Innokylän systeeminen innovaatiomalli. Pasi Pohjola, Juha Koivisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innokylän systeeminen innovaatiomalli. Pasi Pohjola, Juha Koivisto"

Transkriptio

1 Pasi Pohjola, Juha Koivisto

2 SISÄLLYS 1. Johdanto OSA I: Innovaatioiden käytäntönäkökulma 2. Mikä innovaatio on? 3. Innovaatiot käytäntöinä 4. Käytännöt systeemeinä 5. Käytäntöjen relationaalisuus 6. Käytäntöjen yhteiskehittäminen 7. Käytäntöön vieminen ja arviointi OSA II: Käytäntöjen kehittäminen Innokylässä 8. Kehittämisen kohteet 9. Kehittämisen periaatteet 10. Innovaatioprosessin kolme tehtäväkokonaisuutta 11. Kehittämisen työkalut ja tuki 12. Innokylän arviointikriteerit 2

3 1. Johdanto Innovaatioiden odotetaan uudistavan ja kehittävän arkipäiväämme eri tavoin. Ne voivat uudistaa sitä luomalla uusia toiminnan ja työn mahdollisuuksia. Ne voivat synnyttää kaupallista menestystä ja taloudellista hyötyä. Ne voivat myös synnyttää uusia haasteita ja ongelmia. Keskeistä innovaatioille on, että niihin liittyy käyttöä, tekemistä ja toimintaa. Kun halutaan tarkastella innovaatioita osana käyttöä ja toimintaa eli osana sitä todellisuutta ja arkipäivää, joissa innovaatiot elävät, uusia tuotteita ja palveluja on hyödyllistä tarkastella käytäntönäkökulmasta. Käytäntönäkökulma auttaa ymmärtämään, millaisin edellytyksin uusia innovaatioita voi syntyä ja millä tavalla ne uudelleenrakentavat arkipäiväämme. Innovaatioiden käytäntönäkökulma on ollut esillä jo pidemmän aikaa mm. tiede- ja teknologiatutkimuksen parissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on jopa puhuttu käytäntökäänteestä yhteiskuntatieteiden puolella. Vaikka maailmalla käytäntölähestymistapa on jo vakiintunut ajattelutapa, suomalaiseen kehittämiskulttuuriin se on vasta tekemässä tuloaan. Toki eri sektoreilla on kansallisesti puhuttu usean vuoden ajan hyvistä käytännöistä, joka on seurannut pitkälti poliittista best practices -agendaa. Kuitenkin käytäntötutkimuksen näkökulmasta tämä ajattelutapa on monilta osin rajoittunut tapa ajatella käytäntöjä. Todellisuudessa käytäntöjen ja innovaatioiden maailma on huomattavasti monimuotoisempi kuin best practices ajattelu antaa ymmärtää. Esimerkiksi yhdessä ympäristössä hyvin toimiva käytäntö ei välttämättä toimi jossakin toisessa tai jokaisessa ympäristössä. Innovaatiotermistä on tullut yleiskäsite lähes kaikenlaiselle kehittämistyölle ja samalla käsite on kokenut merkittävän inflaation. Palvelujen kehittämisen ja uudistamisen näkökulmasta tällä käsitteen epämääräisyydellä on myös huonoja seurauksia. Kun melkein mitä tahansa pidetään innovaationa ja innovatiivisena toimintana, unohtuvat helposti ne tärkeät seikat, joita uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen edellyttää. Todellisuudessa uudet ratkaisut ovat innovatiivisia ratkaisuja vasta silloin, kun ne toimivat arkipäivässä ja ratkaisevat niitä ongelmia tai toteuttavat niitä asioita, joita varten ne on kehitetty. Pelkkinä ideoina ne eivät vielä tee mitään. Käytäntönäkökulmasta innovaatioita ei tarkastella vain tuotetun välineen, konseptin tai mallin näkökulmasta. Olennaista on myös se käyttö ja muu toiminta, joka näihin välineisiin ja malleihin liittyy. Tässä kirjoituksessa jäsennetään Innokylän innovaatioviitekehys, jossa sosiaali- ja terveysalan kehittämiselle tarjottava tuki sekä palvelut perustuvat käytäntönäkökulmaan. Innokylässä käytäntönäkökulma on siis keskeinen tapa jäsentää sosiaali- ja terveysalan innovaatioita. Näkökulma 3

4 ONGELMA Innokylän systeeminen innovaatiomalli ei kuitenkaan rajoitu pelkästään sosiaali- ja terveysalaan. Tarkastelutapaa voidaan hyödyntää myös muilla tuotteiden, teknologioiden ja palvelujen kehittämisen alueilla. Innokylän käytäntönäkökulmaan perustuvaa innovaatiomallia kutsutaan Innokylän systeemiseksi innovaatiomalliksi. Innovaatiomallin perusajatuksena on havainnollistaa koko innovaatioprosessia, tarpeiden tunnistamisesta ideointiin, konseptointiin ja käytäntöön viemiseen. Kuten innovaatioiden tutkimuksessa on jo pitkään ymmärretty, innovaatioissa ja kehittämisessä prosessien eri vaiheet eivät seuraa lineaarisesti toisiaan, vaan erilaiset haasteet ja tarpeet edellyttävät erilaisten kehittämistehtävien tekemistä yhtäaikaisesti, toisinaan joudutaan palaamaan alkuun tai useita askelia taaksepäin päästäkseen eteenpäin. INNOKYLÄN SYSTEEMINEN INNOVAATIOMALLI IDEOI KEHITÄ TOTEUTA Ymmärrä tarpeet, luo kehittäjäyhteisö, etsi ratkaisuja, tuota ideoita, aseta tavoitteet Kehitä ja jalosta ratkaisuja, sovita ympäristöön, yleistä malliksi Kokeile, arvioi ja korjaa mallia, ota käyttöön ja vakiinnuta RATKAISU LUO MARKKINOITA, HERÄTÄ KIINNOSTUSTA, VAKUUTA TOIMIJAT Tämä kirjoitus jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa, innovaatioiden käytäntönäkökulma, tarkastelee innovaatioiden kehittämistä käytäntöjen näkökulmasta. Sen tehtävänä on vastata kysymyksiin, mitä tarkoittaa se, että erilaisia innovaatioita tarkastellaan käytäntöinä ja mitä etuja tämän näkökulman hyödyntämisestä on. Toinen osa, käytäntöjen kehittäminen Innokylässä, esittää konkreettisemmin, millaista uusien sosiaali- ja terveysalan innovaatioiden kehittäminen Innokylässä on ja minkälaisia työkaluja ja tukea Innokylä tarjoaa kehittämisprosesseille. 4

5 OSA I: Innovaatioiden käytäntönäkökulma 2. Mikä innovaatio on? Innovaatio-termiä tavataan käyttää varsin monessa merkityksessä. Innovaatiot menevät tyypillisesti sekaisin ideoiden ja keksintöjen kanssa, jolloin melkein mitä tahansa pidetään innovaationa. Sen seurauksena ponnistelut uusien ratkaisujen ja todellisten innovaatioiden edistämiseen ovat jääneet puolitiehen. Erialisten ideariihien ja muodikkaiden, konsulttivetoisten ideointityöpajojen tuotokset ideoineen ovat parhaimmillaankin vasta alkusysäys innovaatioprosessille. Innovaatiossa ei ole kysymys pelkästään ideoiden keksimisestä, vaan ennen kaikkea ideoiden ja keksintöjen viemisestä käytäntöön. Innovaatiokeskustelua sekoittaa myös erilaisten innovaatiotyyppien viidakko. Teoreettisessa mielessä erilaisten innovaatiotyyppien tunnistaminen voi olla mielekästä, ainakin jotain tiettyä luokittelevaa tarkoitusperää varten. Konkreettista kehittämistyötä ja innovaatioprosesseja varten tällaisista luokitteluista voi kuitenkin olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos luovia prosesseja tai kehittämistoimintaa ryhdytään arvottamaan tai valikoimaan sen mukaan, minkä tyyppisestä innovaatiosta on tai ajatellaan olevan kysymys, monet tärkeät kehittämisponnistelut saattavat jäädä varjoon tai jopa tekemättä. Esimerkiksi, usein pienet parannukset (ns. inkrementaaliset innovaatiot) olemassa oleviin toimintoihin voivat olla huomattavasti merkittävämpiä palvelujen tai teknologian toimivuuden tai talouden kannalta kuin radikaalit toimenpiteet tai laajamittaiset järjestelmätason innovaatiot. Monesti pienemmissä kehittämiskohteissa myös riskien suhde mahdollisiin hyötyihin on parempi kuin suurissa muutoksissa. Jos strategisesti painotetaan vain laajoja muutoksia ja uudistuksia, edellytykset pienemmällä riskillä tehtäviin parannuksiin saattavat jäädä tämän varjoon. Seurauksena voi olla riskien kasvu ilman sen parempia uudistuksia. Tällaisista järjestelmätasolla tapahtuneista uudistuksista löytyy valitettavia esimerkkejä, joissa näennäisesti hyvistä ideoista seuraa huonoja toteutuksia. Miten innovaatio sitten tulisi ymmärtää, jotta se tukisi ja auttaisi kaikenlaista kehittämistoimintaa, pienestä laajamittaiseen kehittämiseen? Seuraava innovaation luonnehdinta antaa avaimia ymmärtää, mistä innovaatioissa on kysymys: 5

6 Innovaationa voidaan pitää jotain sellaista, jossa on jollakin tavalla tarkasteltuna jotain uutta, jossa idea ja/tai keksintö on viety menestyksekkäästi käytäntöön ja joka ratkaisee niitä ongelmia joita varten se on kehitetty. Innovaatio ei siis ole sama asia kuin idea tai joukko ideoita. Ideoita on periaatteessa helppo keksiä, mutta parhaimmillaan hyvätkin ideat ovat vasta alku uudelle innovaatiolle. Innovaatio ei ole myöskään keksintö. Keksinnössä ideat ovat monesti jalostuneet pidemmälle, mutta itse keksintö ei vielä ole innovaatio. Teknologian historia tuntee monta esimerkkiä keksinnöistä, joita ei koskaan ole onnistuttu viemään menestyksekkäästi käytäntöön. Innovaatio on jotain sellaista, jossa ideat, keksinnöt ja muut kehitelmät on onnistuttu viemään menestyksekkäästi käytäntöön. Menestyksekkäästi käytäntöön vieminen voi toki tarkoittaa monia asioita ja sitä voidaan tarkastella monen eri kriteerin avulla. Se voi olla jotain sellaista, mitä innovaatiotutkimuksen klassikkohahmo Schumpeter on kuvannut: intohimoisesti asiaan uskovan yrittäjän kyky tehdä ideoista ja keksinnöistä kaupallisia menestystarinoita. Se voi olla myös paljon muuta. Se voi olla onnistuneesti käyttöönotettu palvelumalli, joka vastaa paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Se voi olla myös uudistus palvelujärjestelmässä, joka tuottaa kustannustehokkaammin kaikki tarvittavat tietyn alan palvelut. Yhtäältä se voi olla toimintatapa, joka tekee ammattilaisen työtehtävien suorittamisen helpommaksi. Innovaation kannalta ei ole tärkeää se, minkälaisesta tai tyyppisestä tai kokoluokan asiasta on kyse, pienestä tai isosta. Innovaation kannalta tärkeää on se, onko siinä kehitetyt ideat, keksinnöt ja muut kehitelmät onnistuttu viemään menestyksekkäästi käytäntöön ja onko tässä jotain uutta aikaisempaan. Innovatiivisuutta on siis kyky vastata menestyksekkäästi kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja asetettuihin tavoitteisiin, eli viedä käytäntöön ne ideat ja kehitelmät, joiden on ajateltu vastaavat näihin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Jos halutaan edistää uudistumista, innovaatioiden ja kehittämisen kannalta ei ole tärkeää tunnistaa ja puhua erilaisista innovaatioista, vaan ymmärtää mistä innovaatioissa ylipäänsä on kysymys. Innovaatio ja innovatiivisuus eivät ole asioita, jotka voidaan leiman lailla antaa erilaisille kehittämisprosesseille. Innovatiivisuus ei siis ole jotain sellaista, joka voidaan ennen kehittämistoiminnan toteuttamista päättää ja määrittää. Sen sijaan, innovatiivisuus on ennen kaikkea päämäärä, johon kehittämistyöllä pyritään tai voidaan pyrkiä. On selvää, että olemassa olevalla osaamisella ja aikaisemmilla kokemuksilla voidaan tukea ja edistää sellaisia kehittämistoiminnan piirteitä, jotka tukevat innovatiivisuutta, mutta emme voi etukäteen sanoa mikä asia tulee olemaan innovaatio ja mikä ei. 6

7 3. Innovaatiot käytäntöinä Riippumatta siitä, minkä kokoisesta tai tyyppisestä innovaatiosta on kysymys, tai minkälaiseen innovaatioon kehittämistoiminta tähtää, kaikkia kehittämisen kohteita voidaan jäsentää käytäntöinä. Tämä on yksi keskeinen Innokylän tuottamien kehittämisen työkalujen ja tuen perusperiaate. Teoreettiselta kantilta ajatus innovaatioista käytäntöinä seuraa tieteen- ja teknologian tutkimuksen traditiota ja näkemyksiä, joita on kehitetty runsaan 30 viimeisen vuoden aikana. Mistään uudesta asiasta sinänsä ei ole kysymys. Lisäksi ajatus innovaatioista käytäntöinä nostaa hyvin esille sitä ajatusta, jota edellä esitetyllä määrittelyllä innovaatioille haettiin. Kun idea tai keksintö on viety menestyksekkäästi käytäntöön, siitä tulee olemassa oleva ja pysyvä tapa tehdä asiat tietyllä tavalla, eli siitä tulee käytäntö. Innovaatio siis itse asiassa edellyttää tietyn toiminnan, tekemisen tai käytön tulemista käytännöksi. Mutta mitä käytännöt ovat ja kuinka ne tulisi ymmärtää? Alla on tarkasteltu muutamien kysymysten ja otsikoiden avulla tarkemmin sitä mitä käytännöt ovat. Mikä käytäntö on? Käytäntö on yksinkertaistaen jokin pysyvä ja toistuva tapa tehdä jokin asia, kuten verenpaineen mittaaminen, sosiaalityöntekijän vastaanotto tai tietyn erikoissairaanhoidon palvelun järjestäminen ja ylläpito. Käytäntö syntyy ja on olemassa jotain tarkoitusta varten, kuten aikuissosiaalityön asiakkaan voimaannuttaminen tai mielenterveysongelmien varhainen ehkäiseminen neuvolatyössä. Käytäntöjä ovat siis ne arkipäivän pysyvät vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kanssakäymisen tavat, joiden parissa me elämme, jotka kohtaamme arkipäivässä ja joita itse ylläpidämme. Minkälaisia käytäntöjä voi olla? Käytäntö voi olla hyvin monenlainen. Järjestelmätasolla käytäntö voi olla esimerkiksi tapa toteuttaa jokin tietty palvelukokonaisuus, kuten vammaispalveluiden järjestäminen. Tällöin käytäntö on kehitetty ja käyttöönotettu tapa jäsentää, järjestää ja ylläpitää palveluketju ja palvelupolut. Silloin tietysti tämän laajemman käytännön osat voivat myös olla omia käytäntöjään. Käytäntö voi olla myös tietty yksittäinen toiminnan ja vuorovaikutuksen tapa, kuten sosiaalitoimiston asiakkaan tilanteen kartoittaminen, pankkilainaa hakevan taloudellisen tilanteen selvittäminen ja kehittämismenettely työyhteisössä. Myös erilaiset teknologiat ja välineet jäsentyvät käytäntöinä tai nivoutuvat käytäntöihimme, kuten iltauutisten katsominen päivittäin, diojen tekeminen jokaiseen esitelmään tai tennisvuoron ajankohdasta sopiminen tekstiviestillä. 7

8 Mistä käytäntö koostuu? Käytäntöön liittyy aina erilaisia toimijoita, tehtäviä, vuorovaikutusta ja resursseja. Arkipäiväisenä esimerkkinä voidaan tarkastella, miten pankissa tapahtuvaa lainan hakemista voidaan tarkastella käytäntönä. Toimijat, jotka liittyvät käytäntöön, ovat asiakas, pankkivirkailija tai henkilökohtainen pankkineuvoja, pankinjohtaja tai muu lainapäätöksestä vastaava taho ja ehkä joitain muita keskeisiä toimijoita. Toimijoiden välillä on erilaista vuorovaikutusta ja jokaisella toimijalla on omia tehtäviään. Asiakas neuvottelee lainasta ja sen suuruudesta virkailijan kanssa. Virkailija varmistaa luottotiedot ja tarvittaessa lainapäätöksen johtajalta tai muulta taholta. Lisäksi tässä käytännössä hyödynnetään erilaisia resursseja. Asiakas voi mahdollisesti tehdä alustavan hakemuksen verkkopankissa, virkailija lähettää pyynnön lainapäätöksestä verkon kautta ja tulostaa asiakkaalle erilaisia vaihtoehtoja korosta ja maksusuunnitelmista. Nämä yllä kuvatut keskeiset elementit jäsentävät lainan hakemisen käytäntönä. Ne ovat jotain sellaista pysyvää toiminnan ja tekemisen tapaa, jotka tapaavat toistua jokaisen asiakkaan kohdalla. Käytännöt ja innovaatiot Tässä esitetyn keskeinen ajatus on, että kun kehitetään mitä tahansa uutta innovaatiota sen koosta tai tyypistä riippumatta, se voidaan jäsentää ja ymmärtää käytäntönä. Ja kuten edellä todettiin, innovaatio ei ole idea tai hahmotelma tai malli tai keksintö. Innovaatio on jotain enemmän. Jokin on innovaatio vasta, kun se on menestyksekkäästi viety käytäntöön, eli siitä on tullut käytäntö. Tämä tarkoittaa sitä, että kehitettäessä jotakin uutta on otettava huomioon ne edellytykset, joilla uusi asia siirtyy menestyksekkäästi käytäntöön. On mietittävä kehitettävän asian tarkoitusta eli mihin sitä käytetään tai mitä se palvelee. On tiedettävä keskeiset toimijat ja tarvittavat resurssit, kuten ketkä palveluja tuottavat ja käyttävät tai mitä taitoja ja välineitä tarvitaan. Kehittämisvaiheessa on siis tunnistettava ne edellytykset, joilla kehitettävästä asiasta on mahdollista tulla käytäntö. 4. Käytännöt systeemeinä Edellä kuvattiin, kuinka käytännöt koostuvat toimijoista, tehtävistä, vuorovaikutuksesta ja resursseista. Lisäksi tarkasteltiin sitä, kuinka olennaista uusien innovaatioiden tuottamisessa näiden piirteiden tunnistaminen ja kehittäminen on. Todettiin, että näiden eri asioiden tunteminen luo edellytykset tai mahdollisuudet sille, että kehitetyt ideat ja hahmotelmat voivat menestyksekkäästi siirtyä käytäntöön. Toimijat, tehtävät, vuorovaikutus ja resurssit ovat keskeiset innovaatioiden rakennuspalikat. Nämä rakennuspalikat luovat ne edellytykset ja mahdollisuudet, joilla ideat, keksinnöt ja mallit voivat siirtyä käytäntöön. 8

9 Tieteen ja teknologian tutkimuksen kirjallisuudessa puhutaan käytännöistä ja innovaatioista systeemeinä tai toimintasysteemeinä. Systeemillä ei viitata systeemiteorian ajattelutapaan, vaan sillä tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, jonka käytännön eri toimijat, resurssit ja vuorovaikutus muodostavat. Se on siis se kokonaisuus, jossa käytännön eri osat jäsentyvät suhteessa toisiinsa. Systeemissä eri toimijat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja heillä on siinä omat tehtävänsä. Samoin siihen kuuluvat erilaiset resurssit ja laitteet, joiden kanssa ja välittämänä eri toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Systeemi on yksinkertaisesti se kokonaisuus, josta käytäntö muodostuu. Kun ajatellaan esimerkiksi lääkärin vastaanottokäytäntöä, voidaan hahmottaa mitä kaikkea siihen liittyy ja mikä tekee siitä systeemin. Ensinnäkin, siinä on toimijoita, kuten lääkäri, terveydenhoitaja, vastaanottoapulainen ja asiakkaat. Kullakin on tässä kokonaisuudessa omia tehtäviään. Käytössä on erilaisia laitteita ja muita resursseja, joilla esimerkiksi tietoja siirretään ja vaihdetaan (sähköinen ajanvaraus, potilastiedot, jne.). Nämä kaikki elementit kokonaisuutena muodostavat systeemin, jossa eri asiat ovat suhteessa ja vuorovaikutuksessa toisiinsa. Kun jotakin kehitettyä käytäntöä viedään uuteen ympäristöön, tavoitteena on rakentaa tämän toimintasysteemin mukainen tapa toimia, tehdä asioita ja käyttää laitteita. Jos kehitetty ja kokeiltu innovaatio on esimerkiksi jokin uusi tapa järjestää terveyskeskuslääkärin vastaanotto, tämän uuden innovaation levittäminen ja ottaminen käyttöön kaikilla kunnan terveysasemilla tarkoittaa tietynlaisen toimintasysteemin rakentamista näihin terveysasemiin. On tietysti selvää, että mikään sovellusympäristö ei ole toisensa kanssa samanlainen. Jonkin terveysaseman asiakaskunta voi olla selvästi muita ikääntyneempää, jollakin terveysasemalla voi olla toisenlainen henkilökuntarakenne ja erilaiset tietotekniset ratkaisut. Sen vuoksi toimintasysteemi on aina jossain määrin paikallinen ja se muokkautuu ympäristössään omanlaisekseen. Käytäntönäkökulmasta tarkasteltaessa uusissa innovaatiossa on kaksi kehittämisen ulottuvuutta. Ensimmäiseksi, innovaatio voidaan viedä menestyksekkäästi käytäntöön jossain tietyssä ympäristössä, kuten jonkin yksittäisen kaupungin terveyskeskuksessa. Tällöin innovaation kehittäminen on vastannut johonkin paikalliseen kehittämistarpeeseen, -ongelmaan tai -haasteeseen ja kehittäminen on voinut kohdentua paikallisten edellytysten ja mahdollisuuksien tunnistamiseen. Toiseksi, innovaatio voidaan viedä menestyksekkäästi käytäntöön useissa ympäristöissä, jolloin haasteena on kehittää jokin sellainen käytäntö, joka on sovellettavissa useaan eri ympäristöön. Tällöin kehittäminen ei kiinnity pelkästään paikallisiin edellytyksiin ja mahdollisuuksiin, vaan laajempiin kokonaisuuksiin. 9

10 5. Käytäntöjen relationaalisuus Kun innovaatioita tarkastellaan käytäntönäkökulmasta, niissä on koosta tai laajuudesta riippumatta aina suhteellisia ja muuttuvia elementtejä. Kuten yllä on todettu, käytännön muodostavat ensinnäkin erilaiset toimijat, joilla on tiettyjä tehtäviä käytännössä. Nämä tehtävät edellyttävät lisäksi monenlaista vuorovaikutusta ja niiden toteuttamiseen tarvitaan erilaisia resursseja. Kun kehitettyjä ratkaisuja viedään käytäntöön, kaikki toteuttamisympäristöt eivät ole samanlaisia, mikä edellyttää kehitetyn systeemin tai mallin sovittamista ja räätälöintiä. Kaikissa ympäristöissä ei esimerkiksi ole samanlaisia resursseja käytettävissä, asiakaskunta tai käyttäjäryhmät voivat olla erilaisia ja tavoitteet voivat vaihdella toteuttajaorganisaatioiden välillä. Tapauskohtaisten eroavaisuuksien ja erilaisuuksien vuoksi kehitelmien vieminen käytäntöön erilaisissa sovellusympäristöissä on aina jossain määrin yksilöllistä. Sen vuoksi käytännöt, jotka eri ympäristöihin syntyvät, ovat aina omanlaisiaan. Voidaan sanoa, että innovaatio on aina jossain määrin suhteellinen siihen sovellusympäristöön, jossa se on toteutettu ja otettu käyttöön. Tätä yksinkertaisimmillaan tarkoitetaan, kun puhutaan käytäntöjen relationaalisuudesta eli suhteellisuudesta. Käytäntöjen relationaalisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen käyttöönotettu tapaus olisi täysin uniikki ja yksilöllinen. Uusien innovaatioiden tuottamisessa ja käyttöönottamisessa tietty samanlainen ydinajatus pyritään viemään jokaiseen sovellusympäristöön, joissa tämä ydinajatus ja siihen määritellyt piirteet jäsentyvät jossain määrin omanlaisikseen. Jos tarkastellaan edellä esitettyä lääkärin vastaanottoa, voidaan havainnollistaa, mitä käytäntöjen relationaalisuudella ja ytimellä tarkoitetaan. Kun kehittämistyön tuloksena on uusi tapa organisoida perusterveydenhuollon lääkärivastaanotto, tietyt samanlaiset toimintatavat pyritään viemään jokaiseen perusterveydenhuollon yksikköön, jossa ne otetaan käyttöön. Vaihtelua eri yksiköiden välillä voi taas tulla siinä, minkälaisia resursseja, henkilöstöä ja välineitä on käytettävissä. Esimerkiksi vastaanotolle tulo ja ilmoittautuminen voi vaihdella eri yksiköiden välillä. Joissain se hoidetaan luukulla asioimalla ja toisissa esimerkiksi omatoimisesti. Pyrkimyksenä kuitenkin on toteuttaa samat perustehtävät ja toiminnan organisaatio jokaisessa sovellusympäristössä. Käytäntöjen relationaalisuudella on tietysti vaikutusta siihen, millä tavalla ne ovat sovellettavissa ja millä edellytyksillä nämä uudet ratkaisut onnistutaan viemään käytäntöön. On olemassa monia käytännön esimerkkejä siitä, kuinka eri tavalla saman toimintatavan käyttöönotto voi onnistua eri sovellusympäristöissä. Esimerkiksi yhdessä kanadalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin suurten yliopistosairaaloiden sydänkirurgian poliklinikoita, joissa otettiin sama sydämen 10

11 tähystysleikkausmenetelmä käyttöön. Periaatteessa kyseisen menetelmän toimenpiteet ja välineet ovat samanlaisia sovellusympäristöstä riippumatta. Silti tutkimuksessa huomattiin, että kyseisen menetelmän toteutus vaihteli merkittävästi eri sairaaloiden välillä. Lähes puolet tutkimuksessa olleista sairaaloiden poliklinikoista koki merkittäviä haasteita tämän menetelmän käyttöönotossa ja keskeinen ero onnistuneiden ja epäonnistuneiden tapausten välillä liittyi siihen, millä tavalla toiminta onnistuttiin liittämään ympäristön omiin toimintatapoihin ja toisaalta järjestämään käyttöönotolle tarvittavat resurssit ja toimenpiteet. Innovaatioiden kehittämisen näkökulmasta relationaalisuus korostaa sitä, että innovatiivisuus ja kehittäminen eivät lopu idean, mallin tai konseptin tasolle. Vähintään yhtä merkityksellistä on se, millä tavalla uudelle kehitelmälle luodaan edellytykset sen menestyksekkäälle käyttöönotolle. Kuten edellä esitetty innovaation luonnehdinta korostaa, innovaatio on jotain sellaista mikä on onnistuttu viemään menestyksekkäästi käytäntöön. Kun puhutaan laajamittaisista ja laajalle levitettävistä käytännöistä, on kehittämisen haaste käyttöönoton kannalta suurempi. Eli kun kohteena ei ole vain pelkästään yksi sovelluskohde vaan useampia, käytäntöjen relationaalisuuden huomioiminen on entistä tärkeämpää innovaatioiden kannalta. 6. Käytäntöjen yhteiskehittäminen Innovaatiokirjallisuudessa on viime aikoina puhuttu sekä demokraattisista että avoimista innovaatioista. Näiden uusien innovaationäkökulmien yksi keskeinen ajatus on tuoda esille uusia ja perinteisistä tavoista poikkeavia innovaation tuottamisen ja leviämisen tapoja. Yksi niistä on asiakkaiden, käyttäjien ja muiden tahojen osallistuminen kehittämisprosessiin (avoimet innovaatiot). Radikaalimmassa katsannossa jopa ajatellaan, että uudet innovaatiot ovat tai tulevat olemaan lähes pelkästään käyttäjien toteuttamia (demokraattiset innovaatiot). Puhuttaessa innovaatioiden kehittämisestä, kehittämisen kannalta on tärkeää tunnistaa ja hyödyntää erilaiset asiantuntijuudet, jotka voivat edistää kehittämisprosessia ja saada erilaiset asiantuntijat toimimaan yhteistyössä keskenään. Asiakkaat voivat olla asiakastarpeen parhaita tuntijoita, ammattilaisilla on merkittävää asiantuntijuutta työprosesseista ja johdolla asiantuntijuutta työprosessien organisoinnista. Kun uusia palveluja kehitetään ja kun käytäntöön viemisen kannalta merkitykselliset piirteet pyritään huomioimaan kehittämisessä, on hyödyllistä, että kehitettävän käytännön kannalta erilaiset relevantit tahot kykenevät osallistumaan prosessiin omalla asiantuntemuksellaan. Vaikka viime aikoina on puhuttu paljon asiakaslähtöisestä kehittämisestä, se ei (aina) ole sama asia kuin yhteiskehittäminen. Asiakaslähtöisyys on tyypillisesti eri menetelmin tehtyä asiakkaan tarpeiden 11

12 kartoitusta, jonka perusteella kehittäjät tekevät kehityskohdetta koskevat johtopäätökset. Tällä tavalla asiakkaat tulevat osallisiksi kehittämistyöhön, mutta varsinaisesti osallistumisesta ei voida puhua. Kehitettävään käytäntöön liittyy myös monia muita keskeisiä toimijaryhmiä asiakkaan lisäksi. Siihen liittyvät ammattilaiset, jotka toimintaa käytännössä toteuttavat, organisaatio, joka vastaa resursseista ja työn koordinaatiosta, sekä poliittisia ja hallinnollisia toimijoita, jotka antavat ehtoja toiminnan toteuttamiseen. Näiden eri tahojen mukanaolo edellyttää huomattavasti enemmän kuin vain asiakaslähtöistä kehittämistä. Yhteiskehittämisen tavoitteena on mahdollistaa kaikkien näiden tärkeiden toimijoiden osallistuminen kehittämisprosessiin. Perinteiseen kehittämisen tapaan verrattuna yhteiskehittäminen ja erilaisten tahojen osallistuminen prosessiin edellyttää uudenlaista lähestymistapaa kehittämiseen. Erilaisten toimijoiden yhteiskehittäminen ei ole helppoa ja erilaiset intressien ristiriidat voivat vaikeuttaa yhteistyötä. Mutta kehittäminen ei ole vain erilaisten intressien yhteensovittamista ja kuulemista, vaan se on ennen kaikkea prosessi, jossa nämä intressit ja tarpeet jalostuvat ja sopeutuvat toisiin tarpeisiin. Yhteiskehittäminen on parhaimmillaan oppimisprosessi, jossa tarpeista ja tavoitteista neuvotellaan samalla kun ymmärrys yhdessä kehitettävästä asiasta kehittyy ja jalostuu. Oppimisen näkökulmasta yhteiskehittämistä voidaan ajatella yhteistoiminnallisena oppimisprosessina. Yhteistoiminnallisessa oppimisprosessissa on aina jokin jaettu kehittämisen kohde. Prosessiin osallistuvat tahot ovat sitoutuneita tämän kohteen kehittämiseen ja he voivat osallistua prosessiin oman osaamisen ja asiantuntemuksensa turvin. Tästä näkökulmasta kehittäminen ei ole vain sitä, että eri tahot saavat sanoa mielipiteensä kehitettävästä asiasta, vaan he sitoutuvat yhdessä edistämään kehitettävää kohdetta. Samalla kun ymmärrys kehitettävästä asiasta muuttuu, myös eri tahot voivat joutua muuttamaan tai jalostamaan omia käsityksiään tarpeista ja tavoitteista. Kun kehitettävänä kohteena on esimerkiksi uuden tyyppinen perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotto, asiakkailla voi olla monenlaisia mielipiteitä siitä, mikä on hyvää palvelua ja mitä he tarvitsevat. Myös vastaanottohenkilökunnalla voi olla ideoita, kuinka heidän omaa työtään voi helpottaa. Joutuessaan kuitenkin huomioimaan erilaisten asiakkaiden mahdollisuuksia ja tarpeita, he saattavat löytää aivan uudenlaisia mahdollisuuksia työn organisointiin. Mikäli prosessissa on mukana tietotekniikan toimittaja, hän voi ottaa näitä asioita huomioon järjestelmää suunnitellessa. Asiakkaiden ja muun henkilökunnan kantojen perusteella myös lääkäri ja sairaanhoitaja voivat löytää uusia tapoja työnjakoon, joka keventää työtaakkaa tai päällekkäistä työtä. Edellytyksenä kuitenkin on, että eri tahot ovat sitoutuneet kehittämään samaa kohdetta ja antavat muille mahdollisuuden osallistua oman tietämyksensä pohjalta yhteiseen kehittämiseen. Yhteiskehittäminen 12

13 yhteistoiminnallisen oppimisen näkökulmasta edellyttää sekä toimivaa ja avointa dialogia osallistujien kesken että jaettua yhdessä kehitettävää kohdetta. 7. Käytäntöön vieminen ja arviointi Edellä on käynyt ilmi, että käytäntöjä ei voi siirtää kuin esineitä eivätkä ne ole kaikkialla toimivia. Käytäntö räätälöityy omanlaisekseen eri sovellusympäristöissä. Käytäntö voi osoittautua toimivaksi alkuperäisessä kehittämisympäristössä siten, että sillä saadaan aikaan haluttuja tuloksia ja muutoksia. Mikäli käytännön halutaan toimivan jossakin toisessa ympäristössä, tulee tunnistaa käytännön ydin eli ne toimivuuden kannalta keskeiset käytännön ja ympäristön osatekijät, jotka tulee rakentaa kaikkiin sovellusympäristöihin toimivuuden varmistamiseksi. Tästä huolimatta käytäntö räätälöityy aina jossain määrin omanlaisekseen kussakin ympäristössä ja käytännön toimivuus on epävarmaa. Kehitettyjen ratkaisujen käytäntöön viemistä erilaisissa ympäristöissä voidaan tukea esimerkiksi kirjallisilla mallinnuksilla, kuvioilla, kaavioilla, videolla, kouluttamalla sekä kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa muiden ratkaisua soveltavien ja jo soveltaneiden kanssa. Tietyssä ympäristössä kehitetty käytäntö voidaan yleistää käytännön yleiseksi malliksi, joka kertoo miten käytännön tarkoitus voidaan saavuttaa toimijoiden, toiminnan ja vuorovaikutuksen ja tiettyjen resurssien avulla. Yleistetty malli on käytännön käsikirjoitus ja teoria, joka sisältää olettamuksia siitä, miten tarkoitus voidaan saavuttaa. Harvoin kuitenkin käytäntöön vieminen onnistuu pelkkiä tekstejä lukemalla. Usein on tarpeellista käyttää useampia välineitä hyvän lopputuloksen takaamiseksi. Kehitettyjen ratkaisujen toteutus ja käytäntöön vieminen on ratkaisun kokeilua ja vakiinnuttamiseen tähtäävää toimintaa. Kokeilussa alustavaa ideaa tai jo pidemmälle vietyä mallia testataan. Oli sitten kyse uuden kehitetyn ratkaisun kokeilusta tai jo jonkun muun kehittämän ratkaisun jalostamisesta ja kokeilusta, niin kehittämisen logiikalle on tyypillistä, että kokeilua, mallintamista ja paikallista räätälöintiä ja sovittamista toteutetaan vuorovaikutteisesti ja iteratiivisesti. Kokeilun ja testaamisen keskeinen osatehtävä on käytännön arviointi. Käytännön arvioinnilla on kaksi yhteen kietoutunutta tarkoitusta. Toisaalta arvioidaan sitä, missä määrin ja kuinka hyvin toteutus ja käytäntöön vieminen onnistuu idean ja mallin mukaisesti, ts. millaiseksi käytäntö muokkautuu. Toisaalta arvioidaan sitä, saadaanko käytännön avulla aikaan sen tarkoituksen mukaisia tuloksia, saadaanko esimerkiksi kuntouttavan pajatyön avulla nuoret aikuiset aktivoitumaan työnhakuun tai koulutukseen. 13

14 Käytännön avulla voidaan paikallisesti tavoitella myös muitakin muutoksia kuin vain käytännön tarkoituksen mukaiset muutokset, esim. ammattilaisten työhyvinvoinnin koheneminen. työvoimatoimiston paineen väheneminen, kunnan työttömyyslukujen aleneminen ja taloudelliset säästöt. Kutakin asiaa seurataan ja arvioidaan omalla aikasyklillään. Lisäksi on tärkeää seurata käytännön tuottamia ennakoimattomia ja yllätyksellisiä muutoksia erilaisista näkökulmista. Toteutuksen onnistumista arvioidaan parhaiten reaaliaikaisesti toteutuksen aikana. Myös jälkikätinen arviointi on mahdollista. Muutoksen systemaattinen seuranta ja arviointi tietystä näkökulmasta tapahtuu keräämällä tietoa asiasta, jossa muutosta tavoitellaan, esim. nuorten työttömien aikuisten elämäntilanne, ennen aikana jälkeen toteutuksen. Toteutuksen ja muutoksen arviointi eivät ole kaksi erillistä prosessia, vaan ne voidaan toteuttaa samassa arviointiasetelmassa samoja tapauksia arvioiden ja kuunnellen. Esimerkiksi työpajaan osallistuvat nuoret aikuiset voivat kertoa näkemyksensä niin omasta elämäntilanteestaan kuin sovellettavasta työpajamallista. Tiedonkeruussa voidaan hyödyntää erilaisia osallistavia ja moniäänisiä menetelmiä. Arvioinnin systemaattisuus ja syvyys määrittyy sen mukaan, millaista käytäntöä ollaan arvioimassa. Useinkaan ei ole tarpeellista kerätä tietoa ennen aikana jälkeen toteutuksen, vaan esimerkiksi kevyempi toteutuksen aikainen tai jälkikätinen tiedonkeruu riittää niin toteutuksen kuin muutoksen arvioinnin tarpeisiin. Toteutuksen ja muutoksen arvioinnin tulosten perusteella voidaan tarvittaessa muuntaa paikallista käytäntöä ja täsmentää käytännön yleistä mallia. Niin käytännön toteutuksen kuin käytännön tuottaman muutoksen arvioinnin osalta on ensiarvoisen tärkeää moniäänisyys eli se, että arviointiin osallistuu erilaiset käytännön kannalta merkitykselliset toimijat, kuten asiakkaat, ammattilaiset, johto ja päätöksenteko. Havaitun muutoksen osalta on tärkeää arvioida, millaiset tekijät edesauttoivat muutoksen syntymistä. Mikään yksittäinen tekijä tai elementti ei itsessään saa aikaan muutosta, mutta se voi olla välttämätön elementti muutoksen aikaansaamisen kannalta. Muutos syntyy eri elementtien toinen toisiaan muokkaavan vuorovaikutuksen tuloksena. Käytäntö voi edesauttaa muutoksen syntymistä, mutta muutoksen aikaansaaminen edellyttää myös käytännön ulkopuolisten ehtojen toteutumista. Sinänsä hyvin toiminut päihdekuntoutus menee hukkaan, jos asiakas ei kuntoutuksen jälkeen jostakin ulkoisesta syystä noudata yhdessä sovittuja toimintaperiaatteita. Toisaalta, käytännöllä ei aina välttämättä ole mitään merkitystä havaitun muutoksen toteutumisessa. Tällöin jotkut muut tekijät ovat olleet keskeisiä muutoksen toteutumisessa. Kuntouttava työpajatyöskentely voi voimaannuttaa nuorta ja tämä alkaa etsiä aktiivisesti koulutus- tai työpaikkaa. Toinen pajatyöskentelyssä mukana ollut voi kuitenkin saada joidenkin muiden tapahtumaketjujen johdosta työpaikan, jolloin pajatyöllä ei välttämättä ole mitään merkitystä asian kanssa, vaikka muutos näkyykin esimerkiksi tilastoissa. 14

15 OSA II: Käytäntöjen kehittäminen Innokylässä 8. Kehittämisen kohteet Innokylä on kaikkien käytettävissä oleva sosiaali- ja terveysalan innovaatioympäristö, joka tarjoaa maksuttomia palveluja ja työkaluja kehittämistoiminnan avuksi. Innokylän palvelutarjonta koostuu niin kasvokkaiseen kohtaamiseen kuin verkossa tapahtuvaan kehittämiseen perustuvista palveluista ja työkaluista (innokyla.fi). Innokylä on yhteisö, joka mahdollistaa monitoimijaisen ja -äänisen yhdessä kehittämisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen. Innokylän päämääränä on sosiaali- ja terveysalan sujuva ja tehokas kehittämistoiminta, joka tuottaa asiakaslähtöisiä ja toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tapoja. Innokylässä kehittämisen kohteita tarkastellaan edellä esitetyn tapaan käytäntöinä. Sosiaali- ja terveysalalla kehittämisen kohteita voivat olla esimerkiksi: Sosiaali- ja terveyspalvelut: esim. tilannearvioinnin tekeminen, diagnosointi, ennaltaehkäisevät käytännöt, tukikäytännöt, korjaavat käytännöt Palvelurakenteet ja tuotanto: esim. kotisairaanhoidon piirijaon mukainen palvelutoiminta, verkostodialoginen palvelukulttuuri, perhepalvelukeskuksen palvelutoiminta ja sosiaaliasemiin jakaantunut palvelutoiminta, tilaaja-tuottaja malli, terveyspalvelut kuntayhtymän tuottama ja sosiaalipalvelu kunnan ja järjestön yhteistuottamana Koulutus: esim. vierikoulutus, luokkamuotoinen koulutus ja itseopiskelu Viestintä ja vaikuttaminen: esim. verkkoviestintä, palautekokous ja verkostotapaaminen Hallinto ja budjetointi: esim. kokouskäytännöt, budjetin valmistelukäytännöt, budjetin jakamiskäytäntö Johtaminen ja päätöksenteko: esim. dialoginen johtaminen, osaamisen johtaminen, sektorirajat ylittävä johtaminen, informaatio-ohjaus, hajautettu päätöksenteko, päätöksenteon valmisteluprosessi ja päätöksenteon vastuujako Kehittämis- ja arviointimenetelmät: esim. tietojärjestelmän organisatorinen käyttöönotto, palvelumuotoilu, muutoslaboratorio, Bikva asiakaslähtöinen arviointimenetelmä, prosessiarviointi kehittämistyössä, käytäntöjen juurruttamisen organisointi, vertaisarviointi, asiakasseuranta. Innokylän keskeinen tarkoitus on tukea paikallisesta yleistettyjä, siirrettäviä toimintamalleja tuottavaa kehittämistoimintaa sekä edesauttaa mallien markkinointia ja soveltamista erilaisissa toimintaympäristöissä. 15

16 9. Kehittämisen periaatteet Innokylässä tapahtuvaa kehittämistä varten on luotu kehittämistä linjaavia ja tukevia periaatteita. Kehittämistoimintaa läpileikkaavat periaatteet ovat: Kehitä tarvelähtöisesti: Kehittämistoiminnan tulee tuottaa ratkaisuja, jotka vastaavat artikuloituihin kehittämistarpeisiin. Tarpeet voivat olla moninaisia ja kehittäminen voi vastata yhteen tai useampaan tarpeeseen. Kehittämistarpeet voivat olla esimerkiksi kansalaisten, ammattilaisten tai työyhteisön, organisaation ja/tai poliittis-hallinnollisten toimijoiden artikuloimia. Tarpeet eivät ole itsestään tai valmiina olemassa, vaan ne syntyvät ja artikuloituvat moninaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tarpeet voivat olla keskenään ristiriitaisia, mikä edellyttää neuvotteluja, tarpeiden yhteensovittamista ja tavoitteista sopimista kehitettävän ratkaisun kannalta merkityksellisten toimijoiden kesken. Tarpeet ja tavoitteet ovat läpi kehittämisprosessin jatkuvan uudelleen määrittelyn tilassa. Kehitä yhdessä: Uusien ratkaisujen kehittäminen on yhdessä kehittämistä siten, että kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijaryhmät osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan ja tarvittavassa määrin kehittämiseen ja arviointiin, kuten asiakkaat, ammattilaiset, johto ja päättäjät sekä muut yhteistyötahot. Tällöin tulee huomioiduksi kehitettävän asian kannalta kaikki keskeiset näkökulmat, ulottuvuudet ja kytkennät. Hyödynnä olemassa olevia ratkaisuja: Kaikkea ei tarvitse kehittää itse. Innokylään on jo mallinnettu iso joukko kehitettyjä käytäntöjä eri aihealueilta, joita voi hakea ja hyödyntää omiin tarpeisiin. Kehittäminen ei useinkaan ole täysin uuden asian kehittämistä, vaan aiemmin kehitetyn ja kokeillun asian muuntamista ja jalostamista. Kehittämistavoitteita asetettaessa suunnitellaan sitä, miten tarpeisiin vastataan. Tällöin on tärkeää selvittää, onko jo mahdollisesti kehitetty ratkaisuja, jotka vastaisivat kehittämistarpeisiin vaikkapa pienellä muuntamisella. Jaa tietoa avoimesti: Innokylässä kehittämis- ja arviointitietoa tuotetaan ja jaetaan avoimesti. Kehittämistoiminta on läpinäkyvää ja eri toimijaryhmillä tulee olla mahdollisuus osallistua siihen. Markkinoi aktiivisesti: Kehitetyt ratkaisut ja mallit eivät leviä itsestään muiden tietoon ja käytäntöön, vaan niitä on markkinoitava aktiivisesti; on luotava markkinoita, herätettävä kiinnostusta, vakuuteltava ja rekrytoitava soveltajia. Markkinointi on tarpeellista aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kehittämisprosessia. 10. Innovaatioprosessin kolme tehtäväkokonaisuutta Innokylässä erilaisten ratkaisujen kehittäminen ja arviointi tapahtuu Innokylän kehittämisperiaatteiden mukaisesti. Kehittäminen on tällöin läpi kehittämisprosessin avointa, tarvelähtöistä ja monitoimijaista yhteiskehittämistä, joka hyödyntää ja jalostaa jo kehitettyjä ratkaisuja. Myös täysin uuden kehittäminen on luonnollisesti sallittua. Innokylässä käytäntöjen kehittämisprosessi koostuu kolmesta iteratiivisesta tehtäväkokonaisuudesta. Iteratiivisuus tarkoittaa sitä, että muutokset yhdessä toiminnossa voivat merkitä tarkistuksia ja 16

17 muutoksia muissa toiminnossa. Esimerkiksi, kokeiltaessa ja arvioitaessa kehitettyä ratkaisua voidaan huomata asioita, joiden johdosta voidaan joutua miettimään uudelleen kehittämisen tavoitteita tai korjaamaan luotua toimintamallia. Kehittämisprosessin kolme tehtäväkokonaisuutta muodostavat Innokylän systeemisen innovaatiomallin, joka nostaa esiin sellaisia keskeisiä innovaatioprosessin osatehtäviä, joiden toteuttamiseen Innokylä tarjoaa tukea ja työkaluja. Osatehtävillä ei ole mitään tiettyä oikeaa järjestystä, jossa ne tulisi tehdä. Lisäksi on huomioitava, että innovaatioprosesseihin liittyy myös muita tehtäviä, joihin Innokylän tuki ei painotu. Kolme tehtäväkokonaisuutta ovat ideointi, kehittäminen ja toteutus (Kuvio 1): Kuvio 1. Innokylän systeeminen innovaatiomalli Ideoi: Kehittämistoiminnan lähtökohtana on jokin identifioitu ongelma tai haaste, esim. nuorten syrjäytyminen kunnassa. Kehittämistoimintaanin on tärkeää osallistaa heti alusta alkaen erilaiset haasteen tai ongelman kannalta merkitykselliset toimijaryhmät ja löytää muut samanlaisen haasteen kanssa kehittämistyötä tekevät ja yhdistää voimat. Kehittäminen lähtee liikkeelle haasteeseen tai 17

18 ongelmaan liittyvien kehittämistarpeiden tunnustelulla ja artikuloinnilla. Tätä varten on olemassa erilaisia osallistavia menetelmiä, joita löydät Innokylän verkkopalvelusta. Tarve voi olla esimerkiksi kansalaisen, ammattilaisen, organisaation tai poliittis-hallinnollisen tason tarve. Tarpeet voivat olla keskenään ristiriitaisia, mikä edellyttää neuvotteluja, tarpeiden yhteensovittamista ja tavoitteista sopimista kaikkien kehitettävän käytännön kannalta merkityksellisten toimijoiden kesken. Tavoitteita asetettaessa suunnitellaan sitä, miten kehittämistarpeisiin vastataan. Tällöin on tärkeää selvittää, onko mahdollisesti jo kehitetty ratkaisuja, jotka vastaisivat kehittämistarpeisiin vaikkapa pienellä muuntamisella. Tähän tehtäväkokonaisuuteen voi liittyä erilaisia kartoitustehtäviä ja nykykäytäntöjen analyysejä. Tehtäväkokonaisuuden tuotoksena on luotu kehittämisyhteisö, jonka toimijoita ovat kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijaryhmät, ja yhteisesti määritellyt kehittämistavoitteet. Tarpeet ja tavoitteet voivat muotoutua uudelleen useita kertoja kehittämisprosessin aikana. Tämän tehtäväkokonaisuuden keskeiset osatehtävät ovat: Tunnista ongelmaan tai haasteeseeni liittyvät eri toimijaryhmien kehittämistarpeet Luo kehittäjäyhteisö osallistamalla kehittämisprosessiin kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijaryhmät Etsi jo kehitettyjä ratkaisuja, joita voit alkaa ideoida ja sovittaa omaan kehittämisympäristöösi sopivaksi ja/tai tuota kokonaan uusia ratkaisuideoita Käännä tarpeet ja ideat neuvotellen ja sovitellen kaikille toimijaryhmille yhteisiksi kehittämistavoitteiksi Kehitä: Viimeistään siinä vaiheessa, kun kehitettävää asiaa aletaan systemaattisemmin jäsentää ja kehittää, tulee olla määriteltynä yhteinen kehittämisen kohde. Tässä voi olla pohjana jonkun toisen kehittämä ratkaisu, jota sovitetaan ja jalostetaan omaan toteutusympäristöön, tai ideoidaan kokonaan uutta ratkaisua. Kehittämisen välineenä voit hyödyntää erilaisia osallistavia, yhteiskehittämiseen perustuvia kehittämismenetelmiä, joita löydät Innokylän verkkopalvelusta. Kehittämiskohteiden jäsentämisen matriisissa (Taulukko 1) voit tarvittavassa määrin jäsentää kehitteillä olevan ratkaisun osatekijöitä toteutusympäristöösi sopivaksi. Matriisissa jäsennetään myös niitä ympäristön ehtoja ja tekijöitä, joiden on täytyttävä jotta ratkaisu saadaan toimimaan ja vakiintumaan, esimerkiksi sitä, miten ratkaisun mukaista toimintaa johdetaan. Tähän tehtäväkokonaisuuteen kuuluu myös mallintaminen, joka on tiettyyn ympäristöön kehitetyn ratkaisun yleistämistä käytännön toimintamalliksi, josta ilmenee käytännön käyttötarkoitus, keskeinen idea ja välttämättömät osatekijät. Mallin avulla ratkaisu tulisi voida viedä käytäntöön erilaisissa sovellusympäristöissä. Mallintaminen on hyvä aloittaa mahdollisimman varhain jo kun jäsennellään ja ideoidaan uutta ratkaisua. Usein malli kuitenkin täsmentyy vasta kokeilujen ja testausten jälkeen ja 18

19 edelleen kun muutkin kokeilevat ja soveltavat käytäntöä omissa ympäristöissään. Mikäli olet löytänyt Innokylästä jo jonkin sopivan toimintamallin, niin siinä tapauksessa suunnittelet, sovitat ja räätälöit sen avulla omaan toteutusympäristöösi sopivaa ratkaisua. Tämän tehtäväkokonaisuuden tuotoksina syntyy toteutusympäristöön suunniteltu ja sovitettu ratkaisu. Mikäli on kehitetty kokonaan uusi ratkaisu, syntyy tuloksena myös ratkaisun toimintamalli. Tämän tehtäväkokonaisuuden keskeiset osatehtävät ovat: Varmista, että kehittämistoiminnalla on yhteinen kehittämisen kohde/kehitettävä asia Ideoi ja jäsennä kehittämiskohteiden jäsentämisen matriisissa kehitettävän ratkaisun osatekijät toteutusympäristöösi sopivaksi Luo ratkaisun toimintamalli, josta ilmenee käyttötarkoitus, keskeinen idea ja välttämättömät osatekijät Taulukko 1. Kehitettävän ratkaisun osatekijöiden jäsentäminen toteutusympäristössä Toimijat Tehtävät ja työnjako Tiedot, taidot ja välineet Periaatteet ja säännöt Lait ja asetukset Taloudelliset resurssit Asiakasnäkökulma Ammattilaisnäkökulma Organisatorinen näkökulma Poliittishallinnollinen näkökulma Toteuta: Kehitettyjen ratkaisujen käytäntöön vieminen on ratkaisun kokeilua ja vakiinnuttamiseen tähtäävää toimintaa. Kokeilussa alustavaa ideaa tai jo pidemmälle vietyä mallia testataan. Oli sitten kyse uuden kehitetyn ratkaisun kokeilusta tai jonkun toisen kehittämän ratkaisun jalostamisesta ja kokeilusta, niin kehittämisen logiikalle on tyypillistä, että kokeilua, sovittamista ja mallintamista toteutetaan vuorovaikutteisesti ja iteratiivisesti. Arviointi on keskeinen osa kokeilua. Tällöin arvioidaan käytännön toteutuksen onnistumista ja käytännön avulla saavutettua muutosta eli sitä, saadaanko sillä aikaan niitä muutoksia tai asioita, joita oli tarkoitus saada aikaiseksi. Lisäksi voidaan arvioida odottamatonta muutosta. Arvioinnissa voit hyödyntää erilaisia osallistavia 19

20 arviointimenetelmiä, joita löydät Innokylän verkkopalvelusta. Tämän tehtäväkokonaisuuden tuotoksena syntyy päätös ratkaisun mahdollisesta käyttöönotosta ja vakiinnuttamisesta. Tämän tehtäväkokonaisuuden keskeiset osatehtävät ovat: Tee toteutussuunnitelma (aikataulu, resurssit jne.) Suunnittele miten toteutusta arvioidaan ja millaista muutosta arvioidaan Määrittele arviointikysymykset sekä tarpeen mukaan tarkemmat arviointikriteerit ja indikaattorit Toteuta ja kerää tietoa tarpeen mukaan ennen-aikana-jälkeen toteutuksen Vedä tulokset yhteen ja tee johtopäätökset Tee päätös käyttöönotosta ja vakiinnuttamisesta Koko kehittämisprosessin ajan on hyvä huomioida, että kehitettävät ratkaisut ja toimintamallit eivät leviä itsestään, joten niiden markkinointi tulee aloittaa erilaisin keinoin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kehittämisprosessia herättämällä kiinnostusta, vakuuttamalla toimijat ratkaisun tarpeellisuudesta ja rekrytoimalla soveltajia. 11. Kehittämisen työkalut ja tuki Innokylä tukee innovaatiomallinsa mukaista kehittämistoimintaa erilaisin työkaluin, tukimuodoin ja palveluin, joita kehitetään jatkuvana kehittämisenä. Niitä ovat tällä hetkellä: Hankepankki: Tuo hankkeesi Innokylän hankepankkiin. Innokylä kerää yhteen paikkaan tietoa Suomessa meneillään olevista sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeista. Hankepankista löydät tietoa potentiaalisista yhteistyökumppaneista. Hankepankki toimii niin hankkeiden suunnittelun kuin hankkeen aikaansaannosten kirjaamisen välineenä. Kehittämisympäristö (entinen REA-työkalu): Innokylän kehittämisympäristö perustuu Innokylän innovaatiomalliin. Se koostuu kahdesta osiosta: Verstaalla voit kehittää ja arvioida käytäntöäsi/kehittämiskohdettasi, Toimintamalli-osiossa voit yleistää ja mallintaa kehittämäsi asian toimintamalliksi. Toimintamallit-osiosta löydät jo kehitettyjä malleja, joita voit hyödyntää ja jalostaa omaan toteuttamisympäristöön sopivaksi. Kehittämis- ja arviointimenetelmät: Kehittämisympäristöstä löydät yhteiskehittämiseen perustuvia kehittämis- ja arviointimenetelmiä, joita voit hyödyntää kehittämistyössäsi. 20

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Hyvinvointitiedon vertaisjakaminen Innokylässä

Hyvinvointitiedon vertaisjakaminen Innokylässä Hyvinvointitiedon vertaisjakaminen Innokylässä Hankepankki Kehittämismenetelmät Yhteistyötilat Innopajat 1 Mitä erityistä saat Innokylästä? Verkkopalvelu Ideaa ja inspiraatiota: Terveyden edistämisen käytäntöjä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellisen vieroitus- ja korvaushoidon kehittämishanke

Opioidiriippuvuuden lääkkeellisen vieroitus- ja korvaushoidon kehittämishanke Opioidiriippuvuuden lääkkeellisen vieroitus- ja korvaushoidon kehittämishanke Kehittämispäällikkö Airi Partanen Opioidikorvaushoidon verkostopäivät 25.-26.9.2014 Rovaniemi 24.9.2014 1 Opioidihoidon kehittämishanke

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Satu Parjanen Erikoistutkija, TkT, YTM Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS Hämeenlinna 4.9.2006 Helena Kasurinen helena.kasurinen@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla MIKSI TUTKIMUSTA Kehittämisen lähtökohta - kansallinen taso - organisaatiotaso

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot