TIEDOTUSLEHTI - KESÄ Terramare Oy - Vesirakennusurakoinnin kansainvälinen ammattilainen

Transkriptio

1 TIEDOTUSLEHTI - KESÄ 2007 Terramare Oy - Vesirakennusurakoinnin kansainvälinen ammattilainen

2 Manu-Pekka at one of the world s most famous seafronts; Liverpool - Pier Head Täältä samalta landing stagelta lähtivät suomalaiset emigrantit neljä sukupolvea sitten Amerikkaan kultaa vuolemaan. Tämän sukupolven Manu-Pekka taas suunnisti Liverpoolista Ranskaan merenpohjaa ruoppaamaan. Valokuva: Frank Weston Kuokkakauharuoppaaja Manu-Pekan strategiset mitat: Valmistumisvuosi: 1983 Tekniset uudistustyöt: 1996: uusi kaivuyksikkö Demag H 128 S Kauhojen tilavuudet: 4,5-14 m3 Ruoppaussyvyys: 18,5 m Tukijalkojen pituus: 23 m Bruttovetoisuus: 680 RT High tech: Kaivuvalvontaohjelma Pituus: 47,93 m Leveys: 15,00 m Rungon laitakorkeus: 3,07 m Kulkusyvyys: 2,00 m Kotisatama: Helsinki, Finland Toimitusjohtajan palsta Kalustokeskuksen avajaiset Loviisassa Harparnäsin uusi lauttasatama Kökariin 4 TERRAMARE OY Laurinmäenkuja 3A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Vesirakennusurakoinnin kansainvälinen 7 Mukava tietää Kökarista ammattilainen Ruoppaus Satamarakentaminen 8 10 Laituriurakka Södertäljen satamassa Nordic Giant jälleen Pietarissa 6 Vedenalainen louhinta Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet Henkilökunta : 239 Liikevaihto 2006: 63,9 milj.euroa 10 Terramare uudistaa kotisivunsa ja tiedotusmateriaalinsa Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva 11 Terramaren työmaat kesä Royal Boskalis Westminster nv. Pörssinoteerattu yhtiö toimii yli 50 maassa. TERRAMARE TÄNÄÄN - TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI - KESÄ VUOSIKERTA Päätoimittaja: Henrik Holmberg Terramare Oy Puh. (09) , Fax (09) henrik.holmberg@terramare.fi

3 Onko rakennusalalle luvassa poikkeuksellisen pitkä intiaanikesä? Rakennusalalla käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua alan mahdollisesta ylikuumentuneesta tilanteesta. Valtiovalta on selkeästi ilmaissut kantansa, että alan toimijoilla on liikaa töitä. Valmiiksi suunniteltuja hankkeita pyritään lykkäämään myöhemmäksi. Oivana esimerkkinä tästä on keskustelu Vantaalla sijaitsevan Kehäradan aloituksen siirtämisestä vuoteen Viimeisen, toukokuussa ilmestyneen EK:n suhdannebarometrin mukaan, rakentaminen jatkuu vahvana. Tilauskannat ovat normaalia suuremmat ja henkilöstöä on palkattu lisää alalle. Myös lähitulevaisuuden näkymiä pidetään yleisesti hyvinä. Keskustelu käy kiivaana myös siitä, miten Helsingin Musiikkitalon kustannusarvio saataisiin pysymään edes suurin piirtein alkuperäisen suuruisena. Nähtäväksi jää, ratkaiseeko tilanteen se, että hanke tultaneen toteuttamaan perinteisen kokonaishintaurakan sijasta projektinjohtourakkana. Ammattitaitoisia tekijöitä tarvitaan molemmissa vaihtoehdoissa. Kiistämätön tosiasia on kuitenkin se, että rakennusalalla vallitsee hyvä työtilanne. Tämä on johtanut siihen, että osa rakennusurakoitsijoista on alkanut valikoida tarjottavia kohteita. Tämä on merkinnyt sitä, että joissakin kohteissa urakkatarjousten määrä on jäänyt alhaiseksi tai joskus tarjouksia ei ole saatu ollenkaan. Voimme kuitenkin yleisesti todeta, että hyvin valmisteltu ja suunniteltu kohde kiinnostaa lähes poikkeuksetta ammattitekijöitä hyvinäkin aikoina. Sen takia sellaisten hankkeiden toteutukset, jotka eivät ole välttämättömiä, on syytä suosiolla siirtää. Aina kun urakoitsijat antavat kirjallisen tarjouksen työn suorittamisesta, se sitoo myös juridisesti tekijää urakka-asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Rakennuttajalla on kuitenkin mahdollisuus olla tilaamatta koko hanketta, jos taloudelliset tai muut reunaehdot eivät täyty. Korkeasuhdanteen aikana urakoitsijoilla on useita kohteita avoinna, jotka edellyttävät mittavien henkilöja kalustoresurssien varaamista aina siihen hetkeen saakka kun lopullinen urakkapäätös on syntynyt. Tämä tilanne hankaloittaa joskus uusien hankkeiden tarjoamista. Töiden tekemiselle on tärkeintä että jokaiselle hankkeelle on löydettävissä riittävät ja osaavat resurssit. Pitkäjänteinen hyvä yhteistyö luotettavien alihankkijoiden kanssa varmistaa koko ketjun toimivuuden niin hyvinä kuin huonompinakin aikoina. Tämänhetkinen työkantamme Terramaressa on ennätyksellisen hyvä. Jo nyt on näköpiirissä selvää liikevaihdon kasvua edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonna saavutimme 63,8 miljoonan euron liikevaihdon, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen noin 20 prosenttia. Tänä vuonna aloitimme vesirakennuskalustollamme työt Suomenlahdella jo maaliskuussa, joten alallamme toivotusta avovesikaudesta tulee ennätyksellisen pitkä. Kesäkuun alussa juhlimme uuden kalustokeskuksemme avajaisia Loviisassa. Arvovaltaisen kutsuvierasjoukon kanssa olimme todistamassa uusien tilojen toimivuutta, sekä meille niin tärkeää merellistä läheisyyttä Valkon sataman tuntumassa. Uusi kalustomme asennus- ja huoltokeskus rakennettiin työntekijöiden toiveita kuunnellen ja samalla työviihtyvyyttä ja -turvallisuutta edelleen parantaen. Toivotan kaikille lehtemme lukijoille rentouttavaa ja nautinnollista kesää. Jarmo Yletyinen Toimitusjohtaja 3

4 Paikallinen puhallinyhtye Senior Brass kokeneine soittajineen viihdytti avajaisvieraita tilaisuuden loppuun asti. Kalustokeskuksen avajaiset kesäisissä tunnelmissa! Masalasta Loviisaan siirretyn kalustokeskuksen avajaisia vietettiin 7. kesäkuuta kirkkaassa alkukesän auringossa. Muutto Valkon satamaan, veden äärelle, oli uivan kaluston huollolle merkittävä ja juhlanarvoinen hetki. Kalustopäällikkö Timo Soikkeli ja Reino Henriksson nautiskelivat avajaispöydän antimista. Tunnelmallisessa avoimien ovien avajaistilaisuudessa torvisoittokunta Senior Brass viihdytti pöydän antimista nauttivia vieraita. Paikalle oli saapunut nelisenkymmentä henkeä, joista pääosa oli oman talon väkeä. Kutsuvieraiden joukossa oli myös kaupunginjohtaja Olavi Kaleva. Juhlallisuuksien jälkeen koko vierasjoukko lähti tutustumiskierrokselle pihaympäristöön, kirkkaan auringonpaisteen ja lempeän tuulen saatellessa kesätunnelmiin. Uivalle kalustolle toimiva tukikohta Uuden kalustokeskuksen toimistonhoitaja Nina Lundström työskentelee muutaman sadan metrin päässä olevassa toimistorakennuksessa. Uuteen paikkaan siirtymisestä Lundström kertoo, että synnytystuskia on ollut, Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 4

5 TERRAMARE TÄNÄÄN -TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2007 Kalustokeskusrakennuksen piha-alue odotti vielä asfaltointia ja tavaroiden järjestelyä. mutta kyllä tämä tästä. Avajaisten iloinen emäntä kertoo muuton olleen yhtä organisointia; numeroitujen laatikkojen järjestelyä on riittänyt avajaisviikkoon asti. Lundström tuntuu pärjäävän hyvin ainoana naisena miesten keskellä. - Jo työhaastattelussa kysyttiin, miten tulen toimeen miesjoukossa. Työtoverit saavatkin kiitosta leppoisina kavereina, joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Toimitusjohtaja Jarmo Yletyisen tervetuliaissanojen myötä tuli varsin selväksi, että muutolle oli selkeä tarve. - Masalassa toimimme keskellä kyläyhteisöä; tuli paineita muuttaa. Lisäksi pitkään haussa ollut sijainti veden äärellä on tärkeää uivan kaluston huollon kannalta. Parannusehdotukset kartoitettiin henkilökunnalta Arkkitehti Rauno Ali-Kovero kertoo suunnittelutyön lähteneen liikkeelle olemassa olevien ongelmien kartoituksesta. - Masalassa läpiajo hallin lävitse ei ollut mahdollista. Lisäksi valaistus oli ongelmallinen, sillä se tuotti voimakkaita varjoja ollen työturvallisuusriski. Ali-Koveron mukaan työntekijät tottuvat puutteellisissa olosuhteissa työskentelyyn, joten ongelmien kartoitus vaatii ulkopuolista tarkkailijaa, jonka kanssa voi keskustella korjaamisen tarpeessa olevista asioista. Kalustopäällikkö Timo Soikkelin mukaan suunnittelu on kuitenkin aina kompromissien tekoa, sillä jokainen työntekijä kertoo toiveensa arkkitehdille omasta näkökulmastaan. - Jonkun täytyy sovitella erilaiset toiveet yhteensopiviksi, Soikkeli kertoo. jossa on hyödynnetty vanhan puretun hallin runkoa sekä osia seinä- ja kattoelementeistä. Vihreät peltipinnat sen sijaan hohtavat uutuuttaan. Kalustokeskuksen vieressä oleva varastohalli taasen on tuttu. Se on siirretty sellaisenaan Kirkkonummelta Loviisaan. Omalla miesvahvuudella toteutettu rakentaminen kesti arvioitua pidempään ja projekti kestikin kaiken kaikkiaan vuoden verran. - Vanhoista materiaaleista rakentaminen osoittautui kalliimmaksi ja hitaammaksi kuin uusien materiaalien käyttö, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Yletyinen - Kuitenkin hyvät elementit on nyt hyödynnetty, mikä on myös ympäristön kannalta hyvä valinta. Paljon järjesteltävää riittää vielä Kalustokeskuksen muutto on osittain vielä kesken. Varastoon matkalla olevat tavarat makaavat vielä suurelta osin keskellä pihamaata. Osa hyllyistäkin on vielä asentamatta. Oiva Marin, 44 vuotta talossa ollut konkari, nauraa ja kertoo, että Masalastakin vanhat jäljet on vielä siivottava. Teksti ja kuvat: Liisa Leinonen Osa rakennuksista otettiin mukaan Masalasta Masalasta Valkon satamaan siirretty kalustokeskus on uusvanha rakennus, Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva (vasemmalla) tutustui kalustokeskukseen ja sen ympäristöön toimitusjohtaja Jarmo Yletyisen johdolla. 5

6 59 46,1 N 21 0,31 E Kökariin valmistuu uusi kookkaamille laivoille suunniteltu satama Harparnäsin lauttasatama Kökar, Ahvenanmaan itäisessä saaristossa sijaitseva kunta, on yksi Suomen pienimmistä. Viidessä kylässä ympäri vuoden asuu noin 300 henkeä. Mutta kesäisin Kökarin saarien asukasmäärä moninkertaistuu yhä suositumpana lomailukohteena. Vilkkaamman laivaliikenteen myötä myös suurempien alusten tarve on kasvanut. Terramare rakentaa Kökarin Harparnäsiin seilaaville laivoille uuden lauttasataman. Terramaren ruoppaaja Marika Kökarilla on ainutlaatuinen historia Tarunhohtoinen Kökar sijaitsee keskellä vanhaa laivareittiä Turun saariston ja Ahvenanmaan välillä. Alkuvoimainen ja suurenmoisesta saaristoluonnostaan kuuluisa Kökar tunnetaan jopa kahden vuosituhannen takaa hylkeenpyytäjien tukikohtana. Kunnan nimi esiintyy tiettävästi ensi kerran tanskalaisten purjehtijoiden reittikuvauksessa 1200-luvulta. Nimen kirjoitusasu oli Thiyckækarl, mikä voisi viitata mahdollisesti saarella asuneeseen paksuun mieheen. Kökar on yhä ulkoluoto. Aikoinaan paikka on ollut vielä kauempana mantereesta ja muista saarista. Pronssikaudella ranta oli 18 metriä korkeammalla kuin nykyisin. Keskiajalla saari oli viimeinen etuvartio Itämeren suuntaan, missä oli mahdollisuus niin maalliseen kuin hengelliseen ravintoon luvulla muinaiset fransiskaanimunkit perustivat ja rakensivat Kökariin luostarin. Luostarin rauniot on kaivettu esiin ja restauroitu suosituksi tutustumiskohteeksi. Tilaa suuremmille aluksille Saarelle reittiliikennöivät maakuntahallituksen alukset Ahvenanmaan Långnäsistä ja Korppoon Galtbystä. Vilkastuneen liikenteen myötä reitillä tulevat liikennöimään yhä kookkaammat alukset, jotka vaativat suurempaa lauttasatamaa. Uuden sataman rakennushankkeeseen sisältyy mm. vedenalaista louhintaa, tukimuuriraken- Työtä tehdään myös sukeltaen Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 6

7 TERRAMARE TÄNÄÄN -TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2007 tamista, teräsputkipaalutusta ja laiturirakentamista. Terramaren kymmenhenkinen urakkaryhmä ja suorituskykyinen erikoiskalusto etenee hankkeessa aikataulun mukaan. Vanha lauttasatama säilytetään Vanha idyllinen Kökarin satama säilytetään ja uusi laajempi satama rakennetaan sen viereen. Uudelle satama-alueelle rakennetaan uusi leveämpi lastausramppi ja pidempi laituri. Betonilaiturille tulee mittaa kaikkiaan 70 metriä. Ramppipaikan louhintatyöt on jo suoritettu aina 6,20 metrin haraussyvyteen asti. Rampin tukimuurit tehdään massiivisina betonirakenteina, jotka tuetaan vankkaan saaristokallioon. Uusi ja reilusti pidempi laituri rakennetaan betonikantisena tukevien teräsputkipaalujen varaan. Uuden sataman myötä Kökarin kesäinen kävijämäärä tulee kasvamaan melkoisesti, mikä taas parantaa tuntuvasti Kökarin saaristolaisten elinkeinomahdollisuuksia. Kökarin Harparnäs lauttasatamahanke Rakennuttajana: Ålands Landskapsregering Suunnittelijana: Nord Engineering Oy Urakoitsija: Terramare Oy Terramaren työmaapäällikkönä Kökarin Harparnäsin satamahankkeessa toimii Marko Saarelma Kökarin Källskär Källskär on tänään yksi Kökarin suosituimmista turistinähtävyyksistä.se oli aikoinaan hylätty, tuulenpieksämä saari ulkosaaristossa. Källskärin kallioperä on enimmäkseen punaista graniittia ja ahvenanmaalaista rapakiveä. Jääkauden eteneminen on jättänyt selviä jälkiä, mm pirunpeltoja, uurteita kallioihin ja tietysti Källskärin kannun. Kannu muodostui, kun suuret kivilohkareet pyörivät jäätikön sulamisveden pyörteissä. Kreivi Göran Åkerhjelm Eräänä kesäpäivänä v 1958 astui ruotsalainen Göran Åkerhjelm, jota kutsuttiin Kreiviksi, maihin Källskärissä. Göran Åkerhjelmilla oli aika tavalla villi mielikuvitus, ja juuri hän on rakentanut yhdessä kökarilaisten kanssa kaikki saaren merkilliset rakennukset. Kökarin Otterböte Kökarin Otterbötestä, on löydetty jäännöksiä myös pronssikautisesta kylästä, joka on sijainnut siellä eaa. Eräs talonpoika Bondsin tilalta, joka oli etsimässä hevostaan, löysi asuinpaikan katajapensaista vuonna Paikkaa ei tutkittu kunnolla ja se kaivettiin esiin vasta 1950-luvulla. Kylästä löydettiin 14 talonperustaa, rikkatunkioita ja kivillä vuorattu kaivo, joka on lajissaan Suomen vanhimpia. Foto : E.g. NN - norden.org Kökars Örenin majakka Örenin ympärillä on vaarallisia karikoita, joten luotsilaitos rakennutti sinne vuonna 1906 fotogeenilla toimivan majakan, joka toimi ilman valvontaa. Lyhty oli kahdeksankulmainen ja näytti vuorotellen valkoista ja punaista valoa. Saksalainen sukellusvene ampui majakkaa kerran ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1916 tai 1917, mutta ei aiheuttanut suurempaa vahinkoa. Terramare tekee laivoille tilaa seilata Lähde: 7

8 Paalutusta uutta tihtaalia varten tehdään kauppalaivojen välissä. Taustalla Södertäljen maamerkki, Igelstavikenin silta. Terramare paalutti sillan vedessä olevat maatuet 80-luvun lopussa. Södertäljen satamaan valmistumassa uusi betonikansilaituri ja laiturikenttä Urakasta vastaa työmaapäällikkö Juhani Naukkarinen Alkuvuodesta huhtikuussa aloitettu Södertäljen uuden laiturin ja laiturikentän rakentaminen on edennyt tehokkaasti. Vilkkaan sataman kävijöillä on ollut paljon mielenkiintoista nähtävää ja seurattavaa, kun kuokkakauharuoppaajat Attila ja Long John syvensivät tulevan laiturin edustaa ruoppaamalla merenpohjaa proomujemme Erikin ja Fredrikin kuljetettaviksi ulapalle sijoitetulle läjityspaikalle. Södertäljen laiturihanke etenee mukavasti. Kesäkuussa aloitettua paalutusurakkaa edeltänyt valmistuvan laiturin edustan ruoppaus saatiin suoritettua sujuvasti loppuun ja kyseisestä työvaiheesta vastannut miehistö sekä kalusto voitiin kotiuttaa uusille työmaille. Samalla valmistui tulevan laiturin alle tehty 150 metriä pitkä eroosiosuojattu luiska. Työvaihe sisälsi myös mittavan suodatinkankaan asennuksen luiskan päälle sekä kiviverhoilun. Urakan tilaaja, Södertälje Hamn AB, on Terramarelle vanha tuttu jo vuodelta 2001, jolloin teimme vastaavanlaisen urakan rakentaessamme laiturin numero 9. Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 8

9 TERRAMARE TÄNÄÄN -TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2007 Tarkkuutta vaativa paalutustyö Käynnissä oleva paalutustyö vaatii aina laiturirakentamisessa aikaa ja kärsivällisyyttä. Varsinaista paalutusta edeltävä koepaalutus tuntuu etenkin urakoitsijan näkökulmasta haukkaavan aikataulusta melkoisen osan, mutta koepaalutuksella varmistetaan paalujen oikeat pituudet ja loppulyöntiehdot. Näin toimimalla voidaan paalupituudet määrittää mahdollisimman kustannustehokkaasti myös tilaajan kannalta. Uuden betonikansilaiturin perustaksi paalutetaan kaikkiaan 154 teräsputkipaalua, joista pisimmät ovat peräti 55 metriä pitkiä. Raskaiden ja pitkien paalujen asentaminen vaatii tekijöiltään erityistä ammattitaitoa ja kokemusta. Kun teräsputkipaalut on asennettu paikalleen, ne täytetään betonilla. Betonia kuluu teräsputkipaaluihin ja laituriin kaikkiaan 3900 kuutiota. Paalutus tehdään Terramaren Junttan PM 25 paalutuskoneella, joka on asennettu Pulteri-lautalle. Paalutusta vetää Markku Sollo seitsemän miehen voimin. Mittauksista vastaavat Mika Soini ja Eelco van Schaik. Kuokkakauharuoppaaja ATTILA Kaivuyksikkö: Hitachi EX 1900 Ruoppaussyvyys / kauhakoko: 19.5 m / 4.5 m m / 7.5 m3 Valmistusvuosi: 2003 ensimmäisen päivään 2008 mennessä. Ympäristön huomioon ottaminen on Södertäljen työmaalla erityisen tärkeää, koska lähinaapurit asuvat vain muutaman sadan metrin päässä. Tämän takia paalutusta voidaan suorittaa vain arkisin kello 7-18 välillä. Tilaaja: Södertälje Hamn AB Suunnittelutyöt: KFS Södertäljen urakan vetämisestä vastaa Terramaren työmaapäällikkö Juhani Naukkarinen Betonikansilaituri ja laiturikenttä Paalutuksen rinnalla on aloitettu myös itse betonikansilaiturin rakentaminen. Betonielementtejä ja kuorilaattoja valmistetaan Terramaren Turun varikolla Juha-Pekka Tuomisen johdolla. Laatat tuodaan Södertäljeen meritse ja asennetaan paikoilleen ponttooninosturi Kahmarilla. Södertäljen laiturihankkeeseen sisältyy myös uuden tihtaalin rakentaminen. Tihtaali rakennetaan laiturin nro 11 jatkeelle välitukineen ja siltoineen. Lisäksi urakkaan kuuluu uuden laiturin yhteyteen rakennettava laiturikenttä, joka sisältää massanvaihdon kunnallistekniikkoineen. Lopuksi kenttä päällystetään betonilaatoilla. (Yllä) Uuden laiturin alle jäävä luiska verhoillaan suodatinkankaalla ja louheella. (Alla) Sataman lähinaapurit häämöttävät teräsputkipaalujen varasto-alueen takana. Urakointi ympäristö huomioiden Urakan tulee valmistua viimeistään ensi vuoden vapuksi, eli toukokuun 9

10 Nordic Giant ruoppaa jälleen Pietarin tuloväylää Terramaren lippulaiva Nordic Giant siirtyi toukokuun lopussa Pietarin väylätyömaalle missä ruopattavaa riittää koko kaudeksi. Nordic Giantin päällikkö Jarmo Huotari kertoi, että kesä-heinäkuun vaihteessa on tiedossa juhlapäivä kun ruoppaajalla on kaivettu yhteensä kahdeksan miljoonaa proomukuutiota! Terramaren tiedotusmateriaalit ja kotisivut uudistetaan Uudistamme parhaillaan tiedotusmateriaaliamme, joista ensimmäiseksi on toteutettu kotisivujemme rakenteen, sisällön ja ilmeen muutokset. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja havainnollistaa vesirakennustoimintaamme ja tarjota vaivattomuutta tiedon hankkimisessa yrityksestämme. Kotisivujemme uusi tekninen ratkaisu mahdollistaa päivittämisen suoraan oman selaimen avulla. Uudessa visuaalisessa ilmeessämme haluamme korostaa vastuutamme turvallisuus- ja ympäristöasioissa. Uudistusprojektin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat kanssamme TAKSO-ohjelmistot Oy ja graafinen suunnittelija Markku Salonen. Tuoreen linjauksen myötä myös kädessäsi olevalla Terramare Tänään -asiakaslehdellä on uudistettu ulkoasu, ja toivomme että sen sisältö antaa mukavia lukuhetkiä. Henrik Holmberg Terramare Oy Tervetuloa uusituille kotisivuillemme Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 10

11 Työmaat Kotkan ruoppaus Kotka Terramaren työmaat Työpäällikkö Pekka Keskitalo Työmaapäällikkö Reijo Kultalahti Vuosaaren meluseinä vaihe 2 Helsinki Vuosaaren reunapalkki ja pistolaituriurakka RPU 1 Helsinki Ajoksen tuulipuisto Kemi Vuosaaren reunapalkki ja pistolaituriurakka RPU 2 Helsinki Lauttapaikka LJ 6 Helsinki Naantalin 15,3, metrin väylä Kökar - Naantali Tornion Väylä Tornio Sillamäe Sadam Estonia St. Petersburg Approach Channel 2007 Russia Ny kaj 13 och dykdalb, Södertälje Sweden Kronstadt 2007 Russia Hepokarin laituri Uusikaupunki Lillgrundet Denmark Harparnäsin laituri Kökar Hangon tihtaali Hanko Seulurannan laituri Hirvensalo Länsisataman väylä Helsinki Bordeaux, Dredging France Pekka Arppe Pekka Arppe Pekka Keskitalo Pekka Arppe Mikko Latikka Pekka Keskitalo Pekka Keskitalo Seppo Ajanko Jouko Sederholm Seppo Ajanko Jouko Sederholm Seppo Ajanko Kjell Helgesson Seppo Ajanko Mikko Latikka Seppo Ajanko Pekka Keskitalo Jouko Sederholm Markku Latikka Markku Latikka Heikki Porrasmaa Markku Latikka Esa Kunnassaari Jarmo Siimos Juhani Hartikainen Juhani Naukkarinen Hannu Mäkelä Marko Saarelma Matti Juslenius Hannu Mäkelä Raimo Törmänen Harry Rajala 11

12 TERRAMARE - TURKU Terramare Oy Yliopistonkatu 6 B Turku Puhelin: Telefax: TERRAMARE - HELSINKI Terramare Oy Laurinmäenkuja 3A PL 14, Helsinki Puhelin: Telefax: KALUSTOKESKUS - LOVIISA Boskalis Nordic Oy Valkolammentie 2A Valko Puhelin: Telefax: