Hämeen liitto km, versio Kanta-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020

Transkriptio

1 Hämeen liitto km, versio Kanta-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020

2 Sisällys 1 Maakunnan klusterikehitys 3 2 Elinkeinorakenteen muutos 16 3 Ammattirakenteen muutos 18 4 Ammattirakenne-ennusteiden perusteet 20 5 Poistumat työvoimasta 37 6 Uuden työvoiman tarve 39 7 Ammatti-koulutus -avaimet 40 8 Koulutettujen tarve koulutus-aloittain ja asteitta 42 9 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksi Nuorisoikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan työvoima- ja koulutustarpeet Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmia Liiteaineistot 49 1

3 Saate Tähän raporttiin on koottu Kanta-Hämeen KESU2012-ennakointiin liittyvät aineistot: 1. Klusteri-ennakointi 2. Elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteet 3. Työvoima- ja koulutustarve-ennusteet Klusteriennakoinnin tarkoitus on enne muuta tunnistaa tuotannosta kehittyvimmät alueet ja näistä vieläpä ne joita maakunnassa halutaan kehittää. Toinen klusteriennakoinnin tavoite on tunnistaa työelämässä tapahtuvat murrokset ja näiden jälkeinen tulevaisuus. Kolmas keskeinen näkökulma on liikkeen tunnistaminen siinä missä toimialaennakointi painottuu rakenteiden ennakointiin. Liikkeellä tarkoitetaan ennen muuta tuotannon, työn ja osaamisen liikkumista globaalilla tasolla, mihin sisältyvät keskeisesti suomalaisten investoinnit muihin maihin, ulkomaiset investoinnit Suomeen, kansainväliset tuotantoketjut, tuotannon ulkoistaminen muihin maihin sekä alihankinta Suomessa ja kansainvälisesti. Opetushallinnon KESU2012-ennakointi perustuu toimialaennakointiin (28 toimialaa), missä painopiste on elinkeino- ja ammattirakenteen muutoksen ennustamisessa. Kyseessä on painotetusti trendiennusteista, joita on laadittu kaksi eli niin sanottu peruskehitys ja tavoitekehitys. Klusteriennakointia tarvitaan etenkin siksi, että tuotannon rakenteet ja tuotantoverkostot muuttuvat muutoin usein melko näkymättöminä trendien takana. Toisin sanottuna työelämän muutoksen ymmärtäminen edellyttää klusteriajattelua. Rakennemuutokset täydennettynä poistumatiedoilla muunnetaan vuosittaiseksi uuden työvoiman tarpeeksi, mistä johdetaan edelleen vuosittaiset koulutuksen aloittajatarpeet. Täten laskentaketju sisältää elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteen lisäksi ammattikoulutus-avaimen sekä koulutuksen läpäisyä, opintojen jatkamista (moninkertainen koulutus) ja työhön osallistumista kuvaavat kertoimet. Myös työttömyys on otettu laskelmassa huomioon. Lopuksi maakunnan tarve on skaalattu vuotiaden ikäluokkaan. Ennakointi on toteutettu huomattavan nopealla aikataululla ja suhteellisen mittavalla laskentamallilla, mistä syystä työelämän muutoksen laadulliseen ennakointiin ei ole voitu paneutua kovinkaan syvällisesti. Ennakointi jakaantui osiin: 1) Elinkeinorakenne-ennuste, joka laadittiin HEMAASU-mallilla; 2) Klusterikuvaukset, jotka kuvattiin työkirjoilla, 3) Kolmen asiantuntijaryhmän työskentely 4) Numeeristen ammattirakenne-ennusteiden laatiminen soveltaen Opetushallituksen ammattirakennetyökalua sekä 5) Opetushallituksen koulutustarvelaskelmat. Tässä raportissa kuvataan ennakoinnin osat ennen muuta taulukkojen avulla. Viitteelliset klusterikuvaukset on tuottanut ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä. Elinkeinorakenneennuste ja ammattirakenne-ennuste on laadittu Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti Kanta-Hämeen liiton toimesta. Asiantuntijaryhmät laativat ammattirakenteen muutosarviot, jotka on sovitettu elinkeinorakenne-ennusteeseen. Poistumat, työvoimatarvelaskelmat ja näistä edelleen koulutustarvelaskelmat on laadittu Opetushallituksessa käyttäen muun muassa ammatti-koulutus-avaimissa valtakunnallisia perusteita. 2

4 1 Maakunnan klusterikehitys Klusterit on havainnollistettu kuvioina, joissa on kuvattu topten-periaatetta soveltaen: 1) Klusterin muutostekijät, 2) Klusterin tärkeimmät tuotteet ja palvelut, 3) Tuotantotavan muutos, 4) Klusterin kilpailukyky, 5) Klusterin avainammatit ja 6) Klusterin avainkoulutukset. Lisäksi on kuvattu yhteys KESU2012-toimialaennakoinnin mukaisiin toimialoihin ja ammattiryhmiin. Klusteria konkretisoitiin kolmella numeerisella aineistolla: 1) työllisyyden kannalta merkittävimmillä toimialatiedoilla perustuen KTM Toimiala OnLine tietokannan vuoden sisältämiin yritysten henkilöstömääriin ja liikevaihdon muutokseen; ja 2) eräiden ammattiryhmien (OPH:n ammattiluokitus) taustalla olevien avainammattien ikäkorteilla (Tilastokeskuksen 5-numerotason ammattiluokitus). Klusteriennakoinnin ja toimialaennakoinnin yhteensovittaminen on jossain määrin pulmallista. Klusterit voidaan määritellä ja rajata vapaasti halutusta näkökulmasta. Toimialat taas perustuvat tiettyyn toimialaluokitukseen, mikä kattaa maakunnan koko tuotannon eli kattaa kaikki työpaikat. Jotta klusteriennakoinnissa saavutetaan riittävä kattavuus, klustereihin on sisällytetty myös sellaisia osaklustereita eli tilastollisessa mielessä alatoimialoja, jotka eivät suoranaisesti sisälly klusterin määrittelyn ideaan ja perusajatukseen, mutta jotka tuotantoverkoston näkökulmasta ovat lähellä valittua klusterin ydintä. Yhtäältä tilastollisista syistä klusteressa ei saada näkyviin tuotantoverkoston kaikkia eri toimialoihin sisältyviä osia. Klusterikuvauksissa on esitetty myös numeeriset arviot asteikolla eri tekijöiden merkityksestä klusterikehitykselle. Luvut on ymmärrettävä suhteellisen tulkintoina verrattuna toisaalta vastaaviin muihin tekijöihin kussakin osiossa ja suhteessa tilanteeseen muissa klustereissa. Esimerkiksi T&K-toiminnan merkitys vaihtelee verrattaessa klusterin sisäisiä kilpailutekijöitä tai verrattaessa eri klustereita keskenään. Kaikkiaan tässä esitettyjä numeerisia arvioita on pidettävä viitteellisinä ja ensi askeleina klusteriennakointia sovellettaessa ensimmäistä kertaa koulutuksen määrällisen ennakointiin. Suhteellisen myönteiset klusteriarviot on esitetty siitä lähtökohdasta, että maakunnassa sitoudutaan klusterien kehittämiseen ja ennakointi on täten nimenomaan tulevaisuuden tekemistä. Tosin sanottuna arviot sisältävät mahdollisuuden ja potentiaalin klusterin kehittymiselle. Mikäli arviot olisi kuvattu ennusteina ja suhtautuen klusterikehittämiseen passiivisesti, arviot olisivat todennäköisesti huomattavasti pessimistisempiä. 3

5 Ympäristöliiketoiminnan klusteri ASETELMA 1.2 Ympäristöklusterin kehitysmahdollisuudet 01Ympärisöliiketoiminta Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 9 Sähkö, kaasu- ja vesihuolto asteikolla A. Markkina-alueet 17 Kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto - Maakunta 5 2 Metsätalous ja -teollisuus - Muu Suomi 4 5 Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus - EU ja lähialueet 3 6 Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus - Globaali markkina 2 10 Rakentaminen B. Tuotteet ja palvelut 1. Ympäristörakentaminen 4 2. Kaivannaistoiminta 2 3. Energian tuotanto ja jakelu 2 4. Vesihuolto 4 '5. Jätehuolto 4 6. Kierrätys, tavarat, raaka-aineet 3 7.Ympäristöteknologian tuotanto 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Koneenkäyttötyö 4 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 2 - Kuljetustyö 4 - Väestön ikääntyminen 3 -- globaali alihankinta 2 - Ympäristöasiantuntijat 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 5 - Ulkoistaminen 2 - Yrittäjät, liiketoiminta-osaajat 4 - Globaali energiapeli 5 - Automaatio, ICT 4 - Kasvava raaka-ainepula 4 - Muu teknologia, materiaalit 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 1 - Energia 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 4 - Kierrätysaste 5 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Päästörajoitukset 5 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - T&K-panostukset 4 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 3 '- Jätehuoltopolitiikka 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 5 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 4 - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 4 - Ekologisuus 5 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 3 - Sopeutumis- ja suojauskyky - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 5 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 5 4

6 Valmistavan tuotannon klusterit ASETELMA 1.2 Elintarvikeklusterin kehitysmahdollisuudet 02 Elintarvikeklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 3 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus (15, 16) asteikolla A. Markkina-alueet 1 Maa-, riista- ja kalatalous (01, 05) - Maakunta 4 13 Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta (55, 633) - Muu Suomi 4 - EU ja lähialueet 3 - Globaali markkina 2 B. Tuotteet ja palvelut 1. Viljan tuotanto 4 2. Maidon ja lihan tuotanto 3 3. Muu viljely 3 4. Leipä ym. tuotteet 3 5. Lihatuotteet 3 6. Juomat 2 7. Eläinten ruoka 2 8. Bioenergia 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Elintarviketyöntekijät 5 - Maapallon väestön kasvu 3 -- alihankinta Suomessa, ketjut 4 - Maatalousyrittäjät 4 - Väestön ikääntyminen 3 -- globaalit verkostot, Pohjoismaat 4 - Yrittäjät 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Tutkijat ja kehittäjät 3 - Globaali energiapeli 2 - Automaatio, ICT, logistiikka 4 - Teknologia-asiantuntijat 3 - Kasvava raaka-ainepula 2 - Biotekniikka, materiaalit 3 - Logistiikkatyöntekijät 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia -2 - Kansanterveys, terveellisyys 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 2 - Kotimaiset yritysten investoinnit 2 - ammatillinen koulutus 4 - T&K-panostus 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Kansainvälistyminen, lähialueet 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Verotus, arvonlisävero, alkoholi 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 3 - työvoimakoulutus 4 - Elintarvikeomavaraisuus, turvallisuus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 2 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat Elintarviketyöntekijät - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Maatalousyrittäjät ja -työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Puutarhayrittäjät ja -työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Maa- ja metsätalouden asiantuntijat - Ekologisuus Ravitsemisalan työntekijät - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 5 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 5 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 5 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 3 5

7 ASETELMA 1.3 Puuklusterin kehitysmahdollisuudet 03 Puuklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 2 Metsätalous ja -teollisuus (02, 20, 21) asteikolla A. Markkina-alueet 8 Muu teollisuus (17, 18, 19, 26, 36, 37) - Maakunta Huonekalujen valmistus (361) - Muu Suomi 3 - EU ja lähialueet 4 - Globaali Markkina 4 B. Tuotteet ja palvelut 1. Puun tuotanto 2 2. Bioenergian tuotanto 2 3. Sahatavara ja levytuotanto 2 4. Puusepäntuotteet 4 5. Valmistalot 4 6. Sellu 2 7. Hienopaperi 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Metsätyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 3 - Työkoneen kuljettajat 3 - Väestön ikääntyminen 2 -- globaali alihankinta 3 - Koneenkäyttäjät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen -3 - Puusepät 4 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Paperityöntekijät 3 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Kuljetustyöntekijät 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys - Energia 4 - Logistiikkasuunnittelijat 2 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 4 - Metsäpolitiikka 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Mekaanisen puun T&K 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 3 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat Puutyöntekijät ja -asiantuntijat - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Kemiallisen prosessityön työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Kemiallisen prosessityön asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Metsätyöntekijät - Ekologisuus Maa- ja metsätalouden asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 4 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 2 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 6

8 ASETELMA 1.4 Rakennusklusterin kehitysmahdollisuudet 04 Rakennusklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 10 Rakentaminen (45) asteikolla A. Markkina-alueet 17 Kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto - Maakunta 5 18 Liike-elämän tekniset palvelut - Muu Suomi 4 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Uuudis- ja korjausrakentaminen, palvelut 1. Pientalot, valmistalot, mökit 3 2. Pientalot, mökit, paikalla 4 3. Kerros- ja rivitalot 2 4. Tuotantorakennukset 2 5. Palvelurakennukset, yksityiset 4 6. Palvelurakennukset julkiset 3 7. Ympäristörakentaminen 2 8. Kiinteistöpalvelut, huolto, kauppa 4 9. Suunnittelupalvelut, hallinto Projektivienti 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Rakennustyöntekijät 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa 5 - Korjausrakentajat,lvi 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 2 - Työnjohto 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen 2 - Projketinjohto 4 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Suunnittelu 3 - Kasvava raaka-ainepula 2 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Logistiikka 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 5 - ammatillinen koulutus 5 - Kaavoitus, asuminen 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Kaavoitus, palvelut 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Väestön asuinpaikkavalinnat 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Rakennustyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut LVI-asentajat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Rakennusmaalarit - Ekologisuus Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet Siivoustyöntekijät - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 7

9 ASETELMA 1.5 Metalliklusterin kehitysmahdollisuudet 05 Metalliklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 4 Metallien ja metallituotteiden valmistus ( - Maakunta 3 6 Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus (29, 34, - Muu Suomi 4 18 Liike-elämän tekniset palvelut - EU ja lähialueet 4 - Globaali markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Metallituotteet 3 2. Koneiden ja laitteiden komponentit 4 3. Koneet ja järjestelmät 2 4. Kulkuneuvot 2 5. Tuotantojärjestelmät ja -prosessit 2 6. Kunnossapito 3 7. Suunnittelu, T&K-palvelut 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Metallityöntekijät 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa 5 - Koneasentajat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Koneenkäyttäjät 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen 4 - Logistikot 3 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Työnjohtajat 4 - Kasvava raaka-ainepula 4 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Projektinjohtajat 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 2 - Suunnittelijat 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 - Yrittäjät, liiketoimintaosaajat 5 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 3 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 5 - Ulkomaisen työvoiman rekrytointi 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 4 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Metallityöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Koneasentajat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Konetekniikan asiantuntijat - Ekologisuus Työkoneiden käyttäjät - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 8

10 ASETELMA 1.6 Elektroniikkaklusterin kehitysmahdollisuudet 06 Elekroniikkaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 7 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus - Maakunta 3 18 Liike-elämän tekniset palvelut - Muu Suomi 4 - EU ja lähialueet 4 - Globaali Markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Anturit, mittalaitteet 3 2. Ohjausjärjestelmät,automaatio 3 3. Langattomat ratkaisut 3 4. Elektroniikan asiantuntijapalvelut 3 5. Elektroniikan kierätys 3 6. Matalaenergian tuotteet, led 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Elektorniikkatyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 4 - Elektroniikan asiantuntijat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Yrittäjät,liiketoimintaosaajat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Globaali energiapeli 3 - Automaatio, ICT 5 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 1 - Energia 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - T&K-toiminta 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 2 - Asiantuntijayrittäjyyden tukeminen 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 4 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 2 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat - Ekologisuus 3 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 2 - Sopeutumis- ja suojauskyky 5 - Mielikuvat, imago, brändit 3 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 9

11 ASETELMA 1.7 Muiden valmistavien mikroklustereiden kehitysmahdollisuudet 07 Muut teolliset mikroklusterit Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 8 Muu teollisuus - Maakunta Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus - Muu Suomi Savi-, lasi- ja kivituotteiden valmistus (26) - EU ja lähialueet Muu valmistus - Globaali Markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Teva-tuotteet, älyvaatteet 2 2. Kivi- ja lasituotteet 4 3. Käsityötuotteet 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 3 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Tekstii- ja vaatetustyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 4 - Kivi- ja lasialan työntekijät 3 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 3 - Muotolijat, design-sunnittelijat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Globaali energiapeli 3 - Automaatio, ICT 3 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 2 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - PK-yritysten tuki, perinteiset alat 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 4 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat - Ekologisuus 4 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 2 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 10

12 Palveluklusterit ASETELMA 1.9 Logistiikkaklusterin kehitysmahdollisuudet 08 Logistiikkaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 14 Kuljetus (60, 61, 62, 631, 632, 634) - Maakunta 5 15 Posti- ja teleliikenne (64) - Muu Suomi 3 - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Raskaat maantiekuljetukset 3 2. Kevyet maantiekuljetukset 4 3. Rautatiekuljetukset, tavarat 4 4. Rautatieliikenne, henkilöt 4 5. Henkilöliikenne,maantiet 3 5. Vesiliikenne, matkailu 1 6. Lentoliikenne, kenttäyhteydet 2 7. Tuotannon sisäiset logistiikkapalvelut 3 8. Yksityisautoilun palvelut 2 9. Ajoneuvojen kauppa ja korjaus Varastopalvelut, logistiikkakeskukset 4 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Ajoneuvokuljettajat 4 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa, muut klusterit 4 - Työkoneiden kuljettajat 3 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali alihankinta 1 -varastotyöntelijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen, Lähialueet -2 - Muut kuljettajat 3 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Logistiikkasuunnittelijat 4 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia, kuljetusteknologia 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 4 - Energia 4 - Sähköiset palvelut - Uudet työtavat, joustotyö, työajat 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut, biopolttoaineet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Raskaan liikenteen ajokortti-ikä 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Logistiikkakeskusten rakentaminen 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 3 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat - Ekologisuus Varastotyöntekijät ja huolitsijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Muut palvelutyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 3 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 4 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 2 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 3 11

13 ASETELMA 1.10 Matkailuklusterin kehitysmahdollisuudet 09 Matkailuklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 13 Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta (55, 633) - Maakunta 3 - Muu Suomi, Pääkaupunkiseutu 4 - EU ja lähialueet 3 - Globaali Markkina 2 B. Tuotteet ja palvelut 1 Työmatkailu 4 2. Kongressimatkailu 3 3. Turismi Suomeen 3 4. Turismi Suomesta 2 5. Kulttuurimatkailu 3 6. Viihdematkailu 3 7. Urheilumatkailu 2 8. Omaismatkailu 2 9. Ravintolapalvelut 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Majoitustyö 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- yhteistyö Suomessa 4 - Siivoustyö 3 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali yhteistyö 3 - Ohjelmatyö 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 2 - Erikoistunut ohjelmatuotanto 3 - Ravintolatyö 4 - Globaali energiapeli, lentokustannukset 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Kehittämis- ja innovaatiotyö 4 - Sähköiset palvelut 1 - Yksilölliset, räätälöidyt palvelut 2 - Johtamistyö 4 - Ruoan ja alkoholin verotus 4 - Kansainväliset brändiketjut 3 - Kuljetustyö, henkilöliikenne Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Vetovoimaiset kohteet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Majoituksen laatu-hinta-suhde 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Matkailupaketit 3 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Luonto ja perinne 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 3 - Matkaluinvestoinnit, julkiset 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Ravitsemisalan työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Matkapalvelutyöntekijät - Ekologisuus 3 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 3 - Sopeutumis- ja suojauskyky 3 - Mielikuvat, imago, brändit 5 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 12

14 ASETELMA 1.10 Hyvinvointiklusterin kehitysmahdollisuudet 10 Hyvinvointiklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 23 Terveydenhuoltopalvelut (851, 852) - Maakunta 5 24 Sosiaalipalvelut (853) - Muu Suomi 2 27 Muut palvelut (502, 50403, 527, 93, 95) - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Perusterveydenhuolto 5 2. Erikoissairaanhoito 5 3. Sosiaalialan koti- ja lähipalvelut 5 4. Sosiaalialan laitospalvelut 5 5. Kauneus ja hyvinvointipalvelut 4 6. Lääkkeet ja teknologia 1 7. Projektivienti 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) Sairaanhoitajat 5 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 5 - Lähihoitajat 5 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali alihankinta 2 - Muut sosiaalityöntekijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Hankinnat yrityksiltä 5 - Lääkärit 4 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Sosiaalialan ohjaajat 4 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia, lääkkeet, biotekniikka 3 - Hyvinvointiammattilaiset, kauneus, liikunta 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 4 - Asiakaslogistiikka 4 - Yrittäjät, liiketoiminatosaajat 4 - Sähköiset palvelut - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Koti- ja omaishoidon tuki 3 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Kolmannen sektorin tuki 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 5 - Yksityistäminen 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 5 - EU:n palveludirektiivin soveltaminen 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 2 - Ulkomaisen työvoiman rekrytointi 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Palkkausratkaisut 2 - Infrastruktuuri-investoinnit 4 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Perusterveydenhoitajat - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat - Ekologisuus Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Sosiaalialan erityisasiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat - Mielikuvat, imago, brändit Kauneudenhoitotyöntekijät - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 5 13

15 ASTELMA 1.11 Kulttuuriklusterin kehitysmahdollisuudet 11 Kulttuuriklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 26 Kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä kustannustoiminta - Maakunta 4 22 Koulutus ja tutkimus - Muu Suomi 2 - EU ja lähialueet 1 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Kulttuuri- ja viihdetapahtumat ja palvelut 4 2. Taidepalvelut, musiikki, kuva, näyttämö 3 3. Painettu media 3 4. Digimedia, tv, radio, tallenteet 3 5. Internet, tieto- ja tukipalvelut 3 6. Markkinointipalvelut 2 7. Kulttuurialan kappa, kirjat, taide, tallenteet 2 8. Urheilu- ja liikuntapalvelut 3 9. Koulutuspalvelut. julkiset, yksityiset 5 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Toimittajat 3 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa - Taitelijat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Kulttuuri- ja ohjelmatuottajat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 2 - Ulkoistaminen 4 - Tekniikan asiantuntijat 2 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Opettajat 5 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia,materiaalit 2 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 1 - Sähköiset palvelut 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Tekijänoikeudet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 3 - Digitalisointi, virtuaalipalvelut 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 5 - Internet palvelujen saatavuus 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 4 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 4 - muu aikuiskoulutus 3 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, asiakkaat 4 - Logistiikka, palvelut, henkilöt Graafisen alan työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat - Ekologisuus Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky Tiedottajat ja toimittajat - Mielikuvat, imago, brändit Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 4 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 14

16 ASETELMA 1.12 Muiden palveluklusterien kehitysmahdollisuudet (erityiset kauppa) 12 Kauppaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 11 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta - Maakunta 5 12 Vähittäiskauppa - Muu Suomi 3 16 Rahoitus- ja vakuutustoiminta - EU ja lähialueet 2 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1 Vähittäiskauppa, päivittäistavarat 4 2. Vähittäiskauppa, erikoistavarat 4 3. Verkkokauppa 3 4. Tukkukauppa, agentuuritoiminta 4 5. Viihtymispalvelut, ostoskeskukset 3 6. Rahoituspalvelut 3 7. Vakuutuspalvelut 3 8. Kauppa ulkomaille 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Myyjät 5 - Maapallon väestön kasvu 1 -- tuotantoverkostot, elintarvikkeet 3 - Kassatyöntekijät 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- tuonti 4 - Logistiikkatyöntekijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Kansainväliset kauppaketjut 5 - Markkinointiyöntekijät 4 - Globaali energiapeli 1 - Verkkokauppa 3 - Rahoitusasiantuntijat 3 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Automaatio, itsepalvelut 2 - Kauppa-agentit 2 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2-24h-palvelut 2 - Kaupan johtajat,liiketoimintaosaajat 4 - Sähköiset palvelut 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 1 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Kaavoitus, ostoskeskukset 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Verotus, arvonlisävero 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Kulutuskysynnän ohjaus 2 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 2 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Kauppiaat ja myyjät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat - Ekologisuus Yhteiskunnallisen ja talouden asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Lakiasiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 15

17 2 Elinkeinorakenteen muutos Maakunnan elinkeinorakenteen kehitysarvio (Taulukko 2.1) on laadittu niin sanotulla HEMASUU-mallilla, joka perustuu aluetalousindikaattoreilla(taulukko 2.2) tehtyihin oletuksiin. Seuraavassa esitetty tavoitekehitys on laadittu maakuntaliitossa. Elinkeinorakenne-ennuste muodostaa viitekehyksen ja reunaehdon kunkin 28 toimialan ammattirakenne-ennusteelle asettamalla kullekin toimialalle kokonaistyöpaikkatavoitteen vuodelle TAULUKKO 2.1 Kanta-Hämeen elinkeinorakenteen muutos , Tavoitekehitys Toimialat Maa-, riista- ja kalatalous Metsätalous ja -teollisuus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Metallien ja metallituotteiden valmistus Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Muu teollisuus Sähkö, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukkukauppa ja agentuuritoiminta Vähittäiskauppa Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus Posti- ja teleliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Isännöinti ja kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto Liike-elämän tekniset palvelut Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta Maanpuolustus ja järjestystoimi Koulutus ja tutkimus Terveydenhuoltopalvelut Sosiaalipalvelut Järjestötoiminta Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä kustannustoiminta Muut palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä

18 TAULUKKO 2.2 Elinkeinorakenne-ennusteen taustalla olevien aluetalousmuuttujien oletukset Aluetalouden indikaattorit Tavoite MUUTTOERO ED. JAKSOLLA MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) VÄESTÖ (henkeä) TYÖVOIMA (henkeä) TYÖVOIMAOSUUS (% v:sta) 71,8 74,0 74,6 74,6 73,6 74,9 75,8 TYÖPAIKAT NETTOPENDELÖINTI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 94,6 91,9 91,5 91,3 89,2 88,8 89,1 TYÖTTÖMÄT (henkeä) TYÖTTÖMYYSASTE (%) 20,1 12,6 11,0 11,5 6,3 4,1 2,3 TYÖLLISYYSASTE (työlliset v:ista,%) 57,5 64,9 66,7 66,3 69,3 72,4 74,7 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) 1,68 1,37 1,31 1,33 1,25 1,28 1,30 KOULUTUSKUSTANNUKSET (Me) TERVEYDENHUOLLON KUST.(Me) VANHUSTENHUOLLON KUST. (Me) PÄIVÄHOIDON KUST., LAPSILISÄT (Me) "IKÄÄNTYMISEN HINTA" YHT.(Me) "IKÄÄNTYMISEN HINTA"/ASUKAS (Euroa) ELÄKKEET (Me) ARVONLISÄYS (ph), Meuro (v hintoihin) Koko maan BKT:n reaalimuutos(%/v) INVESTOINNIT, Meuro (v.2000 hintoihin) INVESTOINTIASTE 16,7 25,6 22,1 24,0 25,0 24,0 24,0 17

19 3 Ammattirakenteen muutos Ammattirakenne-ennuste on saatu 28 toimialan (ks. taulukko 2.1) trendiperustaisen ammattirakenne-ennusteen summana. TAULUKKO 3.1 Työlliset (työpaikat) pääammattiryhmittäin Pääammattiryhmät Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennusalan työ Liikenne- ja logistiikkatyö Palvelutyö Toimistotyö Sosiaali- ja terveysalan työ Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuri- ja tiedotustyö Muu johto- ja asiantuntijatyö Turvallisuusalan työ Tuntematon Yhteensä TAULUKKO 3.2 Työllisten (työpaikkojen) ammattiprofiili pääammattiryhmittäin Pääammattiryhmät Maa- ja metsätaloustyö 8,74 % 6,23 % 5,57 % 4,45 % 3,51 % 2,58 % 2 Teollinen työ 25,25 % 24,70 % 23,02 % 21,79 % 20,77 % 19,74 % 3 Rakennusalan työ 4,79 % 5,87 % 6,23 % 6,15 % 6,09 % 6,02 % 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 5,90 % 5,89 % 5,77 % 5,92 % 6,04 % 6,17 % 5 Palvelutyö 20,55 % 21,05 % 21,72 % 21,99 % 22,21 % 22,43 % 6 Toimistotyö 10,02 % 8,72 % 8,53 % 7,95 % 7,46 % 6,98 % 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 10,92 % 11,84 % 12,98 % 14,86 % 16,43 % 18,00 % 8 Opetus- ja kasvatustyö 3,80 % 5,14 % 5,74 % 5,87 % 5,98 % 6,09 % 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 1,41 % 1,31 % 1,36 % 1,51 % 1,63 % 1,74 % 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 3,39 % 3,65 % 4,00 % 4,58 % 5,06 % 5,54 % 11 Turvallisuusalan työ 2,73 % 2,65 % 2,60 % 2,50 % 2,41 % 2,33 % 12 Tuntematon 2,52 % 2,93 % 2,48 % 2,44 % 2,41 % 2,38 % Yhteensä 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 18

20 TAULUKKO 3.3 Työlliset (työpaikat) ammattiryhmittäin Ammattiryhmät Maatalous- ja puutarhatyöntekijät Puutarhatalouden avustavat työntekijät Metsätyöntekijät Maa- ja metsätalouden asiantuntijat Elintarviketyöntekijät Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät Metallityöntekijät Koneasentajat Konetekniikan asiantuntijat Työkoneiden käyttäjät Puutyöntekijät ja -asiantuntijat Kemiallisen prosessityön työntekijät Kemiallisen prosessityön asiantuntijat Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat Graafisen alan työntekijät Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Rakennustyöntekijät LVI-asentajat Rakennusmaalarit Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat Varastotyöntekijät ja huolitsijat Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät Siivoustyöntekijät Kauppiaat ja myyjät Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat Ravitsemisalan työntekijät Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat Matkapalvelutyöntekijät Kauneudenhoitotyöntekijät Muut palvelutyöntekijät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Muut toimistotyöntekijät Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntija Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sosiaalialan erityisasiantuntijat Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat Tiedottajat ja toimittajat Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä taloude Lakiasiantuntijat Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat Tutkimus- ja kehitysjohtajat Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat Sotilaat Muut turvallisuustyöntekijät Tuntematon Yhteensä

21 4 Ammattirakenne-ennusteiden perusteet 1 Maa-, kala- ja riistatalous - maa-, kala- ja riistatalous - elintarviketuotanto - eläinruoan tuotanto - bioenergian tuotanto - liitännäisaloina matkailu ja terveydenhuolto - EU:n säätely ja rahoitustuet - biopolttoaineen nopea kysynnän kasvu, tarve hajautettuihin energiaratkaisuihin - lähiruoan kysyntä, myös kansainvälisiin kriiseihin varautuminen - kahdenpaikan ympärivuotinen asuminen lisääntyy - ravinnon terveellisyys korostuu - globaalilla tasolla kysyntä lähes rajaton - terveyteen ja kauneuteen liittyvä ravinnon kysyntä kasvaa - brändien merkitys kasvaa - bioenergia (vilja, ruokohelpi, metaani) 4. Tuotantotavan muutos - maatalous perustuu suurtiloihin - kansainväliset kauppaketjut ohjaavat elintarvikelogistiikkaa - pienimuotoista erikoistunutta luontaistuotantoa - kansallisella tasolla EU:n ohjauksesta johtuen samalla viivalla - biopolttoaineissa kyettävä logistisesti kilpailukyisiin tuotteisiin - MTT:n osaamisen hyödyntäminen - maanviljelijöiden määrä vähenee selvästi - avustavaa työvoima ulkomailta - kuljetustyö kasvaa lievästi (bioenergian logistiikka) 2 Metsätalous ja metsäteollisuus - mekaaninen ja kemiallinen metsäteollisuus, metsätalous, koneenrakennus, energia, ympäristö - uudis- ja korjausrakentamisen markkinat kasvavat - puun arvostus rakennusmateriaalina noussut, myös sisustuksessa, piharakentamisessa - paperiteollisuuden supistuminen lisää puun tarjontaa mekaaniseen teollisuuteen - - metsänkasvatuksen kehittyminen parantaa raaka-aineen laatua - pientaloissa ja vapa-ajan asunnoissa puutalojen osuus korkea ja kasvaa edelleen - brändien ja standardien merkitys kasvaa 20

22 - puun terveysvaikutukset nousevat keskeiseksi laatukriteeriksi - asiakaskohtainen räätälöinti ohjaa kehitystyötä ja johtaa logistiikan kehittämisvaatimuksiin - puutuotteiden halpatuonti lisääntyy, sopimusvalmistusta siirtyy ulkomaille. - tuontipuun väheneminen, Venäjä oma tuotanto (mekaaninen, kemiallinen) - saha- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä vähenee - rakentamisessa puun käyttö lisääntyy - bioenergian tuotanto kasvava alue 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy - alihankinta lisääntyy, alihankintaa myös muualle - puun täsmäkeruu, esimerkiksi kannot - logistiikan merkitys kasvaa - maakunnan vahvan metsäosaamisen hyödyntäminen - papein korkea jalostusaste - metsurien määrä vähenee vain lievästi, energiatuottajien määrä lisääntyy - puutyöntekijöiden tarve kasvaa, jalostusaste kohoaa - raskaammassa metsäteollisuudessa pienehköjä supistuksia kaikilla tasoilla 3 Elintarviketuotteiden valmistus - elintarviketuotanto, maatalous, puutarha, kauppa, ravitsemustoiminta - ansainvälisen elintarvikekaupan olosuhteet ja säännöt muuttuvat nopeasti - ulkomaiset yritykset kiinnostuneita Suomen markkinoista ja yritysostoista - suomalaisten kansainvälistyminen suuntautunut etenkin Baltiaan ja Venäjälle - suuret kauppaketju ohjaavat merkittävästi elintarvikkeiden jakelua ja hinnoittelua - alkoholiveron kohottaminen ei vaikuta merkittävästi elintarvikekauppaan tai tuotantoon - lähituotanto kasvaa hitaasti - terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa hitaasti - kysyntä Venäjällä kasvaa, vientiä myös Puolaan ja muihin Pohjoismaihin - ulkomainen tarjonta lisääntyy - kasvu jakelussa, etenkin ravintolatoiminnassa - suoramyynti (brändi)tuotannosta lisääntyy, tehtaanmyymälät - valmisruokien kysyntä kasvaa 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy, vaihetyö vähenee - elintarviketeollisuus keskittyy - MTT:n ja Agropolis Oy:n kehityspanokset, HAMK:n koemeijeri - verkostoituminen, ongelmia valmisruokapuolella 21