Sisäilmatutkimukset Lapuan virastotalo

Transkriptio

1 Kiinteistöjen käytönohjaus Sisäilmatutkimukset Lapuan virastotalo Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Pohjanmaan syyttäjävirasto Lassilantie 12, Lapua Senaatti-kiinteistöt Lausunto

2 LAUSUNTO 2 (16) ISS Proko Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ TIETOJA TUTKIVAISISTA TILOISTA OLOSUHTEET SELVITYSTEN AIKANA TUTKIMUSMENETELMÄT Mikrobiologiset näytteet Mineraalivillakuidut ja pölyn koostumusnäytteet Ilmanvaihtojärjestelmän ja lämpöolojen mittaukset Paine-eromittaukset NÄYTTEENOTTOPAIKAT ANALYYSI- JA LABORATORIONÄYTTEIDEN LAATU VERTAILUARVOT Mikrobit Mineraalivillakuidut Ilmanvaihdon ja lämpöolojen vertailuarvot TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mikrobinäytteet Mineraalivillakuitunäytteet ja pölyn koostumus pinnoilla Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus ja pölyn koostus Paine-eromittaukset Huonetilojen lämpötila- ja kosteusmittaukset Riskirakennekartoitus TOIMENPIDESUOSITUKSET KIRJALLISUUS LIITTEET 1 Ilma- ja pyyhintänäytteiden mikrobianalyysi , nro SL 2 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi , nro SL 3 Kuitunäytteiden analyysivastaus , nro OT 4 Pölyn koostumusnäytteiden analyysilausunto , nro TY-03/hl/ Näytteenottopisteiden layout-pohja (1 krs) 6 Paine-eromittausten kuvaajat Lämpötila- ja kosteusmittausten kuvaajat Valokuvia kohteesta 9 Toimintasuunnitelma Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

3 LAUSUNTO 3 (16) ISS Proko Oy SENAATTI-KIINTEISTÖT Kiinteistöpäällikkö Merja Perälä Wolffintie VAASA LAPUAN VIRASTOTALON KORKEAN OSAN RISKIRAKENNE- JA SISÄILMAN LAADUN SELVITYS 1 Yleistä Lapuan virastotalon toimitiloissa, Lassilantie 12, Lapua, suoritettiin sisäilman laadun mittaukset. Tutkimusten tavoitteena oli todentaa vallitsevien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten olosuhteiden sekä havaittujen riskirakenteiden mahdollisia vaikutuksia sisäilman laatuun ja koettuihin oireisiin. Vaasan työsuojelupiiri (nyk. Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue) on tarkastuskertomuksessaan tarkastuskertomuksissaan nro 09/3500 (Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto) sekä nro 09/3501 (Pohjanmaan syyttäjänvirasto) kehottanut työnantajaa järjestelmällisesti selvittämään työpaikan vaara- ja haittatekijät sekä arviomaan mahdollisten kosteus- ja homevaurioiden tai muiden sisäilman laatuun liittyvien epäkohtien esiintymislähteet toimitiloissa. Asian selvittämiseksi Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jouko Keränen otti yhteyttä ISS Proko Oy:n. Työpaikalle tehtiin arviointikäynnit ja työolosuhteiden ja toiminnan arvioimiseksi. Arviointikäynnille osallistui ISS Proko Oy:n sisäilma-asiantuntija Tommi Vehviläisen ja Tuomo Laitisen lisäksi kiinteistönhoitaja Jarmo Hautamäki Lakeuden Kiinteistöhuolto Oy:stä. Selvitystarpeita koskeva toimintasuunnitelma (ISS Proko Oy/ ) toimitettiin Senaatti-kiinteistöille sähköisesti (liite 9) Hanketta varten perustettiin erillinen sisäilmaryhmä, jonka koordinoi mittausten ja selvitysten toteutusta. Toimintasuunnitelmassa esitetyt sisäilman laadun mittaukset ja riskirakennekartoitukset toteutettiin tammikuussa ISS Proko Oy:n asiantuntijat Tommi Vehviläinen, Tuomo Laitinen ja Jani Välitalo suorittivat mittaukset. Tehtyjen mittausten ja selvitysten tarkoituksena oli riippumattomasti osoittaa kiinteistöön liittyvät epäkohdat sekä mahdollisesti niiden vaikutukset sisäilman laatuun. Mittauksista ja selvityksistä saatavia tietoja tullaan käyttämään työntekijöiden työoloihin liittyvien riskien arviointiin sekä mahdollisten korjaustoimenpiteiden suuntaamiseen. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella. ISS Proko Oy Tampere Kiinteistöjen käytönohjaus Y-tunnus FI Sisäilmatutkimus Puhelinvaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Biokatu 12, Tampere Telekopio Internet

4 LAUSUNTO 4 (16) ISS Proko Oy Tietoja tutkivaisista tiloista Tiedot rakennuksesta on saatu tausta-aineiston ja henkilöhaastattelujen perusteella. Rakennuksen taustatiedot: Rakennusvuosi 1974 Kerrosala n m 2 Tilavuus n m 3 Kerroslukumäärä 3+kellari Tutkittavien tilojen sijainti ns. korkeaosa Runkotyyppi teräsbetonilaatta, teräsbetonipilarit ja -palkit Ulkoverhoustyyppi elementti, osittain muurattu (kalkkihiekkatiili), klinkkerilaatta Eristysmateriaali mineraali-/lasivilla Perustamistapa kellarillinen Yläpohja teräsbetonilaatta jonka päällä n.300 mm kevytsoraa Vesikate singeli/bitumikermi Ikkunatyyppi 2-lasiset tuuletusaukolliset Lapuan virastotalon korkean osan tiloja palvelee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, joka on alkuperäiskunnossa. Ilmanjako on toteutettu sekoittavan ilmanjaon periaatteella, pääosin siirtoilmatyyppisesti. 3 Olosuhteet selvitysten aikana Näytteenottopäivinä (ilmanäyte, mikrobit) ulkoilman lämpötilakeskiarvo oli -14,4 C ja suhteellinen kosteuden keskiarvo 79 %. Laskeumakeräysjaksolla ulkoilman lämpötilakeskiarvo oli - 9,4 C (ilmatieteenlaitos). Toimitilat olivat tutkimusten aikana normaalikäytössä. Näytteenottopisteiden ilman lämpötilat ja suhteellisen kosteuden arvot on esitetty liitteessä 1. 4 Tutkimusmenetelmät 4.1 Mikrobiologiset näytteet Mikrobiologiset ilmanäytteet kerättiin fraktioivalla impaktorilla (malli Kytola, Andersen). Näytteenottoaika oli 15 minuuttia. Mittauspisteestä otettiin näytteitä kolmelle kasvatusalustalle: mesofiiliset (huoneen lämmössä viihtyvät) sienet kerättiin 2 % - mallasuuteagar ja Dikloran-glyseroli-agarille (DG18-agar) ja mesofiiliset bakteerit tryptonihiiva-ekstraktiglukoosi (THG)-agarille. Kasvatuksen jälkeen maljoilta laskettiin erikseen bakteeri- ja sädesienipesäkkeiden lukumäärät ja sienet tyypitettiin valomikroskooppisesti. Saatujen pesäkelukujen perusteella laskettiin näytteiden mikrobipitoisuudet. Tulokset ilmoitetaan pesäkkeitä muodostavien yksiköiden määränä ilmakuutiometrissä (cfu/m 3 ) (cfu = colony forming unit = pesäkkeen muodostava yksikkö). Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

5 LAUSUNTO 5 (16) ISS Proko Oy Mikrobiologiset pintanäytteet otettiin pyyhkimällä tutkittavaa pintaa 100 cm 2 alueelta steriilissä vedessä kostutetulla vanupuikolla ja sivelemällä näyte suoraan neljälle kasvualustalle. Laskeutuneen pölyn pyyhintänäyte otettiin ennakolta sovitulta pinnalta (300x300 mm laskeumalevy), joka oli pyyhitty pölyttömäksi kaksi viikkoa ennen näytteenottoa, näin ollen saatiin kuvattua kahden viikon aikana pinnalle kertyneen pölyn määrä ja lajisto. Pyyhintänäytteiden kasvatusalustat, käsittely ja analysointi olivat samat kuin ilmanäytteissä. Tulokset ilmoitetaan suhteellisella asteikolla - = ei mikrobeja, + = niukasti mikrobeja, ++ = kohtalaisesti mikrobeja, +++ = runsaasti mikrobeja ja ++++ = erittäin runsaasti mikrobeja. Materiaalinäytteet otettiin toimitilojen seinärakenteiden lämmöneristeistä. Seinien materiaalinäytteet otettiin seinään porattavan reiän kautta (Ø mm) puhdistetulla (tenaturoitu alkoholi A 12) jousikuormitteisella anturilla. Kerätyt materiaalinäytteet laitettiin uudelleen suljettaviin 1 litran muovipusseihin. Näytteet viljeltiin suoraviljelynä (semikvantitatiivinen viljely) mikrobiologisen kasvuston selvittämiseksi. Materiaalinäytteet kohdennettiin lämpökamerakuvausten perusteella. 4.2 Mineraalivillakuidut ja pölyn koostumusnäytteet Mineraalivillakuitujen määrät todennetaan toimitilojen pinnoilta kahden viikon laskeumana. Pinnoille laskeutuneesta pölystä kerättiin geeliteippinäyte (BM Dustfilters, BM Environmental Engineering, Hollanti). Mineraalivillakuidut tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pölyn koostumusnäyte kerättiin laskeutuneesta pölystä litran minigrip-pussiin. Pölyn koostumus analysoitiin (pölyn koostumus, mikrobit, synteettiset kuidut) elektronimikroskooppisesti Työterveyslaitoksen aerosolilaboratoriossa. 4.3 Ilmanvaihtojärjestelmän ja lämpöolojen mittaukset Toimitilojen kuntoa ja ilmanvaihdon toimivuutta arvioitiin silmämääräisesti. Toimistohuoneiden lämpötila- ja kosteuspitoisuutta monitoroitiin viidestä pisteestä 9 päivän ajan ( ) Ebro EBI 20TH ja Escort RH ilog dataloggereilla. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden todentamiseksi sovellettiin visuaalista tarkastusmenettelyä (LVI ). 4.4 Paine-eromittaukset Rakennuksen toimitilojen ja ulkoilman sekä toimitilojen ja alapohjan välisiä paineeroja mitattiin jatkuvatoimisesti neljästä mittauspisteestä (Dwyer Magnesense/Tinytag loggerit; seurantajakso , mittausväli 5 min, N=2577). Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

6 LAUSUNTO 6 (16) ISS Proko Oy Näytteenottopaikat Taulukossa 1 on esitettynä otettujen mikrobi-, kuitu- ja pölynäytteiden näytteenottopaikat. Tarkemmat näytteenottopisteet on esitetty liitteessä 5 (layout-pohjat) Taulukko 1. Mikrobi-, kuitu- ja pölynäytteenottopaikat Näytteenottopaikka Mikrobit 1 Mikrobit 2 Mikrobit 3 ilmanäyte, cfu/m 3 pyyhintä, cfu/cm 2 materiaali, cfu/m 3 Mineraali kuidut 4 teippinäyte, kpl/cm 2 Pölyn koostumus 5 SEM-näyte, % kellari (13 kpl) (6 kpl) (6 kpl) (6 kpl) (5 kpl) kellari huone 015 x x kellari arkisto 027 kellari tila 034 x x 1. kerros huone 1035a huone 1064 huone 1068 tuloilmakanava, käytävä x x x x 2. kerros huone 202 x huone 206 x huone 210 x huone 217 x huone 232 x huone 237 x huone 233 x ulosottoviraston aula x ulosottoviraston käytävä (et.) x x tuloilmakanava, länsi x x 3. kerros huone 306 x x huone 314 x huone 316 x x huone 328 x x x x huone 332 x huone 333 x tuloilmakanava, länsi x x 1 mikrobinäytteet kerätään ilmasta Andersen 6-vaiheimpaktorilla, sienet tunnistetaan valomikroskooppisesti 2 kahden viikon pölylaskeuma (pyyhintänäyte) ilmasta kerätään mm muovilevylle, josta pyyhitään kolme eri mm aluetta ja viljellään suoraan kolmelle eri kasvatusmaljalle 3 materiaalinäytteet otettaan seinärakenteiden lämmöneristeistä puhdistetulla (tenaturoitu alkoholi A 12) jousikuormitteisella anturilla. 4 teolliset mineraalivillakuidut (yli 20 µm) määritettiin laskeutuneesta pintapölystä geeliteippimenetelmällä (BM-Dustlifters), 2 viikon laskeuma sekä IV-järjestelmästä 5 pölyn koostumusnäyte kerätään laskeutuneesta pölystä 1 l minigrip- pussiin, tunnistus elektronimikroskooppisesti Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

7 LAUSUNTO 7 (16) ISS Proko Oy Analyysi- ja laboratorionäytteiden laatu Sisäilmatutkimuksissa käytetyt näytteenotto- ja analyysikäytännöt noudattivat voimassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä standardeja sekä johtavien kansallisten tutkimuslaitosten mittaus- ja selvityskäytäntöjä (Työterveyslaitos, VTT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Näytteiden analysoinnissa käytettiin FINAS:n akkreditoituja testauslaboratorioita (kemialliset ja biologiset tekijät, T256). Mikrobiologisten näytteiden suhteen käytetyillä laboratoriolla oli Elintarviketurvallisuusviraston Eviran hyväksyntä. Sisäilmatutkimuksiin osallistuvilla johtavilla asiantuntijoilla on Työterveyshuoltolain 1383/2001 ja VNa 1484/ mukainen työhygienian ja teknisen asiantuntijan pätevyys. 7 Vertailuarvot 7.1 Mikrobit Työympäristön bakteeri- ja sieni-itiöpitoisuuksille ei ole olemassa terveysperusteisia raja-arvoja, joten mikrobituloksia on tulkittava työpaikkakohtaisesti. Mikrobilajiston tulkinnassa noudatetaan Asumisterveysoppaan (2 painos/2008, STM:n oppaita 2003:1) sekä artikkelissa Reiman et al. Rakennusten kosteusvauriota kuvastava mikrobisto. Ympäristö ja terveys 8/2005 kuvattua mikrobilajiston tulkintaa /1-2/. Työterveyslaitos on listannut viitearvoja sisäympäristön ongelmien tunnistamiseksi puhtaissa toimistoympäristöissä /7/. 7.2 Mineraalivillakuidut Mineraalivillakuituja käytetään lämmön, palon ja äänen eristyksessä rakennuksissa ja LVI-laitteissa. Kuituja päätyy huoneilmaan huonokuntoisista eristeistä, likaantuneista ilmanvaihtokanavista sekä pinnoittamattomista akustiikkalevyistä. Kuitujen lukumäärälle pinnoilla ei ole virallisia ohjearvoja. Schneider (Schneider T., Synthetic vitreous Fibres. Teoksessa: Indoor Air Quality Handbook, McGraw-Hill, New York 2000, chapter 39) suosittaa, että pinnat tulisi luokitella siivoustiheyden mukaan: Mineraalivillakuidut eivät todennäköisesti aiheuta ongelmia, jos kuitujen lukumäärät säännöllisesti siivotuilla pinnoilla (pöydät ym.) ovat alle 0,2 kuitua/cm 2 ja harvoin siivotuilla pinnoilla alle 3 kuitua/cm 2. Ilmanvaihtojärjestelmän kuitupitoisuudelle ei ole vielä suositusarvoja. Puhtausluokitelluille ilmanvaihtotuotteille on puhtausvaatimukset, joiden mukaan muun muassa käytössä olevasta äänenvaimentimesta irtoavien kuitujen kokonaispitoisuus tulee olla alle 0,01 kuitua/cm 3. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

8 LAUSUNTO 8 (16) ISS Proko Oy Tekesin Fine-ohjelman tutkimushankkeessa "Ilmanvaihtolaitteiden hiukkaspäästöt työtiloihin" on suositeltu ohjearvoksi kuitutiheydelle kahden viikon pölylaskeumassa 0,2 kuitua/cm Ilmanvaihdon ja lämpöolojen vertailuarvot Työtilojen ilman lämpötilalle ja kosteudelle ei anneta raja-arvoja laissa. Lämpötilalle voidaan kuitenkin antaa tavoitearvoja (Työturvallisuuslain 39 :n 1. momentin soveltamisohjeen mukaisesti). Toimistotilojen osalta sovelletaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 vähimmäisvaatimuksia toimitilojen sisäilman laadusta ja ilmanvaihdosta (RakMK D2, taulukko 2: ulkoilmavirta; toimistohuoneet 1,5 l/s/m 2, neuvottelutilat 4 l/s/m 2 tai 8 l/s/m 2 asiakastila 2 l/s/m 2, käytävätilat 0,5 l/s/m 2 ). Taulukossa 1 on esitettynä sisäilmastoluokituksen tavoitetasot sekä jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmän mitoitusarvot. Sisäilmastoluokitusta voidaan soveltaa työtilojen ilmanvaihdon lähtötasojen määrittämiseen. D2:n ohje- ja tavoitetasot vastaavat sisäilmastoluokituksen tyydyttävän sisäilmastoluokan S3 tasoa, joka täyttää viranomaissäännösten vähimmäisvaatimukset. Taulukko 2. Sisäilmastoluokituksen ohje- ja tavoitetasot eri sisäilmastoluokissa /5/. suure luokka S1 luokka S2 luokka S3 operatiivinen lämpötila t u <10 C 10 t u 20 C t u >20 C huonelämpötila talvi kesä C 21,5* 21,5 + 0,3*(t u -10) 24,5* 21,5 21,5 + 0,3*(t u -10) 24,5 C ) ) ,5 + 0,4*(t u -10) huonelämpötilan tilapäinen poikkeamana asetusarvosta 2) C ± 0,5 ± 1,0 ± 1,0 lämpötilaero pystysuunnassa 4) C ilman suhteellinen kosteus talvi % ilman nopeus 3) t ulma =21 C t ulma =23 C t ulma =25 C m/s <0,14 <0,16 <0,20 <0,17 <0,20 <0,25 <0,20 <0,25 <0,35 lattian pintalämpötila, vähintään C lattian pintalämpötila, enintään C jäähdytysjärjestelmän suunnitteluarvo C Lämmitysjärjestelmän suunnitteluarvo C 21,5 21,5 21, S1-luokassa huonelämpötilan on oltava tila/huoneistokohtaisesti aseteltavissa välillä C. Jos samassa huoneessa on useita henkilöitä, käytetään huonelämpötilan perustasona talvella C ja kesällä C. Lämpötilan asetusarvon tulee olla kohdassa huonelämpötila mainituissa rajoissa.huonelämpötila ei saa missään ulkoilmaolosuhteissa olla yli 35 C. Kun ulkoilman lämpötila on alle 15 C, huonelämpötila ei saa olla yli 27 C. Ilman nopeudella tarkoitetaan kolmen minuutin suuntariippumatonta keskiarvoa oleskeluvyöhykkeellä. Mittaus suoritetaan suuntariippumattomalla kuumalanka-anemometrillä standardin SFS 5511 mukaisesti. Lämpötilaerolla pystysuunnassa tarkoitetaan mitattua eroa nilkka-hartiatasolla, mittauskorkeus 0,1 m ja 1,1 m. D2:n mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuus tavanomaisessa sääolosuhteissa ja huoneen käytön aikana saa enintään olla 1200 ppm. Ilman laatua voidaan pitää hyvänä kun hiilidioksidipitoisuus on ppm. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

9 LAUSUNTO 9 (16) ISS Proko Oy Tulokset ja johtopäätökset 8.1 Mikrobinäytteet Mikrobinäytteiden tulokset on esitettynä liitteissä 1 ja Ilma- ja pyyhintänäytteet Otettujen ilma- ja pyyhintänäytteiden perusteella toimitilojen mikrobisto oli pääosin tavanomainen. Otetuista 13 ilmanäytteestä kahden työhuoneen mikrobilajisto oli normaalista poikkeava. Epätavanomaiset mikrobilajistot löytyivät huoneiden 1068 ja 332 ilmanäytteissä. Kyseisissä näytteissä esiintyi Cladosporium homesientä, joka on tavallisesti ulkoilman yleisin sienilaji. Talviolosuhteissa sisäilmassa esiintyvät Cladosporium löydökset antavat viitteitä rakennuksessa olevasta epätavanomaisesta mikrobilähteestä (esim. likaantunut ilmanvaihtojärjestelmä). Samoissa ilmanäytteissä esiintyi myös aktinobakteereita. Huoneesta 332 otetussa ilmanäytteessä aktinobakteereiden pitoisuus ylitti Työterveyslaitoksen puhtaalle toimistoympäristölle laatiman ohjearvon ( 5 cfu/m 3 )/7/. Pintanäytteet kerättiin kolmesta eri pisteestä, huoneista 328, 316 sekä toisesta kerroksesta ulosottoviraston käytävältä. Huoneista 328 ja 316 otetuissa pintanäytteissä esiintyi Cladosporium homesientä. Lisäksi huoneesta 316 otetussa pintanäytteessä esiintyi myös punaista hiivaa, joka tarvitsee kasvaakseen yli 90 % kosteuden. Molemmissa näytteissä mikrobipitoisuus oli kuitenkin alhainen (niukasti mikrobeja). Ulosottoviraston käytävältä otetussa pintanäytteessä esiintyi myös Cladosporiumia sekä punaista hiivaa, kyseisen näytteen mikrobipitoisuus oli kohtalainen Ilmanvaihtojärjestelmän pyyhintänäytteet Tuloilmakanavasta otettu pintasivelynäytteen tulos oli tavanomainen. Pintanäytteissä esiintyi molemmissa samoja mikrobisukuja, kuten Cladosporium ja Penicillium. Mikrobibiopitoisuus oli molemmista kanavanäytteissä kohtalainen Mikrobiologiset materiaalinäytteet Kahdessa materiaalinäytteessä esiintyi vaurioon viittaavia mikrobeja. Kellarissa sijaitsevasta arkiston 027 ulkoseinän lämmöneristeestä oli viite vaurioon. Näytteessä esiintyi Aspergillus versicolor homesientä, joka on tyypillisin kosteusvaurioindikaattori, sen pitoisuus näytteessä oli kuitenkin niukkaa. Kyseisessä materiaalinäytteessä oli myös aktinobakteereita, joiden pitoisuus oli kohtalainen. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

10 LAUSUNTO 10 (16) ISS Proko Oy Huoneen 202 (taukotila) ulkoseinästä ikkunoiden välisestä puurungosta otetussa materiaalinäytteessä esiintyi Penicillium suvun sientä. Penicillium on kaikista yleisin mikrobi, joka esiintyy sisäilmassa sekä materiaaleissa. Pitoisuus otetussa näytteessä oli kohtalainen. 8.2 Mineraalivillakuitunäytteet ja pölyn koostumus pinnoilla Mineraalikuitunäytteiden analyysitulokset löytyvät liitteestä 3. Lapuan virastotalon korkeaosan toimitiloissa mineraalivillakuitujen pitoisuus oli poikkeuksellinen (pitoisuuden 0,5 12,9 kuitua/cm 2 ; viitearvo 0,2 kuitua/cm 2 ), toimitiloissa on kuituongelma. Korkean osan kolmannesta kerroksesta otettiin kuitunäytteet huoneista 328 ja 316, sekä toisen kerroksen käytävältä ulosottovirastosta. Kaikissa kolmessa näytteessä pitoisuudet ylittivät viitearvon. Ulosottoviraston käytävältä otetussa näytteessä kuitupitoisuus oli yli 64-kertainen viitearvoon verrattuna. Pintapölyn koostumusta määrittävät näytteet otettiin ensimmäisen, toisen ja kolmannen kerroksen tuloilmakanavista sekä huoneiden 328 ja 233 pinnoilta. Kaikissa kolmessa tuloilmakanavasta otetussa näytteessä kuitupitoisuus on 1-5 paino % tutkitusta näytteestä. Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden mukaan kyseistä kuitupitoisuutta voidaan pitää normaalia suurempana (normaali kuitupitoisuus on alle 1 paino % tutkitusta näytteestä). Sen sijaan huoneiden pinnoilta otetuissa näytteissä kuitupitoisuus on alle 1 paino % tutkitusta näytteestä. Pinnoilta kerätyissä geeliteippi- ja pölyn koostumusnäytteitä ei voida suoraan verrata keskenään. Geeliteippinäytteet kerättiin kahden viikon aikaisesta pölylaskeumasta, kun taas pölyn koostumusnäytteitä kerättäessä kahden viikon aikaista pölylaskeumaa ei ole käytössä. 8.3 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus ja pölyn koostus Pölyn koostumusnäytteiden analyysitulokset löytyvät liitteestä 4. Visuaalisen tarkastelun perusteella korkean osan ilmavaihtojärjestelmä oli likaantunut. Kanavat sisälsivät silmämääräisen tarkastelun perusteella runsaasti karkeaa ulkoilmapölyä ja hiekkaa (liite 8, kuvat 1-3). Tarkastelun perusteella ilmanvaihtokoneen suodatuksessa on ollut vuotoja, jonka vuoksi ulkoilman pöly- ja hiekka on pääsyt kulkeutumaan järjestelmään (liite 8, kuva 4). Ilmanvaihtojärjestelmästä otetut pölyn koostumusnäytteet sisälsivät runsaasti karkeaa ulkoilmapölyä (kiviaine-, hiekka- ja siitepölyä), hiukan kohollaan olevia määriä vuorivillakuituja (1-5 paino-%) sekä pieniä määriä ruoste- ja sinkkipölyä. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

11 LAUSUNTO 11 (16) ISS Proko Oy Paine-eromittaukset Paine-eromittausten tulokset löytyvät liitteistä 6. Korkeanosan toimitilojen ja ulkoilman välisissä paine-eroissa oli suuria vaihteluita. Korkean osan alipaine oli ajoittain yli 40 Pa ja välillä useita tunteja ylipaineinen (ilmanvaihdon ja painesuhteiden hallinta nykyisellä ilmanvaihtojärjestelmällä on heikkoa). Postisiiven alapohja on toimitiloihin nähden hiukan ylipaineinen, keskimäärin 1-2 Pa. Postisiiven jakelukeskuksen ja ulkoilma välinen paine-eromittaus epäonnistui ulkopuolisen koskettua mittausjärjestelyihin (paine-eroletku irrotettu ulkoilman ja vaipan välisestä ikkunasta). 8.5 Huonetilojen lämpötila- ja kosteusmittaukset Lämpötila- ja kosteusmittausten tulokset on esitetty liitteessä 7. Toisen ja kolmannen kerroksen ilman lämpötilat vaihtelivat keskimäärin 19,9 25,0 C välillä. Mittausjakson lämpötilakeskiarvot olivat toisen kerroksen sisäpihan puolella 20,9±0,4 C (työhuone 211; N=2577, 5 min välein) 1 ja ulkopihan puolella 22,±0,6 C (työhuone 222; N=2577, 5 min välein) 1. Kolmannen kerroksen vastaavat lämpötilakeskiarvot olivat ulkopihan puolella 23,6,±0,6 C (työhuone 322; N=2577, 5 min välein) 1 Toimistohuoneiden suhteellinen kosteus vaihteli 2-16 % RH välillä. Mittausjakson keskimääräinen suhteellinen kosteus oli sisäpihan puolella 7±3 %RH (työhuone 222; N=2577, 5 min välein) ja ulkopihan puolella 5±3 %RH (työhuone 322; N=2577, 5 min välein). 8.6 Riskirakennekartoitus Tyypillisimpiä riskirakenteita ovat muun muassa seuraavat rakenteelliset ratkaisut: Maanvaraiset rakenteet Maanvastainen betoninen kaksoislaatta, puukorotettu lattia betonisen maanvastaisen pohjalaatan päällä, tuulettuvat alapohjat (erityisesti puualapohja), kellarin seinänä kivilatomus, jonka sisäpuolella tiilimuuraus, massiivinen betoninen kellarin seinä, jossa sisäpuolinen kosteus- ja lämmöneristys ja orgaanista eristemateriaalia sisältävät rakenteet. Julkisivurakenteet Rankarakenteet kapearäystäisissä rakennuksissa ja/tai voimakkaassa ilmastorasituksessa, tiiliverhottu rankarakenne ja rakenteet jotka sisältävät orgaanista eristemateriaalia. 1 ± keskihajonta, N=2577 Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

12 LAUSUNTO 12 (16) ISS Proko Oy Yläpohjarakenteet Tuulettuvat mutta aluskatteettomat rakenteet, heikosti tuulettuvat rakenteet, umpirakenteet (mm. kevytsorakatto, lämmöneristealustainen katto), runsaasti sisätaitteita tai yksityiskohtia sisältävät harjakatot, käännetyt rakenteet (terassi) ja orgaanista eristemateriaalia sisältävät rakenteet. Märkätilarakenteet Vedeneristyksen puuttuminen rakenteesta, rakenteiden sisälle sijoitetut putket, alalaatta- tai kaksoislaattaholvi märkätilan lattiana, puulevyrakenteinen märkätilan lattia sekä levyrakenteiset märkätilan seinät. Lapuan virastotalossa riskirakenteen muodostaa massiivinen maanvastainen kellarin seinä, jossa on sisäpuoleinen lämmöneriste sekä kevytsora eristeinen yläpohja. Rakennuksen kellarin seinät on tehty siten, että massiivinen kantava rakenne on jätetty ulkopuolelle. Ulkopuolinen teräsbetoniseinä on maanvastainen johon on piirustusten mukaan laitettu yksinkertainen kosteuseristys, ilmeisesti bitumisively. Seinän sisäpuolella on lämmöneriste (kivivilla 75 mm) ja kahi-tiili (kuva 1). Kuva 1 Riskirakenteen muodostava maanvarainen kellarin seinä Kuten kuvasta 1 ilmenee, on rakennuksen salaojitus myös virheellisesti sijoitettu, mikäli salaojat ovat olemassa tai jos ne on tehty kuvan 1 esittämällä tavalla. Salaojan yläpinnan tulee olla anturan alapintaa alempana tai korkeintaan anturan alapinnan tasossa. Lisäksi kuvassa on yksinkertainen kosteuseristys mikä ei ole nykyvaatimusten mukainen. Maanvaraisissa rakenteissa tulee olla vedeneristykset (bitumihuopa tai muovinen patolevy). Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

13 LAUSUNTO 13 (16) ISS Proko Oy Rakennuksen kellarikerroksessa oli havaittavissa ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia rakenteiden kosteusvaurioita (Liite 8, kuva 5). Kellarin arkiston 027 katossa oli kosteuden aiheuttama vaurio (Liite 8, kuva 6). Vaurion syntymekanismiin on vaikea löytää syytä, koska yläpuolella olevissa tiloissa ei ole esimerkiksi vesipisteitä. Vaurion synnystä on todennäköisesti pitkä aika koska vaurio alueella eikä sen ympärillä ollut havaittavissa kosteuskertymiä. Rakennuksen yläpohjarakenteena on kevytsorakatto joka on räystäiltä tuulettuva. Lisäksi katolla on alipainetuulettimet, jotka poistavat kevytsorakerroksesta lämpöliikkeen aiheuttamaa kosteutta. Mikäli vesikate ei vuoda ja tuulettimet toimivat ei yläpohjan lämmöneristekerrokseen pääse muodostumaan liiallista kosteutta, joka muodostaisi riittävät kasvuolosuhteet esimerkiksi homerihmastolle. 9 Toimenpidesuositukset Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa, että työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työpaikan haitta- ja vaaratekijät sekä mahdollisuuksien mukaan poistettava tai torjuttava työntekijän turvallisuutta ja terveyttä vaarantavat tekijät. Kun tarvittavat toimenpiteet haittojen vähentämiseksi on suoritettu, arvioidaan jäljelle jäävien tekijöiden merkitys uudelleen. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjeet ja määräykset velvoittavat, että rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisia määriä epäpuhtauksia eikä viihtyvyyttä alentavia hajuja. Näiden velvoitteiden pohjalta ehdotamme seuraavia toimenpiteitä työympäristön parantamiseksi ja työaikaisen oireilun vähentämiseksi: 1. Tehtyjen selvitysten perusteella toimitilojen sisäilman mikrobilajistot ovat kolmessa eri mittauspisteessä lisäselvityksiä vaativia. Kellarin käytävältä löytyneet mikrobit selittyvät hyvin pitkälti kellarissa olevasta kosteudesta ja sen ulkoseinän riskirakenteesta (lämmöneriste kostuu lämpöliikkeen vuoksi sekä puutteellisen vedeneristyksen ja perustusten kuivatuksen vuoksi). Huoneiden 1068 ja 332 löytyneiden aktinobakteereiden alkuperä vaatii lisäselvitystä. Löytyneiden kosteusvaurioindikaattoreiden (aktinobakteereiden) pitoisuus oli näytteissä niukkaa, mutta yleensä niitä ei puhtaissa toimistoympäristöissä esiinny. Huoneiden 1068 ja 332 löydökset saattavat olla kulkeumaa (painesuhteiden vuoksi) rakennuksen kellarikerroksesta, rakenteista tai kuivuneista lattiakaivoista. Huoneen 1068 alapuolella sijaitsee poliisin löytötavara varasto ja vanha kattilahuone, jotka voivat toimia epäpuhtauslähteenä (hallitsemattomat ilmavirtaukset). Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

14 LAUSUNTO 14 (16) ISS Proko Oy Huoneen 332 sisäilma näytteessä esiintyneet aktinobakteerit saattavat olla peräisin rakenteista, joko yläpohjasta tai seinä rakenteesta. Rakennus on huonon korvausilman saannin vuoksi erittäin alipaineinen, mikä mahdollistaa epäpuhtauksien kulkeutumisen toimitiloihin esimerkiksi rakenteiden kautta (viemärin hajut, vaipparakenteet, yms.) Suosittelemme materiaalinäytteiden ottoa kyseisen huoneen seinärakenteesta mikrobipitoisuuden määrittämiseksi sekä kosteusmittauksen tekemistä yläpohjan eristekerrokseen. Cladosporium homesienen esiintyminen ilmanäytteissä viittaa likaantuneeseen ilmanvaihtojärjestelmään, joten ilmanvaihtojärjestelmä tulisi puhdistaa. 2. Korkean osan toisen ja kolmannen kerroksen toimitiloissa mineraalivillakuitujen pitoisuudet olivat poikkeuksellisia. Toimitiloissa on tämän tutkimuksen perustella kuituongelma. Mineraalivillakuitujen tyypillisimpiä lähetteitä ovat huonokuntoiset eristeet, likaantuneet ilmanvaihtokanavat sekä pinnoittamattomat akustiikkalevyt. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa myös ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on tutkimusten mukaan muutamia viikkoja tai kuukausia. Kuidut eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Suomessa kaupan olevat teolliset lasivilla- ja vuorivillakuidut eivät ole syöpävaarallisiksi luokitettuja. 3. Likaantunut ilmanvaihtojärjestelmä on mahdollinen kuituongelman aiheuttaja. Mineraalivillakuitujen päästölähteiden olemassaolo tulee täten selvittää. Ilmanvaihtojärjestelmän äänenvaimennusmateriaalien kunto sekä siirtoilmasäleikköjen vaikutukset sisäilma laatuun tulisi tutkia ja mahdolliset puutteet korjata. 4. Kiinteistön omistajan tai haltijan olisi huolehdittava ilmanvaihtolaitteistojen asianmukaisesta puhdistamisesta. Ilmanvaihtolaitteistojen ja -kanavien puhdistus tulisi suorittaa määrävälein noudattaen Sisäasiainministeriön asetusta 802/2001 ilmanvaihtolaitteistojen puhdistuksesta (SMa 802/2001, 3 ; Pelastuslaki 468/2003, 22 ). Ilmanvaihtolaitoksen puhdistuksen jälkeen tulisi aina tarkastaa puhdistustyön laatu, tasapainottaa ilmamäärät sekä dokumentoida puhdistus- ja säätötoiminta. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksista olisi hyvä laatia myös kirjallinen puhdistussuunnitelma, johon tilaaja ja urakoitsija sitoutuvat. Suunnitelmassa määriteltäisiin muun muassa puhdistustyö tavoitetasot, aikataulu, ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusjärjestys, puhdistustyön ajankohta, suojaamistarpeet, vikahavaintomenettely, puhdistustyön laadunvarmennus, turvallisuusnäkökohdat sekä tiedottaminen. Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

15 LAUSUNTO 15 (16) ISS Proko Oy Tarkasteluhetkellä rakennuksen kellarikerroksessa havaittiin kosteuskertymiä sekä kosteusvaurioita. Mikäli kellarikerroksen maanvaraisten rakenteiden kosteusrasitus ja niistä johtuvat vauriot sekä sisäilman epäpuhtaudet halutaan poistaa, tulee rakennuksen perustuksiin asentaa veden eristykset sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman C2 mukainen salaojitus. Lisäksi suosittelemme massiivisten seinärakenteiden lämmöneristämistä rakenteen ulkopuolelta. Yläpohjan alipaineistuksen toimivuudesta tulee varmistua. Yläpohjan alipaineistus voidaan mitata kosteusmittausten yhteydessä. Yläpohjasta ei otettu materiaalinäytteitä, koska katolla oli runsaasti lumikertymää. Yläpohjan alapuolella näytteenotto ei onnistunut, koska yläpohjan alla on massiivinen betonilaatta. Suosittelemme edellä mainittuja mittauksia suoritettavaksi lumien sulettua. 6. Toimitilojen paine-erojen suuret vaihtelut, johtuvat todennäköisesti puutteellisesti toimivasta ilmanvaihtojärjestelmästä (ilmatasapaino ja painesuhteiden hallinta). Toimitilojen ja ulkoilman välisiin painesuhteisiin vaikuttavat rakennuksen vaipan tiiveyden lisäksi muun muassa ulkoilman sääolot, tontin ilmasto- ja maastoolosuhteet, rakennuksen muoto ja korkeus, ovien määrä, koko ja suuntaus, pintojen konventiovirtaukset sekä rakennuksen erilaiset layout ratkaisut. Ilmatasapainon saavuttamiseksi tarvitaan toimiva koneellinen ilmanvaihto (tulo- ja poistoilman tasapaino). Senaatti-kiinteistöt ovat käynnistäneet korkean osan toimitiloja koskevat ilmanvaihtokorjaukset, joilla parannetaan kiinteistön painesuhteiden hallintaa ja hallitsemattomien ilmavirtausten syntymistä. Työt on aloitettu ja suunnitelmien mukaan ne valmistuvat Lämpötila- ja kosteusolosuhteet olivat tehtyjen mittausten perusteella toimistotiloille tyypillisiä. Kolmannen kerroksen toimistotiloissa lämpötilatasot olivat vuodenaikaan nähden korkeat (yli 23 C). Ilman suhteellinen kosteus on talviaikoina alhainen, johtuen osittain ilmanvaihdon kuivattavasta vaikutuksesta. Liian kuivan ilman on todetutta aiheuttavan muun muassa äänenkäytön oireita, ihon kuivumista, silmäoireita, yskää ja nenän tukkoisuutta. 8. Pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman (PTS) laatiminen vaatii kiinteistön kunnon systemaattisempaa arviointia (rakennus-, LVI- ja sähkötekniikan osalta), joten kuntoarvion toteuttaminen olisi selvitysten perusteella suositeltavaa. Kuntoarvion sisältö ja laajuus tulisi räätälöidä Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvion suoritusohjeiden KH , LVI ja RT mukaisesti, kiinteistöön sovellettuna. Kuntoarvion toteuttajalla tulee olla toteutukseen vaadittava riittävä pätevyys (rakennus-, LVI- ja sähkötekniikka). Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

16 LAUSUNTO 16 (16) ISS Proko Oy Kirjallisuus 1. Reiman M, Kujanpää L, Junttila S, Lappalainen S, Lindroos O, Pasanen A-L, Rajala R, Rautilala S, Reijula K, Tuomi T. Rakennusten kosteusvaurioita kuvastava mikrobisto. Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2005, s Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät, sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:I, Helsinki 2003, 93 s. 3. SFS Ilmastointi. Ilmavirtojen ja painesuhteiden mittaus ilmastointilaitoksissa. Suomen Standardisoimisliitto, Helsinki Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D2. Ympäristöministeriö RT-ohjekortti RT Sisäilmastoluokitus Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. Rakennustieto Oy. RT-kortisto, Harju R, Tuovila H, Riala R, Kovanen K, Laamanen J, Säntti J, Tossavainen A. Ilmanvaihtolaitteiden hiukkaspäästöt työtiloihin. Sisäilmastoseminaari SIY raportti 24; Viitearvoja sisäilmaongelmien tunnistamiseen, Työterveyslaitos 09/2009, saatavana: D2539DF0A047/0/Viitearvoja pdf 8. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28, Ympäristöministeriö, Rakennustieto Oy 1997, 143 s. 9. Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, osat 1 ja 2. Opetushallitus, Vammala s. 10. LVI Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus. Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut.(2007). 11. LVI , KH , RT Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio suoritusohje, Rakennustietosäätiö (1998). Tommi Vehviläinen aluepäällikkö, DI kiinteistöjen käytönohjaus Tuomo Laitinen asiantuntija, FM, rkm kiinteistöjen käytönohjaus LIITTEET 1 Ilma- ja pyyhintänäytteiden mikrobianalyysi , nro SL 2 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi , nro SL 3 Kuitunäytteiden analyysivastaus , nro OT 4 Pölyn koostumusnäytteiden analyysilausunto , nro TY-03/hl/ Näytteenottopisteiden layout-pohja (1 krs) 6 Paine-eromittausten kuvaajat Lämpötila- ja kosteusmittausten kuvaajat Valokuvia kohteesta 9 Toimintasuunnitelma Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain ISS Proko Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

17 Analyysivastaus n:o SL, ilma- ja pintasivelynäytteet (9) Tilaaja: ISS Proko Oy, Tuomo Laitinen Tutkimuskohde: Lapuan virastotalo Näytteenottopäivä: 27. ja Näytteenottajat: ISS Proko Oy, Tuomo Laitinen, Tommi Vehviläinen ja Jani Välitalo Näytteet vastaanotettu laboratorioon: Analysointi aloitettu: NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN KÄSITTELY Ilmanäytteet otettiin kuusi-vaihe impaktorilla ja pintasivelynäyte steriiliin laimennosveteen kostutetulla pumpulipuikolla suoraan seuraaville kasvatusalustoille: 2 % mallasuuteagar (sienet), DG18-agar (sienet) ja THG (tryptoni-hiiva-uute)-agar (bakteerit, sädesienet). Kasvatusalustoja inkuboitiin lämpökaapissa +25 C:ssa 7 vrk:tta (sienet) ja 11 vrk:tta (bakteerit). Inkuboinnin jälkeen pesäkkeet laskettiin ja sienet tunnistettiin laji- tai sukutasolle valomikroskoopin avulla. Näytteenottopäivänä ulkoilman lämpötila oli -15 C. Näytteenottopisteet on esitetty kappaleessa 2 taulukoissa 1 ja 3. 2 TULOKSET JA VERTAILU VIITEARVOIHIN Ilmanäytteiden näytteenottopisteet, sisäilman lämpötilat ja tutkittujen tilojen ilman suhteelliset kosteudet on esitetty taulukossa 1. Ilmanäytteiden mikrobipitoisuudet on esitetty pesäkkeitä muodostavina yksikköinä kuutiometrissä ilmaa (pmy/m 3 ) taulukossa 2. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Pintasivelynäytteiden näytteenottokohdat, tutkittujen alueiden pinta-alat sekä pölykertymät on esitetty taulukossa 3. Pintasivelynäytteiden tulokset on esitetty suhteellisella asteikolla taulukossa 4. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Asteikko on seuraava: - = ei mikrobikasvua + = niukasti mikrobeja (1-20 pesäkettä/alusta) ++ = kohtalaisesti mikrobeja (21-50 pesäkettä) +++ = runsaasti mikrobeja ( pesäkettä) ++++ = erittäin runsaasti mikrobeja (> 200 pesäkettä) Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman ISS Proko Oy:n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. ISS Proko Oy Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, Jyväskylä Puhelin Y-tunnus Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

18 Analyysivastaus n:o SL, ilma- ja pintasivelynäytteet (9) 2.1 Ilmanäytteet Taulukko1. Ilmanäytteiden näytteenottopisteet, sisäilman lämpötilat ( o C) ja ilman suhteelliset kosteudet (%-rh). Näytteenottopiste Lämpötila, o C Suhteellinen kosteus, %-rh 1. huone 332 (3. krs) 21,2 13,0 2. huone 328 (3. krs) 21,7 13,1 3. huone 306 (3. krs) 21,7 8,6 4. huone 314 (3. krs) 22,2 9,1 5. ulosottoviraston aula (2. krs) 21,8 9,1 Taulukko 2. Ilmanäytteiden mikrobipitoisuudet ja näytteissä esiintyneet sienisuvut ja/tai lajit, pitoisuudet yksikköä pmy/m 3. Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG-agar Tulkinta Cladosporium 9 Cladosporium 16 Aktinobakteerit* 7 viittaa Penicillium 2 steriilit 2 Muut bakteerit 122 epätavan- Penicillium 2 omaiseen Eurotium* 2 mikrobi- 1. Sieni-itiöt yhteensä 11 Sieni-itiöt yhteensä 22 Bakteerit yhteensä 129 lähteeseen Cladosporium 7 steriilit 2 Aktinobakteerit <2 ei Oidiodendron* 2 Muut bakteerit 160 poikkeavaa Cladosporium 16 hiivat, vaaleat 5 2. Sieni-itiöt yhteensä 7 Sieni-itiöt yhteensä 25 Bakteerit yhteensä 160 Penicillium 2 steriilit 2 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 14 Cladosporium 9 Muut bakteerit 49 poikkeavaa Penicillium 2 3. Sieni-itiöt yhteensä 16 Sieni-itiöt yhteensä 13 Bakteerit yhteensä 49 Penicillium 2 Cladosporium 9 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 19 hiivat, vaaleat 7 Muut bakteerit 64 poikkeavaa Penicillium 5 steriilit 2 4. Sieni-itiöt yhteensä 21 Sieni-itiöt yhteensä 23 Bakteerit yhteensä 64 Cladosporium 5 Cladosporium 5 Aktinobakteerit <2 ei Penicillium 2 Muut bakteerit 31 poikkeavaa steriilit 2 5. Sieni-itiöt yhteensä 9 Sieni-itiöt yhteensä 5 Bakteerit yhteensä 31 <2 = alle määritysrajan 2 pmy/m 3, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman ISS Proko Oy:n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. ISS Proko Oy Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, Jyväskylä Puhelin Y-tunnus Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

19 Analyysivastaus n:o SL, ilma- ja pintasivelynäytteet (9) Näytteenottopiste Lämpötila, o C Suhteellinen kosteus, %-rh 6. huone 217 (2. krs) 21,8 8,5 7. huone 210 (2. krs) 21,5 8,1 8. huone 232 (2. krs) 21,7 12,2 9. huone 237 (2. krs) 23,7 13,8 10. huone 1095 (1. krs) 21,7 13,3 Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG-agar Tulkinta Penicillium 2 Penicillium 5 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 2 Cladosporium 2 Muut bakteerit 19 poikkeavaa 6. Sieni-itiöt yhteensä 4 Sieni-itiöt yhteensä 7 Bakteerit yhteensä 19 Cladosporium 2 Cladosporium 7 Aktinobakteerit* 2 ei Muut bakteerit 14 poikkeavaa 7. Sieni-itiöt yhteensä 2 Sieni-itiöt yhteensä 7 Bakteerit yhteensä 16 Botrytis o 2 Penicillium 5 Aktinobakteerit <2 ei Penicillium 2 Cladosporium 7 Muut bakteerit 90 poikkeavaa hiivat, vaaleat 5 Aspergillus versicolor* 2 8. Sieni-itiöt yhteensä 4 Sieni-itiöt yhteensä 19 Bakteerit yhteensä 90 hiivat, vaaleat 2 Penicillium 2 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 7 Cladosporium 5 Muut bakteerit 97 poikkeavaa Penicillium 2 9. Sieni-itiöt yhteensä 11 Sieni-itiöt yhteensä 7 Bakteerit yhteensä 97 Trichothecium 2 Penicillium 2 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 5 Cladosporium 5 Muut bakteerit 111 poikkeavaa 10. Sieni-itiöt yhteensä 7 Sieni-itiöt yhteensä 7 Bakteerit yhteensä 111 <2 = alle määritysrajan 2 pmy/m 3, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman ISS Proko Oy:n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. ISS Proko Oy Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, Jyväskylä Puhelin Y-tunnus Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

20 Analyysivastaus n:o SL, ilma- ja pintasivelynäytteet (9) Näytteenottopiste Lämpötila, o C Suhteellinen kosteus, %-rh 11. huone 1099 (1. krs) 19,8 12,4 12. huone 1103 (1. krs) 21,2 9,0 13. huone 1136 (1. krs) 21,1 9,9 14. huone 1133 (1. krs) 21,4 7,1 15. huone 1122 (1. krs) 20,6 9,1 Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG-agar Tulkinta Cladosporium 2 Aktinobakteerit <2 ei Penicillium 5 Muut bakteerit 139 poikkeavaa 11. Sieni-itiöt yhteensä 7 Sieni-itiöt yhteensä <2 Bakteerit yhteensä 139 Penicillium 2 Penicillium 2 Aktinobakteerit <2 ei Mucor o 2 Muut bakteerit 64 poikkeavaa Cladosporium Sieni-itiöt yhteensä 6 Sieni-itiöt yhteensä 2 Bakteerit yhteensä 64 Penicillium 2 Cladosporium 2 Aktinobakteerit <2 ei hiivat, vaaleat 2 Penicillium 5 Muut bakteerit 16 poikkeavaa steriilit Sieni-itiöt yhteensä 6 Sieni-itiöt yhteensä 7 Bakteerit yhteensä 16 Penicillium 2 Aktinobakteerit <2 ei Cladosporium 2 Muut bakteerit 28 poikkeavaa 14. Sieni-itiöt yhteensä <2 Sieni-itiöt yhteensä 4 Bakteerit yhteensä 28 steriilit 2 Cladosporium 16 Aktinobakteerit <2 ei Ulocladium* 2 Penicillium 5 Muut bakteerit 134 poikkeavaa Penicillium 2 Aspergillus penicillioides* 2 hiiva, vaaleat 2 hiivat, vaaleat 2 Cladosporium Sieni-itiöt yhteensä 13 Sieni-itiöt yhteensä 25 Bakteerit yhteensä 134 <2 = alle määritysrajan 2 pmy/m 3, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman ISS Proko Oy:n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. ISS Proko Oy Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, Jyväskylä Puhelin Y-tunnus Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

21 Analyysivastaus n:o SL, ilma- ja pintasivelynäytteet (9) Näytteenottopiste Lämpötila, o C Suhteellinen kosteus, %-rh 16. huone 1064 (1. krs) 20,7 7,7 17. huone 1053a (1. krs) 21,3 7,3 18. huone 1068 (1. krs) 20,7 7,2 19. käytävä 015 (kellari) 18,3 7,2 Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG-agar Tulkinta Penicillium 2 Penicillium 2 Aktinobakteerit* 2 ei hiivat, vaaleat 2 Cladosporium 2 Muut bakteerit 14 poikkeavaa 16. Sieni-itiöt yhteensä 4 Sieni-itiöt yhteensä 4 Bakteerit yhteensä 16 Penicillium 5 Cladosporium 5 Aktinobakteerit <2 ei hiivat, vaaleat 7 hiivat, vaaleat 5 Muut bakteerit 12 poikkeavaa 17. Sieni-itiöt yhteensä 12 Sieni-itiöt yhteensä 10 Bakteerit yhteensä 12 hiivat, vaaleat 2 Penicillium 2 Aktinobakteerit* 7 viittaa Cladosporium 7 Paecilomyces* 2 Muut bakteerit 45 epätavan- Cladosporium 14 omaiseen mikrobi- 18. Sieni-itiöt yhteensä 9 Sieni-itiöt yhteensä 18 Bakteerit yhteensä 52 lähteeseen Penicillium 19 Cladosporium 49 Aktinobakteerit* 2 viittaa Aspergillus fumigatus* 2 steriilit 7 Muut bakteerit 66 epätavan- Cladosporium 14 Penicillium 14 omaiseen steriilit 2 hiivat, vaaleat 5 mikrobihiivat, vaaleat 2 Eurotium* 2 lähteeseen 19. Sieni-itiöt yhteensä 39 Sieni-itiöt yhteensä 77 Bakteerit yhteensä 68 <2 = alle määritysrajan 2 pmy/m 3, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman ISS Proko Oy:n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. ISS Proko Oy Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, Jyväskylä Puhelin Y-tunnus Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

22 Analyysivastaus n:o SL, ilma- ja pintasivelynäytteet (9) 2.2 Pintanäytteet Taulukko 3. Näytteenottokohdat, näytteen pinta-ala (cm 2 ) ja pölykertymä (vrk). Näytteenottokohta Pinta-ala, cm 2 Pölykertymä, vrk P1. huone 328 (3. krs) 10 cm x 10 cm - P2. huone 316 (3. krs) 10 cm x 10 cm - P3. 2. krs käytävä, etelä 10 cm x 10 cm - P4. 2. krs tuloilmakanava/iv-kanava, länsi 10 cm x 10 cm - P5. 3. krs tuloilmakanava/iv-kanava, länsi 10 cm x 10 cm - - = pinta-ala / pölykertymä ei tiedossa Taulukko 4. Pintasivelynäytteiden mikrobipitoisuudet ja mikrobilajisto. Tulokset ilmoitettu suhteellisella asteikolla. Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Cladosporium + Aktinobakteerit - steriilit + Muut bakteerit ++ P1. Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++ Cladosporium + Cladosporium + Aktinobakteerit - hiivat, punaiset o +(1) hiivat, punaiset o +(1) Muut bakteerit +++ Mucor o +(1) Penicillium + Eurotium* +(1) P2. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä +++ Cladosporium + hiivat, vaaleat + Aktinobakteerit - hiivat, vaaleat + Cladosporium + Muut bakteerit ++ steriilit + hiivat, punaiset o +(1) steriilit + P3. Sieni-itiöt yhteensä ++ Sieni-itiöt yhteensä ++ Bakteerit yhteensä ++ Cladosporium ++ Cladosporium + Aktinobakteerit - Penicillium + Penicillium + Muut bakteerit + steriilit + Paecilomyces* +(1) Botrytis o +(1) steriilit + P4. Sieni-itiöt yhteensä ++ Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Cladosporium + Cladosporium ++ Aktinobakteerit - steriilit + Penicillium + Muut bakteerit ++ hiivat, vaaleat + steriilit + P5. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä ++ Bakteerit yhteensä ++ * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin - = ei kasvua steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman ISS Proko Oy:n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. ISS Proko Oy Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, Jyväskylä Puhelin Y-tunnus Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

23 Analyysivastaus n:o SL, ilma- ja pintasivelynäytteet (9) Näytteenottokohta Pinta-ala, cm 2 Pölykertymä, vrk P6. huone 1095 (1. krs) 10 cm x 10 cm - P7. 1. krs, IV-kanava/runko, huone 7 (101) kohd. 10 cm x 10 cm - P8. huone 1099 (1. krs) 10 cm x 10 cm - P9. huone 1101 (1. krs) 10 cm x 10 cm - P10. huone 1103 (1. krs) 10 cm x 10 cm - - = pinta-ala / pölykertymä ei tiedossa Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar Cladosporium + Aktinobakteerit - Muut bakteerit +++ P6. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä +++ Cladosporium + hiivat, vaaleat + Aktinobakteerit - Paecilomyces* +(1) Cladosporium + Muut bakteerit + hiivat, tummat + steriilit + P7. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + steriilit + Paecilomyces* +(2) Aktinobakteerit - Cladosporium + Muut bakteerit ++++ Penicillium + P8. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++++ Aktinobakteerit - Muut bakteerit ++++ P9. Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä ++++ Cladosporium + hiivat, vaaleat + Aktinobakteerit - hiivat, vaaleat + Muut bakteerit +++ hiivat, punaiset o +(1) P10. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä +++ * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin - = ei kasvua steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman ISS Proko Oy:n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. ISS Proko Oy Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, Jyväskylä Puhelin Y-tunnus Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

24 Analyysivastaus n:o SL, ilma- ja pintasivelynäytteet (9) Näytteenottokohta Pinta-ala, cm 2 Pölykertymä, vrk P11. huone 1134 (1. krs) 10 cm x 10 cm - P12. huone 1136 (1. krs) 10 cm x 10 cm - P13. huone 1140 (1. krs) 10 cm x 10 cm - P14. huone 1133 (1. krs) 10 cm x 10 cm - P15. huone 1122 (1. krs) 10 cm x 10 cm - P16. huone 1094 (1. krs) 10 cm x 10 cm - P17. kellari cm x 10 cm - - = pinta-ala / pölykertymä ei tiedossa Näyte 2 % mallasagar DG-18 agar THG agar hiivat, vaaleat + Aktinobakteerit - Muut bakteerit ++ P11. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä ++ Cladosporium + Cladosporium + Aktinobakteerit - hiivat, vaaleat + Penicillium + Muut bakteerit ++ P12. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++ Oidiodendron* +(1) Cladosporium + Aktinobakteerit - Acremonium* +(1) Penicillium + Muut bakteerit ++++ Penicillium + hiivat, vaaleat + hiivat, vaaleat + steriilit + steriilit + P13. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++++ Cladosporium + Cladosporium + Aktinobakteerit - Penicillium + Eurotium* +(1) Muut bakteerit ++ hiivat, vaaleat + P14. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++ Cladosporium + Penicillium + Aktinobakteerit - steriilit + Muut bakteerit ++ P15. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä ++ Aktinobakteerit - Muut bakteerit ++ P16. Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä ++ steriilit + Cladosporium + Aktinobakteerit - Cladosporium + steriilit + Muut bakteerit + P17. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin - = ei kasvua steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä Analyysivastauksen osittainen kopioiminen ilman ISS Proko Oy:n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. ISS Proko Oy Kiinteistöjen käytönohjaus PL 590, Jyväskylä Puhelin Y-tunnus Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki