Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200"

Transkriptio

1

2 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin Kotisivu internetissä: Kotisivu: Yhteystiedot maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä Julkaisu B 148 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Painos: 500 kpl Taitto: Juuso Huhtala Painopaikka: Kirjapaino Oma Oy 2

3 Sisällys 1 JOHDANTO KESKI-SUOMEN FYYSINEN PERUSRAKENNE JA YMPÄRISTÖ Keski-Suomi hallinnollisena ja fyysisenä alueena Liikenneverkko ja liikenteen tulevaisuuden näkymät Teknisen huollon ja luonnonvarojen nykytila Keski-Suomen luonnonympäristö ja suojelu Kulttuuriympäristöt maakunnallisena voimavarana VÄESTÖMUUTOKSET JA MAAKUNNALLINEN ENNUSTE Väestökehitys koko maassa ja Keski-Suomessa Väestöennusteet seuraaville vuosikymmenille TALOUSKEHITYS, TUOTANTO JA YRITYSTOIMINTA Viime vuosien talouskehitys ja maakunnallinen tuotanto Yritystoiminnan kehitys ja Keski-Suomen kivijalat TYÖPAIKKOJEN JA TYÖMARKKINOIDEN MUUTOKSET MAAKUNNASSA Keski-Suomen työpaikkojen ja toimialojen kehitys Työllisyyden ja työttömyyden maakunnalliset haasteet KOULUTUS, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Kouluttautuminen ja alueellinen sijoittuminen Keski-Suomen asema T&K-toiminnassa LOPUKSI...56 LÄHTEET...58 LIITTEET

4 1. JOHDANTO Keski-Suomen maakuntasuunnitelman vision mukaan Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Visio viestii aktiivisesta eteenpäin suunnatusta toiminnasta. Millainen on Keski-Suomi tänään? Miten maakunta on kehittynyt keskeisten tunnuslukujen valossa? Millainen on maakunnan fyysinen perusrakenne? Poikkeaako Keski-Suomi jollain tavalla muista maakunnista? Miten seutukunnat eroavat kehityslinjoissaan Keski-Suomessa? Tässä julkaisussa pohditaan Keski-Suomen tilaa ja maakunnallista asemaa ja ennakoidaan tulevaisuutta toteutuneen kehityksen perusteella. Tarkastelu perustuu varsinkin keskeisten aluekehitysindikaattorien osalta vertailuasetelmaan, jossa Keski-Suomen kehitystä peilataan muihin maakuntiin ja samalla tarkastellaan seutujen kehitystä Keski-Suomessa. Lähtökohtana on ollut luoda tuoreeseen tietoon perustuva arvio Keski-Suomen nykytilasta ennen kaikkea maakunnallisella tasolla. Aineistona katsauksessa on käytetty Tilastokeskuksen numeroaineistoja ja aikasarjoja (mm. StatFin, Altika, Maaseutuindikaattorit, Seutunet). Kantavana ajatuksena on keskittyä ilmiöihin, joihin maakunnallisella yhteistyöllä ja päätöksenteolla voidaan vaikuttaa. Katsauksen työstämisvaiheessa on joutunut jatkuvasti tekemään valintoja ja jättämään useita aihealueita ja muuttujakokonaisuuksia ulkopuolelle. Tarkastelussa ei syvennytä Keski-Suomen tulevaisuuden visioihin, skenaarioihin, kehittämistavoitteisiin tai konkreettisiin toimenpiteisiin. Maakunnallinen tahto, tavoite ja visio on kuvattu perusteellisesti Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelmaa täydentävät ja toteuttavat Keski-Suomen maakuntakaava (fyysinen aluesuunnittelu) ja Keski-Suomen maakuntaohjelma (alueellinen kehittämispolitiikka). Keski-Suomen ohjelmatyötä konkretisoidaan Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ja Keski-Suomen maakunnan yhteistyöasiakirjassa. Maakunnan kärkihankkeet luetteloidaan Keski-Suomen kärkihankkeet julkaisussa. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma valmistui vuonna 2002 ja sen päivitysversio on hyväksytty maakuntahallituksessa marraskuussa Keski-Suomen ensimmäistä maakuntakaavaa on valmisteltu aktiivisesti vuodesta 2003; maakuntakaavaesitys on tarkoitus toimittaa Ympäristöministeriön käsittelyyn syksyllä Maakuntaohjelmakaudesta on vielä vuosi jäljellä mutta Keski-Suomen liitossa on jo aloitettu uuden maakuntaohjelman valmistelutoimenpiteet syksyllä Tähän katsaukseen on kerätty osittain niitä tietoja ja tulkintoja, joita on hyödynnetty ja hyödynnetään em. valmisteluprosesseissa. Toisaalta katsaus toimii laajempana tausta-analyysinä ja Keski-Suomen nykytilakuvauksena kaikille edellä mainituille asiakokonaisuuksille. 4 Katsauksen päätavoitteena on ollut selvittää mitä maakunnassa on tapahtunut, ei niinkään se mitä ja miten pitäisi tapahtua (normatiivinen intressi) tai mitä halutaan tapahtuvan (strateginen intressi). Tarkastelussa ei ole syvennytty lyhyen aikajakson muutoksiin (esim. talouden suhdannekehitys, väestön osavuotismuutokset). Rakenteellisesti katsaus etenee siten, että jokainen teema käsitellään omana lukunaan ja paikoin kuvauksessa luodaan silmäys ilmiöiden välisiin yhteyksiin.

5 2. KESKI-SUOMEN FYYSINEN PERUSRAKENNE JA YMPÄRISTÖ 2.1. Keski-Suomi hallinnollisena ja fyysisenä alueena Keski-Suomi koostuu kuudesta seutukunnasta ja 30 kunnasta. Rajamaakuntia ovat Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Pinta-alaltaan suurimmat kunnat ovat Viitasaari, Keuruu, Pihtipudas, Jämsä ja Saarijärvi. Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus muokkaa kuntien lukumäärää. Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen ovat päättäneet yhdistyä vuoden 2007 alussa Äänekosken kaupungiksi. Pirkanmaan Längelmäen kunta lakkaa ja sen itäosat Länkipohjan taajama mukaan lukien siirtyvät osaksi Jämsän kaupunkia vuoden 2007 alussa. Historian saatossa kuntauudistukset eivät ole muuttaneet paljoakaan Keski-Suomen kuntarakennetta. Suurimmat kuntauudistukset on toteutettu 1960-luvun lopussa (Äänekosken mlk Äänekoski, Koskenpää Jämsänkoski, Pihlajavesi Keuruu) ja 1990-luvun alussa (Konginkangas Äänekoski, Säynätsalo Jyväskylä). 1 Keski-Suomen pinta-ala on km 2, josta vettä on km 2. Rantaviivaa Keski- Suomesta löytyy kilometriä ja vesistörikkaimmat kunnat sijaitsevat Päijänteen ja Keiteleen rannoilla. Yli hehtaarin kokoisia järviä on ja yli 15 metriä leveitä jokia virtaa 700 kilometriä. Pinta-alaltaan suurimmat järvet ovat Päijänne, Keitele, Konnevesi, Kivijärvi ja Suontee. Suurin osa vesistöistä kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen laskee vain pieni osa Keski-Suomen läntisistä vesistöistä. Vesistöjen runsaus heijastuu maakunnassa myös runsaana loma-asuntojen määränä. Metsää Keski-Suomessa on 1,4 miljoonaa hehtaaria (80 % maa-alasta). Puuston määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti 1960-luvun lopulta. Metsät ovat hyväpohjaisia, terveitä, hyväpuustoisia ja hyvin kasvavia. Vallitseva metsätyyppi on mustikkatyypin kankaat. Metsäalasta soita on hehtaaria; valtaosa soista on ojitettu. Yksityiset metsänomistajat omistavat merkittävän osan (67 %) Keski-Suomen metsistä. Yksityisiä metsätiloja on , mutta metsänomistajia on paljon enemmän, koska useat tilat ovat yhteisomistuksessa. Suurin metsänomistajaryhmä on eläkeläiset. Lakisääteisillä suojelualueilla on metsämaata noin hehtaaria (1,5 % metsämaan pinta-alasta). Suomessa väestön ja toimintojen painopiste on keskittynyt kaupunkiseuduille. Keski- Suomen väestökasvu keskittyy voimakkaasti Jyväskylään ja Jyvässeudulle ja tämä näkyy maakunnan keskusalueella eheyttävän täydennysrakentamisen ja urbanisoitumisen lisääntymisenä sekä taajama-alueiden kasvuna. Vuosien välillä taaja-asutuksen prosentuaalinen kasvu on ollut voimakkainta Muuramessa, Jyväskylän maalaiskunnassa, Kinnulassa sekä Jyväskylässä. Taajamoitumisen piirteenä on ollut, että taajamaväestön osuuden kasvaessa myös keskimääräinen asumisväljyys on kasvanut, jolloin taajamien maapinta-ala on lisääntynyt voimakkaasti. Useimmissa taajamissa alueellinen laajentuminen ei siis johdu ainoastaan väestökehityksestä, vaan asumisväljyyden kasvusta ja rakentamisen painottumisesta pientalovaltaiseen suuntaan. 1 Keski-Suomen toiminnallisten ja hallinnollisten aluejakojen problematiikasta mm. Vartiainen & Saarelainen

6 Suomalaiset taajamat ovat eurooppalaisiin taajamiin verrattuna väljästi rakennettuja. Kasvukeskukset levittäytyvät reunaosistaan entistä laajemmalle ja niiden piiriin liittyy kuroutumalla uusia, aiemmin erillisinä yhdyskuntina toimineita, taajamia ja kyliä. Esimerkiksi Säynätsalo on vuosien välisenä aikana tullut osaksi Jyväskylän keskustaajamaa. Samanlainen kehitys on näkyvissä akseleilla Jyväskylä - Leppävesi - Vihtavuori - Laukaa ja Jyväskylä - Muurame. Usein asutus levittäytyy melko tiiviinä myös taajama-alueiden ulkopuolelle pääasiassa tieverkkoon tukeutuen. Jyväskylän kaupunkiseudun väestönkasvusta suurin osa sijoittuu kilometrin säteelle Jyväskylästä. Taajamien laajentumisen ja hajarakentamisen seurauksena rakentamaton maa-ala vähenee ja luonnon elinympäristöt pienenevät. Myös virkistysalueisiin kohdistuu rakentamispaineita ja uusien lähivirkistysalueiden perustaminen käy entistä vaikeammaksi. Jyväskylän kaupunkiseudun sisällä on myös tapahtunut merkittäviä muutoksia. Asukkaiden, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ja palvelutoimintojen painopiste on laajentunut perinteisestä kaupungin ydinkeskustasta kaupungin reuna-alueille. 6

7 Kinnula Pihtipudas Kyyjärvi Kivijärvi Viitasaari SAARIJÄRVEN-VIITASAAREN SEUTUKUNTA Karstula Kannonkoski ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA Pylkönmäki Saarijärvi Äänekoski Sumiainen Suolahti Konnevesi Multia Uurainen KEURUUN SEUTUKUNTA Keuruu Petäjävesi JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylä Laukaa Hankasalmi Jämsänkoski Muurame Toivakka Korpilahti Tavoite 1 -alue Tavoite 2 -alue JÄMSÄN SEUTUKUNTA Jämsä Luhanka Leivonmäki JOUTSAN SEUTUKUNTA Joutsa Kuhmoinen Kuva 1. Seudut, kunnat ja EU:n tavoitealueet Keski-Suomessa. 7

8 Oulu runkotie kt vt/ merkittävä parantaminen kt vt merkittävä parantaminen runkotie merkittävä parantaminen sähköistys Kuopio kt mt sähköistys Vähintään seudullinen palvelu- ja teollisuuskeskus sähköistys st sähköistys st runkotie Kaupunkikehittämisen kohdealue Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Merkittäviä ympäristön, vesistömatkailun ja virkistyksen arvoja Ylimaakunnallisesti merkittävä työ- ja asuntomarkkina-alue Logistiikan kehittäminen Ylikunnallisesti merkittävä kaupallinen keskittymä ( MRL 114 )( suunniteltu) Jätteidenkäsittelyalueet Jyväskylän seudun vaihtoehtoinen jätteidenkäsittelyalue Voimalaitos tai iso lämpökeskus Tampere Turku 4-kaist. runkotie kaksoisraide ja Jämsän oikaisu sähköistys mt 4-kaist. runkotie Mikkeli Pietari Veden ja/tai jäteveden yhteistoimintaratkaisutarve Yhteystarve Raideliikenne Moottoritie tai 4-kaistainen tie Merkittävästi parannettava vt, kt tai st Lahti Pääkaupunkiseutu Kuva 2. Keski-Suomen tavoitteellinen aluerakenne. 8

9 2.2. Liikenneverkko ja liikenteen tulevaisuuden näkymät Pitkät etäisyydet, harva asutus ja vaihtuvat vuodenajat asettavat maamme liikenneinfrastruktuurille suuria haasteita. Liikenneverkolla on tärkeä merkitys sekä alueelliselle kilpailukyvylle että alueellisen tasa-arvon toteutumiselle. Yleisten teiden liikennesuorite (milj. autokm) on noussut Suomessa vuosittain ja kasvu näkyy kaikissa tieluokissa valtateiltä yhdysteille. Liikenne keskittyy voimakkaimmin Etelä-Suomen pääteille. Uudellamaalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on lähes nelinkertainen Keski-Suomeen verrattuna. Tieliikenteen osuus kotimaan tavaraliikenteestä on 69 prosenttia ja henkilöliikenteestä 93 prosenttia. Kotimainen henkilöliikenne (mrd. henkilökm) on kasvanut yli 50 prosenttia vuodesta 1980 ja kasvu on perustunut erityisesti henkilöautoliikenteen voimakkaaseen kasvuun. Linja-autoliikenteen suunta on ollut päinvastainen. Rautatie- ja laivaliikenne ovat pysyneet stabiileina mutta lentoliikenne on kasvattanut suosiotaan. Kotimaisessa tavaraliikenteessä (mrd tonnikm) ei ole tapahtunut suuria muutoksia luvulla mutta vuosikymmenen takaisesta määrästä on selvää lisäystä. (Tiehallinto 2005a.) % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Uusimaa Turku Kaakkois- Suomi Häme Savo- Karjala Keski- Suomi Vaasa Oulu Lappi Yleisten teiden pituus Liikennesuorite Henkilövahinko-onnettomuudet Kuva 3. Yleisten teiden pituus, liikennesuorite ja henkilövahinko-onnettomuudet tiepiireittäin (%) vuonna 2004 (Tiehallinto 2005a). Tiekilometrejä ei ole lisätty Suomessa 2000-luvulla valtatie- ja kantatietasolla; yleisen tieverkon laajuutta pidetään lähes riittävänä ja sen alueellista kattavuutta hyvänä. Sen sijaan kevyen liikenteen väyliä rakennetaan koko ajan lisää ja lisäys kohdistuu kaikille tieluokille. Keski-Suomessa on toiseksi vähiten yleisiä teitä Suomen tiepiireistä. Yleisten teiden määrä on Keski-Suomessa yhteensä 5260 km, eli 6,7 % koko maan yleisten teiden määrästä. Maakunnan kautta kulkee kuitenkin useita valtakunnallisia pääväyliä, joten valtateiden osuus on maakunnassa yleisten teiden osuutta selvästi korkeampi (7,9 %). Verrattaessa henkilövahinko-onnettomuuksien määrää suhteessa liikennesuoritteeseen huomataan, että tiepiirien välillä on suurta vaihtelua. Useissa tiepiireissä onnettomuuksien suhteellinen määrä on alle liikennesuoritteen, osassa tiepiirejä päinvastoin. Keski- Suomessa henkilövahinko-onnettomuuksia sattui vuonna 2004 hieman maakunnan liikennesuoriteosuutta enemmän. Maakunnan vuoden 2004 liikenneonnettomuustilastoja 9

10 synkistää Konginkankaan suuronnettomuus, joka oli poikkeuksellisen traaginen tapaus maamme liikennehistoriassa. (Tiehallinto 2005a.) Keski-Suomi on maantieteellisen sijaintinsa puolesta liikenteen ja logistiikan maakunta. Tieliikenteen asema on Keski-Suomessa korostunut, sillä suuri osa maakunnasta on rautatiekuljetusten ulottumattomissa eikä maakunnalla ole omia satamia. Tieyhteyksistä keskeisimpiä ovat tavarakuljetusten ja henkilöliikenteen kannalta valtatiet 4 ja 9, jotka kuuluvat Suomen pääteiden runkoverkkoon ja eurooppateihin. Liikenteen kasvu keskittyy erityisesti pääteille ja seudullisesti tarkasteltuna liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Jyväskylän seudulla. Viimeisimmän tieliikenne-ennusteen mukaan (Tiehallinto 2005b) vuosittainen liikennesuorite tulee Keski-Suomessa kasvamaan vuodesta 2004 vuoteen 2030 noin 500 milj. autokilometrillä ( milj. autokm/v). Yleisten teiden liikenteen kasvukertoimeksi on määritelty koko maassa samana ajanjaksona 1,25. Keski-Suomessa liikenteen kasvukerroin on yleisten teiden osalta vastaavasti 1.30 ja valtateillä 1,38. Kasvu on maakuntien välisessä vertailussa jaetulla kuudennella ja seitsemännellä sijalla. Keski-Suomen päätieverkon laatutaso on vaihteleva. Kansallisesti merkittävimpiä liikenteellisiä pullonkauloja on valtatie 4 välillä Joutsa Kanavuori. Tiejakso on kapea, mutkainen ja vaarallinen. Yksityisliittymiä on runsaasti ja ohitusmahdollisuudet puuttuvat. Jyväskylästä pohjoiseen suuntautuvan VT 4 -osuuden keskeinen ongelma on ruuhkautuminen ja ohitusmahdollisuuksien puuttuminen sekä liittymien määrä. Valtatie 4 on maamme pääväylä Pohjois- ja Etelä-Suomen välisessä liikenteessä. Valtatien perusparantaminen asemansa mukaiseksi väyläkokonaisuudeksi on usean maakunnan yhteinen intressi. Kuljetusten ja turvallisuuden kannalta ongelmallinen on myös valtatie 9 välillä Jämsä Jyväskylä ja Kanavuori Hankasalmi. Tieosuuksille tarvitaan lisää ohitusmahdollisuuksia ja rinnakkaisjärjestelyjä. Elinkeinoelämän logistiikkaan kohdistamat vaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Kehityssuuntana kuljetuksissa on, että pitkämatkaiset tavara- ja henkilökuljetukset keskittyvät määrätyille reiteille ja kuljetuskäytäville. Tämä edellyttää tärkeimmällä ja kuormitetuimmalla tieverkolla hyvää toimintavarmuutta ja korkeaa, yhdenmukaista laatutasoa. Voimavarojen käytön optimoimiseksi ja liikennejärjestelmän toimivuuden maksimoimiseksi liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee teiden tärkeimmät osuudet maantielain tarkoittamaksi runkoverkoksi, jonka korkeatasoisuus ja yhtenäisyys turvataan ensisijaisesti. Keski-Suomen keskeiset päätiet valtatie 4 ja valtatie 9 Tampereelta Jyväskylään kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän väliraportin (2005) mukaan valtakunnallisesti merkittäviin runkoteihin. Keski-Suomessa on esitetty myös Jyväskylä Kuopio -tieosuuden sisällyttämistä runkotieverkkoon. Maakunnan keskeisten pääväylien määritteleminen runkoteiksi tulee asettamaan uusia vaatimuksia teiden lähialueen maankäytön kehittämiselle ja tieverkon järjestelyille pitkällä tähtäyksellä. Kuntakeskusten välisten seututeiden ja tärkeimpien yhdysteiden tila on viime vuosina heikentynyt ja parantamistarve on kasvanut kuntien yhteistoiminnan lisääntyessä. Valtaosa teistä on raskaita raaka-aine- ja tuotekuljetuksia välittävää alempaa tieverkkoa, jolla on vuosittain kuljetuksia haittaavia routaongelmia. 10

11 Yli Alle 1000 Kuva 4. Liikennemäärä Keski-Suomen pääteillä (ajoneuvoja/vrk). 11

12 674; 13 % 348; 7 % 855; 16 % 3355; 64 % Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Kuva 5. Keski-Suomen tiepiirin yleiset tiet (km, %) (Tiehallinto 2005a). Kaupunkimaista paikallisliikennettä ajetaan Keski-Suomessa Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seuduilla. Paras vuorotarjonta on Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa, jossa linja-autojen keskimääräinen laskennallinen vuoroväli 2 on noin minuutti. Jämsässä ja Muuramessa vuoroväli on alle 10 minuuttia. Määrällisesti maakunnan tärkein työpaikkakeskittymä on Jyväskylä ja tämä näkyy myös pendelöintitilastoissa. Eniten työmatkoja tehdään Jyväskylän ja Jyväskylän mlk:n, Jyväskylän ja Laukaan sekä Jyväskylän ja Muuramen välillä. Jyväskylässä käy töissä merkittävä määrä asukkaita myös Korpilahdelta, Petäjävedeltä, Äänekoskelta, Toivakasta, Hankasalmelta ja Keuruulta. Maakuntarajat ylittävä työmatkaliikenne suuntautuu Keski-Suomesta erityisesti Mänttään ja Vilppulaan. Pienempiä työmatkavirtoja ohjautuu myös Längelmäelle, Ähtäriin, Pieksämäelle ja Kangasniemelle. Keski-Suomea halkoo rautatieverkosto, joista Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki -rataosa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään runkorataverkkoon. Jyväskylä-Tampere -rataosalla liikkuu vuosittain miljoona matkustajaa ja 10 miljoonaa bruttotonnia. Jyväskylä-Pieksämäki rataosan liikennemäärä on puolet vähemmän. Muut Keski-Suomen radat täydentävät päärataverkkoa. Jyväskylä-Äänekoski-Haapajärvi rata on tavaraliikenteen rata ja Jyväskylä-Haapamäki Seinäjoki rataosalla on lähes pelkästään henkilöliikennettä. Jyväskylä-Tampere rataosaa on perusparannettu vuodesta 1998 lähtien mm. uusimalla rataosan päällysrakennetta ja lisäämällä turvallisuutta. Henkilöliikenteen osalta tavoitteena on matka-aikojen nopeuttaminen sekä matkustajamäärien ja junavuorotarjonnan kasvattaminen tärkeimmillä yhteysväleillä. Tavoitteena on lyhentää matka-aikaa Jyväskylästä Helsinkiin nykyisestä noin 3 tunnista noin 2,5 tuntiin. Tavaraliikenne-ennusteen mukaan raideliikenne kasvaa lähes puolella miljoonalla tonnilla (vuonna ,7 milj. tn) Jämsänjokilaakson ja Rauman välillä. Äänekos Keskimääräinen laskennallinen vuoroväli tarkoittaa, että jossakin kunnan alueella liikennöi joukkoliikennevuoro (linja-auto tai taksi). Tarkastelu ei anna kuvaa todellisista vuoroväleistä jollakin reittiosuudella.

13 ken seudun kasvu on sadan tonnin luokkaa (vuonna ,9 milj. tn). Tavaraliikenteen ratapihavision mukaan Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki rataosa on ns. rahtikäytävää. Tähän liittyy Jyväskylän seudun perussolmu-ratapiha. Jämsän ja Äänekosken seuduilla ovat pääteratapihat. Perussolmuratapihoilta toimitetaan tavaravaunujen jakelua ja keräilyä oman alueen kuormaus- ja purkupaikoille. Jämsän ja Äänekosken seutujen pääteratapihat ovat tuotantolaitosten ratapihoja, joissa junia muodostetaan ja puretaan ja niissä voidaan hoitaa myös varastointi, siirtokuormausta ja vetokaluston vaihtoa. Äänekoski- Haapajärvi rataväli on määritelty vähäliikenteiseksi rataosaksi ja Ratahallintokeskus on esittänyt tulevaisuusselvityksessään rataosan parantamista nykyisellä paikallaan. Keski-Suomen maakunnassa on neljä lentokenttää. Jyväskylän lentoasema Tikkakoskella on kansainvälinen sotilas- ja siviililiikennettä palveleva lentoasema. Lentoasemalta on yhdeksän päivittäistä vuoroa Helsinkiin ja noin matkustajaa vuosittain. Halli (Kuorevesi) on pääasiassa sotilastoimintaa ja ilmailuteollisuutta teollispalveleva lentokenttä. Kivijärven ja Viitasaaren pienkonekentät pohjoisessa Keski-Suomessa palvelevat lähinnä harrasteilmailua ja rajoitetusti kaupallista lentotoimintaa. Lentoliikenteen, sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta, ennustetaan kasvavan niin Suomessa kuin maailmalla huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Erityisesti tavaraliikenteen kasvun oletetaan olevan voimakasta mm. pikarahtikuljetusten kasvun myötä. Jyväskylän lentoaseman tavoitteena on saada lentoasema mukaan valtakunnan ydinverkkoon ja luoda kentälle kansainvälistä henkilöliikennettä ja lentorahtitoimintaa. Uusina lentoyhteyksien kehittämissuuntina on esitetty Oulua, Tukholmaa, Kööpenhaminaa ja Pohjois-Saksaa. Keitele ja Päijänne muodostavat niitä yhdistävän kanavan kanssa laajan keskisuomalaisen vesitieverkoston. Vesistön hyödyntämismahdollisuudet paranisivat, mikäli vesistöalueelta olisi elinkeinotoimintaa tukeva meriyhteys. Maakunnan vesiliikenne muodostuu puukuljetuksista, matkailuliikenteestä ja veneilystä. Liikennöintiolosuhteet ja tarvittavat satamapalvelut ovat maakunnassa melko hyvät. Pääväylästöllä on kuitenkin joitakin liikennettä rajoittavia silta- ja väyläkohteita. Valtioneuvoston tammikuussa 2004 tekemän periaatepäätöksen mukaan maakuntien liittojen tulee laatia yhdessä kuntien kanssa alueen laajakaistastrategia. Keski-Suomen laajakaistastrategiassa korostetaan käyttäjille tarpeellisten sähköisten palvelujen olemassaoloa ja niiden tasapuolista saavutettavuutta. Pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteena on luoda Keski-Suomesta eturivin toimija sähköisten palvelujen ja yhdentyvien viestintäverkkojen hyödyntäjä vuoden 2010 loppuun mennessä. Runkoyhteydet on toteutettu koko maakunnan alueella pääosin valokuidulla. Runkoverkot kattavat kaikki keskeiset taajamat ja asutusalueet. Runkoverkot kulkevat pääasiassa valta-, kanta- ja seututeiden varsilla, joten näillä alueilla sijaitsevat haja-asutusalueet ovat myös lähellä runkoverkkoa. Nopeat ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat avainkysymyksiä koko maakunnan yritystoiminnalle, yritysten sijoittumiselle ja verkottumiselle sekä asumiseen liittyville palveluille. Liikenteen perusverkot ovat valtion kustannusvastuulla ja kehittämisnäkymät ovat valtakunnallisesti huonot. Keski-Suomen perusteollisuuden kilpailukyvylle on välttämätöntä liikenneverkon toimivuus. Tuotannon tietovaltaistuminen ei realisoidu kaikilla 13

14 tuotannon aloilla fyysisen liikkumisen vähentymisenä vaan tuotannon lisääntyminen lisää myös kuljetustarpeita. Alueen kilpailukyvyn kannalta korostuvat valtakunnalliset yhteydet pääkaupunkiseudulle, satamiin ja suurimpiin keskuksiin sekä hyvät kansalliset ja kansainväliset lentoyhteydet. Liikenneyhteydet ja logistiset järjestelmät ovat Keski- Suomen vetovoimaisuuden kriittisiä menestystekijöitä. Julkisten tukijärjestelmien on otettava huomioon myös alemmalla tieverkolla tapahtuvat muutokset. Maakunnan tavoitteena on nostaa alemman tiestön tasoa ja turvata myös tärkeimmillä yksityisverkon osilla ympärivuotisesti painorajoittamaton liikenne. Kevytväylien osalta parannetaan koulu- ja työmatkoja palvelevia reittejä Teknisen huollon ja luonnonvarojen nykytila Yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen lukumäärä on vähentynyt Keski-Suomessa luvulta alkaen ja samalla kuntien erimuotoinen jätehuoltoyhteistyö on moninkertaistunut. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen kasvu on vähentänyt kaatopaikoille loppusijoitukseen menevän jätteen määrää. Vuonna 2003 maakunnan yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli 51 %; hyötykäyttöön päätyi tonnia yhdyskuntajätettä. Vuoteen 2005 mennessä pyritään saavuttamaan 70 %:n hyötykäyttöaste. Muodostuvan yhdyskuntajätteen määrää pyritään vähentämään 10 % vuoteen 2005 mennessä. Talteen saatujen ongelmajätteiden määrät ovat lisääntyneet. Jyväskylän seutukunnalla on jätteiden käsittely tehostunut alueellisen yhtiön käynnistyttyä. Jätteiden käsittelypalveluja laajennetaan alueellisesti. Yhtiön käyttöönottamassa kompostointilaitoksessa kompostoidaan seutukunnan ja eräiden lähikuntien biojätteitä yhteensä yli t/v. (vuonna 2004 biojätettä otettiin laitokseen kompostoitavaksi lähes t, lupa on tonnille/a). Laitoksessa käsitellään myös usean lähikunnan puhdistamolietettä yhteensä t/v. Laitosta ollaan laajentamassa. Puhdistamolietteestä valmistettu laatuvarmennettu kompostituote käytetään jätteiden loppusijoitusalueiden maisemointiin ja viherrakentamiseen. Myös biojätekomposti hyödynnetään viherrakentamisessa. Jätteenkäsittelykeskuksena toimii nykyisin vuonna 1963 perustettu Mustankorkea. Jämsän seudulla jätehuolto on kehittynyt voimakkaasti ja jätteet loppusijoitetaan nykyisin Jämsän Metsä-Kivelän kaatopaikalle, jossa uudet vaatimukset täyttävä alue otetaan käyttöön vuoden 2007 lopussa. Maakunnan pohjoisosaa palveleva jätteenkäsittelykeskus on Saarijärvellä. Maakunnan teollisuusjätteiden hyötykäyttöaste vuonna 2000 oli 93 %. Teollisuuden omille kaatopaikoille mennyt jätemäärä on viime vuosina vähentynyt. Tuotantoprosesseja voidaan edelleen muuttaa vähemmän jätettä tuottaviksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Lähitulevaisuuden haasteena koko jätehuollossa on vähentää jätteen syntyä, tehostaa jätehuoltoyhteistyötä, keskittää jätteiden loppusijoitus maakunnassa ja tehostaa syntyneen jätteen lajittelua ja hyötykäyttöä. Keski-Suomen vesihuollon perustana ovat 135 vesilaitosta. Keskitetyn vedenhankinnan piirissä on 85 % maakunnan asukkaista. Noin puolet vesilaitoksista ja 10 % asukkaista tukeutuu yhteen vedenottamoon. Kaikki jaettava vesi on joko pohja- tai tekopohjavettä. Vesijohtoverkkoa on yhteensä noin kilometriä ja uutta rakennetaan 14

15 vuosittain noin 300 kilometriä. Haja-asutusalueen asukkaista on keskitetyn vedenhankinnan piirissä noin 40 %. Tavoitteena on turvata hyvälaatuisen ja riittävän talousveden saanti asukkaille ja tuotantotoiminnoille. Tulevaisuudessa ylikunnallinen yhteistyö lisääntyy; intresseissä on nostaa yhteisiin verkostoihin liittyvien määrä 90 %:iin asukkaista. Haja-asutusalueilla tämä tarkoittaa noin asukkaan saamista yhteisten verkostojen piiriin. Viemärilaitoksia on Keski-Suomessa 53 ja jätevedenpuhdistamoja määrittelytavasta riippuen 32. Viemäriverkostoa on noin kilometriä ja uutta on rakennettu vuosittain noin 200 kilometriä. Viemärilaitosten piirissä on 78 % keskisuomalaisista mutta haja-asutusalueiden asukkaista vain noin 10 %. Haja-asutusalueiden kiinteistökohtaisten käsittelyvaatimusten tiukentuminen lisää kiinnostusta keskitettyyn viemäröintiin. Tulevina vuosina viemäriverkostot lisääntyvät ja laajenevat ja kuntien yhteistoimintaa kehitetään. Konkreettinen tavoite on nostaa keskitettyihin jätevesijärjestelmiin kytkettyjen määrä 85 prosenttiin. Pienimuotoisten ekologisten ratkaisujen (esim. biokäymälät) hyväksikäyttö erityisesti haja-asutusalueilla tulee olemaan taloudellisesti ja ympäristöllisesti kilpailukykyinen vaihtoehto. Ranta-asutuksen tiivistyminen ja loma-asuntojen varustetason nousu ja käytön ympärivuotisuus vaativat myös ranta-asutukseen verkostoratkaisuja. 6 % 2 % 1 % 20 % 4 % 25 % 15 % Öljy Hiili Maakaasu Ydinenergia Vesivoima ml. tuulivoima Puupolttoaineet Turve Muut Sähkön nettotuonti 16 % 11 % Kuva 6. Energian kokonaiskulutus (%) energialähteittäin Suomessa 2004 (ennakkotieto) (Tilastokeskus). 15

16 Öljyn osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on edelleen suuri, vaikka uusiutuvien energialähteiden, erityisesti puupolttoaineen, merkitys on Suomen energiatuotannossa kasvussa. Keski-Suomessa energian tuotanto ja alan laitevalmistus on merkittävä liiketoiminta-alue (mm. yli työllistä). Keski-Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä energiatuotannon omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden osuutta uusimalla vanhoja ja rakentamalla uusia voimaloita. Keski-Suomessa käytettiin energiaa vuonna ,5 % Suomen kokonaisenergian kulutuksesta ja sähköä 8 % Suomen sähkön kulutuksesta. Suuren sähkön kulutuksen selittäjä on sellu- ja paperiteollisuus. Vuoden 1990 jälkeen paikallisten polttoaineiden (etenkin puupolttoaineet ja turve) käyttö teollisuudessa, yhdyskunnissa ja kotitalouksissa on lisääntynyt merkittävästi. Metsäteollisuus on rakentanut Jamsänjokilaaksoon ja Äänekoskelle uudet suuret vastapainelaitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä. Taajamien kaukolämmön tuotantoon on rakennettu noin 15 kpl kiinteitä polttoaineita käyttäviä kattiloita, jotka korvaavat öljyllä tuotettua lämpöä. Kaukolämmöstä ja kaukolämmön tuotantoon liittyvästä sähköntuotannosta tuotettiin vuonna 2003 turpeella Keski-Suomessa noin 60 prosenttia. Energiatekniikka on Keski-Suomessa voimakkaasti kehittymässä ja energia-alan kehitysnäkymät tarjoavat keskisuomaisille toimijoille mahdollisuuksia kehittyä oman alansa kansainvälisiksi osaajiksi. Turpeen käyttöön kohdistuu voimakkaita hinnankorotuspaineita päästökaupan seurauksena. Suomessa turpeen verotuksesta luovutaan ja sillä tuotetun sähkön verotuki poistetaan pienvoimalaitoksilta. Tällä pyritään turvaamaan turpeen kilpailukyky päästökaupan aiheuttamassa tilanteessa erityisesti suhteessa kivihiileen. Samalla halutaan parantaa turve-elinkeinon toimintaedellytyksiä. Keski-Suomessa on mahdollista metsähakkeen, turpeen, jätteiden ja peltoenergian käytön merkittävä lisääminen. Seuraavien 10 vuoden aikana todennäköiset suurimmat energiainvestoinnit ovat Jyväskylän uusi lämpövoimalaitos, lämpöä ja sähköä tuottavat pienvoimalaitokset, jätteiden energiakäyttölaitokset ja soodakattila-investointi Äänekoskella. Keski-Suomessa olisi taloudellisinta tuottaa liikennepolttoaineita metsäteollisuuden yhteydessä, jolloin raaka-aineena olisi puu. Muiden uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen (vesivoima, tuuli- ja aurinkoenergia, lämpöpumppujen käyttö) on biopolttoaineisiin verrattuna marginaalista, mutta voi olla eräissä sovellutuksissa kannattavaa. Energiatuotannon ja energian käytön haitat ympäristölle ovat vähentyneet turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden, uusien teknologioiden sekä öljyn ja kivihiilen käytön vähentymisen ansiosta. Maakunnan energian käytössä tavoitteena on tehokkuus ja energian säästö sekä energian saannin häiriöttömyys. Energiahuollon omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden (puu, turve hitaasti uusiutuvana biopolttoaineena, peltobiomassat, vesivoima, aurinko, tuuli, maalämpö) osuutta maakunnan energian tuotannossa lisätään samalla vähentäen haitallisia ympäristövaikutuksia. Pitkän aikavälin tavoitteena (2015) on fossiilisista polttoaineista vapaa maakunta lukuun ottamatta liikenteen nestemäisiä polttoaineita. Tavoitteena on energian tehokas ja oikeaaikainen käyttö sekä vähintään 10 % energian säästö sähkön ja lämmön ominaiskulutuksessa. 16

17 Keski-Suomen pohjavesivarat sijoittuvat pääasiassa reunamuodostumiin ja luodekaakko -suuntaisiin harju-jaksoihin. Myös moreenimuodostumissa ja kallioperän ruhjelaaksoissa voi olla käyttökelpoisia pohjavesivaroja. Maakunnassa on yhteensä 327 pohjavesialuetta, joista vedenhankintaan tärkeitä (luokkaan I kuuluvia) alueita on 175 kappaletta. II-luokan alueita (vedenhankintaan soveltuvia alueita) on 68 ja luokkaan III, muihin pohjavesialueisiin, kuuluvia alueita on 84. Pohjavesitutkimusten myötä luokitus päivittyy ja III luokkaan kuuluvat alueet tulevat tulevaisuudessa siirtymään joko luokkiin I tai II. Mikäli alue havaitaan vedenhankintaan soveltumattomaksi, se siirretään kokonaan luokituksen ulkopuolelle. Pohjavesialueiden pinta-ala Keski-Suomessa on yhteensä 581 km 2. Pohjavesialueiden yhteenlaskettu laskennallinen antoisuus on m 3 /d. Tästä on käytössä 19,5 % eli m 3 /d. Vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden antoisuudesta on käytössä 27,3 %. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia on laadittu yhteensä 55 kpl. Taajamien vedenhankinta perustuu pääosin harjualueiden pohjavesiesiintymiin. Vuonna 2001 oli Keski- Suomessa tilastoituna 135 vesilaitosta, joiden käytössä oli yhteensä 143 vedenottamoa. Maakunnan vesilaitosten käyttämä raakavesi on ollut vuodesta 2001 alkaen pohjavettä, kalliopohjavettä, tekopohjavettä tai osittain rantaimeytynyttä pohjavettä. Keskitettyyn vedenjakeluun oli liittynyt tuolloin yli keskisuomalaista. Turve on merkittävimpiä pohjoisen pallonpuoliskon luonnonvaroja. Suomessa kolmannes ja Ruotsissa ja Virossa viidennes maa-alasta on soita ja kosteikkoja. Pelkästään Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren öljyvaroihin verrattuna ja kaksi kolmasosaa Norjan tunnetuista öljyvaroista. Suomessa turvetta kasvaa vuosittain enemmän kuin sitä käytetään. Keski-Suomessa on hehtaaria tuotantokuntoista tai valmisteltavana olevaa turvetuotantopinta-alaa. Erillisiä tuotantokenttiä on 150 kpl. Viimeisen kymmenen vuoden aikana turvetuotannosta on poistunut noin tuhat hehtaaria. Koko Suomen tuotantokuntoisesta pinta-alasta Keski-Suomen osuus on 6,5 %. Yli 10 hehtaarin turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus tarvitsee ympäristöluvan. Turvetuotanto on keskittynyt Keski-Suomessa Saarijärven reitille ja kaakkoiseen Keski-Suomeen. Taulukko 1. Suo- ja turvevarannot seuduittain Keski-Suomessa 2000 (Virtanen ym. 2003). Suopinta- Tutkitut suot Teknisesti käyttöala (ha) % Turvetta (milj. m3) kelp. suoala (ha) Jyväskylä Kaak. Keski-Suomi Keuruu Jämsä Äänekoski Saarijärvi Viitasaari Keski-Suomi

18 Turvetuotantoalueilta huuhtoutuu vesistöihin kiintoainetta, ravinteita, humusta ja rautaa. Turvetuotannon aiheuttaman fosfori- ja typpikuormituksen osuus on Keski-Suomen ihmistoiminnan aiheuttamasta fosforikuormituksesta 0,7 % ja typpikuormituksesta 1,1 %. Vaikka kuormitusosuus jää pieneksi, voi turvetuotannolla olla paikallisesti merkittävä vaikutus vedenlaatuun. Turvetuotantoalueiden vesistökuormitusta vähennetään erilaisin vesiensuojelumenetelmin, joita ovat mm. sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, pintavalutuskentät, kemiallinen vedenpuhdistus, virtaaman säätö sekä ylivuotokentät. Keski-Suomessa turvetuotannon vesiensuojelu on edistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Vuonna 1992 vesiensuojelun perustason täytti ainoastaan noin 9 % tuotantokuntoisesta ja valmisteltavana olevasta pinta-alasta. Vuoden 2001 loppuun mennessä oli pelkästään perustason mukaiset vesiensuojelutoimet Keski-Suomessa enää 29 %:lla turvetuotantopinta-alasta. Parannetun vesiensuojelun osuus pinta-alasta oli 56 %. Tehostettu vesiensuojelu oli 15 %:lla pinta-alasta. Keski-Suomen energiaselvityksen mukaan turpeen käyttö tulee kasvamaan Keski-Suomessa. Merkittävin kotimaisen energian käytön kasvu tapahtuu siinä vaiheessa kun suunniteltu Jyväskylän lämpövoimalaitos toteutuu. Koska vanhoja turvetuotantoalueita poistuu tuotannosta vuosittain, tarvitaan turvetuotantoon jatkuvasti myös poistumaa korvaavia uusia alueita. Keski-Suomen maakunnan kallioperä on vajaat kaksi miljardia vuotta vanhaa ja sen kivilajit ovat suureksi osaksi happamia ja vähäravinteisia. Yleisimmät kivilajit ovat graniitti, granodioriitti ja kvartsidioriitti. Kalliomaan osuus maapinta-alasta on 12 prosenttia (noin 1880 km 2 ). Kalliomaata ja kalliopaljastumia on eniten maakunnan eteläosassa Kuhmoisten, Korpilahden, Jyväskylän ja Laukaan alueella. Keski-Suomesta ei ole vielä paikannettu taloudellisesti merkittäviä malmi-, teollisuusmineraali- ja teollisuuskiviesiintymiä yhtä sinkki-rikkimalmiesiintymää lukuun ottamatta. Joitakin lupaavia teollisuusmineraaliesiintymiä on kuitenkin tiedossa. Korukiveksi soveltuvaa kiviainesta löytyy Keski-Suomen kallioperästä runsaasti. Rakennuskiveä louhitaan Korpilahdella, Muuramessa, Viitasaarella, Kivijärvellä ja Pihtiputaalla. Rakennuskivi- ja harjuainesta korvaavista kiviainesesiintymistä on tehty koko maakunnan kattavat perusselvitykset. Maaperä on suurelta osin jääkauden kasaamaa ja tiivistämää pohjamoreenia. Keski-Suomen soravarat on arvioitu noin 1,85 miljardiksi kuutiometriksi. Maakunnan poikki koillisesta lounaaseen kulkee vaihtelevia sora- ja hiekkamuodostumia sisältävä Sisä-Suomen reunamuodostuma, johon kuuluvat mm. Jämsän Kollinkangas, Muuramenharju ja Jyväskylän harju. Laukaan Hietasyrjänkankalla reunamuodostuma vaihettuu Laukaa-Kyyjärvi saumamuodostuman harjujaksoon. Maa-aineslain mukaisella ilmoitusmenettelyllä saadaan kattavat tiedot maa-aineslain mukaisilta ottoalueilta otetuista maa-aineksista. Sovittamalla yhteen ympäristöhallinnon ns. motto-rekisterin tiedot Suomen Maanrakentajien keskusliiton tilastojen kanssa on päädytty siihen, että kiviainesten kokonaiskäyttö oli vuonna 2002 arviolta 90 milj. tonnia, josta kalliomurskeen osuus oli noin 45 %. Vuoden 2003 lopussa maakunnassa oli 90 voimassa olevaa kallioaineksen ottamislupaa ja vuotuinen ottomäärä oli km 3. 18

19 Pohjamoreenia, kalliopaljastumia Vesistö Drumliineja Kumpumoreeneja Harju Sisä-Suomen reunamuodostuma Kuva 7. Yleispiirteinen kuvaus Keski-Suomen maaperästä. 19

20 Ottamislupien mahdollistama ottomäärä oli k-m 3. Valtakunnan keskimääräisellä käyttömäärällä 6 k-m 3 /as/v kalliokiviaineksen riittävyys olisi 9 vuotta. Vuoden 2003 lopussa maakunnassa oli 408 voimassa olevaa maa-ainesten ottamislupaa ja vuotuinen ottomäärä oli k-m 3. Ottamislupien mahdollistama ottomäärä oli k-m 3. Valtakunnan keskimääräisellä käyttömäärällä 6 k-m 3 /as/v maa-ainesvarojen riittävyys olisi 29 vuotta Keski-Suomen luonnonympäristö ja suojelu Keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuus perustuu laaja-alaisten metsien sekä niitä kirjovien soiden ja vesistöjen eliöyhteisöjen rakenteeseen. Lajiston monimuotoisuutta lisäävät vaihtelevasta topografiasta ja elinympäristöjen mosaiikeista aiheutuva luonnon pienipiirteisyys sekä perinteisen maatalouden muovaamat perinneympäristöt. Keskisuomalaisen lajiston erityispiirteenä on useiden pohjoisten ja eteläisten lajien ja lajiryhmien esiintyminen ja vaihettuminen maakunnan alueella. Maakunnan erityisvastuulla on huolehtia varsinkin metsäalueiden, soiden, reittivesistöjen ja kallioalueiden luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojen säilymisestä. Myös harjut ja Sisä-Suomen reunamuodostuma ovat näkyvä osa Keski-Suomen luonnossa. Maakunnan itäosa kuuluu osana Suomen komeimpaan drumliinikenttään (pitkulainen moreenimuodostuma). Maakunnan alueelta voidaan hahmottaa kaksi ekologisesti yhtenäistä aluekokonaisuutta: Suomenselän ja Päijänteen ekologiset suuralueet. Suuralueet ovat ylimaakunnallisia, jopa valtakunnan rajojen ulkopuolelle ulottuvia luonnonmaantieteellisiä alueita, joilla vallitsee jokseenkin yhtenäiset luonnonolot. Alueille voidaan määrittää niille ominaiset luonnonelementit ja luontoarvot. Suuralueet saattavat olla lajiston leviämisreittejä ja siten myös geneettisen monimuotoisuuden säilymisen ja geenivaihdon alueita. Luontoytimet ovat yksittäisiä monimuotoisia luontokohteita. Luontoydin voi olla esimerkiksi kansallispuisto, muu luonnonsuojelualue tai uhanalaisen lajin esiintymispaikka. Elinkykyisten populaatioiden säilyttämiseksi luontoydinten välillä tulisi säilyttää ekologisia yhteyksiä. Luontoydintihentymät sekä niiden ympäristö ja yhteysalueet muodostavat ekologisen vyöhykkeen. Näitä on Keski-Suomessa kahdeksan. Ekologisten vyöhykkeiden sisällä maankäytön suunnittelun tulisi turvata vyöhykkeiden perustana olevien luontoytimien välisten yhteyksien säilyminen. Ekologisia yhteyksiä tulisi säilyttää myös eri ekologisten vyöhykkeiden välillä. Sekä ekologiset suuralueet että vyöhykkeet ovat rajoiltaan epätarkkoja. Keski-Suomen sijainti eteläisten keidassoiden ja pohjoisten aapasoiden vaihettumisvyöhykkeellä näkyy monimuotoisessa kasvi-, hyönteis- ja lintulajistossa. Erityisen merkittäviä ovat laajat yhtenäiset luonnontilaiset tai luonnontilaisenkaltaiset suoalueet, joista valtaosa on jo perustettu luonnonsuojelualueiksi. Toisaalta reheviä suotyyppejä on vähän ja ne ovat pienialaisia, mikä kuvastuu vaateliaan lajiston harvinaisuutena. Ravinteiset korpi- ja lettotyypit ovatkin erityisen suojelunarvoisia. Metsäluonnon monimuotoisuudelle on ollut erityisen haitallista yhtenäisten metsäalueiden pirstoutuminen, vanhojen luonnonmetsien väheneminen ja lehtipuuvaltaisten metsien niukkuus. Maakunnan neljän kansallispuiston ja yhden luonnonpuiston lisäksi 20

21 metsäalueiden luonnon monimuotoisuutta on pyritty kohottamaan toteuttamalla lehtojensuojeluohjelmaan ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvien alueiden suojelua. Talousmetsissä metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttäminen ja metsäsertifioinnin kriteerit tukevat luonnonsuojelua. Lakisääteisillä suojelualueilla on metsämaata noin hehtaaria (1,5 % metsämaan pinta-alasta). Metsien suojelutilannetta parantaa osaltaan metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttäminen talousmetsissä (noin 0,5 % metsätalousmaan pinta-alasta). Lisäksi erilaisia virkistysmetsiä, rantametsiä tai retkeilyalueita, joilla metsänkäyttö on rajoitettu, on hehtaaria. Reittivesistöjen suojelua on edistetty toteuttamalla valtioneuvoston vahvistamaa rantojensuojeluohjelmaa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta karuilla reittivesistöillä on merkitystä erityisesti selkävesilinnustolle. Kalliot ovat geomorfologisten ja geologisten arvojen lisäksi harvinaisen ja uhanalaisen lajiston kannalta merkittävä elinympäristö. Valtaosa pienvesistä on muuttunut luonnontilaltaan. Lähteet, lähteiköt ja puronvarsialueet ovat jatkossa erityisasemassa luonnonsuojelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Taulukko 2. Valtakunnalliset suojeluohjelmat Keski-Suomessa (toteutumatilanne ). Pinta-ala Suojeltu Toteutuma (ha) ala (ha) % Kansallis- ja luonnonpuistot Soiden suojelu Lintuvesien suojelu Harjujen suojelu Lehtojen suojelu Rantojen suojelu Vanhojen metsien suojelu Keski-Suomen suojelualueverkoston rungon muodostavat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset suojeluohjelmat. Maakunnassa sijaitsee kaikkiaan 147 Suomen Natura 2000 verkostoon sisältyvää aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin hehtaaria. Natura-verkoston toteuttamisaste oli 80 % vuoden 2001 lopussa. Pääosa kohteista sisältyy edellä mainittuihin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Natura verkostoon kuuluvien alueiden hoidon ja käytön suunnittelu on alkanut. Suomen ympäristökeskuksen ja BirdLifen lintuasiantuntijat ovat nimenneet 411 Suomen tärkeää lintualuetta (FINIBA-aluetta). Nämä lintualueet ovat luonnonsuojelun kannalta merkittäviä uhanalaisten, silmällä pidettävien ja kansainvälisen erityisvastuun lintulajien pesimis- tai kerääntymisalueita. Keski-Suomessa ei ole kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBAalueita). 21

22 Natura alue Kansallispuisto tai luonnonpuisto Rantojen suojelu Vanhojen metsien suojelu Lehtojen suojelu Soidensuojelu Lintuvesien suojelu Harjujen suojelu Kuva 8. Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura alueet Keski-Suomessa. 22

23 Harjujen moninaiskäyttötutkimuksen perusteella Keski-Suomessa on 104 suojelun ja moninaiskäytön kannalta merkittävää harjualuetta, joiden yhteispinta-ala on ha. Luonnonsuojelulakiin perustuvia maaperän suojelualueita on varsin vähän. Keskisuomalaisen luonnon yksi erityispiirre ovat kallioalueet, joita on Keski-Suomessa noin 1880 neliökilometriä. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on 93 kpl, yhteensä ha. Tärkeimpien harju- ja kallioalueiden suojelua on edistetty lähinnä maa-aineslain turvin. Keski-Suomesta on lisäksi kartoitettu kallioperän suojelu- ja opetuskohteet. Moreenimuodostumia koskeva kartoitus on meneillään. Keski-Suomen pienvesisuunnitelmassa kuvataan 326 kohdetta, joista 118 kohdetta on luokiteltu suojelunarvoisiin arvoluokkiin. Pienvedet pyritään säilyttämään joko ottamalla ne huomioon kaavoituksessa ja metsäsuunnittelussa tai perustamalla ne luonnonsuojelualueiksi. Suuri osa pienvesikohteista sisältyy metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (10 ). Lisäksi on huomioitava luonnonsuojelulain mukaiset suojellut luontotyypit (29 ), erityisesti suojeltavat lajit (47 ) ja Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevat erityissäännökset (49 ). Nämä kohteet ovat valtaosaltaan pienialaisia. Järvitaimenen kalastukseen soveltuvia koskialueita on Keski-Suomessa poikkeuksellisen paljon ja tätä ei ole vielä täysipainoisesti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Keski-Suomi on yksi kolmesta maamme kalanpoikasten päätuotantoalueesta. Vaikka ruokakalan kasvatus sisävesissä on huomattavasti vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, on tuotanto Keski-Suomessa säilynyt jokseenkin ennallaan. Jokirapua tuotetaan yhä enemmän sekä elintarvikkeeksi että istukkaiksi. Vesiviljelyn painopistealueita ovat Konnevesi, Hankasalmi, Laukaa ja Viitasaari. Jyväskylän yliopiston yhteyteen on syntynyt kansainvälisen tason kalatalouden osaamiskeskus, joka tarvitsee edustavia vesialueita tutkimuskohteiksi. Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien tila on yleisesti ottaen hyvä. Maakunnassa on useita isoja, karuja ja hyvälaatuisia vesistöjä, mutta paljon myös pieniä humuspitoisia ja happamoitumisherkkiä metsäjärviä. Pahimpia likaajia ovat olleet puunjalostusteollisuus ja suurehkot asutustaajamat, mutta niiden aiheuttama vesistökuormitus on viime vuosikymmenien vesiensuojelutyön tuloksena vähentynyt huomattavasti. Paikallisesti veden laatua ovat heikentäneet myös kalankasvatus ja turvetuotanto. Keski-Suomen metsät ovat terveitä ja hyväpuustoisia. Metsäluonnon monimuotoisuudelle on ollut haitallista yhtenäisten metsäalueiden pirstoutuminen, vanhojen luonnonmetsien väheneminen ja lehtipuuvaltaisten metsien niukkuus, minkä takia monet metsälajit ovat uhanalaistuneet. Jatkossa ekologisen kestävyyden isot haasteet kohdistuvat luonnon monimuotoisuuden vähenemisen estämiseen, hajakuormituksen vähentämiseen ja ilmastomuutoksen hidastamiseen. Keski-Suomessa on kahdeksan koskiensuojelulailla suojeltua vesistöä tai vesistön osaa, joihin kuuluu kymmeniä koskia. Merkittävimpien koskireittien lisärakentaminen estettiin vuonna 1987 voimaan tulleella koskiensuojelulailla. Koskien luonnonsuojelullisen, kalataloudellisen ja virkistyskäytöllisen merkityksen takia Keski-Suomessa on kunnostettu irtouiton päätyttyä 200 koskea ja nivaa. 23

24 2.5. Kulttuuriympäristöt maakunnallisena voimavarana Arvokkaat kulttuuriympäristöt ovat eurooppalaista, kansallista ja maakunnallista kulttuuriperintöä. Aineellinen kulttuuriperintö välittyy uusille sukupolville maisemallisina kokonaisuuksina ja perinnemaisemina, rakennettuina ympäristöinä sekä muinaisjäänteinä ja -muistoina. Kulttuurisen kestävyyden kannalta on tärkeää vaalia maakunnallisten kulttuuriympäristöjen ominaispiirteitä. Kulttuuriympäristö on merkittävä asuinviihtyisyyden, virkistyksen ja elinkeinotoiminnan voimavara. Keski-Suomen kulttuurimaisemat ovat ihmisen toiminnan ja luonnon vuosisataisessa vuorovaikutuksessa syntyneitä maisema-aluekokonaisuuksia. Maaseudun kulttuurimaisema-alueiden arvo perustuu kolmeen elementtiin: avoimeen viljelymaisemaan, talonpoikaiseen rakennusperinteeseen sekä monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon. Maisema-alueiden tunnusmerkkejä ovat avoimuus, valoisuus ja monitasoisuus. Visuaalisesti kulttuurimaisemat ovat suurehkoja, maisemakuvaltaan ehjiä ja vaihtelevia, kokonaisuuksia. Merkittävimmät maisema-alueiden uhkatekijät Keski-Suomessa ovat taajamarakenteen laajeneminen sekä maa- ja metsätalouden tuotantorakenteelliset muutokset ja maaseudun autioituminen. Maaseutumaisemat ovat kokeneet muutoksia viime vuosikymmeninä. Varsinkin kaupunkikeskustojen läheisillä alueilla on nähtävissä paineita laajentaa asuinrakentamista arvokkaille maisema-alueille. Huolellisesti suunniteltuna eri maankäyttömuodot voidaan sovittaa yhteen maisema-arvojen kanssa. Maisemia uhkaa myös väestön väheneminen ja tuotantotapojen muutokset maaseutukunnissa. Maaseudun autioituessa pellot kasvavat nopeasti umpeen estäen maiseman hahmottumista kokonaisuutena. Metsäsektorin toimijat vaikuttavat toimenpiteillään myös eheän maisemakokonaisuuden säilymiseen, sillä maisema-arvot huomioimaton hakkuutoiminta runtelee usein vuosiksi näkymät maisemallisesti herkillä alueilla. Keski-Suomen maakunnan alueella on 8 valtakunnallisesti ja 49 maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Alueet kuvastavat keskisuomalaista kulttuuritraditiota ja viestivät erityisesti asumisen, maankäytön, elinkeinojen ja liikkumisen historiasta. Perinnemaisemat (perinnebiotoopit) ovat alkutuotannon ja muiden varhaisten elinkeinojen ja niihin liittyvien toimintojen muovaamia, usein alkuperäisestä käytöstä poistuneita tai poistumassa olevia, luontotyyppejä. Perinnemaisemia ovat erityyppiset niityt, kedot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja perinteisesti viljellyt ja hoidetut maatilat. Perinnemaisemakokonaisuuteen kuuluvat kohteen rakenteet ja rakennelmat, aidat ja ladot. Pinta-alaltaan perinnemaisema-alueet ovat usein pieniä kokonaisuuksia mutta kulttuurihistorialtaan, kasvi- ja eläinlajistoltaan (perinnebiotoopit) ja estetiikaltaan ne ovat arvokkaita. Yhteistä perinnemaisemille on monimuotoisuus ja uhanalaisuus. Keski-Suomessa on vajaa kaksisataa arvokkaaksi luokiteltua perinnemaisemakohdetta. 38 kohdetta luokitellaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Suurin osa 1990-luvulla inventoiduista perinnebiotoopeista on metsälaitumia. Lisäksi Keski-Suomesta löytyy hakoja, niittyjä ja rantaniittyjä. Arvokkaita niittyjä on jäljellä Keski-Suomessa enää vähän. Perinnemaisemien säilyminen edellyttää kohteiden hoitamista perinteisen maatalouden menetelmiä mukaillen. 24

25 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Arvokas perinnemaisema YKR -taajamarajaus Kuva 9. Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja -maisemat Keski-Suomessa. 25

26 Keski-Suomen rakennetut kulttuuriympäristöt ovat fyysisiä todisteita maakunnan kulttuurihistoriasta ja merkittävä osa kansallista ja maakunnan identiteettiä. Rakennetuissa ympäristössä huomio keskittyy rakennusperinteeseen ja arkkitehtuurin historiaan. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä on Keski-Suomessa 64 kappaletta; maakunnallisesti arvokkaiksi kokonaisuuksiksi on luokiteltu n. 450 rakennettua ympäristöä eri puolilta maakuntaa. Kirkonkylät ovat miljöötyyppi, joka on ehkä ankarimmin kokenut sotien jälkeisen rakennemuutoksen. Viime vuosikymmenien uudisrakentaminen on rikkonut maaseudun kylänäkymää, eikä ehjiä kirkonkyliä ei ole Keski- Suomessa juurikaan säilynyt. Rakennushistorian keskisuomalainen helmi on UNESCO:n maailmanperintölistallakin oleva Petäjäveden vanha kirkko ympäristöineen. Keski-Suomessa on selkeä tiedollinen puute modernin ajan rakennusperinnöstä lukua nuorempaa rakennusperintöä ei ole inventoitu kattavasti. Esihistoriallisen ajan löydöt ovat ainut todiste sen ajan kulttuurista ja siksi löydöt on katsottu yhteiseksi kansallisomaisuudeksi. Muinaismuistoja suojellaan muinaismuistolailla. Kiinteät muinaisjäännökset jaetaan yleensä asuinpaikkoihin, röykkiöihin, kalliomaalauksiin, muinaislinnoihin ja muihin kohteisiin. Muita kohteita ovat mm. hiidenkiukaat, lapinrauniot ja kalmistot. Valtakunnallisesti merkittäviä muinaisjäännöksiä on Keski-Suomessa yhdeksällä alueella. 26

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn työpaja 8.3.2016 strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä 1 KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄ työpaja 8.3.2016 Työryhmän näkemys

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

HAITTA-AINENÄYTE VUONNA 2014

HAITTA-AINENÄYTE VUONNA 2014 KUNTA POHJAVESI- ALUE HAITTA-AINENÄYTE VUONNA 2014 HYVÄ TILA VUONNA Hankasalmi Niemisjärvi Ei otettu 2021 Joutsa Joutsa Ei otettu 2021 Joutsa Pekkanen Ei otettu 2015 Jyväskylä Keljonkangas Ei ympäristölaatunormien

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Tieliikenne-ennuste Vuoden 1998 ennusteen tarkistaminen

Tieliikenne-ennuste Vuoden 1998 ennusteen tarkistaminen Tieliikenne-ennuste 2002-2030 Vuoden 1998 ennusteen tarkistaminen 3 ESIPUHE Tilastokeskuksen uusi väestöennuste vuodelta 2001 eroaa alueellisesti melko paljon kolme vuotta aikaisemmin tehdystä ennusteesta.

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot