Innokylän systeeminen innovaatiomalli. Pasi Pohjola, Juha Koivisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innokylän systeeminen innovaatiomalli. Pasi Pohjola, Juha Koivisto"

Transkriptio

1 Pasi Pohjola, Juha Koivisto

2 SISÄLLYS 1. Johdanto OSA I: Innovaatioiden käytäntönäkökulma 2. Mikä innovaatio on? 3. Innovaatiot käytäntöinä 4. Käytännöt systeemeinä 5. Käytäntöjen relationaalisuus 6. Käytäntöjen yhteiskehittäminen 7. Käytäntöön vieminen ja arviointi OSA II: Käytäntöjen kehittäminen Innokylässä 8. Kehittämisen kohteet 9. Kehittämisen periaatteet 10. Innovaatioprosessin kolme tehtäväkokonaisuutta 11. Kehittämisen työkalut ja tuki 12. Innokylän arviointikriteerit 2

3 1. Johdanto Innovaatioiden odotetaan uudistavan ja kehittävän arkipäiväämme eri tavoin. Ne voivat uudistaa sitä luomalla uusia toiminnan ja työn mahdollisuuksia. Ne voivat synnyttää kaupallista menestystä ja taloudellista hyötyä. Ne voivat myös synnyttää uusia haasteita ja ongelmia. Keskeistä innovaatioille on, että niihin liittyy käyttöä, tekemistä ja toimintaa. Kun halutaan tarkastella innovaatioita osana käyttöä ja toimintaa eli osana sitä todellisuutta ja arkipäivää, joissa innovaatiot elävät, uusia tuotteita ja palveluja on hyödyllistä tarkastella käytäntönäkökulmasta. Käytäntönäkökulma auttaa ymmärtämään, millaisin edellytyksin uusia innovaatioita voi syntyä ja millä tavalla ne uudelleenrakentavat arkipäiväämme. Innovaatioiden käytäntönäkökulma on ollut esillä jo pidemmän aikaa mm. tiede- ja teknologiatutkimuksen parissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on jopa puhuttu käytäntökäänteestä yhteiskuntatieteiden puolella. Vaikka maailmalla käytäntölähestymistapa on jo vakiintunut ajattelutapa, suomalaiseen kehittämiskulttuuriin se on vasta tekemässä tuloaan. Toki eri sektoreilla on kansallisesti puhuttu usean vuoden ajan hyvistä käytännöistä, joka on seurannut pitkälti poliittista best practices -agendaa. Kuitenkin käytäntötutkimuksen näkökulmasta tämä ajattelutapa on monilta osin rajoittunut tapa ajatella käytäntöjä. Todellisuudessa käytäntöjen ja innovaatioiden maailma on huomattavasti monimuotoisempi kuin best practices ajattelu antaa ymmärtää. Esimerkiksi yhdessä ympäristössä hyvin toimiva käytäntö ei välttämättä toimi jossakin toisessa tai jokaisessa ympäristössä. Innovaatiotermistä on tullut yleiskäsite lähes kaikenlaiselle kehittämistyölle ja samalla käsite on kokenut merkittävän inflaation. Palvelujen kehittämisen ja uudistamisen näkökulmasta tällä käsitteen epämääräisyydellä on myös huonoja seurauksia. Kun melkein mitä tahansa pidetään innovaationa ja innovatiivisena toimintana, unohtuvat helposti ne tärkeät seikat, joita uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen edellyttää. Todellisuudessa uudet ratkaisut ovat innovatiivisia ratkaisuja vasta silloin, kun ne toimivat arkipäivässä ja ratkaisevat niitä ongelmia tai toteuttavat niitä asioita, joita varten ne on kehitetty. Pelkkinä ideoina ne eivät vielä tee mitään. Käytäntönäkökulmasta innovaatioita ei tarkastella vain tuotetun välineen, konseptin tai mallin näkökulmasta. Olennaista on myös se käyttö ja muu toiminta, joka näihin välineisiin ja malleihin liittyy. Tässä kirjoituksessa jäsennetään Innokylän innovaatioviitekehys, jossa sosiaali- ja terveysalan kehittämiselle tarjottava tuki sekä palvelut perustuvat käytäntönäkökulmaan. Innokylässä käytäntönäkökulma on siis keskeinen tapa jäsentää sosiaali- ja terveysalan innovaatioita. Näkökulma 3

4 ONGELMA Innokylän systeeminen innovaatiomalli ei kuitenkaan rajoitu pelkästään sosiaali- ja terveysalaan. Tarkastelutapaa voidaan hyödyntää myös muilla tuotteiden, teknologioiden ja palvelujen kehittämisen alueilla. Innokylän käytäntönäkökulmaan perustuvaa innovaatiomallia kutsutaan Innokylän systeemiseksi innovaatiomalliksi. Innovaatiomallin perusajatuksena on havainnollistaa koko innovaatioprosessia, tarpeiden tunnistamisesta ideointiin, konseptointiin ja käytäntöön viemiseen. Kuten innovaatioiden tutkimuksessa on jo pitkään ymmärretty, innovaatioissa ja kehittämisessä prosessien eri vaiheet eivät seuraa lineaarisesti toisiaan, vaan erilaiset haasteet ja tarpeet edellyttävät erilaisten kehittämistehtävien tekemistä yhtäaikaisesti, toisinaan joudutaan palaamaan alkuun tai useita askelia taaksepäin päästäkseen eteenpäin. INNOKYLÄN SYSTEEMINEN INNOVAATIOMALLI IDEOI KEHITÄ TOTEUTA Ymmärrä tarpeet, luo kehittäjäyhteisö, etsi ratkaisuja, tuota ideoita, aseta tavoitteet Kehitä ja jalosta ratkaisuja, sovita ympäristöön, yleistä malliksi Kokeile, arvioi ja korjaa mallia, ota käyttöön ja vakiinnuta RATKAISU LUO MARKKINOITA, HERÄTÄ KIINNOSTUSTA, VAKUUTA TOIMIJAT Tämä kirjoitus jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa, innovaatioiden käytäntönäkökulma, tarkastelee innovaatioiden kehittämistä käytäntöjen näkökulmasta. Sen tehtävänä on vastata kysymyksiin, mitä tarkoittaa se, että erilaisia innovaatioita tarkastellaan käytäntöinä ja mitä etuja tämän näkökulman hyödyntämisestä on. Toinen osa, käytäntöjen kehittäminen Innokylässä, esittää konkreettisemmin, millaista uusien sosiaali- ja terveysalan innovaatioiden kehittäminen Innokylässä on ja minkälaisia työkaluja ja tukea Innokylä tarjoaa kehittämisprosesseille. 4

5 OSA I: Innovaatioiden käytäntönäkökulma 2. Mikä innovaatio on? Innovaatio-termiä tavataan käyttää varsin monessa merkityksessä. Innovaatiot menevät tyypillisesti sekaisin ideoiden ja keksintöjen kanssa, jolloin melkein mitä tahansa pidetään innovaationa. Sen seurauksena ponnistelut uusien ratkaisujen ja todellisten innovaatioiden edistämiseen ovat jääneet puolitiehen. Erialisten ideariihien ja muodikkaiden, konsulttivetoisten ideointityöpajojen tuotokset ideoineen ovat parhaimmillaankin vasta alkusysäys innovaatioprosessille. Innovaatiossa ei ole kysymys pelkästään ideoiden keksimisestä, vaan ennen kaikkea ideoiden ja keksintöjen viemisestä käytäntöön. Innovaatiokeskustelua sekoittaa myös erilaisten innovaatiotyyppien viidakko. Teoreettisessa mielessä erilaisten innovaatiotyyppien tunnistaminen voi olla mielekästä, ainakin jotain tiettyä luokittelevaa tarkoitusperää varten. Konkreettista kehittämistyötä ja innovaatioprosesseja varten tällaisista luokitteluista voi kuitenkin olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos luovia prosesseja tai kehittämistoimintaa ryhdytään arvottamaan tai valikoimaan sen mukaan, minkä tyyppisestä innovaatiosta on tai ajatellaan olevan kysymys, monet tärkeät kehittämisponnistelut saattavat jäädä varjoon tai jopa tekemättä. Esimerkiksi, usein pienet parannukset (ns. inkrementaaliset innovaatiot) olemassa oleviin toimintoihin voivat olla huomattavasti merkittävämpiä palvelujen tai teknologian toimivuuden tai talouden kannalta kuin radikaalit toimenpiteet tai laajamittaiset järjestelmätason innovaatiot. Monesti pienemmissä kehittämiskohteissa myös riskien suhde mahdollisiin hyötyihin on parempi kuin suurissa muutoksissa. Jos strategisesti painotetaan vain laajoja muutoksia ja uudistuksia, edellytykset pienemmällä riskillä tehtäviin parannuksiin saattavat jäädä tämän varjoon. Seurauksena voi olla riskien kasvu ilman sen parempia uudistuksia. Tällaisista järjestelmätasolla tapahtuneista uudistuksista löytyy valitettavia esimerkkejä, joissa näennäisesti hyvistä ideoista seuraa huonoja toteutuksia. Miten innovaatio sitten tulisi ymmärtää, jotta se tukisi ja auttaisi kaikenlaista kehittämistoimintaa, pienestä laajamittaiseen kehittämiseen? Seuraava innovaation luonnehdinta antaa avaimia ymmärtää, mistä innovaatioissa on kysymys: 5

6 Innovaationa voidaan pitää jotain sellaista, jossa on jollakin tavalla tarkasteltuna jotain uutta, jossa idea ja/tai keksintö on viety menestyksekkäästi käytäntöön ja joka ratkaisee niitä ongelmia joita varten se on kehitetty. Innovaatio ei siis ole sama asia kuin idea tai joukko ideoita. Ideoita on periaatteessa helppo keksiä, mutta parhaimmillaan hyvätkin ideat ovat vasta alku uudelle innovaatiolle. Innovaatio ei ole myöskään keksintö. Keksinnössä ideat ovat monesti jalostuneet pidemmälle, mutta itse keksintö ei vielä ole innovaatio. Teknologian historia tuntee monta esimerkkiä keksinnöistä, joita ei koskaan ole onnistuttu viemään menestyksekkäästi käytäntöön. Innovaatio on jotain sellaista, jossa ideat, keksinnöt ja muut kehitelmät on onnistuttu viemään menestyksekkäästi käytäntöön. Menestyksekkäästi käytäntöön vieminen voi toki tarkoittaa monia asioita ja sitä voidaan tarkastella monen eri kriteerin avulla. Se voi olla jotain sellaista, mitä innovaatiotutkimuksen klassikkohahmo Schumpeter on kuvannut: intohimoisesti asiaan uskovan yrittäjän kyky tehdä ideoista ja keksinnöistä kaupallisia menestystarinoita. Se voi olla myös paljon muuta. Se voi olla onnistuneesti käyttöönotettu palvelumalli, joka vastaa paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Se voi olla myös uudistus palvelujärjestelmässä, joka tuottaa kustannustehokkaammin kaikki tarvittavat tietyn alan palvelut. Yhtäältä se voi olla toimintatapa, joka tekee ammattilaisen työtehtävien suorittamisen helpommaksi. Innovaation kannalta ei ole tärkeää se, minkälaisesta tai tyyppisestä tai kokoluokan asiasta on kyse, pienestä tai isosta. Innovaation kannalta tärkeää on se, onko siinä kehitetyt ideat, keksinnöt ja muut kehitelmät onnistuttu viemään menestyksekkäästi käytäntöön ja onko tässä jotain uutta aikaisempaan. Innovatiivisuutta on siis kyky vastata menestyksekkäästi kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja asetettuihin tavoitteisiin, eli viedä käytäntöön ne ideat ja kehitelmät, joiden on ajateltu vastaavat näihin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Jos halutaan edistää uudistumista, innovaatioiden ja kehittämisen kannalta ei ole tärkeää tunnistaa ja puhua erilaisista innovaatioista, vaan ymmärtää mistä innovaatioissa ylipäänsä on kysymys. Innovaatio ja innovatiivisuus eivät ole asioita, jotka voidaan leiman lailla antaa erilaisille kehittämisprosesseille. Innovatiivisuus ei siis ole jotain sellaista, joka voidaan ennen kehittämistoiminnan toteuttamista päättää ja määrittää. Sen sijaan, innovatiivisuus on ennen kaikkea päämäärä, johon kehittämistyöllä pyritään tai voidaan pyrkiä. On selvää, että olemassa olevalla osaamisella ja aikaisemmilla kokemuksilla voidaan tukea ja edistää sellaisia kehittämistoiminnan piirteitä, jotka tukevat innovatiivisuutta, mutta emme voi etukäteen sanoa mikä asia tulee olemaan innovaatio ja mikä ei. 6

7 3. Innovaatiot käytäntöinä Riippumatta siitä, minkä kokoisesta tai tyyppisestä innovaatiosta on kysymys, tai minkälaiseen innovaatioon kehittämistoiminta tähtää, kaikkia kehittämisen kohteita voidaan jäsentää käytäntöinä. Tämä on yksi keskeinen Innokylän tuottamien kehittämisen työkalujen ja tuen perusperiaate. Teoreettiselta kantilta ajatus innovaatioista käytäntöinä seuraa tieteen- ja teknologian tutkimuksen traditiota ja näkemyksiä, joita on kehitetty runsaan 30 viimeisen vuoden aikana. Mistään uudesta asiasta sinänsä ei ole kysymys. Lisäksi ajatus innovaatioista käytäntöinä nostaa hyvin esille sitä ajatusta, jota edellä esitetyllä määrittelyllä innovaatioille haettiin. Kun idea tai keksintö on viety menestyksekkäästi käytäntöön, siitä tulee olemassa oleva ja pysyvä tapa tehdä asiat tietyllä tavalla, eli siitä tulee käytäntö. Innovaatio siis itse asiassa edellyttää tietyn toiminnan, tekemisen tai käytön tulemista käytännöksi. Mutta mitä käytännöt ovat ja kuinka ne tulisi ymmärtää? Alla on tarkasteltu muutamien kysymysten ja otsikoiden avulla tarkemmin sitä mitä käytännöt ovat. Mikä käytäntö on? Käytäntö on yksinkertaistaen jokin pysyvä ja toistuva tapa tehdä jokin asia, kuten verenpaineen mittaaminen, sosiaalityöntekijän vastaanotto tai tietyn erikoissairaanhoidon palvelun järjestäminen ja ylläpito. Käytäntö syntyy ja on olemassa jotain tarkoitusta varten, kuten aikuissosiaalityön asiakkaan voimaannuttaminen tai mielenterveysongelmien varhainen ehkäiseminen neuvolatyössä. Käytäntöjä ovat siis ne arkipäivän pysyvät vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kanssakäymisen tavat, joiden parissa me elämme, jotka kohtaamme arkipäivässä ja joita itse ylläpidämme. Minkälaisia käytäntöjä voi olla? Käytäntö voi olla hyvin monenlainen. Järjestelmätasolla käytäntö voi olla esimerkiksi tapa toteuttaa jokin tietty palvelukokonaisuus, kuten vammaispalveluiden järjestäminen. Tällöin käytäntö on kehitetty ja käyttöönotettu tapa jäsentää, järjestää ja ylläpitää palveluketju ja palvelupolut. Silloin tietysti tämän laajemman käytännön osat voivat myös olla omia käytäntöjään. Käytäntö voi olla myös tietty yksittäinen toiminnan ja vuorovaikutuksen tapa, kuten sosiaalitoimiston asiakkaan tilanteen kartoittaminen, pankkilainaa hakevan taloudellisen tilanteen selvittäminen ja kehittämismenettely työyhteisössä. Myös erilaiset teknologiat ja välineet jäsentyvät käytäntöinä tai nivoutuvat käytäntöihimme, kuten iltauutisten katsominen päivittäin, diojen tekeminen jokaiseen esitelmään tai tennisvuoron ajankohdasta sopiminen tekstiviestillä. 7

8 Mistä käytäntö koostuu? Käytäntöön liittyy aina erilaisia toimijoita, tehtäviä, vuorovaikutusta ja resursseja. Arkipäiväisenä esimerkkinä voidaan tarkastella, miten pankissa tapahtuvaa lainan hakemista voidaan tarkastella käytäntönä. Toimijat, jotka liittyvät käytäntöön, ovat asiakas, pankkivirkailija tai henkilökohtainen pankkineuvoja, pankinjohtaja tai muu lainapäätöksestä vastaava taho ja ehkä joitain muita keskeisiä toimijoita. Toimijoiden välillä on erilaista vuorovaikutusta ja jokaisella toimijalla on omia tehtäviään. Asiakas neuvottelee lainasta ja sen suuruudesta virkailijan kanssa. Virkailija varmistaa luottotiedot ja tarvittaessa lainapäätöksen johtajalta tai muulta taholta. Lisäksi tässä käytännössä hyödynnetään erilaisia resursseja. Asiakas voi mahdollisesti tehdä alustavan hakemuksen verkkopankissa, virkailija lähettää pyynnön lainapäätöksestä verkon kautta ja tulostaa asiakkaalle erilaisia vaihtoehtoja korosta ja maksusuunnitelmista. Nämä yllä kuvatut keskeiset elementit jäsentävät lainan hakemisen käytäntönä. Ne ovat jotain sellaista pysyvää toiminnan ja tekemisen tapaa, jotka tapaavat toistua jokaisen asiakkaan kohdalla. Käytännöt ja innovaatiot Tässä esitetyn keskeinen ajatus on, että kun kehitetään mitä tahansa uutta innovaatiota sen koosta tai tyypistä riippumatta, se voidaan jäsentää ja ymmärtää käytäntönä. Ja kuten edellä todettiin, innovaatio ei ole idea tai hahmotelma tai malli tai keksintö. Innovaatio on jotain enemmän. Jokin on innovaatio vasta, kun se on menestyksekkäästi viety käytäntöön, eli siitä on tullut käytäntö. Tämä tarkoittaa sitä, että kehitettäessä jotakin uutta on otettava huomioon ne edellytykset, joilla uusi asia siirtyy menestyksekkäästi käytäntöön. On mietittävä kehitettävän asian tarkoitusta eli mihin sitä käytetään tai mitä se palvelee. On tiedettävä keskeiset toimijat ja tarvittavat resurssit, kuten ketkä palveluja tuottavat ja käyttävät tai mitä taitoja ja välineitä tarvitaan. Kehittämisvaiheessa on siis tunnistettava ne edellytykset, joilla kehitettävästä asiasta on mahdollista tulla käytäntö. 4. Käytännöt systeemeinä Edellä kuvattiin, kuinka käytännöt koostuvat toimijoista, tehtävistä, vuorovaikutuksesta ja resursseista. Lisäksi tarkasteltiin sitä, kuinka olennaista uusien innovaatioiden tuottamisessa näiden piirteiden tunnistaminen ja kehittäminen on. Todettiin, että näiden eri asioiden tunteminen luo edellytykset tai mahdollisuudet sille, että kehitetyt ideat ja hahmotelmat voivat menestyksekkäästi siirtyä käytäntöön. Toimijat, tehtävät, vuorovaikutus ja resurssit ovat keskeiset innovaatioiden rakennuspalikat. Nämä rakennuspalikat luovat ne edellytykset ja mahdollisuudet, joilla ideat, keksinnöt ja mallit voivat siirtyä käytäntöön. 8

9 Tieteen ja teknologian tutkimuksen kirjallisuudessa puhutaan käytännöistä ja innovaatioista systeemeinä tai toimintasysteemeinä. Systeemillä ei viitata systeemiteorian ajattelutapaan, vaan sillä tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, jonka käytännön eri toimijat, resurssit ja vuorovaikutus muodostavat. Se on siis se kokonaisuus, jossa käytännön eri osat jäsentyvät suhteessa toisiinsa. Systeemissä eri toimijat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja heillä on siinä omat tehtävänsä. Samoin siihen kuuluvat erilaiset resurssit ja laitteet, joiden kanssa ja välittämänä eri toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Systeemi on yksinkertaisesti se kokonaisuus, josta käytäntö muodostuu. Kun ajatellaan esimerkiksi lääkärin vastaanottokäytäntöä, voidaan hahmottaa mitä kaikkea siihen liittyy ja mikä tekee siitä systeemin. Ensinnäkin, siinä on toimijoita, kuten lääkäri, terveydenhoitaja, vastaanottoapulainen ja asiakkaat. Kullakin on tässä kokonaisuudessa omia tehtäviään. Käytössä on erilaisia laitteita ja muita resursseja, joilla esimerkiksi tietoja siirretään ja vaihdetaan (sähköinen ajanvaraus, potilastiedot, jne.). Nämä kaikki elementit kokonaisuutena muodostavat systeemin, jossa eri asiat ovat suhteessa ja vuorovaikutuksessa toisiinsa. Kun jotakin kehitettyä käytäntöä viedään uuteen ympäristöön, tavoitteena on rakentaa tämän toimintasysteemin mukainen tapa toimia, tehdä asioita ja käyttää laitteita. Jos kehitetty ja kokeiltu innovaatio on esimerkiksi jokin uusi tapa järjestää terveyskeskuslääkärin vastaanotto, tämän uuden innovaation levittäminen ja ottaminen käyttöön kaikilla kunnan terveysasemilla tarkoittaa tietynlaisen toimintasysteemin rakentamista näihin terveysasemiin. On tietysti selvää, että mikään sovellusympäristö ei ole toisensa kanssa samanlainen. Jonkin terveysaseman asiakaskunta voi olla selvästi muita ikääntyneempää, jollakin terveysasemalla voi olla toisenlainen henkilökuntarakenne ja erilaiset tietotekniset ratkaisut. Sen vuoksi toimintasysteemi on aina jossain määrin paikallinen ja se muokkautuu ympäristössään omanlaisekseen. Käytäntönäkökulmasta tarkasteltaessa uusissa innovaatiossa on kaksi kehittämisen ulottuvuutta. Ensimmäiseksi, innovaatio voidaan viedä menestyksekkäästi käytäntöön jossain tietyssä ympäristössä, kuten jonkin yksittäisen kaupungin terveyskeskuksessa. Tällöin innovaation kehittäminen on vastannut johonkin paikalliseen kehittämistarpeeseen, -ongelmaan tai -haasteeseen ja kehittäminen on voinut kohdentua paikallisten edellytysten ja mahdollisuuksien tunnistamiseen. Toiseksi, innovaatio voidaan viedä menestyksekkäästi käytäntöön useissa ympäristöissä, jolloin haasteena on kehittää jokin sellainen käytäntö, joka on sovellettavissa useaan eri ympäristöön. Tällöin kehittäminen ei kiinnity pelkästään paikallisiin edellytyksiin ja mahdollisuuksiin, vaan laajempiin kokonaisuuksiin. 9

10 5. Käytäntöjen relationaalisuus Kun innovaatioita tarkastellaan käytäntönäkökulmasta, niissä on koosta tai laajuudesta riippumatta aina suhteellisia ja muuttuvia elementtejä. Kuten yllä on todettu, käytännön muodostavat ensinnäkin erilaiset toimijat, joilla on tiettyjä tehtäviä käytännössä. Nämä tehtävät edellyttävät lisäksi monenlaista vuorovaikutusta ja niiden toteuttamiseen tarvitaan erilaisia resursseja. Kun kehitettyjä ratkaisuja viedään käytäntöön, kaikki toteuttamisympäristöt eivät ole samanlaisia, mikä edellyttää kehitetyn systeemin tai mallin sovittamista ja räätälöintiä. Kaikissa ympäristöissä ei esimerkiksi ole samanlaisia resursseja käytettävissä, asiakaskunta tai käyttäjäryhmät voivat olla erilaisia ja tavoitteet voivat vaihdella toteuttajaorganisaatioiden välillä. Tapauskohtaisten eroavaisuuksien ja erilaisuuksien vuoksi kehitelmien vieminen käytäntöön erilaisissa sovellusympäristöissä on aina jossain määrin yksilöllistä. Sen vuoksi käytännöt, jotka eri ympäristöihin syntyvät, ovat aina omanlaisiaan. Voidaan sanoa, että innovaatio on aina jossain määrin suhteellinen siihen sovellusympäristöön, jossa se on toteutettu ja otettu käyttöön. Tätä yksinkertaisimmillaan tarkoitetaan, kun puhutaan käytäntöjen relationaalisuudesta eli suhteellisuudesta. Käytäntöjen relationaalisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen käyttöönotettu tapaus olisi täysin uniikki ja yksilöllinen. Uusien innovaatioiden tuottamisessa ja käyttöönottamisessa tietty samanlainen ydinajatus pyritään viemään jokaiseen sovellusympäristöön, joissa tämä ydinajatus ja siihen määritellyt piirteet jäsentyvät jossain määrin omanlaisikseen. Jos tarkastellaan edellä esitettyä lääkärin vastaanottoa, voidaan havainnollistaa, mitä käytäntöjen relationaalisuudella ja ytimellä tarkoitetaan. Kun kehittämistyön tuloksena on uusi tapa organisoida perusterveydenhuollon lääkärivastaanotto, tietyt samanlaiset toimintatavat pyritään viemään jokaiseen perusterveydenhuollon yksikköön, jossa ne otetaan käyttöön. Vaihtelua eri yksiköiden välillä voi taas tulla siinä, minkälaisia resursseja, henkilöstöä ja välineitä on käytettävissä. Esimerkiksi vastaanotolle tulo ja ilmoittautuminen voi vaihdella eri yksiköiden välillä. Joissain se hoidetaan luukulla asioimalla ja toisissa esimerkiksi omatoimisesti. Pyrkimyksenä kuitenkin on toteuttaa samat perustehtävät ja toiminnan organisaatio jokaisessa sovellusympäristössä. Käytäntöjen relationaalisuudella on tietysti vaikutusta siihen, millä tavalla ne ovat sovellettavissa ja millä edellytyksillä nämä uudet ratkaisut onnistutaan viemään käytäntöön. On olemassa monia käytännön esimerkkejä siitä, kuinka eri tavalla saman toimintatavan käyttöönotto voi onnistua eri sovellusympäristöissä. Esimerkiksi yhdessä kanadalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin suurten yliopistosairaaloiden sydänkirurgian poliklinikoita, joissa otettiin sama sydämen 10

11 tähystysleikkausmenetelmä käyttöön. Periaatteessa kyseisen menetelmän toimenpiteet ja välineet ovat samanlaisia sovellusympäristöstä riippumatta. Silti tutkimuksessa huomattiin, että kyseisen menetelmän toteutus vaihteli merkittävästi eri sairaaloiden välillä. Lähes puolet tutkimuksessa olleista sairaaloiden poliklinikoista koki merkittäviä haasteita tämän menetelmän käyttöönotossa ja keskeinen ero onnistuneiden ja epäonnistuneiden tapausten välillä liittyi siihen, millä tavalla toiminta onnistuttiin liittämään ympäristön omiin toimintatapoihin ja toisaalta järjestämään käyttöönotolle tarvittavat resurssit ja toimenpiteet. Innovaatioiden kehittämisen näkökulmasta relationaalisuus korostaa sitä, että innovatiivisuus ja kehittäminen eivät lopu idean, mallin tai konseptin tasolle. Vähintään yhtä merkityksellistä on se, millä tavalla uudelle kehitelmälle luodaan edellytykset sen menestyksekkäälle käyttöönotolle. Kuten edellä esitetty innovaation luonnehdinta korostaa, innovaatio on jotain sellaista mikä on onnistuttu viemään menestyksekkäästi käytäntöön. Kun puhutaan laajamittaisista ja laajalle levitettävistä käytännöistä, on kehittämisen haaste käyttöönoton kannalta suurempi. Eli kun kohteena ei ole vain pelkästään yksi sovelluskohde vaan useampia, käytäntöjen relationaalisuuden huomioiminen on entistä tärkeämpää innovaatioiden kannalta. 6. Käytäntöjen yhteiskehittäminen Innovaatiokirjallisuudessa on viime aikoina puhuttu sekä demokraattisista että avoimista innovaatioista. Näiden uusien innovaationäkökulmien yksi keskeinen ajatus on tuoda esille uusia ja perinteisistä tavoista poikkeavia innovaation tuottamisen ja leviämisen tapoja. Yksi niistä on asiakkaiden, käyttäjien ja muiden tahojen osallistuminen kehittämisprosessiin (avoimet innovaatiot). Radikaalimmassa katsannossa jopa ajatellaan, että uudet innovaatiot ovat tai tulevat olemaan lähes pelkästään käyttäjien toteuttamia (demokraattiset innovaatiot). Puhuttaessa innovaatioiden kehittämisestä, kehittämisen kannalta on tärkeää tunnistaa ja hyödyntää erilaiset asiantuntijuudet, jotka voivat edistää kehittämisprosessia ja saada erilaiset asiantuntijat toimimaan yhteistyössä keskenään. Asiakkaat voivat olla asiakastarpeen parhaita tuntijoita, ammattilaisilla on merkittävää asiantuntijuutta työprosesseista ja johdolla asiantuntijuutta työprosessien organisoinnista. Kun uusia palveluja kehitetään ja kun käytäntöön viemisen kannalta merkitykselliset piirteet pyritään huomioimaan kehittämisessä, on hyödyllistä, että kehitettävän käytännön kannalta erilaiset relevantit tahot kykenevät osallistumaan prosessiin omalla asiantuntemuksellaan. Vaikka viime aikoina on puhuttu paljon asiakaslähtöisestä kehittämisestä, se ei (aina) ole sama asia kuin yhteiskehittäminen. Asiakaslähtöisyys on tyypillisesti eri menetelmin tehtyä asiakkaan tarpeiden 11

12 kartoitusta, jonka perusteella kehittäjät tekevät kehityskohdetta koskevat johtopäätökset. Tällä tavalla asiakkaat tulevat osallisiksi kehittämistyöhön, mutta varsinaisesti osallistumisesta ei voida puhua. Kehitettävään käytäntöön liittyy myös monia muita keskeisiä toimijaryhmiä asiakkaan lisäksi. Siihen liittyvät ammattilaiset, jotka toimintaa käytännössä toteuttavat, organisaatio, joka vastaa resursseista ja työn koordinaatiosta, sekä poliittisia ja hallinnollisia toimijoita, jotka antavat ehtoja toiminnan toteuttamiseen. Näiden eri tahojen mukanaolo edellyttää huomattavasti enemmän kuin vain asiakaslähtöistä kehittämistä. Yhteiskehittämisen tavoitteena on mahdollistaa kaikkien näiden tärkeiden toimijoiden osallistuminen kehittämisprosessiin. Perinteiseen kehittämisen tapaan verrattuna yhteiskehittäminen ja erilaisten tahojen osallistuminen prosessiin edellyttää uudenlaista lähestymistapaa kehittämiseen. Erilaisten toimijoiden yhteiskehittäminen ei ole helppoa ja erilaiset intressien ristiriidat voivat vaikeuttaa yhteistyötä. Mutta kehittäminen ei ole vain erilaisten intressien yhteensovittamista ja kuulemista, vaan se on ennen kaikkea prosessi, jossa nämä intressit ja tarpeet jalostuvat ja sopeutuvat toisiin tarpeisiin. Yhteiskehittäminen on parhaimmillaan oppimisprosessi, jossa tarpeista ja tavoitteista neuvotellaan samalla kun ymmärrys yhdessä kehitettävästä asiasta kehittyy ja jalostuu. Oppimisen näkökulmasta yhteiskehittämistä voidaan ajatella yhteistoiminnallisena oppimisprosessina. Yhteistoiminnallisessa oppimisprosessissa on aina jokin jaettu kehittämisen kohde. Prosessiin osallistuvat tahot ovat sitoutuneita tämän kohteen kehittämiseen ja he voivat osallistua prosessiin oman osaamisen ja asiantuntemuksensa turvin. Tästä näkökulmasta kehittäminen ei ole vain sitä, että eri tahot saavat sanoa mielipiteensä kehitettävästä asiasta, vaan he sitoutuvat yhdessä edistämään kehitettävää kohdetta. Samalla kun ymmärrys kehitettävästä asiasta muuttuu, myös eri tahot voivat joutua muuttamaan tai jalostamaan omia käsityksiään tarpeista ja tavoitteista. Kun kehitettävänä kohteena on esimerkiksi uuden tyyppinen perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotto, asiakkailla voi olla monenlaisia mielipiteitä siitä, mikä on hyvää palvelua ja mitä he tarvitsevat. Myös vastaanottohenkilökunnalla voi olla ideoita, kuinka heidän omaa työtään voi helpottaa. Joutuessaan kuitenkin huomioimaan erilaisten asiakkaiden mahdollisuuksia ja tarpeita, he saattavat löytää aivan uudenlaisia mahdollisuuksia työn organisointiin. Mikäli prosessissa on mukana tietotekniikan toimittaja, hän voi ottaa näitä asioita huomioon järjestelmää suunnitellessa. Asiakkaiden ja muun henkilökunnan kantojen perusteella myös lääkäri ja sairaanhoitaja voivat löytää uusia tapoja työnjakoon, joka keventää työtaakkaa tai päällekkäistä työtä. Edellytyksenä kuitenkin on, että eri tahot ovat sitoutuneet kehittämään samaa kohdetta ja antavat muille mahdollisuuden osallistua oman tietämyksensä pohjalta yhteiseen kehittämiseen. Yhteiskehittäminen 12

13 yhteistoiminnallisen oppimisen näkökulmasta edellyttää sekä toimivaa ja avointa dialogia osallistujien kesken että jaettua yhdessä kehitettävää kohdetta. 7. Käytäntöön vieminen ja arviointi Edellä on käynyt ilmi, että käytäntöjä ei voi siirtää kuin esineitä eivätkä ne ole kaikkialla toimivia. Käytäntö räätälöityy omanlaisekseen eri sovellusympäristöissä. Käytäntö voi osoittautua toimivaksi alkuperäisessä kehittämisympäristössä siten, että sillä saadaan aikaan haluttuja tuloksia ja muutoksia. Mikäli käytännön halutaan toimivan jossakin toisessa ympäristössä, tulee tunnistaa käytännön ydin eli ne toimivuuden kannalta keskeiset käytännön ja ympäristön osatekijät, jotka tulee rakentaa kaikkiin sovellusympäristöihin toimivuuden varmistamiseksi. Tästä huolimatta käytäntö räätälöityy aina jossain määrin omanlaisekseen kussakin ympäristössä ja käytännön toimivuus on epävarmaa. Kehitettyjen ratkaisujen käytäntöön viemistä erilaisissa ympäristöissä voidaan tukea esimerkiksi kirjallisilla mallinnuksilla, kuvioilla, kaavioilla, videolla, kouluttamalla sekä kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa muiden ratkaisua soveltavien ja jo soveltaneiden kanssa. Tietyssä ympäristössä kehitetty käytäntö voidaan yleistää käytännön yleiseksi malliksi, joka kertoo miten käytännön tarkoitus voidaan saavuttaa toimijoiden, toiminnan ja vuorovaikutuksen ja tiettyjen resurssien avulla. Yleistetty malli on käytännön käsikirjoitus ja teoria, joka sisältää olettamuksia siitä, miten tarkoitus voidaan saavuttaa. Harvoin kuitenkin käytäntöön vieminen onnistuu pelkkiä tekstejä lukemalla. Usein on tarpeellista käyttää useampia välineitä hyvän lopputuloksen takaamiseksi. Kehitettyjen ratkaisujen toteutus ja käytäntöön vieminen on ratkaisun kokeilua ja vakiinnuttamiseen tähtäävää toimintaa. Kokeilussa alustavaa ideaa tai jo pidemmälle vietyä mallia testataan. Oli sitten kyse uuden kehitetyn ratkaisun kokeilusta tai jo jonkun muun kehittämän ratkaisun jalostamisesta ja kokeilusta, niin kehittämisen logiikalle on tyypillistä, että kokeilua, mallintamista ja paikallista räätälöintiä ja sovittamista toteutetaan vuorovaikutteisesti ja iteratiivisesti. Kokeilun ja testaamisen keskeinen osatehtävä on käytännön arviointi. Käytännön arvioinnilla on kaksi yhteen kietoutunutta tarkoitusta. Toisaalta arvioidaan sitä, missä määrin ja kuinka hyvin toteutus ja käytäntöön vieminen onnistuu idean ja mallin mukaisesti, ts. millaiseksi käytäntö muokkautuu. Toisaalta arvioidaan sitä, saadaanko käytännön avulla aikaan sen tarkoituksen mukaisia tuloksia, saadaanko esimerkiksi kuntouttavan pajatyön avulla nuoret aikuiset aktivoitumaan työnhakuun tai koulutukseen. 13

14 Käytännön avulla voidaan paikallisesti tavoitella myös muitakin muutoksia kuin vain käytännön tarkoituksen mukaiset muutokset, esim. ammattilaisten työhyvinvoinnin koheneminen. työvoimatoimiston paineen väheneminen, kunnan työttömyyslukujen aleneminen ja taloudelliset säästöt. Kutakin asiaa seurataan ja arvioidaan omalla aikasyklillään. Lisäksi on tärkeää seurata käytännön tuottamia ennakoimattomia ja yllätyksellisiä muutoksia erilaisista näkökulmista. Toteutuksen onnistumista arvioidaan parhaiten reaaliaikaisesti toteutuksen aikana. Myös jälkikätinen arviointi on mahdollista. Muutoksen systemaattinen seuranta ja arviointi tietystä näkökulmasta tapahtuu keräämällä tietoa asiasta, jossa muutosta tavoitellaan, esim. nuorten työttömien aikuisten elämäntilanne, ennen aikana jälkeen toteutuksen. Toteutuksen ja muutoksen arviointi eivät ole kaksi erillistä prosessia, vaan ne voidaan toteuttaa samassa arviointiasetelmassa samoja tapauksia arvioiden ja kuunnellen. Esimerkiksi työpajaan osallistuvat nuoret aikuiset voivat kertoa näkemyksensä niin omasta elämäntilanteestaan kuin sovellettavasta työpajamallista. Tiedonkeruussa voidaan hyödyntää erilaisia osallistavia ja moniäänisiä menetelmiä. Arvioinnin systemaattisuus ja syvyys määrittyy sen mukaan, millaista käytäntöä ollaan arvioimassa. Useinkaan ei ole tarpeellista kerätä tietoa ennen aikana jälkeen toteutuksen, vaan esimerkiksi kevyempi toteutuksen aikainen tai jälkikätinen tiedonkeruu riittää niin toteutuksen kuin muutoksen arvioinnin tarpeisiin. Toteutuksen ja muutoksen arvioinnin tulosten perusteella voidaan tarvittaessa muuntaa paikallista käytäntöä ja täsmentää käytännön yleistä mallia. Niin käytännön toteutuksen kuin käytännön tuottaman muutoksen arvioinnin osalta on ensiarvoisen tärkeää moniäänisyys eli se, että arviointiin osallistuu erilaiset käytännön kannalta merkitykselliset toimijat, kuten asiakkaat, ammattilaiset, johto ja päätöksenteko. Havaitun muutoksen osalta on tärkeää arvioida, millaiset tekijät edesauttoivat muutoksen syntymistä. Mikään yksittäinen tekijä tai elementti ei itsessään saa aikaan muutosta, mutta se voi olla välttämätön elementti muutoksen aikaansaamisen kannalta. Muutos syntyy eri elementtien toinen toisiaan muokkaavan vuorovaikutuksen tuloksena. Käytäntö voi edesauttaa muutoksen syntymistä, mutta muutoksen aikaansaaminen edellyttää myös käytännön ulkopuolisten ehtojen toteutumista. Sinänsä hyvin toiminut päihdekuntoutus menee hukkaan, jos asiakas ei kuntoutuksen jälkeen jostakin ulkoisesta syystä noudata yhdessä sovittuja toimintaperiaatteita. Toisaalta, käytännöllä ei aina välttämättä ole mitään merkitystä havaitun muutoksen toteutumisessa. Tällöin jotkut muut tekijät ovat olleet keskeisiä muutoksen toteutumisessa. Kuntouttava työpajatyöskentely voi voimaannuttaa nuorta ja tämä alkaa etsiä aktiivisesti koulutus- tai työpaikkaa. Toinen pajatyöskentelyssä mukana ollut voi kuitenkin saada joidenkin muiden tapahtumaketjujen johdosta työpaikan, jolloin pajatyöllä ei välttämättä ole mitään merkitystä asian kanssa, vaikka muutos näkyykin esimerkiksi tilastoissa. 14

15 OSA II: Käytäntöjen kehittäminen Innokylässä 8. Kehittämisen kohteet Innokylä on kaikkien käytettävissä oleva sosiaali- ja terveysalan innovaatioympäristö, joka tarjoaa maksuttomia palveluja ja työkaluja kehittämistoiminnan avuksi. Innokylän palvelutarjonta koostuu niin kasvokkaiseen kohtaamiseen kuin verkossa tapahtuvaan kehittämiseen perustuvista palveluista ja työkaluista (innokyla.fi). Innokylä on yhteisö, joka mahdollistaa monitoimijaisen ja -äänisen yhdessä kehittämisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen. Innokylän päämääränä on sosiaali- ja terveysalan sujuva ja tehokas kehittämistoiminta, joka tuottaa asiakaslähtöisiä ja toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tapoja. Innokylässä kehittämisen kohteita tarkastellaan edellä esitetyn tapaan käytäntöinä. Sosiaali- ja terveysalalla kehittämisen kohteita voivat olla esimerkiksi: Sosiaali- ja terveyspalvelut: esim. tilannearvioinnin tekeminen, diagnosointi, ennaltaehkäisevät käytännöt, tukikäytännöt, korjaavat käytännöt Palvelurakenteet ja tuotanto: esim. kotisairaanhoidon piirijaon mukainen palvelutoiminta, verkostodialoginen palvelukulttuuri, perhepalvelukeskuksen palvelutoiminta ja sosiaaliasemiin jakaantunut palvelutoiminta, tilaaja-tuottaja malli, terveyspalvelut kuntayhtymän tuottama ja sosiaalipalvelu kunnan ja järjestön yhteistuottamana Koulutus: esim. vierikoulutus, luokkamuotoinen koulutus ja itseopiskelu Viestintä ja vaikuttaminen: esim. verkkoviestintä, palautekokous ja verkostotapaaminen Hallinto ja budjetointi: esim. kokouskäytännöt, budjetin valmistelukäytännöt, budjetin jakamiskäytäntö Johtaminen ja päätöksenteko: esim. dialoginen johtaminen, osaamisen johtaminen, sektorirajat ylittävä johtaminen, informaatio-ohjaus, hajautettu päätöksenteko, päätöksenteon valmisteluprosessi ja päätöksenteon vastuujako Kehittämis- ja arviointimenetelmät: esim. tietojärjestelmän organisatorinen käyttöönotto, palvelumuotoilu, muutoslaboratorio, Bikva asiakaslähtöinen arviointimenetelmä, prosessiarviointi kehittämistyössä, käytäntöjen juurruttamisen organisointi, vertaisarviointi, asiakasseuranta. Innokylän keskeinen tarkoitus on tukea paikallisesta yleistettyjä, siirrettäviä toimintamalleja tuottavaa kehittämistoimintaa sekä edesauttaa mallien markkinointia ja soveltamista erilaisissa toimintaympäristöissä. 15

16 9. Kehittämisen periaatteet Innokylässä tapahtuvaa kehittämistä varten on luotu kehittämistä linjaavia ja tukevia periaatteita. Kehittämistoimintaa läpileikkaavat periaatteet ovat: Kehitä tarvelähtöisesti: Kehittämistoiminnan tulee tuottaa ratkaisuja, jotka vastaavat artikuloituihin kehittämistarpeisiin. Tarpeet voivat olla moninaisia ja kehittäminen voi vastata yhteen tai useampaan tarpeeseen. Kehittämistarpeet voivat olla esimerkiksi kansalaisten, ammattilaisten tai työyhteisön, organisaation ja/tai poliittis-hallinnollisten toimijoiden artikuloimia. Tarpeet eivät ole itsestään tai valmiina olemassa, vaan ne syntyvät ja artikuloituvat moninaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tarpeet voivat olla keskenään ristiriitaisia, mikä edellyttää neuvotteluja, tarpeiden yhteensovittamista ja tavoitteista sopimista kehitettävän ratkaisun kannalta merkityksellisten toimijoiden kesken. Tarpeet ja tavoitteet ovat läpi kehittämisprosessin jatkuvan uudelleen määrittelyn tilassa. Kehitä yhdessä: Uusien ratkaisujen kehittäminen on yhdessä kehittämistä siten, että kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijaryhmät osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan ja tarvittavassa määrin kehittämiseen ja arviointiin, kuten asiakkaat, ammattilaiset, johto ja päättäjät sekä muut yhteistyötahot. Tällöin tulee huomioiduksi kehitettävän asian kannalta kaikki keskeiset näkökulmat, ulottuvuudet ja kytkennät. Hyödynnä olemassa olevia ratkaisuja: Kaikkea ei tarvitse kehittää itse. Innokylään on jo mallinnettu iso joukko kehitettyjä käytäntöjä eri aihealueilta, joita voi hakea ja hyödyntää omiin tarpeisiin. Kehittäminen ei useinkaan ole täysin uuden asian kehittämistä, vaan aiemmin kehitetyn ja kokeillun asian muuntamista ja jalostamista. Kehittämistavoitteita asetettaessa suunnitellaan sitä, miten tarpeisiin vastataan. Tällöin on tärkeää selvittää, onko jo mahdollisesti kehitetty ratkaisuja, jotka vastaisivat kehittämistarpeisiin vaikkapa pienellä muuntamisella. Jaa tietoa avoimesti: Innokylässä kehittämis- ja arviointitietoa tuotetaan ja jaetaan avoimesti. Kehittämistoiminta on läpinäkyvää ja eri toimijaryhmillä tulee olla mahdollisuus osallistua siihen. Markkinoi aktiivisesti: Kehitetyt ratkaisut ja mallit eivät leviä itsestään muiden tietoon ja käytäntöön, vaan niitä on markkinoitava aktiivisesti; on luotava markkinoita, herätettävä kiinnostusta, vakuuteltava ja rekrytoitava soveltajia. Markkinointi on tarpeellista aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kehittämisprosessia. 10. Innovaatioprosessin kolme tehtäväkokonaisuutta Innokylässä erilaisten ratkaisujen kehittäminen ja arviointi tapahtuu Innokylän kehittämisperiaatteiden mukaisesti. Kehittäminen on tällöin läpi kehittämisprosessin avointa, tarvelähtöistä ja monitoimijaista yhteiskehittämistä, joka hyödyntää ja jalostaa jo kehitettyjä ratkaisuja. Myös täysin uuden kehittäminen on luonnollisesti sallittua. Innokylässä käytäntöjen kehittämisprosessi koostuu kolmesta iteratiivisesta tehtäväkokonaisuudesta. Iteratiivisuus tarkoittaa sitä, että muutokset yhdessä toiminnossa voivat merkitä tarkistuksia ja 16

17 muutoksia muissa toiminnossa. Esimerkiksi, kokeiltaessa ja arvioitaessa kehitettyä ratkaisua voidaan huomata asioita, joiden johdosta voidaan joutua miettimään uudelleen kehittämisen tavoitteita tai korjaamaan luotua toimintamallia. Kehittämisprosessin kolme tehtäväkokonaisuutta muodostavat Innokylän systeemisen innovaatiomallin, joka nostaa esiin sellaisia keskeisiä innovaatioprosessin osatehtäviä, joiden toteuttamiseen Innokylä tarjoaa tukea ja työkaluja. Osatehtävillä ei ole mitään tiettyä oikeaa järjestystä, jossa ne tulisi tehdä. Lisäksi on huomioitava, että innovaatioprosesseihin liittyy myös muita tehtäviä, joihin Innokylän tuki ei painotu. Kolme tehtäväkokonaisuutta ovat ideointi, kehittäminen ja toteutus (Kuvio 1): Kuvio 1. Innokylän systeeminen innovaatiomalli Ideoi: Kehittämistoiminnan lähtökohtana on jokin identifioitu ongelma tai haaste, esim. nuorten syrjäytyminen kunnassa. Kehittämistoimintaanin on tärkeää osallistaa heti alusta alkaen erilaiset haasteen tai ongelman kannalta merkitykselliset toimijaryhmät ja löytää muut samanlaisen haasteen kanssa kehittämistyötä tekevät ja yhdistää voimat. Kehittäminen lähtee liikkeelle haasteeseen tai 17

18 ongelmaan liittyvien kehittämistarpeiden tunnustelulla ja artikuloinnilla. Tätä varten on olemassa erilaisia osallistavia menetelmiä, joita löydät Innokylän verkkopalvelusta. Tarve voi olla esimerkiksi kansalaisen, ammattilaisen, organisaation tai poliittis-hallinnollisen tason tarve. Tarpeet voivat olla keskenään ristiriitaisia, mikä edellyttää neuvotteluja, tarpeiden yhteensovittamista ja tavoitteista sopimista kaikkien kehitettävän käytännön kannalta merkityksellisten toimijoiden kesken. Tavoitteita asetettaessa suunnitellaan sitä, miten kehittämistarpeisiin vastataan. Tällöin on tärkeää selvittää, onko mahdollisesti jo kehitetty ratkaisuja, jotka vastaisivat kehittämistarpeisiin vaikkapa pienellä muuntamisella. Tähän tehtäväkokonaisuuteen voi liittyä erilaisia kartoitustehtäviä ja nykykäytäntöjen analyysejä. Tehtäväkokonaisuuden tuotoksena on luotu kehittämisyhteisö, jonka toimijoita ovat kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijaryhmät, ja yhteisesti määritellyt kehittämistavoitteet. Tarpeet ja tavoitteet voivat muotoutua uudelleen useita kertoja kehittämisprosessin aikana. Tämän tehtäväkokonaisuuden keskeiset osatehtävät ovat: Tunnista ongelmaan tai haasteeseeni liittyvät eri toimijaryhmien kehittämistarpeet Luo kehittäjäyhteisö osallistamalla kehittämisprosessiin kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijaryhmät Etsi jo kehitettyjä ratkaisuja, joita voit alkaa ideoida ja sovittaa omaan kehittämisympäristöösi sopivaksi ja/tai tuota kokonaan uusia ratkaisuideoita Käännä tarpeet ja ideat neuvotellen ja sovitellen kaikille toimijaryhmille yhteisiksi kehittämistavoitteiksi Kehitä: Viimeistään siinä vaiheessa, kun kehitettävää asiaa aletaan systemaattisemmin jäsentää ja kehittää, tulee olla määriteltynä yhteinen kehittämisen kohde. Tässä voi olla pohjana jonkun toisen kehittämä ratkaisu, jota sovitetaan ja jalostetaan omaan toteutusympäristöön, tai ideoidaan kokonaan uutta ratkaisua. Kehittämisen välineenä voit hyödyntää erilaisia osallistavia, yhteiskehittämiseen perustuvia kehittämismenetelmiä, joita löydät Innokylän verkkopalvelusta. Kehittämiskohteiden jäsentämisen matriisissa (Taulukko 1) voit tarvittavassa määrin jäsentää kehitteillä olevan ratkaisun osatekijöitä toteutusympäristöösi sopivaksi. Matriisissa jäsennetään myös niitä ympäristön ehtoja ja tekijöitä, joiden on täytyttävä jotta ratkaisu saadaan toimimaan ja vakiintumaan, esimerkiksi sitä, miten ratkaisun mukaista toimintaa johdetaan. Tähän tehtäväkokonaisuuteen kuuluu myös mallintaminen, joka on tiettyyn ympäristöön kehitetyn ratkaisun yleistämistä käytännön toimintamalliksi, josta ilmenee käytännön käyttötarkoitus, keskeinen idea ja välttämättömät osatekijät. Mallin avulla ratkaisu tulisi voida viedä käytäntöön erilaisissa sovellusympäristöissä. Mallintaminen on hyvä aloittaa mahdollisimman varhain jo kun jäsennellään ja ideoidaan uutta ratkaisua. Usein malli kuitenkin täsmentyy vasta kokeilujen ja testausten jälkeen ja 18

19 edelleen kun muutkin kokeilevat ja soveltavat käytäntöä omissa ympäristöissään. Mikäli olet löytänyt Innokylästä jo jonkin sopivan toimintamallin, niin siinä tapauksessa suunnittelet, sovitat ja räätälöit sen avulla omaan toteutusympäristöösi sopivaa ratkaisua. Tämän tehtäväkokonaisuuden tuotoksina syntyy toteutusympäristöön suunniteltu ja sovitettu ratkaisu. Mikäli on kehitetty kokonaan uusi ratkaisu, syntyy tuloksena myös ratkaisun toimintamalli. Tämän tehtäväkokonaisuuden keskeiset osatehtävät ovat: Varmista, että kehittämistoiminnalla on yhteinen kehittämisen kohde/kehitettävä asia Ideoi ja jäsennä kehittämiskohteiden jäsentämisen matriisissa kehitettävän ratkaisun osatekijät toteutusympäristöösi sopivaksi Luo ratkaisun toimintamalli, josta ilmenee käyttötarkoitus, keskeinen idea ja välttämättömät osatekijät Taulukko 1. Kehitettävän ratkaisun osatekijöiden jäsentäminen toteutusympäristössä Toimijat Tehtävät ja työnjako Tiedot, taidot ja välineet Periaatteet ja säännöt Lait ja asetukset Taloudelliset resurssit Asiakasnäkökulma Ammattilaisnäkökulma Organisatorinen näkökulma Poliittishallinnollinen näkökulma Toteuta: Kehitettyjen ratkaisujen käytäntöön vieminen on ratkaisun kokeilua ja vakiinnuttamiseen tähtäävää toimintaa. Kokeilussa alustavaa ideaa tai jo pidemmälle vietyä mallia testataan. Oli sitten kyse uuden kehitetyn ratkaisun kokeilusta tai jonkun toisen kehittämän ratkaisun jalostamisesta ja kokeilusta, niin kehittämisen logiikalle on tyypillistä, että kokeilua, sovittamista ja mallintamista toteutetaan vuorovaikutteisesti ja iteratiivisesti. Arviointi on keskeinen osa kokeilua. Tällöin arvioidaan käytännön toteutuksen onnistumista ja käytännön avulla saavutettua muutosta eli sitä, saadaanko sillä aikaan niitä muutoksia tai asioita, joita oli tarkoitus saada aikaiseksi. Lisäksi voidaan arvioida odottamatonta muutosta. Arvioinnissa voit hyödyntää erilaisia osallistavia 19

20 arviointimenetelmiä, joita löydät Innokylän verkkopalvelusta. Tämän tehtäväkokonaisuuden tuotoksena syntyy päätös ratkaisun mahdollisesta käyttöönotosta ja vakiinnuttamisesta. Tämän tehtäväkokonaisuuden keskeiset osatehtävät ovat: Tee toteutussuunnitelma (aikataulu, resurssit jne.) Suunnittele miten toteutusta arvioidaan ja millaista muutosta arvioidaan Määrittele arviointikysymykset sekä tarpeen mukaan tarkemmat arviointikriteerit ja indikaattorit Toteuta ja kerää tietoa tarpeen mukaan ennen-aikana-jälkeen toteutuksen Vedä tulokset yhteen ja tee johtopäätökset Tee päätös käyttöönotosta ja vakiinnuttamisesta Koko kehittämisprosessin ajan on hyvä huomioida, että kehitettävät ratkaisut ja toimintamallit eivät leviä itsestään, joten niiden markkinointi tulee aloittaa erilaisin keinoin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kehittämisprosessia herättämällä kiinnostusta, vakuuttamalla toimijat ratkaisun tarpeellisuudesta ja rekrytoimalla soveltajia. 11. Kehittämisen työkalut ja tuki Innokylä tukee innovaatiomallinsa mukaista kehittämistoimintaa erilaisin työkaluin, tukimuodoin ja palveluin, joita kehitetään jatkuvana kehittämisenä. Niitä ovat tällä hetkellä: Hankepankki: Tuo hankkeesi Innokylän hankepankkiin. Innokylä kerää yhteen paikkaan tietoa Suomessa meneillään olevista sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeista. Hankepankista löydät tietoa potentiaalisista yhteistyökumppaneista. Hankepankki toimii niin hankkeiden suunnittelun kuin hankkeen aikaansaannosten kirjaamisen välineenä. Kehittämisympäristö (entinen REA-työkalu): Innokylän kehittämisympäristö perustuu Innokylän innovaatiomalliin. Se koostuu kahdesta osiosta: Verstaalla voit kehittää ja arvioida käytäntöäsi/kehittämiskohdettasi, Toimintamalli-osiossa voit yleistää ja mallintaa kehittämäsi asian toimintamalliksi. Toimintamallit-osiosta löydät jo kehitettyjä malleja, joita voit hyödyntää ja jalostaa omaan toteuttamisympäristöön sopivaksi. Kehittämis- ja arviointimenetelmät: Kehittämisympäristöstä löydät yhteiskehittämiseen perustuvia kehittämis- ja arviointimenetelmiä, joita voit hyödyntää kehittämistyössäsi. 20

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Innovaatiot käytäntöinä

Innovaatiot käytäntöinä Innovaatiot käytäntöinä Systeeminen innovaatiomalli sosiaali- ja terveysalan kehittämistoiminnan perustaksi Pasi Pohjola & Juha Koivisto Johdanto Erilaisten innovaatioiden odotetaan uudistavan ja muokkaavan

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa?

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Innokylä tutuksi - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Miksi Innokylää tarvitaan? Tietoa käytäntöjen arvioinnista ja vaikuttavuudesta ei ole saatavilla. Hyvinvointi- ja terveyspalvelujärjestelmän

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

MATKAOPPAANA INNOKYLÄ!

MATKAOPPAANA INNOKYLÄ! Pasi Pohjola, Mervi Aalto Kallio, Kristel Englund, Hanne Heikkinen, Juha Koivisto, Satu Korhonen, Merja Lyytikäinen, Niina Peränen, Niina Pitkänen, Kati Virtanen MATKAOPPAANA INNOKYLÄ! OPAS 38 Kohti avointa

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida?

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida? Mitä arviointi on? Arviointi on prosessi, jossa tehdään todistusaineistoon pohjautuen ja tiettyjä perusteita käyttäen päätelmiä projektin / toiminnan arvosta. Perusteet ovat arviointikriteerejä, joiden

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella 16.4.2014, Pirkanmaan ELY -keskus Raimo Pakkanen, ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen, ohjelmapäällikkö Mitä, kenelle,

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot