Reilumpi reilumpi maailma!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reilumpi reilumpi maailma!"

Transkriptio

1 EU-vaalit 2014: Reilumpi Eurooppa, reilumpi maailma! Kehys ry

2 HALUAMME PARLAMENTIN, JOKA RAKENTAA GLOBAALISTI OIKEUDENMUKAISTA MAAILMAA! Euroopan unionin toiminta ja päätökset eivät vaikuta ainoastaan unionin jäsenmaihin ja niiden kansalaisiin vaan myös maailmanlaajuisesti. Kehys ry ja sen jäsenjärjestöt haluavat muistuttaa Euroopan unionin ja parlamentin vallasta ja vastuusta globaalin oikeudenmukaisuuden toteutumisessa. EU on merkittävä globaali toimija ja voi olla voimakas eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäjä maailmassa. Olemme samassa veneessä! Ajattelutapa, jossa pohjoisten teollisuusmaiden ja eteläisten kehitysmaiden intressit nähdään vastakkaisina, on vanhentunut. Eriarvoisuus on lisääntynyt ennen kaikkea maiden ja maanosien sisällä - myös Euroopassa. Useimmat nykyisistä haasteista ovat globaaleja. Globaalin oikeudenmukaisuuden edistäminen on välttämätöntä, jotta voimme pysäyttää köyhyyden ja eriarvoistumisen syvenemisen. YK:n vuosituhattavoitteet tulevat tiensä päähän vuonna 2015 ja sen jälkeisten kehitystavoitteiden tulee olla universaalit, jolloin ne koskevat kaikkia maita ja kaikkien maiden tulee osallistua niiden saavuttamiseen. Johdonmukaisuutta! Oikeudenmukainen Eurooppa merkitsee oikeudenmukaisempaa maailmaa. Ollakseen uskottava globaali toimija EU:n tulee toteuttaa johdonmukaista päätöksentekoa kaikilla politiikan sektoreilla. EU on sitoutunut kehityspoliittiseen johdonmukaisuuteen, jolla tarkoitetaan sitä, etteivät mitkään EU:n politiikanalat ole ristiriidassa kehityspolitiikan tavoitteiden kanssa. Mepeillä on valtaa! Koska lähes kaikki EU:n politiikanalat tavalla tai toisella vaikuttavat globaalisti, voi jokainen parlamentin jäsen toimia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen puolesta. Euroopan parlamentin vaalit ovat mahdollisuus rakentaa reilumpaa maailmaa ja aktiivista kansalaisuutta.

3 Toukokuussa 2014 Euroopan unionin 28 jäsenvaltion kansalaiset valitsevat edustajansa Euroopan parlamenttiin kaudelle Suomesta Euroopan parlamenttiin valitaan 13 edustajaa. Tässä julistuksessa järjestöt nostavat esille neljä R:ää, joiden alle on koottu globaaliin oikeudenmukaisuuteen vaikuttavia teemoja. Neljä R:ää eli raha, ruoka, rauha ja reiluus pitävät sisällään globaaleja kysymyksiä, joihin europarlamentaarikoilla on mahdollisuus vaikuttaa. Kehys kehottaa uusia Euroopan parlamentin jäseniä toimimaan kaikin tavoin globaalin oikeudenmukaisuuden edistämisen puolesta. Kehyksen EU-vaaliteemat: RAHA RUOKA RAUHA REILUUS

4 RAHA Köyhyys ei ole vain rahaa tai taloudellista kehitystä. Vaikka tulojen mukaan mitattu köyhyys maailmassa keskimäärin vähenee, ihmisten välinen eriarvoisuus kasvaa. Maailman rikkaimmat 85 henkilöä omistaa yhtä paljon kuin puolet maailman väestöstä. 1 Rahaa maailmassa riittää, mutta se jakaantuu epätasa-arvoisesti. EU on avainasemassa kehitystä edistävässä rahoituksessa. Se on maailman suurin kehitysavun antaja sekä merkittävä tavaroiden tuoja ja viejä globaaleilla markkinoilla. Kehitysyhteistyön määrärahat ovat tärkeä osa kehitysrahoitusta erityisesti alkuun panevana voimana. Kuitenkin pitkällä tähtäimellä kehitysmaiden kotimaiset resurssit kuten esimerkiksi verotulot ovat paras ja kestävin tapa rahoittaa kehitystavoitteita. Verotus ja verovälttely Verovälttelyyn puuttuminen olisi yksi keino hillitä eriarvoisuuden syventymistä globaalisti. EU-jäsenmaiden arvioidaan menettävän vuosittain veronkierron ja verovälttelyn takia jopa 1000 miljardia euroa 2. Verohallinto on arvioinut Suomen menettävän yritysten verovälttelyn vuoksi noin 320 miljoonaa euroa vuosittain. 3 Myös kehitysmaille veroparatiisit ovat todellinen köyhyysloukku. Kehittyvien maiden on arvioitu menettävän laittoman pääomapaon seurauksena vuosittain arviolta 588 miljardia euroa, josta suurin osa johtuu suuryritysten verosuunnittelusta. Kehitysmaista virtaa rahaa rikkaisiin maihin ja veroparatiiseihin peräti yhdeksänkertaisesti viralliseen kehitysapuun verrattuna. 4 Tarvitaan läpinäkyvyyttä ja vero-oikeudenmukaisuutta, jotta kehitysmaiden omat resurssit vahvistuvat. Verotus ei ole oikotie kehitykseen, mutta se on välttämätön keino kehittyvien maiden omavaraisuuden lisäämiseksi ja kehitysapuriippuvuudesta irti pääsemiseksi. Kehitysyhteistyö ja -rahoitus EU on määrittänyt kehitysyhteistyönsä tavoitteeksi köyhyyden poistamisen ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisen. EU on selkeästi sitoutunut kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisen ohella myös parantamaan avun laatua. EU:n sitoumus on nostaa kehitysyhteistyömääräraha 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä, mutta tavoite näyttää jäävän sanojen tasolle. Lisäksi peräti 11 prosenttia EU-maiden kehitysyhteistyövaroista ei ole aitoa tukea, joka kohdistuisi kehitysmaihin vaan koostuu muun muassa pakolaisten vastaanottokuluista, velkahelpotuksista ja kehitysmaista tulevien opiskelijoiden kuluista. 5 Osana oikeudenmukaista globaalia rahataloutta voisi toimia maailmanlaajuinen rahoitusmarkkinavero, jossa säänneltäisiin ensisijaisesti riskialtista keinottelua ja vipurahastojen toimintaa. EU-maiden tulisi toimia globaalin yhteisvastuun hengessä ja lähteä rakentamaan vähintäänkin euromaiden yhteistä rahoitusmarkkinaveromallia. 11 EU-maata, joista suurimpina Saksa ja Ranska, ovat päättäneet ottaa veron käyttöön ja ajavat EU:n laajuista rahoitusmarkkinaveroa. tukea kansainvälistä monenkeskistä automaattista verotietojen vaihtoa. säätää pakolliseksi monikansallisten suuryritysten maakohtainen talousraportointi kaikilla sektoreilla. edistää läpinäkyvyyttä veroparatiisiyritysten ja -pankkitilien todellisista omistajista julkisilla tietokannoilla. pitää kiinni sitoumuksistaan nostaa kehitysyhteistyönmäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. varmistaa, että kaikki kehitysyhteistyö ja sen määrärahat suunnataan aidosti kehitysmaiden hyväksi. ottaa käyttöön eurooppalainen rahoitusmarkkinavero, josta saadut tulot suunnattaisiin osittain myös kehitysyhteistyöhön. 1 Working for the few: Political capture and economic inequality. OXFAM Briefing Paper, January Richard Murphy (2012) Closing the European Tax Gap. Luku käsittää sekä veronkierron että verovälttelyn. 3 Varpu Kiviranta, Verohallinto: Yritysten siirtohinnoittelussa merkittäviä ongelmia, Yle Uutiset Global Financial Integrity (2012) Illicit Flows from Developing Countries , page C, Hot Money Narrow Plus Trade Mispricing, Normalized US$ 783 billion. 5 AidWatch 2013: The Unique Role of European Aid The fight against global poverty (Concord 2013)

5 RUOKA Tänä päivänä 870 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii nälästä. Oikeus ruokaan on universaali ihmisoikeus, joka sitoo kaikkia maailman maita. EU:lla on erityinen asema ja vastuu maailman ruokaturvasta, onhan se maailman suurin toimija maataloustuotteiden kaupassa. Jotta oikeus ruokaan toteutuisi, pitää tuotantoa uudistaa ja mahdollistaa ravitsevan ja edullisen ruuan saanti. Useat EU:n nykyisistä säädöksistä, jotka vaikuttavat kehitysmaiden ruokaturvaan, tulee uudistaa alkaen kauppapolitiikasta, maataloudesta, finanssisäädöksistä sekä ilmasto- ja energiapolitiikasta. Kauppapolitiikka EU:n kauppapolitiikassa on kyettävä näkemään vaikutukset kehitysmaihin ja kaikkein köyhimpien ihmisten elämään ja ruokaturvaan. Kaupalliset intressit eivät saa ajaa kehitystavoitteiden ylitse. Erityisen ongelmallisia kehitysmaille ovat olleet EPA-vapaakauppasopimukset (Economic Partnership Agreements), joita EU on yrittänyt solmia Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa. Nykymuodossaan EPA:t lisäisivät köyhyyttä kyseisissä maissa, koska neuvottelujen tavoite on kaventunut vain kaupan vapauttamiseen eikä vaikutuksia esimerkiksi kestävään kehitykseen tai köyhyyden poistamiseen ole otettu huomioon. EPA-sopimuksissa ei ole kyse tasaveroisesta kumppanuudesta. Paljon EU-maita köyhemmillä mailla ja niiden tuottajilla ei olisi mahdollisuutta kilpailla EU:sta tuotujen tuotteiden kanssa. varmistaa, etteivät kaupalliset intressit aja kehitystavoitteiden ylitse EU:n talous- ja kauppapolitiikassa. EPA-sopimuksista neuvoteltaessa sitoa ne EU:n kehityspolitiikan periaatteille kuten kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen tavoitteille. Biopolttoaineet Ruokaa ihmisille vai autoille? Vuonna 2009 EU:ssa päätettiin uusiutuvan energian direktiivistä, joka piti sisällään 10 prosentin tavoitteen uusiutuvan energian käytölle liikenteessä vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen päästöjä aiottiin vähentää ennen kaikkea ensimmäisen sukupolven biopolttoaineilla, joita saadaan ruokakasveista kuten maissista ja öljykasveista. Säännöksen tarkoitus oli hyvä, mutta ongelmana on, ettei Euroopassa ole tarpeeksi viljelysmaata tavoitteen saavuttamiseksi. EU:n nykyisen biopolttoainepolitiikan on todettu johtavan maakaappauksiin erityisesti kehitysmaissa, missä maata saa edullisesti. Kun maata on raivattu biopolttoaineiden viljelemistä varten, on se johtanut metsien ja kosteikkojen tuhoutumiseen. Siten biopolttoaineiden viljely on itse asiassa aiheuttanut enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vähentänyt niitä. Lisäksi ruokakasveista tuotetut biopolttoaineet ovat johtaneet kohonneisiin ruoan hintoihin sekä suurempiin hinnanvaihteluihin, mikä on vaikuttanut kehitysmaiden ihmisten ruokaturvaan. Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen vaikuttaa ruoantuotantoon ja globaaliin ruokaturvaan - erityisesti köyhimpien ihmisten osalta, jotka käyttävät suuren osan tuloistaan ruokaan. Ilmastonmuutos ei ole pelkkä ruokaturva- tai ympäristökysymys vaan ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Suurin syy ilmastonmuutokseen on rikkaiden teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöt, mutta sen seurauksista kärsivät eniten kehitysmaiden köyhät. Kansainvälisen yhteisön on jaettava vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta oikeudenmukaisesti. EU:lla on kansainvälisillä kentillä ollut johtava rooli ilmastokysymyksissä. EU:n ei tulisi luopua kunnianhimon tasostaan, kun se valmistelee vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteitaan. Tulevat europarlamentaarikot ovat avainasemassa ohjamaassa Euroopan suuntaa ilmastokysymyksissä. ponnistella sen eteen, että vuonna 2015 saadaan aikaan kunnianhimoinen kansainvälinen ilmastosopimus. sitoutua vähentämään kasvihuonepäästöjään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. tähdätä sellaisiin EU2030-ilmasto- ja energiatavoitteisiin, jotka pitävät sisällään: a) prosentin kasvihuonepäästöjen vähennyksen vuoteen 2030 mennessä, b) energiankäytön kattamisen 50 prosenttisesti uusiutuvalla energialla ja c) energiatehokkuuden kasvattamisen 40 prosentilla. luopua kaikista säädöksistä, joilla tuetaan maaperäpohjaisten biopolttoaineiden tuotantoa ja kulutusta. pitää huoli, ettei biopolttoainetuotanto vaaranna ruoka- ja ravitsemusturvaa eivätkä resurssit, joita ruoantuotantoon tarvitaan (maa, biodiversiteetti, vesi, työvoima), vaarannu.

6 RAUHA Euroopan unionia on kutsuttu rauhanprojektiksi ja sille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2012 perusteluna menestyksekäs työ rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Vaikka kansalaisten usko EU:hun on talouskriisin aikana horjunut, on tärkeää, ettei EU unohda ydinarvojaan ja että se pysyy arvojensa takana kaikissa toimissaan. Myös EU:n naapurustossa kuohuu niin etelässä kuin idässäkin. Arabikevät on jatkunut jo monta kevättä ja kansa on marssinut kaduille milloin Turkissa milloin Ukrainassa. EU:lla olisikin tarvetta toimia pehmeämmän diplomatian keinoin erityisesti lähialueillaan ja vahvistaa vakautta ja rauhaa Euroopassa ja sen välittömässä läheisyydessä. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka EU:n ulkopolitiikan tulee olla lähtökohtaisesti ja johdonmukaisesti ihmisoikeusperustaista. Parhaillaan käynnissä olevassa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä on tärkeää vahvistaa unionin roolia rauhanrakentajana sekä ihmisoikeuksien ja globaalin oikeudenmukaisuuden edistäjänä. Kehityspoliittinen johdonmukaisuus edellyttää kehitystavoitteiden huomioimista myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. toimia johdonmukaisesti rauhan- ja demokratian rakentajana sekä ihmisoikeuksien edistäjänä ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. pitää ihmisoikeuskysymyksiä esillä keskusteluissaan ja tapaamisissaan kehitysmaiden ja kolmansien maiden esimerkiksi Kiinan ja Venäjän kanssa. Kansalaisyhteiskunta Talousahdinko ja säästötoimet ovat syöneet ihmisten uskoa EU:hun ja ajaneet kansat kaduille monessa Euroopan maassa. Eriarvoistumisen ja köyhyyden lisääntyminen Euroopan sisällä on omiaan lisäämään levottomuutta ja epävakaisuutta. Monet EU-maiden kansalaiset kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Parlamentti on ainoa suoraan ja demokraattisesti valittu EU-instituutio. Parlamentilla on valta ja vastuu aidosti parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan EU:n päätöksentekoon. Globaali nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyys on yksi esimerkki yhteisestä globaalista haasteesta. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan alle 24-vuotiaiden työttömyysaste on yli kaksinkertainen aikuisiin verrattuna. Pahin tilanne on Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta Eurooppa tulee heti kolmantena paikoin yli 60 prosentin nuorisotyöttömyydellään. 5 EU-maissa nuorisotyöttömyysprosentti on keskimäärin 23. Vaikka nuorisotyöttömyys koskettaa laajasti maailman maita, se näyttäytyy kuitenkin erilaisena eri maissa. Erityisesti hauraissa yhteiskunnissa toimeentulon ja tulevaisuuden näkymien puute voi toimia myös syynä väkivaltaiseen toimintaan lähtemiselle. Epätoivoiset nuoret ovat altis maaperä ääriliikkeille ja erilaisille sotilaallisille ryhmille. Kehitysmaiden nuorilla ei ole useinkaan samanlaista mahdollisuutta lähteä työnhakuun muulle kuin eurooppalaisilla. ILO on varoittanut, että mikäli globaaliin nuorisotyöttömyyteen ei puututa tehokkaammin, voi käsiimme jäädä hukattu sukupolvi. tunnustaa nuorisotyöttömyys globaalina ongelmana ja ottaa se huomioon toimissaan kaikilla politiikan aloilla. Nuoriin ja lapsiin tulee kiinnittää erityishuomio ta YK:n vuosituhattavoitteiden jälkeisestä post kehitysagendasta neuvoteltaessa. edistää sellaisia taloudellisia rakenteita ja koulutusmahdollisuuksia, jotka luovat nuorille globaalisti mahdollisuuksia ihmisarvoiseen työhön. pyrkiä tarjoamaan EU:n ulkopuolella asuville nuorille koulutusmahdollisuuksia EU:ssa mm. helpottamalla EU:n liikkuvuusohjelmien ja naapuruuspolitiikan kautta nuorisotoimintaa ja opiskelijavaihtoa sekä tukea kansalaisjärjestöjen omia vaihto-ohjelmia. Haluamme, että EU-parlamentti: vahvistaa osallistavaa demokratiaa ja edistää aktiivista EU-kansalaisuutta. edistää kansalaisyhteiskunnan edustajien säännönmukaista mukaan ottamista asiantuntija- ja neuvonantajaryhmiin sekä komiteoihin, joiden tehtävänä on tukea ja neuvoa EU:n instituutioita. 5 ILO: Global youth unemployment trends and projections from 2007 to 2013:

7 REILUUS Reilumpi Eurooppa merkitsee reilumpaa maailmaa! Se, miten johdonmukaista ja oikeudenmukaista politiikkaa EU toteuttaa, vaikuttaa laajasti myös unionin ulkopuolelle. Ihmisoikeudet ja tasa-arvoinen kohtelu kuuluvat kaikille. EU ei voi väistää globaalia vastuutaan muuan muassa pakolaisten suojelun, yritysvastuun tai sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä. Maahanmuuttopolitiikka EU:n maahanmuuttopolitiikka ei ole ollut onnistunutta. EU:n rajoilla kuolee ihmisiä eikä aitoa vastuunjakoa esimerkiksi pakolaisten vastaanotosta ole jäsenmaiden kesken. EU:n on omaksuttava reilu, johdonmukainen ja siirtolaisten ihmisoikeuksia kunnioittava maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka. Muuttoliikkeellä on monia positiivisia vaikutuksia myös lähtömaiden kehitykseen muuan muassa siirtolaisten lähettämien rahalähetysten muodossa. Kehitysyhteistyön tarkoituksena ei tule koskaan olla maahanmuuton hillitseminen, vaan sen tavoitteena on ennen kaikkea vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. kehittää laillisia väyliä saapua Eurooppaan niin työnhakijoille kuin kansainvälistä suojelua tarvitseville niin, ettei ihmisten tarvitse turvautua salakuljettajiin. kunnioittaa turvapaikanhakijoiden ja muiden siirtolaisten ihmis- ja perusoikeuksia ja toimia paljon nykyistä tehokkaammin rasismia ja muukalaisvihaa vastaan. pitää kiinni periaatteesta, ettei kehitysyhteistyövaroja käytetä toimiin, joiden tarkoituksena on estää maahan - muuttoa EU:n alueelle. Sukupuolten välinen tasa-arvo Yritysvastuu Tiedätkö, millaisissa olosuhteissa farkkusi tai ananasmehusi tuotetaan? Talouden globalisaation myötä kansainvälisessä yritystoiminnassa on tullut ilmi räikeitä ihmisoikeusloukkauksia. Myös suomalaiset yritykset ovat osallistuneet vastuuttomaan yritystoimintaan ja suoranaisiin loukkauksiin. Monikansallisten yritysten toiminnan ja tuotantoketjujen läpinäkyvyys on monesti puutteellista. Globaalin etelän maissa ihmisoikeusloukkauksien uhreilla on harvoin oikeudellisia menetelmiä suojella oikeuksiaan. Eurooppalaisten yritysten tulisikin olla edelläkävijöitä yritysvastuukysymyksissä. EU:n tulee edellyttää, että eurooppalaiset yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia myös ulkomailla toimiessaan. Tämä toteutuu määrittelemällä yrityksille riittävä ja tehokas huolellisuusvelvoite (HRDD, Human Rights Due Diligence). Velvoite sitoisi yritykset tekemään yritystoimintansa ihmisoikeusriskien arvioinnin. Lisäksi EU:n on edistettävä ihmisoikeuksien kunnioittamista yrityksissä, joiden kanssa sillä on kaupallista toimintaa. määrittää yrityksiä sitova huolellisuusvelvoite eli ihmisoikeuksia koskeva ennakkoarviointi ja vaatia eurooppalaisia yrityksiä raportoimaan säännöllisesti huolellisuusvelvoitteen toimeenpanosta. kehittää juridisesti sitovia oikeusmekanismeja yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreille. Köyhyyden poistaminen globaalisti ei onnistu ilman, että puututaan sukupuolten välisiin tasa-arvokysymyksiin. Maailman köyhistä 70 prosenttia on naisia ja tyttöjä. Sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeuksien toteutuminen ovat kehityksen ja köyhyyden vähentämisen edellytyksiä. Naisten epätasa-arvoisuus näyttäytyy paitsi taloudellisen köyhyytenä myös lukutaidottomuutena, aliravitsemuksena, heikkona terveydentilana tai naisiin kohdistuvana väkivaltana. Naisten köyhyyden syihin puuttuminen ei käy käden käänteessä, sillä se edellyttää usein muutoksia lainsäädännössä, poliittisia toimenpiteitä ja asennekasvatusta. EU on sitoutunut tasaarvon edistämiseen myös kehityspolitiikassaan. osoittaa johtajuutta ja poliittista tahtoa ajamalla sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä johdonmukaisesti kaikissa toimissaan. osoittaa riittävät taloudelliset ja inhimilliset voimavarat tasa-arvon edistämistavoitteidensa täyttämiseen. ottaa paremmin huomioon eri yhteiskuntien todelliset tarpeet ja voimavarat taistelussa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

8 Kehys ry on suomalaisten EU:n kehitysyhteistyöstä ja -politiikasta kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka tarjoaa tietoa ja koulutusta sekä vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Kehys toimii eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön CONCORDin suomalaisena toimikuntana. Kolkuta EU:n globaalia omaatuntoa: globaaliomatunto.eu

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kehityspoliittinen linjapaperi

Kehityspoliittinen linjapaperi Vihreät De Gröna Kehityspoliittinen linjapaperi hyväksytty puoluehallituksessa 16.3.2013 1. Johdanto Vihreille kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön lähtökohtana on jokaisen ihmisen oikeus ihmisarvoiseen

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO Kaikki ihmiset, katsomatta rotuun, uskontoon tai sukupuoleen, ovat oikeutettuja työskentelemään aineellisen hyvinvointinsa ja henkisen kehityksensä hyväksi vapaissa ja taloudellisesti

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

Järjestöjen hallitusohjelmasuositukset

Järjestöjen hallitusohjelmasuositukset maailmantalouden tekijät Järjestöjen hallitusohjelmasuositukset Kasvava eriarvoisuus on aikamme suurimpia maailmanlaajuisia haasteita. Vaikka tuloihin perustuva absoluuttinen köyhyys on vähentynyt, tulo-

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Lähtökohtana ilmasto-oikeudenmukaisuus ry pyrkii vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, jotta siinä kunnioitetaan maailman köyhimpien ihmisten oikeuksia. Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Globaaliomantunto.eu-vaalikoneen kysymykset ja meppien vastaukset:

Globaaliomantunto.eu-vaalikoneen kysymykset ja meppien vastaukset: Globaaliomantunto.eu-vaalikoneen kysymykset ja meppien vastaukset: 1) Köyhyyden vähentäminen Köyhyyden vähentämisellä kehitysmaissa on positiivisia vaikutuksia myös EU-kansalaisiin. Jäätteenmäki: Täysin

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007

Lisätiedot

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Elämänkatsomustieto Satu Elo Ritva Tuominen Sisällys Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus...1 Elämänkatsomustieto...1 Opettajalle...4 Oppilaalle...5 1. Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

1. Perusoikeuksien ja Euroopan unionin integraation tulevaisuudesta

1. Perusoikeuksien ja Euroopan unionin integraation tulevaisuudesta Nuorten EU-julistus Marraskuussa 2007 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry kutsui nuoria ympäri Suomen yhteen Espoon Korpilammelle keskustelemaan Euroopan unionin nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Kuudessa

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2019 Kehitysyhteistyötutkimus 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Järjestö Hanke Myöntö Interventiokoodi. Maailman kirjat -kulttuuritapahtuma - Latinalainen Amerikka ja ilmasto

Järjestö Hanke Myöntö Interventiokoodi. Maailman kirjat -kulttuuritapahtuma - Latinalainen Amerikka ja ilmasto VGK-tuki: myönnöt 2014 1-/2 -v. Järjestö Hanke Myöntö Interventiokoodi 1 Attac ry Suomalaisten eläkeyhtiöiden rooli globaalissa veroparatiisitaloudessa 51 680 89892325 1 CRASH - Tutkimusta ja toimintaa

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin :

Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin : 10.9.2014 Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin : 1. Esityksessä todetaan, että kehitysapu kuuluu valtion tehtävien uloimpaan kerrostumaan ja että se ei kuulu valtion yksiselitteisiin

Lisätiedot

Sisäministeriö LAUSUNTO SM2015-00158. MMO Räty Johanna(SM) 09.06.2015

Sisäministeriö LAUSUNTO SM2015-00158. MMO Räty Johanna(SM) 09.06.2015 Sisäministeriö LAUSUNTO SM2015-00158 MMO Räty Johanna(SM) 09.06.2015 Viite E 17/2015 vp; SM2015-00118; COM (2015) 240 Asia OSA; Hallintovaliokunnan kuuleminen 10.6.2015 klo 11.15; Euroopan muuttoliikeagenda

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 6: IHMISOIKEUDET JA KEHITYS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisällöt Vuosituhattavoitteiden kehitys: YK MDG Post 2015 Köyhyys, kehitys ja ihmisoikeudet

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

KPT:n linjaus yksityissektorin roolista Suomen kehityspolitiikassa

KPT:n linjaus yksityissektorin roolista Suomen kehityspolitiikassa KPT:nlinjausyksityissektorinroolistaSuomen kehityspolitiikassa 1. Johdannoksi Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) painottaa, että Suomen kehityspolitiikan tulee kaikilta osin pyrkiä köyhyyden ja eriarvoisuuden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön opetus ammattikorkeakoulussa FUAS-kokemuksia Päätoiminen tuntiopettaja Eija Laitinen, eija.laitinen@hamk.fi

Kehitysyhteistyön opetus ammattikorkeakoulussa FUAS-kokemuksia Päätoiminen tuntiopettaja Eija Laitinen, eija.laitinen@hamk.fi 1 Kehitysyhteistyön opetus ammattikorkeakoulussa FUAS-kokemuksia Päätoiminen tuntiopettaja Eija Laitinen, eija.laitinen@hamk.fi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) aloitti syksyllä 2009 kehitysmaaopintojen

Lisätiedot

Suomen tulee pitää kehitysmaille annettu 0,7-lupaus

Suomen tulee pitää kehitysmaille annettu 0,7-lupaus Helsingissä 12.3.2014 Arvoisa ministeri, Me allekirjoittaneet järjestöt haluamme kannustaa hallitusta tekemään maaliskuun kehysriihessä rohkeita ja globaalisti vastuullisia päätöksiä. Suomella on varaa

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot