10.2015 klo 11:45 / HE 30/2015 vp Ara-tuotannon tilanne ja TAE 2016

Asunto- ja ympäristöjaosto keskiviikko 07.10.2015 klo 11:45 / HE 30/2015 vp Ara-tuotannon tilanne ja TAE 2016 Asunto- ja ympäristöjaosto keskiviikko 07.10.2015 klo 11:45 / HE 30/2015 vp Ara-tuotannon tilanne ja TAE 2016 Hallintopäällikkö Kimmo Huovinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Lindén,

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

14.12.2010 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015

14.12.2010 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015 14.12.2010 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015 JOHDANTO Asuminen on oleellinen osa ihmisen hyvinvointia ja hänen hallinnassaan oleva asunto

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 1 JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 SISÄLTÖ 1. Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus sekä lähtökohdat Tausta ja lähtökohdat Helsingin seudun näkymät Järvenpään asuntomarkkinatilanne

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030

MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030 MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2013 SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Tässä esityksessä Asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista Eri alueita

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot