KUVAILULEHTI

Transkriptio

1 Heli Turunen LENTO SPY2005 Kulttuuriin tehdyt taloudelliset panostukset, niiden merkitykset ja taustalla vaikuttavat arvot SPY:n yritysasiakastilaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Helmikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Heli Turunen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Nimeke LENTO SPY2005, Kulttuuriin tehdyt taloudelliset panostukset, niiden merkitykset ja taustalla vaikuttavat arvot SPY:n yritysasiakastilaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Savonlinnan Puhelin Oy:n (SPY) Lento SPY2005 yritysasiakastilaisuuden suunnittelun ja toteutuksen aikana kulttuuriin tehtyjä taloudellisia panostuksia ja valintoja sekä niiden merkityksiä: mihin kulttuurituotteeseen tai kulttuurituotantoon ollaan yrityksessä valmiita panostamaan taloudellisesti, mihin ei. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille, tulkita ja ymmärtää Lennon SPY2005 aikana tehtyjen kulttuurivalintojen taustalla vaikuttavia yrityksen arvoja ja arvostuksia. Nämä opinnäytetyön aikana esiin nousevat asiat on tarkoitus koota yhteen projektin kulttuuristrategiaksi. SPY:n yritysasiakastilaisuus Lento SPY2005 järjestettiin marraskuussa 2005 Metsämuseo Lustossa. Tilaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi 6 hengen työryhmä, jonka subjektiiviseen havainnointiin ja työryhmän jäsenen kokemuksiin tämä opinnäytetyö perustuu. Näitä tuloksia verrataan opinnäytetyössä Kainulaisen (2005) Kunta ja kulttuurin talous väitöskirjan tutkimustuloksiin. Opinnäytetyön aikana tärkeinä aspekteina nousivat esille yrityksen imago, sen vetovoima ja sen tuomat mielikuvat, joita vasten projektin kulttuuri (kulttuurituotteet ja kulttuurituotannot) valittiin. Niiden lisäksi taloudellisiin valintoihin vaikuttivat kulttuurin käyttöarvo: julkisuus, laatu, taiteellisuus, paikallisuus ja edullisuus. Yritykselle positiivisen, vetovoimaisen imagon rakentaminen ja sen ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Yrityksen kulttuurivalinnat ja niihin tehdyt taloudelliset panostukset voivat omalta osaltaan nousta jopa suureen rooliin yrityksen imagon ylläpitäjänä ja vahvistajana. Näiden panostusten avulla yritys mm. pyrkii erottumaan edukseen suhteessa kilpailijoihinsa sekä vaikuttamaan asiakkaittensa valintoihin. Asiasanat (avainsanat) Savonlinnan Puhelin Oy, kulttuuri, arvot, imago, yritysasiakkaat, laadullinen tapaustutkimus Sivumäärä Kieli URN 36 s. + liitteet 6 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Katri Ikäläinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan Puhelin Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis February 23, 2007 Author(s) Heli Turunen Degree programme and option Cultural Services Name of the bachelor's thesis Flight SPY2005, Economical investments in culture, their significance and affected values during SPY s business customer occasion Abstract This diploma work studies the choices of economical investments in culture and their significance during Flight SPY2005 occasion carried out by Savonlinnan Puhelin Oy (SPY): which are the cultural products/ production they are ready to invest in economically. The idea of this diploma work is to bring forward, interpret and understand the company s values and attitudes affecting the cultural choices made during Flight SPY2005. These conclusions form the cultural strategy of this project. Flight SPY2005 was held in The Finnish Forest Museum Lusto in November A group of six people was responsible of organizing and carrying out this occasion. This diploma work is based on the subjective observations of the group and its members. In addition, the results are reflected to Kainulainen s doctoral thesis Municipalities and Cultural Economy (2005). The important aspects in the decision of the cultural products that came up during the work were the company s image and appeal. In addition, the practical value (publicity, quality, artistry, locality and expenses) in cultural products affected the economical choices as well. Building and maintaining a positive and attractive image is very important for company. The cultural choices and investments made by the company can became significant factors in strengthening the image. With the help of these investments company among other things can strive to stand out in relation to competitors and affect the customers and their choices. Subject headings, (keywords) Savonlinnan Puhelin Oy, culture, values, image, business customers, qualitative case study Pages Language URN 36 pgs. + 6 app. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Katri Ikäläinen Bachelor s thesis assigned by Savonlinnan Puhelin Oy

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSESTA Laadullinen tapaustutkimus Keskeisistä käsitteistä Yritysasiakastilaisuus Kulttuuri ja talous Tukkilaisuus SPY, SE PYSYVÄ YHTEYS YRITYSASIAKASTILAISUUS Alkutilanne Lustoon Me tulemme taas Ruutupaidat päälle ja saappaat jalkaan Tervetuloa aikamatkan lennolle SPY Jälkimainingit KULTTUURISTRATEGIA LENNOLLA SPY Valintoja Arvot ja arvostukset Kulttuurin merkitys LOPUKSI LÄHTEET... 35

5 LIITTEET Liite 1. Luston pohjapiirros Liite 2. Kutsu yritysasiakastilaisuuteen Liite 3. Sähköpostimuistutus yrittäjille Liite 4. Valokuvia tukkilaisvaatetuksesta Liite 5. Metsäinen menu Liite 6. Palautelomake

6 JOHDANTO Raha ja rahoituksen hankkiminen erilaisiin kulttuuritapahtumiin liittyen on ollut aina se välttämätön paha itselleni. Tärkeintä näin taiteen tekijän näkökulmasta on itse taiteen tuottaminen ja sen esitteleminen yleisölle. Silti mitään ei saa aikaan ilman rahaa, pyhällä hengellä. Kulttuurisektorin lähestyminen kohti yritysmaailmaa on tällä kulttuuriteollisuuden näkökulmaan painottuvalla aikakaudella nykypäivää (Ilmonen 2001, 4). Suomalaiseen kulttuuripolitiikkaan perehtynyt Kupoli-toimikunta mm. toteaa mietinnössään, että juuri taide- ja kulttuurisektoriin panostaminen julkisin varoin kannattaa suurten kansantaloudellisten vaikutusten vuoksi (Ilmonen 2001, 3). Silti uutiset kertovat tämän tästä kuinka varsinkin kunnilta saatu julkisen rahoituksen määrä on pienenemässä monin paikoin radikaalisti. Hyvänä esimerkkinä oma kotipaikkani Savonlinnan Kaupunki, jossa kulttuurimenoja ajetaan alas säästösyistä: vs. kaupunginjohtajan Saku Linnanmurron mukaan Maakuntamuseokin olisi päättäjien lakkautuslistalla, jos kaupungilla olisi varaa maksaa työntekijöille mm. irtisanomisajan palkka. Ilmosen mukaan (2001, 3) -- kansalaiset, taiteilijat, kulttuuri-instituutiot ja managerit nähdään yhä enemmän oman onnensa (ja onnettomuutensa) seppinä. On siis selvästi nähtävillä, että ilman yritysmaailman tukea kulttuurilaitosten, -tapahtumien, ja muiden kulttuurin toimijoiden toimintamahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Itse taiteen tekijänä ja tuottajana olen tarkastellut tilannetta kulttuurin näkökulmasta. Keväällä 2005 minulle avautui mahdollisuus tarkastella tilannetta yritysmaailman näkökulmasta: Savonlinnan Puhelin Oy tarjosi minulle mahdollisuuden osallistua heidän asiakastilaisuutensa suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavaan työryhmään. Olin keväällä 2005 neuvottelemassa Savonlinnan Puhelin Oy:n (SPY) Palveluiden osastopäällikkö Mika Hämysen kanssa yhteistyökuviosta Saimaa Bailaa tapahtumaan liittyen. Toimin ko. tapahtumassa tällöin kulttuurituottajan roolissa, joka kuului kulttuurituotanto-opintojeni työharjoitteluun. Neuvottelutilanteen aikana esiin nousi opintoni ja tuleva mahdollinen opinnäytetyöni, jolloin Hämynen tarjosi minulle mahdollisuutta ot-

7 taa osaa SPY:n asiakastilaisuuden suunnittelutyöryhmään ja tehdä tilaisuudesta opinnäytetyö. Hieman mietittyäni halusin lähteä mukaan projektiin otin tarjouksen vastaan. Tähän asti kulttuurituottajan roolissa raha oli ollut hyvin tiukassa. Kaikissa aikaisemmissa produktioissani oli pitänyt huolehtia tarkasti budjetin raameissa pysymisestä. Tällä kertaa tällaisia raameja ei etukäteen lainkaan asetettu, mutta kaikki tarjoukset tuli kuitenkin ensin SPY:n edustajan hyväksyä. Tässä kohtaa törmäsinkin mielenkiintoiseen kriteeriaspektiin: mikä on yrityksen näkökulmasta kallista ja mikä taas edullista? Mikä (kulttuurituote tms.) saa maksaa, mikä ei ja miksi? Asiakastilaisuuden suunnittelun ja toteutuksen aikana tämä uusi asetelma hämmensi minua aika-ajoin. Projektin edetessä raha-asioista neuvoteltiin joissain tapauksissa tiukastikin, mutta hyvä niin. Loppujen lopuksi tilanne oli kuitenkin niin mielenkiintoinen ja herkullinen, että halusin tarkastella asiaan hieman syvemmin. Todellista päänvaivaa minulle prosessin aikana tuotti kulttuurituotteisiin tehtyjen taloudellisten panostusten ja valintojen sekä niihin liittyvien merkitysten linkittäminen yritysmaailman näkökulmasta viitekehykseksi. Tutkimusta asian tiimoilta on tehty lähinnä kulttuurifestivaaleihin ja niiden vaikutuksiin liittyen sekä kulttuuriteollisuuden, kulttuurin tekijöiden ja tuottajien näkökulmasta käsin. Suoranaista aikaisempaa tutkimustietoa yritysmaailman kulttuuriin tehtyjen taloudellisten panostusten näkökulmasta ei ollut käytettävissä. Päätinkin verrata havaintojani Kimmo Kainulaisen vuonna 2005 ilmestyneen Kunta ja kulttuurin talous väitöskirjan tutkimustuloksiin kulttuurifestivaalien aluetaloudellisista merkityksistä. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tapaustutkimuksessani pyrin tuomaan esille, tulkitsemaan ja ymmärtämään tämän projektin aikana tehtyjä taloudellisia kulttuurituotteisiin liittyviä valintoja ja panostuksia sekä niihin liittyviä merkityksiä. Tutkimukseni pohjautuvat pääasiassa subjektiiviseen osallistuvaan havainnointiin ja siten tukeudun projektin aikana saamiini kokemuksiin. Tältä pohjalta pyrin tuomaan

8 esille mitkä yrityksen sisäiset arvot ja arvostukset ohjasivat SPY:n edustajia valinnoissaan asiakastilaisuuden suunnittelun ja toteutuksen aikana. Aihe on mielestäni ajankohtainen, koska juuri kulttuurin ja yritysmaailman välistä vuoropuhelua on pyritty lisäämään tällä kulttuuriteollisuuden aikakaudella. Erilaisten yhteistyöprojektien kautta kulttuuri ja yritysmaailma voivat oppia tuntemaan paremmin toistensa sielunmaisemia ja tukemaan toinen toisiaan erilaisissa tilanteissa ilman, että kyseessä olisi suoralta kädeltä sponsoroinnista.

9 2 TUTKIMUKSESTA 2.1 Laadullinen tapaustutkimus Tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa, ja aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. luonnehtii Hirsjärvi ym. (2005) kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tässä tapauksessa laadullista aineistoa on koottu koko Savonlinnan Puhelin Oy:n (SPY) yritysasiakastilaisuuden suunnittelun ja toteutuksen aikana keväällä ja syksyllä Laadullisen tutkimuksen kokonaisvaltaisuus voidaan tulkita myös siten, että ko. tapauksessakin yritysasiakastilaisuutta olisi voitu tutkia monesta eri näkökulmasta. Tässä tapauksessa näkökulmaksi on valittu taloudellinen näkökulma: miten kulttuuriin ollaan yrityksessä valmiita panostamaan rahallisesti. Toisaalta tämän rinnalle voidaan toiseksi näkökulmaksi nostaa yrityksen näkökulma, koska tutkimuksen kohteena ovat yrityksen sisältä nousevat valinnat ja panostukset. Laadullisen tutkimuksen yhtenä perustekijänä on, että kohdejoukoksi valitaan tietty tarkoituksen mukainen otos: kyseisessä tapaustutkimuksessa kohdejoukon muodostivat SPY:n yritysasiakastilaisuutta suunnitteleva työryhmä (Hirsjärvi ym. 2005, 155). Tähän työryhmään on kuulunut tutkijan lisäksi 5 yrityksen päättävässä asemassa olevaa henkilöä. Laadullisissa tutkimuksissa aineistoa hankitaan metodein, jossa tutkittavien omat näkökulmat ja mielipiteet pääsevät parhaiten esille (Hirsjärvi ym. 2005, 155). Tästä syystä tämän tapaustutkimuksen aineistoa kerättiin osallistuvan havainnoinnin keinoin, jossa tilanteiden ja tapahtumien pohjalta saatuja kokemuksia ja havaintoja käytettiin hyväksi johtopäätöksiä tehdessä. Hirsjärven ym. (2005) mukaan osallistuvalle havainnoinnille onkin tyypillistä, että tutkija osallistuu tutkittavan ryhmän toimintaan. Tässä tutkimuksessa tutkija toimi yhtenä tutkittavan työryhmän jäsenenä kulttuurituottajan roolissa. Voidaan sanoa, että osallistuminen ei ollut täydellistä osallistumista, jos kriteeriksi asetetaan tutkittavien tietoisuus tutkimuksen kohteena olemisesta, kuten Hirsjärvi ym. (2005) asian esittää. Tässä tapauksessa toive tutkijan osallistumisesta oli päinvastoin tullut työryhmän sisältä, jolloin he olivat kokoajan tietoisia tutkimuksesta.

10 Tämän SPY:n yritysasiakastilaisuuden työryhmän valinnat ja ratkaisut eivät ole suoraan yleistettävissä vaan kysymys on ollut ainutlaatuisesta tapauksesta, jossa sen hetkiset ratkaisut ovat olleet ko. yritysasiakastilaisuuden onnistumisen kannalta tärkeitä. Voidaan myös sanoa, että tässä tapauksessa tutkimus on pyrkinyt tuomaan esiin valintojen laadun ja niiden merkitykset, kuten laadulliseen tutkimukseen keskeisesti kuuluukin. Samalla valintojen pohjalla olevat arvot pyritään tuomaan kattavasti esille, koska kuten Hirsjärvi ym. (2005) toteavat kirjassaan Tutki ja kirjoita: arvot muovaavat sitä, mitä ja miten pyrimme ymmärtämään tutkittavia ilmiöitä. Kuten tässäkin tapauksessa laadullisen tutkimuksen pohjana on todellisen elämän kuvaileminen. Tästä syystä yritysasiakastilaisuuden suunnittelu- ja toteutusvaihetta ja niiden prosesseja on kuvailtu suhteellisen yksityiskohtaisesti. Onhan se toki myös koko tutkimuksen ydinaineistoa. Toki, kuten laadullisen tutkimuksen luonteeseen kuuluu, tämäkin tutkimus on subjektiivinen kuvaus tapahtumista ja valinnoista. Joku toinen tutkija olisi voinut päätyä erilaisiin valintoihin ja painotuksiin. (Hirsjärvi ym. 2005, ) Wikipedian mukaan laadullisessa tutkimuksessa on kysymys tutkittavan ilmiön merkityksen/ tarkoituksen ymmärtämisestä ja kokonaisvaltaisen, syvemmän käsityksen saamisesta tutkittavasta tapauksesta. Tässäkin laadullisessa tapaustutkimuksessa pyritään tuomaan esille ja ymmärtämään SPY:n yritysasiakastilaisuuden prosessin aikana tehtyjen taloudellisten valintojen (kulttuurituotteisiin liittyen) pohjimmaisia syitä ja niihin sisältyviä arvoja. Tämänkin laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on analyyttinen induktio eli aineistolähtöisyys. Aineistosta pyritään tuomaan esille tapauksesta nousevat tärkeät aspektit, tässä tapauksessa yrityksen valinnat, ja tulkitsemaan niitä. (Hirsjärvi 2005, ) Tämä laadullinen tapaustutkimus perustuu siis tutkijan tekemiin SPY:n 6 henkilön työryhmän toiminnan subjektiivisiin havaintoihin ja kokemuksiin. Tutkimusaineisto perustuu yrityksen tekemiin valintoihin, joiden yhteinen nimittäjä on raha: taloudelliset panostukset. Tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esille syvemmän tarkastelun ja tulkinnan kohteeksi tehtyjen valintojen taustalla vallitsevat arvot ja merkitykset.

11 2.2 Keskeisistä käsitteistä Tämän opinnäytetyön keskeinen teema on yritysasiakastilaisuus, josta kerrotaan omassa osiossaan kulttuurituottajan näkökulmasta sekä myös laadullisen tutkimuksen näkökulmasta, jota käsiteltiin edellä (luku 2.1). Yritysasiakaskäsitteen rinnalle nousee siis myös kulttuuri ja talous käsitteet, joista enemmän myöhemmin tässä luvussa sekä tukkilaisuus käsite, josta puhutaan useasti tilaisuuden raportoinnin yhteydessä Yritysasiakastilaisuus Werner Söderström Oy:n tuottaman Nykysuomen sanakirjan mukaan asiakas tarkoittaa henkilöä, jolla on ostamiseen tai tuotteen tms. teettämiseen liittyvä suhde johonkin liikkeeseen tai ammatinharjoittajaan. Kun kootaan joukko asiakkaita samaan aikaan samaan paikkaan, voidaan tällöin mielestäni puhua asiakastilaisuudesta; Nykysuomen sanakirja käyttää ilmaisua etukäteen suunniteltu, varta vasten järjestetty tapahtuma. Kun tilaisuuden asiakkaat koostuvat yrittäjistä, voidaan puhua yritysasiakastilaisuudesta. Yrittäjät järjestävät yhteistyökumppaneilleen ja yritysasiakkailleen usein asiakastilaisuuksia, joiden päätarkoituksena on yleensä myynnin edistäminen. Tässä tapauksessa SPY halusi kutsua yritysasiakkaansa Lustoon toisaalta edistääkseen myyntiään ja toisaalta hoitaakseen jo olemassa olevia hyviä suhteita ko. asiakkaisiinsa/ yhteistyökumppaneihinsa. Tällaiset tilaisuudet ovat tehokas tapa mm. jakaa informaatiota yrittäjille: henkilökohtainen viestintä sekä ryhmäviestintä samassa paketissa. Tämän SPY:n yritysasiakastilaisuuden päämääränä oli antaa yritysasiakkaille tietoa SPY:n palveluista ja tilanteesta talvella ja tulevaisuudessa. Koska SPY on pitkään mielletty liittyvän vain lankapuhelinliikenteeseen, oli yhtenä tämänkin tilaisuuden tavoitteena päästä vanhasta käsityksestä eroon ja korvata se uudella (yrityksen arvon kertominen). Siinä SPY on modernina, mutta myös asiakkaistaan välittävänä yrityksenä kehityksen eturintamassa palveluineen.

12 2.2.2 Kulttuuri ja talous Kun kirjallisuudessa käsitellään aihetta kulttuuri ja talous, puhutaan niiden vuorovaikutuksesta ja suhteesta toisiinsa, käsitellään asiaa lähes aina kulttuuriteollisuuden näkökulmasta sen laajassa merkityksessä. Hannele Koivunen kirjassa Kulttuuriteollisuus määrittelee tätä laajaa merkitystä siten, että kulttuuriteollisuus sisältää kaiken merkityssisältöihin perustuvan tuotannon. Tähän määritelmään kuuluu myös tavaratuotanto, joka sisältää kulttuurisia merkityksiä (Koivunen 1999, 283). Puhutaan myös taidepohjaisten ja yksilöllisesti luotujen tuotteiden monentamisesta mekaanisesti tai elektronisen toiston ja siirron avulla kirjoittaa Liisa Uusitalo kirjassa Kulttuuriteollisuus. Hän lisää listaan vielä kulttuuritapahtumat ja esittävän taiteen tuotannon. Tämän opinnäytetyön aikana käyttämäni kulttuuri käsite tarkoittaa lähinnä juuri kulttuuriteollisuutta, valitsemiamme kulttuurituotteita ja kulttuurituotantoja. Aikaisemmat tutkimukset kuitenkin tarkastelevat kulttuuriteollisuutta sen liiketoiminnallisesta, rahoituksellisesta (julkinen tuki ja sponsorointi) tai kulutuksellisesta näkökulmasta, joista mm. Liisa Uusitalokin kirjassa Kulttuuriteollisuus kirjoittaa. Tämän yritysasiakastilaisuuteen liittyvän tutkimuksen näkökulmasta kulttuuria pidetään tuotteena, hyödykkeenä ja tarpeellisena viihdykkeenä. Näkökulma piirtyy yrityksen, ei kulttuurin tarpeista käsin. Vannin (2003) mukaan kulttuuri on meille ihmisille tärkeää, vaikka sen merkitystä ei yleensä pysähdytä miettimään tai sitä ei edes ymmärretä. Kulttuurin konsertit ja muut tapahtumat toimivat ihmisten virkistäjänä ja virikkeenä. Tällaiseen kulttuurinäkökulmaan tukeutuu myös SPY:n asiakastilaisuuden suunnittelun ja toteutuksen aikana tehdyt ratkaisut: kulttuurin pehmeät arvot ovat myös SPY:lle tärkeitä. Kirjallisuudessa kulttuurin ja talouden suhteesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä kulttuuriteollisuuden rahoitusta, sponsorointia, markkinointia ja taloudellista hyötyä, kuten mm. monista Kulttuuriteollisuus kirjan artikkeleista nousee esille. Talous käsite SPY:n tutkimuksen yhteydessä tarkoittaa kuitenkin rahallisia panostuksia valittuun kulttuuriin: kuinka paljon mistäkin maksetaan.

13 Mikko Vanni käsittelee kirjassa Kulttuuribusiness yritysten sponsorointia ja niiden kulttuuristrategioita. Hän kirjoittaa sponsoroinnista ja kulttuuristrategioista siitä näkökulmasta, että yritys kovassa kilpailussa erottuisi edukseen muista satsaamalla kulttuuriin. Toisaalta tämä kulttuuristrateginen ajatus on ollut pohjana myös SPY:n yritysasiakastilaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. Periaatteessa tämän projektin valinnat liittyen kulttuuriin muodostavat oman kulttuuristrategiansa. Vannin (2003) mukaan kulttuuristrategia sisältää mm.: ne päämäärät, joiden avulla yritys pyrkii kulttuurin kautta edistämään omaa myyntiään ne kulttuurimuodot, jotka ovat yrityksen toiminnalle läheisimpiä ja tärkeimpiä Kimmo Kainulaisen vuonna 2005 ilmestyneessä Kunta ja kulttuurin talous väitöskirjassa sivutaan aiheita, joita tämänkin tutkimuksen aikana on noussut esiin. Niistä keskeisinä ovat kulttuurin vaikutukset (mm. imagolliset). Vaikka Kainulaisen tutkimuksessa keskitytään pääasiassa tutkimaan kulttuurifestivaalien vaikutuksia kuntien kehitykseen, nousee siitä esille samoja piirteitä kuin tässä opinnäytetyössä. Varsinkin osio Kulttuuritapahtuma alueen imagona ja vetovoimatekijänä, tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia ja tutkimustuloksia myös tämän tutkimuksen käyttöön Tukkilaisuus Yksi monesti tämän opinnäytetyön aikana esiintyvä käsite on tukkilaisuus. Sitä on hyvä käsitellä erikseen, vaikka monelle se voi olla hyvin selväkin asia. Muita käsitteitä ovat tietoliikennetekniikka ja langaton laajakaista, joista meillä jokaisella on jonkinlainen käsitys ja omakohtaisia kokemuksia. Tietoliikennetekniikasta ja langattomasta laajakaistasta puhutaan enemmän osiossa SPY, Se Pysyvä Yhteys (Luku 3). Tukkeja on uitettu Esko Pakkasen mukaan kaupallisesti jo 1500-luvulta lähtien. Uiton kultakausi koettiin kuitenkin Suomessa 1800-luvun puolen välin ja sotavuosien välisenä aikana (Pakkanen 2004, 22 38). Nykyään tukkeja kuljetetaan paljon rekka-autoilla maanteitse, mutta vesiteitse tehdyt uitot ovat pitäneet pintansa. Varsinkin viime vuosien öljyn hinnan nousun vaikutuksesta tukkien uitto on taas lisääntynyt. Omasta kokemuksesta ainakin Etelä-Savossa Vekaranlossin (syväväylän varrella) pysähdyksiä tapahtui kesällä 2005 joka viikko.

14 Perinteisen tukinuiton ammattilaiset ovat nykyään harvassa, mutta heitäkin näkee vielä erityisissä näytöksissä ympäri maan (Pakkanen 2004, 156). Tukkilaisuus, perinteiset tukkijätkät ja uitot ovat olleet ihmisten mielikuvissa pääasiassa taiteen, kirjallisuuden, musiikin ja varsinkin elokuvien avulla. Nämä ehkä hiukan yltiöromanttisetkin mielikuvat ovat olleet pohjana myös SPY:n yritysasiakastilaisuuden tukkilaisuus-teemaa muodostettaessa. Oma osansa on ollut myös Luston Antaa pölkyn juosta! näyttelyllä, josta teema alun alkaen kumpusikin. Tämän tukkilaisteeman romanttiset esikuvat ovat mm. Tauno Palon tähdittämien sotaajan jälkeen valmistuneiden elokuvien tukkijätkät heiloineen ja emäntineen. Eihän kukaan tällaisessa tilanteessa aivan realistista kuvaa halua antaa, koska kyseessä on viihdyke ja tarkoitus erottautua positiivisesti joukosta.

15 3 SPY, SE PYSYVÄ YHTEYS Valmistettu Sisältää n. 100 paikallista henkilöä, paljon palveluhenkisyyttä ja tuhdisti tietoa tietoliikenteestä (asiakastilaisuus , leipäetiketti). Savonlinnan Puhelin Oy (SPY) on aloittanut toimintansa Savonlinnan seudulla jo yli 116 vuotta sitten. Tuolloin Savonlinnan Telefooni-Osakeyhtiön ja myöhemmin vuoteen 2001 Savonlinnan Puhelinyhdistyksen nimellä toiminut yritys on laajentanut vuosikymmenten kuluessa toimintaansa. Nykyään perinteisten lankapuhelinliikennepalvelujen rinnalla SPY tarjoaa myös nykyaikaisia valtakunnallisia ja kansainvälisiä tietoliikennepalveluja. (Savonlinnan Puhelin Oy 2005a.) Suomalaiseen Finnet-tietoliikenneryhmään kuuluva SPY palvelee asiakkaitaan nykyään sekä kotiasiakaspalveluihin keskittyneessä Possen myymälässä Olavinkadulla Savonlinnan keskustassa että toimitalossaan Nojanmaassa kaupungin itäosassa (Savonlinnan Puhelin Oy 2005a). SPY:n liiketoiminnan ytimen muodostavat puhelinliikennetoiminta, operaattoripalvelut, data- ja kaapelitelevisioverkon palvelut. Näistä puhelinliikenne on tuottanut vuonna 2004 suurimman liikevaihdon. SPY:n oman arvion mukaan dataverkkopalvelujen ja operaattoripalvelujen osuudet tulevat kuitenkin vuoteen 2007 mennessä ohittamaan perinteisen puhelinliikenteen osuuden. (Savonlinnan Puhelin Oy 2005b, 3 6.) SPY:n mukaan heidän tarjoamiensa tietoliikenneratkaisujen avulla sen toiminta-alueelle tyypillinen ominaisuus, etäisyys ei ole ongelma: asiakkaat tavoittavat helposti toisensa ajasta ja paikasta riippumatta (Savonlinnan Puhelin Oy 2005a). Keskeisiä tietoliikennepalveluita SPY:n liiketoiminnassa ovat (Savonlinnan Puhelin Oy 2005b, 4): lankapuhelinverkon liittymät ja puhelinliikenne kaapelitelevisioverkon palvelut tietoliikenneverkon asennuspalvelut sähköiset turvapalvelut dataverkon palvelut mobiililiittymäpalvelut puhelinluettelopalvelut

16 mobiiliverkkopalvelut SPY luonnehtii tehtäväkseen seutukunnan ihmisten välisen vuorovaikutuksen edistämisen sekä yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten parantamisen. Paikallisuus, paikkakunnan ihmisten ja yritysten yhteistyö, on myös tärkeä voimavara. Itse yritys painottaa paikallisuutta omassa markkinoinnissaan eurot omalle seutukunnalle sloganilla. (Savonlinnan Puhelin Oy 2005a.) SPY haluaa olla mukana kehittämässä Etelä-Savon maakuntaa omalla ydinosaamisalueellaan (tietoliikenneverkko, langattomat dataverkot) suunnitelmallisten investointien kautta. Näitä investointeja yritys tekee vuosittain toiminta-alueellaan (Kuva 1.) 3-5 miljoonalla eurolla. (Savonlinnan Puhelin Oy 2005b, 1 12.) radioverkon laatumittausta ja siirrettäviä GSMtukiasemia radioverkon palveluita KUVA 1. SPY:n toiminta- ja palvelualue (Savonlinnan Puhelin Oy 2005b, 7). Savonlinnan Puhelin Oy:n pysyvä yhteys on jatkunut vahvana siis jo 116 vuotta, ja jatkuu yrityksen www-sivujen mukaan myös tulevaisuudessa.

17 4 YRITYSASIAKASTILAISUUS 4.1 Alkutilanne SPY järjesti ensimmäisen yritysasiakastilaisuutensa marraskuussa Tämä Opetusravintola Paviljongilla Savonlinnassa järjestetty 8 tunnin mittainen tilaisuus sisälsi useita asiantuntijoiden luentoja, joiden lisäksi asiakkaat voivat halutessaan tutustua mm. tietoliikenteeseen liittyviin tuotteisiin SPY:n ja muiden mukana olleiden yritysten kokoamalla messuosastolla. Tilaisuuden päätteeksi asiakkaille tarjottiin buffet-ruokaa höystettynä paikallisen kuoron lauluesityksillä. Ensimmäinen asiakastilaisuus oli kerännyt paikalle noin sata yritysasiakasta ja oli muutenkin suhteellisen onnistunut - palautteiden perusteella hyvää keskitasoa. Asiakastilaisuuden vierailijaluennoitsija tietoliikennetekniikan huippuasiantuntija, TkT Arto Karila sai palautteiden mukaan luennoitsijoista parhaan arvosanan. Häntä nimitettiinkin kuvaavasti mm. SPY:n omissa riveissä Kuninkaaksi. Koska vuoden 2004 yritysasiakastilaisuus oli hyvin onnistunut ja palautteiden mukaan nostanut ja kohentanut yrityksen imagoa, halusi SPY tehdä siitä jokavuotisen tapahtuman. Vuoden 2005 tilaisuuteen haluttiin kuitenkin panostaa edeltäjäänsä enemmän, saada siitä erilainen, ehkä myös huomiota herättävämpi ja raflaavampi. Sen päällimmäisenä tavoitteena olisi Palveluiden osastopäällikkö Mika Hämysen mukaan yrityksen arvon kertominen, positiivisen imagon luominen sekä sen nuorentaminen. Osin tästäkin syystä SPY pyysi minut kulttuurialalla toimivana, ulkopuolisena henkilönä mukaan projektiin. Huhtikuussa 2005 istuimme yhteisen pöydän ääreen ensimmäisen kerran Palveluiden osastopäällikkö Mika Hämysen ja Yritysmyynnin päällikön Harri Kauppisen kanssa. He kertoivat SPY:n puolella esiin nousseita ja suunnittelussa huomioitavia asioita tulevaan yritysasiakastilaisuuteen liittyen sekä keskeisiä asioita edellisestä tilaisuudesta. Lisäksi pohdimme yhdessä asiakastilaisuuden suunnitelman lähtökohtia, joiden pohjalta minä luonnostelisin ensimmäisen suunnitelmaversion.

18 Alusta asti oli selvää, että yritysasiakastilaisuus pidettäisiin vuoden lopulla, marrasjoulukuussa, ja olisi edeltäjänsä tavoin tarkoitettu pääasiassa SPY:n yritysasiakkaille. Tämän lisäksi myös julkishallinnon ja valtionhallinnon edustajia kutsuttaisiin tilaisuuteen. Tavoitteena olisi saada paikalle edelliseen tilaisuuteen verrattuna ainakin puolet enemmän asiakkaita. Tavoiteltava määrä olisi siis noin 200 yritysasiakasta, jonka puitteissa myös järjestämispaikkavaihtoehtoja mietittiin. Näinkin suuri määrä ihmisiä voisi mahtua Savonlinnassa ja sen lähialueilla vain Savonlinnasaliin, Olavinlinnaan, Joensuun yliopiston Savonlinnan kampukselle, Suomen Metsämuseo Lustoon ja Taidekeskus Retrettiin. Paikkavaihtoehtoja mietittäessä nousi esiin ajatus, että tilaisuuden onnistumisen kannalta paras vaihtoehto olisi järjestää tämänkertainen yritysasiakastilaisuus hieman kauempana keskustasta, jonne mentäisiin mahdollisesti yhteiskuljetuksella. Tämä siksi, että yrittäjät joutuisivat halutessaan järjestämään aikaa ollakseen koko tilaisuuden ajan mukana. Edellisellä kerralla yrittäjät kiireisen työelämänsä vuoksi olivat tulleet ja menneet aikataulujensa mukaan, jolloin kokonaisuutta ei kaikille ehtinyt muodostua. Tällainen hektisyys tulisi tälläkin kertaa häiritsemään myös muita osallistujia. Tästä syystä päätimme ensiksi käydä tutustumassa paikan päällä Luston tilanteeseen, joka olisi näyttelyineen, ehkä ei raflaava, mutta ainakin ympäristönä näyttelyineen hieno paikka suunnitellulle tilaisuudelle. Koska tilaisuus järjestettäisiin pikkujoulusesongin aikaan, ajatuksena oli suunnitella siitä pikkujoulumuotoinen rento tapahtuma, jossa SPY voisi ojentaa samalla yritysasiakkaille omat joulupakettinsa. Näin lahjoja ei tarvitsisi erikseen yhteistyökumppaneille lähetellä, ja ajatus henkilökohtaisesti ojennetusta lahjasta toisi mukanaan välittämisen lämpimän tunnelman. Yritysasiakastilaisuus voisi rakentua jonkin teeman ympärille, jolloin sen eri osiot linkittyisivät tiiviimmin toisiinsa ja kokonaiskuvan muodostuminen helpottuisi. Toki tilaisuus olisi mahdollisesti myös viihtyisämpi. Esimerkin teemallisesta tilaisuudesta oli aikaisemmin SPY:n edustajille tarjonnut yhteistyökumppani Nokia, jonka oma tilaisuus oli rakennettu Matrix elokuvan tyylin (mustat aurinkolasit, mustat pitkät takit yms.) ym-

19 pärille ja jossa tv:stäkin tuttu Santeri Kinnunen oli toiminut illan isäntänä. Tästäkin syystä SPY:llä oltiin teeman kannalla. Tavoitteena oli aluksi pidentää tilaisuuden kestoa, mutta pohdinnan jälkeen tulimme siihen tulokseen, että tavoite on mahdoton toteuttaa, koska kyseessä ovat kiireiset yritysasiakkaat. Varsinkin, kun tilaisuus sovittiin järjestettävän viikonpäivistä torstaina tai perjantaina, arki-iltana työpäivän päätteeksi. Tilaisuuden rakenne tulisi suunnitelman mukaan olemaan kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen kuin edellisellä kerrallakin: mukana olisi luento-osuus ja messuosuus. Luento-osuuteen luennoitsijoina voisivat toimia SPY:n omien asiantuntijoiden lisäksi valtakunnalliset alan asiantuntijat. Keskeisiä teemoja voisivat olla: 1. tietoliikennealan nykytila ja tulevaisuus 2. langaton laajakaistaverkko (työskentely maaseudulla ym. asiaan liittyvä) 3. hyvinvointi ja pehmeät arvot, jossa mukana kulttuuri Messuosuudessa esiteltäisiin Luston näyttelyn seassa osastoissa SPY:n omia sekä sen yhteistyökumppaneiden tuotteita. Näihin messuosastoihin asiakkaat voisivat vapaasti tutustua ja helposti keskustella asiantuntijoiden kanssa alaan liittyvistä heitä askarruttavista asioista. Lopuksi tilaisuuden ohjelmassa olisi buffet-ruokailu cocktail tyylisenä. Tarkoituksena olisi siis että ruokailun lomassakin voisi tutustua messuosastoihin sekä keskustella sekä asiantuntijoiden että muiden vieraiden kanssa. Tätä keskustelumahdollisuutta oli edellisellä kerralla jääty palautteiden mukaan kaipaamaan, joten tämä toive haluttiin erityisesti toteuttaa ja huomioida suunnitelmassa. Tilaisuudessa tarjottaisiin mm. ruokailun lomassa yrittäjille myös rentouttavaa kulttuuriohjelmaa, jolla olisi oma tärkeä rooli tilaisuuden viihtyisyyden kannalta. Tärkeäähän on, että tässäkin tapauksessa työpäivän jälkeen on tarjolla muutakin ohjelmaa kuin esim. työhön liittyvää tiukkaa tietoliikenneinformaatiota. Mielestäni kulttuurin avulla myös mieli lepää ja ihminen on sitten taas valmiimpi ottamaan aktiivisesti vastaan tie-

20 toa. Samalla tarjotaan virikkeitä ja mahdollisuus hylätä hetkeksi kiireiset arkipäiväiset rutiinit, jotta tämäkään asiakastilaisuus ei tuntuisi työltä vaan vapaa-ajalta. 4.2 Lustoon Projekti eteni kenttätyöskentelyvaiheeseen. Olimme yhteydessä Metsämuseo Lustoon, jossa kävimme tutustumiskäynnillä useita kertoja. Tarkoituksena oli miettiä kävisikö Lusto paikkana suunnitteilla olevan tilaisuuden pitopaikaksi. Metsämuseo Lusto osoittautui mielenkiintoiseksi paikaksi, jossa asiakkaillekin riittäisi jo pelkästään näyttelynsä puolesta näkemistä ja ihmettelemistä. Luston labyrinttimainen näyttelytila sijaitsee sisääntulo- ja myymäläkerroksen alakerrassa, osin kahdessa tasossa (pohjapiirros, Liite 1.). Näyttelytilan yhteydessä sijaitsee Luston auditorio, jonne on sisäänkäynti sekä yläkerran myymälästä että alhaalta näyttelytilasta. Koska tavoitteenamme oli, että ruokailu- ja messutila sekä luentotila olisivat lähekkäin toisiaan, Luston näyttelytila oli kuin suunniteltu asiakastilaisuuttamme varten. Ongelmana oli ainoastaan, että toivomamme 200 ihmistä ei tulisi mahtumaan auditorioon yhtä aikaa. Tutustuimme myös vastavalmistuneeseen konehalliin, suureen kaikuvaan tilaan, jonka saaminen viihtyisäksi tulisi vaatiman enemmän suunnittelua, työtä ja rahaa. Tämä vaihtoehto oli kuitenkin myös otettava huomioon auditorion tilan puutteen vuoksi. Päädyimme Luston käynnillämme siihen tulokseen, että Metsämuseo Lusto olisi paras paikka SPY:n yritysasiakastilaisuuden pitopaikaksi. Ongelmana oli vain auditorion tilanne ja kysymys: järjestääkö tilaisuus konehallin vai näyttelytilan puolella? Molempien tilojen yhteiskäyttö ei onnistuisi, koska tilat ovat toteutuksen kannalta liian erillään toisistaan (Liite 1.). Koska Metsämuseo Lusto sijaitsee Punkaharjun puolella kahdenkymmenen kilometrin päässä Savonlinnasta, halusimme järjestää jo kiireisten yrittäjien tapahtumaan sitouttamisen vuoksi edestakaisen kuljetuksen tilaisuuteen osallistujille. Kuljetusasia oli myös yhtenä kriteerinä paikkaa valittaessa. Pyysin tarjouksen sekä juna- että linjaautokuljetuksesta. Junakuljetuksen mahdollisuuden sulki pois lopullinen hinta: Savonlinna Lusto Savonlinna olisi maksanut noin euroa. Tästä johtuen päätimme

21 järjestää osallistujille linja-autokyydin Lustoon ja tilaisuuden päätyttyä paluukyydin takaisin Savonlinnaan. Päätimme pitää asiakastilaisuuden suunnitelman salassa muilta, myös SPY:n henkilökunnalta, jotta voisimme käyttää arvoituksellisuutta ja salaperäisyyttä asiakkaitten mielenkiintoa lisäävänä keinona tilaisuuden markkinoinnissa. Linja-autokuljetuksen ottaminen mukaan myös tuki omalta osaltaan tätä valintaa. Luston vierailumme pohjalta tein ensimmäisen version tilaisuuden suunnitelmasta. Otin teemaksi langattoman laajakaistan, tiedon vapaan moottoritien. Halusin teemasta nuorekkaan, joka purisi kuitenkin kaikenikäisiin asiakkaisiin: moottoripyörät, prätkät. Tämä teema istuisi valosuunnittelun avulla Luston konehalliin, mutta ei näyttelyn puolelle. Jos kuitenkin päättäisimme, että tilaisuus tulisi järjestää näyttelyn puolella, suunnittelemani viitekehys muuttuisi hyvin radikaalisti: teema tulisi ammentaa Metsämuseon meneillään olevasta näyttelystä. Luento-osuuden tietoliikennealan asiantuntijat päätin suoraan luovuttaa asiasta jotain tietäville ja aloin miettiä haluttua hyvinvointi- ja kulttuuriteemaa. Koska langaton laajakaista ja sen avulla luonnon helmassa työskenteleminen oli noussut useissa keskusteluissa esille, nostin keskeisiksi asioiksi luonnon ja hyvinvoinnin. Monien yhteensattumien summana nousi mieleeni mielenkiintoinen mahdollisuus: voisin pyytää norppien tutkimuksesta ja Vienan-karjalan reissuistaan tutuksi tullutta rennon letkeää Juha Taskista luennoimaan aiheesta. Tärkeäksi osaksi suunnitelmaani kuului seremoniamestari, joka toimisi tilaisuuden aikana juontajana. Seremoniamestari pitäisi huolta aikataulussa pysymisestä sekä tarvittaessa informoisi osallistujia erilaisista tilaisuuteen liittyvistä asioista. Hänen tehtävänään olisi myös juonnoissaan humoristisesti, mahdollisuuksien mukaan myös roolityöskentelyllä pitää yllä laajakaistateemaa. Tarkoitukseen sopivin henkilö oli mielestäni joku näyttelijä tai muu näyttelijän taitoja omaava juontaja.

22 4.3 Me tulemme taas Kesälomien jälkeen kokoonnuimme elokuussa pohtimaan tekemääni ensimmäistä suunnitelmaluonnosta. Paikalla oli ensimmäisen kerran kaikki suunnittelutyöryhmän jäsenet: Osastopäällikkö Mika Hämynen (Palvelut) Myyntineuvottelija Petri Karppanen Yritysmyynnin päällikkö Harri Kauppinen Asiakaspalvelupäällikkö Outi Pönniö Markkinointisuunnittelija Päivi Sorvali Kulttuurituottaja(opiskelija), tanssinopettaja Heli Turunen Ensimmäiseksi keskustelimme Lustosta tilaisuutemme paikkana. Päätimme jättää Luston konehallin suunnitelman ulkopuolelle ja järjestää tilaisuus näyttelyn puolella. Tämän päätöksen myötä tavoiteltava ihmismäärä pieneni 150 henkilöön, koska enempää ei olisi järkevä ahtaa auditorioon. Suunnittelemani prätkä teema sai jäädä, koska se ei istuisi Luston näyttelyn miljööseen. Tilalle nostettiin perinteisempi suomalainen teema, tukkilaiset, joka myötäilisi Luston parhaillaan meneillään olevaa uiton historiasta kertovaa Antaa pölkyn juosta näyttelyä. Puuta on uitettu kaupallisestikin jo 1500-luvulta asti (Pakkanen 2004, 3), joten voidaan syystä sanoa tukkilaisten kuuluvan keskeisesti suomalaiseen kulttuurihistoriaan pitkine perinteineen siinä missä monimuotoinen vesistömme. Perinteitä ja historiaa on myös SPY:llä, vuodesta 1889 (Savonlinnan Puhelin Oy, 2005a), joten teema istui suunnitellulle tilaisuudelle kuin piste i:n päälle. Seuraavana keskeisenä kartoituksen kohteena oli: kuinka monta messuosastoa mahtuu näyttelyn yhteyteen? Esittelyosastonsa tilaisuuteen olisi kiinnostunut tuomaan Nokia, Gagar Oy ja Winternet Oy, joiden lisäksi SPY:n omalle esittelypisteelle tulisi olla tilaa. Tilakartoitusta kävin tekemässä Lustossa paikanpäällä. Koska paikallisuus on SPY:lle tärkeä arvo, aloin etsiä Savonlinnan alueelta paikallista kykyä seremoniamestariksi tilaisuuteemme. Kaikki paikalliset kuuluisuudet osoittautuivat varatuiksi mm. työkiireiden vuoksi. Lopulta käännyin Savonlinnan kaupunginteat-

23 terille juuri palkatun, kansallisesti laajempaakin huomiota saaneen, Veli-Matti Rannan puoleen. Hän lupautui tulemaan seremoniamestariksi tilaisuuteemme. Asiakastilaisuuden markkinoimiseen tuli apuun mainostoimisto NHL. SPY:n puolelta tarjottiin markkinoinnin suunnittelua myös minulle, mutta mielestäni tilaisuuden ohjelmapuolesta ja juonto-osuudesta vastaaminen riitti minulle, jo aikapulan ja suunnittelun tehokkuuden suhteen. NHL:n tilaisuudelle suunnittelema markkinoinnilliseksi teemaksi tuli aikamatka ja SPY:n messuosaston teemaksi Se Pysyvä Yhteys. Punainen lanka muodostui SPY:n pitkän historian ja tukkilaisuuden sekä SPY:n tarjoamien tulevaisuuden tietoliikenneyhteyksien välille: vankka perinteitä omaava yritys pärjää myös tulevaisuudessa vahvan ammattitaidon ja persoonallisen otteen avulla. Yritysasiakkaat päätettiin kutsua aikamatkalle sekä postitse, sähköpostilla että tekstiviestein: viikolla 40 (5.10.) tilaisuuden ennakkotieto, 500 kpl, tekstiviestinä: ASTU AIKAKONEESEEN! Lähtölaskenta on jo alkanut. Varaa kalenteristasi vapaailta ja tarkkaile postiasi. Terveisin, Savonlinnan Puhelin Oy:n Yrityspalvelut. viikolla 42 (18.10.) kutsu postitse, 560 kpl (Liite 2.) viikolla 44 (2.11.) muistutus sähköpostilla sekä tekstiviestillä: Aikamatkamme lähestyy, olethan ilmoittautunut? tai (Viim. pe mennessä) Tv. Savonlinnan Puhelin OY/ Yrityspalvelut. (Liite 3.) ilmoittautuneille tekstiviesti eli tapahtumapäivän aamuna. Tilaisuudesta haluttiin järjestää cocktail-tyylinen buffetillallinen, joten pyysin Luston yhteydessä toimivalta ravintolayrittäjältä teemaan liittyvää tarjousta tarjoiluista. Pohdimme myös Panimoravintola Huvilan yrittäjän mahdollisuutta osallistua oluineen tilaisuuteen. Hän voisi tuoda paikalle hanan ja paria heidän omaa olutmerkkiään maisteltavaksi, joka istuisi omalta osaltaan tukkilaisuusteemaan maanläheisempänä vaihtoehtona hienoille viineille.

24 4.4. Ruutupaidat päälle ja saappaat jalkaan Ensimmäinen ja onneksi ainoa paniikkitilanne tuli eteen, kun juontajaksi lupautunut Velimatti Ranta perui lupauksensa, koska hänen mielestään seremoniamestarin tehtävä olisi liian haasteellinen ja työläs hänelle. Hetken keskusteltuamme hän kuitenkin vielä uudelleen lupautui tulemaan, mutta halusi pyytää yhden kollegansa avukseen. Yhdessä he tekivät tarjouksen juontokeikasta, joka osoittautui mielestämme aivan liian kalliiksi suhteessa heidän imagonsa vetovoimaisuuteen, tunnettavuuteen ja käyttöarvoon viihdykkeenä. Aloin siis etsiä uutta mahdollista, tehtävään sopivaa juontajaa. Järvenpääläisen tanssinopettaja Maija Astikaisen ja Auraviihteen Kyösti Mäkimattilan avulla sain tiedon, että kuin tilauksesta tukkijätkä, helsinkiläinen näyttelijä Pertti Koivula (Pertsa) olisi kiinnostunut tulemaan seremoniamestariksi tilaisuuteemme. Keskustelin asiasta SPY:n Harri Kauppisen kanssa useaan otteeseen puhelimitse, koska SPY:n kanta aluksi oli, että Pertsa on liian kallis. Lopulta monimuotoisen neuvottelun ja muutaman ahaa elämyksen jälkeen he kallistuivat kuitenkin esittämälleni kannalle: SPY:n kannattaa satsata, juuri samoin perusteluin kuin Ranta oli hyllytetty, julkisuuden henkilöön ja ammattilaiseen varsinkin, kun paikallisia vastaavia ei ollut saatavilla. Otin yhteyttä Pertsaan ja sovimme tapaamisen Järvenpäähän. Tapaamisen aikana keskustelimme tulevasta seremoniamestarina toimimisesta ja illan kulusta. Sovimme, että Pertsa ottaa itse yhteyttä savonlinnalaiseen Voitto Torpakkoon, joka oli lupautunut tulemaan tilaisuuteemme vastaamaan illan musiikeista, tukkilaisteemaan liittyen tietysti. Pertsa toimisi Torpakko duon solistina illan aikana. Sain ensimmäisen tarjouksen Luston Ravintolalta koskien tilaisuutemme tarjoilua. Tarjouksessa ei ollut otettu huomioon, että tarjoilu tulisi olla cocktail -tyylinen. Lisäksi tarjouksen vaihtoehdot olivat perin kalliita, kun suhteutetaan hinta vieraiden määrään. Sovimme työryhmän kanssa, että pyydän uuden tarjouksen, jossa otettaisiin epäkohdat huomioon (Liite 5.). Haaveeni oli tähän asti ollut, että bussimatkan aikana voisi vieraille tarjota tervajuomaa, snapsit tms. tukkilaismusiikin soidessa taustalla, jotta päästäisiin oikeaan tunnelmaan. Kuitenkin tämä haave oli erittäin vaikea toteuttaa. Pitkällisen pohdiskelun jälkeen pää-

25 timme tarjota vieraille auditorioon siirryttäessä toivomani tervasnapsit tervetuloa maljoina, jotka sitten yhdessä SPY:n toimitusjohtaja Reijo Tuomelan kanssa kohotettaisiin. Luentojen väliajalla tarjoilisimme vieraille vielä kuumat jouluglögit manteleiden ja rusinoiden kera. Kun Lustosta oli varmistettu, että SPY hyvänä yhteistyökumppanina voi käyttää asiakastilaisuutensa paikkana Luston näyttelytilaa, varmistui lopulta myös tukkilaisteema. Samalla aloimme miettiä henkilökunnan pukeutumisasiaa: ottaako teemasta jotain pientä rekvisiitaksi, jolla erottuu joukosta ollen selvästi henkilökuntaa vai pukeutuako reilusti tukkilaisasuihin? Päätettiin pukeutua rohkeasti teemaan liittyen tukkilaismiehiksi ja naisiksi. Vastuu asuista jäi minulle ja asiakaspalvelupäällikkö Outi Pönniölle. Yhdessä kävimme penkomassa ensin Savonlinnan kaupunginteatterin pukuvarastoja, josta löytyikin vuokrattavaksi mm. naisille kivoja essuja. Lustossa käydessämme yhteyshenkilömme palvelupäällikkö Helkamari Nolte oli maininnut tukkilaisasusteista, joita Luston henkilökunta käyttää vuosittain järjestämillään Metsäkulttuuripäivillä. Käännyimme hänen puoleensa, ja heiltä löytyikin kasa hyviä tukkilaisasusteita sekä miehille että naisille. Lisäksi Uittokalusto Oy:n myymälästä Outi kävi ostamassa miehille ruudulliset tukkilaispaidat. Loput asusteista jokainen joutui etsimään omista tai tuttavien vaatekomeroista. Kokonaisuudeksi muodostui (kts. Liite 4): Miehillä: flanelliset ruutupaidat (punainen/vihreä), verkahousut tms., saappaat ja mahdollisesti huopahattu tms. Naisilla: pitkä hame ja paita tai mekko, iso villahuivi tai pieni ruutuhuivi ja esiliinat tarjoilijoille. Tilaisuutta jo heti alussa suunniteltaessa oli yhdeksi tavoitteeksi asetettu, että SPY jakaisi jouluiset asiakaslahjansa tänä vuonna tilaisuuden yhteydessä ennen vieraiden paluumatkaa. Mietimme kaikenlaisia vaihtoehtoja, mutta illan teemaa haluttiin ylläpitää myös lahjojen valinnassa. Kassiin hankittiin tuoretta paikallista Muhosen leipomon luomuruisleipää ja tervasnapsipullo (2dl). Leipäpussiin Muhonen laittoi pyynnöstämme tekstin: Valmistettu Sisältää n. 100 paikallista henkilöä, paljon palveluhenkisyyttä ja tuhdisti tietoa tietoliikenteestä. Hyvää Joulun odotusta toivottavat SPY:n tontut.

26 Noin viikkoa ennen h-hetkeä oli jännitystä ilmassa, kun alun kangertelun jälkeen ilmoittautumisia olikin tullut jo 170 kpl ja omaa henkilökuntaa olisi tilaisuudessa mukana 20. Auditorioon ei kuitenkaan mahtuisi istumapaikoille kuin 150 henkilöä. Luston Helkamari Nolten kanssa mietittiin tilannetta: lisättäisiin irtotuoleja auditorioon niin monta kuin mahdollista ja oma henkilökunta istuisi portailla. 4.5 Tervetuloa aikamatkan lennolle SPY2005 Aivan viimeisinä päivinä ennen aikamatkan lähtölaskentaa tuli ilmoittautuneilta asiakkailta joitain peruuntumisia (sairaana), joten lopulta vieraita ja henkilökuntaa oli juuri sopivasti auditorioon. Linja-autokuljetus lähti tukkilaismusiikin soidessa Savonlinnasta kohti salaista määränpäätä klo Samana päivänä oli ilmoittautuneille lähetetty muistutusviesti: Aikamatkan startti lähestyy! Olethan valmis? Lähtöön n. 7 tuntia! Startti Savonlinnan Kauppatorilta klo Linja-autoissa oli mukana kaksi SPY:n bussiisäntää, jotka toivottivat vieraat tervetulleiksi aikamatkalle, lennolle SPY2005. Tämän lisäksi linja-autossa matkan aikana: Matkan isännät eli stuertit esittelivät itsensä. He kertoivat, että lento on savuton, eikä sisällä tarjoilua. He jakoivat Elämä lapselle rannekkeet, jotka toimivat vieraiden tunnisteina, passeina. Samalla he esittelivät Suomen Lastenklinikoiden kummien järjestämää Elämä lapselle keräystä, johon SPY näin oli osallistunut. Linja-auton kuljettaja eli aluksen kapteeni esitteli itsensä ja aluksensa. Linja-autot saapuivat perille Lustoon noin 16.30, jonne pysähtymispaikalta oli kynttiläkuja ovelle. Sisällä narikassa oli SPY:n tukkilaisemännät valmiina ottamaan takit tms. päällysvaatteet. Eteisestä vieraat siirtyivät Luston aulaan, jossa tuttavien kanssa ehti vaihtaa kuulumisiakin. Tukkilaisemännät tarjoilivat tervasnapsit ja ihmiset siirtyivät auditorioon, jossa seremoniamestarimme Pertsa Koivula lauloi tukkilaisralleja Voitto Torpakon haitarin säestyksellä. Kaiken kaikkiaan siirtyminen linja-autoista Lustoon tapahtui niin nopeasti, että illan ohjelma päästiin aloittamaan hieman etuajassa.

27 Pertti Koivula juonsi luentojen välissä kunkin luennoijan humoristisella tyylillään käyttäen mm. rekvisiittaa apunaan (esim. kalaverkkoa verkkokauppaa esitellessään). Illan ohjelmarunko heijastettiin myös aika-ajoin kankaalle kaikkien nähtäville. TAULUKKO 1. Ohjelmarunko klo klo klo klo klo klo klo klo Tj. Reijo Tuomela/ SPY Johtaja Timo Kukko/ Lusto Tj. Reijo Tuomela/ SPY Jani Muhonen/ Gagar Oy Juha Taskinen Väliaika Mauri Pietikäinen/ Nokia Siirtyminen näyttelyn puolelle Tervetuloa! Maljan kohotus Tervetuloa Lustoon SPY:n toiminnan esittelyä Verkkokauppa Luonto ja hyvinvointi Glögitarjoilu aulassa Nokian uutuuksien esittelyä Buffet -tarjoilut Luento-osuudessa maljan kohotuksen jälkeen Luston Timo Kukko toivotti myös omalta osaltaan vieraat tervetulleeksi. Hän puhui Luston tietoliikenneyhteistyöstä SPY:n kanssa ja heidän tekemistä tietoliikenneratkaisuista mm. langattomasta laajakaistasta. Hänen jälkeensä Reijo Tuomela esitteli SPY:n omaa tietoliikennetoimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia, jonka jälkeen Gagar Oy kertoi verkkokaupasta ja mm. sen positiivisesta imagosta yrityksille. Ennen luento-osuuden väliaikaa Juha Taskinen (tullut tutuksi norppa-tutkimuksistaan) vei vieraat omalle aikamatkalleen Vienan Karjalaan, jossa aika tuntuu pysähtyneen. Siellä kaikki asiat hoituvat luonnon armoilla, luonnon hyvinvoinnin ja sen kiertokulun mukaan. Taskisen tai Norppa-Taskisen, kuten häntä tuttavallisesti puhutellaan, luento oli rento ja hilpeyttä vieraiden keskuudessa herättävä. Etukäteen meitä järjestäjiä hieman jännitti, kun Taskinen ei ollut tullut kokeilemaan auditorion tekniikkaa etukäteen. Tästä johtuen hänen Koskenlasku-videotaan ei saatu toimimaan, vaikka muuten suuremmilta vaikeuksilta onneksi vältyttiin. Muiden virallisempien luentojen rinnalla, täydentämässä kokonaisuutta, hänen osuutensa oli kuitenkin täysi kymppi. Norppa-Taskisen ja väliajan jälkeen kaikki kokoontuivat auditorioon mielenkiinnolla kuuntelemaan vielä Nokian Mauri Pietikäisen osuutta, jossa hän esitteli mm. yrittäjille kehitettyjä tietoliikenteen uutuuslaitteita.

28 Nokia oli tuonut oman esittelypisteensä myös Luston näyttelyn puolelle aiheenaan päätelaitteet. Lisäksi mukana olivat verkkokaupan asiantuntija Gagar Oy, tietokoneiden ja tulostimien yms. asiantuntija Winternet Oy ja tietenkin itseoikeutetusti SPY. SPY:n esittelyosaston teemana oli Se Pysyvä Yhteys, jossa illan aikamatkateemaan liittyen oli esillä SPY:n historiaa vuodesta 1889 aina tulevaisuuteen. Näihin esittelypisteisiin vieraat pääsivät tutustumaan luento-osuuden jälkeen. Heti suhteellisen pitkältä tuntuvan luentorupeaman jälkeen kaikilla oli ensimmäisenä mielessään illan runsas tarjoilupöytä herkkuineen ja viineineen (Liite 5.). Panimoravintola huvilalta oli tuotu paikalle oluen tarjoilupiste, josta sai palan painikkeeksi hanaolutta. Ruokailun yhteydessä monet tutustuivat myös Luston Antaa pölkyn juosta - näyttelyyn, joka tarjosikin paljon katseltavaa. Ruokailun taustamusiikista vastasi savonlinnalainen Voitto Torpakko duo ja laulusta Pertsa Koivula. Ilta eteni rattoisasti ja tarjosi myös mahdollisuuden rauhassa keskustella muiden vieraiden sekä henkilökunnan kanssa. Osa vieraista intoutui jopa tanssimaan ruokailun jälkeen. Noin klo aikaan alkoi aikamatka lähetä loppuaan: tukkilaisemännät jakoivat aikamatkalaisille lahjakassit narikasta ennen kuin he poistuivat odottaviin linjaautoihin. 4.6 Jälkimainingit Tilaisuuden jälkeisellä viikolla aikamatkalle osallistuneille yritysasiakkaille lähetettiin tekstiviestinä ja sähköpostitse kiitosviesti osallistumisesta. Samalla heitä pyydettiin antamaan internetosoitteessa palautetta tilaisuudesta (Liite 6.). SPY:n asiakaspalvelupäällikkö Outi Pönniö oli koostanut internetiin palautesivun, jossa pääsi arvioimaan Aikamatka SPY2005:n onnistumista (9 eri aihetta) asteikolla 1-5. Arvioinnin kohteina olivat järjestelyt, paikan valinta, ajankohta, tilaisuuden pituus, tarjoilu, osastot, luennot, juonto ja mielenkiinto tilaisuutta kohtaan. Lisäksi palautesivuilla kysyttiin, että olisiko vastaajalla halukkuutta osallistua uudelleen SPY:n yritysasiakastilaisuuteen, jos sellainen järjestettäisiin. Kysymykseen vastaus tuli antaa kyllä tai ei. Tämän lisäksi palautesivulle oli jätetty avoin tila kirjallisen palautteen antamiseen.