Hämeen liitto km, versio Kanta-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeen liitto km, versio 2007-05-02. Kanta-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020"

Transkriptio

1 Hämeen liitto km, versio Kanta-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020

2 Sisällys 1 Maakunnan klusterikehitys 3 2 Elinkeinorakenteen muutos 16 3 Ammattirakenteen muutos 18 4 Ammattirakenne-ennusteiden perusteet 20 5 Poistumat työvoimasta 37 6 Uuden työvoiman tarve 39 7 Ammatti-koulutus -avaimet 40 8 Koulutettujen tarve koulutus-aloittain ja asteitta 42 9 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksi Nuorisoikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan työvoima- ja koulutustarpeet Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmia Liiteaineistot 49 1

3 Saate Tähän raporttiin on koottu Kanta-Hämeen KESU2012-ennakointiin liittyvät aineistot: 1. Klusteri-ennakointi 2. Elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteet 3. Työvoima- ja koulutustarve-ennusteet Klusteriennakoinnin tarkoitus on enne muuta tunnistaa tuotannosta kehittyvimmät alueet ja näistä vieläpä ne joita maakunnassa halutaan kehittää. Toinen klusteriennakoinnin tavoite on tunnistaa työelämässä tapahtuvat murrokset ja näiden jälkeinen tulevaisuus. Kolmas keskeinen näkökulma on liikkeen tunnistaminen siinä missä toimialaennakointi painottuu rakenteiden ennakointiin. Liikkeellä tarkoitetaan ennen muuta tuotannon, työn ja osaamisen liikkumista globaalilla tasolla, mihin sisältyvät keskeisesti suomalaisten investoinnit muihin maihin, ulkomaiset investoinnit Suomeen, kansainväliset tuotantoketjut, tuotannon ulkoistaminen muihin maihin sekä alihankinta Suomessa ja kansainvälisesti. Opetushallinnon KESU2012-ennakointi perustuu toimialaennakointiin (28 toimialaa), missä painopiste on elinkeino- ja ammattirakenteen muutoksen ennustamisessa. Kyseessä on painotetusti trendiennusteista, joita on laadittu kaksi eli niin sanottu peruskehitys ja tavoitekehitys. Klusteriennakointia tarvitaan etenkin siksi, että tuotannon rakenteet ja tuotantoverkostot muuttuvat muutoin usein melko näkymättöminä trendien takana. Toisin sanottuna työelämän muutoksen ymmärtäminen edellyttää klusteriajattelua. Rakennemuutokset täydennettynä poistumatiedoilla muunnetaan vuosittaiseksi uuden työvoiman tarpeeksi, mistä johdetaan edelleen vuosittaiset koulutuksen aloittajatarpeet. Täten laskentaketju sisältää elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteen lisäksi ammattikoulutus-avaimen sekä koulutuksen läpäisyä, opintojen jatkamista (moninkertainen koulutus) ja työhön osallistumista kuvaavat kertoimet. Myös työttömyys on otettu laskelmassa huomioon. Lopuksi maakunnan tarve on skaalattu vuotiaden ikäluokkaan. Ennakointi on toteutettu huomattavan nopealla aikataululla ja suhteellisen mittavalla laskentamallilla, mistä syystä työelämän muutoksen laadulliseen ennakointiin ei ole voitu paneutua kovinkaan syvällisesti. Ennakointi jakaantui osiin: 1) Elinkeinorakenne-ennuste, joka laadittiin HEMAASU-mallilla; 2) Klusterikuvaukset, jotka kuvattiin työkirjoilla, 3) Kolmen asiantuntijaryhmän työskentely 4) Numeeristen ammattirakenne-ennusteiden laatiminen soveltaen Opetushallituksen ammattirakennetyökalua sekä 5) Opetushallituksen koulutustarvelaskelmat. Tässä raportissa kuvataan ennakoinnin osat ennen muuta taulukkojen avulla. Viitteelliset klusterikuvaukset on tuottanut ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä. Elinkeinorakenneennuste ja ammattirakenne-ennuste on laadittu Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti Kanta-Hämeen liiton toimesta. Asiantuntijaryhmät laativat ammattirakenteen muutosarviot, jotka on sovitettu elinkeinorakenne-ennusteeseen. Poistumat, työvoimatarvelaskelmat ja näistä edelleen koulutustarvelaskelmat on laadittu Opetushallituksessa käyttäen muun muassa ammatti-koulutus-avaimissa valtakunnallisia perusteita. 2

4 1 Maakunnan klusterikehitys Klusterit on havainnollistettu kuvioina, joissa on kuvattu topten-periaatetta soveltaen: 1) Klusterin muutostekijät, 2) Klusterin tärkeimmät tuotteet ja palvelut, 3) Tuotantotavan muutos, 4) Klusterin kilpailukyky, 5) Klusterin avainammatit ja 6) Klusterin avainkoulutukset. Lisäksi on kuvattu yhteys KESU2012-toimialaennakoinnin mukaisiin toimialoihin ja ammattiryhmiin. Klusteria konkretisoitiin kolmella numeerisella aineistolla: 1) työllisyyden kannalta merkittävimmillä toimialatiedoilla perustuen KTM Toimiala OnLine tietokannan vuoden sisältämiin yritysten henkilöstömääriin ja liikevaihdon muutokseen; ja 2) eräiden ammattiryhmien (OPH:n ammattiluokitus) taustalla olevien avainammattien ikäkorteilla (Tilastokeskuksen 5-numerotason ammattiluokitus). Klusteriennakoinnin ja toimialaennakoinnin yhteensovittaminen on jossain määrin pulmallista. Klusterit voidaan määritellä ja rajata vapaasti halutusta näkökulmasta. Toimialat taas perustuvat tiettyyn toimialaluokitukseen, mikä kattaa maakunnan koko tuotannon eli kattaa kaikki työpaikat. Jotta klusteriennakoinnissa saavutetaan riittävä kattavuus, klustereihin on sisällytetty myös sellaisia osaklustereita eli tilastollisessa mielessä alatoimialoja, jotka eivät suoranaisesti sisälly klusterin määrittelyn ideaan ja perusajatukseen, mutta jotka tuotantoverkoston näkökulmasta ovat lähellä valittua klusterin ydintä. Yhtäältä tilastollisista syistä klusteressa ei saada näkyviin tuotantoverkoston kaikkia eri toimialoihin sisältyviä osia. Klusterikuvauksissa on esitetty myös numeeriset arviot asteikolla eri tekijöiden merkityksestä klusterikehitykselle. Luvut on ymmärrettävä suhteellisen tulkintoina verrattuna toisaalta vastaaviin muihin tekijöihin kussakin osiossa ja suhteessa tilanteeseen muissa klustereissa. Esimerkiksi T&K-toiminnan merkitys vaihtelee verrattaessa klusterin sisäisiä kilpailutekijöitä tai verrattaessa eri klustereita keskenään. Kaikkiaan tässä esitettyjä numeerisia arvioita on pidettävä viitteellisinä ja ensi askeleina klusteriennakointia sovellettaessa ensimmäistä kertaa koulutuksen määrällisen ennakointiin. Suhteellisen myönteiset klusteriarviot on esitetty siitä lähtökohdasta, että maakunnassa sitoudutaan klusterien kehittämiseen ja ennakointi on täten nimenomaan tulevaisuuden tekemistä. Tosin sanottuna arviot sisältävät mahdollisuuden ja potentiaalin klusterin kehittymiselle. Mikäli arviot olisi kuvattu ennusteina ja suhtautuen klusterikehittämiseen passiivisesti, arviot olisivat todennäköisesti huomattavasti pessimistisempiä. 3

5 Ympäristöliiketoiminnan klusteri ASETELMA 1.2 Ympäristöklusterin kehitysmahdollisuudet 01Ympärisöliiketoiminta Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 9 Sähkö, kaasu- ja vesihuolto asteikolla A. Markkina-alueet 17 Kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto - Maakunta 5 2 Metsätalous ja -teollisuus - Muu Suomi 4 5 Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus - EU ja lähialueet 3 6 Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus - Globaali markkina 2 10 Rakentaminen B. Tuotteet ja palvelut 1. Ympäristörakentaminen 4 2. Kaivannaistoiminta 2 3. Energian tuotanto ja jakelu 2 4. Vesihuolto 4 '5. Jätehuolto 4 6. Kierrätys, tavarat, raaka-aineet 3 7.Ympäristöteknologian tuotanto 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Koneenkäyttötyö 4 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 2 - Kuljetustyö 4 - Väestön ikääntyminen 3 -- globaali alihankinta 2 - Ympäristöasiantuntijat 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 5 - Ulkoistaminen 2 - Yrittäjät, liiketoiminta-osaajat 4 - Globaali energiapeli 5 - Automaatio, ICT 4 - Kasvava raaka-ainepula 4 - Muu teknologia, materiaalit 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 1 - Energia 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 4 - Kierrätysaste 5 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Päästörajoitukset 5 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - T&K-panostukset 4 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 3 '- Jätehuoltopolitiikka 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 5 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 4 - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 4 - Ekologisuus 5 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 3 - Sopeutumis- ja suojauskyky - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 5 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 5 4

6 Valmistavan tuotannon klusterit ASETELMA 1.2 Elintarvikeklusterin kehitysmahdollisuudet 02 Elintarvikeklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 3 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus (15, 16) asteikolla A. Markkina-alueet 1 Maa-, riista- ja kalatalous (01, 05) - Maakunta 4 13 Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta (55, 633) - Muu Suomi 4 - EU ja lähialueet 3 - Globaali markkina 2 B. Tuotteet ja palvelut 1. Viljan tuotanto 4 2. Maidon ja lihan tuotanto 3 3. Muu viljely 3 4. Leipä ym. tuotteet 3 5. Lihatuotteet 3 6. Juomat 2 7. Eläinten ruoka 2 8. Bioenergia 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Elintarviketyöntekijät 5 - Maapallon väestön kasvu 3 -- alihankinta Suomessa, ketjut 4 - Maatalousyrittäjät 4 - Väestön ikääntyminen 3 -- globaalit verkostot, Pohjoismaat 4 - Yrittäjät 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Tutkijat ja kehittäjät 3 - Globaali energiapeli 2 - Automaatio, ICT, logistiikka 4 - Teknologia-asiantuntijat 3 - Kasvava raaka-ainepula 2 - Biotekniikka, materiaalit 3 - Logistiikkatyöntekijät 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia -2 - Kansanterveys, terveellisyys 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 2 - Kotimaiset yritysten investoinnit 2 - ammatillinen koulutus 4 - T&K-panostus 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Kansainvälistyminen, lähialueet 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Verotus, arvonlisävero, alkoholi 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 3 - työvoimakoulutus 4 - Elintarvikeomavaraisuus, turvallisuus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 2 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat Elintarviketyöntekijät - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Maatalousyrittäjät ja -työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Puutarhayrittäjät ja -työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Maa- ja metsätalouden asiantuntijat - Ekologisuus Ravitsemisalan työntekijät - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 5 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 5 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 5 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 3 5

7 ASETELMA 1.3 Puuklusterin kehitysmahdollisuudet 03 Puuklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 2 Metsätalous ja -teollisuus (02, 20, 21) asteikolla A. Markkina-alueet 8 Muu teollisuus (17, 18, 19, 26, 36, 37) - Maakunta Huonekalujen valmistus (361) - Muu Suomi 3 - EU ja lähialueet 4 - Globaali Markkina 4 B. Tuotteet ja palvelut 1. Puun tuotanto 2 2. Bioenergian tuotanto 2 3. Sahatavara ja levytuotanto 2 4. Puusepäntuotteet 4 5. Valmistalot 4 6. Sellu 2 7. Hienopaperi 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Metsätyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 3 - Työkoneen kuljettajat 3 - Väestön ikääntyminen 2 -- globaali alihankinta 3 - Koneenkäyttäjät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen -3 - Puusepät 4 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Paperityöntekijät 3 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Kuljetustyöntekijät 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys - Energia 4 - Logistiikkasuunnittelijat 2 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 4 - Metsäpolitiikka 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Mekaanisen puun T&K 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 3 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat Puutyöntekijät ja -asiantuntijat - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Kemiallisen prosessityön työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Kemiallisen prosessityön asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Metsätyöntekijät - Ekologisuus Maa- ja metsätalouden asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 4 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 2 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 6

8 ASETELMA 1.4 Rakennusklusterin kehitysmahdollisuudet 04 Rakennusklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 10 Rakentaminen (45) asteikolla A. Markkina-alueet 17 Kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto - Maakunta 5 18 Liike-elämän tekniset palvelut - Muu Suomi 4 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Uuudis- ja korjausrakentaminen, palvelut 1. Pientalot, valmistalot, mökit 3 2. Pientalot, mökit, paikalla 4 3. Kerros- ja rivitalot 2 4. Tuotantorakennukset 2 5. Palvelurakennukset, yksityiset 4 6. Palvelurakennukset julkiset 3 7. Ympäristörakentaminen 2 8. Kiinteistöpalvelut, huolto, kauppa 4 9. Suunnittelupalvelut, hallinto Projektivienti 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Rakennustyöntekijät 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa 5 - Korjausrakentajat,lvi 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 2 - Työnjohto 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen 2 - Projketinjohto 4 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Suunnittelu 3 - Kasvava raaka-ainepula 2 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Logistiikka 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 5 - ammatillinen koulutus 5 - Kaavoitus, asuminen 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Kaavoitus, palvelut 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Väestön asuinpaikkavalinnat 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Rakennustyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut LVI-asentajat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Rakennusmaalarit - Ekologisuus Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet Siivoustyöntekijät - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 7

9 ASETELMA 1.5 Metalliklusterin kehitysmahdollisuudet 05 Metalliklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 4 Metallien ja metallituotteiden valmistus ( - Maakunta 3 6 Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus (29, 34, - Muu Suomi 4 18 Liike-elämän tekniset palvelut - EU ja lähialueet 4 - Globaali markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Metallituotteet 3 2. Koneiden ja laitteiden komponentit 4 3. Koneet ja järjestelmät 2 4. Kulkuneuvot 2 5. Tuotantojärjestelmät ja -prosessit 2 6. Kunnossapito 3 7. Suunnittelu, T&K-palvelut 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Metallityöntekijät 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa 5 - Koneasentajat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Koneenkäyttäjät 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen 4 - Logistikot 3 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Työnjohtajat 4 - Kasvava raaka-ainepula 4 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Projektinjohtajat 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 2 - Suunnittelijat 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 - Yrittäjät, liiketoimintaosaajat 5 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 3 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 5 - Ulkomaisen työvoiman rekrytointi 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 4 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Metallityöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Koneasentajat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Konetekniikan asiantuntijat - Ekologisuus Työkoneiden käyttäjät - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 8

10 ASETELMA 1.6 Elektroniikkaklusterin kehitysmahdollisuudet 06 Elekroniikkaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 7 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus - Maakunta 3 18 Liike-elämän tekniset palvelut - Muu Suomi 4 - EU ja lähialueet 4 - Globaali Markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Anturit, mittalaitteet 3 2. Ohjausjärjestelmät,automaatio 3 3. Langattomat ratkaisut 3 4. Elektroniikan asiantuntijapalvelut 3 5. Elektroniikan kierätys 3 6. Matalaenergian tuotteet, led 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Elektorniikkatyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 4 - Elektroniikan asiantuntijat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Yrittäjät,liiketoimintaosaajat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Globaali energiapeli 3 - Automaatio, ICT 5 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 1 - Energia 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - T&K-toiminta 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 2 - Asiantuntijayrittäjyyden tukeminen 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 4 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 2 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat - Ekologisuus 3 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 2 - Sopeutumis- ja suojauskyky 5 - Mielikuvat, imago, brändit 3 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 9

11 ASETELMA 1.7 Muiden valmistavien mikroklustereiden kehitysmahdollisuudet 07 Muut teolliset mikroklusterit Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 8 Muu teollisuus - Maakunta Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus - Muu Suomi Savi-, lasi- ja kivituotteiden valmistus (26) - EU ja lähialueet Muu valmistus - Globaali Markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Teva-tuotteet, älyvaatteet 2 2. Kivi- ja lasituotteet 4 3. Käsityötuotteet 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 3 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Tekstii- ja vaatetustyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 4 - Kivi- ja lasialan työntekijät 3 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 3 - Muotolijat, design-sunnittelijat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Globaali energiapeli 3 - Automaatio, ICT 3 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 2 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - PK-yritysten tuki, perinteiset alat 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 4 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat - Ekologisuus 4 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 2 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 10

12 Palveluklusterit ASETELMA 1.9 Logistiikkaklusterin kehitysmahdollisuudet 08 Logistiikkaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 14 Kuljetus (60, 61, 62, 631, 632, 634) - Maakunta 5 15 Posti- ja teleliikenne (64) - Muu Suomi 3 - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Raskaat maantiekuljetukset 3 2. Kevyet maantiekuljetukset 4 3. Rautatiekuljetukset, tavarat 4 4. Rautatieliikenne, henkilöt 4 5. Henkilöliikenne,maantiet 3 5. Vesiliikenne, matkailu 1 6. Lentoliikenne, kenttäyhteydet 2 7. Tuotannon sisäiset logistiikkapalvelut 3 8. Yksityisautoilun palvelut 2 9. Ajoneuvojen kauppa ja korjaus Varastopalvelut, logistiikkakeskukset 4 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Ajoneuvokuljettajat 4 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa, muut klusterit 4 - Työkoneiden kuljettajat 3 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali alihankinta 1 -varastotyöntelijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen, Lähialueet -2 - Muut kuljettajat 3 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Logistiikkasuunnittelijat 4 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia, kuljetusteknologia 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 4 - Energia 4 - Sähköiset palvelut - Uudet työtavat, joustotyö, työajat 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut, biopolttoaineet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Raskaan liikenteen ajokortti-ikä 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Logistiikkakeskusten rakentaminen 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 3 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat - Ekologisuus Varastotyöntekijät ja huolitsijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Muut palvelutyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 3 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 4 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 2 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 3 11

13 ASETELMA 1.10 Matkailuklusterin kehitysmahdollisuudet 09 Matkailuklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 13 Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta (55, 633) - Maakunta 3 - Muu Suomi, Pääkaupunkiseutu 4 - EU ja lähialueet 3 - Globaali Markkina 2 B. Tuotteet ja palvelut 1 Työmatkailu 4 2. Kongressimatkailu 3 3. Turismi Suomeen 3 4. Turismi Suomesta 2 5. Kulttuurimatkailu 3 6. Viihdematkailu 3 7. Urheilumatkailu 2 8. Omaismatkailu 2 9. Ravintolapalvelut 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Majoitustyö 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- yhteistyö Suomessa 4 - Siivoustyö 3 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali yhteistyö 3 - Ohjelmatyö 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 2 - Erikoistunut ohjelmatuotanto 3 - Ravintolatyö 4 - Globaali energiapeli, lentokustannukset 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Kehittämis- ja innovaatiotyö 4 - Sähköiset palvelut 1 - Yksilölliset, räätälöidyt palvelut 2 - Johtamistyö 4 - Ruoan ja alkoholin verotus 4 - Kansainväliset brändiketjut 3 - Kuljetustyö, henkilöliikenne Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Vetovoimaiset kohteet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Majoituksen laatu-hinta-suhde 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Matkailupaketit 3 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Luonto ja perinne 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 3 - Matkaluinvestoinnit, julkiset 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Ravitsemisalan työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Matkapalvelutyöntekijät - Ekologisuus 3 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 3 - Sopeutumis- ja suojauskyky 3 - Mielikuvat, imago, brändit 5 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 12

14 ASETELMA 1.10 Hyvinvointiklusterin kehitysmahdollisuudet 10 Hyvinvointiklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 23 Terveydenhuoltopalvelut (851, 852) - Maakunta 5 24 Sosiaalipalvelut (853) - Muu Suomi 2 27 Muut palvelut (502, 50403, 527, 93, 95) - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Perusterveydenhuolto 5 2. Erikoissairaanhoito 5 3. Sosiaalialan koti- ja lähipalvelut 5 4. Sosiaalialan laitospalvelut 5 5. Kauneus ja hyvinvointipalvelut 4 6. Lääkkeet ja teknologia 1 7. Projektivienti 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) Sairaanhoitajat 5 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 5 - Lähihoitajat 5 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali alihankinta 2 - Muut sosiaalityöntekijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Hankinnat yrityksiltä 5 - Lääkärit 4 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Sosiaalialan ohjaajat 4 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia, lääkkeet, biotekniikka 3 - Hyvinvointiammattilaiset, kauneus, liikunta 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 4 - Asiakaslogistiikka 4 - Yrittäjät, liiketoiminatosaajat 4 - Sähköiset palvelut - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Koti- ja omaishoidon tuki 3 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Kolmannen sektorin tuki 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 5 - Yksityistäminen 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 5 - EU:n palveludirektiivin soveltaminen 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 2 - Ulkomaisen työvoiman rekrytointi 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Palkkausratkaisut 2 - Infrastruktuuri-investoinnit 4 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Perusterveydenhoitajat - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat - Ekologisuus Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Sosiaalialan erityisasiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat - Mielikuvat, imago, brändit Kauneudenhoitotyöntekijät - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 5 13

15 ASTELMA 1.11 Kulttuuriklusterin kehitysmahdollisuudet 11 Kulttuuriklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 26 Kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä kustannustoiminta - Maakunta 4 22 Koulutus ja tutkimus - Muu Suomi 2 - EU ja lähialueet 1 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Kulttuuri- ja viihdetapahtumat ja palvelut 4 2. Taidepalvelut, musiikki, kuva, näyttämö 3 3. Painettu media 3 4. Digimedia, tv, radio, tallenteet 3 5. Internet, tieto- ja tukipalvelut 3 6. Markkinointipalvelut 2 7. Kulttuurialan kappa, kirjat, taide, tallenteet 2 8. Urheilu- ja liikuntapalvelut 3 9. Koulutuspalvelut. julkiset, yksityiset 5 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Toimittajat 3 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa - Taitelijat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Kulttuuri- ja ohjelmatuottajat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 2 - Ulkoistaminen 4 - Tekniikan asiantuntijat 2 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Opettajat 5 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia,materiaalit 2 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 1 - Sähköiset palvelut 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Tekijänoikeudet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 3 - Digitalisointi, virtuaalipalvelut 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 5 - Internet palvelujen saatavuus 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 4 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 4 - muu aikuiskoulutus 3 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, asiakkaat 4 - Logistiikka, palvelut, henkilöt Graafisen alan työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat - Ekologisuus Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky Tiedottajat ja toimittajat - Mielikuvat, imago, brändit Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 4 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 14

16 ASETELMA 1.12 Muiden palveluklusterien kehitysmahdollisuudet (erityiset kauppa) 12 Kauppaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla A. Markkina-alueet 11 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta - Maakunta 5 12 Vähittäiskauppa - Muu Suomi 3 16 Rahoitus- ja vakuutustoiminta - EU ja lähialueet 2 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1 Vähittäiskauppa, päivittäistavarat 4 2. Vähittäiskauppa, erikoistavarat 4 3. Verkkokauppa 3 4. Tukkukauppa, agentuuritoiminta 4 5. Viihtymispalvelut, ostoskeskukset 3 6. Rahoituspalvelut 3 7. Vakuutuspalvelut 3 8. Kauppa ulkomaille 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Myyjät 5 - Maapallon väestön kasvu 1 -- tuotantoverkostot, elintarvikkeet 3 - Kassatyöntekijät 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- tuonti 4 - Logistiikkatyöntekijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Kansainväliset kauppaketjut 5 - Markkinointiyöntekijät 4 - Globaali energiapeli 1 - Verkkokauppa 3 - Rahoitusasiantuntijat 3 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Automaatio, itsepalvelut 2 - Kauppa-agentit 2 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2-24h-palvelut 2 - Kaupan johtajat,liiketoimintaosaajat 4 - Sähköiset palvelut 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 1 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Kaavoitus, ostoskeskukset 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Verotus, arvonlisävero 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Kulutuskysynnän ohjaus 2 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 2 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Kauppiaat ja myyjät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat - Ekologisuus Yhteiskunnallisen ja talouden asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Lakiasiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 15

17 2 Elinkeinorakenteen muutos Maakunnan elinkeinorakenteen kehitysarvio (Taulukko 2.1) on laadittu niin sanotulla HEMASUU-mallilla, joka perustuu aluetalousindikaattoreilla(taulukko 2.2) tehtyihin oletuksiin. Seuraavassa esitetty tavoitekehitys on laadittu maakuntaliitossa. Elinkeinorakenne-ennuste muodostaa viitekehyksen ja reunaehdon kunkin 28 toimialan ammattirakenne-ennusteelle asettamalla kullekin toimialalle kokonaistyöpaikkatavoitteen vuodelle TAULUKKO 2.1 Kanta-Hämeen elinkeinorakenteen muutos , Tavoitekehitys Toimialat Maa-, riista- ja kalatalous Metsätalous ja -teollisuus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Metallien ja metallituotteiden valmistus Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Muu teollisuus Sähkö, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukkukauppa ja agentuuritoiminta Vähittäiskauppa Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus Posti- ja teleliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Isännöinti ja kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto Liike-elämän tekniset palvelut Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta Maanpuolustus ja järjestystoimi Koulutus ja tutkimus Terveydenhuoltopalvelut Sosiaalipalvelut Järjestötoiminta Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä kustannustoiminta Muut palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä

18 TAULUKKO 2.2 Elinkeinorakenne-ennusteen taustalla olevien aluetalousmuuttujien oletukset Aluetalouden indikaattorit Tavoite MUUTTOERO ED. JAKSOLLA MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) VÄESTÖ (henkeä) TYÖVOIMA (henkeä) TYÖVOIMAOSUUS (% v:sta) 71,8 74,0 74,6 74,6 73,6 74,9 75,8 TYÖPAIKAT NETTOPENDELÖINTI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 94,6 91,9 91,5 91,3 89,2 88,8 89,1 TYÖTTÖMÄT (henkeä) TYÖTTÖMYYSASTE (%) 20,1 12,6 11,0 11,5 6,3 4,1 2,3 TYÖLLISYYSASTE (työlliset v:ista,%) 57,5 64,9 66,7 66,3 69,3 72,4 74,7 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) 1,68 1,37 1,31 1,33 1,25 1,28 1,30 KOULUTUSKUSTANNUKSET (Me) TERVEYDENHUOLLON KUST.(Me) VANHUSTENHUOLLON KUST. (Me) PÄIVÄHOIDON KUST., LAPSILISÄT (Me) "IKÄÄNTYMISEN HINTA" YHT.(Me) "IKÄÄNTYMISEN HINTA"/ASUKAS (Euroa) ELÄKKEET (Me) ARVONLISÄYS (ph), Meuro (v hintoihin) Koko maan BKT:n reaalimuutos(%/v) INVESTOINNIT, Meuro (v.2000 hintoihin) INVESTOINTIASTE 16,7 25,6 22,1 24,0 25,0 24,0 24,0 17

19 3 Ammattirakenteen muutos Ammattirakenne-ennuste on saatu 28 toimialan (ks. taulukko 2.1) trendiperustaisen ammattirakenne-ennusteen summana. TAULUKKO 3.1 Työlliset (työpaikat) pääammattiryhmittäin Pääammattiryhmät Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennusalan työ Liikenne- ja logistiikkatyö Palvelutyö Toimistotyö Sosiaali- ja terveysalan työ Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuri- ja tiedotustyö Muu johto- ja asiantuntijatyö Turvallisuusalan työ Tuntematon Yhteensä TAULUKKO 3.2 Työllisten (työpaikkojen) ammattiprofiili pääammattiryhmittäin Pääammattiryhmät Maa- ja metsätaloustyö 8,74 % 6,23 % 5,57 % 4,45 % 3,51 % 2,58 % 2 Teollinen työ 25,25 % 24,70 % 23,02 % 21,79 % 20,77 % 19,74 % 3 Rakennusalan työ 4,79 % 5,87 % 6,23 % 6,15 % 6,09 % 6,02 % 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 5,90 % 5,89 % 5,77 % 5,92 % 6,04 % 6,17 % 5 Palvelutyö 20,55 % 21,05 % 21,72 % 21,99 % 22,21 % 22,43 % 6 Toimistotyö 10,02 % 8,72 % 8,53 % 7,95 % 7,46 % 6,98 % 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 10,92 % 11,84 % 12,98 % 14,86 % 16,43 % 18,00 % 8 Opetus- ja kasvatustyö 3,80 % 5,14 % 5,74 % 5,87 % 5,98 % 6,09 % 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 1,41 % 1,31 % 1,36 % 1,51 % 1,63 % 1,74 % 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 3,39 % 3,65 % 4,00 % 4,58 % 5,06 % 5,54 % 11 Turvallisuusalan työ 2,73 % 2,65 % 2,60 % 2,50 % 2,41 % 2,33 % 12 Tuntematon 2,52 % 2,93 % 2,48 % 2,44 % 2,41 % 2,38 % Yhteensä 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 18

20 TAULUKKO 3.3 Työlliset (työpaikat) ammattiryhmittäin Ammattiryhmät Maatalous- ja puutarhatyöntekijät Puutarhatalouden avustavat työntekijät Metsätyöntekijät Maa- ja metsätalouden asiantuntijat Elintarviketyöntekijät Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät Metallityöntekijät Koneasentajat Konetekniikan asiantuntijat Työkoneiden käyttäjät Puutyöntekijät ja -asiantuntijat Kemiallisen prosessityön työntekijät Kemiallisen prosessityön asiantuntijat Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat Graafisen alan työntekijät Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Rakennustyöntekijät LVI-asentajat Rakennusmaalarit Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat Varastotyöntekijät ja huolitsijat Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät Siivoustyöntekijät Kauppiaat ja myyjät Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat Ravitsemisalan työntekijät Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat Matkapalvelutyöntekijät Kauneudenhoitotyöntekijät Muut palvelutyöntekijät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Muut toimistotyöntekijät Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntija Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sosiaalialan erityisasiantuntijat Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat Tiedottajat ja toimittajat Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä taloude Lakiasiantuntijat Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat Tutkimus- ja kehitysjohtajat Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat Sotilaat Muut turvallisuustyöntekijät Tuntematon Yhteensä

21 4 Ammattirakenne-ennusteiden perusteet 1 Maa-, kala- ja riistatalous - maa-, kala- ja riistatalous - elintarviketuotanto - eläinruoan tuotanto - bioenergian tuotanto - liitännäisaloina matkailu ja terveydenhuolto - EU:n säätely ja rahoitustuet - biopolttoaineen nopea kysynnän kasvu, tarve hajautettuihin energiaratkaisuihin - lähiruoan kysyntä, myös kansainvälisiin kriiseihin varautuminen - kahdenpaikan ympärivuotinen asuminen lisääntyy - ravinnon terveellisyys korostuu - globaalilla tasolla kysyntä lähes rajaton - terveyteen ja kauneuteen liittyvä ravinnon kysyntä kasvaa - brändien merkitys kasvaa - bioenergia (vilja, ruokohelpi, metaani) 4. Tuotantotavan muutos - maatalous perustuu suurtiloihin - kansainväliset kauppaketjut ohjaavat elintarvikelogistiikkaa - pienimuotoista erikoistunutta luontaistuotantoa - kansallisella tasolla EU:n ohjauksesta johtuen samalla viivalla - biopolttoaineissa kyettävä logistisesti kilpailukyisiin tuotteisiin - MTT:n osaamisen hyödyntäminen - maanviljelijöiden määrä vähenee selvästi - avustavaa työvoima ulkomailta - kuljetustyö kasvaa lievästi (bioenergian logistiikka) 2 Metsätalous ja metsäteollisuus - mekaaninen ja kemiallinen metsäteollisuus, metsätalous, koneenrakennus, energia, ympäristö - uudis- ja korjausrakentamisen markkinat kasvavat - puun arvostus rakennusmateriaalina noussut, myös sisustuksessa, piharakentamisessa - paperiteollisuuden supistuminen lisää puun tarjontaa mekaaniseen teollisuuteen - - metsänkasvatuksen kehittyminen parantaa raaka-aineen laatua - pientaloissa ja vapa-ajan asunnoissa puutalojen osuus korkea ja kasvaa edelleen - brändien ja standardien merkitys kasvaa 20

22 - puun terveysvaikutukset nousevat keskeiseksi laatukriteeriksi - asiakaskohtainen räätälöinti ohjaa kehitystyötä ja johtaa logistiikan kehittämisvaatimuksiin - puutuotteiden halpatuonti lisääntyy, sopimusvalmistusta siirtyy ulkomaille. - tuontipuun väheneminen, Venäjä oma tuotanto (mekaaninen, kemiallinen) - saha- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä vähenee - rakentamisessa puun käyttö lisääntyy - bioenergian tuotanto kasvava alue 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy - alihankinta lisääntyy, alihankintaa myös muualle - puun täsmäkeruu, esimerkiksi kannot - logistiikan merkitys kasvaa - maakunnan vahvan metsäosaamisen hyödyntäminen - papein korkea jalostusaste - metsurien määrä vähenee vain lievästi, energiatuottajien määrä lisääntyy - puutyöntekijöiden tarve kasvaa, jalostusaste kohoaa - raskaammassa metsäteollisuudessa pienehköjä supistuksia kaikilla tasoilla 3 Elintarviketuotteiden valmistus - elintarviketuotanto, maatalous, puutarha, kauppa, ravitsemustoiminta - ansainvälisen elintarvikekaupan olosuhteet ja säännöt muuttuvat nopeasti - ulkomaiset yritykset kiinnostuneita Suomen markkinoista ja yritysostoista - suomalaisten kansainvälistyminen suuntautunut etenkin Baltiaan ja Venäjälle - suuret kauppaketju ohjaavat merkittävästi elintarvikkeiden jakelua ja hinnoittelua - alkoholiveron kohottaminen ei vaikuta merkittävästi elintarvikekauppaan tai tuotantoon - lähituotanto kasvaa hitaasti - terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa hitaasti - kysyntä Venäjällä kasvaa, vientiä myös Puolaan ja muihin Pohjoismaihin - ulkomainen tarjonta lisääntyy - kasvu jakelussa, etenkin ravintolatoiminnassa - suoramyynti (brändi)tuotannosta lisääntyy, tehtaanmyymälät - valmisruokien kysyntä kasvaa 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy, vaihetyö vähenee - elintarviketeollisuus keskittyy - MTT:n ja Agropolis Oy:n kehityspanokset, HAMK:n koemeijeri - verkostoituminen, ongelmia valmisruokapuolella 21

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla

Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla 5.5.2011 9.5.2011 1 Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet Eläkeikäisten osuus maakunnan väestöstä on kasvussa. Yli 65-vuotiaiden osuus lähentelee 30

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet

Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Olli Poropudas 1 Työvoimamenetelmässä koulutustarve arvioidaan kaavalla: koulutustarve = poistuma + työpaikkojen muutos. Toisin sanoen työvoimaa on koulutettava niin

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Klusterilähestymistapa on tarpeen, jotta

Klusterilähestymistapa on tarpeen, jotta Keijo Mäkelä 19.4.2007 Klusterilähestymistapa on tarpeen, jotta -rakennemuutoksiin perustuvaa toimialaennakointia,ns. työvoimamenetelmää on sovellettu (kohtuullisen onnistuneesti) 1960-luvun lopulta lähtien

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta?

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Porin ammattiopisto 13..27 1 Sisältö - työvoiman rekrytointi, avoimet paikat - rekrytointiongelmat ja työvoimapula - rekrytointiongelmien syyt ja keinot -

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

TKTT 2000. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella

TKTT 2000. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella AINEISTO Haastateltujen työnantajien määrä 300 250 200 150 100 50 0 Etelä-Pohjanmaan TE-K... 267 Hämeen TE-Keskus 60 73 Pirkanmaan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 2020

PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 2020 PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 2020 Toimialoista klusteriennakointiin Marjo-Riitta Järvinen Jukka Mikkonen Keijo Mäkelä Soili Saikkonen Jaana Simola Joni Vainikka Jukka Vepsäläinen PÄIJÄT-HÄMEEN

Lisätiedot

Ammattirakenne-ennuste 2003 vanha ammattiluokitus, Päijät-Häme. Vuoden 2007-ammattirakenne-ennusteessa eri ammattiluokitus

Ammattirakenne-ennuste 2003 vanha ammattiluokitus, Päijät-Häme. Vuoden 2007-ammattirakenne-ennusteessa eri ammattiluokitus Ammattirakenne-ennuste 2003 vanha ammattiluokitus, Päijät-Häme TAULU 3E. Maakunnassa työssä käyvät työlliset ammattiryhmittäin 1975-2000 ja ennuste vuodelle 2015 (26.8.2003) ENNUSTE Ammattilohko Työllisten

Lisätiedot

ALUEIDEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEIDEN MUUTOKSIA 2010-LUVULLA. Yhteenveto maakuntien liittojen keskeisistä ennakointituloksista

ALUEIDEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEIDEN MUUTOKSIA 2010-LUVULLA. Yhteenveto maakuntien liittojen keskeisistä ennakointituloksista ALUEIDEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEIDEN MUUTOKSIA 2010-LUVULLA Yhteenveto maakuntien liittojen keskeisistä ennakointituloksista Opetushallitus ja tekijät Moniste 17/2007 ISBN 978-952-13-3425-2 (nid.) ISBN

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Ennakointihanke Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5. ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.2015, TURKU Dos. FT Joonas Hokkanen 1 YLEISESTI ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ Alueellinen

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 05 Työvoimatutkimus 04, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 04 joulukuussa 000, mikä oli

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot