PALVELEVATKO RADIOT IHMISIÄ JOILLE YÖ ON PÄIVÄ? Yö Helsingissä -yöradiopilotin prosessianalyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELEVATKO RADIOT IHMISIÄ JOILLE YÖ ON PÄIVÄ? Yö Helsingissä -yöradiopilotin prosessianalyysi"

Transkriptio

1 PALVELEVATKO RADIOT IHMISIÄ JOILLE YÖ ON PÄIVÄ? Yö Helsingissä -yöradiopilotin prosessianalyysi Pauliina Siniauer Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Siniauer, Pauliina. Yö Helsingissä -yöradiopilotin prosessianalyysi, Turku, syksy 2005, 31 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyöni tarkoituksena on tutkia, miten radiot palvelevat kuuntelijoitaan öisin. Tutkimus esittää, kuinka paljon radiota kuunnellaan öisin sekä minkälaista ohjelmaa öisin tulee. Opinnäytetyössäni pohditaan myös, miltä yölähetysten tulevaisuus näyttää. Opinnäytetyössäni yöohjelmien tekemistä ja kannattavuutta käsitellään omaa, kahden viikon pituista, yöradiokokeiluani analysoimalla. Tarkoituksenani oli selvittää miten radiot voisivat öisin palvella. Opinnäytetyöni aineisto koostuu pitkälti pääkaupunkiseudulla kuuluvien radiokanavien ohjelmapäälliköiden haastatteluista ja aiemmin tehdyistä kuuntelijatutkimuksista. Aihettani lähestyin toimintatutkimuksen keinoin. Aineistona käytin omia havaintojani radion yökuuntelusta sekä oman yöradiokokeilun, Yö Helsingissä -ohjelman, suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Opinnäytetyöni lähtökohta oli havaitsemani puutokset radiokentässä kello välisenä aikana. Pääkaupunkiseudulla vain yksi radiokanava lähettää suoraa lähetystä öisin. Tutkimuksen yhteydessä tein oman kahden viikon mittaisen yöradiopilotin selvittääkseni, kannattaako yölähetysten tekeminen ja miten kuuntelijat siihen suhtautuvat. Opinnäytetyössäni sekä oman yöradiopilotin yhteydessä kävi ilmi, että paikallisradioissa ei ole taloudellisesti kannattavaa tehdä suoraa lähetystä öisin. Kuuntelijamäärät ovat öisin niin pieniä, että paikallisesti on lähes mahdotonta saada tarpeeksi kuuntelijoita yhdelle taajuudelle. Kokemus tosin osoittaa että myös yöaikaan voidaan tehdä suosittuja ohjelmia. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että radiokanavat eivät tutki yökuuntelijoitaan tai ole kehittäneet yöohjelmiaan juurikaan viimeisen viiden vuoden aikana. Yölähetysten tulevaisuus koettiin muuttumattomana, ellei mikään kanava aloita kilpailua kuuntelijoista. Radioiden yökuuntelijoista ei kilpailla. Ainoastaan Yleisradio tekee öisin suoraa lähetystä ja kerää näin ollen yli puolet öisistä radionkuuntelijoista kanavalleen. Muut pääkaupunkiseudun kanavat soittavat öisin musiikkia, yksi kanava lähettää uusintoja päiväohjelmista. Radiokanavilla koettiin, että yöohjelmaa tehtäisiin jos olisi enemmän rahaa tai jos löydettäisiin oikeanlainen persoona ohjelmaa tekemään. Tällä hetkellä kehitys on kuitenkin jumiutunut paikoilleen, vaikka yökuuntelijoiden määrä on kasvussa. Asiasanat: radio, yöradio, yölähetys; radiopilotti; radio-ohjelmat; kuuntelijatutkimus

3 ABSTRACT Siniauer, Pauliina. Night in Helsinki -analysis of broadcasting at nighttime in radio, Turku, Autumn 2005, Language: Finnish, 31 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media Arts. Aim of my study is to find out does the radio stations serve people at nights. I have research how many people listens radio at night and what kind of programme the radio stations offer during a.m. My dissertation views the possibilities and problems that I have noticed in this field through making my own night-time programme. For my dissertation, I have interviewed a group of managing editors and researched statistics of night-time listening. There are not many researches of nighttime broadcasting so I have collected the material for this study mainly from interviews and from my own nighttime programme. To research the making of the night broadcasts, I made my own night-radio pilot for two weeks. I wanted to see if it is economical to make a live radio show at night and how the listeners will react. In Finland, there is only one radio station that has live broadcasts at night, the Finnish Broadcasting Company. All the other stations only play music and one station sends renewals at nights. The results of my study showed that in the capital area there are over people listening radio at nights but none of the stations is competing over them. The main reason for this is the lack of money and the group of listeners is too small. My own broadcast also showed that it is not economically possible to make a night-time broadcast in a local radio station. The radio stations that took part of this study had not research their night listeners or developed their night shows in five years. The future of night-time broadcasts does not look much brighter. Most of the managing editors saw that in the future the situation will look similar to today but if there would be competition, then they could consider making changes. But nobody will start the competition first. Few stations told that they would send programme at nights if they would have a right person and concept for that. History also shows that it is not impossible to make a successful show at nighttime. In conclusion, I think that there is a room and need for another national-wide live nighttime show. Keywords: radio; night-time broadcasting; radio show, radio listeners

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Taustaa ja lähtökohdat Miksi juuri nyt? 6 2 RADIO HELSINKI JA MUUT PÄÄKAUPUNKISEUDUN RADIOT YÖLLÄ Radio Helsinki Muiden pääkaupunkiseudun radiokanavien yölähetykset Yölähetysten kuuntelijamäärät 11 3 YÖ HELSINGISSÄ Ohjelmaidea Tavoitteet Miten kilpailla muiden kanavien kanssa? 14 4 LÄHETYS Ensimmäinen viikko Toinen viikko 18 5 KUUNTELIJALUVUT JA PALAUTE Kuuntelijaluvut Palaute Taloudellinen kannattavuus 22 6 YÖRADIOIDEN TULEVAISUUS Pilotin onnistuminen ja vaikutukset Ohjelmapäälliköt kertovat 24 7 YHTEENVETO 27 8 LÄHTEET 29 LIITE 1:Yötyötutkimus 31 LIITE 2: Kysely 32

5 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa ja lähtökohdat Opinnäytetyössäni tutkin pääkaupunkiseudulla kuuluvien radioiden yötarjontaa sekä radiokentässä havaitsemiani puutoksia ja mahdollisuuksia oman yöradiopilotin tekemisen kautta. Yöradiolla tarkoitan radiolähetystä, joka tulee yöllä kello Lähtökohtani on se, että hyvin monille ihmisille yö on päivä. Siksi radion pitäisi palvella myös öisin. Mielestäni pelkkä soittolistan pyöriminen ei ole palvelua. Suomessa ihmistä tekee yötyötä, kymmenettuhannet ihmiset aloittavat työvuoronsa ennen radioiden aamulähetyksiä sekä lukuisat ihmiset eivät yksinkertaisesti saa aina nukuttua yöllä Yötyöntekijät ovat ryhmä, joka kuuntelee radiota paljon. Ammattien puolesta valtaosa yötyöntekijöistä pystyy kuuntelemaan radiota yöllä, toisin kuin päivällä esimerkiksi asiakaspalvelualoilla työskentelevät ihmiset. (Tilastokeskus 2004, ks. liite 1.) Yötyöntekijät ovat erilaisessa asemassa, heille radio pitää seuraa. Siksi radion öinen tarjonta on tärkeää. Itse olen ollut muutaman vuoden töissä työpaikassa, jossa työvuoroni alkoi puoli viideltä aamulla. Tuohon aikaan paikassa kuuluvilta radiokanavilta tuli ainoastaan tauotonta nukuttavan musiikin virtaa, aamujuontajat ilmestyivät eetteriin vasta seitsemältä. Tunnit ennen sitä tekivät hereillä pysymisen äärimmäisen vaikeaksi. Kenelläkään työpäivänsä kahdeksalta aloittavalla ei varmasti ole tätä ongelmaa. Ihmisiä, joille yö on päivä, ei ole mediakentässä juurikaan huomioitu, vaikka heitä on kuitenkin enemmän kuin valtaosalla radiokanavista on ikinä kuulijoita. Kun vajaa vuosi sitten aloitin taas viideltä aamulla alkavat työt, huomasin ilokseni, että Yleisradio on aloittanut suorat yölähetykset. Lähetyksessä tulee juttuja ja rytmiltään samankaltaista musiikkia kuin päivisinkin, juontajatkin puhuvat jokaisen musiikkiesityksen välissä ja ovat hyvin läsnä. Uutisia kuuntelin mielenkiinnolla, mutta musiikki, joka kuitenkin kattaa lähetyksestä valtaosan, sai minut sulkemaan radion. Kohderyhmä oli siis täysin väärä. Muut pääkaupunkiseudulla kuuluvat radiot lähettävät

6 6 öisin pelkkää musiikkia tai uusintoja, joten tilaus nuorekkaammalle yöradiolle mielestäni olisi Miksi juuri nyt? Yleisradion Yöradio ( ) ja Ylen Aamu ( ) ovat nyt pyörineet eetterissä kolme vuotta. Se on aika jolloin ohjelma on hioutunut varsinaiseen muotoonsa. Tänä aikana yksikään kilpailevista kanavista ei ole uudistanut yöohjelmiaan. Ehkä sitä ei koeta uhkana tai uhkaan ei ole varaa vastata. Kehitys on jumittunut paikoilleen. Käsittääkseni syy nuorekkaan yöradion puuttumiseen on se, että kuuntelijoita ei ole tarpeeksi jotta lähetysten tekeminen olisi kannattavaa. Koska Ylen Yöradio ja Ylen Aamu kattaa Ylen Radio Suomen, YleX:n ja YleQ:n tarjonnan (muilta Ylen kanavilta tulee Yöklassista), koskisi tämä haaste kaupallisia kanavia, mutta kuten jo edellä mainitsin, kuuntelijoita ei ole tarpeeksi jotta mainokset myisivät. Käsitykseni mukaan, kukaan ei ole halunnut ottaa riskiä ensimmäisenä ja näin aloittaa kilpailua öisistä kuulijoista. Yleisradiosta kerrotaan yölähetysten saavan myös nuoria kuulijoita, koska se tulee myös YleX:n ja YleQ:n kautta, mutta omien havaintojeni mukaan yölähetysten musiikkilinja oletettavasti kiinnostaa vanhempia kuuntelijoita (Heikki Vuohelainen, henkilökohtainen tiedonanto, ). Ensimmäinen juonnettu pelkästään alle 35-vuotiaille suunnattu yöradio voisi siis olla myös suunnannäyttäjä. Koska radion tarjonta öisin on mielestäni varsin yksipuolinen ja puutteellinen, päätin tehdä lopputyöni yhteydessä kahden viikon mittaisen yöradiolähetyksen. Tällä yöradiopilotilla halusin selvittää, voiko suorien lähetysten tekeminen öisin olla kannattavaa, kuinka paljon kuulijoita ja mielenkiintoa pilotti saa sekä miten kuulijat ottavat sen vastaan. Yö Helsingissä tuli kahden viikon ajan ( ) joka arkiyö, kello Kahden viikon mittainen pilotti ei tosin ehdi antamaan kattavaa kuvaa, kuinka yöradio kehittyisi kuulijalukuja ajatellen, mutta sen ajoitus Helsingin Juhlaviikkojen yhteyteen mahdollisti sopivan mittaisen ajanjakson sekä odotukseni siitä, että tuohon aikaan ihmisiä voisi olla öisin radioiden äärellä tavallista enemmän.

7 7 Toinen syy, miksi päädyin pilotin tekoon juuri nyt, on sen lähettävän kanavan, Radio Helsingin, mielenkiinto lähteä kokeiluun mukaan. Radio Helsingin liiketoiminta myytiin Helsingin Sanomille Tätä ennen Radio Helsinki oli toiminut yksityisen rahoituksen varassa neljä vuotta. Kaupan myötä pienen radion eloonjäänti oli turvattu ja takana oli iso yhtiö, joten resursseja uudistuksiin oli. Radion aktiivisella keskustelupalstalla alettiin ideoida miten näitä uusia resursseja voisi hyödyntää ja useat toiveet koskivat suorien lähetysten tekemistä myös yöaikaan. Näin ollen yöradiopilotti on myös vastaus kuulijoiden puolelta tulleisiin toivomuksiin. Opinnäytetyöni tutkii uuden ohjelmaformaatin tuomista kanavalle, sen tekemistä sekä siitä saatua palautetta. Suunnittelin ja tein lähetykset yhdessä kurssitoverini Petri Mäkisen kanssa. 2 RADIO HELSINKI JA MUUT PÄÄKAUPUNKISEUDUN RADIOT YÖLLÄ 2.1 Radio Helsinki Radio Helsingin palveluksessa on viisi henkilöä ja 40 vakituista avustajaa. Vuonna 2000 perustettu kanava tavoittaa viikossa noin eri kuulijaa. Radio Helsinki on kuultavissa taajuudella 95,2 MHz, HTV:n verkossa taajuudella 104,0 MHz ja internetissä osoitteessa Suoraa lähetystä Radio Helsingin taajuudelta tulee arkisin aamukuudesta lähtien, aikaisimmillaan lähetys loppuu klo 22.00, myöhäisimmillään klo Viikonloppuisin suoraa lähetystä tulee klo / Radio Helsingin koko toimintaidea perustuu paikalliseen uutisointiin, monipuoliseen ja vapaaseen musiikkitarjontaan sekä puheohjelmiin, jotka käsittelevät muun muassa filosofisia kysymyksiä, kulttuuria, kaupunkisuunnittelua, kunnallispolitiikkaa ja luonnon ihmeitä. Radio Helsinki on myös yksi Suomen harvoista radiokanavista, jolla ei ole soittolistoja. Öisin kanava tarjoaa uusintoja päiväohjelmista muutaman päivän takaa. Tähän ratkaisuun päädyttiin ohjelmapäällikkö Axa Sorjasen mukaan, koska haluttiin että öisin tulee ihmisten tekemää ohjelmaa, joka järjellisesti ja taloudellisesti on mahdollista (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ).

8 8 Toinen vaihtoehto olisi se että sieltä tulisi koneen valitsemaa musiikkia niin kuin monilla kanavilla öisin tulee, käytännössä kaikilla muilla Suomen kaupallisilla kanavilla, koska meillä ei ole soittolistoja, ei olla haluttu mennä siihen että koneet jauhais meillä ohjelmaa tai musiikkia. Se ei ole radio-ohjelmaa vaan se on jukeboksi, julkinen jukeboksi ja sitä me ei olla haluttu tehdä. (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Perusajatus yöradion takana on se, että ihmiset jotka kuuntelevat radiota öisin, eivät kuuntele sitä päivisin, koska yö on heille päivä, siksi uusintojen ajaminen on Radio Helsingissä havaittu hyväksi ratkaisuksi. Syitä siihen, että teen yöradiopilotin Radio Helsingissä on monia. Olen työskennellyt kyseisellä kanavalla vuoden, joten tunnen talon ja sen tavat, mikä on edellytys kanavalle sopivan lähetyksen tekemiseen. Radio Helsinki on varsin avoin uusille ideoille. En myöskään usko, että vastaavanlainen kokeilu olisi onnistunut missään muussa pääkaupunkiseudun kaupallisessa paikallisradiossa. Yleisradio oli suljettu pois vaihtoehdoista, koska heillä tulee suoraa lähetystä öisin. Toinen tärkeä syy on se, että Radio Helsinki on pääkaupunkiseudulla ainoa kaupallinen radio, joka kuuluu myös netissä. Tämä mahdollistaa ulkosuomalaisten pääsyn taajuuksille. Radio Helsingillä on kuulijoita ympäri maailmaa, muun muassa Australiassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Ohjelmapäällikkö Axa Sorjanen toteaakin yöohjelmien yhden keskeisimmistä kohderyhmistä olevan juuri ulkomailla asuvat suomalaiset nettiradion kautta (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ). Vaikka niitä yleensä on vaan muutamia kymmeniä, se ei ole iso porukka mutta niille sillä on aika suuri merkitys. Jos esimerkiksi nettiradiossa on tekninen häiriö tai ohjelmarytmi johon ne on tottunut muuttuu, niin sieltä tulee hyvin nopeasti palautetta. (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Kolmas syy pilotin toteuttamiseen Radio Helsingin aalloilla on kesän alussa tapahtunut radioaseman liiketoiminnan myynti SanomaWSOY- konserniin kuuluvalle Helsingin Sanomat Oy:lle. Myynnin jälkeen radion aktiivisella keskustelupalstalla alettiin käydä keskustelua siitä, minkälaisia uudistuksia kanavalle voitaisiin tehdä. Keskustelun Kehityskeskustelua kitinän sijaan... on aloittanut keskustelupalstalla radion oma työntekijä Tuomas Toivonen, joka toivoo öihin suoraa lähetystä:

9 9 live yölähetykset ovat suurkaupungin oire, ja ensimmäisen kahden viikon eetterijakson aikana niitä kuultiinkin. (Radio Helsingin keskustelupalsta, ) Monet keskusteluun osallistuneista ovat myös kaivanneet suoraa lähetystä yöhön. Kirjoittaja Harri Pesosen ehdotuksista päätellen yöradiopilottimme on aivan oikeilla jäljillä: Joka tapauksessa yö aikaan tulevan ohjelman pitää olla sellaista että se pitää otteessaan, eikä sitä kuunnellessa tule unettava fiilis. Sijoitetaan sinne yöhön joku uusi kiinnostava keskusteluohjelma, vanhaa konseptia noudattaen väliin hyvää musiikkia. Hilataan studioon Tavalla keikkansa heittänyt pumppu, kitarat mukaan, studioliveä, keskustelua, kuulija voi esittää kysymyksiä vaikkapa äänitarkkailijan välityksellä vierailijoille. Toimittaja kiertää Stadissa haastattelee Kontulan ostarilla hengailevia nuoria tai kiitää paikan päälle kun Pitäjänmäessä roihuaa varastopalo. Ihan oikeesti en mä tiedä tarkalleen mitä, mutta siihen yöaikaan kannattaa satsata, yllättävän moni pääkaupungissa valvoo öisin. (Radio Helsingin keskustelupalsta, ) Kirjoittaja Kuuntelija vastaa edelliseen kirjoitukseen ja lähestyy asiaa samoista lähtökohdista, joista itse päädyin yöradiopilottia tekemään. Miksi sinne yöaikaan pitäisi sijoittaa jotenkin erikoista tai poikkeavaa ohjelmaa? Yö on nykyisin monelle normaali vuorokaudenaika - ei sinne tarvitse suunnitella erikoisohjelmaa. Nykyisten Radio Helsingin uusintojen etu on se, että ne tarjoavat normaalia ohjelmaa yöaikaan. Nettiradion ansiosta Radio Helsinki antautuu myös globaalin kuulijajoukon syleilyyn. Kun Suomessa on yö, on Pohjois-Amerikassa vasta ilta. Otettakoon sekin huomioon. (Radio Helsingin keskustelupalsta, ) 2.2 Muiden pääkaupunkiseudun radiokanavien yölähetykset Pääkaupunkiseudulla kuuluu öisin 12 radiokanavaa. Lähetin kaikille näille kanaville puolistrukturoidun kyselyn sähköpostitse, 8 kanavan ohjelmapäälliköt vastasivat (YLE Radio Suomi, Radio Nova, NRJ, SuomiPop, Metro FM, Iskelmäradio, Groove FM). Radio Helsingin ohjelmapäällikön, Axa Sorjasen, haastattelun tein kasvotusten ja nauhoitin vastaukset. Kyselyssä kysyttiin minkälaista ohjelmaa kanavilta tulee öisin ja ovatko he tutkineet yökuuntelua (Kysely, 2005, ks. liite 2). Ainoa kanava, jolla on öisin suoraa lähetystä, on Yleisradio. Ylen Yöradio on kolmen Yle-kanavan (Yle Radio Suomi, YleX ja YleQ) yhteinen alkuyön ohjelma, joka tulee kaikkina viikonpäivinä klo Lähetystä seuraa Ylen aamu, joka on samojen

10 10 kolmen Yle-kanavan yhteinen päivän avaus maanantaista sunnuntaihin klo Öinen suora lähetys on verrattavissa Ylen päivälähetyksiin. Ohjelma koostuu musiikista, puheesta, jutuista sekä uutisista. Julkisen palvelun kanava erottuu esimerkiksi kaupallisista toimijoista kahdella keskeisellä tavalla. Kanavalla on läpi yön suorassa lähetyksessä töissä juontaja, joka tarvittaessa huolehtii myös esimerkiksi viranomais- ja hätätiedotteiden sekä liikennetiedotteiden välittämisestä, ja kanavalla on ympärivuorokautisesti tasatuntiuutiset (Heikki Vuohelainen, henkilökohtainen tiedonanto, ). Muut pääkaupunkiseudun radiokanavat lähettävät öisin musiikkia. Juontoja ei kaupallisilta kanavilta öisin kuule. Radio Nova lähettää myös uutisia, muut kanavat jonkin verran kanavatunnuksia ja mainoksia. Syyt näihin ratkaisuihin ovat taloudelliset. NRJ koki pelkän musiikin soittamisen olevan luonnollinen valinta musiikkipainotteiselle radiolle (Kari Laakso, henkilökohtainen tiedonanto, ). Radion muuttuminen soittorasiaksi katsottiin olevan myös sitä, mitä kuuntelijat haluavat (Hermanni Seppälä, henkilökohtainen tiedonanto, ). Kysyttäessä, ovatko radiokanavat tutkineet yökuunteluaan Yleisradio tekee taas poikkeuksen. Se oli ainoa kanava, joka kertoi tutkineensa asiaa: Finnpanelin Kansallisen Radiotutkimuksen kuukausittaisissa päiväkirjamittauksissa tutkitaan myös kanavien yökuuntelua. YLE Radio Suomi on yölläkin maan johtava aikuiskanava, lisäksi YleX:n ja YleQ:n taajuuksien kautta yölähetyksellä on nuorempiakin kuuntelijoita. YLE Radio Suomen kuunteluosuus on eri vuorokaudenajoista suurimmillaan yleensä aamuisin n. klo : varhain herääville kuuntelijoille näyttää olevan tärkeää saada heti tuoreet uutiset ja säätiedot sekä kohdata 'tässä ja nyt'-juontaja, elävä läheinen ihminen. (Heikki Vuohelainen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Muiden kanavien edustajat esittivät kommentteja yölähetysten kannattamattomuudesta, vaikka yksikään kanava ei kuitenkaan ollut tutkinut yökuuntelua. Tutkimusta ei nähty tarpeellisena, koska kuulijaluvut ovat niin pienet. Kohderyhmän ei uskottu yöllä muuttuvan vaan musiikin koettiin määrittelevän vahvasti myös päivä- ja ilta-aikaan kuuntelijat (Hermanni Seppälä, henkilökohtainen tiedonanto, ). Iskelmäradiossa asiaan oli kuitenkin tutustuttu: Erillistä tutkimusta yökuuntelun osalta ei ole tehty, mutta KRT:n mukaan yökuuntelu on korkeintaan noin 10% päivän kuuntelusta, joten myös sen

11 11 johdosta panostuksemme kohdistuvat lähinnä päiväaikaan. (Ari Ojala, henkilökohtainen tiedonanto, ) 2.3 Yölähetysten kuuntelijamäärät Koska yksikään kaupallinen kanava ei ollut tehnyt yöradiokuuntelusta tutkimusta tai ilmoittanut kuuntelijalukujaan, otin itse yhteyttä Kansalliseen Radiotutkimukseen, Finnpanel Oy:öön, joka mittaa suomalaisten radion kuuntelua. Kävi ilmi, että kaupallisia kanavia pääkaupunkiseudulla kuuntelee öisin viikoittain ihmistä. Tutkimus tehtiin touko- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna Kaupallisista radiosta eniten kuuntelijoita viikossa keräsi NRJ ( kuuntelijaa), toisena tuli Radio Nova ( kuuntelijaa) ja kolmanneksi eniten kuuntelijoita oli Radio Cityllä (9 000) (Ourila a, 2005). Kuuntelijamäärät ovat suurempia, kuin olin odottanut joten on hämmästyttävää, etteivät kyseiset kanavat ole tutkineet yökuulijoitaan. Yleisradion kanavat keräsivät viikon aikana öisin kuuntelijoita peräti (Ourila a, 2005), ja uskallan väittää että suurin syy Ylen ylivoimaisuuteen on juuri siinä, että öisin tulee suoraa, juonnettua ohjelmaa. Kolmella suurimmalla kaupallisella kanavalla olisi hyvät mahdollisuudet kilpailla näistä kuuntelijoista, erityisesti koska lähtökuuntelijamäärä on jo Voisi kuvitella, että tällaiselle määrälle kuulijoita tehtävä suora lähetys olisi jo kannattavaa. Päiväsaikaan kaupallisia kanavia kuunnellaan enemmän kuin Yleisradion kanavia (Finnpanel a, 2005), enkä näe mitään syytä miksi näin ei voisi olla öisinkin, jos ohjelmiin panostettaisiin. Yleisradion taajuuksilla kuuntelija vietti öisin viikon aikana 139 minuuttia, kaupallisilla kanavilla yökuuntelija vietti yhteensä 160 minuuttia Yhden yön aikana kaupallisella kanavalla kuuntelija vietti keskimäärin aikaansa puolesta tunnista reiluun tuntiin. (Ourila a, 2005.) Aika on sen verran pitkä, että ainakin itse haluaisin jo tuossa ajassa kuulla ihmisen ääntä musiikkipotpurin väliin. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että valtaosa yökuuntelusta tapahtuu vastoin odotuksiani kotona tai autossa. Yöaikaan töissä radiota kuunteli viikon aikana ihmistä, autossa ja kotona peräti kuuntelijaa. Tosin töissä olijat kuuntelivat radiota huomattavasti pidempään kuin muissa

12 12 paikoissa kuuntelevat. Keskimäärin yötyöläinen oli radion ääressä viikossa 334 minuuttia. (Ourila a, 2005.) Määrä on huomattavan iso, koska päiväaikaan keskimääräinen kuuntelija kuuntelee radiota keskimäärin 126 minuuttia (Finnpanel a, 2005). 3 YÖ HELSINGISSÄ 3.1 Ohjelmaidea Yö Helsingissä -ohjelman kohderyhmä koostuu vuotiaista pääkaupunkiseutulaisista sekä ulkosuomalaisista. Ohjelman keskeisin idea oli tehdä päivälähetyksen kuuloista ohjelmaa yöaikaan. Päivälähetyksellä tarkoitan vastaavana aikaan päivällä tulevaa radio-ohjelmaa. Musiikin merkitys ohjelmassa olisi suuri. Äänilevylle tallennettu musiikki on radioiden ylivoimaisesti suurin ja tärkein ohjelma-aines kaikkialla maailmassa. Levyjen käyttö on halpaa ja helppoa verrattuna puheohjelmien tuottamiseen. Musiikkilinjan tietoinen profilointi on myös varmin keino saavuttaa suuria kuuntelijamääriä tai rajata tavoiteltava kohderyhmä ja näin varmistaa radion taloudellisiin tai poliittisiin lähteisiin perustuva rahoitus. (Tuominen 1993, 151.) Radio Helsingissä musiikkilinja on tietoisesti profiloitu vapaaksi ja sitä kuuntelijat myös odottavat kuulevansa, mahdollisimman monipuolista musiikkia. Tähän musiikilliseen vaatimukseen Yö Helsingissä -lähetys vastasi erityisesti musiikillisella teematunnilla (klo ), jonka teema vaihtui joka yö. Teemat valittiin mielivaltaisesti sen mukaan, mistä aiheesta saa monipuolisen kokonaisuuden ja tietoa kappaleiden väliin. Teemoiksi tulivat esimerkiksi Kasarihevikiharahitit, Kun tyttö tapaa pojan -lauluja rakkaudesta, Arabidisko -diskomusiikkia Lähi-idästä, Pohjanmaalta kajahtaa ja Grunge-aalto. Yksi lähetyksen tärkeimpiä elementtejä olivat uutiset, jotka tulivat kerran tunnissa. Sen lisäksi seurasimme urheilua ja annoimme tietoja tulevan päivän säästä. Tulevaan päivään veimme kuuntelijoita myös Aamun hetkessä (klo 04.00), jossa käytiin läpi sitä, millaiseen aamuun Helsinki herää. Aamun hetkessä kerrottiin, mitä Helsingissä tulee

13 13 kyseisenä päivänä tapahtumaan, ja koska lähetys tuli Helsingin Juhlaviikkojen aikaan, tarkoituksenamme oli myös ajaa päivisin ulos tulleita Juhlaviikkoihin liittyviä juttuja. Yö Helsingissä lähetyksissä tehtiin myös joka yö suora puhelinhaastattelu. Suorissa haastatteluissa soitimme eri ammattikuntien yötyöläisille. Tarkoituksenamme oli luoda mahdollisimman monipuolinen kuva siitä, ketkä kaikki valvovat öisin ja samalla tuoda tunnetta, että monissa työpaikoissa on paljon ihmisiä töissä öisin. Puhelimen välityksellä haastattelimme lennonjohtajaa, Ilmatieteenlaitoksen päivystäjää, leipuria, numerotiedustelun henkilökuntaa, VR:n työntekijää, sairaanhoitajaa, rekkakuskia ja poliisia. Haastatteluissa puhuttiin yötyöstä, työn piirteistä, asiakkaista, vuorokausirytmin kääntymisestä ja valvomisesta. Haastattelut tehtiin puhelimitse, koska välimatkat olivat usein pitkiä ja yöllä julkiset kulkuvälineet eivät kulje yhtä kattavasti kuin päivällä. Toinen syy oli se, että silloin kun toinen juonsi, toinen tarkkaili uutisia, joten olisimme tarvinneet oman yöreportterin, jolla olisi ollut aikaa kiertää paikoissa. Tämän lisäksi lähetyksissä oli joka yö kilpailu. Kilpailussa etsimme vastauksia öisiin ongelmiin, esimerkiksi mikä on parasta yöruokaa, miten järjestää parhaat jatkot tai mikä auttaa parhaiten unettomuuteen. Palkinnoiksi saimme mainostajilta elokuvalippuja. Kilpailuun sai osallistua sähköpostilla tai tekstiviestillä. Näiden osioiden lisäksi lähetyksissä soitettiin paljon musiikkia, uutta sekä vanhaa, ja puhuttiin mukavia, Radio Helsingin hengessä. Lähetys oli pituudeltaan viisi tuntia. Juonnot jaoimme siten, että ensimmäisellä viikolla minä juonsin kolme ensimmäistä tuntia ja Petri kaksi viimeistä. Toisella viikolla vaihdoimme vuorot. 3.2 Tavoitteet Radion ohjelmatoiminnan onnistuminen on pääasiassa toimialan ja kanavien valitseman toimintapolitiikan toteutumista. Jotta onnistumista voidaan mitata ja ylipäätänsä tutkia, pitää lähtökohtana olla ennalta asetetut tavoitteet, ovat ne sitten määrälliset tai laadulliset. Yöradiopilotin suhteen tämä tarkoittaa kuuntelijalukuja sekä lähetyksen sisällöllistä onnistumista. Itse asiassa kääntäen voidaan tulkita, että sellaisia tavoitteita ei pitäisi edes asettaa, joiden toteutumista ei millään tavalla voida seurata. Toisaalta mitä tärkeämmäksi

14 14 asia on koettu, sitä selkeämmin sitä voisi tarkastella jopa useasta eri näkökulmasta tuloksen varmistamiseksi. (Nukuri & Ruohomaa 1997, 142.) Tavoitteenamme oli tehdä joka arkiyö monipuolinen viisituntinen lähetys, joka sisältäisi puhetta, musiikkia, uutisia, kilpailun, suoran puhelinraportin sekä juttuja. Lähetyksen sisältö olisi sisällöltään kuten päivälähetys, joka tulisi vastaavaan aikaan päivällä. Vaikka teimme lähetystä yöllä, emme halunneet korostaa asiaa liikaa. Päätavoitteemme oli tehdä päivälähetyksen kuuloista lähetystä yöaikaan. Tietysti olimme asettaneet lähetyksen kuuntelijaluvuille myös tavoitteen. Kesän alussa tehdyn kuuntelijatutkimuksen mukaan Radio Helsingillä oli öisin kuubtelijoita viikossa (Ourila a, 2005). Koska kuuntelijamäärät arvioidaan tuhannen välein, oli tavoitteeksi näin ollen asetettava 4 000, sillä tavoite oli kasvattaa kuuntelijalukuja. Tämä olisi tuhat kuuntelijaa viikossa enemmän kuin esimerkiksi Kiss FM keräsi kesäöinä (Ourila a, 2005). Netissä kuuntelijoita on aamuyöllä yleensä noin 40, joten tavoitteemme nettikuuntelijoiden suhteen oli noin 50 kuulijaa yössä. Uskoimme että yöllä vain harvat kuuntelevat radiota netin välityksellä, siksi tavoitteemme ei noussut paljoakaan normaaliluvuista. Lisäksi tavoitteenamme oli herättää keskustelua siitä palveleeko radio öisin ihmisiä. Toiveemme oli, että radiokanavat alkaisivat tutkimaan yötyöläisten kuuntelutottumuksia ja että öihin saataisiin kilpailua aikaiseksi. Ympäristö, jossa ei ole minkäänlaista kilpailua, ei myöskään kehity minnekään ja uskon, että yöradioiden on aika kehittyä, koska kuulijakunta on kasvanut. Ohjelmapäälliköille tekemäni kyselyn mukaan yöohjelmia ei olla kehitetty ainakaan viiteen vuoteen eikä kuuntelijoita ole tutkittu. Näin ollen kanavat eivät voi tietää mitenkään, voisiko kanavalla olla enemmän kuulijoita jos öihin panostettaisiin enemmän. Yöradiopilotillamme halusimme nostaa tämän asian puheenaiheeksi. 3.3 Miten kilpailla muiden kanavien kanssa? Lähetyksemme suurin haaste oli kilpailla oman kanavan kanssa, eli nykyisten uusintojen kanssa. Radio Helsingin öiset uusinnat ovat suosittuja ja toivottuja. Yksi suurista peloistani oli, että uusintojen syrjäyttäminen synnyttäisi suuren määrän kriittistä palautetta.

15 15 Kilpailu muiden kanavien kanssa yöaikaan ei mielestäni ollut kovin vaikeaa, koska kilpailijoita ei varsinaisesti ole kuin yksi, Ylen yölähetys. Yö Helsingissä lähetys poikkesi Ylen yölähetyksistä siten, että kohderyhmämme oli arvioitu nuoremmaksi. Ja koska muita suoria yölähetyksiä ei ole, erottuminen muista nuorekkaista kanavista oli helppoa. Toinen kilpailuvalttimme oli musiikki. Muut kaupalliset pääkaupunkiseudulla kuuluvat radiokanavat soittavat tauotta soittolistamusiikkia. Radio Helsingissä ei ole soittolistoja, mikä on jo itsessään kilpailuvaltti, varsinkin öisin. Musiikki on radion tärkein ohjelma-aines. Paikallisradiot ovat siirtäneet musiikin Yleisradion epämääräisestä musiikkipoliittisesta ajattelusta markkinatutkimuksen ohjaamaan tieteellisesti rationaaliin taloudellisen logiikan sanelemaan pitkän tähtäyksen (viime kädessä taloudellisia) pyrkimyksiä toteuttavaan strategiseen rooliin. Tämä linjaus ei lisää musiikin monipuolisuutta. Musiikin kirjo on päinvastoin kaventunut, koska musiikin profiloinnilla pyritään kasvattamaan ja jakamaan uudelleen markkinaosuuksia. Kaikki hittikanavat soittavat samoja kappaleita. Etenkin kilpailutilanteessa toimivat radiot soittavat paljolti samoja hittilevyjä, joilla ne pyrkivät houkuttelemaan mahdollisimman paljon kuuntelijoita. Kanavalla pitää soida uusimmat hitit, koska kilpailijallakin soi. (Tuominen 1993, 162.) Tietyllä hetkellä todella suosittu kappale voi soida Radio Helsingissä kolme kertaa päivässä, hittikanavalla saman kappaleen voi kuulla kerran tunnissa. Itse en usko siihen, että samojen kappaleiden toistaminen tuo kanavalle mahdollisimman paljon kuulijoita. Radio Helsingissä musiikillinen valikoima on huomattavasti laajempi, jolloin kanavaa myös jaksaa kuunnella kauemmin. Vaikka koko yön. Musiikin monipuolinen tarjonta on suurempi kilpailuvaltti öiseen aikaan kuin päivällä, nimittäin joillain kanavilla musiikin tarjonta kaventuu öisin, varsinkin kotimaisen musiikin. Tomi Yrjölän mukaan kotimaisen musiikin osuutta Kissillä ja Radio Cityssä on vähennetty puhtaasti kustannussyistä. Gramexin tilastojen mukaan tekijänoikeuskorvaukset maksoivat viime vuonna radioasemille keskimäärin prosenttia liikevaihdosta. - Se on iso erä. Me olemme pyrkineet säästämään esimerkiksi niin, että yöaikaan soitamme Gramex-vapaata musiikkia, Yrjölä sanoo. (Harma, 2005, Markkinointi & Mainonta. )

16 16 Kustannussyistä myös Groove FM ja Iskelmäradio soittavat öisin vain Gramex-vapaata musiikkia. Iskelmä soittaa välillä gramexvapaata musiikkia puhtaasti kustannussyistä. Koska päivällä lähetyksemme kotimaisuusaste on niin korkea, niin joudumme toiminnan kannattavuuden vuoksi soittamaan gramexvapaata musiikkia. (Ari Ojala, henkilökohtainen tiedonanto, ) Toinen kilpailuvaltti on Radio Helsingin nettiradio. Se mahdollistaa ulkosuomalaisten pääsyn taajuuksille. Tämä on erityisen tärkeää, sillä näin Yö Helsingissä -lähetys voi palvella myös niitä suomalaisia, jotka elävät eri aikavyöhykkeellä ja joille meidän yö on oikeasti päivä. Suomalaiset nettiradiot ovat tulleet hyvin harvinaiseksi Yleisradion suljettua internet-jakelunsa. Näin ollen uskon yhä useamman ulkosuomalaisen löytävän Radio Helsingin, erityisesti öisin. Yksi suurimmista haasteista lähetysten tekemisessä on kuitenkin saada se ihmisten tietoisuuteen. Yöllä potentiaalinen kuuntelijakunta on varsin hajanainen ja monilla yötyöläisillä on radio töissä luultavasti aina samalla kanavalla. Kuinka sitten saada heidät halutulle taajuudelle? Jos kyseessä olisi jatkuva uusi ohjelma, olisi mainostus totta kai isommalla koneistolla käynnissä. Kahden viikon lähetystä voi kyllä markkinoida, mutta heikommin. Lähetimme pilotistamme tiedotteet muutamiin sanomalehtiin (Nyt-liite, Helsingin Uutiset, Metro, Uutislehti 100), joita julkaistaan pääkaupunkiseudulla ja joissa julkaistaan myös radio-ohjelmien lähetystiedot. Sen lisäksi lähetystä mainostettiin Radio Helsingin nettisivuilla ja päivisin eetterissä. 4 LÄHETYS 4.1 Ensimmäinen viikko Ensimmäisen yön lähetys oli fyysisesti hieman raskas, koska oman unirytmin kääntäminen oli aluksi vaikeaa. Lähetyksen mainostaminen ei ollut onnistunut toivomuksiemme mukaan, tiedotetta ei julkaistu missään muualla kuin radion

17 17 nettisivuilla. Kuuntelijoita netissä oli yöllä parhaimmillaan 59, muista kuuntelijamääristä tiedetään vasta, kun kuuntelijatutkimuksen tulevat kahden kuukauden päästä. Teematunnilla käsiteltiin bändejä, jotka ovat kuolleet keulahahmonsa myötä, sekä artisteja, jotka ovat siirtyneet yläkerran orkesteriin. Yön suorassa puhelinraportissa soitettiin numerotiedusteluun. Palautetta lähetyksestä ei tullut, joten ajattelimme itse aloittaa keskustelun ohjelmastamme keskustelupalstalla, jos se innoittaisi muitakin keskustelemaan aiheesta. Yön kilpailuun tuli vain yksi vastaus, ja päätimme alkaa mainostaa kilpailua lähetyksen aikana entistä enemmän. Ensimmäistä lähetystä edeltävänä iltana päätimme että se joka on juontovuorossa, tekee itse uutiset ja suoran puhelinraportin, näin kokonaisuus pysyy tiiviimpänä. Olimme sopineet etukäteen toimitussihteerin kanssa, että saamme käyttöömme juttuja, joita aiotaan samana päivänä ajaa ulos. Edellisenä päivänä ei kuitenkaan oltu tehty juttua, joten Aamun hetkessä kerroimme itse kyseisen päivän tapahtumista. Jätimme jutun puuttumisesta viestiä päivätyöntekijöille. Toinen lähetys keräsi kuuntelijoita netissä 64. Netin yökuuntelijamäärät ovat ylittäneet odotuksemme, sillä aamuohjelmalla oli kuuntelijoita netissä kello 8 samana päivänä 124 eli puolet enemmän kuin meillä. Aamuohjelma on yksi Radion Helsingin kuunnelluimmista ohjelmista, joten puolet siitä kuuntelijamäärästä on iso määrä. Teematunnilla kuunneltiin diskomusiikkia Lähi-idästä ja puhelinraportissa soitettiin rekkakuskille. Mainostimme kilpailua useammin, 4 5 kertaa tunnin aikana, mutta emme saaneet yhtään vastausta eikä ohjelmasta tullut yhtäkään palautetta. Aamun hetkessä oli juttu seuraavana päivänä Juhlaviikoilla esiintyvästä artistista. Kolmannessa lähetyksessä teematunnilla oli studiovieras. Vieras esitteli pohjoispohjalaista powerpoppia lähetyksen ensimmäisen tunnin ajan. Ilmeisesti se herätti mielenkiitoa, nimittäin nettikuulijaluvut pysyivät edelleen nousussa. Tänä yönä kuuntelijoita oli 74. Siitä huolimatta tänäkään yönä kukaan ei osallistunut kilpailuun eikä kukaan lähettänyt palautetta. Tästä huolestuneena aloitimme itse radion keskustelupalstalla keskustelun yölähetysten tarpeellisuudesta sekä pyysimme ihmisiä lähettämään palautetta. Puhelinraportissa soitimme leipurille. Aamun hetkeä varten ei oltu jätetty ajettavaa juttua, jätimme päivätoimittajille asiasta jo toisen huomautuksen.

18 18 Neljäs lähetys sai viikon parhaat kuuntelijaluvut netissä, 79 kuuntelijaa. Teematunnilla kuunneltiin rakkauslauluja, puhelinraportissa soitettiin Taiteiden yön innoittamana poliisille, koska aiemmin illalla oli uutisoitu mielenosoituksesta sekä järjestyshäiriöistä, mutta poliisi oli liian kiireinen kommentoimaan asiaa vielä illalla. Yön kilpailuun osallistui yksi henkilö. Edellisenä yönä laitoimme nettiin keskustelupalstalle pyynnön, että ihmiset kommentoisivat, mitä mieltä ovat siitä, että öisin tulee suoraa lähetystä sekä mitä mieltä he ovat olleet ohjelmastamme. Houkuttimena lupasimme arpoa vastanneiden kesken radio-aiheisia palkintoja. Palautetta ei tullut vieläkään, mutta uskoimme pyynnön auttavan saamaan edes jotain palautetta. Kommunikointi päivätoimittajien kanssa sähköpostilla tuntui turhauttavalta, sillä taaskaan meille ei oltu jätetty ajettavaa juttua. Päätimme selvittää asiaa viikonlopun aikana. 4.2 Toinen viikko Vaihdoimme juontovuoroja tällä viikolla siten, että Petri teki ensimmäiset kolme tuntia ja minä kaksi viimeistä tuntia. Ensimmäisen yön kuuntelijaluku oli taantunut takaisin netissä lukuun 59, mikä oli pieni takaisku. Olimme toivoneet, että tällä viikolla pysyisimme yli 70:ssä. Kilpailuun tuli kuitenkin ennätykselliset kolme vastausta, saimme myös kaksi palautetta. Molemmat oli tosin kirjoitettu palkinnon tavoittelu mielessä. Teematunnilla käytiin läpi 1990-luvun grunge-aaltoa, suora puhelinyhteys otettiin Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kun viikko sitten oli vielä vaikeuksia unirytmin kanssa, enää ei ollut sitä ongelmaa, päivärytmi oli kääntynyt päinvastaiseksi. Juttujen puuttuminen Aamun hetkestä oli edelleen ongelma. Jutuista vastaava toimitussihteeri oli jäänyt sairaslomalle. Juttuja tekevillä harjoittelijoilla oli tieto siitä, että haluaisimme ajaa heidän tekemiään juttuja myös öisin, mutta niitä ei löytynyt mistään. Viikko käynnistyi selkeästi samalla tavalla kuin edellinenkin. Toisena yönä kuuntelijaluku oli parhaimmillaan netissä 62. Teematunti käsitteli tänä yönä 80-luvun hevi-hittejä, puhelinraportissa soitettiin Ilmatieteen laitokselle. Yön kilpailu ja palautteen antaminen ei innostanut tänä yönä ketään. Syy siihen, että kilpailuun ei tullut vastauksia oli todennäköisesti kilpailukysymyksestä, koska kuuntelijoita tänä yönä kuitenkin oli. Palautteen vähyys hämmästytti edelleen, kuuntelijat puivat yleensä kaikki muutokset ohjelmakartassa radion keskustelupalstalla. Tuntui siltä, ettei kukaan olisi edes

19 19 huomannut, että öissä oli tapahtunut suuri muutos. Tosin ne ohjelmat, jotka saavat palautetta ovat herättäneet kuulijoissa todella voimakkaita reaktioita, niitä joko ylistetään tai haukutaan. Ohjelma, joka ei herätä vahvoja tunteita, ei saa palautetta. Tämä voi olla sekä huono että hyvä asia. Juttujen puuttumiseen ei ollut tullut muutosta, kävimme kaikki tietokoneet läpi niitä etsien, mutta tuloksetta. Olisimme mielellämme tehneet itse juttumme, mutta päivärytmin oltua päinvastainen kuin valtaosalla ihmisistä, haastattelujen tekeminen oli käytännössä mahdotonta. Myös kommunikointi juttujen tekijöiden kanssa olisi pitänyt tehdä päivittäin kasvotusten, mutta sekin oli unirytmin takia vaikeaa. Toiseksi viimeinen lähetys sai hyvät nettikuuntelijaluvut, 74. Radio juhli samana päivänä myös 5-vuotissyntymäpäiviään, joten tunnelma oli korkealla. Teematunti täyttyi ällöhituri-balladeista, suorassa puhelinraportissa soitettiin Marian sairaalan päivystykseen. Kilpailuun tuli jälleen kaksi vastausta, mutta ei yhtään palautetta. Olimme keksineet itse kilpailuvastauksia, ikään kuin houkuttimena muille kuulijoille osallistumaan, mutta siitä ei ollut apua. Tähän mennessä kilpailuissa oli ollut palkintona elokuvalippuja ja Radio Helsinki -kasseja, osallistua oli voinut tekstiviestillä tai sähköpostilla ja kilpailukysymyksetkin olivat olleet mielestäni kelvollisia, joten vastauksien vähyys kummastutti todella. Aamun hetkessä ei ollut juttua tänäkään yönä, joten tulevan päivän tapahtumat luettiin itse, kuten muinakin öinä. Viimeinen lähetys keräsi 72 kuuntelijaa netissä. Loppujen lopuksi olimme hyvin tyytyväisiä saamiimme kuulijalukuihin. Kilpailu ja palautteenanto jäi tosin myös viimeisen yön osalta tuloksettomaksi. Viimeisen lähetyksen kunniaksi kysyimme kilpailussa parasta yöbiisiä ja lupasimme myös soittaa niitä lähetyksessä. Uskoimme, että viimeistään tämä olisi saanut ihmiset lähettämään toiveitaan, mutta ei. Teematunnilla soitettiin tiukkaa heviä, puhelinraportissa soitettiin Helsingin rautatieaseman valvomoon. Viimeisessä lähetyksessä oli osittain helpotuksen tuntua, koska urakka oli ohitse, mutta samalla myös jäi tunne, että olisimme voineet tehdä joitain asioita paremmin. Päällimmäisenä ongelmista mieleen jäi tiedotuksen puutteellisuus ja se, että hyvät kuuntelijaluvut olisivat voineet olla vielä paremmat. Eniten harmitti kuitenkin se, että juttuja saimme ajettavaksi kahden viikon aikana yhden. Sairaslomalta palannut toimitussihteeri otti asiasta vastuun.

20 20 5 KUUNTELIJALUVUT JA PALAUTE 5.1 Kuuntelijaluvut Kansallinen Radiotutkimus mittaa radioiden kuuntelijalukuja kahden kuukauden välein. Radion kuuntelua mitataan päiväkirjamenetelmällä. Tutkimushenkilöt kirjaavat radionkuuntelunsa vetämällä viivan oikean kellonajan ja kanavan kohdalle. Vuoden aikana kerätään kuuntelutieto yli päiväkirjasta. (Finnpanel b, 2005.) Lukuja mittaava asteikko ilmoittaa kuuntelijat tuhansissa, eli ensimmäinen merkintä tulee tuhannesta kuuntelijasta, muuten kuuntelijamäärää ei noteerata. Radio Helsingillä on parhaimpina päivinä kuuntelijoita noin Öisin Radio Helsingin kuuntelijaluvut harvoin ylittävät tuhannen kuuntelijan rimaa, mutta kesällä muutamina öinä viikossa näin kävi. Touko- kesäkuussa tehdyssä kuuntelijatutkimuksessa kävi ilmi, että tietyn ajanjakson aikana Radio Helsingillä oli viikon aikana kuulijoita öisin (Ourila a, 2005.) Koska tutkimukset julkistetaan vasta reilun kuukauden päästä tutkittavasta ajanjaksosta, ainoa päivittäinen vertailukohteemme oli internetin kuulijaluvut, jotka päivittyvät reaaliajassa. Tosin nettikuuntelijaluvuista ei ole vastaava tilastoa, jotta vertailua voitaisiin tehdä pidemmällä aikavälillä. Nettiradion kautta tavoitteemme oli kerätä noin 50 kuuntelijaa yössä. Kuuntelijoita oli kahden viikon aikana keskimäärin 69 per yö. Nettiradion kuuntelijaluvut nousivat normaalista kuuntelusta lähes 40%. Varsinainen tavoitteemme oli saada kuuntelijaa viikossa. Epäonnistuimme tavoitteessamme kuitenkin täysin. Yöradiomme ajanjakson aikana Radio Helsingillä ei ollut yhtään merkintää öisestä kuuntelusta, eli kuuntelijoiden lukumäärä oli ollut joka yö alle tuhat (Ourila b, 2005). Päiväsaikaan analogisia kuuntelijoita on kymmenen kertaa enemmän kuin netin kautta kuuntelevia ja jos oletetaan saman suhteen pätevän yöllä, silloin arvioitu kuuntelijamäärämme on ollut kuuntelijaa yössä. Luku ei jää paljoa alle tuhannen, mutta ei kuitenkaan näy yksittäisen yön kuuntelijaluku mittauksissa. Nettikuunteluun olimme tyytyväisiä, mutta kokonaisuudessaan kuuntelijaluvut olivat suuri pettymys.

21 Palaute Kävi ilmi, että Radio Helsingin aktiiviset palautteen antajat eivät ole samoja henkilöitä, jotka kuuntelevat kanavaa öisin. Näin ollen ennakkoarviomme palautteen määrästä olivat virheellisiä. Harkitsimme alussa, että olisimme koonneet testiryhmän ennen lähetyksien alkua. Testiryhmä olisi kuunnellut lähetyksiä ja antanut niistä palautetta tekemämme kaavakkeen mukaan. Kaavakkeesta luovuttiin, koska emme uskoneet saavamme tarpeeksi isoa ryhmää ja odotimme että vapaamuotoinen palaute olisi rakentavampaa. Olimme kuitenkin väärässä. Palautteen määrä jäi olemattomaksi. Saimme kaksi palautetta joiden sisältö oli kivaa että tulee öisin suoraa ohjelmaa. Toisaalta yksi suurin haasteistamme oli kilpailla kanavalta normaalisti öisin tulevien uusintojen kanssa, odotimme että niiden poisjääminen herättäisi paljon negatiivista palautetta. Näin arvioi myös Radio Helsingin ohjelmapäällikkö Axa Sorjanen (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ). Mutta näin ei onneksi tapahtunut, uusintojen poisjäämisestä ei tullut yhtäkään palautetta. Yöradiosta saimme suullisesti hyvää palautetta muilta kanavan työntekijöiltä. He kokivat, että suoran lähetyksen tarjoaminen ympäri vuorokauden oli kilpailuvaltti. Palautteen saaminen itse kuuntelijoilta olisi toki ollut ehdottoman tärkeää arvioinnin takia. Se, että yöradiomme oli vain kahden viikon pituinen testi, saattoi myös osaltaan vaikuttaa siihen, ettei palautetta tullut. Jos ohjelma ei ole jatkuva, ei ehkä koeta tarpeelliseksi antaa palautetta, joka voisi muokata ohjelmaa. Ohjelmahan ei tule kehittymään, koska se ei tule jatkumaan. Palautteen kautta ohjelman arvioiminen olisi ollut huomattavasti helpompaa, mutta ymmärrän myös ettei kahden viikon kokeilu innosta kuuntelijoita antamaan palautetta, toisin kuten uusi, jatkuva ohjelma todennäköisesti innostaisi. Kuuntelijaluvut ovat kaupallisessa radiossa loppujen lopuksi kuitenkin se asia, joka määrittelee ohjelman arvioinnin, se joko menestyy tai ei.

22 Taloudellinen kannattavuus Paikallisradiotoimittajan vähimmäispalkka on euroa kuukaudessa (Suomen Journalistiliitto, 2005). Valtakunnallisen radiokanavan toimittajan palkka on suurempi. Yöradion ylläpitämiseen tarvitaan vähintään kaksi täyspäiväistä toimittajaa, eli kulujen kattamiseen tarvitaan myös kuuntelijoita. Radio Helsingin ohjelmapäällikön Axa Sorjasen mukaan ohjelma voisi olla kaupallisesti kannattava pääkaupunkiseudulla, jos sillä olisi 5000 kuuntelijaa kuuntelijaa on Sorjasen mukaan minimiraja, että yksittäisellä hetkellä tulot voisi peittää kulut. (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Kaupalliselle radiolle kuuntelijalukujen lisäksi ehdottoman tärkeää on mainosten myynti. Radio Helsingin myyntipäällikkö Riitta Haarakoski arvioi, että päiväkuunteluun verrattuna yökuuntelu on intensiivisempää ja jollain tapaa myös intiimimpää, koska kuuntelupaikka on todennäköisesti koti tai auto, eikä muita häiriötekijöitä ole yhtä paljon kuin päivällä. Myös mainoskatkot hyötyvät tästä, sillä kuulija on keskittynyt radiosta tulevaan ohjelmaan ja näin ollen myös mainokset jäävät paremmin mieleen. Niiden painoarvo myös nousee kun ne ovat "ystävän" kertomia, jollaisena radio usein yöllä koetaan. Vaikka mainoksia kuunnellaan öisin paremmin, on yölähetyksiin mainosten myyminen kuitenkin Haarakosken mukaan vaikeampaa kuin päivälähetyksiin, koska kuulijamäärät ovat öisin huomattavasti pienempiä. (Riitta Haarakoski, henkilökohtainen tiedonanto, ) Radiomainonnan myynti perustuu suurelti tavoitettujen kontaktien määrään. Yölähetyksiin mainoksia myytäessä pitää painottaa kohderyhmää ja kuunteluympäristöä. Kuuntelun kestoajat määrittävät mainokselle tarvittavat toistokerrat. Päivällä radion kuuntelu on katkonaisempaa ja häiriötekijöitä on enemmän. Päivällä mainos tarvitsee myös enemmän toistoja jäädäkseen kuulijan mieleen. (Riitta Haarakoski, henkilökohtainen tiedonanto, )

23 23 6 YÖRADIOIDEN TULEVAISUUS 6.1 Pilotin onnistuminen ja vaikutukset Ohjelmatuotannon onnistumista voidaan mitata ja tarkastella monista eri lähtökohdista. Näkökulmaksi voidaan valita tarpeen mukaan esimerkiksi tuotannon onnistuminen kuuntelijoiden, henkilöstön toimien, tuotteeseen liittyvien teknisten seikkojen, teknisten tai immateriaalisten investointien tehokkuuden tai vaikkapa toiminnan yleisen taloudellisuuden, tuotantotalouden tms. sellaisen kannalta katsoen. (Nukuri & Ruohomaa, 1997, 156.) Yöradiopilotti epäonnistui monella tavalla. Ennakkoon koin hyvin tärkeäksi sen, että ihmiset ovat ylipäätään tietoisia siitä, että teemme suoria lähetyksiä öisin Helsingin Juhlaviikkojen ajan. Tämä viesti tuskin kuitenkaan tavoitti ketään muita kuin vakiokuuntelijoitamme, sillä tiedotettamme ei julkaistu missään. Lähetyksemme ainoa mainostus tapahtui siis eetterissä. Ehkä myös juuri tästä syystä kuuntelijaluvut jäivät paljon tavoitteen alle. Toinen tärkeä tavoitteeni oli herättää yleisesti keskustelua yöllisten suorien lähetysten tarpeellisuudesta. Julkista keskustelua ei syntynyt, mutta koko projektin aikana olen käynyt paljon keskusteluja radioalan ammattilaisten kanssa asiasta. Lähes jokaisessa keskustelussa koettiin suorat lähetykset tarpeelliseksi, mutta todettiin myös, että niiden tekemiseen ei ole rahaa. Yleisradio tarjoaa suoraa lähetystä öisin rahallisista vaikeuksistaan huolimatta, mutta kaupalliset radiot, joista valtaosa pyörii tappiollisena, eivät koe yökuuntelijoita tarvittavan suurena yleisönä. Tiedostin asian jo ennen projektiin ryhtymistä, mutta halusin kuitenkin osoittaa kuinka paljon öisin radiota kuunnellaan, ja että näistä ihmisistä voitaisiin kilpailla. Kaikista suurin takaisku kuitenkin oli se, että kuuntelijat eivät reagoineet suoriin yölähetyksiin. Toisaalta on myös hienoa, että lähetyksiä ei tyrmätty, mutta tavoitteenani oli osoittaa, että öisin on paljon kuuntelijoita. Koska nämä kuuntelijat eivät kuitenkaan reagoineet suoriin lähetyksiin, joku voisi ajatella, että ehkä heille ei ole väliä, tuleeko radiosta öisin suoraa ohjelmaa. Pilotin jälkeenkin haluan kuitenkin edelleen uskoa, että

24 24 kuuntelijalle on merkitystä tuleeko radiosta suoraa lähetystä vai ei. Muutenhan radiossa päivisinkin tehtävä työ menettäisi merkityksensä. 6.2 Ohjelmapäälliköt kertovat Lähetin sähköpostikyselyn kaikille pääkaupunkiseudun radiokanaville (12 kpl), joilla tulee öisin lähetystä. Kyselyssä kysyin, miten kanavilla yölähetykset ovat muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana ja millaisena he näkevät radioiden yölähetysten tulevaisuuden oman kanavansa kohdalla sekä yleisesti radiokentässä (Kysely, 2005, ks. liite 2). Kyselyyn vastasi kahdeksan kanavan ohjelmapäälliköt. Kävi ilmi, ettei yksikään kanava ole juurikaan muokannut yölähetyksiä viimeisen viiden vuoden aikana, poikkeuksena taas Yleisradio. Radio Nova oli ainoa kaupallinen kanava, jossa sanottiin jonkinlaista muutosta tapahtuneen. Tämä muutos oli tosin se, että musiikkia soitetaan suuremmalla variaatiolla minkä katsottiin monipuolistavan tarjontaa (Hermanni Seppälä, henkilökohtainen tiedonanto, ). Yleisradiossakin muutokset yölähetyksissä ovat olleet melko vähäisiä. Musiikinhallinnassa on lisätty entisestään tietokoneavusteisuutta, juontajan omat kappalevalinnat on jätetty pois tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Ylen radiostrategiapäivityksessä tammikuussa 2003 musiikkitarjontaa myös nuorennettiin lievästi, kun lähetystä ryhdyttiin lainaamaan YleX:ssä ja YleQ:ssa. Yöradion päättymisaika siirtyi 0430:stä 0400:aan ja vastaavasti Ylen aamun aloitusaika 0430:stä 0400:aan. Ylen aamun päättymisajaksi taas tuli 0630 entisen 0600:n sijasta. Koska varhaisen aamun herääjät vaihtuvat (ja lisääntyvät) nopeasti, lisättiin klo 0530:een Uutiset ja sää - lähetys. Yön puhesisältöä on hivenen lisätty, viimeksi vuoden 2005 alusta. (Heikki Vuohelainen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Yölähetysten tulevaisuus nähtiin toistaiseksi samanlaisena kuin nykytilanne. Kilpailu tai oikeanlainen radiopersoona voisi muuttaa tilannetta. Ohjelmapäälliköt kokivat etteivät satsaukset kannata, koska kuulijoita on öisin niin vähän. Iskelmäradiossa tulevaisuus nähtiin kilpailun sanelemana. Asia, joka voisi vaikuttaa yöhön tulevaisuudessa on kilpailu, mutta ainakaan toistaiseksi sellaista ei nähty näköpiirissä (Ari Ojala, 2005, henkilökohtainen tiedonanto, ).

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 1 Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus KRT-ohjausryhmän PJ, toimitusjohtaja Petri Manninen, Radio Nova 9.10 Radion hyvä vuosi 2009 Toimitusjohtaja Lena Sandell,

Lisätiedot

RADIOVUOSITILAISUUS. TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia. RADION KUUNTELU SUOMESSA 2016 Lena Sandell, Finnpanel

RADIOVUOSITILAISUUS. TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia. RADION KUUNTELU SUOMESSA 2016 Lena Sandell, Finnpanel RADIOVUOSITILAISUUS 2017 TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia RADION KUUNTELU SUOMESSA 2016 Lena Sandell, Finnpanel RADIO AND THE FUTURE OF YOUTH BROADCASTING Patrick

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

RADIOVUOSITILAISUUS. #Radiovuosi2016. TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia

RADIOVUOSITILAISUUS. #Radiovuosi2016. TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia RADIOVUOSITILAISUUS 2016 TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia RADION KUUNTELU SUOMESSA 2015 Lena Sandell, Finnpanel CATHEDRAL THINKING. WHAT HAPPENS AFTER WHAT COMES

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Diakin viestinnän koulutusohjelma. Journalismi. Sanna Linjos AIDOSTI PAIKALLINEN. Radio Auran Aaltojen kuuntelijatutkimus

Opinnäytetyö (AMK) Diakin viestinnän koulutusohjelma. Journalismi. Sanna Linjos AIDOSTI PAIKALLINEN. Radio Auran Aaltojen kuuntelijatutkimus Opinnäytetyö (AMK) Diakin viestinnän koulutusohjelma Journalismi 2014 Sanna Linjos AIDOSTI PAIKALLINEN Radio Auran Aaltojen kuuntelijatutkimus 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lean-kokemuksia Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lapin Yrityskonttori KJ Pentti Pakisjärvi PN Ritva Halvari PN Pirkko Kariniemi Joht. Terttu Alaraatikka Rovaniemi / Ranua YPN Sari Vaarala YPN Sinikka Hämäläinen-

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi p. 09 5259 0050 info@wulff.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus ja ihanuus on kiinni ennenkaikkea tekijänsä asenteesta!

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Posted on 14.8.2015 by helehilt Kirjaston viestintätiimi sai kesän lopulla lisäystä, kun Sofia Blanco Sequeiros aloitti korkeakouluharjoittelunsa viestinnän

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Päätöksenteon mallit

Päätöksenteon mallit Prosesseja! Mitä luvattiin? Prosessi on helposti tapahtumanjärjestäjälle kirosana, mutta kelvollista työtä on helvetin vaikea tehdä ilman ainakin jonkinlaista prosessia. Käymme läpi mielestämme tärkeimpiä

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman Meidän koulu»isojoen koulukolmio«milja Forsman 31.5.2016 Sisällysluettelo Meidän koulu...1 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli?...4 2.2 Luokka?...4 2.3 Silmien väri?...5 2.4 Koulumatkan pituus?...5

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot