1 RATKAISU- JA VOIMAVARASUUNTAUTUNEIDEN MENETELMIEN UUTISLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 RATKAISU- JA VOIMAVARASUUNTAUTUNEIDEN MENETELMIEN UUTISLEHTI"

Transkriptio

1 Julkaisijana RATKES ry RATKAISU- JA VOIMAVARASUUNTAUTUNEIDEN MENETELMIEN UUTISLEHTI RATKES 3 / 1998

2 RATKES 3/ 1998 RATKES -lehti N:o 3 / 98 ( ) Julkaisija RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys (ry.) Päätoimittaja Merja Iso-Aho Toimitusneuvosto Lauri Heikkilä Ben Furman Anneli Litovaara Toimituksen osoite: c/o Merja Iso-Aho Junttakuja HKI puh/fax: sähköposti: Taitto: Timo Rytkönen sähköposti: fax: Ratkesin postiosoite: Paula Romula/ PL Helsinki Internetissä Ratkesin kotisivu: Ratkesin kotisivua ylläpitää: webmaster Lasse Salmi Ratkes-lehden artikkeleita saa vapaasti kopioida Yksityiset ja yritykset voivat tilata Ratkes-lehteä liittymättä jäseneksi hintaan 100mk/vuosi ilmestyy neljänä numerona v Seuraava numero, joulukuu SISÄLTÖ PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ 3 RATKESIN ALUEELLINEN TOIMINTA 5 Peter Lang II - arvostavan kielen käytöstä lupaavien todellisuuksien luomisessa Tapio Malinen 7 LYHYTTERAPIAN HYVIN LYHYT JAZZOLOGIA Vesa Heiskanen 15 DRAAMA ON ENEMMÄN Jaakko Helander 19 BENIN PALSTA 25 IHMETILAN RUNOLLISUUS - Tapio Malinen 27 VOIMAVARAT TYÖSSÄ -KYSELY Matti Tiusanen 33 TEN MINUTES WALK WITH INSOO Kirsi Koponen 37 THE PLUMAS PROJECT Adriana Uiken ja John Sebold 39 EBTA, SALAMANCA, ESPANJA!! Anna Laitinen 45 ULKOLAISET KOULUTTAJAT SUOMESSA VUONNA RATKESIN KUULUMISIA 47

3 PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ Keväällä totesin, että pääskyset ovat jo tulleet. Nyt ne ovat jo lähteneet! Loppujen lopuksi hyvin vähän on todella tarpeellista. On lohdullista, että monta asiaa voi siirtää tulevaisuudessa tehtäväksikin ja moni kiire vähitellen tipahtaa pois huomaamattaan, kun antaa asioiden olla. Itse olen nyt seitsemisen vuotta harrastanut ratkaisukeskeisyyttä eri muodoissa. Se on ollut antoisaa aikaa monella tavalla. Kun aloitin tämän ajattelutavan opiskelun, se tuntui valtavalta murrokselta. Toimin lääkärinä enkä ollut koskaan saanut koulutuksen tai työn aikana opetusta ihmissuhdetaidoissa, työkaluja kohdata tai auttaa ihmisiä vaikeuksissa. Löysin arvokkaan avun itselleni. Vähitellen asian valtavuus ehkä alkaa himmentyä, ratkaisukeskeinen ajattelu monella tapaa tulee osaksi työtapoja etenkin ammattityössä. Toisaalta on huvittavaakin, kuinka vähän sitä edes muistaa monissa henkilökohtaisen elämän hankauskohdissa. Pitkään haaveilin jonkinlaisesta terapeutin urasta. Ratkaisukeskeinen työtapa tuntui niin antoisalta ja palkitsevalta. Opiskelin innolla yhä uutta. Vähitellen kuitenkin huomasin, että vaikka ratkaisukeskeinen työtapa antaa hyvät eväät ihmisten auttamiseen, on siitä huolimatta melko rankkaa panna itsensä likoon. Ehkä vasta vähitellen alkaa iänkin? viisauden? karttuessa 3 nähdä, miten monitahoisia haasteita elämä voi ihmisille asettaa. Ehkä myös herkästi unohtaa asiakkaan voimavarat ja alkaa vaatia liikaa itseltään. Mielestäni on tärkeää, että erilaisissa ratkaisukeskeisissä koulutusohjelmissa korostetaan oman kasvun ja jaksamisen keinoja, annetaan tilaa pohtia ajatuksia ja tunteita, joita työhön liittyy, vaikka emme uskokaan työntekijän sinänsä tarvitsevan omaa terapiaa siinä mielessä kuin se ehkä toisissa viitekehyksissä käsitetään. Itse olen ainakin toistaiseksi päätynyt pelkkään lääkärintyöhön perusterveydenhuollossa, jossa voin tarjota ihmisille ekstraa ratkaisu- ja voimavarapainotteisen katsantokannan avulla ja kaikella sillä tiedolla ja kokemuksella vaihtoehtoisista näkökulmista ja hoitotavoista, mitä vuosien mittaan on eri koulutuksista kertynyt. Kun vähän toisella kymmenellä ollessani seisoin Imatrankosken sillalla ja näin elämäni ensi kertaa mustaihoisen ihmisen, vähänpä silloin tiesin mihin kaikkeen elämä vielä heittää. Nyt vastuuväestöni täällä Helsingissä koostuu kaikenkirjavista suomalaisista ja Suomeen muuttaneista. siinä on tavallisen terveyden ja sairauksien hoidon lisäksi sosiaalista, kulttuurista ja kielellistä haastetta kerrakseen. Korostuu, että maasto ei ole sama kuin kartta välillä hyvin konkreettisella tasolla. Alan vähitellen lopetella uraani lehden päätoimittajana. On aika antaa tilaa RATKES 3 / 1998

4 uusille tekijöille ja tuoreille ideoille. Joskus olen mm. miettinyt Ratkeslehteen palstaa: kaameimmat mokani. Aloitan sen nyt itse. Ehkä siitä on lohtua jollekulle. Muistona kokeiluista, jolloin ratkaisukeskeisen urani alussa vielä kovasti halusin olla oikeaoppista ratkaisukeskeistä terapeuttia, kerron pienen sattumuksen erään asiakkaan, nuoren naisen kanssa. Asiakkaani oli käynyt monenlaisessa terapiassa ja ollut useita kertoja psykiatrisessa hoidossa masennuksen ja ahdistustilojen takia. Hän toi ensi tapaamiselle mukanaan kirjeen, jossa korosti sitä, kuinka kovasti hän toivoo löytävänsä ihmisen, joka todella kuuntelisi ja yrittäisi syvästi ymmärtää häntä. Hänen oli vaikea puhua näistä asioista, hän puhui kuiskaten. Ratkaisukeskeinen lähestymistapani sai hänet kuitenkin lämpenemään ja tapaamisemme sujui lopulta mielestäni valoisan keskustelun merkeissä hänen vahvuuksistaan ja onnistumisistaan ( kirjeessä esitetyt asiat ja tavoitteet taisin sivuuttaa) Jatkoimme vielä toisen kerran ja mielestäni kaikki oli kunnossa. Viikon kuluttua hän soitti ja hiljaa kertoi puhelimessa, että oli onneton, kun keskusteluistamme puuttui se syvällisyys, jota hän oli toivonut. Hän mietti, mitä hän nyt tekisi ja sovimme, että hän vielä soittaisi kertaalleen. Seuraavalla viikolla hän soittikin ja hämmästyksekseni nyt puhui hyvin varmalla ja voimakkaalla äänellä. Hän kertoi, että oli päättänyt kokeilla jotain muuta terapeuttia. Mutta jotain hän oli sentään saanut. Hän sanoi huomanneensa hämmästyksekseen, että oli ensimmäistä kertaa näin uskaltanut kritisoida terapeuttia. Tämä ilmeisesti oli hänelle melkoinen kokemus ja se tuntui muuttaneen hänen koko puhetyylinsä. Toivotaan, että se antoi hänelle jatkossa eväitä ajatella rohkeammin omasta vahvuudestaan! Hyvää syksyä kaikille Merja Iso-Aho RATKES 3/ 1998 HUOM! JOS HALUAT TIETOA RATKESISTA, TILATA LEHDEN YM. Paula Romula puh/fax: yleinen informaatio, tiedotus Kirsi-Marja Järvinen puh: , fax: jäsenrekisteri, jäseneksi liittymiset,osoitt.muutokset, jäs.maksut. RATKESIN postios. PL 56, HKI 4

5 RATKESIN ALUEELLINEN TOIMINTA Etsiessäsi kontakteja alueesi muihin ratkaisukeskeisiä työtapoja käyttäviin ihmisiin, ota yhteyttä ja tule tilaisuuksiin: PORIN - RAUMAN SEUTU yhteyshenkilö: Teija Saine puh (k): (t) tai OULUN ALUE lastenpsykiatri Hilkka Keistinen puh: ja rehtori Tarja Vitikka, Iin kansalaisopisto puh ! KOUVOLAN ALUE Eija Vanhala-Koivula puh: tai p: (Kuusankosken al.sair./keskus) KOTKA Kotkan perheneuvola, Irene Pirinen, Jaana Vaittinen tai Lotte Soini puh TURKU Turun nuorten turvatalon työntekijöiden kautta. Osoite on Kärsämäentie 48, Turku. Puh , fax Kari Tuominen osallistujien avustuksella johdattelee ensi syksystä alkaen ratkaisukeskeiseen itsensä kehittämisohjelmaan. Mikäli haluat olla prosessissa mukana, varaa seuraavat ajat kalenteristasi: 3.9., 24.9., ja Ota yhteyttä turvataloon, niin saat tietoa kokouspaikasta yms. JYVÄSKYLÄN-ÄÄNEKOSKEN SEUTU Erkki Tourunen, Härkäkorventie 184, Huutomäki p: HELSINGIN ALUE Helsingissä ota yhteyttä RATKESin hallituksen jäseniin.ks. Ratkesin kuulumisia -palstalta yhteystiedot. PORVOO Anita Björkestam puh TAMPEREEN ALUE Lasse Salmi puh tai Lisäksi sähköpostisoite: VANTAAN ALUE Vantaalla on aloittanut ratkaisukeskeinen ryhmä, yhteyshenkilö Merja Taipale, Viertolan vastaanottokoti p: ETELÄ-POHJANMAAN ALUE Vapaamuotoinen alueryhmä perustettiin keväällä 98. "Siemenperunoina kahden ratkaisukeskeisen koulutuksen osanottajat. Mukaan haastetaan muitakin ratkes- ja nlp-henkisiä ihmisiä. Ensimmäisenä projektina on suunnitella noin vuoden aika jänteellä hyvää ja halpaa koulutusta. Jäsenillat käynnistynevät syksyllä. Kuten jo tiedätkin, mikään ei ole mahdotonta, joten soittele toivomuksiasi ja ajatuksiasi yhdyshenkilöille: Tommi Hautaniemi puh: fax: Esa Nordling puh: RATKES 3 / 1998

6 RATKES 3/

7 Peter Lang II - arvostavan kielen käytöstä lupaavien todellisuuksien luomisessa Tapio Malinen FK, koulupsykologi Et voi koskaan ennustaa tulevaisuutta menneisyyden kautta, sillä menneisyys muuttuu koko ajan. - Mihail Bahtin Tavanomainen käsitteellinen systeemimme, kieli, jonka varassa ajattelemme ja toimimme on perinpohjin metaforinen. Jopa se miten luomme sosiaalisen ja yksilöllisen todellisuutemme perustuu metaforalle. Olla systeeminen tarkoittaa että hyväksyy kaiken,uhmaa kaikkea, ei hyväksy mitään. Elämä on kuin karnevaali tai kuin parodia. - Peter Lang Tapasin Peter Langin ensimmäistä kertaa toissa kesänä. Päätimme Lauri Heikkilän kanssa, että jompi kumpi tekee hänestä artikkelin Ratkes-lehteen. Teimme kumpikin. Tämä kertoo jotain Peterin lumovoimasta. Niin kuin kertoo allaoleva juttukin. Harry Korman oli viime kesänä Turussa Nordic Symposiumissa. Selkeänä, imponoivana ja pinnallisen syvänä. Muu artikkelissa esiintyvä postmodernistinen joukkue on koottu ääneen kirjallisuudesta. Keskustelun ohjaajalle kävi niin kuin parhaimmillaan voi käydä terapeutille: hän oli samanaikaisesti tarinan kirjoittaja ja sen tuote. Hän kuoli ja syntyi uudestaan. Tämä artikkeli on karnevaali: siinä näyttäytyvät ja kuuluvat päähenkilö Peter Langin lisäksi monien muiden ihmisten äänet ja ajatukset ikään kuin vapaana dialogisena leikkinä tai tanssina. Tässä leikissä tosiasioita ei pidetä minään annettuna olevina, vaan ne luodaan niissä suhteissa ja sillä vuorovaikutuksella, minkä esitetyt ajatukset saavat keskenään kielen karnevaalihumussa. Näiden ajatusten mielekkyys syntyy siitä, miten ne kuvataan. Ja niin kuin karnevaalissakin ihminen ei leiki vain ilmaistaakseen itseään, vaan myös leikki puhuu siihen osallistuvien ihmisten kautta. TIEDON KÄYTÄNNÖSTÄ, KÄYTÄNNÖN TIEDOSTA Lang: En ole kiinnostunut totuudesta sinänsä, vaan sen käyttökelpoisuudesta. Rosen: Totta! Terapiassa luoduista tarinoista mitkään eivät ole toistaan totuudellisempia. Kyse on siitä, että jotkut luovat paremmin myönteistä lopputulosta kuin toiset. Emme korosta RATKES 3 /

8 RATKES 3/ 1998 tietoa sen validisuuden vuoksi, vaan elinkykyisyyden ja käytännön soveltuvuuden mukaan. Riikonen & Smith: Asian voisi sanoa lyhyestikin: kertomus, joka tuottaa toivotun tuloksen on paras. Tärkeintä ei ole se, mitä me tiedämme, vaan miten me tiedämme. Korman: Maailman ja ilmiöiden mielekkyys syntyy siitä, miten me kuvaamme ne. Ja usein näemme vain sen minkä voimme kuvata ja kuvaamme vain sen minkä näemme. Lang: Wittgensteinin mukaan ei ole mitään sellaista kuin teoria. Häntä on hyvin vaikea lukea, koska hän kirjoitti lauseita ja leikkasi niitä sitten paperista irti. Sen jälkeen hän otti ne ja heitti laatikkoon, missä oli jo liuta vanhoja lausepalasia. Lähtiessään luennolle hän kahmaisi niitä nipun mukaansa ja pani ne sattumanvaraiseen järjestykseen Hänen mielestään shakin teoriasta kirjoitettu kirja kertoo vain paperilla, miten shakkia pelataan. Se on shakkia sanoilla, ilman lautaa. Teoria on elettyä käytäntöä. Ja käytäntö elettyä teoriaa. Kvale: Minäkin olen sitä mieltä että psykologisen tiedon validiteetti riippuu aina tiedon eettisestä arvosta. Korman: Käytännön työssä tuo tarkoittaa kai sitä että tietyn teorian mukaan tehty diagnoosi johtaa tuon saman teorian mukaiseen hoitoon ja että terapeutti on näin osa sitä systeemiä, joka luo sen, mitä etsitään. 8 Lang: Minulla on tapana aloittaa koulutukset panemalla ihmiset keskustelemaan niistä unelmista, joita heillä on omasta työstään. On aina moraalinen kysymys kun valitsemme sen mistä puhumme ja miten puhumme. Kerran Ruotsissa toteutimme erään kouluprojektin panemalla oppilaat pareittain vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Milloin ihmiset sanovat meidän luokastamme jotain hyvää? Milloin olit viimeksi tyytyväinen luokkaasi? Milloin viimeksi tunsit, että olit ylpeä kuuluessasi tähän luokkaan? Oppilaat haastattelivat myös opettajia kysymällä: Milloin viimeksi tunsit ylpeyttä/toivoa luokastasi? Koko luokalta kysyttiin: Jos näitä asioita tapahtuisi enemmän, millainen unelma teillä on luokastanne tulevaisuudessa? Maanantait aloitettiin päivänavauksella: Mitä kivaa tapahtui luokassamme viime viikon aikana? Luokka sai myös pohtia kysymystä: Millainen on tuleva viikko kun näitä asioita tapahtuu lisää? Puhuttaessa tällä tapaan unelmista tulevaisuus alkaa usein luoda nykyisyyttä. Eräs moraalinen valinta onkin tutkia elämän ihmettä ja unohtaa kaikki muu. Tärkeitä tutkimuskohteita olisi esim. selvittää miten ihmiset saivat aikaan sen globaalisen yhteistyön, jolla isorokko aikoinaan voitettiin. Olisi myös arvokasta ja oikein tutkia sitä miten aparthaid saatiin loppumaan Etelä-Afrikasta. Peter on syntynyt Zambiassa ja työskennellyt pappina ennen terapeutiksi ryhtymistään. Omien sanojensa mukaan hän luopui entisestä ammatistaan, koska ei hyväksynyt uskonnon nimissä tapahtuvaa epäoikeudenmukaisuutta. Nykyisin hänellä on monta

9 rautaa tulessa. Paitsi että hän on KCC:n (Kensington Concultation Centre) varajohtaja Lontoossa hän tekee töitä Kolumbiassa katulasten auttamiseksi. Hän on myös ollut mukana kehittämässä tukityötä Bosnian sodassa traumatisoituneiden naisten parissa. Tämän lisäksi hän on luonnollisesti työskennellyt Afrikassa lasten, kidutettujen ja erilaisten yhteisöjen kanssa. MUUTOKSEN MERKITYKSESTÄ JA MERKITYKSEN MUUTOKSESTA Lang: Merkitys ei löydy sanakirjasta! Sanojen merkitys on siinä, mitä ihmiset tekevät kun he käyttävät kieltä ja muutoksia synnytetään luomalla puhumisen kuviot muutosta edistäviksi. Elämä koetaan arvokkaana, kun siinä on merkitystä ja mieltä ja ihmisten välinen dialogi luo siihen merkitystä. Wittgensteinille ymmärtäminen oli sama asia kuin tieto siitä miten ongelmallisessa tilanteessa edetään. Rosen: Ihmiset ovat merkityksiä luovia olioita. Merkitykset syntyvät ihmissuhteisiin liittyvän vuorovaikutuksen tuloksena. Voisi sanoa että dialogiset (konstruktivistiset) terapeutit luovat asiakkaittensa kanssa uustarinoita korostaen ihmisen parhaita puolia ja rakentaen myönteistä tulevaisuutta. Ajan myötä asiakkaan tarina voi muuttua kun hän kehittää oivallusta itsestään ja tulkitsee elämäntarinaansa uudella tavalla. Tällä tavoin yksilöllinen historia konstruoidaan uudelleen pikemminkin kuin muistetaan. 9 Carlsen: Kuulostaa tutulta! Dialoginen kuuntelu on parhaimmillaan keskinäisten merkitysten muovailua ja suurin osa itsetuntemusprosessiamme onkin sopivien - so. sellaisten jotka luovat elämäämme mielekkyyttä - henkilökohtaisten metaforien etsimistä yhdessä toisten ihmisten kanssa. Riikonen & Smith: Ajatuksenne ovat inspiroivia. Mekin olemme miettineet näitä samoja juttuja kahvilakeskusteluissamme. Mielestämme tutkimuksen pääasiallinen tehtävä on löytää mielikuvia ja metaforia, jotka paljastavat uusia yhteyksiä ja mahdollisuuksia. Auttamistyössä luodaan lupaavia mahdollisuuksia...dialogisia ilmiöitä, joita osallistujat tuottavat. Kommunikaatio ei tällöin ole vain informaation siirtoa, vaan yhteisten tapahtumien ja väliaikaisten maailmojen rakentamista. Ja hyvä kommunikaatio tulisi määritellä moraalisin kriteerein. Hyvä kommunikaatio on sitä, mikä tekee ihmiselle hyvää: se laajentaa hänen mahdollisuuksiaan ja lisää omanarvontuntoa. Terapiassa on kyse ennenkaikkea hyödyllisistä ja innostavista suhtautumis- ja puhetavoista. Lang: Noin kun ajattelee niin merkitys ei ole mitään kiinteää, vaan se kehkeytyy dialogissa. Sanojen merkitykset ovat perhosen toukkia, joita aurinko lämmittää ja jotka muuttuvat perhosiksi, joilla puolestaan on uusi merkitys. Terapeutin tavoite on napata kiinni näistä uusista merkityksistä. Kysyimme esim. äidiltä, joka oli yrittänyt itsemurhaa niin että lapset löytäisivät hänet varmasti Miksi teit sen juuri siellä? Halusin kuolla ja ra- RATKES 3 / 1998

10 RATKAISUKESKEINEN NLP-MASTERPRACTITIONER KOULUTUS KEVÄÄLLÄ 1999 Koulutuksen järjestää SPR NUORTEN TURVATALO TAMPERE Koulutus on Suomen NLP-yhdistyksen suositusten mukainen ja se on erityisesti räätälöity ihmissuhde- ja terapiatyötä tekeville. Koulutuspaikka Tampereen keskustassa ja koulutuksen hinta on 6500mk. SISÄLTÖ: I. JAKSO Arvot, arvohierarkiat ja ydinarvot / Mielen, organisaatioiden ja kulttuurien perusmetaforat / Luovuuden rakenteet / Tutkijan asenne ja mallittamisen perusteet II JAKSO Deduktiivinen päättely / Mallittamisen ulottuvuudet / T.O.T.E / Transsin mallittaminen III JAKSO Kielimallit / Eettinen ja arvostava kommunikaatio / Rentoutuksen rakenteet / Rentoutuksen kirjoittaminen / Monitasoiset tarinat / Esiintymisen elementit IV. JAKSO Neuvottelu- ja myyntitaidot / Esiintymistaidot* / Kehittynyt mallitusstrategia/ Erottelutyylien soveltaminen / Ratkaisukeskeinen lähestymistapa suunnittelussa ja organisaatioissa V. JAKSO Ajan ulottuvuudet / Monitasoinen kommunikaatio / Loogiset tasot ja mallittaminen / NLP:n soveltaminen ryhmiin VI. JAKSO Mallin kirjoittaminen / Narratiivinen lähestymistapa / Kurssin integrointi RATKES 3/ 1998 Pääkouluttajana toimii NLP-trainer Lauri Heikkilä ja muina kouluttajina toimivat master practitioner Anneli Litovaara ja NLP-trainer Risto Pietiläinen. Esiintymistaitoja kouluttaa masterpractitioner Ava Numminen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: SPR Nuorten Turvatalo puh/fax

11 kastan lapsiani ja halusin heidän löytävän minut. Teit siis tuossa tilanteessa vastuullisen valinnan äitinä. Tai kysyimme isältä, joka oli pahoinpidellyt poikaansa: Miksi mursit vain poikasi toisen käden? Siksi että rakastan lastani. Miten onnistuit kontrolloimaan itseäsi ja mistä sait voimia viedä poikasi sairaalaan?...jne. Riikonen & Smith: Lupaavat asiat ovat kipinöitä tai perhosia, joiden pyydystäminen vaatii suurta valppautta ja yhteistä tarkkaavuutta. Mahdollistava vuorovaikutus kannustaa ja kutsuu - itse asiassa velvoittaa - jokaista osallistujaa yhdessä luomaan ja havaitsemaan lupaavuutta. Lang: Minun mielestäni terapeutin on mentävä asiakkaan kanssa kielikouluun. Wittgenstein on sanonut kiehtovasti, että jokaiseen kieliopin pisaraan liittyy merkitysten meri. Terapian tavoite on meren tutkiminen, ei pisaraan tuijottaminen. Työntekijän on oltava koko ajan kiinnostunut asiakkaansa kieliopista ja kulttuurista. Luomme koko ajan yhdessä asiakkaan kanssa merkitystä siihen mitä tapahtuu, sillä minä olen olemassa sinun sanoissasi ja sinä minun. Kun terapeutti liittyy asiakkaan verbaaliseen ja emotionaaliseen kieleen, he voivat yhdessä synnyttää asiakkaan maailmasta uusia, tulevaisuuteen suuntautuvia kysymyksiä. Eräässä pariharjoituksessa, jota mielelläni käytän seminaareissani ja jossa ilmenee hyvin arvostavan kielen käyttö lupaavien todellisuuksien luomisessa, ihmiset kysyvät toisiltaan 1) Milloin olet ollut ylpeä itsestäsi? Mikä on ollut tähtihetki elämässäsi/ 11 työssäsi/parisuhteessasi viime aikoina? 2) Mikä nimenomaisesti teki siitä tähtihetken? 3) Miten täsmällisesti ottaen teit sen? 4) Mitä tämä kertoo sinusta ihmisenä? Ja koska sankaritarinoilla on aina fyysinen vasteensa ihmisen immunologisessa systeemissä, lopuksi on vielä hyvä kysyä: Miltä haastattelu tuntui kehossasi? Muodikas postmodernistinen ajatus näyttää olevan se että emme näe maailmaa sellaisenaan, suoraan, vaan aina pelkästään käsitteittemme kautta. Maailmaa ei siis havaita, se tulkitaan. Mitkään tulkinnat eivät ole toistaan totuudellisempia. Tästä seuraa se että tieteen ja runouden, logiikan ja kirjallisuuden, historian ja mytologian, tosiasioiden ja fiktion välillä ei epistemologisesti ole suurtakaan eroa. Se mitä havaitsemme on aina välitettyä todellisuutta, käsitteellistä karttaa, ei maastoa. Näin ollen tiedettäkin ohjaavat ihmismaailman valta ja ideologiat: sekin voi olla rasistista, seksististä, imperialistista tai vapauttavaa, voimittavaa, uusia mahdollisuuksia luovaa. Tutkijan asenteella, kysymysten moraalisella ja eettisellä valinnalla on siis ratkaiseva merkitys. I-DENTITEETISTÄ JA ME-DINTITEETISTÄ Lang: Identiteetti syntyy niistä tarinoista, joita muut meistä kertovat. Se ei ole mikään ihomme alla oleva muuttumaton olio, vaan se on niissä elämänkertomustemme kudelmissa, joista osa on myös itsemme tekemiä. Lyhin tie itsetuntemukseen kulkee RATKES 3 / 1998

12 RATKES 3/ 1998 toisten ihmisten kautta! Riikonen & Smith: Mielenkiintoisesti sanottu. Me sanoisimme tuon saman niin että terapia on yhdessäluotujen todellisuuksien jatkuvaa kehitystä ja uudelleenmuotoilua. Ja nämä todellisuudet eivät tosiaankaan ole ihmisten ominaisuuksia. Rosen: Olen kuitenkin havainnut että vaikka ihmisten ongelmalliset elämäntarinat eivät ole universaaleja totuuksia, niin usein me ihmiset samaistumme ja takerrumme niihin. Tällöin niistä tulee ikään kuin kiinteitä kuvia minästämme. Muuttumaton minä on kuitenkin vain illuusio, tarina, joka kehittyy suhteistamme ulkomaailmaan. Se on oleellisesti käsitteellinen luonteeltaan. Koska kaikki muuttuu koko ajan synnytämme väistämättä jatkuvaa kärsimystä samaistumalla pysyvään ja kiinteään minäkuvaamme. On mielenkiintoista havaita, miten buddhalaisessa ajattelussa esiintyy samankaltainen ajatus minästä. Erityisesti theravada-buddhalaisuuden mukaan kaikki asiat ovat erillisestä olemuksesta tyhjiä, koska ne ovat pysymättömiä ja ovat vain suhteessa toinen toisiinsa. Meidän käyttämäämme persoonallisuuden käsitettä vastaa käsite atta l. minä. Ei ole olemassa kuitenkaan mitään pysyvää ja muuttumatonta minää, vaan ihmisen minä on anatta, vailla pysyvää itseyttä. Psykofyysinen olento, jota nimitetään ihmiseksi koostuu viidestä ilmiöryhmästä: aineellisesta muodosta, tuntemuksista, mielteistä, tahtomuksista ja tajunnasta. 12 Lang: Tästä pääsemmekin siihen vanhaan toteamukseen ettemme voi työntekijöinä muuttaa asiakkaitamme, voimme vain luoda heidän kanssaan uuskertomuksia niistä tarinoista, joita toiset ovat heistä tehneet. Silloin voi tietysti myös paljastua että I-dentity = we-dentity tai I-deas = we-deas tai I- diots = we- diots. Koska identiteetti on samaistumisprosessin tulosta voimme käytännön työssä soveltaa ajatusta esim. haastattelemalla hyväksikäyttäjäisää tyttären roolista käsin: Onko sinulla koskaan ollut sellaisia hetkiä, jolloin on tapahtunut sellaista, mitä et halunnut? Mitä halusit kertoa isälle kun huusit? Näin isä alkaa rakentaa uutta identiteettiä lapsensa silmin ja korvin. Hänet voidaan myös panna kulttuurimmme mukaiseen Hyvän Isän rooliin kysymällä: Mitä Hyvänä Isänä sanoisit tässä tilanteessa? Miten tulet tekemään nämä Hyvän Isän teot? Tässä kohtaa Peterin ajatukset sivuavat psykodraaman luojan Jacob Morenon käsityksiä roolinvaihdon merkityksestä, jolloin minä katselen sinun silmilläsi ja sinä katselet minun silmilläni. Lang: Kun joku asia loppuu, joku uusi asia alkaa. Lopuksi vielä harjoitus, jonka jokainen tätä artikkelia lukeva voi tehdä itselleen vaikkapa nyt. 1) Kuvittele että olet tulevaisuudessa, missä elämäsi on onnellista ja toimivaa. 2) Miten pääsit tänne? 3) Mitä näet täältä kun katsot ny-

13 kyhetkeen? Mitä siinä nyt arvostat? KARNEVAALIHUMUN JÄLKEEN Vanhan Zen-sanonnan mukaan sormi, joka osoittaa kuuta, ei ole kuu. Sanat ja ajatukset eivät kykene edustamaan elämäkarnevaalin kokonaisuutta. Ne saattavat olla yrityksemme sopeutua mystiseen nykyhetkeen tai todellisuuteen vertaamalla sitä menneeseen, nimeämällä ja luokittelemalla sitä. Elävä, juokseva ihminen on eri asia kuin ihminen, joka juoksee filmissä. Filmi näyttää prosessin sijaan pelkästään sarjan still-kuvia. Havaitsemistapamme vuoksi emme kuitenkaan näe että kyseessä on illuusio. Eräs kriitikko kysyi kerran Isadora Duncanilta, mitä hänen loistelias tanssinsa merkitsee, mikä sen syvin tarkoitus on. Tanssijatar vastasi: Jos tietäisin sen, en tanssisi. Lähteet: 1. Abrahamsson, E. & Berglund, G.: Peter Lang & Elspeth McAdams. Kirjassa Skapande konversationer. Möten med familjeterapeuter och deras idéer. Mareld, Stockholm, Carlsen, M.B.: Metaphor, Meaning-Making and Metamorphosis. Kirjassa Rosen, H. & Kuehlwein, K. (toim.) Constructing Realities. Jossey-Bass, Gothoni, R. & Niinimäki, M.: Buddhalainen sanasto ja symboliikka. Gaudeamus, Helsinki, Korman, H.: On the ethics of constructing realities. sikt/on_eth.html 5. Kvale, S.: Postmodern Psychology: A Contradiction in Terms? Kirjassa Kvale, S. (toim.) Psychology and Postmodernism. Sage, Lang, P.: Moraalisen, eettisen ja arvostavan kielen käytöstä hoitotyössä. Workshop, Kymin A-klinikka, Riikonen, E. & Smith, G.M.: Inspiraatio ja asiakastyö. Vastapaino, Rosen, H.: Meaning-Making Narratives - Foundations for Constructivist and Social Constructionist Psychotherapies. Kirjassa Rosen, H. & Kuehlwein, K. (toim.) Constructing Realities. Jossey-Bass, RATKES 3 / 1998

14 jazz Jazz RATKES 3/

15 LYHYTTERAPIAN HYVIN LYHYT JAZZOLOGIA Vesa Heiskanen - kirjoittaja ei ole lainkaan jazzin asiantuntija, vaan ajoittain intohimoinen kuuntelija Mikä on maailman parasta musiikkia ja mikä huonointa? Kaikkihan me sen tiedämme: Juice on parasta ja jazz huonointa. Jazz on huonointa siksi, että se riipii korvia. Näin on. Vai onko? Vai olisiko meidän kuitenkin aika pysähtyä ja keskittyä kuullaksemme jotain? Onko kuuntelemisen taitomme hukassa? Se erityinen taito, joka kykenee kuulemaan joskus myös jotain erilaista. Ja vielä pitämään siitä! Vai onko jazz sittenkin maailman huonointa musiikkia? Eräässä kapakkakeskustelussa ystäväni rinnasti hyvän jazzmusiikin toimivaan dialogiin. Myöhemmin muistui mieleen Steve de Shaserin maininta kirjassa ratkaisevat erot Charlie Parkerin soolojen maalailevasta narratiivisuudesta. Jostain löytyi myös Jari Vuoren hieno artikkeli Jazzin dialogista oppimisessa ja opettajan työssä. Näin perheterapeuttisessa mielessä ajatus alkoi kiehtoa, sillä onnistuneessa jazzkappaleessa lähdetään todellakin pitkälti samoista elementeistä kuin onnistuneessa terapiatilanteessa. Kumpikin pitää sisällään tietyn määrän kurinalaisuutta ja oppikuntaisuutta sekä tietyn määrän improvisaatiota, joka on sidottu yhteistyöhön, fiilikseen sekä kulloiseenkin ainutlaatuiseen hetkeen. 15 Miksi en siis voisi tehdä työtäni esikuvanani John Coltrane. Halusihan Jack Kerouackin kirjoittaa, kuten Charlie Parker soittaa; muotovapaasti improvisoiden, formaalisia muotoja välttäen, mutta kuitenkin tiukasti teemoissa ja fiiliksessä pitäytyen. Molemmista löytyykin se tunnistettava, ainutlaatuinen (ja aikaansa sidottu) klangi, jota ei nuoteista lukien soiteta tai matkimalla niin vain tarinoida. Ne eletään lävitse. Muutoin niistä molemmista uupuu toden maku, se erottuvin elementti. Steve de Shaser kertookin Charlie Parkerilla olleen tietyissä nuottiketjuissa kuultavissa nuotteja, joita ei soiteta. Jopa hänen soittoaan nuotintavat ihmiset kirjoittivat ylös nuotteja, joita ei soitettu tai joita ei edes voinut soittaa alttosaksofonilla (jota Parker käytti). Ja silti ne kuuluivat. Toisin sanoen näyttää siltä, että soittoon sisällytetty piilevä viesti meni perille. Samaan ilmiöön myös moni onnistunut interventio perustuu. JAZZ JA TERAPIATYÖ Jazzkappaleessa lähdetään yleensä siitä, että kaikilla soittajilla on yhteinen sävellaji. Ilman sitä kokonaisuus on väistämättä kakofoninen eikä yleensä voi kuullostaa yhtenäiseltä ja hyvältä. Toinen merkittävä elementti on yhteinen rytmi, joka pitää kokonaisuuden kasassa ja luo osaltaan jo kappaleen RATKES 3 / 1998

16 RATKES 3/ 1998 tunnelmaa. Pääasia rytmissä on kuitenkin se, että se on aina yhteinen, vaikka kappaleen myötä se saattaisi muuttua moneenkin otteeseen. Jazzin perinteessä kappaleiden runkona toimii jokin teema, jonka tarkoituksena on toimia biisin luurankona ja jonka ympärille solismi (erilaiset soolot ja improvisaatiot) voi kasvaa. Ne ovat ikäänkuin uusia näkökulmia kehiteltävään aihioon. JA MISTÄ LÄHDETÄÄN...? Mistäkö terapiassa lähdetään? Aluksi asiakkaallla ja terapeutilla on oltava yhteinen näkemys siitä mitkä ovat terapian tavoitteet. Ilman tätä terapeutti saattaa painottaa aivan eri (ja mahdollisesti myös aivan epäolennaisia) asioita kuin niitä, joiden vuoksi asiakas on hakeutunut terapiaan. Näin ollen ei voida myöskään saavuttaa kovin positiivista ja rakentavaa lopputulosta. Toinen merkittävä elementti on hyvä ja positiivinen kontakti, joka mahdollistaa myös vaikeiden asioiden esilletuonnin helppojen ohella ja jonka avulla yhteisesti ja määrätietoisesti edetään tavoitteen suuntaan. Ongelmaa työstettäessä sitä lähestytään yleensä erilaisten teemojen kautta, rakennetaan kokonaisuutta erilaisista yksityiskohdista niin, että esille piirtyvä kokonaisuus ei olisi kaoottinen ja mahdollisesti hallitsematon kokonaisuus. Tarkoituksena on siis varioida teemaa ja pyrkiä löytämään uusia näkökulmia kehiteltävään aihioon. JAZZ JA TERAPEUTTI Entäs soittajat? Jazzissa kokonaisuus kulminoituu usein yhtyeen solistin 16 karismaan (solismiin). Karismaattinenkaan solisti ei tosin pääse loistamaan ilman sitä vankkaa perustaa, jonka bändi luo. Sävellajin ja rytmin lisäksi tarvitaan ennenkaikkea soittajien kyky kuunnella ja kuulla toisia ja kehittää heidän soittamaansa teemaa eteenpäin. Tai fraseologiaa hyväksikäyttäen, löytää yhteinen aaltopituus. Muutoin taitavienkin muusikoiden sointi voi kuullostaa rikkunaiselta ja epäkypsältä. Jazzissa tekninen osaaminen on varsin olennainen osa musiikkia. Vaikeus voidaan asiaan vihkiytyneiden kesken nähdä jopa hyveenä. Vaikka jazzissa elää monia erilaisia koulukuntia, on hyvä hallita laajalti perinteen muokkaamat perusteet. Niiksi voidaan luokitella vaikkapa eri jazzlegendojen (esim. John Coltrane, Miles Davis) sormitukset ja rytmiikka, korostukset ja väliintulot. Jos ne hallitsee, on helpompi saavuttaa improvisaatioissa tietty tonaaliteetti ja yhteiset säännöt muiden soittajien kanssa. Terapeutti on monasti istuntojen keskeinen hahmo (etenkin jos työskennellään kokonaisen perheen kanssa perheen ollessa eripurainen). Hänen uskottavuutensa ja luotettavuutensa on usein kiinni hänen henkilökohtaisesta karismastaan. Kuitenkaan pelkällä karismalla ei terapeutti pääse pitkälle. Tuloksekkaan terapian tunnusmerkkejä ovat, joitakin mainitakseni, hyvä kontaktin luomisen taito, terapeutin kunnioitus asiakastaan kohtaan ja usko hänen kykyynsä selvitä kyseisestä tilanteesta, terapeutin taito kuulla asiakastaan (astua hänen kartalleen), luoda uusia näkökulmia tämänhetkiseen tilantee-

17 seen ja kehittää luovia ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä asiakkaan kanssa. Ilman näitä elementtejä saattaa muutoin taitavankin terapeutin työskentely olla tuloksetonta ja pahimmillaan jopa rikkonaista. Terapiassa eri tekniikoilla on yhä vakaampi asemansa. Tämä tuo mukanaan myös koulukuntaisuusajattelun. Eduksi terapeutille olisi kuitenkin tuntea laajalti terapiakentän moninaisuus ja kunkin suuntauksen edut. Kun gurujen (esim. Milton Erikson, Virginia Satir) luomat tekniikat ja metodit ovat perusteiltaan hallittavissa, niistä voidaan improvisoida juuri itselle ja omaan suuhun ja työskentelyyn sopivia versioita. SUHTEET YMPÄRÖIVÄÄN TODELLISUUTEEN Jazzin peruspoljentoon ei välttämättä tukeuduta puritaanisimmassakaan jazzin koulukunnassa. Rytmiikkaa voidaan etsiä laajan jazzrytmiikan variaatioiden lisäksi vaikkapa kansanmusiikista, rockista tai klassisesta. Siksi jazzinkin raja-aidat ovat tietyiltä osin kaatumassa. Tiukat määrittelyt väistyvät ja puhutaankin mieluummin ajan myötä muokkautuvista genreistä. Pori-jazzissa käy rockin legendoja ja ruis-rockissa tiukka jazzfunk-orkesteri, yleisön hurratessa. Pääasia kuitenkin siis lienee että musiikki toimii yleisölleen. Jazz elää ajassa ja ajan mukana. Lyhytterapioiden suuntaukset ovat lähentyneet toisiaan. NLP omii vanhoja toimivia ideoita hieman niitä hioen ja nimeten niitä uudestaan (vrt. ehdollistuminen / ankkurointi). Ratkaisukeskeisyyden perusperiaatteet ovat NLP:n kanssa suurelta osin samoja. Systeemisestä lähestymistavasta blokataan toimivia selitysmalleja mihin tahansa supportiiviseen terapiaan. Tiukat määrittelyt väistyvät. Voidaankin puhua vaikkapa ratkaisukeskeisyydestä silloin, kun jokin tekniikka vain näyttää toimivan. Lyhytterapia elää siis ajassa ja ajan mukana. Lähteet: Coltrane, John: Soultrane. Impulse records Pine, Courtney: Journey to the urge within. Island records de Shaser, Steve: Ratkaisevat erot. Vastapaino 1995 Vuori, Jari: Jazzin dialogi oppimisessa. Aima 1/ RATKES 3 / 1998

18 RATKES 3/

19 DRAAMA ON ENEMMÄN Jaakko Helander opettaja, kouluttaja ja tutkija ( Kirjoittaja on helsinkiläinen opettaja, kouluttaja ja tutkija, joka toimii lehtorina Vantaan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Hän valmistelee väitöskirjaa Terapiasta ohjaukseen, ratkaisusuuntautuneen työotteen tarkastelua kokemusoppimisena, Helsingin yliopistossa. Hän kouluttaa ja antaa työnohjausta mm. opinto-ohjauksen, erityiskasvatuksen, oppilashuoltotyön, etsivän - työn ja kriisipsykologian alueilla. Kotisivu:http://www.helsinki.fi/people/ jaakko.helander. ) Keskustelu on yksi tapa jäsentää todellisuutta sellaisena kuin itse kukin sen kokee. Ratkaisusuuntautunut työtapa ei sulje pois toiminnallisempiakaan käytäntöjä. Luotaan tässä artikkelissa kokemuksiani voimavara- ja ratkaisusuuntautuneen työtavan käytöstä draamatyöskentelyssä. Käsitteenä draamapedagogiikka kattaa monen entuudestaan tunteman ilmaisutaidon,mutta myös prosessidraaman ja teatterityön. Keskityn seuraavassa lähinnä viimeksi mainittuihin. 19 PALUU JUURILLE Valotan aluksi hiukan omaa henkilöhistoriaani. Se saattaa auttaa paikantamaan sen, kuinka löysin ratkaisusuuntautuneen ajattelun. Jätin lukio-opinnot kesken ja liityin tuolloin, vuosikymmenen taitteessa, tietotekniikan teinikonsulttien joukkoon. Ajatus ihmistyöstä oli vieras. Erään laajan hankkeen yhteydessä olin sitten kouluttamassa opettajia tietotekniikan opetuskäytössä. Lipsahdus vei minut koulumaailmaan kahdeksan vuoden ajaksi. Samalla opiskelin ensin opettajaksi, sitten erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi ja tein myös näitä töitä. Kiinnostus vuorovaikutusilmiöitä kohtaan johti sosiaalipsykologian opintoihin. Nykyiseen työhöni tulevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kouluttamaan siirryin kaksi vuotta sitten. Ratkaisusuuntautuneeseen työtapaan tutustuin ensimmäisen kerran lyhytkurssilla Siitä alkoi oppimisen ja kokeilujen polku, joka on johdattanut 2 niin terapian 1 kuin erityiskasvatuksen 3 ja oppilashuoltotyön kuvioihin. Asiakastyön tilanteissa nuorten ja perheiden kanssa työskennellessä olen pysähtynyt aina välillä kysymään, mitä muita mahdollisia muotoja kuin järjestetty keskustelu, olisi käytettävissä. Draamaopettajaopintoni alkoivat pari RATKES 3 / 1998

20 RATKES 3/ 1998 vuotta sitten. Minusta draama koko kirjossaan johdattaa mielen, kaikkien ilmaisukanavien, onnistumisten ja tulevaisuuden äärelle. KANAVAT AUKI Ilmaisutaito tunnetaan hyvin koulujen oppiaineena, vaikka se ei ole saavuttanutkaan samaa asemaa kuin monien hyvässä tai pahassa muistama musiikki ja kuvallinen ilmaisu. Ilmaisutaito on oppiaine, jonka on katsottu edistävän itsetuntoa, ilmaisukykyä ja vuorovaikutustaitoja. Ilmaisutaitotyöskentely on harjoitus- ja kokemuspohjaista. Ilmaisutaito kattaa ilmaisun alueista, itse puhun kanavista, mm. aistit, liikkeen, kontaktit, äänen ja puheen. Oleellista on mielestäni se, mitä Ava Numminen (Ratkes 2/98) mainiosti hahmotteli äänenkäytön ja laulamisen osalta: jokainen voi kehittyä, ns. toivottomia tapauksia ei olekaan. Hienoimpia kokemuksiani on, kun eräs (kliinikkojen epävakaaksi persoonallisuudeksi diagnosoima) ohjaamalleni kesäkurssille osallistunut, monia vaikeuksia elämässään kohdannut nuori kurssimme päätteeksi uskalsi irrottautua arjen rooleista ja elää roolihenkilönsä elämää. Hän oli itse viime kädessä muovannut rooliaan toivomaansa suuntaan. 20 Kyynisimmät kollegat palauttivat minut maan pinnalle epäilemällä pysyvämmän muutoksen mahdollisuutta. Olen kuitenkin varma, että juuri tällaiset yksittäiset edistysaskeleet voivat olla merkki paremmasta tulevaisuudesta. 4 Teatteriteoreetikko Cohenia lainatakseni Tulevaisuus vetää puoleensa, ei menneisyys työnnä. IMPROVISAATIOSTA Ehkä eniten kaikista yksittäisistä työtavoista draamassa minua viehättää improvisaatio. Se on jotain aitoa, kiertelemätöntä, ennakoimatonta ja juuri tässä hetkessä olevaa. Improvisointi ei ole näyttämötaiteilijan yksinoikeus, vaan sitä voi soveltaa kaikilla elämänalueilla esimerkiksi terapiatyössä (jossa sitä voisi nimittää terapeuttiseksi mielikuvitukseksi). Omat kokemukseni ovat sekä keskustelullisista että draamatilanteista. Improvisointi on aika lähellä Tommin ajatuksia refleksiivisyydestä ja refleksiivisistä kysymyksistä (Entäpä jos...) 5 Keith Johnstone, tunnustettu improvisaation mestari, lähtee olettamuksesta, että ns. tervejärkisyys on teeskentelyä ja spontaanisuuden tukahduttaminen on opittua. Sovellan työssäni yhtenä johtoajatuksena sitä, että työskentely tapahtuu tilassa jossa kaikki on mahdollista. Osallistujat, jotka ovat oppineet olemaan esimerkiksi pidättäytyviä, saavat luvan tehdä ja toimia, johnstonelaisittain ilmaisten, jopa säädyttömästi ja psykoottisesti. Menneisyyden kokemuksilla, joissa spontaanisuuden tukahduttaminen on opittu, ei ole merkitystä työskentelyn kannalta. Käytännössä on olemassa monia tekniikoita, joilla tällaiseen vapautumisen kokemukseen voidaan päästä. Itse suosin tarjousten hyväksymis, tarinankerronta- ja assosiaatiohar-

21 joituksia. 6 Ensin mainituissa pari- ja ryhmätilanteissa harjaannutaan lukemaan vinkkejä toisen tekemisistä ja aikomuksista, tarjouksista, ja otetaan ne vastaan sellaisenaan. Yleensähän esimerkiksi arkipäivässä torjumme tai mitätöimme toistemme tarjouksia niin verbaalisesti kuin kehollamme (joka lienee tuttua NLP:tä käyttäville). Tarinankerronta- ja assosiaatioharjoitukset voivat lähteä esimerkiksi kuvitteellisesta (miimisestä) laatikosta, josta nousee sitä, mitä osallistujat haluavat. Aluksi yleensä suodatetaan vahvasti ensin mieleen tulevia ajatuksia, mutta edetessään päästään aitojen assosiaatioiden jäljille. Oleellista on se, että ideat hyväksytään sellaisinaan, niitä ei arvoteta eikä tulkita (vrt. Milton Ericksonin ajatteluun). Kerran sisustimme miimisesti tyhjän huoneen ja teimme siellä parityönä improvisaatioita. Niiden pohjaksi osallistujat olivat keränneet alkuideoita kirjoittamalla erilaisia tilanteita lapuille. Katselimme improvisaatioita non-stop-esityksinä. Myöhemmin keskustelimme kokemuksista. Eräs osallistujista kertoi, että näkemistään tilanteista erityisesti yksi miellytti häntä erityisen paljon. Hän halusi nähdä sen uudelleen, koska se muistutti hänen mielestään juuri parasta tilannetta puolison kanssa vietetystä ajasta. Katsoimme tilanteen uudelleen ja kysyin, halusiko hän muuttaa jotain. Työstimme tilannetta, myös paradoksien kautta, eteenpäin. 21 Jälkeenpäin ajatellen koettu muistuttaa tarina- eli playback-teatterille ominaista työtapaa. Nyt se syntyi spontaanisti. Yllätyksellisyys on improvisaation yksi vahva elementti. Ohjaajalta se vaatii herkkyyttä ja kykyä nähdä myös pinnan alle. PROSESSIDRAAMA NÄYTTÄÄ MAHDOLLISIA TODELLISUUKSIA Pedagoginen, prosessuaalinen draamatyöskentely 7 eroaa terapeuttisista psyko- ja sosiodraamamenetelmistä siten, että tekemisen perimmäinen tarkoitus kasvatuksellinen ja oppimiseen tähtäävä: lisätä osallistujien kaikinpuolista kykyisyyttä (kompetenssia) ymmärtää, nähdä uudella tavalla ja myös käyttäytymisen tasolla toimia uudella tavalla totutuissa tilanteissa. Tietysti tällainen jako on jossain määrin keinotekoinen ja sopimuskysymys. Pedagoginen draama voi olla terapeuttista, vaikka sen fokus olisikin kasvatuksellinen. Sama toimii tietysti myös toisinpäin ajateltaessa psyko- ja sosiodraaman antia kasvatuksessa ja koulutuksessa. Pedagogisessa prosessidraamassa osallistujat vuoroin eläytyvät roolihenkilöiden maailmaan, vuoroin ovat poissa roolista, kun kokemuksia työstetään kognitiivisemmalla tasolla. Erona psyko- ja sosiodraamoihin on myös etäännyttäminen. Draamaprosessin aihetta ei valita suoraan osallistujien kokemusmaailmasta, vaan uskotaan, että kauempaa näkee paremmin. Kun esimerkiksi halutaan tutkia sitä, millaista on ilmenevä mustasukkaisuus, voidaan draamaprosessin kehystarina löytää vaikka suomalaisista Nummisuutareista. Viime keväänä vierailin Tukholmassa kouluttamassa paikallisia nuoriso- ja RATKES 3 / 1998

22 sosiaalityöntyöntekijöitä ja heidän kanssaan työskenteleviä tukihenkilöja kontaktinuoria. Teemana oli ajankohtainen huumeiden käyttö. Kehystarinaa rakentaessani valitsin päähenkilöksi suomalaisen Ranen ja etäännytin hänet koulutettavia nuoria hieman vanhemmaksi ja erilaisista taustoista tulevaksi. Varsinaisen prosessin edetessä löysimme yhdessä toinen toistaan kiinnostavampia mahdollisia tulevaisuuksia Ranelle ja hänen läheisilleen. Kiintoisaa ja muidenkin kokemusteni mukaan yleistä näyttäisi olevan se, että prosessidraamassa itsestään ilman johdattelua mahdollisuudet tulevaisuudet näyttäytyvät kerta toisensa jälkeen onnistuneempina ja toimivampina. Mahdolliset tulevaisuudet ovat siirtyneet myös osaksi keskustelullisempaa työkäytäntöäni. Erityisopetuksellisissa konsultaatioissa olen yhdessä työntekijöiden kanssa kokeillut muun muassa etäännytettyjen tarinoiden kertomista, piirtämistä ja kirjoittamista asiakaslasten ja -nuorten ongelmien ulkoistamisen muotona. Prosessidraama on tekemisissä inhimillisen käyttäytymisen ja ihmissuhteiden kanssa. Myös osallistuvan ryhmän sosiaalisen hyvinvoinnin uskon tästä syystä kasvavan. Sitä paitsi kaikki draamatyöskentely kulminoituu käsillä olevaan abstraktiin tai konkreettiin ongelmaan ja sen ratkaisuun. JOKAISEN TEATTERI Teatterityössä minuun on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen entisen kolleegani, draamapedagogi Teija 8 Kettusen ajatus siitä, että jokainen lapsi, nuori ja aikuinen osaa näytellä. Perinteisestä harrastajateatterinäkökulmasta ehkä hieman poiketen kasvatuksellisen teatterintekemisen painopiste on osallistujien voimavarojen käyttöönotossa, ei ohjaajan taiteellisten ambitioiden toteuttamisessa. Teatterityö jo itsessään sisältää elementtejä, jotka voivat auttaa hahmottamaan arkipäivää pinnan alta ja käyttämään vuorovaikutuksessa teatterin elementtejä. Näyttelijä joutuu jokaista kohtausta varten miettimään, mitkä ovat hänen päämääränsä, salaiset päämääränsä, suhteensa ympäristöön ja statuksensa. Nämä ilmiöt ovat osa kaikkea inhimillistä toimintaa teatterin ulkopuolellakin. Olen huomannut, että jo pelkkä näiden asioiden harjoittelu näytelmän valmistusprosessin aikana tuottaa siirtovaikutusta tekijöidensä arkeen. Edelleen olen siirtänyt vaikuttavimpia niistä myös asiakastyön keskustelutilanteisiin, joissa olen pyytänyt asiakasta esimerkiksi kotitehtävän muodossa kokeilemaan tietoisesti statuksensa nostamista tai laskemista hankalaksi koetussa tilanteessa. Kokeilujen myötä on usein yhteistuumin asiakkaan kanssa löydetty niitä keinoja, jotka toimivat käytännössä ja tuottavat toivottuja tuloksia. Luonnollinen jatko tälle on ollut onnistumisten vahvistaminen ja vakiinnuttaminen osaksi asiakkaan arkea. Itse näyttelemisessä piilee paljon samaa kuin NLP:n mielikuvatyösken-

23 telyssä. Mielen mallien ohjaava vaikutus saa aikaan muutoksia ihan ilmikäyttäytymisen tasolla. Runsas vuosi sitten tutunoloinen nuori, joka paljastui entiseksi oppilaakseni, tuli minua kadulla vastaan. Hän muisteli aikanaan koulussa tekemäämme TuttiFrutti -musiikki-iloittelua ja kertoi myöhemmin käyttäneensä roolinsa hurmuri-mielikuvaa omassa työssään kaupan alalla. Rooli itsessään oli meiltä molemmilta jo unohtunut, mutta yksi mielikuva oli saanut erityisen paikkansa nuoren työroolissa. Mieleeni tulee myös lukuisia esimerkkejä niiden nuorten kanssa työskentelystä, jotka ovat riittävässä määrin päässeet eroon itse pulmalliseksi kokemastaan ujoudesta tai arkuudesta juuri roolityöskentelyssä kokemiensa ohjaavien mielikuvien jäädessä arkiminän 9 palvelukseen. EPILOGI Ajatukset ja kokemukset, joita draaman ja ratkaisusuuntautuneen työn yhteyksistä olen luodannut, ovat vain kapea otos alueen tarjoamista mahdollisuuksista. Uskon vahvasti, että draama ja ratkaisusuuntautunut työ voivat lyödä kättä keskenään; molemmilla on paljon annettavaa toisilleen. Nostaessani katseeni mikron kuvaputkelta ja katsellessani Bulevardilla rientäviä ihmisiä mieleeni tulee muutama kiteyttävä miete. Draamassa yksi johtoajatus on Näytä - älä selitä. Voisiko ratkaisusuuntautunut työ olla enemmän konkreettista tekemistä keskustelun ohella? Ja - teatterityö ei ole yksi yhteen -kopio elävästä elämästä, mutta se voi kuitenkin ainakin jossain määrin tarjota työkaluja myös elämän tosipohjaiselle näyttämölle. Viitteet tekstissä: 1) Helander, J.: Puheenvuoroanalyysi ratkaisukeskeisestä ryhmäprosessista. Psykologia 4/1996, ja kausaaliattribuutiot ja ratkaisusuuntautunut terapia: aikuisten ongelmaansa koskevien attribuutioiden muutokset. Perheterapia 4/1997, ) Helander, J.&Pekkanen, K.: Erityisluokasta avoimempaan oppimisympäristöön. Erityiskasvatus 3/ ) Helander, J.: Systeemiset auttamismenetelmät peruskoulun psykososiaalisessa oppilashuollossa. Perheterapia 2/1994, ja Tieto, kehät ja luovuus: kolme näkökulmaa toiminnan ja vuorovaikutuksen muutokseen koulussa. Perheterapia 2/1996, ) Cohen, R. (1985) Näyttelemisen mahti. Tampere: Tampereen yliopisto. 5) Johnstone, K. (1997) Impro: improvisoinnista iloa elämään ja esiintymiseen. Helsinki: Yliopistopaino. 6) Ks. Johnstone 1997, ) Braanaas, N. (1985) Dramapedagogisk historie og teori. Flatåsen: Tapir. 8) Ks. esimerkiksi kuvaus Pojat-produktiosta teoksessa Kanerva, P.&Viranko, V. (1997) Aplodeja etsijöille: näkökulmia draamaan sekä taidekasvatuksena että opetusmenetelmänä. Helsinki: Laatusana. 9) Helander, J. (1998) Meidät otetaan todesta ja me otetaan tämä koulu myös". Sosiaali- ja terveysalan orientoivan koulutuksen kokeilu. Raportti. Vantaan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen julkaisuja 1/1998.

24 NLP TRAINER KOULUTUS 1999 Arvoisa NLP masterpractitioner Aloitamme englanninkielisen NLP kouluttajakoulutuksen helmikuussa Koulutus noudattaa Suomen NLPyhdistyksen suosituksia ja varsinaisia koulutuspäiviä on 20 seuraavasti: RATKES 3/ 1998 TIEDUSTELUT: Anneli Litovaara Eeri Partners Runeberginkatu 15 A Helsinki puh p. ja fax Päivi Viitanen Satakunnan ammattikorkeakoulu puh fax HAKEMUKSET: Matti Alpola Pellavakaskenmäki 13 as 12, Espoo puh Koulutukseen valitaan 20 osallistujaa vapaamuotoisten hakemusten perusteella. Hakemusten on oltava perillä Kouluttajat: International Trainer of NLP Joey Arends Hollannista ja 1-2 kotimaista kouluttajaa Koulutuspaikka: Helsinki (tarkempi paikka ja osoite ilmoitetaan osallistujille kutsussa) Hinta: kokonaishinta mk (sis. alv 22%) Ilmoittautumismaksu: 2500 mk (sis alv 22%), joka maksettava ennen koulutuksen alkua mennessä. Loppusumman mk voi maksaa useammassa erässä vuoden 1999 aikana. 24

25 BENIN PALSTA Toinen pohjoismainen ratkaisukeskeisen terapian konferenssi järjestettiin Göteborgissa Elokuuta. Ihmisiä oli tullut kaikista pohjoismaista ja tunnelma oli erittäin hyvä. Kivoja esitelmiä, hyödyllisiä kontakteja, paljon hyviä ideoita, mahtavat iltaohjelmat Ensi vuonna samantapainen kongressi on tarkoitus järjestää Islannissa. Pysytään kuulolla! Vuoden verran olen puuhannut Filmiteollisuus nimisen tuotantoyhtiön kanssa televisioon ratkaisukeskeistä ohjelmasarjaa. Mukana kehittämisessä on ollut myös joukko Ratkesyhdistyksen jäseniä. Olemme kokeilleet erilaisia versioita ja lähestyneet kanavia. Kehittämistyön tuloksena ohjelmasarja on pärähtänyt käyntiin ykkösellä maanantai iltaisin. Ohjelma kantaa minun nimeäni vaikka minä olisin toivonut sen nimeksi TV kotipsykiatri. Kyseessä on perinteinen talk show, jossa haastatellaan vieraita, mutta jossa myös yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun. Syksyn aiheita ovat mm. depressio, paniikki, syömishäiriöt Ohjelman tekemisessä minua avustaa työryhmä. Ohjelman taustatoimittajana toimii Sari Virtanen (puh ). Me kaipaamme yhteistyökumppaneita, sillä kullakin jaksolla on jokin selkeä teema ja yhteistyökumppanimme voivat auttaa meitä löytämään sopivia haastateltavia kuhunkin jaksoon. Esimerkiksi juuri nyt haen haastateltavia perheväkivaltajaksoon ja tarvitsen pariskuntia, joissa toinen tai molemmat ovat olleet väkivaltaisia, mutta jotka ovat saaneet katkaistuksi väkivallan kierteen ja väkivallatonta aikaa on takanapäin jo muutamia vuosia. Haemme myös haastateltavia jaksoihin, jossa käsitellään rikoskierteen katkaisemista, pakkoneuroottisia oireita vapautumista, lasten pelkoja, jännittämistä. Apunne, vinkkinne ja ideanne ovat tervetulleita. Tänä syksynä käynnistyvät neuvottelut Ratkes-yhdistyksen ja TEO:n välillä ratkaisuterapian koulutuksen hyväksymisestä psykoterapeutin nimen käyttöön oikeuttavaksi koulutukseksi. Me tulemme tiedottamaan jäsenistöä sitä mukaan, kun neuvottelussa saavutetaan tuloksia. Juuri nyt olemme optimistisempia kuin koskaan aikaisemmin, mutta ymmärrämme hyvin sen, että vastassamme on pitkä perinne ja isot laivat kääntyvät hitaasti. Hyvää syksyä Ben Furman RATKES 3 / 1998

26 RATKES 3/

27 IHMETILAN RUNOLLISUUS - 2. pohjoismainen ratkaisukeskeisen työn symposiumi Göteborg, Tapio Malinen FK, koulupsykologi Tämä raportti pyrkii kaikin tavoin olemaan mahdollisimman subjektiivinen ollakseen mahdollisimman objektiivinen. En koskaan tiedä kokemusteni lopullista merkitystä, ellen tulevaisuudessa saa tietoa myös siitä, miten Sinä lukijana reagoit niiden jakamiseen. Parhaassa tapauksessa lukukokemus saattaa tietysti synnyttää ihmeen: monologisesta kuvauksesta voi kehkeytyä dialogista ymmärtämistä ja minä kohtaan lukijani ja lukija minut. Pohjolan voimavarasuuntautunut heimo oli vaeltanut tänä vuonna kauniiseen Göteborgiin. Emäntämme Stina Tiainen ja Co. olivat järjestäneet merelliseen Kansanakatemiaan todella loistavat puitteet 95:n heimolaisen ajatusten, kokemusten ja tekemisen ilotulitusta varten. Kahden päivän aikana oli mahdollista kuunnella yli kahtakymmentä erilaista esiintyjää. Ja suomalaiset olivat laadullisesti hyvin kuvassa mukana. Tein valintani niin kuin sen teen ruotsinlaivojen seisovassa pöydässä: otan sitä, minkä tiedän ravitsevan ja lisäksi kokeilen jotain uutta. 27 Ben Furmanin kohdalla ei päde sanonta ne jotka tietävät tekevät; ne jotka eivät tiedä opettavat muita. Hän sekä tekee että opettaa. Ja opettaa lisäksi tekemistä. Ben esitteli symposiumille reteaming-työkirjansa yksilötasoista versiota, jonka tämänhetkinen nimi on Mental Fitness Training (MFT). Se on ohjelma itsensä kehittämiseksi ratkaisukeskeisesti. Lähtökohtana on gestalt-ajatus: terapia on liian hyvä asia rajoitettavaksi pelkästään terapiaan. MFT on viisivaiheinen kokonaisuus, jolla voi opetalla/opettaa muutakin kuin itsensä kehittelyä. Sen osa-alueet ovat Tavoite/Toiveikkuus/ Projekti/Toiminta ja Vahvistaminen. Harjoittelimme käytännössä henkilökohtaisen ongelman muuttamista tavoitteiksi. Pulmaa ei lakaistu maton alle, vaan se kirjoitettiin taitetulle paperille (jonka toiseen reunaan kirjattiin tavoitteet) ja ongelma repäistiin pois, jolloin jäljelle jäivät tavoitteet. Motivaatiota synnytettiin keskustelemalla parin kanssa tavoitteen hyödyistä. Kun itsemurhaa yrittäneeltä kysyy Ei kai Sinulla vaan ole Suojelusenkeliä elämässäsi? hän saattaa tiedostaa ja siirtää toiveikkuuttaan muihinkin elämäntilanteisiinsa. MFT:ssä toiveikkuutta luodaan lisäksi aiemmilla onnistumisilla, olemassaolevilla resursseilla, toisten esimerkeillä jne. Mitä enemmän toiveikkuutta sitä RATKES 3 / 1998

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI AHOT-TYÖPAJA 7.2.2012 JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI YTM (sosiaalipsykologi), FK (biokemisti), yhteisötyönohjaaja, NLP master (käytännön vuorovaikutus) PALAUTEKOKEMUS Palautepalvelu: hakemukset ja ansioluettelot

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot