1 RATKAISU- JA VOIMAVARASUUNTAUTUNEIDEN MENETELMIEN UUTISLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 RATKAISU- JA VOIMAVARASUUNTAUTUNEIDEN MENETELMIEN UUTISLEHTI"

Transkriptio

1 Julkaisijana RATKES ry RATKAISU- JA VOIMAVARASUUNTAUTUNEIDEN MENETELMIEN UUTISLEHTI RATKES 3 / 1998

2 RATKES 3/ 1998 RATKES -lehti N:o 3 / 98 ( ) Julkaisija RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys (ry.) Päätoimittaja Merja Iso-Aho Toimitusneuvosto Lauri Heikkilä Ben Furman Anneli Litovaara Toimituksen osoite: c/o Merja Iso-Aho Junttakuja HKI puh/fax: sähköposti: Taitto: Timo Rytkönen sähköposti: fax: Ratkesin postiosoite: Paula Romula/ PL Helsinki Internetissä Ratkesin kotisivu: Ratkesin kotisivua ylläpitää: webmaster Lasse Salmi Ratkes-lehden artikkeleita saa vapaasti kopioida Yksityiset ja yritykset voivat tilata Ratkes-lehteä liittymättä jäseneksi hintaan 100mk/vuosi ilmestyy neljänä numerona v Seuraava numero, joulukuu SISÄLTÖ PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ 3 RATKESIN ALUEELLINEN TOIMINTA 5 Peter Lang II - arvostavan kielen käytöstä lupaavien todellisuuksien luomisessa Tapio Malinen 7 LYHYTTERAPIAN HYVIN LYHYT JAZZOLOGIA Vesa Heiskanen 15 DRAAMA ON ENEMMÄN Jaakko Helander 19 BENIN PALSTA 25 IHMETILAN RUNOLLISUUS - Tapio Malinen 27 VOIMAVARAT TYÖSSÄ -KYSELY Matti Tiusanen 33 TEN MINUTES WALK WITH INSOO Kirsi Koponen 37 THE PLUMAS PROJECT Adriana Uiken ja John Sebold 39 EBTA, SALAMANCA, ESPANJA!! Anna Laitinen 45 ULKOLAISET KOULUTTAJAT SUOMESSA VUONNA RATKESIN KUULUMISIA 47

3 PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ Keväällä totesin, että pääskyset ovat jo tulleet. Nyt ne ovat jo lähteneet! Loppujen lopuksi hyvin vähän on todella tarpeellista. On lohdullista, että monta asiaa voi siirtää tulevaisuudessa tehtäväksikin ja moni kiire vähitellen tipahtaa pois huomaamattaan, kun antaa asioiden olla. Itse olen nyt seitsemisen vuotta harrastanut ratkaisukeskeisyyttä eri muodoissa. Se on ollut antoisaa aikaa monella tavalla. Kun aloitin tämän ajattelutavan opiskelun, se tuntui valtavalta murrokselta. Toimin lääkärinä enkä ollut koskaan saanut koulutuksen tai työn aikana opetusta ihmissuhdetaidoissa, työkaluja kohdata tai auttaa ihmisiä vaikeuksissa. Löysin arvokkaan avun itselleni. Vähitellen asian valtavuus ehkä alkaa himmentyä, ratkaisukeskeinen ajattelu monella tapaa tulee osaksi työtapoja etenkin ammattityössä. Toisaalta on huvittavaakin, kuinka vähän sitä edes muistaa monissa henkilökohtaisen elämän hankauskohdissa. Pitkään haaveilin jonkinlaisesta terapeutin urasta. Ratkaisukeskeinen työtapa tuntui niin antoisalta ja palkitsevalta. Opiskelin innolla yhä uutta. Vähitellen kuitenkin huomasin, että vaikka ratkaisukeskeinen työtapa antaa hyvät eväät ihmisten auttamiseen, on siitä huolimatta melko rankkaa panna itsensä likoon. Ehkä vasta vähitellen alkaa iänkin? viisauden? karttuessa 3 nähdä, miten monitahoisia haasteita elämä voi ihmisille asettaa. Ehkä myös herkästi unohtaa asiakkaan voimavarat ja alkaa vaatia liikaa itseltään. Mielestäni on tärkeää, että erilaisissa ratkaisukeskeisissä koulutusohjelmissa korostetaan oman kasvun ja jaksamisen keinoja, annetaan tilaa pohtia ajatuksia ja tunteita, joita työhön liittyy, vaikka emme uskokaan työntekijän sinänsä tarvitsevan omaa terapiaa siinä mielessä kuin se ehkä toisissa viitekehyksissä käsitetään. Itse olen ainakin toistaiseksi päätynyt pelkkään lääkärintyöhön perusterveydenhuollossa, jossa voin tarjota ihmisille ekstraa ratkaisu- ja voimavarapainotteisen katsantokannan avulla ja kaikella sillä tiedolla ja kokemuksella vaihtoehtoisista näkökulmista ja hoitotavoista, mitä vuosien mittaan on eri koulutuksista kertynyt. Kun vähän toisella kymmenellä ollessani seisoin Imatrankosken sillalla ja näin elämäni ensi kertaa mustaihoisen ihmisen, vähänpä silloin tiesin mihin kaikkeen elämä vielä heittää. Nyt vastuuväestöni täällä Helsingissä koostuu kaikenkirjavista suomalaisista ja Suomeen muuttaneista. siinä on tavallisen terveyden ja sairauksien hoidon lisäksi sosiaalista, kulttuurista ja kielellistä haastetta kerrakseen. Korostuu, että maasto ei ole sama kuin kartta välillä hyvin konkreettisella tasolla. Alan vähitellen lopetella uraani lehden päätoimittajana. On aika antaa tilaa RATKES 3 / 1998

4 uusille tekijöille ja tuoreille ideoille. Joskus olen mm. miettinyt Ratkeslehteen palstaa: kaameimmat mokani. Aloitan sen nyt itse. Ehkä siitä on lohtua jollekulle. Muistona kokeiluista, jolloin ratkaisukeskeisen urani alussa vielä kovasti halusin olla oikeaoppista ratkaisukeskeistä terapeuttia, kerron pienen sattumuksen erään asiakkaan, nuoren naisen kanssa. Asiakkaani oli käynyt monenlaisessa terapiassa ja ollut useita kertoja psykiatrisessa hoidossa masennuksen ja ahdistustilojen takia. Hän toi ensi tapaamiselle mukanaan kirjeen, jossa korosti sitä, kuinka kovasti hän toivoo löytävänsä ihmisen, joka todella kuuntelisi ja yrittäisi syvästi ymmärtää häntä. Hänen oli vaikea puhua näistä asioista, hän puhui kuiskaten. Ratkaisukeskeinen lähestymistapani sai hänet kuitenkin lämpenemään ja tapaamisemme sujui lopulta mielestäni valoisan keskustelun merkeissä hänen vahvuuksistaan ja onnistumisistaan ( kirjeessä esitetyt asiat ja tavoitteet taisin sivuuttaa) Jatkoimme vielä toisen kerran ja mielestäni kaikki oli kunnossa. Viikon kuluttua hän soitti ja hiljaa kertoi puhelimessa, että oli onneton, kun keskusteluistamme puuttui se syvällisyys, jota hän oli toivonut. Hän mietti, mitä hän nyt tekisi ja sovimme, että hän vielä soittaisi kertaalleen. Seuraavalla viikolla hän soittikin ja hämmästyksekseni nyt puhui hyvin varmalla ja voimakkaalla äänellä. Hän kertoi, että oli päättänyt kokeilla jotain muuta terapeuttia. Mutta jotain hän oli sentään saanut. Hän sanoi huomanneensa hämmästyksekseen, että oli ensimmäistä kertaa näin uskaltanut kritisoida terapeuttia. Tämä ilmeisesti oli hänelle melkoinen kokemus ja se tuntui muuttaneen hänen koko puhetyylinsä. Toivotaan, että se antoi hänelle jatkossa eväitä ajatella rohkeammin omasta vahvuudestaan! Hyvää syksyä kaikille Merja Iso-Aho RATKES 3/ 1998 HUOM! JOS HALUAT TIETOA RATKESISTA, TILATA LEHDEN YM. Paula Romula puh/fax: yleinen informaatio, tiedotus Kirsi-Marja Järvinen puh: , fax: jäsenrekisteri, jäseneksi liittymiset,osoitt.muutokset, jäs.maksut. RATKESIN postios. PL 56, HKI 4

5 RATKESIN ALUEELLINEN TOIMINTA Etsiessäsi kontakteja alueesi muihin ratkaisukeskeisiä työtapoja käyttäviin ihmisiin, ota yhteyttä ja tule tilaisuuksiin: PORIN - RAUMAN SEUTU yhteyshenkilö: Teija Saine puh (k): (t) tai OULUN ALUE lastenpsykiatri Hilkka Keistinen puh: ja rehtori Tarja Vitikka, Iin kansalaisopisto puh ! KOUVOLAN ALUE Eija Vanhala-Koivula puh: tai p: (Kuusankosken al.sair./keskus) KOTKA Kotkan perheneuvola, Irene Pirinen, Jaana Vaittinen tai Lotte Soini puh TURKU Turun nuorten turvatalon työntekijöiden kautta. Osoite on Kärsämäentie 48, Turku. Puh , fax Kari Tuominen osallistujien avustuksella johdattelee ensi syksystä alkaen ratkaisukeskeiseen itsensä kehittämisohjelmaan. Mikäli haluat olla prosessissa mukana, varaa seuraavat ajat kalenteristasi: 3.9., 24.9., ja Ota yhteyttä turvataloon, niin saat tietoa kokouspaikasta yms. JYVÄSKYLÄN-ÄÄNEKOSKEN SEUTU Erkki Tourunen, Härkäkorventie 184, Huutomäki p: HELSINGIN ALUE Helsingissä ota yhteyttä RATKESin hallituksen jäseniin.ks. Ratkesin kuulumisia -palstalta yhteystiedot. PORVOO Anita Björkestam puh TAMPEREEN ALUE Lasse Salmi puh tai Lisäksi sähköpostisoite: VANTAAN ALUE Vantaalla on aloittanut ratkaisukeskeinen ryhmä, yhteyshenkilö Merja Taipale, Viertolan vastaanottokoti p: ETELÄ-POHJANMAAN ALUE Vapaamuotoinen alueryhmä perustettiin keväällä 98. "Siemenperunoina kahden ratkaisukeskeisen koulutuksen osanottajat. Mukaan haastetaan muitakin ratkes- ja nlp-henkisiä ihmisiä. Ensimmäisenä projektina on suunnitella noin vuoden aika jänteellä hyvää ja halpaa koulutusta. Jäsenillat käynnistynevät syksyllä. Kuten jo tiedätkin, mikään ei ole mahdotonta, joten soittele toivomuksiasi ja ajatuksiasi yhdyshenkilöille: Tommi Hautaniemi puh: fax: Esa Nordling puh: RATKES 3 / 1998

6 RATKES 3/

7 Peter Lang II - arvostavan kielen käytöstä lupaavien todellisuuksien luomisessa Tapio Malinen FK, koulupsykologi Et voi koskaan ennustaa tulevaisuutta menneisyyden kautta, sillä menneisyys muuttuu koko ajan. - Mihail Bahtin Tavanomainen käsitteellinen systeemimme, kieli, jonka varassa ajattelemme ja toimimme on perinpohjin metaforinen. Jopa se miten luomme sosiaalisen ja yksilöllisen todellisuutemme perustuu metaforalle. Olla systeeminen tarkoittaa että hyväksyy kaiken,uhmaa kaikkea, ei hyväksy mitään. Elämä on kuin karnevaali tai kuin parodia. - Peter Lang Tapasin Peter Langin ensimmäistä kertaa toissa kesänä. Päätimme Lauri Heikkilän kanssa, että jompi kumpi tekee hänestä artikkelin Ratkes-lehteen. Teimme kumpikin. Tämä kertoo jotain Peterin lumovoimasta. Niin kuin kertoo allaoleva juttukin. Harry Korman oli viime kesänä Turussa Nordic Symposiumissa. Selkeänä, imponoivana ja pinnallisen syvänä. Muu artikkelissa esiintyvä postmodernistinen joukkue on koottu ääneen kirjallisuudesta. Keskustelun ohjaajalle kävi niin kuin parhaimmillaan voi käydä terapeutille: hän oli samanaikaisesti tarinan kirjoittaja ja sen tuote. Hän kuoli ja syntyi uudestaan. Tämä artikkeli on karnevaali: siinä näyttäytyvät ja kuuluvat päähenkilö Peter Langin lisäksi monien muiden ihmisten äänet ja ajatukset ikään kuin vapaana dialogisena leikkinä tai tanssina. Tässä leikissä tosiasioita ei pidetä minään annettuna olevina, vaan ne luodaan niissä suhteissa ja sillä vuorovaikutuksella, minkä esitetyt ajatukset saavat keskenään kielen karnevaalihumussa. Näiden ajatusten mielekkyys syntyy siitä, miten ne kuvataan. Ja niin kuin karnevaalissakin ihminen ei leiki vain ilmaistaakseen itseään, vaan myös leikki puhuu siihen osallistuvien ihmisten kautta. TIEDON KÄYTÄNNÖSTÄ, KÄYTÄNNÖN TIEDOSTA Lang: En ole kiinnostunut totuudesta sinänsä, vaan sen käyttökelpoisuudesta. Rosen: Totta! Terapiassa luoduista tarinoista mitkään eivät ole toistaan totuudellisempia. Kyse on siitä, että jotkut luovat paremmin myönteistä lopputulosta kuin toiset. Emme korosta RATKES 3 /

8 RATKES 3/ 1998 tietoa sen validisuuden vuoksi, vaan elinkykyisyyden ja käytännön soveltuvuuden mukaan. Riikonen & Smith: Asian voisi sanoa lyhyestikin: kertomus, joka tuottaa toivotun tuloksen on paras. Tärkeintä ei ole se, mitä me tiedämme, vaan miten me tiedämme. Korman: Maailman ja ilmiöiden mielekkyys syntyy siitä, miten me kuvaamme ne. Ja usein näemme vain sen minkä voimme kuvata ja kuvaamme vain sen minkä näemme. Lang: Wittgensteinin mukaan ei ole mitään sellaista kuin teoria. Häntä on hyvin vaikea lukea, koska hän kirjoitti lauseita ja leikkasi niitä sitten paperista irti. Sen jälkeen hän otti ne ja heitti laatikkoon, missä oli jo liuta vanhoja lausepalasia. Lähtiessään luennolle hän kahmaisi niitä nipun mukaansa ja pani ne sattumanvaraiseen järjestykseen Hänen mielestään shakin teoriasta kirjoitettu kirja kertoo vain paperilla, miten shakkia pelataan. Se on shakkia sanoilla, ilman lautaa. Teoria on elettyä käytäntöä. Ja käytäntö elettyä teoriaa. Kvale: Minäkin olen sitä mieltä että psykologisen tiedon validiteetti riippuu aina tiedon eettisestä arvosta. Korman: Käytännön työssä tuo tarkoittaa kai sitä että tietyn teorian mukaan tehty diagnoosi johtaa tuon saman teorian mukaiseen hoitoon ja että terapeutti on näin osa sitä systeemiä, joka luo sen, mitä etsitään. 8 Lang: Minulla on tapana aloittaa koulutukset panemalla ihmiset keskustelemaan niistä unelmista, joita heillä on omasta työstään. On aina moraalinen kysymys kun valitsemme sen mistä puhumme ja miten puhumme. Kerran Ruotsissa toteutimme erään kouluprojektin panemalla oppilaat pareittain vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Milloin ihmiset sanovat meidän luokastamme jotain hyvää? Milloin olit viimeksi tyytyväinen luokkaasi? Milloin viimeksi tunsit, että olit ylpeä kuuluessasi tähän luokkaan? Oppilaat haastattelivat myös opettajia kysymällä: Milloin viimeksi tunsit ylpeyttä/toivoa luokastasi? Koko luokalta kysyttiin: Jos näitä asioita tapahtuisi enemmän, millainen unelma teillä on luokastanne tulevaisuudessa? Maanantait aloitettiin päivänavauksella: Mitä kivaa tapahtui luokassamme viime viikon aikana? Luokka sai myös pohtia kysymystä: Millainen on tuleva viikko kun näitä asioita tapahtuu lisää? Puhuttaessa tällä tapaan unelmista tulevaisuus alkaa usein luoda nykyisyyttä. Eräs moraalinen valinta onkin tutkia elämän ihmettä ja unohtaa kaikki muu. Tärkeitä tutkimuskohteita olisi esim. selvittää miten ihmiset saivat aikaan sen globaalisen yhteistyön, jolla isorokko aikoinaan voitettiin. Olisi myös arvokasta ja oikein tutkia sitä miten aparthaid saatiin loppumaan Etelä-Afrikasta. Peter on syntynyt Zambiassa ja työskennellyt pappina ennen terapeutiksi ryhtymistään. Omien sanojensa mukaan hän luopui entisestä ammatistaan, koska ei hyväksynyt uskonnon nimissä tapahtuvaa epäoikeudenmukaisuutta. Nykyisin hänellä on monta

9 rautaa tulessa. Paitsi että hän on KCC:n (Kensington Concultation Centre) varajohtaja Lontoossa hän tekee töitä Kolumbiassa katulasten auttamiseksi. Hän on myös ollut mukana kehittämässä tukityötä Bosnian sodassa traumatisoituneiden naisten parissa. Tämän lisäksi hän on luonnollisesti työskennellyt Afrikassa lasten, kidutettujen ja erilaisten yhteisöjen kanssa. MUUTOKSEN MERKITYKSESTÄ JA MERKITYKSEN MUUTOKSESTA Lang: Merkitys ei löydy sanakirjasta! Sanojen merkitys on siinä, mitä ihmiset tekevät kun he käyttävät kieltä ja muutoksia synnytetään luomalla puhumisen kuviot muutosta edistäviksi. Elämä koetaan arvokkaana, kun siinä on merkitystä ja mieltä ja ihmisten välinen dialogi luo siihen merkitystä. Wittgensteinille ymmärtäminen oli sama asia kuin tieto siitä miten ongelmallisessa tilanteessa edetään. Rosen: Ihmiset ovat merkityksiä luovia olioita. Merkitykset syntyvät ihmissuhteisiin liittyvän vuorovaikutuksen tuloksena. Voisi sanoa että dialogiset (konstruktivistiset) terapeutit luovat asiakkaittensa kanssa uustarinoita korostaen ihmisen parhaita puolia ja rakentaen myönteistä tulevaisuutta. Ajan myötä asiakkaan tarina voi muuttua kun hän kehittää oivallusta itsestään ja tulkitsee elämäntarinaansa uudella tavalla. Tällä tavoin yksilöllinen historia konstruoidaan uudelleen pikemminkin kuin muistetaan. 9 Carlsen: Kuulostaa tutulta! Dialoginen kuuntelu on parhaimmillaan keskinäisten merkitysten muovailua ja suurin osa itsetuntemusprosessiamme onkin sopivien - so. sellaisten jotka luovat elämäämme mielekkyyttä - henkilökohtaisten metaforien etsimistä yhdessä toisten ihmisten kanssa. Riikonen & Smith: Ajatuksenne ovat inspiroivia. Mekin olemme miettineet näitä samoja juttuja kahvilakeskusteluissamme. Mielestämme tutkimuksen pääasiallinen tehtävä on löytää mielikuvia ja metaforia, jotka paljastavat uusia yhteyksiä ja mahdollisuuksia. Auttamistyössä luodaan lupaavia mahdollisuuksia...dialogisia ilmiöitä, joita osallistujat tuottavat. Kommunikaatio ei tällöin ole vain informaation siirtoa, vaan yhteisten tapahtumien ja väliaikaisten maailmojen rakentamista. Ja hyvä kommunikaatio tulisi määritellä moraalisin kriteerein. Hyvä kommunikaatio on sitä, mikä tekee ihmiselle hyvää: se laajentaa hänen mahdollisuuksiaan ja lisää omanarvontuntoa. Terapiassa on kyse ennenkaikkea hyödyllisistä ja innostavista suhtautumis- ja puhetavoista. Lang: Noin kun ajattelee niin merkitys ei ole mitään kiinteää, vaan se kehkeytyy dialogissa. Sanojen merkitykset ovat perhosen toukkia, joita aurinko lämmittää ja jotka muuttuvat perhosiksi, joilla puolestaan on uusi merkitys. Terapeutin tavoite on napata kiinni näistä uusista merkityksistä. Kysyimme esim. äidiltä, joka oli yrittänyt itsemurhaa niin että lapset löytäisivät hänet varmasti Miksi teit sen juuri siellä? Halusin kuolla ja ra- RATKES 3 / 1998

10 RATKAISUKESKEINEN NLP-MASTERPRACTITIONER KOULUTUS KEVÄÄLLÄ 1999 Koulutuksen järjestää SPR NUORTEN TURVATALO TAMPERE Koulutus on Suomen NLP-yhdistyksen suositusten mukainen ja se on erityisesti räätälöity ihmissuhde- ja terapiatyötä tekeville. Koulutuspaikka Tampereen keskustassa ja koulutuksen hinta on 6500mk. SISÄLTÖ: I. JAKSO Arvot, arvohierarkiat ja ydinarvot / Mielen, organisaatioiden ja kulttuurien perusmetaforat / Luovuuden rakenteet / Tutkijan asenne ja mallittamisen perusteet II JAKSO Deduktiivinen päättely / Mallittamisen ulottuvuudet / T.O.T.E / Transsin mallittaminen III JAKSO Kielimallit / Eettinen ja arvostava kommunikaatio / Rentoutuksen rakenteet / Rentoutuksen kirjoittaminen / Monitasoiset tarinat / Esiintymisen elementit IV. JAKSO Neuvottelu- ja myyntitaidot / Esiintymistaidot* / Kehittynyt mallitusstrategia/ Erottelutyylien soveltaminen / Ratkaisukeskeinen lähestymistapa suunnittelussa ja organisaatioissa V. JAKSO Ajan ulottuvuudet / Monitasoinen kommunikaatio / Loogiset tasot ja mallittaminen / NLP:n soveltaminen ryhmiin VI. JAKSO Mallin kirjoittaminen / Narratiivinen lähestymistapa / Kurssin integrointi RATKES 3/ 1998 Pääkouluttajana toimii NLP-trainer Lauri Heikkilä ja muina kouluttajina toimivat master practitioner Anneli Litovaara ja NLP-trainer Risto Pietiläinen. Esiintymistaitoja kouluttaa masterpractitioner Ava Numminen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: SPR Nuorten Turvatalo puh/fax

11 kastan lapsiani ja halusin heidän löytävän minut. Teit siis tuossa tilanteessa vastuullisen valinnan äitinä. Tai kysyimme isältä, joka oli pahoinpidellyt poikaansa: Miksi mursit vain poikasi toisen käden? Siksi että rakastan lastani. Miten onnistuit kontrolloimaan itseäsi ja mistä sait voimia viedä poikasi sairaalaan?...jne. Riikonen & Smith: Lupaavat asiat ovat kipinöitä tai perhosia, joiden pyydystäminen vaatii suurta valppautta ja yhteistä tarkkaavuutta. Mahdollistava vuorovaikutus kannustaa ja kutsuu - itse asiassa velvoittaa - jokaista osallistujaa yhdessä luomaan ja havaitsemaan lupaavuutta. Lang: Minun mielestäni terapeutin on mentävä asiakkaan kanssa kielikouluun. Wittgenstein on sanonut kiehtovasti, että jokaiseen kieliopin pisaraan liittyy merkitysten meri. Terapian tavoite on meren tutkiminen, ei pisaraan tuijottaminen. Työntekijän on oltava koko ajan kiinnostunut asiakkaansa kieliopista ja kulttuurista. Luomme koko ajan yhdessä asiakkaan kanssa merkitystä siihen mitä tapahtuu, sillä minä olen olemassa sinun sanoissasi ja sinä minun. Kun terapeutti liittyy asiakkaan verbaaliseen ja emotionaaliseen kieleen, he voivat yhdessä synnyttää asiakkaan maailmasta uusia, tulevaisuuteen suuntautuvia kysymyksiä. Eräässä pariharjoituksessa, jota mielelläni käytän seminaareissani ja jossa ilmenee hyvin arvostavan kielen käyttö lupaavien todellisuuksien luomisessa, ihmiset kysyvät toisiltaan 1) Milloin olet ollut ylpeä itsestäsi? Mikä on ollut tähtihetki elämässäsi/ 11 työssäsi/parisuhteessasi viime aikoina? 2) Mikä nimenomaisesti teki siitä tähtihetken? 3) Miten täsmällisesti ottaen teit sen? 4) Mitä tämä kertoo sinusta ihmisenä? Ja koska sankaritarinoilla on aina fyysinen vasteensa ihmisen immunologisessa systeemissä, lopuksi on vielä hyvä kysyä: Miltä haastattelu tuntui kehossasi? Muodikas postmodernistinen ajatus näyttää olevan se että emme näe maailmaa sellaisenaan, suoraan, vaan aina pelkästään käsitteittemme kautta. Maailmaa ei siis havaita, se tulkitaan. Mitkään tulkinnat eivät ole toistaan totuudellisempia. Tästä seuraa se että tieteen ja runouden, logiikan ja kirjallisuuden, historian ja mytologian, tosiasioiden ja fiktion välillä ei epistemologisesti ole suurtakaan eroa. Se mitä havaitsemme on aina välitettyä todellisuutta, käsitteellistä karttaa, ei maastoa. Näin ollen tiedettäkin ohjaavat ihmismaailman valta ja ideologiat: sekin voi olla rasistista, seksististä, imperialistista tai vapauttavaa, voimittavaa, uusia mahdollisuuksia luovaa. Tutkijan asenteella, kysymysten moraalisella ja eettisellä valinnalla on siis ratkaiseva merkitys. I-DENTITEETISTÄ JA ME-DINTITEETISTÄ Lang: Identiteetti syntyy niistä tarinoista, joita muut meistä kertovat. Se ei ole mikään ihomme alla oleva muuttumaton olio, vaan se on niissä elämänkertomustemme kudelmissa, joista osa on myös itsemme tekemiä. Lyhin tie itsetuntemukseen kulkee RATKES 3 / 1998

12 RATKES 3/ 1998 toisten ihmisten kautta! Riikonen & Smith: Mielenkiintoisesti sanottu. Me sanoisimme tuon saman niin että terapia on yhdessäluotujen todellisuuksien jatkuvaa kehitystä ja uudelleenmuotoilua. Ja nämä todellisuudet eivät tosiaankaan ole ihmisten ominaisuuksia. Rosen: Olen kuitenkin havainnut että vaikka ihmisten ongelmalliset elämäntarinat eivät ole universaaleja totuuksia, niin usein me ihmiset samaistumme ja takerrumme niihin. Tällöin niistä tulee ikään kuin kiinteitä kuvia minästämme. Muuttumaton minä on kuitenkin vain illuusio, tarina, joka kehittyy suhteistamme ulkomaailmaan. Se on oleellisesti käsitteellinen luonteeltaan. Koska kaikki muuttuu koko ajan synnytämme väistämättä jatkuvaa kärsimystä samaistumalla pysyvään ja kiinteään minäkuvaamme. On mielenkiintoista havaita, miten buddhalaisessa ajattelussa esiintyy samankaltainen ajatus minästä. Erityisesti theravada-buddhalaisuuden mukaan kaikki asiat ovat erillisestä olemuksesta tyhjiä, koska ne ovat pysymättömiä ja ovat vain suhteessa toinen toisiinsa. Meidän käyttämäämme persoonallisuuden käsitettä vastaa käsite atta l. minä. Ei ole olemassa kuitenkaan mitään pysyvää ja muuttumatonta minää, vaan ihmisen minä on anatta, vailla pysyvää itseyttä. Psykofyysinen olento, jota nimitetään ihmiseksi koostuu viidestä ilmiöryhmästä: aineellisesta muodosta, tuntemuksista, mielteistä, tahtomuksista ja tajunnasta. 12 Lang: Tästä pääsemmekin siihen vanhaan toteamukseen ettemme voi työntekijöinä muuttaa asiakkaitamme, voimme vain luoda heidän kanssaan uuskertomuksia niistä tarinoista, joita toiset ovat heistä tehneet. Silloin voi tietysti myös paljastua että I-dentity = we-dentity tai I-deas = we-deas tai I- diots = we- diots. Koska identiteetti on samaistumisprosessin tulosta voimme käytännön työssä soveltaa ajatusta esim. haastattelemalla hyväksikäyttäjäisää tyttären roolista käsin: Onko sinulla koskaan ollut sellaisia hetkiä, jolloin on tapahtunut sellaista, mitä et halunnut? Mitä halusit kertoa isälle kun huusit? Näin isä alkaa rakentaa uutta identiteettiä lapsensa silmin ja korvin. Hänet voidaan myös panna kulttuurimmme mukaiseen Hyvän Isän rooliin kysymällä: Mitä Hyvänä Isänä sanoisit tässä tilanteessa? Miten tulet tekemään nämä Hyvän Isän teot? Tässä kohtaa Peterin ajatukset sivuavat psykodraaman luojan Jacob Morenon käsityksiä roolinvaihdon merkityksestä, jolloin minä katselen sinun silmilläsi ja sinä katselet minun silmilläni. Lang: Kun joku asia loppuu, joku uusi asia alkaa. Lopuksi vielä harjoitus, jonka jokainen tätä artikkelia lukeva voi tehdä itselleen vaikkapa nyt. 1) Kuvittele että olet tulevaisuudessa, missä elämäsi on onnellista ja toimivaa. 2) Miten pääsit tänne? 3) Mitä näet täältä kun katsot ny-

13 kyhetkeen? Mitä siinä nyt arvostat? KARNEVAALIHUMUN JÄLKEEN Vanhan Zen-sanonnan mukaan sormi, joka osoittaa kuuta, ei ole kuu. Sanat ja ajatukset eivät kykene edustamaan elämäkarnevaalin kokonaisuutta. Ne saattavat olla yrityksemme sopeutua mystiseen nykyhetkeen tai todellisuuteen vertaamalla sitä menneeseen, nimeämällä ja luokittelemalla sitä. Elävä, juokseva ihminen on eri asia kuin ihminen, joka juoksee filmissä. Filmi näyttää prosessin sijaan pelkästään sarjan still-kuvia. Havaitsemistapamme vuoksi emme kuitenkaan näe että kyseessä on illuusio. Eräs kriitikko kysyi kerran Isadora Duncanilta, mitä hänen loistelias tanssinsa merkitsee, mikä sen syvin tarkoitus on. Tanssijatar vastasi: Jos tietäisin sen, en tanssisi. Lähteet: 1. Abrahamsson, E. & Berglund, G.: Peter Lang & Elspeth McAdams. Kirjassa Skapande konversationer. Möten med familjeterapeuter och deras idéer. Mareld, Stockholm, Carlsen, M.B.: Metaphor, Meaning-Making and Metamorphosis. Kirjassa Rosen, H. & Kuehlwein, K. (toim.) Constructing Realities. Jossey-Bass, Gothoni, R. & Niinimäki, M.: Buddhalainen sanasto ja symboliikka. Gaudeamus, Helsinki, Korman, H.: On the ethics of constructing realities. sikt/on_eth.html 5. Kvale, S.: Postmodern Psychology: A Contradiction in Terms? Kirjassa Kvale, S. (toim.) Psychology and Postmodernism. Sage, Lang, P.: Moraalisen, eettisen ja arvostavan kielen käytöstä hoitotyössä. Workshop, Kymin A-klinikka, Riikonen, E. & Smith, G.M.: Inspiraatio ja asiakastyö. Vastapaino, Rosen, H.: Meaning-Making Narratives - Foundations for Constructivist and Social Constructionist Psychotherapies. Kirjassa Rosen, H. & Kuehlwein, K. (toim.) Constructing Realities. Jossey-Bass, RATKES 3 / 1998

14 jazz Jazz RATKES 3/

15 LYHYTTERAPIAN HYVIN LYHYT JAZZOLOGIA Vesa Heiskanen - kirjoittaja ei ole lainkaan jazzin asiantuntija, vaan ajoittain intohimoinen kuuntelija Mikä on maailman parasta musiikkia ja mikä huonointa? Kaikkihan me sen tiedämme: Juice on parasta ja jazz huonointa. Jazz on huonointa siksi, että se riipii korvia. Näin on. Vai onko? Vai olisiko meidän kuitenkin aika pysähtyä ja keskittyä kuullaksemme jotain? Onko kuuntelemisen taitomme hukassa? Se erityinen taito, joka kykenee kuulemaan joskus myös jotain erilaista. Ja vielä pitämään siitä! Vai onko jazz sittenkin maailman huonointa musiikkia? Eräässä kapakkakeskustelussa ystäväni rinnasti hyvän jazzmusiikin toimivaan dialogiin. Myöhemmin muistui mieleen Steve de Shaserin maininta kirjassa ratkaisevat erot Charlie Parkerin soolojen maalailevasta narratiivisuudesta. Jostain löytyi myös Jari Vuoren hieno artikkeli Jazzin dialogista oppimisessa ja opettajan työssä. Näin perheterapeuttisessa mielessä ajatus alkoi kiehtoa, sillä onnistuneessa jazzkappaleessa lähdetään todellakin pitkälti samoista elementeistä kuin onnistuneessa terapiatilanteessa. Kumpikin pitää sisällään tietyn määrän kurinalaisuutta ja oppikuntaisuutta sekä tietyn määrän improvisaatiota, joka on sidottu yhteistyöhön, fiilikseen sekä kulloiseenkin ainutlaatuiseen hetkeen. 15 Miksi en siis voisi tehdä työtäni esikuvanani John Coltrane. Halusihan Jack Kerouackin kirjoittaa, kuten Charlie Parker soittaa; muotovapaasti improvisoiden, formaalisia muotoja välttäen, mutta kuitenkin tiukasti teemoissa ja fiiliksessä pitäytyen. Molemmista löytyykin se tunnistettava, ainutlaatuinen (ja aikaansa sidottu) klangi, jota ei nuoteista lukien soiteta tai matkimalla niin vain tarinoida. Ne eletään lävitse. Muutoin niistä molemmista uupuu toden maku, se erottuvin elementti. Steve de Shaser kertookin Charlie Parkerilla olleen tietyissä nuottiketjuissa kuultavissa nuotteja, joita ei soiteta. Jopa hänen soittoaan nuotintavat ihmiset kirjoittivat ylös nuotteja, joita ei soitettu tai joita ei edes voinut soittaa alttosaksofonilla (jota Parker käytti). Ja silti ne kuuluivat. Toisin sanoen näyttää siltä, että soittoon sisällytetty piilevä viesti meni perille. Samaan ilmiöön myös moni onnistunut interventio perustuu. JAZZ JA TERAPIATYÖ Jazzkappaleessa lähdetään yleensä siitä, että kaikilla soittajilla on yhteinen sävellaji. Ilman sitä kokonaisuus on väistämättä kakofoninen eikä yleensä voi kuullostaa yhtenäiseltä ja hyvältä. Toinen merkittävä elementti on yhteinen rytmi, joka pitää kokonaisuuden kasassa ja luo osaltaan jo kappaleen RATKES 3 / 1998

16 RATKES 3/ 1998 tunnelmaa. Pääasia rytmissä on kuitenkin se, että se on aina yhteinen, vaikka kappaleen myötä se saattaisi muuttua moneenkin otteeseen. Jazzin perinteessä kappaleiden runkona toimii jokin teema, jonka tarkoituksena on toimia biisin luurankona ja jonka ympärille solismi (erilaiset soolot ja improvisaatiot) voi kasvaa. Ne ovat ikäänkuin uusia näkökulmia kehiteltävään aihioon. JA MISTÄ LÄHDETÄÄN...? Mistäkö terapiassa lähdetään? Aluksi asiakkaallla ja terapeutilla on oltava yhteinen näkemys siitä mitkä ovat terapian tavoitteet. Ilman tätä terapeutti saattaa painottaa aivan eri (ja mahdollisesti myös aivan epäolennaisia) asioita kuin niitä, joiden vuoksi asiakas on hakeutunut terapiaan. Näin ollen ei voida myöskään saavuttaa kovin positiivista ja rakentavaa lopputulosta. Toinen merkittävä elementti on hyvä ja positiivinen kontakti, joka mahdollistaa myös vaikeiden asioiden esilletuonnin helppojen ohella ja jonka avulla yhteisesti ja määrätietoisesti edetään tavoitteen suuntaan. Ongelmaa työstettäessä sitä lähestytään yleensä erilaisten teemojen kautta, rakennetaan kokonaisuutta erilaisista yksityiskohdista niin, että esille piirtyvä kokonaisuus ei olisi kaoottinen ja mahdollisesti hallitsematon kokonaisuus. Tarkoituksena on siis varioida teemaa ja pyrkiä löytämään uusia näkökulmia kehiteltävään aihioon. JAZZ JA TERAPEUTTI Entäs soittajat? Jazzissa kokonaisuus kulminoituu usein yhtyeen solistin 16 karismaan (solismiin). Karismaattinenkaan solisti ei tosin pääse loistamaan ilman sitä vankkaa perustaa, jonka bändi luo. Sävellajin ja rytmin lisäksi tarvitaan ennenkaikkea soittajien kyky kuunnella ja kuulla toisia ja kehittää heidän soittamaansa teemaa eteenpäin. Tai fraseologiaa hyväksikäyttäen, löytää yhteinen aaltopituus. Muutoin taitavienkin muusikoiden sointi voi kuullostaa rikkunaiselta ja epäkypsältä. Jazzissa tekninen osaaminen on varsin olennainen osa musiikkia. Vaikeus voidaan asiaan vihkiytyneiden kesken nähdä jopa hyveenä. Vaikka jazzissa elää monia erilaisia koulukuntia, on hyvä hallita laajalti perinteen muokkaamat perusteet. Niiksi voidaan luokitella vaikkapa eri jazzlegendojen (esim. John Coltrane, Miles Davis) sormitukset ja rytmiikka, korostukset ja väliintulot. Jos ne hallitsee, on helpompi saavuttaa improvisaatioissa tietty tonaaliteetti ja yhteiset säännöt muiden soittajien kanssa. Terapeutti on monasti istuntojen keskeinen hahmo (etenkin jos työskennellään kokonaisen perheen kanssa perheen ollessa eripurainen). Hänen uskottavuutensa ja luotettavuutensa on usein kiinni hänen henkilökohtaisesta karismastaan. Kuitenkaan pelkällä karismalla ei terapeutti pääse pitkälle. Tuloksekkaan terapian tunnusmerkkejä ovat, joitakin mainitakseni, hyvä kontaktin luomisen taito, terapeutin kunnioitus asiakastaan kohtaan ja usko hänen kykyynsä selvitä kyseisestä tilanteesta, terapeutin taito kuulla asiakastaan (astua hänen kartalleen), luoda uusia näkökulmia tämänhetkiseen tilantee-

17 seen ja kehittää luovia ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä asiakkaan kanssa. Ilman näitä elementtejä saattaa muutoin taitavankin terapeutin työskentely olla tuloksetonta ja pahimmillaan jopa rikkonaista. Terapiassa eri tekniikoilla on yhä vakaampi asemansa. Tämä tuo mukanaan myös koulukuntaisuusajattelun. Eduksi terapeutille olisi kuitenkin tuntea laajalti terapiakentän moninaisuus ja kunkin suuntauksen edut. Kun gurujen (esim. Milton Erikson, Virginia Satir) luomat tekniikat ja metodit ovat perusteiltaan hallittavissa, niistä voidaan improvisoida juuri itselle ja omaan suuhun ja työskentelyyn sopivia versioita. SUHTEET YMPÄRÖIVÄÄN TODELLISUUTEEN Jazzin peruspoljentoon ei välttämättä tukeuduta puritaanisimmassakaan jazzin koulukunnassa. Rytmiikkaa voidaan etsiä laajan jazzrytmiikan variaatioiden lisäksi vaikkapa kansanmusiikista, rockista tai klassisesta. Siksi jazzinkin raja-aidat ovat tietyiltä osin kaatumassa. Tiukat määrittelyt väistyvät ja puhutaankin mieluummin ajan myötä muokkautuvista genreistä. Pori-jazzissa käy rockin legendoja ja ruis-rockissa tiukka jazzfunk-orkesteri, yleisön hurratessa. Pääasia kuitenkin siis lienee että musiikki toimii yleisölleen. Jazz elää ajassa ja ajan mukana. Lyhytterapioiden suuntaukset ovat lähentyneet toisiaan. NLP omii vanhoja toimivia ideoita hieman niitä hioen ja nimeten niitä uudestaan (vrt. ehdollistuminen / ankkurointi). Ratkaisukeskeisyyden perusperiaatteet ovat NLP:n kanssa suurelta osin samoja. Systeemisestä lähestymistavasta blokataan toimivia selitysmalleja mihin tahansa supportiiviseen terapiaan. Tiukat määrittelyt väistyvät. Voidaankin puhua vaikkapa ratkaisukeskeisyydestä silloin, kun jokin tekniikka vain näyttää toimivan. Lyhytterapia elää siis ajassa ja ajan mukana. Lähteet: Coltrane, John: Soultrane. Impulse records Pine, Courtney: Journey to the urge within. Island records de Shaser, Steve: Ratkaisevat erot. Vastapaino 1995 Vuori, Jari: Jazzin dialogi oppimisessa. Aima 1/ RATKES 3 / 1998

18 RATKES 3/

19 DRAAMA ON ENEMMÄN Jaakko Helander opettaja, kouluttaja ja tutkija ( Kirjoittaja on helsinkiläinen opettaja, kouluttaja ja tutkija, joka toimii lehtorina Vantaan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Hän valmistelee väitöskirjaa Terapiasta ohjaukseen, ratkaisusuuntautuneen työotteen tarkastelua kokemusoppimisena, Helsingin yliopistossa. Hän kouluttaa ja antaa työnohjausta mm. opinto-ohjauksen, erityiskasvatuksen, oppilashuoltotyön, etsivän - työn ja kriisipsykologian alueilla. Kotisivu:http://www.helsinki.fi/people/ jaakko.helander. ) Keskustelu on yksi tapa jäsentää todellisuutta sellaisena kuin itse kukin sen kokee. Ratkaisusuuntautunut työtapa ei sulje pois toiminnallisempiakaan käytäntöjä. Luotaan tässä artikkelissa kokemuksiani voimavara- ja ratkaisusuuntautuneen työtavan käytöstä draamatyöskentelyssä. Käsitteenä draamapedagogiikka kattaa monen entuudestaan tunteman ilmaisutaidon,mutta myös prosessidraaman ja teatterityön. Keskityn seuraavassa lähinnä viimeksi mainittuihin. 19 PALUU JUURILLE Valotan aluksi hiukan omaa henkilöhistoriaani. Se saattaa auttaa paikantamaan sen, kuinka löysin ratkaisusuuntautuneen ajattelun. Jätin lukio-opinnot kesken ja liityin tuolloin, vuosikymmenen taitteessa, tietotekniikan teinikonsulttien joukkoon. Ajatus ihmistyöstä oli vieras. Erään laajan hankkeen yhteydessä olin sitten kouluttamassa opettajia tietotekniikan opetuskäytössä. Lipsahdus vei minut koulumaailmaan kahdeksan vuoden ajaksi. Samalla opiskelin ensin opettajaksi, sitten erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi ja tein myös näitä töitä. Kiinnostus vuorovaikutusilmiöitä kohtaan johti sosiaalipsykologian opintoihin. Nykyiseen työhöni tulevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kouluttamaan siirryin kaksi vuotta sitten. Ratkaisusuuntautuneeseen työtapaan tutustuin ensimmäisen kerran lyhytkurssilla Siitä alkoi oppimisen ja kokeilujen polku, joka on johdattanut 2 niin terapian 1 kuin erityiskasvatuksen 3 ja oppilashuoltotyön kuvioihin. Asiakastyön tilanteissa nuorten ja perheiden kanssa työskennellessä olen pysähtynyt aina välillä kysymään, mitä muita mahdollisia muotoja kuin järjestetty keskustelu, olisi käytettävissä. Draamaopettajaopintoni alkoivat pari RATKES 3 / 1998

20 RATKES 3/ 1998 vuotta sitten. Minusta draama koko kirjossaan johdattaa mielen, kaikkien ilmaisukanavien, onnistumisten ja tulevaisuuden äärelle. KANAVAT AUKI Ilmaisutaito tunnetaan hyvin koulujen oppiaineena, vaikka se ei ole saavuttanutkaan samaa asemaa kuin monien hyvässä tai pahassa muistama musiikki ja kuvallinen ilmaisu. Ilmaisutaito on oppiaine, jonka on katsottu edistävän itsetuntoa, ilmaisukykyä ja vuorovaikutustaitoja. Ilmaisutaitotyöskentely on harjoitus- ja kokemuspohjaista. Ilmaisutaito kattaa ilmaisun alueista, itse puhun kanavista, mm. aistit, liikkeen, kontaktit, äänen ja puheen. Oleellista on mielestäni se, mitä Ava Numminen (Ratkes 2/98) mainiosti hahmotteli äänenkäytön ja laulamisen osalta: jokainen voi kehittyä, ns. toivottomia tapauksia ei olekaan. Hienoimpia kokemuksiani on, kun eräs (kliinikkojen epävakaaksi persoonallisuudeksi diagnosoima) ohjaamalleni kesäkurssille osallistunut, monia vaikeuksia elämässään kohdannut nuori kurssimme päätteeksi uskalsi irrottautua arjen rooleista ja elää roolihenkilönsä elämää. Hän oli itse viime kädessä muovannut rooliaan toivomaansa suuntaan. 20 Kyynisimmät kollegat palauttivat minut maan pinnalle epäilemällä pysyvämmän muutoksen mahdollisuutta. Olen kuitenkin varma, että juuri tällaiset yksittäiset edistysaskeleet voivat olla merkki paremmasta tulevaisuudesta. 4 Teatteriteoreetikko Cohenia lainatakseni Tulevaisuus vetää puoleensa, ei menneisyys työnnä. IMPROVISAATIOSTA Ehkä eniten kaikista yksittäisistä työtavoista draamassa minua viehättää improvisaatio. Se on jotain aitoa, kiertelemätöntä, ennakoimatonta ja juuri tässä hetkessä olevaa. Improvisointi ei ole näyttämötaiteilijan yksinoikeus, vaan sitä voi soveltaa kaikilla elämänalueilla esimerkiksi terapiatyössä (jossa sitä voisi nimittää terapeuttiseksi mielikuvitukseksi). Omat kokemukseni ovat sekä keskustelullisista että draamatilanteista. Improvisointi on aika lähellä Tommin ajatuksia refleksiivisyydestä ja refleksiivisistä kysymyksistä (Entäpä jos...) 5 Keith Johnstone, tunnustettu improvisaation mestari, lähtee olettamuksesta, että ns. tervejärkisyys on teeskentelyä ja spontaanisuuden tukahduttaminen on opittua. Sovellan työssäni yhtenä johtoajatuksena sitä, että työskentely tapahtuu tilassa jossa kaikki on mahdollista. Osallistujat, jotka ovat oppineet olemaan esimerkiksi pidättäytyviä, saavat luvan tehdä ja toimia, johnstonelaisittain ilmaisten, jopa säädyttömästi ja psykoottisesti. Menneisyyden kokemuksilla, joissa spontaanisuuden tukahduttaminen on opittu, ei ole merkitystä työskentelyn kannalta. Käytännössä on olemassa monia tekniikoita, joilla tällaiseen vapautumisen kokemukseen voidaan päästä. Itse suosin tarjousten hyväksymis, tarinankerronta- ja assosiaatiohar-

21 joituksia. 6 Ensin mainituissa pari- ja ryhmätilanteissa harjaannutaan lukemaan vinkkejä toisen tekemisistä ja aikomuksista, tarjouksista, ja otetaan ne vastaan sellaisenaan. Yleensähän esimerkiksi arkipäivässä torjumme tai mitätöimme toistemme tarjouksia niin verbaalisesti kuin kehollamme (joka lienee tuttua NLP:tä käyttäville). Tarinankerronta- ja assosiaatioharjoitukset voivat lähteä esimerkiksi kuvitteellisesta (miimisestä) laatikosta, josta nousee sitä, mitä osallistujat haluavat. Aluksi yleensä suodatetaan vahvasti ensin mieleen tulevia ajatuksia, mutta edetessään päästään aitojen assosiaatioiden jäljille. Oleellista on se, että ideat hyväksytään sellaisinaan, niitä ei arvoteta eikä tulkita (vrt. Milton Ericksonin ajatteluun). Kerran sisustimme miimisesti tyhjän huoneen ja teimme siellä parityönä improvisaatioita. Niiden pohjaksi osallistujat olivat keränneet alkuideoita kirjoittamalla erilaisia tilanteita lapuille. Katselimme improvisaatioita non-stop-esityksinä. Myöhemmin keskustelimme kokemuksista. Eräs osallistujista kertoi, että näkemistään tilanteista erityisesti yksi miellytti häntä erityisen paljon. Hän halusi nähdä sen uudelleen, koska se muistutti hänen mielestään juuri parasta tilannetta puolison kanssa vietetystä ajasta. Katsoimme tilanteen uudelleen ja kysyin, halusiko hän muuttaa jotain. Työstimme tilannetta, myös paradoksien kautta, eteenpäin. 21 Jälkeenpäin ajatellen koettu muistuttaa tarina- eli playback-teatterille ominaista työtapaa. Nyt se syntyi spontaanisti. Yllätyksellisyys on improvisaation yksi vahva elementti. Ohjaajalta se vaatii herkkyyttä ja kykyä nähdä myös pinnan alle. PROSESSIDRAAMA NÄYTTÄÄ MAHDOLLISIA TODELLISUUKSIA Pedagoginen, prosessuaalinen draamatyöskentely 7 eroaa terapeuttisista psyko- ja sosiodraamamenetelmistä siten, että tekemisen perimmäinen tarkoitus kasvatuksellinen ja oppimiseen tähtäävä: lisätä osallistujien kaikinpuolista kykyisyyttä (kompetenssia) ymmärtää, nähdä uudella tavalla ja myös käyttäytymisen tasolla toimia uudella tavalla totutuissa tilanteissa. Tietysti tällainen jako on jossain määrin keinotekoinen ja sopimuskysymys. Pedagoginen draama voi olla terapeuttista, vaikka sen fokus olisikin kasvatuksellinen. Sama toimii tietysti myös toisinpäin ajateltaessa psyko- ja sosiodraaman antia kasvatuksessa ja koulutuksessa. Pedagogisessa prosessidraamassa osallistujat vuoroin eläytyvät roolihenkilöiden maailmaan, vuoroin ovat poissa roolista, kun kokemuksia työstetään kognitiivisemmalla tasolla. Erona psyko- ja sosiodraamoihin on myös etäännyttäminen. Draamaprosessin aihetta ei valita suoraan osallistujien kokemusmaailmasta, vaan uskotaan, että kauempaa näkee paremmin. Kun esimerkiksi halutaan tutkia sitä, millaista on ilmenevä mustasukkaisuus, voidaan draamaprosessin kehystarina löytää vaikka suomalaisista Nummisuutareista. Viime keväänä vierailin Tukholmassa kouluttamassa paikallisia nuoriso- ja RATKES 3 / 1998

22 sosiaalityöntyöntekijöitä ja heidän kanssaan työskenteleviä tukihenkilöja kontaktinuoria. Teemana oli ajankohtainen huumeiden käyttö. Kehystarinaa rakentaessani valitsin päähenkilöksi suomalaisen Ranen ja etäännytin hänet koulutettavia nuoria hieman vanhemmaksi ja erilaisista taustoista tulevaksi. Varsinaisen prosessin edetessä löysimme yhdessä toinen toistaan kiinnostavampia mahdollisia tulevaisuuksia Ranelle ja hänen läheisilleen. Kiintoisaa ja muidenkin kokemusteni mukaan yleistä näyttäisi olevan se, että prosessidraamassa itsestään ilman johdattelua mahdollisuudet tulevaisuudet näyttäytyvät kerta toisensa jälkeen onnistuneempina ja toimivampina. Mahdolliset tulevaisuudet ovat siirtyneet myös osaksi keskustelullisempaa työkäytäntöäni. Erityisopetuksellisissa konsultaatioissa olen yhdessä työntekijöiden kanssa kokeillut muun muassa etäännytettyjen tarinoiden kertomista, piirtämistä ja kirjoittamista asiakaslasten ja -nuorten ongelmien ulkoistamisen muotona. Prosessidraama on tekemisissä inhimillisen käyttäytymisen ja ihmissuhteiden kanssa. Myös osallistuvan ryhmän sosiaalisen hyvinvoinnin uskon tästä syystä kasvavan. Sitä paitsi kaikki draamatyöskentely kulminoituu käsillä olevaan abstraktiin tai konkreettiin ongelmaan ja sen ratkaisuun. JOKAISEN TEATTERI Teatterityössä minuun on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen entisen kolleegani, draamapedagogi Teija 8 Kettusen ajatus siitä, että jokainen lapsi, nuori ja aikuinen osaa näytellä. Perinteisestä harrastajateatterinäkökulmasta ehkä hieman poiketen kasvatuksellisen teatterintekemisen painopiste on osallistujien voimavarojen käyttöönotossa, ei ohjaajan taiteellisten ambitioiden toteuttamisessa. Teatterityö jo itsessään sisältää elementtejä, jotka voivat auttaa hahmottamaan arkipäivää pinnan alta ja käyttämään vuorovaikutuksessa teatterin elementtejä. Näyttelijä joutuu jokaista kohtausta varten miettimään, mitkä ovat hänen päämääränsä, salaiset päämääränsä, suhteensa ympäristöön ja statuksensa. Nämä ilmiöt ovat osa kaikkea inhimillistä toimintaa teatterin ulkopuolellakin. Olen huomannut, että jo pelkkä näiden asioiden harjoittelu näytelmän valmistusprosessin aikana tuottaa siirtovaikutusta tekijöidensä arkeen. Edelleen olen siirtänyt vaikuttavimpia niistä myös asiakastyön keskustelutilanteisiin, joissa olen pyytänyt asiakasta esimerkiksi kotitehtävän muodossa kokeilemaan tietoisesti statuksensa nostamista tai laskemista hankalaksi koetussa tilanteessa. Kokeilujen myötä on usein yhteistuumin asiakkaan kanssa löydetty niitä keinoja, jotka toimivat käytännössä ja tuottavat toivottuja tuloksia. Luonnollinen jatko tälle on ollut onnistumisten vahvistaminen ja vakiinnuttaminen osaksi asiakkaan arkea. Itse näyttelemisessä piilee paljon samaa kuin NLP:n mielikuvatyösken-

23 telyssä. Mielen mallien ohjaava vaikutus saa aikaan muutoksia ihan ilmikäyttäytymisen tasolla. Runsas vuosi sitten tutunoloinen nuori, joka paljastui entiseksi oppilaakseni, tuli minua kadulla vastaan. Hän muisteli aikanaan koulussa tekemäämme TuttiFrutti -musiikki-iloittelua ja kertoi myöhemmin käyttäneensä roolinsa hurmuri-mielikuvaa omassa työssään kaupan alalla. Rooli itsessään oli meiltä molemmilta jo unohtunut, mutta yksi mielikuva oli saanut erityisen paikkansa nuoren työroolissa. Mieleeni tulee myös lukuisia esimerkkejä niiden nuorten kanssa työskentelystä, jotka ovat riittävässä määrin päässeet eroon itse pulmalliseksi kokemastaan ujoudesta tai arkuudesta juuri roolityöskentelyssä kokemiensa ohjaavien mielikuvien jäädessä arkiminän 9 palvelukseen. EPILOGI Ajatukset ja kokemukset, joita draaman ja ratkaisusuuntautuneen työn yhteyksistä olen luodannut, ovat vain kapea otos alueen tarjoamista mahdollisuuksista. Uskon vahvasti, että draama ja ratkaisusuuntautunut työ voivat lyödä kättä keskenään; molemmilla on paljon annettavaa toisilleen. Nostaessani katseeni mikron kuvaputkelta ja katsellessani Bulevardilla rientäviä ihmisiä mieleeni tulee muutama kiteyttävä miete. Draamassa yksi johtoajatus on Näytä - älä selitä. Voisiko ratkaisusuuntautunut työ olla enemmän konkreettista tekemistä keskustelun ohella? Ja - teatterityö ei ole yksi yhteen -kopio elävästä elämästä, mutta se voi kuitenkin ainakin jossain määrin tarjota työkaluja myös elämän tosipohjaiselle näyttämölle. Viitteet tekstissä: 1) Helander, J.: Puheenvuoroanalyysi ratkaisukeskeisestä ryhmäprosessista. Psykologia 4/1996, ja kausaaliattribuutiot ja ratkaisusuuntautunut terapia: aikuisten ongelmaansa koskevien attribuutioiden muutokset. Perheterapia 4/1997, ) Helander, J.&Pekkanen, K.: Erityisluokasta avoimempaan oppimisympäristöön. Erityiskasvatus 3/ ) Helander, J.: Systeemiset auttamismenetelmät peruskoulun psykososiaalisessa oppilashuollossa. Perheterapia 2/1994, ja Tieto, kehät ja luovuus: kolme näkökulmaa toiminnan ja vuorovaikutuksen muutokseen koulussa. Perheterapia 2/1996, ) Cohen, R. (1985) Näyttelemisen mahti. Tampere: Tampereen yliopisto. 5) Johnstone, K. (1997) Impro: improvisoinnista iloa elämään ja esiintymiseen. Helsinki: Yliopistopaino. 6) Ks. Johnstone 1997, ) Braanaas, N. (1985) Dramapedagogisk historie og teori. Flatåsen: Tapir. 8) Ks. esimerkiksi kuvaus Pojat-produktiosta teoksessa Kanerva, P.&Viranko, V. (1997) Aplodeja etsijöille: näkökulmia draamaan sekä taidekasvatuksena että opetusmenetelmänä. Helsinki: Laatusana. 9) Helander, J. (1998) Meidät otetaan todesta ja me otetaan tämä koulu myös". Sosiaali- ja terveysalan orientoivan koulutuksen kokeilu. Raportti. Vantaan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen julkaisuja 1/1998.

24 NLP TRAINER KOULUTUS 1999 Arvoisa NLP masterpractitioner Aloitamme englanninkielisen NLP kouluttajakoulutuksen helmikuussa Koulutus noudattaa Suomen NLPyhdistyksen suosituksia ja varsinaisia koulutuspäiviä on 20 seuraavasti: RATKES 3/ 1998 TIEDUSTELUT: Anneli Litovaara Eeri Partners Runeberginkatu 15 A Helsinki puh p. ja fax Päivi Viitanen Satakunnan ammattikorkeakoulu puh fax HAKEMUKSET: Matti Alpola Pellavakaskenmäki 13 as 12, Espoo puh Koulutukseen valitaan 20 osallistujaa vapaamuotoisten hakemusten perusteella. Hakemusten on oltava perillä Kouluttajat: International Trainer of NLP Joey Arends Hollannista ja 1-2 kotimaista kouluttajaa Koulutuspaikka: Helsinki (tarkempi paikka ja osoite ilmoitetaan osallistujille kutsussa) Hinta: kokonaishinta mk (sis. alv 22%) Ilmoittautumismaksu: 2500 mk (sis alv 22%), joka maksettava ennen koulutuksen alkua mennessä. Loppusumman mk voi maksaa useammassa erässä vuoden 1999 aikana. 24

25 BENIN PALSTA Toinen pohjoismainen ratkaisukeskeisen terapian konferenssi järjestettiin Göteborgissa Elokuuta. Ihmisiä oli tullut kaikista pohjoismaista ja tunnelma oli erittäin hyvä. Kivoja esitelmiä, hyödyllisiä kontakteja, paljon hyviä ideoita, mahtavat iltaohjelmat Ensi vuonna samantapainen kongressi on tarkoitus järjestää Islannissa. Pysytään kuulolla! Vuoden verran olen puuhannut Filmiteollisuus nimisen tuotantoyhtiön kanssa televisioon ratkaisukeskeistä ohjelmasarjaa. Mukana kehittämisessä on ollut myös joukko Ratkesyhdistyksen jäseniä. Olemme kokeilleet erilaisia versioita ja lähestyneet kanavia. Kehittämistyön tuloksena ohjelmasarja on pärähtänyt käyntiin ykkösellä maanantai iltaisin. Ohjelma kantaa minun nimeäni vaikka minä olisin toivonut sen nimeksi TV kotipsykiatri. Kyseessä on perinteinen talk show, jossa haastatellaan vieraita, mutta jossa myös yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun. Syksyn aiheita ovat mm. depressio, paniikki, syömishäiriöt Ohjelman tekemisessä minua avustaa työryhmä. Ohjelman taustatoimittajana toimii Sari Virtanen (puh ). Me kaipaamme yhteistyökumppaneita, sillä kullakin jaksolla on jokin selkeä teema ja yhteistyökumppanimme voivat auttaa meitä löytämään sopivia haastateltavia kuhunkin jaksoon. Esimerkiksi juuri nyt haen haastateltavia perheväkivaltajaksoon ja tarvitsen pariskuntia, joissa toinen tai molemmat ovat olleet väkivaltaisia, mutta jotka ovat saaneet katkaistuksi väkivallan kierteen ja väkivallatonta aikaa on takanapäin jo muutamia vuosia. Haemme myös haastateltavia jaksoihin, jossa käsitellään rikoskierteen katkaisemista, pakkoneuroottisia oireita vapautumista, lasten pelkoja, jännittämistä. Apunne, vinkkinne ja ideanne ovat tervetulleita. Tänä syksynä käynnistyvät neuvottelut Ratkes-yhdistyksen ja TEO:n välillä ratkaisuterapian koulutuksen hyväksymisestä psykoterapeutin nimen käyttöön oikeuttavaksi koulutukseksi. Me tulemme tiedottamaan jäsenistöä sitä mukaan, kun neuvottelussa saavutetaan tuloksia. Juuri nyt olemme optimistisempia kuin koskaan aikaisemmin, mutta ymmärrämme hyvin sen, että vastassamme on pitkä perinne ja isot laivat kääntyvät hitaasti. Hyvää syksyä Ben Furman RATKES 3 / 1998

26 RATKES 3/

27 IHMETILAN RUNOLLISUUS - 2. pohjoismainen ratkaisukeskeisen työn symposiumi Göteborg, Tapio Malinen FK, koulupsykologi Tämä raportti pyrkii kaikin tavoin olemaan mahdollisimman subjektiivinen ollakseen mahdollisimman objektiivinen. En koskaan tiedä kokemusteni lopullista merkitystä, ellen tulevaisuudessa saa tietoa myös siitä, miten Sinä lukijana reagoit niiden jakamiseen. Parhaassa tapauksessa lukukokemus saattaa tietysti synnyttää ihmeen: monologisesta kuvauksesta voi kehkeytyä dialogista ymmärtämistä ja minä kohtaan lukijani ja lukija minut. Pohjolan voimavarasuuntautunut heimo oli vaeltanut tänä vuonna kauniiseen Göteborgiin. Emäntämme Stina Tiainen ja Co. olivat järjestäneet merelliseen Kansanakatemiaan todella loistavat puitteet 95:n heimolaisen ajatusten, kokemusten ja tekemisen ilotulitusta varten. Kahden päivän aikana oli mahdollista kuunnella yli kahtakymmentä erilaista esiintyjää. Ja suomalaiset olivat laadullisesti hyvin kuvassa mukana. Tein valintani niin kuin sen teen ruotsinlaivojen seisovassa pöydässä: otan sitä, minkä tiedän ravitsevan ja lisäksi kokeilen jotain uutta. 27 Ben Furmanin kohdalla ei päde sanonta ne jotka tietävät tekevät; ne jotka eivät tiedä opettavat muita. Hän sekä tekee että opettaa. Ja opettaa lisäksi tekemistä. Ben esitteli symposiumille reteaming-työkirjansa yksilötasoista versiota, jonka tämänhetkinen nimi on Mental Fitness Training (MFT). Se on ohjelma itsensä kehittämiseksi ratkaisukeskeisesti. Lähtökohtana on gestalt-ajatus: terapia on liian hyvä asia rajoitettavaksi pelkästään terapiaan. MFT on viisivaiheinen kokonaisuus, jolla voi opetalla/opettaa muutakin kuin itsensä kehittelyä. Sen osa-alueet ovat Tavoite/Toiveikkuus/ Projekti/Toiminta ja Vahvistaminen. Harjoittelimme käytännössä henkilökohtaisen ongelman muuttamista tavoitteiksi. Pulmaa ei lakaistu maton alle, vaan se kirjoitettiin taitetulle paperille (jonka toiseen reunaan kirjattiin tavoitteet) ja ongelma repäistiin pois, jolloin jäljelle jäivät tavoitteet. Motivaatiota synnytettiin keskustelemalla parin kanssa tavoitteen hyödyistä. Kun itsemurhaa yrittäneeltä kysyy Ei kai Sinulla vaan ole Suojelusenkeliä elämässäsi? hän saattaa tiedostaa ja siirtää toiveikkuuttaan muihinkin elämäntilanteisiinsa. MFT:ssä toiveikkuutta luodaan lisäksi aiemmilla onnistumisilla, olemassaolevilla resursseilla, toisten esimerkeillä jne. Mitä enemmän toiveikkuutta sitä RATKES 3 / 1998

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta Lähtöisin Amerikasta. Juuret juontavat mm. sosiaaliseen konstruktoinismiin (sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentuminen),

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA

RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA Solution Focused Art -kuvataideterapian koulutusohjelma 60 op RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA Ratkaisukeskeinen taideterapiakoulutus on aikuiskoulutusta, joka on tarkoitettu terveys-, sosiaali-, kasvatus-,

Lisätiedot

Monta polkua hahmotustaitoihin

Monta polkua hahmotustaitoihin Monta polkua hahmotustaitoihin Miten hahmotustaitojen opetus voi tavoittaa soittajan kokemusperäisen ja toiminnallisen hahmotuksen? Esimerkkeja ja opettajan työkaluja Musiikin perusteiden teemavuosiseminaari

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tarinainstituutin. -koulutus

Tarinainstituutin. -koulutus Tarinainstituutin -koulutus Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa, sovellusalueina työnohjaus, terapia, kasvatus, koulutus, taide, seurakuntatyö tai muu yhteisöllinen työ. TERVETULOA Tarinainstituuttiin!

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op)

Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op) Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op) Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija osaa - draamakasvatuksen teoreettiset perusteet yhteisöllisessä ja yksilöllisessä oppimisprosessissa - hahmottaa draamakasvatuksen

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla

Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan Riitta Hirvonen, yrittäjä, sosiaalipsykologi YTL, psykoterapeutti VET, työnohjaaja, työyhteisökehittäjä, psykoterapiakouluttaja

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL 1/5 10 100 MOTIVAATIO pakka ++ ++ ++ www.ideapakka.fi coaching URATAIVAL KORTIN OTSIKKO 3/5 15 40 MOTIVAATIO Menetelmä, jossa kirjoitetaan henkilökohtainen tulevaisuuden tavoite, motivoiva unelma Esimerkiksi

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Kipinä-uraohjausmalli Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Ohjausideologia Kipinä-uraohjausmallin taustalla Kipinä-uraohjausmallin pohjana on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen sekä sosiodynaaminen lähestymistapa

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa.

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. ( Sovellusalueina mm. työnohjaus, kasvatus, koulutus, terapia, taide, seurakuntayö tai muu yhteisöllinen työ. ) TERVETULOA Tarinainstituuttiin! Tarinainstituutti

Lisätiedot

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa...

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa... Sisällys Lukijalle... 11 Osa 1 Itsetunnon kehittäminen itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja oppimalla Itsetuntoa vahvistamassa...15 Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Gerontologisen valmennuksen toimintalla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla RISTO hankkeen tulosten esittely ja päätösseminaari Kotka 11.9.2014 Ulla Eloniemi-Sulkava, gerontologian dosentti

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Vantaan musiikkiopisto 1 Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Musiikkiteatteri-ilmaisu on oppiaine, jonka tavoitteena on oppilaan musiikkikäsityksen monipuolistuminen sekä esiintymisvarmuuden ja

Lisätiedot

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (80op) 13.4.2011 31.12.2013 Ratkaisukeskeisyys on ammatillinen kehittämis- ja ongelmanratkontamenetelmä, jossa pääpaino on voimavaroissa, taidoissa, onnistumisissa, luovuudessa

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Miten kotikonteksti luo osallisuutta? Alaotsikko Arial 18pt Bold

Miten kotikonteksti luo osallisuutta? Alaotsikko Arial 18pt Bold Miten kotikonteksti luo osallisuutta? Alaotsikko Arial 18pt Bold Eira Tikkanen Mielipäivät 2012 OSALLISUUS Tarkoittaa yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista. Osallistuminen antaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot