2 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 1 (21) Toimintasuunnitelma Tiedekunnan toimintasuunnitelma on osa tiedekunnan vuoden vuosisuunnitelmaa, joka lisäksi sisältää henkilöstösuunnitelman ja budjettisuunnitelman. Toimintasuunnitelma koostuu strategisesta kehyksestä ja varsinaisesta toimintasuunnitelmasta. Tiedekunnan toimintasuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet tukevat ja toteuttavat yliopiston hallituksen strategisia linjauksia. 1 STRATEGINEN KEHYS Yksikön missio Yksikön visio Menestystekijät ja vahvuudet Uhkakuvat ja heikkoudet Kehittämisen painopisteet TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Tutkimus Opetus ja oppiminen Yhteiskunnallinen vuorovaikutus VOIMAVARAT Henkilöstö Rekrytointi Tutkimus- ja opetustehtävät Tohtorikoulutus Post doc -tehtävät Tenure track Professorin tehtävät Hallintopalveluyksikkö Opintohallinnon uudistaminen Tutkimuksen tuki Täydentävän rahoituksen henkilöstö Controller-toiminto Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja kansainvälisen toiminnan lisääminen Henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen Infastruktuurit Talous... 20

2 Toimintasuunnitelma 2 (21) 1 STRATEGINEN KEHYS 1.1 Yksikön missio - Oikeustieteellisen tiedekunnan toiminnan perusta on korkealaatuinen ja ajassa oleva oikeustutkimus. - Tiedekunta on alansa keskeinen tutkimus- ja koulutusyksikkö, joka tarjoaa tieteellistä sivistystä ja tutkimukseen perustuvaa korkealaatuista koulutusta. Laadukkuus ja laaja-alaisuus mahdollistavat toiminnan, joka on merkittävää niin kansallisesti ja kansainvälisesti kuin alueellisestikin. - Tiedekunta kilpailee menestyksellisesti lahjakkaista, kriittisistä ja ennakkoluulottomista opiskelijoista sekä parhaista työntekijöistä. - Olennaisia asioita ovat uuden tiedon tuottaminen ja ilmiöiden kriittinen tarkastelu. Samalla vastataan yhteiskunnan koulutus- ja tietotarpeisiin oikeustieteen alalla. Kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot ovat toiminnassa keskeisellä sijalla. 1.2 Yksikön visio - Tiedekunnan toiminta on laadukasta ja painopistealueillaan myös kansainvälisesti arvioiden korkeatasoista. Tutkimusyhteisönä, opinahjona ja työpaikkana tiedekunta on innostava ja houkutteleva. Toiminnan lähtökohtina ovat opetuksen ja tutkimuksen vapaus ja toiminnan autonomia. Perusarvot ovat eettisyys, kriittisyys, luovuus, avoimuus, yhteisöllisyys, tasaarvoisuus ja moniarvoisuus. 1.3 Menestystekijät ja vahvuudet - Tiedekunnan tärkein voimavara on sen koko henkilöstö. Jokainen työntekijä tietää oman perustehtävänsä ja sen linkittymisen tiedekunnan toimintaan. Työntekijät tuntevat tiedekunnan perusarvot ja toiminnan tavoitteet, oman yksikkönsä tavoitteet sekä oman tehtävänsä tavoitteet. - Turun yliopiston keskeinen vahvuus on sen tutkimuspainotteisuus, kansainvälisyys ja monialaisuus. Oikeustieteellisellä tiedekunnalla on itsenäisenä tieteenalakeskeisenä yksikkönä keskeinen merkitys yliopistolle. Omalta osaltaan tiedekunta vahvistaa yliopiston perinteistä lähtevää ihmistieteiden tutkimuksen ja opetuksen monialaista kirjoa yhteistyössä erityisesti muiden ihmistieteiden kanssa, luoden kuitenkin samalla yhteyksiä yliopiston edustamiin kaikkiin tieteenaloihin. Tiedekunta toteuttaa omalta osaltaan yliopiston strategiaa sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita tuottavana yhteisönä - Oikeustieteellisen tiedekunnan yksi vahvuus on sen keskittyminen yhteen tieteenalaan ja koulutusohjelmaan sekä sen laitoksettomassa rakenteessa. Rakenne on tiedekunnan opetusta ja tutkimusta palveleva, joustava, hallinnollisesti yliopiston tiedekunnista kevyin sekä selkeä.

3 Toimintasuunnitelma 3 (21) - Tiedekunnan tutkimuksella on tällä hetkellä kaksi painopistealuetta, jotka vastaavat yliopiston strategiaa: 1) konstitutionalismin sekä perus- ja ihmisoikeuksien tutkimus ja 2) talouden muutosten oikeudellinen tutkimus. - Konstitutionalismin sekä perus- ja ihmisoikeuksien tutkimus. Perus- ja ihmisoikeudet läpäisevät hallitsevana teemana koko oikeuden kentän painotusten kuitenkin vaihdellessa aina yleisten oppien tutkimuksesta yksittäisten perusoikeuksien merkitykseen aineellisessa oikeudessa. - Talouden muutosten oikeudellinen tutkimus. Suomen taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut: Markkinat ovat globalisoituneet ja niillä vallitsevat ansaintalogiikat ovat muuttuneet. Kilpailun ja protektionismin välinen jännite on korostunut ja markkinariski kasvanut. Kehittyneiden ja kehittyvien maiden väliset taloudelliset suhteet monipuolistuvat ja kestävän kehityksen vaatimukset korostuvat. Aineettomien hyödykkeiden merkitys on korostunut. Yritysten eri sidosryhmien välisten suhteiden hallinnan merkitys tulee yhä keskeisemmäksi kilpailutekijäksi yritysten toimintaympäristön yhä kansainvälistyessä. Kansainvälistyminen vaikuttaa myös yksilöiden ja yritysten suhteisiin muuttaen niiden välisiä sosiaalisia rakenteita. - Tutkimus ei jakaannu näihin kahteen painopistealueeseen oppiaineittain, vaan useimmissa tapauksissa oppiaineissa on molempiin painopistealueisiin kohdistuvaa tutkimusta. Tutkijat verkottuvat tiedekunnan sisällä ja tiedekunnan ulkopuolisiin sidosryhmiin. - Samanaikaisesti turvataan tutkimuksen laaja-alaisuus niin perustutkimuksessa kuin soveltavassakin tutkimuksessa, mahdollistaen tulevien vahvuusalojen kehittyminen. Tiedekunta identifioi strategiassaan vahvassa kehitysvaiheessa olevat alat. - Oikeustieteellinen tiedekunta on luonut erilaisia yhteistyömalleja Turun yliopiston sisällä sekä muiden oikeustieteellisten yksiköiden välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin täydennyskoulutuksessakin. Tiedekunta on luonut yhteyksiä sekä Turun kauppakorkeakouluun että humanistiseen, kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ( neljän tiedekunnan yhteistyö ). - Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegium on potentiaalisesti merkittävä tutkijanuran keskivaiheen tutkijoiden tutkijakoulutuksen, kansainvälisesti merkittävän tutkimustyön ja urakehityksen edistäjä. Kärkitutkijoiden monitieteinen yhteistyö luo mahdollisuuksia kansainvälisesti merkittäville tutkimusperusteisille sosiaalisille innovaatioille. Näille on huomattava tilaus sosiaalisten ja taloudellisten kriisien ennakoinnissa, hallinnassa ja ehkäisyssä. Tiedekunta on vahvasti mukana kollegiumin toiminnassa ja sen johtamisessa. - Keskeinen yliopiston, Åbo Akademin ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen välinen yhteistyön muoto on oikeustieteelliseen tiedekuntaan sijoitettu Turun työtieteiden keskus (Turku Centre for Labour Studies, TCLS). Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä voidaan mainita myös monitieteinen European Studies -kokonaisuus ja Ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS). TCLS:ssä, European Studies -kokonaisuudessa ja Turku Law Schoolissa on mukana myös Åbo Akademi, mikä muodostaa Campus Aboensis -yhteistyön. 1.4 Uhkakuvat ja heikkoudet - Keskeisimpiä uhkakuvia ovat paine nostaa oikeustieteen alan peruskoulutuksen määrällisiä tavoitteita. Tiedekunnan faktinen sisäänotto on tällä hetkellä noin 150 opiskelijaa. Vuoden aloituspaikkamäärä on pää- ja erillisvalinnoissa sekä maisteriohjelmassa yhteensä jo 177 opiskelijaa. Tiedekunnan nykyisellä opettajamäärällä, ilman vastaavaa resurssien lisäys-

4 Toimintasuunnitelma 4 (21) tä, pienikin lisäys on omiaan vaarantamaan opetuksen laadun säilymisen nykyisellä korkealla tasolla ja tiedekunnan pyrkimykset vahvistaa opettajien tutkimusmahdollisuuksia. - Tutkijanuran keskivaiheen tutkijoiden urakehityksen ja pitkäjänteisen tutkimustyön vahvistamisen mahdollisuudet ovat edelleen niukat, vaikka tiedekunta rekrytoinnissaan painottaa vahvasti kansainvälistä ja kansallista kärkitasoa olevia tutkimusmeriittejä. Viittä tiedekuntaa koskeva Ihmistieteiden tutkijakollegium pystyy nykykoossaan tarjoamaan vain hyvin rajalliset mahdollisuudet. 1.5 Kehittämisen painopisteet - Tiedekunnan voimassa oleva strategia kattaa vuodet Tiedekunta on tarkistanut strategiansa vastaamaan yhtäältä yliopiston strategiaa ja sen toimenpideohjelmia sekä toisaalta tiedekunnan määrittelemiä tutkimuksen vahvuusaloja. Tiedekunta luo toiminnalleen uuden strategisen kehyksen vuoden aikana. Kehittämishaasteena on tiedekunnan strategisen uudistustyön eteenpäin vieminen ja strategisten linjausten määrittely niin, että ne nivoutuvat yhteen yliopiston strategian sisällön sekä strategiakauden ja sen päivitysprosessin rytmiin. - Tiedekunnan toiminnalleen vahvistamia vahvuusaloja arvioidaan säännöllisesti ennen kaikkea suhteessa uusiin nouseviin aloihin, joista voi tulla tulevaisuudessa uusia vahvuusaloja. Tutkimuksen laaja-alaisuuden varmistamisella mahdollistetaan tiedekunnan sisäinen kilpailu ja uusien tutkimuksellisten innovaatioiden mahdollisuus. Tämä edellyttää tiedekunnan infrastruktuurin vahvistamista erityisesti tutkimuksen kansainvälisen näkyvyyden ja tutkimusrahoituksen lisäämisen näkökulmasta. Lähtökohtana on, että tiedekunta pyrkii uskottavalla tavalla laadukkaaseen tutkimukseen kaikilla tasoilla aina perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen asti vahvistaen tutkimuksen henkilöresursseja sekä tutkijoiden että tutkimuksen tuen osalta. Tiedekunnan tutkimuksen painopiste on perustutkimuksessa. - Tiedekunta korostaa voimakkaasti kansainvälistä referee-julkaisemista. Sen lisäksi tarvitaan edelleen kansallisilla kielillä julkaistavaa tutkimusta. Tiedekunta vahvistaa kaikkien tutkijoiden valmiuksia osallistua oikeustieteelliseen keskusteluun ulkomaisilla julkaisufoorumeilla. Käytännössä tämä toteutuu panostamalla tohtoriohjelman kautta jatkokoulutuksen resursseihin, lisäämällä tohtoriohjelmassa olevien kykyä tuottaa tieteellisiä artikkeleita korkeatasoisissa koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa, tukemalla englanninkielisten väitöskirjojen julkaisemista, lisäämällä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä luomalla tukirakenne tutkimusprojektien lisäämiseen (tutkimuksen tuki), tarjoamalla valmiuksia kirjoittaa kansainvälisissä aikakausijulkaisuissa sekä turvaamalla kielentarkastuspalveluihin tarvittavat resurssit. - Tiedekunnan tutkimustoiminnan kehittäminen edellyttää entistä suurempaa panostusta ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimiseen. Kansallisen ja kansainvälisen ulkopuolisen rahoituksen määrää pyritään lisäämään panostamalla tiedekunnan sisäiseen tutkimuksen tukeen. Erityistä huomiota kiinnitetään mahdollisuuksiin päästä mukaan kansainvälisiin laajoihin tutkimushankkeisiin. - Pitemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda infrastruktuuri, joka mahdollistaa kansainvälisten tutkimushankkeiden koordinoinnin. Oikeustieteellisen tiedekunnan osalta tämä tarkoittaa erillistä lisäresurssia tutkimusrahoituksen hankintaan ja koordinaatioon. Tutkimusrahoituksen seurantaan ja raportointiin sekä hankkeiden käytännön hallinnointiin varmistetaan riittävät resurssit hallintopalveluyksikössä ja controller-toiminnolla.

5 Toimintasuunnitelma 5 (21) - Tiedekunta vahvistaa tutkimusasioiden tukea ensivaiheessa rekrytoimalla päätoimisen tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan. Koulutussuunnittelijan resurssi suunnataan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävään. Tehtävään liittyvät kansainvälisen suunnittelun tehtävät suunnataan tiedekunnan tutkimuksen kansainvälistämiseen. Koulutussuunnittelijan aiemmat tehtävät englanninkielisen maisteriohjelman koordinaatiossa siirretään luonteensa mukaisesti opintopäällikölle, joka vastaa kaikesta peruskoulutuksesta. Opintohallinnon tueksi perustetaan opintoneuvojan tehtävä. - Keskipitkällä aikavälillä tiedekunta edelleen kehittää yliopiston strategian mukaisesti tutkimuksen tukipalvelujaan vastaamaan niitä vaatimuksia, joita kiristyvä kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta ja lisääntyvää taloudellista autonomiaa seuraava vastuu edellyttävät. - Tiedekunta tukee voimakkaasti Ihmistieteiden tutkijakollegiumin johtokunnan tekemiä laajennus- ja vahvistamisesityksiä kansainvälisen merkittävyyden saavuttamiseksi. - Tiedekunnan liiketoiminta tukee perustoimintojen tulosyksikön toiminnan kehittämistä. Tiedekunnan toiminnan kehittäminen edellyttää liiketoiminnan volyymin kasvattamista. Täydennyskoulutusta kehitetään entistä monipuolisemmaksi yhteistyössä Turun yliopiston muiden yksiköiden ja muiden oikeustieteen yksiköiden kanssa. - Tiedekunnan julkaisutoiminta perustuu korkeaan tieteelliseen tasoon ja liiketaloudelliseen kannattavuuteen. - Tiedekunnan korkeatasoinen opetus perustuu laadukkaaseen tutkimustyöhön. Opiskelijoilta pyydetään säännöllisesti palautetta opetuksesta, opetusjärjestelyistä ja opintojen ohjauksesta. Palautejärjestelmää ja saadun palautteen hyödyntämistä opetuksessa kehitetään edelleen. 2 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 2.1 Tutkimus - Tiedekunta on uudistanut tohtorikoulutuksensa perustamalla toimintansa aloittaneen oikeustieteen tohtoriohjelman osaksi Turun yliopiston tutkijakoulua. Tavoitteena on olennaisesti tehostaa tiedekunnan tutkijakoulutusta ja parantaa näin tutkimuksen laatua. Tiedekunnalla on tohtorikoulutettavia lisäksi Ihmisoikeustutkimuksen ja Oikeus muuttuvassa maailmassa -tutkijakouluissa, jotka ovat valtakunnallisia. - Tiedekunta käynnistää jatkuvan tutkimuksen seurannan syyslukukauden 2011 alusta lukien. Seurannassa käytetään Tieteellisten Seurojen valtuuskunnan kansallisen julkaisufoorumihankkeen julkaisusarja- ja kustantajaluokitusten vuosittaisia lukumääriä julkaisusarja- ja kustantajaluokituksin (TSV-luokitus). Tiedekunnan tavoitteena on vahvistaa näin tiedekunnan tutkimustoimintaa ja edistää sen kansainvälistymistä. - Tiedekunnan tieteellisissä julkaisuissa on tavoitteena julkaista entistä suurempi osa kansainvälisissä referee-lehdissä. Kotimaisissa julkaisuissa, joissa julkaiseminen on oikeustieteen osittain kansallinen luonne huomioon ottaminen edelleen välttämätöntä, keskitytään samalla tavoin referee-lehtiin. Tieteenalan erityisluonteen johdosta merkittävä osa tiedekunnan tutkimustoiminnasta julkaistaan kuitenkin monografiamuodossa. Erityisesti tämä koskee väitöskirjatutkimusta.

6 Toimintasuunnitelma 6 (21) - Tiedekunta vahvistaa tutkijoiden valmiuksia osallistua oikeustieteelliseen keskusteluun ulkomaisilla julkaisufoorumeilla. Tohtoriohjelman kautta jatkokoulutuksen resursseihin panostetaan lisäämällä tohtorikoulutettavien valmiuksia tuottaa tieteellisiä artikkeleita korkeatasoisissa koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa (tieteellisen kirjoittamisen opetus), tukemalla englanninkielisten väitöskirjojen julkaisemista, lisäämällä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä luomalla tukirakenne tutkimusprojektien lisäämiseen (tutkimuksen tuki), tarjoamalla tutkijoille valmiuksia kirjoittaa englanninkielisissä aikakausijulkaisuissa sekä turvaamalla kielentarkastuspalvelut, joihin osoitetaan erillinen määräraha tiedekunnan budjetissa. - Tutkimuksen ja jatkokoulutuksen kansainvälisyyttä tehostetaan lisäämällä aktiivisesti ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrää, jatkamalla tutkimus- ja opetushenkilökunnan kansainvälistä rekrytointia sekä kannustamalla henkilökuntaa entistä pidempiin ulkomaisiin tutkijavierailuihin. Syksyllä 2011 aloittanut englanninkielinen koulutusohjelma Master s Degree Programme in Law & Information Society tulee olemaan yksi merkittävä väylä myös ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrän lisäämiseen. - Tiedekunta osallistuu useisiin kansainvälisiin tieteellisiin yhteistyöverkostoihin (esim. Legal Research Network, johon kuuluvat tiedekunnan lisäksi Bristolin, Budapestin, Gentin, Groeningenin, Göttingenin, Uppsalan ja Lillen yliopistot). Tiedekunta tukee tutkijoidensa osallistumista kansainvälisiin tieteellisiin seminaareihin. - Tiedekunta osallistuu Ihmistieteiden tutkijakollegiumin (TIAS) toimintaan ja tukee sen vahvistamista. - Tiedekunta kehittää tutkimuksen tukea perustamalla ensivaiheessa pysyvän tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävän. Menestys kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisessa. - Tiedekunnan tutkimustoiminnan kehittäminen edellyttää entistä suurempaa panostusta ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimiseen. Kansallisen ja kansainvälisen ulkopuolisen rahoituksen määrää pyritään lisäämään panostamalla tiedekunnan sisäiseen tutkimuksen tukeen. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen saaminen otetaan tiedekunnan erityiseksi kehittämistavoitteeksi, jota arvioidaan osana tiedekunnan tutkimustoiminnan kehittämistä. - Turun yliopiston strategian mukaan yliopisto kehittää tutkimuksen tukipalveluja vastaamaan niitä vaatimuksia, joita kiristyvä kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta ja lisääntyvää taloudellista autonomiaa seuraava vastuu edellyttävät. Tiedekunnassa ei ole ollut systemaattista ja koordinoitua tutkimusrahoitushakujen seurantaa ja koordinaatiota. Tiedekunta vahvistaa tutkimusasioiden tukea rekrytoimalla 1.1. alkaen päätoimisen tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan. RISKIT JA NIIDEN HALLINTA - Tiedekunnan tutkimustoiminnan kehittämisen riski liittyy valtiolta tulevan rahoituksen vähenemiseen. Hallituksen linjaukset vähentää yliopistojen yleistä rahoitusta sekä tutkimukseen ja erityisesti Suomen Akatemialle suunnattua rahoitusta ovat riski tiedekunnan harjoittamalla tieteelliselle tutkimukselle. - Oikeustieteen merkittäviltä osin kansallinen luonne vaikeuttaa ulkomaisen tutkimusrahoituksen saatavuutta. - Tutkimuksen seurannan kannalta ongelmia liittyy sopivien indikaattorien löytämiseen. Erityisesti tämä koskee julkaisujen tieteellisen laadun seurantaa.

7 Toimintasuunnitelma 7 (21) 2.2 Opetus ja oppiminen - Suomessa on kolme yksikköä, joiden tehtävänä on antaa oikeuslaitoksen tuomarintehtävien pätevyysvaatimuksiin kuuluvan maisteritutkinnon opetusta: Turun, Helsingin ja Lapin yliopiston oikeustieteelliset tiedekunnat. Oikeustieteen maisterin tutkintoon kuuluu kaikkien keskeisten oikeudenalojen ja oikeuden yleistieteiden tuntemus. - Oppimistulos ja laatu varmistetaan sitomalla se tiedekunnassa harjoitettavaan tieteelliseen tutkimukseen. Tämä tarkoittaa opetuksen kehittämisen kytkemistä yhtäältä tutkimukselle asetettuihin kattavuus- ja kansainvälistymisvaatimuksiin että tutkimuksen vahvuuksien heijastumista suoraan opetukseen, kuitenkin siten, että varmistetaan sekä tutkimuksen että opetuksen laaja-alaisuus keskeisillä oikeudenaloilla ja oikeuden yleistieteissä. - Tiedekunnassa on syksyllä 2011 käynnistynyt englanninkielinen maisterikoulutusohjelma Master s Degree Programme in Law & Information Society. Oikeustieteen apulaisprofessorin tehtävä (tenure track) liittyy erityisesti englanninkielisen maisteriohjelman toteuttamiseen ja kehittämiseen. Tehtävällä pyritään vahvistamaan sekä monioikeustieteistä että monitieteistä tutkimusta ja opetusta. Apulaisprofessorin tehtävä kiinnittyy sekä Turun yliopiston että oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimuksellisille vahvuusalueille. - Opetusta antavat kaikki tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökohtaan kuuluvat. Opetustehtävien jakamisessa on otettava huomioon yhtäältä tarve taata tohtorikoulutettaville riittävä tutkimusrauha, toisaalta toisen ja kolmannelle portaalle sijoitettujen post doc -tutkijoiden tarve saada riittävästi aikaa omille tutkimusprojekteilleen sekä kolmanneksi professoreille asetettavat vaatimukset opetustyön korkealaatuisuudesta ja sen kehittämisestä sekä yleinen koulutusohjelma- ja jatkokoulutusvastuu. Tämä tarkoittaa yhtäältä panostamista opetuksessa määrän sijasta laatuun ja toisaalta opetusvastuun jakamista toisella, kolmannella ja neljännellä portaalla olevien tutkijoiden ja opettajien kesken siten, ettei mahdollisuus tutkimukseen vaarannu, varmistaen samanaikaisesti opetuksen määrän säilyminen tasolla, joka ei vaaranna opiskelijoiden tutkinnon suorittamisaikaa tai tutkinnon laaja-alaisuutta. - Opetuksessa hyödynnetään entistä laajemmin vierailevia ulkomaalaisia tutkijoita Erasmusvaihdon ja Fulbright-ohjelmien avulla. - Tiedekunnan opintohallintoa kehitetään 1.1. alkaen. Opinto-ohjaajien määrä- ja osaaikaiset tehtävät korvataan pysyvällä ja kokoaikaisella työntekijäresurssilla, opintoneuvojalla. Opintopäällikkö ja opintoneuvoja muodostavat tiedekunnan opintohallinnon työtiimin yhdessä tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan kanssa. Opiskelijoiden päivittäinen neuvonta ja opintojen ohjaus turvataan kahdella osa-aikaisella opinto-ohjaajalla, joista toinen on erikoistunut ulkomaisten opiskelijoiden ohjaukseen. - Tiedekunta suhtautuu myönteisesti ja kannustavasti opettajien yliopistopedagogiseen kouluttautumiseen. - Tiedekunnalle on luotu osana Turun yliopiston tutkijakoulua yhtenäinen oikeustieteen tohtoriohjelma. Tohtoriohjelman rakenne varmistaa tohtorikoulutuksen systemaattisuuden sekä tohtorikoulutettavien ja henkilökohtaisten ohjaajien sitouttamisen väitöskirjaprosessin tehokkaaseen toteuttamiseen. - Perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden alkuvaiheen ohjaukseen, opiskeluvalmiuksien kehittämiseen ja jatkuvaan opintojen ohjaukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

8 Toimintasuunnitelma 8 (21) Opettajatuutoreiden roolia selkeytetään edelleen. Tiedekunnassa nimetään edelleen kutakin aloittavaa vuosikurssia kohden neljä opettajatuutoria, joilla kullakin on ohjauksessaan noin 30 opiskelijan ryhmä. Jokaiselle uudelle opiskelijalle nimetään oma tuutoriopettaja, jonka puoleen hän voi kääntyä opiskeluun liittyvissä asioissa ja joka pysyy samana koko opintopolun ajan. Opettajatuutorit osallistuvat ryhmänsä jäsenten henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadintaan ja ohjaukseen sekä ON- että OTM-vaiheessa. Opiskelijoille järjestetään molempina lukukausina ennen HOPSien tekemistä informaatiotilaisuudet. Ennen ON-HOPStilaisuuksia opiskelijat täyttävät heille jaetut pohdintakysymykset, jotka opettajatuutori tarkastaa jokaisen opiskelijan kanssa käytävissä kahdenkeskisissä keskusteluissa. Pohdintakysymykset ja keskustelut toistetaan OTM-HOPSin laadintavaiheessa. Opettajatuutorit järjestävät myös syventävistä opinnoista ja erilaisista ajankohtaisista opiskelua koskevista aiheista informaatiotilaisuuksia vuosikurssilleen. Tilaisuudet ovat avoinna muillekin opiskelijoille. Opettajatuutorointi toimii kanavana tiedon välittymisessä opiskelijoilta opettajakunnalle ja päinvastoin. Opettajatuutoroinnin kautta saatava palaute auttaa opetuksen uudistuksessa ja suunnittelussa. - Opintojen aloitusvaiheessa kaikille uusille opiskelijoille järjestettävästä korkeakouluopintojen johdantokurssista alkaen opiskelijatuutorit ohjaavat ja opastavat uusia opiskelijoita. Opettaja- ja opiskelijatuutorien toimintaan ja mahdollisuuksiin opintojen alkuvaiheen helpottajina kiinnitetään vuosikurssin 2011 aloittaessa entistä enemmän huomiota. - Opiskelija- ja opettajatuutorointia jatketaan alkuvaiheen käynnistyttyä tuutorien yhteistoiminnalla. Opiskelijatuutorit antavat tiedekunnalle palautteen tuutoroinnin onnistumisesta. Opiskelija- ja opettajatuutorit kokoontuvat opinto-ohjaajien kanssa yhteiseen palaveriin, jossa käsitellään palautetta sekä pohditaan tuutoroinnin edelleen kehittämistä ja tuutorien vastuunjakoa. - Tiedekunnan tavoitteena on tukea ja kehittää opiskelijoiden opiskelutaitoja ja opiskelumotivaatiota opintojen kuluessa. Tässä tarkoituksessa tiedekunta järjestää opiskelijoille Taitavan opiskelun valinnaisen opintojakson. Opintojaksoon liittyvä opintopiiritoiminta jatkuu valinnaisina opintoina lukuvuonna Opintopiiri tarkoittaa opiskelijoista koostuvaa ryhmää, joka yhdessä perehtyy tentittävään aineistoon. Opintopiirin tavoitteena on tarjota vertaistukea, kannustaa tenttiin valmistautumista ja auttaa ratkomaan tentittävään aineistoon liittyviä ongelmakohtia. Toimintaa pidetään erittäin hyödyllisenä. - Opetustarjontaa suunniteltaessa huomio kiinnitetään opintojen sujuvuuteen. Opiskelijoille esimerkiksi varataan edelleen riittävästi valinnaisia opintoja sekä suomeksi että englanniksi. - Vuonna 2011 alkaneen englanninkielisen koulutusohjelman opetussuunnitelma on tiivis, ja se mahdollistaa opiskelijoiden valmistumisen kahden vuoden määräajassa. Koulutusohjelman alussa jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman yhdessä opettajan ja ohjelman koordinaattorin kanssa. Suunnitelmien toteutumista seurataan ja tarkistetaan vuosittain. Ulkomaisille opiskelijoille on tarjolla opintoneuvontaa, jonka tarkoituksena on tukea heidän opiskeluaan uudessa opiskeluympäristössä. - Opiskelijoiden mahdollisuudet antaa palautetta opetuksesta, opetusjärjestelyistä ja ohjauksesta on koettu riittäviksi. Palautejärjestelmä ei kuitenkaan täysin vastaa niihin tavoitteisiin, joita tiedekunta on sille opetuksen ja oppimisen arvioinnin ja kehittämisen välineenä asettanut. Toimiva palautejärjestelmä on kokonaisuus, jossa annetulla palautteella, saadun palautteen prosessoinnilla ja palautteen perusteella annettavalla feedbackilla eli palautteen palautteella on kaikilla yhtä tärkeä rooli. Palautejärjestelmän kehitystyöstä vastaa peruskoulutustoimikunta, joka paneutuu palautejärjestelmän kehittämiseen kokonaisuudessaan ja kiinnittää huomiota palautteeseen perustuvaan ongelmien ratkomiseen tiedekuntatasolla.

9 Toimintasuunnitelma 9 (21) - Tutkintokohtaiset palautelomakkeet otetaan käyttöön ja kytketään valmistumisvaiheeseen. Opiskelijan tulee ON-tutkinnon tutkintotodistusta pyytäessään palauttaa ON-tutkintoa koskeva palautelomake, samoin palautetaan valmistumisvaiheessa OTM-tutkintoa koskeva palautelomake. Näiden palautelomakkeiden kautta opiskelijoiden mielipiteet ja käsitykset tiedekunnan ON-tutkinnolle ja OTM-tutkinnolle asettamien osaamistavoitteiden toteutumisesta ja opetuksen laadusta saadaan tiedekunnan tietoon. - Opettajakuntaa rohkaistaan edelleen keräämään palautetta myös opintojaksojen keskellä, mikä parantaa palautteesta saatua hyötyä ja helpottaa palautteesta tehtyjen johtopäätösten viestimistä opiskelijoille. Myös palautekäytäntöjen osalta tiedekunta selvittää muiden yksiköiden hyviä käytäntöjä. Eräänä lisämahdollisuutena on kytkeä palautteen antaminen NettiOpsussa tapahtuvaan tentti-ilmoittautumisen yhteyteen. - Informaation kulkua parannetaan. Tiedekunnan vakiintuneisiin toimintatapoihin kuuluvat opettajakunnan ja opiskelijoiden keskustelutilaisuudet, joiden aiheet täsmentyvät yleensä kertyneen opiskelijapalautteen perusteella. Tiedekunta varmistaa, että tieto näiden keskustelutilaisuuksien sisällöstä saavuttaa opiskelijakunnan laajemmin kuin tähän mennessä. - Oikeustieteellinen peruskoulutus tuottaa vahvaa teoreettista osaamista. Opintojen aikana kehittyviä valmiuksia ovat myös analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taidot, tiedonhankintataidot sekä ongelmanratkaisutaidot. Oikeustieteellisen alan käytännön tehtäviin liittyvien taitojen kuten neuvottelutaitojen, ryhmätyötaitojen ym. sosiaalisten taitojen sekä esiintymiskykyyn liittyvien taitojen opetus on sisällytetty opintoihin. Näiden ja akateemisesti määrittyvien opetusmuotojen ja oppimistavoitteiden yhteensovittaminen on oikeustieteellisen koulutuksen erityishaaste. Opetus tuottaa jo nykyisellään laajalti käytännöllisiä valmiuksia. Käytännöllisten valmiuksien sisällyttäminen yleisiin osaamistavoitteisiin ja opetussuunnitelmiin sekä opetuksen käytännöllisiä valmiuksia tuottavien sisältöjen viestiminen opiskelijoille vaatii kehittämistä. - Juristien ammatillinen identiteetti on vahva ja opiskelijoiden käsitykset juristin asiantuntijaroolissa tarvittavista käytännöllisistä tiedoista ja taidoista verraten vakiintuneita. Tiedekunta on hyväksynyt oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintojen yleiset osaamistavoitteet. Tavoitteet on valmisteltu peruskoulutustoimikunnassa, jossa on myös opiskelijaedustus. Yleiset osaamistavoitteet luovat perustan opetuksen käytännöllisten ulottuvuuksien vahvistamiselle sekä opetuksen tuottamien käytännön taitojen viestimiselle yksittäisten opetuskokonaisuuksien puitteissa. Osaamistavoitteiden toteutumista tullaan seuraamaan erityisen tarkasti. Ensimmäisenä arvioidaan käytännöllisten ja työelämätaitojen toteutumista. - Englanninkielisestä koulutusohjelmasta valmistuu sekä oikeustieteen maistereita että kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maistereita. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ei anna virkakelpoisuutta lakimiesammatteihin Suomessa, mutta valmistuvilla on työmarkkinat esim. yksityisellä sektorilla, erilaisissa kansainvälisissä järjestöissä ja yliopistoissa. Englanninkielinen koulutusohjelma on yksi rekrytointikanava oikeustieteen tohtoriopintoihin. - Muun koulutuksen tasoa parannetaan edelleen ottaen huomioon oikeuden kansainvälistyminen ja juristeilta edellytettävät entistä suuremmat kielitaitovaatimukset. Kielitaidon merkitys työmarkkinoilla on muutoinkin tärkeä. Tiedekunta mahdollistaa opiskelijoille laajaa ja tasokasta kieltenopetusta. RISKIT JA NIIDEN HALLINTA - Tiedekunnan opetukseen suunnatut resurssit ovat vähentyneet laaturahoituksen loputtua.

10 Toimintasuunnitelma 10 (21) - Keskeinen uhkakuva on paine nostaa oikeustieteen alan peruskoulutuksen määrällisiä tavoitteita. Ilman vastaavaa resurssien lisäystä voi tästä seurata opetuksen laadun ja tutkimusmahdollisuuksien heikkeneminen. - Tiedekunnan perusrahoituksen on oltava riittävä valtakunnallisten koulutustavoitteiden saavuttamiseksi ja laadukkaan opetuksen turvaamiseksi. 2.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus - Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuu sen henkilökunnan tieteelliseen ja ammatilliseen asiantuntemukseen. Tiedekunnalla on valtakunnallinen rooli lakimiesten kouluttajana, korkealaatuisen tutkimuksen tuottajana ja oikeudellisen täydennyskoulutuksen järjestäjänä. Toimintakenttänä on Varsinais-Suomen lisäksi koko valtakunta sekä myös kansainvälinen forum. - Tiedekunta vastaa laaja-alaisesti lakimieskunnan täydennyskoulutuksesta (mm. ministeriöt, oikeuslaitos, asianajoliitto) ja muidenkin sidosryhmien oikeudellisesta koulutuksesta (mm. Taloushallintoliittoon kuuluvat tilitoimistot). - Keskeinen yliopiston, Åbo Akademin ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen välinen yhteistyön muoto on oikeustieteelliseen tiedekuntaan sijoitettu Turun työtieteiden keskus (Turku Centre for Labour Studies, TCLS). - Tiedekunnan ja sen henkilökunnan harjoittaman julkaisutoiminnan avulla vahvistetaan tutkimustiedon saatavuutta (mm. Oikeustieto ja Nordic Journal of Commercial Law, NJCL). Tiedekunnan henkilökunta julkaisee tieteellisen foorumien lisäksi ajankohtaisista oikeudellisista kysymyksistä kirjoituksia (mm. kolumneja) sanomalehdissä ja muissa vastaavissa julkaisuissa. - Tiedekunnan henkilökunta toimii aktiivisesti erilaisissa asiantuntijarooleissa sekä kansainvälisillä foorumeilla että Euroopan unionin eri toimielimissä, ylimmissä valtioelimissä (eduskunta, valtioneuvosto, ministeriöt), tuomioistuimissa, asianajolaitoksessa, poliisilaitoksessa, syyttäjälaitoksessa, kunnissa ja yrityksissä. Henkilökunta antaa sekä kirjallisia että suullisia asiantuntijalausuntoja yhteiskuntakehityksen kannalta merkittävistä ja ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Edellä mainituilla asiantuntijarooleilla on useasti poikkeuksellisen merkittävä vaikuttavuus yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhteiskunnan monimutkaistuessa oikeudellisen asiantuntijuuden tarve ja merkitys on erityisesti viime vuosina kasvanut olennaisesti. - Tiedekunnan henkilökunta toimii erilaisissa tilaisuuksissa asiantuntijaesitelmöitsijöinä. - Tiedekunta on osallisena yliopiston neljän tiedekunnan, oikeustieteellisen, humanistisen, kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteistyössä, joka järjestää mm. Studia Generalia -yleisöluentosarjoja. - Tiedekunta kehittää ja syventää entisestään yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Alumnitoiminnassa Senilex ry:n merkitys on keskeinen, sillä sen kautta käytännön työelämässä olevat lakimiehet osallistuvat useiden kurssien (sekä perusopetus että täydennyskoulutus) suunnitteluun ja toteutukseen.

11 Toimintasuunnitelma 11 (21) - Tiedekunta hyödyntää muun muassa Asianajajaliittoon, tuomioistuinlaitokseen ja eri ministeröihin sekä Taloushallintoliittoon olevia läheisiä yhteistyösuhteita muun muassa siten, että otetaan huomioon näiden koulutustarvepyyntöjä sekä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä em. tahojen kanssa monipuolisia täydennyskoulutustilaisuuksia. - Tiedekunta osallistuu merkittävällä rahoituspanoksella, esim. vuonna 2010 n euroa, opiskelijoiden työharjoittelujärjestelyihin. - Tiedekunta jatkaa edelleen vuosittaisen Tiedekuntapäivän järjestämistä. - Tiedekunnan henkilökunnan ajantasainen oikeudellinen asiantuntijuus mahdollistaa sen, että sekä elinkeinoelämä, julkinen sektori että myös poliittinen järjestelmä pitää monipuolista kanssakäymistä hyödyllisenä. RISKIT JA NIIDEN HALLINTA - Tiedekunnalla ei ole mahdollisuutta vastata kaikkeen sille osoitettuun kysyntään, vaikka yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta se olisi hyödyllistä. - Mikäli tutkimuksen tekemiseen ei ole mahdollista saada lisäresursseja, yhteiskunnallinen vaikuttavuus vähenee. Vaikuttavuuden merkitys kasvaa vain uuden ja merkityksellisen tutkimustiedon kautta. - Tiedekunta vahvistaa ja kehittää tutkimuksen tukea perustamalla tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävän. 3 VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö - Kalenterivuoden alussa tiedekunnan perusrahoitteisen kuukausipalkkaisen henkilöstön muodostavat 52 työntekijää, joista 41 on opetus- ja tutkimushenkilöstöön luettavaa ja 11 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Täydentävällä rahoituksella palkatun opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä on 14. Osa tiedekunnan perusrahoitteisesta henkilökunnasta kohdentaa osan työaikaansa projekteille. Lisäksi tiedekunta käyttää tuntipalkkaisia työntekijöitä. - Rekrytointi - Kaikki rekrytointi perustuu yliopistopalvelujen määräyksiin. Rekrytoinnin perusta on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Määräaikainen työsuhde on kuitenkin mahdollinen perustellusta syistä. Kun kysymyksessä on pysyvä työvoiman tarve, työntekijän kanssa tulee tehdä toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. Määräaikaisen työsopimuksen käyttö on mahdollista, jos se on tiedekunnan toiminnan ja teetettävien töiden kannalta perusteltua. Perusteltuna syynä määräaikaisuuteen voidaan pitää myös pyrkimystä urakehitystä kannustavaan tutkimus- ja opetushenkilökunnan urapolkumalliin, jossa menestyksekäs toiminta toisella portaalla johtaa pysyvään kolmannen tason tehtävään. - Jokaisen vapautuvan henkilöresurssin osalta harkitaan erikseen, onko sen täyttämiseen toistaiseksi tai määräaikaisesti peruste. Erityisesti on huomattava, että tehtävärakenne ei saa muodostua liian jäykäksi. On mahdollistettava vahvuusalojen kehityksestä seuraavat siirty-

12 Toimintasuunnitelma 12 (21) mät alalta toiselle sekä urapolkumallin toteuttamisen vaatimat vaihtelut eri portailla olevien määrissä. - Tiedekunnassa esitetään täytettäväksi opintopäällikön, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan ja opintoneuvojan tehtävät toistaiseksi voimassa olevina. Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävä rahoitetaan jättämällä määräaikainen koulutussuunnittelijan tehtävä täyttämättä. Opintoneuvojan tehtävä rahoitetaan määräaikaisten opinto-ohjaajien tehtävistä vapautuvalla resurssilla. Lisäksi tiedekunnassa jätetään vapautunut toimistosihteerin tehtävä täyttämättä. - Tiedekunnan korkeakoulusihteerin tehtävä on ollut täytettynä määräaikaisesti vakituisen työntekijän siirryttyä muihin tehtäviin alkaen. Tehtävä on tiedekunnan oikeaaikaisten ja laadukkaiden tukitoimintojen ylläpitämiseksi ja hallinnon tehtäväkuorman inhimilliseksi jakamiseksi tarpeellinen. Tehtävä täytetään toistaiseksi, mikäli tiedekunnan varat siihen riittävät. - Tiedekunnan finanssioikeuden professori siirtyy eläkkeelle 1.1. alkaen. Tiedekunnassa on ollut kaksi finanssioikeuden professoria. Tiedekunnan tutkimustoiminnan tehostamisen ja tiedekunnan tutkimus- ja opetustoiminnan kansainvälistämisen vuoksi vapautuva resurssi on perusteltua suunnata määräaikaiseen viisivuotiseen oikeustieteen professorin tehtävään. Professorin tehtävä olisi vaihtuva-alainen, mikä mahdollistaisi resurssien tarkoituksenmukaisen suuntaamisen tiedekunnan kulloistenkin tutkimus- ja opetustarpeiden mukaisesti. Tehtävän määräaikaisuudelle on olemassa perusteltu syy, joka liittyy tiedekunnan tutkimus- ja opetusresurssien suuntaamiseen oikeustieteen eri alueille. Tehtävä täytetään, mikäli tiedekunnan varat siihen riittävät. - Tutkimus- ja opetustehtävät - Keskeisenä edellytyksenä tiedekunnan tutkimuksen ja opetuksen vahvistamiselle on tutkimus- ja opetushenkilökunnan neliportaisen uramallin tehokas toimeenpano ja urapolkumallin (tenure track) introdusoiminen. Tällöin on kiinnitettävä huomio ensimmäisen portaan osalta erityisesti siihen, että tiedekunnan tohtoriohjelma on yhteensopiva Turun yliopiston tutkijakoulun ja sen linjausten kanssa sekä että tiedekunnassa on toisen portaan post doc -tason tutkijatohtorin tehtäviä, joista on mahdollisuus tutkijauran edistyessä siirtyä kolmannelle portaalle yliopistotutkijan tehtäviin. Tenure trackia kehitetään ensimmäisestä pilottitehtävästä saatujen kokemusten perusteella. - Perusrahoitteisen tehtävän resurssien vapautuessa joko määräaikaisen tehtävän päättyessä taikka toisiin tehtäviin siirtymisen tai eläkkeelle jäämisen johdosto on kunkin tehtävän osalta erikseen vuosisuunnitelman yhteydessä harkittava: 1) Käytetäänkö resurssit samalla tehtävätasolla vai siirretäänkö ne jollekin muulle portaalle; 2) jos tehtävä säilytetään samalla portaalla, onko tehtävä syytä säilyttää samalla alalla vai onko syytä kohdentaa se uudestaan; sekä 3) onko tehtävä syytä täyttää toistaiseksi vai määräajaksi. - Toisen ja kolmannen portaan merkityksen vahvistaminen tarkoittaa, että yhtäältä ensimmäisen portaan ja toisaalta neljännen portaan tehtävän vapautuessa on harkittava, säilytetäänkö resurssi ao. portaalla vai siirretäänkö se toiselle tai kolmannelle portaalle. Tällöin keskeisiä tekijöitä on yhtäältä se, että tiedekunta rahoittaa tohtoriohjelmassaan edelleen itse

13 Toimintasuunnitelma 13 (21) riittävän määrän tohtorikoulutettavia, toisaalta se, että tiedekunnassa on riittävä määrä professoreita opetusta, jatkokoulutusta ja tutkimuksen johtamista varten. - Erityisesti tohtorikoulutettavien määrää arvioitaessa on otettava huomioon ulkopuolinen rahoitus kuten tohtoriohjelmat ja tutkimusprojektit. - Eteneminen portaalta toiselle tapahtuu lähtökohtaisesti avoimen haun kautta. Tiedekunta rekrytoi kaikilla tasoilla vähintään kansallisesti ja laajentaa soveltuvin osin rekrytoinnin myös kansainväliseksi. Tiedekunta tukee tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta sekä rekrytointitilanteissa että tehtävien hoidossa esimerkiksi tutkijavaihdon kautta. - Poikkeuksena avoimeen hakuun on tilanne, jossa tohtorikoulutettava suorittaa tohtorintutkinnon etuajassa. Tällöin väitellyt tutkija voidaan nostaa määräajan loppuajaksi toiselle portaalle. Määräaikaiseen post doc -tehtävään valitulle on vahvistettava konkreettiset tavoitteet tehtävän menestykselliseksi hoitamiseksi. - Tohtorikoulutus - Tohtoriohjelmaan koulutettavien rekrytointi perustuu yhtäältä hakijoiden tutkimussuunnitelmien arviointiin, toisaalta hakijoiden henkilökohtaisten ohjaajien lausuntoihin hakijoiden jatkokoulutuskelpoisuudesta ja sitoutumiseen ohjausprosessiin. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta tekee perustellun esityksen dekaanille valittavista tohtorikoulutettavista. Tätä varten jo olemassa olevaa arviointimenettelyä kehitetään yliopiston tutkijakoulun suuntaviivojen mukaisesti. Arviointi perustuu yhtäältä kandidaattien jatkokoulutuskelpoisuuteen ja henkilökohtaisten ohjaajien sitoutumiseen sekä toisaalta tiedekunnan tutkimuksen vahvuusaloihin ja kehittyviin aloihin sekä tarpeeseen taata laaja-alainen jatkokoulutus. - Kaikkien tohtorikoulutettavien rekrytointi tapahtuu tiedekuntatasolla. Rekrytointi tapahtuu avoimella meriitteihin perustuvalla haulla, ottaen huomioon kuitenkin tarve varmistaa laajaalainen tohtorikoulutus tiedekunnan kaikissa oppiaineissa. - Turun yliopiston määräaikaisia palvelussuhteita koskevien määräysten mukaan määräaikaisen työsuhteen käyttö on perusteltua rekrytoitaessa henkilö neliportaisen urakehitysmallin ensimmäiselle portaalle. Tämän mukaisesti tiedekunnan tohtorikoulutettavan tehtävät ovat aina määräaikaisia. Tiedekunnan rahoituksella olevien ja ulkopuolisella rahoituksella olevien (tohtoriohjelmat, projektit) tohtorikoulutettavien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi tiedekunnan rahoittamat tohtorikoulutettavan tehtävät ovat nelivuotisia. Lyhyempi kausi on mahdollinen, 1) jos tiedekunta on jo aiemmin rahoittanut hakijan jatko-opintoja tai 2) jos hakija hakee nelivuotiskauden jälkeen hakee jatkorahoitusta väitöskirjansa viimeistelemiseksi. - Kaikkiin tehtäviin liittyvä opetus (enintään 80 tuntia lukuvuodessa) ja muut tehtävät kuin oma tutkimus (esimerkiksi osallistuminen tenttien ja opinnäytteiden arvosteluun sekä ns. hallinnollisiin tehtäviin) määritellään yhdenmukaisesti rahoituslähteestä riippumatta. Opetus- ja hallintotehtävät on rajattava siten, että väitöskirjatyö ei kärsi. Yliopiston on määriteltävä yleiset säännöt siitä, mitä tehtäviä luetaan tohtorikoulutettavien opetustehtäviin ja mitä muita kuin suoraan jatko-opintoihin liittyviä tehtäviä voidaan sisällyttää tohtorikoulutettavan tunnin kokonaistyöaikaan. - Tohtorikoulutettaville osoitettavat opetus- ja hallintotehtävät jaetaan siten, että jokaiselle oppiaineelle osoitetaan riittävät resurssit.

14 Toimintasuunnitelma 14 (21) - Post doc -tehtävät - Turun yliopiston määräaikaisia palvelussuhteita koskevien määräysten mukaan määräai kaisen työsuhteen käyttö on perusteltua myös rekrytoitaessa henkilö neliportaisen urakehitysmallin toiselle portaalle. Tiedekunnan post doc -tehtävät ovat tämän mukaisesti lähtökohtaisesti määräaikaisia toisen portaan viiden vuoden tehtäviä. Viiden vuoden jälkeen arvioidaan hakijan kelpoisuus kolmannen portaan tehtävään. Kolmannen portaan tehtävä voi olla myös muusta perustellusta syystä määräaikainen. Sekä toisen portaan tutkijatohtorin että kolmannen portaan yliopistotutkijan tehtävät on määriteltävä tehtäväkohtaisesti. - Post doc -tehtävien rekrytointi tapahtuu tiedekuntatasolla ottaen huomioon tiedekunnan vahvuusalueet. Koska tiedekunnan perusrahoituksessa ei ole riittävästi post doc -tehtäviä, tiedekunta suuntaa strategiamäärärahahakemuksensa vahvuusalueille sijoitettavien määräaikaisten tehtävien rahoittamiseen. - Kaikkien post doc -tutkijoiden rekrytointi tapahtuu tiedekuntatasolla. - Tenure track - Tiedekunnassa on yksi apulaisprofessorin tehtävä opetus- ja tutkimushenkilökunnan urapolkujärjestemässä (tenure track). Apulaisprofessorin tehtäväala on oikeustiede, erityisesti kansainvälistyvän tietoyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet. Tehtävän palkkauksen omarahoitusosuus katetaan yhdellä tohtorikoulutettavan resurssilla. Yliopiston rahoituksen loppuessa apulaisprofessorin tehtävä katetaan tuolloin vapaaksi jätetyllä professorin resurssilla. - Apulaisprofessorin tehtävän täyttö on kesken, joten siitä ei ole vielä kokemuksia. Tästä syystä tiedekunnalla ei ole aikeita laajentaa tenure track -järjestelmää omalla rahoituksellaan. Kokemuksen karttuessa asiaan kuitenkin palataan. - Professorin tehtävät - Professorien tarvetta harkittaessa on otettava huomioon, että professorin tehtävänä on Turun yliopistossa kansainvälisen tiedeyhteisön korkealle arvostama tutkimustyö ja korkeatasoinen opetustyö, vastuu tieteenalasta ja sen kehittämisestä sekä koulutusohjelma- ja jatkokoulutusvastuu. Muut tehtävät tulee hoitaa toisen ja kolmannen portaan tehtävinä. - Professorin tehtävään kuuluvan resurssin vapautuessa on näin erityisen tärkeää harkita, onko tiedekunnalla tarvetta käyttää resurssi edelleen neljännen portaan tehtävään vai onko tarkoituksenmukaisempaa siirtää resurssi toiselle tai kolmannelle portaalle. Säilytettäessä resurssi neljännellä portaalla on erikseen harkittava tehtävän suuntaaminen, ottaen huomioon yhtäältä tarve laaja-alaisuuteen sekä toisaalta ottaen huomioon vahvuusalojen ja nousevien alojen kehittämistarpeet. - Vaikka professorin tehtävä täytetään lähtökohtaisesti toistaiseksi, on joka kerta harkittava erikseen, onko painavia syitä täyttää se määräajaksi. Erityisen painava syy on esimerkiksi kehittyvän tutkimusalan vahvistaminen.

15 Toimintasuunnitelma 15 (21) - Tiedekunnan finanssioikeuden professori siirtyy eläkkeelle 1.1. alkaen. Tiedekunnassa on ollut kaksi finanssioikeuden professoria. Tiedekunnan tutkimustoiminnan tehostamisen ja tiedekunnan tutkimus- ja opetustoiminnan kansainvälistämisen vuoksi vapautuva resurssi on perusteltua suunnata määräaikaiseen viisivuotiseen oikeustieteen professorin tehtävään. Professorin tehtävä olisi vaihtuva-alainen, mikä mahdollistaisi resurssien tarkoituksenmukaisen suuntaamisen tiedekunnan kulloistenkin tutkimus- ja opetustarpeiden mukaisesti. Tehtävän määräaikaisuudelle on olemassa perusteltu syy, joka liittyy tiedekunnan tutkimus- ja opetusresurssien suuntaamiseen oikeustieteen eri alueille. Tehtävä täytetään, mikäli tiedekunnan varat siihen riittävät. - Hallintopalveluyksikkö - Tiedekunnan hallintopalveluyksikön henkilöstön määrä ja tehtävät perustuvat tiedekunnan perustehtävien, tutkimuksen ja opetuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Hallintopalveluyksikössä työskentelee 11 työntekijää, joista yksi on osa-aikaeläkkeellä. - Tiedekunnassa alkaen vapautunutta toimistosihteerin tehtävää ei esitetä täytettäväksi. Tiedekunnan korkeakoulusihteerin tehtävä on ollut täytettynä määräaikaisesti vakituisen työntekijän siirryttyä muihin tehtäviin alkaen. Tehtävä on tiedekunnan oikeaaikaisten ja laadukkaiden tukitoimintojen ylläpitämiseksi ja hallinnon tehtäväkuorman inhimilliseksi jakamiseksi tarpeellinen. Tehtävä täytetään toistaiseksi, mikäli tiedekunnan varat siihen riittävät. - Hallintopalveluyksikön keskeisiä kehittämiskohteita ovat opintohallinnon uudistaminen ja tutkimuksen tuki. - Opintohallinnon uudistaminen - Tiedekunnan opintopäällikön tehtävä vapautuu nykyisen opintopäällikön siirtyessä eläkkeelle. Opintopäällikön tehtävä täytetään tarkistetulla tehtävänkuvalla toistaiseksi. Vastuu peruskoulutuksesta keskitetään opintopäällikölle. Opintopäällikkö vastaa niin suomenkielisestä kuin englanninkielisestäkin peruskoulutuksesta. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää vähintään maisterin tutkintoa ja kokemusta vastaavista tehtävistä sekä oikeustieteellisen tiedekunnan koulutusalan tuntemusta. - Kolmen opinto-ohjaajan määrä- ja osa-aikaiset tehtävät korvataan pysyvällä ja kokoaikaisella työntekijäresurssilla, opintoneuvojalla. Opintoneuvojalta edellytetään vähintään yliopistotason alempaa korkeakoulututkintoa sekä kokemusta vastaavista tehtävistä. Eduksi luetaan oikeustieteen koulutusalan tuntemus. Opintoneuvojan tehtävä rahoitetaan osittain opinto-ohjaajaresurssin muutoksesta säästyvällä rahalla. - Opintopäällikkö ja opintoneuvoja muodostavat tiedekunnan opintohallinnon työtiimin yhdessä tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan kanssa. Opiskelijoiden päivittäinen neuvonta ja opintojen ohjaus turvataan kahdella osa-aikaisella opinto-ohjaajalla, joista toinen on erikoistunut ulkomaisten opiskelijoiden ohjaukseen.

16 Toimintasuunnitelma 16 (21) - Tutkimuksen tuki - Tiedekunnan tutkimusasioiden tukea vahvistetaan rekrytoimalla ensivaiheessa päätoiminen tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija. Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää vähintään maisterin tutkintoa. Lisäksi valittavalta henkilöltä edellytetään kokemusta vastaavista tehtävistä ja oikeustieteellisen tutkimuksen tuntemusta. Tehtävä rahoitetaan koulutussuunnittelijan määräaikaisen tehtävän täyttämättä jättämisestä säästyvällä resurssilla. - Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävänä on toimia tiedekunnan tutkimustoiminnan tukena. Suunnittelijan vastuualueeseen luetaan tiedekunnan tutkimusta ja jatkokoulutusta koskevan strategian suunnittelu ja toteutumisen seuranta yhdessä tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnan kanssa ja sen valmistelijana. Tehtävänä on lisäksi edistää ja avustaa kansainvälisen ja kansallisen tutkimusrahoituksen saamista sekä seurata tiedekunnan ajankohtaista tutkimustilannetta ja resursseja. Suunnittelijalle kuuluisi, paitsi hakumahdollisuuksien kohdennettu tiedottaminen sekä kulloinkin vireillä olevien hakemusten ja hankkeiden koordinointi, projektien hallinnointi ja rahoituksen käytön raportointi, myös hakemusten ei-tieteellisistä, mm. resursointikysymyksiä koskevista osioista ja hankkeiden eri vaiheiden käytännön rutiineista, vastaaminen. Samalla voitaisiin tukea ja edistää tutkimusyhteistyötä yliopiston sisällä yli tieteenrajojen. Kokonaisuuteen kuuluisi myös kansainvälisen tutkijavaihdon edistäminen sekä tiedekunnan tohtoriohjelman koordinointi. - Täydentävän rahoituksen henkilöstö - Tiedekunnan kehittämistavoitteiden toteutuminen edellyttää riittävän suurta tutkimushenkilöstöä. Henkilöstön määrän kasvattaminen on mahdollista vain lisäämällä ulkopuolista rahoitusta. Tiedekunta kasvattaa ulkopuolisen rahoituksen osuutta kannustamalla ja tukemalla henkilökuntaa täydentävän rahoituksen hankkimiseen. Keskeisenä kannustimena on yleiskustannusosuuden palauttaminen suurimmalta osaltaan projektien vastuullisten käyttöön ja resurssien suuntaaminen tutkimuksen tukeen hallintopalveluyksikössä. - Vuonna merkittävimmät täydentävän rahoituksen projektit ovat seuraavat: 1) Suomen Akatemian rahoittamat projektit Risteävä eriarvoisuus: syrjimättömyyden rajojen avausta oikeuden ja politiikan käytännöissä, Polyvalentti oikeus? ja How to Rule the Economy? The Laws Regulating the Economy. Näissä projekteissa työskentelee yksi tohtorikoulutettava, kaksi tutkijatohtoria ja kaksi erikoistutkijaa. 2) Yhteistyösopimus-projekti sisäasiainministeriön kanssa on ollut merkittävä tiedekunnan oikeussosiologian ja kriminologian opetuksen ja tutkimuksen edistäjä ja rahoittaja. Professorin ja tutkijatohtorin palkka maksetaan tältä projektilta. 3) Tekesin rahoittamat projektit Tehokas verkostoituminen ja oikeudelliset ratkaisut sekä Ydinvoimalaitosprojekti ja sopimussuhteet. Molemmissa projekteissa työskentelee projektikoordinaattori. 4) Sopimukset työrauhan ja työehtojen turvaajana on suurimmalta osin Työsuojelurahaston rahoittama projekti, jossa työskentelee kaksi osa-aikaista tutkimusavustajaa. 5) Palosuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa Läpivirtaustutkimus tulella tehdyistä tuhotöistä, törkeistä vahingonteoista ja petoksista työskentelee yksi projektitutkija. 6) Jean Monnet -projektin ansiosta tiedekunnan tarjoamaa immateriaalioikeuden opetusta saadaan vahvistettua entisestään mm. tuntiopetuksen avulla vuosina ) Tiedekunnalla on Ihmisoikeustutkimuksen valtakunnallisessa tutkijakoulussa kaksi jatkoopiskelijaa ja Oikeus muuttuvassa maailmassa -tutkijakoulussa yksi jatko-opiskelija. Vuosi-