Hiekkaharjun Aurinkokello

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiekkaharjun Aurinkokello"

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu 60 Hiekkaharju, 65 Simonkylä Hiekkaharjun Aurinkokello Asemakaavan muutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

2 2/44 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos: (Kumoutuva asemakaava: 60 kaupunginosa, Hiekkaharju 65 kaupunginosa, Simonkylä Osa korttelia sekä katualueet osa korttelia sekä katualueet.) 1.2 Kaava-alueen sijainti Tonttijako ja tonttijaon muutos: Osa korttelia Kaavamuutoksen laatijan nimi ja yhteystiedot: Merja Häsänen, p , Ilmoitus vireille tulosta Vantaan Sanomissa oli ilmoitus kaavoituksen alkamisesta Kala , , Kh pvm, Kv pvm Kaavamuutosalue sijaitsee Simonkylässä Hiekkaharjun vesitornin korttelissa nro 65043, jota rajaavat Talvikkitie, Leinikkitie, Tornimäki ja Malmipolku. Kaavamuutosalueeseen kuuluu nimenmuutoksen takia myös Hiekkaharjusta Talvikkitie välillä Peippikuja - Vanha Soratie / Lillukkakuja. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavamuutoksella nro , "Hiekkaharjun Aurinkokello", eheytetään kaupunkirakennetta sekä tehdään mahdolliseksi asuinalueen laajentamisen paikassa, joka on hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen lähellä. Kaavallinen ratkaisu perustuu mm. vesitornin heittämän varjokuvion sijaintiin.

3 3/ Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Taloudellisia vaikutuksia 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7 Kaavamuutostyöhön osallistuneet

4 4/ Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - tilastolomakkeet - asemakaavakartta määräyksineen - vesihuollon ja sadevesiviemäröinnin yleissuunnitelma. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Vantaan arkkitehtuuristrategia, 2005, A7:2005, Kaupsu 9/2005. Tikkurilan alueellinen kehityskuva, Kaupunkisuunnittelulautakunta Vantaan moderni rakennuskulttuuri , Amanda Eskola, Inventointiraportti, Vantaan kaupunki 2002, C15:2002, VMK 12, KSY 9/2002. Hiekkaharjun paloaseman rakennushistoriallinen selvitys, Tmi Lauri Putkonen Lausunto: Vantaa Hiekkaharjun paloasema, Oireilutilojen mikrobivaurioselvitys , Novorite Oy. Raportti: Hiekkaharjun paloasema, IV- ja sähköläpivientien tiiveysselvitys, Aaro Korhonen Oy, Hiekkaharjun paloasema, Pohjaviemäreiden sisäpuolinen TV-kuvaus ja ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus, Tekmanni Service Oy, Vantaan Hiekkaharju, kortteli 65043, Tieliikennemeluselvitys, Promethor Oy, Asemakaava (65. Simonkylä, Hiekkaharjun vesitornin viereen asuinkerrostaloja), Vantaan kaupunginmuseon lausunto Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy haki saapuneella hakemuksellaan asemakaavan muuttamista asuinrakentamiselle kortteliin Hakemukseen liittyy Vantaan kaupungin ja Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy:n välinen, alustava sopimus alueen maankäytön muuttamisesta. Alue on Vantaan kaupungin omistuksessa. Ennen kaavatyön aloittamista Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy teetti Tmi Lauri Putkosella Hiekkaharjun paloaseman rakennushistoriallisen selvityksen. Selvityksen mukaan paloasemarakennus ei rakennushistoriallisesta näkökulmasta ole merkittävä. Alueen rakennevaihtoehtoja tutkittiin vesitornin eri vuoden ja kellonaikoina heittämien varjokuvioiden pohjalta. Syksyllä 2008 työ otettiin kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Kaavoituksen alkamisesta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa sekä kirjeillä. Paloasemarakennuksen osan säilyttämisestä keskusteltiin kaupunginmuseon rakennustutkijan kanssa, koska paloasemarakennus oli arvotettu luokkaan A2 (A?) Vantaan moderni rakennuskulttuuri inventoinnissa. Arkkitehtitoimisto

5 5/ Asemakaavan muutos Jukka Turtiainen Oy / Dan Mollgren teki Hartelan toimeksiannosta myös sellaisia maankäyttövaihtoehtoja, joissa osa paloasemasta säilytettiin. Säilyttäminen todettiin eri selvitysten pohjalta sekä kokonaisuuden kannalta hyvin vaikeaksi. Jatkokehittelyyn valitusta maankäyttövaihdoehdosta Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy teetti melumallinnuksen Promethor Oy:llä. Ääneneristysvaatimukset laadittiin selvityksen perusteella. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Muistutuksia ei jätetty. Lausuntoja pyydettiin 8 kpl ja saatiin 7 kpl. Lausuntojen johdosta kaavamääräyksiä täydennettiin. Asemakaavan muutos on valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Kaavamuutos noudattaa Vantaan strategisia tavoitteita. Yleisten rakennusten korttelialue (Y) muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (ET). Asemakaavan muutokseen liittyy myös Talvikkitien nimimuutos välillä Peippikuja - Vanha Soratie / Lillukkakuja. Ajantasa-asemakaavassa Talvikkitie on tällä kohdin Malmimäentien nimisenä. Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) rakennusoikeudeksi tulee k-m 2. Kerrosluku vaihtelee III:sta VI:een. Rakennukset sijoittuvat ison korttelipihan ympärille niin kuin lähialueen kerrostalokortteleissa on ollut tapana. Autopaikat sijoittuvat pääasiassa omalle korttelialueelleen (LPA), mutta muutama autopaikka on mahdollista sijoittaa myös AK-korttelialueelle Tornimäen puolelle. Asemakaavalla muodostetaan kortteliin asuinkerrostalojen korttelialueen tontit 3-5, autopaikkojen korttelialueen tontti 6, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueen tontti 7 sekä katualuetta. Tällä kaavamuutoksella korvataan Vantaan kaupungin hakema asuinrakentamista koskeva asemakaavamuutos nro kortteliin Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asuntotonttien toteutuksesta on käyty neuvotteluja kaupungin ja mahdollisen toteuttajan kesken. Kaavan toteuttaminen edellyttää, että alueen nykyisille toimijoille voidaan osoittaa uudet toimitilat muualta. Tämän kaavamuutoksen laatimisen aikoihin on myös tekeillä kaavamuutos nro Havukoskelle Halmekujan varrelle. Palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty Itä-Vantaan paloaseman perustamista Halmekujalle sekä Vantaan Veden kaikkien toimintojen ja tilakeskuksen Itä-Vantaan tukikohtien toimintojen keskittämistä Halmekujalle vuoteen 2015 mennessä.

6 6/44 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Alueen maamerkkinä on Talvikkitien ja Leinikkitien kulmassa sijaitseva puuston keskeltä kohoava ja kauas näkyvä Hiekkaharjun vesitorni. Ympäristön katseilta suojattu vesitornin välitön lähialue on nykyisin perin epäsiisti ja luotaantyöntävä. Suunnittelualueella on Hiekkaharjun vanha paloasema sekä Vantaan Veden keskusvalvomo, joihin liittyy useita pienempiä varasto- ym. rakennuksia. Suunnittelualueen lounaispuolella on kaksi kaupallisten palvelujen rakennusta. Alueen pohjoispuolella on kerros- ja rivitalojen suurkorttelityyppisiä pihapiirejä. Alueen kaakkoispuolella on Hiekkaharjun koulu ja sen pelikenttä. Lähialueilla on myös Simonkylän ja Hiekkaharjun eri-ikäistä pientaloasutusta, Simonkylän koulu ja Simonkallion koulu sekä mm. useita päiväkoteja. Maisemarakenne, maisemakuva ja maiseman historia Hiekkaharjun kaupunginosa sijoittuu nimensä mukaisesta luode-kaakkosuuntaisella harjulle, joka on hieman ympäröivää maastoa ylempänä. Maisemakuvalle ovat tyypillisiä valoisat männiköt, joita on jäänyt pientalovaltaisen rakentamisen lomaan. Asemakaava-alue sijaitsee harjun lounaisreunalla. Mäntyjen keskeltä nouseva vesitorni on maisemassa kauas näkyvä maamerkki. Harju on syntynyt jäätikön sulamisvesien kuljettamasta, lajittelemasta ja kasaamasta materiaalista. Harju on muodostunut kohtisuoraan suhteessa jään reunaan eli jään vetäytymisliikkeen suuntaisesti (luode-kaakko). Hiekkaharjun asuinalueen kohdalla harju on jääkauden jälkeisten merivaiheiden aikana tasoittunut laajaksi selänteeksi, jolle on ollut helppo rakentaa. Ennen alueen rakentamista harju oli karua metsäaluetta, mänty- ja kanervakangasta. Luonnonolot Leinikkitien varressa kasvaa komeita, suoria ja korkeita mäntyjä. Vesitornin eteläpuolella on nuorempaa vahvaa männikköä. Kaavamuutosalueen kaakkoissivulla kasvaa jonkin verran lehtipuustoa. Kenttäkerroksen kasvillisuus muodostuu lähinnä heinistä ja osa rinteestä on paljaana hiekkamaana. Korttelin sisällä on jonkin verran puu- ja pensasistutuksia, mutta suuri osa on asfalttia. Asemakaava-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen maaperä on hiekkaa ja osittain täytemaata. Pienilmasto Harjun lounaisrinne on lämmin ja eteläreunan puusto suojaa vallitsevilta tuulilta. Korttelin pohjoisosa on kuitenkin avoin ja altis kylmille pohjoistuulille. Korkea vesitorni aiheuttaa tuulenpyörteitä ja varjostusta.

7 7/44 Vesistöt ja vesitalous Satava vesi imeytyy hyvin hiekkamaahan ja muodostaa pohjavettä. Nykytilanteessa suuri osa kaavamuutosalueesta on kuitenkin asfaltoitu ja hulevedet päätyvät pintavaluntana hulevesiviemäriin ja sieltä edelleen Rekolanojaan ja Keravanjokeen. Alue kuuluu Valkealähteen pohjavesialueeseen, joka kuuluun luokka I, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Alue on pohjaveden muodostumisaluetta Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Simonkylän ja Hiekkaharjun kaupunginosat ovat pääasiassa tehokkaasti rakennettuja asuinalueita. Leinikkitien varressa olevat palvelut ovat Simonkylän ja Hiekkaharjun yhteisen alueen keskipisteessä. Muut lähimmät kaupalliset palvelut ovat Simonkalliossa Koivukyläntien varrella sekä Hiekkaharjun aseman lähellä. Lähialueiden merkittävin täydennysrakentamisen alue on Hiekkaharju 5:n asemakaava-alue suunnittelualueelta koilliseen Talvikkitien ja radan välissä. Muuten lähialue on rakennettu. Kaupunkikuva Kaupunkikuvan oleellisin piirre on vesitornin asema alueen maamerkkinä. Vesitorni poikkeaa kooltaan merkittävästi alueen muusta rakentamisesta. Lähialueen rakennuskanta on jokseenkin kirjavaa: kerrostaloja (kerrosluku 3-8) ja rivitaloja luvuilta sekä omakotitaloja, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta ja uusimmat aivan viime vuosilta. Alueen kaakkoispuolella on Hiekkaharjun koulu, joka on rakennettu Rakennuksia ei yleensä ole sijoitettu kiinni katuun, vaikkakin usein sen suuntaisesti. Sen vuoksi kadusta ei muodostu kaupunkitilaa. Katu täyttää vain liikkumisen vaatimukset. Suunnittelualueella korttelissa on seuraavat rakennukset (tiedot Vampatista): - paloasema, rakennettu 1960, - kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksia 3 kpl, rakennettu 1976 ja1979, - toimistorakennus, rakennettu 1989, - talousrakennus, rakennettu 1989, - vesitorni, rakennettu 1970, - muu palo- ja pelastustoimen rakennus, rakennettu Asuminen, väestön rakenne ja kehitys Simonkylän asukasmäärä ei ole viime vuosikymmenen aikana juurikaan muuttunut. Se on ollut henkilöä ja vuoden 2008 alussa 7320 henkilöä. Simonkylän väkiluvun arvioidaan olevan 7567 henkeä vuonna Ennusteiden mukaan eniten kasvaa yli 65-vuotiaiden ikäryhmä. Toiseksi eniten kasvaa pienten lasten määrä. Vuoden 2003 tilastojen mukaan Simonkylän asuntokannasta 24 % on ollut 1-2 huoneen asuntoja (keittiö mukaan lukien) ja 54 % 3-4 huoneen asuntoja. Niistä 73 % on ollut kerrostaloissa. Hiekkaharjussa vastaavat luvut ovat 23 % 1-2 huoneen asuntoja ja 51 % 3-4 huoneen asuntoja, joista kerrostaloissa 56 %. Omistusasuntojen osuus on Simonkylässä ollut 56 % ja Hiekkaharjussa 81 %. Asuntokunnan keskikoko on sekä Simonkylän että Hiekkaharjun alueilla ollut 2,1 henkeä. Hiekkaharjuun on rakenteilla uusi n asukkaan asuinalue (Hiekkaharju 5, asemakaava nro ) Talvikkitien ja radan väliin. Alue rajautuu pohjoisessa Rekolanojaan ja etelässä Hiekkaharjun vanhaan omakotiasutukseen.

8 8/44 Kaavamuutosalueella ei ole asuntoja. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella sijaitsee Hiekkaharjun paloasema ja Vantaan Veden keskusvalvomo sekä vesitorni. Pääkeskustatasoiset julkiset palvelut sijaitsevat pääasiassa Tikkurilassa n. 1,5 km päässä. Lähialueilla on päiväkoteja ja kouluja. Lähimmät kaupat ovat Leinikkitien varrella kaavoitettavaa aluetta vastapäätä. Virkistys Alue sijoittuu viheralueverkostoon nähden erittäin hyvälle paikalle. Talvikkitien itäpuolella on kevyen liikenteen alikulun päässä koulun urheilukenttä ja Malmimäen laajat puistoalueet, joilta pääsee edelleen viheralueille Rekolanojan varteen ja Keravanjoelle. Suunnittelualueelta itään johtaa puistojen ketju Kylmäojan varteen ja edelleen kohti pohjoisen viheralueita tai etelään kohti Vantaanjokea. Tikkurilan Urheilupuisto pelikenttineen, urheilu- ja uimahalleineen sekä retkeilymajoineen on vain hieman yli kilometrin päässä. Tikkurilan keskustassa on kulttuuripalveluja; mm. elokuvateatteri, teatteritoimintaa sekä kirkko. Nopean junayhteyden päässä on Helsingin keskustan kulttuuri- ja muita palveluita. Liikenne Alue rajautuu Talvikkitie-pääkatuun ja Leinikkitie-kokoojakatuun. Kaava-alueen länsipuolella kulkee alueellinen pääkatu; Koivukyläntie. Kaava-alue liittyy katuverkkoon Leinikkitien ja Tornimäki-tonttikadun kautta. Leinikkitien ja Talvikkitien liittymässä on liikennevalot. Bussiliikenne kulkee Leinikkitietä, Talvikkitietä ja Koivukyläntietä pitkin. Leinikkitieltä on yhteydet mm. Simonsiltaan ja Helsinkiin, Talvikkitiellä kulkee sisäisiä bussilinjoja mm. Tikkurilaan. Koivukyläntietä käyttävät sisäiset bussilinjat mm. Korsoon ja Myyrmäkeen. Linja-autopysäkit ovat enimmillään n. 300 m:n päässä ja etäisyys Hiekkaharjun asemalle on n. 1,2 km. Kevyttä liikennettä varten kaava-aluetta ympäröi joka puolelta olemassa oleva raittiverkko. Talvikkitien ali on rakennettu kevyen liikenteen alikulku, jonka kautta pääsee mm. Hiekkaharjun koululle ja Hiekkaharjun juna-asemalle. Kaava-alueella ja ympäristössä pysäköinti on järjestetty tonteilla. Tornimäen kääntöpaikan yhteydessä on hieman yleistä pysäköintiä. Vesitorni huolletaan nykyään Talvikkitieltä lähtevän huoltotien kautta. Rakennettu kulttuuriympäristö Inventointiraportissa Vantaan moderni rakennuskulttuuri keskuspaloasema on arvotettu luokkaan A2 Hiekkaharjun identiteetin kannalta merkittävänä rakennuksena. A2 : "Potentiaaliset suojelukohteet, joiden suojelukelpoisuus ja -laajuus täytyy useimmissa tapauksissa inventoinnilla selvittää". A2-merkintä on myöhemmin korvattu rekistereissä merkinnällä A?. Raportin mukaan paloasema on rakennettu vuonna 1960.

9 9/44 Hiekkaharjun vesitorni on raportissa arvotettu luokkaan B. "B-kohteissa on usein jokin erittelemätön arvo, joka nostaa ne asianomaisen aikakauden massan yläpuolelle". Vesitornin vanha osa on arkkitehti Väinö Vuorisen suunnittelema ja vuodelta Vesitornia on laajennettu ehkä 1970-luvulla. (Vartti-lehden artikkelin mukaan "vanhan vesitornin ympärille rakennettiin uudisosa vuonna 1982", Vartti, , Marke Harkas.) Hiekkaharjun paloaseman rakennushistoriallisen selvityksen mukaan paloasemaa ryhdyttiin alunperin rakentamaan kunnan varasto- ja korjaamorakennukseksi v Määrärahojen loputtua työt oli keskeytettävä. Rakennustöitä jatkettiin v hieman uusituin suunnitelmin. "Helsingin maalaiskunnan palokunnan toiminta alkoi siis 1960 kunnan varasto- ja korjaamorakennuksessa, josta oli erotettu kolmen huoneen ja keittiön käsittävä asuinhuoneisto palokunnan käyttöön". Rakennuksen läheisyyteen rakennettiin ensimmäinen vesitorni. Vantaan kaupunginmuseon lausunnon Asemakaava (65. Simonkylä, Hiekkaharjun vesitornin viereen asuinkerrostaloja) mukaan "...vuonna 1960 pääsi kunnan ensimmäinen vakituinen palokunta muuttamaan tiloihin luvun loppuun mennessä Vantaan palolaitoksella eli keskuspaloasemalla oli käytössään lähes koko rakennus. Sisätiloja on myöhemmin muutettu myös ja luvuilla. Vantaan palolaitos toimii edelleen näissä tiloissa. Rakennuksen rapatut julkisivut edustavat käytön sanelemaa suhteellisen pelkistettyä arkkitehtuuria ja ovat säilyneet hyvin alkuperäisinä. Rakennusmassan pohjoispäädyssä on torni." Paloasema Leinikkitien puolelta. Paloasema pihan puolelta. Vesitorni pohjoisesta lähestyttäessä. Vesitorni paloaseman pihalta nähtynä.

10 10/ Maanomistus Tekninen huolto Vesihuolto Aluetta palveleva vesihuoltoverkosto on rakennettu. Vedenjakelu Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = ja NW = ) sijaitsee kaavamuutosalueella. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Korttelin länsireunassa tontilla sijaitsee tornilta Koivukylään ja Korsoon syöttävä 600 mm päävesijohto. Jakelujohdot ovat Leinikkitiellä ja Tornimäen puolella. Painetasot ovat: alin ja ylin mvp (merenpinnasta). Jätevesiviemäröinti Kaavamuutosaluetta palveleva jätevesiviemäriverkko on rakennettu. Jätevedet johdetaan Leinikkitien viemäriin ja Tikkurilan verkon kautta Suutarilan jätevesipumppaamolle. Helsingin verkostossa jätevesi johdetaan Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Puhdistetut jätevedet päästetään mereen. Sadevesiviemäröinti Sadevesiviemäriverkko on rakennettu. Vedet johdetaan putkiviemäreissä itään Rekolanojaan. Osa alueen hulevesistä kulkeutuu Talvikkitien viemäreissä Keravanjokeen. Energiahuolto Alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Lähistöllä on useita muuntamoita. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Koska alueella on ollut myös pelastusajoneuvojen huoltoon liittyvää toimintaa, saattaa alueen maaperä olla paikoin likaantunut. Talvikkitien ja Leinikkitien liikennemelua on ennustettu vuodelle Sen ei odoteta muuttuvan nykyisestä. 55 db:n käyrä ulottuu n. 70 m päähän Talvikkitien keskilinjasta tasaisesti koko suunnittelualueella. Leinikkitien puolella vastaava etäisyys on n metriä. Vuoden 2030 ennusteliikenne päiväsaikaan nykyisellä ja suunnitellulla maankäytöllä on esitetty kuvina on kohdassa Vaikutukset rakennettuun ympäristöön / Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue liittyy kiinteästi ympäröiviin asuinalueisiin. Kortteli ja katualueet ovat Vantaan kaupungin omistuksessa.

11 11/ Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvoston päättämien (tarkistettu ) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen. Tavoitteiden toteutuminen on selostettu tarkemmin selostuksen kohdissa 4 ja 5.

12 12/44 Maakuntakaava (YM ) Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on pohjavesialueella olevaa taajamatoimintojen aluetta. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava (Kv hyv ) Yleiskaavassa kaavamuutosalue on tehokasta asuntoaluetta A1, jolla sijaitsee yhdyskuntateknisen huollon laitos. Hanke on yleiskaavan mukainen. Voimassa olevat asemakaavat Asemakaavassa nro (YM ) kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) sekä autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Rakennusoikeus on k-m 2 ja enimmäiskerrosluku III½. Korttelialueen eteläkulmassa on vesitorni (vt). Autopaikkojen korttelialue korttelin pohjoiskulmassa on korttelin asukkaiden käytössä eikä se kuulu kaavamuutosalueeseen. Korttelia sivuaa itäpuolitse Talvikkitie, joka voimassa olevassa asemakaavassa on tällä kohdin Malmimäentien nimisenä.

13 13/44 Kaavamuutosalueeseen kuuluva Malmimäentien (Talvikkitien) eteläosa on osa asemakaavaa nro (SM ). Rakennusoikeudesta on käytetty yhteensä 3046 k-m 2, mikä sisältää myös mm. autosuojat ja jätesuojat ja kun rekisterin mukaan vesitornille ei lasketa kerrosalaa. Vantaan arkkitehtuuristrategia Vantaan arkkitehtuuristrategian mukaan uuden rakentamisen tulee vahvistaa vantaalaista identiteettiä, olla laadukasta ja edistää viihtyisän kaupunkiympäristön syntymistä. Hanke on arkkitehtuuristrategian mukainen.

14 14/44 Vantaan asuntostrategia Asuntostrategian tavoitteena on, että asumisen ympäristövastuuta ja ilmaston muutoksen torjuntaa toteutetaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, rakentamisen ja korjaustoiminnan ohjauksella energiatehokkaaseen ja ympäristön kuormitusta vähentävään suuntaan sekä ihmisten asumiskäyttäytymisen neuvonnalla. Sen mukaan Vantaalla aloitetaan 2000 asunnon rakentaminen vuosittain. Uustuotannosta 20 % toteutetaan valtion tukemana kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona. Uustuotannosta n. 20 % toteutetaan vapaarahoitteisena vuokra-asuntotuotantona, asumisoikeustuotantona, osaomistustuotantona tai vastaavina tuotantomuotoina. Lisäksi mm. asuinalueiden suunnittelun ja toteuttamisen kaikissa vaiheissa otetaan huomioon ympäristövastuun periaate ja siihen liittyvät toimet. Hanke on asuntostrategian mukainen. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Kiinteistö on tonttina kiinteistörekisterissä. Kiinteistöt , , , , , , ovat tiloina kiinteistörekisterissä. Kiinteistö sekä (Talvikkitie) ovat katualuetta. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset Rakennuskiellot Tiloilla ei ole rakennuskieltoa kaavan laatimiseksi. Suojelupäätökset Suunnittelualueella ei ole voimassa suojelupäätöksiä. Muut aluetta koskevat päätökset Malmimäentien nimi poistetaan osuudella vesitorni - Koivukylänväylä, tilalle Talvikkitie - Pyrolavägen (Kala ). Osuudelle vesitorni - Peippikuja ei ole tehty nimenmuutospäätöstä. Välillä Vanha Soratie - Koivukylänväylä Malmimäentien nimi on muutettu asemakaavalla Talvikkitieksi. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit. Kohdassa 3.1 Rakennettu ympäristö / Rakennettu kulttuuriympäristö on kuvattu seuraavien inventointien sisältöä tämän asemakaavamuutoksen kannalta: - Vantaan moderni rakennuskulttuuri , Amanda Eskola, Inventointiraportti, Vantaan kaupunki 2002, C15:2002, VMK 12, KSY 9/2002.

15 15/44 - Hiekkaharjun paloaseman rakennushistoriallinen selvitys, Tmi Lauri Putkonen Niiden lisäksi Vantaan kaupungin tilakeskus on selvittänyt rakennusten kuntoa, minkä vuoksi on laadittu mm. seuraavat raportit: - Lausunto: Vantaa Hiekkaharjun paloasema, Oireilutilojen mikrobivaurioselvitys , Novorite Oy. Lausunnossa todetaan, että rakennuksesta on löytynyt homeitiöitä ja vähäistä bakteerikasvustoa. Lopuksi suositellaan ikkunoiden huonokuntoisten puuosien perusteellista kunnostamista tai uusimista sekä joidenkin seinäpintojen mekaanista puhdistamista ja desinfiointia pitkävaikutteisella Novitrol 483:lla. - Raportti: Hiekkaharjun paloasema, IV- ja sähköläpivientien tiiveysselvitys, Aaro Korhonen Oy, Raportissa todetaan, että rakennuksissa on ilmavuotoja ja puutteita läpivientien tiivistyksissä vuosien kuluessa tehtyjen korjaus- ja muutostöiden seurauksena. Raportissa on maininta huoneilman tunkkaisuudesta. - Hiekkaharjun paloasema, Pohjaviemäreiden sisäpuolinen TV-kuvaus ja ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus, Tekmanni Service Oy, Tutkimuksessa todetaan, että "viemärikuvauksen perusteella paloaseman jätevesipohjaviemärit ovat pääosin tyydyttävässä / välttävässä kunnossa". Ilmanvaihtojärjestelmä on osittain puhdistamisen, osittain huoltamisen ja osittain uusimisen tarpeessa. Koko Tikkurilan palvelualuetta kuvataan ja analysoidaan Tikkurilan alueellisessa kehityskuvassa nro 6601KK (kala ). Vesitornin pohjoispuolelle sijoittuvasta asuinalueesta sanotaan, että sen kaupunkikuva ja -rakenne on keskeneräinen, mikä osaltaan johtunee juuri tämän asemakaavamuutoksen alaisen alueen pusikoituneesta ja epäkaupunkimaisesta yleisilmeestä. Alueelle aikaisemmin laaditut asemakaavaluonnokset Vantaan kaupunki on hakenut kortteliin tontille asemakaavan muuttamista asuinrakentamiselle saapuneella hakemuksellaan. Asemakaavan muutoksen numero oli Tonttia 1 tutkittiin asuin- ja liikekäyttöön. Vesitornin alle tutkittiin torialuetta. Luonnoksissa oli säilytetty vaihteleva määrä alueen rakennuksista, pysäköintialue oli sijoitettu varsin keskeisesti ja uudisasuinrakentamista oli tontin pohjoisosassa Mamipolun varressa, Tornimäen pysäköintialueen vieressä sekä Talvikkitien ja Malmipolun kulmassa. Paloasema tai sen korvaava uudisrakennus oli liiketilaa. Asuinkäyttöön oli suunniteltu n k-m 2. Maanomistajia kuultiin RakA 154 :n mukaisesti marraskuussa Mielipiteitä saatiin 5 kpl. Aluetta toivottiin asuinkäyttöön sekä puistoksi. Vesitornista putoavista jääpuikoista varoitettiin. Hiekkaharjussa olevan pelastustoiminnan oli tarkoitus muuttaa uuteen, itäiseen tukikohtaan vuonna Tällöin myös korttelin tilat oli tarkoitus saada muuhun käyttöön. Asemakaavamuutoksen nro valmistelu päättyi tähän. Tällä kaavamuutoksella nro korvataan Vantaan kaupungin hakema asemakaavamuutos nro asuinrakentamisesta kortteliin

16 16/44 4 Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Alueella oleva pelastusasema tulee siirtämään toimintansa lähivuosien aikana Halmekujalle ja myös Vantaan Veden keskusvalvomo tullaan sijoittamaan sinne. Hiekkaharjun vesitornin korttelia on tutkittu asumisen alueena tulevaisuuden tarpeita varten. Samalla muutetaan Malmimäentien nimi virallisesti Talvikkitieksi välillä Peippikuja - Vanha Soratie / Lillukkakuja (asemakaavan tekninen tarkistus). Opaskartoissa ja tienviitoissa lukee Talvikkitie. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutosta on hakenut Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy saapuneella hakemuksellaan. Alueen omistaa Vantaan kaupunki. Työ on otettu Vantaan kaupunkisuunnittelun työohjelmaan syksyllä 2008 (kaupunkisuunnittelulautakunta ). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Kaavamuutoksen hakija, kunnan jäsenet, alueen maanomistajat ja maanvuokraajat, viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset, kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset sekä ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Kaupungin toimialat ja asiantuntijaviranomaiset: Maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus), pelastuslaitos, tilakeskus, joukkoliikenne. Valtion viranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus, työsuojelupiiri, jne. Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, YTV, tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt, Vantaan Energia Oy, Vantaan ympäristöyhdistys ry jne. Ilmoitus vireille tulosta oli Vantaan Sanomissa ilmoitettiin kaavoituksen alkamisesta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutosta on valmisteltu yhdessä Rakennusyhtiö Hartela Oy:n, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n sekä Vantaan kaupungin asiantuntijoiden kanssa. MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty MRL 62 :n mukaiseen päivättyyn kuulemiskirjeeseen vastauksena saatiin 4 mielipidettä. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota mm. Malmipolun varteen sijoittuvien rakennusten kerroslukuihin ja vanhan paloaseman osan säilyttämiseen.

17 17/ Asemakaavamuutoksen tavoitteet Hakijan tavoitteet Rakennusyhtiö Hartela Oy:n toimeksiannosta on Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy tutkinut alueen maankäyttöä asumiseen erilaisin vaihtoehdoin, jotka perustuvat mm. vesitornin heittämien varjojen tutkielmiin. Tarkemmin tutkittiin kahta kerrostaloratkaisuun perustuvaa vaihtoehtoa, joista toisessa (VE 1) paloaseman rakennuksesta ei säilytetty mitään ja toisessa (VE 2) säilytettiin pieni osa. Alustava asuinkerrosalamäärä oli k-m 2 ja kerrosluku IV-VI. Nämä vaihtoehdot esiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Ks. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset). Tammikuussa Luonnoksen VE2 / pohjalta tehdyt varjotutkielmat: Huhtikuussa Heinäkuussa Lokakuussa

18 18/44 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on täydentää Simonkylän ja Hiekkaharjun asuinaluetta. Alueella oleva vesitorni poikkeaa mittakaavaltaan ja muodoltaan kaikesta muusta alueella olevasta rakentamisesta. Sen viereen sijoittuva rakentaminen voidaan ratkaista hyvin monella tavalla, mm. myös tavanomaisuudesta poikkeavilla muodoilla. Rakentamisen tulee liittyä luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen; Leinikkitien toisella puolella olevaan pientaloalueeseen sekä suunnittelualueen pohjoispuolella levittäytyvään kerros- ja rivitaloalueeseen. Pysäköinti ratkaistaan niin, ettei se ole kaupunkikuvallisesti hallitsevassa asemassa. Tornimäen katualue vaikuttaa leveältä, koska sen vieressä on pysäköintialueita. Tavoitteena on sijoittaa rakennukset niin, että Tornimäen ilme kapenee. Rakennussuojelulliset tavoitteet Kaupunginmuseo antoi lausunnon : "Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy on tehnyt alueesta esisuunnitelmia, joista tarkemmin on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Kummassakin vaihtoehdossa vesitorni säilyy. Versiossa 1 paloasemarakennus on purettu ja korvattu Leinikkitien puolella 5- kerroksisella rakennusmassalla. Versiossa 2 suurin osa paloasemarakennuksesta on purettu, mutta säästetty eteläisin Leinikkitien puolella kaksikerroksisena nouseva rakennusmassa. Leinikkitien puoleinen 5-kerroksinen uudisrakennus ulottuu vastaavasti pidemmälle Tornimäen suuntaan. Esitetyistä vaihtoehdoista kaupunginmuseo puoltaa versiota 2. Keskuspaloasemalla on erityinen merkitys Hiekkaharjun alueen identiteetin kannalta. Se on merkittävä osa alueen historiaa ja ollut toiminnallaan näkyvä osa alueella jo lähes puolen vuosisadan ajan. Säilyttämällä osa, vaikkakin pieni, vanhaa paloasemarakennusta, säilytetään konkreettinen muistuma historiasta, osa ajallista kerrostumaa. Rakennuksen osittainen säilyttäminen sopii omalla tavallaan sen rakennushistoriaan. Paloaseman rakennuskokonaisuus on myös valmistunut osissa. Pitkänomaisen rakennusmassan keskellä on vanhin 1957 valmistunut osa, jota myöhemmin jatkettiin päätyjen suuntaan. Nyt versiossa 2 säilytettäväksi ehdotettu osa on Leinikkitielle kaksikerroksisena nouseva kaakkoispäädyn myöhemmän rakennusvaiheen osuus. Vanha rakennus toimisi esimerkiksi korttelitalona, pitäen sisällään asuinalueen yhteistiloja. Viereisen uudisrakennusmassan kerroskorkeutta tulisi vielä harkita. Joka tapauksessa vanhan ja uuden rakennuksen väliin on jäätävä riittävästi avointa tilaa." Asuinympäristön laatua koskevat tavoitteet Simonkylän asuinympäristöä kohennetaan korvaamalla laaja yhdyskuntateknillisen huollon alue kirjavine rakennuskantoineen laadukkaalla asuntokorttelilla. Rakennukset sijoitetaan kaupunkimaisesti siten, että muodostetaan katutiloja (joilla on seinät). Pihat sijoitetaan ilmansuuntien suhteen parhaimmille paikoille. Pysäköintiratkaisu ei saa olla ympäristöä dominoiva piirre. Vesitornin lähiympäristö siistitään, koska se on asuinkorttelin välittömässä läheisyydessä.

19 19/44 Muut tavoitteet Liikenneturvallisuuteen liittyvänä tavoitteena oli, että tonttiliittymiä ei osoiteta Talvikkitien puolelta. Vesitornin huollon reitin järjestämistä tutkitaan Leinikkitien puolelta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Ensimmäiset luonnokset Vaihtoehdossa VE1 / oli esitetty yhteensä k-m 2, mikä sijoittui kahden suurpihan ympärille. Pysäköinti oli kaksitasoisena ratkaisuna asuinkerrostalojen ja vesitornin välissä. Vaihtoehdossa VE2 / oli yhteensä k-m 2 yhden suurpihan ympärillä. Piha avautui vesitornin suuntaan. Pihan ja vesitornin välissä oli maantasoista pysäköintiä viuhkamaisesti. Vesitornin huoltoyhteys oli molemmissa vaihtoehdoissa Talvikkitien puolelta kuten nykyisin. Vaihtoehdoista oli tehty varjotutkielmat, joista kävi ilmi, että vesitornin varjo on useimmiten juuri pysäköintiin esitetyn alueen kohdalla. Vaihtoehdossa VE2 pihaaluetta oli enemmän auringonvalossa. Se oli myös kaupunkikuvalliselta ja - rakenteelliselta ratkaisultaan mielenkiintoisempi ja ympäristöä eheyttävä. Jatkokehittelyyn valittiin VE2. VE 1 / VE 2 /

20 20/44 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot, Vaihtoehdossa VE1 paloasemarakennusta ei säilytetä, kun taas VE2:ssa osa rakennuksesta säilytetään. VE2:ssa Leinikkitien varteen esitetty rakennus "kuroo" Tornimäen katutilaa kapeammaksi. Pihalta on molemmissa vaihtoehdoissa esitetty jalankulkuyhteyksiä kevyenliikenteen raitille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot: VE 1 / VE 2 / Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet > Paloasema 1. Tehdyt selvitykset Inventoinnissa paloasema on merkinnällä A2 (=A?), mikä tarkoittaa sitä, että edellytetään tarkempaa tutkimista ja inventointia suojelemiseen liittyvän päätöksenteon pohjaksi. Yksityiskohtaisen inventoinnin perusteella kohteen arvo voidaan määritellä ja sijoittaa se sitten johonkin luokista A1, A2 tai B. Mikäli harkitaan kohteen purkua, tulee inventoinnilla osoittaa riittävät perustelut tälle. Rakennuksesta on tehty rakennushistoriallinen inventointi ja saatu kuntoraportteja. Rakennus on rakennettu osissa niin, että suunnitelmia on muutettu kesken rakentamisen. Alunperin on lähdetty rakentamaan varastoa ja korjaamorakennusta. Rakennus ei ole arkkitehtonisesti merkittävä. Kuntoraporteissa käy ilmi, että rakennus ja sen osat ovat joiltain osin korjaamisen ja joiltain osin uusimisen tarpeessa. Paikoin riittää perusteellinen puhdistaminen.

21 21/44 Rakennuksessa on todettu hometta. Korjaustoimenpiteet saattaisivat todennäköisesti olla niin suuria, että rakennuksen historiallinen arvo vähenisi. Selvitykset eivät tue säilyttämistä. 2. Rakennuksen osan säilyttäminen Säilytettäväksi esitetty rakennusosa on osa Hiekkaharjun paloaseman historiaa. Rakennuksen tarina ei ole tyypillinen paloasemarakennuksen historia, koska rakennus oli alunperin rakennettu varastoksi ja korjaamoksi. Säilytettäväksi esitetty osa ei ole rakennuksen vanhin osa, ja se on vain osa, ei kokonaisuus. Se ei ensinäkemältä ilmentäisi tuleville polville paloaseman historiaa, koska se näyttää asuin- tai toimistorakennukselta. Rakennus on kokenut muutoksia koko olemassa olonsa ajan ensimmäisistä rakennusvaiheista alkaen. Jos yhteistä tahtoa on, rakennus sinällään olisi mahdollista säilyttää, jos samalla hyväksyttäisiin se, että sitä tultaisiin samalla muuttamaan paljon. Säilyttämisen tason ja säilytettävän rakennusvaiheen valinta on tässä tapauksessa hyvin kyseenalainen. 3. Uusi käyttötarkoitus Säilytettäväksi esitetylle rakennukselle on vaikea esittää uutta ja toimivaa käyttötarkoitusta. Rakennuksessa voisi toimia asumista palvelevia toimintoja, kuten esim. pesula. Se tosin vaatisi sisätiloilta mm. kosteuseristämistä jopa niin, että sisätilat tulisi rakentaa uudestaan. Rakennuksessa voisi toimia kerhotiloja, mikä asettaa vaatimuksia ilmanvaihdolle ja, jos tilat ovat lasten tarkoituksiin, mm. turvallisuuteen liittyville mitoituksille. Toiminta olisi helposti ristiriidassa säilyttämistavoitteiden kanssa. Jos rakennukseen sijoittuu toimistotiloja tms. työpaikkoja, tulee niitä varten varata riittävästi pysäköintipaikkoja ja järjestää mm. edellytyksiä huoltoliikenteelle. Koska rakennukseen sijoittuvan toiminnan laatua tai tulevaa toimijaa ei voida tässä vaiheessa määrittää, on kaavassa vaikea varautua täsmällisiin ympäristön laatuun tähtääviin määräyksiin, kuten pysäköintipaikkojen määrään ja lähiympäristöä koskeviin muihin määräyksiin. 4. Kaupunkikuvalliset syyt Asemakaavalla luodaan edellytyksiä mm. hyvälle kaupunkirakenteelle ja kaupunkikuvalle - "kauniille kaupungille". Uuden rakentamisen tulee liittyä luontevasti vanhaan rakenteeseen. Paloaseman osa ei liity mihinkään säilyneeseen, vanhaan rakennusryhmään, joka muodostaisi esim. [rakennus]historiallisen kokonaisuuden. Paloasema ei ole arkkitehtonisesti erityinen rakennus, joka asettuisi maisemaansa kuin koru. Näin paloasemarakennusta ei ole perusteltua pitää asemakaavallisen sommitelman lähtökohtana. 5. Yleiskaava Yleiskaavassa alue on merkinnällä A1, tehokasta asuinaluetta, mikä puoltaa alueen asemakaavan muuttamista asuinalueeksi.

22 22/44 > Pysäköintialue 1. Varjotarkastelu Pysäköintialue oli ensimmäisistä vaihtoehdoista lähtien sijoitettu varjotarkastelun perusteella sijoitettu varjoisimmalle alueelle vesitornin pohjoispuolelle. Näin aurinkoisin piha-alue lähempänä rakennuksia jää ulko-oleskeluun ja leikkiin. 2. Maastonmuoto Yksitasoratkaisu kehittyi luontevasti osittain kaksitasoiseksi, sillä paikka sijoittuu rinteeseen. Leikkautuvaan maaston kohtaan sijoittuu autokatos ja kaksitasoisen pysäköintialueen seinän eteen esitetään puuistutuksia. Samalla pysäköintiin varattava alue jäsentyy näyttämään pienemmältä kuin onkaan. > Rakennusten korkeus 1. Kaupunkikuvalliset syyt Suunnitelmaa kehitettiin rakennusten kerroslukujen osalta siten, että Talvikkitien laitaan sijoitettiin kolmikerroksista rakentamista jatkamaan Talvikkitien varteen rakennettua muurimaista rakennusriviä. Koivukylästä lähestyttäessä vesitorni näyttää kohoavan muurimaisen rakenteen huimana päätteenä. Leinikkitien varressa korkein rakentaminen soveltuu parhaiten liikerakennusten läheisyyteen Tornimäen risteyksen tuntumaan. Matalin rakennusosa taas sopii parhaiten lähemmäs vesitornia ja pientaloasutusta. Rakennusta hahmoteltiin eri vaihtoehdoissa myös neli-viisikerroksisena. Nelikerroksinen pääty kaakkoon päin vaikutti kuitenkin liian raskaalta pientaloasutuksen naapurina ja ensinäkymänä Talvikkitien suuntaan. Kolmikerroksinen rakennusosa liittää vesitornin metsäisen mäen ja tien vastakkaisen puolen sulavammin uuteen asuinkortteliin. Jos paloaseman toimisto-osa olisi ollut realistisesti säilyttämis- ja käyttökelpoinen, olisi se toiminut samanlaisena välittäjänä erilaisten kaupunkimaiseman osien välillä. 2. Mielipiteen vaikutus Malmipolun varteen oli osallistumis- ja arviointisuunnitelman vaiheessa esitetty jopa viisikerroksista rakennusosaa. Naapurikiinteistön toivomuksesta rakennuksia madallettiin ja rakennusoikeutta siirrettiin toisaalle. 3. Varjostaminen Tornimäen varrella rakennukset eivät varjosta naapureita eivätkä korttelipihaa, koska ne asettuvat ihanteellisesti pysäköintialueen etelälaidalle ja pihan pohjoislaidalle. Tällä kohdin rakennukset voivat olla korttelin korkeimpia. > Liikenneratkaisut Vaihtoehdoilla ei ole suurta vaikutusta yleiseen liikenneverkkoon. Ulkoiset kulkuyhteydet, myös jalankulkuyhteydet, säilyvät nykyisenkaltaisina niin olevan kuin uudenkin maankäytön osalta. Samoin joukkoliikenteen yhteyksiin ja palvelutasoon ei vaihtoehdoilla ole vaikutusta. Lisääntyvä asutus ja tiivistyvä yhdyskuntarakenne parantavat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kaikissa vaihtoehdoissa. Liikenne lisääntyy suhteessa asukaslukuun ja -rakenteeseen.

23 23/44 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen MRL 62 :n mukaiseen kuulemiskirjeeseen vastauksena saatiin neljä mielipidettä. Asemakaavan muutoksessa mielipiteitä on otettu huomioon seuraavasti: - Suunnitelmaa on kehitetty Malmipolun varressa madaltamalla alunperin 4-5- kerroksisina esitettyjä rakennuksia rakennusmassoja 3-4-kerroksisiksi. - Alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Kaupunginmuseo lausui myös mielipiteenään puoltonsa paloasemarakennuksen osan säilyttämisestä, mitä tutkittiinkin kaavatyön aikana. Säilyttämiselle ei kuitenkaan ollut riittävän painavia perusteita. (Ks. kohta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet / Miksi paloasemaa ei säilytetä?) Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Lausuntoja pyydettiin 8 kpl ja saatiin 7 kpl. Muistutuksia ei jätetty. Lausuntojen johdosta asemakaavamuutokseen lisättiin kaksi määräystä: - AK-alueelle: Lähiympäristön osaksi tulee sijoittaa paloasemasta muistuttavaa ympäristötaidetta. - Kohtaan "Muuta": Korttelista kertyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää maaperään Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoituslautakunta : 264 Malmimäentien nimen muuttaminen: Malmimäentien nimi poistetaan ja tie saa osuudella vesitorni - Koivukylänväylä nimen Talvikkitie - Pyrolavägen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus : Asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville MRA 27 nojalla ja pyydettiin lausunnot mennessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta

24 24/44 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksen lähtökohtana on Simonkylän asuinalueen luonteva jatkaminen ja sen sijoittaminen samaan kortteliin mittakaavaltaan mammuttimaisen vesitornin kanssa. Kaavamuutos luo edellytykset korkeatasoiselle täydennysrakentamiselle ja asuinympäristölle. Asuinrakennukset sijoittuvat suurpihan ympärille kuten naapuriasuinkortte-

25 25/ Mitoitus leissa. Suurpiha sijoittuu aurinkoisille tontinosille ja autopaikat vesitornin heittämän varjokuvion alueelle. Kaavamuutosalueelle tulee uusi tonttijako. Tonteille 3-5/65043 sijoittuu asuinkerrostalot, tontille 6/65043 autopaikkojen korttelialue ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueelle tontille 7/65043 sijoittuu vesitorni. Kortteli liittyy autopaikkojen korttelialueen välityksellä katuverkkoon Leinikkitien kautta. Samasta liittymästä osoitetaan vesitornin huollon liikenneyhteys. Tornimäen puolella tontilla 4/65043 on muutama pysäköintipaikka. Asumiseen tarkoitettua kerrosalaa osoitetaan k-m 2. Voimassa olevaan kaavaan nähden rakentamiseen osoitettu kerrosalamäärä kasvaa k-m 2. Asukkaita alueelle tulee n. 300 (40 k-m 2 /asukas). Asuntojen määrää on arvioitu alla olevissa skenaarioissa 1 ja 2. Huoneiston keskipinta-ala tässä kohteessa olisi noin 60 m 2. (Huoneistoalan voi tässä kohteessa arvioida kertomalla kerrosalan luvulla 0.85, jolloin tulos on x 0.85 = ) Skenaario1 (todennäköisin) - Erityisasumista krs-m 2, 1 ap/140 krs-m 2 --> 22 ap. - Muita asuntoja krs-m 2 --> 106 ap (1ap/85krs-m 2 ) tai max. 128 ap (128 huoneistoa, kun keskipinta-ala on 60m 2 ). Asuntoja tulisi tässä skenaariossa kpl. Autopaikkoja tulisi myös yhteensä ap, jotka osoitetaan LPA-alueelle (+ 3 ap Tornimäen varressa tontilla 4). Skenaario2: - ei erityisasumista - muita asuntoja krs-m 2 --> 142 ap (1ap/85krs-m 2 ) tai max. 170 ap (170 huoneistoa, kun keskipinta-ala on 60m 2 ) Asuntoja ja autopaikkoja tulisi tässä skenaariossa kpl. Autopaikat osoitetaan LPA-alueelle (+ 3 ap Tornimäen varressa tontilla 4). LPA-alueelle voidaan sijoittaa yhteensä n. 170 ap.

26 26/ Palvelut Asemakaavamuutoksen alueelle ei sijoitu julkisia ja kaupallisia palveluja. Lähimmät palvelut ovat Leinikkitien toisella puolen suunnittelualuetta vastapäätä. Lähin koulu on Talvikkitien itäpuolella.

27 27/ Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kokonaisratkaisulla, kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä on varmistettu haluttu kaupunkikuva ja laatutaso. Rakentaminen liittyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Asuinkerrostalojen yhteispiha on laaja se on sijoittunut aurinkoiselle ja autoliikenteeltä suojatulle paikalle. Alueelle osoitettu rakennusoikeus on hakijan tavoitteen mukainen. Pysäköintiratkaisu on erittäin onnistunut. Alueelle voidaan osoittaa paikat jopa 170 autolle ilman, että pysäköintialue on maisemaa hallitsevana näkymänä. Pysäköintikentällä on mahdollista sijoittaa autot kahteen tasoon, mikä on tässä tapauksessa tehty luontevasti, ja alueen mittakaavaa tekee "ihmisläheiseksi" autokatos ja istutukset tukimuurien ja autohallin seinien edustoilla. Asuinkerrostalojen korttelialue AK Uudisrakentaminen osoitetaan kerrostalorakentamiselle, koska se rakennustyyppi luontevimmin soveltuu suuren vesitornin viereen muodostamaan yhtenäistä, suuren mittakaavan korttelirakennetta. Asuinrakennukset sijoittuvat suuren korttelipihan ympärille kaupunkimaisesti katujen varsille kuten lähialueen kerros- ja rivitalokortteleissa on tapana. Talvikkitien varressa kolmikerroksinen rakennusosa jatkaa naapurikortteleiden muurimaista, kolmikerroksista rakentamistapaa. Koska Leinikkitien alkupäässä tien eteläpuolella on ensin pientaloasutusta, sitten mittakaavaltaan suurempaa liikerakentamista, sopii suunnittelualueellekin ensimmäiseksi rakennukseksi matalahko, kolmikerroksinen rakennusosa. Näistä kolmikerroksisista osista lähtien rakennusten kerrosluku kasvaa kohti Tornimäkeä ja Tornimäen ja Leinikkitien risteystä. Risteystä voidaan pitää alueen keskuksena, koska sen äärellä on palvelujen keskittymä, ja sen vuoksi sen korostaminen korkeammalla rakennuksella on perusteltua. Asemakaavakartalla osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden 15 k-m 2 ylittävän osan sekä teknisiä tiloja, varastotiloja ja väestönsuojia. Liikenteen melun takia Leinikkitien puolella parvekkeet on lasitettava ja maantasoasuntojen ulko-oleskelutilat suojattava liikenteen melulta. Julkisivujen ääneneristävyysmääräykset Leinikkitien ja Talvikkitien puoleisilla rakennusosilla on esitetty kaavakartalla Promethor Oy:n tekemän tieliikennemeluselvityksen mukaisesti. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus tasoerotuksena lasketaan julkisivuun kohdistuvan keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena. Ääneneristävyysvaatimukset vaihtelevat db. Lähialueen asemakaavoissa rivi- ja kerrostaloilta on edellytetty vaaleaa julkisivuväritystä (valkoinen, vaaleaharmaa, vaalea beige). Yhtenäisyyden vuoksi tässäkin asemakaavamuutoksessa julkisivuissa tulee käyttää vaaleita värejä, mutta myös voimakkaita värejä. Vaaleat värit liittävät uudisrakennukset ympäristöön ja voimakkaammilla väreillä niille luodaan omaa identiteettiä kookkaan vesitornin kainalossa. Eri värejä tulee käyttää seinissä laajoina pintoina. Ikkunarivien välisiä väripintoja ei tule lukea tällaisiksi laajoiksi pinnoiksi. Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkealuokkaisia, vähäeleisiä ja moderneja. Maantasokerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa.

28 28/44 Tekniset tilat ja räystäslinjan yläpuolelle tulevat tekniset koneet ja laitteet tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. Niitä saa sijoittaa osoitetun kerrosluvun yläpuolelle. Tavoitteena on, että rakennusten kattomaisemakin kestäisi katsomista. Räystään yläpuoli ei saa olla sekava, oma maailmansa, vaan kattopinta on yksi rakennuksen julkisivuista. Leinikkitien varressa katoille tulee sijoittaa asuntojen terasseja ja/tai lasitettuja parvekkeita, jotta lähestymisnäkymä Talvikkitien suunnasta avautuisi kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisena. Porrastuvat päädyt eivät näin ole umpinaisia, vaan lasisia parvekelyhtyjä, joihin on mahdollista liittää myös avoimempi terassiosa. Kattotasanteelta avautuu huimat näkymät kohti etelää Tikkurilan suuntaan. Rakennusten ulkonäöstä määrätään lisäksi, että päätyseinissä tulee olla ikkunoita ja ne tulee käsitellä kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisella tavalla. Mikäli rakennuksissa käytetään julkisivuelementtejä, niiden tulee olla väribetonia tai karkearakeisella pinnoitteella käsiteltyjä. Elementtisaumat tulee häivyttää saumojen sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. Korttelipihalle tulee laatia yhtenäinen pihasuunnitelma, koska tonteilla on yhteinen piha-alue. Asuintonttia ei saa aidata toista asuintonttia vasten. Suurelle pihalle on mahdollista rakentaa erilaisia ja erikokoisia paikkoja leikkiin ja oleskeluun sekä rajata erilaisia tiloja pergoloilla, talousrakennuksilla ja muilla pihan rakenteilla. Määräyksellä sallitaan, että talousrakennuksia saa rakentaa leikki- ja oleskelualueelle kaavakartalle merkityn rakennusoikeuden ja rakennusalan lisäksi yhteensä enintään 200 k-m 2. Pihalle sijoitettavien varastojen ja muiden rakenteiden tulee noudattaa asuinrakennusten arkkitehtuuria. Porrashuoneista tulee olla suora uloskäynti korttelipihan leikki- ja oleskelualueelle. Tavoitteena on tehdä pihasta asukkaiden yhteisen viihtymisen tila. Maantasokerroksen asunnoille tulee rakentaa asuntokohtaiset pihat. Tontilla 5/65043 rakennukseen on jätettävä kulkuaukko, josta pääsee turvallisesti Malmipolulle ja sen kautta laajemmille kevyenliikenteen reiteille. Korttelialueilla Leinikkitien puoleisella laidalla on vesitornilta Koivukylään ja Korsoon syöttävän päävesijohdon tilavaraus esitetty kaavakartalla. Kolmen asuintontin yhteinen pysäköintialue on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi LPA. Julkisivuluonnos Leinikkitielle Autopaikkojen korttelialue LPA Pysäköintipaikat voidaan sijoittaa maastoon kahteen tasoon pengertäen. Tällöin täytyy rakentaa myös tukimuureja ja autosuojan seiniä. Jotta lopputulos näyttäisi luontevalta ja vehreältä, tulee tukimuurin päälle istuttaa lamoavia kasveja, jotka kasvaessaan peittävät

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. Selostus 16.5.2011 HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaava-alue 1.2 Kaava-alueen sijainti

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro Havukoski

Asemakaavan muutos nro Havukoski Asemakaavan muutos nro 001993 Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan muutosta on hakenut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 12.3.2013 Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Leinelä / K 70116 Asemakaavan muutos nro 002066 Koivukylä 70. kaupunginosa Kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä, tarkistettua asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä, tarkistettua asemakaavakarttaa nro Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19.4.2010 päivättyä, 23.8.2010 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002053. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Taukopuiston asemakaavan muutos

Taukopuiston asemakaavan muutos Taukopuiston asemakaavan muutos nro 002164 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 15.4.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Pakkalanrinteen II- ja III-kerroksiset asuinkorttelialueet (A) muutetaan asuinkerrostalojen (AK) alueeksi

Pakkalanrinteen II- ja III-kerroksiset asuinkorttelialueet (A) muutetaan asuinkerrostalojen (AK) alueeksi Pakkalanrinteen II- ja III-kerroksiset asuinkorttelialueet (A) muutetaan asuinkerrostalojen (AK) alueeksi 16.9.2009 Tämä on asemakaavan muutoksen nro 002079, Pakkalanrinteen kaavamuutos maankäyttö- ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 10.10.2007 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan hautausmaa- ja katualuetta.

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016, PÄIVITETTY 2.9.2016 KIELOTIE 38-44 ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002314, EROTETTU OMAKSI TYÖKSEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt 1 (1) Kaupunkisuunnittelu 28.9.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen ASEMAKAAVAN MUUTOS 002141, TONTTIJAKO JA TONTTIJAONMUUTOS, VIERTOLA Osa korttelia 63124

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

KAUPUNGINTALO LAAJENEE

KAUPUNGINTALO LAAJENEE KAUPUNGINTALO LAAJENEE 10.6.2009 Tämä on asemakaavan muutoksen nro 002068, Kaupungintalon laajennus, maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tämä asiakirja löytyy

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola

Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro 721300 sekä tonttijako, Asola Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 305 osaa sekä puistoaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 305 tontti 1 Kaavan

Lisätiedot

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 MÄNTSÄLÄ ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:1000 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä marraskuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 9.3.2017 ASOLANVÄYLÄ 48-50 ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002295 Kaavamuutosalue sijaitsee Koivukylän kaupunginosassa Asolanväylän ja Koivukylän puistotien risteyksessä

Lisätiedot

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos 1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016 KIELOTIE 34-44 VVO & SUOJELU ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa. Suunniteltavaan alueeseen kuuluu korttelin

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 45 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kunnanhallitus Hyväksyminenkunnanvaltuusto

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

VEHKATIE 22:een UUSI ASUINRAKENNUS

VEHKATIE 22:een UUSI ASUINRAKENNUS VEHKATIE 22:een UUSI ASUINRAKENNUS 4.11.2008 Tämä on asemakaavan muutoksen nro 001957, Vehkatie 22 sekä lähialueen katunimien muutosten maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Hernetie 1, asemakaavan muutos nro

Hernetie 1, asemakaavan muutos nro Hernetie 1, asemakaavan muutos nro 002256 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.12.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Korttelin 6 asemakaavan muutoksen selostus

MARTTILAN KUNTA. Korttelin 6 asemakaavan muutoksen selostus MARTTILAN KUNTA Korttelin 6 asemakaavan muutoksen selostus 3.9.2009 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Korttelin 6 asemakaavan muutos Marttilan kunta, Marttilan asemakaava-alue, kortteli 6 Selostus

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Kaupunkisuunnittelu Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28.2.2011 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002109 1 Perus- ja tunnistetiedot Kaupunginosa 81, Korso Asemakaavan muutos: Korttelin 81384 tontti

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 5.11.2015 VIREILLETULO

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

LINNAINMAA , YLIMÄNNYNKATU 32. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8518.

LINNAINMAA , YLIMÄNNYNKATU 32. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8518. LINNAINMAA-5628-3, YLIMÄNNYNKATU 32. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8518. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 9. päivänä syyskuuta 2013 päivättyä ja 14. lokakuuta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 15.6.2016 UNIKKOTIE 11 ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002312 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan keskustassa, Tikkuraitin varrella. Suunniteltavana alueena on Unikkotie 11:n

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 24.2.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13, Jokiväylä 33

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13, Jokiväylä 33 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 517 tontti 13, Jokiväylä 33 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, 2014 KAAVASELOSTUS

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa xxxxx Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Asuinalueen kaavoitus jatkuu Jokiniemessä

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Asuinalueen kaavoitus jatkuu Jokiniemessä Asemakaavan muutos nro 002042 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Asuinalueen kaavoitus jatkuu Jokiniemessä Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE 1 PERUS-

Lisätiedot

KORTTELIN 91 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (TEKNIIKKATIE, TESJOKI)

KORTTELIN 91 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (TEKNIIKKATIE, TESJOKI) L O V I I S A 4.1.2012 KORTTELIN 91 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (TEKNIIKKATIE, TESJOKI) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: TEKNIIKKATIE, TESJOKI Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa:

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

ANTINKYLÄNTIEHEN RAJAUTUVAN KORTTELIN 731, KORTTELIN 787 OSAN SEKÄ PUISTO- JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ANTINKYLÄNTIEHEN RAJAUTUVAN KORTTELIN 731, KORTTELIN 787 OSAN SEKÄ PUISTO- JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS L O V I I S A ANTINKYLÄNTIEHEN RAJAUTUVAN KORTTELIN 731, KORTTELIN 787 OSAN SEKÄ PUISTO- JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: ANTINKYLÄNTIE

Lisätiedot

PAPPILA-5565-2, TANHUANKATU 52. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8481. Kaava-alueen sijainti ja luonne

PAPPILA-5565-2, TANHUANKATU 52. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8481. Kaava-alueen sijainti ja luonne PAPPILA-5565-2, TANHUANKATU 52. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8481. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä maaliskuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa

Lisätiedot

Aerola-B, asuinalue, asemakaavan muutos nro

Aerola-B, asuinalue, asemakaavan muutos nro Aerola-B, asuinalue, asemakaavan muutos nro 002191. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ii, 6.10.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU LÄHIVIRKISTYSALUE ULVILASSA 5.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO 1. PERUS-

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, HEIKKILÄNTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 15.3.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 772 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KORTTELIT 1302 OSA KAAVA-ALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27 L O V I I S A 5.11.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 30 PERNAJA (SÄHKÖKUJAN ALUE, KOSKENKYLÄ) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: KOSKENKYLÄ, PERNAJA Kaupunki: LOVIISA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA)

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) L O V I I S A KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: SEPPÄLÄNTIE / TORPPARINKUJA Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa:

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

SIUNTIO KARLSÅKER ASEMAKAAVA

SIUNTIO KARLSÅKER ASEMAKAAVA SIUNTIO KARLSÅKER ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 24.4.2013 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 11.6.2012 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 25.2. -12.3.2013 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) - Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Virtakujalle kerrostalo

Virtakujalle kerrostalo Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 27.4.2016 Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Voitte osallistua kaavoitukseen Virtakujalle kerrostalo Asemakaavamuutos 002305, Myyrmäki / Virtakuja Osallistumis-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta

MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 344, osa korttelia 346 sekä katualuetta MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

TERÄSTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS

TERÄSTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12097/10.02.01/2016 Asemakaavan muutos koskee Kaupunginosan 52, Koria korttelia 624 sekä puisto- ja katualuetta Selostus liittyy 2.9.2016 päivättyyn kaavakarttaan. Asemakaavan nro 52/005 TERÄSTIE ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE

ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE ULVILA, FRIITALA, PITKÄRANTA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVA (LAAJENNUS): KATUALUE PITKÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KORTTELEITA 882-884 SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYS- ALUEITA PITKÄRANNAN ASEMAKAAVALLA (LAAJENNUS)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOKKOLAN AMMATTIOPISTO

ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOKKOLAN AMMATTIOPISTO ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOKKOLAN AMMATTIOPISTO 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS / KOKKOLAN AMMATTIOPISTO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 15. kaupunginosan korttelin 1 osan asemakaavan muutos. Kaavan tunnus:

Lisätiedot