Turvakotityöntekijät, työn kuormittavuus ja selviytymiskeinot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvakotityöntekijät, työn kuormittavuus ja selviytymiskeinot"

Transkriptio

1 Turvakotityöntekijät, työn kuormittavuus ja selviytymiskeinot Kirsi Ahonen ja Eerika Lahtinen

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Kirsi Ahonen ja Eerika Lahtinen Turvakotityöntekijät, työn kuormittavuus ja selviytymiskeinot Järvenpää, syksy sivua, 1 liite Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia turvakotityöntekijöiden työn kuormittavuutta, työssä jaksamista ja sen kannalta merkittäviä tekijöitä. Selvitimme myös, mitkä ovat työntekijöiden selviytymiskeinot ja voimavarat, joiden avulla he jaksavat tehdä työtä. Tutkimuksemme lähtökohtana on työntekijöiden oma kokemus. Käsittelemme tutkimuksemme aihealueita myös yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön näkökulmasta. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen. Aineiston keräsimme tekemällä teemahaastatteluja ja havainnoimalla työyhteisöjä. Valitsimme aineistonkeruumenetelmäksi teemahaastattelun, koska halusimme tuoda kuuluviin työntekijöiden oman äänen. Teemahaastattelujen tarkoituksena oli myös saada syvyyttä opinnäytetyöhömme. Aineistostamme tärkeiksi näkökulmiksi nousivat työyhteisön merkitys, esimiehen asema organisaatiossa ja työntekijän ammatti-identiteetin hahmottuminen. Opinnäytetyöprosessi käynnistyi keväällä 2002, jolloin suoritimme työharjoittelun projektissa, jonka tarkoituksena oli kehittää kahden Etelä-Suomalaisen turvakodin työyhteisöjä. Työharjoittelun aikana pääsimme tutustumaan kyseisiin työyhteisöihin ja sen jälkeen tuntui luonnolliselta jatkaa jo aloitettua työskentelyä opinnäytetyön muotoon. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys käsittelee yhteiskunnan tämänhetkistä tilannetta työn ja sen muuttumisen kannalta sekä näiden muutosten vaikutuksia yksilöihin ja yhteisöihin. Tärkeänä näkökulmana teoriaosuudessa on sosiaalialan muuttuminen ja sen merkitys yksittäiselle työntekijälle. Olemme pohtineet ja tehneet joitakin johtopäätöksiä yhdistämällä teoreettista viitekehystä ja omaa aineistoamme. Tutkimuksemme osoitti, että yhteiskunnan tilanteella, työyhteisön tuella ja yksilön omilla voimavaroilla on suuri merkitys työssä jaksamiseen. Kuitenkin kuormittavuuden tunne sekä työssä jaksamisen keinot ovat aina hyvin yksilöllisiä. Asiasanat: työn kuormittavuus, työssä jaksaminen, työuupumus, ammatti-identiteetti, työyhteisö, kvalitatiivinen tutkimus Säilytyspaikka: DIAK/ Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC, JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT Kirsi Ahonen and Eerika Lahtinen The workers in shelters, their workload and ways of coping Järvenpää, Autumn pages, 1 appendice The purpose of this study was to research the employees of shelters and their strenuous and stressful work. We were also interested in how the employees cope with their work and which are the factors that might have an influence on that. We also studied which are the resources that support the employees and help them to manage. The starting point of our study is employees own experiences. We discuss the themes of our study in three different levels: society, community and individual. Our study is qualitative. We collected the material by doing theme interviews and by observing work communities. The theme interview was chosen as a method, because we wanted to bring up the voice of the employees. The purpose was also to get depth to our research. The significance of work community, the position of superiors in the organisation and the sketching of professional identity were factors that rose as important perspectives of our study. We started the process in the spring 2002 and then we also performed our practical training in a project, the intention of which was to advance the welfare of work communities in two shelters that are located in Southern Finland. During the practical training we got the opportunity to familiarize with the two work communities and after that it felt natural to proceed that work into a form of a study. The theoretical frame of reference deals with the current situation of society in the perspective of work and the changes in it and what kind of effects the change has on individuals and communities. One significant viewpoint is the alteration of social field and what kind of influences it has on an individual. We have discussed and made a few conclusions by relating the theoretical frame of reference and our own material. Our study indicated that the situation of society, the support of work community and individuals resources have an extensive implication for coping with work. The means of coping are individual. Keywords: workload, coping, burnout, professional identity, work community, qualitative research Deposited: Diaconia Polytechnic/ The library of Järvenpää Training Unit

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TAUSTA Aiheen valinta Kehittämishanke Näkökulman hahmottuminen 4 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 5 4 TEOREETTINEN VIITEKEHYS Yhteiskunnallinen näkökulma Muuttuva sosiaaliala Näkökulmia turvakotityöhön Työyhteisön merkitys Esimiehen rooli ja organisaation rakenne Ammatillinen verkosto Yksilön näkökulma Kuormittavuutta aiheuttavia tekijöitä ja selviytymisen keinoja 16 5 AINEISTON KERUU JA MENETELMÄT Kvalitatiivinen tutkimus Teemahaastattelu 18 6 AINEISTON ESITTELY Kuormittava työ Esimiehen vastuullinen rooli Organisaation muuttuminen Auttamisen vaikeus Pienet tilat Työn ennakoimattomuus Työn problematiikka 24

5 6.1.7 Kuormittavuus tuntuu Työyhteisön tuki Ammatillisen verkoston tuki Omat sosiaaliset verkostot Keinot selviytyä Koulutus, työnohjaus ja lisäkoulutus Ammatillisen identiteetin hahmottaminen Motiivi työn tekemiseen Työn käsityksen muuttuminen Sukupuolen merkitys Nainen naiselle, mies miehelle? Miehet syyllisiä? 38 7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteiskunnallinen vastuu Yhteisö Esimies työyhteisössä Organisaation rakenteelliset muutokset Työyhteisönä ammatillinen verkosto Yksilö ja ammatti-identiteetti Työhön suhtautuminen Asiakkaiden tasa-arvo 44 8 LOPUKSI 45 LÄHTEET 46 LIITTEET

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössämme tutkimme turvakotityöntekijöiden työn kuormittavuutta ja selviytymiskeinoja työstä. Tutkimuksessamme arvostamme erityisesti työntekijöiden omia kokemuksia ja tarinoita työssä jaksamisesta. Aihe muodostui työharjoittelun aikana, jonka suoritimme projektissa, jonka tarkoituksena oli kehittää kahden eteläsuomalaisen turvakodin työyhteisöjä. Työyhteisöistä oli jo aikaisemmin tehty selvitys, jossa kartoitettiin niiden tämänhetkistä tilannetta lähinnä työn kuormittavuuden kannalta (Laine 2001). Selvitys, työyhteisöt ja niiden tilanteet vaikuttivat mielenkiintoisilta ja halusimme jatkaa tutkimusta kyseisen aihealueen piirissä. Kiinnostuimme tekemään tutkimusta nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta, koska tämä oli myös turvakotien henkilökunnan toivomus. Havaitsimme myös, että asiakkaat ovat olleet jo useammin tutkimusten kohteina kuin työntekijät ja heidän problematiikkansa. Yhteiskunnan kehittyminen on aiheuttanut merkittäviä muutoksia, jotka heijastuvat myös sosiaalialaan, sen työhön ja asiakkaisiin. Työ on muuttunut kiireisemmäksi ja tehokkuusvaatimukset työntekijöitä kohtaan ovat kasvaneet (Koivisto 2001, 18). Oman haasteensa sosiaalialalle tuo asiakaskunnan muutos, joka näkyy mm. kasvavina mielenterveys- ja päihdeongelmina (Saaritsa 1999, ). Asiakaskunta on muuttunut myös kansainvälistymisen myötä (Ojuri 1999, 5). Tutkimusaiheen kiinnostavuuteen vaikutti suuresti aiheen ajankohtaisuus. Työntutkimus, työntekijöiden hyvinvointi ja työyhteisöjen jaksaminen ovat aiheita, jotka saavat nykyään paljon huomiota osakseen ja työntekijöiden asemaan kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen. Muun muassa edellä mainituista seikoista johtuen työssä uupuminen on yleistynyt ja siksi opinnäytetyöllämme on mielestämme tärkeä tarkoitus liittyen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Pyrimme tarkastelemaan teoriaa, keräämäämme aineistoa ja omia näkemyksiämme yhteiskunnan, yhteisön ja yksilötason kautta läpi koko työn.

7 1

8 2 Toivomme, että opinnäytetyöstämme on hyötyä tutkimillemme työyhteisöille sekä yksittäisille työntekijöille, joita haastattelimme. Työn kuormittavuuteen liittyvien asioiden esiintuominen haastattelujen yhteydessä sekä opinnäytetyötämme lukiessa saattaa pysäyttää työntekijät miettimään omaa osuuttaan työyhteisön hyvinvoinnin edistämisen ja omien selviytymiskeinojen kannalta. Lisäksi toivomme, että haastattelemiemme työntekijöiden tarinat ja omat kokemukset työstä ja työssä jaksamisesta antavat vertailupohjaa sekä tukea kelle tahansa ihmiselle, joka kokee oman työtilanteensa raskaana ja kuormittavana. Myös tiedot työyhteisöistä, joita tutkimme, saattavat antaa uusia näkökulmia kyseisissä työyhteisöissä toimivan kehittämisprojektin toteuttajille. Perehtyminen työssä jaksamiseen haastattelemiemme työntekijöiden omien kokemusten kautta on avannut myös itsellemme uusia näkökulmia ammatilliseen kasvuun ja työhön liittyvien selviytymiskeinojen kehittämiseen.

9 3 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TAUSTA Opinnäytetyömme aiheena on turvakodin työntekijöiden kokemuksia työn kuormittavuudesta. Tarkoituksenamme on kartoittaa tekijöitä, jotka aiheuttavat kuormittavuuden tunnetta turvakotityössä. Kartoitamme myös työntekijöiden selviytymiskeinoja työssä. Tutkimuksessamme olimme erityisen kiinnostuneita työyhteisön tuesta ja sen merkityksestä yksittäisille työntekijöille. Tutkimuksen lähtökohtana on turvakotien työntekijöiden oma kokemus. Tutkimuksen kannalta on mielestämme tärkeää, että työntekijöiden oma ääni pääsee kuuluviin. Tutkimuksessamme merkittävintä on työntekijöiden oma kokemus työn kuormittavuudesta. Se on meille riittävä ja myös haluamamme tieto tutkimustamme varten. Fenomenologisesta näkökulmasta katsottuna kokemukset käsitetään ihmisen kokemuksellisena suhteena omaan todellisuuteensa, maailmaan, jossa hän elää ja jäsentää kokemaansa. Kokemus syntyy vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa. (Aaltola & Valli 2001, 26). 2.1 Aiheen valinta Aiheemme valintaan vaikutti molempien kiinnostus turvakotityötä ja sen tekijöitä kohtaan. Työn kuormittavuus ja työuupuminen ovat ajankohtaisia keskustelun aiheita, joihin nimenomaan sosiaalialalla pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Halusimme myös haastattelujen kautta pysäyttää työntekijät pohtimaan oman ammatillisuuden kehittymistä sekä heidän tämänhetkisiä valmiuksiaan vastata sosiaalialan aina vain vaativimpiin haasteisiin.

10 4 2.2 Kehittämishanke Keväällä 2002 työ, työyhteisöt ja johtajuus-opintokokonaisuuden (TTJ) kenttäjakson aikana osallistuimme Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikön työelämän kehittämispalvelujen projektiin, joka on työministeriön kansallisen työelämän kehittämisohjelman rahoittama. Hankkeen nimi on Ensi- ja turvakotitoiminnan palveluprosessien kehittäminen ja työssä jaksaminen (ETU). Kehittämishanke on suunnattu kahteen eteläsuomalaiseen turvakotiin. Hankkeen lähtökohtana on työelämän tarpeista lähtenyt keskustelu työyhteisön kehittämisestä keväällä Hankkeen aikana on tarkoitus tutkia ja kehittää turvakodin henkilökunnan jaksamista edistäviä ja estäviä toimintatapoja. Kehittämishankkeen tavoitteet ovat määrittyneet perusanalyysin avulla, joka tehtiin Tavoitteena on kehittää työntekijöiden voimavarat huomioon ottava työmalli sekä muuttaa asiakastyötä laadukkaammaksi. Hankkeen aikana kiinnitetään huomiota myös työyhteisön palautejärjestelmään ja työn laadun arviointikriteereihin. (Laine, 2001.) 2.3 Näkökulman hahmottuminen Harjoittelupaikkaa hakiessamme alkuperäinen kiinnostuksen kohteemme oli perhetyö. Soitimme useisiin pääkaupunkiseudun turvakoteihin ja lastensuojelulaitoksiin. Emme kuitenkaan onnistuneet saamaan harjoittelupaikkaa, koska paikat olivat jo menneet tai työyhteisöillä ei ollut resursseja ottaa meitä vastaan. Kuulimme opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kautta ETU-projektista ja opiskelijoiden mahdollisuudesta olla siinä kenttäjakson aikana mukana. Olimme aluksi kiinnostuneita tekemään tutkimusta asiakkaan näkökulmasta. Kuitenkin ilmeni, että aihetta on tutkittu asiakkaan näkökulmasta jo paljon. Hyödyllisempää ja työyhteisön kannalta mielenkiintoisempaa oli tutkia turvakodissa tehtävää työtä työntekijöiden näkökulmasta. Jo ennen TTJ-jakson alkua ajattelimme, että kehittämishankkeemme tulee liittyä tulevaan opinnäytetyöhömme ja tämä vaikutti harjoittelupaikan valintaan. Harjoittelun tavoitteet määrittyivät osittain projektin tavoitteiden mukaisesti. Halusimme työskennellä projektin hyväksi ja omalta osaltamme edesauttaa projektin etenemistä.

11 5 Tehtävänämme projektissa oli etätehtävien yhteenveto, palaute- ja arviointijärjestelmän tutkiminen ja työyhteisöjen havainnointi. Etätehtävien tarkoituksena oli selvittää työyhteisön tarpeita kehittämistyössä. Etätehtävät käsittelivät mm. työhistoriaa ja käsitystä työstä ja itsestä työyhteisön jäsenenä. 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Työyhteisöön kuuluvat työprosessit, työntekijät, työtulokset ja asiakkaat sekä myös henkinen ilmapiiri ja vuorovaikutusverkostot. Työyhteisössä työntekijöiden työtehtävät voivat olla erilaisia, mutta perimmäinen työn päämäärä ja tarkoitus on sama. Terveessä työyhteisössä sen kaikki jäsenet ovat omaksuneet työtehtävänsä ja kaikille perustehtävä on selkeä. (Puttonen 1993, 25.) Turvakoti on tarkoitettu lähisuhteessaan väkivaltaa kohdanneille lyhytaikaiseksi turvapaikaksi silloin kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai suorastaan vaarallista. Turvakodin henkilökunta tukee asiakasta kriisitilanteen ratkaisemiseksi. Turvakotityön toiminnassa otetaan huomioon kaikki perheväkivaltatilanteiden osapuolet. Lähtökohtana on lapsen edun turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Suurin osa turvakodeista päivystää 24 tuntia vuorokaudessa. (Ensi- ja turvakotien liitto 2002.) Turvakoti tarjoaa asiakkailleen fyysisen turvan lisäksi vaihtoehtoja miettiä, mitä elämälleen voi tehdä. Koulutettu henkilökunta räätälöi yhdessä asiakasperheen kanssa heidän tilanteeseensa sopivan suunnitelman. (Saaritsa 1999, ) Työssä jaksaminen on henkilökohtainen tunne ja kokemus. Tämän takia sitä on vaikea mitata, koska jokainen kokee sen yksilöllisesti. (Vartiovaara 2000, 167.) Siihen vaikuttavat hyvin monet asiat, kuten työntekijän omat voimavarat, työn vaativuus, kuormittavuus, haasteellisuus ja työyhteisöjen toimivuus sekä näiden kaikkien osaalueiden yhteensopivuus (Hakanen & Ahola & Härmä & Kukkonen & Sallinen 1999,

12 6 20). Näiden lisäksi siihen vaikuttavat mm. myös yhteiskunnalliset seikat, yritystoiminnan luonne ja työympäristö (Leskinen 2000, 5). Työssään hyvin jaksava on löytänyt itselleen oikean tehtävän, oivaltanut työnsä perimmäisen tarkoituksen ja osaa liittää sen laajempaan kokonaisuuteen (Leskinen 2000, 14). Kuormittavat tekijät työssä ovat yksilöllisiä ja jokainen työntekijä kokee ne omalla tavallaan. Jos yksilö kokee, että työ on liian kuormittavaa tai kuormittavia tekijöitä ei pysty hallitsemaan, saattaa se aiheuttaa stressiä. Stressi on yleiskielen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisen henkistä ja ruumiillista kuormittumista. Se on ihmiselle luonnollinen jarrutusreaktio. Jos kuormitus ja ristiriidat ylittävät voimavarat ja jatkuvat kauan, koemme sen esim. unettomuutena ja uupumuksena. Stressaantuneen elimistö toimii ylikierroksilla. (Mehiläinen Stressi.) Työuupumus eli burnout-ilmiö on vakava, työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä. Työuupumus juontaa juurensa pitkittyneestä stressitilanteesta. Se on häiriö, jolle on ominaista kokonaisvaltainen väsymys, kyyniseksi muuttunut asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Työnteko voidaan kokea välttämättömänä pahana ja samalla suoriutuminen heikkenee. Burnoutia esiintyy etenkin palvelu- ja ihmissuhdeammateissa. (Mehiläinen Työuupumus.) Pitkälle edennyt työuupumus on sellaisenaan vakava hyvinvoinnin häiriö, joka heikentää terveyttä laajemminkin ja vaikuttaa haitallisesti myös työyhteisöihin. Työuupumuksesta kärsivä yksilö ei toivu aikaisemmalle tasolleen ilman ulkopuolista apua tai ulkoisten olosuhteiden muutosta (Suomen psykiatriyhdistys 2002). Työuupumuksen riskiä pienentää työyhteisöä kehittävä ja työkykyä ylläpitävä toiminta. (Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2002.) Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan ammattiin samaistumista ilmentäviä ominaisuuksia, piirteitä ja tunnuksia. Ammatin tulee olla tunnistettu sekä muista ammateista erottuva. Siihen samaistutaan henkilökohtaisesti. Samaistuminen on sidoksissa henkilön koko elämäntilanteeseen ja nojautuu subjektiiviseen käsitykseen ammatista. Ammattiidentiteetin käsitteen teoreettinen perusta on hajanainen. Käsitteen yhteydessä voidaan korostaa joko yksilöllisiä tai yhteiskunnallisia työtehtäviä laajasti sääteleviä tekijöitä.

13 7 Ammattia muokataan persoonallisista lähtökohdista ja näkemyksistä käsin, ja ammatti on sidoksissa henkilöön. Työntekijän ammatti-identiteetti kehittyy toisaalta työkokemusten kertymisen ja toisaalta yleisen persoonallisuuden kehityksen myötä. Ympäristö ja yksilö ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Työ muuttaa ihmistä ja ihminen työtä. Subjektiiviseen käsitykseen itsestä ammatinharjoittajana liittyvät arviot omasta pätevyydestä ja riittävyydestä työssä sekä käsitykset toimenkuvasta, roolista, työn velvoitteista, oman työn arvosta ja ammatillisista kehitystarpeista. Yksilölle ammatti-identiteetti on merkittävä sosiaalinen identiteetti. Se muodostuu osana hänen persoonallisuuttaan ja kokonaisidentiteettiään. Siinä korostuvat samaistuminen omaan ammattikuntaan tai samaistumisen ongelmat. Ammattiidentiteetin muodostuminen on hidas prosessi. (Sippo 2000, ) 4 TEOREETTINEN VIITEKEHYS Valitsimme tutkimuksemme teoreettiseksi viitekehykseksi tutkimuksia työssä jaksamisesta ja työolojen muutoksista tämän päivän yhteiskunnassa. Syvensimme omaa tutkimustamme perehtymällä mm. Kari Koiviston tutkimukseen Tunnista ja torju työuupumus (2001) työssä jaksamisesta ja uupumisen syistä. Tutkimus käsittelee aihetta laajasti ja kokonaisvaltaisesti sekä yksilön että työyhteisöjen näkökulmasta. Juuri nämä näkökulmat olivat myös meidän tutkimuksemme kulmakiviä. Pohdimme tulevaisuuden työnäkymiä tutustumalla työterveyslaitoksen tutkimukseen Työ vuonna 2005 (Pietiläinen 1999). Lisäksi käytössämme oli useita muita aiheeseen liittyviä tutkimuksia, mm. Metsämuurosen teos muuttuvasta sosiaalialasta (2000) ja Vahteran ja Pentin tutkimus Voimavarat, terveys ja työelämän murros (1995). 4.1 Yhteiskunnallinen näkökulma

14 8 Tutkimuksia työssä jaksamisesta ja työolojen muuttumisesta on viime aikoina tehty todella paljon ja ne osoittavat, että suuri osa työvoimasta kokee uupumusta. Työelämässä on luvun jälkeen koettu suuria muutoksia. Nykyisin työelämään kuuluvat jatkuva kiire, tehokkuusajattelu ja tulosvaatimukset. (Koivisto 2001, 18.) Yleisimpiä muutoksia ovat työmäärän ja työn vaativuuden kasvu, kiihtyvä muutosvauhti ja yleinen epävarmuuden lisääntyminen (Koivisto 2001, 21). Tietämättömyys oman työpaikan pysyvyydestä pakottaa ihmiset taistelemaan asemastaan yhteiskunnassa. Määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet ja työmarkkinat ovat pysyneet epävakaina jo pitkään. Määräaikaisen työsuhteen epävarmuus voi rasittaa henkisesti ja tulevaisuuden suunnittelu saattaa vaikeutua. Epävarmuus luo koko ajan turvattomuutta ja yksilö joutuu elämään säästöliekillä. (Laaksonen 1999, 14.) Tällaisissa työsuhteissa olevat pelkäävät yleisesti, että jos ei suostu kohtuuttomiin vaatimuksiin, ei työsopimustakaan jatketa. Työpaikan menettäminen voi olla niin suuri taloudellinen uhka, ettei tohdita vaatia omia oikeuksia. Tämä on laaja yhteiskunnallinen haitta. (Merikallio 2001, 59.) Tilanteen ennustetaan säilyvän samankaltaisena siihen saakka, kunnes ns. suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle (Vuori & Silvonen 1999, 62). Näin ollen monet joutuvat kamppailemaan työn ja työttömyyden välimaastossa (Hakanen ym. 1999, 1). Suomi on kiireisen työtahdin maa. Yli 50 prosenttia työvoimasta ilmoittaa liian kiireen aiheuttavan stressiä ja haittaavan työntekoa. Noin 8 prosenttia on vakavassa uupumisvaarassa ja 50 prosenttia ilmoittaa kokevansa väsymystä. (Koivisto 2001, 18.) Joka viidennellä työssäkäyvällä on masennukseen viittaavaa voimakasta väsymystä. Edelleen tutkimukset paljastavat, että työntekijää, esimiestä tai johtajaa kärsii vakavasta työuupumuksen oireyhtymästä. Oireyhtymään kuuluu jatkuva levolla korjaamaton väsymys, kyynistynyt suhtautuminen oman työnsä merkitykseen ja jatkuva heikentynyt ammatillinen itsetunto. (Niemi 2001, 16.) Työllä on aina ollut suomalaisessa yhteiskunnassa suuri merkitys ja työkeskeisessä kulttuurissamme ihmisen arvo mitataan työn kautta. Työn merkitys korostuu meillä enemmän kuin muissa maissa. (Rantanen 1999, 7.)

15 9 Nykyisten heikkojen työnäkymien aiheuttama epävarmuus yhteiskunnallisessa tilanteessa saattaa aiheuttaa ihmisissä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka mahdollisesti ilmenevät yleisenä pahoinvointina. Tämä kaikki heijastuu myös sosiaalialalle, jossa joudutaan kohtaamaan yhä vaikeampia ongelmia Muuttuva sosiaaliala Sosiaalialan muutoksia esittelemme käyttäen pääasiassa Metsämuurosen teosta Maailma muuttuu - miten muuttuu sosiaali- ja terveysala? (2000). Teoksessa pohditaan sosiaalija terveysalan tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä APESTE- analyysin avulla (Metsämuuronen 2000, 10). Olemme hyödyntäneet analyysistä näkökulmia, jotka koimme tärkeäksi rakentaessamme teoreettista viitekehystä. Sosiaali- ja terveysalaa ei voida tarkastella irrallisena muusta yhteiskunnasta. Muutokset yhteiskunnassa vaikuttavat sosiaali- ja terveysalaan voimakkaasti. Yksityisellä kansalaisella ei yksinään juurikaan ole vaikutusta tekijöihin, jotka aiheuttavat muutosta. Näitä tekijöitä ovat muutokset asiakkaissa, poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset muutokset sekä teknologian ja ekologisen ajattelun kehitys. (Metsämuuronen 2000, 9.) Asiakaskunnan muuttumisen kannalta suuri muutos on väestön ikääntyminen. Tämä tulee muuttamaan radikaalisti niin hoidettavien määrää kuin ikääntymiseen liittyvien sairauksienkin määrää. Ikääntyvien määrä aiheuttaa paineita sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen laadun turvaamisen edellytyksenä on riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Huomiota tulisi kiinnittää etenkin työyhteisöjen toimivuuteen, fyysiseen ja psyykkiseen kuormittavuuteen. (Kauppinen ym. 2000, 213, 215.) Ikääntyvien asiakkaiden määrän kasvusta huolimatta asiassa voidaan nähdä myös positiivisia piirteitä. Julkinen sektori ei enää kykene hoitamaan lisääntyvää vanhusten määrää, joten yksityinen sektori joutuu laajenemaan ja näin ollen se pystyy tarjoamaan lisää työpaikkoja. (Metsämuuronen 2000, 12, 17.) Huomioitava tekijä sosiaali- ja terveysalan asiakaskunnan muutoksessa on myös maahanmuuttajien lisääntyvä määrä.

16 10 Asiakkaisiin liittyvän muutoksen kannalta merkittäviä ovat ihmisten tarpeet ja arvot. Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta katsottuna on niin, että ihmisten perustarpeet eivät ole muuttuneet. Muutosta on kuitenkin tapahtunut tavoissa, joilla peruspalveluita halutaan. On arvioitu, että asiakkaiden oma päätöksenteko ja valinta tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Arvot liittyvät tarpeisiin mielenkiinnon ja valintojen kautta. Useissa tutkimuksissa terveys sijoittuu arvona korkealle. Myös sosiaaliset arvot, kuten perhe, rakkaus ja ystävyyssuhteet ovat arvostettuja. Yhteiskunnan suurista muutoksista huolimatta ihmiset etsivät turvaa varmoista, hyväksi koetuista ja vakaista asioista. (Metsämuuronen 2000, 18, 22.) Yhteiskunnassa ilmenevät muutokset vaativat palvelujärjestelmiltä nopeaa mukautumista muuttuviin tarpeisiin. Väestön ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveysalan palvelurakennetta ja henkilökuntarakennetta on pakko uudistaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että painopistettä on siirrettävä laitoshoidosta avohoitoon. Tulevaisuudessa tullaan siirtymään yhä enemmän myös ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Myös integraatiokehitys sosiaali- terveysalalla on vahvaa: kunnat yhdistävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitaan. (Metsämuuronen 2000, 24, 26.) Yhteiskunnan kehitys määrittää pitkälti sen, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan ja pitäisi tarjota. Tulevaisuuden haaste koulutukselle on se, kuinka tietää ne asiat, joita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat tulevaisuudessa. Koulutuksen suuntana tulee olemaan tutkintonimikkeiden vähentäminen ja tutkintojen laaja-alaistaminen. (Metsämuuronen 2000, 26.) Globalisaation myötä maailma pienenee ja Suomi on osa Eurooppaa. EU:lla on omat direktiivinsä, joilla on oma vaikutuksensa myös Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mm. asetukset sairaanhoitajien ja kätilöiden koulutuksesta. Suomen liittyminen EU:iin mahdollistaa vapaan työvoiman ja ihmisten liikkumisen EU-maiden sisällä. Myös tämä on osa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta. Kansainvälistymisellä on myös omat uhkakuvansa, esim. huumeet. (Metsämuuronen 2000, 23.) 90-luvun lama näkyy ja vaikuttaa edelleen sosiaali- ja terveysalan tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen. Yhteiskunnan olosuhteet ovat uusiutuneet: mm. talouskasvu

17 11 on hidasta ja epävarmaa sekä työsuhteet ovat lyhytkestoisia ja osa-aikaisia. (Metsämuuronen 2000, 27.) Myös sosiaalialalla työsuhteiden muoto on muuttunut. Useimmat niistä ovat määräaikaisia ja samalla lyhyitä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työssä olevista neljänneksellä työsuhde ei ole pysyvä, mikä on selvästi yleisempää kuin muilla aloilla. (Kauppinen ym. 2000, 212.) Laman vaikutuksen myötä sosiaali- ja terveysalan työmarkkinat ovat pysyneet osittain epävakaina, eikä uusia työpaikkoja ole syntynyt vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin. Kuitenkin työmäärä on kasvanut ja aiheuttaa sen, että asiakkaiden odotuksiin on yhä vaikeampi vastata. (Kauppinen ym. 2000, 211.) Kiire kuormittaa henkilökuntaa entistä useammin ja ylitöitä tehdään aikaisempaa enemmän (Kauppinen ym. 2000, 213). Kauppisen ym. toimittamassa kirjassa Työ ja terveys Suomessa v esitellään Wickströmin tutkimusta liittyen Suomen työoloihin ja hyvinvointiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin 1990-luvulla. Sen mukaan työmäärä koetaan kuormittavana aiempaa enemmän ja yksi syy siihen saattaa olla se, että omat vaikutusmahdollisuudet työhön, sen tahtiin ja määrään koettiin heikoiksi. Lähitulevaisuudessa työmarkkinoiden haaste tulee olemaan suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Mikäli radikaaleja muutoksia ei tapahdu, niin 20 vuoden kuluessa sosiaali- ja terveysalalta on nykyisistä työntekijöistä poistunut keskimäärin 39%. Tämä tulee aiheuttamaan työvoimapulaa. (Metsämuuronen 2000, 30.) Myös sosiaaliset tekijät vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan muutokseen. APESTEanalyysissä sosiaalisiksi tekijöiksi määritetään yhteisöllisyyden, kolmannen sektorin, omaishoidon ja verkostoitumisen yhteys sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuteen. Yhteisöllisyyden merkityksen ennustetaan lisääntyvän yksilöllisyyttä korostavan ajanjakson jälkeen. Tämä saattaa ilmetä tulevaisuudessa niin, että esim. suurten ikäluokkien hoidossa on otettava korostetusti huomioon kolmas sektori ja omaishoidon merkitys. Myös verkostoituminen tulee olemaan yksi muutoksia aiheuttava tekijä tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla. Yksi hyvä puoli verkostotyöskentelyssä on erityisosaamisen tehokas jakaminen verkoston piirissä oleville. (Metsämuuronen 2000, )

18 12 Tiedon ja informaation määrä on yhteiskunnassa kasvanut. Tiedon määrän lisääntyessä asiakkaat tulevat osallistumaan enenevässä määrin omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ja toisaalta myös vaatimukset hoidon laadun suhteen kasvavat ihmisten tietämyksen lisääntyessä. Tutkimusten mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kokevat tietotekniikan lisääntymisen pääasiallisesti positiivisena ja työtä rikastavana, vaikka samanaikaisesti monet kokevat kohtalaisesti tai paljon stressiä sen vuoksi. Ekologisesta näkökulmasta ajatellen sosiaali- ja terveysalalle muutoksia aiheuttavia tekijöitä ovat mm. kestävä kehitys ja ekokatastrofit. Näiden vaikutukset ovat vain välillisiä. (Metsämuuronen 2000, ) Näkökulmia turvakotityöhön Turvakotien ensisijainen tehtävä on auttaa yksilöitä ja perheitä, jotka kokevat perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa. Turvakotityöllä on Suomessa pitkät perinteet: toimintaa on ollut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Toiminta on murtanut monia tabuja. Yhteiskunnallisiin haasteisiin pyritään vastaamaan nostamalla ongelmat esiin ja tarjoamalla nopeaa apua perheiden vaikeisiin tilanteisiin. (Ojuri 1999, 5.) Murroksessa oleva yhteiskunnallinen tilanne asettaa yhä suurempia tehokkuusvaatimuksia myös turvakoteja ja niiden henkilökuntaa kohtaan. Työttömyys ja muu taloudellinen ahdinko sekä lisääntyvät mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat syitä, jotka saattavat laukaista väkivaltaista käyttäytymistä (Saaritsa 1999, ). Myös kansainvälisyys on turvakodeissa lisääntynyt koko ajan (Ojuri 1999, 5). Koska nämä tekijät ovat yhteiskunnassamme yleistyneet, pitää myös turvakotien pystyä vastaamaan uusiin ja alati muuttuviin haasteisiin. Turvakotien henkilökunnan työssä uupumisen uhka on kasvanut merkittäväksi. Myös kolmas sektori (eli yhdistys-, järjestö- ja vapaaehtoistyö) on tekijä, joka saattaa aiheuttaa kuormittavuutta turvakotityöhön. Turvakodit ovat useasti osa kolmannen sektorin toimintaa ja se edellyttää, että toiminnan rahoitus on anottava muualta kuin julkisen sektorin piiristä. Rahoituksen saanti on järjestettävä määräajoin uudelleen, mikä tekee toiminnan jatkuvuuden epävarmaksi. Kolmannelle sektorille on tyypillistä projektityöskentely, joka myös saattaa lisätä kuormittavuutta. Projektien

19 13 määräaikaisuuden vuoksi myös työsuhteet saattavat olla lyhytkestoisia ja niihin liittyy tiettyä epävarmuutta. Kuitenkin kolmannen sektorin työntekijät ovat yleensä joustavia ja sitoutuneita työhönsä ja toiminta on aikaansa edellä. (Matthies & Kotakari & Nylund 1996.) 4.2 Työyhteisön merkitys Työyhteisöillä on suuri merkitys työssä jaksamiseen. Yhteistoiminnallinen, hyväksyvä ja ei hylkäävä työyhteisö vahvistaa jäsentensä myönteisiä käsityksiä itsestään ja auttaa löytämään työntekijän voimavaroja ja taitoja. Työyhteisö voi olla myös kilpailuhenkinen ja nujertava. Tällä saattaa olla lannistava vaikutus työntekijään. Se, miten työntekijät kohtaavat toisensa työyhteisössä, määrittää kokemusta työnteosta ja siitä, miten he itse näkevät itsensä osana muuta työyhteisöä. Kannustava, tukeva ja kriittinenkin kanssakäyminen voi edistää työtavoitteiden toteutumista ja jaksamisen kokemuksia. (Hakanen ym. 1999, ) Vahtera & Pentti (1995) esittelevät kirjassaan Voimavarat, terveys ja työelämän murros Johnsonin vuonna 1989 kehittelemän ajatusmallin sosiaalisesta tuesta. Tämän mallin mukaan työpaikan sosiaalinen tuki voi vaikuttaa terveyteen neljän eri vaikutusmekanismin kautta: 1) se vastaa ihmisen perimmäisiin tarpeisiin liittyä ryhmään, 2) se on voimavara, joka on tarpeen työn vaatimuksista selviytymiselle, 3) se vaikuttaa aikuisiän sosiaalistumiseen, ja 4) se muodostaa työn hallinnan kanssa yhteisöllisen selviytymisjärjestelmän, joka suojaa työntekijöitä työhön liittyviltä rakenteellisilta vaatimuksilta ja paineilta. Kuormittavaan työhön on todettu liittyvän vähemmän ahdistusta, masennusta, ärtyneisyyttä ja ruumiillista oireilua, kun saatu tuki on positiivista ja kannustavaa. Sekä käytännön apu ja tietotuki että henkinen tuki ovat osoittautuneet merkittäviksi. Työperäisen kuormittumisen kannalta ovat erityisen tärkeitä tuki esimiehiltä ja työtovereilta. (Vahtera 1995, 11.)

20 Esimiehen rooli ja organisaation rakenne Modernissa uudistuvassa organisaatiossa johtamistyön vaatimukset kasvavat. Johtajan pitää nykyisin hahmottaa suuria kokonaisuuksia sen sijaan että hän jakelisi alaisilleen yksittäisiä käskyjä tai määräyksiä. (Järvinen 2001, 54.) Organisaation esimiesten ja johtajien keskeisenä tehtävänä on vastata tiimien, yksiköiden tai koko organisaatioiden toimintojen sujuvuudesta (Järvinen 2001, 60). Myös yksittäisten työntekijöiden ja työryhmien työssä jaksamisen huomiointi on osittain esimiesten ja johtajien vastuulla. Johtajan tehtävänä on tarkastella työryhmän toimintaa kokonaisuutena peilaten sitä koko työyhteisön tavoitteisiin ja huolehtia, että kaikki työskentelyn edellytykset ovat kunnossa (Järvinen 2001, 64). Esimiestaidoissa olennaista on esimiehen kyky johtaa ihmisiä, kuunnella heitä, olla kiinnostunut heistä, heidän töistään ja menestymisestään. Myös sitoutuminen yhteisiin päämääriin on innostuksen kannalta tärkeää. (Hämäläinen 2001, 147.) Organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittyminen saattaa aiheuttaa muutoksia niiden rakenteisiin. Kehityssuuntana saattaa olla laajeneminen tai supistuminen ja näiden seurauksena toiminnan mahdollinen pirstaloituminen. Pirstaleisuudella tarkoitamme tässä sitä, että työyhteisö on fyysisesti jakautunut moniin eri toimipisteisiin laajalle alueelle. Tämä on aiheutunut organisaation kasvamisesta ja uusien työmuotojen syntymisestä. Organisaation toiminta on mahdollista ainoastaan vastavuoroisuudessa ympäristön kanssa: ilman ympäristöä organisaatio ei ole tarpeellinen ja toisaalta organisaation on sekä vastattava haasteisiin että tarjottava ja tuotettava ympäristölleen sellaisia palveluja, joita se tarvitsee (Merikallio 2001, 36). Organisaation kehittyessä nopeasti työntekijöiden toimenkuvat eivät ole välttämättä ehtineet selkiytyä, mikä aiheuttaa epätietoisuutta ja epävarmuutta. Tehtävien päällekkäisyys tai katvealueet, joita kukaan ei hoida, saattavat jatkuessaan aiheuttaa sen, että jotkut tunnolliset ja vastuulliset työntekijät kuormittuvat tarpeettomasti hoitaessaan muidenkin työtehtäviä (Koivisto 2001, 161) Ammatillinen verkosto Työyhteisö pitäisi ajatella myös laajempana käsitteenä, jolloin se ulottuu myös organisaation rajojen ulkopuolelle. Tällöin puhutaan ammatillisesta verkostosta, jonka

21 15 yhtenä tarkoituksena on tehdä ja kehittää asiakastyötä. Ammatillinen verkosto koostuu moniammatillisista tiimeistä ja poikkihallinnollisista työryhmistä. Verkostoitumisprosessissa on olennaista, että työntekijät pyrkivät löytämään yhteisten hyötyjen alueen, jonka eteen kaikki osalliset haluavat tehdä työtä tiedostaen, mihin yhteistyöllä pyritään. (Virtanen 1999, ) Verkostoituminen on melko uusi työskentelymuoto. Viime vuosiin asti työmuotoina ovat lähinnä olleet yksintyöskentely tai parityöskentely. (Virtanen 1999, ) Verkostotyyppinen työskentely ei kuitenkaan aina toimi toivotulla tavalla. Tämä saattaa johtua osallisten sitoutumattomuudesta, aika- ja resurssipulasta tai esim. selkeiden tavoitteiden puuttumisesta (Virtanen 1999, 39). Verkostotyyppinen työskentely asettaa työntekijöille uusia vaatimuksia: työntekijän on oltava joustava, sitoutunut, annettava enemmän aikaa ja resursseja. Kaikille tämä ei välttämättä ole paras mahdollinen työmuoto ja se saattaa aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta. 4.3 Yksilön näkökulma Työuupumus kehittyy vuosien aikana. Yksittäisiä syitä on vaikea erottaa monien tekijöiden muodostamasta kehitysprosessista. Ne seikat, jotka alun perin alkavat työssä kuormittaa, voivat ainakin osin muuntua sitä mukaa kun ihminen rasittuu ja hänen suhtautumisensa työhön ja työyhteisöön muuttuu. (Kalimo & Toppinen 1997, 10.) Yhteiskunnallisesta tilanteesta ja työyhteisöjen muutoksista huolimatta jokainen yksilö on kuitenkin loppujen lopuksi itse vastuussa omasta työssä jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Itse asiassa jokaisen oma kokemus jaksamisesta on luotettava arvio. Oman yksityiselämän ja työn yhteensovittaminen ja hahmottaminen on keskeistä. Jos hahmottaminen on syystä tai toisesta vaikeutunut, tilanne muuttuu jäsentymättömäksi ja jäsentymätön väsymys saattaa johtaa pahaan uupumukseen. (Koivisto 2001, 164.)

22 Kuormittavuutta aiheuttavia tekijöitä ja selviytymisen keinoja Työuupumuksen ennusmerkkeinä voidaan pitää tyytymättömyyttä, oman selviytymisen epäilyä ja vaikeutta irrottaa ajatuksiaan ongelmasta. Tunteet saattavat olla epämääräisiä ja vaikeasti tunnistettavia. Varsinaisen stressin oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja vaikuttavat ihmiseen kokonaisvaltaisesti. (Hakanen ym. 1999, 12.) Stressi voi kuitenkin olla myös positiivista ja ihminen tarvitseekin sitä vireystasonsa ylläpitämiseksi, jolloin työnteko on mielekästä ja innostavaa (Komi 2002, 43). Työuupumuksen kehittymiseen vaikuttavat työn ohella aina myös yksilölliset tekijät, kuten esim. korostunut sitoutuminen työhön ja liiallinen vaativuus itseään kohtaan. Erityisen suuressa vaarassa työuupumuksen kannalta ovat empatiaan taipuvaiset persoonat. Empatia merkitsee tietoista toisen ihmisen ymmärtämistä ja myötäelämistä. Se on kykyä jakaa tunne toisen ihmisen kanssa, hetkittäistä samaistumista ja toisen ihmisen eläytyvää ymmärtämistä. Empaattiset ihmiset saavat tyydytystä siitä, että voivat auttaa toisia. (Koivisto 2001, 168.) Turvakotien työntekijöiden rooli on kuulla ja eläytyvästi ymmärtää asiakkaita ja heidän tilanteitaan. Empaattisuuden tulee olla aitoa, jotta työntekijä on uskottava roolissaan. Tämä on yksi toimivan asiakassuhteen edellytys. Jatkuva tunteiden käsittely ja toisen ihmisen asemaan samaistuminen vaatii erityisiä voimavaroja. Tämä saattaa olla osasyy siihen, että turvakotityö saatetaan kokea hyvinkin kuormittavana ja uupumusta aiheuttavana. Kuormittavuuden käsittely ja keinot sen torjumiseksi ovat yksilöllisiä ja jokaisen pitäisi vahvistaa niitä omien tarpeidensa ja lähtökohtiensa mukaisesti (Hakanen ym. 1999, 21). Näiden keinojen löytyminen on jokaiselle työntekijälle haaste, johon pitää suhtautua vakavasti. Monesti nämä keinot joudutaan oppimaan ns. kantapään kautta. Joillekin helpotus työn kuormittavuuteen saattaa löytyä fyysisestä rasituksesta, kun taas toiset arvostavat henkisen pääoman kartuttamista. Sosiaaliset voimavarat, perhe, suku ja ystävät, toimivat yhtenä tärkeimpänä keinoja. (Hakanen ym. 1999, 21.)

23 17 5 AINEISTON KERUU JA MENETELMÄT Koska opinnäytetyömme painottuu työntekijöiden omaan kokemukseen heidän työstään ja sen kuormittavuudesta, valitsimme ensisijaiseksi aineistonkeruumenetelmäksi avoimen teemahaastattelun. Tämä puolistrukturoitu haastattelutapa sopii erinomaisesti käytettäväksi tilanteissa, joissa tutkimuksen kohteena on emotionaalisesti arat aiheet tai asiat, joista haastateltavat eivät päivittäin ole tottuneet keskustelemaan (Hirsjärvi & Hurme 1980, 49). Tämän lisäksi teimme kummassakin työyhteisössä osallistuvaa havainnointia. Näin pyrimme saamaan kokonaisvaltaisen kuvan työyhteisöistä (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2000, 214). Muodostimme käsitystä työyhteisöistä myös etätehtävien sekä muun työharjoittelun aikana keräämämme materiaalin kautta. Tällainen tieto täydentää käsitystämme työyhteisöistä ja on tärkeää lisämateriaalia opinnäytetyömme aineistossa. Oman aineistomme lisäksi perehdyimme työn kuormittavuutta käsitteleviin tutkimuksiin ja teorioihin. Kirjallisuuden avulla omat havainnot pystytään jäsentämään yhteiskunnalliseen kontekstiin (Paso, Mäkitalo & Palonen 2001, 17). 5.1 Kvalitatiivinen tutkimus Tiedonkeruumenetelmistä sekä aiheen valinnasta riippuen tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen ja se ei siis ole yleistettävissä. Kuitenkin yhdistämällä omaa aineistoamme ja teoreettista viitekehystä, voimme tehdä joitakin johtopäätöksiä tutkimistamme työyhteisöistä. Lähtökohtana kvalitatiivisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen ja kohdetta pyritään kuvaamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään enemmin löytämään tai paljastamaan tosiasioita kuin todentamaan jo olemassa olevia väittämiä. (Hirsjärvi 2000, 161.) Omassa tutkimuksessamme tämä näkyy niin, että arvostamme haastattelemiemme työntekijöiden kokemuksia yksilötasolla. Kvalitatiivisin menetelmin saadut tutkimustulokset voivat tärkeällä tavalla muistuttaa ihmisten olemassaolosta, heidän tarpeistaan, toiveistaan ja tunteistaan (Grönfors 1982, 12).

24 Teemahaastattelu Rakensimme haastattelurungon (ks. liite 1) teema-alueittain, jotka käsittelivät seuraavia aihealueita: kuormittavuuden tunne/määrittely, tuki, ammatillisuuden kehittyminen ja sukupuoli. Myös Koivisto käsittelee osittain samoja aihealueita kirjassaan Tunnista ja torju työuupumus (2001). Saimme ohjausta haastattelurungon rakentamiseen työharjoittelun ohjaajaltamme, koska haastattelut toteutettiin harjoittelumme aikana. Annoimme haastattelurungon muokkaantua joustavasti haastatteluiden edetessä. Keskeisimmiksi teemoiksi haastatteluissa nousivat työyhteisöjen mahdollisuudet tukea yksittäistä työntekijää työssä jaksamisessa sekä ammatti-identiteetin hahmottaminen koulutuksen sekä iän ja kokemuksen näkökulmasta. Saimme haastateltavat ottamalla yhteyttä kummankin työyhteisön toiminnanjohtajiin ja annoimme heidän valita yhteensä kuusi työntekijää. Haastateltavat olivat keski-ikäisiä ja viisi heistä oli naisia ja yksi oli mies. Kaikilla henkilöillä oli takanaan pitkä sosiaalialan työkokemus. Haastateltavat toimivat turvakotien eri työtehtävissä ja asemissa, mikä toisaalta rikastutti aineistoa ja antoi monipuolisemman kuvan turvakotien työyhteisöistä. Neljä heistä toimi esimiestehtävissä. Toinen näkökulmamme haastattelunäytteen moninaisuuteen on se, että aineisto jäi osittain pirstaleiseksi ja vaikeammin vertailtavaksi. Haastateltavien työnimikkeet olivat miestyön työntekijä, ohjaaja, sosiaalityöntekijä, esimies ja kaksi perhetyöntekijää. Haastattelut tehtiin haastateltavien työpaikoilla ja ne kestivät noin tunnin ajan. Tilanteet olivat luonnollisia ja haastattelut etenivät keskustelunomaisesti. Annoimme työntekijöiden puhua asioista vapaasti, mutta pidimme kuitenkin huolen siitä, että meitä kiinnostavat teema-alueet tulivat kartoitetuiksi (Grönfors 1982, 106). Se, että haastattelijoita oli kaksi, mahdollisti roolijaon haastattelijaan ja havainnoijaan. Havainnoijan tehtävänä oli tehdä muistiinpanoja. Haastattelut myös nauhoitettiin. Litterointivaiheessa havaitsimme, että toisen perhetyöntekijän antama haastattelu oli käyttökelvoton nauhan huonon laadun vuoksi, joten käytettäväksi jäi vain viisi haastattelua.

25 19 Emme huomanneet eroa käyttäytymisessä tai suhtautumisessa naisten ja mieshaastateltavan välillä haastattelutilanteissa. Kuitenkin selvästi oli havaittavissa, että osa haastateltavista suhtautui syvemmin antamiimme teemoihin. Pinnallisemmiksi jääneissä haastatteluissa pyrimme syventämään aiheita esittämällä lisäkysymyksiä. Huomioimme kuitenkin haastateltavien yksityisyyden, emmekä kysymyksillämme halunneet aiheuttaa kiusallisia tilanteita. Inhimillisyys on tärkeää muistaa (Hirsjärvi & Hurme 1995, 106). Huomasimme, että haastateltavat kertoivat vuolaasti omista kokemuksistaan ja näkemyksistään turvakotityöhön liittyen. Saattoi olla, että omista asioistaan ja tuntemuksistaan puhuminen oli haastateltaville antoisa ja ehkä myös harvinainen kokemus. Tutkimuksemme luotettavuutta vähentää kuitenkin se, että haastateltavat saattoivat jättää kertomatta oleellisiakin asioita liittyen esim. työn ja työyhteisöjen problematiikkaan. Vaikeista ja ongelmallisista asioista ja tilanteista kertominen ulkopuolisille saattaa tuntua turhalta ja epämukavalta. 6 AINEISTON ESITTELY Tässä luvussa esittelemme opinnäytetyömme aineiston, joka kerättiin haastattelemalla kahden eteläsuomalaisen turvakodin työntekijöitä. Aineiston esittelyssä käytämme haastattelurungon teemojen mukaista otsikointia. 6.1 Kuormittava työ Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että heidän työnsä on kuormittavaa ja raskasta. On selvää, että vaikeiden asioiden parissa työskentely kuluttaa työntekijöiden voimavaroja ja resursseja. Ylikuormittuneella työntekijällä ajattelu saattaa kapeutua. Rutiinit sujuvat, mutta luova suunnittelu tai päätöksenteko on jähmeää. (Hakanen ym. 1999, 12.) Keino, jonka avulla tätä voidaan ennaltaehkäistä, on kuormittavuutta

26 20 aiheuttavien tekijöiden tiedostaminen. Mielestämme haastatellut henkilöt pystyivät hyvin kuvailemaan asioita, jotka he kokivat työssään kuormittaviksi. Tästä ajattelimme, että työntekijät kykenivät ainakin osittain tiedostamaan omat vahvuutensa työssä jaksamisen kannalta. Kuormittavuutta aiheuttaviksi tekijöiksi koettiin työn vastuullisuus, muutokset työssä ja organisaatiossa, turvakotityön rooli sosiaalialan kentällä, työntekijän oma persoona, asiakassuhteet, toimintaympäristö, työn ennakoimattomuus, työn problematiikkaan väsyminen ja laki vaitiolovelvollisuudesta. No mä en nyt voi kuvitella, että näissä hommissa olis työtä, joka ei olisi kuormittavaa. Et ei semmosta hommaa ookkaan, joka olis ilosta niin kylhän ne on kuormittavia. (haastattelu 1, sosiaalityöntekijä) Esimiehen vastuullinen rooli Kuormittavat tekijät riippuivat siitä, minkälaisessa asemassa työntekijät olivat työyhteisössä. Esimies- ja johtotehtävissä (4kpl) olevat kokivat vastuun kuormittavana. Tämä näkyi mm. niin, että esimiesasemassa olevat halusivat toimia mahdollisimman tasapuolisesti työyhteisöä kohtaan. Ongelmatilanteita saattaa aiheuttaa esim. työvuorolistojen laatiminen, jossa kaikkien työntekijöiden toivomukset tulisi ottaa huomioon. Ja sitten kuitenkin yks kuormittava tekijä mulla on se, että työvuorolistojen kanssa pitää olla mahollisimman tasapuolinen ja ottaa kaikkien toiveet ja suunnitelmat sitten huomioon ja että niissä pysyis mahollisimman tasapuolisena, ettei kukaan vaan tunne itseään syrjäytetyks sen takia, että olis huonommat vuorot tai lyhyemmät vapaat tai viikonloput kaikki töitä tai tollain noin kaikki viikonloput vapaat (haastattelu 2, ohjaaja) Kuormittavaa esimiesasemassa on myös se, että joutuu kantamaan vastuuta työryhmän jaksamisesta ja työn suunnittelusta. Esimiehen tehtäviin kuuluu päättää millaisia haasteita otetaan vastaan ja minkälaisia tehtäviä työyhteisössä tehdään. Esimiesten pitää oman työnsä ohella olla herkkiä aistimaan ja ottamaan huomioon työryhmästä nousevia ajankohtaisia kysymyksiä ja olla tilanteen tasalla työntekijöiden resurssien suhteen. Myös tämä työn kaksinaisuus koettiin kuormittavana.

27 21 Tää mun työ on ensinnäkin sillä lailla kuormittavaa, että on tän tiimin vetäjä ihan se semmonen puoli, että miettiä aina se, että miten tää ryhmä jaksaa ja minkälaisia tehtäviä tehdään ja millasia haasteita otetaan vastaan ja kaiken aikaa se sellanen yhteisten asioiden pyörittäminen, että kokoon niin kun näitä viikko- ja kuukausipalaveria mitä siitä arjesta nousee. Se on sillain, että täs ottaa tätä ryhmää huomioon tosi paljon (haastattelu 3, perhetyöntekijä) Organisaation muuttuminen Myös organisaation pirstaleisuus koetaan ongelmallisena. Toisen turvakodin toiminta (turvakoti B) on laajentunut ja eri työmuotojen toimipisteet ovat levittäytyneet fyysisesti laajalle alueelle. On myös syntynyt uusia työmuotoja. Tilanteen muuttuminen aiheuttaa toimenkuvien selkiytymättömyyttä, koska työntekijöiden roolit eivät ole muotoutuneet. on paljon sellasia selkeytymättömiä asioita, joihin haetaan tapaa hoitaa niitä, että miten se alkaa käytännössä toimimaan että mitkä kaikki työt kuuluu mulle tilanne on uusi, mun toimenkuva ei ole selkiytynyt ja tavallaan kuormittaa myöskin kun aina miettii, että pitäskö mun tehdä toi vai tekeeks sen joku muu ja tämä tämmönen. Että kun tää meidän koko organisaatio on nyt kasvanu aika isoks, ni se aiheuttaa, ei se oo pelkästään meidän yksikön ongelma, vaan se on varmaan monissa muissa. (haastattelu 4, esimies) Auttamisen vaikeus Oman problematiikkansa turvakotityöhön aiheuttaa juridisten oikeuksien vähyys. Ristiriitaisia tilanteita saattaa syntyä jos lastensuojelutyöntekijöiden ja turvakodin henkilökunnan näkemykset perheiden tilanteista ovat eriäviä. Turvakodin työntekijät kokevat kuormittavuutta, koska he eivät voi toimia tavalla, jonka itse kokisivat parhaaksi. Haastattelemiemme henkilöiden mukaan turvakotien työntekijät saattavat joissakin tilanteissa olla lähempänä asiakasperheitä kuin ne tahot, jotka tekevät päätökset mahdollisista lastensuojelullisista toimenpiteistä. Asiakastyössä kuormittavinta on se meidän rooli, kun ei ole juridista oikeutta esimerkiks lastensuojelullisiin toimenpiteisiin. Eli nähdään läheltä perheiden ja lasten tilanteet ja ollaan huolissaan ja meidän asia

28 22 on välittää se tieto lastensuojeluun, mutta ei ole valtuuksia tehdä ratkaisuja ja päätöksiä ja se monesti aiheuttaa ahdistusta mussa ja koko työryhmässä, että nähdään perheen tilanne hyvin huolestuttavana, mutta lastensuojelu ei kuitenkaan nää sitä samalla tavalla. (haastattelu 4, esimies) Turvakotityössä joudutaan käsittelemään vaikeita asioita. Perheiden tilanteet ovat usein hyvin ongelmallisia ja kuormittavana koetaan erityisesti lasten hätä, joka tarttuu helposti aikuisiin. Vaikeammiksi kuvailtiin tilanteita, joissa työntekijä joutuu kertomaan asiakkaalle raskaita asioita. Asiakassuhteiden edetessä työntekijä voi joutua eitoivottuun tilanteeseen, jossa hän esimerkiksi saattaa joutua kertomaan perheen äidille, että tällä ei ole riittävää vanhemmuutta. Perheiden moniongelmaisuus aiheuttaa usein työntekijälle tunteen, että hän ei yksin riitä auttamaan kaikkia perheenjäseniä. Työntekijä voi lisäksi tuntea itsensä pieneksi ja avuttomaksi asiakkaiden ongelmien edessä. Työntekijän epävarmuus omista taidoistaan ja keinoistaan on yksi selkeä kuormittavuustekijä. vanhemmat ei nää sitä lasten hätää ja sellanen vanhempi niin kun mä itekkin olen nään monesti mitä ne lapset tarvis, minkälaista kohtelua ja millasta syliinottoa, paijaamista sitä fyysistä huolenpitoa, mitä lapset tarvii. Toisaalta sitten rajoja ja kaikkee mitä siihen hyvään hoitoon kuuluu niin se ikään kuin jää jollain lailla se hätä, kun siihen ei pysty vastaamaan mä tunnistan ne sitten ikään kuin tarvitsevat jalat kun laps ottaa vieraaseen ihmiseen, ihan konkreettisesti sen niin kun tuntee sillain, että se on tämmöst, jota kantaa sitten tosi pitkään mukanansa ennen kuin sen saa jotenkin purettua. Ja totta kai ei pelkästään lapset vaan yhtä hyvin nämä masentuneet niin on tosi, että tuntuu, että se masennus menee myös työntekijän ihon alle. (haastattelu 3, perhetyöntekijä) Varmaan meillä on sellasia kaikkein vaikeimpia tilanteita, että kun perheen äidille joutuu kertomaan tämmösiä raskaita kuvioita, missä hän esimerkiks, minkälaista, miten hän ei ole hyvä äiti, hänellä ei niin kun sitä riittävää vanhemmuutta, ne ei oo ollenkaan sellasia helppoja tilanteita. Se usein tulee lähityöntekijälle, sosiaalityöntekijät tietenkin tekee esimerkiks huostaanotot, se käydään sitten lähityöntekijän kanssa läpi, miksi sitä riittävää vanhemmuutta ei oo, ihan konkreettisia asioita, että mitä tää äiti on jättänyt tekemättä Toki niin kun se kaikki, niin se on siel kotikäynnillä että jos on monta lasta perheessä ja molemmat vanhemmat siellä, äitiä ja sukua, niin siel kohtaa monta kertaa niin paljon perheenjäseniä ja kaikille pitäis riittä, kaikki on tarvitsevia, niin se on niin kun se semmonen tunne, mikä tuntuu ettei millään saa asioita loppuun. (haastattelu 3, perhetyöntekijä)

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA Salla Ritala TYÖN YDIN! Tarkoituksena kartoittaa vanhempien kokemuksia MES-ohjelmasta! Yhteistyökumppanina Neljä Astetta Oy! Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot