OVET AUKI ARVIOINNILLE! - VERTAISARVIOINTI LAADUKKAAN

Transkriptio

1 OVET AUKI ARVIOINNILLE! - VERTAISARVIOINTI LAADUKKAAN KEHITTÄMISEN TUKENA Valtakunnalliset työpajapäivät Levi Jari Hourula päätoiminen tuntiopettaja Keuda Tuusula

2 Vertaisarviointi puppulausegeneraattorin esittämänä? "Kaikesta huolimatta vertaisarviointi järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös runsain määrin esiintyvää suurpiirteisyyttä sekä rauhattomuutta." (

3 Rinnakkaisseminaarin ohjelma Alustus Ryhmätyöt Ryhmätöiden pääkohdat Keskustelua ja näkökulmia aiheesta

4 Pari ajatuksia herättävää näkökulmaa näin alkuun Kehittämistoiminta on näkökulmasta riippuen joko huono kokemus ja ikävä muisto tai tervetullut uudistumisnäkökulma Kumpaa se on sinulle? Työyhteisö toimijana tuottaa päivittäin itsensä ja tapansa toimia uudestaan ja uudestaan Työyhteisö siis uusintaa tai uudistaa itseänsä! (Seppänen-Järvelä & Vataja 2009, 19) Kumpaa sinun työyhteisö tekee? Eletään ja tehdään Pysähdytään Eletään ja tehdään Pysähdytään Tutkitaan yhdessä Tutkitaan yhdessä (Murto 2001, 38)

5 Peruskysymyksiä kehittämistoimintaan ja -otteeseen liittyen Miksi kehitetään tietyllä tavalla ja tiettyyn suuntaan? Kuka kehittää, kenelle ja keiden kanssa? Miten kehitetään? Mitä kehitetään? (Räsänen 2007, 46-49; Seppänen-Järvelä & Vataja 2009, 12) Miten työyhteisö huomioidaan, onko kehittämistoiminta työyhteisölähtöistä?!?!

6 Arvioinnin osatekijät 1. Arvioija (joka voi olla esim. toimija itse, kanssatoimija, muu toimija tai ulkoinen arvioija) 2. Arvioitava toimija (joka toimii jossakin arvioitavassa tilanteessa) 3. Arvioinnin kohde (joka voi olla toimijan toiminnan tuotos tai siihen johtava prosessi) 4. Arvioinnin intressi (joka kertoo, miksi arviointia tehdään ja miksi sitä tehdään juuri tietyllä tavalla) 5. Arvioinnin välineet (joihin sisältyvät kaikki ne toimenpiteet, säännöstöt ja työkalut, joilla arvioitavan toiminnan arvokkuutta eli tavoitteenmukaisuutta määritellään) (Mukaillen Karjalainen 2001, 219)

7 MUUTAMA NÄKÖKULMA VERTAISARVIOINNISTA

8 Vertaisarvioinnin lähtökohta on mm. kehittävä arviointi Erilaisia vertaisuuteen perustuvia menetelmiä ja työtapoja käytetään kehittävän arvioinnin välineenä yhä yleisemmin. (THL 2008) Esim. nuorisotyön prosessien auditointimalli Yleistymisen taustalla ovat laajemmat työelämää koskevat muutokset; yhä enemmän on alettu korostaa osallisten ääntä ja kokemuksellista tietoa laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tuottamisessa ja uudistamisessa. (THL 2008) Esim. työyhteisölähtöinen prosessiarviointi Kehittävässä arvioinnissa keskustellaan arvioitavasta prosessista yhdessä. Molemmat osapuolet (kaikki prosessiin osallistuvat) oppivat. Kehittävässä arvioinnissa käytetään konsultaviisista lähestymistapaa ja arviointikeskusteluja.

9 Vertaisarviointia voi tehdä monella tapaa, esim Vertaisarviointikäynti on dialoginen tutustumis- ja opintokäynti, jossa omaa toimintaa peilataan vertaiskumppanin toimintaan. Vertaiskonsultoinnissa ongelmanratkaisutaitoja kehitetään konsultoimalla ristiin saman alan ammattilaisten kanssa. Arvioinnista annetaan lausunto. Vertaisarvioinnissa työtä kehitetään kriittisesti ja järjestelmällisesti yhteisesti sovittujen kriteereiden mukaan kolleegoiden muodostaman ryhmän ammattitaitoa käyttäen. Arvioinnista voi seurata suosituksia toiminnan parantamiseksi. (Stakes 2003)

10 Vertaisarviointi Vertaisarviointi tarkoittaa samaan ammattiryhmään kuuluvien tai saman ongelman parissa työskentelevien kesken tapahtuvaa työn kehittämistä, jossa vertaisten muodostama ryhmä arvioi kriittisesti ja järjestelmällisesti toistensa toimintaa. Arviointi perustuu yleensä ennalta sovittuihin kriteereihin, mutta myös kokeneen kollegan ammattitaitoon. (Stakes 2003)

11 Vertaisarviointi on kahden tai useamman välistä toimintaa Vertaistyöskentelyssä keskustelukumppanina on jonkin ominaisuuden (esim. koulutuksen, organisaatioaseman, kokemuksen, elämäntilanteen) perusteella vertainen yksilö tai ryhmä. Työskentely voi tapahtua ryhmän tai ryhmäorganisaation sisällä tai ryhmien välillä. Se voi olla sisäistä tai ulkoista, kahdenkeskistä tai usean organisaation verkostomaista yhteistyötä. Vertaisuus voi toisaalta olla ammatillista tai eiammatillista. (THL 2008)

12 Vertaisarviointi vaatii suunnittelua ennen toteutusta Vaikka työtavoista ja menetelmistä onkin olemassa monia muotoja ja variaatioita, on tärkeää soveltaa niitä joustavasti omiin tarkoituksiin! Erityisen tarkkaan on huomioitava kehittämiskohteen tai teeman rajaaminen, sopivan vertaisen kumppanin löytäminen sekä oman toiminnan jäsentäminen ja kuvaaminen. (THL 2003)

13 Mitä aineistoja vertaisarvioinnissa voidaan hyödyntää? Erilaisilla työmenetelmillä ja -välineillä kerättyä tietoa Vuosikertomukset, prosessikuvaukset, raportit ja kaikki muut arvioitavaan asiaan liittyvät dokumentit Tutkimukset, tilastot Organisaatiokartoitukset Haastattelut, kyselyt Keskustelut Palautteet Valokuvat ja videot Ja kaikkea muuta mistä voi olla hyötyä (Seppänen-Järvelä & Vataja 2009)

14 Vertaisarvioinnin keskeisiä tavoitteita, esim. Työntekijöiden / organisaatioiden toinen toisiltaan oppiminen Omasta toiminnasta /oman organisaation toiminnasta tietoiseksi tuleminen Kollegan / organisaation auttaminen menestymään työssään vieläkin paremmin (Mukaillen Mäkisalo 2003, 119) Lisätä toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta Tunnistaa vaikuttavia ja tärkeitä toimintaprosesseja Selvittää hyviä ja huonoja käytänteitä Saada uusia ideoita ja ideoida yhdessä Kehittää vakiinnutettavia toimintatapoja Vahvistaa jatkuvan kehittämisen kulttuuria!

15 Vertaisarvioinnin lähtökohtina ovat vuorovaikutus ja luottamus Onnistuneet innovaatiot edellyttävät erityisosaamisen tunnistamista. Pelkkä tiedon määrä ei riitä, vaan tarvitaan moniulotteisempaa kykyä hyödyntää eri lähteitä ja osaamista. Tarvitaan vuorovaikutuksellista yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Kaikenlaisen yhteistyön ehdottomana peruslähtökohtana toimii vuorovaikutus ja sen kautta syntynyt luottamus. (Antola & Pohjola 2006, 38 39, 64, 77) Luottamuksen lähtökohtana on ihmisten välinen toimiva vuorovaikutus!

16 Yhteistoiminta syntyy vain toimivan kommunikaation kautta! Vertaisarvioinnissa yhteinen resurssien, arvojen, vision ja sitoutumisen tason määritteleminen on erittäin tärkeää. Tärkeintä on silti, että keskitytään organisaatioiden väliseen kommunikaatioon, jolloin kaikkien osallistujien tulee hyväksyä osallistujien moniäänisyys ja monimuotoisuus. (Kostiainen 2008, 142, 144) kaksoisriippuvuus informaation laatu kollektiivisesti tuotettujen merkitysten luonti (Ståhle 2004, ) Kenen kanssa pystymme haluamme voimme tehdä yhteistyötä?

17 Debatista dialogiin eli mille tasolle tulisi pyrkiä? Debatti = väittely, kiivas keskustelu Tavallinen keskustelu Taitava keskustelu Dialogi = kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua, joka tarkoittaa ihmisten tasa-vertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan

18 Kahdenkeskistä vai monenvälistä toimintaa? Organisaatio vai yksikkö? Organisaatio 1 Organisaatio 1 Organisaatio 4 Organisaatio 2 Organisaatio 2 Organisaatio 3 Tärkeää: Millä perusteella vertaiskumppani/-t valitaan?

19 MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ

20 PDCA-kehityssykli ja kehittävä vertaiskäynti, esim. (Seppänen-Järvelä 2005, 36)

21 (Seppänen-Järvelä & Vataja 2009, ) Työyhteisölähtöinen kompetenssimenetelmä + vertaisarviointi, esim. 1. Missio ja tavoitteet 2 A. Ydintoimintojen määrittely ja järjestykseen asettaminen 2 B. Työyhteisöjen toiminnan arviointi 3. Johtopäätökset ja kehittämistehtävien muotoilu 4. Seuranta ja arviointi Vertaisarviointi Mihin työ pohjautuu ja missä työn tarkoitus on perusteltu? Mistä toiminnoista työ koostuu? Mitkä ovat perustehtävän kannalta keskeisiä toimintoja? Työyhteisö arvioi, kuinka se on onnistunut keskeisissä toiminnoissa? Toiminnan vahvuudet? Mitkä ovat kehittämiskohteet? Miten kehittämisstrategia on toteutunut ja tuloksia saavutettu? Kehittämistehtävien erillinen arviointi Jos halutaan lisätietoa kehittämistoiminnan tuloksista ja vaikutuksista

22 PALAUTETTA, SITÄHÄN ANNETAAN, MUTTA MITEN

23 Muistilista palautteen antamiseen! 1. Palautteen saajan tulee olla halukas saamaan palautetta, hänen tulee arvostaa sitä ja kuunnella aktiivisesti. Ilmapiirin tulee olla sopiva. 2. Palautteen tulee olla kuvailevaa, ei tuomitsevaa, vähän tai ei ollenkaan tulkitsevaa (ellei tulkintaa haluta) ja havaintoihin perustuvaa. 3. Palaute tulee ajoittaa lähelle tapahtumahetkeä. 4. Palautteen tulisi kohdistua asiaan, joka on muutettavissa. 5. Palautteen ei tule kohdistua liian moneen asiaan samalla kertaa. 6. Palautteen saajan ja antajan tulisi kyetä jakamaan työstä syntyneet tuntemukset siten, ettei kukaan tunne itseään paremmaksi tai huonommaksi. 7. Palautteen tulisi kohdistua mieluummin tiettyyn yksittäiseen asiaan kuin kovin yleiseen luonnehdintaan asiasta. (Willman 2001, 53)

24 INNOVAATIOIDEN SIIRTÄMINEN OMAN ORGANISAATION TOIMINTAAN?

25 Muiden kehittämien toimintamallien siirtäminen ei ole helppoa Kokemus ja keskustelu, niin arviointimaailmasta, työelämän kehittämisestä kuin tutkimuksestakin viittaa siihen, että käytäntö on viime kädessä aina jotain paikallista Ankkuroituneen käytännön siirtäminen paikasta toiseen pitäisi tavallaan pystyä siirtämään jotenkin ihmisten viisas toiminta kyseisestä kontekstista toiseen Tämä vaatii monimuotoista, kompleksista oppimisprosessia ja kommunikaatiota Kaikki tämä asettaa varsin suuria vaatimuksia sille, miten hyvien käytäntöjen etsiminen, levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan Mitä monimutkaisemmasta käytännöstä on kysymys (joka ratkoo monimutkaista ongelmakokonaisuutta), sitä monipuolisempi oppimisprosessi tarvitaan väliin, jotta se voidaan omaksua jossakin toisaalla! (Arnkil ym. 2007, 22)

26 RYHMÄTYÖT

27 Ryhmätyöt (6 ryhmää) Millaisia tarpeita työpajakentällä on vertaisarvioinnille? Työpaja-työpaja/-t, mitä toiminnan/perustehtävän sisältöjä voidaan konkreettisesti arvioida vertaisarvioinnin avulla? Millaista osaamista ja koulutusta vertaisarvioinnin aloittamiseksi tarvitaan? Millaisia tarpeita työpajakentällä on vertaisarvioinnille? Asiakkaat/kohderyhmä, miten valmentautujat/kohderyhmä voitaisiin huomioida (konkreettisesti) vertaisarvioinnissa? Millaista osaamista ja koulutusta vertaisarvioinnin aloittamiseksi tarvitaan? Millaisia tarpeita työpajakentällä on vertaisarvioinnille? Millaiset työpajat (yksiköt) voivat toteuttaa vertaisarviointia keskenään? Millaista osaamista ja koulutusta vertaisarvioinnin aloittamiseksi tarvitaan?

28 KIRJALLISUUTTA JA LÄHTEET

29 Kirjallisuutta ja lähteet Arnkil, Robert & Spangar, Timo & Jokinen, Esa Hyvä vertaisoppiminen kuntatyön arjessa. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Antola, Tuula & Pohjola, Jukka Innovatiivisuuden johtaminen. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran julkaisusarja (Sitra 280). Helsinki: Edita. Hovi, Merja & Luukkonen, Tero & Mäkelä, Pekka & Pakka, Viula & Taponen, Harri & Westman, Marika Nuorisotyön arviointi. Käsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiin. Helsinki: Nuorisoasiainkeskus. Karjalainen, A Tentin teoria. Väitöskirja. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun yliopisto. Kostiainen, Juha Kaupunkiseutujen innovaatiopolitiikka ja itseuudistuminen. Teoksessa Mustikkamäki, Nina & Sotarauta, Markku (toim.) Innovaatioympäristön monet kasvot. Tampere: Tampere University Press, Murto, Kari Prosessien johtaminen. Kohti prosessikeskeistä työyhtisön kehittämistä. Jyväskylä: Jyväskylän koulutuskeskus. Mäkisalo, Merja Yhdessä onnistumme. Opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Helsinki: Kustannusosakeyhtiä Tammi.

30 Kirjallisuutta ja lähteet Räsänen, Keijo Kehittämisotteet: tutkimusavusteinen kehittämistyö käytännöllisenä toimintana. Teoksessa Rastad, Elise & Alasoini, Tuomo (toim.) Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa. Lähestymistapoja, menetelmiä, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita. Raportteja 53. Helsinki: Tykes, Seppänen-Järvelä, Riitta (toim) Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin välineinä. Hyvät käytännöt - menetelmäkäsikirja. FinSoc Arviointiraportteja 2/2005. Helsinki: Stakes. Seppänen-Järvelä, Riitta & Vataja, Katri (toim.) Työyhteisö uusille urille. Kehittäminen osaksi arjen työtä. Jyväskylä: PS-kustannus. Stakes Vertaisarviointi hyvinvoinnin työkaluna -esimerkkinä kouluyhteisö. Ideakortti 1/03. Ståhle, Pirkko Itseuudistumisen dynamiikka. Systeemiajattelu kehitysprosessien ymmärtämisen perustana. Teoksessa Sotarauta, Markku & Kosonen, Kati-Jasmin (toim.) Yksilö, kulttuuri ja innovaatioympäristö: Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere: Tampere University Press, THL Vertaisarviointi. Sosiaaliportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Willman, A., Yhteistyön ristiriitaiset puhetavat. Diskurssianalyyttinen näkökulma luokanopettajien tulkintoihin tiimityöstä. Väitöskirja. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun yliopisto.