1 Tausta ja toteutus. kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Tausta ja toteutus. kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3."

Transkriptio

1 Seppo Laakso ja Päivi Kilpeläinen Kaupunkitutkimus TA Oy Maankäyttöprojektioiden laadinta Helsingin seudun HLJ 2015 ja MASU projektien lähtötiedoiksi Toimeksiantajat: HLJ 2015 / Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun MAL neuvottelukunta 08/2014

2 2 Sisältö 1 Tausta ja toteutus Maankäyttöprojektioiden seudulliset lähtökohdat... 4 Nopean kasvun projektio Aluejako ja lähtötiedot... 5 Aluejako... 5 Lähtötiedot: asuminen... 6 Lähtötiedot: työpaikat Maankäyttövaihtoehdot Väestöprojektioiden laadintaprosessi... 9 Vanhan kannan projektio... 9 Uustuotannon projektio Täsmäys koko seudun projektioon Tunnuslukujen laskenta Työpaikkaprojektioiden laskentaprosessi Projektioiden laskenta Tunnusluvut Tulokset Vyöhykejako Väestö Työpaikat Suunnitteluvaihtoehto Liitteet Liite 1. Väljyyden muutoskertoimet Liite 2. Uustuotannon väljyydet Liite 3. Aluetyypittely väestön ikäjakauman ja asuntokuntien keskikoon estimointia varten Liite 4. Rakennuksen käyttötarkoituksen ja työpaikkojen toimialojen jakautuminen pääluokkiin... 20

3 3 1 Tausta ja toteutus Helsingin seudulle ollaan laatimassa samanaikaisesti seudun 14 kunnan yhteistä maankäyttösuunnitelmaa (MASU) sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2015) valtion ja seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen mukaisesti. MASU:n laadinnasta vastaa Helsingin seudun MAL neuvottelukunta. HLJ 2015:n laadinnasta vastaa Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) alainen HLJ toimikunta. MAL aiesopimuksen mukaisesti MASU:ssa sovitetaan yhteen alue ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Tavoitteena on suunnitelma, joka vastaa maankäytön ja liikenteen ratkaisujen yhteensovittamiseen kestävästi ja rakennetta eheyttävästi ja jonka pohjalta investoinnit voidaan Helsingin seudulla suunnata järkevästi. Suunnitelmassa on keskeistä rakennettavien alueiden priorisointi ja kytkökset liikennejärjestelmään. MASU:ssa täsmennetään ja hyväksytään myös Helsingin seudun strategiset asuntopoliittiset tavoitteet. Seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 laatiminen käynnistettiin vuonna Hyväksytyn puiteohjelman mukaan HLJ on osa Helsingin seudun MAL yhteistyötä ja MAL aiesopimusten laadinta ja seurantaprosessia. HLJ 2015 on ohjelmoitu ja valmisteltu kiinteässä yhteistyössä MASU:n kanssa. MASU:n ja HLJ:n yhteisiksi lähtötiedoiksi laadittiin väestö ja työpaikkaprojektioita Helsingin seudulta alueittain vuosille 2025, 2040 ja Projektioiden laadinta edellytti yhdenmukaisesti laadittuja arvioita asuntoja toimitilarakentamisen potentiaalista sekä eri rakentamisalueiden toteutumis ja ajoittumisedellytyksistä. Arvioiden pohjana olivat voimassa olevat asema ja yleiskaavat, vireillä olevat yleiskaavat sekä ajallisesti pitemmälle ulottuvat rakennemallit ja maankäyttövisiot. Työ toteutettiin laaja alaisena yhteistyönä, jonka osapuolina ovat kaikki Helsingin seudun kunnat, HSL, HSY ja Uudenmaan liitto. Työ kytkeytyi tiiviisti HLJ:n perusstrategian valmisteluun. Konsultteina toimivat Kaupunkitutkimus ja Strafica. Työtä ohjasi Helsingin seudun MASU:n koordinointiryhmä. Työn alustavia tuloksia esiteltiin eri vaiheissa MAL neuvottelukunnalle ja HLJ toimikunnalle. Projektioiden laadinta käynnistettiin kesällä 2013 ja ne valmistuivat keväällä Väestö ja työpaikkakehityksen, asunto ja toimitilarakentamisen sekä asukkaiden ja työpaikkojen sijoittumisen taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit, joilla on kytkentöjä kansainväliseen ja valtakunnalliseen talouteen ja politiikkaan sekä moniin seudullisiin ja paikallisiin tekijöihin. Näihin prosesseihin vaikuttavien ulkoisten toimintaympäristömuutosten (globaalien, valtakunnallisten, seudullisten ja paikallisten), asukkaiden ja yritysten valintojen sekä suunnittelun ja päätöksenteon ennakoiminen vuosikymmenien päähän on väistämättä erittäin epävarmaa 1. Väestö ja työpaikkakehitystä ei voida missään oloissa ennustaa täydellä varmuudella. Maankäyttöprojektiot ovatkin ennen kaikkea pitkän aikavälin maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun apuvälineitä, joiden avulla voidaan arvioida koko seudun tasolla maankäytön jakaumavaihtoehtoja sekä sitä, kuinka hyvin eri vaihtoehdot toteuttavat yhteisesti sovittuja MAL tavoitteita. Väestö ja työpaikkaprojektioiden laadinnan tueksi selvitettiin Helsingin seutuun hyvin perehtyneiden maankäytön ja kiinteistömarkkinoiden asiantuntijoiden näkemyksiä maankäytön ja liikenteen suunnittelun seudullisesta koordinoinnista, asumisen ja työpaikkojen sijoittumisesta, liikennejärjestelmän ja muun pe 1 Ks. Laakso, S Helsingin seudun väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3.

4 4 rusrakenteen rahoituksesta sekä tulevien vuosikymmenien merkittävien maankäytön kehittämisalueiden edellytyksistä ja vaatimuksista. Asiantuntija arvioinnin tuloksista on laadittu erillinen muistio 2. 2 Maankäyttöprojektioiden seudulliset lähtökohdat Maankäyttösuunnitelmien lähtökohtana on varautuminen Helsingin seudun suhteellisen nopean kasvun jatkumiseen. Taustalla on näkemys, jonka mukaan kaupungistuminen tulee hyvin todennäköisesti jatkumaan Suomessa edelleen. Helsingin seutu tarjoaa maan ainoana metropolialueena ja kansainvälisenä liikenteen solmukohtana yritystoiminnalle merkittäviä kasautumisetuja. Lukuisten eri tutkimusten mukaan taloudellisten toimintojen sijoittuminen lähelle toisiaan nostaa yritysten tuottavuutta sen ansiosta, että suurella kaupunkialueella panosmarkkinat toimivat, työvoiman monipuolinen kysyntä ja tarjonta kohtaavat, tieto kulkee ja innovaatiot leviävät toimijoiden välillä. Helsingin seutu tarjoaa myös yritystoiminnan ja asukkaiden kannalta hyvän saavutettavuuden sekä seudun sisäisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Hyvä saavutettavuus on edellytys kaupalle ja erikoistumiselle, kuljetuksille, ihmisten liikkumiselle ja muulle kommunikaatiolle. Nämä tekijät yhdessä pitkän ajan kuluessa kumuloituneen osaamispääoman ja muiden resurssien kanssa pitävät suurella todennäköisyydellä yllä Helsingin seudun vetovoimaa yritysten toimintapaikkana ja asukkaiden asuinpaikkana pitkälle tulevaisuuteen. Tämän vuoksi on realistista odottaa, että Helsingin seutu vetää muuttajia sekä kotimaasta että muista maista luvun alkuvuosista lähtien nettomääräinen maahanmuutto on ollut maassamuuttoa merkittävämpi tekijä Helsingin seudun väestönkasvussa. Lisäksi Helsingin seudun asema nuoren väestön tulomuuttokohteena ja muuttovoittoalueena on pitänyt väestörakenteen nuorekkaana. Tämän ansiosta Helsingin seudun luonnollinen väestönkasvu on ja tulee olemaan vuosikymmenien ajan merkittävä väestönkasvun tekijä siinäkin tapauksessa, että muuttovoitto jostain syystä tyrehtyisi. Nopean kasvun projektio Helsingin seudulle laadittiin vuonna 2012 (päivitys 2013) vaihtoehtoisia pitkän aikavälin väestöprojektiota 3 ja niihin liittyviä työpaikkaprojektioita, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti. HLJ:n ja MASU:n lähtökohdaksi valittiin nopean kasvun projektio. Se perustuu taloudelliseen skenaarioon, jonka mukaan Helsingin seudun talous kasvaa pitkällä ajalla jonkin verran nopeammin kuin EU alue keskimäärin ja hieman nopeammin kuin Suomi kokonaisuutena. Edellytyksenä on, että Helsingin seutu pystyy tarjoamaan riittävästi kaavoitettua tonttimaata väestönkasvun edellyttämälle asuntotuotannolle ja että alueen liikennejärjestelmä ja palveluverkosto pystytään pitämään toimivina. Nopean kasvun vaihtoehtoon varautumisen perusteluna oli, että maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta nimenomaan nopea kasvu edellyttää eniten suunnittelua, ohjaamista ja toimenpiteiden valmistelua. Maankäytön ja liikenteen perusrakenteet toteutetaan vuosikymmeniksi ja niiden suunnittelu ja toteuttami 2 Seppo Laakso ja Päivi Kilpeläinen Näkökulmia Helsingin seudunmaankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen sekä maankäytön kehittämisalueiden edellytyksiin. Asiantuntijakyselyn ja haastatteluiden tuloksia. Helsingin seudun MAL neuvottelukunta ja HLJ 2015 / Helsingin Seudun Liikenne HSL. 3 Laakso 2012; Helsingin kaupungin tietokeskus 2013.

5 5 nen ovat hitaita prosesseja. Samaan aikaan maankäyttö ja liikenne ovat potentiaalisia kasvun pullonkauloja tulevaisuudessa, kuten ne ovat ajoittain olleet menneisyydessäkin. Väestöprojektion nopean kasvun vaihtoehdossa varaudutaan koko Helsingin seudun asukasluvun kasvuun 2 miljoonaa vuonna 2050 nykyisestä 1,4 miljoonasta. Tämän mukaisesti väestö kasvaisi noin hengellä, 43 %, vuodesta 2013 vuoteen Keskimääräinen vuosikasvu on 1 %. Työpaikkojen ennakoidaan kasvavan nopeassa vaihtoehdossa 1,05 miljoonaan vuonna 2050 nykyisestä 0,72 miljoonasta. Työpaikat kasvaisivat tämän mukaan :lla, 46 % eli keskimäärin 1 % vuodessa, kuten väestökin. Taulukko 1: Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna sekä projektio vuosille 2025, 2040 ja 2050 (luvut pyöristetty) Vuosi Väestö, henkeä Työpaikat 4, henkeä Aluejako ja lähtötiedot Aluejako Projektiot laadittiin kuntien tilastoaluejaolla, jonka yksityiskohtaisuus ja aluekoko vaihtelevat kuntien välillä. Espoossa käytetty aluejako on pienalue, Helsingissä osa alue ja Vantaalla kaupunginosa. Kauniainen muodostaa yhden alueen. Kuuma kunnissa käytetty aluejako on pääasiassa suuralue, poikkeuksina Kirkkonummi (tilastoalue), Pornainen (tilastoalueista yhdistelty aluejako) ja Sipoo (tilastoalueista yhdistelty aluejako). Koko seudun tasolla käytössä on 361 tilastoaluetta. Asuntoväestöön kuulumaton muu väestö samoin kuin alueettomat työpaikat (ns. liikkuvat ja sijainti tuntematon) jaettiin tilastoaluille lähtötilanteen suhteessa. Käytetyllä aluejaolla tilastoalueella on keskimäärin asukasta ja työpaikkaa (taulukko 2). Vaikka projektioiden lähtötiedot tuotettiin ja projektiot laadittiin tilastoaluejaolla, valmiit projektiot muunnettiin paikkatietoaineistoksi 5 (250x250 m karttaruudut) liikenneanalyysejä ja tietojen karttaesityksiä varten. 4 Työpaikat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaisesti. Vuosi 2013 on ennakkoarvio. 5 Paikkatietoaineistojen tuottaminen on dokumentoitu erikseen: Paavo Moilanen ( ), Osa alueiden maankäytön sijoittamismenetelmä YKR ruutuihin ja HELMET mallialueisiin.

6 6 Taulukko 2: Projektioiden laadinnassa käytetty tilastoaluejako Alue / kunta Aluejako Alueiden Asukkaat Työpaikat Asukkaat Työpaikat (**) lkm (*) keskim./ keskim./ yhteensä yhteensä pl. Muut tilastoalue tilastoalue 2013 (1.1.) 2011 (12/2010) Pääkaupunkiseutu Espoo Pienalue Helsinki Osa alue Kauniainen Kunta Vantaa Kaupunginosa Kuuma kunnat Hyvinkää Suuralue Järvenpää Suuralue Kerava Suuralue Kirkkonummi Tilastoalue Mäntsälä Suuralue Nurmijärvi Suuralue Pornainen Sovitettu aluejako Sipoo Sovitettu aluejako Tuusula Suuralue Vihti Suuralue HS yhteensä (*) Projektioissa muu väestö (asuntoväestöön kuulumattomat ja alue tuntematon ) sekä alueille sijoittumattomat työpaikat (liikkuvat ja alue tuntematon) jaettu tilastoalueille väestön suhteessa. (**) Työpaikat: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Lähtötiedot: asuminen Väestöprojektion keskeisin lähtötieto koostuu asuntotuotannon potentiaalista tilastoalueittain ja jaksoittain. Lähtötiedot kerättiin kaikkien Helsingin seudun kuntien, Uudenmaan liiton, HSY:n ja Kaupunkitutkimuksen yhteistyönä kesän ja syksyn 2013 aikana. Tietoja tarkistettiin ja päivitettiin useiden kuntien osalta alkuvuoteen 2014 asti. Tiedot kerättiin kuntakohtaisilla lomakkeilla, joihin pyydettiin täyttämään tilastoalueittain ja jaksoittain arvioitu rakentamispotentiaali jaksoittain seuraavasti: Jakso arvio kaavoitettavasta asuntotonttimaasta (kem 2 ) , , ja yhteensä arvio valmistuvasta asuntotuotannosta (kem 2 ) , , ja yhteensä asuinkerrostalojen osuus (%) asuntotuotannosta hajarakentamisen 6 osuus (%) asuntotuotannosta (Kuuma kunnat). Lähtötietona olivat kunkin kunnan sekä Uudenmaan liiton tiedot kaavavarannoista, kaavoitusohjelmasta ja asunto ohjelmasta (osa kunnista). 6 Hajarakentaminen sisältää kaava alueen ulkopuolella toteutuvan rakentamisen sekä joissain Kuuma kunnissa sen lisäksi arvion kaava alueille sijoittuvasta hajatuotannosta. Kaupunkitutkimus on jakanut hajarakentamisen tilastoalueille.

7 7 Jaksot ja realistinen arvio toteutuvasta asuntotuotannosta (kem 2 ) ja asuntotuotannon maksimipotentiaali (kem 2 ) ja asuinkerrostalojen osuus (%) ja mahdolliset kommentit, esim. merkittävät edellytykset tai riskit, ja Lähtötietojen tietolähteet ja tulkinnat vaihtelivat vuodesta 2025 alkaen huomattavasti kunnittain riippuen maankäytön suunnittelutilanteesta: Helsinki: yleiskaavoittajien arvio voimassaolevan yleiskaavan tarjoamasta sekä vireillä olevan uuden yleiskaavan mahdollistamasta potentiaalista Espoo: yleiskaavoittajien arvio voimassa olevien ja vireillä olevien yleiskaavojen potentiaalista, mukaan luettuna Länsimetron jatkeen lisärakentamismahdollisuudet ja Histan alueen potentiaali Vantaa: yleiskaavoittajien arvio voimassa olevan yleiskaavan potentiaalista sekä mahdollisen Klaukkalan radan vyöhykkeen lisärakentamismahdollisuuksista Vantaan alueella Kauniainen: kaavoittajien arvio potentiaalista Kuuma kunnat: kuntien kaavoittajien ja Uudenmaan liiton asiantuntijoiden yhteistyössä laatimat arviot Kuuma kehityskuvan sekä kuntien yleiskaavojen (voimassa ja vireillä olevat) pohjalta o kuntien kaavoittajien arviot koottiin lomakkeille Uudenmaan liitossa o osa Kuuma kunnista arvio potentiaalit asukkaina tai asuntoina o nämä arviot muunnettiin Kaupunkitutkimuksen toimesta kerrosaloiksi arvioiduilla asuntojen keskikoko tai väljyyskertoimilla. Asuntotuotannon potentiaalit kunnittain on esitetty erillisessä Excel liitteessä. Lähtötiedot: työpaikat Työpaikkaprojektioiden laadinta tehtiin pääosin eri logiikalla kuin väestöprojektioiden (ks. luku 6). Tästä syystä kaikista kunnista kerättiin suoraan kunnan arvio työpaikkamäärästä projektiovuosina tilastoalueittain. Kuuma kuntien työpaikkatiedot hankittiin Uudenmaan liiton ja kuntien yhteistyönä. Tiedot kerättiin kuntakohtaisella lomakkeella, jossa oli lähtötietona työpaikkamäärä 12/2011 ja joihin pyydettiin täyttämään tilastoalueittain ja projektiovuoden mukaan arvioitu työpaikkamäärä seuraavasti: realistinen arvio työpaikkojen määrästä (kpl) 2025, 2040, 2050 työpaikkojen maksimi lukumäärä (kpl) 2025, 2040, 2050 Mahdolliset kommentit arvioista, esim. lyhyt kuvaus uudesta työpaikka alueesta. Lähtötietona olivat kunkin kunnan sekä Uudenmaan liiton tiedot kaavavarannoista maankäytön visioista (mm. Kuuma kehityskuva) sekä elinkeinotoiminnan tavoitteista (kunnittain vaihtelevat elinkeinostrategiat ja ohjelmat). Lisäksi kerättiin täydentäväksi tiedoksi jaksolta kunnan arvio jakson aikana valmistuvasta toimitilakerrosalasta (kem2) sekä sen käyttötarkoitusjakaumasta (%) seuraavalla jaolla: liike ja palvelut; toimisto; tuotanto ja logistiikka. Rakennusten käyttötarkoituksen jakautuminen em. kolmeen pääkäyttötarkoitukseen on esitetty liitteessä 4. Lomakkeella oli lähtötietona vastaava jakauma vuodelta 2011 koko kunnan tasolla. Työpaikkojen lähtötiedot vaihtoehdosta V1b kunnittain on esitetty erillisessä Excel liitteessä.

8 8 4 Maankäyttövaihtoehdot MASU ja HLJ projekteissa todettiin tarkoituksenmukaiseksi laatia useita vaihtoehtoisia maankäyttöprojektioita siten, että sama väestömäärä ja työpaikkamäärä projektiovuosina jaetaan eri tavoin alueiden välillä käyttäen nykyistä väestöä tai työpaikkamäärää sekä arvioitua asumisen tai toimitilojen rakentamispotentiaalia rajoitteina. MASU projektissa vaihtoehtoja käytetään työkaluna maankäytön kehittämisen painopistevalintojen kriteerien määrittelyssä. HLJ projektissa vaihtoehdot toimivat lähtötietoina liikenneanalyyseille ja niiden pohjalta tehdyille herkkyysanalyyseille. Vuodelle 2025 laadittiin vain yksi, kuntien näkemyksiin pohjautuva, mutta seudullisen kokonaisrajoitteen mukainen projektio sekä väestölle että työpaikoille. Varsinaiset vaihtoehdot laadittiin vuodesta 2025 alkaen tapahtuville muutoksille ja niiden pohjalta projektiovuosille 2040 ja Vuoden 2025 (1.1.) väestöprojektiossa lähtökohdaksi otettiin kuntien arvioima asuntotuotanto jakson aikana vuodesta 2013 vuoteen 2024 asti. Kuitenkin kunnissa, joissa arvioitu asuntotuotanto ylitti merkittävästi kunnan aikaisempien vuosien keskimääräisen tuotantotason ja tuotannon poikkeukselliselle kasvulle ei arvioitu olevan edellytyksiä, tuotantolukuja leikattiin lähelle normaalitasoa. Koko seudun tasolla leikkaus oli keskimäärin 17 % kuntien arvioimasta asuntotuotannosta. Suhteellisesti suurimmat leikkaukset kohdistuivat Sipoon ja Tuusulan suurimmille rakentamisalueille. Työpaikkaprojektioissa kuntien arvioimaa varsin suurta työpaikkakasvua vuodesta 2013 vuoteen 2025 leikattiin kaikilta työpaikkamäärältään suurilta työpaikka alueilta, joihin kunnat olivat arvioineet merkittävää kasvua. Koko seudun tasolla leikkaus oli keskimäärin 39 %. Suhteellisesti suurimmat (55 60 %) leikkaukset kohdistettiin Tuusulaan, Sipooseen ja Pornaisiin. Lähtötietojen pohjalta laaditaan alustavasti viisi projektiovaihtoehtoa jaksoille ja Kaikissa projektiovaihtoehdoissa väestön ja työpaikkojen koko seudun summa on sama, mutta alueellinen jakauma eroaa vaihtoehtojen välillä vuosina 2040 ja Projektiovaihtoehdot: (V0) Kuntanäkemys: Kunkin kunnan näkemyksen mukainen maankäyttö sovitettuna koko seudun väestö ja työpaikkarajoitteeseen. (V1) Pitäytyvä painotus: (V1) Pitäytyvä painotus: Rakentaminen painotetaan ensisijaisesti seudun laajaan pääkeskukseen 7 sekä nykyisin toiminnassa oleviin (päärata, oikorata, rantarata, Helsingin metro) ja toteutumassa oleviin (Kehärata, Länsimetro Matinkylään) ratakäytäviin ja toissijaisesti Länsimetron jatkeen (Kivenlahteen) ja Itämetron jatkeen (Majvikiin) ratakäytäviin. (V2) Luoteinen painotus: rakentaminen painotetaan ensisijaisesti luoteeseen Lohjan suunnan ratakäytävään sekä toissijaisesti laajaan pääkeskukseen ja nykyisin toiminnassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. (V3) Pohjoinen painotus: rakentaminen painotetaan ensisijaisesti pääradan, kehäradan, Klaukkalan Hyvinkään radan ja lentoradan (sisältäen asemat Tuusulassa) ratakäytäviin sekä toissijaisesti laajaan pääkeskukseen ja muihin toiminnassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. (V4) Itäinen painotus: rakentaminen painotetaan ensisijaisesti Östersundomin Söderkullan suunnan ratakäytävään sekä toissijaisesti laajaan pääkeskukseen ja toiminnassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. 7 Aluekäsite laaja pääkeskus tarkoittaa kaikissa vaihtoehdoissa Kehä I vyöhykkeen sisäpuolelle sijoittuvaa aluetta. Vyöhykkeeseen kuuluvat myös Kehä I:n ulkopuolella sijaitsevat väylään rajoittuvat tai väylän ylittävät tilastoalueet.

9 9 Vaihtoehtojen analyysin ja niistä käytyjen keskustelujen pohjalta jatkokäsittelyyn valittiin vaihtoehto (V1) Pitäytyvä painotus, josta laadittiin vaihtoehto (V1b) seuraavin muutoksin alkuperäiseen V1:een verrattuna: Länsimetron jatkeen (Kivenlahteen) vyöhykkeen maankäyttöä lisättiin (noin asukasta) Itämetron jatkeen (Majvikiin) vyöhykkeen maankäyttöä lisättiin Östersundomin alueella (noin asukasta) pääradan varteen lisättiin Ristikydön alue paikallisena keskuksena (noin asukasta) laajassa pääkeskuksessa moottoritiealueiden maankäyttöä vähennettiin (noin asukasta) Espoossa Histan alueen maankäyttöä vähennettiin (noin asukasta) Kirkkonummella Sundsbergin alueen maankäyttöä vähennettiin (noin asukasta). 5 Väestöprojektioiden laadintaprosessi Väestöprojektio laaditaan erikseen vanhalle asuntokannalle ja erikseen kunkin projektiojakson aikana valmistuvalle uustuotannolle. Projektioajankohdat ovat , 2040 ja Vastaavat uustuotannon jaksot koostuvat vuosista , ja Yleiskuvaus projektion laadintaprosessista on kaaviossa 1. Vanhan kannan projektio Vanhan kannan projektion lähtökohtana on väestö jakson alussa kunnittain ja tilastoalueittain. Asuntoväestöön kuulumaton ns. muu väestö on jaettu tilastoalueille väkiluvun suhteessa. Vanhalle asuntokannalle on määritelty parametritietona asumisväljyyden muutoskerroin, joka kuvaa oletetun keskimääräisen bruttoasumisväljyyden muutoksen vaikutusta alueen väestömäärään. Bruttoasumisväljyydellä tarkoitetaan alueen koko asuinrakennuskannan kerrosalaa (kem 2 ) asukasta kohti. Kertoimeen sisältyy myös oletettu vanhan asuntokannan poistuman vaikutus. Muutoskerroin on vanhan kannan väestön keskimääräinen jäljellejäämisosuus vuodessa (esim. 0,99 vastaa 1 % vähenemää vuodessa). Muutoskertoimet perustuvat aikaisempien vuosien toteutuneeseen kehitykseen, alan tutkimukseen sekä näiden pohjalta tehtyihin oletuksiin tulevien vuosien muutostrendistä. Muutoskertoimia varten Helsingin seutu on jaettu viiteen aluetyyppiin: 1. Helsinki kantakaupunki 2. Helsinki esikaupungit 3. Kauniainen 4. Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava 5. Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti. Suhteellinen väljeneminen ja vastaava vanhan kannan väestön väheneminen oletetaan pienimmäksi Helsingin kantakaupungissa ja suurimmaksi Kuuma seudun maalaiskunnissa. Kauniainen käsitellään omana tapauksenaan, jossa oletetaan että vähenemää ei enää tapahdu (bruttoväljyys ei muutu). Muutoskertoimet on esitetty liitteessä 1. Vanhan asuntokannan projektio saadaan projisoimalla jakson alun väestöä jakson pituuden verran eteenpäin käyttäen vuosittaisia muutoskertoimia.

10 10 Kaavio 1: Väestöprojektion laadintaprosessi Uustuotannon projektio Uustuotannon projektion lähtökohtana ovat Helsingin seudun kuntien yhdessä y Uudenmaan liiton, HSY:n ja Kaupunkitutkimuksen kanssa arvioimat asuntotuotannon maksimipoten ntiaalit jaksoittain (potentiaalien laadinnasta tarkempi kuvaus seuraavassa luvussa). Työn kuluessa laadittiin viisi vaihtoehtoista projektiovaihtoehtoa (vaihtoehtojen kuvaus kohdassa 4). Kuta Toteutumisarvio kuvaa kyseisessä vaihtoehdossa oletettua asuntotuota nnon toteutumisosuutta arvioidusta kin projektivaihtoehtoa varten määriteltiin toteutumisarvio kunnittain jaa tilastoalueittain sekä jaksoittain. asuntotuotannon maksimipotentiaalista, erikseen kullakin jaksolla. Uustuotannolle on määritelty tilastoaluekohtainen keskiväljyys kunkin jakson aikanaa valmistuville asunnoil väl le. Väljyyksien määrittelyssä käytetään samaa aluetyyppijakoa kuin muutoskertoimissa. Uustuotannon jyydet oletetaan pienimmiksi Helsingin kantakaupungissa ja suurimmiksi Kuuma seudun maalaiskunnaissa sekä Kauniaisissa. Uustuotannon väljyydet on esitetty liitteessä 2. Jakson aikana valmistuneiden asuntojen asumisväljyyden oletetaan muuttuvan seuraavien jaksojen aikana vastaavasti kuin vanhassa kannassa. Uustuotantoon sovelletaan aluetyypeittäin samoja muutoskertoimia kuin vanhaan kantaan ( liite 1). Uustuotannon alustava väestö kullakin alueella lasketaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kunkin jakson aikana valmistuvalle asuntotuotan nnolle lasketaan jakson lopun väestömäärä uustuotannon

11 11 oletettujen keskiväljyyksien avulla. Toisessa vaiheessa näitä väestöeriä projisoidaan seuraavien jaksojen yli asumisväljyyden muutoskertoimia käyttäen. Täsmäys koko seudun projektioon Projisoitu vanhan kannan väestö ja edellä kuvatulla tavalla laskettu alustava uustuotannon väestö summataan seututasolle (kunta ja tilastoalueiden yli) projektiovuosina 2025, 2040 ja Alueellinen projektio täsmätään koko seudun projektioon laskemalla alkuperäisen summan ja koko seudun projektion välinen erotus kullekin projektiovuodelle ja määrittelemällä sen perusteella korjauskerroin, jonka avulla uustuotannon projektioita korjataan kaikilla tilastoalueilla samassa suhteessa. Lopputuloksena saadaan tilastoaluetasoinen väestöprojektio, jonka alueellinen summa täsmää kunakin projektiovuonna koko seudun projektion väestön kanssa. Tunnuslukujen laskenta Projektioaineistosta on laskettu lukuisia tunnuslukuja kullekin projektiovuodelle. Tunnusluvut perustuvat liikennemalleissa käytettävien parametrien tietotarpeisiin. Väestön ikäjakauma: Väestöprojektioiden tuottamille tilastoalueittaisille asukasmäärille laskettiin kullekin projektiovuodelle ikäjakauma seuraavalla ikäluokituksella 8 : 7 17, 18 29, 30 49, ja yli 65. Ikäjakauman estimointi perustuu aluetyypittelyyn, jonka mukaan tilastoalueet jaetaan 12 tyyppiin, käyttäen seuraavia kriteereitä 9 : 1. alueen rakennuskannan ikä projektiovuonna (uusi, keski ikäinen, vanha, seka alue) 2. alueen talotyyppijakauma projektiovuonna (omakotitalovaltainen, kerrostalovaltainen, seka alue). Kullekin 12 aluetyypille (4x3) on määritelty aikaisempien vuosien tilastotietojen perusteella ko. tyypin keskimääräinen ikäjakauma, joka toimii projektiovuoden alkuarvona. Alueen rakennuskannan ikä ja vastaavasti ikäluokka muuttuvat projektiovuoden mukaan. Myös talotyyppijakauma voi muuttua, jos uustuotannon talotyyppijakauma poikkeaa alkuperäisestä jakaumasta. Ikäryhmittäiset alustavat projektiot täsmätään koko seudun ikäryhmittäiseen projektioon laskemalla alkuperäisen summan ja koko seudun projektion välinen erotus kullekin projektiovuodelle ja määrittelemällä sen perusteella korjauskerroin, jonka avulla ikäryhmäprojektioita korjataan kaikilla tilastoalueilla samassa suhteessa. Asuntokuntien keskikoko lasketaan ikäryhmäkohtaisista projektioista käyttäen tuloksia Helsingin seudulta estimoidusta alueellisesta lineaarisesta mallista, jossa asunnon keskikokoa selitetään eri ikäryhmien osuuksilla. Asuinrakennusten talotyyppijakauma (kem 2 ) estimoitiin projektiovuosille seuraavalla talotyyppijaolla: erillispientalot, rivi ja ketjutalot, kerrostalot alle 4 kerrosta, kerrostalot vähintään 4 kerrosta. Vanhoilla täydennysrakennettavilla (ml. alueet joissa ei asuntotuotantoa) projektiovuosien jakauma oletetaan samaksi kuin lähtövuonna. Uusilla sekä suurelta osin täydennysrakennettavilla alueilla jakauma arvioitiin kunnilta saatujen aluekuvausten perusteella. Toisen ja kolmannen asteen koulutuspaikat: Lähtötietona käytettiin toisen ja kolmannen asteen oppilaspaikkoja tilastoalueittain 2012 (lähteenä Opetushallituksen tilastopalvelu VIPUNEN sekä kyselyt suoraan 8 Ikäluokitus perustuu liikennemallien parametreihin. 9 Kriteereiden soveltaminen on esitetty tarkemmin liitteessä 3.

12 12 monitoimipaikkaisille oppilaitoksille). Projektiovuosien opiskelijapaikat on sijoitettu samoille alueille korottamalla määriä koko seudun vuotiaiden määrän kasvua vastaavalla kertoimella. Vaihtoehdossa V4 Etelä Sipooseen on sijoitettu uusi oppilaitos, jonka arvioitu oppilasmäärä on vastaavasti vähennetty muilta alueilta nykyisten koulutuspaikkojen suhteessa. 6 Työpaikkaprojektioiden laskentaprosessi Työpaikkojen alueellinen muutosprosessi Helsingin seudulla on monessa suhteessa erilainen väestökehitykseen verrattuna. Työpaikkojen sijoittumislogiikka poikkeaa merkittävästi asukkaiden sijoittumislogiikasta 10. Tuotanto ja logistiikka alojen työpaikat kehittyvät ja sijoittuvat täysin erilaisilla kriteereillä kuin kotitalouksien palveluiden työpaikat tai toimistotyöpaikat (liike elämän palvelut ym.). Tämän seurauksena työpaikkaalueilla tapahtuu suuria ja ajoittain nopeita muutoksia, vanhoja alueita väistyy tai niiden käyttötarkoitus muuttuu ja uusia alueita rakentuu. Toisaalta toimipaikkojen sijaintiin ja työpaikka alueisiin liittyy vahva polkuriippuvuus: moni vanha työpaikka alue pysyy paikallaan toimintaympäristön rajuistakin muutoksista huolimatta. Toimitilakannan ja rakentamisen ja työpaikkamäärän välinen yhteys ei ole samalla tavalla suoraviivainen kuin asumisessa. Toimitilarakennusten välillä on valtavia eroja työpaikkojen bruttoväljyyden (Kem 2 /työpaikka) suhteen. Lisäksi Helsingin seudun kuntien asemakaavoissa, yleiskaavoissa ja maankäyttövisioissa on potentiaalia merkittävästi suuremmalle työpaikkamäärälle kuin nopeimmankaan taloudellisen kasvun oloissa on realistista toteutua, joten maankäytön suunnittelun mahdollisuus ohjata työpaikkakehitystä on melko heikko. Projektioiden laskenta Edellä esitetyillä perusteilla työpaikkaprojektioiden laadinta ei perustu toimitilakerrosalan rakentamispotentiaaleihin eikä arvioihin työpaikkaväljyyden muutoksesta. Arvioinnin perustana on työpaikkojen jako kolmeen päätoimialaan: kaupan ja kotitalouksien palveluiden työpaikat, toimistotyöpaikat, tuotannon ja logistiikan työpaikat. Työpaikkojen toimialojen jakautuminen päätoimialoille on esitetty liitteessä 4. Tämän pohjalta työpaikkaprojektio on laadittu kolmivaiheisena asiantuntija arviona: 1. Kuntien aluekohtainen arvio työpaikkamäärästä projektiovuosina (työpaikat yhteensä). 2. Projektion laatijan asiantuntija arvio kunnan arviosta suhteessa alueen lähtötilanteen työpaikkamäärään päätoimialoittain (em. jaolla), sijainnin arvioituun vetovoimaan (vaihtelee maankäyttövaihtoehdoittain) sekä työpaikka alueen kehittämispotentiaaliin. 3. Tilastoaluetasoisten työpaikkamäärien täsmäys koko Helsingin seudun arvioituun kokonaistyöpaikkamäärään päätoimialoittain ja projektiovuosittain. Työpaikkojen osalta on syytä erityisesti korostaa alussa todettua varausta, että työpaikkakehitystä ja työpaikkojen alueellista sijoittumista ei voida missään oloissa ennustaa täydellä varmuudella. Työpaikkaprojektiot ovat ensi sijassa asiantuntijanäkemykseen perustuvia vaihtoehtoisia laskelmia arvioiden kokonaistyöpaikkamäärän jakautumisesta eri sijainteihin. 10 Ks. Laakso, S. & Moilanen, P Yritystoiminnan sijoittuminen ja työpaikkakeskittymien muodostuminen monikeskuksisessa aluerakenteessa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta, alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuuri,

13 13 Tunnusluvut Kaupan kerrosalat: Projektiovuosille estimoituun kaupan kerrosalaan on otettu mukaan varsinainen vähittäiskauppa ja autokauppa (ei tukkukauppaa). Lähtökohtana ovat v kaupan työpaikat, jotka on muunnettu aluekohtaisilla väljyyskertoimilla kerrosalaksi, sisältäen myös muissa kuin liikerakennuksissa olevan kaupan kerrosalaosuuden. Projektiovuosien kaupan kerrosalat on estimoitu palvelutyöpaikoista väljyyskertoimilla olettamalla että vanhoilla alueilla kaupan osuus palvelutyöpaikoista on likimäärin sama kuin lähtötilanteessa. Uusilla alueilla kaupan osuus palvelutyöpaikoista perustuu asiantuntija arvioon. 7 Tulokset Vyöhykejako Vaihtoehtojen vertailua varten Helsingin seudun tilastoalueet on jaettu vyöhykkeisiin, jotka vastaavat nykyisten ja potentiaalisten tulevien raideliikennevyöhykkeiden lähivaikutusalueita. Kuitenkin laaja pääkeskus on määritelty omaksi vyöhykkeeksi, rajauksena Kehä I sisäpuolinen alue (ml. Kehä I:een rajautuvat sen ulkopuolella sijaitsevat tilastoalueet). Toisin sanoen raideliikennekäytävien vyöhykkeet on laskettu tässä tarkastelussa alkavaksi vasta Kehä I:stä ulospäin. Luoteinen ratavyöhyke alkaa rantaradasta Klaukkalan Hyvinkään ratavyöhyke Kehäradasta laajan pääkeskuksen ulkopuolelta. Raideliikennevyöhykkeisiin on laskettu kuuluvaksi kaikki tilastoalueet, joiden kautta rata kulkee tai joita rata sivuaa. Tarkastelu on karkeampi kuin karttaruutupohjaiset asemavyöhykeanalyysit (esim. sijainti alle 1 km:n etäisyydellä asemasta). Laajan pääkeskuksen lisäksi analyysissä ovat mukana seuraavat raideliikennevyöhykkeet: Länsimetron vyöhyke Kivenlahteen asti Itämetron vyöhyke Söderkullaan asti Rantaradan vyöhyke Kirkkonummen kuntakeskukseen asti Luoteinen ratavyöhyke Vihdin Lounaiseen tilastoalueeseen asti Kehäradan vyöhyke päärataan asti (pääradan länsipuoliset alueet Kehäradan ja pääradan liittymässä luokiteltu Kehäradan vyöhykkeeseen) Klaukkalan Hyvinkään ratavyöhyke Luoteis Vantaalta Rajamäkeen asti Pääradan vyöhyke Hyvinkäälle ja Oikoradan Mäntsälän kirkonkylään sekä Kerava Nikkilä vyöhyke Nikkilään asti. Pääkeskuksen ja raideliikennevyöhykkeiden ulkopuoliset alueet on luettu luokkaan Muut alueet.

14 14 Väestö Vaihtoehtoja vertaillaan taulukossa 3 esittämällä uustuotannon väestön sijoittumisen jakauma kussakin vaihtoehdossa. Taulukon ylemmässä osassa esitetään uustuotannon väestömäärä kullakin vyöhykkeellä. Taulukon alaosan vasemmalla puoliskolla kunkin vyöhykkeen uustuotannon väestö on suhteutettu vuoden 2013 väestöön vyöhykkeellä. Alaosan oikealla puoliskolla on uustuotannon väestön % jakauma vyöhykkeiden välillä. Kaikissa vaihtoehdoissa arvioidaan, että vuosina valmistuvassa uustuotannossa asuu asukasta vuonna Tämä on 56 % seudun vuoden 2013 väestöstä. Uustuotannon väestöstä sijoittuu 31,2 % laajaan pääkeskukseen vaihtoehdossa V1b. Muissakin vaihtoehdoissa laajan pääkeskuksen osuus uustuotannosta on merkittävä, vain 0,8 2,5 % yksikköä pienempi kuin V1b:ssä. Myös länsimetron ja rantaradan vyöhykkeiden osuudet ovat suuremmat V1b:ssä kuin muissa vaihtoehdoissa. Itämetron vyöhykkeen osuus uustuotannon väestöstä nousee selvästi suurimmaksi (18,3 %) vaihtoehdossa V4, jossa metron oletetaan jatkuvan Söderkullaan asti projektiojakson aikana. Luoteinen vyöhyke painottuu vahvimmin (4,1 %) vaihtoehdossa V2, jossa luoteinen rata Espoosta Vihdin kautta Lohjalle toteutetaan projektiojakson aikana. Kehäradan vyöhykkeen osuus nousee suurimmaksi (9,5 %) pohjoissuuntaan painottuvassa vaihtoehdossa V3; kuitenkin eri vaihtoehtojen väliset erot ovat pienet tällä vyöhykkeellä. Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke painottuu vahvimmin (6,2 %) vaihtoehdossa V3, johon sisältyy ratayhteys Kehäradalta Klaukkalan kautta Hyvinkäälle. Päärata Oikorata KeNi vyöhykkeen osuus on suurin vaihtoehdossa V1b, johon sisältyy Ristikydön keskittymän toteuttaminen. Muissakin vaihtoehdoissa vyöhykkeen osuus uustuotannosta on kohtalainen, mutta kuitenkin 2,1, 3,9 % yksikköä pienempi kuin V1b:ssä. Laajan pääkeskuksen ja raidevyöhykkeiden ulkopuolisten muiden alueiden osuus on suurin (18,9 %) kuntien näkemyksiä eniten myötäilevässä vaihtoehdossa V0. Muiden alueiden osuus on pienin (15,2 %) vaihtoehdossa V4 ja lähes samankokoinen (15,5 %) V1b:ssä. Työpaikat Työpaikoissa lähtökohtana on työpaikkojen vahva keskittyminen laajaan pääkeskukseen: 57 % vuonna 2011 (väestössä 36 % v. 2013). Kaikissa projektiovaihtoehdoissa työpaikat lisääntyvät :lla (49 %) vuoteen 2050 mennessä. Laajan pääkeskuksen osuus työpaikkakasvusta on kaikissa vaihtoehdoissa lähes puolet, mutta kuitenkin pienempi kuin lähtötilanteen osuus. V1b:ssä pääkeskuksen osuus kokonaismuutoksesta on 48,1 %. Länsimetron ja Rantaradan vyöhykkeiden osuus on suurin vaihtoehdossa V1b. Itämetron vyöhyke painottuu eniten Itään suuntautuvassa V4:ssä ja Luoteinen vyöhyke eniten Luoteeseen painottuvassa V2:ssa. Kehäradan vyöhyke, Päärata Oikorata KeNi vyöyke sekä Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke saavat suhteellisesti eniten työpaikkakasvua Pohjoisessa vaihtoehdossa V3. Laajan pääkeskuksen ja raidevyöhykkeiden ulkopuolisten muiden alueiden osuus on enimmillään (13,1 %) Luoteisessa vaihtoehdossa V2 ja pienin (6,9 %) Itään painottuvassa V4:ssä. Suunnitteluvaihtoehto MASU ja HLJ projektien suunnittelun pohjaksi valittiin vaihtoehto pitäytyvän vaihtoehto V1b, jossa väestön ja työpaikkojen kasvu painottuvat vahvimmin laajaan pääkeskukseen sekä seudun nykyisille ja toteutumassa oleville raideliikennevyöhykkeille. Vertailuvaihtoehdoksi valittiin vaihtoehto V0, seudun kuntien näkemyksen mukainen maankäyttö sovitettuna koko seudun väestö ja työpaikkarajoitteeseen.

15 15 V1b:n arvioitiin toteuttavan parhaiten vuonna 2013 hyväksyttyjä Helsingin seudun MAL tavoitteita. Tässä vaihtoehdossa 81 % uustuotannon väestöstä ja 87 % työpaikkojen pitkän ajan nettokasvusta sijoittuu laajaan pääkeskukseen sekä nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Taulukko 3: Vaihtoehtojen vertailu vyöhykkeittäin: väestö Vyöhyke Väestö Uustuotannon ( ) väestö 2050 (1000 asukasta) 2013 Osuus % V0 V1b V2 V3 V4 HS yhteensä 1383,7 100,0 776,1 776,1 776,1 776,1 776,1 Laaja pääkeskus 504,4 36,5 230,3 242,2 236,2 231,1 223,0 Länsimetron vyöhyke 93,3 6,7 53,6 58,3 54,9 53,7 52,2 Itämetron vyöhyke 76,5 5,5 79,9 71,3 71,3 57,8 142,4 Rantaradan vyöhyke 74,7 5,4 43,6 50,4 45,0 43,6 42,3 Luoteinen vyöhyke 22,2 1,6 26,7 11,2 32,1 15,5 15,1 Kehäradan vyöhyke 73,5 5,3 61,1 68,1 62,7 74,1 59,5 Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke 31,9 2,3 23,3 17,2 22,0 48,4 17,3 Päärata Oikorata KeNi vyöhyke 221,4 16,0 111,1 136,9 107,4 120,3 106,1 Muut alueet 285,8 20,7 146,4 120,4 144,4 131,5 118,2 Vyöhyke Uustuotannon väestö 2050 % 2013 väestöstä Vyöhykkeiden osuus % uustuotannon väestöstä V0 V1b V2 V3 V4 V0 V1b V2 V3 V4 HS yhteensä 56,1 56,1 56,1 56,1 56,1 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Laaja pääkeskus 45,7 48,0 46,8 45,8 44,2 29,7 31,2 30,4 29,8 28,7 Länsimetron vyöhyke 57,4 62,5 58,9 57,5 55,9 6,9 7,5 7,1 6,9 6,7 Itämetron vyöhyke 104,5 93,3 93,2 75,6 186,2 10,3 9,2 9,2 7,5 18,3 Rantaradan vyöhyke 58,4 67,5 60,3 58,3 56,7 5,6 6,5 5,8 5,6 5,5 Luoteinen vyöhyke 120,4 50,7 144,8 69,9 67,9 3,4 1,4 4,1 2,0 1,9 Kehäradan vyöhyke 83,2 92,7 85,3 100,8 81,0 7,9 8,8 8,1 9,5 7,7 Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke 73,0 53,7 68,9 151,7 54,2 3,0 2,2 2,8 6,2 2,2 Päärata Oikorata KeNi vyöhyke 50,2 61,8 48,5 54,3 47,9 14,3 17,6 13,8 15,5 13,7 Muut alueet 51,2 42,1 50,5 46,0 41,3 18,9 15,5 18,6 16,9 15,2

16 16 Taulukko 4: Vaihtoehtojen vertailu vyöhykkeittäin: työpaikat Vyöhyke Työpaikat Työpaikkojen muutos Osuus % V0 V1b V2 V3 V4 HS yhteensä 704,9 100,0 345,1 345,1 345,1 345,1 345,1 Laaja pääkeskus 401,8 57,0 166,7 165,8 161,5 147,2 171,9 Länsimetron vyöhyke 28,5 4,0 9,4 17,5 9,0 7,7 10,0 Itämetron vyöhyke 10,2 1,4 30,1 20,0 28,5 18,3 47,0 Rantaradan vyöhyke 34,7 4,9 9,9 10,6 10,9 5,8 8,4 Luoteinen vyöhyke 6,6 0,9 10,2 3,5 18,0 4,3 5,1 Kehäradan vyöhyke 54,1 7,7 44,2 40,5 37,2 64,0 39,9 Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke 10,2 1,5 8,6 5,0 5,0 12,6 2,0 Päärata Oikorata KeNi vyöhyke 73,7 10,5 32,6 46,8 29,8 57,2 37,0 Muut alueet 85,2 12,1 33,3 35,3 45,3 28,0 23,9 Vyöhyke Työpaikkojen muutos, % v työpaikoista Vyöhykkeiden osuus % työpaikkojen muutoksesta V0 V1b V2 V3 V4 V0 V1b V2 V3 V4 HS yhteensä 49,0 49,0 49,0 49,0 49,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Laaja pääkeskus 41,5 41,3 40,2 36,6 42,8 48,3 48,1 46,8 42,6 49,8 Länsimetron vyöhyke 33,0 61,5 31,5 27,0 35,1 2,7 5,1 2,6 2,2 2,9 Itämetron vyöhyke 295,5 196,8 279,7 180,1 461,4 8,7 5,8 8,2 5,3 13,6 Rantaradan vyöhyke 28,6 30,5 31,3 16,8 24,3 2,9 3,1 3,1 1,7 2,4 Luoteinen vyöhyke 156,2 53,1 274,8 65,3 77,5 3,0 1,0 5,2 1,2 1,5 Kehäradan vyöhyke 81,7 74,9 68,8 118,3 73,7 12,8 11,7 10,8 18,5 11,6 Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke 84,2 49,3 49,2 123,0 19,5 2,5 1,5 1,5 3,6 0,6 Päärata Oikorata KeNi vyöhyke 44,3 63,5 40,4 77,7 50,2 9,5 13,6 8,6 16,6 10,7 Muut alueet 39,1 41,5 53,1 32,8 28,0 9,6 10,2 13,1 8,1 6,9

17 17 Liitteet Liite 1. Väljyyden muutoskertoimet Jäljellejäämiskertoimet projektiojaksoittain ja aluetyypeittäin Muutoskerroin /vuosi vanha kanta Muutoskerroin/vuosi uustuotanto Helsinki kantakaupunki 0,998 0,999 0,999 0,998 0,999 0,999 Helsinki esikaupungit 0,996 0,997 0,997 0,996 0,997 0,997 Kauniainen 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti 0,995 0,996 0,996 0,995 0,996 0,996 0,993 0,994 0,994 0,993 0,994 0,994

18 18 Liite 2. Uustuotannon väljyydet Bruttoväljyys (kem 2 /asukas) jakson lopussa jakson aikana valmistuneissa asunnoissa jaksoittain ja aluetyypeittäin Kem2/asukas jakson lopussa Helsinki Kauniainen Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti 51,5 52,5 53,5

19 19 Liite 3. Aluetyypittely väestön ikäjakauman ja asuntokuntien keskikoon estimointia varten Alueen rakennuskannan ikä projektiovuonna uusi alue: vähintään 50 % asukkaista asuu edeltävän 0 22 vuoden aikana valmistuneissa rakennuksissa keski ikäinen alue: vähintään 50 % asukkaista vuotta sitten valmistuneissa rakennuksissa vanha alue: vähintään 50 % asukkaista asuu vähintään 43 vuotta sitten valmistuneissa rakennuksissa seka alue: muut alueet. Alueen talotyyppijakauma projektiovuonna omakotitalovaltainen: vähintään 50 % asuntokannasta erillispientaloissa kerrostalovaltainen: vähintään 50 % asuntokannasta kerrostaloissa seka alue: muut alueet.

20 20 Liite 4. Rakennuksen käyttötarkoituksen ja työpaikkojen toimialojen jakautuminen pääluokkiin Työssä jaetaan sekä työpaikat että toimitilarakennukset kolmeen pääryhmään. Työpaikkojen jako perustuu toimialaluokitukseen. Rakennusten jako perustuu rakennusten käyttötarkoitusluokitukseen. Rakennusten ja työpaikkojen pääryhmät eivät tarkalleen vastaa toisiaan, vaan ovat lähinnä suuntaa antavia. Rakennusten jako pääryhmiin käyttötarkoitusluokituksen perusteella Liike ja palvelurakennukset o liikerakennukset o hoitoalan rakennukset o kokoontumisrakennukset o opetusrakennukset Toimistorakennukset o toimistorakennukset Tuotannon ja logistiikan rakennukset o liikenteen rakennukset o teollisuusrakennukset o varastorakennukset Työpaikkojen jako toimialaluokituksen perusteella Kaupan ja kotitalouksien palveluiden työpaikat o Moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus o Vähittäiskauppa o Majoitus ja ravitsemistoiminta o Koulutus o Terveys ja sosiaalipalvelut o Taiteet, viihde ja virkistys Toimistotyöpaikat o Informaatio ja viestintä o Rahoitus ja vakuutustoiminta o Kiinteistöalan toiminta o Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta o Hallinto ja tukipalvelutoiminta o Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus o Muu palvelutoiminta Tuotannon ja logistiikan työpaikat o Teollisuus o Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto o Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto o Rakentaminen o Tukkukauppa o Kuljetus ja varastointi

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet Liite 1. Valmistunut asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 2. Aloitettu asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 3. Arvio vuonna 2013 alkavasta ja valmistuvasta

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Väestöennusteet Helsingissä

Väestöennusteet Helsingissä Väestöennusteet Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 2 Tampereen yliopisto 22.3.2012 Timo Meuronen, talous- ja suunnittelukeskus Jussi Mäkinen, kaupunkisuunnitteluvirasto (Pekka Vuori, tietokeskus) 00.0.2008

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Seurantakatsaus 25.11.2013 1 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Kaavoitus Alueittain seurantajaksolla 1.1.2012-1.8.2013

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Väestön ja työpaikkojen kehitys Helsingin seudulla:

Väestön ja työpaikkojen kehitys Helsingin seudulla: MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUMISEN STRATEGIAN JA HLJ 2015:N LAATIMINEN Helsingin seudun luottamushenkilöiden seminaari 5.-6.9.2013 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Väestön ja työpaikkojen kehitys Helsingin

Lisätiedot

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 21.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Helsingin seudun yrityskatsaus. Toimipaikat 2013

Helsingin seudun yrityskatsaus. Toimipaikat 2013 Helsingin seudun yrityskatsaus Toimipaikat 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

SEPPO LAAKSO, KAUPUNKITUTKIMUS TA OY KATSAUS UUDENMAAN YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIKKAPROJEKTIOIHIN 11/2014

SEPPO LAAKSO, KAUPUNKITUTKIMUS TA OY KATSAUS UUDENMAAN YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIKKAPROJEKTIOIHIN 11/2014 SEPPO LAAKSO, KAUPUNKITUTKIMUS TA OY KATSAUS UUDENMAAN YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIKKAPROJEKTIOIHIN 11/2014 Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektiot Projektioiden päivitys 2014 Aiemmin laaditut

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne seudulliset visiot ja haasteet. Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen 20.1.2009

Maankäyttö, asuminen ja liikenne seudulliset visiot ja haasteet. Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen 20.1.2009 Maankäyttö, asuminen ja liikenne seudulliset visiot ja haasteet Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen 20.1.2009 Pääkaupunkiseutu 1 Helsinki 2 Espoo 3 Vantaa 4 Kauniainen Muu Helsingin seutu: KUUMA-kunnat: 6

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Maankäytön strateginen ohjaaminen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen Maankäyttö ja kilpailukyky Asuntomaan

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot