EduCluster Finland. Koulutusliiketoiminnan klusteri

Transkriptio

1 1 EduCluster Finland Koulutusliiketoiminnan klusteri Flow of Learning Esitys maakunnalliselle ohjausryhmälle kesäkuussa 2007

2 2 KLUSTERIN KUVAUS 1. Ominaispiirteet Klusterin nimeksi on muotoutunut EduCluster Finland, joka kuvastaa suomalaista koulutuksen huippuosaamisen rypästä. Klusteri edustaa koko Suomea, mutta koska Keski- Suomi on tunnettu sen vahvasta kansallisesta profiloitumisesta 1 kyseiseen toimialaan, on maakunta perustellusti klusterin kotipesä. Koulutusalan toimijoita on Keski-Suomen alueella yli 400 kpl. Luku sisältää koulutustoimialalle merkityt organisaatiot, opistot ja yritykset (130). Henkilöstöä ko. toimipisteissä on lähes , opiskelijoita Liikevaihtoa 2 toimialalla arvioidaan olevan 600 M. Luvut keskittyvät vain koulutuksen ydintoimijoihin, mutta jos sen lähi- ja tukialat lasketaan mukaan, nousevat luvut huomattavasti. Tällä hetkellä kyseisiä klusterin kokonaisvolyymeja on arvioitu alustavasti. Muun muassa alla olevassa taulukossa on pyritty hahmottamaan klusterin liikevaihdon kehittymistä seuraavien lukujen kautta: 1 Jyväskylällä on pitkä historia maamme koulutuksen kehittämisessä, muun muassa ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari perustettiin tänne. Tälläkin hetkellä alueella on mittava määrä opiskelijoita ja opiskelupaikkoja suhteutettuna asukaslukuun. Tämän lisäksi Jyväskylässä on monia merkittäviä koulutukseen profiloivia toimintoja; muun muassa huippuosaamisen keskittymät, PISA-tutkimuksen tutkimusryhmä, valtakunnallinen koulutuksen tutkimuslaitos ja koulutuksen arviointisihteeristö. 2 Kaikilla koulutustoimijoilla (julkiset) ei ole käsitteellisesti liikevaihtoa, joten tässä taulukossa liikevaihdolla tarkoitetaan kokonaiskustannusten määrää

3 3 Kehitystrendi on selvä, koulutuksen kokonaiskysyntä kasvaa. Koulutuksen julkinen perusrahoitus tulee vähenemään. Sitä kompensoi koulutusliiketoiminnan kasvu. Lisäksi koulutuksen liiketoimintaan tullaan kytkemään tuki- ja liitännäisaloja klusteriajattelun mukaisesti entistä enemmän. Näiden alojen rajapinnoilta löytyy klusterin suurin liiketoiminnallinen potentiaali. Tästä esimerkkinä asiakaskoulutus sekä oppimista painottava kehittäminen osana liiketoimintaa (Education in Business). Toimialan ja koulutuksen laajuus huomioiden klusterikehittäminen jaetaan kahteen kokonaisuuteen: - koulutusklusterin kehittäminen eli koulutusorganisaatioiden strategisen kumppanuuden vahvistaminen. Tavoitteena on osaavan työvoiman ja koulutuksen kilpailukyvyn varmistaminen - koulutusliiketoiminnan ja sen liikevaihdon lisääminen (EduCluster Finland) EduCluster Finlandin strategisen kehittämisen elementit rautalankamalli : EduCluster Finland on rajattu edellä mainittujen kehitystrendien vuoksi ensisijaisesti kansainväliseen koulutusliiketoimintaan, jota on edelleen jaoteltu kolmeen koulutusliiketoiminnan segmenttiin (osaklusterit: kansainvälinen kehityskonsultaatio, kansainvälinen täydennyskoulutus sekä yritysten asiakas- ja henkilöstökoulutus). Toiminnan painopisteet lähivuosina ovat ensisijaisesti koulutusliiketoimintakokonaisuuden (ECF:n) muodostaminen, tuotteiden ja palveluiden valinta ja kehittäminen sekä valittujen asiantuntijuusalueiden liiketoimintaosaamisen lisääminen. Alla on esitetty toimintalogiikka em. toimenpiteiden välillä. Jokainen toimenpide edistää muiden toimenpiteiden saavuttamista. Koulutusliiketoimintakokonaisuus, strategia, logiikka Tuote- ja palvelutarjonta, osaamisen näkyvyys, innovaatiot Liiketoimintaosaaminen, kaupallistaminen, businesskumppanuudet

4 4 2. Mikä on klusterin rooli vs. muuhun kehittämistoimintaan (kansalliset, yrityskohtaiset) EduCluster edesauttaa toimijoitaan erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan ja kilpailukyvyn kehittämisessä sekä tuottaa tätä tukevia liiketoiminnan palveluja. Koulutusklusteri tukee kokonaisuutena maakunnan muita klustereita osaamisen ja työvoiman kehittäjänä. Roolit määrittyvät oheisen kuvan mukaisesti. Muut klusterit määrittävät koulutustoimijoille osaavan työvoiman tarpeen ja osaamisen vaateet. Uudet koulutuksen ratkaisut syntyvät eriasteisen koulutuksen yhteistyönä. EduCluster Finland voi toimia muille klustereille kansainvälisen koulutuksen tiedonhaun ja verkostojen hyödyntämisen palveluorganisaationa. 3. Avaintoimijat ja toimijoiden sitoutuminen klusteriin EduCluster Finlandin perustaja - ja avaintoimijat ovat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä sekä Keski-Suomen liitto. Kyseisten toimijoiden nimeämät edustajat ovat olleet klusterin kehittämistyössä aktiivisesti mukana alusta asti muun muassa ohjausryhmätyöskentelyssä, workshopeissa tai benchmarking-matkoilla. Organisaatioiden johto on sopinut yhteisesti klusterityöstä ja sen muodoista sekä tulee allekirjoittamaan puitesopimuksen elokuussa. Sopimus perustuu tähän suunnitelmaan. Siinä käsitellään myös raha- sekä henkilöstöresursseja klusterin jatkokehitystä varten. Lisäksi klusterin toiminnan kehittämisvastuita on jaettu organisaatioiden kesken. Erilaisten seminaarien ja keskustelutilaisuuksien myötä klusteri on herättänyt kiinnostusta myös muissa koulutuspalveluiden tuottajaorganisaatioissa ja yrityksissä. Kehittämistyössä ja klusterin määrittelyssä on ollut mukana kaikki keskeiset julkiset ja yksityiset toimijat (osallistujia 70 80). Klusterin määrittelemiseksi on tehty klusteriselvitys ja MasterPlan. Vuoden 2007 tavoitteena on lisätä aktiivitoimijoiden määrää vähintään kymmenellä yrityksellä/organisaatiolla. Kehitettävän EduClusterin asiakaskenttä määrittyy kolmesta näkökulmasta. Näitä ovat yksilöt, yritykset ja alueet. Yksilöille EduCluster Finland tarjoaa erilaisia tutkintoohjelmia, opiskelumahdollisuuksia sekä konferensseja ja work-shoppeja (tutustumisia ja kohtaamisia). Yritysten osalta kehittämiskohteena (caset) on asiakaskoulutuksen ul-

5 5 koistaminen sekä kansainvälistä toimintaa tukeva työssä oppiminen. Alueiden kehittämisen välineitä ja konsepteja ovat suomalainen koulutusjärjestelmä, koulutusorganisaatioiden aluekehitysyhteistyö (optiimi-malli) sekä osaamisen kehittämistyötä tukeva arviointi- ja ennakointi. EduCluster Finlandin asiakassegmentoinnin näkökulmat: Alueet (kehityskonsultaatio, konseptit) Yksilöt (tutkinnot, muut opinnot, konferenssit) Yritykset (aikuis- ja henkilöstökoulutus) EduCluster Finlandin tarjoaa markkinointialustan koko koulutustoimialan tuote- ja palvelupotentiaalille. Kukin toimija tekee erilaista kansainvälistä yhteistyötä ja palvelutoimintaa. Haaste on muodostaa tästä tarjonnasta kiinnostava ja vetovoimainen kokonaisuus. KLUSTERIN KASVUSTRATEGIA Mihin kasvu perustuu, pitkän tähtäimen suunnittelua ohjaavat tavoitteet ja päämäärät Koulutusmarkkinat kasvavat ja kansainvälistyvät. Tämä antaa vahvoille osaaville toimijoille perustan kasvun strategialle. Kasvun perustana ovat kohdan 1 kuvan kehittämisen elementit. EduCluster Finlandin kasvun strategia perustuu toimijoiden palvelutuotteiden ja markkinoinnin kriittisen massan lisäämiseen. Kv. koulutusliiketoiminta vaatii laajoja yhteistyöverkostoja. Keskisuomalaiset toimijat yksistään ovat globaalissa kilpailukentässä liian pieniä, vaikka toimijoilla onkin varsin laajat yhteistyöverkostot. Kilpailuetuna klusterilla on suomalainen huippumaine koulutuksen saralla. Koulutusosaamisemme on arvostettua ja kiinnostavaa maailmalla. Ongelma erityisesti julkistoimijoilla on tämän osaamisen muuttaminen liiketoiminnaksi (tuotteistus, hinnoittelu, kilpailu jne.) Klusterin strategisena tavoitteena on luoda näihin molempiin ongelmakohtiin ratkaisumahdollisuuksia; alueellisella verkostoitumisella vahvistetaan resurssien saatavuus ja

6 6 siten mahdollisuus suurempiin tarjouskokonaisuuksiin. Samoin klusteri vastaa myös liiketoimintaosaamisen haasteisiin tuomalla koulutustoimijoiden verkostoon tarvittavia liiketoimintaverkostoja ja - osaamista. EduCluster Finlandin kasvu voidaan tiivistää seuraavaan strategiaan, jossa kehitystä pyritään aktivoimaan joko kehittämällä uusia tuotteita ja uudenlaista osaamista tai suuntautumalla uusille markkinoille. Ideaalitilanteena on näiden molempien väylien yhdistäminen uusiksi innovatiivisiksi maailman tuotteiksi. Tämä merkitsee samalla klusterin strategiassa innovaatioympäristön vahvistamista. EduCluster Finlandin kasvustrategia ja potentiaalisten tuotteiden sijoittuminen TAVOITE Tuote, osaaminen Uudet tuotteet ja uudenlaista osaamista Uudet tuotteet ja uudenlaista osaamista uusilla markkinoilla Nykyiset tuotteet ja markkinat Potentiaalin kuvaus Uudet markkinat LÄHTÖTILANNE TAVOITE Markkinat 5. Vision 2010 kiteytys Klusterille on asetettu visio 2015 EduCluster Finland on kansainvälisesti tunnettu ja alueellisesti vaikuttava koulutusliiketoiminnan klusteri. Lyhyemmällä aikavälillä visioksi 2010 asetetaan se, että on syntynyt toimiva koulutusliiketoiminnan yritysorganisaatio. Tällä on kasvava ja kannattava liikevaihto, Keski-Suomen koulutustoimijoihin sidostuva osaajien verkosto (asiantuntemus) sekä kansainvälistä liiketoimintaa tukeva kumppanuusverkosto. 6. Potentiaaliset esteet/haasteet tavoitteiden/vision saavuttamiseksi, miten nämä on huomioitu Haaste 1. Yhteistyön vähyys, jäykät organisatoriset rajat Alueen koulutustoimijat toimivat tällä hetkellä yhteistyössä toisiensa kanssa, mutta se on vielä hyvin henkilösidonnaista ja välillä myös varsin näennäistä. Haaste on pyritty huomioimaan vahvistamalla organisaatioiden ja yritysten sitoutumista yhteistyöhön myös institutionaalisella tasolla. Yhteistyön hyödyt tuodaan

7 7 vakuuttavasti esille ja tuetaan aitojen yhteistyöverkostojen luomista. Kehitetään aitoja yhteistyömahdollisuuksia ja tuodaan onnistuneita case-tapauksia esille. Haaste 2. Koulutuksen kaupallistaminen ja myyminen vieras ajatus Koulutuksen perustehtävä voidaan kokea uhatuksi, kun sen kaupallistaminen ja myyminen tuodaan maakunnallisella tavoitetasolla esille. Haaste on pyritty huomioimaan erittelemällä koulutusklusteri (perustehtävät) EduCluster Finlandista (koulutusliiketoiminta). Näin ollen osalliset eivät saa väärää kuvaa siitä, että maakunnalliset koulutuksen kehittämisrahat jakautuvat epätasapuolisesti. Tämän lisäksi koulutuksen kaupallistamisen ja myymisen kautta tulevaa vastarintaa pyritään lievittämään tarjoamalla aiheesta koulutusta, valmiita tuotekonseptin malleja ja markkinointiväyliä. Haaste 3. Toimijat eivät riittävästi resursoi tarvittavaa kehittämistyötä sekä luo edellytyksiä kansainvälisten toimeksiantojen toteuttamiselle - Tarvitaan asiantuntijoiden irrottautumista kehittämistyöhön, liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Kansainvälinen liiketoimintakokonaisuus vaatii myös luottamusta EduCluster toimintaan sekä tuotteiden ja palveluiden luovuttamista markkinoitavaksi. Haaste hallitaan johdon strategisella yhteistyöllä sekä klusteritoiminnan tulosten selkeällä raportoinnilla. TOIMINTASUUNNITELMA Päämäärien saavuttamisen edellyttämät toimenpiteet (painotukset näiden välillä), kuvaukset piloteista EduCluster Finlandin strategian toteuttamiseksi on määritelty seuraavat toimenpidealueet ja kehittämisaskeleet: klusterin strategian täsmentäminen ja kumppanuussopimusten teko kv. liiketoimintaosaamisen edellytysten kehittäminen (palvelut alueellisille toimijoille; mm. koulutus, tietopalvelut, verkostot) klusterin yhtenäisen markkinointi-ilmeen luominen sekä sisäisen ja ulkoisen markkinoinnin käynnistäminen valittujen palveluiden tuotteistaminen yhtenäisen konseptin pohjalta sekä markkinoiden tarkempi määrittely osaklustereiden toiminnan ja pilottien määrittely sekä verkostojen organisoiminen kansainvälisten verkostokumppanuuksien kehittäminen alueellisen koulutusklusterin vahvistaminen klusterin liiketoimintasuunnitelman hyväksyminen sekä tuotekehitys- ja pilottihankkeiden käynnistäminen Vaiheen tuloksena EduCluster Finlandilla on toimiva liiketoimintasuunnitelma. Kansainvälinen markkinointi on käynnistynyt ja osaklusterien verkostot ovat toiminnassa. Kehittäminen tapahtuu osaklusterien kokonaisuuksina. Osaklustereiksi on määritelty kehityskonsultaatio, kv täydennyskoulutus sekä yritysten asiakas- ja henkilöstökoulutus.

8 8 Tämän lisäksi selvitetään erikseen e-oppimiseen ja teknologiaan liittyvä tuotekokonaisuus ja toimijat. Korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyen kehitetään kansainvälisiä maisteri-ohjelmia. Osaklusterien työskentelyn tuloksena ( ) määrittyvät tarkemmin sekä liiketoimintapotentiaali että EduCluster tuotteisto. Nyt kehitettävää tuoteperhettä voidaan kuvata seuraavasti: 1. Kehityskonsultaatio 1.1 Koulutusjärjestelmien kehittäminen 1.2 Aluekehitystyö ja osaaminen 1.3 Alueen strateginen yrittäjyys (Y4, Tiimiakatemia ) 2. KV- täydennyskoulutus 2.1 Klusterien kehittäminen ja klusteriosaaminen 2.2 Opetuksen johtaminen (-mm. Master s Degree Programme in Educational Leadership) 2.3 Kongressit, workshop, tapahtumat ja kohtaamiset 3. Yritysten asiakas- ja henkilöstökoulutus 3.1 Asiakaskoulutuksen kehittäminen (Case Metso) 3.2 Työssä oppiminen ja kompetenssit (arviointi) 3.3 Oppivat organisaatiot yrittäjyyden oppimispaikka 4. Human Technology 4.1 Pedanet, TET-tori, TOP-tori 4.2 Mobiili arviointi - sovellukset koulutus ja kehittäminen 4.3 Oppimisympäristöt - työvälineitä (case Humap) Klusterin kehittämisalueet ja niitä läpileikkaavat toiminnot: Kehityskonsultaatio Täydennyskoulutus Asiakas- ja henkilöstökoulutus Kv. tutkinnot elearning Human Technology Kansainvälistymisen ja kansainvälisen näkyvyyden edistäminen Koulutusalan liiketoimintaosaamisen kehittäminen Palvelujen tuotteistaminen Innovointiympäristön aktivointi Alueellisen klusteroitumisen tehostaminen Muiden maakunnan klustereiden koulutus

9 9 8. Tulosten mittaaminen ja liikevaihdon kehitys Tärkein tuloksen mittari on liikevaihdon kehitys. Klusterin jäseniltä edellytetään yhteistä liikevaihdon kuvaamista niin ECF:n alla tapahtuvasta liiketoiminnasta kuin kumppanuustoimijoiden osaltakin. Koulutuksen osalta on myös keskeistä seurata opiskelijoiden määrää. Aluetalouden näkökulmasta vienti ja tuonti ovat koulutusliiketoiminnan ydinmittareita. Laajempien vaikutusten aikaansaamiseksi on tärkeää, että koulutettavat tulevat Keski-Suomeen. Eli opiskelijavirrat ovat klusterin tulosmittareita. 9. Klusterin organisoituminen Klusterin organisoitumista ohjaa klusterisopimus ja siihen liittyvät kumppanuussopimukset. Klusterin strategista kehittymistä seuraa ja ohjaa klusterin avaintoimijoiden edustajista koostuva jo nimetty strategiaryhmä. Se vastaa kokonaisstrategiasta ja liiketoimintasuunnitelman synnystä. Strategiaryhmä arvioi myös veturitoimijoiden keräämät ideat klusterin kehittämisteemoihin/kärkihankkeisiin nähden ja välittää tarkoituksenmukaisimmat ideat rahoittajille. Klusteri konkretisoituu sen jäsenten keskinäisten verkostojen kautta. Jäsenten verkostot luovat väistämättä verkostoryppäitä, joista muodostuu niin sanottuja osaklustereita tai miniklustereita (kehittämisteemat). Niissä tapahtuvaa liiketoimintaa, innovointia, kehitystä ja verkostoitumista ylläpitää ja aktivoi kullekin osaklusterille nimetty veturitoimija. Veturitoimijat keräävät myös hanke-/kehittämisideoita, jotka se esittää klusterin strategiaryhmälle (kts. alla) arvioitavaksi. Klusterin johtaja vastaa siitä, että osaklustereiden kesken säilyy tiivis yhteys ja siten kehittämistoiminta seuraa yhtenäisiä linjauksia. Johtaja vastaa liiketoimintasuunnitelman toteuttamisesta. ECF- kehittäjätiimi koostuu klusterijohtajasta, osaklustereiden veturitoimijoista sekä palvelutiimistä. Klusterin jäsenille tarkoitettua palvelutoimintaa (kuten koulutus-, markkinointi- ja tietopalveluita) organisoi ja kehittää erikseen nimetty palvelutiimi, jota koordinoi palvelupäällikkö. Jotta klusterin kv palvelutoiminnalle sekä tuotteiden ja verkostojen kehittämiselle luodaan riittävät ja pitkäjänteiset edellytykset, klusterilla tulee olla resursoitu kolme henkilöä; johtamistyöhön, palvelutyöhön sekä kehittämistyöhön. Resursoinnissa huomioidaan toimijaorganisaatioiden asiantuntemus ja osaaminen. Varsinaisista markkinoinnin

10 10 ja palveluiden toteutustoimenpiteistä ja tuotteista vastaavat klusteriorganisaatiot. Klusteritoiminnan kasvavan liikevaihdon tuotto ohjataan EduClusterin kehitystoimintaan. RESURSOINTI ESITETYN MUKAISEEN TOIMINTAAN 10. Panostukset toimijoilta itseltään ja julkisilta toimijoilta Klusterin resursointia sekä tulostavoitteita kuvaa oheinen taulukko: Liikevaihto M EduCluster palvelut 0,050 0,250 0,750 1,500 EduCluster verkosto Koulutusklusteri Koulutus ja tutkimus Kulut/tuotot x1000 EduCluster hanketoiminta EduCluster palvelut hankerahoitus perustoimijat kumppanuussopimukset EduCluster pilotit - hankerahoitus Tuotot (markkinointi) Tiivistäen Päätavoitteita ovat klusterin liiketoiminnan kokoaminen ja käynnistäminen, selkeän tuoteperheen ja liiketoimintaa toteuttavien verkostojen muodostaminen Päävaiheita ja prosesseja ovat EduCluster liiketoimintasuunnitelman laadinta ja toteutus, osaklusterien kehittäminen ja niiden tuotteiden kaupallistaminen, liiketoimintaosaamisen kehittäminen, innovaatioympäristön kehittäminen sekä alueellisen koulutusklusterin vahvistaminen klusterien tukena. Koulutus on vahva kansallinen toimiala ja toimijat Keski-Suomessa laadukkaita ja kilpailukykyisiä. Pääsääntöisesti toimijat ovat julkistoimijoita, joita ohjaa sen mukainen kulttuuri. Keski-Suomessa on kuitenkin monipuolisesti koulutukseen ja kehittämiseen sekä opetusteknologiaan suuntautuneita yrityksiä. Koulutusorganisaatioiden kansainväliset verkostot ovat laajat. Koulutuksen ja opetuksen kehityskonsultaatiolla on kansainvälistä perinnettä. Tosin se on liittynyt vahvasti kehitysapuun. Kansallinen asema koulutuksella on vahva. Koulutusliiketoiminnan tarjonta on sirpaleista ja sen kansainvälinen ote satunnaista. Tiiviit yhteydet kansainvälisesti toimiviin yrityksiin tarjoavat mahdollisuuden uudenlaisten tuote- ja palvelukonseptien kehittämiseen. Tarvitaan keskittynyttä kehittämisotetta, liiketoimintaosaamista ja vahvaa segmentoitunutta markkinointia. Koulutusklusteri on suuri, EduCluster Finland sen pieni kasvua hakeva poikanen.