prosum kaupunkien ekologinen selkäreppu pääministerin puutarhakaupunki-idea tiedot paikoista kännyköihin yhteistyötä keltaisella merellä prosum 1/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "prosum kaupunkien ekologinen selkäreppu pääministerin puutarhakaupunki-idea tiedot paikoista kännyköihin yhteistyötä keltaisella merellä prosum 1/2009"

Transkriptio

1 prosum kaupunkien ekologinen selkäreppu pääministerin puutarhakaupunki-idea tiedot paikoista kännyköihin yhteistyötä keltaisella merellä 1/2009

2 Summarum Sisällysluettelo Prosumio pääkirjoitus Summeri puheenjohtajan palsta Suomalaisen suunnittelumaantieteen historiikkia -osa 2 Kotitalouksien ekologinen selkäreppu ja kaupunkisuunnittelu Kaupunkitieto kännyköissä Elokuva: Katastrofin aineksia Janne Antikainen Satu Onnela Satu Onnela Satu Lähteenoja Tuukka Mäkitie Jenni Väliniemi Puutarhakaupunki etenee Kommentti puutarhakaupunki-ideaan Osuma Alppikylä Lapissa Osuma CityWall Keltainen meri yhdistää ja erottaa kolme kansakuntaa Ilmoitustaulu SUMin hallituksen yhteystiedot jenni väliniemi Matti Vanhanen Pekka Lahti Mika Mankinen Maija Sipilä & Jari Lyytimäki Olli Voutilainen 2 1/ vuosikerta prosum prosum on Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry:n julkaisema lehti. Lehden tarkoitus on tukea suunnittelumaantieteilijöiden ja muiden suunnittelevien maantieteilijöiden sekä aluesuunnittelijoiden työtä, tiedottaa alan asioista ja yhdistyksen toiminnasta. Päätoimittaja Janne Antikainen p Toimittaja Jenni Väliniemi Toimittaja Tuukka Mäkitie Kannen kuva Jenni Väliniemi Taitto Jenni Väliniemi Paino Uusimaa Oy, Porvoo Painos 500 kpl Paperi LumiSilk 130g ISSN X SUM:n yhteystiedot Puheenjohtaja Satu Onnela p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sihteeri Annukka Engström Tilaushinnat v.2009 (1 nro): henkilötilaus 10 EUR yhteisötilaus 30 EUR

3 Prosumio Oi niitä aikoja Janne Antikainen päätoimittaja tuukka Santanen Elämme outoja aikoja. Viime syksynä putosi lehtien lisäksi finanssimaailman keskinäinen luottamus sekä yritysten ja yksityisten ihmisten tulevaisuudenusko. Suomeen kylmä viima puhalsi pienellä viiveellä, mutta juhannuksen jälkeiset helteetkään ei ole poistanut talouden kohmetta. Nyt mietitäänkö ollaanko kuilun partaalla vai jo kuilun pohjalla. Maailmantalous etsii uusia uomia, kukaan ei osaa sanoa varmasti mitkä lainalaisuudet taloudessa pätevät vastedes. Tässä ajassa pääministeri teki kiinnostavan poliittisen avauksen. Suomeen tarvitaan kymmenien miljardien investointiohjelma, jossa valtio ottaa takaisin rooliansa markkinoiden ohjaajana. Palaako valtakunnansuunnittelu takaisin? Ei palaa varmaankaan samassa muodossa kuin millaisena se hiipui kaksi vuosikymmentä sitten, mutta merkkejä suunnittelun uudesta tulemisesta on ilmassa. Suuren mittakaavan sijasta kokonaisuus koostunee pienistä puroista. Vaikeat ajat ovat aina saaneet suomalaiset suuntaamaan tarmonsa samaan suuntaan. Samansuuntaisuutta ja laajaa konsensusta toki tarvitaan jatkossakin, mutta myös moniäänisyyttä. Konfliktit ja agonistinen suunnittelu voivat hyvin olla suunnittelun arkipäivää seuraavassa aallossa. Nyt tarvitaan ideoita. Mikä on se seuraava kasvun aalto? Syksyn budjetti aikaistaa suunniteltuja investointeja. Elvyttämisessä rakennetaan siltoja ja teitä, mutta tulevaisuuden talous perustuu muuhunkin kuin näkyvään infraan. Uusia ideoita löytyy tämänkin lehden sivuilta. Energiatehokkuus, ekologisuus, erilaiset mobiilisovellutukset ovat varmasti kasvavia aloja, mutta osaammeko tehdä niistä taloutta ja työpaikkoja? Miten ideoita työstetään, jalostetaan, saatetaan konkreettiseksi tekemiseksi? Suunnittelumaantieteilijöillä on toivottavasti sanansa sanottavansa niin fyysisen infrastruktuurissa suunnittelussa kuin suunnitteluprosessin osaajina, uuden suunnittelun luojina. prosumio 3

4 Summeri Alkaneen syyskauden terveisiä Satu Onnela Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry:n puheenjohtaja 4 Uusi sukupolvi on konkreettisesti marssinut SUM ry:n elämään. Sen voi todeta puheenjohtajamme Elina Tuominen äitiyslomallaan, Joukkotreffeillämme ja työpaikkaekskursioillamme kävijät tavatessaan uusia aktiivisia opiskelijajäseniämme sekä maantieteen uudistuvaa kurssitarjontaa tarkasteltaessa Uudistuminen tuntuu näissä olosuhteissa luontaiselta. Suunnittelu- ja maantieteilijän haasteet liittyvät erityisesti ammatti-identiteetin hahmottamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Tämä koskee niin opiskelu- ja työelämässä, kuin mahdollisesti heikkenevän työtilanteen kanssa painiskelevia. Ammatti-identiteetti alkaa kehittyä vahvana jo opiskeluaikana ja halu nähdä tulevaisuuteen on suuri. Viime vuosina opiskelijoiden yhteys työelämään on vahvistunut. Laitosten henkilökunta kehittelee yhä enemmän yhteistyömahdollisuuksia myös opinahjojen ulkopuolelle ja ainakin Helsingissä ja Tampereella opiskelijat ovat jopa alkaneet kehittää omia kurssejaan. Varsinaisten luentokurssien lisäksi opiskelijat tarvitsevatkin harjoittelujaksoja, käytännön sovel summeri tavia tehtäviä ja käsitystä mahdollisista tulevista työpaikoistaan ja tarvittavista taidoistaan. Työelämän kuuluukin olla opettavainen seikkailu, mutta toki siihen voi valmistautua hyvin! Laajan yleistiedon omaavalle alue- tai maantieteilijälle erikoistuminen saattaa olla työmarkkinoilla tärkeätä erottumisessa ja oman paikan löytämisessä. Harrastukset, intohimot ja alan mahdollisuuksien tunteminen voivat olla uran kulmakiviä. Tutkintomme soveltamiseen työmarkkinoilla on monia tapoja, mistä jäsenistössämme on monia mielenkiintoisia esimerkkejä. Tämä mielessä olemmekin SUM ry:ssä ottaneet tavoitteeksi koota oman työelämägallerian kasvoineen ja tarinoineen mahdollisuuksista muistuttamaan. Myös työkentän laajuus ympäri maata ja ulkomaille asti on hyvä pitää mielessä. Vaikka opiskelu painottuukin isoihin kaupunkeihin, suurin osa suunnittelusta kohdistuu kuitenkin satu onnela maaseudulle ja pienempiin kuntiin sekä alueiden välisiin näkymättömiin linkkeihin. SUM ry:nkin haasteena on laajentaa piiriään pääkaupunkiseudulta laitoksille ympäri Suomen ja muualle maailmaan. Haastaisin nyt kaikki SUM ry:n jäsenet keksimään uusia yhteistyön ja tutustumisen välineitä, seuraavan kerran kasvokkain vaikka joukkotreffeillä. Oli kyse sitten yhdessä suunnittelukilpailuihin osallistumisesta, mentorointiin tarjoutumisesta tai tutkimusaiheiden ehdottamisesta, jäsenten välinen verkostoituminen tulisi taatusti ilahduttamaan ja värittämään opiskelu- ja työelämäämme.

5 Suomalaisen suunnittelumaantieteen Satu Onnela Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry:n puheenjohtaja historiikkia Osa 2 Suunnittelumaantieteen kehitys 1990-luvulta nykypäivään Pentti Viitalan käsityksen mukaan suunnittelumaantieteen kaksi ensimmäistä vuosikymmentä liittyivät hyvinvointivaltion rakentamiseen, joka alkoi kuitenkin yskiä 80-luvun lopussa. Tuolloin yhteiskuntaan levisi suunnittelun vastainen ilmapiiri ja vasta lamavuosien jälkeen alkoi löytyä uusi tie eteenpäin. Viitalan mielestä ennen tehtiin tutkimusta maankäytön ja aluepolitiikan päätösten perusteiksi, mutta 90-luvulla tutkimus kohdistui enemmän itse suunnitteluun, siihen mitä suunnittelu on kritisointiin aiemman tukemisen sijaan. Uuden suunnittelumaantieteen professorin viran täyttö sujui Hautamäen lähdettyä takellellen. Vuonna 1993 virkaan löytyi Perttu Vartiainen. Hän oli virassa vain vuoden, jonka jälkeen hänet kutsuttiin takaisin Joensuuhun. Myöhemmin Vartiaisesta tuli Joensuun yliopiston rehtori. Vartiaisen tilalle tuli Mauno Kosonen ja hänen apulaisprofessorin virkaan nimitettiin Pentti Viitala vuonna Samana vuonna apulaisprofessuurit muutettiin professuureiksi, minkä jälkeen Helsingin suunnittelumaantieteessä tutkintouudistuksen tuomat muutokset rohkaisevat myös linkittämään oli kaksi professoria. kaavoituskysymyksiä vahvemmin Seuraavina isompina suunnittelumaantieteen aluetieteen eri osa-alueisiin. mullistuksina Alue- ja Ympäristötutkimuk Jussi Jauhiainen tuo esiin kaupunkiverkostot ja EU:n aluepolitiikan sekä innovaatiokysymykset 1990-luvun sen Seura suuntautuu SUM ry:tä enemmän tutkimukseen ja pyrkii vaikuttamaan yhteiskunta- ja kulttuuriteoreettisen loppupuolelta lähtien. tutkimuksen se Paluu juurille? kä yhteiskunnallisesti kantaaottavan alue- ja ympäristötutkimuksen alueilla. AYS:illa on myös edustaja maantieteen kansainvälisessä unionissa IGU:ssa. Vuosikymmenten saatossa suunnittelumaantieteen järjestäytymisestä on luettavissa yhteiskunnan ja tutkimuksen muutosten pulsseja. Viitalan näkemyksen mukaan suunnittelumaantieteessä on kuitenkin ollut koko ajan kaksi päälinjaa, maankäytön suunnittelu ja aluepolitiikka. Hänen mielestään nykyinen tilanne on tavallaan paluuta juurille. Aluetiede ja suunnittelumaantiede ovat taas lähentymässä, mikä oikeastaan vahvistaa suunnittelumaantiedettä. Pidemmällä tähtäimellä aluetiede, kaupunkimaantiede, kehitysmaantiede ja suunnittelumaantiede kaikki yhdessä vaalivat vanhan suunnittelumaantieteen perintöä. SUM ry:n perustaminen vuonna 2000 oli reaktiona konkreettisiin aluesuunnittelun tarpeisiin työmarkkinoilla. Kimmokkeena oli halu madaltaa suunnittelumaantieteilijöiden kynnystä päästä kaavanlaatijoiden rekisteriin, lähemmäs muiden kaavoittajien, kuten insinöörien ja arkkitehtien oikeuksia. SUM ry:n perustamisessa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston rooli oli huomattava ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimikin edesmennyt Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Pertti Kare. Nykyään SUM ry: n huomio on kuitenkin kaavoituksen ja suunnittelun parissa työskentelevien maantieteilijöiden edunvalvonnan lisäksi kasvavassa määrin myös työelämään valmentavan opetustoiminnan kehittämisessä. Yliopistolla suomalaisen suunnittelumaantieteen historiikkia 5

6 Kotitalouksien ekologinen kaupunki Satu Lähteenoja Ekologisen jalanjäljen tietävät kaikki, mutta ekologinen selkäreppu on huonommin tunnettu. Se kertoo pinta-alan sijaan kiloina tai tonneina luonnonvarat, joita tietyn tavaran tai palvelun tuottamiseen on tarvittu koko elinkaaren aikana. Ekologinen selkäreppu liittyy läheisesti MIPS-laskentaan, josta on suunnittelumaantieteessäkin tehty useampia opinnäytetöitä. MIPS tulee sanoista Material Input Per Service unit eli materiaalipanos palvelusuoritetta kohden, ja se on yksi ekotehokkuuden mittari. 6 Rekka-autollinen luonnonvaroja vuodessa Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimassa FIN-MIPS Kotitalous -tutkimuksessa tutkittiin kahden vuoden ajan suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta. Ympäristöministeriön ympäristöklusterin kotitalouksien ekologinen selkäreppu ja kaupunkisuunnittelu tutkimusohjelman rahoittamassa tutkimuksessa olivat mukana yksityisen kulutuksen merkittävimmät osa-alueet: liikenne ja matkailu, asuminen, ruoka ja jätteet, vapaa-ajan toiminnot sekä kodin tavarat. Tutkimukseen osallistui 27 eteläsuomalaista kotitaloutta, jotka seurasivat kulutustaan ja joiden ekologiset selkäreput tutkimuksessa laskettiin. Tutkimusjoukko oli varsin heterogeeninen: kotitalouksien koko vaihteli yhdestä yhdeksään, mukana oli sekä maaseutu- että kaupunkiasujia, opiskelijoita, työikäisiä ja eläkeläisiä. Vertailun mahdollistamiseksi koko perheen luonnonvarojen kulutus jaettiin henkilömäärällä, jolloin saatiin luonnonvarojen kulutus henkilöä kohden vuodessa. Kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksessa löytyi kymmenkertaisia eroja. Merkittävimmät

7 selkäreppu ja suunnittelu satu lähteenoja kulutuksen osa-alueet olivat arkiliikenne, matkailu, asuminen ja ruoka. Liikenteessä merkittävin tekijä oli liikennesuorite, erityisesti henkilöautoilun määrä. Arkiliikenteessä, eli päivittäisissä matkoissa töihin, kouluun ja harrastuksiin, luonnonvarojen kulutuksesta löytyi 35-kertaisia eroja kotitalouksien välillä. Myös matkailussa oli huomattavia eroja. Matkailun ja lomanvieton ekologisen selkärepun kasvattaminen onnistuu myös kotimaassa: kaukana sijaitseva kesämökki oli joillakin kotitalouksilla merkittävä kulutuspiikki. Asumisen tuloksissa merkittävin tekijä oli asuintila eli neliöt henkilöä kohden. Asunnon pinta-ala vaikuttaa paitsi rakennukseen tarvittuihin materiaalivirtoihin, myös siihen, paljonko on kuutioita lämmitettävänä ja neliöitä valaistavana. Kerrostaloasukkaat pärjäsivät tutkimuksessa keskimäärin pientaloasujaa paremmin. Tämä johtui kuitenkin lähinnä siitä, että kerrostalossa asutaan keskimäärin ahtaammin kuin pientaloissa. Pientaloasukkaiden suuret rakennetut pihat ja yksityistiet syövät myös paljon luonnonvaroja. Rakennusmateriaalina puu on materiaalitehokkain vaihtoehto. kotitalouksien ekologinen selkäreppu ja kaupunkisuunnittelu

8 Mikä estää ekotehokkaammat elämäntavat? - Se on jotenkin. Hirveesti keskittyy johonkin pakkaamisasiaan tai jätteen kierrätykseen, niinku tämmönen neuvontatyö. Ja niinku nyt me tossa ainakin nähtiin, niin sehän on valtavan pieni osa, et ehkä se kannattais se neuvonta ja valistus keskittyä ihan johonkin muuhun asiaan, eikä siihen (nainen, vuotta, Päijät- Häme) - Omakotitalon rakentamista suunnitteleville. (Nainen vuotta, Päijät-Häme) Kulutusseurannan tulokset saatuaan kotitaloudet osallistuivat ryhmähaastatteluihin, joissa keskusteltiin luonnonvarojen kulutuksen pienentämismahdollisuuksista. Osallistuneet kotitaloudet kokivat, että ruoassa ja matkailussa pystyy helpoimmin vaikuttamaan ekologisen selkärepun kokoon omilla valinnoilla: kasvisruokaa voi valita lihan sijaan kerran päivässä tai viikossa, ja mökille voi mennä harvemmin ja olla kerralla pidempään. Sen sijaan asumiseen ja arkiliikenteeseen on päivittäisillä valinnoilla vaikeampi vaikuttaa. kotitalouksien ekologinen selkäreppu ja kaupunkisuunnittelu - Sitten toi liikenne on musta vähän semmonen, siinä on kaikkein helpoin ite tehdä jotain, mutta se turhauttaa, että kun päätöksenteko on kaupungin tai Tampereen kaupungin taikka siis yleisellä tasolla. Siellä missä oikeesti pystyttäs vaikuttaan asiaan, poliittiset päätökset, niin rakennetaan vaan lisää parkkitilaa Tampereen keskustaan ja ei niin kun julkista liikennettä ei haluta kehittää. Siinä pieni ihminen on tavallaan ihan. Ei siihen voi vaikuttaa mitenkään. (Mies, 30-39, Pirkanmaa)

9 janne antikainen Asutaanko Suomessa ahtaasti? Vaikka kulutusvalinta on lopulta jokaisen oma päätös, vaikuttavat monet ulkoiset tekijät siihen, mitä on valittavana. Esimerkiksi liikenteessä moni oli jo tiedostanut autoilun ympäristöhaitat ja olisi halukas vähentämään niitä, mutta tarjolla ei välttämättä ole järkeviä vaihtoehtoja. Asumisen tulokset nähtyään moni ihmetteli, miksi edelleen rakennetaan vanhaan malliin, vaikka matalaenergiataloja ja lua herätti myös tulos asuinneliöiden merkittävyydestä: miksi puhutaan koko ajan siitä, että Suomessa asutaan ahtaasti, kun asuintilaa on keskimäärin 38 neliötä henkilöä kohden? - Tästä ei ookaan vielä puhuttu tästä asunnon koosta, mutta tää on yks asia mihin mää oon kiinnittänyt huomiota, että mua ärsyttää se, että media koko ajan puffaa sitä, että kyllä suomalaiset asuu ahtaasti ja noissa muissa maissa on enemmän tilaa ja meillä on ihan surkeeta tää asuminen. Kun just pitäis toisin päin puhuu. Että mihin ihmeeseen me tarvitaan kaikki ne neliöt. (Nainen, vuotta, Pirkanmaa) Edellä mainitut asiat ovat kaikki sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa hyvällä suunnittelulla. Huonolla suunnittelulla voidaan sen sijaan hankaloittaa ekotehokkaan yhteiskunnan kehittymistä vuosikymmeniksi eteenpäin. Ilmastonmuutos ja muut ympäristökriisit kertovat siitä, että odottamiseen ei ole enää varaa. KotiMIPS-tutkimus ei ole tilastollisesti kattava, joten tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkien muita energiatehokkaampia ratkaisuja olisi myös olemassa. Keskustekotitalouksien ekologinen selkäreppu ja kaupunkisuunnittelu 9

10 suomalaisten kulutusta eikä mielipiteitä. Muuttamalla kulutuksen piilovirrat näkyviksi MIPS-menetelmän avulla saatiin kuitenkin hyvä käsitys siitä, mikä on merkittävää ja mihin tulisi panostaa, jos halutaan vaikuttaa luonnonvarojen kulutukseen. Tulevaisuudessa meidän on pärjättävä paljon nykyistä pienemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Siksi ekotehokkuuden edistäminen tulisi ottaa asiaksi jokaiselle suunnittelupöydälle, hyvän asumisen muita aspekteja unohtamatta. - Toi asunnon vaihtohan on sellanen, että mä en vois kuvitella mistään hinnasta. Koti on taas toisaalta semmonen älyttömän, ihan, miten se nyt sanotaan, joka tapauksessa ei sitä vois kuvitella minkään ekologisuuden vuoksi vaihtavansa johonkin (Mies, 30-39, Pirkanmaa) - Kerrostaloon. (Nainen, vuotta, Pirkanmaa) - Niin tai johonkin ekologisempaan asumismuotoon. [ ] Sitä ei voi yleistää, se on semmosta, haja-asutusalueen rintamamiestalo, semmosessa ihanassa aurinkoisessa rinteessä, kaikki täydellistä. Sitä ei voi yleistää. (Mies, 30-39, Pirkanmaa) p petro tamminen Lähde: Kotakorpi Elli, Satu Lähteenoja & Michael Lettenmeier (2008). KotiMIPS Kotitalouksien luonnonva-rojen kulutus ja sen pienentäminen. Suomen ympäristö 43/ Saatavana myös pdf-muodossa (www.ymparisto.fi). Kirjoittaja on suunnittelumaantieteilijä, joka työskenteli vuosina Suomen luonnonsuojeluliitossa projektikoordinaattorina. Nykyisin hän on tutkijana UNEPin/Wuppertalinstituutin kestävän kulutuksen ja tuotannon keskuksessa (CSCP) Saksassa. 10 kotitalouksien ekologinen selkäreppu ja kaupunkisuunnittelu

11 petro tamminen KotiMIPS-tutkimuksesta vinkkejä suunnitteluun - Yksityisautoja ei tarvita aina mukaan suunnittelukriteereihin. Suunnitellaan sellaisia alueita, joissa oman auton tarve on arkena minimissä: palvelut, työpaikat, harrastukset lähellä, ja alue tarpeeksi tiivis toimivaan julkiseen liikenteeseen. - Suomeen ei tarvita enää lisää teitä. Suunnitellaan loma-asutusta olemassa olevan infrastruktuurin varrelle. - Kaavoitukseen tarvitaan ekologisia ohjauselementtejä. Vaikutetaan kaavoituksella uusien asuinalueiden materiaali- ja energiatehokkuuteen: matalaenergiavaatimuksia taloihin, uusiutuvat energianlähteet tehokkaampaan käyttöön (esim. isot ikkunat auringon suuntaan), tehdään yhteisiä tiloja ja piha-alueita. - Asumiseen tarvitaan joustoa. Suunnitellaan kohtuullisen kokoisia ja muunneltavissa olevia asuntoja. kotitalouksien ekologinen selkäreppu ja kaupunkisuunnittelu 11

12 Kaupunkitieto kännyköissä Tuukka Mäkitie navteq navteq Autonavigaattorit ovat löytäneet yhä useamman kuluttajan matka- ja keskustelukumppaniksi automatkoilla, ainakin silloin kun kyse on parhaasta mahdollisesta reitityksestä. Navigaattorin ystävällisellä, mutta värittömällä, äänellä annetut ajo-ohjeet saattavat tapauksesta riippuen aiheuttaa käyttäjässä turvallisuuden tunnetta tuntemattomaan päämäärään ajettaessa, tai sitten purkaa tyytymättömyyttä, kun laite ei näytä tunnustavan perhe Virtasen perinteistä mummolareittiä loogisimmaksi vaihtoehdoksi matkalla isovanhempien luokse. Nyt tämä palvelu, hyvine ja huonoine puolineen, on tulossa myös kaupungeissa jalan tai julkisilla liikennevälineillä liikkuvien käyttöön. Jalankulkijanavigaattorit ja niiden käyttämä kartta-aineisto ovat erityisen kiinnostavia suomalaisille, sillä Nokia on panostamassa suuresti niiden luomaan potentiaaliin. Nokian ostama Navteq on ensimmäisenä karttavalmistajana luomassa maailman suurkaupungit kattavaa jalankulkijoille suunniteltua kartta-aineistoa. Syksyllä 2007 Navteq julkaisi ensimmäisen Discover Cities -aineistonsa, joka kattaa erityisesti Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian suurimmat kaupungit, myös muun muassa Helsingin. Jalankulkijanavigaattorit tulevat käyttöön korkean hintatason matkapuhelimissa. 12 kaupunkitieto kännyköissä

13 navteq Jalankulkijanavigaattorien kartta-aineisto sisältää kaupungissa liikkumiseen liittyviä maastoelementtejä, kuten kävelyteitä, portaikkoja, suojateitä, maanalaisia käytäviä, talojen läpikulkumahdollisuuksia, kaupunginosien rajoja, julkisten liikennevälineiden pysäkkejä ja niiden aikatauluja sekä kiinnostavia kohteita kuten nähtävyyksiä ja ravintoloita. Navigaattori pystyy hakemaan myös erilaisia reittivaihtoehtoja eri liikennevälineitä käyttäen. Esimerkiksi mikäli matkailija haluaa matkustaa Helsingin rautatieasemalta Kumpulan kampuksen maantieteen laitokselle, laite laskee eri vaihtoehdot ja ehdottaa esimerkiksi bussin tai raitiovaunun käyttöä, ja ohjaa oikealle pysäkille sekä vinkkaa seuraavasta liikennevälineen lähtöajasta. Vähitellen ovat tulossa käyttöön myös kolmiulotteisten elementtien käyttö kartoissa. Jo nyt Discover Cities -aineistoon kuuluu tiettyjen maamerkkien mallinnus, esimerkiksi Helsingissä Rautatientorille käveltäessä navigattorin ruudulla näkyy rautatieaseman paikalla kolmiulotteinen kuva rakennuksesta. Satelliittipaikannukseen perustuvan GPS-järjestelmän heikkous kaupungeissa on sen huonohko signaali. GPS-laite vaatii toimiakseen esteettömän näkyvyyden vähintään kolmen tai neljään satelliittiin, joten korkeat rakennukset heikentävät mahdollisuuksia tämän tilanteen saavuttamiseen. Tästä syystä esimerkiksi tunneleissa ja maan alla ei voi käyttää satelliittipaikannusta. Kehittynyt jalankulkijanavigointi vaatii siis korvaavia järjestelmiä mahdollistamaan tarkan paikannuksen myös kaupungeissa. Eri laitevalmistajat ovat tiu kaupunkitieto kännyköissä 13

14 haan yrittäneet löytää ratkaisuja tähän ongelmaan, ja tällä hetkellä ratkaisuksi ovat nousemassa langattomat verkot. Halpojen WLAN-asemien ansiosta nykykaupungit ovat täynnä langattomia verkkoja, joiden avulla on mahdollista myös määritellä sijaintinsa, ja mikä parasta, WLANverkot läpäisevät kohtalaisen hyvin myös fyysisiä esteitä. Tämä tekniikka on pian kuluttajien käytössä, ja kehitys etenee kiivaasti. Jalankulkijanavigaattorit tuovat mielenkiintoisen lisän kaupungeissa liikkuville turisteille tai muille matkailijoille. Ne mahdollistavat helpon liikkumisen tuntemattomassakin kaupungissa, eikä vaadi käyttäjältä kehittynyttä kartanlukutaitoa. Vaikka mikään karttajärjestelmä tuskin tulee korvaamaan paikallistuntemusta, tuovat navigaattorit hyvän turvan satunnaiselle matkailijalle ja suorastaan verrattoman avun esimerkiksi paljon matkustavalle työmatkalaiselle. Näyttävät visualisoinnit tekevät liikkumisesta intuitiivista ja havainnollistavaa. Lähitulevaisuudessa paperikartat tulevat siis muuttumaan kännykkään ja korvakuulokkeisiin, jotka ystävällisesti ilmoittavat: Olet perillä. p Kirjoittaja on työskennellyt Navteqin Helsingin kartoitusyksikössä. navteq 14 kaupunkitieto kännyköissä

15 Elokuva Katastrofin aineksia - dokumentista inspiraatiota suunnitteluun Jenni Väliniemi Kuvittele elämäntapasi toisin; arjen kuviot, työtavat ja harrastukset sen ehdoilla, että öljyä ei ole käytettävissä. John Websterin vuonna 2008 julkaistu dokumenttielokuva rakentuu ajatukselle ilmastonmuutoksen torjunnasta keskiluokkaisen perheen öljyn ja muovin kulutusta vähentämällä. Kestävämmän kulutuksen puolesta taistelee ohjaajan oma perhe. Elokuva herättelee katselijaansa näkemään tapoja tehdä ja ajatella toisin. On helppo urautua ja toistella jopa huomaamattaan samaa kuin muut. Jatkuvan tietotulvan alle katoaa se olennaisin tieto; kulloinkin parhaat käytettävissä olevat käytänteet ja tekniikat. Ajattelumme haastamiseen ja käytänteiden muuttamiseen tarvitsemme toisiamme. Elokuvassa Websterin perheen yksinäiset ekoteot eivät kannusta edes perhettä itseään jatkamaan muovin ja öljyn kulutuksen säästökuurilla, kun maailma ympärillä häärää kuten ennenkin. Saavutetuista eduista ei voi luopua kärsimättä, joten on helpompi tuudittautua ajatukseen ettei ilmastoongelma ole minun asiani. Elokuvan naiivit kohtaukset esimerkiksi jo ostettujen muovituotteiden heittämisestä pois melkein käyttämättöminä tai auton tankkaamisesta biodieselillä 300 kilometrin päässä toimivat nekin muistutuksena siitä, että kyseenalaistamaton yksilön ajattelu ja logiikka ei vie välttämättä parhaisiin käytänteisiin. Vuoropuhelu on välttämätöntä, jotta näkisimme uusien toimintamallien ja ajatusten edut ja haitat moniulotteisemmin. Vanhasta ei pääse eroon. Se koskee niin muovisia juomamukeja kuin rakennettua ympäristöä taloineen ja infrastruktuureineen. Muovimukeja kannattaa käyttää ja kierrättää niin pitkään kuin vain voi, sillä niiden muuttaminen ekologisiksi ei onnistu enää jälkeenpäin. Yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta elokuva tarjoilee kuitenkin positiivisia havaintoja. Rakennettua ympäristöä voimme yrittää parantaa esimerkiksi korjausrakentamalla. Energiatehokkuutta voidaan lisätä rakennusten lämpövuotoja tilkitsemällä ja rakentamalla yhdyskuntarakenne mahdollisimman tehokkaasti, mutta eri yksilöiden tarpeisiin. Tekniikoiden ja ajatusten vuoropuhelun kehittyessä saamme useampia vaihtoehtoja toimia ekologisemmin. Yksi ja ainut tapa yhdyskuntarakentamisessakaan ei voi olla enää tätä päivää. Yhdyskuntasuunnittelun kannalta olennaista olisi reagoida muuttuvan yhteiskunnan olosuhteisiin, yhdistää uusin tieto ja paras käytettävissä oleva tekniikka esimerkiksi kaavojen ja verotuksen kautta ohjaaviksi toimintatavoiksi. Paikallisuutta ja keskustelua eri toimijoiden kanssa tulisi myös korostaa. Elokuvan viimeisenä teesinä esitetään, että kohti ekologisempaa yhteiskuntaa pyrittäessä ihminen voi voittaa minkä tahansa esteen, ensin on vain voitettava itsensä. Hyvä niin, mutta yksilökeskeisen ajattelun kompastinkivestä on päästävä eroon ja tehtävä näkyväksi myös se, mitä muut tekevät. Mikään ei ole kannustavampaa kuin pieni kilpailu siitä kenen toiminta on ekotehokkainta. elokuva 15

16 Puutarhakaupunki etenee Matti Vanhanen Hallitus hyväksyi marraskuussa 2008 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valmistelun aikana tuntui olevan suuria vaikeuksia sanoa ulos niin yksinkertaista asiaa kuin, että asuntojen ja työpaikkojen tulisi sijaita lähellä toisiaan. Samoin tuntui olevan vaikeuksia asettaa kaavoitukselle tavoitteeksi vastata tonttien kysynnän määrään. Työpaikkaomavaraisuuden mainitseminen tavoitteena ei sekään ollut itsestäänselvyys. Nämä yksinkertaiset perusasiat kuitenkin hyväksyttiin lopulta asiakirjaan. Ne olivatkin aiemmin syksyllä käydyn puutarhakaupunkikeskustelun ytimessä. Yhdyskuntarakenteen eheys on ilmeisesti suunnittelijoidenkin piirissä ymmärretty kahdella eri tavalla. Minulle yhdyskuntarakenteen eheys on tarkoittanut sitä, että ihmisen päivittäisen ja viikottaisen arkielämän näkökulmasta tärkeät asiat työpaikka, lasten koulu, julkiset ja yksityiset palvelut ja virkistysalueet ovat mieluimmin kävely- ja pyörämatkan etäisyydellä. Monet muut ovat kokeneet eheyden satelliitista katsotuksi tiheydeksi. Eheys ja tiheys voivat kuitenkin olla aivan eri asioita. Jos pääkaupunkiseudulla pitää käyttää työmatkaan kolme varttia aikaa ja lähin kauppiastavaratalo on monen mutkan takana kehäykkösen varrella tai Kampissa, niin ei rakenne ole ehyt. Syntyy lukematon määrä turhia matkoja, pendelöintiä ja bensan polttoa. Pääkaupunkiseutu ei muodosta ehyttä yhdyskuntarakennetta. Keskitetyn ja paikoin tiheän rakenteen se muodostaa, mutta työmatkojen pituudella mitattuna ehyt se ei ole. Puutarhakaupunkikeskustelulla halusin nostattaa keskustelua hajakeskityksen puolesta. Maamme yhdyskuntarakenne muodostuu valtavasta mosaiikista eri kokoisia kaupunkeja, taajamia, kyliä ja haja-asutusta. Tämä rakenne on fakta ja pitää ottaa huomioon yhdyskuntasuunnittelussa. Se mitä kaipaan keskusteluun ja kaavoitukseen on kysymys keinoista ohjata työpaikkojen sijoittumista. Demokratia on antanut liian herkästi 16 puutarhakaupunki etenee

17 Puutarhakaupunkikeskustelulla halusin nostattaa keskustelua hajakeskityksen puolesta jenni väliniemi jenni väliniemi puutarhakaupunki etenee 17

18 periksi tässä aiheessa. Ajatellaan, että vain asuntojen sijoittelulla ihmisiä voidaan liikutella. Samaan kaavoitukseen perustuu kuitenkin myös työpaikkojen sijoittuminen. Ymmärtääkseni työpaikka, joka sijoittuu Hyvinkäälle tai Lahteen löytää verraten nopeasti työntekijänsä läheltä itseään. Mutta jos työpaikka sijoittuu Töölöön, on todennäköistä, että työntekijä asuu kaukana siitä moni jopa tunnin matkan päässä. Syykin tähän on selvä asumiskustannukset. Normaalilla palvelualan palkalla ei kantakaupungista osta tai vuokraa asianmukaisen kokoista asuntoa. Varsinkin perheasunnot, joissa on huone jokaiselle lapselle, ovat usein lapsiperheille tavoittamattomissa. Siksi perheet hakeutuvat edullisemman asumisen alueelle jopa työmatkan kustannuksella. Kustannusten rinnalla varsinkin lapsiperheet hakevat myös väljyyttä, pihaa ja turvallista asuinympäristöä. Siksi kehyskunnat voittavat Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Espoo on kohta jo puolet Helsingistä. Monet haluaisivat väkisin pysäyttää tämän kehityksen ja painaa perheet asumisen osaltakin vain samaan muottiin. Sitäkö varten kansanvalta on? Minusta olisi elämänlaadun kannalta parempi kiinnittää huomiota siihen, että kehysalueen taajamista syntyy työpaikkaomavaraisuudeltaan hyviä puutarhakaupunkeja, joissa suuri osa työskentelee lähellä kotiaan. Suunnittelijoiden jos keiden on otettava huomioon se, että ei kestä kauaa kun liikenteen ympäristörasitus pienenee huomattavasti. Moottoreiden ekotehokkuus kasvaa, biopolttoaineet tulevat ja hyvin pian sähköautot hallitsevat liikennettä. Tämä antaa myös ympäristönsuojelun kannalta enemmän liikkumatilaa hyvän ja toimivan ehyen elinympäristön suunnittelemiseksi. p Kirjoittaja on Suomen pääministeri janne antikainen jenni väliniemi 18 puutarhakaupunki etenee

19 kommentti Puutarhakaupunki-ideaan Pekka Lahti jenni Väliniemi Pääministerin keskustelunavaus kaupunkisuunnittelun ihanteista on tärkeä. Puutarhakaupunki on ollut ihanteena harvinaisen suosittu ja elinvoimainen. Alkuperäisen, 111 vuotta sitten Ebenezer Howardin esittämän ihanteen mukaan puutarhakaupunki on noin asukkaan lähes omavarainen ja tiiviisti (noin asukasta neliökilometrillä) rakennettu yhteisö. Kukapa vastustaisi kauniita puistomaisia ympäristöjä ja kohtuullista yhteisöllisyyttä (naapurin sietämisessä on tosin opettelemista, muillakin kuin suomalaisilla)? Omavaraisuuskin on, ainakin teoriassa, hyvä juttu. Mutta siihenpä moni puutarhakaupunki-ideaali kaatuukin. Pikkukaupungit suurten kaupunkiseutujen reunoilla eivät voi eristäytyä ympäristöstään. Kaikki yhdyskunnat verkottuvat nykyisessä teollisessa ja tietoyhteiskunnassa yhä tiiviimmin toistensa kanssa, jopa maailmanlaajuisesti. Kaupunkiseudut soveltavat samaa periaatetta omalla vaikutusalueellaan. Näin ne lisäävät tuottavuuttaan ja kilpailukykyään. Mitä suurempi yhteisö, sitä monipuolisempi ja erikoistuneempi kommentti puutarhakaupunki-ideaan 19

20 janne antikainen työpaikkatarjonta. Pääkaupunkiseudulla olevat pienemmät yhdyskunnat voisivat hyvinkin olla puutarhakaupunkeja muuten, mutta todellinen työpaikkaomavaraisuus jää niiltä saavuttamatta. Kysymys on oman lähialueen tarjonnan monipuolisuudesta, ei vain lukumäärästä. Asukkaita ei voi pakottaa käymään oman pienalueensa työpaikoissa, vaan koko seudun tarjonta on ja pitääkin olla heidän käytettävissään. Ongelma tulee siitä, että mitä harvempi rakenne on, sitä pitemmäksi muodostuvat etäisyydet. Ja mitä helpompi on liikkua, sitä kauemmaksi matkustetaan. Pääkaupunkiseudulla käydään päivittäin töissä jo Lahdesta ja Tampereelta asti. Uusi tietotekniikka helpottaa tätä entisestään. Mutta: niin kauan kuin kaikkea työtä ei tehdä kotoa käsin (etätöinä) ja kaikkia palveluja ei siirretä putkia, johtimia tai muita väyliä pitkin koteihin, pitää tavaroita ja ihmisiä kuljettaa. Yhdyskuntarakenteen pirstominen tekee siitä kallista ja ympäristölle vahingollista. Suomalaiset kaupungit ja muut taajamat ovat kaksi-kolme kertaa harvempia kuin pohjoismaiset naapurinsa. Energiaa kuluu Petter Næssin väitöskirjan mukaan liikenteessä tuplasti enemmän kuin naapurissa. Ero Keski- ja Etelä-Eurooppaan on vielä suurempi. Mieletöntä tuhlausta. Lisäksi syntyy ylimääräisiä päästöjä, melua ja onnettomuuksia. Raskaisiin perusrakenteisiin ja liikenteeseen tuhlatut summat vähentävät kilpailukykyämme ja ovat poissa muusta asumistasostamme (kuten asumisväljyydestä). Miksi antaisimme tällaista tasoitusta muulle maailmalle? Asuntojen ja työpaikkojen läheisyyttä ei kaupunkiseuduilla voi taata vain osa-alueittaisilla työpaikkaomavaraisuuksilla, vaan riittävällä asukas- ja työpaikkatiheydellä koko toiminnallisella kaupunkiseudulla. Siis lisää viihtyisiä puutarhakaupunkeja, mutta kaupunkiseutuja eheyttäen, riittävän tiiviisti ja riittävän lähelle toisiaan. p Kirjoittaja on koulutukseltaan arkkitehti, tekniikan lisensiaatti ja toimii johtavana tutkijana Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa. Hänen erityisalaansa ovat mm. yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus ja ekotehokkuus. 20 kommentti puutarhakaupunki-ideaan

21 Osuma Alppikylä Lapissa Mika Mankinen Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Tiivis yhdyskuntarakenne ei ole vain kaupunkien asia. Rukalla on yli 50-vuotinen historia hiihtokeskuksena. Seuraavien viiden vuosikymmenen kehittämiselle suuntaviivat antaa Rukan osayleiskaavan perusselvityksenä tehty Master Plan. Sen keskeinen idea oli rakentaa tiivis alppikylä suomalaisen tunturin juureen. Osayleiskaavan muutoksella haluttiin tiivistää yhdyskuntarakennetta pienentämällä haja-alueen rakennusoikeuksia ja keskittämällä rakentamista tunturin välittömään läheisyyteen. Samalla luotiin edellytykset palveluiden keskittämiselle kahteen kyläkeskukseen Länsi- ja Itä-Rukalle, joista Länsi-Ruka on nyt toteutusvaiheessa. Keskittämisen keskeisin idea on luoda sellainen yhdyskuntarakenne, että palvelut on mahdollista saavuttaa ilman autoa. Autojen paikoitus on kylän alla. Kylien ympärille sijoitettava majoitusrakentaminen on vuokravelvoitteen piirissä, koska kylien palvelut tarvitsevat ympärilleen kaupallisia majoituspalveluita. Toteutuksesta pysäköintihallin osalta on vastannut kaupunki. Kannen päällinen kaupungin omistama rakennusoikeus kilpailutettiin kiinteistökehityshankkeena. Kylän keskustaan rakentuu noin kerrosneliömetriä ja majoituskapasiteetti kasvaa nykyisestä noin paikasta noin paikkaan. Kylä valmistunee kokonaisuudessaan parin kolmen vuoden kuluessa. osuma 21

22 Osuma janne antikainen Keskustelua seinän kanssa Citywall vuorovaikutuksen väline Maija Sipilä Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus Näyteikkunat välittävät informaatiota ohikulkijoille. Mitä jos kaupunkikeskustojen näyteikkunat toimisivat päinvastoin? Uuden viestintätekniikan avulla näyteikkunat ja mikä tahansa kaupunkitila voidaan muuntaa kosketusnäytöksi, jonka kautta ohikulkijat pystyvät välittämään tietojaan ja toiveitaan. Kosketusnäytön avulla esimerkiksi kuluttaja voisi varata haluamansa tuotteen tai pyytää lisätietoja muista vaihtoehdoista. Kosketusnäyttöjen mahdollisuuksiin pääsi konkreettisesti tutustumaan Helsingin Lasipalatsin Citywall-näytön avulla. Citywall oli suunniteltu erityisesti kansalaiskeskustelun ja vuorovaikutuksen areenaksi. Tälle parimetriselle näytölle pystyi kuka tahansa lähettämään kuvia, videoita ja kommentteja internetissä toimivan Flickr-kuvapalvelun kautta. Keskusteluun pystyi osallistumaan myös puhelimitse teksti- ja kuvaviesteillä. Citywall näytti sisällöt kolmiulotteisesti ja useina aikajanoina rinnakkain. Tekniikan kehitti Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT. Citywallin toimivuutta testattiin syksyllä Tavoitteena oli kokeilla miten kosketusnäyttö toimii kaupunkisuunnittelun apuvälineenä ja ympäristönsuojelua tukevana viestintävälineenä. Ajatuksena oli, että kosketusnäyttö tarjoaa uudenlaisen tavan saada tietoa kaupunkilaisten tärkeiksi tai epämieluisiksi kokemista kaupunkiluonnon piirteistä. Erityisesti haluttiin herättää keskustelua kaupunkiluonnon hyödyistä ja haitoista. HIIT kokosi yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa näytölle kuvia, kommentteja ja videoita siitä, miten luonto Helsingissä sekä palvelee kaupunkilaisia että aiheuttaa heille kiusaa. Kosketusnäytön tekniikka mahdollistaisi esimerkiksi sen, että kaava-, rakennus- ja viheraluehankkeet voisivat tulla kaupunkilaisten luokse jos eivät aivan suunnittelukohteeseen niin ainakin keskustojen katutiloihin, metroasemille ja vastaaviin paikkoihin, joissa ihmiset arjessaan liikkuvat. Ihmiset voisivat tuoda näytöille kuvin ja sanoin uuttaa tietoa, ideoita, ehdotuksia ja kommentteja suunnittelukohteista. Seinillä voisi olla interaktiivisia karttoja, joilta tieto välittyisi suunnittelun paikkatietojärjestelmiin. Aikajanat mahdollistaisivat suunnitteluprosessin historiaan ja sen etenemiseen tutustumisen. Cityseinillä olisi käyttöä ihmisten vaikutusmahdollisuuksien tukemisessa yleisemminkin. Uudenlaisina aloitteiden ja näkökulmien esittämispaikkoina ne täydentäisivät hyvin esimerkiksi virtuaalifoorumeita ja printtimediaa. Kosketusnäyttö muistuttaa verkkoympäristön keskustelupalstaa siinä, että kuka tahansa käytön hallitseva saa osallistua sisällön tuottamiseen. Kaupunkitilaan sijoitettu näyttö mahdollistaa kuitenkin sisällön sitomisen paikkaan verkkoa konkreettisemmin. Se myös johdattaa ihmisiä spontaaneihin kasvokkaisiin keskusteluihin eri tavalla kuin yksin käytettävä näyttöpääte. Kosketusnäytöt voisivat toimia moderoituina kansalaisyhteiskunnan ilmoitustauluina. Tällöin 22 osuma

23 enä Citywall-kosketusnäytön esittely: Esittelyvideo löytyy myös YouTubesta hakusanalla Citywall Hki. Maija Sipilä esimerkiksi kaupunginosayhdistyksen edustaja ja kyseisen alueen suunnittelusta vastaava viranomainen toimisivat keskustelussa ylläpitäjinä. Yhdistystoimija voisi tuoda näytölle asukkaiden keskustelunaiheita. Hallinnon edustaja puolestaan voitaisiin velvoittaa vastaamaan asukkaiden aloitteisiin ja palautteisiin niin, että tieto välittyy seinän kautta muillekin. Kaupunkiluontoon keskittynyt kokeilu Citywallilla toi esiin monia kehittämistarpeita. Kuvien liikuttaminen ja selaaminen näytöllä vaati ensikertalaisilta sorminäppäryyttä ja harjoittelua. Kuviin liittyneet tekstit ja kommentit jäivät monelta näkemättä, koska niiden esiin saaminen käytännössä edellytti, että paikalla on tottuneempi käyttäjä näyttämässä esimerkkiä. Näyttöä vaivasivat ajoittain toimintahäiriöt, jotka saattoivat heikentää kokeilijoiden kiinnostusta teknologian käyttöön kauaskantoisestikin. Tekniikan parantamisen ohella keskeinen haaste on se, miten näytöt voitaisiin juurruttaa arkipäiväiseksi vuorovaikutuksen välineeksi. Tähän tarvitaan ainakin uudenlaisia jatkuvan yhteistyön käytäntöjä viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden välillä. Merkitystä on näytön toiminnan ymmärrettävyydellä, käytön ohjeistuksella ja tiedottamisella, mutta keskeisesti myös ihmisten valmiuksilla teknologian käyttöön. Kosketusnäyttöjen aika ei ehkä ole ihan vielä. Tulevaisuudessa ne voivat kuitenkin tuottaa enemmänkin iloisia yllätyksiä ja innostuksen leviämistä. Kehittämistyö jatkuu. Kosketusnäytöt voivat olla matkalla vakavasti otettaviksi välineiksi alue- ja suunnittelumaantieteilijöidenkin työkalupakissa. osuma 23

24 Keltainen meri yhdistää ja e Olli Voutilainen Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin välissä sijaitsee vain vähän Itämerta suurempi Keltainen meri. Meri on kohtauspaikka kolmelle kansakunnalle, joiden keskinäistä historiaa värittävät niin eripura kuin yhteistyö ja kaupankäyntikin. Kolmessa maassa on lentäen tehdyn päivämatkan etäisyydellä toisistaan kymmenen kaupunkia, jotka ovat jättäneet menneisyyden taakse ja näyttävät tietä nykyaikaiselle verkostoitumiselle. Silti päämäärä Keltaisesta merestä integroituneena talousalueena on vielä monien vuosien päässä. olli voutilainen 24 keltainen meri

25 rottaa kolme kansakuntaa olli voutilainen Keltainen meri on tärkeä unelma, aloittaa Busanin viisimiljoonaisen kaupungin kehittämisinstituutin johtaja herra Lee. Koillis-Aasian taloudellinen integraatio lähti nopeaan ja intensiiviseen vauhtiin 1990-luvun alusta alkaen. Tähän vaikutti varsinkin Kiinan avautuminen ulkomaailmalle. Vaikka maat olivat osittain toistensa kilpailijoita, kaupungit havaitsivat pian, että yhteistyöstä voisi koitua hyötyjä ja ne voisivat täydentää toisiaan. Kymmenen suurta kaupunkia aloittivat keskinäisen yhteistyön vuonna 1991 ja se on kasvanut nykyiseen mittaansa 2000-luvun kuluessa. Verkostolla on neljä toiminta-alaa: tuotanto- ja elinkeinoyhteis keltainen meri 25

26 olli voutilainen prosum 1/2008 1/2009 työ, ympäristökysymykset, logistiikka ja matkailu. Yhä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla yhteistyön moottoreina toimivat silti voittopuolisesti yksityisten yritysten muodostamat verkostot, ja varsinainen julkinen yhteistyöpolitiikka on vähäistä. Keskeisiä kysymyksiä ovat, millaisilla maantieteellisillä askeleilla taloudellinen integraatio etenee, miten ympäristökysymyksiä ja mm. ilmastonmuutosta ratkotaan yhdessä ja viime kädessä, onko meri este vai mahdollisuus rajat ylittävälle yhdentymiselle. Autoteollisuus, satamat ja matkailu mukana hyötyjissä Käytännön mahdollisuuksia Keltaisen meren toimijoiden yhteistyölle on avautunut useilla sektoreilla. Esimerkiksi autoteollisuuden tuotannossa rakennetut alihankintaverkostot autotehtaiden ja alihankkijoiden välillä ovat luoneet synergiaa. Kiinan kaupungeissa sijaitsevat pajat valmistavat edullisesti autojen osia toimitettavaksi japanilaisille tai korealaisille autotehtaille. Toinen esimerkki on satamalogistiikka, jossa rajat ylittävästä keskustelusta on ollut suoraa hyötyä. Joidenkin kaupunkien strategi 26 keltainen meri

27 olli voutilainen at ovat tähän saakka keskittyneet keskenään samankaltaisten gateway-toimintojen kehittämiseen, jolloin yhteistyön ja työnjaon kautta on voitu vähentää keskinäistä kilpailua. Kolmas esimerkki on matkailu, johon ovat panostaneet erityisesti Korean miljoonakaupunki Busan ja vastarannalla sijaitseva Japanin Fukuoka. Koska maissa puhuttavat kielet muodostavat muurin maiden välille, on matkailussa satsattu palveluiden ja opasteiden kääntämiseen kaikille kielille, myös englanniksi. Kolme erilaista maata Vaikka Euroopasta katsoen kolme maata vaikuttavat olevan jonkin verran sukua toisilleen, ovat kansakunnat ilmapiiriltään todellisuudessa varsin toisistaan poikkeavia. Japani on järjestäytynyt, hyvinvoiva ja harmoninen, Korea puolestaan vauhdikas, länsimaistuneempi ja kaoottisempi. Kiina taasen on yhä kolmikosta poikkeava ja hieman oma maailmansa, vaikka suurten kiinalaiskaupunkien ilmapiiri on jo hyvän aikaa saanut suoria vaikutteita sekä naapurimaista että lännestä. Yhdistävääkin kuitenkin löytyy, eikä pelkästään hyvässä: keltainen meri 27

28 kaikkien maiden hallintojärjestelmä ja -kulttuuri nojautuvat vanhaan, vahvasti hierarkkiseen perinteeseen, jossa valtion keskusjohtoisella kädellä on yhä kaupunkeihin ja alueisiin näkymätön mutta havaittavissa oleva otteensa. Tämä ei ole omiaan kiihdyttämään kaupunkien välistä joustavaa rajat ylittävää yhteistoimintaa. Japania ja Koreaa yhdistää Kiinaan verrattuna modernius ja teknologinen etumatka. Luotijunat suihkivat nopeasti alueelta toiselle, ympäristön puhtaudelle annetaan arvoa ja länsimaiden kanssa on jo paljon yhteistä jaettavaa elämäntavoissa. Kaikkien kolmen maan kaupungit ovat omaa mittaluokkaansa. Tokion metropolialueella asuu 36 miljoonaa ihmistä, Soulissa 16 miljoonaa ja esimerkiksi pienessä eteläisen Japanin keskuksessa Fukuokassakin runsas miljoona. Näissä mittakaavoissa ei ihmetytä, että pienuudesta etua saava Fukuoka on valittu useita kertoja Japanin viihtyisimmäksi kaupungiksi. Makroalueen maantiede rakentuu vähitellen Mielenkiintoista on, että yhteistyön suunnat Keltaisen meren toimijoiden joukossa vaihtelevat suuresti. Siinä missä yksi satsaa kahdenväliolli voutilainen Freia Lund Sorensen 28 keltainen meri

29 olli voutilainen seen twin-city -yhteistyöhön, joku toinen kurkottaa Keltaisen meren piirin ulkopuolelle, esimerkiksi megakaupunki Shanghain markkinoille tai jopa Kaakkois-Aasiaan asti. Vielä ei siis näytä olevan kiistatonta, että olisi olemassa yksi yhteinen Keltaisen meren talousalue, jonka kohtalonyhteyden kaikki alueella jakavat. Käyttämätöntä potentiaalia alueella kuitenkin on, sillä integraatio on moneen muuhun yhteistyöalueeseen verrattuna vasta alkutaipaleella. Vaikka EU:iin vertaaminen on vielä kaukana todellisuudesta, nähdään Keltaisella merellä esimerkiksi Välimeri tai Itämeri jonkinlaisina esimerkkialueina. Koska kolmen maan säädösympäristö on kehittynyt melko epätasaisesti, jarruttaa tämä osaltaan luontevaa integraatiota. Kaupungit ovatkin pioneereja yhteistyön esteiden murtamisessa. Raivattavia esteitä löytyy niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin Korean ja Japanin välisestä matkustajalaivaliikenteestä: laivojen aikataulut ovat sidottu päivänvalon aikaan, sillä kansalliset rajaviranomaiset lopettavat alkuillasta työpäivänsä eikä kukaan ole sen jälkeen enää tarkastamassa passeja. Yksi lääke vahvempaan yhdentymiseen lieneekin lisääntyvässä tavallisten liike- ja lomamatkailijoiden määrissä ja heidän vaatimuksissaan matkanteon sujuvuudelle. Kun kansalaiset peräävät lisää joustavuutta rajat ylittävään liikenteeseen, viranomaisetkin vähitellen sitä lisäävät. Toinen valtti saattavat olla nuoret, joille lähihistorian ristiriidoilla ei ole yhtä suurta merkitystä kuin vanhemmillansa. Nuoret ovatkin alkaneet matkailla Korean ja Japanin välillä entistä aktiivisemmin ja ovat kiinnostuneita mm. naapurimaidensa nuorisokulttuureista. Kun arkipäiväinen kanssakäyminen lisääntyy ja toisaalta poliittista tahtoa nähdä Keltainen meri yhteisenä toiminta-alueena löytyy enenevässä määrin, on tulevilta vuosikymmeniltä lupa odottaa voimakasta kehitystä. p Artikkeli perustuu OECD:n järjestämään arviointimatkaan Keltaiselle merelle marraskuussa Työ- ja elinkeinoministeriössä työskentelevä kirjoittaja on yksi yhteistyön arvioitsijoista. keltainen meri 29

30 Tutustu SUM:iin ja PROSUM:iin Facebookissa SUM ja PROSUM löytyvät nyt ryhminä Facebookissa. Keskustelua voi seurata liittymättä Facebookiin, keskusteluun osallistuminen vaatii rekisteröitymistä. Ehdota teemoja ja aiheita seuraavaan Prosumiin Lehden toimituskunta ottaa kiitollisuudella vastaan palautetta sekä vinkkejä kiinnostavista aiheista. Mistä haluaisit lukea, mitä haluat muiden suunnittelumaantieteilijöiden tietävän? Ota yhteyttä, vaikka uuden median kautta! Lehden ilmestymisaikataulu Tämän numeron piti olla alunperin vuoden 2008 syysnumero. Jatkossa Prosum -lehti ilmestyy kerran vuodessa, maalis-huhtikuun aikana. Sähköinen uutiskirje, joka välittää sekä ajankohtaista tietoa suunnittelumaantieteen puheenaiheista, SUM:sta että tapahtumista ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Uutiskirje on luettavissa osoitteessa sami tantarimäki 30

31 Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry:n hallitus 2009 Ilmoitustaulu Syksyn tapahtumia Puheenjohtaja Satu Onnela Varapuheenjohtaja/ Rahastonhoitaja Ilkka Oikarinen Sihteeri Annukka Engström Jäsen Mika Honkanen AKO-karonkka Seinäjoella Järjestäjänä Seinäjoen AKO, luovien alojen AKO-verkosto ja TEM Tapahtuma on maksullinen Nordic GIS conference Tukholmassa Järjestäjänä The Swedish Council for Geoinformation Tapahtuma on maksullinen Yhdyskuntarakenne-konferenssi Kuopiossa Tilaisuuden Järjestävät Ympäristöministeriö, YTK, Sitra ja Kuopion kaupunki Kuopion musiikkikeskuksessa Jäsen Eeva Terävä Jäsen Elina Tuominen Opiskelijajäsen Joni Heikkola Liikenne ja maankäyttö 2009 Liikenne ja ilmasto Helsingissä Järjestäjä: FCG kuntatalolla Tapahtuma on maksullinen Nordic Remote Sensing Days Helsingissä Kaukokartoituskerho Järjestetään Dynamicumissa Tapahtuma on maksuton Varajäsen Maija Toukola VaraJäsen Anna Yrjölä GIS expo - Paikkatietomarkkinat Helsingissä Paikkatietomarkkinat pidetään perinteisesti Helsingin messukeskuksessa. Tapahtuma on maksuton. prosumissa ilmoittaminen Ilmoitushinnat: koko takakansi (A4) 620 EUR puolikas takakansi 400 EUR koko sivu muualla 480 EUR puoli sivua muualla 260 EUR neljännessivu muualla 150 EUR Mediakortti osoitteessa Maantieteen päivät Oulussa Tänä vuonna Maantieteen päivät järjestää yhteistyössä Suomen maantieteellinen seura ja Oulun yliopiston maantieteen laitos Tapahtuma on maksullinen ilmoitustaulu 31

32

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Greater Helsinki Vision 2050

Greater Helsinki Vision 2050 Greater Helsinki Vision 2050 Esitys jatkotoimista 6.3.2008 MAL-neuvottelukunnan pj Hannu Penttilä Kilpailu päättynyt, mitä seuraavaksi? Kahden esitellyn lisäksi on myös seitsemän muuta palkittua ehdotusta

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kaavaneuvottelijan salkku Paikkatiedot hyötykäytössä

Kaavaneuvottelijan salkku Paikkatiedot hyötykäytössä Kaavaneuvottelijan salkku Paikkatiedot hyötykäytössä Paikkatietotuotteet ja harmonisointi 13.4.2011 Kaisu Harju SYKE/TK/GEO Mikä salkku? SYKEn, YM:n ja ELY-keskusten yhteishanke vuosina 2008-2010 Miten

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry 6.5.2014, Lahti Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot