Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma. KUUMA -alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma. KUUMA -alueella"

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma KUUMA -alueella

2 2 SISÄLTÖ STRATEGIATASO 1 JOHDANTO 1.1 KUUMA -yhteistyö Lainsäädäntö ja laatusuositukset päihde- ja mielenterveystyön taustalla Kansalliset ja kansainväliset linjaukset Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman taustaa 6 2 SUUNNITELMAN PROSESSI Prosessikaavio Lausuntokierroksella esiin tulleet asiat 9 3 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYTYÖN NYKYTILA 10 4 SUUNNITELMAN VISIO JA ARVOT 16 5 SUUNNITELMAN TAVOITTEET 17 6 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 19 7 KEHITTÄMISKOHTEET 24 8 SEURANTA JA ARVIOINTI 26

3 3 TOIMENPIDEOHJELMA JÄRVENPÄÄ 27 KERAVA 32 MÄNTSÄLÄ/PORNAINEN 34 NURMIJÄRVI 69 TUUSULA 73 KESKI-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS 78 LÄHTEET LIITTEET KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (KUUMA). Taulukko 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (KUUMA - +koko maa). Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (KUUMA +koko maa). Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (KUUMA +koko maa). Taulukko 5. Työttömät, % työvoimasta (KUUMA +koko maa). Taulukko 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (KUUMA +koko maa). Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn 2008 tulokset luokan oppilaat, vakioidut prosenttiosuudet (KUUMA). Taulukko 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta (KUUMA). Taulukko 9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (KUUMA -kunnat) Taulukko 10. Päihdehuollon nettokustannukset (KUUMA).

4 4 STRATEGIATASO 1 JOHDANTO 1.1 KUUMA -yhteistyö Keski-Uudenmaan kunnat ovat vuonna 2003 sopineet seudullisesta yhteistyöstä palveluiden kehittämiseksi ja muodostaneet Kuuma-kumppanuusohjelman, johon kuuluvat Järvenpää, Mäntsälä, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi ja Pornainen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödynnetään hyviä käytäntöjä sekä yhtenäisiä ja taloudellisia toimintatapoja ja otetaan niitä käyttöön seudullisesti. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen kuuluu KUUMA -kuntien kärkihankkeisiin. 1.2 Lainsäädäntö ja laatusuositukset päihde- ja mielenterveystyön taustalla Lainsäädäntö määrittää päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämisen kuntien vastuulle ja kunnan tulee järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaava lainsäädäntö on koottu liitteeseen 1. Mielenterveyspalvelut sijoittuvat pääosin terveystoimeen ja päihdehuollon erityispalvelut sosiaalitoimeen. Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoitoa on kuitenkin tärkeää kehittää yhdessä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen tavoitteena on helposti tavoitettavat, joustavat palvelut yhden oven periaatteella ja yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköt. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli työryhmä on laatinut kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman. Siinä linjataan ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena. (STM 2009.) Lisäksi on olemassa laatusuosituksia ja käypä hoito ohjeistuksia, joilla pyritään vaikuttamaan päihde- ja mielenterveystyön kehitykseen ja sisältöön kunnissa. Näitä ovat mm. Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001), Päihdepalveluiden laatusuositus (2002), Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (2006) ja Mielenterveyskuntoutujien

5 5 asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (2007). Päihde- ja mielenterveystyöhön liittyviä käypä hoito suosituksia on laadittu depressiosta (2004), alkoholiongelmaisen hoidosta (2005), huumeongelmaisen hoidosta (2006), skitsofreniasta (2001/2008) sekä epävakaasta persoonallisuudesta (2008). 1.3 Kansalliset ja kansainväliset linjaukset Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma korostaa erityisesti kuntalaisten ja asiakkaiden näkökulman huomioonottamista uuden järjestelmän kehittämisessä. Tulevaisuuden päihde- ja mielenterveystyötä on tarkoitus tehdä tiiviinä yhteistyönä sekä eri hallintosektoreiden, että myös eri kuntien ja alueiden välillä. Kuntien sisäistä työnjakoa kehitetään siten, että perus- ja erityispalvelut tukevat toisiaan ja vastaavat näin paremmin kuntalaisten palveluntarpeeseen. (Stakes 2008, Mieli 2009) Kansallinen Alkoholiohjelma on kohdennettu juuri alkoholihaittojen vähentämiseen (Stakes 2008.) Terveys kansanterveysohjelmalla tähdätään muun muassa lasten hyvinvoinnin lisääntymiseen, nuorten tupakoinnin vähenemiseen, työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn lisääntymiseen, sekä vanhusväestön toimintakyvyn paranemiseen. (STM 2001a) Nämä kaikki tavoitteet on pyritty huomioimaan myös tämän suunnitelman tavoitteiden asettelussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) nostaa yhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden kehittämistarpeeksi laajan, kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön tiivistämisen kansalaisten tarpeita vastaavien palveluiden turvaamiseksi. Koko ohjelmaa luonnehtii ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma, asiakkaiden tarpeet kattavasti huomioon ottaen. (STM 2008.) Euroopan unionin maiden korkean tason konferenssissa Brysselissä 2008 hyväksyttiin sopimus mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Tässä sopimuksessa tunnustetaan, että mielenterveys on kaikille kuuluva universaali oikeus, jonka edistämiseksi ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisemiseksi tarvitaan kaikkien valtioiden yhteistyötä. Unionin tason prioriteetteja ovat masennuksen ja itsemurhien ehkäisy, kouluissa ja harrastuksissa tapahtuva nuorten mielenterveyden edistäminen, hyvä mielenterveys

6 6 työelämässä, ikäihmisten mielenterveys sekä stigman ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen. (EU 2008.) Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan mielenterveysjulistusta toteuttavassa linjauksessa Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa todetaan:" Henkisen hyvinvoinnin esille tuominen kaikissa politiikoissa, leimautumista ja syrjäytymistä vastaan taisteleminen, mielenterveystyön rakenteiden suunnittelu kattamaan promootion, prevention, hoidon ja kuntoutuksen, pätevän mielenterveystyön työvoiman hankkiminen sekä palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä asiantuntemuksen hyödyntäminen ovat kaikkein tärkeimpiä kehittämisen kohteita tulevaisuuden mielenterveystyön kentällä" (WHO 2005). Kansainvälisellä tasolla yksi päihdetyön kehittämislinjauksista on muun muassa Euroopan unionin huumausainestrategia, (Euroopan unionin neuvosto 2004.) Kansainvälisellä tasolla päihdetyötä ohjaavat mm. seuraavat linjaukset: WHO:n Euroopan aluetoimiston alkoholiasioiden peruskirja, Nuoret ja alkoholi -julistus (ns. Tukholman julistus), Neuvoston suositus lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä (2001/458/EY) sekä Neuvoston päätelmät yhteisön strategiasta alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi (2001/C175/01) (Stakesin Neuvoa-antavat sivusto.) 1.4 Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman taustaa Mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys on kasvavan huomion kohde. Mielenterveyshäiriöiden yleisyys ei ole muuttunut, mutta niihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt voimakkaasti. Sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmiin liittyvät kustannukset ovat mittavia, ja epäsuorat kustannukset, kuten menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskusta johtuvat, ovat moninkertaiset suoriin kustannuksiin verrattuna. Työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholiperäiset sairaudet. Alkoholin kokonaiskulutus on kolminkertaistunut 1960-luvun lopusta. Samaan aikaan alkoholikuolemat ja sairaudet ovat lisääntyneet selvästi. Huumeiden käyttö yleistyi 1990-luvun loppupuolella. Mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyminen samanaikaisesti on selvästi lisääntynyt.

7 7 Varhainen puuttuminen ja oikea-aikaiset ja oikein suunnatut tuki- ja hoitotoimenpiteet voivat vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmista johtuvaa työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia seurauksia sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat taakka, joihin on saatava apua mahdollisimman helposti kuntalaisten arjessa. Mielenterveys- ja päihdetyöhön sijoittaminen parantaa koko yhteiskunnan hyvinvointia. Avainhaasteena tällä hetkellä kunnissa on palvelujen sisällöllinen kehittäminen johon päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma antaa hyvän välineen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pääpaino tulee asettaa entistä enemmän varhaiseen apuun, perusterveydenhuoltoon, potilaiden ja omaisten omaan panokseen sekä mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Toimintoja tulee kehittää potilaiden ja omaisten tarpeista, ei organisaatioiden ehdoilla. Tärkeää on myös suunnitelma, jolla mielenterveysja päihdepalvelut integroidaan entistä paremmin, koska mielenterveys ja alkoholi liittyvät läheisesti yhteen. KUUMA -kuntien (Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi) päihdeja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tekeminen aloitettiin KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyshankkeen ( ) ohjausryhmän ehdotuksesta. KUUMA sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta hyväksyi ohjausryhmän ehdotuksen KUUMA kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitteluprosessista. Syksyllä 2008 päätettiin myös, että KUUMA -kunnat solmivat kumppanuussopimuksen Alkoholiohjelman kanssa. Vuoden vaihteessa jokainen kunta nimesi päihde- ja mielenterveysyhdyshenkilöt suunnitelman työstämiseen. Kuntien työryhmien työskentely alkoi yhteisellä koulutuspäivällä (Liite 2.) KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilasta tehtiin selvitys. Nykytilaselvityksessä kuvataan indikaattoreiden valossa päihde- ja mielenterveystyön tilaa KUUMA kunnissa, päihde- ja mielenterveysongelmien kansallisia ilmiöitä. Lisäksi kuvataan kuntien päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämistä ja niihin liittyviä haasteita ja kehittämisehdotuksia. Jokaisessa kunnassa (Keravaa lukuun ottamatta) järjestettiin työntekijöiden kuuleminen (Järvenpäässä kirjallisena). Tilaisuudessa käytiin läpi työntekijöiden keskeiset huolenaiheet ja konkreettiset kehittämiskohteet liittyen

8 8 päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Kuntalaisten kuuleminen toteutettiin sähköpostin välityksellä eri järjestöille jotka tekevät päihde- ja mielenterveystyötä. Mäntsälässä kuultiin myös A-kiltalaisia ja Mielenterveys Kasvun jäseniä heidän kanssa keskustellen. Kuntalaisten kuulemisosiossa on esitetty tiivistetysti yhteenveto kaikkien kuntien vastauksista. Yhteenveto työntekijöiden vastauksista on esitetty raportissa aina jokaisen kunnan kohdalla. Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman kohteeksi otettiin kaikki ikäryhmät: lapset ja nuoret, aikuiset, ikääntyvät. Jokaisessa kunnassa työryhmät muodostettiin näiden ikäryhmien pohjalta. Kuntien työryhmien jäsenet on mainittu liitteessä 3. Suunnittelutyön ohjausryhmänä on toiminut KUUMA -päihde- ja mielenterveyshankkeen ohjausryhmä (Liite 4). Joissain KUUMA -kunnissa on aikaisemmin laadittu päihdestrategioita/ehkäisevän päihdetyön strategioita, mutta mielenterveyssuunnitelmat ovat puuttuneet. Nyt laadittu KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma on visioltaan ja tavoitteiltaan samansuuntainen muiden kunnissa laadittujen suunnitelmien ja strategioiden kanssa. KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma tullaan viemään kunkin kunnan perusturvalautakunnan hyväksyttäväksi.

9 9 2 SUUNNITELMAN PROSESSI KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman valmisteluprosessissa on käytetty Pohjanmaa-hankkeen strategiaprosessimallia. Mallia on sovellettu KUUMA -kuntiin sopivaksi. (www.pohjanmaa-hanke.fi) 2.1 Prosessikaavio Toimeksianto Kevät 2009 Koulutusseminaari Kevät 2009 Työryhmätyöskentely Kevät-syksy 2009 Suunnitelmaluo nnos valmis syyskuu 2009 Lausuntokierros 1 Lokakuu 2009 Suunnitelmaluonnos 2 Marraskuu 2009 Lausuntokierros 2 Marrasjoulukuu 2009 Valmis suunnitelma kuntien lausuntokierroksille Tammikuu Lausuntokierroksella esiin tulleet asiat Suunnitelmaluonnos lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle kaikissa kunnissa. Kaikissa kunnissa suunnitelma oli myös nähtävillä kuntien www sivuilla. Lausuntoja ja kommentteja saapui kolme kappaletta. Virallinen lausunto on suunnitelman liitteenä (Liite 4). Kaikkiin kommentteihin on paneuduttu, ja ne pyritään ottamaan huomioon siinä vaiheessa, kun suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan. Lausunnoissa pidettiin positiivisena suunnitelman arvoja, visiota ja tavoitteita. Erityisesti hyvänä pidettiin asiakasnäkökulman ottamista yhdeksi tavoitteeksi. Toisaalta potilasjärjestöt kritisoivat sitä, että asiakasnäkökulma ei näy toimenpidesuunnitelmissa riittävästi kaikkien kuntien suunnitelmissa. Lausunnoissa potilasjärjestöt toivoivat tulevansa kuulluksi entistä paremmin viimeistään suunnitelman päivitysvaiheessa.

10 10 3 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN NYKYTILA KUUMA - kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut on kuvattu raportissa "Päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet KUUMA -kunnissa". Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tavoitteiden seurantaindikaattorit on kuvattu kappaleessa 4. Tässä kappaleessa kuvataan joitakin indikaattoreita, joiden avulla ajatellaan olevan mahdollista seurata päihde- ja mielenterveysstrategian tavoitteiden toteutumista ja jotka kuvaavat päihde- ja mielenterveysongelmien tilaa kunnissa tällä hetkellä. Alkoholijuomien myynti Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na alkoholina on valtakunnallisesti noussut tasaisesti jokaisessa kunnassa vuoteen 2007 asti. Ennakkotietojen mukaan alkoholijuomien myynti laski vuonna 2008 verrattuna edelliseen vuoteen kaikissa maakunnissa lukuun ottamatta Kainuuta. KUUMA -kunnista Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa alkoholijuomien myynti laski edelliseen vuoteen verrattuna. Keravalla, Järvenpäässä ja Pornaisissa alkoholijuomien myynti puolestaan kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna (Taulukko 1). Järvenpäässä alkoholimyyntiluvut ovat suuremmat kuin keskimäärin KUUMA -kunnissa. Tähän vaikuttanee mm se, että Järvenpäässä on määrällisesti ravintoloita enemmän, sekä se, että muista naapurikunnista tullaan viettämään ravintolailtaa Järvenpäähän. Päihteiden saatavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon alueella on anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan haltijoita. Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa.(kuuma -kunnat) Järvenpää 9,3 9,7 9,8 Kerava 7,7 8,1 8,2 Mäntsälä 7,1 7,6 7,1 Nurmijärvi 6,9 7,1 7 Pornainen 1,7 2 2,2 Tuusula 6,5 6,7 6,3 Lähde: SOTKAnet 2009.

11 11 Koulutus, työttömyys ja toimeentulo Syrjäytyminen on sekä päihde- että mielenterveysongelmille altistava tekijä. Aikaisemmat, jo olemassa olevat ongelmat altistavat uusille hyvinvointivajeille ja ongelmien monimutkaistumisille ja syvenemiselle. Syrjäytymisen kehän voidaan kuvata jo alkaneen lapsuudesta tai nuoruudesta, jos perheessä tai koulunkäynnissä on ollut ongelmia. Taulukko 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä.(kuuma - kunnat+koko maa) Järvenpää 147,9 146,6 Kerava 166,1 164,9 Mäntsälä 152,9 155,1 Nurmijärvi 145,2 136,8 Pornainen 143,3 149,1 Tuusula 150,8 151,3 Koko maa 114,3 116,8 Lähde: SOTKAnet Työttömyys vaikuttaa yksilön/perheen tulotasoon, elämänhallintaan ja henkiseen hyvinvointiin. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti elämänhallinnan kokemukseen ja itsetuntoon. Nuorten työttömyydellä on sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Kun ihminen ei pääse kunnolla elämän alkuun, usko tulevaisuuteen alkaa helposti horjua. Tulevaisuuden uskon katoaminen näkyy sairastavuutena ja monenlaisina elämän hallinnan ongelmina (Sauri 2009). Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta. (KUUMA -kunnat+koko maa) Järvenpää 6,8 5,3 5,3 Kerava 3,8 3,7 4,1 Mäntsälä 7,6 7,4 7,6 Nurmijärvi 3,8 3,6 3,1 Pornainen 3,5 3,5 3,5 Tuusula 4,7 3,2 3,4 Koko maa 10,6 8,9 8,8 Lähde: SOTKAnet 2009.

12 12 Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. (KUUMA -kunnat+koko maa) Järvenpää 29,7 29,4 26,5 Kerava 20,7 24,6 20,1 Mäntsälä 22,4 21,6 21,2 Nurmijärvi 25,1 27,5 25,1 Pornainen 32,3 24,7 24,3 Tuusula 27,6 24,2 19,7 Koko maa ,4 Lähde: SOTKAnet Taulukko 5. Työttömät, % työvoimasta.(kuuma -kunnat+koko maa) Järvenpää 6,4 5,6 5,3 Kerava 4,9 4,3 4,1 Mäntsälä 5,1 4,6 4,4 Nurmijärvi 4,3 4 3,2 Pornainen 3,9 3,3 3,1 Tuusula 4,4 3,4 3 Koko maa 9,7 8,5 8 Lähde: SOTKAnet Lasten ja nuorten hyvinvointi Kodin ulkopuolelle sijoitusten (Taulukko 6) taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Tämän indikaattorin rinnalla olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Vaikka valtakunnallisesti ei ole saatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollon tukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset viitteitä päihde-ehtoisten huostaanottojen yleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (2005) tehdyn selvityksen mukaan vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli kolmanneksessa huostaanotoista. (SOTKAnet 2009.)

13 13 Taulukko 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.(kuuma - kunnat+koko maa) Järvenpää 1,3 1,2 Kerava 1 1,2 Mäntsälä 0,4 0,6 Nurmijärvi 0,6 0,6 Tuusula 0,8 0,7 Koko maa 1,2 1,2 Lähde: SOTKAnet Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, sillä lapset ja nuoret ovat suuren osan ajastaan niiden vaikutuspiirissä elämänvaiheessa, jolloin kehitys ja kasvu on voimakasta. Näinä vuosina lapset ja nuoret omaksuvat uusia elämäntapoja ja asenteita, jotka voivat edistää terveyttä ja toimintakykyä aikuisena (Kouluterveyskysely 2008). Paikallisesti toteutettavan terveyden edistämisen suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistamiseksi nuorten hyvinvointia tulee seurata ja arvioida säännöllisin väliajoin. Kouluterveyskysely on hyvä väline lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan sekä kunnan että koulun tasolla. Paikallistason tuloksia on mahdollisuus verrata myös maakunnan ja valtakunnan tilanteeseen. Näin voidaan myös asettaa konkreettisia tavoitteita lähivuosiksi.(kouluterveyskysely 2008.) Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn 2008 tulokset luokan oppilaat, vakioidut prosenttiosuudet (KUUMA -kunnat) Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus %, Terveydentila keskinkertainen tai huono, % Tupakoi päivittäin, % Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran,% Tosi humalassa vähintään kerran kk, % Vanhemmat eivät tiedä viikonlopun viettopaikkaa, % Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % Lähde: Kouluterveyskysely 2008.

14 14 Palveluiden käyttö ja kustannukset Taulukon 8 indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys. Taulukko 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta(kuuma -kunnat) Järvenpää 358,2 313,9 Kerava 345,8 367,1 Mäntsälä 282,9 321,2 Nurmijärvi 287,3 272,8 Pornainen 170,8 168,4 Tuusula 365,2 298,8 Lähde: SOTKAnet Taulukon 9 indikaattori kuvaa päihdehuollon laitoshoidossa olleiden määrää suhteutettuna koko väestöön. Alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta kuvaa laitoshoidossa olleiden lukumäärä. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. Taulukko 9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (KUUMA -kunnat) Järvenpää 1,5 2,6 1,4 Kerava 1,6 1,7 1,3 Mäntsälä 1,4 1,7 1,5 Nurmijärvi 1,8 2,2 2,8 Pornainen 1,6 1,2 1 Tuusula 3,2 3,2 4,3 Lähde: SOTKAnet 2009.

15 15 Kattavaa ja vertailukelpoista "kuntamittaria", jossa päihdehuollon nettokustannukset (Taulukko 10) olisivat täysin vertailukelpoisia, on mahdotonta saada rakennettua. Päihdepalvelut järjestetään kunnissa eri tavoin, jolloin myös päihteisiin liittyvät kustannukset näkyvät eri tavoin. Päihdehuollon nettokustannukset voivat antaa vain viitteellisen kuvan päihdeongelmien laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset näyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollon nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty päihdetyö, eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi yleisiä asumispalveluita. Päihdehuollon erityispalveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistä vähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujen tilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan. Indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttää palvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistä vertailukohdaksi.(sotkanet 2009.) Taulukko 10. Päihdehuollon nettokustannukset.(kuuma -kunnat+ koko maa) Järvenpää 19,6 26,2 Kerava 19,7 21,3 Mäntsälä 10,9 12,8 Nurmijärvi 24,8 24,6 Pornainen 5,4 4,3 Tuusula 16,7 19,4 Koko maa 24,4 26,3 Lähde: SOTKAnet 2009.

16 16 4 SUUNNITELMAN VISIO JA ARVOT VISIO. Päihde- ja mielenterveyspalvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti, ne ovat helposti saatavissa, vaikuttavia ja laadukkaita. KUUMA -kunnissa ehkäisevä, mielenterveyttä tukeva ja päihteettömyyttä edistävä työ on tärkeää kaikissa ihmisen elämän vaiheissa ARVOT Asiakaslähtöisyys Asiakkaan äänen arvostaminen. Jokainen kuntalainen tietää, mistä tarvitessaan saa apua: palvelujärjestelmän selkeys ja palvelun oikea-aikaisuus, riittävyys ja luotettavuus Oikeudenmukaisuus Ihmisarvo Ammatillisuus Oikeudenmukaisuus edellyttää, että yhtäläisen hoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan samojen periaatteiden mukaisesti. Oikeus asianmukaiseen hoitoon ja ihmisarvoiseen kohteluun ei riipu potilaan iästä, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta, äidinkielestä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, kulttuurista, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta tai vakaumuksesta. Jokaisella on yhtäläinen ja ainutkertainen ihmisarvo. Ihmisen kunnioittamiseen kuuluvat inhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys sekä tiedonsaannin, yksilön vaikuttamismahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen on jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Hyvää hoitoa ja palvelua ei synny ilman hyvää ammattitaitoa. Sisältöosaamisen lisäksi tarvitaan toimintaa koskevien säännösten ja suositusten hallintaa, eettisiä taitoja sekä vuorovaikutus- ja työyhteisövalmiuksia. Näitä taitoja tulee voida ylläpitää ja kehittää.

17 17 5 SUUNNITELMAN TAVOITTEET Tavoitteiden asettelun pohjana on käytetty strategian visiota. Tavoitteita on pyritty tarkastelemaan kuntalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulmasta, asiakkaan näkökulmasta, resurssien hallinnan ja talouden näkökulmasta, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulmasta ja henkilöstön näkökulmasta. Kuntien asukkaiden terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin lisääminen Palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää, mielenterveyttä tukevaa ja päihteettömyyttä edistävää työtä ja varhaista puuttumista - alle 18 -vuotiaiden päihteettömyys Henkilöstön päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen - läheisten huomioiminen palveluissa Kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tarvetta vastaavat, riittävästi resursoidut ja asiakaslähtöisesti järjestetyt - painottaen perus- ja avohoitopainotteisuutta - yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa - kattavat, joustavat, taloudelliset ja vaikuttavat palvelut

18 18 Alla on kuvattu indikaattoreita, joiden avulla voidaan kuvata koko päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kunkin kunnan matriisiin kirjataan ne mittarit, joilla seurataan kuntien työryhmien asettamia tavoitteita. TAVOITE Kuntien asukkaiden terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin lisääminen Palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää, mielenterveyttä tukevaa ja päihteettömyyttä edistävää työtä ja varhaista puuttumista Henkilöstön päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tarvetta vastaavat, riittävästi resursoidut ja asiakaslähtöisesti järjestetyt MITTARI Avohuollon tukitoimien piirissä 0-17 v % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v % väestöstä Huostassa olleet 0-17 v % vast.ik. Nuorisotyöttömät % v työvoimasta Toimeentulotukea saaneet v % vast.ik.väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v % vastaavan ik. Alkoholijuomien kokonaiskulutus, litraa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Huumausainerikosten määrä (Poliisin tilastot) Työttömät % työvoimasta Kouluterveyskysely Alle 18-vuotiaiden päihteiden hallussapito ja käyttö (Poliisin tiedostot) Kouluterveyskysely Koulutusten määrä/sisältö Henkilöstökyselyt Asiakas- ja omaiskyselyt Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Päihdehuollon nettokustannukset Psykiatrisen laitoshoidon hoitojaksot/1000asukasta Henkilöstön määrä suhteessa laatusuosituksiin (sos- ja tervtoimi) Järjestökyselyt

19 19 6 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen laatusuosituksissa (2006) terveyden edistäminen on määritelty prosessiksi, joka antaa yksilöille ja yhteisöille entistä paremmat mahdollisuudet hallita terveyttä ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä. Terveyden edistäminen ymmärretään terveyteen sijoittamisena sekä tietoisena voimavarojen kohdentamisena ja terveyden taustatekijöihin vaikuttamisena. Kunnassa se tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, jonka tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentäminen, ennenaikaisten kuolemien vähentäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Mielenterveys Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (2001) todetaan, että mielenterveys on hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn sekä selviytymisen edellytys ja osatekijä. Suosituksen taustalla on ajatus mielenterveysongelmien kehittymisestä prosessina, ja mielenterveystyön palveluja tulisi olla saatavilla prosessin kaikissa vaiheissa: resursseja ja osaamista tulisi suunnata elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistamiseen, psykososiaalisten ongelmien selvittelyyn ja tukemiseen, mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen sekä tehokkaaseen hoitoon ja monipuoliseen kuntoutukseen. Laatusuosituksessa todetaan myös, että mielenterveystyön haasteet koskevat monia elämänaloja ja ovat siten terveydenhuollon lisäksi monien muidenkin alojen toimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee "Ehkäisevä mielenterveys kunnissa" - oppaassa mielenterveyden seuraavasti: "Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja muodostaa siten perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tulkita ympäristöä sekä sopeutua siihen. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä

20 20 toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä. Mielenterveys ei siis ole pysyvä ominaisuus vaan tila, joka vaihtelee elämän eri vaiheissa aivan kuten fyysinen terveyskin". Ehkäisevä työ Laadukkaan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön järjestäminen edellyttää monialaisuutta, selkeää johtamisjärjestelmää ja riittäviä voimavaroja. Kuntien perusturvan ja erityisesti sosiaali- ja terveysjohdon rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on olennainen. Kehittämällä suunnitelmallisesti ehkäiseviä palveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa luodaan kuntaan se osaaminen, joka mahdollistaa myös laajemman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Ehkäisevä mielenterveystyö Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisussa (2009) on määritelty ehkäisevää mielenterveystyötä seuraavasti. Mielenterveyden edistäminen (promootio) ja häiriöidenehkäisy (preventio) limittyvät teoriassa ja käytännössä toisiinsa. Promootio ja preventio eroavat kuitenkin siten, että promootion tavoitteena on suojella, vaalia ja parantaa kaikkien kuntalaisten mielenterveyttä, kun taas preventiossa painopiste on mielenterveysongelmien ja -häiriöiden ehkäisemisessä erityisesti riskiryhmiin vaikuttamalla. Ehkäisevällä mielenterveystyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa yksilön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä vahvistaa yhteisön mielenterveyttä suojaavia rakenteita vähentää tai poistaa yksilön mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä vähentää tai poistaa yhteisöjen mielenterveyttä vaarantavia rakenteita Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt kehittyvät yksilötekijöiden ja olosuhteiden vuorovaikutuksen tuloksena vähitellen vaikutuksiltaan kasautuvana prosessina (nk. vuorovaikutusmalli). Tilanne, joka lopulta näkyy oireina, kehittyy usein kauan ja kehityskulkuun sisältyy monenlaisia yksilöllisiä ja olosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Ehkäisevässä mielenterveystyössä keskeisintä on ennakoida kehitystä ja estää ongelmiin johtava kehityskulku puuttumalla sen osatekijöihin ja prosessiin mahdollisimman

21 21 varhain. Mielenterveyden edistäminen, häiriöiden ehkäisy, hoito ja kuntoutus muodostavat mielenterveystyön kokonaisuuden. Ehkäisevä mielenterveystyö on toimintaa, josta valtaosa toteutuu lääketieteellisten perustein toteutettavien mielenterveyspalveluiden ulkopuolella. Suurin osa ehkäisevästä mielenterveystyöstä toteutuu muun muassa perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa sekä järjestöissä. Mielenterveyttä edistävän ja ongelmia ehkäisevän työotteen tulee kuitenkin sisältyä myös hoitoon ja kuntoutukseen. Ehkäisevä päihdetyö Stakesin (2007) julkaisemassa Ehkäisy ja hoito -oppaassa ehkäisevä päihdetyö määritellään seuraavasti. Ehkäisevä päihdetyö tulee nähdä laajasti hyvinvointia ja terveyttä edistävien toiminta- ja elinympäristöjen luomisena. Ehkäisevään päihdetyöhön sisältyvät yleiseen ehkäisyyn liittyvät tavoitteet ja toimintasisällöt ovat hyvin lähellä yleistä terveyden edistämistä. Sen sijaan siihen sisältyvä riskiehkäisy edellyttää jo päihdetyön erityisosaamista. Ehkäisevä päihdetyö on esimerkki alueesta, jolla terveyden edistämisen näkökulma perustuu lakiin: sitä säätelevät sekä raittiustyölaki ja -asetus että päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa keinoinaan muun muassa päihteettömien elintapojen edistäminen päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen päihteisiin liittyvien ilmiöiden ymmärrys Ehkäisevää päihdetyötä tehdään esimerkiksi sosiaalitoimessa: päihdetiedotus, vanhemmuuden tukeminen, varhainen puuttuminen terveystoimessa: työterveyshuollossa ja polikliinisessa työssä tiedotuksen ja miniintervention keinoin opetustoimessa: koulujen hyvinvointiohjelmat, päihdekasvatus ja varhainen puuttuminen

22 22 nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa: nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen, päihteettömät nuorisotilat ja tilaisuudet, varhainen puuttuminen Ehkäisevä päihdetyö Kuuma-kunnissa KUUMA -kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto on määritellyt KUUMA - kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön seuraavasti: Kuuma-kuntien alueella ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on kuntalaisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, päihteiden käytön vähentäminen sekä elämänhallinnan lisääminen. Työtä toteutetaan laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. Työn kohderyhmä ja painopistealueet vaihtelevat kunnittain, esimerkiksi Nurmijärvellä työn painopiste on nuorissa. Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin: sitä säätelevät sekä raittiustyölaki ja -asetus että päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan Kuuma-kunnissa mm. tarjoamalla päihdetietoutta kouluissa ja oppilaitoksissa, tukemalla lasten vanhempia kasvatus tehtävässään, antamalla konsultaatiotukea päihdeasioissa, toteuttamalla yksilö ja ryhmämuotoista tukea päihteettömyyden vahvistamiseksi sekä lisäämällä kunnassa toteutettavaa varhaista puuttumista. Kuuma-kuntien ja Hyvinkään ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ovat verkostoituneet tavoitteena mm. toteuttaa seudullisesti yhteistyönä valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön viikko.

23 23 Päihdetyö/palvelut Päihdepalveluja tulee päihdehuoltolain mukaan järjestää kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa että päihdehuollon erityispalveluina. Yleiset palvelut ovat tärkeitä päihdeongelmien hoidossa lähipalveluina ja siellä tarvitaan riittävää osaamista muun muassa varhaisvaiheen päihdetyöhön. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Päihdehuollon palveluita ovat avohuolto, laitoshuolto, kuntoutus- ja tukipalvelut (mm. asumispalvelut). (Päihdehuoltolaki 1986/41.) Päihdepalvelujen laatusuositukset määrittävät palveluiden ja ehkäisevän päihdetyön asiakkaiksi kaikki kuntalaiset. Päihdepalveluiden järjestäminen tulee perustua asiakkaan omiin ja hänen läheistensä toimintamahdollisuuksiin. Tämä asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa niin päihdehoidon kuin -kuntoutuksen suunnittelussa, hyödyntäen mahdollisimman monipuolisesti kunnan työntekijöiden moniammatillisia verkostoja. Jo nyt päihde- ja mielenterveystyön hoitosuunnitelmissa pyritään ennaltaehkäisystä hoitoon siten että päihde- ja mielenterveyssuunnitelman asiakkaiksi tulevat päihdeasiakkaiden lisäksi myös omaiset, läheiset sekä koko ympäröivä yhteiskunta. Mielenterveystyö/palvelut Vuoden 1990 mielenterveyslaissa mielenterveystyötä ja -palveluja määritellään seuraavasti: Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveyshäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaalija terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). (Mielenterveyslaki 1990, 1 ) Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001) nojaa mielenterveyslakiin, jonka mukaan kuntien on järjestettävä mielenterveyspalvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa ja kuntainliiton alueella esiintyvä tarve edellyttää (mielenterveyslaki 4 ).

24 24 Palvelujen on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus (mielenterveyslaki 6 d ). Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (2001) on jäsennetty ne keskeisimmät rakenteelliset ja toiminnalliset seikat, joista laadukas mielenterveystyö käytännön kokemuksen mukaan riippuu. 7 SUUNNITELMAN KEHITTÄMISKOHTEET Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen kohteeksi valittiin kaikki ikäryhmät: lapset ja nuoret, aikuiset ja ikääntyvät. Jokainen kunta on määritellyt kuntakohtaiset painopistealueensa kunkin ikäryhmän kohdalla. Kuntakohtaiset painotukset voivat erota jonkin verran toisistaan, mutta suunnitelman ylikunnalliset linjaukset kulkevat kohti yhteistä päämäärää. Tämä suunnitelma huomioi ihmisen kokonaisvaltaisesti elämänkaarensa jokaisessa vaiheessa. Suunnitelma korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä vauvasta vaariin. Työryhmien mielestä parasta ennaltaehkäisevää työtä on peruspalvelujen turvaaminen sekä syrjäytymisen uhan alla olevien lasten, nuorten ja heidän perheittensä varhainen tukeminen peruspalveluissa. Työryhmien kehittämiskohteiden valinnan perusteena on ollut niiden toteuttamiskelpoisuus nykyisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena on ollut laatia realistinen ja konkreettinen suunnitelma, jonka toteuttamista käytännössä voidaan myös mahdollisimman hyvin seurata. Suunnitelman kuntakohtaiset toimenpideohjelmat mahdollistavat paikallisten erityistarpeiden huomioimisen ja lujittavat paikallistason moniammatillista yhteistyötä. KUUMA -kuntien yhteiset kehittämisenkohteet KUUMA -kuntien tulevassa palveluyhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluissa pyritään kehittämään yhteistyötä mm. yhteisen kilpailutuksen, koulutuksen, vertailun, laatusuositusten ja yhteisten asiakaskriteerien avulla. Koulutus Kuntien toimenpide-ehdotuksissa nousee esille koulutuksen tarve. Kuntien on järkevää järjestää tiettyjä koulutuksia yhdessä.

25 25 Yhteiset asiakaskriteerit Laaditaan laitoshoitoon lähettämisen kriteerit. Selviämisasema KUUMA -alueelle KUUMA - sosiaali- ja terveysjohdon tulee ottaa kantaa päihde- ja mielenterveystyön palvelurakennetta pohdittaessa selviämishoidon järjestämisestä päihtyneille. Kunnat ovat esittäneet Ridasjärven päihdehoitokeskukselle lausunnoissaan, että se kehittäisi toimintaansa tämän asiakunnan tarpeista lähtien. Aikuissosiaalityön ja päihde- ja mielenterveystyön yhteistyö Keski-Uudenmaan kunnat ovat mukana suunnittelemassa hanketta missä haetaan KASTE -rahoitusta aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön yhteisen asiakasprosessien ja moniammatillisten yhteistyömuotojen kehittämiseksi. Hankesuunnitelmaa koordinoi Sosiaalitaito Oy. Terveysneuvontatoiminta suonensisäisiä huumeita käyttäville Terveysneuvonta toiminnan tarvetta suonensisäisiä huumeita käyttäville kartoitettiin tammikuussa 2009 KUUMA -kunnissa. Kuntien vastauksista kävi ilmi, että suonensisäisten huumeidenkäyttäjien määrää on vaikea arvioida, koska he eivät ole hoitojärjestelmän piirissä. Kyselyyn vastanneet olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että huumeidenkäyttäjien määrä joko pysyy samanlaisen tai lisääntyy tulevina vuosina. Terveysneuvontatoiminnan järjestämistä suonensisäisiä huumeita käyttäville tulee jatkaa ja ottaa se kehittämisenkohteeksi seuraavalle suunnitelmakaudelle. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito ja kuntoutus Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen tarvitaan perusterveydenhuollon, päihdetyön ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Tämän potilasryhmän mukaan ottaminen seuraavan suunnitelmakauden kehittämisenkohteeksi on huomioitava ja jatkettava jo tehtyjen suunnitelmien ja ehdotusten eteenpäin viemistä.

26 26 Mielenterveyskuntoutujien kotiuttaminen Seuraavan suunnitelmakauden yhdeksi kehittämisen kohteeksi otetaan mielenterveyskuntoutujien näkökulma. Hyödynnetään hyviä käytäntöjä (esim. Järvenpään ACT -pilotin tuloksia). 8 SEURANTA JA ARVIOINTI Suunnitelman seurannasta vastaa KUUMA -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta. Seurantaa ja implementointia varten KUUMA -sosiaali- ja terveysjohto on nimennyt seurantaryhmän (Liite 4) ja sille puheenjohtajan, joka vastaa ryhmän koollekutsumisesta. Puheenjohtajana toimii KUUMA -isäntäkuntana toimivan kunnan edustaja. Puheenjohtajana toimiva kokoaa seurantaindikaattoritiedot ja hoitaa seurantatietojen lähettämisen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Seurantaryhmän tehtävänä on tiedottaa päihde- ja mielenterveysstrategiasta, tukea sen leviämistä ja juurtumista sekä arvioida strategian tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmien matriiseissa mainituilla mittareilla. Matriiseissa mainitut vastuutahot seuraavat osaltaan tavoitteiden saavuttamista ja raportoivat seurantaryhmälle. Seurantaryhmä kokoaa tiedot ja raportoi KUUMA -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnalle. Seurantaraportti ja suunnitelman päivitys toimitetaan tiedoksi ja hyväksyttäväksi kuntien lautakunnille. Seuranta ja suunnitelman päivitys tapahtuu vuosittain strategia - aikana Seuraava päivitys on 3/2011.

27 27 TOIMENPIDEOHJELMA JÄRVENPÄÄ Lapset ja nuoret KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT vuotiaiden psykiatristen palvelut vuotiaiden hoitojatkumo toimii niin ettei väliinputoamisia tapahdu Hoitopolkujen rakentaminen sekä päihde- että mielenterveyspuolelle MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JA AIKATAULU Valmiit hoitopolut Perhepalvelut KUSTANNUSVAIKUTUS Päihde- ja mielenterveyspotilaiden lapset Päihde- ja mielenterveyspotilaan lapset huomioidaan hoidossa Perustetaan työryhmä Perustetaan vertaisryhmiä lapsille Työryhmä perustettu Vertaisryhmiä perustettu Ryhmien määrä Perhepalvelut MPY Terveysneuvonta: Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Varhainen puuttuminen mielenterveys- ja päihdeongelmiin neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 1. Kyselyjen systemaattinen toteuttaminen AUDIT EPDS BDI 2. Depressio-koulut Kyselyistä vuosittain saadun tiedon arviointi Tehtyjen kyselyjen määrä Kouluterveyskysely Terveysneuvonta 2011 Terveydenhoitajien määrä suositusten mukainen, jolloin terveystarkastukset pystytään toteuttamaan asetuksen mukaisesti

28 28 Nuorisotoimi KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT 18 vuotta täyttäneet= nivelvaihe Palveluiden jatkuminen ja saaminen Päihdepysäkiltä ja A- klinikalta Kootaan verkosto Päihdepysäkin, päihde- ja mielenterveysyksikön ja nuorisotoimen työntekijästä MITTARIT/SEURANTA Verkoston tapaamiskerrat Asiakasmäärät VASTUUTAHO JA AIKATAULU Nuorisotoimi 2010 Päihdepalvelut KUSTANNUSVAIKUTUS Työaika Matalan kynnyksen palvelut Palvelujen tehostaminen Ei lähetteelliset palvelut jatkuvat edelleen Toiminnassa olevat päällekkäisyydet poistetaan Hoitopolkujen laatiminen Laaditaan lomake missä ohjeistettu mihin ohjataan Nykyisen Ehjäkeryhmää vastaavan, mutta pienemmän ryhmän perustaminen Hoitopolut tehty Asiakasmäärät Palveluista koottu linkki kunnan nettisivuille Verkosto perustettu Nuorisotoimi Nuorisotoimi Työaika Työaika

29 29 Aikuiset Aikuissosiaalityö ja työllisyysyksikkö KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT Aikuissosiaalityön ja Selkeyttää asiakasohjausta Keskustelu työllisyysyksikön ja saavuttaa yhtenäinen Yhteiset palaverit asiakasohjaus, näkemys asiakaspalveluprosessin työntekijöiden roolien Tiedottamisen tehostaminen kuvantaminen tarkennus Joustavat työkäytännöt Työntekijöiden koulutus Sosiaalisen lähetekäytännön lisääminen MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JA AIKATAULU Prosessin Päihde- ja sujuvuusmittarit mielenterveystyön tehty palvelut Aikuissosiaalityö Työllisyysyksikkö KUSTANNUSVAIKUTUS Työaika Työn tehokkuus paranee Asiakaspaine MPY:llä voi kasvaa Juovien tukikoti "märkäasuntola", jossa tukipalveluita Aikuissosiaalityön ja työllisyysyksikön henkilöstön päihde- ja mielenterveysosaaminen Juoville päihdeongelmaisille minimihuolto Päihteistä johtuvan asunnottomuuden poistaminen Tiedon lisääminen Työn tehostuminen Parempi asiakasohjaus Uuden palvelun perustaminen Koulutus Asunnottomien määrä Poliisin juoppopidätysten määrä Ensiapukäyntien määrä Koulutukset käyty Koulutukseen osallistujien määrä Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Päihde- ja mielenterveystyön palvelut Aikuissosiaalityö Työllisyysyksikkö Rakennus Henkilöstöresurssit Sisältyvät yksiköiden koulutusmäärärahoihin Tarvittaessa määrärahojen hakeminen ulkopuolisilta tahoilta

30 30 Terveyskeskus /avovastaanotto Pitkäaikaista psyykkistä sairautta sairastavien tuen ja hoidon järjestäminen, ACTmallin käyttöönottoon osallistuminen Luodaan malli potilaiden tuen ja hoidon järjestämiselle somaattisen hoidon osalta avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa. Mallin käyttöönotto Henkilökunnan koulutus, yhteistyön j kehittäminen, vastaanottotoiminnan käytäntöjen luominen ja sopiminen, vastuuhenkilöiden nimeäminen, seurantakäytäntöjen luominen Kontaktien ja vastaanottokäyntien määrien seuraaminen, hoitosuunnitelmien laatiminen. Avosairaanhoidon ylilääkäri ja hoitotyön johtaja Aikataulu: suunnittelu ja toteutus 2010, arviointi ja tarvittavat päivitykset 2011 Koulutuskustannukset Työaika Alkoholin riskikäyttäjien mini-interventio avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa Otetaan käyttöön miniinterventio työkaluna lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanotoilla. Luodaan mallit miniintervention jälkeiselle jatkohoidolle. Henkilökunnan koulutus, käytäntöjen sopiminen, seurantakäytäntöjen luominen Käyttöönoton seuranta. Hoitosuunnitelmien laatiminen miniintervention pohjalta Avosairaanhoidon ylilääkäri ja hoitotyön johtaja Aikataulu: käytössä 2010 Koulutuskustannukset, työaikaa suunnitteluun, ohjausmateriaalin hankinta

31 31 Ikääntyvät KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT Yli 65-vuotiaiden Ikääntyneiden alkoholin Riskikäytön alkoholin riskikäytön käytön riskirajat huomioiminen tunnistaminen tiedostetaan ja hoitosuunnitelmassa. kotihoidossa terveysriskit Henkilökunnan tunnistetaan. koulutus MITTARIT/SEURANTA Hoitosuunnitelmien seuranta VASTUUTAHO JA AIKATAULU Kotihoidon johtaja KUSTANNUSVAIKUTUS Käytetty työaika Jatkohoitoon ohjaaminen. Iäkkäiden riskikäyttäjien terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen Jatkohoito tukee hyvinvointia, toimintakyvyn säilymistä ja kotona selviytymistä. Tukitoimien järjestäminen MPY:n ja kotihoidon avulla Koulutukseen osallistuminen Alkoholin riskikäyttäjien määrä MPY:ssä ja kotihoidossa Kotihoidon johtaja Mielenterveys- ja päihdeyksikön johtaja Koulutuskustannukset Liian varhaisen laitoshoidon kustannusten säästyminen KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT Mielenterveys- ja päihdehoito Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma viety käytäntöön Tehdään aikataulu ja suunnitelma käytännön toteutuksesta sidosryhmien kanssa MITTARIT/SEURANTA Päihde- ja mielenterveyssuunnitelm a toimeenpantu VASTUUTAHO JA AIKATAULU Mielenterveys- ja päihdehoito KUSTANNUSVAIKUTUS

32 32 KERAVA KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa "yhden oven periaate" Palvelut järjestetään ensisijaisesti asiakkaan omaan kotiin. Ostopalveluista siirtyminen tuettuun asumiseen (ASTU - hanke). Päivätoiminnan järjestämismahdollisuus omalla paikkakunnalla selvitetään. Muodostetaan yhdistetty mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksikkö nykyisistä toimijoista. (A-klinikka, Miel - yksikkö) Tavoite on ostettujen asumispalvelujen vähentäminen tai vähintään kasvun estäminen; palvelut omasta kotikunnasta. Tehdään prosessikuvaukset (nykyinen ja uusi malli). Arvioidaan uuden mallin mahdollisuudet ja riskit. Uuden yksikön asiakasohjaus, lähetekäytännöt jne. laaditaan. Ostopalveluissa olevien henkilöiden kartoitus on tehty ka palveluohjaaja palkattu. Hankkeen jatko turvataan. Vuokranantajien edustajat ovat mukana työryhmässä. MITTARIT/SEURANTA Koko henkilöstö kokoontuu syksyn 2009 aikana 4 kertaa. Kokousten välillä työskentelee alatyöryhmä, joka raportoi yhteisissä kokouksissa. Kuten yllä. VASTUUTAHO JA AIKATAULU Joulukuussa 2009 on valmiina yhdistymisen aikataulu ja toimintasuunnitelma. Alatyöryhmän koollekutsuja on sosiaalijohtaja. Kuten yllä. Alatyöryhmän koollekutsuja on vastaava sosiaaliterapeutti. KUSTANNUSVAIKUTUS Ei välittömiä kustannusvaikutuksia. Asumispalvelukustannukset eivät enää jatka kasvamistaan. Hoitokodin tehtäväkuva arvioidaan osana kuntoutuksen ja asumisen palveluketjua. Hoitokoti liittyy saumattomasti muuhun palveluketjuun. Toiminta laajenee ja monipuolistuu. Kartoitetaan palvelutarve uudessa toimintaympäristössä. Arvioidaan muutoksen tarve ja muutoksen toteuttamisen edellytykset. Sisältyy yllä olevan työryhmän toimeksiantoon Sisältyy yllä olevan työryhmän toimeksiantoon. Kustannusvaikutus arvioidaan, kun käyttötarkoitus täsmentyy.

33 33 Korvaushoitoprosessi ja toimintamalli selkeytetään. Malli on kuvattu. Toiminta on tavoitteellista. Eri toimijat laativat mallin yhdessä ottaen huomioon muutokset. Kuten kohdassa 1. Kuten kohdassa 1. Alatyöryhmän koollekutsuja on avopalvelujohtaja. Säästöjä terveydenhuollon lääkekustannuksissa apteekkijakeluun siirtyvien osalta.

34 34 MÄNTSÄLÄ/PORNAINEN Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lastensuojelu KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT Hoitopolkujen selkiyttäminen Työntekijöillä on selkeä kuva miten ja minne päihde- ja/tai mielenterveysongelmista kärsivä asiakas ohjataan ja millä kriteereillä Luodaan kirjalliset ohjeet hoitopolkuun päihde ja mielenterveysasiakkaiden tukemiseksi (lapsille sekä vanhemmille) ja otetaan ne käyttöön MITTARIT/SEURANTA Hoitopolku luotu ja otettu käyttöön Asiakastyytyväisyyskysely VASTUUTAHO JA AIKATAULU Sosiaalityöntekijät (yhteistyössä päihde-ja mielenterveystyöntekijöiden kansa) KUSTANNUSVAIKUTUS Tiedonkulku paranee Yhteistyön leikkauskohtien huomioiminen ja yhteistyön tiivistäminen, esim. lastensuojelun työntekijä mukana päihdetiimissä tarvittaessa kun perhe on monen eri sektorin tuen piirissä Lastensuojelu mukana päihdetiimissä/vuosi Montako asiakasta päihteiden vuoksi lastensuojeluasiakkaana Vanhempien päihdekielteisyyden tukeminen Vanhemmat kannustavat omaa lasta päihteettömyyteen ja suhtautuvat mahdollisiin päihdekokeiluihin vakavasti Vanhempien tiedon lisääminen ja työkalujen tarjoaminen oman lapsen päihteettömyyden tukemisessa (esim. kotona päihteiden tarjoamiseen Lastensuojeluasiakkaiden määrä Sosiaalityöntekijät

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot