Miten käytän avaimia monimuotoisuuden johtamiseen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten käytän avaimia monimuotoisuuden johtamiseen?"

Transkriptio

1 Miten käytän avaimia monimuotoisuuden johtamiseen? Pidät kädessäsi Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen. Se on korttisarja, joka sisältää monimuotoisen työyhteisön esimiestyöhön toiminnallisia menetelmiä, vinkkilistoja, pohdittavia teemoja, kysymyksiä ja esimerkkejä toimivista käytännöistä. Avaimet on tarkoitettu juuri sinun, monimuotoisessa työyhteisössä toimivan esimiehen, käyttöösi. Ota lukiessasi huomioon myös organisaatiosi toimintaperiaatteet. Tämä korttipakka ei korvaa organisaatiosi ohjeita. Korttien tarkoituksena on tukea esimiehen työtä monimuotoisissa työyhteisöissä. Työkalut on jäsennelty teemojen mukaan, jotka kuvaavat toisaalta vaiheita työntekijän polulla työyhteisössä, kuten rekrytointi ja perehdytys, ja toisaalta ovat koko polun läpileikkaavia, arjessa läsnä olevia asioita kuten vuorovaikutus ja osaamisen kehittäminen. Tilanteeseen sopivaa työkalua kannattaa siis etsiä useammasta teemasta. INTRO

2 Tämä kädessäsi pitämä korttisarja vastaa joihinkin kysymyksiisi esimiestyöstä monimuotoisessa työyhteisössä. Kulje myös silmät ja mieli avoinna ja havainnoi kollegojesi hyviä, toimivia käytäntöjä ja ota oppia niistä. Avainten johtoajatuksena on olla jatkuvasti elävä ja kehittyvä työkalu. Niitä päivitetään jatkossa parantamalla olemassa olevia ja lisäämällä uusia työkaluja. Avainten kehittymisessä tärkeää on sen käyttäjien; sinun ja muiden esimiesten osallistuminen kehitystalkoisiin. Sinulta toivotaan avaimiin palautetta, parannusehdotuksia ja ideoita uusiksi työkaluiksi. Lisämateriaalia löytyy osoitteesta Voit antaa avaimista palautetta ja osallistua niiden kehitykseen osoitteessa

3 Mitä on monimuotoisuuden johtaminen? Monimuotoisuuden johtamisen taustalla on ajatus yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Kaikilla ihmisillä on sukupuoleen, etniseen alkuperään, uskontoon, ikään, vakaumukseen, vammaisuuteen taikka seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 771/2006/EY) Kaupunkien työyhteisöt ovat monimuotoisia monella eri tapaa. Yksi työntekijöistä voi olla ensimmäisessä työpaikassaan, toinen puhuu sujuvasti kuutta kieltä, mutta suomen kielellä kommunikointi on haastavaa, kolmas on juuri palannut vanhempainvapaalta ja tekee lyhennettyä työpäivää. Listaa voisi jatkaa loputtomiin; monimuotoisuutta ovat kaikki inhimillisen elämän eri ulottuvuudet ja identiteetit. Monimuotoisuuden johtamisessa on olennaista, miten ihmisten keskinäiset erilaisuudet saadaan hyödynnettyä. Monimuotoisuutta on osattava johtaa. Kyse ei ole tietyn ihmisryhmän kohtelusta tietyllä tavalla hänen ryhmäjäsenyytensä (esim. uskonnon) vuoksi. Kyse on hyvästä johtamisesta, joka auttaa monimuotoista työyhteisöä suorittamaan perustehtävänsä mahdollisimman hyvin. INTRO

4 Toimivan, monimuotoisen työyhteisön ydinalueita ovat Savilepän (2007) mukaan: Työnjako ja pelisäännöt, jotka perustuvat perustehtävään ja strategiaan Osaamisen kehittäminen Dialogi ja avoin palautekulttuuri Asiakaspalvelu ja jatkuva laadun kehittäminen Tässä korttisarjassa käsittelemme monimuotoisen työyhteisön ydinalueita arjessa tapahtuvan esimiestyön näkökulmasta. Lähtökohtana on, että esimies sitoutuu omaan tehtäväänsä. Työssä ollaan työn tekemisen vuoksi ja jokaisella on oma rooli ja tehtävä myös esimiehillä. Esimiehen on hyvä kertoa muille käsityksensä omasta roolistaan ja johtamisperiaatteistaan. Esimies on työntekijöille roolimalli myös monimuotoisuuden edistämisessä. Hän viestii omalla käyttäytymisellään, mikä on arvostettua ja mikä ei. On hyvä muistaa, että vaikka lähiesimies on tärkeässä roolissa monimuotoisuuden edistämisessä, se ei kuitenkaan riitä. Monimuotoisuusnäkökulman tulisi näkyä kaikessa organisaation toiminnassa ja kaikilla organisaation tasoilla. Lähteet Savileppä, A: Monimuotoisuuden johtaminen ja dialogi, 2007 Lahti, L: Monikulttuurinen johtaminen -koulutus, 2011

5 Miten Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen -kortit syntyivät? Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 pääkaupunkiseudun asukkaista joka viides puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin virallisia kieliämme. Espoolla, Helsingillä ja Vantaalla yhteisenä tavoitteena on, että kaupunkien henkilöstö kuvastaa asukasrakennetta. Tämä merkitsee muunkielisen henkilöstön osuuden kasvattamista kaupunkien henkilöstöstä. Kunnat ovat tehneet aktiivista yhteistyötä monikulttuurisuuden tiimoilta. Vuosina Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman Mukaan! -hankkeessa käsiteltiin monikulttuurisia työyhteisöjä ja niiden kehittämistä. Vuosina Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman PKS-KOKOn Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeessa käsiteltiin johtamista ja esimiestyötä monikulttuurisessa työyhteisössä. Hankkeen edetessä monikulttuurisuus laajeni monimuotoisuudeksi. Syksyllä 2011 hankkeen ohjausryhmässä päätettiin hankkeen tulosten levittämisestä ja hankkeen kokemusten keräämisestä yksiin kansiin tähän korttipakkaan. INTRO

6 Monimuotoisuuden johtamisten avainten taustalla ovat kuntien henkilöstöstrategiat. Kaikkein suurin vaikutus korttipakan sisältöön on kuitenkin ollut työyhteisöistä nousseilla kysymyksillä ja ajatuksilla. Korttipakan kehittämisessä on hyödynnetty yhteistyökumppani Riihi Consulting Oy:n avustamana mm. Aalto-yliopiston Design Factory-ympäristössä käytettyjä ja tutkittuja lähestymistapoja. Esimiehillä eli oman alansa asiantuntijoilla on omia toimivia käytäntöjä, joista moni kollega voisi löytää ratkaisun kohtaamiinsa haasteisiin. Käyttäjälähtöisillä menetelmillä tunnistettiin kaupunkien sekä muiden monimuotoisten työyhteisöjen esimiesten käytäntöjä ja ratkaisuja jaettaviksi muille. Samalla tunnistettiin tarpeita, joihin etsiä ratkaisuja. Löydettyjä ratkaisuja, koko Monikultturinen johtaminen käytäntöön -hankkeen myötä kerättyä ymmärystä, sekä korttipakan kokonaisuutta työstettiin eteenpäin työpajoissa ja esimiehiä osallistettiin aikaisen kokeilun hengessä syntyneiden prototyyppien avulla korttipakan suunnitteluun. Helsingissä Teija Aittamo, Eeva Oinonen, Kaarina Salonen

7 Miten varmistan yhdenvertaisuuden rekrytoinnissa? Työhönottotilanteessa noudatetaan yhdenvertaisuuslakia. Laki kieltää välittömän eli suoran syrjinnän, välillisen eli epäsuoran syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen tai käskyn syrjiä. Erityisesti epäsuoran syrjinnän poistaminen rekrytoinnista on haastavaa. Epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden. Rekrytointikäytännöt on usein tehty enemmistön näkökulmasta. Siksi kaikkia hakumenetelmiä tulisikin tarkastella myös vähemmistöjen näkökulmasta. Huomioi rekrytoinnissa: REKRYTOINTI

8 1. Rekrytointitarve Selvitetään, mitä ominaisuuksia ja taitoja tehtävässä vaaditaan rekrytointihetkellä tai tulevaisuudessa. Ei määritellä tarpeita edeltäjän ominaisuuksien perusteella. 2. Työpaikkailmoitus Ilmoitus kirjoitetaan selkeällä kielellä. Tekstissä keskitytään tehtävän kuvaamiseen ja tehtävän vaatimiin ominaisuuksiin. Käytetään mahdollisimman moninaisia ilmoituskanavia. 3. Esivalinta Vältetään liian pitkälle menevien johtopäätösten tekemistä pelkän hakemuksen perusteella. Varmistetaan, että myös vähemmistöhakijoiden hakemuksiin kiinnitetään huomiota. 4. Haastattelu Haastattelutilanteen on kohdeltava hakijoita tasapuolisesti. Jos haastattelussa käytettävä kieli ei ole haastateltavan äidinkieli, haastatteluun varataan enemmän aikaa kuin normaalisti. Jos työpaikka ei ole esteetön eli esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvalla ei ole sinne pääsyä, se voi rajoittaa rekrytointia ja estää yhdenvertaisuutta toteutumasta. Haastattelijan on hyvä kriittisesti tarkastella omia ennakkoluulojaan Miten kyseenalaistan omat ennakkoluulot rekrytoinnissa -kortin avulla. 5. Valinta Valintapäätös pitää pystyä perustelemaan tehtävän suorittamisen kannalta olennaisilla asioilla ei esimerkiksi lauseilla: hakija ajattelee samalla tavalla kuin minä tai hän on hyvä tyyppi. Olisi hyvä, että valintapäätöksen tekee useampi kuin yksi henkilö. Lähteet Yhdevertaisuuslaki 2004/21 Helsingin kaupunki, muunkielisten henkilöstöosuuden kasvattamisen työryhmä: Meillä työn jälki ratkaisee, 2011

9 Miten kyseenalaistan omat ennakkoluulot? Tehtävään sopivimman työntekijän valitseminen on aina subjektiivista. Tehtävään pyritään aina valitsemaan pätevin henkilö, mutta se, millä perusteella pätevyys määritellään, on kiinni rekrytoijasta. Jos rekrytointivalinta perustuu johonkin muuhun kuin tehtävän suorittamisessa menestymiseen, ovat valintakriteerit syrjiviä. Syrjintää voi tapahtua kaikissa rekrytoinnin vaiheissa. Syrjintä on harvoin tietoista. Olemme kaikki ennakkoluulojemme vankeja, joten on tärkeää oppia kyseenalaistamaan omat ennakkoluulot ja tavat rekrytoida. Ennen rekrytoinnin aloittamista kannattaa pohtia seuraavia kysymyksiä Mitä taitoja tehtävässä vaaditaan? Mitä ominaisuuksia tehtävässä vaaditaan? Ovatko kaikki aiemmin työntekijöiltä vaaditut taidot tai ominaisuudet olennaisia tehtävän kannalta? Onko vaatimukset määritelty uudestaan juuri tätä rekrytointia varten? Onko vaatimuksia määriteltäessä tarkasteltu työyhteisöä kokonaisuutena? Mitä uutta uusi työntekijä voisi parhaimmillaan tuoda työyhteisöön? REKRYTOINTI

10 Rekrytoijan kannattaa kysyä itseltään Millainen on mielestäni hyvä työntekijä tai hyvä tyyppi? Millaisen määritelmän uskon saavani hyvästä työntekijästä jossain toisessa organisaatiossa tai jollain toisella toimialalla? Miten oma tapani tehdä työtä vaikuttaa rekrytointiini? Miten kollegani tekemät päätökset rekrytoinnista olisivat erilaisia? Miten voisin välttää yleistä taipumusta valita tehtävään henkilö, joka muistuttaa eniten itseä? Hyvä käytäntö: On suositeltavaa, että tehdävään valitaan vähemmistöryhmän edustaja, jos hakijana on kaksi tasaveroista hakijaa. Helsingin kaupungin ohje. Lähde Leena Mattheiszen: Maahanmuuttajan palvelukseen ottaminen, Helsingin kaupunki, 2009

11 Riittääkö työnhakijan kielitaito? Eri ammateissa vaaditaan erilaista suomen tai ruotsin kielen taitoa. Työtehtävien sisältö ratkaisee vaadittavan kielitaitotason. Tehtävän vaatima taitotaso selivitetään ennen hakuprosessin aloittamista. Ohessa on esimerkkejä tehtävistä, joilla kielitaitoa voi arvioida haastattelutilanteessa. Kääntöpuolella on esimerkki suomen kielen tehtävien arviointilomakkeesta. 1. Kirjallinen tehtävä Kirjallisessa tehtävässä työnhakijaa pyydetään tekemään työsuoritus, jossa kirjallista kielitaitoa vaaditaan. Häntä pyydetään esimerkiksi lukemaan potilastapauksesta ja raportoimaan kirjallisesti potilaan hoitoapyydettyjen osa-alueiden mukaisesti. Potilastapauksia voi olla useita erilaisia. Tässä yksi esimerkki: Olet tänään töissä vanhainkodissa ja olet hoitanut potilasta nimeltä Irma. 78-vuotias Irma-rouva asuu omassa kodinomaisessa huoneessaan vanhustenkeskuksessa. Irma sairastaa dementiaa ja hän liikkuu omatoimisesti rollaattorilla. Irma tarvitsee ohjausta ja tukea jokapäiväisissä toiminnoissa. Ohje työntekijälle: Kirjaa kuvitteellinen raportti päivän tapahtumista ja omista huomioistasi. Kirjoita kokonaisilla lauseilla. Sinulla on 15 minuuttia aikaa vastata. Kuvaa potilaan hoitoa ainakin seuraavilla osa-alueilla: hygienia, ruokailu, lääkkeet, pukeutuminen, liikkuminen, mieliala, erityishuomiot. 2. Suullinen tehtävä Suullisessa tehtävässä työnhakijalle esitetään työhön liittyvä valokuva (esim. tilanne hoitotyöstä) ja työnhakijaa pyydetään kertomaan kuvasta. REKRYTOINTI

12 3. Suomen kielen tehtävien arviointi Tekstin ymmärtäminen Ymmärsi tehtävän ja suoriutui tehtävästä itse Ymmärsi tehtävän autettuna Ei ymmärtänyt tehtävää Tekstin kirjoittaminen Kirjoitti itsenäisesti ymmärrettäviä lauseita Kirjoitti ymmärrettäviä yksittäisiä sanoja Ei suoriutunut kirjoittamisesta/tehtävästä Erityistä? Suullinen tehtävä Osasi kertoa kuvasta ymmärrettävästi Ei pystynyt kertomaan kuvasta Erityistä? Lähteet Seure Henkilöstöpalvelut ja Vantaan kaupunki, 2011 Maahanmuuttajan palvelukseen ottaminen, Leena Mattheiszen, Helsingin kaupunki, 2009

13 Mitkä ovat työnantajan ja työntekijän oikeudet sekä velvollisuudet? Lait, työ- tai virkaehtosopimukset ja näitä tarkentava työsopimus tai viranhoitomääräys määrittelevät palvelussuhteen reunaehdot, joihin sekä työnantaja että työntekijä sitoutuvat. Tästä seuraa molemmille sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Esimies on juridisessa mielessä työnantajan edustaja, joka: On vastuussa siitä, että työntekijän oikeudet toteutuvat ja että hän toisaalta noudattaa velvollisuuksiaan Käyttää työnjohto-oikeutta työnantajan edustajana Suomessa virka- ja työlainsäädännön mukaan työntekijän ja työnantajan oikeudet sekä velvollisuudet ovat palvelussuhteen osapuolten kansalaisuudesta riippumatta kaikille samat. Kortin toisella puolella on lyhyesti ja yleisluontoisesti kuvattu sekä työnantajan että työntekijän tärkeimmät oikeudet ja velvollisuudet. Ajantasainen lainsäädäntö löytyy linkistä: Finlex.fi Lisätietoa saat esimieheltäsi ja sähköisestä palvelussuhdekäsikirjasta (Vantaa) tai esimiehen ABC:stä (Helsinki) tai Essin palvelussuhdesivustosta (Espoo). Jos paperiin tulee virhe, paperin voi tehdä uudelleen. Ihmisten kohdalla korjaaminen on vaikeampaa PEREHDYTYS

14 Oikeudet Työnantajan Päättää työntekijän työhön ottamisesta Johtaa ja valvoa työtä Antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä Voi päättää palvelussuhteen tiettyjen edellytysten täyttyessä Velvollisuudet Noudattaa lakeja ja sopimuksia Kohdella työntekijöitä yhdenvertaisesti ja tasaarvoisesti Huolehtia työturvallisuudesta Antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista Edistää hyvää työilmapiiriä, työntekijän työssä suoriutumista ja ammatillista kehittymistä Oikeudet Työntekijän Oikeus virka- ja työehtosopimusten sekä lakien antamaan suojaan, mukaan lukien syrjimättömään kohteluun Oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen Oikeus terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön Velvollisuudet Suorittaa työ huolellisesti ja asianmukaisesti Ottaa toiminnassaan huomioon työnantajan etu Noudattaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä Kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta Olla ilmaisematta liike- ja ammattisalaisuutta

15 Miten perehdytän muunkielisen työntekijän? Monimuotoisen työyhteisön perehdytyksessä on tärkeää työlähtöisyys: työntekijällä on oikeus pitää yksityiset arvonsa ja tapansa, kunhan työssä toimitaan lakien ja yhteisten sääntöjen mukaan. Hyvä perehdytys tunnistaa kaikkien työntekijöiden osaamisen ja käyttää sitä yhteisön hyödyksi. Kun olet kiinnostunut myös tulijan tavoista ja osaamisesta, saat oman viestisi paremmin perille. Syntymästä saakka omaksutut arvot ja tavat muuttuvat hitaasti. Kannattaa myös huomioida, että vieraalla kielellä toimiminen on väsyttävää, kun energiaa kuluu keskittymiseen. Lisäksi uusi ympäristö voi hidastaa kuuntelemista ja tiedonkäsittelyä. Jaksota perehdytys pidemmälle ajalle. Kuvittele itsesi perehtymässä työhön vaikka Irakissa! Monimuotoisessa työyhteisössä on todettu hyödylliseksi käsitellä kaikkien työntekijöiden kanssa seuraavan sivun asiat. PEREHDYTYS

16 Tasa-arvo Ei ole epäkohteliasta sanoa, jos ei ymmärrä tai tiedä jotain. Kysyminen kannattaa. Tätä voi odottaa myös työkavereilta. Oma-aloitteisuutta arvostetaan: kun olet tehnyt työn, etkä tiedä, miten jatkaa, kysy. Vastaa, kun muut kysyvät. Kaikilla on yhtäläiset oikeudet palkkaan, vapaisiin, taukoihin, lomiin, palavereihin jne. Kaikilla esimiehillä on yhtäläinen valta iästä, kokemuksesta tai sukupuolesta riippumatta. Poissaolokäytännöt Konkretisoi, millainen sairaus voi olla poissaolon syy: jos alle 10-vuotias lapsi on sairas tai jos lapsi tai puoliso on hengenvaarassa. Kukaan muu ei voi tulla toisen puolesta töihin. Erilaiset (esim. uskontoon liittyvät) tarpeet poissaoloille otetaan huomioon siten, että ne eivät häiritse työtä. Aikataulut Konkretisoi, miten tiukasti työaikoja noudatetaan. Jos työ alkaa esim. klo 8, se tarkoittaa, että silloin on oltava valmis aloittamaan työ. Työturvallisuus Käydään läpi työturvallisuusohjeet huolella. On hyvä huomioida, että työturvallisuudella on eri maissa eri merkitys. Varmistetaan, että kaikki työntekijät ymmärtävät ohjeet samalla tavalla. Työterveydenhuolto ja työhöntulotarkastus kuuluvat kaikille. Perehdytyksessä kannattaa huomioida selkeä viestintä. Ks. Miten viestin selkeästi -kortti. Kortin tekijä Päivi Vartiainen - Ora, Työväen sivistysliitto, 2012

17 Miten perehdytän kirjoittamattomiin pelisääntöihin? Työyhteisöissä on käytännössä aina kirjoittamattomia pelisääntöjä, joihin perehdyttäminen on erityisen haastavaa. Ne liittyvät usein käyttäytymiseen, työn tekemisen tapaan, ulkonäköön ja pukeutumiseen. Kirjoittamattomat pelisäännöt ovat työpaikan vakiintuneita käytäntöjä, joita ei tahallisesti pimitetä uudelta työntekijältä. Niitä ei kuitenkaan perehdytyksessä tule ajatelleeksi, sillä ne ovat perehdyttäjälle itsestäänselvyyksiä. Kirjoittamattomien sääntöjen tunteminen saattaa olla työyhteisöön sopeutumisen ja koko työyhteisön toiminnan kannalta hyvinkin kriittisiä. Esimerkki Erään työpaikan kirjoittamattomia pelisääntöjä Jokaista käytävällä vastaan tulevaa tervehditään Työpaikalla ei puhuta uskonnosta, politiikasta tms. Jokaisella on kahvihuoneessa omat kahvikupit, poislukien tietty kahvikuppimalli Kahvihuoneessa tai kokoustilassa istutaan tietyssä järjestyksessä Työpaikalla ei tulisi käyttää liian kopisevia kenkiä Nauraminen kertoo joutilaisuudesta Työtä ei saa tehdä liikaa, mutta ei myöskään liian vähän. PEREHDYTYS

18 Kirjoittamattomien pelisääntöjen käsittely: 1. Keskustelkaa työyhteisön kanssa: Mitä kirjoittamattomia pelisääntöjä työyhteisössä on? Mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa? Miksi meillä on tällaisia pelisääntöjä? 2. Kerätkää lista niistä säännöistä, joilla on merkitystä työn onnistumisen kannalta. 3. Liittäkää lista perehdytysohjelmaan. Kirjoittamattomat pelisäännöt ovat usein sellaisia, että niitä ei edes haluta kirjata virallisiksi pelisäännöiksi. Kaikkea ei kannatakaan kirjata ylös, mutta silloinkin on mietittävä, miksi meillä on tällainen pelisääntö ja onko oikein, että suhtaudumme pelisäännön rikkomiseen negatiivisesti. Kirjoittamattomat pelisäännöt voivat myös olla myös jäänteitä työyhteisön historiasta, jotka eivät enää olekaan toivottuja tai yhteisössä hyväksi koettuja. Katso myös kortti: Miten laadimme yhteiset pelisäännöt.

19 Miten hyödynnän mentorointia osana perehdyttämistä? Mentorointi on vanha menetelmä, jossa osaava ja arvostettu työntekijä jakaa kokemustaan nuoremmalle työntekijälle. Mentorointisuhde on vapaaehtoinen ja perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Nuoremmalle työntekijälle kerrotaan mm. työyhteisön tavoista, toiminnasta, työtehtävistä ja työyhteisön kulttuurista eli meistä ja meidän tavoista. HYVÄ KÄYTÄNTÖ: ryhmämentorointi Entressen kirjastossa Espoossa on käytössä ryhmämentorointimalli, joka täydentää perehdyttämistä. Työyhteisössä on useita perehdytettäviä samanaikaisesti. Mentorointiryhmä kokoontuu mentorin johdolla kerran kuukaudessa. Mallia sovelletaan tilanteen mukaan. Tavoitteet Niiden työntekijöiden ja harjoittelijoiden perehtymisen tukeminen, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Mikäli ryhmätapaamisissa käy ilmi, ettei jotain työtehtävää hallita, asiaan palataan perehdytyksessä. Mentorointiryhmän keskustelut ovat luottamuksellisia. Käsiteltävät aiheet Aiemmin päätettyjä työntekoon liittyviä aiheita Osallistujen esille tuomia aiheita Mentorointiprosessin kesto Kolme kuukautta, kerran kuukaudessa tunnin ajan PEREHDYTYS

20 Yhteydenpito tapaamisten välillä Mentorin kanssa voi sopia henkilökohtaisen tapaamisen Tapaamisten käytännön järjestelyt Mentoroinnille on varattu oma tila Jos tilaisuus peruntuu, siitä ilmoitetaan kaikille ja sovitaan uusi aika Tapaamisiin valmistautuminen Omat kysymykset kirjataan etukäteen ylös Arviointi Mentoroinnin viimeisellä kerralla arvioidaan, miten mentoroinnissa onnistuttiin Lähteet Työkummi-opas mentoritoimintaan 2008 Aluekirjastonjohtaja Eeva Jäppinen, Entressen kirjasto Espoo 2012

21 Voiko suomalainen työkulttuuri muuttua? Työkulttuuri tarkoittaa työyhteisön jäsenten toimintaa ohjaavia normeja ja työyhteisössä yhteisesti hyväksyttyjä arvoja. Työkulttuuri tulee ilmi esimerkiksi ihmisten käyttäytymisessä, johtamisessa, vuorovaikutuksessa ja päätöksenteon tavassa, organisaation rakenteissa, tavoitteiden asettelussa ja toiminnan mittaamisessa. Kaikissa työpaikoissa on ihmisiä, jotka haluavat muuttaa asioita, ja toisia, jotka haluavat säilyttää kaiken ennallaan. Seuraava harjoitus nostaa esille ongelmia työkulttuurin säilyttämisessä. Tee harjoitus työyhteisösi kanssa. Harjoitukseen tulee varata aikaa vähintään puolitoista tuntia. HARJOITUS TYÖYHTEISÖLLE Kirjoita näkyville väittämä: MEIDÄN TÄYTYY SÄILYTTÄÄ SUOMALAINEN TYÖKULTTUURI 1. Pyydä osanottajia ryhmissä tai pareittain analysoimaan väittämää ohessa olevien kysymysten avulla. 2. Pyydä työntekijöitä kertomaan koko ryhmälle, mitkä olivat parin tai ryhmän keskeisiä oivalluksia. MEIDÄN TÄYTYY SÄILYTTÄÄ SUOMALAINEN TYÖKULTTUURI PEREHDYTYS

22 3. Pohtikaa yhdessä, mitä omassa työyhteisössänne tulisi säilyttää ja mitä tulisi muuttaa. Kysymykset Keitä ovat me? Kuka on toisten puhemies? Keitä ovat siinä tapauksessa ne? Täytyykö säilyttää? Miksi? Miksi ei? Mikä on vastakohta säilyttämiselle? Mitä voi säilyttää? Mitä meidän työyhteisömme haluaa säilyttää? Miksi se on tärkeää? Mitä me haluamme muuttaa? Millaisia erilaisia työkulttuureita Suomessa on? Mitä näistä halutaan säilyttää? Onko se, mitä halutaan säilyttää, meidän oman työpaikkamme kulttuuri? Mitä muissa työpaikoissa olevat sanoisivat? Millainen on suomalainen työelämä? Mitä tästä olisi arvokasta säilyttää ja mitä muuttaa? Miten suomalainen työelämän on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana. Mukaillen lähteestä Orvar Alinder ja Marco Helles (2003). MOD-ohjaajan työkalupakki

23 Miten selkiytän työyhteisön perustehtävän? Perustehtävä kertoo, mitä tarkoitusta varten organisaatio on olemassa. Esimerkki: varhaiskasvatus ja päiväkoti Perustehtävänä on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa vanhemmuutta. Työyhteisöt on johdettu, organisoitu, toimintatavat ja pelisäännöt sovittu tästä näkökulmasta. Olemme työssä työn tekemistä varten. Jokaisella työntekijällä on oikeus olla selvillä omasta perustehtävästään eli siitä, minkä vuoksi hänet on palkattu johonkin tehtävään. Esimies on vastuussa asian käsittelemisestä. Perustehtävän pohtiminen kannattaa tehdä yhdessä koko työyhteisön kanssa. Toimintamalli perustehtävän selkiyttämiseen Ennakkotehtävä Sopikaa hyvissä ajoin etukäteen aika, jolloin määrittelette perustehtävän. Anna ennakkotehtävä työyhteisösi jäsenille: Pohdi, mikä on työyhteisömme perustehtävä ja miksi sinut on palkattu omaan tehtävääsi? TYÖYHTEISÖ JA PELISÄÄNNÖT

24 Työpaikkapalaveri tai muu yhteinen palaveri 1. Käytä fläppitaulua apuna (yhteinen muisti) 2. Esimies: kerro omin sanoin, mitä tarkoitat perustehtävällä: tarkoitus ja tehtävä, miksi työyhteisö on olemassa 3. Pyydä jokaista työntekijää miettimään hetki itsekseen, sitten pareina, lopuksi kaksi paria yhdessä mitä tarkoitusta ja tehtävää varten tämä työyhteisö on olemassa. Lopuksi käydään keskustelu, jossa yhdistetään parien näkemykset ja kerrotaan yhteenveto muille. 4. Esimies tekee yhteenvedon ja kirjaa perustehtävän omin sanoin lyhyesti näkyville 5. Sovitaan, että perustehtävästä keskustellaan aina silloin, kun työyhteisöön tulee uusi jäsen tai toiminta muuttuu. Jatkotehtävä esimiehelle Käsittele seuraavassa palaverissa jokaisen oma perustehtävä ja liitä ne kokonaisuuteen. Hyödynnä edellistä tehtävää. Lähde Järvinen, P: Onnistu esimiehenä, 2012

25 Miten laadimme yhteiset pelisäännöt? Työyhteisöissä monia asioita pidetään itsestään selvinä; oletetaan, että kaikki ajattelevat samalla tavalla. Tästä seuraa kaaosta, kolareita ja pahaa mieltä. Ihmetellään, miksi työ ei suju. On luonnollista, että kukin ajattelee eri tavoin omista lähtökodistaan käsin. Siksi pelisääntöjä tarvitaan. Viisas esimies kokoaa joukkonsa ja laatii työpaikan pelisäännöt yhdessä työyhteisön kanssa. Kun pelisäännöt on sovittu ja tehty näkyväksi, työ sujuu, vaikka jokainen toimisi muualla elämässään erilaisilla pelisäännöillä. Pelisäännöt kerrataan aina, kun työyhteisöön tulee uusi jäsen. Jokaisella on silloin tieto yhteisistä sopimuksista ja kaikki ovat työyhteisön täysivaltaisia jäseniä. Pelisääntöjä arvioidaan säännöllisesti. Pelisääntöjen laatiminen työyhteisöön Aika: 1-2 kuukautta Varmista jokaisen työntekijän mahdollisuus osallistua: toisen kuunteleminen ja yhdessä puhuminen on tärkeää Arvioi säännöllisesti valmiita pelisääntöjä Ennakkotehtävä: Pyydä työyhteisösi jäseniä kirjaamaan ylös niitä asioita, joista pitää sopia ja laatia pelisääntö. Kirjaa myös omia näkemyksiä. Lähtekää liikkeelle näistä asioista ja valitkaa tärkeimmät. Katso myös kortti: Miten saan ihmiset osallistumaan TYÖYHTEISÖ JA PELISÄÄNNÖT

26 1. Pelin avaus kysymykset Mistä asioista pitäisi mielestäsi sopia ja tehdä pelisääntö? 6. Yhteiset pelisäännöt Kokoa pelisäännöt huoneentauluksi (eniten ääniä saaneet teemat). Sääntöjen tulee olla konkreetisia lauseita eli sellaisia, joihin voidaan vastata toteutuu tai ei toteudu. 2. Kokoa tulokset Kokoa tulokset isolle paperille tai esim. fläppitaululle. Jos kommentteja on paljon, teemoittele asiat käsittelyn helpottamiseksi. 5. Kokous Kutsu yhteisön jäsenet kokoukseen, jossa käsitellään kaikki teemat, yksi kerrallaan yhdessä keskustellen. Valitkaa tärkeimmät äänestämällä. Varmista, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. 1-2kk, pelisäännöt muodostuvat usean kierroksen myötä. 3. Kommentit Laita tulokset näkyville esimerkiksi taukotilaan tai kahvihuoneeseen ja jätä kynien kera kommentoitavaksi. 4. Kommentit yhtenäisiksi Kirjoittamalla kommentit puhtaaksi mahdollistat nimettömät kommentit ja madallat kaikkien kynnystä osallistua. Lähteet Adler, N: International Dimensions of Organizational Behavior, 2008 Hirvihuhta, H. & Eloranta, T: Haasteelliset tilanteet ja puheeksi ottaminen -koulutus, 2011

27 Miten johdan työniloa? Kun työyhteisön arki sujuu ja työntekijät kokevat oikeudenmukaista kohtelua, koetaan usein myös työn iloa. Toimivassa työyhteisössä perustehtävä ja pelisäännöt on yhteisesti sovittu ja kaikkien tiedossa. Työt on selkeästi järjestelty, vuorovaikutus on avointa, toimintaa arvioidaan jatkuvasti ja johtaminen sekä organisaation rakenne tukevat työn tekemistä. Oikeudenmukainen kohtelu lisää motivaatiota ja hyvää fiilistä. Kuntien työhyvinvointitutkimuksessa (Kunta10) on havaittu, että oikeudenmukaisuuden kokemukset ovat vahvassa yhteydessä työhyvinvointiin. On tärkeää muistaa, että asiat, joihin kiinnitetään huomiota, lisääntyvät arjessa. Suvelan päiväkodin palautepurkin käyttäminen (ks. kortti Miten annan ja vastaanotan palautetta) on yksi esimerkki siitä: Kun purkkia käytetään aktiivisesti, myös arkipäivän puhe kiinnittyy myönteisiin asioihin enemmän, toteaa päiväkodin johtaja. Tämän kortin kääntöpuolella oleva tehtävä auttaa konkretisoimaan erilaisia näkemyksiä työnilosta ja siitä, mikä vähentää työnilon kokemusta. Työyhteisön jokaisen jäsenen tehtävänä on antaa oma panoksensa työnilon lisäämiseen. Voit hyödyntää muiden korttien menetelmiä ohjatessasi työyhteisösi keskustelua tehtävässä. TYÖYHTEISÖ JA PELISÄÄNNÖT

28 TEHTÄVÄ TYÖYHTEISÖLLE Hyödynnä esimerkiksi korttia Miten saan ihmiset osallistumaan. Keskustele yhdessä työyhteisösi kanssa työnilosta seuraavien kysymysten avulla: Pohtikaa keskustellen Mitkä asiat tuovat iloa työhöni? Mitkä asiat syövät työniloani? Ovatko työnilomme aiheet samanlaisia? Ovatko työniloa vähentävät asiat samanlaisia? Ideoikaa Miten voisimme hyödyntää toinen toistemme näkemyksiä työpaikassamme? Keskustelkaa ja sopikaa Käydään kierros, jossa jokainen työntekijä kertoo, mitä muuttaisi, jos olisi esimies. Mikä on ensimmäinen asia, jonka teemme työnilomme eteen? Milloin aloitamme? Milloin katsomme, mitä olemme saaneet aikaan (sovitaan päivämäärä)? Lähteet Linna, A: SE ON NIIN VÄÄRIN! 2008 Järvinen, P: Onnistu esimiehenä, 2012 Manka, M-L: Työnilo - pää(n)asia. Luento Espoossa, 2011

29 Miten työpaikan yhteisöllisyyttä lisätään? Ihmiset saattavat viettää enemmän aikaa työkavereidensa kuin perheidensä kanssa. Ei ole yhdentekevää, mitä työpaikalla puhutaan, miten muiden kanssa tullaan toimeen ja millaista fiilistä työkavereiden kanssa keskustelu saa aikaan. Yhteisöllisiin työpaikkoihin halutaan ja niissä pysytään. Hyvä työyhteisö auttaa jokaista jäsentään toteuttamaan itseään. Erilaisuuden hyväksyminen on yhteisöllisyyden perusta. Yhteisöllisyyttä tukevan avoimen keskustelukulttuurin eteen täytyy tehdä töitä. Esimiehen on luotava puitteita, jotka mahdollistavat keskustelun perustehtävästä, työstä ja sosiaalisista suhteista. Kun ihmiset keskustelevat työtä tehdessään keskenään, he puhuvat työstä: miten sitä tehdään ja miten sitä tulisi tehdä. Samalla he puhuvat organisaatiossa vallitsevista arvoista ja pelisäännöistä. Vuorovaikutteisen työyhteisön luominen ei käy käden käänteessä. Ajattelun ja toiminnan muuttaminen vie aikaa. Kun yhteisöllistä, keskustelevaa työyhteisöä lähtee kehittämään, kannattaa muistaa, että hyvä aikomus voi kääntyä itseään vastaan, jos viestit ovat ristiriitaisia. Näin voi käydä esimerkiksi jos vuorovaikutukseen kannustetaan, mutta virallisissa yhteyksissä työntekijät kokevat, että heitä ei oikeasti kuunnella. TYÖYHTEISÖ JA PELISÄÄNNÖT

30 Vinkkilista työpaikan yhteisöllisyyden lisäämiseen Näytä, että välität muista; osoita aitoa kiinnostusta ihmisiin Huomioi työntekijöiden merkkipäivät Järjestä työyhteisölle yhteiset aamukahvit Osallista työntekijöitä päätöksenteossa niin paljon kuin mahdollista Jos sinulla on aikaa, auta niitä, joilla on kiire Järjestä taukotilat niin, että ihmiset kohtaavat keskenään Järjestä itsenäinen työ niin, että työtä tehdään esimerkiksi pareittain Muistakaa iloita onnistumisista! Lähteet Manka, Kaikkonen, Juutinen: Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön tueksi, 2007

31 Miten oma kulttuurini vaikuttaa arvoihini? Erilaiset arvot ja arvostukset vaikuttavat toimintaamme yksilöinä. Tuomme omat arvomme myös työpaikalle. Niihin sisältyy käsityksiä hyvistä ja oikeista asioista sekä huonoista ja vääristä asioista. Omien arvojen tunteminen voi auttaa myös muiden hyväksymisessä. Joskus jokaisen on hyvä tarkastella arvostamiaan asioita uudesta näkökulmasta. Harjoitus työyhteisölle 1. Osallistujille annetaan 5 min aikaa seuraavan sivun ohjeistusten lukemiseen ja pohdintaan 2. Keskustelu n. 3-4 hengen ryhmissä, ajatukset kirjataan ylös 3. Ryhmäkeskustelujen tulokset puretaan yhteisessä keskustelussa 4. Käydään yhteisesti läpi, mitä ajatuksia harjoitus herätti tai miltä kuvitteelliseen tilanteeseen joutuminen tuntui ARVOT JA ASENTEET

32 Tehtävänanto: Suomessa on tapahtunut vakava ydinonnettomuus, mikä on tehnyt maasta asuinkelvottoman useaksi vuodeksi eteenpäin. Onnettomuudesta hengissä selvinneet ovat paenneet Suomesta ja YK on sijoittanut pakolaiset leireille Lähi-itään ja Pohjois- Amerikkaan, missä on runsaasti tilaa. Sinut on perheesi kanssa lähetetty Lähi-idän maahan, johon olet selvinnyt turvallisesti ja vahingoittumattomana. Mukanasi on vain muutamia tavaroita. Perheelläsi ei ole mahdollisuutta muuttaa eteenpäin, joten teidän on hyväksyttävä, että olette tulleet maahan jäädäksenne. Leirillä on vain muutama henkilö, joka puhuu englantia, mm. leirin johtaja ja lääkäri. Muut puhuvat Arabiaa, mikä on maassa yleisesti puhuttu kieli. Keskustelkaa: Mitä oman kulttuurin piirteitä haluaisit säilyttää uudessa maassa? Mitä piirteitä on mielestäsi mahdollista säilyttää? Mitä tekisit säilyttääksesi nämä piirteet? Jos et koe olevasi suomalainen, vastaa kysymyksiin, kuten ajattelisit suomalaisen vastaavan. Lähteet Lotte Holck ja Mette Fenger: Tanskalaisia työyhteisöjen kehittämisen malleja ja menetelmiä -workshop, 2011 Kari Helin: Yhdessä menestymisen taito, 2006

33 Miten ehkäisen syrjintää? Monet vähemmistöryhmät voivat kohdata työelämässä muita herkemmin epäasiallista kohtelua. Jos kohtelu johtuu esimerkiksi etnisestä taustasta, sukupuolesta, äidinkielestä, ihonväristä, iästä, vammaisuudesta jne, on kyse syrjinnästä. Parhaiten syrjintätilanteita voidaan estää hyvällä henkilöstöjohtamisella ja ennaltaehkäisevästi toimimalla. Syrjintää on esimerkiksi: Häirintä ja kiusaaminen Yksityisyyden ja fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen Syrjittyyn liitetään puutteita tai stereotypioita: naisia voidaan pitää heikosti sitoutuvina työntekijöinä, etnisiä vähemmistöjä taidoiltaan puutteellisina, vammaisia heikkolahjaisina, ay-aktiiveja hankalina tai iäkkäitä työntekijöitä kaavoihin kangistuneina jne. Poissulkeminen syrjitty eristetään työyhteisöstä, hänelle ei anneta puheenvuoroa, hänen mielipiteitään ei huomioida. Valtaväestön kulttuurin, elämäntavan tai käytöksen asettaminen normiksi, josta poikkeavat joutuvat huonompaan asemaan. Mikä tahansa epäoikeudenmukainen kohtelu. Seuraava harjoitus on esimerkki tavasta käsitellä syrjintää työyhteisössä. ARVOT JA ASENTEET

34 Syrjinnän käsittely Syrjinnän ehkäisyn kannalta tiedostaminen ja keskustelu ovat erittäin tärkeitä ja asiaa tulisikin käsitellä yhteisesti työyhteisössä. Käsittelyä helpottamaan voi hyödyntää esimerkiksi neljän nurkan menetelmää. Menetelmän käyttö edellyttää vähintään kahdeksaa henkilöä ja aikaa kuluu vähintään yksi tunti. 1. Anna ryhmälle neljä vaihtoehtoa, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuneeseen syrjintään (ohessa) 2. Työntekijät valitsevat nurkan, joka kuvastaa parhaiten heidän ajattelua ja sijoittuvat sen mukaisesti yhteen huoneen neljästä nurkasta 3. Pyydä työntekijöitä keskustelemaan, miksi he valitsivat juuri kyseisen nurkan 4. Aloita yhteinen keskustelu, jossa eri ryhmät keskustelevat keskenään ja kertovat, miksi valitsivat kyseisen nurkan 5. Päättäkää yhdessä, mitä tehdään, jos syrjintää havaitaan Vaihtoehdot Pahin syrjinnän muoto on: Nurkka 1 se, että käännetään selkä eikä puhuta Nurkka 2 ikävä huomauttelu ja kommentointi tai vitsailu Nurkka 3 töiden jakaminen epäarvoisella tavalla Nurkka 4 avoin nurkka: jokin muu muoto Lähteet Työ- ja elinkeinoministeriö: Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus, 2011 Alinder & Helles: MOD-ohjaajan työkalupakki, 2003

35 Tunnistanko rasismin? Työpaikalla esiintyvään rasismiin on tärkeää puuttua nopeasti. Pahimmillaan rasistinen käyttäytyminen vahingoittaa yksilön tai koko työyhteisön toimintakykyä. Esimiehellä on velvollisuus puuttua, kun hän huomaa rasistista käyttäytymistä. Rasismissa jotain ihmisryhmää pidetään muita parempana. Rasistinen ihminen ajattelee, että hänen omalla ryhmällään on oikeus hallita muita ryhmiä. Negatiivinen kohtelu oikeutetaan biologisella tai kulttuurisella erilaisuudella. Rasismi voi olla näkyvää tai piilossa olevaa. Näkyvä rasismi voi olla sanallista tai fyysistä loukkaamista. Piiloinen rasismi voi olla esimerkiksi sosiaalista eristämistä tai kielteisiä ilmeitä ja eleitä. Rasismi on kielletty laissa sekä Suomessa että koko EU:ssa. Laki kieltää henkilön tai ryhmän syrjimisen ihonvärin, kansallisuuden, etnisen syntyperän, sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen tai uskonnollisen vakaumuksen takia. Vältä sanomasta Meidän työpaikalla ei ole rasismia. Useimmiten se ei pidä paikkansa. Lisäksi lause mitätöi mahdollisten uhrien kokemuksen. Sano Meidän työpaikalla ei hyväksytä rasismia Näin ei kielletä ongelmaa vaan korostetaan, että siihen kiinnitetään huomiota. ARVOT JA ASENTEET

36 Miten tunnistan rasismin? Rasismi voi olla esimerkiksi syrjintää, uhkailua, kiusaamista tai väkivaltaa. Mikään yksittäinen toiminta ei kerro, onko joku toiminta rasistista. Tärkeintä on ihmisen oma kokemus siitä, että häntä on kohdeltu rasistisesti. Joskus rasismista voi viestiä rasismin kohteen määrittelemätön paha olo. Rasismista voivat viestiä esimerkiksi työntekijän poissaolot, ahdistuneisuus tai käyttäytymisen muuttuminen. Mitä teen, kun havaitsen rasismia omassa työyhteisössäni? 1. Puutu Reagoi heti älä jää odottamaan, että tilanne menee ohi Tee selväksi, että et hyväksy rasismia 2. Selvitä Mitä on tapahtunut ja ketkä ovat olleet osallisena 3. Keskustele osapuolten kanssa Keskity keskustelussa konkreettiseen toimintaan Muistuta pelisäännöistä Muista määritellä seuraukset Tarvittaessa keskusteluun voi ottaa mukaan työsuojelun, työterveyshuollon tai henkilöstöhallinnon edustajan 4. Seuranta Seurannasta tehdään suunnitelma Jos käyttäytyminen ei muutu, sovitut seuraukset toteutetaan

37 Miten suhtaudun rasismikorttiin? Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeen aikana olemme kuulleet toistuvasti toteamuksen: Aina otetaan esiin rasismikortti. Jotkut esimiehet kokevat työpaikalla ongelmalliseksi niin sanotun rasismikortin käytön: työntekijä tai työnhakija syyttää työntekoon liittyvästä asiasta huomauttanutta esimiestä rasistiksi. Miten esimiehen tulee reagoida tällaiseen tilanteeseen? Työntekijä voi käyttää rasistiksi leimaamista joissakin tilanteissa jopa tarkoituksella hyväkseen. Syytös voi tuntua esimiehestä pahalta ja siitä on erittäin tärkeää keskustella työntekijän kanssa. Vaikka tilanteella ei olisikaan mitään tekemistä rasismin kanssa, työntekijä on saattanut kokea rasismia aikaisemmin ja siten herkistyä epäoikeudenmukaisilta vaikuttaville tilanteille. Syytöstä ei voi kiistää käsittelemättä asiaa. Työntekijän on tärkeää ymmärtää, että esimies arvostelee ainoastaan hänen tiettyä tekoaan, ei häntä ihmisenä. Jos työyhteisölle on luotu selkeät pelisäännöt, huomautuksen perustelu jostain muusta kuin rasismista johtuvaksi on helpompaa. Kaupunkien työyhteisöjen pelisääntöjen tulee perustua yhdenvertaiseen kohteluun. Toiminnan perusteluita tulee voida avata, kuten miksi joku teko ei ole työyhteisön pelisääntöjen mukainen. Ohjeet työyhteisön pelisääntöjen tekemisen löytyvät Miten luon pelisäännöt -kortista. ARVOT JA ASENTEET

38 Rasistisyytökseen voi reagoida keskustelemalla työntekijän kanssa siitä, mitä rasismi tarkoittaa. Toisaalta, entä jos työntekijä onkin oikeassa siinä, että esimies on toiminut rasistisesti? Esimies voi myös reflektoida omaa käytöstään: En halua olla rasisti, mutta oliko tekoni mielestäsi epäoikeudenmukainen? Pohdi itse tai työntekijän kanssa Miksi rasismikorttia käytetään? Millaisia tunteita rasistiksi kutsuminen herättää? Miksi? Miksi on tärkeää keskustella rasismi-syytöksen esittäneen työntekijän kanssa? Mukaillen lähteestä Kanninen ja Markkula: R-sana. Kirja rasismista ja siihen puuttumisesta, 2011

39 Miten viestin selkeästi? Työyhteisöissä on usein ihmisiä, joilla on haasteita lukea tai ymmärtää käytettyä kieltä. Tällöin viestinnän selkeyteen on kiinnitettävä huomiota. Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä. Selkosuomen periaatteita Käytä lyhyitä lauseita Vältä vaikeita lauserakenteita, suosi suoraa sanajärjestystä Vältä pitkiä sanoja Selitä oudot ja vaikeat sanat Vältä erityissanastoa, slangia ja murteen käyttöä Vältä liian abstrakteja tai symbolisia ilmaisuja Käytä mielummin kokonaisia sivulauseita kuin lauseenvastikkeita Käytä paljon verbejä ja substantiiveja ja vähemmän adjektiiveja ja adverbejä Selkokielinen puhe on rauhallista ja selkeästi lausuttua. Älä kuitenkaan aseta kuulijaa lapsen asemaan, vaan muista, että puhut aikuiselle. Havainnollista, piirrä ja käytä esimerkkejä. Jos mahdollista, näytä, miten työ tehdään. Esimerkki Kirjastoja rasittavat säästöhankkeet ja lisääntyvät kävijämäärät (STT). Kirjastojen pitää toimia pienemmällä rahamäärällä, vaikka samaan aikaan kävijöitä on entistä enemmän (Selkouutiset). VUOROVAIKUTUS

40 TEHTÄVÄ TYÖYHTEISÖLLE: Ammattislangi selkosuomelle Kirjatkaa ylös 20 sanaa, jotka ovat oman työpaikkanne ammattislangia Jokainen työntekijä saa tehtäväkseen kirjoittaa yhden tai useamman sanan auki selkeällä suomen kielellä Kerätkää sanat ja selitykset yhteen dokumenttiin. Näin saatte sanaston, joka auttaa uutta työntekijää perehtymään työpaikkaanne Liittäkää sanasto perehdytysohjelmaan tai kansioon Lähteet Selkokeskus, 2006; 2012 Pertti Rajala, 1990

41 Miten kommunikoin havainnollistamalla? Joskus tietoa on vaikea välittää sanallisesti tai kirjallisesti, etenkin kun ei ole yhteistä kieltä tai kulttuurienväliset erot saavat käsittämään asiat eri tavoin. Puhutun tai kirjoitetun kielen sijaan tai tukena voidaan käyttää piirroksia, kuvia tai muunlaista visualisointia. Havainnolliset viestintätavat auttavat yhteisymmärryksen muodostamisessa yhtälailla samankielisten kuin erikielistenkin kesken. Visuaalisen esitystavan etuja Lähes mitä tahansa voi esittää kuvin tai tukea kuvin. Kuvat jäävät mieleemme sanoja tai tekstiä tehokkaammin. Kuvat ovat nopeampia sisäistää ja niistä on helpompi löytää tarvitsemansa tieto. Esimerkkeinä kuvien käytöstä muistamisen ja ymmärtämisen helpottamiseksi on ympärillämme lukuisia, kuten lentokoneiden turvaohjeet, huonekalujen kokoamisohjeet, kuntosalilaitteiden, työkalujen ja lukuisten muiden tuotteiden käyttöohjeet sekä liikennemerkit. Arkisen havainnollistamisen ei tarvitse kuitenkaan olla näin hienostunutta tai viimeisteltyä. VUOROVAIKUTUS

42 Havainnollistaminen kuvin tai piirroksin on tehokasta ja yksinkertaista Havainnollistaminen on helppoa. Tavoitteena ei ole tehdä taideteosta vaan parantaa kommunikointia, joten esimerkiksi tikkuukkopiirroksetkin kelpaavat. Visuaalisen havainnollistamisen hyödyntäminen on mahdollista niin kahdenkeskisissä spontaaneissa keskusteluissa kuin virallisissa ohjeistuksissakin. Työkaluiksi eri tilanteisiin kelpaavat esimerkiksi kynä ja paperi, lehdistä leikatut kuvat tai valokuvat. Alla on hyvin yksinkertaisella, mutta tehokkaalla tavalla havainnollistettu toimiston siivouskäytäntöjä. 1 kerta/2 vko 1 kerta/1 vko 5 kertaa/1 vko

43 Miten kehitän keskustelukulttuuria? Monimuotoisessa työyhteisössä on tärkeää yrittää ymmärtää toisen näkökulmia ja rakentaa yhteisiä, uudessa ympäristössä toimivia jaettuja merkityksiä. Kysyminen on keskeistä. Vuoropuhelussa molemmat osapuolet pyrkivät syventämään omaa ymmärrystään asiasta. Onnistuneen vuoropuhelun lopputuloksena molemmat osapuolet ovat saaneet jotakin uutta omaan ajatteluunsa. Vuoropuhelu edellyttää työntekijöiden moninaisuuden hyväksymistä, tasa-arvoisuutta puhujien kesken ja jokaisen mielipiteen hyväksymistä. Aktiivinen kuunteleminen, uteliaisuus ja tiedonhalu ovat keskeisiä keinoja. Kääntöpuolella on menetelmä, jonka avulla työyhteisön jäsenet voivat oppia tuntemaan toistensa ajatuksia ja kehittää työyhteisön tapaa toimia yhdessä. VUOROVAIKUTUS

44 HARJOITUS TYÖYHTEISÖLLE: Palautepiiri Palautepiirin keskustelussa on rakenne, jossa jokaisen työntekijän ajatusten kuuntelemiselle on varattu aika. Harjoitus tekee mestarin tässäkin lajissa. Palautepiirissä periaatteina on, että Jokainen kuuntelee hiljaa piirin jäsenten kertomuksen, ei kommentoi (kysymykset 1-4) ja sen jälkeen antaa palautetta Kaikille on varattu yhtä paljon aikaa esim. 3 minuuttia Eteneminen sovitaan eli mennään esimerkiksi järjestyksessä myötäpäivään Keskustelu käydään sovitusti esimerkiksi joka toinen viikko työpaikkakokouksessa Sovitaan, missä toimenpiteitä vaativat asiat käsitellään - palautepiirin aikana kuunnellaan Jokainen kertoo 1. Mikä on ilahduttanut minua? 2. Missä olen onnistunut? 3. Kuka minua auttoi onnistumisessa? 4. Mitä aion tehdä ensi viikolla toisin? 5. Onko teillä palautetta minulle? Toisten työntekijöiden havainnointi ja kuunteleminen vie kunkin työntekijän oppimista eteenpäin ja samalla myös kehittää työyhteisön tapaa toimia yhdessä. Kuulluksi tulemisen tunne kasvaa konkreettisesti. Muista jatkokäsittely Sovi tapa, miten työyhteisössä jatketaan toimenpiteitä vaativien asioiden kanssa. Noudata sopimusta. Lähde Hirvihuhta, H. & Eloranta, T: Haasteelliset tilanteet ja puheeksiottaminen -koulutus, 2011

45 Uskallammeko kysyä? Kysyminen on yksi tärkeimmistä viestinnän osa-alueista. Kysyminen koetaan kuitenkin usein hankalaksi, koska kysyjä joutuu paljastamaan tietämättömyytensä kysyessään. Kysymyksen asettelu tuo esille kysyjän omia asenteita. Vastaajan reaktiota ei myöskään voi tietää etukäteen, joten kysyjä joutuu sietämään epävarmuutta kysyessään. Monimuotoisessa työyhteisössä kysymisen tarve korostuu. Monimuotoisuuden ymmärtäminen auttaa oikeiden tulkintojen tekemisessä erilaisesta käyttäytymisestä. Avoimuus ja rohkeus kysyä aidosti omana itsenään vievät harvoin tilannetta väärille raiteille. Kysyessäsi vaikeaksi kokemiasi asioita työyhteisössä on tärkeää tunnistaa, miksi asiat ovat sinulle vaikeita. Tässä asiassa itsetutkiskelu toimii hyvänä oppimisen välineenä. Tutki itseäsi Opi tunnistamaan ne tilanteet, joissa sinulla on ongelmia ja joissa käyttäytymisesi perustuu yleistyksiin ja ennakkoluuloihin. Tarkastele tunteitasi, toimintaasi, kehonkieltäsi, ajattele miettiminen ja kokemustesi tiedostaminen auttavat. Huomioi, mitkä tekijät aiheuttavat vaivautuneisuutta kanssakäymisessä erilaisten ihmisten kanssa. Älä pelkää uusia tilanteita. Virheitä voi tulla, mutta opit jatkuvasti ja saat lisää itseluottamusta. Ole avoin kontaktissa uusien ihmisten kanssa! VUOROVAIKUTUS

46 Vinkkejä kysymiseen Valitse sopiva aika ja tilanne kysymiselle. Varmista oma tunnetilasi (avoin ja myönteinen) ennen kuin kysyt. Kun et ole varma jostain asiasta, kysy. Kun olet, kysy siitä huolimatta. Käytä avoimia kysymyksiä. Käytä selkeitä kysymyksiä ja vältä miksi-kysymystä, koska se voi saada aikaan vastaajassa puolustautumista ja se voidaan kokea hyökkäävänä. Aloita tarvittaessa kysymys minä-muodossa, esim. jäin miettimään tai minua on jäänyt vaivaamaan. Tarkista, että vastaaja on ymmärtänyt kysymyksesi, pyytämällä tarvittaessa toistamaan sanomasi omin sanoin. Lähde Mukaillen Moro! monikulttuurinen rekrytointi ja oppiminen -ESRhanke, 2002

47 Miten saan kaikki osallistumaan kokouksissa? Osallistavalla ja systemaattisella kokouskäytännöllä on mahdollista saada kaikki työyhteisön jäsenet osallistumaan. Kääntöpuolella on on esitetty osallistavan kokouksen kulku. Malli on todettu hyödylliseksi monimuotoisen työyhteisön kokouksissa. Osallisuuden kokemus ja osallistuminen vahvistuvat Työntekijöillä on mahdollisuus tulla näkyväksi Yhteishenki vahvistuu Keskustelukulttuuri kehittyy Valtasuhteet häviävät, puheliain tai röyhkein ei enää voita Parikeskusteluissa, kynnys sanoa oma mielipide tai kokemus alentuu, heikommallakin kielitaidolla tulee kuulluksi Asian ymmärtäminen varmistuu Työtoverit tutustuvat toisiinsa Systemaattinen asioiden käsittely vahvistuu Käsiteltävät asiat tulevat näkyviksi ja konkreettisiksi Kokouksella on kaikkien tietämä rakenne Päätöksentekoprosessit monipuolistuvat Sitoutuminen yhteisiin päätöksiin vahvistuu Asioihin palaaminen ja jatkuvuus varmistuu VUOROVAIKUTUS

48 Osallistavan ja yhteisöllisen kokouksen kulku 1. Kuulumiset Osallistujien mieli siirtyy kokoukseen Kaikki kertovat lyhyesti työhön liittyviä kuulumisia Mikäli tulee tärkeää ja merkittävää asiaa, puheenjohtaja kirjaa asian ja kertoo milloin siihen palataan 2. Esityslista Infoasiat, keskusteluasiat, päätösasiat Sovitaan ne asiat, jotka ainakin käsitellään tänään Puheenjohtaja aikatauluttaa kullekin asialle sopivan ajan ja pitää siitä kiinni. Mikäli asia ei tule valmiiksi, siirretään se seuraavaan kokoukseen tällä tavoin varmistetaan, että asia saa sen vaatiman ajan riippumatta esityslistan paikasta 3. Käsittely Pidetään kiinni sovitusta aikataulusta Käytetään parikeskusteluja tai pienryhmäkeskusteluja Työtapa on keskustelevaja, jokaisen mielipiteen vaativa nostetaan erilaisia näkemyksiä muille tiedoksi Fläppi tai iso paperi toimii ryhmämuistina ja tukee myös ymmärtämistä (kuvat, sanat) 4. Jatko Sovitaan, miten päätettyjä asioita viedään eteenpäin palaverin jälkeen Palaute - muutama minuutti yhteiskeskustelua Miten palaveri meni: positiivista kehitettävää Mitä saatiin aikaan? Kortin tekijä Ulla Rasimus, PRO koulutus ja konsultointi, 2012

49 Miten järjestän osallistavan tilaisuuden? Esimies joutuu arkipäivän johtamistyössään erilaisten tilaisuuksien vetäjäksi. Tässä kortissa on muutamia helppoja menetelmiä, jotka lisäävät osallisuuden kokemusta ja osallistavat tilaisuuksissa olevia työntekijöitä. MENETELMIÄ TILAISUUDEN ALOITUKSEEN, TOTEUTTAMISEEN JA LOPETUKSEEN 1. Aloitus Jana: tavoitteena osallistujien aktivointi ja mielialan tarkistus. Teippaa lattiaan jana, jonka toinen pää on + ja toinen - pää (keskikohta 0). Pyydä osallistujia asettumaan janalle mitattavan asian suhteen (tulofiilis, ajatukset tilaisuuden aiheista ym.). Pistä osallistujat keskustelemaan pareittain siitä, miksi seisovat juuri siinä kohdassa. Pura parikeskustelut yhteisessä keskustelussa. 2. Toteutus Fasilitoitu keskustelu: palaute tilaisuudessa pidetyn luennon yms. osalta. Ymmärryksen lisääminen kuullusta asiasta. Luennon jälkeen jaa osallistujat pienryhmiin ja pyydä heitä vastaamaan fläpillä seuraaviin kysymyksiin. Faktat; mistä on kysymys, mitä esityksestä jäi mieleen? Tunteet; miltä asia tuntuu? Miten tämä vaikuttaa meihin/minuun? Mitä me teemme/teen asialle? VUOROVAIKUTUS

50 Pura pienryhmäkeskustelut yhteisessä keskustelussa. Open cafe: tavoitteena yhteisöllisen dialogin ohjaaminen, tiedon ja osaamisen jakaminen, sekä uusien toimintamahdollisuuksien löytäminen Open Cafe on menetelmä, jossa pidetään samanaikaisesti useita kokouksia, joissa tehdään ryhmätöitä. Osallistujat saavat itse valita mihin ryhmään osallistuvat (voi kulkea ryhmästä toiseen). Valitse ryhmätöiden aiheet, paikat ja vetäjät etukäteen. Aiheita voi olla useita samaan aikaan. Vetäjät vastaavat siitä, että kokous pidetään ja että kokouksesta syntyy kirjallinen tuotos; yhteenveto ja toimenpidesuunnitelma. Osallistujat antavat tietotaitonsa vetäjien käyttöön. Kun aiheet, paikat ja vetovastuut on kerrottu, kokoukset voivat alkaa. Varaa tarpeeksi aikaa, jotta osallistujat ehtivät kiertämään kokouspaikkoja (n. 1 h). Osallistujat tutustuvat kulkien eri kokousten lopputuloksiin. He varmistavat samalla, että yhteenvedoissa on konkreettiset toimenpidesuunnitelmat. 3. Lopetus Talking Stick (puhuva keppi): alkuperäisamerikkalaisten vanha perinne, jossa jokainen saa vuorollaan kertoa kokemuksiaan ja fiiliksiään yhteisestä hetkestä. Keppi kiertää rinkiä ja jokainen saa sanoa jotakin. Pikapalaute: anna jokaiselle osallistujalle 1 min. aikaa miettiä yksi sana, joka parhaiten kuvaa pidettyä tilaisuutta. Käy kierros läpi. Mukaillen lähteestä Pepe Nummi: Fasilitaattorin käsikirja, 2008

51 Miten annan ja vastaanotan palautetta? Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat oleellisia taitoja osaamisen, yhteistyön ja oman ammattitaidon kehittämisessä. Palautetta pitäisi antaa työssä sellaisista asioista, joihin voi vaikuttaa ja joilla on merkitystä yhteisen työn tekemisen kannalta. Palautteen antamisen käytännöistä ja tavoista tulisi keskustella yhteisesti työyhteisön kesken. Alla on ohjeita palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen, sekä esimerkki palautekäytännöistä. Palautteen anto Ole oma itsesi niin positiivisessa kuin korjaavassakin palautteessa Esitä palaute selkeästi ja suoraan minä-muodossa Keskity vain tiettyyn asiaan, älä yleistä Ole totuudenmukainen, älä liioittele Kerro mitä tapahtui, miten toinen mielestäsi toimi Anna palautetta henkilön toiminnasta, ei persoonasta Anna palaute välittömästi toiminnan jälkeen, valitse sopiva hetki Palautteen vastaanotto Ota vastaan positiivinen palaute vähättelemättä itseäsi/ toimintaasi Älä keskity vastahyökkäykseen saadessasi korjaavaa palautetta Kuuntele saamasi palaute loppuun, älä keskeytä Tarkista, että olet ymmärtänyt palautteen oikein ja tee tarvittaessa lisäkysymyksiä VUOROVAIKUTUS

Miten käytän avaimia monimuotoisuuden johtamiseen?

Miten käytän avaimia monimuotoisuuden johtamiseen? Miten käytän avaimia monimuotoisuuden johtamiseen? Pidät kädessäsi Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen. Se on korttisarja, joka sisältää monimuotoisen työyhteisön esimiestyöhön toiminnallisia menetelmiä,

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Sisältö Työn räätälöinti on työn mukauttamista yksilöllisin edellytyksin Työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot SWOT-analyysi: Mitä työpaikallani työntekijältä

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ. YTT Katja Keisala katja.keisala@uta.fi

MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ. YTT Katja Keisala katja.keisala@uta.fi MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ YTT Katja Keisala katja.keisala@uta.fi MULTI-TRAIN Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä Viisi työyhteisöä eri puolilla

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Moninaisuuden mentoroinnilla mahdollisuuksia. LEAD-messut Jonna Roos ja Elena Mikhalkina 4.9.2012

Moninaisuuden mentoroinnilla mahdollisuuksia. LEAD-messut Jonna Roos ja Elena Mikhalkina 4.9.2012 Moninaisuuden mentoroinnilla mahdollisuuksia LEAD-messut Jonna Roos ja Elena Mikhalkina 4.9.2012 Työnantajat Kulttuurisesti moniarvoinen työyhteisö -tutkimus Työharjoittelu Yritysvierailut Verkostofoorumit

Lisätiedot

Tilaisuuden aloittaminen

Tilaisuuden aloittaminen Osallistaminen ja tavoitteiden selkiyttäminen fasilitoinnin keinoin Kari Kukkola Tilaisuuden aloittaminen 2 > Fasilitaattorin käsikirja > Aloittaminen Osallistavan työpajan aloittaminen Tilan rakentaminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä

Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Wilberforce Essandor, kehityspäällikkö Itella Oyj Tausta Työnantajan sitoutuminen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hanke. Esimiesvalmennuksen aloitustilaisuus 10.5.2011

Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hanke. Esimiesvalmennuksen aloitustilaisuus 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hanke Esimiesvalmennuksen aloitustilaisuus 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön 2008-2011 2008 käynnistynyt pääkaupunkiseudun yhteishanke Mukaan!: keskiössä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

TYÖNHAUN DOKUMENTIT OTTY RY:N SPARRAUSAAMU 23.11.2010 INSINÖÖRIT JA EKONOMIT TALO, SEMINAARILUOKKA

TYÖNHAUN DOKUMENTIT OTTY RY:N SPARRAUSAAMU 23.11.2010 INSINÖÖRIT JA EKONOMIT TALO, SEMINAARILUOKKA TYÖNHAUN DOKUMENTIT OTTY RY:N SPARRAUSAAMU INSINÖÖRIT JA EKONOMIT TALO, SEMINAARILUOKKA TYÖNHAUSSA TEHOKKAAT CV JA TYÖHAKEMUS Opit tunnistamaan osaamistasi ja kohdentamaan työnhakuasi Ura- ja rekryasiamiehet

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot