Miten käytän avaimia monimuotoisuuden johtamiseen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten käytän avaimia monimuotoisuuden johtamiseen?"

Transkriptio

1 Miten käytän avaimia monimuotoisuuden johtamiseen? Pidät kädessäsi Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen. Se on korttisarja, joka sisältää monimuotoisen työyhteisön esimiestyöhön toiminnallisia menetelmiä, vinkkilistoja, pohdittavia teemoja, kysymyksiä ja esimerkkejä toimivista käytännöistä. Avaimet on tarkoitettu juuri sinun, monimuotoisessa työyhteisössä toimivan esimiehen, käyttöösi. Ota lukiessasi huomioon myös organisaatiosi toimintaperiaatteet. Tämä korttipakka ei korvaa organisaatiosi ohjeita. Korttien tarkoituksena on tukea esimiehen työtä monimuotoisissa työyhteisöissä. Työkalut on jäsennelty teemojen mukaan, jotka kuvaavat toisaalta vaiheita työntekijän polulla työyhteisössä, kuten rekrytointi ja perehdytys, ja toisaalta ovat koko polun läpileikkaavia, arjessa läsnä olevia asioita kuten vuorovaikutus ja osaamisen kehittäminen. Tilanteeseen sopivaa työkalua kannattaa siis etsiä useammasta teemasta. INTRO

2 Tämä kädessäsi pitämä korttisarja vastaa joihinkin kysymyksiisi esimiestyöstä monimuotoisessa työyhteisössä. Kulje myös silmät ja mieli avoinna ja havainnoi kollegojesi hyviä, toimivia käytäntöjä ja ota oppia niistä. Avainten johtoajatuksena on olla jatkuvasti elävä ja kehittyvä työkalu. Niitä päivitetään jatkossa parantamalla olemassa olevia ja lisäämällä uusia työkaluja. Avainten kehittymisessä tärkeää on sen käyttäjien; sinun ja muiden esimiesten osallistuminen kehitystalkoisiin. Sinulta toivotaan avaimiin palautetta, parannusehdotuksia ja ideoita uusiksi työkaluiksi. Lisämateriaalia löytyy osoitteesta Voit antaa avaimista palautetta ja osallistua niiden kehitykseen osoitteessa

3 Mitä on monimuotoisuuden johtaminen? Monimuotoisuuden johtamisen taustalla on ajatus yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Kaikilla ihmisillä on sukupuoleen, etniseen alkuperään, uskontoon, ikään, vakaumukseen, vammaisuuteen taikka seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 771/2006/EY) Kaupunkien työyhteisöt ovat monimuotoisia monella eri tapaa. Yksi työntekijöistä voi olla ensimmäisessä työpaikassaan, toinen puhuu sujuvasti kuutta kieltä, mutta suomen kielellä kommunikointi on haastavaa, kolmas on juuri palannut vanhempainvapaalta ja tekee lyhennettyä työpäivää. Listaa voisi jatkaa loputtomiin; monimuotoisuutta ovat kaikki inhimillisen elämän eri ulottuvuudet ja identiteetit. Monimuotoisuuden johtamisessa on olennaista, miten ihmisten keskinäiset erilaisuudet saadaan hyödynnettyä. Monimuotoisuutta on osattava johtaa. Kyse ei ole tietyn ihmisryhmän kohtelusta tietyllä tavalla hänen ryhmäjäsenyytensä (esim. uskonnon) vuoksi. Kyse on hyvästä johtamisesta, joka auttaa monimuotoista työyhteisöä suorittamaan perustehtävänsä mahdollisimman hyvin. INTRO

4 Toimivan, monimuotoisen työyhteisön ydinalueita ovat Savilepän (2007) mukaan: Työnjako ja pelisäännöt, jotka perustuvat perustehtävään ja strategiaan Osaamisen kehittäminen Dialogi ja avoin palautekulttuuri Asiakaspalvelu ja jatkuva laadun kehittäminen Tässä korttisarjassa käsittelemme monimuotoisen työyhteisön ydinalueita arjessa tapahtuvan esimiestyön näkökulmasta. Lähtökohtana on, että esimies sitoutuu omaan tehtäväänsä. Työssä ollaan työn tekemisen vuoksi ja jokaisella on oma rooli ja tehtävä myös esimiehillä. Esimiehen on hyvä kertoa muille käsityksensä omasta roolistaan ja johtamisperiaatteistaan. Esimies on työntekijöille roolimalli myös monimuotoisuuden edistämisessä. Hän viestii omalla käyttäytymisellään, mikä on arvostettua ja mikä ei. On hyvä muistaa, että vaikka lähiesimies on tärkeässä roolissa monimuotoisuuden edistämisessä, se ei kuitenkaan riitä. Monimuotoisuusnäkökulman tulisi näkyä kaikessa organisaation toiminnassa ja kaikilla organisaation tasoilla. Lähteet Savileppä, A: Monimuotoisuuden johtaminen ja dialogi, 2007 Lahti, L: Monikulttuurinen johtaminen -koulutus, 2011

5 Miten Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen -kortit syntyivät? Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 pääkaupunkiseudun asukkaista joka viides puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin virallisia kieliämme. Espoolla, Helsingillä ja Vantaalla yhteisenä tavoitteena on, että kaupunkien henkilöstö kuvastaa asukasrakennetta. Tämä merkitsee muunkielisen henkilöstön osuuden kasvattamista kaupunkien henkilöstöstä. Kunnat ovat tehneet aktiivista yhteistyötä monikulttuurisuuden tiimoilta. Vuosina Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman Mukaan! -hankkeessa käsiteltiin monikulttuurisia työyhteisöjä ja niiden kehittämistä. Vuosina Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman PKS-KOKOn Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeessa käsiteltiin johtamista ja esimiestyötä monikulttuurisessa työyhteisössä. Hankkeen edetessä monikulttuurisuus laajeni monimuotoisuudeksi. Syksyllä 2011 hankkeen ohjausryhmässä päätettiin hankkeen tulosten levittämisestä ja hankkeen kokemusten keräämisestä yksiin kansiin tähän korttipakkaan. INTRO

6 Monimuotoisuuden johtamisten avainten taustalla ovat kuntien henkilöstöstrategiat. Kaikkein suurin vaikutus korttipakan sisältöön on kuitenkin ollut työyhteisöistä nousseilla kysymyksillä ja ajatuksilla. Korttipakan kehittämisessä on hyödynnetty yhteistyökumppani Riihi Consulting Oy:n avustamana mm. Aalto-yliopiston Design Factory-ympäristössä käytettyjä ja tutkittuja lähestymistapoja. Esimiehillä eli oman alansa asiantuntijoilla on omia toimivia käytäntöjä, joista moni kollega voisi löytää ratkaisun kohtaamiinsa haasteisiin. Käyttäjälähtöisillä menetelmillä tunnistettiin kaupunkien sekä muiden monimuotoisten työyhteisöjen esimiesten käytäntöjä ja ratkaisuja jaettaviksi muille. Samalla tunnistettiin tarpeita, joihin etsiä ratkaisuja. Löydettyjä ratkaisuja, koko Monikultturinen johtaminen käytäntöön -hankkeen myötä kerättyä ymmärystä, sekä korttipakan kokonaisuutta työstettiin eteenpäin työpajoissa ja esimiehiä osallistettiin aikaisen kokeilun hengessä syntyneiden prototyyppien avulla korttipakan suunnitteluun. Helsingissä Teija Aittamo, Eeva Oinonen, Kaarina Salonen

7 Miten varmistan yhdenvertaisuuden rekrytoinnissa? Työhönottotilanteessa noudatetaan yhdenvertaisuuslakia. Laki kieltää välittömän eli suoran syrjinnän, välillisen eli epäsuoran syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen tai käskyn syrjiä. Erityisesti epäsuoran syrjinnän poistaminen rekrytoinnista on haastavaa. Epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden. Rekrytointikäytännöt on usein tehty enemmistön näkökulmasta. Siksi kaikkia hakumenetelmiä tulisikin tarkastella myös vähemmistöjen näkökulmasta. Huomioi rekrytoinnissa: REKRYTOINTI

8 1. Rekrytointitarve Selvitetään, mitä ominaisuuksia ja taitoja tehtävässä vaaditaan rekrytointihetkellä tai tulevaisuudessa. Ei määritellä tarpeita edeltäjän ominaisuuksien perusteella. 2. Työpaikkailmoitus Ilmoitus kirjoitetaan selkeällä kielellä. Tekstissä keskitytään tehtävän kuvaamiseen ja tehtävän vaatimiin ominaisuuksiin. Käytetään mahdollisimman moninaisia ilmoituskanavia. 3. Esivalinta Vältetään liian pitkälle menevien johtopäätösten tekemistä pelkän hakemuksen perusteella. Varmistetaan, että myös vähemmistöhakijoiden hakemuksiin kiinnitetään huomiota. 4. Haastattelu Haastattelutilanteen on kohdeltava hakijoita tasapuolisesti. Jos haastattelussa käytettävä kieli ei ole haastateltavan äidinkieli, haastatteluun varataan enemmän aikaa kuin normaalisti. Jos työpaikka ei ole esteetön eli esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvalla ei ole sinne pääsyä, se voi rajoittaa rekrytointia ja estää yhdenvertaisuutta toteutumasta. Haastattelijan on hyvä kriittisesti tarkastella omia ennakkoluulojaan Miten kyseenalaistan omat ennakkoluulot rekrytoinnissa -kortin avulla. 5. Valinta Valintapäätös pitää pystyä perustelemaan tehtävän suorittamisen kannalta olennaisilla asioilla ei esimerkiksi lauseilla: hakija ajattelee samalla tavalla kuin minä tai hän on hyvä tyyppi. Olisi hyvä, että valintapäätöksen tekee useampi kuin yksi henkilö. Lähteet Yhdevertaisuuslaki 2004/21 Helsingin kaupunki, muunkielisten henkilöstöosuuden kasvattamisen työryhmä: Meillä työn jälki ratkaisee, 2011

9 Miten kyseenalaistan omat ennakkoluulot? Tehtävään sopivimman työntekijän valitseminen on aina subjektiivista. Tehtävään pyritään aina valitsemaan pätevin henkilö, mutta se, millä perusteella pätevyys määritellään, on kiinni rekrytoijasta. Jos rekrytointivalinta perustuu johonkin muuhun kuin tehtävän suorittamisessa menestymiseen, ovat valintakriteerit syrjiviä. Syrjintää voi tapahtua kaikissa rekrytoinnin vaiheissa. Syrjintä on harvoin tietoista. Olemme kaikki ennakkoluulojemme vankeja, joten on tärkeää oppia kyseenalaistamaan omat ennakkoluulot ja tavat rekrytoida. Ennen rekrytoinnin aloittamista kannattaa pohtia seuraavia kysymyksiä Mitä taitoja tehtävässä vaaditaan? Mitä ominaisuuksia tehtävässä vaaditaan? Ovatko kaikki aiemmin työntekijöiltä vaaditut taidot tai ominaisuudet olennaisia tehtävän kannalta? Onko vaatimukset määritelty uudestaan juuri tätä rekrytointia varten? Onko vaatimuksia määriteltäessä tarkasteltu työyhteisöä kokonaisuutena? Mitä uutta uusi työntekijä voisi parhaimmillaan tuoda työyhteisöön? REKRYTOINTI

10 Rekrytoijan kannattaa kysyä itseltään Millainen on mielestäni hyvä työntekijä tai hyvä tyyppi? Millaisen määritelmän uskon saavani hyvästä työntekijästä jossain toisessa organisaatiossa tai jollain toisella toimialalla? Miten oma tapani tehdä työtä vaikuttaa rekrytointiini? Miten kollegani tekemät päätökset rekrytoinnista olisivat erilaisia? Miten voisin välttää yleistä taipumusta valita tehtävään henkilö, joka muistuttaa eniten itseä? Hyvä käytäntö: On suositeltavaa, että tehdävään valitaan vähemmistöryhmän edustaja, jos hakijana on kaksi tasaveroista hakijaa. Helsingin kaupungin ohje. Lähde Leena Mattheiszen: Maahanmuuttajan palvelukseen ottaminen, Helsingin kaupunki, 2009

11 Riittääkö työnhakijan kielitaito? Eri ammateissa vaaditaan erilaista suomen tai ruotsin kielen taitoa. Työtehtävien sisältö ratkaisee vaadittavan kielitaitotason. Tehtävän vaatima taitotaso selivitetään ennen hakuprosessin aloittamista. Ohessa on esimerkkejä tehtävistä, joilla kielitaitoa voi arvioida haastattelutilanteessa. Kääntöpuolella on esimerkki suomen kielen tehtävien arviointilomakkeesta. 1. Kirjallinen tehtävä Kirjallisessa tehtävässä työnhakijaa pyydetään tekemään työsuoritus, jossa kirjallista kielitaitoa vaaditaan. Häntä pyydetään esimerkiksi lukemaan potilastapauksesta ja raportoimaan kirjallisesti potilaan hoitoapyydettyjen osa-alueiden mukaisesti. Potilastapauksia voi olla useita erilaisia. Tässä yksi esimerkki: Olet tänään töissä vanhainkodissa ja olet hoitanut potilasta nimeltä Irma. 78-vuotias Irma-rouva asuu omassa kodinomaisessa huoneessaan vanhustenkeskuksessa. Irma sairastaa dementiaa ja hän liikkuu omatoimisesti rollaattorilla. Irma tarvitsee ohjausta ja tukea jokapäiväisissä toiminnoissa. Ohje työntekijälle: Kirjaa kuvitteellinen raportti päivän tapahtumista ja omista huomioistasi. Kirjoita kokonaisilla lauseilla. Sinulla on 15 minuuttia aikaa vastata. Kuvaa potilaan hoitoa ainakin seuraavilla osa-alueilla: hygienia, ruokailu, lääkkeet, pukeutuminen, liikkuminen, mieliala, erityishuomiot. 2. Suullinen tehtävä Suullisessa tehtävässä työnhakijalle esitetään työhön liittyvä valokuva (esim. tilanne hoitotyöstä) ja työnhakijaa pyydetään kertomaan kuvasta. REKRYTOINTI

12 3. Suomen kielen tehtävien arviointi Tekstin ymmärtäminen Ymmärsi tehtävän ja suoriutui tehtävästä itse Ymmärsi tehtävän autettuna Ei ymmärtänyt tehtävää Tekstin kirjoittaminen Kirjoitti itsenäisesti ymmärrettäviä lauseita Kirjoitti ymmärrettäviä yksittäisiä sanoja Ei suoriutunut kirjoittamisesta/tehtävästä Erityistä? Suullinen tehtävä Osasi kertoa kuvasta ymmärrettävästi Ei pystynyt kertomaan kuvasta Erityistä? Lähteet Seure Henkilöstöpalvelut ja Vantaan kaupunki, 2011 Maahanmuuttajan palvelukseen ottaminen, Leena Mattheiszen, Helsingin kaupunki, 2009

13 Mitkä ovat työnantajan ja työntekijän oikeudet sekä velvollisuudet? Lait, työ- tai virkaehtosopimukset ja näitä tarkentava työsopimus tai viranhoitomääräys määrittelevät palvelussuhteen reunaehdot, joihin sekä työnantaja että työntekijä sitoutuvat. Tästä seuraa molemmille sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Esimies on juridisessa mielessä työnantajan edustaja, joka: On vastuussa siitä, että työntekijän oikeudet toteutuvat ja että hän toisaalta noudattaa velvollisuuksiaan Käyttää työnjohto-oikeutta työnantajan edustajana Suomessa virka- ja työlainsäädännön mukaan työntekijän ja työnantajan oikeudet sekä velvollisuudet ovat palvelussuhteen osapuolten kansalaisuudesta riippumatta kaikille samat. Kortin toisella puolella on lyhyesti ja yleisluontoisesti kuvattu sekä työnantajan että työntekijän tärkeimmät oikeudet ja velvollisuudet. Ajantasainen lainsäädäntö löytyy linkistä: Finlex.fi Lisätietoa saat esimieheltäsi ja sähköisestä palvelussuhdekäsikirjasta (Vantaa) tai esimiehen ABC:stä (Helsinki) tai Essin palvelussuhdesivustosta (Espoo). Jos paperiin tulee virhe, paperin voi tehdä uudelleen. Ihmisten kohdalla korjaaminen on vaikeampaa PEREHDYTYS

14 Oikeudet Työnantajan Päättää työntekijän työhön ottamisesta Johtaa ja valvoa työtä Antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä Voi päättää palvelussuhteen tiettyjen edellytysten täyttyessä Velvollisuudet Noudattaa lakeja ja sopimuksia Kohdella työntekijöitä yhdenvertaisesti ja tasaarvoisesti Huolehtia työturvallisuudesta Antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista Edistää hyvää työilmapiiriä, työntekijän työssä suoriutumista ja ammatillista kehittymistä Oikeudet Työntekijän Oikeus virka- ja työehtosopimusten sekä lakien antamaan suojaan, mukaan lukien syrjimättömään kohteluun Oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen Oikeus terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön Velvollisuudet Suorittaa työ huolellisesti ja asianmukaisesti Ottaa toiminnassaan huomioon työnantajan etu Noudattaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä Kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta Olla ilmaisematta liike- ja ammattisalaisuutta

15 Miten perehdytän muunkielisen työntekijän? Monimuotoisen työyhteisön perehdytyksessä on tärkeää työlähtöisyys: työntekijällä on oikeus pitää yksityiset arvonsa ja tapansa, kunhan työssä toimitaan lakien ja yhteisten sääntöjen mukaan. Hyvä perehdytys tunnistaa kaikkien työntekijöiden osaamisen ja käyttää sitä yhteisön hyödyksi. Kun olet kiinnostunut myös tulijan tavoista ja osaamisesta, saat oman viestisi paremmin perille. Syntymästä saakka omaksutut arvot ja tavat muuttuvat hitaasti. Kannattaa myös huomioida, että vieraalla kielellä toimiminen on väsyttävää, kun energiaa kuluu keskittymiseen. Lisäksi uusi ympäristö voi hidastaa kuuntelemista ja tiedonkäsittelyä. Jaksota perehdytys pidemmälle ajalle. Kuvittele itsesi perehtymässä työhön vaikka Irakissa! Monimuotoisessa työyhteisössä on todettu hyödylliseksi käsitellä kaikkien työntekijöiden kanssa seuraavan sivun asiat. PEREHDYTYS

16 Tasa-arvo Ei ole epäkohteliasta sanoa, jos ei ymmärrä tai tiedä jotain. Kysyminen kannattaa. Tätä voi odottaa myös työkavereilta. Oma-aloitteisuutta arvostetaan: kun olet tehnyt työn, etkä tiedä, miten jatkaa, kysy. Vastaa, kun muut kysyvät. Kaikilla on yhtäläiset oikeudet palkkaan, vapaisiin, taukoihin, lomiin, palavereihin jne. Kaikilla esimiehillä on yhtäläinen valta iästä, kokemuksesta tai sukupuolesta riippumatta. Poissaolokäytännöt Konkretisoi, millainen sairaus voi olla poissaolon syy: jos alle 10-vuotias lapsi on sairas tai jos lapsi tai puoliso on hengenvaarassa. Kukaan muu ei voi tulla toisen puolesta töihin. Erilaiset (esim. uskontoon liittyvät) tarpeet poissaoloille otetaan huomioon siten, että ne eivät häiritse työtä. Aikataulut Konkretisoi, miten tiukasti työaikoja noudatetaan. Jos työ alkaa esim. klo 8, se tarkoittaa, että silloin on oltava valmis aloittamaan työ. Työturvallisuus Käydään läpi työturvallisuusohjeet huolella. On hyvä huomioida, että työturvallisuudella on eri maissa eri merkitys. Varmistetaan, että kaikki työntekijät ymmärtävät ohjeet samalla tavalla. Työterveydenhuolto ja työhöntulotarkastus kuuluvat kaikille. Perehdytyksessä kannattaa huomioida selkeä viestintä. Ks. Miten viestin selkeästi -kortti. Kortin tekijä Päivi Vartiainen - Ora, Työväen sivistysliitto, 2012

17 Miten perehdytän kirjoittamattomiin pelisääntöihin? Työyhteisöissä on käytännössä aina kirjoittamattomia pelisääntöjä, joihin perehdyttäminen on erityisen haastavaa. Ne liittyvät usein käyttäytymiseen, työn tekemisen tapaan, ulkonäköön ja pukeutumiseen. Kirjoittamattomat pelisäännöt ovat työpaikan vakiintuneita käytäntöjä, joita ei tahallisesti pimitetä uudelta työntekijältä. Niitä ei kuitenkaan perehdytyksessä tule ajatelleeksi, sillä ne ovat perehdyttäjälle itsestäänselvyyksiä. Kirjoittamattomien sääntöjen tunteminen saattaa olla työyhteisöön sopeutumisen ja koko työyhteisön toiminnan kannalta hyvinkin kriittisiä. Esimerkki Erään työpaikan kirjoittamattomia pelisääntöjä Jokaista käytävällä vastaan tulevaa tervehditään Työpaikalla ei puhuta uskonnosta, politiikasta tms. Jokaisella on kahvihuoneessa omat kahvikupit, poislukien tietty kahvikuppimalli Kahvihuoneessa tai kokoustilassa istutaan tietyssä järjestyksessä Työpaikalla ei tulisi käyttää liian kopisevia kenkiä Nauraminen kertoo joutilaisuudesta Työtä ei saa tehdä liikaa, mutta ei myöskään liian vähän. PEREHDYTYS

18 Kirjoittamattomien pelisääntöjen käsittely: 1. Keskustelkaa työyhteisön kanssa: Mitä kirjoittamattomia pelisääntöjä työyhteisössä on? Mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa? Miksi meillä on tällaisia pelisääntöjä? 2. Kerätkää lista niistä säännöistä, joilla on merkitystä työn onnistumisen kannalta. 3. Liittäkää lista perehdytysohjelmaan. Kirjoittamattomat pelisäännöt ovat usein sellaisia, että niitä ei edes haluta kirjata virallisiksi pelisäännöiksi. Kaikkea ei kannatakaan kirjata ylös, mutta silloinkin on mietittävä, miksi meillä on tällainen pelisääntö ja onko oikein, että suhtaudumme pelisäännön rikkomiseen negatiivisesti. Kirjoittamattomat pelisäännöt voivat myös olla myös jäänteitä työyhteisön historiasta, jotka eivät enää olekaan toivottuja tai yhteisössä hyväksi koettuja. Katso myös kortti: Miten laadimme yhteiset pelisäännöt.

19 Miten hyödynnän mentorointia osana perehdyttämistä? Mentorointi on vanha menetelmä, jossa osaava ja arvostettu työntekijä jakaa kokemustaan nuoremmalle työntekijälle. Mentorointisuhde on vapaaehtoinen ja perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Nuoremmalle työntekijälle kerrotaan mm. työyhteisön tavoista, toiminnasta, työtehtävistä ja työyhteisön kulttuurista eli meistä ja meidän tavoista. HYVÄ KÄYTÄNTÖ: ryhmämentorointi Entressen kirjastossa Espoossa on käytössä ryhmämentorointimalli, joka täydentää perehdyttämistä. Työyhteisössä on useita perehdytettäviä samanaikaisesti. Mentorointiryhmä kokoontuu mentorin johdolla kerran kuukaudessa. Mallia sovelletaan tilanteen mukaan. Tavoitteet Niiden työntekijöiden ja harjoittelijoiden perehtymisen tukeminen, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Mikäli ryhmätapaamisissa käy ilmi, ettei jotain työtehtävää hallita, asiaan palataan perehdytyksessä. Mentorointiryhmän keskustelut ovat luottamuksellisia. Käsiteltävät aiheet Aiemmin päätettyjä työntekoon liittyviä aiheita Osallistujen esille tuomia aiheita Mentorointiprosessin kesto Kolme kuukautta, kerran kuukaudessa tunnin ajan PEREHDYTYS

20 Yhteydenpito tapaamisten välillä Mentorin kanssa voi sopia henkilökohtaisen tapaamisen Tapaamisten käytännön järjestelyt Mentoroinnille on varattu oma tila Jos tilaisuus peruntuu, siitä ilmoitetaan kaikille ja sovitaan uusi aika Tapaamisiin valmistautuminen Omat kysymykset kirjataan etukäteen ylös Arviointi Mentoroinnin viimeisellä kerralla arvioidaan, miten mentoroinnissa onnistuttiin Lähteet Työkummi-opas mentoritoimintaan 2008 Aluekirjastonjohtaja Eeva Jäppinen, Entressen kirjasto Espoo 2012

21 Voiko suomalainen työkulttuuri muuttua? Työkulttuuri tarkoittaa työyhteisön jäsenten toimintaa ohjaavia normeja ja työyhteisössä yhteisesti hyväksyttyjä arvoja. Työkulttuuri tulee ilmi esimerkiksi ihmisten käyttäytymisessä, johtamisessa, vuorovaikutuksessa ja päätöksenteon tavassa, organisaation rakenteissa, tavoitteiden asettelussa ja toiminnan mittaamisessa. Kaikissa työpaikoissa on ihmisiä, jotka haluavat muuttaa asioita, ja toisia, jotka haluavat säilyttää kaiken ennallaan. Seuraava harjoitus nostaa esille ongelmia työkulttuurin säilyttämisessä. Tee harjoitus työyhteisösi kanssa. Harjoitukseen tulee varata aikaa vähintään puolitoista tuntia. HARJOITUS TYÖYHTEISÖLLE Kirjoita näkyville väittämä: MEIDÄN TÄYTYY SÄILYTTÄÄ SUOMALAINEN TYÖKULTTUURI 1. Pyydä osanottajia ryhmissä tai pareittain analysoimaan väittämää ohessa olevien kysymysten avulla. 2. Pyydä työntekijöitä kertomaan koko ryhmälle, mitkä olivat parin tai ryhmän keskeisiä oivalluksia. MEIDÄN TÄYTYY SÄILYTTÄÄ SUOMALAINEN TYÖKULTTUURI PEREHDYTYS

22 3. Pohtikaa yhdessä, mitä omassa työyhteisössänne tulisi säilyttää ja mitä tulisi muuttaa. Kysymykset Keitä ovat me? Kuka on toisten puhemies? Keitä ovat siinä tapauksessa ne? Täytyykö säilyttää? Miksi? Miksi ei? Mikä on vastakohta säilyttämiselle? Mitä voi säilyttää? Mitä meidän työyhteisömme haluaa säilyttää? Miksi se on tärkeää? Mitä me haluamme muuttaa? Millaisia erilaisia työkulttuureita Suomessa on? Mitä näistä halutaan säilyttää? Onko se, mitä halutaan säilyttää, meidän oman työpaikkamme kulttuuri? Mitä muissa työpaikoissa olevat sanoisivat? Millainen on suomalainen työelämä? Mitä tästä olisi arvokasta säilyttää ja mitä muuttaa? Miten suomalainen työelämän on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana. Mukaillen lähteestä Orvar Alinder ja Marco Helles (2003). MOD-ohjaajan työkalupakki

23 Miten selkiytän työyhteisön perustehtävän? Perustehtävä kertoo, mitä tarkoitusta varten organisaatio on olemassa. Esimerkki: varhaiskasvatus ja päiväkoti Perustehtävänä on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa vanhemmuutta. Työyhteisöt on johdettu, organisoitu, toimintatavat ja pelisäännöt sovittu tästä näkökulmasta. Olemme työssä työn tekemistä varten. Jokaisella työntekijällä on oikeus olla selvillä omasta perustehtävästään eli siitä, minkä vuoksi hänet on palkattu johonkin tehtävään. Esimies on vastuussa asian käsittelemisestä. Perustehtävän pohtiminen kannattaa tehdä yhdessä koko työyhteisön kanssa. Toimintamalli perustehtävän selkiyttämiseen Ennakkotehtävä Sopikaa hyvissä ajoin etukäteen aika, jolloin määrittelette perustehtävän. Anna ennakkotehtävä työyhteisösi jäsenille: Pohdi, mikä on työyhteisömme perustehtävä ja miksi sinut on palkattu omaan tehtävääsi? TYÖYHTEISÖ JA PELISÄÄNNÖT

24 Työpaikkapalaveri tai muu yhteinen palaveri 1. Käytä fläppitaulua apuna (yhteinen muisti) 2. Esimies: kerro omin sanoin, mitä tarkoitat perustehtävällä: tarkoitus ja tehtävä, miksi työyhteisö on olemassa 3. Pyydä jokaista työntekijää miettimään hetki itsekseen, sitten pareina, lopuksi kaksi paria yhdessä mitä tarkoitusta ja tehtävää varten tämä työyhteisö on olemassa. Lopuksi käydään keskustelu, jossa yhdistetään parien näkemykset ja kerrotaan yhteenveto muille. 4. Esimies tekee yhteenvedon ja kirjaa perustehtävän omin sanoin lyhyesti näkyville 5. Sovitaan, että perustehtävästä keskustellaan aina silloin, kun työyhteisöön tulee uusi jäsen tai toiminta muuttuu. Jatkotehtävä esimiehelle Käsittele seuraavassa palaverissa jokaisen oma perustehtävä ja liitä ne kokonaisuuteen. Hyödynnä edellistä tehtävää. Lähde Järvinen, P: Onnistu esimiehenä, 2012

25 Miten laadimme yhteiset pelisäännöt? Työyhteisöissä monia asioita pidetään itsestään selvinä; oletetaan, että kaikki ajattelevat samalla tavalla. Tästä seuraa kaaosta, kolareita ja pahaa mieltä. Ihmetellään, miksi työ ei suju. On luonnollista, että kukin ajattelee eri tavoin omista lähtökodistaan käsin. Siksi pelisääntöjä tarvitaan. Viisas esimies kokoaa joukkonsa ja laatii työpaikan pelisäännöt yhdessä työyhteisön kanssa. Kun pelisäännöt on sovittu ja tehty näkyväksi, työ sujuu, vaikka jokainen toimisi muualla elämässään erilaisilla pelisäännöillä. Pelisäännöt kerrataan aina, kun työyhteisöön tulee uusi jäsen. Jokaisella on silloin tieto yhteisistä sopimuksista ja kaikki ovat työyhteisön täysivaltaisia jäseniä. Pelisääntöjä arvioidaan säännöllisesti. Pelisääntöjen laatiminen työyhteisöön Aika: 1-2 kuukautta Varmista jokaisen työntekijän mahdollisuus osallistua: toisen kuunteleminen ja yhdessä puhuminen on tärkeää Arvioi säännöllisesti valmiita pelisääntöjä Ennakkotehtävä: Pyydä työyhteisösi jäseniä kirjaamaan ylös niitä asioita, joista pitää sopia ja laatia pelisääntö. Kirjaa myös omia näkemyksiä. Lähtekää liikkeelle näistä asioista ja valitkaa tärkeimmät. Katso myös kortti: Miten saan ihmiset osallistumaan TYÖYHTEISÖ JA PELISÄÄNNÖT

26 1. Pelin avaus kysymykset Mistä asioista pitäisi mielestäsi sopia ja tehdä pelisääntö? 6. Yhteiset pelisäännöt Kokoa pelisäännöt huoneentauluksi (eniten ääniä saaneet teemat). Sääntöjen tulee olla konkreetisia lauseita eli sellaisia, joihin voidaan vastata toteutuu tai ei toteudu. 2. Kokoa tulokset Kokoa tulokset isolle paperille tai esim. fläppitaululle. Jos kommentteja on paljon, teemoittele asiat käsittelyn helpottamiseksi. 5. Kokous Kutsu yhteisön jäsenet kokoukseen, jossa käsitellään kaikki teemat, yksi kerrallaan yhdessä keskustellen. Valitkaa tärkeimmät äänestämällä. Varmista, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. 1-2kk, pelisäännöt muodostuvat usean kierroksen myötä. 3. Kommentit Laita tulokset näkyville esimerkiksi taukotilaan tai kahvihuoneeseen ja jätä kynien kera kommentoitavaksi. 4. Kommentit yhtenäisiksi Kirjoittamalla kommentit puhtaaksi mahdollistat nimettömät kommentit ja madallat kaikkien kynnystä osallistua. Lähteet Adler, N: International Dimensions of Organizational Behavior, 2008 Hirvihuhta, H. & Eloranta, T: Haasteelliset tilanteet ja puheeksi ottaminen -koulutus, 2011

27 Miten johdan työniloa? Kun työyhteisön arki sujuu ja työntekijät kokevat oikeudenmukaista kohtelua, koetaan usein myös työn iloa. Toimivassa työyhteisössä perustehtävä ja pelisäännöt on yhteisesti sovittu ja kaikkien tiedossa. Työt on selkeästi järjestelty, vuorovaikutus on avointa, toimintaa arvioidaan jatkuvasti ja johtaminen sekä organisaation rakenne tukevat työn tekemistä. Oikeudenmukainen kohtelu lisää motivaatiota ja hyvää fiilistä. Kuntien työhyvinvointitutkimuksessa (Kunta10) on havaittu, että oikeudenmukaisuuden kokemukset ovat vahvassa yhteydessä työhyvinvointiin. On tärkeää muistaa, että asiat, joihin kiinnitetään huomiota, lisääntyvät arjessa. Suvelan päiväkodin palautepurkin käyttäminen (ks. kortti Miten annan ja vastaanotan palautetta) on yksi esimerkki siitä: Kun purkkia käytetään aktiivisesti, myös arkipäivän puhe kiinnittyy myönteisiin asioihin enemmän, toteaa päiväkodin johtaja. Tämän kortin kääntöpuolella oleva tehtävä auttaa konkretisoimaan erilaisia näkemyksiä työnilosta ja siitä, mikä vähentää työnilon kokemusta. Työyhteisön jokaisen jäsenen tehtävänä on antaa oma panoksensa työnilon lisäämiseen. Voit hyödyntää muiden korttien menetelmiä ohjatessasi työyhteisösi keskustelua tehtävässä. TYÖYHTEISÖ JA PELISÄÄNNÖT

28 TEHTÄVÄ TYÖYHTEISÖLLE Hyödynnä esimerkiksi korttia Miten saan ihmiset osallistumaan. Keskustele yhdessä työyhteisösi kanssa työnilosta seuraavien kysymysten avulla: Pohtikaa keskustellen Mitkä asiat tuovat iloa työhöni? Mitkä asiat syövät työniloani? Ovatko työnilomme aiheet samanlaisia? Ovatko työniloa vähentävät asiat samanlaisia? Ideoikaa Miten voisimme hyödyntää toinen toistemme näkemyksiä työpaikassamme? Keskustelkaa ja sopikaa Käydään kierros, jossa jokainen työntekijä kertoo, mitä muuttaisi, jos olisi esimies. Mikä on ensimmäinen asia, jonka teemme työnilomme eteen? Milloin aloitamme? Milloin katsomme, mitä olemme saaneet aikaan (sovitaan päivämäärä)? Lähteet Linna, A: SE ON NIIN VÄÄRIN! 2008 Järvinen, P: Onnistu esimiehenä, 2012 Manka, M-L: Työnilo - pää(n)asia. Luento Espoossa, 2011

29 Miten työpaikan yhteisöllisyyttä lisätään? Ihmiset saattavat viettää enemmän aikaa työkavereidensa kuin perheidensä kanssa. Ei ole yhdentekevää, mitä työpaikalla puhutaan, miten muiden kanssa tullaan toimeen ja millaista fiilistä työkavereiden kanssa keskustelu saa aikaan. Yhteisöllisiin työpaikkoihin halutaan ja niissä pysytään. Hyvä työyhteisö auttaa jokaista jäsentään toteuttamaan itseään. Erilaisuuden hyväksyminen on yhteisöllisyyden perusta. Yhteisöllisyyttä tukevan avoimen keskustelukulttuurin eteen täytyy tehdä töitä. Esimiehen on luotava puitteita, jotka mahdollistavat keskustelun perustehtävästä, työstä ja sosiaalisista suhteista. Kun ihmiset keskustelevat työtä tehdessään keskenään, he puhuvat työstä: miten sitä tehdään ja miten sitä tulisi tehdä. Samalla he puhuvat organisaatiossa vallitsevista arvoista ja pelisäännöistä. Vuorovaikutteisen työyhteisön luominen ei käy käden käänteessä. Ajattelun ja toiminnan muuttaminen vie aikaa. Kun yhteisöllistä, keskustelevaa työyhteisöä lähtee kehittämään, kannattaa muistaa, että hyvä aikomus voi kääntyä itseään vastaan, jos viestit ovat ristiriitaisia. Näin voi käydä esimerkiksi jos vuorovaikutukseen kannustetaan, mutta virallisissa yhteyksissä työntekijät kokevat, että heitä ei oikeasti kuunnella. TYÖYHTEISÖ JA PELISÄÄNNÖT

30 Vinkkilista työpaikan yhteisöllisyyden lisäämiseen Näytä, että välität muista; osoita aitoa kiinnostusta ihmisiin Huomioi työntekijöiden merkkipäivät Järjestä työyhteisölle yhteiset aamukahvit Osallista työntekijöitä päätöksenteossa niin paljon kuin mahdollista Jos sinulla on aikaa, auta niitä, joilla on kiire Järjestä taukotilat niin, että ihmiset kohtaavat keskenään Järjestä itsenäinen työ niin, että työtä tehdään esimerkiksi pareittain Muistakaa iloita onnistumisista! Lähteet Manka, Kaikkonen, Juutinen: Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön tueksi, 2007

31 Miten oma kulttuurini vaikuttaa arvoihini? Erilaiset arvot ja arvostukset vaikuttavat toimintaamme yksilöinä. Tuomme omat arvomme myös työpaikalle. Niihin sisältyy käsityksiä hyvistä ja oikeista asioista sekä huonoista ja vääristä asioista. Omien arvojen tunteminen voi auttaa myös muiden hyväksymisessä. Joskus jokaisen on hyvä tarkastella arvostamiaan asioita uudesta näkökulmasta. Harjoitus työyhteisölle 1. Osallistujille annetaan 5 min aikaa seuraavan sivun ohjeistusten lukemiseen ja pohdintaan 2. Keskustelu n. 3-4 hengen ryhmissä, ajatukset kirjataan ylös 3. Ryhmäkeskustelujen tulokset puretaan yhteisessä keskustelussa 4. Käydään yhteisesti läpi, mitä ajatuksia harjoitus herätti tai miltä kuvitteelliseen tilanteeseen joutuminen tuntui ARVOT JA ASENTEET

32 Tehtävänanto: Suomessa on tapahtunut vakava ydinonnettomuus, mikä on tehnyt maasta asuinkelvottoman useaksi vuodeksi eteenpäin. Onnettomuudesta hengissä selvinneet ovat paenneet Suomesta ja YK on sijoittanut pakolaiset leireille Lähi-itään ja Pohjois- Amerikkaan, missä on runsaasti tilaa. Sinut on perheesi kanssa lähetetty Lähi-idän maahan, johon olet selvinnyt turvallisesti ja vahingoittumattomana. Mukanasi on vain muutamia tavaroita. Perheelläsi ei ole mahdollisuutta muuttaa eteenpäin, joten teidän on hyväksyttävä, että olette tulleet maahan jäädäksenne. Leirillä on vain muutama henkilö, joka puhuu englantia, mm. leirin johtaja ja lääkäri. Muut puhuvat Arabiaa, mikä on maassa yleisesti puhuttu kieli. Keskustelkaa: Mitä oman kulttuurin piirteitä haluaisit säilyttää uudessa maassa? Mitä piirteitä on mielestäsi mahdollista säilyttää? Mitä tekisit säilyttääksesi nämä piirteet? Jos et koe olevasi suomalainen, vastaa kysymyksiin, kuten ajattelisit suomalaisen vastaavan. Lähteet Lotte Holck ja Mette Fenger: Tanskalaisia työyhteisöjen kehittämisen malleja ja menetelmiä -workshop, 2011 Kari Helin: Yhdessä menestymisen taito, 2006

33 Miten ehkäisen syrjintää? Monet vähemmistöryhmät voivat kohdata työelämässä muita herkemmin epäasiallista kohtelua. Jos kohtelu johtuu esimerkiksi etnisestä taustasta, sukupuolesta, äidinkielestä, ihonväristä, iästä, vammaisuudesta jne, on kyse syrjinnästä. Parhaiten syrjintätilanteita voidaan estää hyvällä henkilöstöjohtamisella ja ennaltaehkäisevästi toimimalla. Syrjintää on esimerkiksi: Häirintä ja kiusaaminen Yksityisyyden ja fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen Syrjittyyn liitetään puutteita tai stereotypioita: naisia voidaan pitää heikosti sitoutuvina työntekijöinä, etnisiä vähemmistöjä taidoiltaan puutteellisina, vammaisia heikkolahjaisina, ay-aktiiveja hankalina tai iäkkäitä työntekijöitä kaavoihin kangistuneina jne. Poissulkeminen syrjitty eristetään työyhteisöstä, hänelle ei anneta puheenvuoroa, hänen mielipiteitään ei huomioida. Valtaväestön kulttuurin, elämäntavan tai käytöksen asettaminen normiksi, josta poikkeavat joutuvat huonompaan asemaan. Mikä tahansa epäoikeudenmukainen kohtelu. Seuraava harjoitus on esimerkki tavasta käsitellä syrjintää työyhteisössä. ARVOT JA ASENTEET

34 Syrjinnän käsittely Syrjinnän ehkäisyn kannalta tiedostaminen ja keskustelu ovat erittäin tärkeitä ja asiaa tulisikin käsitellä yhteisesti työyhteisössä. Käsittelyä helpottamaan voi hyödyntää esimerkiksi neljän nurkan menetelmää. Menetelmän käyttö edellyttää vähintään kahdeksaa henkilöä ja aikaa kuluu vähintään yksi tunti. 1. Anna ryhmälle neljä vaihtoehtoa, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuneeseen syrjintään (ohessa) 2. Työntekijät valitsevat nurkan, joka kuvastaa parhaiten heidän ajattelua ja sijoittuvat sen mukaisesti yhteen huoneen neljästä nurkasta 3. Pyydä työntekijöitä keskustelemaan, miksi he valitsivat juuri kyseisen nurkan 4. Aloita yhteinen keskustelu, jossa eri ryhmät keskustelevat keskenään ja kertovat, miksi valitsivat kyseisen nurkan 5. Päättäkää yhdessä, mitä tehdään, jos syrjintää havaitaan Vaihtoehdot Pahin syrjinnän muoto on: Nurkka 1 se, että käännetään selkä eikä puhuta Nurkka 2 ikävä huomauttelu ja kommentointi tai vitsailu Nurkka 3 töiden jakaminen epäarvoisella tavalla Nurkka 4 avoin nurkka: jokin muu muoto Lähteet Työ- ja elinkeinoministeriö: Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus, 2011 Alinder & Helles: MOD-ohjaajan työkalupakki, 2003

35 Tunnistanko rasismin? Työpaikalla esiintyvään rasismiin on tärkeää puuttua nopeasti. Pahimmillaan rasistinen käyttäytyminen vahingoittaa yksilön tai koko työyhteisön toimintakykyä. Esimiehellä on velvollisuus puuttua, kun hän huomaa rasistista käyttäytymistä. Rasismissa jotain ihmisryhmää pidetään muita parempana. Rasistinen ihminen ajattelee, että hänen omalla ryhmällään on oikeus hallita muita ryhmiä. Negatiivinen kohtelu oikeutetaan biologisella tai kulttuurisella erilaisuudella. Rasismi voi olla näkyvää tai piilossa olevaa. Näkyvä rasismi voi olla sanallista tai fyysistä loukkaamista. Piiloinen rasismi voi olla esimerkiksi sosiaalista eristämistä tai kielteisiä ilmeitä ja eleitä. Rasismi on kielletty laissa sekä Suomessa että koko EU:ssa. Laki kieltää henkilön tai ryhmän syrjimisen ihonvärin, kansallisuuden, etnisen syntyperän, sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen tai uskonnollisen vakaumuksen takia. Vältä sanomasta Meidän työpaikalla ei ole rasismia. Useimmiten se ei pidä paikkansa. Lisäksi lause mitätöi mahdollisten uhrien kokemuksen. Sano Meidän työpaikalla ei hyväksytä rasismia Näin ei kielletä ongelmaa vaan korostetaan, että siihen kiinnitetään huomiota. ARVOT JA ASENTEET

36 Miten tunnistan rasismin? Rasismi voi olla esimerkiksi syrjintää, uhkailua, kiusaamista tai väkivaltaa. Mikään yksittäinen toiminta ei kerro, onko joku toiminta rasistista. Tärkeintä on ihmisen oma kokemus siitä, että häntä on kohdeltu rasistisesti. Joskus rasismista voi viestiä rasismin kohteen määrittelemätön paha olo. Rasismista voivat viestiä esimerkiksi työntekijän poissaolot, ahdistuneisuus tai käyttäytymisen muuttuminen. Mitä teen, kun havaitsen rasismia omassa työyhteisössäni? 1. Puutu Reagoi heti älä jää odottamaan, että tilanne menee ohi Tee selväksi, että et hyväksy rasismia 2. Selvitä Mitä on tapahtunut ja ketkä ovat olleet osallisena 3. Keskustele osapuolten kanssa Keskity keskustelussa konkreettiseen toimintaan Muistuta pelisäännöistä Muista määritellä seuraukset Tarvittaessa keskusteluun voi ottaa mukaan työsuojelun, työterveyshuollon tai henkilöstöhallinnon edustajan 4. Seuranta Seurannasta tehdään suunnitelma Jos käyttäytyminen ei muutu, sovitut seuraukset toteutetaan

37 Miten suhtaudun rasismikorttiin? Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeen aikana olemme kuulleet toistuvasti toteamuksen: Aina otetaan esiin rasismikortti. Jotkut esimiehet kokevat työpaikalla ongelmalliseksi niin sanotun rasismikortin käytön: työntekijä tai työnhakija syyttää työntekoon liittyvästä asiasta huomauttanutta esimiestä rasistiksi. Miten esimiehen tulee reagoida tällaiseen tilanteeseen? Työntekijä voi käyttää rasistiksi leimaamista joissakin tilanteissa jopa tarkoituksella hyväkseen. Syytös voi tuntua esimiehestä pahalta ja siitä on erittäin tärkeää keskustella työntekijän kanssa. Vaikka tilanteella ei olisikaan mitään tekemistä rasismin kanssa, työntekijä on saattanut kokea rasismia aikaisemmin ja siten herkistyä epäoikeudenmukaisilta vaikuttaville tilanteille. Syytöstä ei voi kiistää käsittelemättä asiaa. Työntekijän on tärkeää ymmärtää, että esimies arvostelee ainoastaan hänen tiettyä tekoaan, ei häntä ihmisenä. Jos työyhteisölle on luotu selkeät pelisäännöt, huomautuksen perustelu jostain muusta kuin rasismista johtuvaksi on helpompaa. Kaupunkien työyhteisöjen pelisääntöjen tulee perustua yhdenvertaiseen kohteluun. Toiminnan perusteluita tulee voida avata, kuten miksi joku teko ei ole työyhteisön pelisääntöjen mukainen. Ohjeet työyhteisön pelisääntöjen tekemisen löytyvät Miten luon pelisäännöt -kortista. ARVOT JA ASENTEET

38 Rasistisyytökseen voi reagoida keskustelemalla työntekijän kanssa siitä, mitä rasismi tarkoittaa. Toisaalta, entä jos työntekijä onkin oikeassa siinä, että esimies on toiminut rasistisesti? Esimies voi myös reflektoida omaa käytöstään: En halua olla rasisti, mutta oliko tekoni mielestäsi epäoikeudenmukainen? Pohdi itse tai työntekijän kanssa Miksi rasismikorttia käytetään? Millaisia tunteita rasistiksi kutsuminen herättää? Miksi? Miksi on tärkeää keskustella rasismi-syytöksen esittäneen työntekijän kanssa? Mukaillen lähteestä Kanninen ja Markkula: R-sana. Kirja rasismista ja siihen puuttumisesta, 2011

39 Miten viestin selkeästi? Työyhteisöissä on usein ihmisiä, joilla on haasteita lukea tai ymmärtää käytettyä kieltä. Tällöin viestinnän selkeyteen on kiinnitettävä huomiota. Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä. Selkosuomen periaatteita Käytä lyhyitä lauseita Vältä vaikeita lauserakenteita, suosi suoraa sanajärjestystä Vältä pitkiä sanoja Selitä oudot ja vaikeat sanat Vältä erityissanastoa, slangia ja murteen käyttöä Vältä liian abstrakteja tai symbolisia ilmaisuja Käytä mielummin kokonaisia sivulauseita kuin lauseenvastikkeita Käytä paljon verbejä ja substantiiveja ja vähemmän adjektiiveja ja adverbejä Selkokielinen puhe on rauhallista ja selkeästi lausuttua. Älä kuitenkaan aseta kuulijaa lapsen asemaan, vaan muista, että puhut aikuiselle. Havainnollista, piirrä ja käytä esimerkkejä. Jos mahdollista, näytä, miten työ tehdään. Esimerkki Kirjastoja rasittavat säästöhankkeet ja lisääntyvät kävijämäärät (STT). Kirjastojen pitää toimia pienemmällä rahamäärällä, vaikka samaan aikaan kävijöitä on entistä enemmän (Selkouutiset). VUOROVAIKUTUS

40 TEHTÄVÄ TYÖYHTEISÖLLE: Ammattislangi selkosuomelle Kirjatkaa ylös 20 sanaa, jotka ovat oman työpaikkanne ammattislangia Jokainen työntekijä saa tehtäväkseen kirjoittaa yhden tai useamman sanan auki selkeällä suomen kielellä Kerätkää sanat ja selitykset yhteen dokumenttiin. Näin saatte sanaston, joka auttaa uutta työntekijää perehtymään työpaikkaanne Liittäkää sanasto perehdytysohjelmaan tai kansioon Lähteet Selkokeskus, 2006; 2012 Pertti Rajala, 1990

41 Miten kommunikoin havainnollistamalla? Joskus tietoa on vaikea välittää sanallisesti tai kirjallisesti, etenkin kun ei ole yhteistä kieltä tai kulttuurienväliset erot saavat käsittämään asiat eri tavoin. Puhutun tai kirjoitetun kielen sijaan tai tukena voidaan käyttää piirroksia, kuvia tai muunlaista visualisointia. Havainnolliset viestintätavat auttavat yhteisymmärryksen muodostamisessa yhtälailla samankielisten kuin erikielistenkin kesken. Visuaalisen esitystavan etuja Lähes mitä tahansa voi esittää kuvin tai tukea kuvin. Kuvat jäävät mieleemme sanoja tai tekstiä tehokkaammin. Kuvat ovat nopeampia sisäistää ja niistä on helpompi löytää tarvitsemansa tieto. Esimerkkeinä kuvien käytöstä muistamisen ja ymmärtämisen helpottamiseksi on ympärillämme lukuisia, kuten lentokoneiden turvaohjeet, huonekalujen kokoamisohjeet, kuntosalilaitteiden, työkalujen ja lukuisten muiden tuotteiden käyttöohjeet sekä liikennemerkit. Arkisen havainnollistamisen ei tarvitse kuitenkaan olla näin hienostunutta tai viimeisteltyä. VUOROVAIKUTUS

42 Havainnollistaminen kuvin tai piirroksin on tehokasta ja yksinkertaista Havainnollistaminen on helppoa. Tavoitteena ei ole tehdä taideteosta vaan parantaa kommunikointia, joten esimerkiksi tikkuukkopiirroksetkin kelpaavat. Visuaalisen havainnollistamisen hyödyntäminen on mahdollista niin kahdenkeskisissä spontaaneissa keskusteluissa kuin virallisissa ohjeistuksissakin. Työkaluiksi eri tilanteisiin kelpaavat esimerkiksi kynä ja paperi, lehdistä leikatut kuvat tai valokuvat. Alla on hyvin yksinkertaisella, mutta tehokkaalla tavalla havainnollistettu toimiston siivouskäytäntöjä. 1 kerta/2 vko 1 kerta/1 vko 5 kertaa/1 vko

43 Miten kehitän keskustelukulttuuria? Monimuotoisessa työyhteisössä on tärkeää yrittää ymmärtää toisen näkökulmia ja rakentaa yhteisiä, uudessa ympäristössä toimivia jaettuja merkityksiä. Kysyminen on keskeistä. Vuoropuhelussa molemmat osapuolet pyrkivät syventämään omaa ymmärrystään asiasta. Onnistuneen vuoropuhelun lopputuloksena molemmat osapuolet ovat saaneet jotakin uutta omaan ajatteluunsa. Vuoropuhelu edellyttää työntekijöiden moninaisuuden hyväksymistä, tasa-arvoisuutta puhujien kesken ja jokaisen mielipiteen hyväksymistä. Aktiivinen kuunteleminen, uteliaisuus ja tiedonhalu ovat keskeisiä keinoja. Kääntöpuolella on menetelmä, jonka avulla työyhteisön jäsenet voivat oppia tuntemaan toistensa ajatuksia ja kehittää työyhteisön tapaa toimia yhdessä. VUOROVAIKUTUS

44 HARJOITUS TYÖYHTEISÖLLE: Palautepiiri Palautepiirin keskustelussa on rakenne, jossa jokaisen työntekijän ajatusten kuuntelemiselle on varattu aika. Harjoitus tekee mestarin tässäkin lajissa. Palautepiirissä periaatteina on, että Jokainen kuuntelee hiljaa piirin jäsenten kertomuksen, ei kommentoi (kysymykset 1-4) ja sen jälkeen antaa palautetta Kaikille on varattu yhtä paljon aikaa esim. 3 minuuttia Eteneminen sovitaan eli mennään esimerkiksi järjestyksessä myötäpäivään Keskustelu käydään sovitusti esimerkiksi joka toinen viikko työpaikkakokouksessa Sovitaan, missä toimenpiteitä vaativat asiat käsitellään - palautepiirin aikana kuunnellaan Jokainen kertoo 1. Mikä on ilahduttanut minua? 2. Missä olen onnistunut? 3. Kuka minua auttoi onnistumisessa? 4. Mitä aion tehdä ensi viikolla toisin? 5. Onko teillä palautetta minulle? Toisten työntekijöiden havainnointi ja kuunteleminen vie kunkin työntekijän oppimista eteenpäin ja samalla myös kehittää työyhteisön tapaa toimia yhdessä. Kuulluksi tulemisen tunne kasvaa konkreettisesti. Muista jatkokäsittely Sovi tapa, miten työyhteisössä jatketaan toimenpiteitä vaativien asioiden kanssa. Noudata sopimusta. Lähde Hirvihuhta, H. & Eloranta, T: Haasteelliset tilanteet ja puheeksiottaminen -koulutus, 2011

45 Uskallammeko kysyä? Kysyminen on yksi tärkeimmistä viestinnän osa-alueista. Kysyminen koetaan kuitenkin usein hankalaksi, koska kysyjä joutuu paljastamaan tietämättömyytensä kysyessään. Kysymyksen asettelu tuo esille kysyjän omia asenteita. Vastaajan reaktiota ei myöskään voi tietää etukäteen, joten kysyjä joutuu sietämään epävarmuutta kysyessään. Monimuotoisessa työyhteisössä kysymisen tarve korostuu. Monimuotoisuuden ymmärtäminen auttaa oikeiden tulkintojen tekemisessä erilaisesta käyttäytymisestä. Avoimuus ja rohkeus kysyä aidosti omana itsenään vievät harvoin tilannetta väärille raiteille. Kysyessäsi vaikeaksi kokemiasi asioita työyhteisössä on tärkeää tunnistaa, miksi asiat ovat sinulle vaikeita. Tässä asiassa itsetutkiskelu toimii hyvänä oppimisen välineenä. Tutki itseäsi Opi tunnistamaan ne tilanteet, joissa sinulla on ongelmia ja joissa käyttäytymisesi perustuu yleistyksiin ja ennakkoluuloihin. Tarkastele tunteitasi, toimintaasi, kehonkieltäsi, ajattele miettiminen ja kokemustesi tiedostaminen auttavat. Huomioi, mitkä tekijät aiheuttavat vaivautuneisuutta kanssakäymisessä erilaisten ihmisten kanssa. Älä pelkää uusia tilanteita. Virheitä voi tulla, mutta opit jatkuvasti ja saat lisää itseluottamusta. Ole avoin kontaktissa uusien ihmisten kanssa! VUOROVAIKUTUS

46 Vinkkejä kysymiseen Valitse sopiva aika ja tilanne kysymiselle. Varmista oma tunnetilasi (avoin ja myönteinen) ennen kuin kysyt. Kun et ole varma jostain asiasta, kysy. Kun olet, kysy siitä huolimatta. Käytä avoimia kysymyksiä. Käytä selkeitä kysymyksiä ja vältä miksi-kysymystä, koska se voi saada aikaan vastaajassa puolustautumista ja se voidaan kokea hyökkäävänä. Aloita tarvittaessa kysymys minä-muodossa, esim. jäin miettimään tai minua on jäänyt vaivaamaan. Tarkista, että vastaaja on ymmärtänyt kysymyksesi, pyytämällä tarvittaessa toistamaan sanomasi omin sanoin. Lähde Mukaillen Moro! monikulttuurinen rekrytointi ja oppiminen -ESRhanke, 2002

47 Miten saan kaikki osallistumaan kokouksissa? Osallistavalla ja systemaattisella kokouskäytännöllä on mahdollista saada kaikki työyhteisön jäsenet osallistumaan. Kääntöpuolella on on esitetty osallistavan kokouksen kulku. Malli on todettu hyödylliseksi monimuotoisen työyhteisön kokouksissa. Osallisuuden kokemus ja osallistuminen vahvistuvat Työntekijöillä on mahdollisuus tulla näkyväksi Yhteishenki vahvistuu Keskustelukulttuuri kehittyy Valtasuhteet häviävät, puheliain tai röyhkein ei enää voita Parikeskusteluissa, kynnys sanoa oma mielipide tai kokemus alentuu, heikommallakin kielitaidolla tulee kuulluksi Asian ymmärtäminen varmistuu Työtoverit tutustuvat toisiinsa Systemaattinen asioiden käsittely vahvistuu Käsiteltävät asiat tulevat näkyviksi ja konkreettisiksi Kokouksella on kaikkien tietämä rakenne Päätöksentekoprosessit monipuolistuvat Sitoutuminen yhteisiin päätöksiin vahvistuu Asioihin palaaminen ja jatkuvuus varmistuu VUOROVAIKUTUS

48 Osallistavan ja yhteisöllisen kokouksen kulku 1. Kuulumiset Osallistujien mieli siirtyy kokoukseen Kaikki kertovat lyhyesti työhön liittyviä kuulumisia Mikäli tulee tärkeää ja merkittävää asiaa, puheenjohtaja kirjaa asian ja kertoo milloin siihen palataan 2. Esityslista Infoasiat, keskusteluasiat, päätösasiat Sovitaan ne asiat, jotka ainakin käsitellään tänään Puheenjohtaja aikatauluttaa kullekin asialle sopivan ajan ja pitää siitä kiinni. Mikäli asia ei tule valmiiksi, siirretään se seuraavaan kokoukseen tällä tavoin varmistetaan, että asia saa sen vaatiman ajan riippumatta esityslistan paikasta 3. Käsittely Pidetään kiinni sovitusta aikataulusta Käytetään parikeskusteluja tai pienryhmäkeskusteluja Työtapa on keskustelevaja, jokaisen mielipiteen vaativa nostetaan erilaisia näkemyksiä muille tiedoksi Fläppi tai iso paperi toimii ryhmämuistina ja tukee myös ymmärtämistä (kuvat, sanat) 4. Jatko Sovitaan, miten päätettyjä asioita viedään eteenpäin palaverin jälkeen Palaute - muutama minuutti yhteiskeskustelua Miten palaveri meni: positiivista kehitettävää Mitä saatiin aikaan? Kortin tekijä Ulla Rasimus, PRO koulutus ja konsultointi, 2012

49 Miten järjestän osallistavan tilaisuuden? Esimies joutuu arkipäivän johtamistyössään erilaisten tilaisuuksien vetäjäksi. Tässä kortissa on muutamia helppoja menetelmiä, jotka lisäävät osallisuuden kokemusta ja osallistavat tilaisuuksissa olevia työntekijöitä. MENETELMIÄ TILAISUUDEN ALOITUKSEEN, TOTEUTTAMISEEN JA LOPETUKSEEN 1. Aloitus Jana: tavoitteena osallistujien aktivointi ja mielialan tarkistus. Teippaa lattiaan jana, jonka toinen pää on + ja toinen - pää (keskikohta 0). Pyydä osallistujia asettumaan janalle mitattavan asian suhteen (tulofiilis, ajatukset tilaisuuden aiheista ym.). Pistä osallistujat keskustelemaan pareittain siitä, miksi seisovat juuri siinä kohdassa. Pura parikeskustelut yhteisessä keskustelussa. 2. Toteutus Fasilitoitu keskustelu: palaute tilaisuudessa pidetyn luennon yms. osalta. Ymmärryksen lisääminen kuullusta asiasta. Luennon jälkeen jaa osallistujat pienryhmiin ja pyydä heitä vastaamaan fläpillä seuraaviin kysymyksiin. Faktat; mistä on kysymys, mitä esityksestä jäi mieleen? Tunteet; miltä asia tuntuu? Miten tämä vaikuttaa meihin/minuun? Mitä me teemme/teen asialle? VUOROVAIKUTUS

50 Pura pienryhmäkeskustelut yhteisessä keskustelussa. Open cafe: tavoitteena yhteisöllisen dialogin ohjaaminen, tiedon ja osaamisen jakaminen, sekä uusien toimintamahdollisuuksien löytäminen Open Cafe on menetelmä, jossa pidetään samanaikaisesti useita kokouksia, joissa tehdään ryhmätöitä. Osallistujat saavat itse valita mihin ryhmään osallistuvat (voi kulkea ryhmästä toiseen). Valitse ryhmätöiden aiheet, paikat ja vetäjät etukäteen. Aiheita voi olla useita samaan aikaan. Vetäjät vastaavat siitä, että kokous pidetään ja että kokouksesta syntyy kirjallinen tuotos; yhteenveto ja toimenpidesuunnitelma. Osallistujat antavat tietotaitonsa vetäjien käyttöön. Kun aiheet, paikat ja vetovastuut on kerrottu, kokoukset voivat alkaa. Varaa tarpeeksi aikaa, jotta osallistujat ehtivät kiertämään kokouspaikkoja (n. 1 h). Osallistujat tutustuvat kulkien eri kokousten lopputuloksiin. He varmistavat samalla, että yhteenvedoissa on konkreettiset toimenpidesuunnitelmat. 3. Lopetus Talking Stick (puhuva keppi): alkuperäisamerikkalaisten vanha perinne, jossa jokainen saa vuorollaan kertoa kokemuksiaan ja fiiliksiään yhteisestä hetkestä. Keppi kiertää rinkiä ja jokainen saa sanoa jotakin. Pikapalaute: anna jokaiselle osallistujalle 1 min. aikaa miettiä yksi sana, joka parhaiten kuvaa pidettyä tilaisuutta. Käy kierros läpi. Mukaillen lähteestä Pepe Nummi: Fasilitaattorin käsikirja, 2008

51 Miten annan ja vastaanotan palautetta? Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat oleellisia taitoja osaamisen, yhteistyön ja oman ammattitaidon kehittämisessä. Palautetta pitäisi antaa työssä sellaisista asioista, joihin voi vaikuttaa ja joilla on merkitystä yhteisen työn tekemisen kannalta. Palautteen antamisen käytännöistä ja tavoista tulisi keskustella yhteisesti työyhteisön kesken. Alla on ohjeita palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen, sekä esimerkki palautekäytännöistä. Palautteen anto Ole oma itsesi niin positiivisessa kuin korjaavassakin palautteessa Esitä palaute selkeästi ja suoraan minä-muodossa Keskity vain tiettyyn asiaan, älä yleistä Ole totuudenmukainen, älä liioittele Kerro mitä tapahtui, miten toinen mielestäsi toimi Anna palautetta henkilön toiminnasta, ei persoonasta Anna palaute välittömästi toiminnan jälkeen, valitse sopiva hetki Palautteen vastaanotto Ota vastaan positiivinen palaute vähättelemättä itseäsi/ toimintaasi Älä keskity vastahyökkäykseen saadessasi korjaavaa palautetta Kuuntele saamasi palaute loppuun, älä keskeytä Tarkista, että olet ymmärtänyt palautteen oikein ja tee tarvittaessa lisäkysymyksiä VUOROVAIKUTUS

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU JOHDANTO Tämä huoneentaulu on tarkoitettu verkkovastaamisen tueksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Huoneentaulun tarkoituksena on antaa ohjeet verkkovastaajille vastauksen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Palautteen antamisen kulttuuri

Palautteen antamisen kulttuuri 7.5.2013 Palautteen antamisen kulttuuri Rondo Training Oy/ Leena Nousiainen www.dazzle.fi www.rondotraining.fi 1 Palautteen antamisen kulttuuri 2 Kriittiset menestystekijät Alkuun Story of your shoes Mitä

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat:

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Osallistava ihmisten johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 8.9.2016 Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Kari Laine Jarna Savolainen Yhdessä kehittämällä tuloksia Taloudellinen tulos Asiakastyytyväisyys

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi 22.1.2014 klo 12.00 15.45 MONATTA-hanke 2011-2014 Työnantajat Kulttuurisesti moniarvoinen työyhteisö -tutkimus Työharjoittelu

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön ULRIK -projektin päätösseminaari Tampereella 14.10.2011 Sari Hammar-Suutari Itä-Suomen yliopisto/aducate sari.hammar@uef.fi MONIKKO Monikulttuurisen kasvatustyön,

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen 1 Hyvä työelämän laatu koostuu ennen kaikkea mahdollisuudesta

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Oikeudenmukainen ja reilu työpaikka

Reilun Pelin työkalupakki: Oikeudenmukainen ja reilu työpaikka Reilun Pelin työkalupakki: Oikeudenmukainen ja reilu työpaikka Diasarjan tavoite Esitetään malli/työskentelytapa, jonka avulla oikeudenmukaisuuden kokemista lisääviä käytäntöjä voidaan kehittää työpaikoilla

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli PELIOHJEET JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelin tarkoituksena on oppia uutta mielekkäällä ja hauskalla tavalla. Pelissä ei varsinaisesti ole voittajaa,

Lisätiedot