Hämeen liitto km, versio Kanta-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeen liitto km, versio 2007-05-02. Kanta-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020"

Transkriptio

1 Hämeen liitto km, versio Kanta-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020

2 Sisällys 1 Maakunnan klusterikehitys 3 2 Elinkeinorakenteen muutos 16 3 Ammattirakenteen muutos 18 4 Ammattirakenne-ennusteiden perusteet 20 5 Poistumat työvoimasta 37 6 Uuden työvoiman tarve 39 7 Ammatti-koulutus -avaimet 40 8 Koulutettujen tarve koulutus-aloittain ja asteitta 42 9 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksi Nuorisoikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan työvoima- ja koulutustarpeet Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmia Liiteaineistot 49 1

3 Saate Tähän raporttiin on koottu Kanta-Hämeen KESU2012-ennakointiin liittyvät aineistot: 1. Klusteri-ennakointi 2. Elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteet 3. Työvoima- ja koulutustarve-ennusteet Klusteriennakoinnin tarkoitus on enne muuta tunnistaa tuotannosta kehittyvimmät alueet ja näistä vieläpä ne joita maakunnassa halutaan kehittää. Toinen klusteriennakoinnin tavoite on tunnistaa työelämässä tapahtuvat murrokset ja näiden jälkeinen tulevaisuus. Kolmas keskeinen näkökulma on liikkeen tunnistaminen siinä missä toimialaennakointi painottuu rakenteiden ennakointiin. Liikkeellä tarkoitetaan ennen muuta tuotannon, työn ja osaamisen liikkumista globaalilla tasolla, mihin sisältyvät keskeisesti suomalaisten investoinnit muihin maihin, ulkomaiset investoinnit Suomeen, kansainväliset tuotantoketjut, tuotannon ulkoistaminen muihin maihin sekä alihankinta Suomessa ja kansainvälisesti. Opetushallinnon KESU2012-ennakointi perustuu toimialaennakointiin (28 toimialaa), missä painopiste on elinkeino- ja ammattirakenteen muutoksen ennustamisessa. Kyseessä on painotetusti trendiennusteista, joita on laadittu kaksi eli niin sanottu peruskehitys ja tavoitekehitys. Klusteriennakointia tarvitaan etenkin siksi, että tuotannon rakenteet ja tuotantoverkostot muuttuvat muutoin usein melko näkymättöminä trendien takana. Toisin sanottuna työelämän muutoksen ymmärtäminen edellyttää klusteriajattelua. Rakennemuutokset täydennettynä poistumatiedoilla muunnetaan vuosittaiseksi uuden työvoiman tarpeeksi, mistä johdetaan edelleen vuosittaiset koulutuksen aloittajatarpeet. Täten laskentaketju sisältää elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteen lisäksi ammattikoulutus-avaimen sekä koulutuksen läpäisyä, opintojen jatkamista (moninkertainen koulutus) ja työhön osallistumista kuvaavat kertoimet. Myös työttömyys on otettu laskelmassa huomioon. Lopuksi maakunnan tarve on skaalattu vuotiaden ikäluokkaan. Ennakointi on toteutettu huomattavan nopealla aikataululla ja suhteellisen mittavalla laskentamallilla, mistä syystä työelämän muutoksen laadulliseen ennakointiin ei ole voitu paneutua kovinkaan syvällisesti. Ennakointi jakaantui osiin: 1) Elinkeinorakenne-ennuste, joka laadittiin HEMAASU-mallilla; 2) Klusterikuvaukset, jotka kuvattiin työkirjoilla, 3) Kolmen asiantuntijaryhmän työskentely 4) Numeeristen ammattirakenne-ennusteiden laatiminen soveltaen Opetushallituksen ammattirakennetyökalua sekä 5) Opetushallituksen koulutustarvelaskelmat. Tässä raportissa kuvataan ennakoinnin osat ennen muuta taulukkojen avulla. Viitteelliset klusterikuvaukset on tuottanut ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä. Elinkeinorakenneennuste ja ammattirakenne-ennuste on laadittu Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti Kanta-Hämeen liiton toimesta. Asiantuntijaryhmät laativat ammattirakenteen muutosarviot, jotka on sovitettu elinkeinorakenne-ennusteeseen. Poistumat, työvoimatarvelaskelmat ja näistä edelleen koulutustarvelaskelmat on laadittu Opetushallituksessa käyttäen muun muassa ammatti-koulutus-avaimissa valtakunnallisia perusteita. 2

4 1 Maakunnan klusterikehitys Klusterit on havainnollistettu kuvioina, joissa on kuvattu topten-periaatetta soveltaen: 1) Klusterin muutostekijät, 2) Klusterin tärkeimmät tuotteet ja palvelut, 3) Tuotantotavan muutos, 4) Klusterin kilpailukyky, 5) Klusterin avainammatit ja 6) Klusterin avainkoulutukset. Lisäksi on kuvattu yhteys KESU2012-toimialaennakoinnin mukaisiin toimialoihin ja ammattiryhmiin. Klusteria konkretisoitiin kolmella numeerisella aineistolla: 1) työllisyyden kannalta merkittävimmillä toimialatiedoilla perustuen KTM Toimiala OnLine tietokannan vuoden sisältämiin yritysten henkilöstömääriin ja liikevaihdon muutokseen; ja 2) eräiden ammattiryhmien (OPH:n ammattiluokitus) taustalla olevien avainammattien ikäkorteilla (Tilastokeskuksen 5-numerotason ammattiluokitus). Klusteriennakoinnin ja toimialaennakoinnin yhteensovittaminen on jossain määrin pulmallista. Klusterit voidaan määritellä ja rajata vapaasti halutusta näkökulmasta. Toimialat taas perustuvat tiettyyn toimialaluokitukseen, mikä kattaa maakunnan koko tuotannon eli kattaa kaikki työpaikat. Jotta klusteriennakoinnissa saavutetaan riittävä kattavuus, klustereihin on sisällytetty myös sellaisia osaklustereita eli tilastollisessa mielessä alatoimialoja, jotka eivät suoranaisesti sisälly klusterin määrittelyn ideaan ja perusajatukseen, mutta jotka tuotantoverkoston näkökulmasta ovat lähellä valittua klusterin ydintä. Yhtäältä tilastollisista syistä klusteressa ei saada näkyviin tuotantoverkoston kaikkia eri toimialoihin sisältyviä osia. Klusterikuvauksissa on esitetty myös numeeriset arviot asteikolla eri tekijöiden merkityksestä klusterikehitykselle. Luvut on ymmärrettävä suhteellisen tulkintoina verrattuna toisaalta vastaaviin muihin tekijöihin kussakin osiossa ja suhteessa tilanteeseen muissa klustereissa. Esimerkiksi T&K-toiminnan merkitys vaihtelee verrattaessa klusterin sisäisiä kilpailutekijöitä tai verrattaessa eri klustereita keskenään. Kaikkiaan tässä esitettyjä numeerisia arvioita on pidettävä viitteellisinä ja ensi askeleina klusteriennakointia sovellettaessa ensimmäistä kertaa koulutuksen määrällisen ennakointiin. Suhteellisen myönteiset klusteriarviot on esitetty siitä lähtökohdasta, että maakunnassa sitoudutaan klusterien kehittämiseen ja ennakointi on täten nimenomaan tulevaisuuden tekemistä. Tosin sanottuna arviot sisältävät mahdollisuuden ja potentiaalin klusterin kehittymiselle. Mikäli arviot olisi kuvattu ennusteina ja suhtautuen klusterikehittämiseen passiivisesti, arviot olisivat todennäköisesti huomattavasti pessimistisempiä. 3

5 Ympäristöliiketoiminnan klusteri ASETELMA 1.2 Ympäristöklusterin kehitysmahdollisuudet 01Ympärisöliiketoiminta Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 9 Sähkö, kaasu- ja vesihuolto asteikolla A. Markkina-alueet 17 Kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto - Maakunta 5 2 Metsätalous ja -teollisuus - Muu Suomi 4 5 Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus - EU ja lähialueet 3 6 Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus - Globaali markkina 2 10 Rakentaminen B. Tuotteet ja palvelut 1. Ympäristörakentaminen 4 2. Kaivannaistoiminta 2 3. Energian tuotanto ja jakelu 2 4. Vesihuolto 4 '5. Jätehuolto 4 6. Kierrätys, tavarat, raaka-aineet 3 7.Ympäristöteknologian tuotanto 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Koneenkäyttötyö 4 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 2 - Kuljetustyö 4 - Väestön ikääntyminen 3 -- globaali alihankinta 2 - Ympäristöasiantuntijat 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 5 - Ulkoistaminen 2 - Yrittäjät, liiketoiminta-osaajat 4 - Globaali energiapeli 5 - Automaatio, ICT 4 - Kasvava raaka-ainepula 4 - Muu teknologia, materiaalit 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 1 - Energia 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 4 - Kierrätysaste 5 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Päästörajoitukset 5 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - T&K-panostukset 4 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 3 '- Jätehuoltopolitiikka 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 5 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 4 - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 4 - Ekologisuus 5 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 3 - Sopeutumis- ja suojauskyky - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 5 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 5 4

6 Valmistavan tuotannon klusterit ASETELMA 1.2 Elintarvikeklusterin kehitysmahdollisuudet 02 Elintarvikeklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 3 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus (15, 16) asteikolla A. Markkina-alueet 1 Maa-, riista- ja kalatalous (01, 05) - Maakunta 4 13 Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta (55, 633) - Muu Suomi 4 - EU ja lähialueet 3 - Globaali markkina 2 B. Tuotteet ja palvelut 1. Viljan tuotanto 4 2. Maidon ja lihan tuotanto 3 3. Muu viljely 3 4. Leipä ym. tuotteet 3 5. Lihatuotteet 3 6. Juomat 2 7. Eläinten ruoka 2 8. Bioenergia 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Elintarviketyöntekijät 5 - Maapallon väestön kasvu 3 -- alihankinta Suomessa, ketjut 4 - Maatalousyrittäjät 4 - Väestön ikääntyminen 3 -- globaalit verkostot, Pohjoismaat 4 - Yrittäjät 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Tutkijat ja kehittäjät 3 - Globaali energiapeli 2 - Automaatio, ICT, logistiikka 4 - Teknologia-asiantuntijat 3 - Kasvava raaka-ainepula 2 - Biotekniikka, materiaalit 3 - Logistiikkatyöntekijät 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia -2 - Kansanterveys, terveellisyys 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 2 - Kotimaiset yritysten investoinnit 2 - ammatillinen koulutus 4 - T&K-panostus 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Kansainvälistyminen, lähialueet 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Verotus, arvonlisävero, alkoholi 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 3 - työvoimakoulutus 4 - Elintarvikeomavaraisuus, turvallisuus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 2 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat Elintarviketyöntekijät - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Maatalousyrittäjät ja -työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Puutarhayrittäjät ja -työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Maa- ja metsätalouden asiantuntijat - Ekologisuus Ravitsemisalan työntekijät - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 5 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 5 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 5 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 3 5

7 ASETELMA 1.3 Puuklusterin kehitysmahdollisuudet 03 Puuklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 2 Metsätalous ja -teollisuus (02, 20, 21) asteikolla A. Markkina-alueet 8 Muu teollisuus (17, 18, 19, 26, 36, 37) - Maakunta Huonekalujen valmistus (361) - Muu Suomi 3 - EU ja lähialueet 4 - Globaali Markkina 4 B. Tuotteet ja palvelut 1. Puun tuotanto 2 2. Bioenergian tuotanto 2 3. Sahatavara ja levytuotanto 2 4. Puusepäntuotteet 4 5. Valmistalot 4 6. Sellu 2 7. Hienopaperi 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Metsätyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 3 - Työkoneen kuljettajat 3 - Väestön ikääntyminen 2 -- globaali alihankinta 3 - Koneenkäyttäjät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen -3 - Puusepät 4 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Paperityöntekijät 3 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Kuljetustyöntekijät 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys - Energia 4 - Logistiikkasuunnittelijat 2 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 4 - Metsäpolitiikka 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Mekaanisen puun T&K 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 3 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat Puutyöntekijät ja -asiantuntijat - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Kemiallisen prosessityön työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Kemiallisen prosessityön asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Metsätyöntekijät - Ekologisuus Maa- ja metsätalouden asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 4 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 2 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 6

8 ASETELMA 1.4 Rakennusklusterin kehitysmahdollisuudet 04 Rakennusklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 10 Rakentaminen (45) asteikolla A. Markkina-alueet 17 Kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto - Maakunta 5 18 Liike-elämän tekniset palvelut - Muu Suomi 4 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Uuudis- ja korjausrakentaminen, palvelut 1. Pientalot, valmistalot, mökit 3 2. Pientalot, mökit, paikalla 4 3. Kerros- ja rivitalot 2 4. Tuotantorakennukset 2 5. Palvelurakennukset, yksityiset 4 6. Palvelurakennukset julkiset 3 7. Ympäristörakentaminen 2 8. Kiinteistöpalvelut, huolto, kauppa 4 9. Suunnittelupalvelut, hallinto Projektivienti 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Rakennustyöntekijät 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa 5 - Korjausrakentajat,lvi 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 2 - Työnjohto 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen 2 - Projketinjohto 4 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Suunnittelu 3 - Kasvava raaka-ainepula 2 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Logistiikka 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 5 - ammatillinen koulutus 5 - Kaavoitus, asuminen 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Kaavoitus, palvelut 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Väestön asuinpaikkavalinnat 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Rakennustyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut LVI-asentajat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Rakennusmaalarit - Ekologisuus Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet Siivoustyöntekijät - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 7

9 ASETELMA 1.5 Metalliklusterin kehitysmahdollisuudet 05 Metalliklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 4 Metallien ja metallituotteiden valmistus ( - Maakunta 3 6 Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus (29, 34, - Muu Suomi 4 18 Liike-elämän tekniset palvelut - EU ja lähialueet 4 - Globaali markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Metallituotteet 3 2. Koneiden ja laitteiden komponentit 4 3. Koneet ja järjestelmät 2 4. Kulkuneuvot 2 5. Tuotantojärjestelmät ja -prosessit 2 6. Kunnossapito 3 7. Suunnittelu, T&K-palvelut 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Metallityöntekijät 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa 5 - Koneasentajat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Koneenkäyttäjät 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen 4 - Logistikot 3 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Työnjohtajat 4 - Kasvava raaka-ainepula 4 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Projektinjohtajat 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 2 - Suunnittelijat 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 - Yrittäjät, liiketoimintaosaajat 5 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 3 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 5 - Ulkomaisen työvoiman rekrytointi 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 4 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Metallityöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Koneasentajat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Konetekniikan asiantuntijat - Ekologisuus Työkoneiden käyttäjät - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 8

10 ASETELMA 1.6 Elektroniikkaklusterin kehitysmahdollisuudet 06 Elekroniikkaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 7 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus - Maakunta 3 18 Liike-elämän tekniset palvelut - Muu Suomi 4 - EU ja lähialueet 4 - Globaali Markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Anturit, mittalaitteet 3 2. Ohjausjärjestelmät,automaatio 3 3. Langattomat ratkaisut 3 4. Elektroniikan asiantuntijapalvelut 3 5. Elektroniikan kierätys 3 6. Matalaenergian tuotteet, led 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Elektorniikkatyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 4 - Elektroniikan asiantuntijat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Yrittäjät,liiketoimintaosaajat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Globaali energiapeli 3 - Automaatio, ICT 5 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 1 - Energia 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - T&K-toiminta 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 2 - Asiantuntijayrittäjyyden tukeminen 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 4 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 2 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat - Ekologisuus 3 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 2 - Sopeutumis- ja suojauskyky 5 - Mielikuvat, imago, brändit 3 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 9

11 ASETELMA 1.7 Muiden valmistavien mikroklustereiden kehitysmahdollisuudet 07 Muut teolliset mikroklusterit Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 8 Muu teollisuus - Maakunta Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus - Muu Suomi Savi-, lasi- ja kivituotteiden valmistus (26) - EU ja lähialueet Muu valmistus - Globaali Markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Teva-tuotteet, älyvaatteet 2 2. Kivi- ja lasituotteet 4 3. Käsityötuotteet 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 3 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Tekstii- ja vaatetustyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 4 - Kivi- ja lasialan työntekijät 3 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 3 - Muotolijat, design-sunnittelijat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Globaali energiapeli 3 - Automaatio, ICT 3 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 2 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - PK-yritysten tuki, perinteiset alat 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 4 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat - Ekologisuus 4 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 2 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 10

12 Palveluklusterit ASETELMA 1.9 Logistiikkaklusterin kehitysmahdollisuudet 08 Logistiikkaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 14 Kuljetus (60, 61, 62, 631, 632, 634) - Maakunta 5 15 Posti- ja teleliikenne (64) - Muu Suomi 3 - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Raskaat maantiekuljetukset 3 2. Kevyet maantiekuljetukset 4 3. Rautatiekuljetukset, tavarat 4 4. Rautatieliikenne, henkilöt 4 5. Henkilöliikenne,maantiet 3 5. Vesiliikenne, matkailu 1 6. Lentoliikenne, kenttäyhteydet 2 7. Tuotannon sisäiset logistiikkapalvelut 3 8. Yksityisautoilun palvelut 2 9. Ajoneuvojen kauppa ja korjaus Varastopalvelut, logistiikkakeskukset 4 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Ajoneuvokuljettajat 4 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa, muut klusterit 4 - Työkoneiden kuljettajat 3 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali alihankinta 1 -varastotyöntelijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen, Lähialueet -2 - Muut kuljettajat 3 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Logistiikkasuunnittelijat 4 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia, kuljetusteknologia 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 4 - Energia 4 - Sähköiset palvelut - Uudet työtavat, joustotyö, työajat 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut, biopolttoaineet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Raskaan liikenteen ajokortti-ikä 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Logistiikkakeskusten rakentaminen 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 3 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat - Ekologisuus Varastotyöntekijät ja huolitsijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Muut palvelutyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 3 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 4 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 2 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 3 11

13 ASETELMA 1.10 Matkailuklusterin kehitysmahdollisuudet 09 Matkailuklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 13 Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta (55, 633) - Maakunta 3 - Muu Suomi, Pääkaupunkiseutu 4 - EU ja lähialueet 3 - Globaali Markkina 2 B. Tuotteet ja palvelut 1 Työmatkailu 4 2. Kongressimatkailu 3 3. Turismi Suomeen 3 4. Turismi Suomesta 2 5. Kulttuurimatkailu 3 6. Viihdematkailu 3 7. Urheilumatkailu 2 8. Omaismatkailu 2 9. Ravintolapalvelut 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Majoitustyö 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- yhteistyö Suomessa 4 - Siivoustyö 3 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali yhteistyö 3 - Ohjelmatyö 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 2 - Erikoistunut ohjelmatuotanto 3 - Ravintolatyö 4 - Globaali energiapeli, lentokustannukset 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Kehittämis- ja innovaatiotyö 4 - Sähköiset palvelut 1 - Yksilölliset, räätälöidyt palvelut 2 - Johtamistyö 4 - Ruoan ja alkoholin verotus 4 - Kansainväliset brändiketjut 3 - Kuljetustyö, henkilöliikenne Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Vetovoimaiset kohteet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Majoituksen laatu-hinta-suhde 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Matkailupaketit 3 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Luonto ja perinne 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 3 - Matkaluinvestoinnit, julkiset 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Ravitsemisalan työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Matkapalvelutyöntekijät - Ekologisuus 3 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 3 - Sopeutumis- ja suojauskyky 3 - Mielikuvat, imago, brändit 5 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 12

14 ASETELMA 1.10 Hyvinvointiklusterin kehitysmahdollisuudet 10 Hyvinvointiklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 23 Terveydenhuoltopalvelut (851, 852) - Maakunta 5 24 Sosiaalipalvelut (853) - Muu Suomi 2 27 Muut palvelut (502, 50403, 527, 93, 95) - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Perusterveydenhuolto 5 2. Erikoissairaanhoito 5 3. Sosiaalialan koti- ja lähipalvelut 5 4. Sosiaalialan laitospalvelut 5 5. Kauneus ja hyvinvointipalvelut 4 6. Lääkkeet ja teknologia 1 7. Projektivienti 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) Sairaanhoitajat 5 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 5 - Lähihoitajat 5 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali alihankinta 2 - Muut sosiaalityöntekijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Hankinnat yrityksiltä 5 - Lääkärit 4 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Sosiaalialan ohjaajat 4 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia, lääkkeet, biotekniikka 3 - Hyvinvointiammattilaiset, kauneus, liikunta 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 4 - Asiakaslogistiikka 4 - Yrittäjät, liiketoiminatosaajat 4 - Sähköiset palvelut - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Koti- ja omaishoidon tuki 3 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Kolmannen sektorin tuki 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 5 - Yksityistäminen 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 5 - EU:n palveludirektiivin soveltaminen 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 2 - Ulkomaisen työvoiman rekrytointi 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Palkkausratkaisut 2 - Infrastruktuuri-investoinnit 4 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Perusterveydenhoitajat - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat - Ekologisuus Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Sosiaalialan erityisasiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat - Mielikuvat, imago, brändit Kauneudenhoitotyöntekijät - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 5 13

15 ASTELMA 1.11 Kulttuuriklusterin kehitysmahdollisuudet 11 Kulttuuriklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 26 Kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä kustannustoiminta - Maakunta 4 22 Koulutus ja tutkimus - Muu Suomi 2 - EU ja lähialueet 1 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Kulttuuri- ja viihdetapahtumat ja palvelut 4 2. Taidepalvelut, musiikki, kuva, näyttämö 3 3. Painettu media 3 4. Digimedia, tv, radio, tallenteet 3 5. Internet, tieto- ja tukipalvelut 3 6. Markkinointipalvelut 2 7. Kulttuurialan kappa, kirjat, taide, tallenteet 2 8. Urheilu- ja liikuntapalvelut 3 9. Koulutuspalvelut. julkiset, yksityiset 5 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Toimittajat 3 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa - Taitelijat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Kulttuuri- ja ohjelmatuottajat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 2 - Ulkoistaminen 4 - Tekniikan asiantuntijat 2 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Opettajat 5 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia,materiaalit 2 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 1 - Sähköiset palvelut 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Tekijänoikeudet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 3 - Digitalisointi, virtuaalipalvelut 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 5 - Internet palvelujen saatavuus 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 4 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 4 - muu aikuiskoulutus 3 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, asiakkaat 4 - Logistiikka, palvelut, henkilöt Graafisen alan työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat - Ekologisuus Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky Tiedottajat ja toimittajat - Mielikuvat, imago, brändit Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 4 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 14

16 ASETELMA 1.12 Muiden palveluklusterien kehitysmahdollisuudet (erityiset kauppa) 12 Kauppaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 11 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta - Maakunta 5 12 Vähittäiskauppa - Muu Suomi 3 16 Rahoitus- ja vakuutustoiminta - EU ja lähialueet 2 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1 Vähittäiskauppa, päivittäistavarat 4 2. Vähittäiskauppa, erikoistavarat 4 3. Verkkokauppa 3 4. Tukkukauppa, agentuuritoiminta 4 5. Viihtymispalvelut, ostoskeskukset 3 6. Rahoituspalvelut 3 7. Vakuutuspalvelut 3 8. Kauppa ulkomaille 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Myyjät 5 - Maapallon väestön kasvu 1 -- tuotantoverkostot, elintarvikkeet 3 - Kassatyöntekijät 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- tuonti 4 - Logistiikkatyöntekijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Kansainväliset kauppaketjut 5 - Markkinointiyöntekijät 4 - Globaali energiapeli 1 - Verkkokauppa 3 - Rahoitusasiantuntijat 3 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Automaatio, itsepalvelut 2 - Kauppa-agentit 2 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2-24h-palvelut 2 - Kaupan johtajat,liiketoimintaosaajat 4 - Sähköiset palvelut 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 1 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Kaavoitus, ostoskeskukset 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Verotus, arvonlisävero 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Kulutuskysynnän ohjaus 2 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 2 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Kauppiaat ja myyjät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat - Ekologisuus Yhteiskunnallisen ja talouden asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Lakiasiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 15

17 2 Elinkeinorakenteen muutos Maakunnan elinkeinorakenteen kehitysarvio (Taulukko 2.1) on laadittu niin sanotulla HEMASUU-mallilla, joka perustuu aluetalousindikaattoreilla(taulukko 2.2) tehtyihin oletuksiin. Seuraavassa esitetty tavoitekehitys on laadittu maakuntaliitossa. Elinkeinorakenne-ennuste muodostaa viitekehyksen ja reunaehdon kunkin 28 toimialan ammattirakenne-ennusteelle asettamalla kullekin toimialalle kokonaistyöpaikkatavoitteen vuodelle TAULUKKO 2.1 Kanta-Hämeen elinkeinorakenteen muutos , Tavoitekehitys Toimialat Maa-, riista- ja kalatalous Metsätalous ja -teollisuus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Metallien ja metallituotteiden valmistus Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Muu teollisuus Sähkö, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukkukauppa ja agentuuritoiminta Vähittäiskauppa Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus Posti- ja teleliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Isännöinti ja kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto Liike-elämän tekniset palvelut Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta Maanpuolustus ja järjestystoimi Koulutus ja tutkimus Terveydenhuoltopalvelut Sosiaalipalvelut Järjestötoiminta Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä kustannustoiminta Muut palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä

18 TAULUKKO 2.2 Elinkeinorakenne-ennusteen taustalla olevien aluetalousmuuttujien oletukset Aluetalouden indikaattorit Tavoite MUUTTOERO ED. JAKSOLLA MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) VÄESTÖ (henkeä) TYÖVOIMA (henkeä) TYÖVOIMAOSUUS (% v:sta) 71,8 74,0 74,6 74,6 73,6 74,9 75,8 TYÖPAIKAT NETTOPENDELÖINTI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 94,6 91,9 91,5 91,3 89,2 88,8 89,1 TYÖTTÖMÄT (henkeä) TYÖTTÖMYYSASTE (%) 20,1 12,6 11,0 11,5 6,3 4,1 2,3 TYÖLLISYYSASTE (työlliset v:ista,%) 57,5 64,9 66,7 66,3 69,3 72,4 74,7 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) 1,68 1,37 1,31 1,33 1,25 1,28 1,30 KOULUTUSKUSTANNUKSET (Me) TERVEYDENHUOLLON KUST.(Me) VANHUSTENHUOLLON KUST. (Me) PÄIVÄHOIDON KUST., LAPSILISÄT (Me) "IKÄÄNTYMISEN HINTA" YHT.(Me) "IKÄÄNTYMISEN HINTA"/ASUKAS (Euroa) ELÄKKEET (Me) ARVONLISÄYS (ph), Meuro (v hintoihin) Koko maan BKT:n reaalimuutos(%/v) INVESTOINNIT, Meuro (v.2000 hintoihin) INVESTOINTIASTE 16,7 25,6 22,1 24,0 25,0 24,0 24,0 17

19 3 Ammattirakenteen muutos Ammattirakenne-ennuste on saatu 28 toimialan (ks. taulukko 2.1) trendiperustaisen ammattirakenne-ennusteen summana. TAULUKKO 3.1 Työlliset (työpaikat) pääammattiryhmittäin Pääammattiryhmät Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennusalan työ Liikenne- ja logistiikkatyö Palvelutyö Toimistotyö Sosiaali- ja terveysalan työ Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuri- ja tiedotustyö Muu johto- ja asiantuntijatyö Turvallisuusalan työ Tuntematon Yhteensä TAULUKKO 3.2 Työllisten (työpaikkojen) ammattiprofiili pääammattiryhmittäin Pääammattiryhmät Maa- ja metsätaloustyö 8,74 % 6,23 % 5,57 % 4,45 % 3,51 % 2,58 % 2 Teollinen työ 25,25 % 24,70 % 23,02 % 21,79 % 20,77 % 19,74 % 3 Rakennusalan työ 4,79 % 5,87 % 6,23 % 6,15 % 6,09 % 6,02 % 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 5,90 % 5,89 % 5,77 % 5,92 % 6,04 % 6,17 % 5 Palvelutyö 20,55 % 21,05 % 21,72 % 21,99 % 22,21 % 22,43 % 6 Toimistotyö 10,02 % 8,72 % 8,53 % 7,95 % 7,46 % 6,98 % 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 10,92 % 11,84 % 12,98 % 14,86 % 16,43 % 18,00 % 8 Opetus- ja kasvatustyö 3,80 % 5,14 % 5,74 % 5,87 % 5,98 % 6,09 % 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 1,41 % 1,31 % 1,36 % 1,51 % 1,63 % 1,74 % 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 3,39 % 3,65 % 4,00 % 4,58 % 5,06 % 5,54 % 11 Turvallisuusalan työ 2,73 % 2,65 % 2,60 % 2,50 % 2,41 % 2,33 % 12 Tuntematon 2,52 % 2,93 % 2,48 % 2,44 % 2,41 % 2,38 % Yhteensä 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 18

20 TAULUKKO 3.3 Työlliset (työpaikat) ammattiryhmittäin Ammattiryhmät Maatalous- ja puutarhatyöntekijät Puutarhatalouden avustavat työntekijät Metsätyöntekijät Maa- ja metsätalouden asiantuntijat Elintarviketyöntekijät Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät Metallityöntekijät Koneasentajat Konetekniikan asiantuntijat Työkoneiden käyttäjät Puutyöntekijät ja -asiantuntijat Kemiallisen prosessityön työntekijät Kemiallisen prosessityön asiantuntijat Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat Graafisen alan työntekijät Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Rakennustyöntekijät LVI-asentajat Rakennusmaalarit Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat Varastotyöntekijät ja huolitsijat Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät Siivoustyöntekijät Kauppiaat ja myyjät Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat Ravitsemisalan työntekijät Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat Matkapalvelutyöntekijät Kauneudenhoitotyöntekijät Muut palvelutyöntekijät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Muut toimistotyöntekijät Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntija Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sosiaalialan erityisasiantuntijat Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat Tiedottajat ja toimittajat Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä taloude Lakiasiantuntijat Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat Tutkimus- ja kehitysjohtajat Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat Sotilaat Muut turvallisuustyöntekijät Tuntematon Yhteensä

21 4 Ammattirakenne-ennusteiden perusteet 1 Maa-, kala- ja riistatalous - maa-, kala- ja riistatalous - elintarviketuotanto - eläinruoan tuotanto - bioenergian tuotanto - liitännäisaloina matkailu ja terveydenhuolto - EU:n säätely ja rahoitustuet - biopolttoaineen nopea kysynnän kasvu, tarve hajautettuihin energiaratkaisuihin - lähiruoan kysyntä, myös kansainvälisiin kriiseihin varautuminen - kahdenpaikan ympärivuotinen asuminen lisääntyy - ravinnon terveellisyys korostuu - globaalilla tasolla kysyntä lähes rajaton - terveyteen ja kauneuteen liittyvä ravinnon kysyntä kasvaa - brändien merkitys kasvaa - bioenergia (vilja, ruokohelpi, metaani) 4. Tuotantotavan muutos - maatalous perustuu suurtiloihin - kansainväliset kauppaketjut ohjaavat elintarvikelogistiikkaa - pienimuotoista erikoistunutta luontaistuotantoa - kansallisella tasolla EU:n ohjauksesta johtuen samalla viivalla - biopolttoaineissa kyettävä logistisesti kilpailukyisiin tuotteisiin - MTT:n osaamisen hyödyntäminen - maanviljelijöiden määrä vähenee selvästi - avustavaa työvoima ulkomailta - kuljetustyö kasvaa lievästi (bioenergian logistiikka) 2 Metsätalous ja metsäteollisuus - mekaaninen ja kemiallinen metsäteollisuus, metsätalous, koneenrakennus, energia, ympäristö - uudis- ja korjausrakentamisen markkinat kasvavat - puun arvostus rakennusmateriaalina noussut, myös sisustuksessa, piharakentamisessa - paperiteollisuuden supistuminen lisää puun tarjontaa mekaaniseen teollisuuteen - - metsänkasvatuksen kehittyminen parantaa raaka-aineen laatua - pientaloissa ja vapa-ajan asunnoissa puutalojen osuus korkea ja kasvaa edelleen - brändien ja standardien merkitys kasvaa 20

22 - puun terveysvaikutukset nousevat keskeiseksi laatukriteeriksi - asiakaskohtainen räätälöinti ohjaa kehitystyötä ja johtaa logistiikan kehittämisvaatimuksiin - puutuotteiden halpatuonti lisääntyy, sopimusvalmistusta siirtyy ulkomaille. - tuontipuun väheneminen, Venäjä oma tuotanto (mekaaninen, kemiallinen) - saha- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä vähenee - rakentamisessa puun käyttö lisääntyy - bioenergian tuotanto kasvava alue 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy - alihankinta lisääntyy, alihankintaa myös muualle - puun täsmäkeruu, esimerkiksi kannot - logistiikan merkitys kasvaa - maakunnan vahvan metsäosaamisen hyödyntäminen - papein korkea jalostusaste - metsurien määrä vähenee vain lievästi, energiatuottajien määrä lisääntyy - puutyöntekijöiden tarve kasvaa, jalostusaste kohoaa - raskaammassa metsäteollisuudessa pienehköjä supistuksia kaikilla tasoilla 3 Elintarviketuotteiden valmistus - elintarviketuotanto, maatalous, puutarha, kauppa, ravitsemustoiminta - ansainvälisen elintarvikekaupan olosuhteet ja säännöt muuttuvat nopeasti - ulkomaiset yritykset kiinnostuneita Suomen markkinoista ja yritysostoista - suomalaisten kansainvälistyminen suuntautunut etenkin Baltiaan ja Venäjälle - suuret kauppaketju ohjaavat merkittävästi elintarvikkeiden jakelua ja hinnoittelua - alkoholiveron kohottaminen ei vaikuta merkittävästi elintarvikekauppaan tai tuotantoon - lähituotanto kasvaa hitaasti - terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa hitaasti - kysyntä Venäjällä kasvaa, vientiä myös Puolaan ja muihin Pohjoismaihin - ulkomainen tarjonta lisääntyy - kasvu jakelussa, etenkin ravintolatoiminnassa - suoramyynti (brändi)tuotannosta lisääntyy, tehtaanmyymälät - valmisruokien kysyntä kasvaa 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy, vaihetyö vähenee - elintarviketeollisuus keskittyy - MTT:n ja Agropolis Oy:n kehityspanokset, HAMK:n koemeijeri - verkostoituminen, ongelmia valmisruokapuolella 21

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas 26.8.2011 Alueen työikäisen väestön muutos ja sen vaikutus osaavan työvoiman saatavuuteen uusimman tutkimuksen valossa. Jarkko Pietilä, Keski-Suomen Liitto Luonnollinen väestölisäys,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt myös Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen ELY-keskus Johdon tuki yksikkö Erikoissuunnittelija Jesse Marola

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ammattirakenne-ennuste 2003 vanha ammattiluokitus, Päijät-Häme. Vuoden 2007-ammattirakenne-ennusteessa eri ammattiluokitus

Ammattirakenne-ennuste 2003 vanha ammattiluokitus, Päijät-Häme. Vuoden 2007-ammattirakenne-ennusteessa eri ammattiluokitus Ammattirakenne-ennuste 2003 vanha ammattiluokitus, Päijät-Häme TAULU 3E. Maakunnassa työssä käyvät työlliset ammattiryhmittäin 1975-2000 ja ennuste vuodelle 2015 (26.8.2003) ENNUSTE Ammattilohko Työllisten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys laskenut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2006 TORNIONLAAKSO

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömyys laskenut edelleen Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Työttömyys alentunut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

NUORTEN TYÖLLISTYMISNÄKYMIÄ 2020-LUVULLA

NUORTEN TYÖLLISTYMISNÄKYMIÄ 2020-LUVULLA NUORTEN TYÖLLISTYMISNÄKYMIÄ 2020-LUVULLA Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät 7. 8.11.2013 Samuli Leveälahti Opetusneuvos 7.11.2013 1 Esityksen sisältö Työvoima- ja koulutustarpeiden valtakunnallinen ennakointi

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot