HUS-TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUS-TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ SELVITYS"

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus , SAIRAANHOITOPIIRI OHEISMATERIAALI (HUS-terveydenhuoltojärjestelmä_selvitys_ doc) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS-TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ SELVITYS

2

3 1 JOHDANTO TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ TERVEYS JA SAIRAUDET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNTÖ KUNTA- JA PALVELURAKENNE (PARAS) -HANKE SELVITYKSIÄ JA RAPORTTEJA PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA UUDENMAAN ERIKOISSAIRAANHOIDON TOIMINNAN JA HALLINNON UUDISTAMISTYÖRYHMÄN (PUERTO) EHDOTUKSET TOIMINTA- JA KAPASITEETTILINJAUKSET HUS:N PERUSTAMISVAIHEESSA HALLINNOLLISIA JA KLIINISIÄ TOIMINTOJA KOSKEVIA SELVITYKSIÄ JA SUUNNITELMIA HUS:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ VÄESTÖTIEDOT TOIMINTAYMPÄRISTÖTEKIJÖITÄ HUS-ERITYISVASTUUALUE JA ORGANISAATIO ERITYISTASON ERIKOISSAIRAANHOITO JA VALTAKUNNALLISESTI KESKITETTÄVÄ ERITYISTASON SAIRAANHOITO HUS:N SISÄINEN ORGANISAATIO SAIRAANHOITOALUEIDEN TOIMINTA JA PALVELUT HYKS-SAIRAANHOITOALUE LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE LOHJAN SAIRAANHOITOALUE HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE PORVOON SAIRAANHOITOALUE LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA PALVELUT HUS-APTEEKKI LIIKELAITOS HUS-RÖNTGEN LIIKELAITOS HUSLAB LIIKELAITOS RAVIOLI LIIKELAITOS HUS-DESIKO LIIKELAITOS HUS-LOGISTIIKKA LIIKELAITOS HUS-TIETOTEKNIIKKA LIIKELAITOS HUS-LÄÄKINTÄTEKNIIKKA LIIKELAITOS HUS-SERVIS LIIKELAITOS HUS-TILAKESKUS LIITTEET

4

5 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Valmisteltu selvitys sisältää perustietoa HUS:n perustamisen jälkeiseltä ajalta. Selvityksessä on esitelty HUs-kuntayhtymän sairaanhoitoalueiden ja liikelaitosten toiminnot. Sairaanhoitoalueen johtajat ja HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden johtajat sekä liikelaitosten toimitusjohtajat ovat selvityksen sairaanhoitoalueet- ja liikelaitokset -osuuksissa esittäneet omia alueitaan/alojaan koskevia näkemyksiä toimintojen ja palveluiden muutoksista ja kehityksestä HUS:n toiminnan aikana vuosina TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ 2.1 Terveys ja sairaudet Väestön terveydentilaan ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä elintavat ja sairaudet; lihavuus, diabetes, alkoholinkäyttö, tupakointi, allergiat, dementia suun ja hampaiden sairaudet; lapset - nuoret - vanhusväestö tartuntataudit ja epidemiat väestörakenne, ikääntyminen työttömyys työllisyys syrjäytyminen, asunnottomuus, päihteiden käyttö lastensuojelun tarve (STM:n Sosiaali- ja terveyskertomus vuodelta 2006, ilmestyy joka 4. vuosi). Kansansairaudet ja tautikirjo astma ja allergiat; allergisiin sairauksiin kuuluvat astma, allerginen nuha, atooppinen ihottuma ja kosketusihottuma diabetes epidemiat ja infektiotaudit keuhkoahtaumatauti ja krooninen keuhkoputkentulehdus perinnölliset sairaudet sydän- ja verisuonisairaudet; yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt, kohonnut verenpaine ja rasva- aineenvaihduntahäiriöt. syöpä tuki- ja liikuntaelinsairaudet; suomalaisten yleisimmät tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat nivelreuma, nivelrikko, lanneselän kiputilat, iskiasoireyhtymä sekä niska- ja hartiaseudun kipuoireyhtymä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2009) 2.2 Terveydenhuoltojärjestelmä Terveyden ja sairaanhoidon palveluja tuottavat sekä julkisyhteisöt että yksityiset toimijat. Julkiselle vallalle riittävien terveydenhuoltopalvelujen tuottaminen on lakisääteinen velvoite. Terveydenhuollon toimeenpanotehtävistä vastaavat ensisijaisesti kunnat ja kuntayhtymät. Ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle sekä alueellisesti lääninhallituksille (vuoteen 2009). Nykyisessä lainsäädännössä erotetaan erikseen säädökset, jotka koskevat palvelujen järjestämisvelvollisuutta ja tuottamista, terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa sekä potilaan asemaa ja oikeuksia. 3

6 Jokaisen kunnan on huolehdittava siitä, että sen asukkaat saavat tarpeellisen erikoissairaanhoidon esh-lain mukaisesti. Maa on jaettu sairaanhoitopiireihin, ja kunkin kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kunnat voivat toteuttaa järjestämisvastuutaan myös siten, että ne hoitavat toiminnan itse tai hankkivat ostopalveluja muilta palveluntuottajilta. Sairaanhoitopiiri vastaa siitä, että hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin perustein. Lakiuudistus selkiytti osin myös kunnan ja sairaanhoitopiirin välistä asemaa ja niiden tehtäviä. Kun potilas on lähetetty saamaan erikoissairaanhoitoa, vastuu potilaan hoidosta siirtyy erikoissairaanhoidon kuntayhtymälle. Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle on kuten aiemminkin annettava hänen sairaudentilansa edellyttämä hoito välittömästi. Erikoissairaanhoitolain muutoksen mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava viimeistään 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta sairaalaan. Hoito on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, viimeistään kuitenkin 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa kiireellistä hoitoa tai hoitoa säädetyssä ajassa, on sen hankittava hoito joltakin muulta palvelun tuottajalta esim. toiselta sairaanhoitopiiriltä tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Mikäli sairaanhoitopiiri ei voi järjestää Suomessa edellä mainittua hoitoa, on sen potilaan pyynnöstä annettava ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kustannuksella hoitoon Euroopan talousalueen jäsenvaltioon tai Sveitsiin. Terveydenhuoltojärjestelmä, nykyinen lainsäädäntö ja lainsäädännön uudistamisen yleisperustelut esitetään hallituksen esityksessä Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi (Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio, loppuraportti ). (Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi, STM:n työryhmämuistio 2002:3) 2.3 Terveydenhuollon lainsäädäntö Terveydenhuollon lainsäädäntö Kansanterveyslaki ja -asetus Erikoissairaanhoitolaki ja asetus; erikoissairaanhoitoa koskeva lainsäädäntö uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 1989 (Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio, loppuraportti ) Valtioneuvoston asetus hoitoonpääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä; ns. hoitotakuusäännökset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ( ) Valtioneuvoston asetuksen (1019/2004) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittaessa muutokset. Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia ainakin alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Tähän palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen tulee tarvittaessa sovittaa myös sosiaalihuollon palvelut. Palvelujen yhteensovittamiseksi SHP:n ja kuntien tulee erityisesti arvioida alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. 4

7 Lisäksi suunnitelmassa tulee sopia alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa alueellisen tietohallinnon järjestämisestä ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet. HUS:n järjestämissuunnitelman valmistelua ohjasivat kansallisen terveysprojektin suositukset sekä erikoissairaanhoitolakiin sisällytetyt säännökset kuntayhtymälle siirtyneestä potilaiden kiireettömän hoidon järjestämisvastuusta, samoin kuin kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajoista. Lisäksi suunnitelmaan vaikuttivat jäsenkuntien terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja HUS:n strategiaohjelma HUS:n järjestämissuunnitelma (valtuusto ) koostuu kuudesta erillisestä suunnitelmasta ja sairaanhoidon järjestämisen tarkastelusta kullakin viidellä sairaanhoitoalueella. Länsi-Uudenmaan, Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueiden järjestämissuunnitelmat valmisteltiin samanaikaisesti terveydenhuoltoaluehankkeiden kanssa. Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö Sosiaali- ja terveysministeriön asettama terveydenhuoltolakityöryhmä jätti mietintönsä kesäkuussa Mietinnöstä pyydettiin lausunnot lokakuun 2008 loppuun mennessä. HUS:n hallitus antoi lausuntonsa kokouksessaan Terveydenhuoltolakiuudistuksen tavoitteena on madaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon välisiä raja-aitoja ja siten varmistaa väestölle laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena on, että kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto muodostavat entistä selkeämmin yhtenäisen kokonaisuuden, jolloin hallinnolliset rakenteet ja menettelyt palvelujen ja toimintatapojen organisoimisessa on mahdollista yhdenmukaistaa. Terveydenhuoltolakityöryhmän ehdotuksessa korostetaan potilaiden mahdollisuuksia valita hoitopaikkansa, ennaltaehkäisevän toiminnan ja perusterveydenhuollon vahvistamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja yhteisiä rakenteita. Sosiaali- ja terveysministeriö on lausuntokierroksen jälkeen jatkanut sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksen valmistelua. 5

8 2.4 Kunta- ja palvelurakenne (PARAS) -hanke Kunta- ja palvelurakennepuitelain (voimaantulo helmikuussa 2007) 6 :n mukaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettuihin kuntayhtymiin (pohjana nykyiset sairaanhoitopiirit). Kuntayhtymä vastaa kunnan osoittamassa laajuudessa erikoissairaanhoidosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta. Lisäksi osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidoista keskitetään valtionneuvoston asetuksella valtakunnallisesti nimetyille erityisvastuualueille. Kunnat jättivät elokuuhun 2007 mennessä valtioneuvostolle puitelain edellyttämät rakenteiden uudistamista ja palvelujen järjestämistä koskevat suunnitelmansa. Kaupunkiseudut valmistelivat lisäksi suunnitelmat seudullisen yhteistyön lisäämisestä. Selvityksissä ja suunnitelmissa esitetään, miten kunnat/kaupungit aikovat vuoden 2012 loppuun mennessä täyttää lain velvoitteet kunnan tai yhteistoiminta-alueen muodostamisesta sekä laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista (vähintään asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue, kuntayhtymä/isäntäkuntamalli, erityisvastuualueet). Kuntajakolain muutokset ovat osa Paras-hanketta. Vuoden 2010 alusta tulee HUSpiirissä voimaan neljän kunnan kuntaliitos (väestömäärä yhteensä asukasta); Loviisan kaupungin muodostavat Loviisa, Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää, joka ei ole HUS:n jäsenkunta. Vuoden 2009 alusta Lohjan sairaanhoitoalueella Sammatti liitettiin Lohjan kaupunkiin ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella Karjaa, Pohja ja Tammisaari muodostivat Raaseporin kaupungin. Puitelain mukaan kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita koskevien ratkaisujen jälkeen kuntien on suuntauduttava palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle puitelain tavoitteiden toteutumisesta siirtyi syysistuntokaudelta 2009 myöhempään ajankohtaan. Puitelain voimassaoloaika päättyy vuoden 2012 lopussa, jolloin muutosten tulee viimeistään olla valmiita. Hankkeen arviointitutkimusohjelma toteutetaan vuosina Kuntaliiton koordinoimana. 6

9 3 SELVITYKSIÄ JA RAPORTTEJA 3.1 Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erikoissairaanhoidon toiminnan ja hallinnon uudistamistyöryhmän (PUERTO) ehdotukset HUS-kuntayhtymän perustaminen alkaen perustuu Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erikoissairaanhoidon toiminnan ja hallinnon uudistamistyöryhmän (PUERTO) työhön ja sitä seuranneeseen hallituksen lakiesitykseen (HE 164/98). Puerto-työryhmän ehdotukset ( ) Erikoissairaanhoidolle asetettavat yleiset tavoitteet Uudenmaan alueen kunnallista erikoissairaanhoitoa toteutettaessa tulee toiminnan lähtökohtaisesti vastata alueen väestön tarpeita. Tästä lähtökohdasta toiminnalle voidaan asettaa seuraavat yleiset tavoitteet: palvelujen hyvä saatavuus hoitoonohjauksen selkeys väestölle ja kuntalaiselle kuntalaisen ja kunnan vaikutusmahdollisuus hoitojärjestelyihin toiminnan koordinoitu ja rationaalinen ohjaus toiminnoittain terveydenhuollon toimijoiden roolien selkeys kustannusten hallinta ja ennustettavuus tilojen, laitteiden ja investointien tehokas hyödyntäminen opetuksen ja tutkimuksen hyödyntäminen. Uudenmaan kunnallisen erikoissairaanhoidon toiminnallinen kehittäminen Uudenmaan alueen kunnallisen erikoissairaanhoidon ongelmien ja kehittämistarpeiden sekä edellä todettujen yleisten tavoitteiden perusteella työryhmä toteaa, että Uudenmaan alueen kunnallisessa erikoissairaanhoidossa on ylikapasiteettia ja toiminnallisia päällekkäisyyksiä. Näiden poistaminen on tarpeen, jotta väestö voisi saada parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia tarpeellisia terveydenhuollon palveluja. Tällöin alueen erikoissairaanhoito olisi myös sekä toiminnallisesti että taloudellisesti tehokasta. Tämän saavuttamiseksi Uudenmaan kunnallista erikoissairaanhoitoa tulee uudistaa seuraavasti: 1. Erikoissairaanhoidon ylikapasiteetin purkaminen: Eri selvityksissä osoitettu erikoissairaanhoidon ylikapasiteetti, joka on ensisijassa Helsingissä ja HYKS:ssa, tulee purkaa. Kokonaiskapasiteetin vähentämisessä otetaan huomioon toiminnan kehittämisen ja väestömuutosten edellyttämät järjestelyt. Osa erikoissairaanhoidon kokonaiskapasiteetin vähentämisestä toteutetaan vahvistamalla terveyskeskusten toimintaa ja siirtämällä niihin voimavaroja erikoissairaanhoidosta. 2. Päivystyksen järkeistäminen: Erikoissairaanhoidon päivystystä tulee keskittää harvempiin pisteisiin pääkaupunkiseudun sairaaloissa. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuudet Uudenmaan muiden alueiden päivystystoiminnan uudelleen järjestelyihin. Tällöin tulee ottaa huomioon mahdollisuudet yhteistyöhön ja työnjakoon terveyskeskusten kanssa. Selvityksen pohjalta toteutetaan tarpeelliset uudelleenjärjestelyt. Perusteltua on, että ainakin suurimmissa erikoissairaanhoidon päivystyspisteissä olisi terveyskeskuspäivystys, joka toimisi etupäivystyksenä ilman lähetettä tuleville potilaille. 7

10 3. Erikoisalojen työnjaon tarkistaminen: Erityisesti pääkaupunkiseudun sairaaloiden kesken on uudelleenarvioitava sairaaloiden tehtävät ja rooli suurten erikoisalojen toimintojen järjestämisessä siten, että toiminnat hoidetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Esimerkiksi päiväkirurgista toimintaa olisi perusteltua keskittää. Tällöin tulee ottaa huomioon päivystystoiminnan järjestelyistä aiheutuvat muutokset sairaaloiden väliseen työnjakoon. Keskittämisratkaisuja tehtäessä tulee kuitenkin turvata se, että potilaat saavat suurten lääketieteellisten erikoisalojen palvelut läheisyysperiaatteen mukaisesti lähellä asuinpaikkaansa. 4. Pienten erikoisalojen toiminnot järjestetään siten, että väestön yleisimmin tarvitsemat palvelut tuotetaan hajautetusti ja harvemmin käytettävät ja sellaiset palvelut, joissa on saatavissa suurtuotannon etuja muun muassa käytettävien kalliiden laitteiden vuoksi, keskitetään yhteen palveluntuotantoyksikköön. Sairaanhoidollisen toiminnan kehittäminen pohjautuu näyttöön perustuvien toimintamuotojen käyttöönottoon. 5. Sairaanhoidollisten ja muiden tukipalvelujen keskittäminen: Sairaanhoidollisia palveluita, kuten laboratorio- ja kuvantamistoiminta, sekä hallinnon ja huollon tukipalveluita keskitetään edellä mainittujen toiminnallisten muutosten edellyttämällä tavalla mahdollisimman kustannustehokkaan järjestelyn aikaansaamiseksi. 6. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen: Erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa tulee yhteensovittaa siten, että painopiste asetetaan perusterveydenhuoltoon. Samalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille on luotava toimiva yhteistoimintajärjestelmä. Yhteistoiminnan avulla on saatava aikaan alueellisia hoito-ohjelmia, joihin potilaskohtaiset hoitosuunnitelmat perustetaan. Hoito- ja palveluketjujen määrittelyn on lähdettävä potilaan näkökulmasta siten, että potilaan kokema palvelu on kitkatonta ja sujuvaa. 7. Tehtävien ja voimavarojen siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon: Nyt sairaanhoitopiireissä ja HYKS:ssa tehdään myös sellaisia erikoissairaanhoidon perustason toimintoja tai perustutkimuksia, jotka olisi tarkoituksenmukaista siirtää perusterveydenhuoltoon terveyskeskusten hoidettavaksi. Siirrot toteutetaan siirtämällä erikoissairaanhoidosta asianomaisista tehtävistä vastaava henkilöstö ja muut tarvittavat voimavarat terveyskeskuksiin. Lisäksi edellä kohtien 2-5 perusteella tehtävien rationalisointien johdosta vapautuvia voimavaroja tulee siirtää perusterveydenhuoltoon terveyskeskusten toiminnan kehittämiseksi. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet toteuttaa palvelujen järjestämisessä verkostomaista yhteistyötä kunnallisten ja yksityisten palvelujen tuottajien kesken. 8. Palvelujen saaminen omalla äidinkielellä: Potilaille tulee turvata sairaanhoito omalla äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Tämän toteuttamiseksi potilaiden tulee tarvittaessa voida käyttää hallinnollisten rajojen estämättä sellaista oman sairaanhoitoalueensa ulkopuolista sairaalaa, jossa potilas saa hoidon äidinkielellään. Lääkäreiden sekä muun terveydenhuoltohenkilöstön perusopetukseen sisältyvää samoin kuin työssä olevan terveydenhuoltohenkilöstön kieliopetusta tulee järjestää nykyistä enemmän. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tulee vastaanottotoiminta organisoida esimerkiksi ruotsinkielisiä vastaanottoryhmiä muodostamalla siten, että turvataan potilaiden oikeus saada hoitoa äidinkielellään. 8

11 9. Erikoissairaanhoidon ohjaus: Erikoissairaanhoidon ohjausjärjestelmää tulee kehittää (1) parantamalla sopimusohjausta siten, että kuntien ohjausvoima lisääntyy, (2) tehostamalla sairaaloiden välistä ohjausta siten, että erikoissairaanhoidon kapasiteetti voidaan mitoittaa kuntien kanssa sovittujen palvelumäärien tasolle sekä (3) parantamalla sairaaloiden sisäistä johtamista siten, että kuntien kanssa tehdyt sopimukset pannaan täytäntöön organisaation kaikilla tasoilla. 10. Tietojärjestelmät ja tietosuoja: Erikoissairaanhoidon tietojärjestelmiä tulee yhtenäistää ja varmistaa niiden yhteensopivuus siten, että edellytykset potilaan hoitoprosessin ja organisaatioiden välisen hoitoketjun sujuvoittamiseen paranevat ja että tieto saadaan kulkemaan hoitoon osallistuville yksiköille ja henkilöstölle siten, että päällekkäisiltä ja toistuvilta tutkimuksilta voidaan välttyä ja hoitosuunnitelma toteuttaa kitkatta. Samalla on tarpeen järjestää potilastietojen saatavuus tarvittaessa säädösmuutoksin siten, että tietosuojasäännökset eivät muodostu potilaan edun mukaisten hoitojärjestelyjen esteeksi. 11. Lääketieteen opetus ja lääketieteellinen tutkimustoiminta: Lääketieteen opetuksen ja lääketieteellisen tutkimustoiminnan edellyttämät toimintamahdollisuudet turvataan toteutettavien hallinnollisten ja organisatoristen muutosten yhteydessä. Opetusta ja lääketieteellistä tutkimusta järjestettäessä hyödynnetään koko alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä. 12. Kustannukset: Edellä todettujen toimenpiteiden toteuttaminen alentaa Uudenmaan alueen kunnallisen terveydenhuollon kustannuksia. Kustannusten aleneminen toteutuu vähitellen. Lopullisen kustannustason osalta voidaan arvioida, että mitkään seikat eivät viittaa siihen, että alueen ikä- ja sukupuolivakioitujen kustannusten tulisi olla olennaisesti korkeampia kuin koko maassa keskimäärin. Palvelujen tarvetta, käyttöä ja kustannuksia koskevia vertailuselvityksiä tulee laatia säännöllisesti Uudenmaan kuntien yhteistyönä. PUERTO-työryhmä katsoi, että em. toimenpiteet on konkretisoitava ja niiden toteuttaminen aloitettava mahdollisimman pian uuden kuntayhtymäorganisaation järjestäydyttyä. 3.2 Toiminta- ja kapasiteettilinjaukset HUS:n perustamisvaiheessa TOKA-työryhmän tehtävänä oli valmistella ottaen huomioon hallituksen lakiesityksen (HE 164/98) perustelut esitykset, jotka koskevat perustettavalle sairaanhoitopiirille siirrettävistä toiminnoista ja voimavaroista sekä perusterveydenhuoltoon siirrettävistä tehtävistä ja voimavaroista, sairaaloiden väliseksi työnjaoksi sekä niiden ja terveyskeskusten ja sosiaalitoimen välisen yhteistoiminnan periaatteiksi, niistä toimintayksiköistä, joita potilailla on oikeus asuinpaikasta riippumatta käyttää äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi, sekä muista toimintaa ja hoidollisia tukitoimintoja koskevista uudelleenjärjestelyistä mukaan lukien lääkärikoulutus ja lääketieteellinen tutkimus. Työryhmä käsitteli toimintalinjauksia ensisijaisesti lääketieteellisestä ja hoidollisesta näkökulmasta. Työryhmä esitti kliinisten erikoisalojen toimintalinjauksia perusteluineen. 9

12 TOKA-työryhmän ehdotukset Kuntien terveydenhuollon tarvepohjaiset suunnitelmat Suunnittelujärjestelmä muuttuu kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiseksi terveyssuunnitteluksi. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien, perusterveydenhuollon sekä HUS-piirin edustajat valmistelevat yhdessä alueittain kuntakohtaiset vuosittain tarkistettavat suunnitelmat väestön hoidon tarpeesta, palvelujen käytöstä ja sopivat niistä sairaanhoitopiirin toimintayksiköistä, jotka tuottavat kullekin kunnalle tai alueelle sen tarvitsemat palvelut. Alueellisten suunnitelmien valmistelussa käytetään hyväksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien sekä erikoisalakohtaisten, ammatillista osaamista edustavien neuvottelukuntien työpanosta. Suunnitelmissa yhdistetään ajankohtaisin teoreettinen tieto ja käytännön asiantuntemus. Perusterveydenhuollon ensisijainen hoitovastuu Jäsenkunnat ovat vastuussa terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä asukkailleen ja väestön erikoissairaanhoitoon hakeutuminen käynnistyy terveyskeskuksista, hätätapauksia lukuun ottamatta. Perusterveydenhuollon palvelut ovat kuntalaisten ensisijaisia palveluja. Erikoissairaanhoitoon vaaditaan lähete. Perusterveydenhuollon hoitovastuuta tuetaan terveyskeskusten henkilökunnan valmiuksia lisäävällä ja kehittävällä koulutuksella, voimavarakohdennuksilla ja tietojärjestelmäratkaisuilla sekä palvelu- ja hoitoketjuja rakentamalla. Tämän perusterveydenhuoltoon panostamisen tarkoituksena on siirtää erikoissairaanhoidosta erityisesti pitkäaikaisia ja toistuvia hoitojaksoja ja avohoitoa perusterveydenhuoltoon. Tällä ratkaisulla voidaan vaikuttaa kuntien terveydenhuoltokustannuksiin. HUS-piiri vastaa sovittujen palvelujen tuottamisesta jokaiselle jäsenkunnalle vuotuisen suunnitelman mukaisesti ja huolehtii jatkuvasti myös palvelujen kustannus-, laatu- ja tuottavuuskehityksestä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajanvedon vaihtelu Erikoissairaanhoitoa koskevat suunnitelmat perustuvat kuntien näkemyksiin sairaanhoitopiiriltä hankittavien palvelujen määrästä, laadusta ja kokonaiskustannuksista. Suunnitelmat pohjautuvat kunnittaisiin, paikallisten olosuhteiden mukaisiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjakoihin sekä kuntien toisistaan huomattavastikin poikkeaviin väestömääriin ja rakenteisiin. Suunnitelmissa kiinnitetään huomiota kuntien valmiuksiin antaa väestölleen terveydenhuoltoa tukevia kotihoidon, oppilashuollon, vanhustenhuollon ja päihdehuollon palveluja sekä asumispalveluja. Helsingin kaupungin terveydenhuoltopalvelujen järjestämisratkaisut poikkeavat muiden Uudenmaan kuntien tilanteesta. Helsingin terveyskeskuksissa on jo useita vuosia ollut runsaasti omia erikoissairaanhoidon palveluja, esim. 600 pääosin sisätauteihin painottunutta sairaansijaa sekä 275 psykiatrista sairaansijaa ja seitsemän mielenterveysyksikköä. Helsinki tuottaa jatkossakin näitä palveluja omana toimintanaan. 10

13 Yliopistollisen sairaanhoitopiirin luomat mahdollisuudet ja osaamiskeskusten muodostaminen Uudellamaalla toimii ensimmäistä kertaa yliopistollinen sairaala osana sairaanhoitopiiriä. HUS-piirissä hyödynnetään uudenlaista verkostoituneena toimivaa yliopistoa sekä alueen sairaaloihin hajautettua perus- ja erikoislääkäriopetusta. Toimintamallin avulla yhtenäistetään ja kehitetään ammatillista osaamista koko sairaanhoitopiirissä. Hoito-ohjelmilla yhdenmukaistetaan ja parannetaan laadullisesti sairaanhoitopiirin eri toimintayksiköissä annettavaa hoitoa. Palvelu- ja hoitoketjuja sujuvoitetaan potilaiden hoidon parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Hoitokäytännöt pohjautuvat näyttöön perustuvaan tietoon (evidence based medicine -periaate). Sairaaloihin muodostetaan osaamiskeskuksia, joiden toiminnassa yhdistetään erikoisalarajat ylittävä tietotaito ja joilla on päävastuu oman alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Osaamista keskittämällä voidaan purkaa toimintojen päällekkäisyyksiä, yhtenä esimerkkinä reumasairauksien hoito. Yhteispäivystykseen siirtyminen ja toimivan konsultaatiojärjestelmän luominen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys järjestetään sisätautien ja kirurgian erikoisaloilla traumatologiaa lukuun ottamatta. Päivystävien yleislääkärien järjestäminen sairaaloihin määräytyy päivystävän yksikön sijaintikunnan mukaan. Yhteispäivystyksen tavoitteena on välttää tarpeetonta erikoissairaanhoitopalvelujen käyttöä tilanteissa, joissa hoidontarve on terveyskeskustasoa. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on antaa sairaanhoitopiirin sisäiset joko toimintayksiköiden tai sairaanhoitoalueiden väliset konsultaatiot sekä tuottaa perusterveydenhuollon tarvitsemat konsultaatiopalvelut. Perusterveydenhuoltopalveluja painottava yhteispäivystysjärjestelmä ja erikoissairaanhoidon vastuulla oleva konsultaatiotoiminta alentavat kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Omakielisten palvelujen tuottaminen Sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että potilaat saavat erikoissairaanhoidon palvelut omalla äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Sairaaloissa on omakielisiä hoitoympäristöjä, joita käytetään myös käytännön opetusympäristöinä lääkäreiden perus- ja erikoiskoulutuksessa ja muun hoitohenkilökunnan koulutuksessa. Potilaan kieleen perustuvaa hoitopaikan valintaa ei vaikeuteta sairaanhoitoaluejaolla vaan sairaanhoitopiiri ja jäsenkunnat sopivat kotipaikkakunnasta riippumattomista omakielisten palvelujen käyttömahdollisuuksista. Henkilökuntaa hankittaessa kiinnitetään huomiota kielitaitoon. Keskeisillä erikoisaloilla kuten sisätautien, kirurgian, psykiatrian, lasten- ja nuorisopsykiatrian, lastentautien, neurologian, geriatrian ja synnytysopin aloilla tulee olla kaksikieliset hoitoyksiköt. Selvitys pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen opetusterveyskeskustoiminnan kokeilemisesta, sen järjestämis- ja kustannusvastuista, valmistellaan kesään 2000 mennessä. Ehdotus ruotsinkielisestä opetusterveyskeskuskokeilusta on raportin liitteenä 4. HUS:n toiminnan aikana on valmisteltu vuosittaisten talousarvioiden ja taloussuunnitelmien laadintaan liittyvien ja niihin sisällytettyjen suunnitelmien ja toiminnallisten muutosten lisäksi lukuisia sekä hallinnollisia että erikoisalojen toimintoja ja palveluja koskevia selvityksiä ja suunnitelmia. 11

14 3.3 Hallinnollisia ja kliinisiä toimintoja koskevia selvityksiä ja suunnitelmia Keskeisiä sekä hallinnollisen että toiminnallisen näkökulman sisältäneitä selvityksiä ovat vuosina kullakin sairaanhoitoalueella HYKS-sairaanhoitoaluetta lukuun ottamatta valmistellut sosiaali- ja terveysaluehankkeet: Lohjan sairaanhoitoalue: Hiiden alueen hanke, esiselvitys ja loppuraportti I-vaihe ja II vaihe 2006/2007 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue: Ehdotus Länsi-Uudenmaan kuntien peruslinjauksiksi terveydenhuoltopalveluiden järjestämisessä ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi Hyvinkään sairaanhoitoalue: Keski-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämishanke, esiselvitys , Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittäminen (Stehu) ja loppuraportti 2007 Sopimus Kuuma-kuntien yhteistoiminnasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi, Porvoon sairaanhoitoalue: Ister -esiselvitys ja hankesuunnitelma Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan järjestäminen Itä-Uudellamaalla, HIITA - Hallintomallityöryhmä, HYKS-sairaanhoitoalueen perustaminen ; suunnitelmat ja selvitykset vuosina Puitelain 6 :n mukaisen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja järjestävä kuntayhtymä, erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palvelujen järjestäminen HUS-alueella, ( ) HUS:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hanke laboratorio-organisaatioiden yhteistoiminnan lisäämiseksi ja toiminnan yhdistämiseksi, selvitys Toiminnallisia selvityksiä ovat mm. Psykiatrisen terveydenhuollon järjestämistä koskevat suunnitelmat; lukuisia suunnitelmia, joista viimeisin selvitysmies Juhani Aerin selvitys, Helsingin ja Uudenmaan kuntoutuksen järjestämissuunnitelma, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi, Silmätautien toiminnan järjestäminen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma , Tekonivelkirurgian järjestäminen, 2009 Synnytystoiminnan järjestäminen, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen synnytystoiminnan järjestäminen, 2009 Selvitys Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden yhdistymismahdollisuuksista, Päivystystoiminnan järjestelyt Liikelaitos-suunnitelmat Tukipalveluiden jatkosuunnittelu (hallitus ) Liikelaitosten perustamissuunnitelmat ja liiketoimintasuunnitelmat

15 4 HUS:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1 Väestötiedot Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarpeeseen ja käyttöön sekä palvelurakenteen muutostarpeeseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat jäsenkuntien väestömäärän kasvu ja väestön ikääntyminen. Palvelujen käytön lisääntyminen johtaa suurelta osin palvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kasvuun. Jäsenkuntien väestömäärä oli asukasta (28,1 % koko maan väestöstä, / ). Jäsenkuntien väestömäärän kasvu HUS:n ensimmäiseen toimintavuoteen verrattuna on 8,7 % (kasvu asukasta). Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2010 on (lisäystä verrattuna asukasta). Väestömäärän kasvu oli noin asukasta vuodesta 2008 vuoteen Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien osuus (yhteensä asukasta) jäsenkuntien väestömäärästä oli 68 %. Asukasluvultaan pienimpiä jäsenkuntia olivat Liljendal (1 469 asukasta), Karjalohja (1 481 asukasta) ja Lapinjärvi (2 934 asukasta). Jäsenkuntien väestöstä oli yli 75-vuotiaiden osuus oli 5,7 %, kun osuus koko maassa oli 7,9 %. Ennusteen mukaan ikäryhmän osuus vuonna 2012 on 6,2 %. Alle 4- vuotiaiden lasten osuus pienenee; ikäryhmän osuus oli vuoden 2007 lopussa 17,4 % ja vuonna 2012 sen arvioidaan olevan 16,8 %. Synnytysikäisiä naisia (15-44-vuotiaat) oli jäsenkunnissa , osuus HUS-piirin väestöstä on 25 % ( / ) ja koko maassa (osuus 22 % koko maan väestömäärästä). HUS:n jäsenkuntien asukkaista oli ruotsinkielisiä 9 %. Väestöennusteen mukaan muutos vuodesta 2009 vuoteen 2010 on asukasta (1,2 %). Eniten lisääntyy vuotiaiden määrä (7,2 %). Prosentuaalisesti suurinta asukasluvun kasvu on Porvoon sairaanhoitoalueella (4,2 %). HYKSsairaanhoitoalueella asukkaiden määrä lisääntyy asukkaalla (1,0 %). Yli 65-vuotiaat, joiden osuus jäsenkuntien väestöstä on noin 13 %, käyttävät HUS:n palveluista laskutuksen perusteella noin 30 %. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 6 % ja he käyttävät palveluista noin 15 %. 13

16 HUS:n ennustettu väestömäärä enn 2011enn 2012enn 2013enn 2014enn 2015enn 2020enn enn 2011enn 2012enn 2013enn 2014enn 2015enn 2020enn Väestömäärän kehitys, ikäjakauma ja ennuste liitteinä 4.2 Toimintaympäristötekijöitä Sairaanhoitopiireittäisiä vertailuja, Kuntaliitto/Heikki Punnonen myyntituotot ja toimintakulut vuosina euroa/asukas delflatoituna vuosina vuoden 2008 toimintakulut - vuoden 2007 toimintakulut HUS:n kustannusten vertailu muiden sairaanhoitopiirien kustannuksiin osoittaa, että HUS on onnistunut kustannusten hallinnassa muita sairaanhoitopiirejä paremmin, sillä HUS:n kustannusten muutokset ovat vuosina olleet pienempiä kuin muissa sairaanhoitopiireissä keskimäärin. Taulukko 4. Jäsenkunnilta saatujen myyntitulojen ja toimintakulujen muutokset (%) verrattuna talousarvioon (ta) ja edellisen vuoden tilinpäätökseen (tp) MYYNTITULOT JASENKUNNILTA TOIMINTAKULUT koko maa HUS koko maa HUS ta tp ta tp ta tp ta tp ,0 7,3 3,5 6,3 3,5 6,6 1,6 4, ,8 7,2 1,3 7,1 3,3 7,8 0,9 7, ,4 4,7 2,6 3,3 3,9 5,7 2,6 4, ,6 4,9 2,2 3,9 3,6 4,9 2,9 4,6 2008*) 4,0 8,8 3,1 6,8 3,9 7,7 2,8 6,5 *) Päijät-Hämeen shp:n (uuden sosiaali- ja terveyskuntayht. erikoissairaanhoidon) tiedot puuttuivat 14

17 Euroa/asukas tarkastelun mukaan HUS:n asukaskohtaisten kustannusten kehitys on vuodesta 2007 alkaen ollut pienempää kuin muissa sairaanhoitopiireissä keskimäärin HUS sininen, muut sairaanhoitopiirit punainen Yliopistollisten sairaanhoitopiirien vuoden 2008 toimintakulujen vertailu alkuperäisiin talousarvioihin ja vuoden 2007 tilinpäätöslukuihin 08TOT 08TA Muutos 07TP Muutos yoshp M % M % H:gin ja Uudenmaan 1 405, ,9 38,0 2, ,5 85,3 6,5 Pirkanmaan 518,4 491,2 27,1 5,5 475,9 42,4 8,9 Pohjois-Pohjanmaan 401,9 387,6 14,3 3,7 364,1 37,8 10,4 Pohjois-Savon 287,0 274,0 13,0 4,8 266,4 20,6 7,7 Varsinais-Suomen 489,8 472,5 17,2 3,6 453,8 35,9 7,9 Yhteensä 4 934, ,9 190,0 4, ,8 355,1 7,8 5 HUS-ERITYISVASTUUALUE JA ORGANISAATIO 5.1 Erityistason erikoissairaanhoito ja valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Maa on jaettu neljään yliopistollisen sairaanhoitopiirin vastuulla olevaan erityisvastuualueeseen (ERVA-alueet), joilla on vaativan erikoissairaanhoidon erityistason tehtäviä, ja joille sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt valtakunnalliset erityistehtävät (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 767/2006). Alueellisesti keskitettävällä erityistason sairaanhoidolla tarkoitetaan erityisvastuualueella yliopistolliseen sairaalaan tai muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan keskitettävää erikoissairaanhoitoa. Valtakunnallisesti keskitettävällä erityistason sairaanhoidolla tarkoitetaan harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan tai vastaavaan terveydenhuollon toimintayksikköön keskitettävää hoitoa. 15

18 Erityistason sairaanhoitoon kuuluvat tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot keskitetään joko alueellisesti viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan terveydenhuollon toimintayksikköön taikka valtakunnallisesti harvempaan kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan terveydenhuollon toimintayksikköön. Valtakunnallisesti keskitettävään erityistason sairaanhoitoon kuuluvat toiminnot, jotka ovat harvinaisia ja vaativat korkeatasoista lääketieteellistä osaamista tai välineistöä. Jos muut kuin yliopistolliset sairaalat toteuttavat erityistason sairaanhoitoa joko omana toimintanaan tai ostopalveluna, niiden on erityisesti varmistuttava siitä, että palvelu vastaa yliopistollisen sairaalan erityisosaamisen laatutasoa. Kullakin viidellä yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella sovitaan sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien kesken ne tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka niissä on sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit laativat alueellisesti keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista yhteisen erikoisalakohtaisen luettelon sekä ylläpitävät ja päivittävät sitä. HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Helsinki ja Uusimaa ( asukasta ) Etelä-Karjala ( asukasta ) Kymenlaakso ( asukasta ) Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaalan erityistehtävät aivoverisuonten ohitusleikkaukset, allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot, epikeratofakialeikkaukset, epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurginen hoito, erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito, huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä leikkaushoito, imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia, kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito, lasten sappitieatresian hoito, lasten glaukooman leikkaushoito, luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, akondroplasia) vaativa leikkaushoito, luusyövän primaarinen hoito, munuaisen-, haiman-, maksan- sydämen- ja keuhkonsiirrot, oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset, retinoblastooman hoito, silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto, skolioosin leikkaushoito, transseksuaalisten henkilöiden psykiatriset ja endokrinologiset tutkimukset ja hoidon aloitus sekä sukuelinkirurgia lukuun ottamatta kohdun ja munasarjojen poistoa, vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito, vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito (STM:n asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 767/2006 ja Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio, loppuraportti ) 16

19 5.2 HUS:n sisäinen organisaatio HUS:n voimaantulleen hallintosäännön mukaan kuntayhtymän sairaanhoitoalueita ovat HYKS-sairaanhoitoalue, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, Lohjan sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaanhoitoalue sekä Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaanhoitoalueiden tulosyksiköitä ovat Medisiininen tulosyksikkö, Operatiivinen tulosyksikkö, Naistentautien ja lastentautien tulosyksikkö sekä Psykiatrian tulosyksikkö. Tulosyksikkörakenne on yhtenevä kaikilla sairaanhoitoalueilla. Tulosalueita ovat konsernihallinto ja HUS-Tilakeskus. Kuntayhtymän liiketoimintayksiköitä vuoden 2004 alusta toimintansa aloittaneet HUS-Röntgen, HUSLAB ja Ravioli vuoden 2008 alussa perustetut HUS-Apteekki, HUS-Desiko ja HUS-Logistiikka ja vuoden 2009 alusta käynnistyneet HUS-Tietotekniikka, HUS-Lääkintätekniikka ja HUS-Servis. Kuntayhtymän tytäryhtiöt HUS-Kiinteistöt Oy Uudenmaan sairaalapesula Oy 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä Uusi voimaan tullut hallintosääntö hyväksyttiin valtuustossa Hallintosäännön muutos koski pääosin HUS-ohjausjärjestelmää. 17

20 6 SAIRAANHOITOALUEIDEN TOIMINTA JA PALVELUT HYKS-sairaanhoitoalueen valmistelema katsaus toiminnallisiin ja organisatorisiin Virhe. Hakusanoja ei löytynyt.muutoksiin vuosina , liite sairaanhoitoalueiden ja HYKS-tulosyksiköiden johtajien valmistelemat aineistot, liite 6.1 HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Vantaa. Tämän lisäksi HYKS hoitaa HUS:n muiden jäsenkuntien ne potilaat, joita ei voida hoitaa sairaanhoitoalueen omassa sairaalassa sekä muut sairaanhoitopiirin lähettämät erityisen vaativat potilaat ja valtakunnallisesti keskitetysti sovitut erityistason potilaat. Kuudessa jäsenkunnassa asuu asukasta ja heitä hoidetaan 13 eri sairaalakiinteistössä: Psykiatriakeskus, Iho- ja allergiasairaala, Jorvin sairaala, Kirurginen sairaala, Kätilöopiston sairaala, Lastenklinikka, Lastenlinna, Meilahden sairaala, Naistenklinikka, Peijaksen sairaala, Silmä-korvasairaala, Syöpätautien klinikka, Töölön sairaala, lisäksi toimintaa on Auroran ja Herttoniemen sairaaloissa Talousarvion toimintatuottojen loppusumma vuodelle 2009 on tuhatta euroa ja toimintakulujen loppusumma tuhatta euroa. Henkilöstön lukumäärä vuoden 2008 lopussa oli henkeä. HYKS sairaanhoitoalueella on hoidettu vuoden 2008 aikana eri potilasta. HYKS-sairaanhoitoalueen pääerikoisalat ovat: sisätaudit, anestesiologia ja tehohoito, kirurgia, neurokirurgia, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, hammas-, suu- ja leukasairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, syöpätaudit ja sädehoito, psykiatria, neurologia, keuhkosairaudet, perinnöllisyyslääketiede, fysiatria sekä hengityshalvaushoito. Nämä pääerikoisalat jakautuvat vielä lukuisiin suppeisiin erikoisaloihin. Aikuisille on päivystystoimintaa Meilahden sairaalassa, Jorvissa ja Peijaksessa. Naistenklinikalla, Silmä- ja korvasairaalassa ja Töölön sairaalassa. Lastenpäivystystä on Jorvissa ja Lastenklinikalla. Psykiatrista päivystystä on Jorvissa ja Peijaksessa. Osa päivystyksistä toimii yhteispäivystyspisteinä perusterveydenhuollon kanssa. Asia Lukumäärä Aikamääre asukasluku jäsenkunnat 6 sairaalat 13 toimintatuottojen loppusumma euroa Talousarvio 2009 toimintakulujen loppusumma euroa Talousarvio 2009 henkilöstön lukumäärä potilaiden lukumäärä/vuosi vuonna 2008 erikoisalat 19 pääerikoisalaa päivystyksen järjestäminen kts. tekstissä 18

21 6.2 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue on pienin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaanhoitoalueista. Sairaanhoitoalueen jäsenkunnat: Hanko, Raasepori ja Inkoo. Asukasluku: Yhteensä (60,0 % ruotsinkielisiä) Raasepori (66,2 % ruotsinkielisiä) Hanko (43,7 % ruotsinkielisiä) Inkoo (55,0 % ruotsinkielisiä) Sairaalat: Länsi-Uudenmaan sairaala (somaattinen) ja Tammiharjun sairaala (psykiatrinen). Talousarvio 2009: Toimintatuotot tulot jäsenkunnilta Toimintakulut henkilöstökulut palvelujen ostot tarvikkeet muut kulut (vuokra Tilakeskus) Suoritteet lkm yhteensä hoitopäivät Nord DRG tuotteet pkl-käynnit Keskihinta yhteensä 426 Henkilöstön lukumäärä 2009 (vakanssit): Yhteensä 488,0 Lääkärit 51,5 Hoitohenkilökuntaa 345 Erityistyöntekijät 22,5 Muu henkilökunta 69 (HUS liikelaitokset mukaan lukien noin 700) Tunnuslukuja 2008: Avohoitokäyntejä Nord DRG tuotteita Hoitopäiviä Leikkauksia Leikkauksia päivystyksenä 441 Synnytyksiä 652 Palveluja käyttäneitä hlöitä Päivystyksen järjestäminen: Etupäivystys on jakamaton ja lukitellaan tällä hetkellä etupäivystykseksi. Kirurgian, anestesiologin, naistentautien ja synnytysten sekä lastentautien takapäivystäjän on saavuttava paikalle 30 min. kuluessa. Sisätautien takapäivystäjän 60 minuutin kuluessa. Päivystysvuoro alkaa klo ja päättyy seruaavana aamuna klo Viikonloppuisin päivystäjä vaihtuu klo

22 Erikoisalat: Medisiininen tulosyksikkö Sisätautiosasto Keuhkosairaudet ja keuhkopoliklinikka Dialyysiosasto Valvontayksikkö Päivystyspoliklinikka Sisätautien poliklinikka (yleislääketiede, reuma, diabetes) Neurologian poliklinikka Ihotautien poliklinikka Erityislääkepoliklinikka ja kotisairaala Operatiivinen tulosyksikkö Kirurgian ja naistentautien osasto Päiväkirurgian osasto Leikkaus- ja anestesiaosasto Kirurgian poliklinikka (yleiskirurgia, gastroenterologia, ortopedia, urologia, verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, struumakonsultaatio) Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka Naisten- ja lastenlautien tulosyksikkö Synnytysosasto Äitiyspoliklinikka Gynekologian poliklinikka Lasten- ja nuorten sekä Korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto Lastenpsykiatria Psykiatrian tulosyksikkö Nuortenpsykiatria Akuuttipsykiatria Kuntoutus ja pitkäaikaishoito Geropsykiatria Psykiatrian poliklinikka Toiminnallinen kuntoutus 6.3 Lohjan sairaanhoitoalue Jäsenkunnat: Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Vihti (Sammatin kunta on liitetty osaksi Lohjan kaupunkia ) Asukasluku: ( ), ennuste vuodelle 2009 on Sairaalat: Alueella toimii kaksi sairaala; Lohjan sairaala (somatiikka) ja sen osana toimiva Paloniemen sairaala (psykiatria) Talousarvion loppusumma vuonna 2008 Lohjan sairaanhoitoalue Kum. toteuma (1 000 euroa) Toimintatuotot Toimintakulut Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 35 20

23 Henkilöstön määrä Henkilöiden lkm Henkilöstöryhmät yht. 627 Hoitohenkilökunta yht. 451 Lääkärit yht. 80 Muu henkilökunta yht. 75 Erityistyöntekijät 21 Hoidettujen potilaiden lukumäärä/vuosi: ( ) Erikoisalat: Sisätaudit (43), Kirurgia (59), Naistentaudit (10), Synnytykset (16), Silmäsairaudet (2), Korva-, nenä- ja kurkkutaudit (2), Keuhkosairaudet (8), Neurologia (12), Psykiatria (64), yhteensä 216 sairaansijaa Päivystys: Sairaalassa toimii somaattisen esh:n ympärivuotinen päivystys 6.4 Hyvinkään sairaanhoitoalue Jäsenkunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula Asukasluku: Sairaalat: Hyvinkään sairaala, Kellokosken sairaala Talousarvion 2009 loppusumma: Talousarvion 2009 toimintakulut (ilman mielentilatutkimusten siirtoa Hyksistä) Henkilöstön lukumäärä: Työntekijöitä sh-alueella oli Potilaiden lukumäärä/palveluja saaneet henkilöt 1 12/ / Erikoisalat: Sisätaudit, syöpätaudit, keuhkosairaudet, hengityshalvaushoito, neurologia, nefrologia, yleislääketiede, fysiatria, kirurgia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, synnytykset, naistentaudit, lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, lastenpsykiatria, akuuttipsykiatria, oikeuspsykiatria, kuntoutuspsykiatria, psykogeriatria, nuorisopsykiatria Päivystyksen järjestäminen: erikoissairaanhoidon päivystys 24 h sairaalapäivystäjät; operatiivinen, konservatiivinen, anestesia, naistentaudit ja lastentaudit (ma-pe) perusterveydenhuollon yleislääketieteiden päivystys 24 h Hyvinkään perusterveydenhuolto 24 h, muut alueen kunnat klo sh-vastaanotto ma pe virka-aikaan päivystysosasto, seuranta ad 2 vrk Tehostettu valvonta: 8 potilaspaikkaa Kliininen laboratorio, radiologia, leikkaussalipäivystys 24-h Takapäivystys 24-h - anestesia, sisätaudit, naistentaudit, kirurgia, lastentaudit Tiedot /Taskutieto-julkaisu 21

24 6.5 Porvoon sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ja asukasluvut: Askola Lapinjärvi Liljendal Loviisa Pernaja Pornainen Porvoo Sipoo Yhteensä Porvoon sairaanhoitoalueella toimii Porvoon sairaala. Psykiatrian tulosyksiköllä on lisäksi toimipisteet (poliklinikkatoimintaa) Sipoossa ja Loviisassa. Tunnuslukuja 2008: Lähetteitä Toimenpiteeseen odottavia ( ) 469 Yli 6 kk jonottaneita ( ) 0 Palveluita käyttäneitä henkilöitä Hoitojaksoja (somatiikka) Hoitopäiviä (psykiatria) Avohoitokäyntejä joista päivystyskäyntejä Leikkaustoimenpiteitä joista päivystyksenä 822 Synnytyksiä 757 Toimintatuotot 50,7 milj. euroa Toimintakulut 49,4 milj. euroa - joista henkilöstömenot 26,8 milj. euroa Poistot 2,1 milj. euroa Henkilöstön lukumäärä: Hoitohenkilökuntaa 366 Lääkäreitä 62 Muuta henkilökuntaa 78 Erityistyöntekijöitä 31 Yhteensä 537 Porvoon sairaalassa toimivat liikelaitokset ja tytäryhtiöt n. 160 henkilöä Erikoisalat ja sairaansijat: Sisätaudit ja keuhkosairaudet 46 Kirurgia 31 Psykiatria 40 Naistentaudit ja synnytykset 19 Lastentaudit 10 Yhteensä tehostettu valvonta Päivystyksen järjestäminen: Sairaalan päivystyspoliklinikka päivystää ympäri vuorokauden. Alueen pth:n perusterveydenhuollon yhteispäivystys toimii Porvoon sairaalan tiloissa arkisin klo ja viikonloppuisin klo Perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen hoitaa MedOne. 22

25 7 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA PALVELUT HUS:n liiketoimintayksiköitä ovat vuoden 2004 alusta toimintansa aloittaneet HUS- Röntgen, HUSLAB ja Ravioli, vuoden 2008 alussa perustetut HUS-Apteekki, HUS- Desiko ja HUS-Logistiikka sekä vuoden 2009 alusta käynnistyneet HUS-Tietotekniikka, HUS-Lääkintätekniikka ja HUS-Servis. Liikelaitosten tunnuslukuja, talousarvio 2010 Liikelaitos Henkilöstömäärä Toimintatuotot (1 000 euroina) TA 2010 Toimintakulut (1 000 euroina) TA 2010 HUS-Apteekki HUS-Röntgen HUSLAB RAVIOLI HUS-Desiko HUS-Logistiikka HUS-Tietotekniikka HUS-Lääkintätekniikka HUS-Servis Yhteensä Liikelaitosten %-osuus koko HUS:n henkilöstömäärästä 29,7 % (HUS; henkilöä) henkilötyövuosista 31,1 % (HUS; henkilötyövuotta) toimintatuotoista 43 % (HUS; 1 512,536 milj. euroa) toimintakuluista 44 % (HUS; 1 447,304 milj. euroa) (HUS-kuntayhtymä sisältää liikelaitokset) Liikelaitosten asiakkaat ja liikevaihto talousarviovuodelta 2009 Liikelaitos HUS-Apteekki HUS-Röntgen Henkilötyövuodet 1-10/2009 HUSLAB Ravioli HUS-Desiko HUS-Logistiikka HUS-Tietotekniikka HUS- Lääkintätekniikka HUS-Servis Asiakkaat HUS-sh-alueet, pth:n lääkehuolto, muut sh-piirit, yksityisairaalat HUS-sairaalat, jäsenkuntien pth HUS-sairaalat, jäsenkuntien pth, muut sh-piirit HUS-sairaalat H:ki, Länsi- Uusimaa, Porvoo, Lohja Laitoshuolto koko HUS, välinehuolto lähes kaikki Kaikki HUS:n yksiköt, jäsenkuntia, Kela, Puolustusvoimat, MedOne Kaikki HUS:n yksiköt Kaikki HUS:n yksiköt Kaikki HUS:n yksiköt Liikevaihto 2009 (1000 euroa)

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella Talousalueparlamentti 18.8.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella Asko Saari sairaanhoitoalueen johtaja, johtava lääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA erikoissairaanhoito on dynaamisesti kehittyvä yhteiskunnallisen palvelun alue, kaikki uusiutuu viiden vuoden välein Tänään Harvardissa, huomenna HYKSissä

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Jari Petäjä Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naistentaudit ja synnytykset, Lastentaudit, Lastenkirurgia, Lastenneurologia, Lastenpsykiatria

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

HUS:in Yhdistetyt viestintäratkaisut

HUS:in Yhdistetyt viestintäratkaisut HUS:in Yhdistetyt viestintäratkaisut Jouko Virtanen teknologiajohtaja (viestintäratkaisut) puhelin: +358 9 47171300 Mobiili: +358 50 5149770 OCS: +358 9 47179300 E-mail: jouko.virtanen@hus.fi 1 Sairaanhoitoalueet

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 236/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain ja päihdehuoltolain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014 AURA 5 7... 1 1 1 6 9 10 SISÄTAUDIT 34 58 2 5 1 1 6 6 43 70 10C Sydänkeskus 3 3 1 3.. 3. 7 6 10E Endokrinologia 5 6.... 2. 7 6 10G Gastroenterologia 3 8 1... 1 3 5 11 10H Hematologia.. 1 1... 2 1 3 10I

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite Potilasasiamiespalvelut 26..2 (8) POTILASASIAMIESTOIMINTA 2 Kuvio : Yhteydenottojen lukumäärä (yhteydenottoja yhteensä 76, v. 29 yhteydenottoja 5) 255 29 2 5 77 2 Terveyden-

Lisätiedot

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202 Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen AURA 6.. 1 7 10 SISÄTAUDIT 54 3 2 9 68 10C Sydänkeskus 4 3. 3 10 10E Endokrinologia 5.. 2 7 10G Gastroenterologia 5 1. 2 8 10H Hematologia 1 1.. 2 10I Infektiosairaudet. 1. 1 2 10K Kardiologia 15.. 4 19

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 Henkilöstötoimikunnan kokous 19.11.2013 Outi Sonkeri ja Terhi Karppinen *Henkilötyövuodet on otettu tulosyksiköiden syksyllä 2013 käydyistä toiminnan ja talouden seurantakokouksien

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

ALUEELLISEN ERKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014

ALUEELLISEN ERKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY ALUEELLISEN ERKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 SALON ALUESAIRAALA LOIMAAN ALUESAIRAALA TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA SISÄLLYSLUETTELO Sivu VUODEN

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Kari Österberg Erikoissairaanhoidon johtava lääkäri Naistentautien ja synnytysten el Forssan seudun terveydenhuollon ky LHKTT ky LHAS Tavoitteena Koordinoida

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2012. 13.6.2012 Hallitus

Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2012. 13.6.2012 Hallitus Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2012 13.6.2012 Hallitus Sisältö Yhteenveto Liitteet 29.5.2012 Tammi-huhtikuu 2012 2 Tammi-huhtikuu 2012 Palvelutuotannon volyymi kasvussa laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin

Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja, PPSHP Organisaatio v.2010 Organisaatiota kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot