Nuorisotyötä koulussa koulunuorisotyön työmuodot, menetelmät ja mahdollisuudet Lahdessa. Moilanen & Varpenius Kesäkuu 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorisotyötä koulussa koulunuorisotyön työmuodot, menetelmät ja mahdollisuudet Lahdessa. Moilanen & Varpenius Kesäkuu 2014"

Transkriptio

1 1 Nuorisotyötä koulussa koulunuorisotyön työmuodot, menetelmät ja mahdollisuudet Lahdessa Moilanen & Varpenius Kesäkuu 2014

2 2 Nuorisopalveluiden ja perusopetuksen yhteistyö perustuu yhdessä laadittuun suunnitelmaan Perusopetuksen ja nuorisopalveluiden yhteistyösuunnitelma laadittiin toimialajohtaja Maritta Vuorisen nimeämässä työryhmässä vuonna Suunnitelma päivitettiin vuonna 2011 opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilposen asettamassa perusopetuksen ja nuorisopalveluiden yhteistyöryhmässä. Lisäksi alueellisissa nuorisopalveluissa on tehty yksityiskohtaisemmat yhteistyösuunnitelmat nuorisotalojen ja koulujen kesken yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Toteutunutta toimintaa on arvioitu lukuvuoden päätteeksi ja samalla sovittu seuraavan vuoden yhteistyökäytännöistä. Suunnitelmiin on kirjattu mm. 7.-luokkalaisille räätälöidyt toimintakokemuspäivät, välituntikohtaamista, teematapahtumien toteuttamista, JOPOluokkien kanssa tehtävää yhteistyötä ja toiminnallisia vanhempainiltoja. Yläkouluille tarjottavat palvelut yhtenäistetään nuorisopalveluissa Kouluyhteistyön tasapuolisuuden ja tasalaatuisuuden takaamiseksi nuorisopalveluiden omaa toimintaa organisoidaan uudelleen ja sovitaan toteutettavista kouluyhteistyön muodoista. Suunnittelua tarvitaan erityisesti nuorisopalveluiden näkökulmasta, koska vastuualue- ja kouluyhteistyötä tehdään eri toimintayksiköiden työntekijöiden toimesta. Suunnitelmassa määritellään kouluyhteistyön perustaso, joka toteutuu kaikissa kouluissa. Jatkossa jokaisen koulun kanssa laaditaan lukuvuosittain kirjallinen kouluyhteistyösuunnitelma, jossa määritellään mitä yhteistyötä tehdään ja kuka ko. tehtävästä vastaa. Kaikille yläkouluille tarjottavat toiminnot, palvelut ja työmuodot 7. luokille (ja LYK:n 6. luokille) - Toimintakokemuspäivien järjestäminen o sisältää infotunnin luokalle o järjestetään nuorisopalveluiden tiloissa o tarvittaessa jatkotyöstö - Nuorisonohjaajat osallistuvat koulun vanhempainiltoihin 8. luokille - Luokan tarpeiden mukainen teematapahtuma Teematapahtumaoppaan tarjonnan mukaan luokalle tai toiminnallinen vanhempainilta 9. luokille - 9. luokalta elämään tyyppinen teematapahtuma - Yksilötyönä tapahtuva ennakoiva nivelvaihetyö oppilashuollon ja Dominon välisenä yhteistyönä

3 3 Erityiskoulujen oppilaille tarjotaan samat palvelut. Lisäksi voidaan sopia luokkakohtaisesti erilaisten toimintamuotojen toteuttamisesta tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa. Esimerkkejä nuorisopalveluiden muista mahdollisista toiminnoista kouluilla - Toimintakokemuspäivät myös muille kuin 7. luokille - Välituntikohtaaminen - Räätälöidyt teematunnit - Koulujen omiin teemapäiviin ja -tapahtumiin osallistuminen - Koulunuokku - Nivelvaiheyhteistyö - Pienluokkatoiminta, JOPO-yhteistyö - Koulutilojen käyttö, esim. liikuntatilat - Yhteistyöprojektit - Luokkaretkipaketit - Oppilaskuntayhteistyö / oppilaskuntien hallitusten yhteistyö - Tukioppilasyhteistyö - ART-ryhmät - Nuorten kuuleminen - Toiminnan esittelyt luokittain - Luokkien vierailut toimipisteissä - Toiminnalliset, teemalliset vanhempainillat - Alueyhteistyö Nuorisopalveluilla on mahdollisuus omasta toiminnasta tiedottamiseen, toiminnan markkinointiin ja tiedotusmateriaalin jakoon koululla. Kaikilla kouluilla toimitaan yhteisen ohjeistuksen mukaisesti ja viestinnässä hyödynnetään Wilma-järjestelmää. Nuorisopalveluiden kouluyhteistyön organisoituminen 1. Jokaiselle suuralueelle muodostetaan nuorisopalveluiden kouluyhteistyöryhmä, jonka toimintaa koordinoi koulunuorisotyöntekijä. Koulunuorisotyöntekijä toimii myös yhdyshenkilönä koulujen ja nuorisopalveluiden välillä. Ryhmään nimetään 2-4 työntekijää koulunuorisotyöntekijän lisäksi. 2. Jokaiselle koululle laaditaan lukuvuosittain kouluyhteistyösuunnitelma niistä toimenpiteistä, joita kouluyhteistyön puitteissa ko. koululla tehdään, huomioiden eri luokka-asteet. Kehittämiseen ja arviointiin osallistuvat ainakin koulun vastuuhenkilöt ja alueen kouluyhteistyöryhmä. Lukuvuosisuunnitelma laaditaan ja arvioidaan aina keväisin tulevaa lukuvuotta varten. Suunnitelman laatiminen on tärkeää myös koulunuorisotyötekijöiden ja nuorisotyöntekijöiden työnsuunnittelun näkökulmasta.

4 4 Koulunuorisotyöntekijä toimii alueen kouluyhteistyön koordinaattorina Jokaiselle suuralueelle muodostetaan nuorisopalveluiden kouluyhteistyöryhmä Ryhmä huolehtii eri luokkaasteille toteutettavista toiminnoista ja keskinäisestä työnjaosta Kouluyhteistyösuunnitelmat laaditaan koulukohtaisesti Koulut nimeävät vastuuhenkilöt yhteistyöhön Toive koulunuorisotyöntekijästä tuli nuorilta Alueellisten nuorisopalveluiden kehittämiseksi nuorille toteutettiin kysely syksyllä 2011, johon vastasi luokkalaista. Kyselyllä selvitettiin mm. sitä, missä toimintaympäristöissä nuoret haluaisivat tavata nuorisonohjaajia. Vastaajista 358 toivoi nuorisonohjaajan olevan tavattavissa koululla. Tehdyn kyselyn pohjalta asetettiin tavoitteeksi, että jokaisella suuralueella on koulunuorisotyöntekijä. Koulunuorisotyöntekijän rooli koulussa Koulussa tehtävä nuorisotyö on ennaltaehkäisevää, nuorten tarpeista lähtevää työtä. Koulunuorisotyön tehtävät liittyvät koulujen yhteisöllisyyden, osallisuuden ja viihtyvyyden kehittämiseen sekä toisaalta nonformaalien oppimisympäristöjen luomiseen ja nuorten kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Koulunuorisotyöntekijän työn lähtökohta on nuorten kokonaisvaltainen kohtaaminen ja kasvun tukeminen ilman suorittamisen näkökulmaa. Työ painottuu ryhmien ja yhteisön ohjaamiseen. Ensisijainen tehtävä on edistää yhteisöllisyyttä koulussa siten, että oppilailla on hyvä ja turvallinen olla ryhmässä ja he tulevat toimeen keskenään. Osalle oppilaista oppimistakin tärkeämmäksi muodostuvat sosiaaliset suhteet ja hyväksynnän saaminen ryhmässä. Oppimisen mahdollisuudet paranevat, kun tunnesuhteisiin ja ryhmän kiinteyteen kiinnitetään riittävästi huomiota. Nuorten keskinäiseen hierarkiaan vaikuttamalla voidaan torjua koulukiusaamista ja turhautumisen aiheuttamaa ilkivaltaa. Erilaisia ratkaisumalleja ja nuorisotyöllisiä työtapoja kokeilemalla saatetaan löytää uusia keinoja yhteisöllisten taitojen saavuttamiseksi. Tarkoituksena on tukea nuoria sopeutumaan paremmin kouluyhteisöön ja toisaalta osallistua kouluyhteisön kehittämiseen niin, että se ottaa paremmin huomioon nuorten tarpeet.

5 5 Yleisinä menetelminä käytetään muun muassa ryhmäytyksiä, välituntitoimintoja, oppilaskuntatoimintaa, leiri- ja retkitoimintaa, erilaisia teematapahtumia, kodin ja koulun yhteistyötä, pienryhmätoimintaa, yksilötyötä ja nivelvaihetyötä. Nuorten ongelmien kasautumista voidaan ennaltaehkäistä ohjaamalla nuoria mielekkään tekemisen ja harrastusten pariin. Matalankynnyksen nopealla puuttumisella nuoria ohjataan tarvittaessa oppilashuollon ammattilaisten puheille. Koulukohtaiset painopisteet voidaan nostaa esimerkiksi kouluterveyskyselyn tuloksista. Painopisteiden määrittely on tärkeää, ettei työssä poukkoilla sinne tänne, vaan on sovittu fokus, mitä kohti tavoitellaan ja mitä voidaan arvioida. Koulunuorisotyöntekijän tehtäviin kuuluu myös loma-ajan toimintojen järjestäminen lapsille ja nuorille. Koulunuorisotyöntekijä voi toimia esimerkiksi seuraavanlaisissa tehtävissä: - Oppilaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen nuorisotyöllisin menetelmin - Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden yhteisöllisten taitojen tukeminen ja edistäminen o Toimintakokemuspäivien organisointi o Jatkoryhmäytykset esim. uuden oppilaan tullessa luokkaan: Yhteisöllisyys ei ole pysyvä olotila vaan sitä pitää vaalia o Turvallisen ryhmän luominen ja ryhmädynamiikkaan vaikuttaminen pitkäkestoisesti o Tunnetaitojen edistäminen nuorisotyön keinoin o Koulukiusaamisen ja ilkivallan ehkäiseminen eri menetelmin o Nonformaalien oppimisympäristöjen luominen Teematapahtumat, esim. päihdekasvatus, yhteishaku, kesätyöhaku, kansainvälisyyskasvatus, tulevaisuuspelit, media-, ympäristö- ja suvaitsevaisuuskasvatus aihealueiden käsittely käytäntöön suuntautunutta, toiminnallista, kokemuksellista, epämuodollista, vuorovaikutteista fyysisen oppimisympäristön monipuolistaminen ja laajentaminen koulun ulkopuolelle o Koulunuokkutoiminnan organisointi - Osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen o Oppilaskuntayhteistyö o Oppilaiden osallisuuteen vaikuttaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen o Tukioppilasyhteistyö o Nuorisotaloyhteistyö - Oppilaiden sosiaalinen vahvistaminen - Varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen lähiohjauspalvelu o Oppilaiden arjenhallinnan tukeminen o Säännöllinen välituntipäivystystyö

6 6 avoin, vapaamuotoinen nuorten kohtaamistyö ilman raskaita rakenteita huolista puhumista, pettymyksistä selviytymisen tukea, läsnäoloa ja kannustamista tuen tarpeessa olevien nuorten tunnistamista o Ennakoiva työ ja harrastuksiin ohjaaminen o Koulupudokkuuden ehkäisy, opoyhteistyö ja nivelvaiheyhteistyö luokan nivelvaiheen tuki ennaltaehkäisevän toiminnan keinoin työskentely teemojen pohjalta sovittujen luokkien kanssa: tulevaisuusajattelu, valmistautuminen yhteishakuun, erilaisten kannustimien käyttö opiskeluun motivoinnissa 9. luokalta jatko-opintoihin siirtymisen tuki: nuorten valmiuksien huomioiminen tulevaisuutta koskevien päätösten teossa, valintojen selkeyttäminen, mukanaolo ja yksilöllinen tuki yhteishakuprosessissa o Tarvittaessa kohdennettu pienryhmätyö o Yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa - Vanhempainiltojen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen - Koulun ja nuorisopalveluiden yhteyshenkilönä toimiminen - Verkostoyhteistyö alueella, toimialalla ja valtakunnallisesti Tavoitteet asetetaan yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa Yhteisen tahtotilan ja näkemyksen löytäminen edellyttää koulun toimintakulttuuriin tutustumista sekä nuorisotyön tehtävän ja arvojen tutuksi tekemistä koululla. Koulunuorisotyöntekijä ei rakenna yksin omaa paikkaansa koulussa vaan se tuotetaan yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Koulunuorisotyöntekijän tehtävän määrittäminen koulun toimijoiden joukossa mahdollistaa eri ammattikuntien vahvuuksien, tiedon, osaamisen ja erilaisten työtapojen hyödyntämisen. Oleellista on, että koulunuorisotyöntekijä on osa koulujen monialaista työyhteisöä, jossa tavoitteet, tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja työtehtävät sekä työnjako suunnitellaan ja sovitaan alueen tarpeita vastaavaksi. Nuorisotyöntekijän rooli on selvästi erilainen kuin opettajalla, koulunkäyntiavustajalla ja muulla henkilökunnalla. Asiakasnäkökulmasta ja päällekkäisyyksien välttämiseksi oppilaiden, vanhempien ja koululla työskentelevien henkilöiden pitää tietää, mitä eri ammattilaiset koulussa tekevät. Vastuujaosta sopimisen lisäksi on tärkeää sopia käytännön järjestelyistä, kuten toiminnan mahdollistavan tilan järjestämisestä. Rehtorin tuki toiminnalle on keskeisessä asemassa. Koulutuksellinen tasa-arvo -hanke Koulutuksellinen tasa-arvo-hankkeessa ( ) kehitetään monialaista yhteistyötä kodin, koulun ja asuinalueen välillä. Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeessa etsitään keinoja mm. puuttua ajoissa koulupoissaoloihin ja syrjäytymiseen. Hankkeessa edistetään uusien toimintamallien käyttöönottoa koulunuorisotyön, ennaltaehkäisevän oppilashuollon ja perheiden kanssa

7 7 tehtävän työn avulla sekä tuetaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvää oppimista. Hanketta toteutetaan eteläisellä alueella Liipolan ja Salinkallion kouluissa, pohjoisella alueella Mukkulassa ja Kivimaalla, läntisellä alueella Kärpäsen koulussa sekä keskustassa Harjun, Tiirismaan ja Möysän kouluissa. Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö, kaksi kuraattoria ja kaksi koulunuorisotyöntekijää. Koulunuorisotyötä Kärpäsen ja Mukkulan koululla Kärpäsen ja Mukkulan kouluissa elokuusta 2013 saakka työskennelleet koulunuorisotyöntekijät keskittyvät oppilaiden välisiin suhteisiin ja ryhmähengen rakentamiseen kokopäiväisesti. Oppilaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen nuorisotyöllisin menetelmin Luokkatyöskentelyssä koulunuorisotyöntekijällä on mahdollisuus hyödyntää parhaiten ryhmänohjauksellisia taitojaan. On tärkeää käydä keskustelua luokanvalvojan ja muiden luokkaa opettavien opettajien kanssa sekä haastaa nuoria itse kertomaan omasta luokastaan. Jotta ryhmästä saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys, on toisinaan hyvä tehdä luokkahavainnointeja tavallisissa oppimistilanteissa tai välitunneilla. Luokkatyöskentelyn kantavaksi teemaksi nousee usein luokan yhteishenkeen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät asiat, työrauha tai jonkinasteinen kiusaaminen. Oppilashuoltohenkilöstöllä voi olla aktiivinen rooli luokkatyöskentelyssä, jotta saadaan tarjottua mahdollisimman kokonaisvaltaista tukea sekä yksilö- että ryhmätasolla. Luokkatyöskentelyä on tehty kummassakin koulussa opettajien ja/tai oppilashuoltoryhmän pyynnöstä tai koulunuorisotyöntekijän havaintojen pohjalta. Luokkatyöskentely on useimmiten aloitettu havainnoimalla luokkia eri oppiaineiden tunneilla joko yksin tai yhdessä esim. terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin kanssa (Mukkulassa). Tämän jälkeen nuoria on itse haastettu kertomaan oma näkemyksensä luokan tilanteesta, jotta päästää monesta näkökulmasta pureutumaan esille nouseviin asioihin. Työskentelyteemoiksi on noussut työrauhaongelmat, luokan sosiaaliset suhteet, huono yhteishenki, uusien oppilaiden sisäänajaminen tai opettajan ryhmänohjaustaitojen heikkous. Oppilaiden arjenhallinnan tukeminen Oppilaiden arjenhallinnan tukemiseen liittyvät aiheet nousevat esiin nuorten kanssa käytävissä ei muodollisissa keskusteluissa. Pääasiassa nuoria huolettaa koulunkäyntiin tai jatko-opintoihin liittyvät asiat. Nuoret ottavat kontaktia itse tai he saattavat tulla juttusille jonkun opettajan tai huoltajan ohjaamana. Nuoria tavataan joko kertaluonteisesti tai suunnitellusti useamman kerran. Nuoria on ohjattu pääasiassa yhteishakuun ja ylipäätään opiskeluun tai koulunkäyntiin liittyvissä tilanteissa. Oppilaiden kanssa on myös käyty läpi erilaista harrastustoimintaa ja tarvittaessa kädestä pitäen viety harrastamaan tai tutustumaan uusiin kouluihin. Tällä keinoin on voitu vähentää tai jopa välttää koulupoissaoloja. Arjenhallinnan tukemisessa keskeisessä roolissa on ollut kannustaminen ja rinnalla kulkeminen sekä seuranta. Sosiaalinen vahvistaminen

8 8 Oppilaiden sosiaalinen vahvistaminen on koulun arjessa päivittäin työskentelevälle nuorisotyöntekijälle oleellinen tehtävä. Nuorisotyöntekijän työhuoneen oven ollessa auki, nuoret ottavat herkästi kontaktia ja avaavat keskusteluyhteyden. Niinkään keskusteluja ei käydä jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseksi vastaanottoaikojen puitteissa ja jonkun toisen ohjaamana, vaan matalan kynnyksen periaatteella ilman palveluohjausta nuoren omaan harkintakykyyn luottaen. Tärkeään rooliin nousee nuorten kannatteleminen ja eteenpäin ohjaaminen. Nuoret haluavat rinnalla kulkijan ja kuuntelijan. Oppilaan tukeminen sosiaalisten suhteiden verkossa Aina koululuokassa tai muussa yhteisössä toimiminen ei suju mutkitta. Nuorilla on paljon hiljaista tietoa ja kokemuksia yksinjäämisestä tai ryhmästä sivuun jättämisestä. Tällaisiin tilanteisiin on hyvä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa joko niin, että nuori/nuoret ottavat asian itse esiin tai esimerkiksi opettaja on tehnyt havaintoja tällaisesta. Nuoria haastetaan itse nimeämään ryhmän haasteita ja tämän jälkeen opettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa yhdessä mietitään, millaiset menetelmät voisivat auttaa ryhmäläisiä niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Yhteisöllisyyden edistäminen Toimintakokemuspäivä on nuorisopalveluiden 7.luokkalaisille suunnittelema toimintakokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä oppilaiden yhteistyötaitoja ja luokan ryhmähenkeä. Yläkouluun siirtyneet koululaiset tutustuvat erilaisten ryhmätehtävien avulla uusiin luokkatovereihin. Ennaltaehkäisemällä ongelmia niin yksilö- kuin yhteisötasolla, voidaan koulusta saada turvallisempi ja viihtyisämpi paikka; nuorten oma paikka. Koulunuorisotyöntekijän läsnäolo toimintakokemuspäivissä edistää tutustumista yläkoulun aloittavaan uuteen ikäluokkaan. Ryhmäyttämisen jatkotyöstö Toimintakokemuspäivien jälkeen koululla pidetään esimerkiksi oppilashuoltoryhmän kanssa purkupalaveri, jossa käydään läpi sekä luokanvalvojan että koulunuorisotyöntekijän ja alueen nuorisonohjaajien havainnot luokan ryhmän keskinäisestä toiminnasta toimintakokemuspäivän aikana. Lisäksi koulukuraattori voi halutessaan kertoa omia havaintojaan luokasta. Näiden havaintojen perusteella voidaan tarvittaessa aloittaa monialainen yhteistyö luokan yhteistoiminnallisuuden parantamiseksi. Useimmiten jatkotyöskentely tarkoittaa luokan yhteishenkeä kehittäviä tai kiusaamisen ehkäisyyn tai puuttumiseen liittyviä menetelmiä. Kouluviihtyvyys Kouluviihtyvyys on koko kouluyhteisön yhteinen asia, johon jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Kouluviihtyvyyteen vaikuttaa oleellisesti koulun fyysinen toimintaympäristö mutta tärkeämpään rooliin nousee koulun me-hengen löytäminen. On tärkeää ottaa nuoret mukaan koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Tällä tavoin nuoret saavat kokemuksen siitä, että heitä kuunnellaan ja he ovat itse osa kouluyhteisöä aikuisten rinnalla. Kouluviihtyvyyttä on pyritty yhdessä nuorten kanssa parantamaan rohkaisemalla ja kannustamalla nuoria kertomaan toiveitaan koulun fyysisen toimintaympäristön

9 9 parantamiseksi koulun johdolle. Lisäksi nuorten kanssa on yhdessä toteutettu esim. pieniä sisustusprojekteja. Pienryhmät Tarve pienryhmien perustamiselle voi nousta erilaisista ajankohtaisista tilanteista ja ilmiöistä tai yhteistyökumppanin aloitteesta. Koulussa olemassa olevat järjestelmät tuen tarpeessa olevien oppilaiden kannatteluun ja eteenpäin ohjaamiseen tulee ottaa huomioon omaa työtä suunniteltaessa. Toimintakokemuspäivissä tehtyjen havaintojen perusteella voidaan tarvittaessa myös koota erilaisia pienryhmiä esim. vilkkaille tytöille tai hiljaisille pojille yhteistyössä alueellisten nuorisonohjaajien, kuraattorin, psykologin, terveydenhoitajan tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kärpäsessä perustettiin syksyn toimintakokemuspäivän perusteella tyttöryhmä hiljaisille ja vetäytyville 7.luokkalaisille tytöille yhdessä alueen nuorisonohjaajan kanssa. Jopo-luokka-yhteistyö Kärpäsen Jopo-luokan tytöt kokoontuivat yhdessä Salinkallion ja Salpausselän Jopoluokkien tyttöjen kanssa Tyttöjen Tilassa viikoittain koko lukuvuoden ajan kaksi tuntia kerrallaan. Ryhmän tavoitteena oli terveen naiskuvan esille tuominen ja uusiin samassa tilanteessa oleviin tyttöihin tutustuminen. Osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen on tavoitteena kunnianhimoinen, mutta kattaa alleen kaiken, mitä koulussa tapahtuu. Ilman kokemusta osallisuudesta ja omaan elämäänsä vaikuttamisesta, voi yhteisöön kuulumisen tunne olla suhteellisen heikko. On tärkeää saada sekä opettajat että oppilaat ymmärtämään, mistä osallisuudessa on kysymys. Oppilaiden mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin lisää hyvinvointia koulussa. Edellytykset osallistumiseen ja vaikuttamiseen pitää luoda. Oppilaiden osallistuminen koulun toimintakulttuurin luomiseen edellyttää myös sitä, että näitä taitoja harjoitellaan eri oppiaineissa. Ideoita osallisuuden lisäämiseksi: - Oppilaat toimivat esittelijöinä vieraille. - Toteutetaan luokkakohtaisia ruokailuja. Luokka varaa pöydän yhteiseen ruokailuun ja keskustelee ruokailun lomassa luokan asioista luokanvalvojan johdolla. - Luokanvalvoja järjestää viikoittaiset vartit luokan asioiden käsittelyä varten. - Oppilaat toteuttavat yhteisöllistä toimintaa välituntisin. Koulunuorisotyö on työtä ryhmien kanssa ja oppilaat tekevät osan työstä. - Koulunuorisotyöntekijä osallistuu työyhteisön toimintakulttuurin kehittämiseen niin, että työyhteisöllä olisi paremmat valmiudet ottaa huomioon nuorten tarpeet.

10 10 - Koulunuorisotyöntekijä voi toimia opettajan työparina koulun tukioppilastoiminnassa. Tukioppilastoiminta on nuorisotyöntekijälle sopiva toimintamuoto, sillä nuorilta nuorille toiminnalla voidaan vaikuttaa koko kouluyhteisöön ja luoda positiivista yhteishenkeä. Oppilaskuntatyön kehittäminen Nuorisovaltuuston aloitteesta Lahteen perustettiin loppuvuodesta 2013 oppilaskuntatoiminnan kehittämistyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on oppilaskuntatoiminnan kehittäminen ja yhteisen toimintaohjeistuksen laatiminen kouluille, oppilaille, rehtoreille, nuorisopalveluille ja nuorisovaltuustolle. Tarkoituksena on saada perusopetukseen selkeämpi käsitys eri toimijoiden tehtävistä ja oppilaskuntatoiminnan tavoitteista, laatuvaatimuksista ja kokonaisuudesta. Olemme olleet alusta alkaen mukana työryhmässä tuomassa nuorisopalveluiden ja erityisesti koulunuorisotyön näkökulmaa mukaan suunniteltaessa oppilaskuntatyölle yhteistä ohjeistusta ja laadunarviointimenetelmää. Olemme olleet mukana koulun oppilaskunnan hallituksen kokouksissa ja tarpeen mukaan järjestämässä toimintaa yhdessä nuorten kanssa. Varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen lähiohjauspalvelu Kun toimitaan siellä, missä nuoret ovat luonnostaan, nuorisopalveluiden toiminta ja palvelut tulevat tunnetuksi niille nuorille, jotka hyötyisivät palveluista eniten, mutta eivät vielä ole palveluiden piirissä. Nuorten ongelmien kasautumista voidaan ennaltaehkäistä matalankynnyksen nopealla puuttumisella. Nuoria pystytään ohjaamaan muiden ammattilaisten puheille tai mielekkään tekemisen ja harrastusten pariin. Yksilötyötäkin voi tehdä, mutta eri asioissa ja eri näkökulmasta kuin kuraattori. Nuori saa kertoa huolen kenelle tahansa aikuisista. Työntekijä arvioi, kenelle asian hoitaminen kuuluu: koulunuorisotyöntekijä voi ohjata nuoren esimerkiksi kuraattorille ja kuraattori koulunuorisotyöntekijälle. Ammatillista osaamista jaetaan. Kuraattori toimii koululla selkeästi oppilaan ja hänen perheensä parissa. Tämän menneen kauden aikana yhteistyö Kärpäsessä on koostunut konsultoinnista ja oppilaiden ohjaamisesta kuraattorin luo. Koulukuraattorin näkemys ja asiantuntemus luokkahavainnoinneissa voisi olla oleellista ja tärkeää. Syksyllä on suunnitteilla aloittaa luokkahavainnoinnit yhteistyössä ja tarpeen mukaan. Mukkulassa kuraattorin ja nuorisotyöntekijän välistä yhteistyötä kehitellään ja jotain on jo kokeiltukin. Haasteeksi on noussut kovin erilaiset työtavat ja työnkuvien aukikirjaamattomuus. Olemme keskustelleet tästä ja pyrimme vastaisuudessa tarkemmin rajaamaan sen, millainen työ kuuluu kenellekin ja millaisissa tilanteissa palveluohjausta käytetään. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Koulunuorisotyöntekijän rooli vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä on vielä selkiytymätön. Nuorisotyöntekijä on mukana vanhempainilloissa, huoltajatapaamisissa ja oppilashuoltoryhmän neuvotteluissa kutsuttaessa. Vanhemmilta tulee satunnaisesti yhteydenottoja oppilasasioissa lähinnä Wilman kautta.

11 11 Koulunuorisotyöntekijät ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa nuorten vanhemmille tarkoitettuja Teinimeininki-vertaiskahviloita ja toiminnallisia vanhempainiltoja yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Olimme kumpikin mukana 7.luokkalaisten vanhempainilloissa lukuvuoden alussa. Tämän lisäksi Mukkulassa ja Kivimaalla järjestettiin kaikille 8.luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen toiminnalliset vanhempainillat. Kärpäsessä myös 8.luokkalaisten vanhempainillassa oltiin mukana. Kumpikin on ollut mukana suunnittelemassa Teinimeininki-vertaiskahviloita omille alueilleen ja Kärpäsessä on oltu myös mukana toteuttamassa vertaiskahvilailtaa. Monialaisen työn onnistumisen edellytyksiä Koululla tehtävän nuorisotyön edellytyksenä on eri ammattikuntien välinen luottamus ja arvostus sekä avoin kommunikaatio ja ennakkoluulottomuus. Koulunuorisotyöntekijän yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Rehtori Apulaisrehtori Opinto-ohjaaja Opettajat Oppilaat Oppilaiden vanhemmat Koulukuraattori Koulupsykologi Terveydenhoitaja Oppilashuoltoryhmä Erityisopetus Koulunkäyntiohjaajat Tukioppilaat Oppilaskunnan hallitus Ohjausryhmä Muut koulun verkostotahot Työyhteisöön kuuluminen Koulunuorisotyö uutena työmuotona vaatii sisäänajoa kouluilla. Sisäinen tiedottaminen erityisesti alkuvaiheessa on tärkeää. Ilman koulun johdon ja sitä kautta opettajien hyväksyntää, ei ole keinoja vaikuttaa yhteisöllisyyden lisäämiseen. Opettajankokoukset, opettajien ja avustajien tiimit ja viikkoinfot toimivat koululla säännöllisesti. Tiedonkulun ja työyhteisöön kuulumisen näkökulmasta on tärkeää, että koulunuorisotyöntekijä osallistuu opettajankokouksiin, vesopäiviin ja koulun sisäisiin kehittämisryhmiin. Ohjausryhmä Koulunuorisotyöntekijän kuuluminen kouluyhteisöön vaatii ehdottomasti ohjausryhmän olemassa olon. Ohjausryhmän tehtävänä on koulunuorisotyön kehittäminen koulun tarpeita vastaavaksi.

12 12 Ryhmän työlle pitää asettaa selvät tavoitteet ja toteutumista seurata. Ohjausryhmän vetäjänä tulee olla koulun rehtori tai apulaisrehtori. Muu ohjausryhmä voi muodostua luokka-asteittain opettajista ja esimerkiksi terveydenhoitajasta. Kouluilta nimetty ohjausryhmä toimii parhaimmillaan koulunuorisotyöntekijän työnohjauksellisena ryhmänä ja syventää eri ammattialojen ymmärrystä toisistaan. Sekä Mukkulassa että Kärpäsessä on lähes alusta alkaen toiminut ohjausryhmät, joissa on mukana opettaja kultakin luokka-asteelta sekä rehtori. Kokoonpanot ovat olleet vaihtelevia ja toimineet ehkä eniten työnohjauksellisena välineenä ja auttaneet nuorisotyöntekijöitä suuntaamaan omaa työtään koulun tarpeiden mukaan. Ammatillinen tuki Koulunuorisotyöntekijä tarvitsee vahvan ammatti-identiteetin toteuttaakseen tehtäväänsä koulussa. Ammatillinen vertaistuki ja kehittyminen turvataan nuorisopalveluiden sisäisillä ja seudullisilla palaverikäytännöillä. Kanuuna-verkoston Nuorisotyön ja koulun yhteistyön - kehittämis- ja tutkimushankkeen tietoa ja mallinnettuja käytäntöjä hyödynnetään. Olemme olleet mukana Kanuuna-verkoston järjestämissä seminaareissa sekä tavanneet seudun koulutoimijoita pari kertaa lukukaudessa. Mukana seutuyhteistyössä Hollola, Orimattila, Nastola, Heinola ja Asikkala. Lukuvuoden aikana tehtyjä yleisiä havaintoja ja huomioita Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen on tavoitteena kunnianhimoinen mutta kattaa alleen kaiken, mitä koulussa tapahtuu. Ilman kokemusta osallisuudesta ja omaan elämäänsä vaikuttamisesta, voi yhteisöön kuulumisen tunne olla suhteellisen heikko. On tärkeää saada sekä opettajat että oppilaat ymmärtämään, mistä osallisuudessa on kysymys. Mennyt vuosi piti sisällään paljon suunnittelua, toimintaa ja nopeaa reagointia. Koulunuorisotyöntekijänä joutuu toimimaan paljon yksin ja omatoimisesti. Koulussa pyritään miettimään kaikki etukäteen ja suunnitelmallisesti. Tilanteiden nopeasti muututtua ei kyetä siihen heti reagoimaan. Oppilaiden tilanteisiin ei ehditä tai osata reagoida nopeasti. Näissä hetkissä koulunuorisotyöntekijän näkemys voi olla tärkeä. Koulunuorisotyöntekijällä tulee olla hyvin tiedossa koulun toimintatavat ja säännökset, jotta hän edellä mainituissa tilanteissa reagoida. Kuraattori toimii selkeästi oppilaan ja hänen perheensä parissa. Menneen lukuvuoden aikana koulunuorisotyöntekijän ja kuraattorin yhteistyö on Kärpäsessä koostunut lähinnä konsultoinnista ja oppilaiden ohjaamisesta kuraattorin luo. Koulunuorisotyöntekijä on avannut keskustelun luokkakohtaisista työskentelyistä huomatessaan tarvitsevansa koulukuraattorin näkemystä ja asiantuntemusta joidenkin luokkien kohdalla. Syksyllä aloitamme yhteistyön kehittämisen. Alustavasti olemme sopineet, että kuraattori on tarvittaessa mukana luokkahavainnoinnissa ja minä osallistun sovitusti perheiden kanssa käytäviin neuvotteluihin. Oppilashuoltolain muutokset avasivat kuraattorin näkemään

13 13 mahdollisuuden intensiivisempään yhteistyöhön. Mukkulassa kuraattorin ja koulunuorisotyöntekijän yhteistyö on ollut aktiivista. Olemme tavanneet säännöllisesti ja miettineet työmme rajapintoja pääsemättä vielä kuitenkaan yhteisymmärrykseen niistä. Olemme tehneet yhteistyössä kuraattorin, terveydenhoitajan ja koulupsykologin kanssa muutamia luokkahavainnointeja ja väliintuloja tilanteissa, joissa on tarvittu monialaista näkemystä luokan tilanteesta. Havainnointien perusteella on pidetty myös muutamia yhteisiä oppitunteja esim. työrauhaan liittyen. Lisäksi olemme miettineet yhdessä 6.-7.luokan nivelvaihetta sekä 9.luokalta lähtevien ryhmien poisryhmäyttämistä. Näiden teemojen työstämistä jatkamme ensi lukuvuonna. Suunnitelmia tulevalle vuodelle Alueen nuorisonohjaajien tulee ottaa entistä enemmän roolia koululla koulunuorisotyöntekijän tukena. Asiaa katsotaan eri kantilta nuorisotilan ohjaajan ja koulunuorisotyöntekijän silmin. Esimerkiksi nuorisopalveluiden toiminnan markkinointi kuuluu alueen nuorisonohjaajien tehtäviin. Koulunuorisotyön prosessikuvauksen laatiminen pitää ottaa työn alle tulevan lukukauden aikana. Samoin laaditaan asiakastyytyväisyyskysely yläkoulun oppilaille. Yhteistyö alueellisten nuorisonohjaajien kanssa on pohjoisella alueella ollut melko vähäistä. Viikoittaisten koulupäivystysten lomassa olemme tavanneet ja toteuttaneet yhdessä Mukkulan seiskojen toimintakokemuspäivät sekä kasien Yhteispeli-iltoja Mukkulassa ja Kivimaalla. Läntisellä alueella on tehty yhdessä toimintakokemuspäivät seiskoille ja ohjattu tyttöjen pienryhmää. Lisäksi seiskojen vanhempainillassa oltiin yhdessä ja Jopo-luokan koulun ulkopuolisissa tapahtumissa oltiin mukana. Vähän hirvittää tuleva lukuvuosi ja sen tuomat haasteet. Hoikkalan & Laineen ravistelu ravistelee koulunuorisotyöntekijänkin ammatillisuutta. Onko minusta kuitenkaan tähän? Mikä onkaan työni focus? On tullut niin paljon uutta asiaa ja kehittämistyötä, että ei meinaa aina perässä pysyä. Pohjoisella alueella lisäksi harmittaa toisaalta uuteen kouluun itsensä sisäänajamisen tuska uudelleen vaikka ajatuksena se onkin hieno. Onko Hoikkalan & Laineen muutosintervention tuomat tulevaisuuden visiot kehittämishankkeen tulos? Eli kun opettajia pyritään ohjaamaan nuorisotyöllisempään suuntaan, mikä on koulunuorisotyöntekijän paikka koulussa hankkeen jälkeen? Vai onko sitä?

14 14 Lisäksi koko lukuvuoden ajan toteutuvat sovitut koulunuorisotyön muodot -Toimintakokemuspäivät - Syyslomatoimintojen markkinointi -8. luokkien teematapahtumat marras joulu tammi helmi -Nuorisopalveluiden toiminnan markkinointi - Talvilomatoimintojen markkinointi - 8. luokkien teematapahtumat -Nuorisopalveluiden toiminnan markkinointi -Starttiviikon markkinointi oppilaille -Opettajien ja rehtoreiden vuositapaaminen: nuorisopalveluiden toiminnan ja teematapahtumien markkinointi -Toimintakokemuspäivät -Oppilaskuntien hallitusten koulutustilaisuus loka syys elo Nuorisopalveluiden ja koulun yhteistyön vuosikello heinä kesä touko maalis huhti - Päihdeputki 6.-luokkalaisille -9. luokalta elämään teematapahtuma -Kesätoimintojen markkinointi - Koulukohtaisten yhteistyösuunnitelmien toteutumisen arviointi - Koulukohtaisten yhteistyösuunnitelmien laatiminen seuraavalle vuodelle - Toimintakokemuspäivien aikavaraukset tulevalle syksylle

15 15 Pohja koulunuorisotyöntekijöiden työn seurannalle Nuorten parissa tehty yksilötyö. Arjen hallinnan tukeminen, keskustelu, yksilöllinen juttutuokio, tiedotus ja neuvonta, harrasteisiin ohjaaminen, nivelvaiheen tuki ym. Pienryhmien kanssa tehty työ. Alle kymmenen hengen ryhmät. Suunnitelmallisesti yksin tai monialaisesti toteutettuna. Mitä tehty, millä menetelmillä. Koululuokkien kanssa tehty työ. Ryhmäytykset ja muu ryhmädynamiikan tuki. Teematapahtumat, teematunnit, muut tapahtumat, toimintatuokiot, välituntitoiminta.

16 16 Oppilaskunta- ja muu osallisuustoiminta. Nuorten toiminnan tukeminen. Tukioppilastoiminta. Vanhempien kanssa tehty yhteistyö. Vanhempainillat, vanhempien tapaamiset. Työyhteisön toimintaan vaikuttava työ. Yhteisöön vaikuttaminen niin, että se kohtaa eri nuorten tarpeet paremmin.

17 Moniammatilliset tapaamiset, koulun ja alueen väliset toiminnot, tarjottavien palveluiden verkottautuminen, koulujen väliset toiminnot. 17

18 18 KOULUSSA TEHTÄVÄN NUORISOTYÖN ARVIOINTIMALLI Arviointimalli on tarkoitettu yksittäisen nuorisotyöntekijän ja hänen nuorisotyöhön pohjautuvan toimintansa tarkasteluun koulussa kriteereiden avulla. Itsearvioinnissa työntekijä tarkastelee kokemustietoaan, josta voi syntyä oppimista, kun kokemukset nostetaan systemaattiseen tarkasteluun. Nuorisotyöntekijä vahvistaa omaa ammatillista osaamistaan, kun hän keskittyy reflektoimaan oman työnsä tavoitteita ja periaatteita. Arviointimallin kriteeristö on luotu työvälineeksi helpottamaan työn reflektointia. TYÖYHTEISÖ Työyhteisöillä tarkoitetaan sekä kouluyhteisöä että nuorisotyöyhteisöä nuorten vapaa-ajalla, joissa molemmissa nuorisotyöntekijä mahdollisesti työskentelee. Yhteisön jäsenillä tarkoitetaan sekä ammatillista henkilöstöä että nuoria. Arviointikriteerit 4 Erinomainen 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Puutteellinen Vastuujaot ja työjaot koulussa Vastuunjaot ovat yhdessä ennakolta sovittu opetusja tuki- sekä nuorisotyön henkilöstön kesken. Niitä sovelletaan tilanteiden mukaan joustavasti säädökset huomioiden. Työ- ja vastuujaot on sovittu ennakkoon ja ne ovat dokumentoitu. Työ ja vastuujaot sovitaan tilanne- ja tapauskohtaisesti toiminnan yhteydessä. Työ ja vastuujaot ovat epäselvät nuorisotyöntekijän ja muiden ammattilaisten kesken Nuorisotyöntekijän osaamisen, oppimisen, koulutuksen ja tietopohjan hyödyntäminen Vahvuuksia ja osaamista hyödynnetään koulun toiminnassa ja kasvatustavoitteen toteuttamisessa (esim. menetelmät). Kouluttautumista tuetaan. Vahvuudet ja osaaminen on osittain hyödynnetty koulun arjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Osaamista hyödynnetään spontaanisesti koulun arjen toiminnan toteutuksessa. Vahvuudet ja osaaminen on tunnistettu, mutta niiden hyödyntäminen on vähäistä koulun arjessa ja yhteisöllisyyden luomisessa. Vuorovaikutuksen aktiivisuus ja laatu. Nuorisotyöntekijä toimii Nuorisotyöntekijät ovat Vuorovaikutustilanteet Nuorisotyöntekijä on

19 19 Sisäinen tiedotus. Työtä koskevan tiedon hyödyntäminen toiminnassa - palaute aloitteellisesti ja huomioi koko kouluyhteisön jäsenet (henkilöstö ja nuoret). Nuorisotyöntekijä tukee nuorten ja henkilöstön välistä keskustelua ja edistää vuorovaikutustilanteita Yhteisössä syntyy dialogia. Palautetta kerätään suunnitelmallisesti henkilöstöltä, nuorilta, kodeilta sekä yhteistyökumppaneilta. Palaute huomioidaan toiminnassa. mukana koulun arjessa ja edistävät vuorovaikutusta sekä keskustelukulttuuria koulussa. Nuorisotyöntekijän yhteisön jäsenten vuorovaikutus on luontevaa ja molemminpuolista. Palautetta kerätään monipuolisilla menetelmillä: palaute- ja arviointikeskustelut, kyselyt. Palaute hyödynnetään toiminnassa. syntyvät pääosin nuorisotyöntekijän aloitteesta. Vuorovaikutus perustuu nuorisotyöntekijän halukkuuteen ja on pintapuolista painottuen pääsääntöisesti nuoriin. Palautetta kerätään spontaanisesti. Tietoa käsitellään yhdessä yhteisössä. passiivinen ja vuorovaikutusta on yhteisössä lähinnä ongelmatilanteiden ilmaantuessa. Vuorovaikutus liittyy yksisuuntaiseen toiminnasta tiedottamiseen. Palautetta ei kerätä, vaan se perustuu henkilöstön ja nuorten omaan aktiivisuuteen ja halukkuuteen. - tutkimukset/säädökset Nuorisotyöntekijä seuraa ajankohtaisia tutkimuksia ja säädöksiä, jotka ohjaavat toimintaa. Niihin reagoidaan toimintaa kehittämällä yhteisössä. Ajankohtaisia tutkimuksia ja säädöksiä seurataan ja toimintaa arvioidaan niiden avulla. Ajankohtaisista tutkimuksista ja säädöksistä keskustellaan ja tiedotetaan yhteisössä. Ajankohtaisista tutkimuksia ja säädöksiä ei seurata, eikä niihin liittyvää tiedotusta huomioida. Alueen ja toimialan tuntemus - tilastot ja ilmiöt Nuorisotyöntekijä osallistuu keskusteluun koulun ja alueen ilmiöistä ja johtopäätökset ohjaavat toiminnan suunnittelua. Nuorisotyöntekijä tuo esiin myös ajankohtaisia nuorisokulttuurisia ilmiöitä. Havaittua ja selvitysten avulla saatua tietoa (esim. kouluterveyskysely) ilmiöistä hyödynnetään koulussa tehtävän nuorisotyön suunnittelussa. Alueesta tai koulusta on saatavilla selvitettyä tietoa. Alueesta on hajanaista tietoa ja nuorisotyöntekijä ei tunne alueen erityispiirteitä.

20 20 - elinkeinoelämä Yhteistyö ja verkostot - muut nuorisotyötä koulussa ja alueella tekevät vapaa-ajan toimijat Alueen elinkeinoelämän kanssa tehdään yhteistyötä koulun kasvatustavoitteiden tukemisessa. Toiminnan suunnittelussa koulussa on huomioitu muut nuorisotyötä koulussa tekevät toimijat sekä nuorisotyötä vapaaajalla tekevien toimijoiden kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteet ja työnjaot koulussa ovat selvät. Elinkeinoelämä huomioidaan toiminnan suunnittelussa koulussa. Muihin koulussa ja alueella nuorisopalveluita toteuttaviin tahoihin pidetään yhteyttä. Verkosto on joustava ja reagoiva. Alueen palveluiden vaikutus nuoriin tiedostetaan. Muut koulussa ja alueella toimivat nuorisotyön tahot tunnetaan. Alueen elinkeinoelämän palvelut tiedetään, mutta niitä ei hyödynnetä. Nuorisotyöntekijällä koulussa on tietoa joistakin nuorisotyötä tekevistä tahoista. Yhteys on vähäistä ja satunnaista. - monialaiset verkostot Nuorisotyöntekijä osallistuu koulussa toimivien verkostojen toimintaan. Verkostojen toimintaa kehitetään ja arvioidaan säännöllisesti. Verkostot ovat myös nuorisotyön toimintaa koulussa reflektoivia. Verkostot ovat tavoitteellisia ja reagoivia. Koulussa toimivalla nuorisotyöntekijällä on aktiivinen rooli verkostoissa. Verkostot ovat olemassa, mutta niiden toiminta ei ole aktiivista tai tavoitteellista. Nuorisotyöntekijä ei hyödynnä verkostoja toiminnassa. Koulussa tehtävän nuorisotyön kannalta keskeiset tahot on tunnistettu toiminnassa. Toiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Toimintaa ohjaavat nuorisotyön tavoite- ja kasvatustietoisuus sekä yhteinen prosessi henkilöstön kanssa. Toimintaa arvioidaan Toimintaa ohjaavat nuorten toiveet ja etu sekä yhteisöllisyys. Toiminnan suuntaa tarkastellaan yhteisön kanssa säännöllisesti. Nuorisotyöntekijän oma kiinnostus ja osaaminen ovat keskeisiä toimintaa ohjaavia periaatteita. Toimintaa tehdään samalla tavalla vuodesta toiseen. Toimintaa määritellään koulussa oleskeluna. Toimintaan ei ole määritelty

21 21 säännöllisesti. tavoitteita. Toimintamallit Nuorisotyöntekijä on yhdessä muun henkilöstön ja nuorten kanssa luonut yhteisesti hyväksytyt toimintamallit ja toimintatavat, joissa on sovittu myös työnjako. Toimintatavoista keskustellaan säännöllisesti. Toimintatavat ovat dokumentoitu. Yhteisössä keskustellaan ennakolta muutoksista ja uusista toimintatavoista. Uusista ohjeista ja muutoksista tiedotetaan. Toimintatavat ovat tilannekohtaisia ja jokaisen nuorisotyöntekijän omia, henkilökohtaiseen arvomaailmaan, osaamiseen ja kokemukseen perustuvia ratkaisuja. Menetelmällisyys ja välineet Nuorisotyöntekijä käyttää monipuolisesti nuorisotyön osallistavia ja pedagogisia välineitä. Niiden käyttö tukee toiminnan tavoitteita. Valitut menetelmät ovat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukevia ja kasvatuksellisesti perusteltuja. Yhteisössä keskustellaan käytettävistä menetelmistä. Menetelmien ja välineiden käyttäminen on yksipuolista. Yhteisössä vallitsevien menetelmien ja välineiden käyttöä ei ole yhdessä mietitty. Vuorovaikutus yhteisössä Nuorisotyöntekijän vuorovaikutus yhteisön henkilöstön kanssa on ammatillista ja luontevaa. Yhteisön aikuisjäsenet toimivat tiimissä, jonka toimintaan nuorisotyöntekijä osallistuu. Tiedonkulku toimii sujuvasti ja aukottomasti. Nuorisotyöntekijä ymmärtää olevansa roolimalli ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen mallin nuorille. Vuorovaikutus henkilöstön kesken on valikoivaa sekä hierarkkista ja toimii erillisinä ryhminä. Nuorisotyöntekijällä ei ole tilanneherkkyyttä. Henkilöstön yhteisössä nuorista ja nuorten kuulleen puhutaan herkkäluontoisia asioita, joka heikentää kasvatuksellisuutta. Nuorisotyöntekijä on mukana keskusteluissa. - sisäinen tiedotus Nuorisotyöntekijä omalta Yhteiset koko koulu Nuorisotyöntekijä osallistuu sisäiseen Sisäiseen tiedotukseen ei ole rakenteita ja se on spontaanista

22 22 osaltaan välittää tietoa kouluyhteisössä ajankohtaisista nuorisokulttuurisista ilmiöistä. Tiedottamiseen on luotu rakenteet. yhteisöä koskevat päätökset dokumentoidaan ja niistä tiedotetaan. tiedottamiseen esim. kokouksiin ja kuuluu tarkoituksenmukaisille sähköisille foorumeille. henkiöiden välisiin suhteisiin perustuvaa toimintaa. Yhteistyö kotien kanssa Nuorisotyöntekijällä on selkeät rakenteet kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yhteydenpidon kynnys on puolin ja toisin matala ja yhteydenpito aktiivista. Yhteyttä pidetään niiden nuorten koteihin aktiivisemmin, joiden kanssa tehdään sillä hetkellä töitä. Nuorisotyöstä koulussa on tiedotettu vanhempainilloissa ja muilla vanhemmille suuntautuvilla foorumeilla kuten sähköiset viestimet kodin ja koulun yhteistyöhön. Nuorisotyöntekijä ei ole osana koulussa tehtävää nuorisotyötä yhteydessä nuorten koteihin. Toiminta nuorten osallistamisessa eri osaalueilla Nuorisotyöntekijä toteuttaa työssään koulussa osallisuuden kaikkia osa-alueita (tieto-, idea-, suunnittelu-, päätöksenteko, toteuttamis- ja arviointiosallisuus) koulutyötä ohjaavat säädökset huomioiden. Nuorisotyöntekijä edistää koulun toimintakulttuurissa nuorten osallisuutta ja kuulemista. Nuorisotyöntekijä antaa nuorille vastuuta päätöksenteossa. Nuoret toteuttavat toimintaa henkilöstön ohjauksessa. Nuorisotyöntekijä ja nuoret ideoivat ja suunnittelevat toimintaa yhdessä. Nuorisotyöntekijä ja muu henkilöstö tekee lopulliset päätökset. Nuoret esittävät spontaanisti nuorisotyöntekijälle ideoita koulun toimintaan, mutta nuorisotyöntekijä ei huomioi nuorten ideoita tai etsi mahdollisuuksia ideoiden toteuttamiseen. Nuoria ei tiedoteta idean etenemisestä. RESURSSIT

23 Arviointikriteeri 4 Erinomainen 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Puutteellinen Työaikaresurssi/ajankäyttö Nuorisotyöntekijällä on työn toteuttamisen (nuorten kohtaamisen ja monialaisen yhteistyön) lisäksi aikaa työn kehittämiseen ja arviointiin. Hänellä on esimiehen ja työryhmien tuki työllensä. Nuorisotyön kehittämiseen kouluyhteisössä on määritelty koko yhteisön kesken riittävästi aikaa ja työ on organisoitu. Myös opetushenkilöstö on sitoutunut kehittämiseen. Nuorisotyöntekijä työ koulussa on luonteva osa nuorisotyötä ja koulun arkea. Työn kehittämistä ja ajankäyttöä ei ole pitkäjänteisesti huomioitu. Nuorisotyöntekijä toimii koulussa satunnaisesti ja työtä tehdään sen mukaan, miten siihen aikaa riittää muilta töiltä eri toimintaympäristöissä. 23 Tilat Nuorisotyöntekijä hyödyntää työssään monipuolisesti kaikkia eri tiloja. Myös koulualueen ulkopuolisia tiloja. Nuorisotyöntekijä hyödyntää koulun sisäisiä tiloja tehokkaasti. Nuorisotyöntekijällä on mahdollisuus käyttää koulun sisäisiä tiloja, mikäli niissä ei ole opetustoimintaa. Nuorisotyöntekijän ei ole mahdollista hyödyntää koulun tiloja työhönsä eikä koulualueen ulkopuolisia tiloja koulupäivän aikana tapahtuvassa toiminnassa. Toimintavälineet ja - materiaalit Nuorisotyöntekijällä on oma työtila kouluyhteisössä henkilöstön kanssa. Käytössä on myös tila nuoren kahden keskeiseen kohtaamiseen ja nuorille on järjestetty tila, jossa on huomioitu nuorten toiveet ja tarpeet vapaaseen oleskeluun. Nuorisotyöntekijällä on käytettävissä budjetti, jolla mahdollistaa ajanmukaisia välineitä ja materiaaleja toimintaan. Hankinnat tehdään nuorten toiveita kuunnellen nuorten kanssa. Nuorisotyöntekijä toimii tilassa, joka on yhteiskäytössä muun henkilöstön kanssa. Yksilöllisen tuen antaminen ei tiloissa ole mahdollista ja nuorilla ole toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista vapaata oleskelupaikkaa. Nuorisotyöntekijän työhön käyttämät välineet ja materiaalit ovat hyvässä kunnossa. Hankinnoissa lähtökohta on nuorten tarpeet ja toiminnan kasvatuksellisuus. Nuorisotyöntekijälle ei ole osoitettu tilaa. Hän toimii niissä tiloissa, jotka sattuvat olemaan vapaana. Nuorisotyöntekijän työhön käyttämät toimintavälineet ja materiaalit ovat puutteellisia ja niiden hankkimiseen ei ole varattu resurssia. Nuorisotyöntekijällä ei ole omaa tilaa tai mahdollisuutta käyttää muun henkilöstön tiloja. Nuorisotyöntekijän työhön käyttämät toimintavälineet ja materiaalit eivät ole käyttökelpoisia tai budjettia ei ole.

24 24 Välineet ja materiaalit mahdollistavat yhteisöllistä toimintaa. Toiminnasta tiedottaminen: esitteet, tiedotteet, mainokset, verkkosivut Nuorisotyöntekijän työstään ja toiminnasta tiedottamiseen käyttämät väylät ovat monipuolisia. Tiedotuksen sisältö on asiallista ja ajankohtaista. Viestinnässä huomioidaan kohderyhmä. Nuorisotyöntekijä huomioi tiedotuksessa kohderyhmät. Sisältö ja välineet ovat kohderyhmälle sopivia. Tiedotusmateriaali on ajankohtaista. Nuorisotyöntekijän tiedotus on ajankohtaista, mutta se on kapea-alaista eikä osaa hyödyntää monipuolisesti tiedottamisen väyliä. Nuorisotyöntekijä ei tiedota toiminnasta eikä työstään. Arviointimalli luotu Humakin Uusiutuva koulu ja nuorisotyö hankkeessa Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallia mukaillen (Helsingin kaupunki; nuorisoasiainkeskus, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki)

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

SUUNNITELMA KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISIIN VUODELLE 2015

SUUNNITELMA KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISIIN VUODELLE 2015 SUUNNITELMA KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISIIN VUODELLE 2015 Lahden kaupunki, Sivistystoimiala, Perusopetuspalvelut, 7.11.2013 Koulutuksellinen tasa-arvo hankkeessa kehitetään lasten

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri!

Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri! Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri! Projektipäällikkö Marjo Kolehmainen, HUMAK. Selvästi parempi mieli 5.9.2012, Tampere. YHDESSÄ, PORUKASSA, RYHMÄSSÄ, KANNUSTETAAN, VÄLITETÄÄN,

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Hyvinkäällä on hyvä huomen

Hyvinkäällä on hyvä huomen Hyvinkäällä on hyvä huomen Nuorisotyön paikka: mihin oikeastaan sijoitutaan Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta Koulu kasvuyhtei- sönä. Oppiminen psykologit) 23.6.2014

Lisätiedot

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA KOULU & OSALLISUUS KOKKOLA 1. Lupa toimia koulussa, mallinnus (2010) 2. Mitä tehdään, ketkä, mitä osataan, halutaan, tarvitaan (2011-2012) 3. Yhteistyön merkitys, tiimityöskentely, toimintakulttuuri ja

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 2 (5) 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI JA ITSEARVIOINTIMALLI, leiritoiminta 1. Yhteisön toiminta päivitetty 27.5.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI JA ITSEARVIOINTIMALLI, leiritoiminta 1. Yhteisön toiminta päivitetty 27.5.2011 NUORISOTYÖN AUDITOINTI JA ITSEARVIOINTIMALLI, leiritoiminta 1. Yhteisön toiminta päivitetty 27.5.2011 1/6 1. Ohjaajien työ ja vastuujaot Työ ja vastuujaot on yhdessä sovittu ja ne ovat selkeät. Niitä sovelletaan

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ

ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ 1 (7) Liite 4 Sivistyslautakunta 26.8.2015 52 ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ Toimintasuunnitelma 1.9.2015 lähtien HÄMEENKYRÖN KUNTA SIVISTYSPALVELUT 2 Iltapäivätoiminta Hämeenkyrössä Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

itsearviointimalli TPR itsearviontipaja 17.11.2010 Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD

itsearviointimalli TPR itsearviontipaja 17.11.2010 Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Nuorisotyön TPR itsearviontipaja 17.11.2010 Perusidea Mahdollisuus tehdä itsearviointi ohjatusti ohjaus = mallin logiikan esittely / mieleen palauttaminen paikalla vetäjä, joka auttaa kriteerien / tasokuvausten

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä

Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä on valtakunnallinen kyselytutkimus, joka tarjoaa tutkimustietoa peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaiden sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Nuorisotyön laadun arvioinnista ja merkityksestä

Nuorisotyön laadun arvioinnista ja merkityksestä laadun arvioinnista ja merkityksestä Sosiaalinen hyvinvointi yhteisöjen voimavarana miten rakennan yhteisöllisyyttä? Jyväskylä 28.4.2010 Merja Hovi Helsingin nuorisoasiainkeskus Näkökulmat Nuorisotalo

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti 1 (10) Nurmijärven kunnan 2012 keväällä laatima asiakastyytyväisyyskysely 2., 3. ja 7.luokkalaisten vanhemmille ja huoltajille TULOSTEN ANALYSOINTIA LÄNSIKAAREN KOULU VS. KOKO KUNNAN VASTAAJAT Länsikaaren

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot