LIITE 1 TERVEYDENHUOLLON KOKONAISARKKITEHTUURIN NYKYTILA 6 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNE 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 1 TERVEYDENHUOLLON KOKONAISARKKITEHTUURIN NYKYTILA 6 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNE 6"

Transkriptio

1 LIITE 1 TERVEYDENHUOLLON KOKONAISARKKITEHTUURIN NYKYTILA 6 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNE 6 2 ALUEELLISEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN NYKYTILA TYYPPITAPAUS 1: ORGANISAATIOKOHTAISET JÄRJESTELMÄT TYYPPITAPAUS 2: VIITETIETOJÄRJESTELMÄ TYYPPITAPAUS 3: ALUEELLINEN POTILASKERTOMUSJÄRJESTELMÄ, ERILLISET INSTANSSIT TYYPPITAPAUS 4: YHTEINEN ALUEELLINEN POTILASKERTOMUSJÄRJESTELMÄ 13 3 PAIKALLISEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN NYKYTILA 14 4 NYKYISTEN SUUNNITELMIEN MUKAINEN KANSALLINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI KANTA-PALVELUT ERESEPTI EARKISTO POTILAAN TIEDONHALLINTAPALVELU EKATSELU KANTA-AIKATAULU VÄESTÖTIETOJÄRJESTELMÄ VARMENNEPALVELU ROOLI- JA ATTRIBUUTTIPALVELUT KOODISTOPALVELU TERVEYSPORTAALIT JA TIETOKANNAT TERVEYDENHUOLLON VALTAKUNNALLISET HENKILÖREKISTERIT 21 1

2 4.8 VIRANOMAISTEN YHTEISKÄYTTÖINEN KENTTÄJOHTAMISJÄRJESTELMÄ (SUUNNITTEILLA) KANSALLINEN SOTE-PALVELUHAKEMISTO (SUUNNITTEILLA) 22 LIITE 2 PERIAATTEELLISEN TASON ARKKITEHTUURIN TARKEMMAT KUVAUKSET 24 1 SÄÄDÖKSET 24 2 SIDOSARKKITEHTUURIT 27 LIITE 3 KÄSITTEELLISEN TASON ARKKITEHTUURIN TARKEMMAT KUVAUKSET31 1 KESKEISET MUUTOSTRENDIT PALVELUJÄRJESTELMÄN MUUTOS ASIAKASKESKEISYYS TIETÄMYKSEN JA OSAAMISEN JAKAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN 32 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUVAT KESKEISET MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET POTILAAN KASVAVA VALINNANVAPAUS PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON ROOLIN KASVU TERVEYDEN EDISTÄMINEN VERKOSTOTYÖ POTILAAN/KANSALAISEN VOIMAANNUTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA 40 3 KESKEISTEN PALVELUIDEN KUVAUS 42 4 TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAPROSESSIT 45 2

3 4.1 HOITOPROSESSIT PREVENTIO PÄIVYSTYS YKSI KÄYNTI ELEKTIIVINEN JA PARANTAVA HOITO HOIVA TUKIPROSESSIT 52 5 TOIMIJOIDEN KUVAUS 53 6 KOODISTOT, STANDARDIT 54 6 TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT KANSALAISILLE SUUNNATUT TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT HOITOON SUORAAN LIITTYVÄT TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT HALLINNOLLISET, HOITOON EPÄSUORASTI LIITTYVÄT TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT TIETOTEKNISET TUKIPALVELUT 65 LIITE 4 LOOGISEN TASON ARKKITEHTUURIN TARKEMMAT KUVAUKSET 68 1 TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN KEHITTÄMISSTRATEGIA YKSI KOKONAISJÄRJESTELMÄ PARHAAT YKSITTÄISET JÄRJESTELMÄT HYBRIDIMALLI 70 2 ICT-PALVELUHALLINNAN JATKUVAT PALVELUT 71 3 ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN ARKKITEHTUURIN KEHITTÄMISTARPEET JA NIIDEN TOTEUTUS ARKKITEHTUURISKENAARIOISSA 72 LIITE 5 KEHITTÄMISPOLUT 75 3

4 1 KEHITTÄMISPOLUT TYYPPITAPAUKSISTA TAVOITETILAAN 75 2 KEHITTÄMISPOLKU TYYPPITAPAUKSISTA YKSI JA KAKSI ALUEELLISEEN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄÄN UUDEN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA OLEMASSA OLEVAN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN LAAJENNUS ALUEELLISEKSI JÄRJESTELMÄKSI 77 3 KEHITTÄMISPOLKU TYYPPITAPAUKSISTA YKSI JA KAKSI ALUEELLISEEN POTILASTIETOREKISTERIIN TYYPPITAPAUKSESTA YKSI ALUEELLISEEN POTILASTIETOREKISTERIIN TYYPPITAPAUKSESTA KAKSI ALUEELLISEEN POTILASTIETOREKISTERIIN 79 4 KEHITTÄMISPOLKU TYYPPITAPAUKSESTA KOLME ALUEELLISEEN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄÄN 79 5 KEHITTÄMISPOLKU TYYPPITAPAUKSESTA NELJÄ ALUEELLISEEN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄÄN 80 6 TIETOTEKNISTEN TUKIPALVELUIDEN ROOLI KEHITYSPOLUISSA SEKÄ NIIDEN PRIORITEETTI 80 LIITE 6 ALUEELLISEN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN KUSTANNUSHYÖTYANALYYSI KESKISUUREN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA HYÖDYT TOIMINNALLISET HYÖDYT IT-KUSTANNUSSÄÄSTÖT INVESTOINNIT INVESTOINNIT POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEEN JA KOULUTUKSEEN INVESTOINNIT TIETOTEKNISIIN TUKIPALVELUIHIN JA KANTA:N KUSTANNUKSET 85 4

5 4. YHTEENVETO TULOKSISTA 85 LIITE 7 HOITOPROSESSIEN TYYPPITAPAUSTEN PROSESSINKULUN ESIMERKKEJÄ 88 5

6 LIITE 1 Terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin nykytila 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta säädellään lainsäädännöllä. Terveydenhuollon toiminnan osalta rakenteet määrittelevät ylätasolla julkisen terveydenhuollon osalta kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, sekä voimaan tullut terveydenhuoltolaki. Kansanterveyslain 5 :n mukaan kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä. Kunnat voivat huolehtia kansanterveystyöstä myös yhteistoiminnassa perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän. Kunta voi toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista. Kansanterveystyön tehtävien hoitamista varten kunnalla tulee olla terveyskeskus. Terveyskeskuksia on yhteensä 172, joista 106 on kuntien, 36 kuntayhtymien ja 30 isäntäkuntien terveyskeskuksia. Alle asukkaan terveyskeskuksia on 97 ja yli asukkaan terveyskeskuksia on 75. Sosiaalihuoltolain 5 :n mukaan kunnan on pidettävä huolta sosiaalihuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 :n mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa sekä olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä. Tehtävien hoitamisessa tarvittavia palveluja kunta voi hankkia valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Lisäksi palvelunkäyttäjälle voidaan antaa palveluseteli, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. Sosiaalihuoltoa ohjaa vahvasti erityislainsäädäntö, jossa säädetään eri sosiaalipalvelujen tuottamisesta ja tarjoamisesta. Vuonna 2010 Suomessa oli 342 kuntaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestää itse 106 kuntaa ja tällaisissa kunnissa asuu kaksi kolmasosaa Suomen väestöstä. Kunnassa sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaa yleensä sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunta. Lautakunnan toimialaan voi kuulua sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä. Kunta voi jakaa vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä myös useammalle toimielimelle kunnassa. 66 yhteistoimintaaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut yhdelle kolmasosalle väestöstä ja niissä on mukana 220 kuntaa. Erikoissairaanhoitolain 3 :n mukaan kunnan on kuuluttava erikoissairaanhoidon järjestämiseksi johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirit on lueteltu lain 7 :ssä, mutta kunta voi valita, mihin sairaanhoitopiiriin se kuuluu. Sairaanhoitopiirejä on yhteensä 20. Sairauksien harvinaisuuden, erikoissairaanhoidon vaativuuden tai erikoissairaanhoidon järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella voidaan osa erikoissairaanhoidosta määrätä erityistason sairaanhoidoksi. Erityistason sairaanhoidon järjestämistä varten maa jaetaan sairaanhoitopiirien lisäksi erityisvastuualueisiin. Kuhunkin erityisvastuualueeseen kuuluu sellainen sairaanhoitopiiri, jonka alueella on lääkärikoulutusta antava yliopisto. Erityisvastuualueita on viisi. 6

7 Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämistä varten maa on jaettu kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) perusteella erityishuoltopiireihin. Kunnan kuulumisesta erityishuoltopiiriin määrätään valioneuvoston päätöksellä. Muut erityishuoltopiirit paitsi Helsingin erityishuoltopiiri ovat kuntayhtymiä. Valtioneuvoston päätöksen (796/1994) mukaan erityishuoltopiirejä on 17, joista Kårkulla samkommunkuntayhtymä vastaa piirijaosta huolimatta ruotsinkielisen väestön erityishuollon järjestämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien taloudellisesti ja henkilöstömäärällä mitattuna suurin sektori ja sillä on vaikutus lähes koko väestön arkipäivän elämään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys vaikuttaa yhä enemmän kuntien talouteen. Palvelujärjestelmän muutokset vaikuttavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän työhön. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen korostavat moniammatillisen muutosjohtamisen merkitystä. Tämä edellyttää ammatillisen johtamisen vahvistamista ja henkilöstön aktiivista osallistumista. Uudistuksen valmistelussa on välttämätöntä tunnistaa tulevien vuosikymmenten muuttuvat palvelutarpeet. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaa tällä hetkellä puitelaki, jonka mukaan perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalipalveluista vastaa eräin poikkeuksin vähintään asukkaan kunta tai useamman kunnan muodostama yhteistoiminta-alue. Yhteistoiminta-alueiden vaihtoehtoisia organisointimuotoja ovat kuntayhtymä ja isäntäkuntamalli. Isäntäkuntamallissa yksi kunta hoitaa tehtäviä sopimuksen nojalla myös muiden kuntien puolesta. Kuntayhtymä on jäsenkuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella perustettu jäsenkunnistaan erillinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka hoitaa jäsenkuntiensa puolesta perussopimuksen mukaisia tehtäviä. Osa kunnista on toteuttanut Paras-hankkeen mukaiset uudistukset, osa on tehnyt päätökset ja toteuttaa uudistukset lähivuosina. Osalla kunnista selvitykset ovat käynnissä. Yhteistoiminta-alueista 36 toimii kuntayhtyminä ja 30 isäntäkuntamallilla. (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen, STM:n selvityksiä 2010:34) Kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle (STM). Aluehallintovirasto (AVI) ohjaa ja valvoo kansanterveystyötä ja sille kuuluu erikoissairaanhoidon suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon ohjauksessa ja valvonnassa. Erikoissairaanhoidon asiantuntijavirastona toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja kansanterveystyön asiantuntijalaitoksina toimivat THL, Työterveyslaitos (TTL) ja Säteilyturvakeskus (STUK). Työterveyshuolto sekä yksityinen terveydenhuolto täydentävät terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien muodostamaa terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Varsinkin työterveyshuollon rooli on merkittävä. 7

8 Viimeisimmän kattavan Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2007 työterveysyksiköiden tuottamien palvelujen piirissä 1,87 miljoonaa henkilöasiakasta, joista vajaat oli yrittäjiä. Henkilöasiakkaista 32 prosenttia oli terveyskeskusten tai kunnallisten liikelaitosten työterveyspalveluiden piirissä ja loput (1,27 miljoonaa) joko yksityisten lääkäriasemien tai yritysten yksin tai yhdessä omistamien yksiköiden asiakkaina. (Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen edut, haitat ja kehittämistarpeet. THL 2010) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä ja rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamistyö on parhaillaan valmisteilla. Kuva 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 2010, Lähde: Kuntaliitto 8

9 Kuva 2. Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit sekä sosiaalihuollon vammaispalvelujen erityishuoltopiirit 2010, Lähde: Kuntaliitto 2 Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytila Tapas-projektin kannalta tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytila on tarpeen kuvata karkealla tasolla, jossa hahmotetaan kokonaisuus ja erityyppiset tapaukset kokonaisuuden näkökulmasta. Alueellisen ja paikallisen tason nykyarkkitehtuuria ei ole tarkoitus kuvata kattavasti yksittäisen kunnan tai edes sairaanhoitopiirin tasolla. Alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuuri on kuvattu sairaanhoitopiirien alueiden näkökulmasta. Alueellisen ja paikallisen tason arkkitehtuuri on tässä kuvattu neljän tyyppitapauksen kautta. Tyyppitapaukset ovat yleistyksiä eri sairaanhoitopiirien alueiden nykytilanteesta. Paikallisella tasolla olevat erot näkyvät myös pääpiirteissään näiden neljän tyyppitapauksen kautta. Yksittäisen alueen nykytila voi olla yhdistelmä useammasta tyyppitapauksesta tai jonkin tyyppitapauksen variaatio. Tyyppitapauksissa keskitytään eri alueilla käytössä olevien potilaskertomusjärjestelmien ja potilaskertomustiedon alueellisen saatavuuden erilaisiin ratkaisuihin. Näkökulma on potilaskertomusjärjestelmäkeskeinen, koska ne sisältävät nykytilassa pääasiassa tiedot ja toiminnot potilaiden perustiedoista, hoitotapahtumista ja prosesseista sekä sähköisestä potilaskertomuksesta ja ovat siten kokonaisuuden kannalta keskeisin tietojärjestelmä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois tarvittavia kuvauksia arkkitehtuurikehyksen toiminnan ja tiedon näkökulmista. Näitä voidaan painottaa nykytilan kuvausten sijaan enemmän tavoitetilan suunnittelun yhteydessä. 9

10 Muut alueellisesti ja paikallisesti käytössä olevat terveydenhuollon tietojärjestelmät voidaan jakaa tiettyä hoidon erityisvaihetta tukeviin järjestelmiin (kuten leikkaussali, anestesia, tehohoito, synnytys), kliinisiin tukipalveluihin (kuten radiologia ja laboratorio), sekä muihin terveydenhuollon tukipalveluihin (kuten sairaala-apteekki, laitosinfektiot). Pääosa erillisjärjestelmistä on organisaatioiden sisäisiä, joista tiedonvaihdon tarve organisaatioiden välillä on vähäistä. Potilaan hoidon dokumentoinnin osalta ne ovat usein liitetty kokonaisuuteen potilaskertomusjärjestelmän kautta. Kuvantamis- ja laboratoriojärjestelmissä toiminta on voitu toteuttaa alueellisesti yhteisellä ratkaisulla, vaikka organisaatioilla on omat paikalliset potilaskertomusjärjestelmät. Erillisjärjestelmien alueellisia ratkaisuvaihtoehtoja ei ole huomioita nykytilan tyyppitapausten kuvauksissa. Kokonaisuuteen liittyvät terveydenhuollon tietojärjestelmien lisäksi hallinnon tukipalvelut (materiaalihallinto, henkilöstöhallinto, laskutus, taloushallinto, infrastruktuuri) ja tietojärjestelmät, sekä järjestelmien yhteiskäyttö tai tiedonjako sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Kuntien tapauksissa kokonaisuuteen voi liittyä tietojärjestelmiä, joita käytetään kunnan eri toimialoilla. Näiden järjestelmien liittyminen potilastietojärjestelmien muodostamaan kokonaisuuteen vaihtelee organisaatioittain, osalla toimijoista on hyvin laaja kirjo yhteisiä tietojärjestelmäpalveluita ja teknisiä tukikomponentteja ja osalla suurin osa palveluista on vain terveydenhuollon organisaation käytössä. Tyyppitapausten kuvissa esitetään potilaskertomusjärjestelmien ja kertomustiedon saatavuuden erilaisia aluekohtaisia ratkaisuja. Organisaation potilaskertomusjärjestelmät ja organisaation muut järjestelmät on esitetty omina laatikkoinaan. Potilaskertomusjärjestelmien väliset katseluliittymät on esitetty kuvissa yhtenäisillä sinisillä nuolilla. Tieto ei siirry katseluyhteyksissä katselijan omaan järjestelmään. Potilaskertomusjärjestelmien ja muiden järjestelmien väliset mahdolliset liittymät on esitetty kaksisuuntaisilla sinisillä nuolilla. Näissä liittymissä tieto voi liikkua eri järjestelmistä toiseen. Potilaskertomusjärjestelmien välisten katseluyhteyksien sekä potilaskertomusjärjestelmien ja muiden järjestelmien yhteyksien lisäksi organisaatioilla on paljon erilaisia lähete-palaute -liittymiä. Näitä liittymiä on lähinnä alueen julkisten toimijoiden välillä, mutta myös julkisten toimijoiden sekä yksityisten toimijoiden välillä. Nämä liittymät on kuvattu sinisillä katkoviivoilla. Huomioita nykytilanteesta: Nykytilanteessa käytössä olevia eri potilaskertomusjärjestelmiä on paljon Samasta järjestelmästä on käytössä eri versioita Saman järjestelmän samat versiot on voitu konfiguroida yksilöllisesti Alueellisesti perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on pääasiassa käytössä eri potilaskertomusjärjestelmät Potilaskertomusjärjestelmien tietorakenteet ovat erilaisia jopa saman järjestelmän eri konfiguraatioissa Jokainen alue on yksilöllinen ja yhden alueen sisällä voi olla käytössä useampi tyyppitapaus 10

11 Liittymät toisiin potilaskertomusjärjestelmiin on tehty katseluliittymillä Muiden järjestelmien (lähinnä kuvantamis- ja laboratoriotoiminnallisuudet) toiminta on järjestetty potilaskertomusjärjestelmien tyyppitapauksista riippumatta eri tavoin eri alueilla Sairaanhoitopiireissä on käytössä pääasiassa seuraavia (ydin)potilaskertomusjärjestelmiä: Effica, ESKO, Mediatri, Pegasos, Uranus Kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksissa on käytössä pääasiassa seuraavia potilaskertomusjärjestelmiä: Abilita, Effica, Graafinen FinStar, Mediatri, Pegasos Alueellisia viitetietojärjestelmiä ovat Fiale ja Navitas Alueellisia potilaskertomusjärjestelmiä ovat alue-effica, alue-pegasos ja alue- Mediatri Kuva 3. Sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon organisaatioiden potilastietojärjestelmät 11

12 2.1 Tyyppitapaus 1: Organisaatiokohtaiset järjestelmät Kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskus Sairaanhoitopiiri Terveyskeskus Terveyskeskus Terveyskeskus Sairaala Terveyskeskuksen muut järjestelmät Terveyskeskuksen muut järjestelmät Terveyskeskuksen muut järjestelmät Sairaalan muut järjestelmät Potilaskertomusjärjestelmä Potilaskertomusjärjestelmä Potilaskertomusjärjestelmä Potilaskertomusjärjestelmä Ulkoiset potilaskertomusjärjestelmät potilaskertomusjärjestelmä - muu järjestelmä -liittymä lähete-palaute -liittymä potilaskertomuksen katseluliittymä Kuva 4. Tyyppitapaus 1, organisaatiokohtaiset järjestelmät. Tyyppitapaus 1 kuvaa tapausta, jossa alueen toimijoilla on käytössä omat erilliset potilaskertomusjärjestelmät. Potilaskertomusjärjestelmät on liitetty paikallisesti toimijan muihin järjestelmiin tapauskohtaisesti. Liittymät eri toimijoiden (tai saman toimijan eri järjestelmien) potilaskertomusjärjestelmien välillä ovat yksittäisiä katseluliittymiä. Potilaskertomusjärjestelmien väliset katseluliittymät ovat melko harvinaisia, varsinkin terveyskeskusten välillä. Alueen toimijat kehittävät järjestelmäkokonaisuuttaan pääosin itsenäisesti. Tyyppitapaus 1 kuvaa tilannetta noin puolessa sairaanhoitopiireistä. 2.2 Tyyppitapaus 2: Viitetietojärjestelmä Kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskus Sairaanhoitopiiri Terveyskeskus Terveyskeskus Terveyskeskus Sairaala Terveyskeskuksen muut järjestelmät Terveyskeskuksen muut järjestelmät Terveyskeskuksen muut järjestelmät Sairaalan muut järjestelmät Potilaskertomusjärjestelmä Potilaskertomusjärjestelmä Potilaskertomusjärjestelmä Potilaskertomusjärjestelmä Ulkoiset potilaskertomusjärjestelmät Alueellinen viitetietojärjestelmä Kuva 5. Tyyppitapaus 2, alueellinen viitetietojärjestelmä. Tyyppitapaus 2 kuvaa tapausta, jossa alueella on käytössä viitetietojärjestelmä ja kaikilla on käytössä omat erilliset potilaskertomusjärjestelmät. Erilliset potilaskertomusjärjestelmät on liitetty julkisten rajapintojen avulla viitetietojärjestelmään, jolla toisen potilaskertomusjärjestelmän tietoja voidaan katsella. Alueen toimijat toimivat 12

13 ja kehittävät järjestelmäkokonaisuuttaan melko itsenäisesti, mutta kaikkien on otettava huomioon mm. viitetietojärjestelmän vaatimukset. Tyyppitapaus 2 kuvaa tilannetta kolmessa sairaanhoitopiirissä 2.3 Tyyppitapaus 3: Alueellinen potilaskertomusjärjestelmä, erilliset instanssit Kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskus Terveyskeskus Terveyskeskus Terveyskeskus Terveyskeskuksen muut järjestelmät Terveyskeskuksen muut järjestelmät Terveyskeskuksen muut järjestelmät Sairaanhoitopiiri Sairaala Sairaalan muut järjestelmät Alueellisen potilaskertomusjärjestelmän instanssi Alueellisen potilaskertomusjärjestelmän instanssi Alueellisen potilaskertomusjärjestelmän instanssi Alueellisen potilaskertomusjärjestelmän instanssi Ulkoiset potilaskertomusjärjestelmät Alueellinen potilaskertomusjärjestelmä Kuva 6. Tyyppitapaus 3, alueellinen potilaskertomusjärjestelmä, organisaatiokohtaiset määrittelyt. Tyyppitapaus 3 kuvaa tapausta, jossa alueella on käytössä alueellinen potilaskertomusjärjestelmä. Kaikilla toimijoilla on käytössä sama potilaskertomusjärjestelmä, mutta tiedot talletetaan omaan tietokantaan. Tietokannoissa olevan tiedon määrittely on tehty ainakin osittain itsenäisesti kunkin toimijan taholta. Toisen toimijan tietoja voidaan katsella yhteisen järjestelmän kautta. Alueen toimijat kehittävät alueellista potilaskertomusjärjestelmää yhteisesti, mutta eri toimijoiden potilaskertomusjärjestelmissä voi olla yksilöllisiä piirteitä ja niihin liittyviä järjestelmiä kehitetään itsenäisesti. Tyyppitapaus 3 kuvaa tilannetta neljässä sairaanhoitopiirissä (arvio) 2.4 Tyyppitapaus 4: Yhteinen alueellinen potilaskertomusjärjestelmä Kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskus Terveyskeskus Terveyskeskus Terveyskeskus Terveyskeskuksen muut järjestelmät Terveyskeskuksen muut järjestelmät Terveyskeskuksen muut järjestelmät Sairaanhoitopiiri Sairaala Sairaalan muut järjestelmät Alueellinen potilaskertomusjärjestelmä Ulkoiset potilaskertomusjärjestelmät Kuva 7. Tyyppitapaus 4, yhteinen alueellinen potilaskertomusjärjestelmä. Tyyppitapaus 4 kuvaa tapausta, jossa alueella on käytössä alueellinen potilaskertomusjärjestelmä. Kaikilla on käytössä yhteinen potilaskertomusjärjestelmä ja yksi yhteinen tietokanta. Tietokannassa oleva tieto on määritelty samalla tavoin koko 13

14 alueella. Eri toimijoiden tietojen katselu on hoidettu käyttöoikeuksia ja suostumuksia käyttäen. Alueen toimijat kehittävät alueellista potilaskertomusjärjestelmää yhteisesti, mutta niihin liittyviä järjestelmiä voidaan kehittää myös itsenäisesti. Tyyppitapaus 4 kuvaa tilannetta neljässä sairaanhoitopiirissä (arvio) 3 Paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytila Paikallisissa tietojärjestelmäarkkitehtuuriratkaisuissa on enemmän variaatioita kuin alueellisissa. Paikallinen arkkitehtuuri pohjautuu suurimmassa osassa tapauksista johonkin neljään alueelliseen tyyppitapaukseen potilaskertomusjärjestelmän osalta. Tietojärjestelmäkokonaisuus sisältää paikallisesti huomattavan joukon muitakin toiminnallisuuksia ja arkkitehtuureista on paljon variaatioita. Seuraavassa paikallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri on käyty läpi neljän osa-alueen kautta: potilaskertomusjärjestelmä, kuvantaminen, laboratoriot, muut erillisjärjestelmät. Potilaskertomusjärjestelmä Potilashoito, mukaan lukien ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, on organisaation merkittävin ydinprosessi, joten potilaskertomusjärjestelmien keskeinen asema organisaatioissa on luonnollinen. Potilashoidon prosessista ja hoidon sisältötiedosta johdetaan koko organisaation muu toiminta. Hoitoprosessin hallinta- ja potilaskertomusjärjestelmiä on pääsääntöisesti yksi organisaatiota kohden. Ne ovat kokoavia järjestelmiä koko organisaatiossa, organisaation tietyllä toimialueella tai yhdessä toimipisteessä. Paikallisesti potilaskertomusjärjestelmät on toteutettu joko organisaatiokohtaisena järjestelmänä (tyyppitapaukset 1 ja 2) tai osana alueellista järjestelmää (tyyppitapaukset 3 ja 4). Kuvantaminen Kuvantamisen järjestelmiksi kutsutaan yleensä RIS- ja PACS-järjestelmien kokonaisuutta. Näiden osalta on olemassa erilaisia alueellisia ja paikallisia ratkaisuja. Kuvat tallennetaan PACS-järjestelmään standardinmukaisessa DICOM muodossa. Myös muita kuvaformaatteja voidaan muuntaa DICOM muotoon PACS-järjestelmään tallentamista varten. Kuvantamisen järjestelmät liittyvät muihin järjestelmiin lähinnä potilaskertomusjärjestelmän kautta. Useassa tapauksessa kuvantamisen tuottamaa tietoa katsotaan vain kuvantamisen järjestelmien kautta. Kuvantamisjärjestelmien rinnalla on myös muuta kuvantamista, kuten tähystyslaitekuvia ja -videoita tuottavia järjestelmiä, joita ei yleensä ole rakennettu kuvantamisen tapaan ohjausjärjestelmän ja tutkimusjärjestelmän kombinaatioina. Kuvajärjestelmät ovat usein tavallisten kuvankäsittelyohjelmistojen kehitelmiä, ja niiden liittämishaasteet ovat mm. metatietojen tuottamiseen liittyviä. Muiden kuvantamisjärjestelmien tuottamaa tietoa voidaan tallentaa erillisiin tallennusjärjestelmiin tai muuntaa DICOM-muotoon PACSjärjestelmään tallennusta varten. 14

15 Laboratorio Laboratoriojärjestelmät tuottavat laboratoriotoimintojen vaatimia palveluja, kuten tutkimuspyyntöjen vastaanotto ja käsittely, laboratoriotoiminnan toiminnanohjaus, analysaattoriliitännät, tulosten raportointi ja välittäminen tilaavalle yksikölle. Johtuen laboratoriotoimintojen julkista terveydenhuoltoa koskevasta alueellisesta keskittämisestä, ovat laboratoriotietojärjestelmät monella alueella toteutettu jo nykytilassa sairaanhoitopiirin aluetasoisesti. Muut erillisjärjestelmät Käytössä olevat terveydenhuoltoon liittyvät erillisjärjestelmät riippuvat organisaation tarjoamista palveluista ja palveluiden tuottamismallista. Tällaisia järjestelmiä ovat tiettyä hoidon erityisvaihetta tukevat järjestelmät, kuten esimerkiksi leikkaussali-, anestesia-, tehohoito- ja synnytysjärjestelmät sekä kliiniset tukijärjestelmät, jotka tukevat tiettyä työprosessia jossakin hoidon vaiheessa. Kliinisiin tukijärjestelmiin kuuluvat pääasiassa kuvantamisen ja laboratorion järjestelmät. Niille on tyypillistä kaksijakoisuus, järjestelmä on toisaalta tehty hoidollista tukipalvelua tuottavan erillisyksikön työn tukemiseen, mutta toisaalta niihin on rakennettu pyyntö- ja katselutoiminnallisuutta yleishoidollisia tarpeita varten. Kolmas erillisjärjestelmien ryhmä on terveydenhuollon tukipalveluiden järjestelmät. Osa niistä, kuten apteekkijärjestelmä ja laitosinfektiojärjestelmä, on selkeästi sektorin erityisiä tarpeita palvelevia. Näillä järjestelmillä on usein rajallinen määrä liittymiä muihin järjestelmiin, mutta liittymätarve paikallisiin potilastietojärjestelmiin ja erityisesti organisaation kokoaviin järjestelmiin on ilmeinen. Neljäs erillisjärjestelmien ryhmä on hallinnolliset järjestelmät, kuten talous-, materiaali- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Nykyisellään tämän ryhmän järjestelmien liittymät muihin järjestelmiin ovat vähäisiä, mutta liittymätarvetta varsinkin muihin tukipalveluiden järjestelmiin on olemassa. Käytännössä etenkin suurten sairaaloiden tietojärjestelmäympäristö on erittäin monimutkainen ja voi koostua kymmenistä tai sadoista eri aikoina hankituista tai kehitetyistä tietojärjestelmistä, joissa on sekä yhteiskäyttöisiä, että yksikkökohtaisia ominaisuuksia. Järjestelmien välillä on vaihtelevasti standardipohjaista, tuotekohtaista ja paikallista integraatiota. 15

16 Orders, personnel Organizational invoicing Data warehouse Financials Invoice handling, analysis Daily reporting Statistical reporting, QA Billing and administrative information grouping Patient billing Invoicing, monitoring, reporting Regional IS Legacy systems, integration platform Patient registry Patient billing, Procedure statistics, Radiology, Case management Psychiatry and drug abuse, outpatient EPR Core HIS: Referrals, Bookings, Inpatient and outpatient management, orders, population registry Core EPR: electronic patient record, discharge summaries, medication management, digital dictation Laboratory, Pathology, Blood orders Radiology IS PACS Pharmacy IS Hospital infections reg. Surgery operations management Anaesthesiology + ICU IS Neonatal & maternity IS Gastroenterology, other departmental systems Patient group specific quality assurance Research statistics and reporting IS Duty, personnel and salary management Education, passage control Telephone network services Materials management Meal ordering Care and operations support systems Case and archive management Intranet and internet systems Forms repository Authority networks etc. Administrative systems Kuva 8. Esimerkki suuren sairaalan tietojärjestelmäkokonaisuudesta ; tarvittaessa lupa käyttää viitaten: Mykkänen J, Korpela M, Ripatti S, Rannanheimo J, Sorri J. Local, regional and national interoperability in hospital-level systems architecture. Meth Inf Med 2007:46: ]. 16

17 4 Nykyisten suunnitelmien mukainen kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri 4.1 KanTa-palvelut Kuva 9. Kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri. Terveydenhuollon kansallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin keskeinen osa on Kansallinen Terveysarkisto (KanTa). KanTa-kokonaisuuden lisäksi kansallisen arkkitehtuurin osia ovat varmenne- ja koodistopalvelut, terveysportaalit sekä terveydenhuollon valtakunnalliset henkilörekisterit. KanTa-kokonaisuuden rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Kansaneläkelaitos, varmennepalvelusta Väestörekisterikeskus, koodistopalveluista, valtakunnallisista terveysrekistereistä sekä TerveSuomi-portaalista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Terveyskirjasto-portaalista Kustannus Oy Duodecimin. THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvästä sähköisen tiedonhallinnan operatiivisesta ohjauksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toiminnan strategisesta ohjauksesta ja merkittävien hankkeiden toteutuksesta päättämisestä. Tässä kuvattu kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri kuvaa jo olemassa olevia tietojärjestelmiä ja - palveluita sekä KanTa-kokonaisuuden osalta osittain palveluita, joiden toteutus on päätetty, mutta jotka eivät vielä ole tuotannossa. Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille, jotka otetaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon, apteekkien sekä kansalaisten käyttöön vaiheittain. Kanta-kokonaisuuteen kuuluvat toiminnallisuudet sähköiseen potilasarkistoon (earkisto) ja sähköiseen reseptiin (eresepti) sekä kansalaisen omien potilas- ja reseptitietojen 17

18 4.1.1 eresepti earkisto katseluun (ekatselu). KanTa-palvelut eivät ole vielä kokonaisuudessaan tuotantokäytössä, mutta palveluiden käyttöönotto on aloitettu. Sähköinen resepti (eresepti) on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Valtakunnallinen Reseptikeskus sisältää sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Resepti ja sen toimitustiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 30 kuukautta, jonka jälkeen ne siirtyvät Reseptiarkistoon. Lääketietokanta sisältää lääkkeen määräämisen ja toimittamisen kannalta tarpeelliset tiedot lääkkeestä, sen hinnasta ja korvattavuudesta sekä keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Tietokannassa on myös tiedot korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista. Samoja lääketietokannan tietoja tarvitaan myös apteekki- ja potilastietojärjestelmissä. Sähköinen potilastiedon arkisto (earkisto) tulee tarjoamaan terveydenhuollon organisaatioille (esim. terveyskeskus, yksityinen lääkäriasema, sairaala) hoitotietojen saatavuuden yli organisaatiorajojen potilaan suostumuksella ja hoitosuhteen mukaisesti. Samalla se toimii sähköisten potilastietojen arkistona Potilaan tiedonhallintapalvelu Asiakastietolain muutoksen perusteella Kela toteuttaa potilaan tiedonhallintapalvelun. Tiedonhallintapalvelun tarkoituksena on mahdollistaa KanTa-palveluiden mukaisten suostumusten ja kieltojen hallinta sekä potilaan hoitoon osallistuville mahdollisuus saada keskitetysti nähtäväksi hoidon kannalta merkityksellisiä tietoja. Palvelu sisältää seuraavat palvelut ja toiminnot: 1) tieto potilaalle valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista annetusta informaatiosta 2) potilaan antamat suostumukset 3) potilaan tekemät kiellot 4) potilaan tekemä elinluovutuskielto ja muut elinluovutuksia koskevat tahdonilmaisut 5) potilaan hoitotahto 6) muut potilaan terveyden- ja sairaanhoitoaan koskevat tahdonilmaisut 7) potilaan terveyden- ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot. Kohtien 1-6 tiedot tallennetaan tiedonhallintapalveluun ja rekisterinpitäjä on Kansaneläkelaitos. Kohdan 7 mukaisia tietoja ei tallenneta tiedonhallintapalveluun, vaan sen kautta luodaan näkymä earkistossa oleviin tietoihin. Osa tiedonhallintapalvelun tietosisällöstä on kuitenkin ylläpidettävissä eli palvelu hakee uusimman version tiedosta, olipa tieto minkä tahansa rekisterinpitäjän rekisterissä. 18

19 4.1.4 ekatselu Omien tietojen katselu (ekatselu) on palvelu, jolla kansalaiset voivat katsoa omia sähköisiä resepti- ja potilastietojaan. ekatselu otettiin käyttöön Turun pilotin yhteydessä sähköisten reseptien osalta. Palvelun sisältö laajenee, kun earkisto tulee käyttöön. Kansalaiset voivat katsoa omia tietojaan palvelusta käyttäen tunnistautumiseen vahvaa tunnistautumista (pankkitunnuksia tai sähköistä henkilötietokorttia) KanTa-aikataulu Kuva 10. KanTa-aikataulu. Kansallisen Terveysarkiston palvelut tulevat käyttöön vaiheittain koko Suomessa. ereseptin osalta kaikilla apteekeilla tulee olla mahdollisuus toimittaa sähköinen lääkemääräys huhtikuun alussa vuonna Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia lääkemääräykset sähköisesti tulee voimaan huhtikuussa 2013 ja yksityisen terveydenhuollon velvoite huhtikuussa earkiston ja potilaan tiedonhallintapalvelun osalta julkisen terveydenhuollon palveluiden antajien tulee liittyä muihin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin ja valtakunnalliseen sähköiseen potilastietoarkistoon mennessä ja yksityisten terveydenhuollon palvelujen antajien mennessä. STM:n asetuksella säädetään mitkä asiakirjat tulee arkistoida valtakunnalliseen arkistointipalveluun. STM:n asetusluonnoksen (http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=42736&name=dlfe pdf) mukaan ensimmäisessä vaiheessa tulee palveluihin tallentaa seuraavat tiedot: potilasasiakirja-asetuksen 11 :ssä tarkoitettu potilaskertomus laboratoriotutkimusten tutkimuspyynnöt, lausunnot ja tulokset kuvantamistutkimusten tutkimuspyynnöt ja lausunnot tieto potilaan lääkityksestä lähete ja hoitopalaute riskitiedot tieto keskeneräisestä palvelutapahtumasta 19

20 Potilaan tiedonhallintapalvelun käyttöönottoaikataulu on puolestaan asetusluonnoksen mukaan vaiheistettu seuraavasti. 09/2014 mennessä: Henkilötiedot Toimenpiteet Kuvantamistutkimukset Laboratoriotulokset Diagnoosit Riskitiedot 09/2015 mennessä: Rokotukset Fysiologiset mittaustulokset Lääkitys Terveys- ja hoitosuunnitelma Velvoittavan käyttöönoton lisäksi kansallisten palveluiden yhteyteen on suunnitteilla terveydenhuoltolain mahdollistaman sairaanhoitopiirin yhteisrekisterin toteuttamiseen liittyvä toiminnallisuus, joka mahdollistaa sairaanhoitopiirin alueen yhteisrekisterin toteuttamisen KanTa-palveluiden avulla CDAR2 tai PDF-muodossa tuotettujen asiakirjojen osalta, joille on määritelty kansalliset rajapinnat. Yhteisrekisterin toteutustapa ja aikataulu tarkentuu syksyllä 2011 ja palvelun on arvioitu olevan käyttöönotettavissa valtakunnallisten palveluiden osalta syksyllä Väestötietojärjestelmä Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen rekisteri, jossa on perustiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisista. Väestötietojärjestelmää ylläpitävät Väestörekisterikeskus ja maistraatit. Tietojen rekisteröinti perustuu kansalaisten ja viranomaisten lakisääteisiin ilmoituksiin. Väestötietojärjestelmään rekisteröidään henkilöiden yksilöintiä koskevat perustiedot mm. nimi, henkilötunnus, osoitetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli, perhesuhdetiedot sekä syntymä- ja kuolintiedot. Terveydenhuollon organisaatioissa käytetään laajasti väestötietojärjestelmää. 4.3 Varmennepalvelu Terveydenhuollon varmentajana ja varmennepalvelujen hoitajana toimii Väestörekisterikeskus (VRK). VRK on terveydenhuollon lakisääteinen varmentaja, joka vastaa myös terveydenhuollon ja apteekkien henkilöstön varmennehakemusten rekisteröinnistä. 4.4 Rooli- ja attribuuttipalvelut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) vastuulla ovat terveydenhuollon valtakunnallisissa tietojärjestelmissä tarvittavat terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin (Terhikki-rekisteri) tietoihin perustuvat rooli- ja attribuuttitietopalvelut sekä niin kutsutut Valvira-koodistot. 20

21 4.5 Koodistopalvelu Kansallinen koodistopalvelu varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien rakenteiden, luokitusten ja sanastojen laatua ja huolehtii niiden ylläpidosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa koodistoista ja Kela käyttöpalveluista. Koodistopalvelu on ollut käytössä vuodesta Koodistoja ovat muun muassa ICD-10 tautiluokitus ja toimenpideluokitus. ereseptiä varten on tuotettu yli 20 koodistoa. Kela vastaa ereseptin käyttöön liittyvistä luokituksista, joita apteekkien ja terveydenhuollon järjestelmät käyttävät lääkkeiden määräämiseen tai toimittamiseen. 4.6 Terveysportaalit ja tietokannat TerveSuomi.fi TerveSuomi-portaali on THL:n hallinnoima portaali, joka tarjoaa tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneille. Portaali on riippumaton ja maksuton, eikä myy mainostilaa. THL koordinoi sisällön tuotantoa. TerveSuomi-portaali on valtakunnallinen verkkopalvelu, jonka sisällön tuottaa laaja verkosto terveysalan tutkimus- ja asiantuntijalaitoksia, viranomaisia ja terveysjärjestöjä. TerveSuomi-portaalin sisällöntuotantoon osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Evira, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomi.fi, Työterveyslaitos, Valtiokonttori, UKKinstituutti, Savonia AMK, Alko Oy ja verkostossa ovat mukana Terveyden edistämisen keskus, Duodecim, A-klinikkasäätiö, Suomen Mielenterveysseura, Nyyti ry, Suomen Sydänliitto, Suomen Diabetesliitto sekä Väestöliitto. Terveyskirjasto.fi ja päätöksenteon tuki Terveyskirjasto on Kustannus Oy Duodecimin tuottama portaali, jonka kehitystyössä ovat olleet mukana Kansanterveyslaitos, Kuntaliitto sekä sairaanhoitopiirit. Vuodesta 2010 lähtien Terveyskirjaston avoimen käyttöoikeuden suomalaisille kustantavat maamme julkiset ja yksityiset terveydenhuollon toimijat. Terveyskirjasto tarjoaa tietoa terveydestä ja sairauksista. Terveyskirjaston artikkelit ja ohjeet ovat asiantuntijoiden laatimia ja perustuvat Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin tuottamiin kansallisiin hoitosuosituksiin ja Kustannus Oy Duodecimin julkaisemiin lääkäreiden käsikirjoihin. Duodecimin laajasti käytettyihin palveluihin sisältyy lisäksi kliinisen päätöksentuen palvelu, joka yhdistää potilaan tilaa kuvaavat sähköiseen potilaskertomukseen tallennetut tiedot lääketieteelliseen tietoon tuottaen käyttäjälleen potilaskohtaisesti räätälöityjä toimintaohjeita. Palvelu saa potilaskertomuksesta potilasta kuvaavia rakenteisia tietoja ja palauttaa käyttäjälle tai potilaskertomusjärjestelmälle muistutteita, hoitoehdotuksia ja diagnooseihin liittyviä hoitosuosituslinkkejä. 4.7 Terveydenhuollon valtakunnalliset henkilörekisterit Suomessa useat viranomaiset keräävät tilastollisiin ja hallinnollisiin tarkoituksiin rekisteritietoja. Valtakunnallisia terveysrekistereitä ovat muun muassa seuraavat (suluissa rekisterinpitäjä): 21

22 Tartuntatautirekisteri (THL) Hoitoilmoitusrekisteri (THL) Syöpärekisteri (THL) Raskaudenkeskeytys (THL) Sterilointi (THL) Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri (FIMEA) Syntyneet lapset (THL) Epämuodostumarekisteri (THL) Näkövammarekisteri (THL) Implanttirekisteri (THL) 4.8 Viranomaisten yhteiskäyttöinen kenttäjohtamisjärjestelmä (suunnitteilla) Käynnissä olevassa hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmän uudistamishankkeen yhteydessä toimii ns. KEJO-hanke, joka tähtää viranomaisten yhteisen kansallisen kenttäjohtamisen tietojärjestelmän käyttöönottoon 2015 mennessä. Järjestelmä tuo toteutuessaan kaikille ensihoidossa työskenteleville yhteisen tietojärjestelmän, joka mahdollistaa kaikkien hätäkeskusrajapinnassa työskentelevien viranomaisten yhteisen tilannekuva- ja johtamisjärjestelmän, sekä laajat tietoliikenneyhteydet eri viranomaisten rekistereihin ja yhteiseen karttapohja-aineistoon. KEJO-järjestelmän yhteyteen luodaan Kelan SV 210 lomaketta vastaava sähköinen ensihoitokertomuksen peruslomake, jonka tietosisältö määritellään kansallisesti ja jonka siirtämistapa ja muoto sekä liittäminen osaksi muuta sähköistä sairauskertomuskokonaisuutta selvitellään. 4.9 Kansallinen SoTe-palveluhakemisto (suunnitteilla) SADe-hankkeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien esiselvitysvaiheen aikana on tunnistettu tarpeita keskitetylle palveluhakemistoratkaisulle. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ovat toteuttaneet monia alueellisia sekä eri aihepiireihin keskittyneitä palveluhakemistoratkaisuja, ja uusia ollaan jatkuvasti suunnittelemassa. Yhtenä tunnistettuna ongelmana on se, ettei palveluhakemistojen tiedot noudata yhteisesti määritettyjä tietorakenteita ja luokituksia, joka tarkoittaa sitä, ettei tietoja voida vaihtaa eri palveluhakemistojen välillä. Palveluhakemistoja ei myöskään ole rakennettu olemassa olevien sosiaali- ja terveyspalveluntarjoajia koskevien rekisterien varaan. Lisäksi riskinä on ettei palveluita etsivä kansalainen tunne eri ratkaisuja, tai tiedä mitä palveluhakemistoratkaisua missäkin tilanteessa tulisi käyttää. Osana SADe ohjelman jatkosuunnittelua on ehdotettu kansallisen palveluhakemistoratkaisun ja tietojen tuottamis- ja ylläpitomallin jatkosuunnittelua. Mikäli kansallinen SOTE-palveluhakemisto päätetään toteuttaa osana SADe-ohjelmaa, käynnistyy määrittelytyö syksyllä Tavoitteen tällöin olisi että pilotointi voitaisiin 22

23 toteuttaa 2012 loppupuolella ja vuoden 2013 aikana voitaisiin mahdollisesti saada ensimmäinen version kansallisesta palveluhakemistosta käyttöön. 23

24 LIITE 2 Periaatteellisen tason arkkitehtuurin tarkemmat kuvaukset 1 Säädökset Projektin kannalta merkittävimpiä lakeja ovat Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) ja muutokset 2010 o o o perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalipalveluista vastaa eräin poikkeuksin vähintään asukkaan kunta tai useamman kunnan muodostama yhteistoiminta-alue. Yhteistoiminta-alueiden vaihtoehtoisia organisointimuotoja ovat kuntayhtymä ja isäntäkuntamalli. yhteistoiminta-alueelle tulee siirtää perusterveydenhuollon lisäksi sosiaalihuollon tehtävät kokonaisuutena. Yhteistoiminta-alueelle kuuluva kunta voisi kuitenkin vastaisuudessakin huolehtia lasten päivähoitoon, lasten kotihoitoon ja yksityisen kodinhoidon tukeen liittyvistä tehtävistä. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tulee täyttää laissa edellytetyt väestöpohjat vuoden 2013 alusta. Laissa perusterveydenhuollon lisäksi siirrettäväksi edellytetyt sosiaalihuollon palvelut tulee siirtää yhteistoiminta-alueille viimeistään vuodesta 2015 alkaen. kansanterveyslaki (66/1972) (perusterveydenhuolto) erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (HE 246/2010) laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) henkilötietolaki (523/1999) laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) terveydenhuoltolaki (1326/2010) o o o o palveluiden järjestämistä, tuottamista ja sisältöä koskevat muutokset: Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Asiakas voi valita vapaammin hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen o o Terveyskeskus oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita laajemmalta alueelta (ERVA) yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa Asiakas voi käyttää julkisia terveyspalveluja myös kotikuntansa ulkopuolella siellä, missä hän oleskelee pitempiaikaisesti. Vastuu sairauden kokonaishoidosta säilyy 24

25 asiakkaan omalla terveyskeskuksella (yleensä kotikunnassa) ja palveluja saa omassa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaan o o Kuntien on laadittava perusterveydenhuollosta järjestämissuunnitelma, jossa sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä, palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä ensihoitopalveluineen, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, kuvantamisesta ja yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa Ensihoitopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille ja ERVA-alueen sairaanhoitopiirien on sovittava ensihoitokeskuksen toimintojen järjestämisestä potilastietojen käsittelyä koskevat muutokset: o o o o o o o o o o terveydenhuoltolain perusteella sairaanhoitopiirin alueen kunnallisen terveydenhuollon toimintayksiköiden potilasasiakirjat muodostavat yhteisen potilastietorekisterin. rekisterinpitäjyyteen liittyvät velvoitteet pysyvät ennallaan, kuntayhtymät ja terveyskeskukset ovat rekisterinpitäjiä itse tuottamiensa asiakirjojen osalta sairaanhoitopiiri on alueellaan koordinaatiovastuussa yhteisen potilastietorekisterin toteutukseen liittyvissä asioissa työterveyshuollon potilasasiakirjojen sisältyminen rekisteriin säädetään myöhemmin kotihoidon kokeilun piiriin kuuluvien kuntien asiakkaiden kotihoitona järjestettävän terveyden- ja sairaanhoidon potilasasiakirjat ovat terveyskeskuksen asiakirjoja. Sen vuoksi myös nämä potilasasiakirjat ovat osa yhteistä potilastietorekisteriä. terveydenhuollon palveluja tuottavien yksityisten terveydenhuollon palvelujen antajien laatimat potilasasiakirjat kuuluvat rekisteriin silloin ja siltä osin kuin ne tuottavat palveluja sairaanhoitopiirille tai terveyskeskukselle ostopalvelusopimuksen, palvelusetelin tai mahdollisen muun vastaavan sopimuksen perusteella. Yhteiseen potilastietorekisteriin kuuluvat tällöin nimenomaan ostopalvelusopimuksen tai palvelusetelin perusteella annetuista palveluista laaditut potilasasiakirjat rekisterin ulkopuolelle jäävät: muut kuin kotihoidon kokeiluun tai terveydenhuoltolaissa kuvattujen tehtävien toteuttamiseen liittyvät kunnallisen sosiaalihuollon toimintayksiköissä laaditut potilasasiakirjat (esim. vanhustenhuolto, kehitysvammahuolto), yksityinen terveydenhuolto potilaalla on oikeus kieltää potilastietojensa käyttö muissa kuin siinä toimintayksikössä, jossa potilasasiakirjat on laadittu kieltomahdollisuus koskee kaikkia potilasasiakirjoja ja niissä olevia tietoja tallennusmuodosta riippumatta suostumus ja kielto tulee tehdä joko kirjallisesti tai KanTa ekatselu-palvelun välityksellä hoitosuhteen tietotekninen varmistus tulee toteuttaa sähköiseen potilastietojärjestelmään mennessä. Sitä ennen hoitosuhde on kuitenkin varmistettava luotettavalla tavalla ennen tietojen käyttöä ilman potilaan lupaa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kehittämisestä vuosina

26 ns. SoTe-aluemallikokeilu, jossa kunta tai kuntayhtymä muodostaa sosiaali-, ja terveysalueen joka huolehtii kaikesta perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävistä pois lukien päivähoito Kokeiluun osallistuvilla alueilla olisi mahdollisuus hyödyntää kotihoitokokeilun mukaista asiakastietojen yhteiskäyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa yli sektorirajojen ilman potilaan erillistä suostumusta laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) (muutokset voimaan ) o potilastietojen luovutuksen edellytyksenä olevaa potilaan suotumusta koskevat säännökset on uudistettu; o o o earkistossa olevia potilastietoja saa luovuttaa toiselle terveydenhuollon palvelujen antajalle vain jos potilas on antanut siihen suostumuksensa säännösten mukaan annettu suostumus käsittää kaikki earkistossa olevat potilastiedot suostumuksen voi antaa milloin tahansa ja se on voimassa toistaiseksi. osaksi KanTa-palveluja toteutetaan potilaan tiedonhallintapalvelu omien potilastietojen katselun mahdollistavaa katseluyhteyttä on uudistettu o o o keskeinen muutos on katseluyhteyteen toteutettava ominaisuus, jonka avulla potilas voi antaa suostumuksensa potilastietojensa käyttöön ja tehdä tietojen käyttöä rajoittavan kiellon lisäksi potilas voi tehdä katseluyhteyden kautta elinluovutusta koskevan tahdonilmaisunsa katseluyhteyttä voidaan käyttää joko sähköisen pankkiyhteyden tunnuksilla tai hst-kortilla KanTa-palvelujen toteutuksen operatiiviseen ohjaukseen liittyvät tehtävät on siirretty sosiaali- ja terveysministeriöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun lain (811/2000) voimassaoloa on jatkettu saakka. Näin ollen kokeilulain perusteella toteutettuja aluetietokantoja voidaan käyttää edelleenkin. kansanterveyslain (66/1972) ja sosiaalihuoltolain (710/1982) 2 a lukujen mukaista kotihoidon kokeilua on jatkettu saakka 26

27 2 Sidosarkkitehtuurit Sidosarkkitehtuurit: Kuvaus Omistaja Liittyminen TAPASprojektiin voimaantullut laki, jossa STM mm. määritetään sairaanhoitopiirin alueen kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisestä potilastietorekisteristä projektissa Sidosarkkite htuuri Terveydenhuoltolaki Asiakastieto laki / KanTaarkkitehtuuri Kuva 11. Sidosarkkitehtuurit. Terveydenhuollon arkkitehtuurissa on paljon erilaisia toimijoita ja monet asiat liittyvät kiinteästi alueelliseen ja paikalliseen terveydenhuollon arkkitehtuuriin. STM on toteuttanut vuosina KanTatietojärjestelmäpalveluiden kokonaisarkkitehtuurisuunnitelman, joka kattaa KanTa-palveluiden sisäisen kokonaisarkkitehtuurin sekä organisaatioiden yksittäisten potilastieto- ja apteekkijärjestelmien liittämisen KanTa-palveluihin. KanTaarkkitehtuuria ollaan tarkentamassa ja täydentämässä erillisissä kehittämisprojekteissaan. Asiakastietolaissa säädetään mm. suostumuksen ja kieltojen hallinnasta, siirtymäajoista sekä potilaan tiedonhallintapalvelusta STM / Kela Terveydenhuoltolaki asettaa toimintaa ja tietojärjestelmiä koskevia vaatimuksia, joiden vaikutukset tulee arvioida KanTa-arkkitehtuuri ja tähän liittyvä lainsäädäntö määrittää terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden arkkitehtuurin, joka tulee huomioida projektissa. 27

28 Tietohallinto laki Julkishallinn on yhteiset arkkitehtuuri määritykset Kuntasektori n yhteiset arkkitehtuuri määritykset Kattavaselvitys earkistoa koskevat vaatimusmäärittelyje n täsmennyks et Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta ValtIT:n Valtasa-projektissa tuotettuja yleisiä julkishallinnon organisaatioita koskevia arkkitehtuuriperiaatteita ja linjauksia KuntaIT:n arkkitehtuuriprojekteissa kehitettyjä ja tuotettuja arkkitehtuurimäärityksiä Sitran vuonna 2009 teettämä selvitystyö, jossa arvioitiin terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin toteutusvaihtoehtoja earkistoa ja potilastietojärjestelmiä koskevien vaatimusmäärittelyiden tarkennukset VM VM KuntaIT Sitra STM / THL Tietohallintolaki edellyttää yhteisen kuvaus- ja suunnittelumenetelmän käyttöönottoa (Kokonaisarkkitehtuurimenetel mä), jota hyödynnetään myös TAPAS-projektissa Huomioitava Huomioitava Huomioitava Huomioitava Sidosprojektit: Sidosprojekti Kuvaus Omistaja Liittyminen TAPASprojektiin KuntaIT-hanke Sote-tietojohtamisprojekti ja muut KuntaIT Huomioitava käynnissä olevat KuntaIT-hankkeet Erillisjärjestelmien liittämisarkkitehtuu ri ja rajapinnat Huomioitava Kuvantamisen arkkitehtuuriratkaisu SOLEA-hanke Erillisjärjestelmien KanTa-liittymisarkkitehtuurilinjaukset. Ensivaiheessa laboratoriotutkimuspyynnöt ja vastaukset sekä kuvantamisen pyyntö/lausunto Kuvantamisen valtakunnallisen arkkitehtuuriratkaisun määrittely SOA-arkkitehtuurin hyödyntäminen osana organisaatioiden kokonaisarkkitehtuuria (mm. palvelutapahtumien hallinta, käyttäjähallinta, mallinnus- ja kuvaustavat) STM (Kela toteuttaa projektin) STM Itä- Suomen Yo ja Aalto-yo / Tekes Kuvantamisen valtakunnallinen arkkitehtuuri liittyy kiinteästi projektiin. SOLEA-tuotoksia hyödynnetty projektissa mahdollisuuksien mukaan. 28

29 TIKESOS Sosiaalialan tietoteknologiahanke STM Yhteistyöstä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistoiminnan sekä yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen kuvaamisen ja suunnittelun osalta sovittu SADe Oma terveys ja palvelusuunnittelu - VM/STM/ Huomioitava. Projektissa ei palvelukokonaisuudet THL kuitenkaan määritellä kansalaispalvelujen arkkitehtuuria. Projektissa keskitytään ammattilaisten hyödyntämien järjestelmien ja organisaatioiden väliseen arkkitehtuuriin ja yhteentoimivuuteen. Sidosorganisaatiot: Sidosorganisaatio Kuvaus Liittyminen TAPAS-projektiin Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Valtionvarainministeriö (VM) Kansaneläkelaitos (KELA) Kunnat ja kuntayhtymät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) STM vastaa terveydenhuollon kokonaiskehityksestä ja ohjauksesta, sekä lainsäädännöstä. STM vastaa sosiaalija terveydenhuoltoon liittyvän sähköisen tiedonhallinnan strategisesta ohjauksesta ja päättää merkittävien hankkeiden toteutuksesta. Valtionvarainministeriö vastaa yleisestä julkishallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja voi antaa julkishallinnon toimijoille tähän liittyviä määräyksiä. KELA vastaa eresepti- ja earkistotietojärjestelmäpalveluiden, sekä kansalaisten omien tietojen katselun rakentamisesta. Kunnat ovat järjestämisvastuussa terveydenhuollon palveluista. Kunnat ja kuntayhtymät myös toteuttavat suuren osan ko. palveluista. THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvän sähköisen toiminnan operatiivisesta ohjauksesta. THL vastaa terveydenhuollon sähköisessä tiedonhallinnassa käytettävistä tietorakenteista ja luokituksista. THL vastaa lisäksi eräistä terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä. STM vastaa kansallisesta strategisesta kehittämisestä. TAPAS-projektissa tuotettavat linjaukset on sovitettava STM:n strategisiin tavoitteisiin Projektissa huomioidaan VM:n ohjeistukset KanTaliityntäarkkitehtuurivaihtoehtojen ja toteutukseen liittyvän kehittämispolun kuvaaminen on yksi TAPAS-projektin tehtävistä TAPAS-projekti suunnittelee viitearkkitehtuuria kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. THL:n koodistot, tilastoviranomaistehtävät, sekä näihin liittyvät määritykset ja ohjeistukset huomioitava. Lisäksi huomioitava valtakunnallisen operatiivisen ohjaustoiminnon perustaminen. 29

30 Yksityiset terveydenhuollon palveluntarjoajat Kuntien Tiera Oy Yksityiset terveydenhuollon palveluntarjoajat tuottavat terveydenhuollon palveluita, osin itsenäisesti, osin kuntien erilaisten ostopalvelujärjestelyiden kautta. Kuntien Tiera Oy kehittää kuntasektorin ICT-palveluja verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Yksityiset terveydenhuollon palveluntarjoajat liittyvät kiinteästi TAPAS-kokonaisuuteen. Kuntien Tiera voi tuottaa terveydenhuollon toimijoille erilaisia palveluita, joita toimijat voivat hyödyntää kehityspolkuja toteuttaessaan. 30

31 LIITE 3 Käsitteellisen tason arkkitehtuurin tarkemmat kuvaukset 1 Keskeiset muutostrendit 1.1 Palvelujärjestelmän muutos Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan painopisteen suuntautuminen nykyistä voimakkaammin ennaltaehkäisevään toimintaan (kts. kappale 2.4) o seulontojen sekä lasten-, nuorten-, perhe- ja vanhusneuvolatoiminnan kehittäminen o eri toimialojen välinen hyvinvointisuunnittelu lisääntyy Sairaalatoiminnan ja sairaansijojen korvaaminen avo- ja päiväpalveluilla o Päiväkirurgia ja päiväsairaalat o Polikliininen diagnostiikka ja polikliiniset hoidot o Päivystysyksiköiden tarkkailu- ja valvontaosastot o Psykiatrian avosairaanhoidon palvelut, mielenterveystoimistot Toimintayksiköiden erikoistuminen sekä erilaisten organisointitapojen ja tilaaja- tuottajamallien yleistyminen o nk. fokussairaalat, jotka pyrkivät keskittymään kapean palveluvalikoiman toteuttamiseen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Esim. Tekonivelsairaala Coxa o Matalan kynnyksen walk-in lähipalvelupisteet ja uudet lähipalvelumallit, kuten terveyskioski ja terveysautot, joiden avulla pyritään parantamaan matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuutta. Esimerkkinä tällaisista yleensä hoitajatasoisista palveluista ovat erilaiset neuvontapalvelut, terveystarkastukset, verenpaineen ja verensokerin mittaus jne. o Koordinoidun hoidon yksiköt esim. pitkäaikaissairaiden hoidossa o Päivystystoimintojen kehittäminen ja keskittäminen yhteispäivystyssairaaloihin ja erillisiin traumakeskuksiin o Tilaaja- tuottajamallien yleistyminen Yksityisen sektorin roolin vahvistuminen (kts. kappale 2.3) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lähentyminen (kts. kappale 2.2.) Kiristyvä palvelutuottajien hinta-laatukilpailu o Lisää sopimustenhallinnan, laadunvalvonnan sekä hoitoprosessien valvonnan tarvetta ja mekanismeja 1.2 Asiakaskeskeisyys Potilaan valinnanvapaus (kts. kappale 2.1.) Palveluita ja hoitoketjuja organisoidaan enemmän potilaslähtöisesti ja toimintaa organisoidaan potilaan näkökulmasta saumattomaksi 31

32 o Palveluiden laadun ja hoidon vaikutusten systemaattinen seuranta, palveluiden laatu ja saatavuustiedot myös julkisesti saataville o Ilta-aikaisen toiminnan käynnistäminen Kansalaisen voimaannuttaminen (kts. kappale 2.6.) o Sairaus- ja hoitotiedon saatavuus, päätöksentekoon osallistuminen, hoitoketjun seuranta ja ohjaus, o Omaehtoinen hoito, läheishoito sekä ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnista huolehtiminen Ajankäytön muuttuminen o Terveydenhuollon ammattilaisten potilaiden hoitoon ja kohtaamiseen käytettävissä oleva aika on supistunut ja samaan aikaan palveluiden kysyntä tulee kasvamaan o Potilasasiakkaiden ajanpuute (pikaruokapalvelu ja cocacola -kulttuuri) muuttaa elintapoja ja vaikeuttaa terveydenedistämisen tiedon ja terveellisen käyttäytymisen levittämistä 1.3 Tietämyksen ja osaamisen jakaminen ja hyödyntäminen Lääketieteellisen tiedon lisääntyminen kiihtyvällä vauhdilla o Tiedon hallitsemisen vaatimustaso nousee, oleellisen tiedon löytämiseksi ja hyödyntämiseksi tarvitaan enenevissä määrin tietoa koskevia standardeja (esim. luokitukset, nimikkeistöt, sanastot), yhtenäisiä kirjaamiskäytäntöjä, sekä kehittyneitä tiedon analysointi ja hakutoiminnallisuuksia o Informaation omaksumista ja hyödyntämistä (tiedon visualisointi, oleellinen tieto oikeaan aikaan ja tarpeeseen) on tuettava o Päätöksenteon tuen kehittäminen ja hyödyntäminen nähtiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi, valtava tietomäärä tulisi saada hyötykäyttöön. o Kliinisen johdon ymmärrettävä, että tietojen kirjaus on tärkeää ja vaikuttavaa 1.4 Toimintatapojen kehittäminen Yhteistoiminnan lisääntyminen o Hoitoverkoston yhteistoiminta (informaation jakaminen, organisaatiorajat ylittävät palvelukokonaisuudet) o Työnjaon kehittyminen (hoitajavastaanotot, lääkäri-hoitaja työparit, hoitajaresepti) o Lääketieteellisen erityisosaamisen keskittäminen ja työnjaosta sopiminen erityisvastuualuetasoisesti Hoidon laadun kehittäminen o Päätöksenteon tukeminen o Potilasturvallisuus o Oikea-aikainen hoito o Lääke- ja hoitotieteen kehittyminen (uudet lääkkeet, tutkimus- ja hoitomenetelmät) Toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen 32

33 o Julkiseen talouteen liittyvät realiteetit ohjaavat tulevaisuudessa yhä enemmän palveluiden järjestämistä ja tuottamista o Kustannus- ja vaikuttavuustietoisuus palvelujen tuottamisessa nousevat tärkeään asemaan resurssien ollessa rajallisia o Lisääntyvä hintatietojen julkisuus ja hintakilpailu o Hoitotiimien työn tehostaminen (työnohjaus) o Johtamisjärjestelmien ja raportoinnin rooli päätöksenteossa lisääntyy (järjestelmien kyky tuottaa oikeanlaista tietoa riittävän nopeasti on oleellista pyrittäessä entistä laadukkaampaan päätöksentekoon) 2 Toimintaympäristössä tapahtuvat keskeiset muutokset ja niiden vaikutukset Kootuista muutostrendeistä keskeisimmät on tunnistettu ja niitä ja niiden vaikutuksia potilasasiakkaaseen, palvelujärjestelmään sekä tiedon hallintaan ja tietojärjestelmiin on käsitelty tarkemmin alla. Keskeisimmät, eniten terveydenhuollon kokonaisuuteen vaikuttavat muutostrendit: Potilasasiakkaiden valinnanvapaus Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminnan lisääntyminen Yksityisen palvelutuotannon roolin kasvu Terveyden edistäminen Verkostotyö Potilasasiakkaan voimaannuttaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta Seuraavissa luvuissa kukin keskeinen muutostrendi kuvataan tarkemmin asiakas-, palvelukokonaisuus- ja tietojärjestelmänäkökulmasta. 2.1 Potilaan kasvava valinnanvapaus Potilaan valinnanvapaudella tarkoitetaan mahdollisuutta valita hoitopaikka oman kotikunnan tai sairaanhoitopiirin alueen ulkopuolelta. Potilaan valinnanvapaus on voimaan tulleen terveydenhuoltolain kautta tuleva lakisääteinen oikeus. STM on ilmoittanut, että valinnanvapaus kasvaa vaiheittain. Ensi vaiheessa valinnanvapaus käsittää seuraavat tapaukset: Perusterveydenhuollossa asiakkaalla on mahdollisuus valita terveydenhuollon toimipiste saman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Asiakkaalla on mahdollisuus saada hoitosuunnitelman mukaista hoitoa oman kotikunnan ulkopuolella (esim. loma-asunnon paikkakunnalla). Edellyttää hoitosuunnitelman olemassaoloa. Erikoissairaanhoidossa asiakkaalla on mahdollisuus valita toimipiste ERVAalueella lähettävän lääkärin kanssa yhteisymmärryksessä. Vaatii lähetteen. 33

34 Lakisääteisen valinnanvapauden lisäksi potilaan valinnanvapautta on mahdollistettu erillisiin sopimuksiin ja järjestelyihin perustuen. Esim. alueelliset laboratorio- ja kuvantamispalvelutuottajat, työterveyshuollon paikalliset tai alueelliset sopimukset, listautumismallit, joissa potilas voi ilmoittautua ( listautua ) haluamalleen omalääkärille), pääkaupunkiseudun päivystystoimintaa koskeva valinnanvapaus. Valinnanvapaudella tarkoitetaan myös palvelusetelin avulla tapahtuvaa palvelutuottajan valintaa, jossa potilas voi palvelusetelin turvin hakeutua hoitoon määritetyt ehdot täyttäville yksityisille palvelunantajille. Muutokset asiakasnäkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta potilaan valinnanvapaus tarkoittaa nykyistä parempaa mahdollisuutta vaikuttaa oman hoitopaikan valintaan. Käytännössä perusterveydenhuollossa valinnanvapaus on laajempi, mutta erikoissairaanhoidossa valinta edellyttää aina hoitavan lääkärin kanssa arviointia ja lähetettä. Valinnanvapaus mahdollistaa potilasasiakkaan tehokkaamman ajankäytön, hoitopaikka voidaan valita omaan päivärytmiin paremmin sopivaan paikkaan. Valintaan vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi työpaikka, lastenhoitopaikka, harrastukset, naapurikunnan toimipaikan läheisyys. Potilaan valitessa palveluntarjoajaa tiedoilla palveluntuottajan sijainnista, hoitoon pääsyn nopeudesta ja hoidon laadusta saattaa olla suuri vaikutus valinnan kannalta. Muutokset palvelujärjestelmän näkökulmasta Palveluntuottajien näkökulmasta valinnanvapaus voi muuttaa eri palveluiden kysyntää tai tehdä tästä epätasaista ja tehdä toiminnan suunnittelusta vaikeasti ennustettavaa. Palveluiden lisääntynyt kysyntä saattaa aikaansaada tarpeen siirtää henkilöstöä kasvavan kysynnän yksiköihin ja johtaa tiettyjen palveluiden keskittymiseen tai jopa yksiköiden lakkauttamiseen. Valinnanvapauden myötä potilaat hakeutuvat nykyistä enemmän totuttujen organisaatioiden ja aluerajojen ulkopuolelle hoitoon. Valinnanvapauden puitteissa tapahtuvan turvallisen ja laadukkaan hoidon toteuttamisen edellytyksenä on, että keskeiset potilaan hoitohistoriatiedot ovat saatavilla hoidon yhteydessä. Jos asiakas hakeutuu valinnanvapauden johdosta usealle eri palveluntuottajalle tai vaihtaa palveluntuottajaa usein, niin potilaan kokonaistilanteen hallinta hankaloituu hoidon sirpaloituessa ja tiedon saatavuuden merkitys korostuu entisestään. Valinnanvapauden myötä myös tieto eri (oman organisaation tai alueen ulkopuolisista) palveluista, toimipisteistä, jonoista, lääkäreistä, vapaista ajoista/resursseista jne. on tärkeää potilaan lisäksi myös palveluntuottajille. Muutosten aiheuttamat kehittämistarpeet tietojärjestelmäratkaisuille Lisääntyvän valinnanvapauden myötä tiedot terveydenhuollon palveluista, palvelutuottajista ja palvelupisteistä tulisi saada käyttöön sähköisessä muodossa nykyistä paremmin. Koska yksikkö- ja organisaatiotiedot muuttuvat usein tulisi sähköisesti saada myös ratkaistua näiden ylläpito yli organisaatio- ja aluerajojen. Valinnanvapaus aiheuttaa suuria paineita potilastietojen sähköisen tiedonsiirron kehittämiseen. Potilaan saadessa hoitoa eri paikoissa potilaan tietojen saatavuus eri toimipisteissä korostuu. Jos potilaan hoidon kannalta merkitykselliset tiedot eivät ole saatavissa, hoidon aloittaminen saattaa hidastua ja pahimmillaan potilasturvallisuus voi 34

35 vaarantua. Lähete- palaute järjestelmää tulee kehittää, mutta se ei yksin riitä tiedon saatavuuden turvaamiseen. Tarvitaan myös sähköinen hoitosuunnitelma sekä keskeiset potilastiedot. Potilaan valinnanvapaus aiheuttaa myös palveluiden tuotteistukseen, laskutukseen ja raportointiin liittyville tietojärjestelmätoteutuksille kehittämisvaatimuksia. 2.2 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen Perusterveydenhuollon (PTH) ja erikoissairaanhoidon (ESH) yhteistoiminnan kehittämisellä tarkoitetaan perinteisesti eri organisaatioissa toimivien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten tiiviimpää yhteistyötä ja työnjaon kehittämistä. Muutokset asiakasnäkökulmasta Asiakasnäkökulmasta keskeisin muutos näkyy sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon osaamista vaativien hoitoepisodien keskimääräisenä ajallisena lyhentymisenä ja erillisten tutkimus- ja hoitokäyntien määrän vähenemisenä. Osa perustason erikoissairaanhoidon polikliinisistä palveluista voidaan järjestää terveysasemilla, jolloin palveluiden saatavuus ja saavutettavuus oletettavasti paranevat. Muutokset palvelujärjestelmän näkökulmasta Tavoitteena on, että erikoissairaanhoidon ammattilaiset voisivat toimia nykyistä paremmin terveyskeskuksissa työskentelevien ammattilaisten tukena ja että perusterveydenhuollon yksiköillä (hoitavalla lääkärillä, tai koordinoivalla hoitajalla) olisi nykyistä selkeämmin koordinointivastuu potilaan palvelukokonaisuudesta. Yhteistyön osalta pelkkien vastaanottojen siirtäminen terveyskeskuksiin ei hyödytä, vaan hyödyt ennakoidaan tulevan tiivistyvästä yhteistyöstä esim. konsultaatiotoiminnan kehittämisestä ja yhteisten hoitoketjujen ja hoitoprotokollien tarkemmasta sopimisesta ja noudattamisesta. Yhteistyö tuo haasteita uusien toimintatapojen muodossa. Valmiita toimintatapoja ei uudelle toiminnalle ole. Ne tulee luoda ja niitä tulee jatkuvasti kehittää. Yhteistyön lisääntyminen auttaa ymmärtämään paremmin kokonaisuutta ja eri osaamisprofiilien työn sisältöä, vaativuutta ja tarpeita. Erikoislääkäreiden polikliinisiä palveluita on tarkoitus saada jossain määrin terveyskeskusten yhteyteen, esim. yleiskirurgia, sisätaudit, neurologia, lastentaudit, gynekologia, reumatologia ja fysiatria. Muutokset tietojärjestelmänäkökulmasta Tietojärjestelmänäkökulmasta PTH:n ja ESH:n lisääntyvä yhteistyö näkyy eniten potilastiedon saatavuuden merkityksen kasvussa. Tieto on oltava käytettävissä reaaliaikaisesti myös sellaisissa tilanteissa, joissa potilasta ei liikuteta tai siirretä toisen organisaation hoitovastuulle. Tiedon saatavuuden lisäksi tämä aiheuttaa kehittämistarpeita myös tietosuojalle, kuten käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinnalle, hoitosuhteen todentamiselle ja tietojen käytön seurannalle. Toimintakäytäntöjen ja yhteistoimintamallien kehittäminen ja muuttuminen muuttaa keskeisesti toiminnallisia vaatimuksia järjestelmille ja tietojärjestelmäarkkitehtuurille. Sähköisen lähetteen merkitys vähenee ja muuttuu, kun usein lähetettä ei enää tarvita 35

36 kaikissa totutuissa tapauksissa. Tietojärjestelmien tulee nykyistä paremmin tukea erilaisia konsultaatiotoiminteita, potilaan hoitoprosessin tilan seurantaa sekä uusia yhteistoimintamuotoja kuten yhteispoliklinikoita ja yhteispäivystyksiä. Konsultaatiossa ja etäkonsultaatiossa erilaiset uudet toimintamallit vaativat viestivälineiden käyttöä nykyistä laajamittaisemmin ja tehokkaammin. Esimerkiksi pikaviestimien, videopuheluiden, videoneuvotteluiden ja ammattilaisten tavoitettavuustiedon hyödyntämisen rooli korostuu. 2.3 Yksityisen palvelutuotannon roolin kasvu Yksityisen palvelutuotannon roolin kasvamisella tarkoitetaan julkisen terveydenhuollon rinnalle palveluita tuottavien yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien palveluiden kasvavaa valikoimaa ja lisääntyvää osuutta. Yksityinen palveluntuottaja voi tuottaa palveluita julkisen järjestämisvastuussa olevan toimijan tilauksesta, potilaalle annetun palvelusetelin avulla, työnantajan kanssa laaditun sopimuksen perusteella tai potilaan tai vakuutusyhtiön kustantamana. Muutokset asiakasnäkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta yksityisen palvelutuotannon roolin kasvu näkyy valinnanmahdollisuuksien lisääntymisenä. Hoitopaikan ja hoitavan ammattihenkilön voi valita laajemmasta valikoimasta ja palveluiden saatavuus voi olla parempi kuin julkisessa terveydenhuollossa. Asiakasnäkökulmasta palvelujen tuottamistapa ei välttämättä ole merkittävä asia, vaan tärkeämpää on itse hoitoon pääsyn nopeus ja vaivattomuus sekä palvelun laatu. Muutokset palvelujärjestelmän näkökulmasta Palveluiden tuottajien näkökulmasta yksityisen palvelutuotannon roolin kasvu merkitsee toisaalta lisääntyvää hinta- ja laatukilpailua, mutta toisaalta myös lisääntyviä julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien yhteistyömahdollisuuksia. Kokonaisuuden hallitseminen monimutkaistuu hoidon suunnittelun ja toteutuksen, tiedonhallinnan, laskutuksen, raportoinnin ja johtamisen vastuiden hajaantuessa useaan organisaatioon. Hoidon kokonaisvastuu tulisi olla kulloinkin selkeä ja kaikilla hoitoon osallistuvilla osapuolilla tiedossa. Muutokset tietojärjestelmänäkökulmasta Yksityisen palvelutuotannon roolin kasvu merkitsee tiedon siirtotarpeiden lisääntymistä eri toimijoiden välillä. Vähintään voimassaolevat keskeiset potilastiedot ja voimassaolevat hoitosuunnitelmat tulisi olla saavilla hoidon suunnittelun ja toteutuksen tukena. Tutkimustulosten hyödyntämistä (ja päällekkäisten tutkimusten välttämistä) tulee lisätä varmistamalla näiden saatavuus. Yksityisten palveluntuottajien toimiminen osana palveluketjuja ja -kokonaisuuksia edellyttää esimerkiksi ostopalvelujen tuottamisessa tarvittavien ja syntyvien asiakastietojen integrointia kiinteäksi osaksi palvelutapahtumien tietoja. Myös hoidon kustannus- ja laatutietojen saaminen käyttöön palvelutuottajien vertailun mahdollistamiseksi olisi tärkeää. 36

37 2.4 Terveyden edistäminen Terveyden edistämisellä tarkoitetaan muun muassa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jonka tavoitteena on ylläpitää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä sairauksia. Muutokset asiakasnäkökulmasta Terveyden edistämisen merkityksen kasvun tulisi näkyä asiakasnäkökulmassa lisääntyvänä oman terveyden- ja hyvinvoinnin tilan säännönmukaisena seuraamisena. Asiakasnäkökulmasta terveyden edistäminen näkyy myös lisääntyvinä kutsuina (erityisesti ns. riskiryhmät) erilaisiin seuranta- ja kontrollikäynteihin, joista esimerkkinä seulonnat. Myös erilaisiin terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen ja terveysneuvontaan liittyvien palveluiden määrä tulee lisääntymään, kuten myös kansalaisille suunnatun informaation määrä. Matalan kynnyksen palvelutarjonta lisääntyy, jolla pyritään siihen, että asiakkailla on mahdollisuus helposti hakeutua palveluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sekä terveysneuvontaan, että matalan kynnyksen terveyspalveluihin liittyvät palvelut voidaan toteuttaa henkilökohtaisen asioinnin lisäksi myös erilaisin sähköisin välinein, kuten yleiset tai sairauskohtaiset terveysportaalit ja kirjastot, anonyymit terveysneuvontapalvelut, hoitoviestintä. Muutokset palvelujärjestelmän näkökulmasta Palvelukokonaisuusnäkökulmasta terveyden edistäminen muuttaa toimintatapoja ja palveluiden kysyntää. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää tunnistaa riskiryhmiä ja suunnata ennaltaehkäiseviä palveluita voimakkaammin näille väestöryhmille. Palveluiden tuottamisen ja kohdentamisen mahdollistamiseksi tulee väestön terveydenja hyvinvoinnin tilaa pystyä seuraamaan nykyistä systemaattisemmin. Raportointiin ja tietojohtamiseen liittyvät ratkaisut ovat tällä hetkellä rakennettu pitkälti väestön sairastuvuuden ja pahoinvoinnin sekä palveluiden käytön seuraamiseksi. On myös luotava mittareita, joilla pystytään arvioimaan ja seuraamaan terveyden edistämisen hyötyjä ja vaikutuksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden muodostamaan kokonaisuuteen pitäisi saada kytkettyä nykyistä vahvemmin myös opetus-, liikunta- ja kulttuuritoiminnot (nk. hyvinvointipalveluiden kokonaisuus). Muutokset tietojärjestelmänäkökulmasta Terveyden edistämisen ja terveydentilan seurannan tueksi tulisi saada käyttöön terveysneuvontaan ja terveiden elintapojen edistämiseen liittyviä sähköisiä palveluita sekä kansalaisille, että ammattilaisille. Esimerkkinä terveydenhuollon organisaatioille ja ammattilaisille tarvittavista palveluista ovat ennakoivan mallintamisen (engl. predictive modelling) palvelut, riskiryhmien seurantaan liittyvät palvelut ja virtuaalinen terveystarkastus. Esimerkkinä kansalaisille suunnattavista tarjottavista palveluista ovat terveysneuvontaan, luotetun terveystiedon jakamiseen sekä oman terveydentilan seuraamiseen tarvittavat sovellukset. Kokonaisuuden tulisi sisältää potilaan päätöksentekoa tukevia palveluita ja kansalaisille on taattava pääsy häntä koskeviin ammattilaisten tuottamiin tietoihin. Potilaan omaehtoista terveyden edistämistä tukeva 37

38 2.5 Verkostotyö hyvinvointitietojen hallinta edellyttää, että potilas saa haltuunsa omaan hoitoonsa liittyvät tiedot palvelujen antajilta. Tietojen saanti voidaan toteuttaa esimerkiksi toimittamalla kopioita palveluissa syntyvistä tiedoista potilaiden käyttämiin terveystaltioihin tai terveyskansioihin. Terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta tietojärjestelmien tulee tukea kommunikointia asiakkaiden kanssa ja antaa kokonaisnäkymä hoidosta ja sen toimivuudesta. Tähän tarvitaan mittareiden kehittämistä ja mittaritiedon keräämistä sekä analysointia. Verkostotyöllä tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja organisaatioiden erilaisia yhteistyö- ja yhteistoimintamuotoja, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa, että kehittämisessä. Verkostotyö sivuaa likeisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistymiseen liittyvää muutostrendiä. Hajautetut, paikalliset järjestelmät vahvistavat terveydenhuollon järjestämisen ja toimintatapojen malleja, eivätkä hyödynnä täysimääräisesti sähköiselle tiedonvälitykselle ominaisia malleja. Tieto ja osaaminen siirtyvät muutenkin lähiverkostossa (esim. tiimityö, tutkimustyö), mutta sähköisen tiedonvälityksen edut tulevat esiin erityisesti tilanteissa, joissa yhdistyvät saman potilaan hoitoon eri organisaatioissa osallistuvien ammattilaisten tietämys ja osaaminen. Tällainen verkostotyö on omiaan lisäämään innovaatioita ja muodostamaan tehokkaita ekosysteemejä. Verkostotyötä on tehty erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnassa esimerkiksi lähete-konsultaatiojärjestelmien avulla, mutta sitä voitaisiin hyödyntää laajemmin pitkäaikaissairauksien (esim. diabetes, syöpätaudit) seurannassa, jonka perustana käytetään alueellisia hoito-ohjelmia/käytäntöjä sekä niihin liitettyjä alueellisia seurantarekistereitä (esim. alueellinen diabetesrekisteri, lymfoomarekisteri). Olennaista on varmistaa, että verkostossa tiedon vaihtoa tapahtuu molempiin suuntiin; kun erityisosaamista sairaudenhallinnasta siirtyy perusterveydenhuoltoon, niin seurannan aikaiset arvokkaat käytännön huomiot välittyvät perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Verkostotyötä tehdään myös sosiaali- ja terveyspalvelujen rajapinnassa, ks. luku Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta. Muutokset asiakasnäkökulmasta Asiakasnäkökulmasta verkostotyöllä pyritään parantamaan hoidon/palvelun laatua ja varmistamaan sen jatkuvuus sekä tehostamaan potilaan ajankäyttöä. Verkostotyön tarkoituksena on asiakkaan palvelutarpeiden käsittely ja koordinointi kokonaisuutena. Palvelut pyritään järjestämään ilman turhia asiakkaan siirtoja paikasta toiseen ja siten, että asiakas saisi tarvitsemansa palvelut mahdollisimman vähillä asiointikerroilla. Asiakkaan näkökulmasta organisaatiorajat olisivat näkymättömiä ja organisaatiorakenteet eivät ohjaisi hoitoon pääsyä ja saatavuutta. Asiakkaanhoito nähtäisiin kokonaisuutena ja siihen osallistuisivat tarpeen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Muutokset palvelujärjestelmän näkökulmasta 38

39 Palvelukokonaisuusnäkökulmasta verkostotyö vaatii sujuvaa potilastiedon siirtoa ja vaihtoa toimijoiden välillä. Tiedon tulee liikkua toimijoiden välillä ilman, että asiakas itse vie tietoja aktiivisesti eteenpäin. Osa verkostotyöstä voidaan tehdä ilman potilaan osallistumista, jolloin potilastiedon ja resurssitietojen liikkuminen ja käsittely on entistä tärkeämpää. Verkostotyössä käytetään resursseja yli organisaatiorajojen ja resurssien käytön sujuvuus on merkittävä tekijä verkostotyön toimivuuden kannalta. Laskutuksen, työajan seurannan, työn ohjauksen ja suunnittelun on toimittava kokonaisuutena, mikä korostaa moniammatillisten ja monialaisten asiakassuunnitelmien merkitystä. Fyysisten etäisyyksien häivyttäminen (esim. erikoissairaanhoito terveyskeskuksissa pitkien etäisyyksien alueilla) muuttaa työn suunnittelua ja vaikuttaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtapoihin. Muutokset tietojärjestelmänäkökulmasta Verkostotyön lisääntyminen aiheuttaa muutospaineita tietojärjestelmille, joiden on kyettävä tukemaan entistä monimutkaisempaa kokonaisuutta. Asiakaslähtöisyys sekä toiminnanohjaus yli organisaatiorajojen vaativat uudenlaisia toiminnallisuuksia, kun potilastiedon hallinta, laskutus ja resurssien hallinta eivät tapahdu vain organisaation sisällä. Kaiken tiedon on liikuttava verkostossa siten, että toimijat voivat sitä käsitellä, ottaa vastaan, lähettää ja tuottaa tietoja. Hoidon pirstaloituessa eri näkymät tietoon terveydenhuollon ammattilaisille helpottavat potilaiden hoitoa oleellisen tiedon ollessa helpommin saatavilla ja käsiteltävissä. Prosessia voidaan tehostaa antamalla tietojärjestelmien hoitaa osa verkoston työstä (automatisoidut prosessinosat). 2.6 Potilaan/kansalaisen voimaannuttaminen Potilaan/kansalaisen voimaannuttamisella avulla pyritään palauttamaan sairauden hoitoon ja elämäntapoihin liittyvää päätöksentekovaltaa ja vastuuta potilaalle/kansalaiselle itselleen. Erityisesti lisääntyvien elintapasairauksien kasvun uhka korostaa voimaannuttamisen merkitystä. Muutokset asiakasnäkökulmasta Voimaantumisessa kansalaiset halutaan saada ottamaan enemmän vastuuta terveydestään. Kansalaisesta halutaan tehdä aktiivinen toimija pelkän toiminnan kohteen sijaan. Voimannuttamisessa keskeistä on laadukkaan ja ymmärrettävän tiedon tuottaminen päätöksenteon ja hoitoon sitoutumisen tai terveellisten elämäntapojen noudattamisen tueksi. Vastuunottoa tuetaan monin eri tavoin, asiakkaalle tarjotaan terveysneuvontaa ja -ohjausta, joka voi olla yleisluontoista tai vastata johonkin tiettyyn kysymykseen. Asiakkaalle luodaan nykyistä parempi mahdollisuus saada käyttöönsä omat potilastietonsa ja päättää näiden käytöstä. Lisäksi asiakas voi entistä vahvemmin ottaa vastuun oman terveydentilan tai sairauden seurannasta, esim. kerätä ja kommunikoida omat mittaustuloksensa terveydenhuollon ammattilaiselle sähköisessä muodossa, jolloin myös fyysinen asiointitarve palvelupisteissä vähentyy. 39

40 Muutokset palveluiden tuottajien näkökulmasta Kansalaisen voimaannuttaminen tuo suuria muutoksia palveluiden organisoitumiselle ja palveluiden tuottamisen tavalle. Terveydenhuollon kustannusten hallinnan näkökulmasta keskeisiä tekijöitä ovat esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoidon tulosten parantaminen, joka tapahtuu kehittämällä hoidon suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta sekä omahoidon tukeen panostamalla ja kohdistamalla lääkäri/lääkekeskeistä toimintaa enemmän elämäntapamuutosten tukemiseen. Muutokset tietojärjestelmänäkökulmasta Asiakas tarvitsee omat tietonsa käyttöönsä luotettavasti ja tietojen on oltava ajantasaisia ja ymmärrettäviä. Johtuen siitä, että ammattilaisten käyttämät käsitteet ja sanastot eivät ole suoraan potilaalle ymmärrettävässä muodossa, tarvitaan tulkitsemisen avuksi linkitettyjä tietolähteitä. Potilastiedon saatavuuden turvaamisen lisäksi asiakkaalla on oltava mahdollisuus tallentaa muita terveyteensä liittyviä tietoja sähköisessä muodossa siten, että ne ovat tarpeen mukaan ja potilaan niin halutessa myös terveydenhuollon ammattilaisten saatavilla. Tällaisia tietoja ovat mm. mittaustulokset (esim. pituus, paino, verenpaine, verensokeri), otettu ja voimassaoleva lääkitys, subjektiivinen näkemys terveydentilasta. Asiakas voi koota ja hallita eri palveluissa syntyneitä tietojaan (tai kopioita niistä) itselleen sopivilla tavoilla ja välineillä. Sähköisten palveluiden kokonaisuuteen tarvitaan myös kaksisuuntaisen sähköisen kommunikaation mahdollistava toiminto, jotta potilas ja terveydenhuollon ammattilainen pystyvät vaihtamaan tietoja luotettavasti ja helposti. 2.7 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä etenkin terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon organisaatioiden ja ammattilaisten yhteistyötä ja verkottumista yhteisten asiakkaiden palveluiden ja palvelukokonaisuuksien tuottamisessa. Väestön ikääntyminen, tästä aiheutuva palveluiden kysynnän kasvu sekä erilaisten sosiaalisten ongelmien lisääntyminen korostavat tiivistyvän yhteistyön merkitystä. Tiivistyvä yhteistoiminta edellyttää tarpeellisilta osin yhteisten ja yhteentoimivien tietojärjestelmäratkaisujen määrittelyä ja hyödyntämistä sekä kansallisella, että alueellisella/paikallisella tasolla. Muutokset asiakasnäkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut pyritään järjestämään entistä useammin molempien sektoreiden palveluita hyödyntävien asiakkaiden näkökulmasta integroituna tai saumattomasti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että terveydenhuollon ammattilaiset työskentelevät tiiviimmin sosiaalihuollon palveluiden ja/tai toimipisteiden yhteydessä tai päinvastoin ja tarpeelliset asiakastiedot liikkuvat palvelunantajien välillä asiakkaan suostumuksen ja lainsäädännön sallimissa rajoissa. Palveluita pyritään fyysisesti myös keskittämään palvelukeskuksiin ja keskittymiin, joka helpottaa ammattilaisten välistä yhteistyötä ja asiakkaan asiointia. Esimerkkinä keskittämisestä ovat sosiaali- ja terveyskeskukset ja laajemmat hyvinvointikeskukset, sekä esimerkiksi tuetun asumisen keskittymät, joiden yhteydessä tuotetaan myös terveydenhuollon palveluita (esim. ennaltaehkäisevät palvelut, diagnosointi, sairauden hoito). Asiakkaan kannalta myös 40

41 siirtymä kokonaisvaltaisempaan asiakasnäkökulmaa korostavaan palvelujen suunnitteluun ja hallintaan (esimerkiksi moniammatilliset ja organisaatiorajat ylittävät palvelusuunnitelmat) on nähty olennaisiksi. Muutokset palveluiden tuottajien näkökulmasta Palvelun tuottajien näkökulmasta keskeisimmät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistymisen kohteet liittyvät kotihoidon (yhdistetty kotipalvelu ja kotisairaanhoito), vanhusten laitos- ja asumispalveluiden sekä päihdehuollon palvelukokonaisuuksiin. Myös esimerkiksi vammaispalveluissa on nähtävissä keskeisiä yhteistyön tiivistämisen tarpeita. Väestön ikääntyminen ja tähän liittyvien palveluiden laadukas ja kustannustehokas tuottaminen sekä päihteiden väärinkäyttö, syrjäytyminen, huostaanotot,yms. sosiaaliset ongelmat edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palvelukokonaisuuksien asiakaslähtöistä kehittämistä ja palvelunantajien ja ammattilaisten tiiviimpää yhteistyötä. Yhteistyötarpeet korostuvat erityisesti palveluissa, joissa asiakas tarvitsee sekä sosiaaliettä terveydenhuollon lainsäädännön alueelle sijoittuvia palveluita tai joihin osallistuu sekä sosiaali-, että terveydenhuollon ammattilaisia. Sosiaalihuollon ja terveyspalveluiden välisen yhteistyön lisäksi esim. vanhenevan väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ja ylläpito korostaa terveyspalveluiden ja liikuntatoimen yhteyttä. Muutokset tietojärjestelmänäkökulmasta Palveluiden tuottamisen näkökulmasta tarpeellisten potilas- ja asiakastietojen saatavuus ja eheys on turvattava. Asiakastiedot, yhteystiedot ja tiedot tietojen käsittelyä koskevista suostumuksista, kielloista ja muista tahdonilmaisuista tulee olla kaikkien tarvittavien tahojen käytössä asiakkaan suostumuksen ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Potilaan terveydentilaa koskevia tietoja tuotetaan ja hyödynnetään terveydenhuollon ammattilaisten toimesta myös laajasti sosiaalihuollon palveluiden yhteydessä, esim. kotihoidossa, tuetun asumisen palveluissa, selviämisasemilla sekä kehitysvammahuollossa. Potilasturvallisuuden näkökulmasta ei kuitenkaan palveluissa voida ylläpitää erillisiä päällekkäisiä lääkityslistoja tai muita hoidossa tarvittavia keskeisiä potilasturvallisuuteen liittyviä tietoja. Tietojen yhtenäisestä ylläpidosta huolimatta, tietojen käsittelyyn liittyvät lainsäädännön rajoitteet tulee huomioida ja asiakassuhteen olemassaolo ja todentaminen tulee olla toteutettuna tietoja käsiteltäessä. Muuhun käyttötarkoitukseen kuin potilaan terveyden- ja sairauden hoitoon liittyvien tietojen osalta ei asiakastietojen tietoeheys ole yhtä kriittistä. Näissä palveluissa tulisi kuitenkin pyrkiä lisäämään asiakkaan palvelujen kokonaisvaltaista suunnittelua ja saumatonta tiedonkulkua asiakkaan palveluiden toteuttamisessa. Sosiaalihuollon palveluiden tuottamisessa tarvitaan joissakin tapauksia tietoja mm. lääkityksestä ja asiakkaan terveydentilasta. Tietoja yritetään selvittää nykytilassa usein esimerkiksi puhelimitse. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva erityislainsäädäntö asettaa tällä hetkellä rajoitteita ylläkuvattujen toiminnallisesti eheiden palvelukokonaisuuksien tuottamiseksi. Yhdistetyissä tai toisiinsa tiiviisti integroiduissa palveluissa korostuvat asiakastiedon saatavuuden lisäksi yhteisten palvelukokonaisuuksien hallinnan ja 41

42 organisaatio/yksikkörajat ylittävän toiminnanohjauksen tarpeet, kuten resurssien käytön suunnittelu ja yksiköiden väliset ajan/resurssien varaukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamiseen liittyvät tietovarastointi ja analysointiratkaisut on usein tarkoituksenmukaista toteuttaa yhtenäisinä. Terveyden- ja hyvinvoinnin sähköisen asioinnin ratkaisut tulisi järjestää asiakkaan näkökulmasta saumattomana kokonaisuutena. Näiden lisäksi on nähtävissä runsaasti potentiaalisia hyötyjä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueella valtakunnallisen ohjauksen, valtakunnallisella tasolla toteutettavien ja ohjeistettavien ratkaisujen sekä pääosin paikallisella tai alueellisella tasolla toteutettavien ratkaisujen yhtenäistämisestä. 3 Keskeisten palveluiden kuvaus Palvelu Kuvaus Palvelu-piste" Perustason päivystyspalvelu Ilman ajanvarausta tapahtuva äkillisen terveysongelman tutkimus- ja hoitopalvelu terveyskeskuksessa Lähi tai seutu Erityistason päivystyspalvelu Ilman ajanvarausta tapahtuva äkillisen terveysongelman tutkimus- ja hoitopalvelu joka on järjestetty erikoisalakohtaisesti Seutu Vaativan erityistason päivystyspalvelu Ilman ajanvarausta tapahtuva äkillisen terveysongelman tutkimus- ja hoitopalvelu joka on järjestetty ERVAtasoisesti Seutu- tai Ervakeskitetty Ensihoito Ensihoito on lääkinnällisen pelastustoimen palvelu: asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tekemä tilanteen arviointi ja välittömästi antama hoito, jolla sairastuneen tai vammautuneen potilaan elintoiminnot pyritään käynnistämään, ylläpitämään ja turvaamaan tai terveydentilaa pyritään parantamaan perusvälineillä, lääkkeillä taikka muilla hoitotoimenpiteillä. Lähi tai seutu Neuvolapalvelut Esim. Lasten, nuorten, äitiys, vanhusten. Sosiaali- ja/tai terveysalan palvelu, jossa annetaan neuvoa ja ohjausta psykososiaalisissa kysymyksissä ja/tai terveydentilaan liittyvissä asioissa sekä terveystarkastukset Lähi Perheneuvolat Perheisiin erikoistunut neuvolapalvelu Lähi Kouluterveydenuollon palvelu Kunnan järjestämä kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien, yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus (HE 234/2006) Lähi 42

43 Opiskeluterveydenhuollon palvelu Suun terveydenhuolto Yleislääkärin palvelu Kotihoito Opiskeluterveydenhuolto on osa perusterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat muiden oppilaitosten kuin peruskoulun ja lukion oppilaat. Kunta on velvollinen järjestämään omalla alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille opiskelijaterveydenhuollon, näiden opiskelijoiden kotipaikasta riippumatta. Opiskeluterveydenhuolto valvoo oppilaitosten terveydellisiä oloja, huolehtii opiskelijoiden terveydenhoidosta, sairaanhoidosta ja suun terveydenhuollosta. Suun terveydenhuolto sisältää kansanterveyslain mukaisen valistus- ja ehkäisytoiminnan, hampaiden tutkimuksen ja hoidon. Hammaslääkäripalvelua tarjoavat hammaslääkärit ja erikoishammaslääkärit, joiden yleisimpiä työtehtäviä ovat hampaiden paikkaaminen, erilaisten suun alueen tulehdusten hoitaminen, hampaiden oikominen ja hampaiden poistoon ja proteeseihin liittyvät tehtävät sekä suun sairauksien ennaltaehkäisy esimerkiksi opastamalla asiakasta hampaiden kotihoidossa. Palvelun toteutukseen osallistuu useimmiten myös hammaslääkäriä avustava hammashoitaja tai suuhygienisti Potilaiden sairaanhoidon ja kliinisen tutkimuksen lisäksi sairaanhoitoon liittyen sairauksia ehkäisevä ja terveyttä edistävä palvelu. Yleislääkärijohtoinen potilaiden sairaanhoidon, sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen perusterveydenhuollon palvelu Kotihoidossa on yhdistetty sekä kotisairaanhoidon että kotipalvelun toiminta yhdeksi toimintamuodoksi Lähi Lähi tai seutu Lähi Koti Työterveyshuollon palvelu Sairaanhoidon erikoisalapalvelu, Polikliininen Sairaanhoidon erikoisalapalvelu, Päiväkirurginen/Lyhytjälkihoitoinen kirurgia Sairaanhoidon erikoisalapalvelu, vuodeosastohoitoa vaativa kirurgia Sairaanhoidon erikoisalapalvelu, vuodeosastohoitoa edellyttävä muu hoito Sairaanhoidon erikoisalapalvelu, tehostettu hoito Terveyspalvelu, joka käsittää toiminnot työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyn, työn ja työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden, työyhteisön toiminnan sekä työntekijöiden toimintakyvyn seurantaan, parantamiseen ja kehittämiseen. Työnantaja voi työterveydenhuolto-palvelujen lisäksi järjestää työntekijöille myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Lääketieteen erikoisalakohtaisesti järjestetty palvelu, joka annetaan potilaan käydessä vastaanotolla ja johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa Toiminta, johon liittyy suunniteltu leikkaustoimenpide ja potilaan tulo- ja lähtöpäivä on sama. Päiväkirurgia edellyttää yleisanestesiaa, laajaa puudutusta tai suonen sisäisesti annettavaa lääkitystä. Kaihileikkaukset ovat päiväkirurgista toimintaa, vaikka niiden anestesia- ja puudutusmenetelmät ovat suppeammat kuin edellä määritelty. Toiminta, johon liittyy suunniteltu leikkaustoimenpide ja joka edellyttää vuodeosastolla tapahtuvaa jälkihoitoa ja seurantaa ja valmiutta leikkauksen jälkeiseen tehostettuun hoitoon Toiminta, joka edellyttää vuodeosastolla tapahtuvaa hoitoa ja seurantaa. Toiminta, joka edellyttää tehostettua hoitoa Lähi Lähi tai seutu Seutu Seutu- tai Ervakeskitetty Seutu- tai Ervakeskitetty Seutu- tai Ervakeskitetty Sairaanhoidon erikoisalapalvelu, valtakunnallisesti keskitetty vaativa Valtakunnallisesti keskitettävällä erityistason sairaanhoidolla tarkoitetaan harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan tai vastaavaan terveydenhuollon Kansallinen 43

44 toimintayksikköön keskitettävää hoitoa. Valtakunnallisesti keskitettävään erityistason sairaanhoitoon kuuluvat toiminnot, jotka ovat harvinaisia ja vaativat korkeatasoista lääketieteellistä osaamista tai välineistöä. (Lähde: STM asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 767/2006) Lääkinnällinen kuntoutuspalvelu Toimenpiteet ja terapiat, joilla parannetaan tai ylläpidetään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistetään ja tuetaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa (Asetus /1015) Päihdepalvelu Kunta järjestää asukkailleen heidän tarvettaan vastaavia monipuolisia päihdepalveluja varhaisvaiheen toteamisesta ja akuuteista päivystyspalveluista alkaen pitkäaikaiskuntoutukseen (Lähde: Päihdepalvelujen laatusuositukset.) Helsinki, 2002, 61 s. STM oppaita, 2002:3) Mielenterveyspalvelu Mielenterveyden edistämiseen tai mielenterveyshäiriöiden ehkäisemiseen, parantamiseen ja/tai lieventämiseen tarkoitettu palvelu. Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon Mielenterveyspalvelu Mielenterveyden edistämiseen tai mielenterveyshäiriöiden Lähi ehkäisemiseen, parantamiseen ja/tai lieventämiseen tarkoitettu palvelu. Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon Kuvantamistutkimuspalvelu Tutkimus, jonka avulla tuotetaan potilaasta valokuvia tai kuvia esim. sisäelimistä tai luustosta mm. röntgenkuvaus, isotooppikartoitus, lämpökuvaus, magneettikuvaus ja kaikututkimus Laboratoriopalvelu Näytteitä, testejä tai tutkimuksia sisältävä terveyspalvelu. Laboratoriopalveluun kuuluu näytteiden ottaminen, tutkiminen ja lausunnonantaminen tai fysiologisten elintoimintojen mittaaminen, arviointi ja lausunnon antaminen. Vanhusten laitospalvelut Esim. vanhainkodit, tuettu asuminen. Tarkoittaa vanhuksille tarkoitettua sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa yksiköissä, jotka KELA on määritellyt laitoksiksi (pois lukien dementiaosastot; koodi 33). Aikuisterveydenhuolto Esim. kansansairauksien ehkäisy, rokotukset, seulonnat, terveysvalmennus Kuva 12. Palveluryhmät palvelupisteittäin jaoteltuna. Lähi Lähi tai seutu Lähi Lähi tai seutu Lähi Lähi tai seutu Lähi tai seutu 44

45 4 Terveydenhuollon toimintaprosessit 4.1 Hoitoprosessit Yleistetty hoitoprosessi on kuvattu THL:n RPK10-projektin osaprojektissa. Sen voidaan katsoa koostuvan seuraavista kuudesta vaiheesta joiden väliset suhteet on kuvattu alla (Kuva 13): 1. Hoitosuhteen alkaminen 2. Hoidon tarpeen arviointi 3. Toiminnan suunnittelu 4. Hoito 5. Arviointi 6. Hoitosuhteen päättäminen. Kuva 13. Yleistetty hoitoprosessi. Koska hoitoprosessi ja sen ominaispiirteet riippuvat pitkälti siitä minkä tyyppisen terveysongelman hoitamisesta on kyse, on toiminta-arkkitehtuurissa prosessit tarpeen luokitella palvelutoiminnan ominaispiirteiden mukaisesti tyyppitapauksiin.paul Lillrank ja Julia Venesmaa yleistävät hoitoprosesseihin liittyvän toiminnan seuraaviin tyyppitapauksiin, joka on esitetty alla kuvassa (Kuva 14): Preventio Päivystys Yksi käynti (perusterveyden- tai työterveyshuollossa) Elektiivinen Parantava hoito Hoiva 45

46 3.1.1 Preventio Kuva 14. Hoitoprosessin tyyppitapaukset. Mukailtu lähteestä Terveydenhuollon alueellinen palvelujärjestelmä, Paul Lillrank ja Julia Venesmaa, Näiden tyyppitapausten kautta on mahdollista tarkemmin kuvata terveydenhuollon hoitoprosesseihin kohdistuvia keskeisimpiä tarpeita, joita myös alueellisen- ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin tulee tukea. Hoitoprosessien tyyppitapauksiin liittyvät prosessinkulun kuvaukset on esitetty liitteessä 7 Preventio eli terveyden edistäminen edustaa sellaista tyyppitapausta, jossa tuotettava terveyspalvelu ei liity mihinkään jo toteutuneeseen terveysongelmaan, vaan terveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja terveyden ylläpitoon. Preventioon liittyviä palveluita on mm. neuvola, työterveyshuolto ja erilaiset seulonnat. Kuva 15 esittää näiden välisiä suhteita. Kuva 15. Preventio on yksi terveydenhuollon hoitoprosessien tyyppitapauksista. Prevention roolin terveydenhuollossa oletetaan lisääntyvän, jonka vuoksi sekä terveydenhuollon ammattilaiset ja potilasasiakkaat tarvitsevat käyttöönsä parempia sähköisiä työvälineitä. Preventio perustuu monelta osin potilasasiakkaan omaan aktiivisuuteen, jonka takia preventio asettaa erityisiä vaatimuksia hoitoprosesseille muihin tyyppitapauksiin verrattuna. Koska preventio pohjautuu potilasasiakkaan omaan aktiivisuuteen, tulee potilasasiakkaalla olla mahdollisuus seurata omaa terveydentilaansa ja siihen liittyviä mittareita. Potilasasiakkaan on myös pystyttävä hakemaan terveytensä edistämisen 46

47 3.1.2 Päivystys tueksi luotettavaa ja ajantasaista terveystietoa, sekä saatava tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisen apua saatavilla olevan terveystiedon hyödyntämiseen. Potilasasiakkaan aiempaa suuremman vastuunoton tukemiseksi erilaisia kanavia yleiseen terveystietoon, omaan terveystietoonsa sekä yhteydenpitoon terveydenhuollon ammattilaiseen tarvitaan useita, jotta potilasasiakas voi käyttää itselleen sopivaa kanavaa. Esimerkkejä kommunikaatioväylistä ovat esimerkiksi sähköposti, keskustelupalstat, pikaviestimet, video- ja äänipuhelut. Potilasasiakkaan suuremman vastuunoton tukemisen kannalta tärkeää on myös luottamus palveluiden tietoturvaan ja tietosuojaan. Terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta kommunikoinnin lisäksi tietojärjestelmiltä vaaditaan toiminnallisuuksia riskiryhmien kartoituksiin ja seulontoihin. Lisäksi potilasasiakkaan tuottamien tietojen helppo liittäminen ja hyväksikäyttö terveydenhuollon muissa toimintaprosesseissa ovat tärkeää. Päivystys edustaa tyyppitapausta jossa hoidetaan potilasasiakkaan kiireellistä terveysongelmaa. Päivystys voi alkaa esimerkiksi ensihoidon kautta tai potilasasiakkaan saapumisesta suoraan päivystyspisteeseen. Päivystyksen tyyppitapaus on esitelty kuvassa 15. Kuva 16. Päivystys on kiireellisen terveysongelman hoitoon liittyvä hoitoprosessin tyyppitapaus. Päivystys eroaa muista terveydenhuollon hoitoprosessien tyyppitapauksista siinä, että yksittäistä päivystystapahtumaa ei voida ennalta suunnitella: yksittäinen päivystystilanne alkaa terveyspalveluja tuottavan organisaation näkökulmasta yllättäen. 47

48 Tietojärjestelmätuen näkökulmasta päivystyksen suurimmat haasteet ovat tiedon siirtämisessä hoitoprosessin osasta toiseen, sekä hoitopäätökseen tarvittavan potilastiedon nopeasta saatavuudesta. Tiedon tulee siirtyä esimerkiksi ensihoidosta päivystyksen järjestelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja esimerkiksi vakavissa tapaturmatilanteissa ensihoidon etenemistä on voitava seurata myös päivystyksessä reaaliaikaisesti. Myös päivystyksen ja jatkohoidon organisaation välinen tiedonsiirto tulee toimia saumattomasti. Tämä on erityisen tärkeää niissä tapauksissa, joissa potilas siirretään päivystyksestä johonkin toiseen terveyspalveluja tuottavaan yksikköön. Potilastietojen on oltava nopeasti saatavissa päivystystilanteessa. Koska päivystystoimintaa järjestetään jatkossa laajemmin eri toimijoiden yhteistyössä, eivät potilaan viimeisimmät terveystiedot ole useinkaan kirjattuna samaan terveydenhuollon organisaation potilastietojärjestelmään, joka järjestää päivystyspalvelun. Tietojärjestelmien on kyettävä näyttämään oleelliset potilastiedot nopeasti, koska päivystys on usein luonteeltaan aikakriittistä. Mahdollisuutta erillisiin sisäänkirjautumisiin ja manuaaliseen tiedonhakuun usean eri järjestelmän mahdollisesti pitkistä kertomusteksteistä ei ole Yksi käynti Yksi käynti edustaa sellaista hoitoprosessin tyyppitapausta, jossa potilaan terveysongelma voidaan ratkaista yhdellä hoitokäynnillä. Tällainen tapahtuma voi olla esimerkiksi nielutulehdus. Yhden käynnin tapahtumat voivat olla aikakriittisyydeltään hyvin erilaisia. Yhden käynnin tyyppitapaus on esitetty kuvassa

49 Kuva 17. Yksi käynti edustaa sellaista hoitoprosessin tyyppitapausta, jossa potilasasiakkaan terveysongelma voidaan kokonaisuudessaan ratkaista yhden käynnin yhteydessä. Tietojärjestelmätuen näkökulmasta yhden käynnin tyyppitapaus on suhteellisen yksinkertainen. Tarvittavan potilastiedon on oltava saatavilla ja lisäksi kaiken käyntitapahtumaan tarvittavan tiedon on oltava käytettävissä yhden käynnin aikana, kuten mahdollisten laboratorio- ja kuvantamistutkimusten. Erityishuomiota tietojen hallinnan kannalta vaativat tapahtumat (esimerkiksi tutkimukset), joiden tilaus liittyy yhteen käyntiin ja tulosten hyödyntäminen toiseen. Potilasasiakkaan näkökulmasta tietojärjestelmien tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa ajanvaraukseen ja saada tarvittavaa tietoa esimerkiksi hoitojonoista ja laatumittareista eri palvelupisteissä. Ajanvarauksissa voidaan antaa asiakkaalle mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tarjottuja aikoja, valita käyntiaika kalenterivalinnan avulla tai vaikuttaa tarjottavan palvelun sijaintiin. Myös seurantakäynti voidaan jossain tapauksissa korvata potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön välisellä sähköisellä viestinnällä potilaan toimittamien tietojen perusteella. Tarvittavat toiminnallisuudet ovat samantapaisia kuin terveyden edistämisen prosessissa Elektiivinen ja parantava hoito Elektiivisen ja parantavan hoidon tyyppitapaukset kuvaavat hoitoa, jossa saman terveysongelman hoitaminen edellyttää useampaa erillistä käyntiä. Elektiivisen ja parantavan hoidon tyyppitapaukset ovat usein sairauksia, joihin liittyvä hoidon tarpeen arviointi sekä varsinainen hoito edellyttää sekä yleislääkärin, että erikoislääkärin arviota. Elektiivinen ja parantavan hoidon tyyppitapaukset voivat saada alkunsa muiden tyyppitapausten kuten päivystyksen kautta. Perinteisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on pohjautunut erillisiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoyksiköihin, jossa käytössä olevan nk. portinvartijamallin mukaisesti edellytetään erikoislääkärille pääsemiseksi terveyskeskuslääkärin lähetettä. Viimeaikoina on yleistynyt nk. integroidun hoidon malli, jossa lääketieteen erikoisalojen mukaisia erikoislääkäritasoisia palveluita pyritään tuottamaan myös terveyskeskuksissa (joko paikanpäällä tai etäkonsultaationa), jolloin potilasiakkaan näkökulmasta hoitoon pääsy ja hoidon aloittaminen usein nopeutuu. Elektiivinen ja parantavan hoidon tyyppitapaukset portinvartijamalli ja integroidun hoidon malli on esitetty kuvassa

50 Kuva 18. Elektiivisen/parantavan hoidon tyyppitapaukset terveydenhuollon hoitoprosessissa. Tietojärjestelmätuen näkökulmasta elektiivisen ja parantavan hoidon tyyppitapaus aiheuttaa suurimmat vaatimukset organisaatioiden väliselle tiedonsiirrolle, jotta usean eri terveyspalveluja tuottavan organisaation läpäisemä prosessi on mahdollista suorittaa tehokkaasti. Potilasasiakasta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten on saatava tarvittaessa tietoonsa koko asiaan liittyvä hoitohistoria, jotta vältytään esimerkiksi päällekkäisten kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten suorittamiselta. Lähete-palaute ja konsultaatio ovat tärkeä osa elektiivistä prosessia ja hoitoprosessiin osallistuvien 50

51 3.1.5 Hoiva tietojärjestelmien on oltava näiltä osin yhtyeentoimivia. Tietyissä tapauksissa konsultaatio on järkevää suorittaa etänä, joka asettaa omat vaatimuksensa tietojärjestelmätuelle. Potilasasiakkaan näkökulmasta keskeistä on omien potilastietojen sekä suostumuksien ja kieltojen hallinta. Hoiva -tyyppitapaus liittyy erilaisten kroonisten sairauksien kuten diabeteksen ja tiettyjen sydän- ja verisuonitautien hoitoon. Hoiva liittyy tilanteisiin, joissa potilas ei tyypillisesti parane, vaan hoito jatkuu pitkäkestoisesti mahdollisesti läpi potilasasiakkaan koko elämän. Hoiva -tyyppitapaus on esitetty kuvassa 18. Tutkimus tulokset Kliiniset tukipalvelut Potilasasiakas Terveyskeskus /terveysasema HOITOSUUNNITELMA Sairaanhoitajan vastaanotto Konsultaatio Omat terveysja hyvinvointitiedot (seuranta) Yleislääkärin vastaanotto Kliiniset potilastiedot Erikoislääkärin Vastaanotto tai konsultaatio Kuva 19. Hoiva -tyyppitapaus edustaa kroonisten sairauksien kuten sokeritaudin hoitoprosessia. Tietojärjestelmätuen näkökulmasta kroonisen hoidon prosessi vaatii tuotannonohjauksellisia toimintoja, jotta pitkäkestoista hoitoprosessia voidaan hallita mahdollisimman tehokkaasti optimoiden myös hoidon edellyttämien resurssien käytön. Potilasasiakkaan osalta tärkeimmiksi vaatimuksiksi nousevat terveyden edistämisen tyyppitapauksen kaltaiset asiat, kuten mahdollisuus omien potilastietojen päivittämiseen ml. erilaiset mittaustulokset sekä yhteydenpito eri terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. 51

52 3.2 Tukiprosessit Tukiprosesseiksi käsitetään tässä yhteydessä terveydenhuollon asiakkaille tuotettavien palveluiden ja prosessien tuottamisen mahdollistavat prosessit. Näitä ovat resurssienhallinta ja toiminnanohjaus sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta. Resurssienhallinta ja toiminnanohjaus keskittyvät nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen hallitsemalla organisaation päivittäistä, operatiivista toimintaa. Hallittavia resursseja ovat muun muassa henkilöstö, tilat, materiaalit ja tarvikkeet. Resurssienhallintaan liittyvät läheisesti myös resurssien ylläpito ja kehitys, ei pelkkä operatiivinen toiminnanohjaus. Resurssienhallinta ja toiminnanohjaus: Hankinta- ja logistiikkapalvelut Materiaalihallinto o o o o o Ruokahuolto Lääkehuolto Laitos- ja välinehuolto Pesula Hoitotarvikejakelu Kiinteistöjenhallinta o Kiinteistöhuolto Henkilöstöhallinto Toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan prosessit hallitsevat pitemmän aikavälin suunnittelua aikajänteen ollessa pisimmillään muutama vuosi. Prosessissa myös seurataan suunnitelmien toteutumista. Toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta Toiminnan suunnittelu Taloushallinto o Raportointi Laskutus 52

53 5 Toimijoiden kuvaus Toimija Potilasasiakas Valtuutettu toimija Omainen (alaikäisen) Edunvalvoja Alla olevassa taulukossa on kuvattu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset henkilötason toimijat. Terveydenhuollon ammattihenkilö Terveydenhuollossa työskentelevät muut ammattilaiset Sosiaalihuollon ammattilainen Apteekin ammattilaiset (proviisori, farmaseutti) Tietotekniikan ammattilaiset (esim. pääkäyttäjät) Kuvaus Henkilö, joka käyttää terveydenhuollon palveluita Omainen ja uskottu mies (kts. alla) Toimija/huoltaja, joka tekee päätöksiä alaikäisen puolesta Holhottavalle nimetty toimija (Uskottu mies/holhooja), joka tekee päätöksiä holhotun puolesta Terveydenhuollon koulutuksen sekä oikeuden toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä (Valvira myöntää) saanut henkilö, joka työskentelee julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla: o lääkäri o hammaslääkäri o sairaanhoitaja o terveydenhoitaja o fysioterapeutti o laboratorio- ja röntgenhoitajat o muut (erityistyöntekijät) Terveydenhuollossa työskentelevät muut ammattilaiset (esim. osastosihteerit) Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö Apteekissa työskentelevä farmasian yliopistokoulutuksen saanut henkilö Tietojärjestelmien ylläpidossa, kehityksessä ja tuessa toimivat henkilöt 53

54 6 Koodistot, standardit Alla olevissa taulukoissa on kuvattu keskeisimmät terveydenhuollon standardit ja käytössä olevat keskeisimmät koodistot. Avointen standardien hyödyntäminen ja niiden kehittämiseen osallistuminen alueellisella, paikallisella ja valtakunnallisella tasolla varmistaa yhteentoimivuuden ja tukee modulaarisuus-arkkitehtuuriperiaatetta. Standardit ja standardoimisorganisaatiot: Standardi CEN/TC251 DICOM DRG HL 7 HL 7 CDA R2 HL 7 RIM Selitys Eurooppalainen standardoimisjärjestö CEN (European Committee for Standardization) on julkaissut useita erilaisia standardeja. CENin komiteassa CEN/TC 251 Health Informatics laadittuja standardeja on voimassa lähes 80 ja niiden tavoite on yhtenäistä Euroopan terveydenhuollon ohjelmistoja. CEN standardit vahvistetaan myös Suomessa ja saavat silloin alkutunnisteen SFS-EN. DICOM on lääketieteellisen kuvantamisen tarpeisiin kehitetty standardi. Digitaalisessa muodossa olevaa kuvantamistietoa käsitellään DICOMlaitteilla joita ovat esimerkiksi sairaaloiden röntgenosastoilla käytettävät modaliteetit. DICOM on tärkeä standardi myös digitaalisten kuvaarkistojen (PACS, Picture Archiving and Communication system) ja röntgen-osastojen toiminnanohjausjärjestelmien (RIS, Radiology Information System) toiminnassa. DRG (Diagnosis Related Groups) on luokittelujärjestelmä, joka ryhmittelee potilaat pääasiallisen taudin, mahdollisten kirurgisten toimenpiteiden, iän, samanaikaisten muiden sairauksien tai muiden hoidon vaativuuteen vaikuttavien tekijöiden mukaan noin viiteensataan eri ryhmään. DRG:tä käytetään mm. sairaaloiden toiminnan vertailuun ja laskutukseen. HL7 on lyhenne, jolla yleensä viitataan yhdysvaltalaiseen terveydenhuollon standardeja kehittävään voittoa tavoittelemattomaan organisaatioon Health Level Seven, Inc.:iin. Toisinaan termillä viitataan myös yhteen tai useampaan standardiin jota HL7 organisaatio tai sen suomessa toimiva sisarorganisaatio HL7 Finland on julkaissut. Erilaisia HL7 organisaation julkaisemia standardeja on Suomessa käytössä lukuisia. HL7 organisaation standardi CDA R2 (Clinical Document Architecture Release 2) kuvaa terveydenhuollon asiakirjojen tietosisällön ja rakenteen. Se on kehitetty edistämään avoimiin dokumenttirajapintoihin perustuvaa tiedonvälitystä sovellusohjelmistojen välillä. CDA R2 - dokumentit ovat XML-muotoisia ja ne ovat johdettu yhtenäisestä RIMtietomallista (RIM, HL7 Reference Information Model). KanTa-arkistoon talletettavat asiakirjat ovat CDA R2 muotoisia. HL7 RIM (Reference Information Model) on yhtenäinen tietomalli johon kaikki HL7 versio 3 kehitys perustuu. 54

55 HL7 V2.x sanomat HL7 V3 Messaging HL7 CCOW IHE IHE/XDS IHE/XDS-I IHE/ATNA IHE/BPPC IHE/SWF IHE/XCA HL7 organisaation sanomavälityksen standardi 2.x on laajassa käytössä eri terveydenhuollon ohjelmistoissa eri puolilla maailmaa. Suomessa eniten käytetty on HL7 v 2.3 joka on EDIFACT-tyylinen tiedostomuoto eikä XML-muotoinen. HL7 v 2.x eroaa ratkaisevasti kehittyneemmästä ja paremmin mallinnetusta mutta monimutkaisemmasta HL7 v3:sta. HL7 versio 3 sanomavälitys on HL7 organisaation julkaisema standardi joka perustuu RIM-tietomalliin. HL7 v3 sanomat ovat XML-muotoisia ja niitä käytetään muun muassa KanTa-arkistoon liittymisessä. CCOW (Clinical Context Object Workgroup) on sairaaloissa ns. työpöytäintegraatiossa käytettävä standardi. Työpöytäintegraatiota käytetään, kun sama käyttäjä käsittelee saman potilaan tietoja useammassa eri sovelluksessa. CCOW-standardia käytettäessä tieto käyttävästä henkilöstä ja kohteena olevasta potilaasta siirtyy automaattisesti sovellusten välillä, jolloin sovellusten yhteiskäyttö on sujuvampaa. Suomessa on käytössä myös ns. PlugIT minimikontekstinhallinta joka on CCOW:n tapainen mutta sitä yksinkertaisempi ja rajoittuneempi työpöytäintegraation käytäntö. IHE on USA:n radiologien yhteisöstä alkunsa saanut integrointikonsepti, joka on levinnyt laajalti myös Eurooppaan ja radiologian ulkopuolelle. IHE määrittelee integrointiprofiileja terveydenhuollossa käytössä oleviin työnkulkuihin (esim. IT Infrastructure - CT, ATNA, XDS, BPPC, XCA, Patient Care Coordination - XDS-MS, Radiology -SWF, XDS-I, Labs - LWF, XDS-LAB). IHE XDS (Cross-enterprise Document Sharing) on organisaatioiden väliseen tiedonvaihtoon määritelty integrointiprofiili. IHE XDS-I on lääketieteellisen kuvantamisen tiedonvaihtoon määritelty IHE integrointiprofiili. ATNA (Audit Trail and Node Authentication) profiili kuvaa turvallisuus toimenpiteet jotka turvaavat potilastiedon käytön jäljitettävyyden, tiedon eheyden ja yksityisyyden. Tähän liittyvät käyttäjän ja yhteyden tunnistaminen sekä lokitus. BPPC (Basic Patient Privacy Consents) profiili määrittää tavan tallentaa potilaan ilmaisemat suostumukset ja kiellot. Lisäksi se määrittää mekanismin jolla tietoja hakevat sovellukset tarkistavat oikeudet tietojen käyttöön. BPPC täydentää IHE XDS profiilia kuvaamalla miten XDS toimijat kuten potilastietojärjestelmät voivat toteuttaa pääsynhallinnan. SWF (Scheduled Workflow) profiili kuvaa radiologisen kuvantamisen työnkulun siihen osallistuvien eri järjestelmien kuten kuva-arkiston (PACS), kuvantamislaitteiden (Modaliteetit), kuvantamisen toiminnanohjausjärjestelmän (RIS) sekä potilastietojärjestelmän välillä. XCA (Cross-Community Access) profiili määrittää tavan potilastiedon jakamiseen eri yhteisöjen välillä. Yhteisöt voivat olla esimerkiksi alueellisia XDS-infrastruktuureja. Yhteisöt keskustelevat keskenään federoidussa ympäristössä erillisten yhdyskäytävien kautta. 55

56 JHS 159, ISO OID JHS 152 Prosessien kuvaaminen JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen SNOMED CT Kansainvälisesti vain yhteen kohteeseen liitettävä numeroiden ja pisteiden muodostama merkkijono, joka yksilöi kyseisen kohteen yksiselitteisesti ISO/IEC 88241:2008 standardin mukaisessa yksilöintijärjestelmässä. Prosessien kuvaamista ohjaava suositus, jossa prosessit jaetaan neljään kuvaustasoon (prosessikartta, toimintamalli, prosessin kulku ja työnkulku). Prosessien mallinnuksessa sovelletaan OMG:n (Object Management Group) BPMN-määritystä (Business Process Modeling Notation), joka määrittelee kuvauksessa käytettävät symbolit. Suositus, jossa määritellään menetelmä, jolla organisaation kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan sekä annetaan suositukset kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueiden kuvausten laatimisesta. SNOMED CT (Systematized Nomenclature of Medicine Clinical Terms) lääketieteen ja terveydenhuollon sanasto. SNOMED CT on laajin olemassa oleva terveydenhuollon sanasto ja sen käytöllä voidaan tukea lääketieteen ja terveydenhuollon tietoteknisiä sovelluksia. SNOMED CT ei toistaiseksi ole käytössä suomessa. Koodistot: Koodisto Selitys HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitustiedoilla (HILMO) hoidetaan merkittävä osa sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisestä tilastoinnista. Hilmo-tietojen hyödyntäjiä ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietoja hyödyntävät tahot. THL vastaa HILMO-luokitusten ylläpidosta ja jakelusta. AvoHILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitustietojen keruuta on laajennettu perusterveydenhuollon avohoidon toimintaan (ks. HILMO). THL vastaa avohilmo-luokitusten ylläpidosta ja jakelusta. Fysioterapianimikkeistö Fysioterapianimikkeistö on numerokoodein varustettu luokittelu fysioterapiapalveluiden ja fysioterapeutin työn sisällöstä. Kuntaliitto vastaa luokittelun ylläpidosta ja THL vastaa sen jakelusta. Laboratoriotutkimusnimikkeistö Nimikkeistö yhtenäistää laboratoriotutkimusten pyyntö- ja vastauskäytäntöä sekä tilastointia. Laboratoriotutkimusnimikkeistö on tarkoitettu potilaan hoidosta vastaavan lääkärin ja tutkimuksen suorittavan yksikön yhteiseksi nimikkeistöksi ja se on tarkoitettu käytettäväksi kaikissa terveydenhuollon laboratorioissa ja tietojärjestelmissä. Kuntaliitto vastaa luokittelun ylläpidosta ja THL vastaa sen jakelusta. Radiologinen tutkimus- ja Luokitus yhtenäistää radiologisten konsultaatioiden käyttöä ja toimenpideluokitus tilastointia. Luokitusta voidaan käyttää erityyppisissä sairaanhoitolaitoksissa yliopistosairaaloista terveyskeskuksiin sekä yksityisissä terveydenhuollon laitoksissa ja sitä käytetään KELAn sairausvakuutuksen radiologisten tutkimusten taksoituksen pohjana. Kuntaliitto vastaa luokittelun ylläpidosta ja THL vastaa sen jakelusta. 56

57 Toimintaterapianimikkeistö Kiireettömän hoidon perusteet Sähköinen lääkemääräys KanTa-välittäjärekisteri Sosiaalityön luokitus luokitukset Sosiaalipalvelujen luokitus Terveydenhuollon palveluluokitus Suun terveydenhuollon toimenpideluokitus Tautiluokitus ICD-10 Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus ICPC-2 Toimintaterapianimikkeistö on numerokoodein varustettu luokittelu toimintaterapiatyön ja toimintaterapiapalvelujen sisällöistä. Kuntaliitto vastaa luokittelun ylläpidosta ja THL vastaa sen jakelusta. Lääkärit käyttävät kiireettömän hoidon perusteet suosituksia apunaan päättäessään potilaan hoidosta. STM vastaa luokitusten ylläpidosta. Luokituksia käyttävät apteekkien ja terveydenhuollon järjestelmät, kun ne käyttävät kansallista Kelan hallinnoimaa sähköisen lääkemääräyksen reseptikeskusta lääkkeiden määräämiseen tai toimittamiseen. Luokituksia ovat olleet luomassa myös STM, Lääkelaitos ja HL7 yhdistys. Osa luokituksista perustuu lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä ja muihin säädöksiin. Kela vastaa sähköisen lääkemääräyksen asiasisältöön liittyvistä luokituksista ja THL vastaa luokituksen jakelusta. KanTa-välittäjärekisteriin kootaan tiedot palveluntuottajista, jotka eivät ole terveydenhuollon organisaatioita tai apteekkeja, mutta joilla on valtuutus toimia välittäjänä KanTa-palveluihin liityttäessä. THL vastaa luokituksen ylläpidosta ja jakelusta. Asiakaskohtaisen sosiaalityön toiminto- ja kohdeluokitukset kuvaavat ammatillista sosiaalityötä, jota tehdään vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. THL vastaa luokituksen luokitusten ylläpidosta ja jakelusta. Sosiaalipalvelujen luokitus kuvaa yhdenmukaisen nimikkeistön sosiaalihuollon tehtäville, palveluille ja palveluprosesseille. Terveysalan palveluluokitus on olla yhdenmukainen nimikkeistö, joka luo edellytyksiä terveyspalveluiden laadun valvonnalle, johtamiselle ja kilpailuttamiselle. THL vastaa luokituksen ylläpidosta ja jakelusta. Suun terveydenhuollon toimenpideluokitus on osa kansallista terveydenhuollon toimenpideluokitusta. Se on käytössä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja KELAssa. THL vastaa luokituksen ylläpidosta ja jakelusta. ICD-10 tautiluokituksen suomalainen versio. Tautiluokitusta käytetään siten kliinisessä työssä, tilastoissa, sosiaalivakuutuksessa sekä lisäksi tutkimuksessa. THL vastaa luokituksen ylläpidosta ja jakelusta. Kansainvälisen ICPC-2:n suomen- ja ruotsinkielille käännetty versio, jota käytetään voidaan käyttää perusterveydenhuollossa ICD-10:n sijasta ja rinnalla. Käytetään Suomessa ensisijaisesti terveysongelmien, käyntisyiden/diagnoosien kirjaamisessa, maailmalla myös potilaan omien hoitoon hakeutumisen syiden kirjaamisessa. Luokituksen omistaja on Maailman yleislääkärijärjestö (WONCA) ja Suomessa käytettävien versioiden ylläpidosta vastaa Kuntaliitto. Jakelu tapahtuu koodistopalvelimelta. 57

58 Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, ICF Toimenpideluokitus Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, joka kuvaa yksilön/asiakkaan biopsykososiaalista toiminnallista tilaa (functional status) ruumiin/kehon toimintojen, suoritusten ja osallistumisen aihealueilla. THL vastaa luokituksen ylläpidosta ja jakelusta. Toimenpideluokitus pohjautuu pohjoismaiseen kirurgiseen luokitukseen (NCSP), jota päivitetään pohjoismaiden välisenä yhteistyönä Pohjoismaiden luokituskeskuksen (NCC) johdolla. THL:llä on edustaja NCC johtoryhmässä ja kansallisella tasolla toimenpideluokituksen kehittämisessä ja ylläpidossa on mukana lukuisia erikoisalakohtaisia asiantuntijaryhmiä. THL vastaa luokituksen ylläpidosta ja jakelusta. 6 Tietojärjestelmäpalvelut Terveydenhuollon tietotekninen palveluarkkitehtuuri voidaan jakaa eri kerroksiin. Alla olevassa kuvassa (kuva 20) kokonaisuus on jaettu käyttöliittymäkerrokseen, Integraatioja prosessinohjauskerrokseen, loogisen tason tietojärjestelmäpalveluihin sekä loogisen tason tietovarantoihin. 58

59 Kuva 20. Tietojärjestelmäpalvelujen looginen jäsentäminen/ryhmittely. Käyttöliittymäkerros on jaettu kahteen osaan, ammattilaisen työpöytään ja kansalaisportaaliin. Kumpikin ryhmä tarvitsee eri toimintoja ja näkymiä ja ryhmien käyttötapaukset ovat hyvin erilaiset. Käyttöliittymät voivat olla riippumattomia palveluja tuottavista tietojärjestelmistä ja tietojärjestelmäpalveluista. Käyttöliittymät kertovat integraatio ja prosessinohjauskerrokselle mitä tietojärjestelmäpalveluita ja tietovarantoja käyttäjä tarvitsee ja esittää halutun tiedon ja toiminnot käyttäjälle. Seuraava kerros on integraatio ja prosessinohjauskerros. Tämä kerros yhdistää loogisen tason tietojärjestelmäpalvelut ja tietovarannot käyttäjän roolin mukaisella tavalla sekä säätelee tiedon esittämistä käyttäjälle. Kerrokseen voidaan rakentaa prosesseja, jotka käyttävät tietojärjestelmäpalveluita halutulla tavalla. Loogisen tason tietojärjestelmäpalvelut tuottavat käyttäjän tarvitsemat palvelut integraatio ja prosessinohjauskerroksen ohjaamalla tavalla. Loogisen tason tietojärjestelmäpalvelut on jaettu kuuteen osaan: Asiointi Potilaan hoito Hoitoa tukevat tietojärjestelmäpalvelut Toiminnanohjaus 59

60 Laskutus ja raportointi Tietotekniset tukipalvelut Nämä kuusi osaa ja niiden sisältö käydään tarkemmin läpi luvuissa Loogisen tason tietovarannot jakaantuvat päädokumentissa esiteltyihin päätietoryhmiin. Loogisen tason tietovarannot esittävät miten tietokokonaisuudet jakautuvat loogisella tasolla. Tämä jako on erilainen kuin päätietoryhmäjako, koska eri toiminnot ja prosessit käyttävät tietoja eri päätietoryhmistä ja ne kannattaa kuitenkin toiminnan kannalta varastoida loogisesti samaan paikkaan. Looginen tietovarantojako kertoo myös päätietoryhmiä tarkemmin tietojen käytöstä ja sisällöstä. 6.1 Kansalaisille suunnatut tietojärjestelmäpalvelut Kansalaisille suunnatut tietojärjestelmäpalvelut sisältävät suoraan kansalaisille suunnatut ja kansalaisten käytettävissä olevat palvelut sekä niiden käytön mahdollistavat tukipalvelut. Alla olevissa kuvassa ja taulukossa on kerrottu tarkemmin kansalaisille suunnatuista tietojärjestelmäpalveluista. Kuva 21. Kansalaisille suunnatut tietojärjestelmäpalvelut. Tietojärjestelmäpalvelu Asiointialusta Terveystaltio Kansalaisen tunnistaminen (VETUMA) Kuvaus Sähköinen palvelualusta, jonka päälle erilaisia sähköisiä palveluja voidaan rakentaa. Sähköisen asioinnin alusta koostuu teknisestä infrastruktuurista, asiointipalvelujen kehitystyövälineistä, sekä yhteiskäyttöisistä palveluista. Asiakkaan hallinnassa oleva terveys- ja hyvinvointitietojen varasto, johon terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajat voivat tuottaa tietoa Julkishallinnon yhteinen verkkotunnistamisen ja -maksamisen palvelu (VETUMA) toimii osoitteessa tunnistus.suomi.fi. Palvelun avulla kansalaisen on mahdollista tunnistautua ja maksaa sähköisesti kaikissa niissä asiointipalveluissa, joihin palvelu on liitetty. 60

61 Kansalaiselle Kansalaiselle tarjottavia erilaisia palveluita, joita voidaan käyttää verkossa. tarjottavat Palvelut voidaan rakentaa asiointialustalle tai jollekin vastaavalle tai ne asiointipalvelut voivat olla osa jotain tietojärjestelmää. Asiointitili Kansalaisille tarkoitettu palvelu sähköiseen asiointiin julkishallinnon kanssa. Palvelusetelijärjestelmä Yhteiskäyttöinen verkkopalvelu, jonka avulla hallinnoidaan palvelusetelin tuottajiksi hyväksyttyjä palveluntuottajia sekä asiakkaille myönnettyjä palveluseteleitä. Asiakas voi palvelusetelijärjestelmän kautta hakea tietoa hyväksytyistä palvelutuottajista, myönnetyistä palveluseteleistä sekä tilata palveluita. 6.2 Hoitoon suoraan liittyvät tietojärjestelmäpalvelut Hoitoon suoraan liittyvät tietojärjestelmäpalvelut käsittävät hoitoprosessiin liittyviä toimintoja, jotka ovat käytössä vain terveydenhuollon toimialalla tai tukipalveluiden osalta yhteisiä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitoon suoraan liittyvät tietojärjestelmäpalvelut on jaettu kahteen ryhmään: hoitoa tukevat tietojärjestelmäpalvelut ja potilaan hoito. Hoitoa tukevat tietojärjestelmäpalvelut käsittävät hoitoon tai hoidon kohteeseen liittyvien toimintojen palvelut. Potilaan hoito käsittää suoraan hoitoon liittyvät palvelut, joissa käsitellään yksilöidyn potilaan terveystietoja. Alla olevissa kuvassa ja taulukossa on kerrottu tarkemmin hoitoon suoraan liittyvistä tietojärjestelmäpalveluista. 61

62 Kuva 22. Suoraan hoitoon liittyvät tietojärjestelmäpalvelut. Tietojärjestelmäpalvelu Potilaan hoito Hoidollisten avaintietojen ylläpito Terveys- ja hoitosuunnitelma Potilas/hoitokertomus Kliinisen päätöksenteon tuki Reseptit Määräykset ja ohjeet Potilaan tilan reaaliaikainen seuranta Lausunnot ja todistukset Hoitoa tukevat tietojärjestelmäpalvelut Henkilö- ja yhteystietojen hallinta Asiakkuuden hallinta Suostumusten, kieltojen ja tahdonilmaisujen hallinta Kuvaus Voimassa olevan lääkityksen, diagnoosilistan ja riskitietojen ylläpito Terveys- ja hoitosuunnitelman laatiminen ja ylläpito Määrämuotoinen asiakirja, joka koostuu potilasasiakirjoihin merkityistä perustiedoista sekä eri hoitojaksojen/episodien tiedoista. Sisältää muun muassa seuraavat asiat: tutkimukset, diagnoosit, toimenpiteet, hoitoohjeet, lääkitys, lausunnot ja hoitoyhteenveto. Kliinisen päätöksenteon tuki auttaa diagnoosien tekemisessä ja tarjoaa hoito-ohjeita ja hoitosuosituksia. Se voi ehdottaa yksittäisen potilaan oireiden avulla diagnoosin tai ehdottaa hoitotoimenpiteet. Se voi myös tunnistaa riskitietojen perusteella riskipotilaat, jotka voidaan kutsua tutkimuksiin. Reseptin kirjoitus. Reseptille haetaan lääketiedot lääketietokannasta, jolloin järjestelmä ilmoittaa haitallisista interaktioista sekä muiden sairauksien vaikutuksesta lääkitykseen (esim. munuaisen vajaatoiminta). Reseptitietojen lähettäminen KanTa-palvelun (ereseptikeskus) kautta sähköisesti apteekille. Reseptejä uusittaessa haetaan voimassa olevat reseptitiedot ereseptikeskuksesta. Lääkärin määräys hoitohenkilökunnalle. Voidaan jakaa määräyksiin ja suosituksiin (ohjeet), jotka ovat erotettava toisistaan. Määräysesimerkkejä: vuodeosaston lääkitys, potilaan tutkimus, potilaan tilaa tarkkaillaan tietyllä tavalla, potilasta hoidetaan tietyllä tavalla. Suositus/Ohje-esimerkkejä: Fysioterapeutti antaa ohjeet esim. kävelyttää kahdesti päivässä potilasta. Määräykset tulevat hoitajan työlistalle, josta ne suorituksen jälkeen kuitataan. Monitorointilaitteiden tuottaman tiedon käsittely ja seuranta. Sisältää laitteiden tuottamat hälytykset potilaan tilasta. Lausuntojen tuottaminen sekä erilaisten todistusten kuten työnantajalle toimitettavan lääkärintodistuksen tekeminen. Henkilöasiakkaiden palvelu- ja toimialariippumattomien henkilö- ja yhteystietojen hallinta. Henkilöasiakkaiden asiakkuuteen liittyen palvelu- ja terveydenhuoltospesifisten tietojen hallinta Asiakkaan tai potilaan salassa pidettävien asiakastietojen luovutusta koskevien ja muiden tahdonilmaisujen kirjaus ja ylläpito 62

63 Palveluiden ja palvelukokonaisuuksien hallinta Etäkonsultaatio Palvelutapahtumien kirjaus Lähete-palaute ja konsultaatio Ilmoitukset viranomaisille Tilapäisen henkilötunnuksen palvelu Hoitojaksojen, hoitokokonaisuuksien ja palvelukokonaisuuksien muodostaminen ja hallinta Reaaliaikainen etäkonsultaatio (pikaviestintä, puhe- ja videoneuvottelut) Yksittäisten palvelutapahtumatietojen kuten käynti- ja toimenpidetietojen kirjaus Saapuvien lähetteiden ja konsultaatiopyyntöjen käsittely ja tuottaminen. Saapuneiden lähetteiden/konsultaatiopyyntöjen kääntäminen yksikön sisällä oikealle taholle, lisätietojen pyytäminen, lähetteiden siirrot tai tarvittaessa lähetteen palauttaminen, mikäli potilas ei kuulu yksikön hoidettavaksi tai selvitään hoito-ohjeella. Ilmoituksiin kuuluu erilaisia järjestelmässä tuotettavia tai sen tietojen perusteella automaattisesti eteenpäin toimitettavia ilmoitustietoja. Avohoidon toiminnasta kerätään tapahtumatason tietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnalliseen hoitoilmoitusrekisteriin, AvoHILMOon. AvoHILMOon toimitetaan nk. Hoitoilmoitustiedot eli mm. käyntitiedot, hoidon tarpeen arviointitiedot, lääkitys ja rokotustiedot jne. Ilmoituksina käsitellään myös mm. ilmoitukset syntyneistä lapsista THL:lle, syöpäilmoitukset, implantti-ilmoitukset sekä tartuntatautiilmoitukset. Palvelu tuottaa tilapäisiä henkilötunnuksia henkilöille, joilla ei ole henkilötunnusta(vastasyntyneet, toisen maan kansalaiset yms.) tai joita ei ole tunnistettu 6.3 Hallinnolliset, hoitoon epäsuorasti liittyvät tietojärjestelmäpalvelut Hallinnolliset, hoitoon epäsuorasti liittyvät tietojärjestelmäpalvelut käsittävät terveydenhuollon organisaation hallinnointiin tarvittavia tietojärjestelmäpalveluja. Kaikille organisaatioille yhteisiä hallinnollisia tietojärjestelmäpalveluita ei tässä yhteydessä eritellä tarkemmin. Vastaavia tietojärjestelmäpalveluita tarvitaan terveyspalvelujen ohella joissakin sosiaalihuollon tuottamissa palveluissa sekä kunnan tai kuntayhtymän muissa toiminnoissa. Palvelut on jaettu kahteen ryhmään: toiminnanohjaukseen sekä raportointiin ja laskutukseen. Toiminnanohjaus pitää sisällään resurssien suunnittelun ja hallinnan. Raportointi ja laskutus kattavat tiedon analysoinnin, raportoinnin ja laskutuksen eri asiakasryhmille ja -organisaatioille. Alla olevissa kuvassa ja taulukossa on kerrottu tarkemmin hallinnollisista, hoitoon epäsuorasti liittyvistä tietojärjestelmäpalveluista. 63

64 Kuva 23. Hallinnolliset, epäsuorasti hoitoon liittyvät tietojärjestelmäpalvelut. Tietojärjestelmäpalvelu Kuvaus Resurssien suunnittelu Resurssien suunnittelu kattaa organisaation tuottamien palveluiden ja palveluiden tuottamiseksi tarvittavien resurssien (henkilöt, tilat, välineet ja tarvikkeet) suunnittelun ja hallinnan. Työvuorosuunnittelu Työvuorosuunnittelu on yksittäisen organisaation henkilöresurssien käytön tarkempi suunnitelma tiettynä ajanjaksona. Resurssien hallinta ja Resurssien hallinnalla ja ohjauksella koordinoidaan potilasvirtoja ja ohjaus kohdennetaan resurssit oikea-aikaisesti. Ajanvaraus/resurssivaraus Palvelun/palveluiden kiinnittäminen potilaalle. Henkilökohtainen työjono Muistilista/työlista toimii työjonona, jonne organisaation tai käyttäjän aikataulutetut ja aikatauluttomat työtehtävät ohjataan. Tilausten hallinta Organisaation ulkopuolelta tilattavien tilausten hallinta Jonojen hallinta Jonossa olevien tilausten hallinta Potilassiirrot Siirrettäessä potilasta yksiköstä toiseen, potilaan siirtotarpeen tiedottaminen potilastietojärjestelmästä potilaiden kuljetusta hallinnoiviin järjestelmiin (integraatio) tai kokonaan potilaan siirron hallinta potilastietojärjestelmässä. Ilmoitusten käsittely (siirtojono) vastaanottavassa yksikössä. Raportointi Tiedon ja tiedon analysoinnin perusteella tehty raportointi Tiedon analysointi Tiedon analysointi päätöksenteon, johtamisen, hallinnan ja raportoinnin tarkoituksiin Kuntalaskutus Diagnoosien, käyntien/hoitojaksojen ja tehtyjen toimenpiteiden perusteella tapahtuvan kunta-asiakaslaskutuksen hallinta Potilaslaskutus Potilasasiakkailta perittävien asiakasmaksujen sekä laskujen hallinta ja ylläpito 64

65 6.4 Tietotekniset tukipalvelut Tietotekniset tukipalvelut sisältävät tietoteknisiä palveluja, jotka voivat tukea muita prosesseja ja palveluja. Tietotekniset tukipalvelut toimivat pääasiassa taustalla, eikä käyttäjä välttämättä tiedä mitä palveluita kukin prosessi tarvitsee. Suurin osa tukipalveluista ei ole terveydenhuollon toimialla tarkoitettuja spesifisiä palveluja, vaan niitä, tai niiden kaltaisia palveluja voidaan käyttää muillakin toimialoilla. Alla olevissa kuvassa ja taulukossa on kerrottu tietoteknisistä palveluista. Kuva 24. Tietotekniset yleiset tukipalvelut. Tietojärjestelmäpalvelu Kuvaus Reaaliaikainen Ammattilaisten välistä kommunikointia helpottavia teknisiä palveluita, joita viestintä ovat muun muassa tavoitettavuustiedot, videokonsultaatio, pikaviestintä. Kontekstinhallinta Työpöytäintegraation palvelu, joka säilyttää tietoa käyttäjän käsittelemästä (aktiivisena olevasta, valitusta) potilaasta ja tähän liittyviä tietoja (tarvittaessa mukaan lukien käynnissä olevan palvelutapahtuman tunnus tai potentiaalisesti aktiivisten palvelutapahtumien tunnukset). Yhtäaikaisesti käynnissä olevat sovellukset voivat hakea tietoja palvelusta ja yleensä myös asettaa tietoja palveluun (yhteiseen kontekstiin). Käyttövaltuuksien Käyttövaltuuksien hallinnalla tarkoitetaan toimintaprosesseja, sääntöjä, hallinta organisaatiota ja välineitä, joiden avulla hallinnoidaan tietojärjestelmien 65

66 Tietovarastointi Lokit (tapahtumarekisterit) Sähköinen arkistointi Sähköinen allekirjoitus (henkilöallekirjoitus) Koodistopalvelut Käyttäjän tunnistaminen Metatietopalvelut Kertakirjautuminen Palvelutapahtumien hallinta Hakumoottori Asiallisen yhteyden todentaminen Asiakirjojen muodostus Asiakirjojen haku ja purku Integraatiopalvelu asianmukaista käyttöä. Tietovarastoinnilla tarkoitetaan tietojen hankintaan, tallentamiseen ja analysointiin tarvittavia tietojärjestelmäpalveluita. Näitä ovat muun muassa ETL (extract, transform, load; tiedon hakeminen ulkoisista lähteistä, sen muuttaminen sopivaan muotoon ja lataaminen tietovarastoon), DW (data warehouse, tietovarastointi sisältää tiedon tallentamisen ja sen hallitsemisen ja saattamisen käyttäjän ulottuville) ja BI (business intelligence, liiketoimintatiedon tietojärjestelmäpohjaista hankintaa ja analysointia). Lokit (tapahtumarekisterit) keräävät automaattisesti tietoja järjestelmistä, niiden sisältämien tietojen käytöstä, käyttäjistä, käyttötarkoituksesta sekä - ajankohdasta. Sähköisellä arkistolla tarkoitetaan arkistoa, jossa tieto on talletettu digitaaliseen muotoon ja sille on määritelty arkistonmuodostussuunnitelma. Tässä yhteydessä sähköinen arkisto ei edellytä Arkistolaitoksen hyväksyntää. Sähköinen allekirjoituspalvelu varmistaa allekirjoittajan henkilöllisyyden sekä tuotetun asiakirjan tietojen muuttumattomuuden. Koodistopalvelua käytetään eri organisaatioissa ja tietojärjestelmissä käytettävien yhteisten tietorakenteiden, luokitusten ja sanastojen ylläpitoon ja jakeluun. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tällaisia luokituksia ovat esim. organisaatio- ja yksikkötietojen hallinta, sanomaliikenteen osapuolitietojen hallinta sekä toimenpide- ja tutkimusnimikkeistöt. Käyttäjän tunnistaminen on palvelu, joka tunnistaa ja varmentaa järjestelmään pyrkivän käyttäjän. Metatietopalvelu käsittää ontologiat, metatietomääritykset, luokitukset ja tunnisteet, joita hyödyntäen metatietokuvauksia tuotetaan ja käytetään. Kertakirjautuminen on palvelu, jolla pääsy useisiin tietojärjestelmäpalveluihin toteutetaan yhdellä autentikointikerralla. Palvelutapahtumien hallinnalla tarkoitetaan terveydenhuollon palveluntuottajien yksittäisten palvelutapahtumien järjestämisen, toteuttamisen ja koostamisen tietoteknistä hallintaa. Hakumoottori etsii sille annettujen hakuehtojen mukaisia tietoja, määritelmiä tai tietokokonaisuuksia yhdestä tai useammasta tietovarannosta ja palauttaa vastauksen hakujen määrittelemässä muodossa Asiallisen yhteyden todentamisella tarkoitetaan tietoteknistä tarkistusta, että salassa pidettäviä tietoja käsittelevällä henkilöllä on työtehtäviensä takia asiallinen syy käsitellä potilaan tietoja. Muodostaa valmiista merkinnöistä asiakirjoja, muodostaa asiakirjojen metatiedot, mukaan lukien palvelutapahtumatiedot ja säilytysaikatiedot. Muodostaa tarvittavat palvelupyynnöt (mukaan lukien tarvittavat asiayhteys- ja suostumusvarmistukset sekä yhteys palvelutapahtumaan) asiakirjojen hakemiseksi KanTa-arkistosta (tai muusta tietovarannosta). Suorittaa asiakirjojen haun ja palauttaa tulokset (asiakirjat) haun käynnistäjälle. Integraatiopalvelu on palveluväylästä ja tähän liittyvistä palveluista koostuva kokonaisuus, jota käytetään tietojärjestelmien ja palveluiden 66

67 Varmennepalvelu integroimiseen. Sisältää tyypillisesti mm. sanomien reitityksiin, viestinvälitykseen ja muunnoksiin liittyviä palveluja ja voi sisältää myös turvallisuus- ja prosessinhallintapalveluja. Terveydenhuollon varmennepalvelut tuottavat terveydenhuollon toimikortit ja palveluvarmenteet, joiden avulla tunnistetaan terveydenhuollon käyttäjät ja tietotekniset laitteet. Käyttäjät ja laitteet voivat myös allekirjoittaa sähköisesti asiakirjoja ja muita järjestelmissä välitettäviä tietoja. Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttö edellyttää, että käyttäjillä on VRK:n myöntämä terveydenhuollon toimikortti tai palveluvarmenne. 67

68 LIITE 4 Loogisen tason arkkitehtuurin tarkemmat kuvaukset 1 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisstrategia Yksi tapa kuvata yleisiä tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehtoja on kansainvälisen HIMSS -organisaation (HIMSS, Healthcare Information and Management Systems Society) esittämä kolmivaihtoehtoinen malli. Tässä mallissa, joka on esitelty HIMSS Enterprise Integration Task Forcen julkaisussa, arvioinnin lähtökohtana on yksittäisen organisaation tai alueen näkökulma. Esitetyt vaihtoehdot ovat: 1. Yksi kokonaisjärjestelmä (Single Enterprise System) 2. Parhaat yksittäiset järjestelmät (Best of Breed) 3. Hybridimalli (Hybrid) Seuraavissa luvuissa käydään nämä kolme lähestymistapaa tarkemmin läpi ja arvioidaan, mitkä näistä soveltuisivat parhaiten alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin pohjaksi. 1.1 Yksi kokonaisjärjestelmä Yksi kokonaisjärjestelmä / järjestelmäperhe (Single Enterprise System / Suite) - arkkitehtuuriskenaariossa yksi saman toimittajan järjestelmäperhe tukee lähes kaikkia organisaation tarvitsemia toimintoja. Yksi kokonaisjärjestelmä tarkoittaa saman tuotekehitysryhmän suunnittelemaa yhtenäistä kokonaisuutta, joka on nimenomaisesti suunniteltu toimimaan yhdessä ja joka jakaa yhtenäisen sovellusinfrastruktuurin sekä tietokantakaavion (database schema). Alueellisen ja paikallisen tason arkkitehtuurisuunnittelussa yksi kokonaisjärjestelmä tarkoittaisi sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, että toiminto- tai erikoisalakohtaisten tarpeiden tukemista yhdellä järjestelmällä. Tässä skenaariossa erilaisten järjestelmien määrä on pieni, koska yksi kokonaisjärjestelmä kattaa kaikki keskeiset toiminnot. Yksittäisiä erillisjärjestelmiä voi olla käytössä ydintoimintojen ulkopuolella. Yhden kokonaisjärjestelmän ominaispiirteitä ovat: yksi toimittaja kokonaisarkkitehtuuri siirtyy helposti toimittajan hallintaan vähäiset integrointitarpeet yksi looginen tietokanta Huomioita yhden kokonaisjärjestelmän strategiasta: pitkän aikavälin kokonaiskustannuksiltaan usein kustannustehokas järjestelmä määrittelee usein tietyn käyttöprosessin, johon kaikkien sitouduttava Kapeiden sovellusalueiden toiminnallisuudet eivät välttämättä ole yksittäisten best of breed -järjestelmien tasolla 68

69 toiminnallisuudet erittäin tiiviisti integroitu (avaamalla eri osien rajapintoja olisi suositus voi siitä huolimatta olla yhdellä toimittajalla kokonaisvastuussa eli ei tarvitsisi ottaa kantaa toimittajien lukumäärään, ainoastaan avoimeen arkkitehtuuriin) tietoeheys helppo saavuttaa paikallisilla ohjelmistomarkkinoilla ei ole tällä hetkellä tarjolla yhtä kattavaa ja skaalautuvaa kokonaisjärjestelmää kaikkiin keskeisiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarpeisiin ja kansainvälisten markkinoiden ohjelmistotuotteet edellyttävät lokalisointia Mm. kansainvälisen tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan terveydenhuollon organisaatioissa painopiste on viime aikoina siirtynyt parhaista yksittäisistä järjestelmistä (best of breed) yhden kokonaisjärjestelmän / järjestelmäperheen suuntaan. Syynä tähän ovat olleet mm. yksittäisten järjestelmien kattavan integroinnin vaikeudet sekä haasteet tietoeheyden ja tyydyttävän käyttökokemuksen turvaamisessa. Sitran ja yliopistosairaanhoitopiirien tammikuussa 2011 julkaiseman Siriuspotilastietojärjestelmäselvityksen mukaan yhden kansallisen potilastietojärjestelmän malli on mahdollinen vaihtoehto Suomessa. Kansallisen tason mallin osalta eteneminen edellyttäisi kuitenkin jatkoselvitystyötä (mm. hyödyt, riskit), rahoittajaa, omistajan ja toimeenpanijan nimeämistä sekä lainsäätäjien sitoutumista tarvittavien lakimuutosten toteuttamiseen. Lisäksi on huomioitava tekninen skaalautuvuus suuriin asiakas- ja käyttäjämääriin sekä erilaisiin organisaatiorakenteisin. Huomioiden selvityksessä kuvatut seikat, on Tapas-projektissa arvioitu, ettei yhden kansallisen järjestelmän malli ole tälle työlle asetetulle tarkasteluajanjaksolla eli vuoteen 2016 mennessä realistinen vaihtoehto. Sirius-potilastietojärjestelmäselvitykseenkin sisältynyt alueellinen toteutusvaihtoehto, eli yhden alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintayksiköiden yhteiskäytössä oleva kokonaisjärjestelmä, sitä vastoin nähtiin yhdeksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi ja osittain jäljempänä esitetyn arkkitehtuuriskenaarion mukaiseksi, sillä erotuksella, ettei skenaariossa esitetä yhtä kokonaisjärjestelmää kattamaan kaikkea toimintaa, vaan yksi alueellinen potilaskertomusjärjestelmä, joka tuottaa keskeisimmät yhteiset toiminnallisuudet ja on rakenteeltaan modulaarinen Parhaat yksittäiset järjestelmät Parhaat yksittäiset järjestelmät ( Best of breed )-skenaariossa organisaatiolla on käytössä kuhunkin toimintoon siihen parhaiten soveltuva yksittäisjärjestelmä. Tässä skenaariossa eri järjestelmien lukumäärä on suuri, sillä yleiselläkin tasolla käsiteltynä erilaisia tietojärjestelmillä tuettavia toimintoja on terveydenhuollon organisaatioissa lukuisia. Parhaat yksittäiset järjestelmät - skenaarion ominaispiirteitä ovat: Huomioita: monta toimittajaa integraatiokerroksen rooli merkittävä 69

70 1.3 Hybridimalli korkeat integrointi- ja ylläpitokustannukset johtuen lukuisista erilaisista järjestelmistä standardointi ja uuden tekniikan käyttö nykyisiin järjestelmiin verrattuna toisi hyötyä päällekkäisyyksien poistaminen järjestelmähankinnoissa tärkeää toimintamalleja yhdenmukaistamalla kapeidenkin erillisalojen toiminnallisia tarpeita mahdollisuus tukea hyvin vaikka yksittäiset järjestelmät olisivat hyviä, niin kokonaisuus on tyypillisesti käytettävyydeltään huono, koska sovelluslogiikat ja käyttöliittymät eivät ole yhtenäisiä kokonaisarkkitehtuurin hallinnalla suuri rooli tietoeheys vaikeaa saavuttaa ilman kokonaisarkkitehtuurin mukanaan tuomaa hallintaa Parhaat yksittäiset järjestelmät -skenaariota voidaan perustella, jos soveliasta pääjärjestelmää ei ole saatavilla tai yksittäisillä toimintayksiköillä katsotaan olevan toisistaan poikkeavia erityistarpeita, joita on välttämätöntä palvella erillisjärjestelmillä. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan suositella, sillä parhaiden yksittäisjärjestelmien arkkitehtuuriskenaario johtaa väistämättä vaikeasti hallittavissa olevaan monimutkaiseen kokonaisuuteen, jonka kokonaiskustannukset ovat mm. lukuisista integraatioista johtuen suuret. Tätä vaihtoehtoa ei suosittele myöskään Gartner kuin erityistapauksissa, vedoten yhtenäisen kokonaisjärjestelmän tarjoamiin parempiin mahdollisuuksiin tukea toiminnallisuuksia.. Myös Suomessa on terveydenhuollon toimintayksiköissä suurelta osin luovuttu parhaiden yksittäisjärjestelmien soveltamisesta. Hybridimalli on yhdistelmä kahdesta aikaisemmasta skenaariosta. Hybridimallissa käytössä on yhden toimittajan tuottama pääjärjestelmä, joka toteuttaa pääosan toimintayksiköiden tarvitsemista toiminnallisuuksista. Hybridimallissa kuitenkin voidaan tarpeen mukaan toteuttaa osa löyhästi kokonaisuuteen integroituvista toiminnoista erillisjärjestelmien turvin. Pääjärjestelmän ja erillisjärjestelmien väliin skenaariossa tarvitaan integraatiotoiminnallisuutta, mistä aiheutuu kustannuksia, mutta jos erillisjärjestelmät vaihtavat tietoa pääjärjestelmän kanssa vain vähäisiltä osin säilyy kokonaisuuden hallittavuus. Hybridimallin ominaispiirteitä: Huomioita: yleensä yksi pääjärjestelmä integraatiokerros tarvitaan pääjärjestelmä tarjoaa keskeiset toiminnallisuudet kuten potilashoidossa CPOE:n (CPOE, Computerized physician order entry) ja muut hoitotoiminnallisuudet (point-of-care functionalities) kustannukset välillä kohtuulliset - korkeat 70

71 mahdollistaa kokonaisuutta ajatellen hyvin erillisalojen tarvitsemien toiminnallisuuksien toteuttamisen, säilyttäen kuitenkin tietojärjestelmä- ja integraatioarkkitehtuurikokonaisuuden riittävän selkeänä ja yksinkertaisena. Hybridimalli yhdistää yhden järjestelmän -skenaarion ja parhaat yksittäiset järjestelmät - skenaarion hyviä puolia. Integraatiokerroksen avulla toteutetut liittymät järjestelmien välillä ovat hallittuja ja helpommin toteutettavissa avointen standardien mukaisesti ja integraatiokerros helpottaa organisaatioiden välistä tiedonvaihdon rakentamista. Erillisjärjestelmien määrä tulee kuitenkin pitää pienenä ja sallia vain tapauksissa, joissa tiedonvaihto pääjärjestelmän ja erillisjärjestelmän välillä on vähäistä. Erilaiset hybridimallit soveltuvat terveydenhuollon tietojärjestelmien markkinatilanne huomioiden alueellisen- ja paikallisen arkkitehtuurin kehittämisvaatimuksiin Tapasprojektiryhmän mielestä parhaiten. Hybridimalli ei kuitenkaan ole vain yksi arkkitehtuuriskenaario vaan se pitää sisällään useamman erilaisen arkkitehtuuriskenaarion, jotka pohjautuvat kaikki hybridimalliin. Erot hybridimallin eri arkkitehtuuriskenaarioiden välillä johtuvat alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin vaihtoehtoisista toteutustavoista. 2 ICT-palveluhallinnan jatkuvat palvelut ICT-palveluhallinnan jatkuvat palvelut kattavat palvelinten ja tietojärjestelmien alustojen jatkuvan käyttö- ja kapasiteettipalvelun (valvonta, hallinta, vuokrakapasiteetti, laitetila, varmistukset). Jatkuvia palveluita ja niissä huomioon otettavia tarkennuksia on lueteltu alla: Palvelinjärjestelmät ja palvelimet o Palvelinympäristö Palvelinlaitteet ja niiden varusohjelmistot Tarvittavat tietokannat Palvelinten ja tietokantojen varmistukset Varajärjestelmät ja toipumissuunnitelma o Valvonta ja hallinta Valvontaratkaisut Etähallintayhteydet Laitetilat ja niiden turvallisuus o Asiakkaan omat laitetilat o Toimittajan laitetila o Turvallinen, fyysiseltä pääsyltään rajattu tila o Varmennettu ja turvattu, kapasiteetiltaan riittävä sähkönsyöttö 71

72 o Varmennettu ja turvattu, kapasiteetiltaan riittävä ympäristönhallinta jäähdytys ja kosteudenhallinta o o Sammutuskalusto ja tulipaloilmaisimet Varalaitetilat Tietoliikenneyhteydet o o o Alueellinen tietoverkko Konesaliverkko fyysiset yhteydet Tarvittavat konesalikytkimet o Laitetilan liittyminen muuhun tietoliikenteeseen palomuurilaittein Palvelinten, tallennustilan, laitetilojen ja tietoliikenneyhteyksien tuotantomalli (itse tuotettuna, toimittajalta vuokrattuna, toimittajalta kapasiteettipalveluna, tms.) Palvelimen käyttöpalvelun palvelutaso (ks. JHS 174) Palvelimessa olevan tietokannan käyttöpalvelun palvelutaso (ks. JHS 174) 3 Alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin kehittämistarpeet ja niiden toteutus arkkitehtuuriskenaarioissa Tunnus Ongelma/muutostarve Syy Kehittämisidea/ ratkaisuehdotus Palvelutuottajatiedot Potilastietojen saatavuus Laatutiedot Tiedot terveydenhuollon palveluista, palvelutuottajista ja palvelupisteistä tulisi saada käyttöön sähköisessä muodossa. Valinnanvapaus aiheuttaa suuria paineita potilastietojen sähköisen tiedonsiirron kehittämiseen. Jos potilaan hoidon kannalta merkitykselliset tiedot eivät ole saatavissa, hoidon aloittaminen saattaa hidastua ja pahimmillaan potilasturvallisuus voi vaarantua. Suurin tiedon saatavuuden tarve kohdistuu sähköiseen hoitosuunnitelmaan sekä keskeisiin potilastietoihin Hoidon kustannus- ja laatutietojen saaminen käyttöön palvelutuottajien vertailun mahdollistamiseksi olisi tärkeää. Kasvava valinnanvapaus: Tiedot tarvitaan sekä potilaille että ammattilaisille, jotta valinnanvapauden mahdollistama palveluihin hakeutuminen olisi käytännössä mahdollista. Koska yksikkö- ja organisaatiotiedot sekä tuotettavat palvelut muuttuvat usein, tulisi sähköisesti saada myös ratkaistua näiden ylläpito yli organisaatio- ja aluerajojen. Kasvava valinnanvapaus: Potilaat hakeutuvat nykyistä enemmän hoitoon yli totuttujen alue ja organisaatiorajojen. Potilaan saadessa hoitoa eri paikoissa potilaan tietojen saatavuus eri toimipisteissä korostuu. Kasvava valinnanvapaus & yksityisen palvelutuotannon roolin kasvu: Vertailutiedot mahdollistavat palveltuottajien arvioinnin ja läpinäkyvämmän Kansallinen palveluhakemisto mahdollisesti kehitteillä tulevina vuosina. Palveluiden ja palveluyksiköiden tulee pohjautua yhtenäisiin tietomäärityksiin - semanttinen yhteentoimivuus. Ensivaiheen suositeltavana toimenpiteenä alueellisten palveluhakemistojen yhtenäistäminen. Tiedon tuottaminen eroteltava tiedon julkaisusta ja hyödyntämisestä. Lähete- palaute järjestelmää tulee kehittää, mutta se ei yksin riitä tiedon saatavuuden turvaamiseen. Tarvitaan myös sähköinen hoitosuunnitelma sekä keskeiset potilastiedot. Aluerajat ylittävä ratkaisu kansallisten palveluiden kautta. Alueen sisäinen saatavuus toteutuu alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä - skenaariossa hyvin. Siirtymävaiheessa tiedot hyödynnettävissä myös alueellisen potilasrekisteriratkaisun kautta (jos käytössä), tai että kansalainen luvittaa itse tiedot terveystaltion kautta. Kansallisella tasolla sovitut ja määritellyt mittarit ja laatukriteerit. 72

73 kilpailun Potilastietojen oikea-aikainen alueellinen saatavuus Tuki integroidulle toiminnalle Konsultaatiotoimintojen tuki Potilastietojen saatavuus yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä Hallinnollisten tietojen saatavuus yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä (ostopalvelut) Terveyden edistämisen palvelut ammattilaisille Informaatiopalvelut kansalaisille Tieto on oltava käytettävissä reaaliaikaisesti, myös sellaisissa tilanteissa joissa potilasta ei liikuteta tai siirretä toisen organisaation hoitovastuulle. Tiedon saatavuuden lisäksi tämä aiheuttaa kehittämistarpeita myös tietosuojalle, kuten käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinnalle, hoitosuhteen todentamiselle ja tietojen käytön seurannalle. Tietojärjestelmien tulee nykyistä paremmin tukea erilaisia konsultaatiotoiminteita, potilaan hoitoprosessin tilan seurantaa sekä uusia yhteistoimintamuotoja kuten yhteispoliklinikoita ja yhteispäivystyksiä. Esimerkiksi pikaviestimien, videopuheluiden, videoneuvotteluiden ja ammattilaisten tavoitettavuustietojen hyödyntämisen rooli korostuu. Vähintään voimassaolevat keskeiset potilastiedot ja voimassaolevat hoitosuunnitelmat tulisi olla saavilla hoidon suunnittelun ja toteutuksen tukena. Tutkimustulosten hyödyntämistä (ja päällekkäisten tukitusten välttämistä) tulee lisätä varmistamalla näiden saatavuus. Tuotteistuksen, laskutuksen ja raportoinnin kehittäminen. Esimerkkinä terveydenhuollon organisaatioille ja ammattilaisille tarvittavista palveluista ovat ennakoivan mallintamisen (predictive modelling) palvelut, riskiryhmien seurantaan ja ylläpitoon liittyvät palvelut ja virtuaalinen terveystarkastus. Terveysneuvontaan, luotetun terveystiedon jakamiseen, oman terveydentilan seuraamiseen tarvittavat sovellukset saataville. Kokonaisuuden tulisi myös sisältää potilaan päätöksentekoa tukevia palveluita. PTH-ESH yhteistyön kehittäminen: Erilaiset konsultaatioja yhteistoimintajärjestelyt lisääntyvät ja potilaiden "lähettely" hoitopaikkojen välillä vähenee. Potilastietojen reaaliaikaisen saatavuuden merkityksen korostuu. PTH-ESH yhteistyön kehittäminen: Toimintakäytäntöjen, yhteistoimintamallien kehittäminen ja muuttuminen muuttaa keskeisesti toiminnallisia vaatimuksia järjestelmille ja tietojärjestelmäarkkitehtuurille. Sähköisen lähetteen merkitys vähenee ja muuttuu, kun usein lähetettä ei enää tarvita kaikissa totutuissa tapauksissa. ESH-PTH-yhteistyö: Konsultaatiossa ja etäkonsultaatiossa uudet toimintamallit vaativat viestivälineiden käyttöä nykyistä laajamittaisemmin ja tehokkaammin. Yksityisen palvelutuotannon roolin kasvu: Yksityisen palvelutuotannon roolin kasvu merkitsee tiedon siirtotarpeiden lisääntymistä eri toimijoiden välillä. Yksityisen palvelutuotannon roolin kasvu: Yksityisen palvelutuotannon lisääntyminen ostopalvelu- ja maksusitoumusjärjestelyissä (esim. palveluseteli). Aiheuttaa palveluiden tuotteistukseen, laskutukseen ja raportointiin liittyville tietojärjestelmätoteutuksille kehittämisvaatimuksia. Terveyden edistäminen: Terveyden- ja hyvinvoinnin tilaa ja riskiryhmien tunnistamista ja ylläpitoa tulisi pystyä toteuttamaan sähköisin välinein, jotka ovat ainoita käyttökelpoisia välineitä laajojen tietoaineistojen käsittelyyn ja ylläpitoon Terveyden edistäminen & voimaannuttaminen Molemmat arkkitehtuurivaihtoehdot turvaavat tiedon saatavuuden. Yhteinen järjestelmä tai tietojen saavuus järjestelmien välillä mahdollistaa integroidun toiminnan tarvitsemien toiminnallisuuksien kehittämisen. Yhteisen alueellisen potilastietojärjestelmän avulla toteutus oletettavasti helpompaa. Ammattilaisten ja organisaatioiden yhteistoimintaa tukevat ratkaisut käyttöönotettavissa molemmissa arkkitehtuuriskenaarioissa. Konsultaatioiden hallinta toteutettavissa alueellisen potilastietojärjestelmän sisäisesti tai aluerekisteriratkaisuun liitetyn konsultaatioportaalin avulla. Kansallisen tason ratkaisu pitkällä aikavälillä ensisijainen. Aluejärjestelmän käyttö, käytetään yhteistä järjestelmää. Kansalainen kirjaa itse. Hallinnollisten tietojen siirtoon tarvittavat ratkaisut toteutettavissa alueellisen infrastruktuurin varaan. Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmäskenaariossa ratkaisut toteutettavissa yhteisen järjestelmän tietovaraston varaan. Alueellinen potilasrekisteri-skenaariossa edellyttää eri järjestelmien tietovarastoissa sijaitsevien tietojen yhdistelyä alueellisen tason tietovarastointiratkaisun avulla. Kansallisen tason ratkaisut ensisijaisia. Täydentävinä palveluina voidaan kehittää alueellisia informaatiopalveluita molemmissa skenaarioissa Omien tietojen katselu Potilaalle pääsy häntä koskeviin ammattilaisten tuottamiin tietoihin. Voimaannuttaminen: Potilaan/kansalaisten voimaannuttamiseksi pääsy omiin tietoihin välttämätöntä. Kansallinen ekatselu-palvelu ja siihen liitetyt omaehtoista toimintaa tukeva terveystaltioratkaisu, joka liitetään alueelliseen sähköisen asioinnin toteutukseen. 73

74 Sähköisen asioinnin palvelut Palvelukokonaisuuden seuranta Yhteisten asiakastietojen saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollon välillä Matalan kynnyksen terveyspalvelut saataville sähköisesti, itsepalvelut, anonyymit terveysneuvontapalvelut, sähköinen viestintä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tarve seurata potilaan palvelukokonaisuutta yli organisaatio- ja yksikkörajojen sähköisesti. Palveluiden tuottamisen näkökulmasta tarpeellisten potilastietojen ja asiakastietojen saatavuus ja tietoeheys on turvattava. Terveyden edistäminen & voimaannuttaminen: Sähköisten palveluiden käyttö tuttua suurelle osalle asiakkaista ja myös asiakkaat haluavat asioida sähköisesti, jolloin palvelut joustavammin järjestettävissä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Madaltavat kynnystä asiointiin ja mahdollistavat joidenkin tehtävien siirtämisen potilaan vastuulle tai automatisoinnin. Verkostotyö: Verkostotyö edellyttää yhteisten asiakkaiden ja palvelukokonaisuuksien organisaatiorajat ylittävää seurantamahdollisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta: Erillisten asiakas- ja yhteystietojen ylläpito aiheuttaa päällekkäistä työtä. Erillisten keskeisten potilastietojen, kuten lääkityslistan rinnakkainen ylläpito voi pahimmillaan vaarantaa potilasturvallisuutta. Molemmissa skenaarioissa kehitettävissä alueellisten sähköisen asioinnin palveluiden varaan, hyödyntäen kansallisesti toteutettuja sähköisen asioinnin tukipalveluita. Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmäskenaariossa toteutettavissa yhteisen järjestelmän avulla. Alueellinen potilasrekisteriskenaariossa aluetasolla toteutettu hoito/asiointiprosessin seurannan ratkaisu. Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä käyttöön rajatuilta osin myös sosiaalihuollon organisaatiossa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille. Aluerekisteri ratkaisussa mahdollista avata yhteisen rekisterin katseluyhteys sosiaalihuollon organisaatioille. 74

75 LIITE 5 Kehittämispolut 1 Kehittämispolut tyyppitapauksista tavoitetilaan Nykytilanteessa on tunnistettu neljä tyyppitapausta, jotka toimivat lähtötilanteina. Tyyppitapaukset on käsitelty tarkemmin liitteessä 1. Tyyppitapaukset ovat: Organisaatiokohtaiset järjestelmät Alueellinen viitetietojärjestelmä Alueellinen potilaskertomusjärjestelmä, erilliset instanssit Yhteinen alueellinen potilaskertomusjärjestelmä Paikallisen ja alueellisen tason arkkitehtuurin tavoitetiloja on tunnistettu päädokumentin loogisen tason arkkitehtuurissa kaksi kappaletta. Kaikista neljästä nykytilan tyyppitapauksesta pyrimme johtamaan kehittämispolut joko vain toiseen tavoitetilaan tai molempiin, mikäli tämä osoittautui loogisesti järkeväksi ja mahdolliseksi kehittämissuunnaksi.tavoitetiloja ovat: Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä Alueellinen potilastietorekisteri. Kuva 25. Tyyppitapausten tavoitetilavaihtoehdot. Tyyppitapauksessa yksi, organisaatiokohtaiset järjestelmät, alkutilanne on yleensä hyvin hajanainen. Tästä tyyppitapauksesta voidaan lähteä pyrkimään kohti alueellisen potilastietojärjestelmän tai alueellisen potilastietorekisterin tavoitetilaa. 75

76 Tyyppitapauksessa kaksi, viitetietojärjestelmä, voidaan myös lähteä pyrkimään kohtialueellisen potilastietojärjestelmän tai alueellisen potilastietorekisterin tavoitetilaa. Tyyppitapauksessa kolme, alueellinen potilaskertomusjärjestelmä, jossa on erilliset instanssit, on jo kokemusta yhteisestä potilastietojärjestelmästä, joten suositeltava tavoitila on alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä. Tyyppitapauksessa neljä, yhteinen alueellinen potilaskertomusjärjestelmä, on jo kokemusta yhteisestä potilastietojärjestelmästä, joten suositeltava tavoitila on alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä. Kaikissa tapauksissa jokaisen alueen tulee selvittää nykytilanteensa ja arvioida omista lähtökohdistaan soveltuvin tavoitetila. Tämä on tärkeä tehdä aluekohtaisesti, koska tässä dokumentissa annetaan yleisiä suosituksia pohjautuen yleistettyihin lähtötilaiteisiin. Käytännössä alueiden lähtötilanteet vastaavat kokonaisuudessaan hyvin harvoin täysin jotain tyyppitapausta ja ne ovat usein erilaisten tyyppitapausten sekoitus. Apuna tavoitetilan valintaan voi käyttää arviointipohjaa, joka esitetään myöhemmin tässä dokumentissa. Kunkin tyyppitapauksen kehittämispolut käydään tarkemmin läpi seuraavissa luvuissa. Kehittämispolut on tehty oletuksella, että päätös halutusta tavoitetilasta on tehty. 2 Kehittämispolku tyyppitapauksista yksi ja kaksi alueelliseen potilastietojärjestelmään Kuva 26. Kehityspolku tyyppitapauksista yksi ja kaksi alueelliseen potilastietojärjestelmään. Alueen kehittämispolku tyyppitapauksissa yksi ja kaksi, kun on päätetty pyrkiä alueellisen potilastietojärjestelmän tavoitetilaan. Kun päätös pyrkiä kohti alueellisen potilastietojärjestelmän tavoitetilaa on tehty, täytyy päättää ja sopia seuraavista asioista: Yhteisen järjestelmän hallintamalli (omistajuus, ohjausmalli, ylläpitäjä, integraattori) on sovittava. 76

77 Tehtävä päätös hankitaanko uusi alueellinen järjestelmä vai laajennetaanko jokin käytössä oleva paikallinen järjestelmä alueelliseksi. Kun kehittämispolkua suunnitellaan on otettava huomioon olemassa olevien järjestelmien elinkaari. 2.1 Uuden potilastietojärjestelmän hankinta Jos päätetään hankkia uusi alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä, niin ennen hankintaa on määriteltävä hankittavan järjestelmän toiminnallinen laajuus. Toiminnallinen laajuus on ratkaisevassa osassa kokonaisuuden kannalta, sillä sen perusteella ratkeaa muiden tarvittavien tietojärjestelmien ja liittymien määrä. Samalla on hyvä määritellä ja sopia alueen yhteisistä toimintatavoista ja käytettävästä tietomallista. Hankinta- ja kilpailutusprosessin yhteydessä on suunniteltava vanhojen, korvattavien järjestelmien tietojen konvertointi uuteen järjestelmään tai vanhojen tietojen katselun mahdollistaminen ja pitkäaikaisarkistointi. Usein pelkän katseluyhteyden järjestäminen vanhoihin tietoihin on toteutustapana riittävä. Sähköistä pitkäaikaisarkistointia ei ole suositeltavaa lähteä kehittämään aluetasolla, vaan pitkäaikaisarkistoinnin toteutus kannattaa toteuttaa KanTa-palveluiden earkisto-palvelun kautta myös ennen liittymistä syntyneiden historiatietojen osalta (kun tämä tulee mahdolliseksi KanTa-palveluiden osalta). Uuden järjestelmän laajuuden ulkopuolelle jäävien järjestelmien integrointi uuteen järjestelmään on suunniteltava siten, että kokonaisuus saadaan toimivaksi. Järjestelmäkokonaisuutta suunniteltaessa huomioitava järjestelmien elinkaari. Päällekkäisiä toiminnallisuuksia tarjoavien järjestelmien tuottamat palvelut voidaan tavoitetilassa tehdä säilyttämällä kaikki toiminnallisuuksia tuottavat järjestelmät, konsolidoimalla niitä, laajentamalla joku olemassa oleva järjestelmä palvelemaan koko aluetta tai hankkimalla toiminnallisuuteen kokonaan uusi järjestelmä. 2.2 Olemassa olevan potilastietojärjestelmän laajennus alueelliseksi järjestelmäksi Jos päätetään laajentaa olemassa oleva potilastietojärjestelmä alueelliseksi järjestelmäksi, niin on selvitettävä kuinka asia voidaan kilpailutuksellisesti hoitaa. Kun olemassa oleva paikallinen järjestelmä laajennetaan alueelliseksi järjestelmäksi, järjestelmän toiminnallinen laajuus säilyy ennallaan ja koko alue siirtyy käyttämään valitun järjestelmän toimintatapoja ja tietomalleja. Samoin kuten edellisessäkin kehityspolussa, tässä tapauksessa on suunniteltava vanhojen, korvattavien järjestelmien tietojen konvertointi laajennettavaan järjestelmään tai vanhojen tietojen katselun mahdollistaminen ja pitkäaikaisarkistointi. Laajennettavan potilastietojärjestelmän toiminnallisen laajuuden ulkopuolelle jäävien järjestelmien liittyminen alueelliseen ratkaisuun on suunniteltava huolellisesti. On suositeltavaa samassa yhteydessä vakioida samaa toiminnallista tarvetta palvelevia 77

78 järjestelmiä alueellisiksi ratkaisuiksi. Tätä suunniteltaessa on otettava huomioon järjestelmien elinkaari. 3 Kehittämispolku tyyppitapauksista yksi ja kaksi alueelliseen potilastietorekisteriin Alueen kehittämispolku tyyppitapauksissa yksi ja kaksi, kun on päätetty pyrkiä alueellisen potilastietorekisterin tavoitetilaan. Kuva 27. Kehityspolku tyyppitapauksista yksi ja kaksi alueelliseen potilastietorekisteriin. Kun päätös pyrkiä kohti alueellisen potilastietorekisterin tavoitetilaa on tehty, täytyy päättää ja sopia seuraavista asioista: Yhteisen järjestelmän hallintamalli (omistajuus, ohjausmalli, ylläpitäjä, integraattori) on sovittava. Uuden yhteisen järjestelmän laajuus ja toiminnallisuudet Yhteiset toimintatavat ja tietomallit tarpeen mukaan (ainakin potilastietorekisterin osalta) Toimintatavat olemassa olevan järjestelmäkokonaisuuden kehittämiseksi Potilasrekisteriratkaisun hankinta/kilpailutus o soveltuvia tuotteita on saatavilla markkinoilta, ei tarvetta räätälöidä tuotetta alusta asti 3.1 Tyyppitapauksesta yksi alueelliseen potilastietorekisteriin Alueellisen potilastietorekisterin tavoitetilassa kaikki potilastietojärjestelmät liittyvät alueelliseen potilastietorekisteriin, joten liittymiä tulee useita. Tyyppitapauksessa yksi mahdollisuus järjestelmäkokonaisuuden yksinkertaistamiseen on selvitettävä, päällekkäisiä toiminnallisuuksia tarjoavia järjestelmiä voidaan korvata olemassa olevilla järjestelmillä, saman järjestelmän eri versioita tai instansseja voidaan konsolidoida. 78

79 Järjestelmäkokonaisuuden kehittämisessä on otettava huomioon järjestelmien versiot, konversioiden hinta, organisaatioiden päätöksentekokyky, nykyinen palvelutuotantomalli, järjestelmien lukumäärä ja erilaisten järjestelmien lukumäärän suhde. 3.2 Tyyppitapauksesta kaksi alueelliseen potilastietorekisteriin Samoin kuin tyyppitapauksesta yksi lähdettäessä kaikki potilastietojärjestelmät liittyvät alueelliseen potilastietorekisteriin, joten liittymiä tulee useita. Tyyppitapauksessa kaksi mahdollisuus järjestelmäkokonaisuuden yksinkertaistamiseen on selvitettävä, päällekkäisiä toiminallisuuksia tarjoavia järjestelmiä voidaan korvata olemassa olevilla järjestelmillä, saman järjestelmän eri versioita tai instansseja voidaan konsolidoida. Järjestelmäkokonaisuuden kehittämisessä on otettava huomioon järjestelmien versiot, konversioiden hinta, päätöksentekokyky, nykyinen palvelutuotantomalli, järjestelmien lukumäärä ja erilaisten järjestelmien lukumäärän suhde. Tyyppitapauksessa kaksi voidaan mahdollisesti käyttää jo toteutettuja alueellisia palveluitaa myös tavoitetilassa. 4 Kehittämispolku tyyppitapauksesta kolme alueelliseen potilastietojärjestelmään Tyyppitapauksessa kolme alueella on jo alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä, mutta järjestelmä ei ole kaikille yhteinen, vaan siinä olevat tiedot ovat kunkin toimijan omia. Alueellisen potilastietojärjestelmän tavoitetilaan pyrittäessä ensimmäiseksi on päätettävä hankitaanko uusi alueellinen järjestelmä vai laajennetaanko vanha järjestelmä alueelliseksi. Kuva 28. Kehityspolku tyyppitapauksesta kolme alueelliseen potilastietojärjestelmään. Jos päädytään uuteen alueelliseen järjestelmään, niin kehityspolku on samanlainen kuin siirryttäessä alueelliseen potilastietojärjestelmään tyyppitapauksista yksi ja kaksi. Nämä kehityspolut on esitelty luvuissa 6.2 ja 6.3. Jos olemassa olevaa järjestelmää laajennetaan alueelliseksi potilastietojärjestelmäksi, niin sovitaan yhteiset tietomallit ja toimintatavat, liitetään käytetyt tietokannat yhdeksi 79

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 Esityksen sisältö Potilastiedon arkiston tuotannon tilanne Kelan tarjoamat palvelut Yksityisen terveydenhuollon liittymisen tunnistetut

Lisätiedot

tai puhelimitse: Pekka Järvinen (09) 1607 3800

tai puhelimitse: Pekka Järvinen (09) 1607 3800 1(16) 28.3.2011 POTILASTIETOJEN KÄSITTELY - ohje terveydenhuoltolain 9 :n ja asiakastietolain muutosten toteuttamiksi 1 1. TAUSTAA Eräitä potilasasiakirjojen ja potilastietojen käsittelyä, käyttöä ja luovutusta

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014 Kanta-palveluiden käyttöönotto Psykologiliitto 15.4.2014 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu Valveri-rekisteri Lääketietokanta

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020 Anne Kallio STM Kansalliset linjaukset ja toimenpiteet 2012-2015 pääosassa jo tehtyjen linjausten toimeenpano KanTa-palveluiden

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelujen tilannekatsaus Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelut 25.5.2010 2 Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille:

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Kommentteja TAPAS-työhön. Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii

Kommentteja TAPAS-työhön. Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii Kommentteja TAPAS-työhön Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii 3.11.2011 TAPAS + KANTA / Jari Porrasmaa 1 Esityksen sisältö 1. Kansallisen

Lisätiedot

Kansalaisten tiedonhallintapalvelut

Kansalaisten tiedonhallintapalvelut Kansalaisten tiedonhallintapalvelut Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotietojen käytönvalvonta 13.9.2012 Jari Suhonen / THL, OPER 1 Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansalaisen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee. Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011

KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee. Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011 KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011 Esityksen sisältö KanTa-palvelut, Kelan tehtävät Omien tietojen katselu palvelu

Lisätiedot

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö 1 Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Riitta Alkula 2 Esityksen sisältö Arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetila Arkkitehtuurimäärittelyt Määrittelyjen

Lisätiedot

Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä

Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä 20140303 THL / OPER - Heikki Virkkunen; THL/TILU päivi mäkelä-bengs, Riikka Vuokko 1 Kanta koostuu kolmesta osakokonaisuudesta Sosiaali-

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Omien tietojen katselu. Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013

Omien tietojen katselu. Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013 Omien tietojen katselu Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013 Aktiivisessa käytössä Omien tietojen katselu on aktiivinen sähköinen asiointipalvelu Kirjautumisia jo yli 750.000, yksittäisiä käyttäjiä vähemmän

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Ohje 8/2015 1(5) SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Kohderyhmät Voimassaoloaika Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajat Yksityisen

Lisätiedot

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS Terveydenhuollon ATK-päivät 13.5.2015 Tampere -talo Lasse Ilkka/STM/THL Markku Saarinen/STM Ensihoitokertomus on osa uutta viranomaisten yhteistä kenttäjärjestelmää Turvallisuusviranomaisille

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet Lääkitysmäärittelyt 2016 1(10) Lääkitysmäärittelyt 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Heikki Virkkunen Päivi Mäkelä-Bengs Riikka Vuokko Versio 0.1 (27.10.2015) Lääkitysmäärittelyt 2016 2(10) Pvm Päivitetyt

Lisätiedot

Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot, TAPAS Projekti. Karri Vainio, Kuntaliitto 24.5.

Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot, TAPAS Projekti. Karri Vainio, Kuntaliitto 24.5. Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot, TAPAS Projekti Karri Vainio, Kuntaliitto 24.5.2011 Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Tiedonhallintapalvelu ammattilaisen työn tukena

Tiedonhallintapalvelu ammattilaisen työn tukena Tiedonhallintapalvelu ammattilaisen työn tukena Kuntatalo 26.10.2011 26.10.2011 Heikki Virkkunen 1 Tiedot sähköiseksi > Toimintatavat muuttuvat Sähköisen tiedon käyttö muuttaa toimintatapoja Alkuun vaatii

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston 2. vaihe

Potilastiedon arkiston 2. vaihe Potilastiedon arkiston 2. vaihe THL, Operatiivisen toiminnan yksikkö 24.8.2015 Potilas arkiston 2.vaihe / Paasitorni 26.8.15 1 Potilastiedon arkisto:julkinen terveydenhuolto 15.08.2015 7 Potilastietojärjestelmää

Lisätiedot

Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012

Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012 Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012 Potilastietojen käyttö ja luovutus Henkilötietolaissa (22.4.1999/523) Rekisterinpitäjän velvollisuus suojata henkilörekistereitä riittävin teknisin

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi.

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi. MÄÄRÄYS 3/2015 1(5) Määräys valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille luovutettavista todistuksista ja lausunnoista (SV6, lääkärintodistus A) Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon

Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon Sisällys 1. Liittymisvelvoite, aikataulu ja liittymismallit... 2 2. Liittymisvalmistelut... 5 3. Potilastietojärjestelmä...

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Rekisteriseloste 1 (5) 1. REKISTERIN NIMI Potilasrekisteri 2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Käyntiosoite Postiosoite Puhelinvaihde (08) 315 2011 3. REKISTERIASIOIDEN VASTUUHENKILÖ

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden ja standardisoinnin merkitys terveydenhuollon tuottavuudelle. Sinikka Ripatti Kehittämispäällikkö HUS 14.11.2008

Yhteentoimivuuden ja standardisoinnin merkitys terveydenhuollon tuottavuudelle. Sinikka Ripatti Kehittämispäällikkö HUS 14.11.2008 Yhteentoimivuuden ja standardisoinnin merkitys terveydenhuollon tuottavuudelle Sinikka Ripatti Kehittämispäällikkö HUS 14.11.2008 Sisältöä Muuttuva terveydenhuollon toimintaympäristö Yhteentoimivuus ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla?

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Kansliapäällikkö Kari Välimäki 6.11.2008 Stakes auditorio Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset linjaukset 2015

Lisätiedot

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola 3.11.2010 AvoHILMO_tavoitteet / Pirjo Tuomola 1 Tieto-osaston tehtävät eri kokonaisuuksina TILASTOTUOTANTO Suomen viralliset tilastot Kansainväliset

Lisätiedot

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS)

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Pia Alava Suunnittelija Welfare ICT Forum 10.10.2014 Uudistuksen taustaa Palautteet Lomakkeissa liian vähän tilaa, täyttäminen vie liikaa aikaa, epäselviä

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä.

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä. Mallisopimus Sopimus e-reseptipalveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja itsenäinen ammatinharjoittaja ("Ammatinharjoittaja") sopivat e-reseptipalveluun

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

Kanta-palveluiden kokonaistilanne. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

Kanta-palveluiden kokonaistilanne. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kanta-palveluiden kokonaistilanne Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Esityksen sisältö Kanta-palveluiden hyödyntäminen terveydenhuollossa Potilastiedon arkiston

Lisätiedot

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja Lääkäriaseman tiloissa toimiva lääkäripalveluyhtiö

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN

Lisätiedot

Kanta. Liittyjät-ohje v. 1.06

Kanta. Liittyjät-ohje v. 1.06 1 (16) Kanta Liittyjät-ohje v. 1.06 2 (16) Sisältö Säädöstausta... 3 1 Kanta-palveluun liittyjät... 3 2 Terveydenhuollon toimintayksikkö... 5 1. Kansanterveyslain mukainen terveyskeskus... 5 2. Erikoissairaanhoitolain

Lisätiedot

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki Terveydenhuollon ATK-päivät, Tampere 13.5.2015 Sinikka Rantala THL OPER Toiminnallinen

Lisätiedot

KanTa-palvelut/Omien tietojen katselu. Sosiaaliturvan ABC toimittajalle, 31.05.2012 projektipäällikkö Sanna Kavén, Kela, KanTa-palvelut

KanTa-palvelut/Omien tietojen katselu. Sosiaaliturvan ABC toimittajalle, 31.05.2012 projektipäällikkö Sanna Kavén, Kela, KanTa-palvelut KanTa-palvelut/Omien tietojen katselu Sosiaaliturvan ABC toimittajalle, 31.05.2012 projektipäällikkö Sanna Kavén, Kela, KanTa-palvelut KanTa Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori Henrietta Linde 5.2.2013 Proviisori Sähköinen lääkemääräys (eresepti) Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmä-palveluille, joita ovat

Lisätiedot

Työterveyshuollon potilasrekisteri

Työterveyshuollon potilasrekisteri Tietosuojaseloste 1/7 1. Rekisterinpitäjä Vantaan terveyskeskus / Vantaan Työterveys liikelaitos Toimipisteet: Tikkurilan toimipiste, Kielotie 11 A, 01300 Vantaa, Myyrmäen toimipiste, Jönsaksentie 4 E,

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa earkisto: kansallinen sähköinen arkisto- ja välityspalvelu potilasasiakirjoille eresepti ekatselu kansalaisen katseluyhteys omiin tietoihinsa perustuu lainsäädäntöön liittymisvelvoite

Lisätiedot

annakaisa.iivari@stm.fi 22.10.2009 Kattava

annakaisa.iivari@stm.fi 22.10.2009 Kattava annakaisa.iivari@stm.fi 22.10.2009 Kattava Miksi arkkitehtuuria pitää pohtia? Arkkitehtuurin ylläpito, muutostarpeiden havaitseminen ja reagointi Päästävä kestävään kehitykseen ja järkeviin migraatiopolkuihin,

Lisätiedot

Kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden jatkokehitys

Kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden jatkokehitys Kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden jatkokehitys ATK-päivät Turku THL / OPER - Maritta Korhonen / Heikki Virkkunen 1 Eteneminen perustuu säädöksiin ATK-päivät Turku THL

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa KAOS-tilaisuus: SOTE-toiminnan kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri ti 21.10 Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

E-RESEPTI SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN VAATIMUSMÄÄRITTELY. Terveydenhuollon tietotekniikka -seminaari 27.10.2014 Miia Nopanen

E-RESEPTI SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN VAATIMUSMÄÄRITTELY. Terveydenhuollon tietotekniikka -seminaari 27.10.2014 Miia Nopanen E-RESEPTI SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN VAATIMUSMÄÄRITTELY Terveydenhuollon tietotekniikka -seminaari 27.10.2014 Miia Nopanen ESITYKSEN SISÄLTÖ e-resepti eli sähköinen lääkemääräys Yleinen tietojärjestelmäratkaisu

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Terveys- ja hoito suunnitelma

Terveys- ja hoito suunnitelma Terveys- ja hoito suunnitelma ATK-päivät, Tampere 1 Terveys- ja hoito suunnitelman perusteet, tausta ja tavoitteet ATK-päivät, Tampere 2 Potilaan terveyden ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot Koosteet

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut Laatimispäivä 24.7.2007 Päivitetty 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite B10: Tietosuoja SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite B10 Tietosuoja 1 (14) VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liite Hanketoimisto 3.01 Lopullisen

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Näin käytät ereseptiä

Näin käytät ereseptiä Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä (eresepti). Tiedot ereseptin käyttöönottaneista organisaatioista saat terveydenhuollosta, apteekeista ja sivustolta

Lisätiedot

Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24

Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidylle annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Laitoshuollon rekisteri

Laitoshuollon rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

Rekisteri- ja informointiseloste Sosiaali- ja terveysosasto Henkilötietolaki (99/523) 10 ja 24 1.1.2011 Vanhusten palvelujen tulosyksikkö

Rekisteri- ja informointiseloste Sosiaali- ja terveysosasto Henkilötietolaki (99/523) 10 ja 24 1.1.2011 Vanhusten palvelujen tulosyksikkö 1 1. Rekisterin nimi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja terveyskeskusten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilas- ja asiakasrekisteri 2. Rekisterinpitäjä Laukaan kunta / Sosiaali-

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous. Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016

Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous. Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016 Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016 Käsiteltävät asiat Kelan rooli ja Kanta-palvelut Kanta-palveluihin liittymisen päävaiheet Käyttöliittymä rekisterinpitäjän

Lisätiedot

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Arja Juutilainen - Liikelaitos MediKes 1 Esityksen keskeisin sisältö Keski-Suomen shp:n kaikille verkkopalvelusivuille

Lisätiedot

Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot

Alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot ellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot 19.4.2011 Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisprojekti (TAPAS) http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/tietojarj-sahkoiset-palv/tapas/

Lisätiedot

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 Hallitus 283 11.12.2013 Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 EKSTPHAL 283 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan

Lisätiedot

KanTa- (Kansallinen terveysarkisto) palveluiden käyttöönotto. Ensimmäisenä sähköinen lääkemääräys

KanTa- (Kansallinen terveysarkisto) palveluiden käyttöönotto. Ensimmäisenä sähköinen lääkemääräys KanTa- (Kansallinen terveysarkisto) palveluiden käyttöönotto Ensimmäisenä sähköinen lääkemääräys Käyttöönottoon valmistautuminen 07.06.2013 4.6.2013 Sähköinen lääkemääräys 1 Esityksen sisältö Kansalliset

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot