PALVELEVATKO RADIOT IHMISIÄ JOILLE YÖ ON PÄIVÄ? Yö Helsingissä -yöradiopilotin prosessianalyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELEVATKO RADIOT IHMISIÄ JOILLE YÖ ON PÄIVÄ? Yö Helsingissä -yöradiopilotin prosessianalyysi"

Transkriptio

1 PALVELEVATKO RADIOT IHMISIÄ JOILLE YÖ ON PÄIVÄ? Yö Helsingissä -yöradiopilotin prosessianalyysi Pauliina Siniauer Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Siniauer, Pauliina. Yö Helsingissä -yöradiopilotin prosessianalyysi, Turku, syksy 2005, 31 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyöni tarkoituksena on tutkia, miten radiot palvelevat kuuntelijoitaan öisin. Tutkimus esittää, kuinka paljon radiota kuunnellaan öisin sekä minkälaista ohjelmaa öisin tulee. Opinnäytetyössäni pohditaan myös, miltä yölähetysten tulevaisuus näyttää. Opinnäytetyössäni yöohjelmien tekemistä ja kannattavuutta käsitellään omaa, kahden viikon pituista, yöradiokokeiluani analysoimalla. Tarkoituksenani oli selvittää miten radiot voisivat öisin palvella. Opinnäytetyöni aineisto koostuu pitkälti pääkaupunkiseudulla kuuluvien radiokanavien ohjelmapäälliköiden haastatteluista ja aiemmin tehdyistä kuuntelijatutkimuksista. Aihettani lähestyin toimintatutkimuksen keinoin. Aineistona käytin omia havaintojani radion yökuuntelusta sekä oman yöradiokokeilun, Yö Helsingissä -ohjelman, suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Opinnäytetyöni lähtökohta oli havaitsemani puutokset radiokentässä kello välisenä aikana. Pääkaupunkiseudulla vain yksi radiokanava lähettää suoraa lähetystä öisin. Tutkimuksen yhteydessä tein oman kahden viikon mittaisen yöradiopilotin selvittääkseni, kannattaako yölähetysten tekeminen ja miten kuuntelijat siihen suhtautuvat. Opinnäytetyössäni sekä oman yöradiopilotin yhteydessä kävi ilmi, että paikallisradioissa ei ole taloudellisesti kannattavaa tehdä suoraa lähetystä öisin. Kuuntelijamäärät ovat öisin niin pieniä, että paikallisesti on lähes mahdotonta saada tarpeeksi kuuntelijoita yhdelle taajuudelle. Kokemus tosin osoittaa että myös yöaikaan voidaan tehdä suosittuja ohjelmia. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että radiokanavat eivät tutki yökuuntelijoitaan tai ole kehittäneet yöohjelmiaan juurikaan viimeisen viiden vuoden aikana. Yölähetysten tulevaisuus koettiin muuttumattomana, ellei mikään kanava aloita kilpailua kuuntelijoista. Radioiden yökuuntelijoista ei kilpailla. Ainoastaan Yleisradio tekee öisin suoraa lähetystä ja kerää näin ollen yli puolet öisistä radionkuuntelijoista kanavalleen. Muut pääkaupunkiseudun kanavat soittavat öisin musiikkia, yksi kanava lähettää uusintoja päiväohjelmista. Radiokanavilla koettiin, että yöohjelmaa tehtäisiin jos olisi enemmän rahaa tai jos löydettäisiin oikeanlainen persoona ohjelmaa tekemään. Tällä hetkellä kehitys on kuitenkin jumiutunut paikoilleen, vaikka yökuuntelijoiden määrä on kasvussa. Asiasanat: radio, yöradio, yölähetys; radiopilotti; radio-ohjelmat; kuuntelijatutkimus

3 ABSTRACT Siniauer, Pauliina. Night in Helsinki -analysis of broadcasting at nighttime in radio, Turku, Autumn 2005, Language: Finnish, 31 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media Arts. Aim of my study is to find out does the radio stations serve people at nights. I have research how many people listens radio at night and what kind of programme the radio stations offer during a.m. My dissertation views the possibilities and problems that I have noticed in this field through making my own night-time programme. For my dissertation, I have interviewed a group of managing editors and researched statistics of night-time listening. There are not many researches of nighttime broadcasting so I have collected the material for this study mainly from interviews and from my own nighttime programme. To research the making of the night broadcasts, I made my own night-radio pilot for two weeks. I wanted to see if it is economical to make a live radio show at night and how the listeners will react. In Finland, there is only one radio station that has live broadcasts at night, the Finnish Broadcasting Company. All the other stations only play music and one station sends renewals at nights. The results of my study showed that in the capital area there are over people listening radio at nights but none of the stations is competing over them. The main reason for this is the lack of money and the group of listeners is too small. My own broadcast also showed that it is not economically possible to make a night-time broadcast in a local radio station. The radio stations that took part of this study had not research their night listeners or developed their night shows in five years. The future of night-time broadcasts does not look much brighter. Most of the managing editors saw that in the future the situation will look similar to today but if there would be competition, then they could consider making changes. But nobody will start the competition first. Few stations told that they would send programme at nights if they would have a right person and concept for that. History also shows that it is not impossible to make a successful show at nighttime. In conclusion, I think that there is a room and need for another national-wide live nighttime show. Keywords: radio; night-time broadcasting; radio show, radio listeners

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Taustaa ja lähtökohdat Miksi juuri nyt? 6 2 RADIO HELSINKI JA MUUT PÄÄKAUPUNKISEUDUN RADIOT YÖLLÄ Radio Helsinki Muiden pääkaupunkiseudun radiokanavien yölähetykset Yölähetysten kuuntelijamäärät 11 3 YÖ HELSINGISSÄ Ohjelmaidea Tavoitteet Miten kilpailla muiden kanavien kanssa? 14 4 LÄHETYS Ensimmäinen viikko Toinen viikko 18 5 KUUNTELIJALUVUT JA PALAUTE Kuuntelijaluvut Palaute Taloudellinen kannattavuus 22 6 YÖRADIOIDEN TULEVAISUUS Pilotin onnistuminen ja vaikutukset Ohjelmapäälliköt kertovat 24 7 YHTEENVETO 27 8 LÄHTEET 29 LIITE 1:Yötyötutkimus 31 LIITE 2: Kysely 32

5 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa ja lähtökohdat Opinnäytetyössäni tutkin pääkaupunkiseudulla kuuluvien radioiden yötarjontaa sekä radiokentässä havaitsemiani puutoksia ja mahdollisuuksia oman yöradiopilotin tekemisen kautta. Yöradiolla tarkoitan radiolähetystä, joka tulee yöllä kello Lähtökohtani on se, että hyvin monille ihmisille yö on päivä. Siksi radion pitäisi palvella myös öisin. Mielestäni pelkkä soittolistan pyöriminen ei ole palvelua. Suomessa ihmistä tekee yötyötä, kymmenettuhannet ihmiset aloittavat työvuoronsa ennen radioiden aamulähetyksiä sekä lukuisat ihmiset eivät yksinkertaisesti saa aina nukuttua yöllä Yötyöntekijät ovat ryhmä, joka kuuntelee radiota paljon. Ammattien puolesta valtaosa yötyöntekijöistä pystyy kuuntelemaan radiota yöllä, toisin kuin päivällä esimerkiksi asiakaspalvelualoilla työskentelevät ihmiset. (Tilastokeskus 2004, ks. liite 1.) Yötyöntekijät ovat erilaisessa asemassa, heille radio pitää seuraa. Siksi radion öinen tarjonta on tärkeää. Itse olen ollut muutaman vuoden töissä työpaikassa, jossa työvuoroni alkoi puoli viideltä aamulla. Tuohon aikaan paikassa kuuluvilta radiokanavilta tuli ainoastaan tauotonta nukuttavan musiikin virtaa, aamujuontajat ilmestyivät eetteriin vasta seitsemältä. Tunnit ennen sitä tekivät hereillä pysymisen äärimmäisen vaikeaksi. Kenelläkään työpäivänsä kahdeksalta aloittavalla ei varmasti ole tätä ongelmaa. Ihmisiä, joille yö on päivä, ei ole mediakentässä juurikaan huomioitu, vaikka heitä on kuitenkin enemmän kuin valtaosalla radiokanavista on ikinä kuulijoita. Kun vajaa vuosi sitten aloitin taas viideltä aamulla alkavat työt, huomasin ilokseni, että Yleisradio on aloittanut suorat yölähetykset. Lähetyksessä tulee juttuja ja rytmiltään samankaltaista musiikkia kuin päivisinkin, juontajatkin puhuvat jokaisen musiikkiesityksen välissä ja ovat hyvin läsnä. Uutisia kuuntelin mielenkiinnolla, mutta musiikki, joka kuitenkin kattaa lähetyksestä valtaosan, sai minut sulkemaan radion. Kohderyhmä oli siis täysin väärä. Muut pääkaupunkiseudulla kuuluvat radiot lähettävät

6 6 öisin pelkkää musiikkia tai uusintoja, joten tilaus nuorekkaammalle yöradiolle mielestäni olisi Miksi juuri nyt? Yleisradion Yöradio ( ) ja Ylen Aamu ( ) ovat nyt pyörineet eetterissä kolme vuotta. Se on aika jolloin ohjelma on hioutunut varsinaiseen muotoonsa. Tänä aikana yksikään kilpailevista kanavista ei ole uudistanut yöohjelmiaan. Ehkä sitä ei koeta uhkana tai uhkaan ei ole varaa vastata. Kehitys on jumittunut paikoilleen. Käsittääkseni syy nuorekkaan yöradion puuttumiseen on se, että kuuntelijoita ei ole tarpeeksi jotta lähetysten tekeminen olisi kannattavaa. Koska Ylen Yöradio ja Ylen Aamu kattaa Ylen Radio Suomen, YleX:n ja YleQ:n tarjonnan (muilta Ylen kanavilta tulee Yöklassista), koskisi tämä haaste kaupallisia kanavia, mutta kuten jo edellä mainitsin, kuuntelijoita ei ole tarpeeksi jotta mainokset myisivät. Käsitykseni mukaan, kukaan ei ole halunnut ottaa riskiä ensimmäisenä ja näin aloittaa kilpailua öisistä kuulijoista. Yleisradiosta kerrotaan yölähetysten saavan myös nuoria kuulijoita, koska se tulee myös YleX:n ja YleQ:n kautta, mutta omien havaintojeni mukaan yölähetysten musiikkilinja oletettavasti kiinnostaa vanhempia kuuntelijoita (Heikki Vuohelainen, henkilökohtainen tiedonanto, ). Ensimmäinen juonnettu pelkästään alle 35-vuotiaille suunnattu yöradio voisi siis olla myös suunnannäyttäjä. Koska radion tarjonta öisin on mielestäni varsin yksipuolinen ja puutteellinen, päätin tehdä lopputyöni yhteydessä kahden viikon mittaisen yöradiolähetyksen. Tällä yöradiopilotilla halusin selvittää, voiko suorien lähetysten tekeminen öisin olla kannattavaa, kuinka paljon kuulijoita ja mielenkiintoa pilotti saa sekä miten kuulijat ottavat sen vastaan. Yö Helsingissä tuli kahden viikon ajan ( ) joka arkiyö, kello Kahden viikon mittainen pilotti ei tosin ehdi antamaan kattavaa kuvaa, kuinka yöradio kehittyisi kuulijalukuja ajatellen, mutta sen ajoitus Helsingin Juhlaviikkojen yhteyteen mahdollisti sopivan mittaisen ajanjakson sekä odotukseni siitä, että tuohon aikaan ihmisiä voisi olla öisin radioiden äärellä tavallista enemmän.

7 7 Toinen syy, miksi päädyin pilotin tekoon juuri nyt, on sen lähettävän kanavan, Radio Helsingin, mielenkiinto lähteä kokeiluun mukaan. Radio Helsingin liiketoiminta myytiin Helsingin Sanomille Tätä ennen Radio Helsinki oli toiminut yksityisen rahoituksen varassa neljä vuotta. Kaupan myötä pienen radion eloonjäänti oli turvattu ja takana oli iso yhtiö, joten resursseja uudistuksiin oli. Radion aktiivisella keskustelupalstalla alettiin ideoida miten näitä uusia resursseja voisi hyödyntää ja useat toiveet koskivat suorien lähetysten tekemistä myös yöaikaan. Näin ollen yöradiopilotti on myös vastaus kuulijoiden puolelta tulleisiin toivomuksiin. Opinnäytetyöni tutkii uuden ohjelmaformaatin tuomista kanavalle, sen tekemistä sekä siitä saatua palautetta. Suunnittelin ja tein lähetykset yhdessä kurssitoverini Petri Mäkisen kanssa. 2 RADIO HELSINKI JA MUUT PÄÄKAUPUNKISEUDUN RADIOT YÖLLÄ 2.1 Radio Helsinki Radio Helsingin palveluksessa on viisi henkilöä ja 40 vakituista avustajaa. Vuonna 2000 perustettu kanava tavoittaa viikossa noin eri kuulijaa. Radio Helsinki on kuultavissa taajuudella 95,2 MHz, HTV:n verkossa taajuudella 104,0 MHz ja internetissä osoitteessa Suoraa lähetystä Radio Helsingin taajuudelta tulee arkisin aamukuudesta lähtien, aikaisimmillaan lähetys loppuu klo 22.00, myöhäisimmillään klo Viikonloppuisin suoraa lähetystä tulee klo / Radio Helsingin koko toimintaidea perustuu paikalliseen uutisointiin, monipuoliseen ja vapaaseen musiikkitarjontaan sekä puheohjelmiin, jotka käsittelevät muun muassa filosofisia kysymyksiä, kulttuuria, kaupunkisuunnittelua, kunnallispolitiikkaa ja luonnon ihmeitä. Radio Helsinki on myös yksi Suomen harvoista radiokanavista, jolla ei ole soittolistoja. Öisin kanava tarjoaa uusintoja päiväohjelmista muutaman päivän takaa. Tähän ratkaisuun päädyttiin ohjelmapäällikkö Axa Sorjasen mukaan, koska haluttiin että öisin tulee ihmisten tekemää ohjelmaa, joka järjellisesti ja taloudellisesti on mahdollista (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ).

8 8 Toinen vaihtoehto olisi se että sieltä tulisi koneen valitsemaa musiikkia niin kuin monilla kanavilla öisin tulee, käytännössä kaikilla muilla Suomen kaupallisilla kanavilla, koska meillä ei ole soittolistoja, ei olla haluttu mennä siihen että koneet jauhais meillä ohjelmaa tai musiikkia. Se ei ole radio-ohjelmaa vaan se on jukeboksi, julkinen jukeboksi ja sitä me ei olla haluttu tehdä. (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Perusajatus yöradion takana on se, että ihmiset jotka kuuntelevat radiota öisin, eivät kuuntele sitä päivisin, koska yö on heille päivä, siksi uusintojen ajaminen on Radio Helsingissä havaittu hyväksi ratkaisuksi. Syitä siihen, että teen yöradiopilotin Radio Helsingissä on monia. Olen työskennellyt kyseisellä kanavalla vuoden, joten tunnen talon ja sen tavat, mikä on edellytys kanavalle sopivan lähetyksen tekemiseen. Radio Helsinki on varsin avoin uusille ideoille. En myöskään usko, että vastaavanlainen kokeilu olisi onnistunut missään muussa pääkaupunkiseudun kaupallisessa paikallisradiossa. Yleisradio oli suljettu pois vaihtoehdoista, koska heillä tulee suoraa lähetystä öisin. Toinen tärkeä syy on se, että Radio Helsinki on pääkaupunkiseudulla ainoa kaupallinen radio, joka kuuluu myös netissä. Tämä mahdollistaa ulkosuomalaisten pääsyn taajuuksille. Radio Helsingillä on kuulijoita ympäri maailmaa, muun muassa Australiassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Ohjelmapäällikkö Axa Sorjanen toteaakin yöohjelmien yhden keskeisimmistä kohderyhmistä olevan juuri ulkomailla asuvat suomalaiset nettiradion kautta (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ). Vaikka niitä yleensä on vaan muutamia kymmeniä, se ei ole iso porukka mutta niille sillä on aika suuri merkitys. Jos esimerkiksi nettiradiossa on tekninen häiriö tai ohjelmarytmi johon ne on tottunut muuttuu, niin sieltä tulee hyvin nopeasti palautetta. (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Kolmas syy pilotin toteuttamiseen Radio Helsingin aalloilla on kesän alussa tapahtunut radioaseman liiketoiminnan myynti SanomaWSOY- konserniin kuuluvalle Helsingin Sanomat Oy:lle. Myynnin jälkeen radion aktiivisella keskustelupalstalla alettiin käydä keskustelua siitä, minkälaisia uudistuksia kanavalle voitaisiin tehdä. Keskustelun Kehityskeskustelua kitinän sijaan... on aloittanut keskustelupalstalla radion oma työntekijä Tuomas Toivonen, joka toivoo öihin suoraa lähetystä:

9 9 live yölähetykset ovat suurkaupungin oire, ja ensimmäisen kahden viikon eetterijakson aikana niitä kuultiinkin. (Radio Helsingin keskustelupalsta, ) Monet keskusteluun osallistuneista ovat myös kaivanneet suoraa lähetystä yöhön. Kirjoittaja Harri Pesosen ehdotuksista päätellen yöradiopilottimme on aivan oikeilla jäljillä: Joka tapauksessa yö aikaan tulevan ohjelman pitää olla sellaista että se pitää otteessaan, eikä sitä kuunnellessa tule unettava fiilis. Sijoitetaan sinne yöhön joku uusi kiinnostava keskusteluohjelma, vanhaa konseptia noudattaen väliin hyvää musiikkia. Hilataan studioon Tavalla keikkansa heittänyt pumppu, kitarat mukaan, studioliveä, keskustelua, kuulija voi esittää kysymyksiä vaikkapa äänitarkkailijan välityksellä vierailijoille. Toimittaja kiertää Stadissa haastattelee Kontulan ostarilla hengailevia nuoria tai kiitää paikan päälle kun Pitäjänmäessä roihuaa varastopalo. Ihan oikeesti en mä tiedä tarkalleen mitä, mutta siihen yöaikaan kannattaa satsata, yllättävän moni pääkaupungissa valvoo öisin. (Radio Helsingin keskustelupalsta, ) Kirjoittaja Kuuntelija vastaa edelliseen kirjoitukseen ja lähestyy asiaa samoista lähtökohdista, joista itse päädyin yöradiopilottia tekemään. Miksi sinne yöaikaan pitäisi sijoittaa jotenkin erikoista tai poikkeavaa ohjelmaa? Yö on nykyisin monelle normaali vuorokaudenaika - ei sinne tarvitse suunnitella erikoisohjelmaa. Nykyisten Radio Helsingin uusintojen etu on se, että ne tarjoavat normaalia ohjelmaa yöaikaan. Nettiradion ansiosta Radio Helsinki antautuu myös globaalin kuulijajoukon syleilyyn. Kun Suomessa on yö, on Pohjois-Amerikassa vasta ilta. Otettakoon sekin huomioon. (Radio Helsingin keskustelupalsta, ) 2.2 Muiden pääkaupunkiseudun radiokanavien yölähetykset Pääkaupunkiseudulla kuuluu öisin 12 radiokanavaa. Lähetin kaikille näille kanaville puolistrukturoidun kyselyn sähköpostitse, 8 kanavan ohjelmapäälliköt vastasivat (YLE Radio Suomi, Radio Nova, NRJ, SuomiPop, Metro FM, Iskelmäradio, Groove FM). Radio Helsingin ohjelmapäällikön, Axa Sorjasen, haastattelun tein kasvotusten ja nauhoitin vastaukset. Kyselyssä kysyttiin minkälaista ohjelmaa kanavilta tulee öisin ja ovatko he tutkineet yökuuntelua (Kysely, 2005, ks. liite 2). Ainoa kanava, jolla on öisin suoraa lähetystä, on Yleisradio. Ylen Yöradio on kolmen Yle-kanavan (Yle Radio Suomi, YleX ja YleQ) yhteinen alkuyön ohjelma, joka tulee kaikkina viikonpäivinä klo Lähetystä seuraa Ylen aamu, joka on samojen

10 10 kolmen Yle-kanavan yhteinen päivän avaus maanantaista sunnuntaihin klo Öinen suora lähetys on verrattavissa Ylen päivälähetyksiin. Ohjelma koostuu musiikista, puheesta, jutuista sekä uutisista. Julkisen palvelun kanava erottuu esimerkiksi kaupallisista toimijoista kahdella keskeisellä tavalla. Kanavalla on läpi yön suorassa lähetyksessä töissä juontaja, joka tarvittaessa huolehtii myös esimerkiksi viranomais- ja hätätiedotteiden sekä liikennetiedotteiden välittämisestä, ja kanavalla on ympärivuorokautisesti tasatuntiuutiset (Heikki Vuohelainen, henkilökohtainen tiedonanto, ). Muut pääkaupunkiseudun radiokanavat lähettävät öisin musiikkia. Juontoja ei kaupallisilta kanavilta öisin kuule. Radio Nova lähettää myös uutisia, muut kanavat jonkin verran kanavatunnuksia ja mainoksia. Syyt näihin ratkaisuihin ovat taloudelliset. NRJ koki pelkän musiikin soittamisen olevan luonnollinen valinta musiikkipainotteiselle radiolle (Kari Laakso, henkilökohtainen tiedonanto, ). Radion muuttuminen soittorasiaksi katsottiin olevan myös sitä, mitä kuuntelijat haluavat (Hermanni Seppälä, henkilökohtainen tiedonanto, ). Kysyttäessä, ovatko radiokanavat tutkineet yökuunteluaan Yleisradio tekee taas poikkeuksen. Se oli ainoa kanava, joka kertoi tutkineensa asiaa: Finnpanelin Kansallisen Radiotutkimuksen kuukausittaisissa päiväkirjamittauksissa tutkitaan myös kanavien yökuuntelua. YLE Radio Suomi on yölläkin maan johtava aikuiskanava, lisäksi YleX:n ja YleQ:n taajuuksien kautta yölähetyksellä on nuorempiakin kuuntelijoita. YLE Radio Suomen kuunteluosuus on eri vuorokaudenajoista suurimmillaan yleensä aamuisin n. klo : varhain herääville kuuntelijoille näyttää olevan tärkeää saada heti tuoreet uutiset ja säätiedot sekä kohdata 'tässä ja nyt'-juontaja, elävä läheinen ihminen. (Heikki Vuohelainen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Muiden kanavien edustajat esittivät kommentteja yölähetysten kannattamattomuudesta, vaikka yksikään kanava ei kuitenkaan ollut tutkinut yökuuntelua. Tutkimusta ei nähty tarpeellisena, koska kuulijaluvut ovat niin pienet. Kohderyhmän ei uskottu yöllä muuttuvan vaan musiikin koettiin määrittelevän vahvasti myös päivä- ja ilta-aikaan kuuntelijat (Hermanni Seppälä, henkilökohtainen tiedonanto, ). Iskelmäradiossa asiaan oli kuitenkin tutustuttu: Erillistä tutkimusta yökuuntelun osalta ei ole tehty, mutta KRT:n mukaan yökuuntelu on korkeintaan noin 10% päivän kuuntelusta, joten myös sen

11 11 johdosta panostuksemme kohdistuvat lähinnä päiväaikaan. (Ari Ojala, henkilökohtainen tiedonanto, ) 2.3 Yölähetysten kuuntelijamäärät Koska yksikään kaupallinen kanava ei ollut tehnyt yöradiokuuntelusta tutkimusta tai ilmoittanut kuuntelijalukujaan, otin itse yhteyttä Kansalliseen Radiotutkimukseen, Finnpanel Oy:öön, joka mittaa suomalaisten radion kuuntelua. Kävi ilmi, että kaupallisia kanavia pääkaupunkiseudulla kuuntelee öisin viikoittain ihmistä. Tutkimus tehtiin touko- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna Kaupallisista radiosta eniten kuuntelijoita viikossa keräsi NRJ ( kuuntelijaa), toisena tuli Radio Nova ( kuuntelijaa) ja kolmanneksi eniten kuuntelijoita oli Radio Cityllä (9 000) (Ourila a, 2005). Kuuntelijamäärät ovat suurempia, kuin olin odottanut joten on hämmästyttävää, etteivät kyseiset kanavat ole tutkineet yökuulijoitaan. Yleisradion kanavat keräsivät viikon aikana öisin kuuntelijoita peräti (Ourila a, 2005), ja uskallan väittää että suurin syy Ylen ylivoimaisuuteen on juuri siinä, että öisin tulee suoraa, juonnettua ohjelmaa. Kolmella suurimmalla kaupallisella kanavalla olisi hyvät mahdollisuudet kilpailla näistä kuuntelijoista, erityisesti koska lähtökuuntelijamäärä on jo Voisi kuvitella, että tällaiselle määrälle kuulijoita tehtävä suora lähetys olisi jo kannattavaa. Päiväsaikaan kaupallisia kanavia kuunnellaan enemmän kuin Yleisradion kanavia (Finnpanel a, 2005), enkä näe mitään syytä miksi näin ei voisi olla öisinkin, jos ohjelmiin panostettaisiin. Yleisradion taajuuksilla kuuntelija vietti öisin viikon aikana 139 minuuttia, kaupallisilla kanavilla yökuuntelija vietti yhteensä 160 minuuttia Yhden yön aikana kaupallisella kanavalla kuuntelija vietti keskimäärin aikaansa puolesta tunnista reiluun tuntiin. (Ourila a, 2005.) Aika on sen verran pitkä, että ainakin itse haluaisin jo tuossa ajassa kuulla ihmisen ääntä musiikkipotpurin väliin. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että valtaosa yökuuntelusta tapahtuu vastoin odotuksiani kotona tai autossa. Yöaikaan töissä radiota kuunteli viikon aikana ihmistä, autossa ja kotona peräti kuuntelijaa. Tosin töissä olijat kuuntelivat radiota huomattavasti pidempään kuin muissa

12 12 paikoissa kuuntelevat. Keskimäärin yötyöläinen oli radion ääressä viikossa 334 minuuttia. (Ourila a, 2005.) Määrä on huomattavan iso, koska päiväaikaan keskimääräinen kuuntelija kuuntelee radiota keskimäärin 126 minuuttia (Finnpanel a, 2005). 3 YÖ HELSINGISSÄ 3.1 Ohjelmaidea Yö Helsingissä -ohjelman kohderyhmä koostuu vuotiaista pääkaupunkiseutulaisista sekä ulkosuomalaisista. Ohjelman keskeisin idea oli tehdä päivälähetyksen kuuloista ohjelmaa yöaikaan. Päivälähetyksellä tarkoitan vastaavana aikaan päivällä tulevaa radio-ohjelmaa. Musiikin merkitys ohjelmassa olisi suuri. Äänilevylle tallennettu musiikki on radioiden ylivoimaisesti suurin ja tärkein ohjelma-aines kaikkialla maailmassa. Levyjen käyttö on halpaa ja helppoa verrattuna puheohjelmien tuottamiseen. Musiikkilinjan tietoinen profilointi on myös varmin keino saavuttaa suuria kuuntelijamääriä tai rajata tavoiteltava kohderyhmä ja näin varmistaa radion taloudellisiin tai poliittisiin lähteisiin perustuva rahoitus. (Tuominen 1993, 151.) Radio Helsingissä musiikkilinja on tietoisesti profiloitu vapaaksi ja sitä kuuntelijat myös odottavat kuulevansa, mahdollisimman monipuolista musiikkia. Tähän musiikilliseen vaatimukseen Yö Helsingissä -lähetys vastasi erityisesti musiikillisella teematunnilla (klo ), jonka teema vaihtui joka yö. Teemat valittiin mielivaltaisesti sen mukaan, mistä aiheesta saa monipuolisen kokonaisuuden ja tietoa kappaleiden väliin. Teemoiksi tulivat esimerkiksi Kasarihevikiharahitit, Kun tyttö tapaa pojan -lauluja rakkaudesta, Arabidisko -diskomusiikkia Lähi-idästä, Pohjanmaalta kajahtaa ja Grunge-aalto. Yksi lähetyksen tärkeimpiä elementtejä olivat uutiset, jotka tulivat kerran tunnissa. Sen lisäksi seurasimme urheilua ja annoimme tietoja tulevan päivän säästä. Tulevaan päivään veimme kuuntelijoita myös Aamun hetkessä (klo 04.00), jossa käytiin läpi sitä, millaiseen aamuun Helsinki herää. Aamun hetkessä kerrottiin, mitä Helsingissä tulee

13 13 kyseisenä päivänä tapahtumaan, ja koska lähetys tuli Helsingin Juhlaviikkojen aikaan, tarkoituksenamme oli myös ajaa päivisin ulos tulleita Juhlaviikkoihin liittyviä juttuja. Yö Helsingissä lähetyksissä tehtiin myös joka yö suora puhelinhaastattelu. Suorissa haastatteluissa soitimme eri ammattikuntien yötyöläisille. Tarkoituksenamme oli luoda mahdollisimman monipuolinen kuva siitä, ketkä kaikki valvovat öisin ja samalla tuoda tunnetta, että monissa työpaikoissa on paljon ihmisiä töissä öisin. Puhelimen välityksellä haastattelimme lennonjohtajaa, Ilmatieteenlaitoksen päivystäjää, leipuria, numerotiedustelun henkilökuntaa, VR:n työntekijää, sairaanhoitajaa, rekkakuskia ja poliisia. Haastatteluissa puhuttiin yötyöstä, työn piirteistä, asiakkaista, vuorokausirytmin kääntymisestä ja valvomisesta. Haastattelut tehtiin puhelimitse, koska välimatkat olivat usein pitkiä ja yöllä julkiset kulkuvälineet eivät kulje yhtä kattavasti kuin päivällä. Toinen syy oli se, että silloin kun toinen juonsi, toinen tarkkaili uutisia, joten olisimme tarvinneet oman yöreportterin, jolla olisi ollut aikaa kiertää paikoissa. Tämän lisäksi lähetyksissä oli joka yö kilpailu. Kilpailussa etsimme vastauksia öisiin ongelmiin, esimerkiksi mikä on parasta yöruokaa, miten järjestää parhaat jatkot tai mikä auttaa parhaiten unettomuuteen. Palkinnoiksi saimme mainostajilta elokuvalippuja. Kilpailuun sai osallistua sähköpostilla tai tekstiviestillä. Näiden osioiden lisäksi lähetyksissä soitettiin paljon musiikkia, uutta sekä vanhaa, ja puhuttiin mukavia, Radio Helsingin hengessä. Lähetys oli pituudeltaan viisi tuntia. Juonnot jaoimme siten, että ensimmäisellä viikolla minä juonsin kolme ensimmäistä tuntia ja Petri kaksi viimeistä. Toisella viikolla vaihdoimme vuorot. 3.2 Tavoitteet Radion ohjelmatoiminnan onnistuminen on pääasiassa toimialan ja kanavien valitseman toimintapolitiikan toteutumista. Jotta onnistumista voidaan mitata ja ylipäätänsä tutkia, pitää lähtökohtana olla ennalta asetetut tavoitteet, ovat ne sitten määrälliset tai laadulliset. Yöradiopilotin suhteen tämä tarkoittaa kuuntelijalukuja sekä lähetyksen sisällöllistä onnistumista. Itse asiassa kääntäen voidaan tulkita, että sellaisia tavoitteita ei pitäisi edes asettaa, joiden toteutumista ei millään tavalla voida seurata. Toisaalta mitä tärkeämmäksi

14 14 asia on koettu, sitä selkeämmin sitä voisi tarkastella jopa useasta eri näkökulmasta tuloksen varmistamiseksi. (Nukuri & Ruohomaa 1997, 142.) Tavoitteenamme oli tehdä joka arkiyö monipuolinen viisituntinen lähetys, joka sisältäisi puhetta, musiikkia, uutisia, kilpailun, suoran puhelinraportin sekä juttuja. Lähetyksen sisältö olisi sisällöltään kuten päivälähetys, joka tulisi vastaavaan aikaan päivällä. Vaikka teimme lähetystä yöllä, emme halunneet korostaa asiaa liikaa. Päätavoitteemme oli tehdä päivälähetyksen kuuloista lähetystä yöaikaan. Tietysti olimme asettaneet lähetyksen kuuntelijaluvuille myös tavoitteen. Kesän alussa tehdyn kuuntelijatutkimuksen mukaan Radio Helsingillä oli öisin kuubtelijoita viikossa (Ourila a, 2005). Koska kuuntelijamäärät arvioidaan tuhannen välein, oli tavoitteeksi näin ollen asetettava 4 000, sillä tavoite oli kasvattaa kuuntelijalukuja. Tämä olisi tuhat kuuntelijaa viikossa enemmän kuin esimerkiksi Kiss FM keräsi kesäöinä (Ourila a, 2005). Netissä kuuntelijoita on aamuyöllä yleensä noin 40, joten tavoitteemme nettikuuntelijoiden suhteen oli noin 50 kuulijaa yössä. Uskoimme että yöllä vain harvat kuuntelevat radiota netin välityksellä, siksi tavoitteemme ei noussut paljoakaan normaaliluvuista. Lisäksi tavoitteenamme oli herättää keskustelua siitä palveleeko radio öisin ihmisiä. Toiveemme oli, että radiokanavat alkaisivat tutkimaan yötyöläisten kuuntelutottumuksia ja että öihin saataisiin kilpailua aikaiseksi. Ympäristö, jossa ei ole minkäänlaista kilpailua, ei myöskään kehity minnekään ja uskon, että yöradioiden on aika kehittyä, koska kuulijakunta on kasvanut. Ohjelmapäälliköille tekemäni kyselyn mukaan yöohjelmia ei olla kehitetty ainakaan viiteen vuoteen eikä kuuntelijoita ole tutkittu. Näin ollen kanavat eivät voi tietää mitenkään, voisiko kanavalla olla enemmän kuulijoita jos öihin panostettaisiin enemmän. Yöradiopilotillamme halusimme nostaa tämän asian puheenaiheeksi. 3.3 Miten kilpailla muiden kanavien kanssa? Lähetyksemme suurin haaste oli kilpailla oman kanavan kanssa, eli nykyisten uusintojen kanssa. Radio Helsingin öiset uusinnat ovat suosittuja ja toivottuja. Yksi suurista peloistani oli, että uusintojen syrjäyttäminen synnyttäisi suuren määrän kriittistä palautetta.

15 15 Kilpailu muiden kanavien kanssa yöaikaan ei mielestäni ollut kovin vaikeaa, koska kilpailijoita ei varsinaisesti ole kuin yksi, Ylen yölähetys. Yö Helsingissä lähetys poikkesi Ylen yölähetyksistä siten, että kohderyhmämme oli arvioitu nuoremmaksi. Ja koska muita suoria yölähetyksiä ei ole, erottuminen muista nuorekkaista kanavista oli helppoa. Toinen kilpailuvalttimme oli musiikki. Muut kaupalliset pääkaupunkiseudulla kuuluvat radiokanavat soittavat tauotta soittolistamusiikkia. Radio Helsingissä ei ole soittolistoja, mikä on jo itsessään kilpailuvaltti, varsinkin öisin. Musiikki on radion tärkein ohjelma-aines. Paikallisradiot ovat siirtäneet musiikin Yleisradion epämääräisestä musiikkipoliittisesta ajattelusta markkinatutkimuksen ohjaamaan tieteellisesti rationaaliin taloudellisen logiikan sanelemaan pitkän tähtäyksen (viime kädessä taloudellisia) pyrkimyksiä toteuttavaan strategiseen rooliin. Tämä linjaus ei lisää musiikin monipuolisuutta. Musiikin kirjo on päinvastoin kaventunut, koska musiikin profiloinnilla pyritään kasvattamaan ja jakamaan uudelleen markkinaosuuksia. Kaikki hittikanavat soittavat samoja kappaleita. Etenkin kilpailutilanteessa toimivat radiot soittavat paljolti samoja hittilevyjä, joilla ne pyrkivät houkuttelemaan mahdollisimman paljon kuuntelijoita. Kanavalla pitää soida uusimmat hitit, koska kilpailijallakin soi. (Tuominen 1993, 162.) Tietyllä hetkellä todella suosittu kappale voi soida Radio Helsingissä kolme kertaa päivässä, hittikanavalla saman kappaleen voi kuulla kerran tunnissa. Itse en usko siihen, että samojen kappaleiden toistaminen tuo kanavalle mahdollisimman paljon kuulijoita. Radio Helsingissä musiikillinen valikoima on huomattavasti laajempi, jolloin kanavaa myös jaksaa kuunnella kauemmin. Vaikka koko yön. Musiikin monipuolinen tarjonta on suurempi kilpailuvaltti öiseen aikaan kuin päivällä, nimittäin joillain kanavilla musiikin tarjonta kaventuu öisin, varsinkin kotimaisen musiikin. Tomi Yrjölän mukaan kotimaisen musiikin osuutta Kissillä ja Radio Cityssä on vähennetty puhtaasti kustannussyistä. Gramexin tilastojen mukaan tekijänoikeuskorvaukset maksoivat viime vuonna radioasemille keskimäärin prosenttia liikevaihdosta. - Se on iso erä. Me olemme pyrkineet säästämään esimerkiksi niin, että yöaikaan soitamme Gramex-vapaata musiikkia, Yrjölä sanoo. (Harma, 2005, Markkinointi & Mainonta. )

16 16 Kustannussyistä myös Groove FM ja Iskelmäradio soittavat öisin vain Gramex-vapaata musiikkia. Iskelmä soittaa välillä gramexvapaata musiikkia puhtaasti kustannussyistä. Koska päivällä lähetyksemme kotimaisuusaste on niin korkea, niin joudumme toiminnan kannattavuuden vuoksi soittamaan gramexvapaata musiikkia. (Ari Ojala, henkilökohtainen tiedonanto, ) Toinen kilpailuvaltti on Radio Helsingin nettiradio. Se mahdollistaa ulkosuomalaisten pääsyn taajuuksille. Tämä on erityisen tärkeää, sillä näin Yö Helsingissä -lähetys voi palvella myös niitä suomalaisia, jotka elävät eri aikavyöhykkeellä ja joille meidän yö on oikeasti päivä. Suomalaiset nettiradiot ovat tulleet hyvin harvinaiseksi Yleisradion suljettua internet-jakelunsa. Näin ollen uskon yhä useamman ulkosuomalaisen löytävän Radio Helsingin, erityisesti öisin. Yksi suurimmista haasteista lähetysten tekemisessä on kuitenkin saada se ihmisten tietoisuuteen. Yöllä potentiaalinen kuuntelijakunta on varsin hajanainen ja monilla yötyöläisillä on radio töissä luultavasti aina samalla kanavalla. Kuinka sitten saada heidät halutulle taajuudelle? Jos kyseessä olisi jatkuva uusi ohjelma, olisi mainostus totta kai isommalla koneistolla käynnissä. Kahden viikon lähetystä voi kyllä markkinoida, mutta heikommin. Lähetimme pilotistamme tiedotteet muutamiin sanomalehtiin (Nyt-liite, Helsingin Uutiset, Metro, Uutislehti 100), joita julkaistaan pääkaupunkiseudulla ja joissa julkaistaan myös radio-ohjelmien lähetystiedot. Sen lisäksi lähetystä mainostettiin Radio Helsingin nettisivuilla ja päivisin eetterissä. 4 LÄHETYS 4.1 Ensimmäinen viikko Ensimmäisen yön lähetys oli fyysisesti hieman raskas, koska oman unirytmin kääntäminen oli aluksi vaikeaa. Lähetyksen mainostaminen ei ollut onnistunut toivomuksiemme mukaan, tiedotetta ei julkaistu missään muualla kuin radion

17 17 nettisivuilla. Kuuntelijoita netissä oli yöllä parhaimmillaan 59, muista kuuntelijamääristä tiedetään vasta, kun kuuntelijatutkimuksen tulevat kahden kuukauden päästä. Teematunnilla käsiteltiin bändejä, jotka ovat kuolleet keulahahmonsa myötä, sekä artisteja, jotka ovat siirtyneet yläkerran orkesteriin. Yön suorassa puhelinraportissa soitettiin numerotiedusteluun. Palautetta lähetyksestä ei tullut, joten ajattelimme itse aloittaa keskustelun ohjelmastamme keskustelupalstalla, jos se innoittaisi muitakin keskustelemaan aiheesta. Yön kilpailuun tuli vain yksi vastaus, ja päätimme alkaa mainostaa kilpailua lähetyksen aikana entistä enemmän. Ensimmäistä lähetystä edeltävänä iltana päätimme että se joka on juontovuorossa, tekee itse uutiset ja suoran puhelinraportin, näin kokonaisuus pysyy tiiviimpänä. Olimme sopineet etukäteen toimitussihteerin kanssa, että saamme käyttöömme juttuja, joita aiotaan samana päivänä ajaa ulos. Edellisenä päivänä ei kuitenkaan oltu tehty juttua, joten Aamun hetkessä kerroimme itse kyseisen päivän tapahtumista. Jätimme jutun puuttumisesta viestiä päivätyöntekijöille. Toinen lähetys keräsi kuuntelijoita netissä 64. Netin yökuuntelijamäärät ovat ylittäneet odotuksemme, sillä aamuohjelmalla oli kuuntelijoita netissä kello 8 samana päivänä 124 eli puolet enemmän kuin meillä. Aamuohjelma on yksi Radion Helsingin kuunnelluimmista ohjelmista, joten puolet siitä kuuntelijamäärästä on iso määrä. Teematunnilla kuunneltiin diskomusiikkia Lähi-idästä ja puhelinraportissa soitettiin rekkakuskille. Mainostimme kilpailua useammin, 4 5 kertaa tunnin aikana, mutta emme saaneet yhtään vastausta eikä ohjelmasta tullut yhtäkään palautetta. Aamun hetkessä oli juttu seuraavana päivänä Juhlaviikoilla esiintyvästä artistista. Kolmannessa lähetyksessä teematunnilla oli studiovieras. Vieras esitteli pohjoispohjalaista powerpoppia lähetyksen ensimmäisen tunnin ajan. Ilmeisesti se herätti mielenkiitoa, nimittäin nettikuulijaluvut pysyivät edelleen nousussa. Tänä yönä kuuntelijoita oli 74. Siitä huolimatta tänäkään yönä kukaan ei osallistunut kilpailuun eikä kukaan lähettänyt palautetta. Tästä huolestuneena aloitimme itse radion keskustelupalstalla keskustelun yölähetysten tarpeellisuudesta sekä pyysimme ihmisiä lähettämään palautetta. Puhelinraportissa soitimme leipurille. Aamun hetkeä varten ei oltu jätetty ajettavaa juttua, jätimme päivätoimittajille asiasta jo toisen huomautuksen.

18 18 Neljäs lähetys sai viikon parhaat kuuntelijaluvut netissä, 79 kuuntelijaa. Teematunnilla kuunneltiin rakkauslauluja, puhelinraportissa soitettiin Taiteiden yön innoittamana poliisille, koska aiemmin illalla oli uutisoitu mielenosoituksesta sekä järjestyshäiriöistä, mutta poliisi oli liian kiireinen kommentoimaan asiaa vielä illalla. Yön kilpailuun osallistui yksi henkilö. Edellisenä yönä laitoimme nettiin keskustelupalstalle pyynnön, että ihmiset kommentoisivat, mitä mieltä ovat siitä, että öisin tulee suoraa lähetystä sekä mitä mieltä he ovat olleet ohjelmastamme. Houkuttimena lupasimme arpoa vastanneiden kesken radio-aiheisia palkintoja. Palautetta ei tullut vieläkään, mutta uskoimme pyynnön auttavan saamaan edes jotain palautetta. Kommunikointi päivätoimittajien kanssa sähköpostilla tuntui turhauttavalta, sillä taaskaan meille ei oltu jätetty ajettavaa juttua. Päätimme selvittää asiaa viikonlopun aikana. 4.2 Toinen viikko Vaihdoimme juontovuoroja tällä viikolla siten, että Petri teki ensimmäiset kolme tuntia ja minä kaksi viimeistä tuntia. Ensimmäisen yön kuuntelijaluku oli taantunut takaisin netissä lukuun 59, mikä oli pieni takaisku. Olimme toivoneet, että tällä viikolla pysyisimme yli 70:ssä. Kilpailuun tuli kuitenkin ennätykselliset kolme vastausta, saimme myös kaksi palautetta. Molemmat oli tosin kirjoitettu palkinnon tavoittelu mielessä. Teematunnilla käytiin läpi 1990-luvun grunge-aaltoa, suora puhelinyhteys otettiin Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kun viikko sitten oli vielä vaikeuksia unirytmin kanssa, enää ei ollut sitä ongelmaa, päivärytmi oli kääntynyt päinvastaiseksi. Juttujen puuttuminen Aamun hetkestä oli edelleen ongelma. Jutuista vastaava toimitussihteeri oli jäänyt sairaslomalle. Juttuja tekevillä harjoittelijoilla oli tieto siitä, että haluaisimme ajaa heidän tekemiään juttuja myös öisin, mutta niitä ei löytynyt mistään. Viikko käynnistyi selkeästi samalla tavalla kuin edellinenkin. Toisena yönä kuuntelijaluku oli parhaimmillaan netissä 62. Teematunti käsitteli tänä yönä 80-luvun hevi-hittejä, puhelinraportissa soitettiin Ilmatieteen laitokselle. Yön kilpailu ja palautteen antaminen ei innostanut tänä yönä ketään. Syy siihen, että kilpailuun ei tullut vastauksia oli todennäköisesti kilpailukysymyksestä, koska kuuntelijoita tänä yönä kuitenkin oli. Palautteen vähyys hämmästytti edelleen, kuuntelijat puivat yleensä kaikki muutokset ohjelmakartassa radion keskustelupalstalla. Tuntui siltä, ettei kukaan olisi edes

19 19 huomannut, että öissä oli tapahtunut suuri muutos. Tosin ne ohjelmat, jotka saavat palautetta ovat herättäneet kuulijoissa todella voimakkaita reaktioita, niitä joko ylistetään tai haukutaan. Ohjelma, joka ei herätä vahvoja tunteita, ei saa palautetta. Tämä voi olla sekä huono että hyvä asia. Juttujen puuttumiseen ei ollut tullut muutosta, kävimme kaikki tietokoneet läpi niitä etsien, mutta tuloksetta. Olisimme mielellämme tehneet itse juttumme, mutta päivärytmin oltua päinvastainen kuin valtaosalla ihmisistä, haastattelujen tekeminen oli käytännössä mahdotonta. Myös kommunikointi juttujen tekijöiden kanssa olisi pitänyt tehdä päivittäin kasvotusten, mutta sekin oli unirytmin takia vaikeaa. Toiseksi viimeinen lähetys sai hyvät nettikuuntelijaluvut, 74. Radio juhli samana päivänä myös 5-vuotissyntymäpäiviään, joten tunnelma oli korkealla. Teematunti täyttyi ällöhituri-balladeista, suorassa puhelinraportissa soitettiin Marian sairaalan päivystykseen. Kilpailuun tuli jälleen kaksi vastausta, mutta ei yhtään palautetta. Olimme keksineet itse kilpailuvastauksia, ikään kuin houkuttimena muille kuulijoille osallistumaan, mutta siitä ei ollut apua. Tähän mennessä kilpailuissa oli ollut palkintona elokuvalippuja ja Radio Helsinki -kasseja, osallistua oli voinut tekstiviestillä tai sähköpostilla ja kilpailukysymyksetkin olivat olleet mielestäni kelvollisia, joten vastauksien vähyys kummastutti todella. Aamun hetkessä ei ollut juttua tänäkään yönä, joten tulevan päivän tapahtumat luettiin itse, kuten muinakin öinä. Viimeinen lähetys keräsi 72 kuuntelijaa netissä. Loppujen lopuksi olimme hyvin tyytyväisiä saamiimme kuulijalukuihin. Kilpailu ja palautteenanto jäi tosin myös viimeisen yön osalta tuloksettomaksi. Viimeisen lähetyksen kunniaksi kysyimme kilpailussa parasta yöbiisiä ja lupasimme myös soittaa niitä lähetyksessä. Uskoimme, että viimeistään tämä olisi saanut ihmiset lähettämään toiveitaan, mutta ei. Teematunnilla soitettiin tiukkaa heviä, puhelinraportissa soitettiin Helsingin rautatieaseman valvomoon. Viimeisessä lähetyksessä oli osittain helpotuksen tuntua, koska urakka oli ohitse, mutta samalla myös jäi tunne, että olisimme voineet tehdä joitain asioita paremmin. Päällimmäisenä ongelmista mieleen jäi tiedotuksen puutteellisuus ja se, että hyvät kuuntelijaluvut olisivat voineet olla vielä paremmat. Eniten harmitti kuitenkin se, että juttuja saimme ajettavaksi kahden viikon aikana yhden. Sairaslomalta palannut toimitussihteeri otti asiasta vastuun.

20 20 5 KUUNTELIJALUVUT JA PALAUTE 5.1 Kuuntelijaluvut Kansallinen Radiotutkimus mittaa radioiden kuuntelijalukuja kahden kuukauden välein. Radion kuuntelua mitataan päiväkirjamenetelmällä. Tutkimushenkilöt kirjaavat radionkuuntelunsa vetämällä viivan oikean kellonajan ja kanavan kohdalle. Vuoden aikana kerätään kuuntelutieto yli päiväkirjasta. (Finnpanel b, 2005.) Lukuja mittaava asteikko ilmoittaa kuuntelijat tuhansissa, eli ensimmäinen merkintä tulee tuhannesta kuuntelijasta, muuten kuuntelijamäärää ei noteerata. Radio Helsingillä on parhaimpina päivinä kuuntelijoita noin Öisin Radio Helsingin kuuntelijaluvut harvoin ylittävät tuhannen kuuntelijan rimaa, mutta kesällä muutamina öinä viikossa näin kävi. Touko- kesäkuussa tehdyssä kuuntelijatutkimuksessa kävi ilmi, että tietyn ajanjakson aikana Radio Helsingillä oli viikon aikana kuulijoita öisin (Ourila a, 2005.) Koska tutkimukset julkistetaan vasta reilun kuukauden päästä tutkittavasta ajanjaksosta, ainoa päivittäinen vertailukohteemme oli internetin kuulijaluvut, jotka päivittyvät reaaliajassa. Tosin nettikuuntelijaluvuista ei ole vastaava tilastoa, jotta vertailua voitaisiin tehdä pidemmällä aikavälillä. Nettiradion kautta tavoitteemme oli kerätä noin 50 kuuntelijaa yössä. Kuuntelijoita oli kahden viikon aikana keskimäärin 69 per yö. Nettiradion kuuntelijaluvut nousivat normaalista kuuntelusta lähes 40%. Varsinainen tavoitteemme oli saada kuuntelijaa viikossa. Epäonnistuimme tavoitteessamme kuitenkin täysin. Yöradiomme ajanjakson aikana Radio Helsingillä ei ollut yhtään merkintää öisestä kuuntelusta, eli kuuntelijoiden lukumäärä oli ollut joka yö alle tuhat (Ourila b, 2005). Päiväsaikaan analogisia kuuntelijoita on kymmenen kertaa enemmän kuin netin kautta kuuntelevia ja jos oletetaan saman suhteen pätevän yöllä, silloin arvioitu kuuntelijamäärämme on ollut kuuntelijaa yössä. Luku ei jää paljoa alle tuhannen, mutta ei kuitenkaan näy yksittäisen yön kuuntelijaluku mittauksissa. Nettikuunteluun olimme tyytyväisiä, mutta kokonaisuudessaan kuuntelijaluvut olivat suuri pettymys.

21 Palaute Kävi ilmi, että Radio Helsingin aktiiviset palautteen antajat eivät ole samoja henkilöitä, jotka kuuntelevat kanavaa öisin. Näin ollen ennakkoarviomme palautteen määrästä olivat virheellisiä. Harkitsimme alussa, että olisimme koonneet testiryhmän ennen lähetyksien alkua. Testiryhmä olisi kuunnellut lähetyksiä ja antanut niistä palautetta tekemämme kaavakkeen mukaan. Kaavakkeesta luovuttiin, koska emme uskoneet saavamme tarpeeksi isoa ryhmää ja odotimme että vapaamuotoinen palaute olisi rakentavampaa. Olimme kuitenkin väärässä. Palautteen määrä jäi olemattomaksi. Saimme kaksi palautetta joiden sisältö oli kivaa että tulee öisin suoraa ohjelmaa. Toisaalta yksi suurin haasteistamme oli kilpailla kanavalta normaalisti öisin tulevien uusintojen kanssa, odotimme että niiden poisjääminen herättäisi paljon negatiivista palautetta. Näin arvioi myös Radio Helsingin ohjelmapäällikkö Axa Sorjanen (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ). Mutta näin ei onneksi tapahtunut, uusintojen poisjäämisestä ei tullut yhtäkään palautetta. Yöradiosta saimme suullisesti hyvää palautetta muilta kanavan työntekijöiltä. He kokivat, että suoran lähetyksen tarjoaminen ympäri vuorokauden oli kilpailuvaltti. Palautteen saaminen itse kuuntelijoilta olisi toki ollut ehdottoman tärkeää arvioinnin takia. Se, että yöradiomme oli vain kahden viikon pituinen testi, saattoi myös osaltaan vaikuttaa siihen, ettei palautetta tullut. Jos ohjelma ei ole jatkuva, ei ehkä koeta tarpeelliseksi antaa palautetta, joka voisi muokata ohjelmaa. Ohjelmahan ei tule kehittymään, koska se ei tule jatkumaan. Palautteen kautta ohjelman arvioiminen olisi ollut huomattavasti helpompaa, mutta ymmärrän myös ettei kahden viikon kokeilu innosta kuuntelijoita antamaan palautetta, toisin kuten uusi, jatkuva ohjelma todennäköisesti innostaisi. Kuuntelijaluvut ovat kaupallisessa radiossa loppujen lopuksi kuitenkin se asia, joka määrittelee ohjelman arvioinnin, se joko menestyy tai ei.

22 Taloudellinen kannattavuus Paikallisradiotoimittajan vähimmäispalkka on euroa kuukaudessa (Suomen Journalistiliitto, 2005). Valtakunnallisen radiokanavan toimittajan palkka on suurempi. Yöradion ylläpitämiseen tarvitaan vähintään kaksi täyspäiväistä toimittajaa, eli kulujen kattamiseen tarvitaan myös kuuntelijoita. Radio Helsingin ohjelmapäällikön Axa Sorjasen mukaan ohjelma voisi olla kaupallisesti kannattava pääkaupunkiseudulla, jos sillä olisi 5000 kuuntelijaa kuuntelijaa on Sorjasen mukaan minimiraja, että yksittäisellä hetkellä tulot voisi peittää kulut. (Axa Sorjanen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Kaupalliselle radiolle kuuntelijalukujen lisäksi ehdottoman tärkeää on mainosten myynti. Radio Helsingin myyntipäällikkö Riitta Haarakoski arvioi, että päiväkuunteluun verrattuna yökuuntelu on intensiivisempää ja jollain tapaa myös intiimimpää, koska kuuntelupaikka on todennäköisesti koti tai auto, eikä muita häiriötekijöitä ole yhtä paljon kuin päivällä. Myös mainoskatkot hyötyvät tästä, sillä kuulija on keskittynyt radiosta tulevaan ohjelmaan ja näin ollen myös mainokset jäävät paremmin mieleen. Niiden painoarvo myös nousee kun ne ovat "ystävän" kertomia, jollaisena radio usein yöllä koetaan. Vaikka mainoksia kuunnellaan öisin paremmin, on yölähetyksiin mainosten myyminen kuitenkin Haarakosken mukaan vaikeampaa kuin päivälähetyksiin, koska kuulijamäärät ovat öisin huomattavasti pienempiä. (Riitta Haarakoski, henkilökohtainen tiedonanto, ) Radiomainonnan myynti perustuu suurelti tavoitettujen kontaktien määrään. Yölähetyksiin mainoksia myytäessä pitää painottaa kohderyhmää ja kuunteluympäristöä. Kuuntelun kestoajat määrittävät mainokselle tarvittavat toistokerrat. Päivällä radion kuuntelu on katkonaisempaa ja häiriötekijöitä on enemmän. Päivällä mainos tarvitsee myös enemmän toistoja jäädäkseen kuulijan mieleen. (Riitta Haarakoski, henkilökohtainen tiedonanto, )

23 23 6 YÖRADIOIDEN TULEVAISUUS 6.1 Pilotin onnistuminen ja vaikutukset Ohjelmatuotannon onnistumista voidaan mitata ja tarkastella monista eri lähtökohdista. Näkökulmaksi voidaan valita tarpeen mukaan esimerkiksi tuotannon onnistuminen kuuntelijoiden, henkilöstön toimien, tuotteeseen liittyvien teknisten seikkojen, teknisten tai immateriaalisten investointien tehokkuuden tai vaikkapa toiminnan yleisen taloudellisuuden, tuotantotalouden tms. sellaisen kannalta katsoen. (Nukuri & Ruohomaa, 1997, 156.) Yöradiopilotti epäonnistui monella tavalla. Ennakkoon koin hyvin tärkeäksi sen, että ihmiset ovat ylipäätään tietoisia siitä, että teemme suoria lähetyksiä öisin Helsingin Juhlaviikkojen ajan. Tämä viesti tuskin kuitenkaan tavoitti ketään muita kuin vakiokuuntelijoitamme, sillä tiedotettamme ei julkaistu missään. Lähetyksemme ainoa mainostus tapahtui siis eetterissä. Ehkä myös juuri tästä syystä kuuntelijaluvut jäivät paljon tavoitteen alle. Toinen tärkeä tavoitteeni oli herättää yleisesti keskustelua yöllisten suorien lähetysten tarpeellisuudesta. Julkista keskustelua ei syntynyt, mutta koko projektin aikana olen käynyt paljon keskusteluja radioalan ammattilaisten kanssa asiasta. Lähes jokaisessa keskustelussa koettiin suorat lähetykset tarpeelliseksi, mutta todettiin myös, että niiden tekemiseen ei ole rahaa. Yleisradio tarjoaa suoraa lähetystä öisin rahallisista vaikeuksistaan huolimatta, mutta kaupalliset radiot, joista valtaosa pyörii tappiollisena, eivät koe yökuuntelijoita tarvittavan suurena yleisönä. Tiedostin asian jo ennen projektiin ryhtymistä, mutta halusin kuitenkin osoittaa kuinka paljon öisin radiota kuunnellaan, ja että näistä ihmisistä voitaisiin kilpailla. Kaikista suurin takaisku kuitenkin oli se, että kuuntelijat eivät reagoineet suoriin yölähetyksiin. Toisaalta on myös hienoa, että lähetyksiä ei tyrmätty, mutta tavoitteenani oli osoittaa, että öisin on paljon kuuntelijoita. Koska nämä kuuntelijat eivät kuitenkaan reagoineet suoriin lähetyksiin, joku voisi ajatella, että ehkä heille ei ole väliä, tuleeko radiosta öisin suoraa ohjelmaa. Pilotin jälkeenkin haluan kuitenkin edelleen uskoa, että

24 24 kuuntelijalle on merkitystä tuleeko radiosta suoraa lähetystä vai ei. Muutenhan radiossa päivisinkin tehtävä työ menettäisi merkityksensä. 6.2 Ohjelmapäälliköt kertovat Lähetin sähköpostikyselyn kaikille pääkaupunkiseudun radiokanaville (12 kpl), joilla tulee öisin lähetystä. Kyselyssä kysyin, miten kanavilla yölähetykset ovat muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana ja millaisena he näkevät radioiden yölähetysten tulevaisuuden oman kanavansa kohdalla sekä yleisesti radiokentässä (Kysely, 2005, ks. liite 2). Kyselyyn vastasi kahdeksan kanavan ohjelmapäälliköt. Kävi ilmi, ettei yksikään kanava ole juurikaan muokannut yölähetyksiä viimeisen viiden vuoden aikana, poikkeuksena taas Yleisradio. Radio Nova oli ainoa kaupallinen kanava, jossa sanottiin jonkinlaista muutosta tapahtuneen. Tämä muutos oli tosin se, että musiikkia soitetaan suuremmalla variaatiolla minkä katsottiin monipuolistavan tarjontaa (Hermanni Seppälä, henkilökohtainen tiedonanto, ). Yleisradiossakin muutokset yölähetyksissä ovat olleet melko vähäisiä. Musiikinhallinnassa on lisätty entisestään tietokoneavusteisuutta, juontajan omat kappalevalinnat on jätetty pois tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Ylen radiostrategiapäivityksessä tammikuussa 2003 musiikkitarjontaa myös nuorennettiin lievästi, kun lähetystä ryhdyttiin lainaamaan YleX:ssä ja YleQ:ssa. Yöradion päättymisaika siirtyi 0430:stä 0400:aan ja vastaavasti Ylen aamun aloitusaika 0430:stä 0400:aan. Ylen aamun päättymisajaksi taas tuli 0630 entisen 0600:n sijasta. Koska varhaisen aamun herääjät vaihtuvat (ja lisääntyvät) nopeasti, lisättiin klo 0530:een Uutiset ja sää - lähetys. Yön puhesisältöä on hivenen lisätty, viimeksi vuoden 2005 alusta. (Heikki Vuohelainen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Yölähetysten tulevaisuus nähtiin toistaiseksi samanlaisena kuin nykytilanne. Kilpailu tai oikeanlainen radiopersoona voisi muuttaa tilannetta. Ohjelmapäälliköt kokivat etteivät satsaukset kannata, koska kuulijoita on öisin niin vähän. Iskelmäradiossa tulevaisuus nähtiin kilpailun sanelemana. Asia, joka voisi vaikuttaa yöhön tulevaisuudessa on kilpailu, mutta ainakaan toistaiseksi sellaista ei nähty näköpiirissä (Ari Ojala, 2005, henkilökohtainen tiedonanto, ).

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009 Radiovuosi 29 -tilaisuus 29..29 Ohjelma 8.3 Aamukahvi 9. Tilaisuuden avaus - KRT-ohjausryhmän PJ Heikki Peltonen 9. Radion kuuntelu Suomessa vuonna 28 - Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel Oy - Asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 1 Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus KRT-ohjausryhmän PJ, toimitusjohtaja Petri Manninen, Radio Nova 9.10 Radion hyvä vuosi 2009 Toimitusjohtaja Lena Sandell,

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Radiovuositilaisuus 30.1.2014

Radiovuositilaisuus 30.1.2014 Radiovuositilaisuus 30.1.2014 Tilaisuuden avaus Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2013 Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel

Lisätiedot

Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä

Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä Radiovuositilaisuus 26.1.2012 Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä Radiovuosi 2012 Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna

Lisätiedot

Radiovuositilaisuus 28.1.2015

Radiovuositilaisuus 28.1.2015 Radiovuositilaisuus 28.1.2015 Tervetuloa! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2014 Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel

Lisätiedot

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI RADIOSTAR.FI Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI " MIKÄ ON RADIO STAR? Radio Star on uusi ja raikas, tekijöidensä näköinen nettiradio, jossa musiikista päättävät kuuntelijat, ohjelmatuottajat, toimittajat,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 1 Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 Teosto tuntee taustamusiikin 25 000 taustamusiikkiasiakasta 2000 puhelinhaastattelua taustamusiikkia käyttäville yrityksille 2 1700 webkyselyvastaajaa

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Mikä on Elävä arkisto?

Mikä on Elävä arkisto? Mikä on Elävä arkisto? 1 YLEn Elävä arkisto Kaikki hankkeet, joilla tähdätään tekijänoikeusviidakon yksinkertaistamiseen, ovat tervetulleita Suunta, jolla sopimista helpotetaan, on oikea Sopimuslisenssin

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

RADIOVUOSITILAISUUS. #Radiovuosi2016. TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia

RADIOVUOSITILAISUUS. #Radiovuosi2016. TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia RADIOVUOSITILAISUUS 2016 TERVETULOA ALKUSANAT Marja Keskitalo, Yleisradio Stefan Möller, RadioMedia RADION KUUNTELU SUOMESSA 2015 Lena Sandell, Finnpanel CATHEDRAL THINKING. WHAT HAPPENS AFTER WHAT COMES

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

RADIO HELSINKI? MIKÄ ON

RADIO HELSINKI? MIKÄ ON MEDIAESITTELY MIKÄ ON RADIO HELSINKI? Radio Helsinki on kaupungin ääni. Maamme ainoa formaattivapaa musiikkiradio, jossa musiikista päättävät asiantuntevat toimittajat, juontajat ja DJ:t. Ei soittolistoja!

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

FINEST MARKETING MEDIAKORTTI ENSIMMÄINEN VIRONKIELINEN RADIOKANAVA SUOMESSA

FINEST MARKETING MEDIAKORTTI ENSIMMÄINEN VIRONKIELINEN RADIOKANAVA SUOMESSA FINEST MARKETING MEDIAKORTTI ENSIMMÄINEN VIRONKIELINEN RADIOKANAVA SUOMESSA TAAJUUS Finest Plus FM Helsinki, Vantaa, Espoo 102,0 MHz Finest FM Porvoo (Itä Uusimaa) 104,8 MHz Olemme lojaalista kuuntelijaryhmää

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään TNS Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään Radiomedia, Radiomainonnan Huomioarvotutkimus Viikko 6 / Helmikuu 2010 Tämän tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Diakin viestinnän koulutusohjelma. Journalismi. Sanna Linjos AIDOSTI PAIKALLINEN. Radio Auran Aaltojen kuuntelijatutkimus

Opinnäytetyö (AMK) Diakin viestinnän koulutusohjelma. Journalismi. Sanna Linjos AIDOSTI PAIKALLINEN. Radio Auran Aaltojen kuuntelijatutkimus Opinnäytetyö (AMK) Diakin viestinnän koulutusohjelma Journalismi 2014 Sanna Linjos AIDOSTI PAIKALLINEN Radio Auran Aaltojen kuuntelijatutkimus 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana?

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana? LIITE 1 1(8) FIRST WEEK FESTIVAL PALAUTEKYSELY VAMOK järjesti lukuvuoden alussa First Week Festivalin, joka piti sisällään 5 erilaista tapahtumaa. Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa opiskelijoiden

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 EXPO 2010 - SUURMENESTYS Kävijöitä virpoi yhteensä lähes 67 000. Aiemmat ennätykset rikottiin + 35 %! Ei huono, kun posse oli enimmäkseen tyytyväinenkin.

Lisätiedot

Esomar Congress, Istanbul 2013 Big Screen: But Who s watching? Yhteenvedon laati Lena Sandell, Finnpanel

Esomar Congress, Istanbul 2013 Big Screen: But Who s watching? Yhteenvedon laati Lena Sandell, Finnpanel Esomar Congress, Istanbul 2013 Big Screen: But Who s watching? Yhteenvedon laati Lena Sandell, Finnpanel 1 A cross media neuroscience study from China Onko netti-tv:n mainonta yhtä tehokasta kuin broadcast

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Kerro kokemuksia ja mielipiteitä Lahjan Päivästä. Tänä vuonna kampanjaa vietetään uudella konseptilla ja senkin vuoksi on tärkeää kuulla sinun mielipiteesi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

K u a pal a linen e ra r d a io o 25 2 5 vuot o t t a t imi m tu t s u j s oht h a t ja S te t f e a f n n Mö M ller

K u a pal a linen e ra r d a io o 25 2 5 vuot o t t a t imi m tu t s u j s oht h a t ja S te t f e a f n n Mö M ller Kaupallinen radio 25 vuotta toimitusjohtaja Stefan Möller 1 KILPAILU Montako kaupallista radioasemaa jotka aloittivat vuonna 1985 ovat edelleen toiminnassa? -omalla alkuperäisellä nimellä -ei katkoja toiminnassa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta?

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 40 35 Takaisin yhteenvetoon Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 37% 30 25 23% % 20 15 10 10% 10% 13% 5 3% 3% 0 esitteestä mainoksesta tiedotustilaisuudesta uutisesta sosiaalisen median kautta suoran yhteydenoton

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

MIE KUUNTELISIN MIELUITEN VAAN MUSIIKKIA Eteläkarjalaisten lasten radion kuuntelu

MIE KUUNTELISIN MIELUITEN VAAN MUSIIKKIA Eteläkarjalaisten lasten radion kuuntelu MIE KUUNTELISIN MIELUITEN VAAN MUSIIKKIA Eteläkarjalaisten lasten radion kuuntelu Tarja Nyyssönen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi

Lisätiedot

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Rockkonttori.net Rockkonttori.net Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Jyväskyläläinen Sampo-Ilmari Tuhkalehto on bändinsä kanssa mukana syksyllä käynnistyvällä Music Against Drugs

Lisätiedot

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa.

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot