Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200"

Transkriptio

1

2 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin Kotisivu internetissä: Kotisivu: Yhteystiedot maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä Julkaisu B 148 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Painos: 500 kpl Taitto: Juuso Huhtala Painopaikka: Kirjapaino Oma Oy 2

3 Sisällys 1 JOHDANTO KESKI-SUOMEN FYYSINEN PERUSRAKENNE JA YMPÄRISTÖ Keski-Suomi hallinnollisena ja fyysisenä alueena Liikenneverkko ja liikenteen tulevaisuuden näkymät Teknisen huollon ja luonnonvarojen nykytila Keski-Suomen luonnonympäristö ja suojelu Kulttuuriympäristöt maakunnallisena voimavarana VÄESTÖMUUTOKSET JA MAAKUNNALLINEN ENNUSTE Väestökehitys koko maassa ja Keski-Suomessa Väestöennusteet seuraaville vuosikymmenille TALOUSKEHITYS, TUOTANTO JA YRITYSTOIMINTA Viime vuosien talouskehitys ja maakunnallinen tuotanto Yritystoiminnan kehitys ja Keski-Suomen kivijalat TYÖPAIKKOJEN JA TYÖMARKKINOIDEN MUUTOKSET MAAKUNNASSA Keski-Suomen työpaikkojen ja toimialojen kehitys Työllisyyden ja työttömyyden maakunnalliset haasteet KOULUTUS, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Kouluttautuminen ja alueellinen sijoittuminen Keski-Suomen asema T&K-toiminnassa LOPUKSI...56 LÄHTEET...58 LIITTEET

4 1. JOHDANTO Keski-Suomen maakuntasuunnitelman vision mukaan Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Visio viestii aktiivisesta eteenpäin suunnatusta toiminnasta. Millainen on Keski-Suomi tänään? Miten maakunta on kehittynyt keskeisten tunnuslukujen valossa? Millainen on maakunnan fyysinen perusrakenne? Poikkeaako Keski-Suomi jollain tavalla muista maakunnista? Miten seutukunnat eroavat kehityslinjoissaan Keski-Suomessa? Tässä julkaisussa pohditaan Keski-Suomen tilaa ja maakunnallista asemaa ja ennakoidaan tulevaisuutta toteutuneen kehityksen perusteella. Tarkastelu perustuu varsinkin keskeisten aluekehitysindikaattorien osalta vertailuasetelmaan, jossa Keski-Suomen kehitystä peilataan muihin maakuntiin ja samalla tarkastellaan seutujen kehitystä Keski-Suomessa. Lähtökohtana on ollut luoda tuoreeseen tietoon perustuva arvio Keski-Suomen nykytilasta ennen kaikkea maakunnallisella tasolla. Aineistona katsauksessa on käytetty Tilastokeskuksen numeroaineistoja ja aikasarjoja (mm. StatFin, Altika, Maaseutuindikaattorit, Seutunet). Kantavana ajatuksena on keskittyä ilmiöihin, joihin maakunnallisella yhteistyöllä ja päätöksenteolla voidaan vaikuttaa. Katsauksen työstämisvaiheessa on joutunut jatkuvasti tekemään valintoja ja jättämään useita aihealueita ja muuttujakokonaisuuksia ulkopuolelle. Tarkastelussa ei syvennytä Keski-Suomen tulevaisuuden visioihin, skenaarioihin, kehittämistavoitteisiin tai konkreettisiin toimenpiteisiin. Maakunnallinen tahto, tavoite ja visio on kuvattu perusteellisesti Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelmaa täydentävät ja toteuttavat Keski-Suomen maakuntakaava (fyysinen aluesuunnittelu) ja Keski-Suomen maakuntaohjelma (alueellinen kehittämispolitiikka). Keski-Suomen ohjelmatyötä konkretisoidaan Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ja Keski-Suomen maakunnan yhteistyöasiakirjassa. Maakunnan kärkihankkeet luetteloidaan Keski-Suomen kärkihankkeet julkaisussa. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma valmistui vuonna 2002 ja sen päivitysversio on hyväksytty maakuntahallituksessa marraskuussa Keski-Suomen ensimmäistä maakuntakaavaa on valmisteltu aktiivisesti vuodesta 2003; maakuntakaavaesitys on tarkoitus toimittaa Ympäristöministeriön käsittelyyn syksyllä Maakuntaohjelmakaudesta on vielä vuosi jäljellä mutta Keski-Suomen liitossa on jo aloitettu uuden maakuntaohjelman valmistelutoimenpiteet syksyllä Tähän katsaukseen on kerätty osittain niitä tietoja ja tulkintoja, joita on hyödynnetty ja hyödynnetään em. valmisteluprosesseissa. Toisaalta katsaus toimii laajempana tausta-analyysinä ja Keski-Suomen nykytilakuvauksena kaikille edellä mainituille asiakokonaisuuksille. 4 Katsauksen päätavoitteena on ollut selvittää mitä maakunnassa on tapahtunut, ei niinkään se mitä ja miten pitäisi tapahtua (normatiivinen intressi) tai mitä halutaan tapahtuvan (strateginen intressi). Tarkastelussa ei ole syvennytty lyhyen aikajakson muutoksiin (esim. talouden suhdannekehitys, väestön osavuotismuutokset). Rakenteellisesti katsaus etenee siten, että jokainen teema käsitellään omana lukunaan ja paikoin kuvauksessa luodaan silmäys ilmiöiden välisiin yhteyksiin.

5 2. KESKI-SUOMEN FYYSINEN PERUSRAKENNE JA YMPÄRISTÖ 2.1. Keski-Suomi hallinnollisena ja fyysisenä alueena Keski-Suomi koostuu kuudesta seutukunnasta ja 30 kunnasta. Rajamaakuntia ovat Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Pinta-alaltaan suurimmat kunnat ovat Viitasaari, Keuruu, Pihtipudas, Jämsä ja Saarijärvi. Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus muokkaa kuntien lukumäärää. Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen ovat päättäneet yhdistyä vuoden 2007 alussa Äänekosken kaupungiksi. Pirkanmaan Längelmäen kunta lakkaa ja sen itäosat Länkipohjan taajama mukaan lukien siirtyvät osaksi Jämsän kaupunkia vuoden 2007 alussa. Historian saatossa kuntauudistukset eivät ole muuttaneet paljoakaan Keski-Suomen kuntarakennetta. Suurimmat kuntauudistukset on toteutettu 1960-luvun lopussa (Äänekosken mlk Äänekoski, Koskenpää Jämsänkoski, Pihlajavesi Keuruu) ja 1990-luvun alussa (Konginkangas Äänekoski, Säynätsalo Jyväskylä). 1 Keski-Suomen pinta-ala on km 2, josta vettä on km 2. Rantaviivaa Keski- Suomesta löytyy kilometriä ja vesistörikkaimmat kunnat sijaitsevat Päijänteen ja Keiteleen rannoilla. Yli hehtaarin kokoisia järviä on ja yli 15 metriä leveitä jokia virtaa 700 kilometriä. Pinta-alaltaan suurimmat järvet ovat Päijänne, Keitele, Konnevesi, Kivijärvi ja Suontee. Suurin osa vesistöistä kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen laskee vain pieni osa Keski-Suomen läntisistä vesistöistä. Vesistöjen runsaus heijastuu maakunnassa myös runsaana loma-asuntojen määränä. Metsää Keski-Suomessa on 1,4 miljoonaa hehtaaria (80 % maa-alasta). Puuston määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti 1960-luvun lopulta. Metsät ovat hyväpohjaisia, terveitä, hyväpuustoisia ja hyvin kasvavia. Vallitseva metsätyyppi on mustikkatyypin kankaat. Metsäalasta soita on hehtaaria; valtaosa soista on ojitettu. Yksityiset metsänomistajat omistavat merkittävän osan (67 %) Keski-Suomen metsistä. Yksityisiä metsätiloja on , mutta metsänomistajia on paljon enemmän, koska useat tilat ovat yhteisomistuksessa. Suurin metsänomistajaryhmä on eläkeläiset. Lakisääteisillä suojelualueilla on metsämaata noin hehtaaria (1,5 % metsämaan pinta-alasta). Suomessa väestön ja toimintojen painopiste on keskittynyt kaupunkiseuduille. Keski- Suomen väestökasvu keskittyy voimakkaasti Jyväskylään ja Jyvässeudulle ja tämä näkyy maakunnan keskusalueella eheyttävän täydennysrakentamisen ja urbanisoitumisen lisääntymisenä sekä taajama-alueiden kasvuna. Vuosien välillä taaja-asutuksen prosentuaalinen kasvu on ollut voimakkainta Muuramessa, Jyväskylän maalaiskunnassa, Kinnulassa sekä Jyväskylässä. Taajamoitumisen piirteenä on ollut, että taajamaväestön osuuden kasvaessa myös keskimääräinen asumisväljyys on kasvanut, jolloin taajamien maapinta-ala on lisääntynyt voimakkaasti. Useimmissa taajamissa alueellinen laajentuminen ei siis johdu ainoastaan väestökehityksestä, vaan asumisväljyyden kasvusta ja rakentamisen painottumisesta pientalovaltaiseen suuntaan. 1 Keski-Suomen toiminnallisten ja hallinnollisten aluejakojen problematiikasta mm. Vartiainen & Saarelainen

6 Suomalaiset taajamat ovat eurooppalaisiin taajamiin verrattuna väljästi rakennettuja. Kasvukeskukset levittäytyvät reunaosistaan entistä laajemmalle ja niiden piiriin liittyy kuroutumalla uusia, aiemmin erillisinä yhdyskuntina toimineita, taajamia ja kyliä. Esimerkiksi Säynätsalo on vuosien välisenä aikana tullut osaksi Jyväskylän keskustaajamaa. Samanlainen kehitys on näkyvissä akseleilla Jyväskylä - Leppävesi - Vihtavuori - Laukaa ja Jyväskylä - Muurame. Usein asutus levittäytyy melko tiiviinä myös taajama-alueiden ulkopuolelle pääasiassa tieverkkoon tukeutuen. Jyväskylän kaupunkiseudun väestönkasvusta suurin osa sijoittuu kilometrin säteelle Jyväskylästä. Taajamien laajentumisen ja hajarakentamisen seurauksena rakentamaton maa-ala vähenee ja luonnon elinympäristöt pienenevät. Myös virkistysalueisiin kohdistuu rakentamispaineita ja uusien lähivirkistysalueiden perustaminen käy entistä vaikeammaksi. Jyväskylän kaupunkiseudun sisällä on myös tapahtunut merkittäviä muutoksia. Asukkaiden, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ja palvelutoimintojen painopiste on laajentunut perinteisestä kaupungin ydinkeskustasta kaupungin reuna-alueille. 6

7 Kinnula Pihtipudas Kyyjärvi Kivijärvi Viitasaari SAARIJÄRVEN-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Karstula Kannonkoski ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA Pylkönmäki Saarijärvi Äänekoski Sumiainen Suolahti Konnevesi Multia Uurainen KEURUUN SEUTUKUNTA Keuruu Petäjävesi JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylä Laukaa Hankasalmi Jämsänkoski Muurame Toivakka Korpilahti Tavoite 1 -alue Tavoite 2 -alue JÄMSÄN SEUTUKUNTA Jämsä Luhanka Leivonmäki JOUTSAN SEUTUKUNTA Joutsa Kuhmoinen Kuva 1. Seudut, kunnat ja EU:n tavoitealueet Keski-Suomessa. 7

8 Oulu runkotie kt vt/ merkittävä parantaminen kt vt merkittävä parantaminen runkotie merkittävä parantaminen sähköistys Kuopio kt mt sähköistys Vähintään seudullinen palvelu- ja teollisuuskeskus sähköistys st sähköistys st runkotie Kaupunkikehittämisen kohdealue Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Merkittäviä ympäristön, vesistömatkailun ja virkistyksen arvoja Ylimaakunnallisesti merkittävä työ- ja asuntomarkkina-alue Logistiikan kehittäminen Ylikunnallisesti merkittävä kaupallinen keskittymä ( MRL 114 )( suunniteltu) Jätteidenkäsittelyalueet Jyväskylän seudun vaihtoehtoinen jätteidenkäsittelyalue Voimalaitos tai iso lämpökeskus Tampere Turku 4-kaist. runkotie kaksoisraide ja Jämsän oikaisu sähköistys mt 4-kaist. runkotie Mikkeli Pietari Veden ja/tai jäteveden yhteistoimintaratkaisutarve Yhteystarve Raideliikenne Moottoritie tai 4-kaistainen tie Merkittävästi parannettava vt, kt tai st Lahti Pääkaupunkiseutu Kuva 2. Keski-Suomen tavoitteellinen aluerakenne. 8

9 2.2. Liikenneverkko ja liikenteen tulevaisuuden näkymät Pitkät etäisyydet, harva asutus ja vaihtuvat vuodenajat asettavat maamme liikenneinfrastruktuurille suuria haasteita. Liikenneverkolla on tärkeä merkitys sekä alueelliselle kilpailukyvylle että alueellisen tasa-arvon toteutumiselle. Yleisten teiden liikennesuorite (milj. autokm) on noussut Suomessa vuosittain ja kasvu näkyy kaikissa tieluokissa valtateiltä yhdysteille. Liikenne keskittyy voimakkaimmin Etelä-Suomen pääteille. Uudellamaalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on lähes nelinkertainen Keski-Suomeen verrattuna. Tieliikenteen osuus kotimaan tavaraliikenteestä on 69 prosenttia ja henkilöliikenteestä 93 prosenttia. Kotimainen henkilöliikenne (mrd. henkilökm) on kasvanut yli 50 prosenttia vuodesta 1980 ja kasvu on perustunut erityisesti henkilöautoliikenteen voimakkaaseen kasvuun. Linja-autoliikenteen suunta on ollut päinvastainen. Rautatie- ja laivaliikenne ovat pysyneet stabiileina mutta lentoliikenne on kasvattanut suosiotaan. Kotimaisessa tavaraliikenteessä (mrd tonnikm) ei ole tapahtunut suuria muutoksia luvulla mutta vuosikymmenen takaisesta määrästä on selvää lisäystä. (Tiehallinto 2005a.) % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Uusimaa Turku Kaakkois- Suomi Häme Savo- Karjala Keski- Suomi Vaasa Oulu Lappi Yleisten teiden pituus Liikennesuorite Henkilövahinko-onnettomuudet Kuva 3. Yleisten teiden pituus, liikennesuorite ja henkilövahinko-onnettomuudet tiepiireittäin (%) vuonna 2004 (Tiehallinto 2005a). Tiekilometrejä ei ole lisätty Suomessa 2000-luvulla valtatie- ja kantatietasolla; yleisen tieverkon laajuutta pidetään lähes riittävänä ja sen alueellista kattavuutta hyvänä. Sen sijaan kevyen liikenteen väyliä rakennetaan koko ajan lisää ja lisäys kohdistuu kaikille tieluokille. Keski-Suomessa on toiseksi vähiten yleisiä teitä Suomen tiepiireistä. Yleisten teiden määrä on Keski-Suomessa yhteensä 5260 km, eli 6,7 % koko maan yleisten teiden määrästä. Maakunnan kautta kulkee kuitenkin useita valtakunnallisia pääväyliä, joten valtateiden osuus on maakunnassa yleisten teiden osuutta selvästi korkeampi (7,9 %). Verrattaessa henkilövahinko-onnettomuuksien määrää suhteessa liikennesuoritteeseen huomataan, että tiepiirien välillä on suurta vaihtelua. Useissa tiepiireissä onnettomuuksien suhteellinen määrä on alle liikennesuoritteen, osassa tiepiirejä päinvastoin. Keski- Suomessa henkilövahinko-onnettomuuksia sattui vuonna 2004 hieman maakunnan liikennesuoriteosuutta enemmän. Maakunnan vuoden 2004 liikenneonnettomuustilastoja 9

10 synkistää Konginkankaan suuronnettomuus, joka oli poikkeuksellisen traaginen tapaus maamme liikennehistoriassa. (Tiehallinto 2005a.) Keski-Suomi on maantieteellisen sijaintinsa puolesta liikenteen ja logistiikan maakunta. Tieliikenteen asema on Keski-Suomessa korostunut, sillä suuri osa maakunnasta on rautatiekuljetusten ulottumattomissa eikä maakunnalla ole omia satamia. Tieyhteyksistä keskeisimpiä ovat tavarakuljetusten ja henkilöliikenteen kannalta valtatiet 4 ja 9, jotka kuuluvat Suomen pääteiden runkoverkkoon ja eurooppateihin. Liikenteen kasvu keskittyy erityisesti pääteille ja seudullisesti tarkasteltuna liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Jyväskylän seudulla. Viimeisimmän tieliikenne-ennusteen mukaan (Tiehallinto 2005b) vuosittainen liikennesuorite tulee Keski-Suomessa kasvamaan vuodesta 2004 vuoteen 2030 noin 500 milj. autokilometrillä ( milj. autokm/v). Yleisten teiden liikenteen kasvukertoimeksi on määritelty koko maassa samana ajanjaksona 1,25. Keski-Suomessa liikenteen kasvukerroin on yleisten teiden osalta vastaavasti 1.30 ja valtateillä 1,38. Kasvu on maakuntien välisessä vertailussa jaetulla kuudennella ja seitsemännellä sijalla. Keski-Suomen päätieverkon laatutaso on vaihteleva. Kansallisesti merkittävimpiä liikenteellisiä pullonkauloja on valtatie 4 välillä Joutsa Kanavuori. Tiejakso on kapea, mutkainen ja vaarallinen. Yksityisliittymiä on runsaasti ja ohitusmahdollisuudet puuttuvat. Jyväskylästä pohjoiseen suuntautuvan VT 4 -osuuden keskeinen ongelma on ruuhkautuminen ja ohitusmahdollisuuksien puuttuminen sekä liittymien määrä. Valtatie 4 on maamme pääväylä Pohjois- ja Etelä-Suomen välisessä liikenteessä. Valtatien perusparantaminen asemansa mukaiseksi väyläkokonaisuudeksi on usean maakunnan yhteinen intressi. Kuljetusten ja turvallisuuden kannalta ongelmallinen on myös valtatie 9 välillä Jämsä Jyväskylä ja Kanavuori Hankasalmi. Tieosuuksille tarvitaan lisää ohitusmahdollisuuksia ja rinnakkaisjärjestelyjä. Elinkeinoelämän logistiikkaan kohdistamat vaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Kehityssuuntana kuljetuksissa on, että pitkämatkaiset tavara- ja henkilökuljetukset keskittyvät määrätyille reiteille ja kuljetuskäytäville. Tämä edellyttää tärkeimmällä ja kuormitetuimmalla tieverkolla hyvää toimintavarmuutta ja korkeaa, yhdenmukaista laatutasoa. Voimavarojen käytön optimoimiseksi ja liikennejärjestelmän toimivuuden maksimoimiseksi liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee teiden tärkeimmät osuudet maantielain tarkoittamaksi runkoverkoksi, jonka korkeatasoisuus ja yhtenäisyys turvataan ensisijaisesti. Keski-Suomen keskeiset päätiet valtatie 4 ja valtatie 9 Tampereelta Jyväskylään kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän väliraportin (2005) mukaan valtakunnallisesti merkittäviin runkoteihin. Keski-Suomessa on esitetty myös Jyväskylä Kuopio -tieosuuden sisällyttämistä runkotieverkkoon. Maakunnan keskeisten pääväylien määritteleminen runkoteiksi tulee asettamaan uusia vaatimuksia teiden lähialueen maankäytön kehittämiselle ja tieverkon järjestelyille pitkällä tähtäyksellä. Kuntakeskusten välisten seututeiden ja tärkeimpien yhdysteiden tila on viime vuosina heikentynyt ja parantamistarve on kasvanut kuntien yhteistoiminnan lisääntyessä. Valtaosa teistä on raskaita raaka-aine- ja tuotekuljetuksia välittävää alempaa tieverkkoa, jolla on vuosittain kuljetuksia haittaavia routaongelmia. 10

11 Yli Alle 1000 Kuva 4. Liikennemäärä Keski-Suomen pääteillä (ajoneuvoja/vrk). 11

12 674; 13 % 348; 7 % 855; 16 % 3355; 64 % Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Kuva 5. Keski-Suomen tiepiirin yleiset tiet (km, %) (Tiehallinto 2005a). Kaupunkimaista paikallisliikennettä ajetaan Keski-Suomessa Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seuduilla. Paras vuorotarjonta on Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa, jossa linja-autojen keskimääräinen laskennallinen vuoroväli 2 on noin minuutti. Jämsässä ja Muuramessa vuoroväli on alle 10 minuuttia. Määrällisesti maakunnan tärkein työpaikkakeskittymä on Jyväskylä ja tämä näkyy myös pendelöintitilastoissa. Eniten työmatkoja tehdään Jyväskylän ja Jyväskylän mlk:n, Jyväskylän ja Laukaan sekä Jyväskylän ja Muuramen välillä. Jyväskylässä käy töissä merkittävä määrä asukkaita myös Korpilahdelta, Petäjävedeltä, Äänekoskelta, Toivakasta, Hankasalmelta ja Keuruulta. Maakuntarajat ylittävä työmatkaliikenne suuntautuu Keski-Suomesta erityisesti Mänttään ja Vilppulaan. Pienempiä työmatkavirtoja ohjautuu myös Längelmäelle, Ähtäriin, Pieksämäelle ja Kangasniemelle. Keski-Suomea halkoo rautatieverkosto, joista Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki -rataosa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään runkorataverkkoon. Jyväskylä-Tampere -rataosalla liikkuu vuosittain miljoona matkustajaa ja 10 miljoonaa bruttotonnia. Jyväskylä-Pieksämäki rataosan liikennemäärä on puolet vähemmän. Muut Keski-Suomen radat täydentävät päärataverkkoa. Jyväskylä-Äänekoski-Haapajärvi rata on tavaraliikenteen rata ja Jyväskylä-Haapamäki Seinäjoki rataosalla on lähes pelkästään henkilöliikennettä. Jyväskylä-Tampere rataosaa on perusparannettu vuodesta 1998 lähtien mm. uusimalla rataosan päällysrakennetta ja lisäämällä turvallisuutta. Henkilöliikenteen osalta tavoitteena on matka-aikojen nopeuttaminen sekä matkustajamäärien ja junavuorotarjonnan kasvattaminen tärkeimmillä yhteysväleillä. Tavoitteena on lyhentää matka-aikaa Jyväskylästä Helsinkiin nykyisestä noin 3 tunnista noin 2,5 tuntiin. Tavaraliikenne-ennusteen mukaan raideliikenne kasvaa lähes puolella miljoonalla tonnilla (vuonna ,7 milj. tn) Jämsänjokilaakson ja Rauman välillä. Äänekos Keskimääräinen laskennallinen vuoroväli tarkoittaa, että jossakin kunnan alueella liikennöi joukkoliikennevuoro (linja-auto tai taksi). Tarkastelu ei anna kuvaa todellisista vuoroväleistä jollakin reittiosuudella.

13 ken seudun kasvu on sadan tonnin luokkaa (vuonna ,9 milj. tn). Tavaraliikenteen ratapihavision mukaan Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki rataosa on ns. rahtikäytävää. Tähän liittyy Jyväskylän seudun perussolmu-ratapiha. Jämsän ja Äänekosken seuduilla ovat pääteratapihat. Perussolmuratapihoilta toimitetaan tavaravaunujen jakelua ja keräilyä oman alueen kuormaus- ja purkupaikoille. Jämsän ja Äänekosken seutujen pääteratapihat ovat tuotantolaitosten ratapihoja, joissa junia muodostetaan ja puretaan ja niissä voidaan hoitaa myös varastointi, siirtokuormausta ja vetokaluston vaihtoa. Äänekoski- Haapajärvi rataväli on määritelty vähäliikenteiseksi rataosaksi ja Ratahallintokeskus on esittänyt tulevaisuusselvityksessään rataosan parantamista nykyisellä paikallaan. Keski-Suomen maakunnassa on neljä lentokenttää. Jyväskylän lentoasema Tikkakoskella on kansainvälinen sotilas- ja siviililiikennettä palveleva lentoasema. Lentoasemalta on yhdeksän päivittäistä vuoroa Helsinkiin ja noin matkustajaa vuosittain. Halli (Kuorevesi) on pääasiassa sotilastoimintaa ja ilmailuteollisuutta teollispalveleva lentokenttä. Kivijärven ja Viitasaaren pienkonekentät pohjoisessa Keski-Suomessa palvelevat lähinnä harrasteilmailua ja rajoitetusti kaupallista lentotoimintaa. Lentoliikenteen, sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta, ennustetaan kasvavan niin Suomessa kuin maailmalla huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Erityisesti tavaraliikenteen kasvun oletetaan olevan voimakasta mm. pikarahtikuljetusten kasvun myötä. Jyväskylän lentoaseman tavoitteena on saada lentoasema mukaan valtakunnan ydinverkkoon ja luoda kentälle kansainvälistä henkilöliikennettä ja lentorahtitoimintaa. Uusina lentoyhteyksien kehittämissuuntina on esitetty Oulua, Tukholmaa, Kööpenhaminaa ja Pohjois-Saksaa. Keitele ja Päijänne muodostavat niitä yhdistävän kanavan kanssa laajan keskisuomalaisen vesitieverkoston. Vesistön hyödyntämismahdollisuudet paranisivat, mikäli vesistöalueelta olisi elinkeinotoimintaa tukeva meriyhteys. Maakunnan vesiliikenne muodostuu puukuljetuksista, matkailuliikenteestä ja veneilystä. Liikennöintiolosuhteet ja tarvittavat satamapalvelut ovat maakunnassa melko hyvät. Pääväylästöllä on kuitenkin joitakin liikennettä rajoittavia silta- ja väyläkohteita. Valtioneuvoston tammikuussa 2004 tekemän periaatepäätöksen mukaan maakuntien liittojen tulee laatia yhdessä kuntien kanssa alueen laajakaistastrategia. Keski-Suomen laajakaistastrategiassa korostetaan käyttäjille tarpeellisten sähköisten palvelujen olemassaoloa ja niiden tasapuolista saavutettavuutta. Pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteena on luoda Keski-Suomesta eturivin toimija sähköisten palvelujen ja yhdentyvien viestintäverkkojen hyödyntäjä vuoden 2010 loppuun mennessä. Runkoyhteydet on toteutettu koko maakunnan alueella pääosin valokuidulla. Runkoverkot kattavat kaikki keskeiset taajamat ja asutusalueet. Runkoverkot kulkevat pääasiassa valta-, kanta- ja seututeiden varsilla, joten näillä alueilla sijaitsevat haja-asutusalueet ovat myös lähellä runkoverkkoa. Nopeat ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat avainkysymyksiä koko maakunnan yritystoiminnalle, yritysten sijoittumiselle ja verkottumiselle sekä asumiseen liittyville palveluille. Liikenteen perusverkot ovat valtion kustannusvastuulla ja kehittämisnäkymät ovat valtakunnallisesti huonot. Keski-Suomen perusteollisuuden kilpailukyvylle on välttämätöntä liikenneverkon toimivuus. Tuotannon tietovaltaistuminen ei realisoidu kaikilla 13

14 tuotannon aloilla fyysisen liikkumisen vähentymisenä vaan tuotannon lisääntyminen lisää myös kuljetustarpeita. Alueen kilpailukyvyn kannalta korostuvat valtakunnalliset yhteydet pääkaupunkiseudulle, satamiin ja suurimpiin keskuksiin sekä hyvät kansalliset ja kansainväliset lentoyhteydet. Liikenneyhteydet ja logistiset järjestelmät ovat Keski- Suomen vetovoimaisuuden kriittisiä menestystekijöitä. Julkisten tukijärjestelmien on otettava huomioon myös alemmalla tieverkolla tapahtuvat muutokset. Maakunnan tavoitteena on nostaa alemman tiestön tasoa ja turvata myös tärkeimmillä yksityisverkon osilla ympärivuotisesti painorajoittamaton liikenne. Kevytväylien osalta parannetaan koulu- ja työmatkoja palvelevia reittejä Teknisen huollon ja luonnonvarojen nykytila Yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen lukumäärä on vähentynyt Keski-Suomessa luvulta alkaen ja samalla kuntien erimuotoinen jätehuoltoyhteistyö on moninkertaistunut. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen kasvu on vähentänyt kaatopaikoille loppusijoitukseen menevän jätteen määrää. Vuonna 2003 maakunnan yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli 51 %; hyötykäyttöön päätyi tonnia yhdyskuntajätettä. Vuoteen 2005 mennessä pyritään saavuttamaan 70 %:n hyötykäyttöaste. Muodostuvan yhdyskuntajätteen määrää pyritään vähentämään 10 % vuoteen 2005 mennessä. Talteen saatujen ongelmajätteiden määrät ovat lisääntyneet. Jyväskylän seutukunnalla on jätteiden käsittely tehostunut alueellisen yhtiön käynnistyttyä. Jätteiden käsittelypalveluja laajennetaan alueellisesti. Yhtiön käyttöönottamassa kompostointilaitoksessa kompostoidaan seutukunnan ja eräiden lähikuntien biojätteitä yhteensä yli t/v. (vuonna 2004 biojätettä otettiin laitokseen kompostoitavaksi lähes t, lupa on tonnille/a). Laitoksessa käsitellään myös usean lähikunnan puhdistamolietettä yhteensä t/v. Laitosta ollaan laajentamassa. Puhdistamolietteestä valmistettu laatuvarmennettu kompostituote käytetään jätteiden loppusijoitusalueiden maisemointiin ja viherrakentamiseen. Myös biojätekomposti hyödynnetään viherrakentamisessa. Jätteenkäsittelykeskuksena toimii nykyisin vuonna 1963 perustettu Mustankorkea. Jämsän seudulla jätehuolto on kehittynyt voimakkaasti ja jätteet loppusijoitetaan nykyisin Jämsän Metsä-Kivelän kaatopaikalle, jossa uudet vaatimukset täyttävä alue otetaan käyttöön vuoden 2007 lopussa. Maakunnan pohjoisosaa palveleva jätteenkäsittelykeskus on Saarijärvellä. Maakunnan teollisuusjätteiden hyötykäyttöaste vuonna 2000 oli 93 %. Teollisuuden omille kaatopaikoille mennyt jätemäärä on viime vuosina vähentynyt. Tuotantoprosesseja voidaan edelleen muuttaa vähemmän jätettä tuottaviksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Lähitulevaisuuden haasteena koko jätehuollossa on vähentää jätteen syntyä, tehostaa jätehuoltoyhteistyötä, keskittää jätteiden loppusijoitus maakunnassa ja tehostaa syntyneen jätteen lajittelua ja hyötykäyttöä. Keski-Suomen vesihuollon perustana ovat 135 vesilaitosta. Keskitetyn vedenhankinnan piirissä on 85 % maakunnan asukkaista. Noin puolet vesilaitoksista ja 10 % asukkaista tukeutuu yhteen vedenottamoon. Kaikki jaettava vesi on joko pohja- tai tekopohjavettä. Vesijohtoverkkoa on yhteensä noin kilometriä ja uutta rakennetaan 14

15 vuosittain noin 300 kilometriä. Haja-asutusalueen asukkaista on keskitetyn vedenhankinnan piirissä noin 40 %. Tavoitteena on turvata hyvälaatuisen ja riittävän talousveden saanti asukkaille ja tuotantotoiminnoille. Tulevaisuudessa ylikunnallinen yhteistyö lisääntyy; intresseissä on nostaa yhteisiin verkostoihin liittyvien määrä 90 %:iin asukkaista. Haja-asutusalueilla tämä tarkoittaa noin asukkaan saamista yhteisten verkostojen piiriin. Viemärilaitoksia on Keski-Suomessa 53 ja jätevedenpuhdistamoja määrittelytavasta riippuen 32. Viemäriverkostoa on noin kilometriä ja uutta on rakennettu vuosittain noin 200 kilometriä. Viemärilaitosten piirissä on 78 % keskisuomalaisista mutta haja-asutusalueiden asukkaista vain noin 10 %. Haja-asutusalueiden kiinteistökohtaisten käsittelyvaatimusten tiukentuminen lisää kiinnostusta keskitettyyn viemäröintiin. Tulevina vuosina viemäriverkostot lisääntyvät ja laajenevat ja kuntien yhteistoimintaa kehitetään. Konkreettinen tavoite on nostaa keskitettyihin jätevesijärjestelmiin kytkettyjen määrä 85 prosenttiin. Pienimuotoisten ekologisten ratkaisujen (esim. biokäymälät) hyväksikäyttö erityisesti haja-asutusalueilla tulee olemaan taloudellisesti ja ympäristöllisesti kilpailukykyinen vaihtoehto. Ranta-asutuksen tiivistyminen ja loma-asuntojen varustetason nousu ja käytön ympärivuotisuus vaativat myös ranta-asutukseen verkostoratkaisuja. 6 % 2 % 1 % 20 % 4 % 25 % 15 % Öljy Hiili Maakaasu Ydinenergia Vesivoima ml. tuulivoima Puupolttoaineet Turve Muut Sähkön nettotuonti 16 % 11 % Kuva 6. Energian kokonaiskulutus (%) energialähteittäin Suomessa 2004 (ennakkotieto) (Tilastokeskus). 15

16 Öljyn osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on edelleen suuri, vaikka uusiutuvien energialähteiden, erityisesti puupolttoaineen, merkitys on Suomen energiatuotannossa kasvussa. Keski-Suomessa energian tuotanto ja alan laitevalmistus on merkittävä liiketoiminta-alue (mm. yli työllistä). Keski-Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä energiatuotannon omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden osuutta uusimalla vanhoja ja rakentamalla uusia voimaloita. Keski-Suomessa käytettiin energiaa vuonna ,5 % Suomen kokonaisenergian kulutuksesta ja sähköä 8 % Suomen sähkön kulutuksesta. Suuren sähkön kulutuksen selittäjä on sellu- ja paperiteollisuus. Vuoden 1990 jälkeen paikallisten polttoaineiden (etenkin puupolttoaineet ja turve) käyttö teollisuudessa, yhdyskunnissa ja kotitalouksissa on lisääntynyt merkittävästi. Metsäteollisuus on rakentanut Jamsänjokilaaksoon ja Äänekoskelle uudet suuret vastapainelaitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä. Taajamien kaukolämmön tuotantoon on rakennettu noin 15 kpl kiinteitä polttoaineita käyttäviä kattiloita, jotka korvaavat öljyllä tuotettua lämpöä. Kaukolämmöstä ja kaukolämmön tuotantoon liittyvästä sähköntuotannosta tuotettiin vuonna 2003 turpeella Keski-Suomessa noin 60 prosenttia. Energiatekniikka on Keski-Suomessa voimakkaasti kehittymässä ja energia-alan kehitysnäkymät tarjoavat keskisuomaisille toimijoille mahdollisuuksia kehittyä oman alansa kansainvälisiksi osaajiksi. Turpeen käyttöön kohdistuu voimakkaita hinnankorotuspaineita päästökaupan seurauksena. Suomessa turpeen verotuksesta luovutaan ja sillä tuotetun sähkön verotuki poistetaan pienvoimalaitoksilta. Tällä pyritään turvaamaan turpeen kilpailukyky päästökaupan aiheuttamassa tilanteessa erityisesti suhteessa kivihiileen. Samalla halutaan parantaa turve-elinkeinon toimintaedellytyksiä. Keski-Suomessa on mahdollista metsähakkeen, turpeen, jätteiden ja peltoenergian käytön merkittävä lisääminen. Seuraavien 10 vuoden aikana todennäköiset suurimmat energiainvestoinnit ovat Jyväskylän uusi lämpövoimalaitos, lämpöä ja sähköä tuottavat pienvoimalaitokset, jätteiden energiakäyttölaitokset ja soodakattila-investointi Äänekoskella. Keski-Suomessa olisi taloudellisinta tuottaa liikennepolttoaineita metsäteollisuuden yhteydessä, jolloin raaka-aineena olisi puu. Muiden uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen (vesivoima, tuuli- ja aurinkoenergia, lämpöpumppujen käyttö) on biopolttoaineisiin verrattuna marginaalista, mutta voi olla eräissä sovellutuksissa kannattavaa. Energiatuotannon ja energian käytön haitat ympäristölle ovat vähentyneet turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden, uusien teknologioiden sekä öljyn ja kivihiilen käytön vähentymisen ansiosta. Maakunnan energian käytössä tavoitteena on tehokkuus ja energian säästö sekä energian saannin häiriöttömyys. Energiahuollon omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden (puu, turve hitaasti uusiutuvana biopolttoaineena, peltobiomassat, vesivoima, aurinko, tuuli, maalämpö) osuutta maakunnan energian tuotannossa lisätään samalla vähentäen haitallisia ympäristövaikutuksia. Pitkän aikavälin tavoitteena (2015) on fossiilisista polttoaineista vapaa maakunta lukuun ottamatta liikenteen nestemäisiä polttoaineita. Tavoitteena on energian tehokas ja oikeaaikainen käyttö sekä vähintään 10 % energian säästö sähkön ja lämmön ominaiskulutuksessa. 16

17 Keski-Suomen pohjavesivarat sijoittuvat pääasiassa reunamuodostumiin ja luodekaakko -suuntaisiin harju-jaksoihin. Myös moreenimuodostumissa ja kallioperän ruhjelaaksoissa voi olla käyttökelpoisia pohjavesivaroja. Maakunnassa on yhteensä 327 pohjavesialuetta, joista vedenhankintaan tärkeitä (luokkaan I kuuluvia) alueita on 175 kappaletta. II-luokan alueita (vedenhankintaan soveltuvia alueita) on 68 ja luokkaan III, muihin pohjavesialueisiin, kuuluvia alueita on 84. Pohjavesitutkimusten myötä luokitus päivittyy ja III luokkaan kuuluvat alueet tulevat tulevaisuudessa siirtymään joko luokkiin I tai II. Mikäli alue havaitaan vedenhankintaan soveltumattomaksi, se siirretään kokonaan luokituksen ulkopuolelle. Pohjavesialueiden pinta-ala Keski-Suomessa on yhteensä 581 km 2. Pohjavesialueiden yhteenlaskettu laskennallinen antoisuus on m 3 /d. Tästä on käytössä 19,5 % eli m 3 /d. Vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden antoisuudesta on käytössä 27,3 %. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia on laadittu yhteensä 55 kpl. Taajamien vedenhankinta perustuu pääosin harjualueiden pohjavesiesiintymiin. Vuonna 2001 oli Keski- Suomessa tilastoituna 135 vesilaitosta, joiden käytössä oli yhteensä 143 vedenottamoa. Maakunnan vesilaitosten käyttämä raakavesi on ollut vuodesta 2001 alkaen pohjavettä, kalliopohjavettä, tekopohjavettä tai osittain rantaimeytynyttä pohjavettä. Keskitettyyn vedenjakeluun oli liittynyt tuolloin yli keskisuomalaista. Turve on merkittävimpiä pohjoisen pallonpuoliskon luonnonvaroja. Suomessa kolmannes ja Ruotsissa ja Virossa viidennes maa-alasta on soita ja kosteikkoja. Pelkästään Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren öljyvaroihin verrattuna ja kaksi kolmasosaa Norjan tunnetuista öljyvaroista. Suomessa turvetta kasvaa vuosittain enemmän kuin sitä käytetään. Keski-Suomessa on hehtaaria tuotantokuntoista tai valmisteltavana olevaa turvetuotantopinta-alaa. Erillisiä tuotantokenttiä on 150 kpl. Viimeisen kymmenen vuoden aikana turvetuotannosta on poistunut noin tuhat hehtaaria. Koko Suomen tuotantokuntoisesta pinta-alasta Keski-Suomen osuus on 6,5 %. Yli 10 hehtaarin turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus tarvitsee ympäristöluvan. Turvetuotanto on keskittynyt Keski-Suomessa Saarijärven reitille ja kaakkoiseen Keski-Suomeen. Taulukko 1. Suo- ja turvevarannot seuduittain Keski-Suomessa 2000 (Virtanen ym. 2003). Suopinta- Tutkitut suot Teknisesti käyttöala (ha) % Turvetta (milj. m3) kelp. suoala (ha) Jyväskylä Kaak. Keski-Suomi Keuruu Jämsä Äänekoski Saarijärvi Viitasaari Keski-Suomi

18 Turvetuotantoalueilta huuhtoutuu vesistöihin kiintoainetta, ravinteita, humusta ja rautaa. Turvetuotannon aiheuttaman fosfori- ja typpikuormituksen osuus on Keski-Suomen ihmistoiminnan aiheuttamasta fosforikuormituksesta 0,7 % ja typpikuormituksesta 1,1 %. Vaikka kuormitusosuus jää pieneksi, voi turvetuotannolla olla paikallisesti merkittävä vaikutus vedenlaatuun. Turvetuotantoalueiden vesistökuormitusta vähennetään erilaisin vesiensuojelumenetelmin, joita ovat mm. sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, pintavalutuskentät, kemiallinen vedenpuhdistus, virtaaman säätö sekä ylivuotokentät. Keski-Suomessa turvetuotannon vesiensuojelu on edistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Vuonna 1992 vesiensuojelun perustason täytti ainoastaan noin 9 % tuotantokuntoisesta ja valmisteltavana olevasta pinta-alasta. Vuoden 2001 loppuun mennessä oli pelkästään perustason mukaiset vesiensuojelutoimet Keski-Suomessa enää 29 %:lla turvetuotantopinta-alasta. Parannetun vesiensuojelun osuus pinta-alasta oli 56 %. Tehostettu vesiensuojelu oli 15 %:lla pinta-alasta. Keski-Suomen energiaselvityksen mukaan turpeen käyttö tulee kasvamaan Keski-Suomessa. Merkittävin kotimaisen energian käytön kasvu tapahtuu siinä vaiheessa kun suunniteltu Jyväskylän lämpövoimalaitos toteutuu. Koska vanhoja turvetuotantoalueita poistuu tuotannosta vuosittain, tarvitaan turvetuotantoon jatkuvasti myös poistumaa korvaavia uusia alueita. Keski-Suomen maakunnan kallioperä on vajaat kaksi miljardia vuotta vanhaa ja sen kivilajit ovat suureksi osaksi happamia ja vähäravinteisia. Yleisimmät kivilajit ovat graniitti, granodioriitti ja kvartsidioriitti. Kalliomaan osuus maapinta-alasta on 12 prosenttia (noin 1880 km 2 ). Kalliomaata ja kalliopaljastumia on eniten maakunnan eteläosassa Kuhmoisten, Korpilahden, Jyväskylän ja Laukaan alueella. Keski-Suomesta ei ole vielä paikannettu taloudellisesti merkittäviä malmi-, teollisuusmineraali- ja teollisuuskiviesiintymiä yhtä sinkki-rikkimalmiesiintymää lukuun ottamatta. Joitakin lupaavia teollisuusmineraaliesiintymiä on kuitenkin tiedossa. Korukiveksi soveltuvaa kiviainesta löytyy Keski-Suomen kallioperästä runsaasti. Rakennuskiveä louhitaan Korpilahdella, Muuramessa, Viitasaarella, Kivijärvellä ja Pihtiputaalla. Rakennuskivi- ja harjuainesta korvaavista kiviainesesiintymistä on tehty koko maakunnan kattavat perusselvitykset. Maaperä on suurelta osin jääkauden kasaamaa ja tiivistämää pohjamoreenia. Keski-Suomen soravarat on arvioitu noin 1,85 miljardiksi kuutiometriksi. Maakunnan poikki koillisesta lounaaseen kulkee vaihtelevia sora- ja hiekkamuodostumia sisältävä Sisä-Suomen reunamuodostuma, johon kuuluvat mm. Jämsän Kollinkangas, Muuramenharju ja Jyväskylän harju. Laukaan Hietasyrjänkankalla reunamuodostuma vaihettuu Laukaa-Kyyjärvi saumamuodostuman harjujaksoon. Maa-aineslain mukaisella ilmoitusmenettelyllä saadaan kattavat tiedot maa-aineslain mukaisilta ottoalueilta otetuista maa-aineksista. Sovittamalla yhteen ympäristöhallinnon ns. motto-rekisterin tiedot Suomen Maanrakentajien keskusliiton tilastojen kanssa on päädytty siihen, että kiviainesten kokonaiskäyttö oli vuonna 2002 arviolta 90 milj. tonnia, josta kalliomurskeen osuus oli noin 45 %. Vuoden 2003 lopussa maakunnassa oli 90 voimassa olevaa kallioaineksen ottamislupaa ja vuotuinen ottomäärä oli km 3. 18

19 Pohjamoreenia, kalliopaljastumia Vesistö Drumliineja Kumpumoreeneja Harju Sisä-Suomen reunamuodostuma Kuva 7. Yleispiirteinen kuvaus Keski-Suomen maaperästä. 19

20 Ottamislupien mahdollistama ottomäärä oli k-m 3. Valtakunnan keskimääräisellä käyttömäärällä 6 k-m 3 /as/v kalliokiviaineksen riittävyys olisi 9 vuotta. Vuoden 2003 lopussa maakunnassa oli 408 voimassa olevaa maa-ainesten ottamislupaa ja vuotuinen ottomäärä oli k-m 3. Ottamislupien mahdollistama ottomäärä oli k-m 3. Valtakunnan keskimääräisellä käyttömäärällä 6 k-m 3 /as/v maa-ainesvarojen riittävyys olisi 29 vuotta Keski-Suomen luonnonympäristö ja suojelu Keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuus perustuu laaja-alaisten metsien sekä niitä kirjovien soiden ja vesistöjen eliöyhteisöjen rakenteeseen. Lajiston monimuotoisuutta lisäävät vaihtelevasta topografiasta ja elinympäristöjen mosaiikeista aiheutuva luonnon pienipiirteisyys sekä perinteisen maatalouden muovaamat perinneympäristöt. Keskisuomalaisen lajiston erityispiirteenä on useiden pohjoisten ja eteläisten lajien ja lajiryhmien esiintyminen ja vaihettuminen maakunnan alueella. Maakunnan erityisvastuulla on huolehtia varsinkin metsäalueiden, soiden, reittivesistöjen ja kallioalueiden luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojen säilymisestä. Myös harjut ja Sisä-Suomen reunamuodostuma ovat näkyvä osa Keski-Suomen luonnossa. Maakunnan itäosa kuuluu osana Suomen komeimpaan drumliinikenttään (pitkulainen moreenimuodostuma). Maakunnan alueelta voidaan hahmottaa kaksi ekologisesti yhtenäistä aluekokonaisuutta: Suomenselän ja Päijänteen ekologiset suuralueet. Suuralueet ovat ylimaakunnallisia, jopa valtakunnan rajojen ulkopuolelle ulottuvia luonnonmaantieteellisiä alueita, joilla vallitsee jokseenkin yhtenäiset luonnonolot. Alueille voidaan määrittää niille ominaiset luonnonelementit ja luontoarvot. Suuralueet saattavat olla lajiston leviämisreittejä ja siten myös geneettisen monimuotoisuuden säilymisen ja geenivaihdon alueita. Luontoytimet ovat yksittäisiä monimuotoisia luontokohteita. Luontoydin voi olla esimerkiksi kansallispuisto, muu luonnonsuojelualue tai uhanalaisen lajin esiintymispaikka. Elinkykyisten populaatioiden säilyttämiseksi luontoydinten välillä tulisi säilyttää ekologisia yhteyksiä. Luontoydintihentymät sekä niiden ympäristö ja yhteysalueet muodostavat ekologisen vyöhykkeen. Näitä on Keski-Suomessa kahdeksan. Ekologisten vyöhykkeiden sisällä maankäytön suunnittelun tulisi turvata vyöhykkeiden perustana olevien luontoytimien välisten yhteyksien säilyminen. Ekologisia yhteyksiä tulisi säilyttää myös eri ekologisten vyöhykkeiden välillä. Sekä ekologiset suuralueet että vyöhykkeet ovat rajoiltaan epätarkkoja. Keski-Suomen sijainti eteläisten keidassoiden ja pohjoisten aapasoiden vaihettumisvyöhykkeellä näkyy monimuotoisessa kasvi-, hyönteis- ja lintulajistossa. Erityisen merkittäviä ovat laajat yhtenäiset luonnontilaiset tai luonnontilaisenkaltaiset suoalueet, joista valtaosa on jo perustettu luonnonsuojelualueiksi. Toisaalta reheviä suotyyppejä on vähän ja ne ovat pienialaisia, mikä kuvastuu vaateliaan lajiston harvinaisuutena. Ravinteiset korpi- ja lettotyypit ovatkin erityisen suojelunarvoisia. Metsäluonnon monimuotoisuudelle on ollut erityisen haitallista yhtenäisten metsäalueiden pirstoutuminen, vanhojen luonnonmetsien väheneminen ja lehtipuuvaltaisten metsien niukkuus. Maakunnan neljän kansallispuiston ja yhden luonnonpuiston lisäksi 20

21 metsäalueiden luonnon monimuotoisuutta on pyritty kohottamaan toteuttamalla lehtojensuojeluohjelmaan ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvien alueiden suojelua. Talousmetsissä metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttäminen ja metsäsertifioinnin kriteerit tukevat luonnonsuojelua. Lakisääteisillä suojelualueilla on metsämaata noin hehtaaria (1,5 % metsämaan pinta-alasta). Metsien suojelutilannetta parantaa osaltaan metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttäminen talousmetsissä (noin 0,5 % metsätalousmaan pinta-alasta). Lisäksi erilaisia virkistysmetsiä, rantametsiä tai retkeilyalueita, joilla metsänkäyttö on rajoitettu, on hehtaaria. Reittivesistöjen suojelua on edistetty toteuttamalla valtioneuvoston vahvistamaa rantojensuojeluohjelmaa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta karuilla reittivesistöillä on merkitystä erityisesti selkävesilinnustolle. Kalliot ovat geomorfologisten ja geologisten arvojen lisäksi harvinaisen ja uhanalaisen lajiston kannalta merkittävä elinympäristö. Valtaosa pienvesistä on muuttunut luonnontilaltaan. Lähteet, lähteiköt ja puronvarsialueet ovat jatkossa erityisasemassa luonnonsuojelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Taulukko 2. Valtakunnalliset suojeluohjelmat Keski-Suomessa (toteutumatilanne ). Pinta-ala Suojeltu Toteutuma (ha) ala (ha) % Kansallis- ja luonnonpuistot Soiden suojelu Lintuvesien suojelu Harjujen suojelu Lehtojen suojelu Rantojen suojelu Vanhojen metsien suojelu Keski-Suomen suojelualueverkoston rungon muodostavat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset suojeluohjelmat. Maakunnassa sijaitsee kaikkiaan 147 Suomen Natura 2000 verkostoon sisältyvää aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin hehtaaria. Natura-verkoston toteuttamisaste oli 80 % vuoden 2001 lopussa. Pääosa kohteista sisältyy edellä mainittuihin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Natura verkostoon kuuluvien alueiden hoidon ja käytön suunnittelu on alkanut. Suomen ympäristökeskuksen ja BirdLifen lintuasiantuntijat ovat nimenneet 411 Suomen tärkeää lintualuetta (FINIBA-aluetta). Nämä lintualueet ovat luonnonsuojelun kannalta merkittäviä uhanalaisten, silmällä pidettävien ja kansainvälisen erityisvastuun lintulajien pesimis- tai kerääntymisalueita. Keski-Suomessa ei ole kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBAalueita). 21

22 Natura alue Kansallispuisto tai luonnonpuisto Rantojen suojelu Vanhojen metsien suojelu Lehtojen suojelu Soidensuojelu Lintuvesien suojelu Harjujen suojelu Kuva 8. Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura alueet Keski-Suomessa. 22

23 Harjujen moninaiskäyttötutkimuksen perusteella Keski-Suomessa on 104 suojelun ja moninaiskäytön kannalta merkittävää harjualuetta, joiden yhteispinta-ala on ha. Luonnonsuojelulakiin perustuvia maaperän suojelualueita on varsin vähän. Keskisuomalaisen luonnon yksi erityispiirre ovat kallioalueet, joita on Keski-Suomessa noin 1880 neliökilometriä. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on 93 kpl, yhteensä ha. Tärkeimpien harju- ja kallioalueiden suojelua on edistetty lähinnä maa-aineslain turvin. Keski-Suomesta on lisäksi kartoitettu kallioperän suojelu- ja opetuskohteet. Moreenimuodostumia koskeva kartoitus on meneillään. Keski-Suomen pienvesisuunnitelmassa kuvataan 326 kohdetta, joista 118 kohdetta on luokiteltu suojelunarvoisiin arvoluokkiin. Pienvedet pyritään säilyttämään joko ottamalla ne huomioon kaavoituksessa ja metsäsuunnittelussa tai perustamalla ne luonnonsuojelualueiksi. Suuri osa pienvesikohteista sisältyy metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (10 ). Lisäksi on huomioitava luonnonsuojelulain mukaiset suojellut luontotyypit (29 ), erityisesti suojeltavat lajit (47 ) ja Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevat erityissäännökset (49 ). Nämä kohteet ovat valtaosaltaan pienialaisia. Järvitaimenen kalastukseen soveltuvia koskialueita on Keski-Suomessa poikkeuksellisen paljon ja tätä ei ole vielä täysipainoisesti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Keski-Suomi on yksi kolmesta maamme kalanpoikasten päätuotantoalueesta. Vaikka ruokakalan kasvatus sisävesissä on huomattavasti vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, on tuotanto Keski-Suomessa säilynyt jokseenkin ennallaan. Jokirapua tuotetaan yhä enemmän sekä elintarvikkeeksi että istukkaiksi. Vesiviljelyn painopistealueita ovat Konnevesi, Hankasalmi, Laukaa ja Viitasaari. Jyväskylän yliopiston yhteyteen on syntynyt kansainvälisen tason kalatalouden osaamiskeskus, joka tarvitsee edustavia vesialueita tutkimuskohteiksi. Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien tila on yleisesti ottaen hyvä. Maakunnassa on useita isoja, karuja ja hyvälaatuisia vesistöjä, mutta paljon myös pieniä humuspitoisia ja happamoitumisherkkiä metsäjärviä. Pahimpia likaajia ovat olleet puunjalostusteollisuus ja suurehkot asutustaajamat, mutta niiden aiheuttama vesistökuormitus on viime vuosikymmenien vesiensuojelutyön tuloksena vähentynyt huomattavasti. Paikallisesti veden laatua ovat heikentäneet myös kalankasvatus ja turvetuotanto. Keski-Suomen metsät ovat terveitä ja hyväpuustoisia. Metsäluonnon monimuotoisuudelle on ollut haitallista yhtenäisten metsäalueiden pirstoutuminen, vanhojen luonnonmetsien väheneminen ja lehtipuuvaltaisten metsien niukkuus, minkä takia monet metsälajit ovat uhanalaistuneet. Jatkossa ekologisen kestävyyden isot haasteet kohdistuvat luonnon monimuotoisuuden vähenemisen estämiseen, hajakuormituksen vähentämiseen ja ilmastomuutoksen hidastamiseen. Keski-Suomessa on kahdeksan koskiensuojelulailla suojeltua vesistöä tai vesistön osaa, joihin kuuluu kymmeniä koskia. Merkittävimpien koskireittien lisärakentaminen estettiin vuonna 1987 voimaan tulleella koskiensuojelulailla. Koskien luonnonsuojelullisen, kalataloudellisen ja virkistyskäytöllisen merkityksen takia Keski-Suomessa on kunnostettu irtouiton päätyttyä 200 koskea ja nivaa. 23

24 2.5. Kulttuuriympäristöt maakunnallisena voimavarana Arvokkaat kulttuuriympäristöt ovat eurooppalaista, kansallista ja maakunnallista kulttuuriperintöä. Aineellinen kulttuuriperintö välittyy uusille sukupolville maisemallisina kokonaisuuksina ja perinnemaisemina, rakennettuina ympäristöinä sekä muinaisjäänteinä ja -muistoina. Kulttuurisen kestävyyden kannalta on tärkeää vaalia maakunnallisten kulttuuriympäristöjen ominaispiirteitä. Kulttuuriympäristö on merkittävä asuinviihtyisyyden, virkistyksen ja elinkeinotoiminnan voimavara. Keski-Suomen kulttuurimaisemat ovat ihmisen toiminnan ja luonnon vuosisataisessa vuorovaikutuksessa syntyneitä maisema-aluekokonaisuuksia. Maaseudun kulttuurimaisema-alueiden arvo perustuu kolmeen elementtiin: avoimeen viljelymaisemaan, talonpoikaiseen rakennusperinteeseen sekä monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon. Maisema-alueiden tunnusmerkkejä ovat avoimuus, valoisuus ja monitasoisuus. Visuaalisesti kulttuurimaisemat ovat suurehkoja, maisemakuvaltaan ehjiä ja vaihtelevia, kokonaisuuksia. Merkittävimmät maisema-alueiden uhkatekijät Keski-Suomessa ovat taajamarakenteen laajeneminen sekä maa- ja metsätalouden tuotantorakenteelliset muutokset ja maaseudun autioituminen. Maaseutumaisemat ovat kokeneet muutoksia viime vuosikymmeninä. Varsinkin kaupunkikeskustojen läheisillä alueilla on nähtävissä paineita laajentaa asuinrakentamista arvokkaille maisema-alueille. Huolellisesti suunniteltuna eri maankäyttömuodot voidaan sovittaa yhteen maisema-arvojen kanssa. Maisemia uhkaa myös väestön väheneminen ja tuotantotapojen muutokset maaseutukunnissa. Maaseudun autioituessa pellot kasvavat nopeasti umpeen estäen maiseman hahmottumista kokonaisuutena. Metsäsektorin toimijat vaikuttavat toimenpiteillään myös eheän maisemakokonaisuuden säilymiseen, sillä maisema-arvot huomioimaton hakkuutoiminta runtelee usein vuosiksi näkymät maisemallisesti herkillä alueilla. Keski-Suomen maakunnan alueella on 8 valtakunnallisesti ja 49 maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Alueet kuvastavat keskisuomalaista kulttuuritraditiota ja viestivät erityisesti asumisen, maankäytön, elinkeinojen ja liikkumisen historiasta. Perinnemaisemat (perinnebiotoopit) ovat alkutuotannon ja muiden varhaisten elinkeinojen ja niihin liittyvien toimintojen muovaamia, usein alkuperäisestä käytöstä poistuneita tai poistumassa olevia, luontotyyppejä. Perinnemaisemia ovat erityyppiset niityt, kedot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja perinteisesti viljellyt ja hoidetut maatilat. Perinnemaisemakokonaisuuteen kuuluvat kohteen rakenteet ja rakennelmat, aidat ja ladot. Pinta-alaltaan perinnemaisema-alueet ovat usein pieniä kokonaisuuksia mutta kulttuurihistorialtaan, kasvi- ja eläinlajistoltaan (perinnebiotoopit) ja estetiikaltaan ne ovat arvokkaita. Yhteistä perinnemaisemille on monimuotoisuus ja uhanalaisuus. Keski-Suomessa on vajaa kaksisataa arvokkaaksi luokiteltua perinnemaisemakohdetta. 38 kohdetta luokitellaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Suurin osa 1990-luvulla inventoiduista perinnebiotoopeista on metsälaitumia. Lisäksi Keski-Suomesta löytyy hakoja, niittyjä ja rantaniittyjä. Arvokkaita niittyjä on jäljellä Keski-Suomessa enää vähän. Perinnemaisemien säilyminen edellyttää kohteiden hoitamista perinteisen maatalouden menetelmiä mukaillen. 24

25 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Arvokas perinnemaisema YKR -taajamarajaus Kuva 9. Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja -maisemat Keski-Suomessa. 25

26 Keski-Suomen rakennetut kulttuuriympäristöt ovat fyysisiä todisteita maakunnan kulttuurihistoriasta ja merkittävä osa kansallista ja maakunnan identiteettiä. Rakennetuissa ympäristössä huomio keskittyy rakennusperinteeseen ja arkkitehtuurin historiaan. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä on Keski-Suomessa 64 kappaletta; maakunnallisesti arvokkaiksi kokonaisuuksiksi on luokiteltu n. 450 rakennettua ympäristöä eri puolilta maakuntaa. Kirkonkylät ovat miljöötyyppi, joka on ehkä ankarimmin kokenut sotien jälkeisen rakennemuutoksen. Viime vuosikymmenien uudisrakentaminen on rikkonut maaseudun kylänäkymää, eikä ehjiä kirkonkyliä ei ole Keski- Suomessa juurikaan säilynyt. Rakennushistorian keskisuomalainen helmi on UNESCO:n maailmanperintölistallakin oleva Petäjäveden vanha kirkko ympäristöineen. Keski-Suomessa on selkeä tiedollinen puute modernin ajan rakennusperinnöstä lukua nuorempaa rakennusperintöä ei ole inventoitu kattavasti. Esihistoriallisen ajan löydöt ovat ainut todiste sen ajan kulttuurista ja siksi löydöt on katsottu yhteiseksi kansallisomaisuudeksi. Muinaismuistoja suojellaan muinaismuistolailla. Kiinteät muinaisjäännökset jaetaan yleensä asuinpaikkoihin, röykkiöihin, kalliomaalauksiin, muinaislinnoihin ja muihin kohteisiin. Muita kohteita ovat mm. hiidenkiukaat, lapinrauniot ja kalmistot. Valtakunnallisesti merkittäviä muinaisjäännöksiä on Keski-Suomessa yhdeksällä alueella. 26

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Sidosryhmätilaisuus 12.8.2015 Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 14.11.2013 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Seutukierros 8.9.2015

Seutukierros 8.9.2015 Seutukierros 8.9.2015 Kuhmoisten kunnan strategia 2014 - Pieni on kaunista Visio: Kuhmoinen on kolmen maakunnan rajalla oleva vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille läheinen kunta, jossa on hyvä olla tehdä

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 1 Keski-Suomen strategia 2040 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Tavoitetila 2040: Monikeskuksinen aluerakenne

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot