Päivähoito ja perusopetus kehittävät yhteistyötään. Valmasta otettiin mallia Tsekinmaalla s.8 Sorsapuiston kentällä viihdytään s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivähoito ja perusopetus kehittävät yhteistyötään. Valmasta otettiin mallia Tsekinmaalla s.8 Sorsapuiston kentällä viihdytään s."

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Päivähoito ja perusopetus kehittävät yhteistyötään Valmasta otettiin mallia Tsekinmaalla s.8 Sorsapuiston kentällä viihdytään s.10

2 PÄÄKIRJOITUS HELMIKUU 2012 Ilo kasvaa oppien Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategian visio kuvaa loistavasti sitä, mitä me lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tavoittelemme. Rakennamme yhdessä tamperelaisille lapsille turvallista, inspiroivaa ja monipuolista kasvu- ja oppimisympäristöä, jotta saamme lähetettyä heidät maailmalle itseensä uskovina, jatko-opintokelpoisina ja mahdollisimman hyvinvoivina yhteiskunnan jäseninä. Jotta tässä vaativassa yhteiskunnallisessa tehtävässä voi onnistua, tarvitaan rautaisia ammattilaisia ja yhteistä tekemisen meininkiä. Ja sitähän meiltä Tampereelta löytyy! Niin kaupunkistrategia kuin omat tuotantostrategiamme linjaavat kehittämisen suuntaviivat ja tarjoavat näin hyvät edellytykset yksikkökohtaisiin konkreettisiin tavoitteiden asettamiseen. Strategian avulla on helppo sanoittaa kehittämiseen selkeä runko ja asettaa tavoitteet ja toivottavasti myös konkreettisesti kehittää prosessien välistä yhteistyötä. Vaativa mutta antoisa työ palkitsee ja auttaa sitä kautta jaksamaan. Aina arki ei kuitenkaan kulje kuin Strömsössä tai kuten tuloskortiston tavoitteissa on asetettu. Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvun polkuunsa tasoitusta. Välillä tuntuu, että työntekijän on yritettävä itse rakentaa riippusiltaa ongelmien rotkon yli. Yksin ei tarvitse eikä pidä jaksaa, kasvattaminen ja opettaminen ovat mitä suurimmissa määrin tiimityötä. Yhdessä saamme aikaan parhaat tulokset ja jaksamme arkisen aherruksen. Vaikka oppimistuloksemme ovatkin kansainvälisissä vertailuissa ihan huippuluokkaa, olemme kouluviihtymisen tuloksissa aikamoisen tukiopetuksen tarpeessa. Samat hyvän jaksamisen lainalaisuudet pätevät niin työ- kuin koulupäivään: jokainen ihminen kohdataan yksilönä, häntä arvostetaan ja häntä kuunnellaan. Päätöksenteon tulisi olla mahdollisimman lähellä arkea. Mahdollisuudet yhteisöllisyyden syntyyn luodaan meidän jokaisen toimesta. Parhaat kehittämisideat syntyvät usein arjen tiimellyksessä ja niihin pitää johdon myös kannustaa. Olen vakuuttunut, että työn tekemisen ilo kasvaa oppien ja täydennyskoulutuksella tai vaikkapa sopivasti inspiroivan työnkierron avulla. Meillä jokaisella on mahdollisuus saada omasta työstään entistä enemmän laatua elämäänsä. Iloa, naurua, yhdessä tekemisen riemua jaksamista arvokkaaseen arkeen! Kristiina Järvelä tuotantojohtaja KIMMO TORKKELI SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Päivähoidon ja perusopetuksen organisaatio uudistui 6 Tampereen Ateria uudistusten lähtökuopissa 8 ecitizen II levittää tietoa sähköisistä palveluista 9 Vesihuollon ammattilainen 10 Seppo Salonen tuntee Sorsapuiston kentän 11 EU-harjoittelupaikkoja Brysselissä 12 Mitä teillä tehdään? 14 Muutoksia työ- ja virkaehtosopimuksiin 15 Vesa Eskola johtaa henkilöstöjaostoa 16 Ekovinkki 16 Tiesitkö? VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 48. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEURAAVA VILKKU ilmestyy maaliskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä vastaavalle päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Aluejohtaja Päivi Laukkanen ja aluepäällikkö Elli Kalliomäki ovat tyytyväisiä perusopetuksen ja päivähoidon organisaatiomuutokseen. Kuvassa Tammelan koulun pihamaalla myös Olli Turro (alh.), Teresa Pylväs, Aurelia Laitila ja Viivi Niemi. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET

3 Perusopetuksen ja päivähoidon organisaatio uudistui vuoden alussa. Tavoitteena on kehittää tuotantoaluetta yhtenä kokonaisuutena. Aluetoiminta korostuu ja päätöksenteko siirtyy lähemmäksi arjen toimintaa. Tuotantojohtaja Kristiina Järvelä sanoo, että muutoksilla halutaan kaventaa päivähoidon ja perusopetuksen erillisyyttä. Esimerkiksi joustava esi- ja alkuopetus, tuen jatkuvuuden huomioiminen ja avustajien yhteiskäyttö onnistuvat hänen mukaansa paremmin, kun prosessit hiotaan yhdenmukaisiksi. Yhteisiä asioita on paljon. Niiden löytäminen on tärkeää. Aluetoiminta korostuu käytännössä siten, että aluejohtajat ja -päälliköt ovat kokonaisvastuussa alueensa johtamisessa. Merkittävä väline tässä on taloudellisen resurssoinnin vieminen alueille. Perusopetuksessa kehitetään niin sanottua aluekoulukohtaista budjettia. Siinä yksi perusopetusalue muodostaa budjettikokonaisuuden, jossa myös henkilöstöresurssit jaetaan. Tähän asti henkilöstöbudjetti ei ole ollut rehtorin käsissä. Samalla kun päätöksentekoa viedään lähemmäs arkitoimintaa, myös päätöksenteon monikerroksisuutta halutaan purkaa. Tavoittelemme toiminnassamme läpinäkyvyyttä niin asiakkaille, tilaajalle kuin päätöksentekijöille, Järvelä toteaa. Hän luonnehtii, että tuotantoalueella riittää haasteita positiivisessa mielessä. Alueellisen tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisemisen keinoja kehitetään jatkuvasti. Tukea tarjotaan varmasti myös tulevaisuudessa perheiden tarpeiden mukaan lähikouluissa. Talouden epävarmuus tuo tietenkin riskejä laadun kehittämiselle, mutta laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta arvostetaan varmasti jatkossakin poliittisissa ja taloudellisessa päätöksissä, Järvelä uskoo. Muutos toi uusia virkoja ja vei vanhoja Päivähoidon aluepäälliköt ja perusopetuksen aluejohtajat vastaavat oman alueensa henkilöstö- ja talousjohtamisesta sekä kehittämi- Päivähoito ja perusopetus tiivistävät yhteistyötään TEKSTI JAANA KALLIOMÄKI KUVAT ARI JÄRVELÄ Päivähoidon ja perusopetuksen organisaation uudistuksessa korostuu aluetoiminta, ja päätöksenteko siirtyy aikaisempaa lähemmäksi arjen toimintaa. Viivi Niemi ja Topias Siiranen kiipeilemässä Tammelan koulun pihalla. VILKKU 1 / 2012

4 sestä. Aluejohtajia ovat Päivi Laukkanen, Petri Peltonen ja Tuija Viitasaari ja aluepäälliköitä Elli Kalliomäki, Katri Palin ja Ulla Siltanen. He aloittivat tehtävissään syksyllä ja siirtyivät tammikuussa suoraan tuotantojohtajan alaisuuteen. Tuotantoalueelle perustettiin perusopetuspäällikön ja varhaiskasvatuspäällikön virat entisten johtajien sijaan. Leena Viitasaari siirtyi vuoden alussa uuteen kehityspäällikön virkaan. Varhaiskasvatuspäällikkönä aloitti Pia Kola-Torvinen. Veli-Matti Kanerva jatkaa vt. perusopetuksen johtajana asti ja siirtyy sen jälkeen perusopetuspäälliköksi. Riitta Hannelius siirtyi marraskuussa päivähoidon ja perusopetuksen yhteiseksi henkilöstöpäälliköksi. Perusopetuspäällikkö ja varhaiskasvatuspäällikkö vastaavat oman alueensa tuotantoyksikön sisällöstä ja pedagogiikasta ja toimivat aluepäälliköiden ja -johtajien työnjohdollisina esimiehinä. Heille kuuluu oman tuotantoyksikön palvelusopimuksen ja kaupungin sisäisten sopimusten valmisteluvastuu sekä talouden ja laadun seuranta alueiden johtajien kanssa. He vastaavat myös oman tuotantoyksikkönsä palveluverkon kehittämisestä yhdessä tilaajan kanssa. Kehityspäällikkö suunnittelee, ohjaa ja arvioi tuotantoalueen yhteistä, strategista ja lainsäädännöllistä kehittämistoimintaa, vastaa tuotantoalueen strategiatyöstä sekä ohjaa ja arvioi hallinnon prosessien toimivuutta. Hän vastaa tuotantoalueen tuottavuuden kehittämisestä ja seurannasta, arvioi työhyvinvointiin liittyvää toimintaa ja kehittää palkitsemisjärjestelmää. Hän vastaa myös tuotantoalueen ja kaupungin sisäisten toimijoiden välisten palvelusopimusten valmistelusta, tuotantoalueen riskienhallinnasta ja toimii työsuojelupäällikkönä. Kehityspäällikkö Leena Viitasaaren mukaan tuottavuus kehittyy parhaiten siten, että taloutta sekä itse opetusta ja kasvatusta johdetaan yhdessä. Kun henkilökunta saa itse kehittää työtapoja ja -menetelmiä, on mahdollista uudistaa asioita todellisessa toiminnassa. Kehittämisen ja tuottavuuden eväinä Osallistuminen ja vaikuttaminen TEKSTI JAANA KALLIOMÄKI Päivähoidon ja perusopetuksen asiakkaina ovat tamperelaiset lapset, nuoret ja perheet. Toimijoina ovat opetuksessa ja kasvatuksessa erinomaiset ammattilaiset. Tehtävä, jota tehdään yhdessä työstään kiinnostuneiden ammattilaisten kanssa, on kiinnostava, sanoo Leena Viitasaari uudesta virastaan päivähoidon ja perusopetuksen kehityspäällikkönä. Hän on työskennellyt pitkään Tampereen kaupungin päivähoidon suunnittelussa ja hallinnossa, viimeksi päivähoidon johtajana. Kehittäminen ja muutokset ovat tämän päivän arkea. Kun itse voimme vaikuttaa tapaan uudistaa asioita, työ motivoi, hän toteaa. Viitasaaren tehtävänä on tarkastella kokonaisuuksia ja kehittää tuotantoalueen yhteistä toimintaa. Tavoitteena on laadukkaan päivähoidon ja perusopetuksen toteutuminen kolmella alueella. Kehityspäällikkö toimii myös tuotantojohtajan varahenkilönä. Tehtävät ja haasteet nousevat palvelusopimuksista, strategiasta ja vuosisuunnitelmasta. Kehityspäällikkö katsoo tulevaan muutaman vuoden aikaperspektiivillä ja vastaa sisäisistä sopimuksista eri toimijoiden kanssa. Hän on innovatiivinen uusien avauksien tekijä tuotantoalueella, Viitasaari kuvaa. Aivan ensimmäisenä hän ryhtyy tiiminsä kera konkretisoimaan uutta organisaatiota. On valmisteltava toimintasääntöä ja päätöksentekoprosesseja. Sisäinen tiedottaminen yli 4000 työntekijän toimialueella vaatii Viitasaaren mukaan kehittämistä. Pitää käyttää avoimia kanavia, jotka perustuvat vuorovaikutukseen, hän esittää. Yhdeksi haasteeksi hän mainitsee koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tuotteistamisen ja toiminnan järjestämisen kaupungissa. Tuotantostrategia uudistuu kaupunkistrategian tavoitteiden kautta. Yhdessä johtamalla Kaikille työntekijöille tulee taata osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet tuotantoalueella, Viitasaari tähdentää. Tuottavuus kehittyy parhaiten siten, että taloutta sekä itse opetusta ja kasvatusta johdetaan yhdessä. Kun henkilökunta saa itse kehittää työtapoja ja -menetelmiä, on mahdollista uudistaa asioita todellisessa toiminnassa. Asiakkaiden saaminen mukaan kehittämiseen on yksi tuottavuuden lisäämisen näkökulma. Kehityspäällikkö arvioi myös päivähoidon ja perusopetuksen työhyvinvointia, johon kuuluvia asioita johtavat aluejohtajat ja -päälliköt. Hänen tehtävänään on tukea heitä työssään työhyvinvoinnin edistämisessä. Jokaisen työntekijän tulisi kokea työhyvinvoinnin toteuttaminen omakseen. Se on yhteinen asia ja onnistuu tiimityötä tekemällä, Viitasaari korostaa. Palkitsemisjärjestelmissä tavoittelemme kaupungin yhteisten tulospalkkiotavoitteiden saavuttamista. Tarkoitus on myös kehittää yhdessä palkitsemistapoja, jotka soveltuvat päivähoitoon ja perusopetukseen. 4 VILKKU 1 / 2012

5 Mitä tekevät aluejohtajat? Aluejohtajan tehtävä on johtaa alueensa perusopetusta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Hän johtaa alueen henkilöstön työhyvinvointia ja vastaa alueen henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja osaamisesta. Lisäksi tehtävään kuuluu ohjata ja seurata oman alueensa kehittämissuunnitelmaa ja sen toteutumista. Aluejohtaja vastaa myös alueen oppilaaksioton koordinoinnista ja tuen rakenteista. Työn painopiste on ollut alueen kehittämisessä yhteistyössä alueen rehtoreiden kanssa. Uudistunut perusopetuksen lainsäädäntö on otettu huomioon opetussuunnitelmallisia painotuksia, kielipolkuja, esi- ja alkuopetusta sekä oppilaan tukea kehitettäessä. Palveluita on kehitetty tasavertaisesti alueen erityistarpeet huomioiden. Aluejohtaja on oman alueensa rehtoreiden esimies. Keskeistä hänen työssään ovat henkilöstö- ja talousjohtaminen sekä toiminnan seuranta. Aluejohtaja voi vaikuttaa muun muassa henkilöstön rekrytointiin ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja johtamisen kehittämiseen. Hän vastaa myös resurssin tarpeen arvioinnista ja sen kohdentamisesta. Alueellinen päätöksenteko ja aluenäkökulma korostuvat taloudellisia resursseja jaettaessa. Aluetyössä päätöksenteko on tuotu lähemmäksi alueen toimintaa. Monipuoliset tehtävät eivät rajoitu ainoastaan aluetasolle. Työtä tehdään yksittäisten koulujen ja perheiden kanssa ja laajemmin kaupunkitasollakin. Työ mahdollistaa osallistumisen tamperelaisen perusopetuksen kehittämiseen entistä laadukkaammaksi. Tehtävässä huomioidaan oppilasnäkökulma. Aluejohtajat kokevat hyvänä laajojen kokonaisuuksien tarkastelun sekä yhteistyön ja vuoropuhelun kaupungin eri tahojen kanssa. Tehtävä antaa mahdollisuuden yhteisiin, tasapuolisiin linjauksiin. Uusi organisaatio tarjoaa alue johtajien mielestä paljon mah dollisuuksia muun muassa tiimityöskentelyyn, kaupungin strategian mukaiseen johtoryhmä työskentelyyn, palvelusopimuksen toteuttamiseen sekä vuoropuheluun. Uusi organisaatio mahdollis taa entistä tiiviimmän yhteistyön päivähoidon tuotantoyksikön kanssa. Näin pohtivat uutta tehtäväänsä aluejohtajat Päivi Laukkanen (keskinen alue), Petri Peltonen (läntinen alue) ja Tuija Viitasaari (itäinen alue). Aluejohtajien Tuija Viitasaaren (vas.) Petri Peltosen ja Päivi Laukkasen työssä keskeisiä tehtäviä ovat henkilöstö- ja talousjohtaminen sekä toiminnan seuranta. Aluejohtaja voi vaikuttaa muun muassa henkilöstön rekrytointiin ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja johtamisen kehittämiseen. Mitä tekevät aluepäälliköt? Aluepäällikön tehtävä on antanut mahdollisuuden luoda ja kehittää kunkin alueen johtamistehtävää uudelta pohjalta. Aloitusvaiheessa työssä painottui alueen kokonaisuuden haltuunotto. Yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on turvata alueilla laadukas palveluverkko, joka tarkoittaa palveluiden riittävyyttä ja saatavuutta. Tärkeänä osana työtä on myös yhteistyö perusopetuksen aluejohtajien ja päiväkodin johtajien kanssa, jotta löytyy tarkoituksenmukaiset opinpolut varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja alkuopetukseen. Aluepäällikön tehtävä on johtaa päiväkodin johtajista muodostettuja tiimejä. Kaikilla alueilla he johtavat päivähoidon strategian tavoitteiden mukaisia pääteemoja, kuten työhyvinvoinnin kehittämistä työyhteisöissä ja varhaiskasvatuksen pedagogista johtamista. Talouden osalta suurin vaikuttavuustekijä on henkilöstöresurssin käytön hyvä suunnittelu ja järkevä kohdentaminen. Kaikkeen tähän voidaan nykyisessä järjestelmässä vaikuttaa alueella. Esimerkiksi rekrytoinnissa työyhteisön osaamistarve ja työntekijöiden ammattitaito kohtaavat entistä paremmin. Tämä luo pohjaa myös henkilöstön täydennyskoulutustarpeiden huomioimiseen ja mahdollistamiseen, joka on oleellinen osa kehittämistä. Aluepäälliköiden mukaan tehtävä on avannut uusia näkökulmia esimerkiksi siinä, että löydetään yhteinen tapa kantaa vastuuta palveluista ja niiden laadusta. Myös henkilöstön yhteisresurssiajattelu vaatii kehittelyä ja rohkeutta kokeilla uudenlaisia työmenetelmiä. Lisäksi uusi työympäristö ja uusi työyhteisö avaavat uuden näkökulmaan. Koko päivähoidon ja perusopetuksen hallinto työskentelee nyt yhdessä Vanhalla kirjastotalolla. Uusi organisaatio mahdollistaa sen, että yhteistyö muuttuu yhdessä tekemiseksi. Yhteinen työyhteisö mahdollistaa luontevan yhdessä tekemisen. Uskomme että tämä tulee näyttäytymään asiakkaillekin entistä johdonmukaisempana palveluna. Näin uutta tehtäväänsä analysoivat aluepäälliköt Elli Kalliomäki (keskinen alue), Ulla Siltanen (itäinen alue) ja Katri Palin (läntinen alue). Aluepäälliköt Katri Palin (vas.), Elli Kalliomäki ja Ulla Siltanen johtavat muun muassa päivähoidon strategian tavoitteiden mukaisia pääteemoja, kuten työhyvinvoinnin kehittämistä työyhteisöissä ja varhaiskasvatuksen pedagogista johtamista. VILKKU 1 / 2012

6 Tampereen Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalo (vas.) Sammon keskuslukion keittiössä Pirjo Aakkulan kanssa. Tampereen Ateriassa muutokset turvaavat tulevaisuutta Selvitys antoi vahvan signaalin oman tuotannon puolesta TEKSTI MATLIISA LEHTINEN KUVAT ARI JÄRVELÄ JA MATLIISA LEHTINEN Kaupunginhallitus päätti tammikuun kokouksessaan, että Tampereen Aterian toimintaa kehitetään selvitystyön loppuraportin linjausten mukaisesti. Liikelaitoksen toiminta organisoidaan jatkossa kokonaisvastuumallilla. Omaa tuotantoa kehitetään keskitettyyn tuotantoon perustuen. Päiväkoti-, koulu- ja lukioaterioille halutaan vertailukohta yksityisen sektorin hintaja laatutasoon. Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuuston päätettäväksi, että henkilöstöravintolapalvelut kilpailutetaan ja sen yhteydessä tehdään liikkeenluovutus. Tampereen Aterian toimitusjohtaja Tar ja Alatalo, millainen on tunnelma Tampe reen Ateriassa tällä hetkellä? Kokonaisuutena luottavainen ja tulevaisuuteen uskova, mutta ymmärrettävästi myös kysymysmerkkejä on ilmassa. Henkilöstöravintoloiden osalta odotellaan valtuuston päätöstä. Vielä ei myöskään ole yksilöity kilpailutuksen vertailualuetta, eli mitä toimipaikkoja se tulee koskemaan. Avoimeksi jääneet asiat aiheuttavat aina epävarmuutta. Mitä mieltä olet kaupunginhallituksen päätöksestä? Päätös on sekä meidän toimintamme että omistajan kannalta yhtä merkittävä kuin aikanaan Tampereen Aterian perustaminen. Se viitoittaa tulevaisuutta pitkälle eteenpäin. Selvitystyötä tehtiin pitkään, reilusti yli vuosi. Itse lähdin siihen mukaan varauksella. En ollut varma onko kyseessä prosessi, jossa aidosti pohditaan Tampereen Aterian palveluita ja niiden järjestämistapaa, vai onko asiat jo ennalta sovittu. Huoli osoittautui turhaksi. Osan asioista kuten keskuskeittiömallin ja monipalvelutyön halusimme itse mukaan. Osa, eli kokonaisvastuumalli, ydintoimintoihin keskittyminen ja vertaileva kilpailutus, syntyi selvitystyön aikana strategisen pohdinnan kautta. Tulos on eri näkökohtia huomioiva ja monitahoinen. Mielestäni selvitys on vahva signaali oman tuotannon puolesta. Toimintaedellytyksiämme kehitetään. Sopimuskumppanimme ovat vuosia kaivanneet vertailukohtaa yksityiseen sektoriin ja nyt se saadaan. Vertailukilpailutusalue valitaan siten, ettei se haittaa omaa tuotantoa. Sekä asiakasta että työntekijää kiinnos taa, miten muutokset vaikuttavat ruoan laatuun? Uuden organisointitavan syvintä sisältöä ovat laatu sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Selvitystyön johtotähtenä on ollut ateriapalvelujen suuri vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin. Koskaan aikaisemmin ei terveyttä ja hyvinvointia ole virallisesti nostettu ateriapalvelun tuottamisen lähtökohdaksi. Keskuskeittiömalli tai kilpailutus huolestuttavat, poljetaanko laatua tehokkuuden nimissä. Nämä kolme kovaa koota: kokonaisvastuumalli, keskuskeittiö ja kilpailutus kuitenkin tähtäävät laadun yhä parempaan hallintaan. Ne kertovat siitä, että laatuun halutaan myös satsata. Miten ruoan laatuun vaikuttaa keskuskeittiö? Keskuskeittiössä käytetään uudenlaisia menetelmiä ja laitteita, joiden avulla ruoan laatu nousee aivan uudelle tasolle. Näistä menetelmistä on jo saatu erittäin hyviä kokemuksia sekä Koukun Helmen vanhusten kotiaterioissa että Hatanpään ravintokeskuksen valmistamassa kouluruoassa. Asiakaspalautteen mukaan kotiateriapalvelun käyttäjät kokevat ruoan laadun parantuneen. Hatanpään kokit ovat saavuttaneet menestystä kouluruokakilpailussa, jossa raatilaisista suurin osa oli koululaisia. Keskuskeittiön myötä pystymme tuotteistamaan palvelut asiakasryhmittäin vielä tarkemmin kuin nykyään. Valinnanvara lisääntyy. Kun toimimme järkevästi ja mietimme työn tekemisen tapoja, säästyy rahaa laadukkaisiin elintarvikkeisiin ja laajempaan valikoimaan. Myös lähiruoan käyttöä voidaan lisätä keskuskeittiön avulla. Ostoksia voi helpommin jakaa useammalle taholle. Hajautetussa tuotannossa harvoilta toimittajalta täytyy saada useita raaka-aineita. Keskuskeittiössä pystytään huolehtimaan järkevin kustannuksin asiakkaalle tärkeistä asi- 6 VILKKU 1 / 2012

7 oista. Täytyy muistaa, että toimimme veronmaksajien rahoilla. Kaupunki päättää paljonko rahaa voidaan käyttää. Me pyrimme kehittämään toimintatapoja, mutta on arvovalinta, paljonko päättäjät haluavat ateriapalveluun panostaa. Se koskettaa niin valtavaa määrää kuntalaisia, että merkitystä ei voi liioitella. Mielestämme nyt olisi satsauksen paikka! Mikä on kokonaisvastuumalli? Tällä hetkellä kaupungissa ei ole tahoa, joka kokonaisvastuullisesti miettisi, miten ateriapalvelut tulisi järjestää. Se on iso asia. Tuotetaanpa aterioita itse tai ostetaanpa niitä ulkoa, vastuu on Tampereen Aterialla. Nyt mallia aletaan rakentaa ja se muotoutuu ajan myötä. Ensin sitä sovelletaan yksittäisissä projekteissa. Itse asiassa tällainen projekti on jo aloitettu: Tampereen Ateria toimii asiantuntijana ateriapalveluiden ostamisessa Tampere Orivesi-yhteistoiminta-alueella. Myös Pirkon ja TAO:n yhdistyminen on mielenkiintoinen asia, jossa tulemme olemaan mukana. Nähtäväksi jää, millaista yhteistyötä tehdään niiden kaupungin yksiköiden kanssa, jotka edelleen tuottavat omat ateriapalvelunsa itse. Vastuussa oleva toimija ei määrää tai jakele käskyjä, vaan toimii vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Asiakasyhteistyö on jo vuosia ollut vahvuutemme. Kaupungin kokonaisetu täytyy kuitenkin pitää mielessä. Mikä käytännössä muuttuu ja milloin? Kokonaisuus sisältää isoja asioita. Sen haltuunotto ja jalkauttaminen vievät aikaa. Olemme toimineet reilut kuusi vuotta ja päässeet hyvään tilanteeseen. Odotan vähintään samanlaista rupeamaa, kokonaan uutta ajanjaksoa Tampereen Aterialle. Keskuskeittiö on toiveissamme mahdollisimman pian, mutta käytännössä siihen menee kuitenkin vuosia, realistinen arvio on ehkä 5 6 vuotta. Kilpailutuksen ja henkilöstöravintoloiden liikkeenluovutuksen, mikäli valtuusto näin päättää, osalta valmistelu aloitetaan tänä vuonna, mutta muutoksia on luvassa aikaisintaan Liikkeenluovutus ei tarkoita, että kaupunki olisi luopumassa henkilöstön ruokailuedusta. Palveluiden saatavuuteen eri puolilla kaupunkia ottaa kantaa henkilöstöyksikkö. Mikä on viestisi Tampereen Aterian työntekijöille? Esitetyt muutokset turvaavat tulevaisuutta. Ei täällä olla ikinä työtä pelätty. Kaikkien etu on kääriä hihat ja jatkaa työntekoa. Toimintamme on hyvää ja laadukasta, henkilöstö osaavaa, työhön ja asiakkaaseen sitoutunutta. Olen varma, että Tampereen Aterian toiminta on tulevaisuudessakin omistajan luottamuksen arvoista ja sitä sopii vertailla hyvällä omallatunnolla mui hin. Ei meidän väki siitä hätkähdä. Eteenpäin vain! Henkilöstöjuhlassa viihdyttiin tutussa seurassa Tampereen Aterian perinteinen henkilöstöjuhla pidettiin tänä vuonna 20. tammikuuta Sammon keskuslukion komeissa tiloissa. Juhlassa palkittiin vuoden aikana eri tavoin ansioitunutta henkilöstöä, syötiin hyvin ja viihdyttiin tutussa seurassa. Yleisöä huvitti Kangasalan Pikkuteatteri. Juhlavieraita haastatelleet mystiset Bulentorin konsultit paljastuivat illan karaokessa laulu- ja tanssitaitoiseksi näyttelijäkaksikoksi. Henkilöstöjuhlassa herkuteltiin yhdessä. Pink Ladies tiimiesimies Katja Tuominen n ja Vuoden tiimiesimiehen palkinnon vastaanottanut nut Johanna Toiva. Illan kuluessa jaettiin in useita palkintoja ja tunnustuksia; Aterian uusilla nettisivuilla esiintyviä muistettiin kukin ja kuvin. Äitiyslomalle jäävää kollegaa muistettiin vaikuttavalla tulkinnalla Leevi & The Leavingsin Sopivasti lihava -kappaleesta. Lisätietoja: VILKKU 1 /

8 Valmasta otettiin mallia vaikuttamisen kanavien kehitystyössä Tsekinmaalla TEKSTI RAIJA LINDELL Tampere on mukana edistämässä kansalaisten ja hallinnon välistä yhteistyötä eurooppalaisessa ecitizen II-yhteistyöhankkeessa. Eri maiden kanssa kehitetään yhteistyössä kansalaisten sähköisen osallistumisen käyttöönottoa ja jaetaan karttunutta tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Tampereen sähköisen osallistumisen foorumi Valma on herättänyt laajaa kiinnostusta hankkeen yhteistyömaissa. Viimeisimpänä osoituksena tästä on Tsekinmaan Vysocinan alueen kehittämä sähköisen osallistumisen kanava Vas Nazor eli Your Opinion. Kanava perustuu tamperelaisesta Valma-foorumista saatuihin kokemuksiin, ja se on kehitetty Valmasta saatujen ideoiden innoittamana. Kanava sai palkinnon joulukuussa 2011 Tsekinmaan kansallisessa e-hallitus -kilpailussa. Valma-työkaluhan kehitettiin aikanaan ensimmäisessä ecitizen-projektissa. Your Opinion -kanavaa kokeiltiin viime kesänä Vysocinan alueen 7 kunnassa ja tänä vuonna sähköisen osallistumisen kanavaa esitellään laajemmin. Kanava on työkalu suoran, online -vaikuttamisen ja demokratian kehittämiseen. Your Opinion -kanavan kautta asukkailla on mahdollisuus osallistua päätöksenteon valmisteluprosessiin paikallisissa elimissä kuten esimerkiksi kunnanhallituksen päätösvalmisteluun. Kanava todettiin myös käteväksi väyläksi jakaa kuntalaisille pohja- ja taustatietoja valmistelussa olevista asioista. Your Opinion on myös keskustelukanava, jossa ajankohtaisista asioista voi vaihtaa mielipiteitä muiden kuntalaisten kanssa. Your Opinion -kanavan rooliin kuuluu myös kuntalaisten kouluttaminen ja heidän tietoisuuden lisääminen siitä, miten kunnallinen päätöksenteko toimii ja miten kuntalainen voi siihen vaikuttaa. Tartossa kuntalainen voi vaikuttaa kokouksen aikanakin EU:n kustantaman ecitizen II -hankkeen osanottajat ovat 10 kaupungista tai alueelta Euroopan eri maista. He ovat työstäneet ja vaihtaneet kokemuksiaan paikallisissa työpajakokouksissa, seminaareissa sekä opintomatkoilla. Hanke alkoi vuoden 2009 lopulla, ja se päättyy tämän vuoden lopussa. Yhteistyön tuloksena tulee käyttöön yleiseurooppalainen sähköisen osallistumisen käsikir ja. Manuaalissa kerrotaan parhaista käytännöistä. Tavoitteena on vähentää maiden välisiä eroavaisuuksia sähköisessä osallistumisessa ja hallinnossa. Hankkeen tamperelaisen projektipäällikön Eija Uurtamon mukaan on nähtävissä, että hankkeen eri osapuolien oma ammattitaito ja rohkeus kokeilla uutta on lisääntynyt yhteistyön aikana. Projekti on selvästi tukenut vuorovaikutusta ja avannut näkökulmia erilaisiin tapoihin viedä sähköistä osallistumista eteenpäin. Se lisää paikallisen ja alueellisen hallinnon ja päättäjien taitoja miettiä ja kehittää näitä asioita, kertoo Uurtamo. Hän on iloinen, että tamperelaisten Valma kelpaa esimerkiksi ja siitä on otettu oppia muun muassa Tsekinmaalla. Viro on Uurtamon mukaan yksi edistyneimmistä hankkeeseen osallistuvista maista. Tartossa kuntalaiset voivat kommentoida esityslistojen asioita myös kokouksen aikana aina kokouksen loppuun saakka. Uurtamon mukaan monessa maassa on kuitenkin ensin mietittävä kuntalaisten tai asukkaiden osallistumista ja luotava käytettävissä olevia mahdollisuuksia osallistua. Yksinkertaisesti ensin on sovittava siitä, että kuntalaisen osallistuminen on edistettävä asia ja sovittava osallistumisen pelisäännöistä. Vasta sitten on järkevää lähteä kehittämään sähköisiä osallistumisen kanavia, kun on tunnustettu kuntalaisen oikeus osallistua, Uurtamo painottaa. ecitizen II -hankkeessa on mukana Suomesta Tampere, Tanskasta Odense, Virosta Tartto, Hollannista Flevolandin alue, Irlannista Kerry Countyn alue, Italiasta Bologna, Kreikasta Patras, Unkarista Miskolc, Tsekinmaasta Vysocinan alue ja Espanjasta Eudel. Koko hankkeen johtajana on Tampereen kaupunginvaltuuston perustama säätiö Suomen Itämeri-instituutti. Kansalaisten sähköisen osallistumisen käyttöönottoa työstävän ecitizen II -hankkeen osapuolet seminaarissa keväällä 2011 Tsekinmaassa Vysocinassa. Yhteistyön tuloksena tehdään yleiseurooppalainen sähköisen osallistumisen käsikirja. Lisätietoja 8 VILKKU 1 / 2012

9 VESIHUOLLON AMMATTILAISIA Laboratorioanalyytikko on puhtaan veden asiantuntija TEKSTI PAULIINA KANKAINEN Ruskon vedenpuhdistuslaitoksessa työskentelee pieni, mutta osaava joukko vesialan ammattilaisia. Yksi heistä on puhdasvesilaboratorion esimiehenä toimiva laboratorioanalyytikko Sinikka Vilenius, joka kertoo tulleensa taloon alun perin kesätyöntekijäksi. Sen jälkeen tulin sijaiseksi vuonna 1981 ja sille tielle jäin. Alkujaan laborantiksi valmistunut ja niissä työtehtävissä pitkään toiminut Vilenius jatkokouluttautui 2000-luvun puolessavälissä laboratorioanalyytikoksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Laborantin työssä ollaan jatkuvasti kosketuksissa kemikaalien kanssa ja aloin saada niistä allergiaoireita. Päätinkin hakeutua lisäkoulutukseen siinä pelossa, että laborantin urani joskus katkeaisi allergioiden vuoksi, Vilenius selittää. Hänen työpäivänsä koostuvat lähinnä tietokoneella työskentelystä, laaduntarkkailusta ja välineistöstä huolehtimisesta. Tarvittaessa Vilenius auttaa kollegojaan laboratorion puolella käytännön töissä. Laboratorioanalyytikolle siirtyminen työhuoneen tietokoneen ääreltä laboratorion puolelle on enemmän kuin mieluisaa, Vedenpuhdistamolla tarkkaillaan puhdistusprosessin etenemistä myös silmämääräisesti, joten Sinikka Vileniuksen työpäivään kuuluu myös altailla vierailua. eivätkä allergiatkaan häiritse työntekoa, kun päivään mahtuu muitakin työtehtäviä. Käytännöntyö tai niin sanottu perustyö on juuri sitä, mistä kuitenkin pidän eniten. Samalla saan hyvin ylläpidettyä omaa osaamistani. Rutiineja ja asiakaspalvelua Työtään puhdasesilaboratorion esimiehenä Vilenius kuvailee paljolti samojen asioiden toistoksi. Työ on pitkälti rutiininomaista. Kemian alalla rutiineja täytyy sietää. Lisäksi tarkkuus, järjestelmällisyys ja kyky noudattaa ohjeita ovat tällä alalla tärkeitä. Ei voi lähteä soveltamaan. On olemassa tietyt säännöt, joita täytyy noudattaa. Näyttöpäätetyön lisäksi Vilenius vastailee työpäivänsä aikana myös asiakkaiden puheluihin. Asiakkaat soittavat hyvin herkästi, jos vettä ei tule. Kuntalaiset soittelevat myös jonkin verran kyselläkseen veden laadusta. Yleensä etenkin uusia kodinkoneita ostettaessa ihmiset haluavat tietoa veden kovuudesta. Vastikään kaupunkiin muuttaneet uudet kuntalaiset saattavat joskus myös todeta Tampereen veden maistuvan erilaiselta kuin vanhalla kotipaikkakunnalla. Vileniuksen mukaan tämä johtuu useimmiten siitä, että suurin osa Tampereella juotavasta vedestä on pintavettä. Pinta- ja pohjaveden välisen eron saattaa maistaa. Jos siis edellisellä paikkakunnalla tottui pohjaveteen, saattaa pintavesi maistua erilaiselta. Lisäksi myös veteen lisättävä kloori saattaa vaikuttaa makuun. Liikunnasta energiaa työhön Pitkään kemian alalla työskennelleenä Vilenius toteaa, että alalla on tapahtunut muutoksia lähinnä positiiviseen suuntaan. Menetelmät ovat pysyneet suunnilleen samoina, mutta tietysti uusia laitteita on tullut lisää. Lisäksi nykyisin kiinnitetään paljon enemmän huomiota työturvallisuuteen. Esimerkiksi suojakäsineiden käyttö on vastavalmistuneilla laboranteilla jo aivan selkärangassa. Alan kehittyessä myös analyysimenetelmät muuttuvat ja Vilenius huokaakin, että ajan tasalla pitäisi yrittää pysyä, jos vain aikaa riittäisi. Myös analyysityötä olisi mukava saada tehdä enemmän, mutta se vaatisi niin paljon aikaa ja keskittymistä, etteivät resurssit vain yksinkertaisesti riitä kaikkeen, Paljon tietokoneen edessä istumista vaativan työn vastapainoksi Vilenius kertoo pitävänsä itsestään huolta harrastamalla monipuolisesti liikuntaa. Erilaiset jumpat, hiihto ja sulkapallo pitävät kunnossa ja ryhmäliikunnassa tarjoutuu myös mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Se edesauttaa työssä jaksamista. Koen kyllä olevani omalla alallani ja meillä on Ruskossa myös erinomainen työilmapiiri. Sekin auttaa jaksamaan, Vilenius painottaa. VILKKU 1 /

10 Sorsapuiston kentänhoitaja Seppo Salonen tuli töihin aamukuudelta. Ensimmäiset innokkaat asiakkaat saapuvat paikalle kahdeksalta, jolloin kentän pitäisi olla priimakunnossa. Haastatteluaamuksi suunniteltu jäädytys ei onnistu, koska lunta tihuttaa tasaiseen tahtiin. Salosen ja muiden kentänhoitajien käytössä normaalisti oleva traktori on korjattavana, mutta onneksi kentälle on saatu vieraileva traktori auraaman lunta. Näin laajan alueen kolaaminen pelkästään käsipelillä kestää kauan, toteaa Salonen ryhtyessään auttamaan traktoria kolalla. Ilmatieteenlaitoksen mukaan lumisateen pitäisi loppua juuri nyt ja samaa mieltä olen minäkin. Lumisade tulee yleensä Nässyltä päin. Tästä talojen välistä sinne päin katsoessa sen näkee joko jatkuvan tai loppuvan. Katsahdamme Salosen kanssa horisonttiin Kalevan puistotien suuntaan. Samalla hetkellä lumisade taukoaa. Sade alkaa uudestaan kymmenen maissa. Luonnonvoimat ratkaisee minkä verran kenttää voidaan käyttää. Eräänä talvena aloitimme 11 kertaa jäädyttämisen hiekalta. Pohjat tehdään aina itse 100 metrin letkulla, muuten vettä levitetään kuution pytystä traktorilla. Salonen muistuttaa, että jäädytystä voidaan tehdä nollakelilläkin, silloin vain kastellaan vähemmän. Muutama vuosi sitten urheilukenttä- ja luistinratatyöntekijä Salonen jäädytti työkaverinsa Kilpisen Jukan kanssa kaukaloiden Salosen Seppo on Sorsapuiston jäämies Sade alkaa uudestaan kymmenen maissa. Kentän jäädytys ei onnistu, jos lunta tihuttaa tasaiseen tahtiin. Luonnonvoimat ratkaisevat, minkä verran kenttää voidaan käyttää, toteaa Sorsapuiston kentänhoitaja Seppo Salonen sääkarttaa katsoessaan. TEKSTI JYRKI RISTIÄ KUVAT ARI JÄRVELÄ Tampereella on liki 150 jääkenttää, joista Infran hoidossa on noin 125 kenttää. Sorsapuiston kenttä lienee näistä käytetyin. Näin laajan alueen kolaaminen pelkästään käsipelillä kestää kauan, toteaa kentänhoitaja Seppo Salonen ryhtyessään auttamaan traktoria kolalla. 10 VILKKU 1 / 2012

11 yhteyteen 400 metrin luistinradan pyytämättä, omasta halustaan. Nyt liikuntapalvelut on tilannut luistinradan. Kentällä riittää vilskettä Viime talvena Sorsapuiston jääkausi alkoi marraskuun puolivälissä, tänä talvena ensijäille päästiin 7. tammikuuta. Pääkäyttäjiä ovat lähialueen suuret koulut. Salonen muistaa tapauk sen, jolloin kentäl lä oli yhtä aikaa 13 eri ryhmää, jotka sopuisasti jakoivat jää alueet keskenään. Haastattelua edeltäneenä päivänä luistelijoita oli kirjanpidon mukaan yhteensä 370, mikä on vielä pieni määrä. Käyttäjiä on kaikenlaisia, sillä esimerkiksi teek ka rit ovat järjestäneet kentällä kastajai siaan paloauton avustuksella, yliopistolaiset kyykkäkisoja, ja parhaillaan on lupa haus sa eloku van au ton polt tokohtausta varten, luettelee Salonen. Viime talven runsaat lumisateet koettelivat luistelijoiden kärsivällisyyttä, mutta Salonen toteaa käyttäjien oleva varsin ymmärtäväistä porukkaa. Ilkivaltaakaan ei ole juuri tehty. Tulevaisuudessa lisää tekojäärata-alueita Infran kunnossapidon työpäällikön Pentti Katajiston mukaan Tampereella on liki 150 jääkenttää, joista Infran hoidossa on noin 125 kenttää. Sorsapuisto lienee näistä käytetyin. Kentillä on kolme eri tilaajaa: sivistys- ja elämänlaatupalvelut, yhdyskuntapalvelut sekä Tilakeskus. Ylläpitäjiä ovat Tampereen Infran ohella liikuntapalvelut ja alueurakoitsijat omilla alueillaan. Sorsapuiston tulevaisuudesta ja kehittämisestä on ollut puhetta jo kauan. Kenttä sijaitsee niin keskeisellä paikalla, että on suorastaan ihme, että se on vielä nykyisessä käytössä. Se on hyvä asia. Juuri päättynyt suunnittelukilpailu saattaa kuitenkin tuoda alueelle uusia toimintoja, miettii Katajisto. Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari arvioi, että kävijämäärät Sorsapuistossa ovat kentän keskeisen sijainnin ja hyvän kunnossapidon takia selvästi luonnonjääkenttiä korkeimmat. Arkipäivisin aamu- ja päiväaikaan kenttiä käyttävät koululaisryhmät ja iltaisin enimmäkseen yk sittäiset luistelijat ja kiekkoilijat sekä vapaat ryhmät. Seurakäyttö on vähäistä. Päivittäinen kävijämäärä vaihtelee säästä riippuen 50:n ja 600:n välillä, joskus on ollut jopa 700 luistelijaa päivässä. Savisaaren mukaan tulevaisuuden pitkän tähtäimen suunnitelma on, että kaupungissa olisi 4-5 isoa tekojäärata-aluetta, joihin saataisiin pari kaukaloa, avojäätä ja aluetta kiertävä rata. Toteutusaikataulu ja tarkat investointilaskelmat puuttuvat vielä, mutta Savisaari vakuuttaa niiden olevan tekeillä tämän vuoden aikana osana laajempaa sivistys- ja elämänlaatupalvelujen verkon kehittämissuunnitelmaa. Sorsapuisto voisi keskeisen sijaintinsa takia olla yksi näistä kohteista. Kentän suunnittelukilpailun pohjalta saadaan varmasti ideoita myös alueen talvikäyttöön. Kaukaloiden määrää ei voi enää nykyisestä vähentää, mutta lisääkään ei tällä hetkellä ole luvassa. Hyvin hoidettu ja aidattu avojää palvelee niin luistelijoita kuin kiekkoilijoitakin. Seurojen kysyntä avojäille on erittäin vähäistä, jolloin tuntuu turhalta rakentaa lajisääntöjen mukaiset olosuhteet ympäri kaupunkia, Savisaari perustelee. Hänen arvionsa mukaan avojäillä voidaan hyvin pelata höntsykiekkoa kunhan aidat, maalit ja muu ympäristö saadaan kuntoon, joka sekin vaatii nykyistä enemmän rahaa. Seurakäyttö keskittyy tällä hetkellä pitkälti Koulukadun tekojääradalle, jossa voidaan taata suhteellisen tasaiset ja varmat olosuhteet läpi kauden. Sorsapuiston kenttä on avoinna kello Valomerkki annetaan kello ja pukukopit suljetaan varttia myöhemmin. Hae EU-harjoitteluun Brysseliin Tampereen kaupungin henkilöstöllä on jälleen mahdollisuus hakea EU-harjoitteluun Brysseliin. Harjoittelujaksolla pyritään lisäämään henkilöstön valmiuksia ja kykyä hyödyntää ulkopuolisia rahoitusmahdollisuuksia. Tampere virtaa -strategiassa on useita strategisia päämääriä ja tavoitteita, joilla on yhtymäkohtia kansainvälisyyteen ja sen edelleen lisäämiseen Tampereella. Moniin strategisesti tärkeisiin kehittämishankkeisiin on mahdollista hakea ulkopuolista rahoitusta, muun muassa EUrahoitusta. Harjoittelut Brysselissä suoritetaan vuoden 2012 aikana. Harjoitteluun on mahdollista hakea ympäri vuoden, kuitenkin mielellään vähintään 2 3 kuukautta ennen suunniteltua harjoittelujaksoa. Tä nä vuonna harjoittelupaikka voidaan tarjota 2 3 henkilölle. Harjoittelun pituus on kaksi viikkoa, mutta myös pitempi harjoit telujakso on mahdollista järjestää, jos yli menevän jakson kustannuksista vastaa harjoittelijan oma toimiala. Harjoittelun edellytyksenä on valmis projekti-idea tai -suunnitelma, johon on mahdollisuus hakea EU-rahoitusta. Harjoittelijalla on mahdollisuus valmistella, työstää ja selvittää omaa projektiaan Brysselin jakson aikana ja esimerkiksi tutustua oman työnsä kannalta merkittäviin toimijoihin. Tarkoitus on, että projekti-idea muokkautuu varsinaiseksi EU-rahoitushakemukseksi jossakin vaiheessa. Harjoittelujakson sisältö sovitaan kunkin harjoittelijan kanssa erikseen. Harjoittelumahdollisuus on tarkoitettu ensisijaisesti kaupungin vakinaiselle henkilöstölle. Harjoittelijalta edellytetään englannin tai ranskan kielen taitoa, aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Projektinhallintataidot katsotaan eduksi. Lähetä vapaamuotoinen harjoitteluhakemus kansainvälisten asioiden päällikölle Satu Vuoriselle tai 1.3. alkaen hänen sijaiselleen Leena Salmiselle konsernihallintoon. Hakemukseen on liitettävä lyhyt esitys suunnitellusta projektista sekä alustava ehdotus harjoittelun sisällöstä. Hakemuksessa tulee mainita aikaisempi työkokemus ja kielitaito. Lisäksi hakemukseen tulee liittää esimiehen suositus. Harjoittelun työ- ja tukipisteenä toimii Tampereen ja Pirkanmaan EUtoimisto, jossa on mahdollisuus tietokoneen ja puhelimen käyttöön. Lisätietoja: Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto, ja kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen tai 1.3. alkaen Leena Salminen. Sähköpostit muotoa VILKKU 1 /

12 MITÄ TEILLÄ TEHDÄÄN? TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN KUVAT ARI JÄRVELÄ Kestävä yhdyskunta -yksikkö edistää isoja Ympäristöpäällikkö Kaisu Anttosen johtama kestävä yhdyskunta -yksikkö perustettiin vuonna Työntekijöitä yksikössä on kymmenkunta neljä vakituista ja useita määräaikaisia. Yksikkö sijoitettiin konsernihallintoon kaupunkikehitysryhmään, koska ympäristönäkökulma haluttiin nostaa painokkaammin kaupungin strategiseen ajatteluun ja toimintaan. Päätehtävämme on linjata ja johtaa kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja edistää kestävää kehitystä tukevia toimintatapoja, ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen kertoo. Vuoden 2005 jälkeen Tampereella ei ole ollut ympäristöstrategiaa, mutta kaupungin ympäristöpolitiikan linjaukset ovat valmisteilla, ja ne viedään kevään aikana kaupunginhallitukseen. Olemme halunneet tuoda ekotehokkuuden näkökulmaa entistä paremmin mukaan tärkeisiin kaupunkikehityshankkeisiin kuten Vuorekseen ja isoihin kaavoitushankkeisiin. Investointien pitkän tähtäimen kustannusvaikutusten ohella tulisi pohtia myös ympäristövaikutuksia jo alkuvaiheen suunnittelussa nykyistä enemmän, Anttonen selventää. Ekotukitoiminta avuksi yksiköiden arkeen Kestävä kehitys on osa myös jokaisen kaupungin työntekijän arkityötä. Päällimmäisinä tulevat mieleen jätteiden synnyn ehkäisy ja lajittelu sekä energian tehokas käyttö, joissa yhä riittää työsarkaa. Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Huikuri koordinoi kaupungin sisäistä kestävän kehityksen toimintaa, jonka yksi tukipilari Päätehtävämme on linjata ja johtaa kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja edistää kestävää kehitystä tukevia toimintatapoja, kertoo ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen Kestävä yhdyskunta -yksiköstä. on kaupungin kestävän kehityksen vastaavien verkosto. Yksiköihin nimetyt keke-vastaavat välittävät tietoa henkilöstölle kestävän kehityksen ajankohtaisasioista ja edistävät kestäviä työ- ja toimintatapoja. Kestävän kehityksen vastaavien verkosto organisoidaan tänä vuonna uudelleen entisen pohjalta. Toiminta on päässyt vähän hiipumaan, ja viime vuosina organisaatiokin on muuttunut. Puhumme nyt ekotukitoiminnasta, jota on tarkoitus viedä lähemmäs työarkea. Myös toimialojen sisäistä yhteistyötä on tarkoista lisätä, koska arjen ongelmat ovat sairaalassa toisenlaiset kuin toimistossa, Huikuri toteaa. Kestävä yhdyskunta -yksikkö löytyy tätä nykyä Frenckellin koskisiivessä. Ylärivissä: Eeva PalmolahtI (vas.), Sanna Huikuri, Niina Mykrä, Minna Tjäderhane-Ojala, ja Emilia Paavilainen. Alarivissä: Elli Kotakorpi (vas.), Elina Seppänen, Maija Sihvonen ja Riikka Juuma. Kehitysyhteistyökokemusta Mwanza-projektista Tampereen ja tansanialaisen Mwanzan kehitysyhteistyö sai alkunsa 1980-luvun lopulla, kun Tampereella myytiin joulukuusia Mwanzan kukkuloiden metsittämiseksi. Projekti on tuottanut tulosta, sillä istutetut taimet ovat jo kasvaneet isoiksi puiksi. Nyt toiminta on osa Kuntaliiton vuonna 2002 aloittamaa Etelä-Pohjoinen paikallishallintojen yhteistyöohjelmaa. Tampere-Mwanza-hankkeen projektipäällikkö on suunnittelija Riikka Juuma. Hänen mukaansa projektissa on nyt keskitytty paikallishallintojen vahvistamiseen muun muassa henkilöstöä kouluttamalla. Tampereelta on Mwanzassa vieraillut muun muassa päiväkotien, koulujen, palolaitoksen ja hallinnon henkilöstöä. Syksyllä Tampereella vieraili mwanzalainen kaupunkisuunnittelija, ja tammikuussa tänne saapui kaksi mwanzalaista palomiestä. 12 VILKKU 1 / 2012

13 ja pieniä ympäristötekoja Kehittämistarpeet tulevat pitkälti mwanzalaisilta, ja tamperelaiset toimivat kouluttajina. Projekti on antanut Tampereen kaupungin henkilöstölle hyvän tilaisuuden tutustua kehitysyhteistyöhön käytännössä, Juuma sanoo. Tampere on myös kunnostautunut Suomen ensimmäisenä Reilun kaupan kaupunkina. Tampere on sitoutunut käyttämään Reilun kaupan kahvia järjestämissään tilaisuuksissa. Reilu kauppa tulee jatkossa saamaan Tampereella enemmän näkyvyyttä, sillä EU rahoittaa keväällä alkavaa kolmivuotista hanketta, Juuma kertoo. Ympäristötilinpäätös ilmestymässä Minna Tjäderhane-Ojala on ensimmäinen ympäristötaloussuunnittelijan nimikkeellä työskentelevä työntekijä kaupungilla. Hänen vastuullaan ovat muun muassa ympäristötilinpäätös ja ympäristötaloudelliset kustannustarkastelut. Ympäristökirjanpitoa on valmisteltu jo pari vuotta. Kaupungin ensimmäinen ympäristötilinpäätös vuodelta 2011 valmistuu samaan aikaan kaupungin tilinpäätöksen kanssa. Ympäristötilinpäätökseen on koottu kaupunkiorganisaation ympäristönsuojelua koskevat kulut, tuotot ja investoinnit. Ympäristötilinpäätös muuttaa kaupungin tekemän ympäristönsuojelutoiminnan taloudellisiksi tunnusluvuiksi ja kuvaa koko ympäristönsuojelun kirjoa katupölyn torjunnasta ja jätevesien käsittelystä aina ekotehokkuuteen saakka, Tjäderhane-Ojala kertoo. Maaseutuviranomaisesta maaseudun kehittäjäksi Maaseutusuunnittelija Eeva Palmolahti hoiti pitkään Tampereella maatalouden viranomaistehtäviä, mutta nykyään niistä vastaa seudullisesti Orivesi. Eeva Palmolahti on ratkaisuun tyytyväinen, ja hänen oma työtehtävänsä painottuu nyt maaseudun kehittämiseen. Tampere sai ensimmäisen maaseutuohjelman vuoden 2011 keväällä. Ohjelma antaa suuntaviivat Teisko Aitolahti-alueen kehittämiselle, ja siihen on koottu noin 50 toimenpidettä. Alueen asukkaat osallistuivat aktiivisesti ohjelman valmisteluun, ja heidän näkemyksensä näkyvät ohjelman painotuksissa. Tämän vuoden aikana seuraamme, kuinka toimenpiteiden toteuttaminen on saatu liikkeelle, Palmolahti selvittää. Seuraavaksi Tampereella aletaan kartoittaa ekosysteemipalveluja yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Ekosysteemipalveluihin lasketaan kaikki ne hyödyt mitä luonto antaa, esimerkiksi juomavesi, ravinto, ilmanlaatu, sadevesien ja ilmaston säätely sekä monet virkistyspalvelut. Työ tulee olemaan mielenkiintoista, siinä katsotaan asioita aivan uudella tavalla, Palmolahti pohtii. Kopiopaperin kulutus vähentyi Vuosittain julkaistava kaupungin kestävän kehityksen indikaattoriraportti antaa asukkaille ja päättäjille hyvän kokonaiskuvan kestävän kehityksen tilasta. Uusin, viime vuoden lopulla ilmestynyt raportti koskee vuotta Raportissa on seurattu myös kaupunkiorganisaation kestävyyttä. Tekemistä on yhä esimerkiksi kaupungin toimitilojen sähkön ja lämmön kulutuksen suitsimisessa. Keskitetysti hankitun kopiopaperin kulutus on ollut laskussa. Vuonna 2010 jokaista työntekijää kohden hankittiin arkkia. Raportin mukaan Tampereen kaupunkirakenne on eheytynyt, ja julkiset palvelut ovat saavutettavissa hyvin. Virkistysalueiden määräkin on pysynyt tiivistämisestä huolimatta kohtalaisena. Pyörätieverkosto on laajentunut, ja joukkoliikenteen matkamäärät ovat lisääntyneet. Energiankulutus on puolestaan lisääntynyt, ja luonnonsuojelualueita on liian vähän. Henkilöautojen määrä on kasvussa. Sosiaalisessa kestävyydessä parannettavaa on erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien sekä pahoinvoivien ECO 2 kampanjoi ja on mukana hankkeissa Kestävä yhdyskunta -yksikössä työskentelevät myös Tampereen ilmastotavoitteita edistävän ECO 2 - projektin asiantuntijat. ECO 2 on mukana erilaisissa hankkeissa, joissa pyritään energiansäästöön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Projektiasiantuntija Elli Kotakorpi hoitaa projektissa viestintään, tapahtumiin ja liikenteeseen liittyviä asioita. Olemme esimerkiksi tukeneet pyöräilyä hankkeilla ja kilpailuilla. Kaupungille ollaan hankkimassa tänä vuonna myös muutama sähköauto, Kotakorpi kertoo. Projektiasiantuntija Elina Seppänen mainitsee juuri toteutetusta Vuoreksen Koukkurannan alueen energiaselvityksestä, jossa vertailtiin eri lämmitysjärjestelmien kannattavuutta ja hiilipäästöjä. Yksi isommista energiahankkeista on juuri käynnistyvä RESCAkokonaisuus, jossa ECO 2 edistää aurinkoenergian hyödyntämistä Tampereella sekä hiilineutraaleja toimintatapoja Tampere-talossa ja Särkänniemessä. lapsiperheiden kohdalla, sillä heidän määränsä on Tampereella suuri. Kestävän kehityksen tilaa seurataan saman - laisten indikaattorien avulla kuudessa suurimmassa kaupungissa Suomessa. Kestävän kehityk sen seuranta perustuu Tampereella kaupunkistra tegiaan kytkettyihin Aalborgin sitoumuksiin. Raportista on julkaistu painettu tiivistelmä. Koko raportti on luettavissa sähköisenä osoitteessa raportti. VILKKU 1 /

14 Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksiin vuosille tuli muutoksia Uudet kunta-alan virka- ja työ ehtosopimukset tulivat voimaan tämän vuoden alusta alkaen, ja sopimuskausi päättyy Palkantarkistukset ja so pimuk sissa olevat tekstimuutokset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2012 ja toinen osuus vuoden kuluttua 1. helmikuuta Palkkoja korotetaan yleiskorotuksilla, joiden suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Ensimmäinen eli tämän vuoden yleiskorotus maksettiin takautuvasti. Lisäksi tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksettiin 150 euron suuruinen erillinen kertaerä. Kertaerä kannattaa tarkistaa omasta palkkalaskelmasta ja epäselvissä tapauksissa kannat taa ottaa yhteyttä omaan palkka tiimiin. Kertaerän saivat kaikki, joi den palvelussuhde on alkanut viimeistään ja kestänyt keskeytymättä ja oli edelleen voimassa Käytössä on myös sopimusalakohtainen järjestelyerä, joka on pää osin käytetty sopimusalojen teks timuu toksiin ja muihin, kes kitetysti sovittuihin sopimusmuutoksiin. Lääkärisopimuksessa ja teknisten sopimuksen paikallisista järjestelyeristä päätettiin henkilöstöjaostossa Vuoden kuluttua palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Tuolloin tulee myös sopimusalakohtainen järjestelyerä, joka maksetaan pääsääntöisesti paikallisena järjestelyeränä. Kaikkia sopimuksia koskevia tekstimuutoksia 1. Isyysvapaa Kunnissa työskentelevillä isillä on vuoden 2012 alusta lukien oikeus halutessaan saada palkallista isyysvapaata. Isyysvapaa on palkallinen enintään vapaan 6 ensimmäisen arkipäivän osalta. Muutos koskee kaikkia sopimuksia. Palkallisen isyysvapaan saa, jos hakija on ollut kunnan palveluksessa välittömästi ennen vapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta. Vapaata on haettava 1 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamis ta. Sopimuskorotukset Sopimuskausi (26 kk) KVTES OVTES LS TS TTES Yleiskorotus 1,7% 1,6% 1,7% 1,7% 1,7% Keskitetysti käytetty erä 0,7% 0,8% 0,5% 0,3% 0,7% (sopimusten tekstimuutokset esim. B-taulukon poisto) Paikallinen järjestelyerä 0,2% 0,4% Tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä kaikille 150 euroa voimaan- KVTES OVTES LS TS TTES tulevat korotukset Yleiskorotus 1,46% 1,36% 1,3% 1,46% 1,46 % Paikallinen järjestelyerä 0,6 % 0,3% 0,2% 0,6% 0,6 % Keskitetysti käytetty erä 0,4% 0,56% Sopimukset tilattava sähköisesti Sopimuskirjat kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista ilmestyivät tammi helmikuussa. Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta sopimuksia voi tilata vain sähköisesti. Sopimuksia voi tilata KT:n verkkosivuilta josta löytyy sähköinen tilauslomake. Lisätietoja Vuosien sopimusten allekirjoituspöytäkirjat ovat Kuntatyönantajan (KT) nettisivuilla kohdassa sopimukset. Kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia koskevat yleiskirjeet on osin julkaistu KT:n nettisivuilla. 2. Vuosiloman B-taulukon poisto B-taulukoiden poistaminen merkit - see sitä, että maksettaessa kuukausipalkkaisille viranhaltijoille tai työntekijöille lomakorvausta pitämät tö mistä vuosilomista (kuten pal velusuhteen päättyessä) kasvaa korvattavien vuosilomapäivien luku määrä. Määrä kasvaa palvelussuhteen pituudesta ja sovellettavasta taulukosta riippuen 0 8 päivää per lomanmääräytymisvuosi. Vuosilomapäivien määrä kasvaa myös, kun kuukausipalkkainen viranhaltija tai työntekijä on ollut poissa työstä koko lomakauden ( ). Näissä tilanteissa on aikaisemmin sovellettu B-taulukoita eli vuosilomapäivien ansainta on ollut enintään 8 päivää pienempi per lomanmääräytymisvuosi. Uutta määräystä aletaan soveltaa lomanmääräytymisvuodelta ansaittuihin lomiin jälkeen. B-taulukon poisto koskee siis uutta lomaa. Viime kesän lomiin sovelletaan vanhoja säännöksiä. Työkokemuslisän laskutapa muuttuu Uusiin kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyy myös kuukausipalkkaisten palkkausrakenteen 14 VILKKU 1 / 2012

15 uudistus. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan tilalle tulee työkokemuslisä. Jatkossa työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä ovat erillisiä palkanosia. Uudistus toteutettiin niin, että peruspalkkoja ja tehtäväkohtaisia palkkoja korotettiin ja vastaavalla määrällä pienennettiin työkokemuslisän prosenttikertymää. KVTES:n uudet työkokemuslisäprosentit ovat 3 ja 8 entisten 5:n ja 10 prosentin sijasta. Muutoksen yhteydessä korotetaan tehtäväkohtaista palkkaa yleiskorotuksen lisäksi 2 prosentilla eli yhteensä 3,7 prosentilla. Kun työkokemuslisien prosentit vastaavasti pienenevät, loppupalkka nousee yleiskorotuksen verran. Uudistuksesta hyötyvät työuransa alkuvaiheessa työkokemuslisää vailla olevat palkansaajat. Lääkärisopimuksen piirissä toteutetaan KVTES:n vastaava työkokemuslisää koskeva muutos vasta Opetushenkilöstön vuosisidonnaisen osan painoarvoa on vähennetty siirtämällä 8 vuoden korotuksesta yksi prosentti peruspalkkaan. Teknisten sopimuksessa ammattialalisäprosentteja on muutettu siten, että ne ovat 4 ja 8 prosenttia entisten 5:n ja 9 prosentin sijasta. Muutoksen yhteydessä korotetaan tehtäväkohtaista palkkaa 1 prosentilla. Myös tästä palkkausrakenteen uudistuksesta hyötyvät työuransa alkuvaiheessa olevat. Muusikkosopimus noudatte lee KVTES:n ratkaisua. Koska työkokemuslisäuudistuksen kustannukset poikkesivat henkilöstörakenteeseen liittyvien erojen takia KVTES:sta, on yleiskorotus kuitenkin 1,77 prosenttia. Vesa Eskola henkilöstöjaoston puheenjohtajaksi Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston puheenjohtaja vaihtui joulukuun 2011 alussa. Puhetta johtaa nyt Vesa Eskola (vihr.). Olli-Poika Parviainen (vihr.) siirtyi tehtävästä sivistys- ja elämälaatupalveluiden sekä osaamis- ja elinkeinopalveluiden apulaispormestariksi Perttu Pesän (vihr.) tilalle, kun Pesä siirtyi tapahtumatoimiston projektinjohtajaksi. Eskolan varajäsen on Maija Kajan (vihr.). Henkilöstöjaostoon kuuluvat varapuheenjohtajana Riitta Koskinen kok. (varajäsen Sanna Ojanen), Laila Koskela ps. (varajäsen Mikko Aaltonen, vas.), Sanna Marin sd. (varajäsen Pekka Salmi), Lasse Oksanen sit. (varajäsen Niina Rissanen vihr.), Leena Rauhala kd. (varajäsen Mikko Kriikku kesk.) ja Ilkka Sasi kok. (varajäsen Antti Hervonen). Henkilöstöjaosto kokoontuu vuonna 2012 maanantaisin 23.1., 20.2., 26.3., 23.4., 21.5., 19.6., 27.8., 24.9., , ja Esittelijöinä ovat johtaja Pekka Palola ja vs. henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen. Henkilöstöjaoston pöytäkirjat ovat nähtävänä kokousta seuraavan viikon tiistaina kaupungin kirjaamossa. KIITOKSIA Kiitän sydämellisesti kaikkia teitä, jotka muistitte minua jäädessäni vapaalle. Eero Rahkonen Lämpimät kiitokset teille kaikille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle Seija Vappula Kiitän niistä useista, miellyttävistä muistamisista, joita minulle järjestettiin jäädessäni eläkkeelle. Pekka Hinkkanen Henkilöstöjaostossa puhetta johtaa tänä vuonna lastentautien erikoislääkäri Vesa Eskola. KEVÄÄN 2012 YHTEISHAKU AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA Medianomi (AMK) Muusikko (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tradenomi, tietojenkäsittely Tradenomi, liiketalous Tradenomi, liiketalous, oikeudellinen asiantuntijuus Bioanalyytikko (AMK), Jyväskylä Geronomi (AMK) Sosionomi (AMK) Restonomi (AMK), palvelujen tuottaminen ja johtaminen Insinööri (AMK), rakennustekniikka YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT Tietojärjestelmäosaaminen, luonnontieteiden ala Palveluliiketoiminta, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kliininen asiantuntija, sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, liiketalous Degree Programme in Information Technology Haku VILKKU 1 /

16 TEKSTI SANNA OVASKA Pyöräilyn edut pätevät talvellakin Omin lihasvoimin liikkuminen on ilmaston ystävän valinta ympäri vuoden. Tal viset olosuhteet, sohjot, sateet ja liukkaat voivat lannistaa aktiivisenkin pyöräilijän ja houkutel la autonrattiin. Pyöräily on sekä saas teeton että edullinen, terveellinen ja usein lyhyillä matkoilla autoa no peam pi tapa liikkua. Alle yhden kilometrin matkoista viidesosa tehdään henkilöautolla ja 1 3 kilometrin matkoista yli puolet. Talvella lyhyitä matkoja autoillaan vielä kesää enemmän. Kylmästartattu auto ei muutaman kilometrin matkalla ehdi lämmetä ja päästöt nousevat siksi korkeiksi. Talvipyöräily kasvattaa kuntoa ja toisaalta hyvä kunto tekee talvipyöräilystäkin helpompaa. Pyöräilyyn käytetty aika on erinomaista hyötyliikuntaa. Kokemus kartuttaa ajo-osaamista ja toinen pyöräilytalvi sujuu ensimmäistä helpommin. ASENNETTA VAADITAAN. Motivaatio ja asenne ovat talvipyöräilijän tärkeimmät avut. Hyväksy, että pyöräily talvella poikkeaa kesäkauden polkemisesta. Varaa matkaan enemmän aikaa ja valitse nopeus olosuhteiden mukaan. Talvikaudeksi muuttuvat kevyen liikenteen väylät ja niiden kunnossapito saattavat vaatia poikkeamisia tutuilta reiteiltä. VARUSTEET KUNTOON. Talvipyöräily ei vaadi ihmeitä varusteilta, mutta laadukkaan pyörän, turvallisuusohjeiden nou dattamisen ja pyörän säännöllisen huollon ja puhdistuksen merkitykset korostuvat. Nastarenkaat tai syväuraiset renkaat ovat suositeltavat. Kun hankit uutta pyörää tai vaihdatat siihen osia, huo mioi, että laatu riittää ympärivuotiseen ajoon. Napojen pitää olla hyvin tiivistettyjä niin, että ne pitävät kuran loitolla. Valitun ketjuöljyn tulee kestää pakkasta. Hyvät lokasuojat ja tarvittaessa niiden jatkopalat pitävät kurat poissa takinselkämyksestä. Esimerkiksi maastopyörät toimivat talvipyöräilyssä yleensä loistavasti. Talvipyöräilyn turvallisuuden edellytys on hyvä pyöränlamppu ja riittävät heijastimet. Vaikka itse näkisit pyöräillä, tärkeää on, että muut liikkujat näkevät sinut. Ledivalot ja heijastinliivi lisäävät näkyvyyttäsi. Kypärä kuuluu päähän kesät talvet. SUOJAUDU SÄÄLTÄ.Oikea pukeutuminen suojaa kylmyydeltä. Kerrospukeutuminen, tuulta ja kosteutta pitävät mutta Motivaatio ja asenne ovat talvipyöräilijän tärkeimmät avut. Niina Mykrän polkupyörä ei lepää talvellakaan. silti hengittävät materiaalit sekä kypärän alle sujahtava ja poskia suojaava kypärähuppu löytyvät monen aktiivipyöräilijän talvigarderobista. Laskettelurukkaset suojaavat hyvin sormia. Kypärän tuuliaukot voi talveksi teipata kiinni. Pahimmassa rospuuttokauden myrskyssä tai sydäntalven kireimmässä pakkasessa pyöräily voi aiheuttaa kaikkea muuta kuin hyvää mieltä. Ole siis armollinen itsellesi. Kesäkauden ulkopuolella on kuitenkin lukuisia päiviä, jolloin pyörällä liikkumisesta voi aidosti nauttia! TIESITKÖ? Ota käyttöösi Henkilöstön tietoturvaopas Tampereen kaupungin tietohallintoyksikkö on julkaissut Henkilöstön tietoturvaoppaan. Opas on helppolukuinen ja siihen on koottu asioita muistilistanomaisesti. Oppaan viimeisen sivun voi vaikka tulostaa huoneentauluksi muistuttamaan tietoturvasta ja tietosuojasta. Opas löytyy Looran Tietoturva-välilehdeltä. Henkilöstön tietoturvaoppaasta on otettu myös 1000 kappaleen vihkopainos, jota on jaettu muun muassa johto- ja työryhmissä sekä joissakin virastoissa ja sairaaloissa. Muistathan, että tietoturvallisuuden toteutumisesta vastaa omalta osaltaan jokainen kaupungin tietoverkkojen ja tietojärjestelmien käyttäjä. Lisätietoja: Loora Tietoturva Ohjeet ja määräykset Henkilöstön tietoturvaopas ARI JÄRVELÄ

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. 1 (6) KVTES 2012 2013: keskeiset materiaaliset muutokset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. Palkkausluku (luku II) Palkkausluvun sisältöä

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia 2010 2016 Ilo kasvaa oppien. Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja perusopetus

Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia 2010 2016 Ilo kasvaa oppien. Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja perusopetus Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia 2010 2016 Ilo kasvaa oppien Hyvinvointipalvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Papejo 29.9.2010 Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia perustuu

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

1. Lieksan kaupunki, edustajanaan kaupunginhallitus (jäljempänä kaupunki) 2. kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen (jäljempänä kaupunginjohtaja)

1. Lieksan kaupunki, edustajanaan kaupunginhallitus (jäljempänä kaupunki) 2. kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen (jäljempänä kaupunginjohtaja) JOHTAJASOPIMUS Lieksan kaupunki ja kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sopivat tällä johtajasopimuksella kaupunginjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista ja tarkastamisesta,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Henkilöstöohjelmaamme kirjattuina keskeisinä tavoitteina ovat muun muassa seuraavat: henkilöstömme on osallistuvaa; toimintaamme

Lisätiedot

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Palvelualuetyöryhmän yhteenveto ja ehdotukset Riitta Heinonen, Liisa Hynninen, Ritva Mutanen, Maisa Rantanen, Kirsi

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014

Työhyvinvointikysely 2014 Työhyvinvointikysely 2014 1. Henkilöstö- ja tehtäväryhmäsi 2. Yksikkösi Vastaajien määrä: 3. Omaan työhön liittyvä informaatio Minulla on selkeä tehtäväkuva 1 18 0 64 89 172 4,3 4,4 Minulle on täysin

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan ottaminen HEL 2013-011522 T 01 01 01 01 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot