Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma. KUUMA -alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma. KUUMA -alueella"

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma KUUMA -alueella

2 2 SISÄLTÖ STRATEGIATASO 1 JOHDANTO 1.1 KUUMA -yhteistyö Lainsäädäntö ja laatusuositukset päihde- ja mielenterveystyön taustalla Kansalliset ja kansainväliset linjaukset Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman taustaa 6 2 SUUNNITELMAN PROSESSI Prosessikaavio Lausuntokierroksella esiin tulleet asiat 9 3 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYTYÖN NYKYTILA 10 4 SUUNNITELMAN VISIO JA ARVOT 16 5 SUUNNITELMAN TAVOITTEET 17 6 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 19 7 KEHITTÄMISKOHTEET 24 8 SEURANTA JA ARVIOINTI 26

3 3 TOIMENPIDEOHJELMA JÄRVENPÄÄ 27 KERAVA 32 MÄNTSÄLÄ/PORNAINEN 34 NURMIJÄRVI 69 TUUSULA 73 KESKI-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS 78 LÄHTEET LIITTEET KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (KUUMA). Taulukko 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (KUUMA - +koko maa). Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (KUUMA +koko maa). Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (KUUMA +koko maa). Taulukko 5. Työttömät, % työvoimasta (KUUMA +koko maa). Taulukko 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (KUUMA +koko maa). Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn 2008 tulokset luokan oppilaat, vakioidut prosenttiosuudet (KUUMA). Taulukko 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta (KUUMA). Taulukko 9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (KUUMA -kunnat) Taulukko 10. Päihdehuollon nettokustannukset (KUUMA).

4 4 STRATEGIATASO 1 JOHDANTO 1.1 KUUMA -yhteistyö Keski-Uudenmaan kunnat ovat vuonna 2003 sopineet seudullisesta yhteistyöstä palveluiden kehittämiseksi ja muodostaneet Kuuma-kumppanuusohjelman, johon kuuluvat Järvenpää, Mäntsälä, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi ja Pornainen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödynnetään hyviä käytäntöjä sekä yhtenäisiä ja taloudellisia toimintatapoja ja otetaan niitä käyttöön seudullisesti. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen kuuluu KUUMA -kuntien kärkihankkeisiin. 1.2 Lainsäädäntö ja laatusuositukset päihde- ja mielenterveystyön taustalla Lainsäädäntö määrittää päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämisen kuntien vastuulle ja kunnan tulee järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaava lainsäädäntö on koottu liitteeseen 1. Mielenterveyspalvelut sijoittuvat pääosin terveystoimeen ja päihdehuollon erityispalvelut sosiaalitoimeen. Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoitoa on kuitenkin tärkeää kehittää yhdessä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen tavoitteena on helposti tavoitettavat, joustavat palvelut yhden oven periaatteella ja yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköt. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli työryhmä on laatinut kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman. Siinä linjataan ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena. (STM 2009.) Lisäksi on olemassa laatusuosituksia ja käypä hoito ohjeistuksia, joilla pyritään vaikuttamaan päihde- ja mielenterveystyön kehitykseen ja sisältöön kunnissa. Näitä ovat mm. Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001), Päihdepalveluiden laatusuositus (2002), Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (2006) ja Mielenterveyskuntoutujien

5 5 asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (2007). Päihde- ja mielenterveystyöhön liittyviä käypä hoito suosituksia on laadittu depressiosta (2004), alkoholiongelmaisen hoidosta (2005), huumeongelmaisen hoidosta (2006), skitsofreniasta (2001/2008) sekä epävakaasta persoonallisuudesta (2008). 1.3 Kansalliset ja kansainväliset linjaukset Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma korostaa erityisesti kuntalaisten ja asiakkaiden näkökulman huomioonottamista uuden järjestelmän kehittämisessä. Tulevaisuuden päihde- ja mielenterveystyötä on tarkoitus tehdä tiiviinä yhteistyönä sekä eri hallintosektoreiden, että myös eri kuntien ja alueiden välillä. Kuntien sisäistä työnjakoa kehitetään siten, että perus- ja erityispalvelut tukevat toisiaan ja vastaavat näin paremmin kuntalaisten palveluntarpeeseen. (Stakes 2008, Mieli 2009) Kansallinen Alkoholiohjelma on kohdennettu juuri alkoholihaittojen vähentämiseen (Stakes 2008.) Terveys kansanterveysohjelmalla tähdätään muun muassa lasten hyvinvoinnin lisääntymiseen, nuorten tupakoinnin vähenemiseen, työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn lisääntymiseen, sekä vanhusväestön toimintakyvyn paranemiseen. (STM 2001a) Nämä kaikki tavoitteet on pyritty huomioimaan myös tämän suunnitelman tavoitteiden asettelussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) nostaa yhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden kehittämistarpeeksi laajan, kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön tiivistämisen kansalaisten tarpeita vastaavien palveluiden turvaamiseksi. Koko ohjelmaa luonnehtii ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma, asiakkaiden tarpeet kattavasti huomioon ottaen. (STM 2008.) Euroopan unionin maiden korkean tason konferenssissa Brysselissä 2008 hyväksyttiin sopimus mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Tässä sopimuksessa tunnustetaan, että mielenterveys on kaikille kuuluva universaali oikeus, jonka edistämiseksi ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisemiseksi tarvitaan kaikkien valtioiden yhteistyötä. Unionin tason prioriteetteja ovat masennuksen ja itsemurhien ehkäisy, kouluissa ja harrastuksissa tapahtuva nuorten mielenterveyden edistäminen, hyvä mielenterveys

6 6 työelämässä, ikäihmisten mielenterveys sekä stigman ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen. (EU 2008.) Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan mielenterveysjulistusta toteuttavassa linjauksessa Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa todetaan:" Henkisen hyvinvoinnin esille tuominen kaikissa politiikoissa, leimautumista ja syrjäytymistä vastaan taisteleminen, mielenterveystyön rakenteiden suunnittelu kattamaan promootion, prevention, hoidon ja kuntoutuksen, pätevän mielenterveystyön työvoiman hankkiminen sekä palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä asiantuntemuksen hyödyntäminen ovat kaikkein tärkeimpiä kehittämisen kohteita tulevaisuuden mielenterveystyön kentällä" (WHO 2005). Kansainvälisellä tasolla yksi päihdetyön kehittämislinjauksista on muun muassa Euroopan unionin huumausainestrategia, (Euroopan unionin neuvosto 2004.) Kansainvälisellä tasolla päihdetyötä ohjaavat mm. seuraavat linjaukset: WHO:n Euroopan aluetoimiston alkoholiasioiden peruskirja, Nuoret ja alkoholi -julistus (ns. Tukholman julistus), Neuvoston suositus lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä (2001/458/EY) sekä Neuvoston päätelmät yhteisön strategiasta alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi (2001/C175/01) (Stakesin Neuvoa-antavat sivusto.) 1.4 Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman taustaa Mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys on kasvavan huomion kohde. Mielenterveyshäiriöiden yleisyys ei ole muuttunut, mutta niihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt voimakkaasti. Sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmiin liittyvät kustannukset ovat mittavia, ja epäsuorat kustannukset, kuten menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskusta johtuvat, ovat moninkertaiset suoriin kustannuksiin verrattuna. Työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholiperäiset sairaudet. Alkoholin kokonaiskulutus on kolminkertaistunut 1960-luvun lopusta. Samaan aikaan alkoholikuolemat ja sairaudet ovat lisääntyneet selvästi. Huumeiden käyttö yleistyi 1990-luvun loppupuolella. Mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyminen samanaikaisesti on selvästi lisääntynyt.

7 7 Varhainen puuttuminen ja oikea-aikaiset ja oikein suunnatut tuki- ja hoitotoimenpiteet voivat vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmista johtuvaa työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia seurauksia sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat taakka, joihin on saatava apua mahdollisimman helposti kuntalaisten arjessa. Mielenterveys- ja päihdetyöhön sijoittaminen parantaa koko yhteiskunnan hyvinvointia. Avainhaasteena tällä hetkellä kunnissa on palvelujen sisällöllinen kehittäminen johon päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma antaa hyvän välineen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pääpaino tulee asettaa entistä enemmän varhaiseen apuun, perusterveydenhuoltoon, potilaiden ja omaisten omaan panokseen sekä mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Toimintoja tulee kehittää potilaiden ja omaisten tarpeista, ei organisaatioiden ehdoilla. Tärkeää on myös suunnitelma, jolla mielenterveysja päihdepalvelut integroidaan entistä paremmin, koska mielenterveys ja alkoholi liittyvät läheisesti yhteen. KUUMA -kuntien (Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi) päihdeja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tekeminen aloitettiin KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyshankkeen ( ) ohjausryhmän ehdotuksesta. KUUMA sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta hyväksyi ohjausryhmän ehdotuksen KUUMA kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitteluprosessista. Syksyllä 2008 päätettiin myös, että KUUMA -kunnat solmivat kumppanuussopimuksen Alkoholiohjelman kanssa. Vuoden vaihteessa jokainen kunta nimesi päihde- ja mielenterveysyhdyshenkilöt suunnitelman työstämiseen. Kuntien työryhmien työskentely alkoi yhteisellä koulutuspäivällä (Liite 2.) KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilasta tehtiin selvitys. Nykytilaselvityksessä kuvataan indikaattoreiden valossa päihde- ja mielenterveystyön tilaa KUUMA kunnissa, päihde- ja mielenterveysongelmien kansallisia ilmiöitä. Lisäksi kuvataan kuntien päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämistä ja niihin liittyviä haasteita ja kehittämisehdotuksia. Jokaisessa kunnassa (Keravaa lukuun ottamatta) järjestettiin työntekijöiden kuuleminen (Järvenpäässä kirjallisena). Tilaisuudessa käytiin läpi työntekijöiden keskeiset huolenaiheet ja konkreettiset kehittämiskohteet liittyen

8 8 päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Kuntalaisten kuuleminen toteutettiin sähköpostin välityksellä eri järjestöille jotka tekevät päihde- ja mielenterveystyötä. Mäntsälässä kuultiin myös A-kiltalaisia ja Mielenterveys Kasvun jäseniä heidän kanssa keskustellen. Kuntalaisten kuulemisosiossa on esitetty tiivistetysti yhteenveto kaikkien kuntien vastauksista. Yhteenveto työntekijöiden vastauksista on esitetty raportissa aina jokaisen kunnan kohdalla. Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman kohteeksi otettiin kaikki ikäryhmät: lapset ja nuoret, aikuiset, ikääntyvät. Jokaisessa kunnassa työryhmät muodostettiin näiden ikäryhmien pohjalta. Kuntien työryhmien jäsenet on mainittu liitteessä 3. Suunnittelutyön ohjausryhmänä on toiminut KUUMA -päihde- ja mielenterveyshankkeen ohjausryhmä (Liite 4). Joissain KUUMA -kunnissa on aikaisemmin laadittu päihdestrategioita/ehkäisevän päihdetyön strategioita, mutta mielenterveyssuunnitelmat ovat puuttuneet. Nyt laadittu KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma on visioltaan ja tavoitteiltaan samansuuntainen muiden kunnissa laadittujen suunnitelmien ja strategioiden kanssa. KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma tullaan viemään kunkin kunnan perusturvalautakunnan hyväksyttäväksi.

9 9 2 SUUNNITELMAN PROSESSI KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman valmisteluprosessissa on käytetty Pohjanmaa-hankkeen strategiaprosessimallia. Mallia on sovellettu KUUMA -kuntiin sopivaksi. (www.pohjanmaa-hanke.fi) 2.1 Prosessikaavio Toimeksianto Kevät 2009 Koulutusseminaari Kevät 2009 Työryhmätyöskentely Kevät-syksy 2009 Suunnitelmaluo nnos valmis syyskuu 2009 Lausuntokierros 1 Lokakuu 2009 Suunnitelmaluonnos 2 Marraskuu 2009 Lausuntokierros 2 Marrasjoulukuu 2009 Valmis suunnitelma kuntien lausuntokierroksille Tammikuu Lausuntokierroksella esiin tulleet asiat Suunnitelmaluonnos lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle kaikissa kunnissa. Kaikissa kunnissa suunnitelma oli myös nähtävillä kuntien www sivuilla. Lausuntoja ja kommentteja saapui kolme kappaletta. Virallinen lausunto on suunnitelman liitteenä (Liite 4). Kaikkiin kommentteihin on paneuduttu, ja ne pyritään ottamaan huomioon siinä vaiheessa, kun suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan. Lausunnoissa pidettiin positiivisena suunnitelman arvoja, visiota ja tavoitteita. Erityisesti hyvänä pidettiin asiakasnäkökulman ottamista yhdeksi tavoitteeksi. Toisaalta potilasjärjestöt kritisoivat sitä, että asiakasnäkökulma ei näy toimenpidesuunnitelmissa riittävästi kaikkien kuntien suunnitelmissa. Lausunnoissa potilasjärjestöt toivoivat tulevansa kuulluksi entistä paremmin viimeistään suunnitelman päivitysvaiheessa.

10 10 3 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN NYKYTILA KUUMA - kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut on kuvattu raportissa "Päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet KUUMA -kunnissa". Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tavoitteiden seurantaindikaattorit on kuvattu kappaleessa 4. Tässä kappaleessa kuvataan joitakin indikaattoreita, joiden avulla ajatellaan olevan mahdollista seurata päihde- ja mielenterveysstrategian tavoitteiden toteutumista ja jotka kuvaavat päihde- ja mielenterveysongelmien tilaa kunnissa tällä hetkellä. Alkoholijuomien myynti Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na alkoholina on valtakunnallisesti noussut tasaisesti jokaisessa kunnassa vuoteen 2007 asti. Ennakkotietojen mukaan alkoholijuomien myynti laski vuonna 2008 verrattuna edelliseen vuoteen kaikissa maakunnissa lukuun ottamatta Kainuuta. KUUMA -kunnista Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa alkoholijuomien myynti laski edelliseen vuoteen verrattuna. Keravalla, Järvenpäässä ja Pornaisissa alkoholijuomien myynti puolestaan kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna (Taulukko 1). Järvenpäässä alkoholimyyntiluvut ovat suuremmat kuin keskimäärin KUUMA -kunnissa. Tähän vaikuttanee mm se, että Järvenpäässä on määrällisesti ravintoloita enemmän, sekä se, että muista naapurikunnista tullaan viettämään ravintolailtaa Järvenpäähän. Päihteiden saatavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon alueella on anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan haltijoita. Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa.(kuuma -kunnat) Järvenpää 9,3 9,7 9,8 Kerava 7,7 8,1 8,2 Mäntsälä 7,1 7,6 7,1 Nurmijärvi 6,9 7,1 7 Pornainen 1,7 2 2,2 Tuusula 6,5 6,7 6,3 Lähde: SOTKAnet 2009.

11 11 Koulutus, työttömyys ja toimeentulo Syrjäytyminen on sekä päihde- että mielenterveysongelmille altistava tekijä. Aikaisemmat, jo olemassa olevat ongelmat altistavat uusille hyvinvointivajeille ja ongelmien monimutkaistumisille ja syvenemiselle. Syrjäytymisen kehän voidaan kuvata jo alkaneen lapsuudesta tai nuoruudesta, jos perheessä tai koulunkäynnissä on ollut ongelmia. Taulukko 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä.(kuuma - kunnat+koko maa) Järvenpää 147,9 146,6 Kerava 166,1 164,9 Mäntsälä 152,9 155,1 Nurmijärvi 145,2 136,8 Pornainen 143,3 149,1 Tuusula 150,8 151,3 Koko maa 114,3 116,8 Lähde: SOTKAnet Työttömyys vaikuttaa yksilön/perheen tulotasoon, elämänhallintaan ja henkiseen hyvinvointiin. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti elämänhallinnan kokemukseen ja itsetuntoon. Nuorten työttömyydellä on sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Kun ihminen ei pääse kunnolla elämän alkuun, usko tulevaisuuteen alkaa helposti horjua. Tulevaisuuden uskon katoaminen näkyy sairastavuutena ja monenlaisina elämän hallinnan ongelmina (Sauri 2009). Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta. (KUUMA -kunnat+koko maa) Järvenpää 6,8 5,3 5,3 Kerava 3,8 3,7 4,1 Mäntsälä 7,6 7,4 7,6 Nurmijärvi 3,8 3,6 3,1 Pornainen 3,5 3,5 3,5 Tuusula 4,7 3,2 3,4 Koko maa 10,6 8,9 8,8 Lähde: SOTKAnet 2009.

12 12 Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. (KUUMA -kunnat+koko maa) Järvenpää 29,7 29,4 26,5 Kerava 20,7 24,6 20,1 Mäntsälä 22,4 21,6 21,2 Nurmijärvi 25,1 27,5 25,1 Pornainen 32,3 24,7 24,3 Tuusula 27,6 24,2 19,7 Koko maa ,4 Lähde: SOTKAnet Taulukko 5. Työttömät, % työvoimasta.(kuuma -kunnat+koko maa) Järvenpää 6,4 5,6 5,3 Kerava 4,9 4,3 4,1 Mäntsälä 5,1 4,6 4,4 Nurmijärvi 4,3 4 3,2 Pornainen 3,9 3,3 3,1 Tuusula 4,4 3,4 3 Koko maa 9,7 8,5 8 Lähde: SOTKAnet Lasten ja nuorten hyvinvointi Kodin ulkopuolelle sijoitusten (Taulukko 6) taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Tämän indikaattorin rinnalla olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Vaikka valtakunnallisesti ei ole saatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollon tukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset viitteitä päihde-ehtoisten huostaanottojen yleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (2005) tehdyn selvityksen mukaan vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli kolmanneksessa huostaanotoista. (SOTKAnet 2009.)

13 13 Taulukko 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.(kuuma - kunnat+koko maa) Järvenpää 1,3 1,2 Kerava 1 1,2 Mäntsälä 0,4 0,6 Nurmijärvi 0,6 0,6 Tuusula 0,8 0,7 Koko maa 1,2 1,2 Lähde: SOTKAnet Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, sillä lapset ja nuoret ovat suuren osan ajastaan niiden vaikutuspiirissä elämänvaiheessa, jolloin kehitys ja kasvu on voimakasta. Näinä vuosina lapset ja nuoret omaksuvat uusia elämäntapoja ja asenteita, jotka voivat edistää terveyttä ja toimintakykyä aikuisena (Kouluterveyskysely 2008). Paikallisesti toteutettavan terveyden edistämisen suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistamiseksi nuorten hyvinvointia tulee seurata ja arvioida säännöllisin väliajoin. Kouluterveyskysely on hyvä väline lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan sekä kunnan että koulun tasolla. Paikallistason tuloksia on mahdollisuus verrata myös maakunnan ja valtakunnan tilanteeseen. Näin voidaan myös asettaa konkreettisia tavoitteita lähivuosiksi.(kouluterveyskysely 2008.) Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn 2008 tulokset luokan oppilaat, vakioidut prosenttiosuudet (KUUMA -kunnat) Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus %, Terveydentila keskinkertainen tai huono, % Tupakoi päivittäin, % Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran,% Tosi humalassa vähintään kerran kk, % Vanhemmat eivät tiedä viikonlopun viettopaikkaa, % Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % Lähde: Kouluterveyskysely 2008.

14 14 Palveluiden käyttö ja kustannukset Taulukon 8 indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys. Taulukko 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta(kuuma -kunnat) Järvenpää 358,2 313,9 Kerava 345,8 367,1 Mäntsälä 282,9 321,2 Nurmijärvi 287,3 272,8 Pornainen 170,8 168,4 Tuusula 365,2 298,8 Lähde: SOTKAnet Taulukon 9 indikaattori kuvaa päihdehuollon laitoshoidossa olleiden määrää suhteutettuna koko väestöön. Alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta kuvaa laitoshoidossa olleiden lukumäärä. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. Taulukko 9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (KUUMA -kunnat) Järvenpää 1,5 2,6 1,4 Kerava 1,6 1,7 1,3 Mäntsälä 1,4 1,7 1,5 Nurmijärvi 1,8 2,2 2,8 Pornainen 1,6 1,2 1 Tuusula 3,2 3,2 4,3 Lähde: SOTKAnet 2009.

15 15 Kattavaa ja vertailukelpoista "kuntamittaria", jossa päihdehuollon nettokustannukset (Taulukko 10) olisivat täysin vertailukelpoisia, on mahdotonta saada rakennettua. Päihdepalvelut järjestetään kunnissa eri tavoin, jolloin myös päihteisiin liittyvät kustannukset näkyvät eri tavoin. Päihdehuollon nettokustannukset voivat antaa vain viitteellisen kuvan päihdeongelmien laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset näyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollon nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty päihdetyö, eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi yleisiä asumispalveluita. Päihdehuollon erityispalveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistä vähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujen tilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan. Indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttää palvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistä vertailukohdaksi.(sotkanet 2009.) Taulukko 10. Päihdehuollon nettokustannukset.(kuuma -kunnat+ koko maa) Järvenpää 19,6 26,2 Kerava 19,7 21,3 Mäntsälä 10,9 12,8 Nurmijärvi 24,8 24,6 Pornainen 5,4 4,3 Tuusula 16,7 19,4 Koko maa 24,4 26,3 Lähde: SOTKAnet 2009.

16 16 4 SUUNNITELMAN VISIO JA ARVOT VISIO. Päihde- ja mielenterveyspalvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti, ne ovat helposti saatavissa, vaikuttavia ja laadukkaita. KUUMA -kunnissa ehkäisevä, mielenterveyttä tukeva ja päihteettömyyttä edistävä työ on tärkeää kaikissa ihmisen elämän vaiheissa ARVOT Asiakaslähtöisyys Asiakkaan äänen arvostaminen. Jokainen kuntalainen tietää, mistä tarvitessaan saa apua: palvelujärjestelmän selkeys ja palvelun oikea-aikaisuus, riittävyys ja luotettavuus Oikeudenmukaisuus Ihmisarvo Ammatillisuus Oikeudenmukaisuus edellyttää, että yhtäläisen hoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan samojen periaatteiden mukaisesti. Oikeus asianmukaiseen hoitoon ja ihmisarvoiseen kohteluun ei riipu potilaan iästä, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta, äidinkielestä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, kulttuurista, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta tai vakaumuksesta. Jokaisella on yhtäläinen ja ainutkertainen ihmisarvo. Ihmisen kunnioittamiseen kuuluvat inhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys sekä tiedonsaannin, yksilön vaikuttamismahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen on jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Hyvää hoitoa ja palvelua ei synny ilman hyvää ammattitaitoa. Sisältöosaamisen lisäksi tarvitaan toimintaa koskevien säännösten ja suositusten hallintaa, eettisiä taitoja sekä vuorovaikutus- ja työyhteisövalmiuksia. Näitä taitoja tulee voida ylläpitää ja kehittää.

17 17 5 SUUNNITELMAN TAVOITTEET Tavoitteiden asettelun pohjana on käytetty strategian visiota. Tavoitteita on pyritty tarkastelemaan kuntalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulmasta, asiakkaan näkökulmasta, resurssien hallinnan ja talouden näkökulmasta, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulmasta ja henkilöstön näkökulmasta. Kuntien asukkaiden terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin lisääminen Palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää, mielenterveyttä tukevaa ja päihteettömyyttä edistävää työtä ja varhaista puuttumista - alle 18 -vuotiaiden päihteettömyys Henkilöstön päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen - läheisten huomioiminen palveluissa Kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tarvetta vastaavat, riittävästi resursoidut ja asiakaslähtöisesti järjestetyt - painottaen perus- ja avohoitopainotteisuutta - yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa - kattavat, joustavat, taloudelliset ja vaikuttavat palvelut

18 18 Alla on kuvattu indikaattoreita, joiden avulla voidaan kuvata koko päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kunkin kunnan matriisiin kirjataan ne mittarit, joilla seurataan kuntien työryhmien asettamia tavoitteita. TAVOITE Kuntien asukkaiden terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin lisääminen Palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää, mielenterveyttä tukevaa ja päihteettömyyttä edistävää työtä ja varhaista puuttumista Henkilöstön päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tarvetta vastaavat, riittävästi resursoidut ja asiakaslähtöisesti järjestetyt MITTARI Avohuollon tukitoimien piirissä 0-17 v % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v % väestöstä Huostassa olleet 0-17 v % vast.ik. Nuorisotyöttömät % v työvoimasta Toimeentulotukea saaneet v % vast.ik.väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v % vastaavan ik. Alkoholijuomien kokonaiskulutus, litraa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Huumausainerikosten määrä (Poliisin tilastot) Työttömät % työvoimasta Kouluterveyskysely Alle 18-vuotiaiden päihteiden hallussapito ja käyttö (Poliisin tiedostot) Kouluterveyskysely Koulutusten määrä/sisältö Henkilöstökyselyt Asiakas- ja omaiskyselyt Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Päihdehuollon nettokustannukset Psykiatrisen laitoshoidon hoitojaksot/1000asukasta Henkilöstön määrä suhteessa laatusuosituksiin (sos- ja tervtoimi) Järjestökyselyt

19 19 6 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen laatusuosituksissa (2006) terveyden edistäminen on määritelty prosessiksi, joka antaa yksilöille ja yhteisöille entistä paremmat mahdollisuudet hallita terveyttä ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä. Terveyden edistäminen ymmärretään terveyteen sijoittamisena sekä tietoisena voimavarojen kohdentamisena ja terveyden taustatekijöihin vaikuttamisena. Kunnassa se tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, jonka tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentäminen, ennenaikaisten kuolemien vähentäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Mielenterveys Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (2001) todetaan, että mielenterveys on hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn sekä selviytymisen edellytys ja osatekijä. Suosituksen taustalla on ajatus mielenterveysongelmien kehittymisestä prosessina, ja mielenterveystyön palveluja tulisi olla saatavilla prosessin kaikissa vaiheissa: resursseja ja osaamista tulisi suunnata elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistamiseen, psykososiaalisten ongelmien selvittelyyn ja tukemiseen, mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen sekä tehokkaaseen hoitoon ja monipuoliseen kuntoutukseen. Laatusuosituksessa todetaan myös, että mielenterveystyön haasteet koskevat monia elämänaloja ja ovat siten terveydenhuollon lisäksi monien muidenkin alojen toimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee "Ehkäisevä mielenterveys kunnissa" - oppaassa mielenterveyden seuraavasti: "Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja muodostaa siten perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tulkita ympäristöä sekä sopeutua siihen. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä

20 20 toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä. Mielenterveys ei siis ole pysyvä ominaisuus vaan tila, joka vaihtelee elämän eri vaiheissa aivan kuten fyysinen terveyskin". Ehkäisevä työ Laadukkaan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön järjestäminen edellyttää monialaisuutta, selkeää johtamisjärjestelmää ja riittäviä voimavaroja. Kuntien perusturvan ja erityisesti sosiaali- ja terveysjohdon rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on olennainen. Kehittämällä suunnitelmallisesti ehkäiseviä palveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa luodaan kuntaan se osaaminen, joka mahdollistaa myös laajemman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Ehkäisevä mielenterveystyö Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisussa (2009) on määritelty ehkäisevää mielenterveystyötä seuraavasti. Mielenterveyden edistäminen (promootio) ja häiriöidenehkäisy (preventio) limittyvät teoriassa ja käytännössä toisiinsa. Promootio ja preventio eroavat kuitenkin siten, että promootion tavoitteena on suojella, vaalia ja parantaa kaikkien kuntalaisten mielenterveyttä, kun taas preventiossa painopiste on mielenterveysongelmien ja -häiriöiden ehkäisemisessä erityisesti riskiryhmiin vaikuttamalla. Ehkäisevällä mielenterveystyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa yksilön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä vahvistaa yhteisön mielenterveyttä suojaavia rakenteita vähentää tai poistaa yksilön mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä vähentää tai poistaa yhteisöjen mielenterveyttä vaarantavia rakenteita Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt kehittyvät yksilötekijöiden ja olosuhteiden vuorovaikutuksen tuloksena vähitellen vaikutuksiltaan kasautuvana prosessina (nk. vuorovaikutusmalli). Tilanne, joka lopulta näkyy oireina, kehittyy usein kauan ja kehityskulkuun sisältyy monenlaisia yksilöllisiä ja olosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Ehkäisevässä mielenterveystyössä keskeisintä on ennakoida kehitystä ja estää ongelmiin johtava kehityskulku puuttumalla sen osatekijöihin ja prosessiin mahdollisimman

21 21 varhain. Mielenterveyden edistäminen, häiriöiden ehkäisy, hoito ja kuntoutus muodostavat mielenterveystyön kokonaisuuden. Ehkäisevä mielenterveystyö on toimintaa, josta valtaosa toteutuu lääketieteellisten perustein toteutettavien mielenterveyspalveluiden ulkopuolella. Suurin osa ehkäisevästä mielenterveystyöstä toteutuu muun muassa perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa sekä järjestöissä. Mielenterveyttä edistävän ja ongelmia ehkäisevän työotteen tulee kuitenkin sisältyä myös hoitoon ja kuntoutukseen. Ehkäisevä päihdetyö Stakesin (2007) julkaisemassa Ehkäisy ja hoito -oppaassa ehkäisevä päihdetyö määritellään seuraavasti. Ehkäisevä päihdetyö tulee nähdä laajasti hyvinvointia ja terveyttä edistävien toiminta- ja elinympäristöjen luomisena. Ehkäisevään päihdetyöhön sisältyvät yleiseen ehkäisyyn liittyvät tavoitteet ja toimintasisällöt ovat hyvin lähellä yleistä terveyden edistämistä. Sen sijaan siihen sisältyvä riskiehkäisy edellyttää jo päihdetyön erityisosaamista. Ehkäisevä päihdetyö on esimerkki alueesta, jolla terveyden edistämisen näkökulma perustuu lakiin: sitä säätelevät sekä raittiustyölaki ja -asetus että päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa keinoinaan muun muassa päihteettömien elintapojen edistäminen päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen päihteisiin liittyvien ilmiöiden ymmärrys Ehkäisevää päihdetyötä tehdään esimerkiksi sosiaalitoimessa: päihdetiedotus, vanhemmuuden tukeminen, varhainen puuttuminen terveystoimessa: työterveyshuollossa ja polikliinisessa työssä tiedotuksen ja miniintervention keinoin opetustoimessa: koulujen hyvinvointiohjelmat, päihdekasvatus ja varhainen puuttuminen

22 22 nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa: nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen, päihteettömät nuorisotilat ja tilaisuudet, varhainen puuttuminen Ehkäisevä päihdetyö Kuuma-kunnissa KUUMA -kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto on määritellyt KUUMA - kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön seuraavasti: Kuuma-kuntien alueella ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on kuntalaisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, päihteiden käytön vähentäminen sekä elämänhallinnan lisääminen. Työtä toteutetaan laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. Työn kohderyhmä ja painopistealueet vaihtelevat kunnittain, esimerkiksi Nurmijärvellä työn painopiste on nuorissa. Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin: sitä säätelevät sekä raittiustyölaki ja -asetus että päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan Kuuma-kunnissa mm. tarjoamalla päihdetietoutta kouluissa ja oppilaitoksissa, tukemalla lasten vanhempia kasvatus tehtävässään, antamalla konsultaatiotukea päihdeasioissa, toteuttamalla yksilö ja ryhmämuotoista tukea päihteettömyyden vahvistamiseksi sekä lisäämällä kunnassa toteutettavaa varhaista puuttumista. Kuuma-kuntien ja Hyvinkään ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ovat verkostoituneet tavoitteena mm. toteuttaa seudullisesti yhteistyönä valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön viikko.

23 23 Päihdetyö/palvelut Päihdepalveluja tulee päihdehuoltolain mukaan järjestää kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa että päihdehuollon erityispalveluina. Yleiset palvelut ovat tärkeitä päihdeongelmien hoidossa lähipalveluina ja siellä tarvitaan riittävää osaamista muun muassa varhaisvaiheen päihdetyöhön. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Päihdehuollon palveluita ovat avohuolto, laitoshuolto, kuntoutus- ja tukipalvelut (mm. asumispalvelut). (Päihdehuoltolaki 1986/41.) Päihdepalvelujen laatusuositukset määrittävät palveluiden ja ehkäisevän päihdetyön asiakkaiksi kaikki kuntalaiset. Päihdepalveluiden järjestäminen tulee perustua asiakkaan omiin ja hänen läheistensä toimintamahdollisuuksiin. Tämä asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa niin päihdehoidon kuin -kuntoutuksen suunnittelussa, hyödyntäen mahdollisimman monipuolisesti kunnan työntekijöiden moniammatillisia verkostoja. Jo nyt päihde- ja mielenterveystyön hoitosuunnitelmissa pyritään ennaltaehkäisystä hoitoon siten että päihde- ja mielenterveyssuunnitelman asiakkaiksi tulevat päihdeasiakkaiden lisäksi myös omaiset, läheiset sekä koko ympäröivä yhteiskunta. Mielenterveystyö/palvelut Vuoden 1990 mielenterveyslaissa mielenterveystyötä ja -palveluja määritellään seuraavasti: Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveyshäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaalija terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). (Mielenterveyslaki 1990, 1 ) Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001) nojaa mielenterveyslakiin, jonka mukaan kuntien on järjestettävä mielenterveyspalvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa ja kuntainliiton alueella esiintyvä tarve edellyttää (mielenterveyslaki 4 ).

24 24 Palvelujen on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus (mielenterveyslaki 6 d ). Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (2001) on jäsennetty ne keskeisimmät rakenteelliset ja toiminnalliset seikat, joista laadukas mielenterveystyö käytännön kokemuksen mukaan riippuu. 7 SUUNNITELMAN KEHITTÄMISKOHTEET Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen kohteeksi valittiin kaikki ikäryhmät: lapset ja nuoret, aikuiset ja ikääntyvät. Jokainen kunta on määritellyt kuntakohtaiset painopistealueensa kunkin ikäryhmän kohdalla. Kuntakohtaiset painotukset voivat erota jonkin verran toisistaan, mutta suunnitelman ylikunnalliset linjaukset kulkevat kohti yhteistä päämäärää. Tämä suunnitelma huomioi ihmisen kokonaisvaltaisesti elämänkaarensa jokaisessa vaiheessa. Suunnitelma korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä vauvasta vaariin. Työryhmien mielestä parasta ennaltaehkäisevää työtä on peruspalvelujen turvaaminen sekä syrjäytymisen uhan alla olevien lasten, nuorten ja heidän perheittensä varhainen tukeminen peruspalveluissa. Työryhmien kehittämiskohteiden valinnan perusteena on ollut niiden toteuttamiskelpoisuus nykyisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena on ollut laatia realistinen ja konkreettinen suunnitelma, jonka toteuttamista käytännössä voidaan myös mahdollisimman hyvin seurata. Suunnitelman kuntakohtaiset toimenpideohjelmat mahdollistavat paikallisten erityistarpeiden huomioimisen ja lujittavat paikallistason moniammatillista yhteistyötä. KUUMA -kuntien yhteiset kehittämisenkohteet KUUMA -kuntien tulevassa palveluyhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluissa pyritään kehittämään yhteistyötä mm. yhteisen kilpailutuksen, koulutuksen, vertailun, laatusuositusten ja yhteisten asiakaskriteerien avulla. Koulutus Kuntien toimenpide-ehdotuksissa nousee esille koulutuksen tarve. Kuntien on järkevää järjestää tiettyjä koulutuksia yhdessä.

25 25 Yhteiset asiakaskriteerit Laaditaan laitoshoitoon lähettämisen kriteerit. Selviämisasema KUUMA -alueelle KUUMA - sosiaali- ja terveysjohdon tulee ottaa kantaa päihde- ja mielenterveystyön palvelurakennetta pohdittaessa selviämishoidon järjestämisestä päihtyneille. Kunnat ovat esittäneet Ridasjärven päihdehoitokeskukselle lausunnoissaan, että se kehittäisi toimintaansa tämän asiakunnan tarpeista lähtien. Aikuissosiaalityön ja päihde- ja mielenterveystyön yhteistyö Keski-Uudenmaan kunnat ovat mukana suunnittelemassa hanketta missä haetaan KASTE -rahoitusta aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön yhteisen asiakasprosessien ja moniammatillisten yhteistyömuotojen kehittämiseksi. Hankesuunnitelmaa koordinoi Sosiaalitaito Oy. Terveysneuvontatoiminta suonensisäisiä huumeita käyttäville Terveysneuvonta toiminnan tarvetta suonensisäisiä huumeita käyttäville kartoitettiin tammikuussa 2009 KUUMA -kunnissa. Kuntien vastauksista kävi ilmi, että suonensisäisten huumeidenkäyttäjien määrää on vaikea arvioida, koska he eivät ole hoitojärjestelmän piirissä. Kyselyyn vastanneet olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että huumeidenkäyttäjien määrä joko pysyy samanlaisen tai lisääntyy tulevina vuosina. Terveysneuvontatoiminnan järjestämistä suonensisäisiä huumeita käyttäville tulee jatkaa ja ottaa se kehittämisenkohteeksi seuraavalle suunnitelmakaudelle. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito ja kuntoutus Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen tarvitaan perusterveydenhuollon, päihdetyön ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Tämän potilasryhmän mukaan ottaminen seuraavan suunnitelmakauden kehittämisenkohteeksi on huomioitava ja jatkettava jo tehtyjen suunnitelmien ja ehdotusten eteenpäin viemistä.

26 26 Mielenterveyskuntoutujien kotiuttaminen Seuraavan suunnitelmakauden yhdeksi kehittämisen kohteeksi otetaan mielenterveyskuntoutujien näkökulma. Hyödynnetään hyviä käytäntöjä (esim. Järvenpään ACT -pilotin tuloksia). 8 SEURANTA JA ARVIOINTI Suunnitelman seurannasta vastaa KUUMA -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta. Seurantaa ja implementointia varten KUUMA -sosiaali- ja terveysjohto on nimennyt seurantaryhmän (Liite 4) ja sille puheenjohtajan, joka vastaa ryhmän koollekutsumisesta. Puheenjohtajana toimii KUUMA -isäntäkuntana toimivan kunnan edustaja. Puheenjohtajana toimiva kokoaa seurantaindikaattoritiedot ja hoitaa seurantatietojen lähettämisen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Seurantaryhmän tehtävänä on tiedottaa päihde- ja mielenterveysstrategiasta, tukea sen leviämistä ja juurtumista sekä arvioida strategian tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmien matriiseissa mainituilla mittareilla. Matriiseissa mainitut vastuutahot seuraavat osaltaan tavoitteiden saavuttamista ja raportoivat seurantaryhmälle. Seurantaryhmä kokoaa tiedot ja raportoi KUUMA -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnalle. Seurantaraportti ja suunnitelman päivitys toimitetaan tiedoksi ja hyväksyttäväksi kuntien lautakunnille. Seuranta ja suunnitelman päivitys tapahtuu vuosittain strategia - aikana Seuraava päivitys on 3/2011.

27 27 TOIMENPIDEOHJELMA JÄRVENPÄÄ Lapset ja nuoret KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT vuotiaiden psykiatristen palvelut vuotiaiden hoitojatkumo toimii niin ettei väliinputoamisia tapahdu Hoitopolkujen rakentaminen sekä päihde- että mielenterveyspuolelle MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JA AIKATAULU Valmiit hoitopolut Perhepalvelut KUSTANNUSVAIKUTUS Päihde- ja mielenterveyspotilaiden lapset Päihde- ja mielenterveyspotilaan lapset huomioidaan hoidossa Perustetaan työryhmä Perustetaan vertaisryhmiä lapsille Työryhmä perustettu Vertaisryhmiä perustettu Ryhmien määrä Perhepalvelut MPY Terveysneuvonta: Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Varhainen puuttuminen mielenterveys- ja päihdeongelmiin neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 1. Kyselyjen systemaattinen toteuttaminen AUDIT EPDS BDI 2. Depressio-koulut Kyselyistä vuosittain saadun tiedon arviointi Tehtyjen kyselyjen määrä Kouluterveyskysely Terveysneuvonta 2011 Terveydenhoitajien määrä suositusten mukainen, jolloin terveystarkastukset pystytään toteuttamaan asetuksen mukaisesti

28 28 Nuorisotoimi KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT 18 vuotta täyttäneet= nivelvaihe Palveluiden jatkuminen ja saaminen Päihdepysäkiltä ja A- klinikalta Kootaan verkosto Päihdepysäkin, päihde- ja mielenterveysyksikön ja nuorisotoimen työntekijästä MITTARIT/SEURANTA Verkoston tapaamiskerrat Asiakasmäärät VASTUUTAHO JA AIKATAULU Nuorisotoimi 2010 Päihdepalvelut KUSTANNUSVAIKUTUS Työaika Matalan kynnyksen palvelut Palvelujen tehostaminen Ei lähetteelliset palvelut jatkuvat edelleen Toiminnassa olevat päällekkäisyydet poistetaan Hoitopolkujen laatiminen Laaditaan lomake missä ohjeistettu mihin ohjataan Nykyisen Ehjäkeryhmää vastaavan, mutta pienemmän ryhmän perustaminen Hoitopolut tehty Asiakasmäärät Palveluista koottu linkki kunnan nettisivuille Verkosto perustettu Nuorisotoimi Nuorisotoimi Työaika Työaika

29 29 Aikuiset Aikuissosiaalityö ja työllisyysyksikkö KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT Aikuissosiaalityön ja Selkeyttää asiakasohjausta Keskustelu työllisyysyksikön ja saavuttaa yhtenäinen Yhteiset palaverit asiakasohjaus, näkemys asiakaspalveluprosessin työntekijöiden roolien Tiedottamisen tehostaminen kuvantaminen tarkennus Joustavat työkäytännöt Työntekijöiden koulutus Sosiaalisen lähetekäytännön lisääminen MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JA AIKATAULU Prosessin Päihde- ja sujuvuusmittarit mielenterveystyön tehty palvelut Aikuissosiaalityö Työllisyysyksikkö KUSTANNUSVAIKUTUS Työaika Työn tehokkuus paranee Asiakaspaine MPY:llä voi kasvaa Juovien tukikoti "märkäasuntola", jossa tukipalveluita Aikuissosiaalityön ja työllisyysyksikön henkilöstön päihde- ja mielenterveysosaaminen Juoville päihdeongelmaisille minimihuolto Päihteistä johtuvan asunnottomuuden poistaminen Tiedon lisääminen Työn tehostuminen Parempi asiakasohjaus Uuden palvelun perustaminen Koulutus Asunnottomien määrä Poliisin juoppopidätysten määrä Ensiapukäyntien määrä Koulutukset käyty Koulutukseen osallistujien määrä Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Päihde- ja mielenterveystyön palvelut Aikuissosiaalityö Työllisyysyksikkö Rakennus Henkilöstöresurssit Sisältyvät yksiköiden koulutusmäärärahoihin Tarvittaessa määrärahojen hakeminen ulkopuolisilta tahoilta

30 30 Terveyskeskus /avovastaanotto Pitkäaikaista psyykkistä sairautta sairastavien tuen ja hoidon järjestäminen, ACTmallin käyttöönottoon osallistuminen Luodaan malli potilaiden tuen ja hoidon järjestämiselle somaattisen hoidon osalta avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa. Mallin käyttöönotto Henkilökunnan koulutus, yhteistyön j kehittäminen, vastaanottotoiminnan käytäntöjen luominen ja sopiminen, vastuuhenkilöiden nimeäminen, seurantakäytäntöjen luominen Kontaktien ja vastaanottokäyntien määrien seuraaminen, hoitosuunnitelmien laatiminen. Avosairaanhoidon ylilääkäri ja hoitotyön johtaja Aikataulu: suunnittelu ja toteutus 2010, arviointi ja tarvittavat päivitykset 2011 Koulutuskustannukset Työaika Alkoholin riskikäyttäjien mini-interventio avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa Otetaan käyttöön miniinterventio työkaluna lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanotoilla. Luodaan mallit miniintervention jälkeiselle jatkohoidolle. Henkilökunnan koulutus, käytäntöjen sopiminen, seurantakäytäntöjen luominen Käyttöönoton seuranta. Hoitosuunnitelmien laatiminen miniintervention pohjalta Avosairaanhoidon ylilääkäri ja hoitotyön johtaja Aikataulu: käytössä 2010 Koulutuskustannukset, työaikaa suunnitteluun, ohjausmateriaalin hankinta

31 31 Ikääntyvät KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT Yli 65-vuotiaiden Ikääntyneiden alkoholin Riskikäytön alkoholin riskikäytön käytön riskirajat huomioiminen tunnistaminen tiedostetaan ja hoitosuunnitelmassa. kotihoidossa terveysriskit Henkilökunnan tunnistetaan. koulutus MITTARIT/SEURANTA Hoitosuunnitelmien seuranta VASTUUTAHO JA AIKATAULU Kotihoidon johtaja KUSTANNUSVAIKUTUS Käytetty työaika Jatkohoitoon ohjaaminen. Iäkkäiden riskikäyttäjien terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen Jatkohoito tukee hyvinvointia, toimintakyvyn säilymistä ja kotona selviytymistä. Tukitoimien järjestäminen MPY:n ja kotihoidon avulla Koulutukseen osallistuminen Alkoholin riskikäyttäjien määrä MPY:ssä ja kotihoidossa Kotihoidon johtaja Mielenterveys- ja päihdeyksikön johtaja Koulutuskustannukset Liian varhaisen laitoshoidon kustannusten säästyminen KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT Mielenterveys- ja päihdehoito Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma viety käytäntöön Tehdään aikataulu ja suunnitelma käytännön toteutuksesta sidosryhmien kanssa MITTARIT/SEURANTA Päihde- ja mielenterveyssuunnitelm a toimeenpantu VASTUUTAHO JA AIKATAULU Mielenterveys- ja päihdehoito KUSTANNUSVAIKUTUS

32 32 KERAVA KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa "yhden oven periaate" Palvelut järjestetään ensisijaisesti asiakkaan omaan kotiin. Ostopalveluista siirtyminen tuettuun asumiseen (ASTU - hanke). Päivätoiminnan järjestämismahdollisuus omalla paikkakunnalla selvitetään. Muodostetaan yhdistetty mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksikkö nykyisistä toimijoista. (A-klinikka, Miel - yksikkö) Tavoite on ostettujen asumispalvelujen vähentäminen tai vähintään kasvun estäminen; palvelut omasta kotikunnasta. Tehdään prosessikuvaukset (nykyinen ja uusi malli). Arvioidaan uuden mallin mahdollisuudet ja riskit. Uuden yksikön asiakasohjaus, lähetekäytännöt jne. laaditaan. Ostopalveluissa olevien henkilöiden kartoitus on tehty ka palveluohjaaja palkattu. Hankkeen jatko turvataan. Vuokranantajien edustajat ovat mukana työryhmässä. MITTARIT/SEURANTA Koko henkilöstö kokoontuu syksyn 2009 aikana 4 kertaa. Kokousten välillä työskentelee alatyöryhmä, joka raportoi yhteisissä kokouksissa. Kuten yllä. VASTUUTAHO JA AIKATAULU Joulukuussa 2009 on valmiina yhdistymisen aikataulu ja toimintasuunnitelma. Alatyöryhmän koollekutsuja on sosiaalijohtaja. Kuten yllä. Alatyöryhmän koollekutsuja on vastaava sosiaaliterapeutti. KUSTANNUSVAIKUTUS Ei välittömiä kustannusvaikutuksia. Asumispalvelukustannukset eivät enää jatka kasvamistaan. Hoitokodin tehtäväkuva arvioidaan osana kuntoutuksen ja asumisen palveluketjua. Hoitokoti liittyy saumattomasti muuhun palveluketjuun. Toiminta laajenee ja monipuolistuu. Kartoitetaan palvelutarve uudessa toimintaympäristössä. Arvioidaan muutoksen tarve ja muutoksen toteuttamisen edellytykset. Sisältyy yllä olevan työryhmän toimeksiantoon Sisältyy yllä olevan työryhmän toimeksiantoon. Kustannusvaikutus arvioidaan, kun käyttötarkoitus täsmentyy.

33 33 Korvaushoitoprosessi ja toimintamalli selkeytetään. Malli on kuvattu. Toiminta on tavoitteellista. Eri toimijat laativat mallin yhdessä ottaen huomioon muutokset. Kuten kohdassa 1. Kuten kohdassa 1. Alatyöryhmän koollekutsuja on avopalvelujohtaja. Säästöjä terveydenhuollon lääkekustannuksissa apteekkijakeluun siirtyvien osalta.

34 34 MÄNTSÄLÄ/PORNAINEN Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lastensuojelu KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT Hoitopolkujen selkiyttäminen Työntekijöillä on selkeä kuva miten ja minne päihde- ja/tai mielenterveysongelmista kärsivä asiakas ohjataan ja millä kriteereillä Luodaan kirjalliset ohjeet hoitopolkuun päihde ja mielenterveysasiakkaiden tukemiseksi (lapsille sekä vanhemmille) ja otetaan ne käyttöön MITTARIT/SEURANTA Hoitopolku luotu ja otettu käyttöön Asiakastyytyväisyyskysely VASTUUTAHO JA AIKATAULU Sosiaalityöntekijät (yhteistyössä päihde-ja mielenterveystyöntekijöiden kansa) KUSTANNUSVAIKUTUS Tiedonkulku paranee Yhteistyön leikkauskohtien huomioiminen ja yhteistyön tiivistäminen, esim. lastensuojelun työntekijä mukana päihdetiimissä tarvittaessa kun perhe on monen eri sektorin tuen piirissä Lastensuojelu mukana päihdetiimissä/vuosi Montako asiakasta päihteiden vuoksi lastensuojeluasiakkaana Vanhempien päihdekielteisyyden tukeminen Vanhemmat kannustavat omaa lasta päihteettömyyteen ja suhtautuvat mahdollisiin päihdekokeiluihin vakavasti Vanhempien tiedon lisääminen ja työkalujen tarjoaminen oman lapsen päihteettömyyden tukemisessa (esim. kotona päihteiden tarjoamiseen Lastensuojeluasiakkaiden määrä Sosiaalityöntekijät

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys-ja päihdesuunnitelman tarkoitus Jyte-alueella: peruspalveluiden vahvistaminen - mt- ja päihdeosaamisen vahvistaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Matti Järvinen Psykososiaalisten palvelujen päällikkö Porin kaupunki Niukkenevatko resurssit kunnissa? Lähde: Sotkanet

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot