SASKY Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SASKY 2012. Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan"

Transkriptio

1 SASKY 2012 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Strategian toteutumisen arviointi marraskuu syyskuu 2012

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori Tulosalueiden yhteinen arviointi VISIO Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori Tulosalueiden yhteinen arviointi ARVOT Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori Tulosalueiden yhteinen arviointi STRATEGISET KEIHÄÄNKÄRJET Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori Tulosalueiden yhteinen arviointi Tulosalueiden yhteinen arviointi Tulosalueiden yhteinen arviointi SWOT-ANALYYSIN TULKINTA Strategiset johtopäätökset, johtoryhmän näkemys arvioinnin perusteella... 13

3 3 1 Johdanto Strategia on valittu reitti kohti visiota. Toiminnassa tehdään monimuotoinen joukko valintoja, joiden avulla päästään yhteisesti sovittuun tulevaisuuteen. Strategia on samalla kertaa oppimisprosessi kaikissa henkilöstöryhmissä, johtamisen tuki sekä tuloksellisuuden mittaamisen työväline. Strategia pitää sisällään näkemyksen toimintaympäristön ja toimialan tulevaisuuden haasteista. Se on pitkän tähtäimen näkemys siitä, millä tavoitteilla ja keinoilla toiminta-ajatus, visio ja arvot toteutuvat. Strategia voidaan nähdä organisaation suunnan valinnan ohella myös menettelytapana, jonka avulla pyritään kohdentamaan resurssit oikeisiin kohteisiin, torjumaan uhkia ja hyödyntämään avautuvia mahdollisuuksia hyväksytyn vision ja asetettujen tavoitteiden suunnassa. Strategiatyön valmistelu aloitettiin johtoryhmän toimesta kehittämistehtävänä, jonka tavoitteeksi asetettiin strategian valmistuminen syksyyn 2010 mennessä. Laajentuneen Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategiatyö alkoi kuntayhtymähallituksen päätöksellä Strategia hyväksyttiin yhtymävaltuuston päätöksellä Hyvän hallintotavan mukaisesti strategian toteutumista arvioidaan kauden aikana varmistaaksemme valitun suunnan menestyksellisen saavuttamisen. Samalla voidaan tehdä harkittuja valintoja ja kehittämistoimenpiteitä, jotta koulutuskuntayhtymän kaikki tulosalueet voivat toiminnassaan toteuttaa yhteisesti sovittuja toiminnan periaatteita. Tässä strategian toteutumisen arvioinnissa tarkastelun kohteena on koko strategiakausi marraskuusta 2010 syyskuuhun Arviot onnistumisesta ja menestyksestä ovat antaneet kaikki koulutuskuntayhtymän tulosalueet; oppilaitokset, aikuiskoulutus ja oppisopimustoiminta, kehittämistoiminnat sekä taloushallinto. Jokainen toiminto on toteuttanut arvioinnin parhaaksi katsomallaan tavalla osallistaen henkilöstöä arviointiin. Tulosalueiden tuottamasta materiaalista on johtoryhmätyöskentelyllä koottu yhteinen, kuntayhtymätason arviointi. Arvioinnin viitekehyksenä on käytetty SWOT analyysia, jolla on tarkasteltu toiminta-ajatuksen, vision, arvojen ja strategisten tavoitteiden toteutumista. Seuraavaksi aloitetaan uuden strategian valmistelu, joka ulottuu vuoteen Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatuksen ja arvojen pohjalta asetetaan visio, jonka saavuttamiseksi määritellään joukko konkreettisia, aikataulutettuja ja vastuutettuja kehittämistoimenpiteitä. Strategiatyöhön osallistetaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän henkilöstö, opiskelijat, luottamushenkilöt, omistajakuntien johto sekä työ- ja elinkeinoelämän edustajat.

4 4 2 Toiminta-ajatus 2.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori Sastamalan koulutuskuntayhtymä on aloittanut toimintansa , jolloin kuntayhtymän omistajakunnaksi liittyi myös Huittisten kaupungin omistama Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Sastamalan koulutuskuntayhtymään fuusioitui Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Nykyään Sastamalan koulutuskuntayhtymän omistajakunnat ovat Huittinen, Juupajoki, Keuruu, Kiikoinen, Nokia, Mänttä-Vilppula, Multia, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Sastamalan koulutuskuntayhtymä aloitti systemaattisen koko kuntayhtymätasoisen strategiatyön vuoden 2010 alussa ja strategia on hyväksytty kuntayhtymän yhtymävaltuustossa lokakuussa 2010 pidetyn strategiaseminaaripäivän jälkeen. Strategiatyötä tehtiin intensiivisesti yhdessä omistajakuntien sekä yritys- ja elinkeinoelämän kanssa. Olemme onnistuneet sitouttamaan omistajakuntiemme alueen yritys- ja elinkeinoelämän koulutuskuntayhtymäämme pääsääntöisesti hyvin. Yritysten sitouttamisen vahvistamispyrkimyksemme Ylä-Pirkanmaalla ja Kaakkois-Satakunnassa ovat onnistuneet hyvin. Jatkossakin panostamme yhteistyöhön teknologiateollisuuden kanssa. Tulevaisuuden painopiste tulee olemaan sosiaali- ja terveysalan yhteistyön kehittäminen ja syventäminen tavoitteena alan työvoiman saatavuuden turvaaminen. KOTI-hankkeen tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämistä alan toimijoiden kesken tulee vahvistaa. 2.2 Tulosalueiden yhteinen arviointi Vahvuudet - hyvät työelämäyhteydet ja vahva yhteistyö alueen yritysten kanssa - työelämä mukana koulutusalojen sekä opetussuunnitelmien toteutuksen suunnittelussa - paljon erilaisia hankkeita, joilla koulutusta kehitetään - laadukas opiskelijahuolto - ammattitaitoinen ja koulutettu henkilöstö Heikkoudet - kuntayhtymätasoisten yhteisten pedagogisten linjausten puuttuminen - pidetään kiinni vanhoillisesta pedagogiikasta - epäselvät toimintatavat ky:n sisällä - läpäisy- ja keskeyttämisasteessa edelleen parantamisen varaa

5 5 Mahdollisuudet - hyvillä työelämäyhteyksillä kehitetään toiminnallista ja kokemuksellista oppimista - työelämäasiantuntijoiden tiedon ja taidon hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä - vetovoimaisten koulutusalojen kehittäminen - verkko-opetuksen osaamisen lisääminen ja sen suurempi hyödyntäminen - lukioyhteistyön kehittäminen Uhat - muutokset koulutuksen järjestäjäverkossa - valtiovallan toimenpiteet (opiskelijapaikkojen vähentäminen, yksikköhinnan leikkaukset) - taloudellisten resurssien niukkuus - opiskelijamäärien pieneneminen alueen työpaikkojen vähenemisen seurauksena - kasvatusvastuu siirtyy yhteiskunnassa liikaa koulun vastuulle

6 6 3 Visio 3.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori Kuntayhtymämme visio on toteutunut erinomaisesti. Koulutuskuntayhtymällämme on koulutuksen järjestämisluvassaan lähes kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut. Perustyömme nuorisoasteen sekä aikuiskoulutus- ja oppisopimustoiminnan kautta on vahvaa. Meillä on vahvoja maakuntiamme kokonaisuudessaan kehittäviä hankkeita. Hankesalkkumme budjetti on Pirkanmaan osalta yksi suurimpia ja koulutuksen ennakointitarpeet hyvin huomioonottava. Valtakunnallisesti olemme malliesimerkki aidosta työelämäyhteistyön toteuttajasta koulutuksen järjestäjänä. Kehitämme vahvasti toiminta-alueitamme ja olemme innovatiivisia ja ennakkoluulottomia sekä rohkeita. Jatkossa tavoitteeksi tulee ottaa vielä syvällisempi yhteistyö ja uusien yritysten sitouttaminen koulutuskuntayhtymäämme. Tärkeää on myös se, että emme tuudittaudu tyytyväisyyteen vaan yhä entisestään olemme kunnianhimoisia aluekehittäjiä. 3.2 Tulosalueiden yhteinen arviointi Vahvuudet - oppilaitos tunnetaan omalla toiminta-alueellaan - vahva seudullinen toimija - monialainen koulutuksenjärjestäjä - vetovoimaisia koulutusaloja - nykyaikaiset tilat ja oppimisympäristöt - osallistuminen seudullisiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin ja verkostoihin Mahdollisuudet - oppilaitos on hyväksytty merkittäväksi alueelliseksi toimijaksi - laaja toiminta-alue ja kattava koulutustarjonta - verkostoituminen - kehitetään koulutusta yhdessä elinkeinoelämän kanssa - lisätään näkyvyyttä alueellisesti Heikkoudet - hajanainen toimintakenttä ja suuret etäisyydet - ky-tasoisen laatujärjestelmän ja koulutuspoliittisten linjausten puuttuminen - opiskelijarekrytoinnin haasteellisuus - markkinoinnissa kehittämistä Uhat - oppilaitoksen sijaintialueelta väestökatoa kasvukeskuksiin - ikäluokkien pieneneminen - suuret muutokset paikkakunnan elinkeinorakenteessa - jatkuva nopea muutos voi hankaloittaa perustoimintaa - perustehtävän hämärtyminen (opetus vs. hankkeet)

7 7 4 Arvot 4.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori SASKYN ARVOT (AAV) Asiakaslähtöisyys Kunnioitamme opiskelijoiden, työelämän ja henkilöstön näkemyksiä Tämä yksi keskeisistä arvoistamme vaatii jatkuvaa vuoropuhelua ja kaikkien sitouttamista toimintaamme. Mielestäni olemme onnistuneet hyvin kehittämään tätä yhteistä arvoamme strategia-aikana ja meidät nähdään yhtenäisenä vahvana henkilöstönä ja voimme aidosti olla ylpeitä SASKYLAISIA. Tavoitteenamme on edelleen lisätä oppilaitostemme yhteistyötä ja yhteen sovittaa käytäntöjä. Olemme oikealla tiellä. Hienoa. Ammatillisuus Toimintamme on laadukasta ja luovaa Strategiakausi on ollut meille menestys. Olemme onnistuneet viemään laadukasta ja luovaa toimintaamme eteenpäin, mikä näkyy erityisen vahvasti hanketoiminnassa, esimerkkeinä mainittakoon KOTI-, Luonnonkuitukomposiitti-, Pirkanmaan e-luukku- sekä PYRY -hankkeet. Edelleen meidän on oltava innokkaita ja halukkaita kehittämään hanketoiminnan kautta opetustamme ja palvelemaan sidosryhmiämme. Osaavan henkilöstömme jaksamisesta on myös syytä pitää vahvasti huolta. Näin pystymme jatkossakin olemaan esimerkillinen innovatiivinen koulutuksen järjestäjä. Vastuullisuus Olemme sitoutuneet koulutustehtäväämme Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Olemme esimerkillinen toimija ja olemme onnistuneet tavoitteissamme. Keskittymisen kohteina tulevalla kaudella tulee olemaan ammattiin valmistumisen tehostaminen ja työllistymisen varmistaminen, läpäisyn parantaminen sekä keskeyttämisen vähentäminen. Erityisesti vahvistetaan toimia yksiköissä joiden läpäisyaste on heikko. Vastuullisuudessa tulee jatkossa yhä enemmän näkyä kannustuksesta syntyy innostus - mentaliteetti. Näin varmistamme, että kaikki meillä Sastamalan koulutuskuntayhtymässä työskentelevät henkilöt ovat vastuullisia ja tunnollisia työntekijöitä osallistuen yhteiseen koulutustehtäväämme.

8 8 4.2 Tulosalueiden yhteinen arviointi Vahvuudet Asiakaslähtöisyys: - hyvä työilmapiiri - sitoutunut ja osaava henkilökunta - oppilaitos tarjoaa opiskelijalle tukitoimia ja niitä kehitetään asiakaslähtöisesti - kiinteä yhteys työelämään - innovatiivisuus Ammatillisuus: - työelämän luottamus oppilaitokseen - ammattitaitoinen henkilöstö - hyvä työmoraali - hyvät henkilöstön kouluttautumismahdollisuudet - opetus on ajanmukaista - hankerahoituksen ja valtionavustusten hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Vastuullisuus: - opettajien hyvä sitoutuminen ja motivaatio työhön - pieni opetushenkilökunnan vaihtuvuus - kannustava työyhteisö - koulutus on vahvaan osaamiseen ja ammattitaitoon perustuvaa - toimiva opiskelijahuolto Mahdollisuudet Asiakaslähtöisyys: - työelämän, opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen lisääminen - avoin ja arvostava keskustelukulttuuri läpi koko ky:n - opiskelijoiden erilaiset opinpolut - pyritään kehittämään erilaisia yhteistyömuotoja eri tahojen kanssa - ennakoinnin kehittäminen Ammatillisuus: - uusien koulutusalojen innovointi ja jatkuva kehittyminen - uusien opetusmenetelmien käyttöönotto ja verkko-opetuksen kehittäminen - tiedonjakamisen tehostaminen ky:n sisällä - ajanmukaiset oppimisympäristöt - työelämäjaksojen toteuttaminen Heikkoudet Asiakaslähtöisyys: - aikaresurssin puute, jatkuva kiire - henkilöstön voimavarat rajalliset - pitkät etäisyydet oppilaitoksen ja TOP paikkojen välillä - työelämän ja yritysten näkemykset eivät aina kohtaa - ammattiosaamisen toimielimen toiminta - palautejärjestelmän toimivuus Ammatillisuus: - kaikki eivät osallistu uudistamiseen - verkko-opetustaitoisen opetushenkilöstön rajallisuus - ky:n yhteiset pelisäännöt vielä osittain hakusessa ja ky:n sisällä epäyhtenäiset käytännöt - toimiva ky-tasoinen laadunhallintajärjestelmä puuttuu Vastuullisuus: - urautuminen - halu kehittää omaa osaamistaan - koko henkilöstön sitoutuminen ohjaustehtävään - työn arvostaminen ja kunnioittaminen - henkilöstöllä ei ole riittävästi aikaresursseja Uhat Asiakaslähtöisyys: - etääntyminen työelämästä - palautejärjestelmän puute - resurssien pieneneminen - muutokset työelämässä ja koulutuksen järjestäjäkentässä - työvoimapoliittisen koulutuksen vähäisyys - valtion toimenpiteiden vaikutus koulutuksen järjestämiseen Ammatillisuus: - pätevän henkilöstön rekrytointi - opetuksen kehittämisen taantuminen - opetusmenetelmät eivät muutu vaikka ympärillä oleva maailma muuttuisi - työssäjaksaminen

9 9 Vastuullisuus: - joustavuus opetuksen järjestämisessä - lisätään yhteistyötä eri tahojen kanssa ja huomioidaan yrityselämän tarpeet - erilaisten oppijoiden huomioiminen (HOPS, HOJKS, MAMU) - syrjäytymisen ehkäisy osana koulutustehtävää - rekrytointien onnistuminen Vastuullisuus: - henkilöstön jaksaminen, työnhallinta - rahoituksen väheneminen heikentää opetuksen sisällöllistä laatua - hankerahoituksen määräaikaisuus

10 10 5 Strategiset keihäänkärjet Kuvio 6. Strategiset tavoitteet, keihäänkärjet 5.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori Strategiset tavoitteet Päästäksemme tavoitteeseemme olemme valinneet strategisiksi päämääriksi, keihäänkärjiksi, yhteistyön, työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän sekä seudullisen päätöksenteon kehittämisen. Toimenpiteitä keihäänkärkien kehittämiseksi ovat verkostoituminen, asiakaslähtöinen toimintatapa sekä ennakointikyky. Mielestäni olemme onnistuneet strategian päämäärävalinnoissa. Koulutuskuntayhtymämme kokonaisuuden kannalta olemme onnistuneet kaikilla keihäänkärjiksi valitsemilla alueillamme. Kuntayhtymän sisäinen yhteistyö on kehittynyt positiivisesti ja yhdessä tekeminen sekä ideoiminen ovat parantuneet. Yhteistyön saralla sisäisesti olemme strategiakaudella toteuttaneet KVTES/TS sopimusalalla toimivien tehtäväkuvien ja palkkauksen harmonisoimisen sekä kuntayhtymän koulutuspäälliköiden tehtäväkuvan harmonisoimisen. Koulutuspäälliköillä on selvä tehtävä toimia opetuspuolen johtavina asiantuntijoina sekä yhteistyökehittäjinä opetushenkilöstön ja ulkoisten sidosryhmien välillä. Toimintatapojen yhteensovittamisella koulutuspäälliköiden osalta luodaan menestymisen edellytykset koko kuntayhtymän kannalta. Yhtenäinen toimiva koulutuspäällikköjärjestelmä luo yhtenäistä SASKY -kuvaa ja selkiyttää työnjakoa mm. apulaisrehtoreiden ja opettajien välillä. Sisäisen yhteistyön vahvistamista jatkamme opetushenkilöstön tehtäväkuvien ja palkkauksen harmonisoimisella. Tulevalla kaudella panostamme myös kuntayhtymän laatutyöhön, tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintajärjestelmä OKM:n Ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaisesti. Yhteistyö on ollut tuloksellista OKM:n, OPH:n ja Pirkanmaan liiton kanssa. Lisäksi toiminta-alueidemme yritys- ja elinkeinoelämä on tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Jatkossa syvennämme entisestään tuloksellisia yrityssuhteitamme. Olemme olleet valtakunnallisestikin malliesimerkki koulutuksen järjestäjästä joka onnistuneesti toteuttaa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää. Seudullista päätöksentekoa olemme onnistuneesti toteuttaneet. Olemme pystyneet huomioonottamaan kolmen maakunnan alueella toimivan koulutuksen järjestäjän erityispiirteet. Tämä asia mahdollistaa sen, että jatkossakin pystymme tasapuolisesti palvelemaan omistajakuntiamme ja erityisesti sen koulutettavaa nuorisoa. Päätehtävämme on tuottaa työelämän edellyttämää osaamista, joka turvaa opiskelijan työllistymisen, antaa valmiuksia työelämään siirtymiseen, osaamisen uudistamiseen työuran eri vaiheissa, edistää työvoiman liikkuvuutta ja edistää osallistumista työelämän kehittämiseen. Yhteisesti meidän on vielä kehitettävä ennakointia ja otettava ennakointitietoa päätöksentekomme pohjaksi. Erityisesti ennakointitietoa

11 on hyödynnettävä uusien ammattialojen kehittämisessä sekä opiskelijoiden kouluttamisessa työvoimatarpeen mukaisesti. Kuntayhtymän on kasvatettava mm. SOTE-alan koulutusmääriä. Tulevaisuuden ennakointitarpeeseen vastaamiseksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä on keväällä 2012 jättänyt OKM:lle hyvinvointiteknologia-asentajan koulutuksen kokeilulupahakemuksen Tulosalueiden yhteinen arviointi Yhteistyö Perustehtävässämme koulutuksen järjestäjänä verkostoidumme maakunnallisesti ja valtakunnallisesti monien eri toimijoiden kanssa varmistaaksemme mahdollisuutemme koulutuksen sekä vaikutusalueemme toiminnan kehittämiseen. Olemme aktiivinen verkostoituja ja olemme kiinnostuneita kaikenlaisesta yhteistyöstä erilaisten toimijoiden kanssa. Innovatiiviset ja aktiiviset avaukset eri koulutus- ja toimialoille ovat tavoitteemme. Olemme kiinnostava yhteistyökumppani ja verkostomainen toimintatapa on luonnollinen osa toimintaamme. Vahvuudet - vahva perinne olla mukana seudullisessa päätöksenteossa - opetushenkilöstöllä vahvat työelämäyhteydet - monialaisuus - nopea reagointi asiakaslähtöisesti - alueen yritysten ja toisten saman alan oppilaitosten tuntemus Mahdollisuudet - verkostoituminen ja yhteistyö ky:n sisällä - yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen - ammatilllisen verkkokoulun hyödyntäminen - yhteistyömuotojen lisääminen eri tahojen kanssa (yritykset, oppilaitokset, lukiot ja perusopetus) Heikkoudet - yhteistyö eri oppilaitosten kanssa ei vielä riittävällä tasolla - ky:n sisäinen verkostoituminen heikkoa - modernien oppimisratkaisujen käyttöönotto opetuksessa heikkoa - rajalliset resurssit Uhat - muutokset yhteistyökumppaneiden yhteistyöhalussa - koulutuksen järjestämisen keskittäminen isoihin yksiköihin - yhteistyö jää käytännön tasolla heikoksi - taloudellisten resurssien niukkuus - liikaa toimintaa yhtä aikaa, henkilöstön uupuminen 5.3 Tulosalueiden yhteinen arviointi Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävät on osa koulutustehtäväämme ja -lupaamme. Koulutuksen suunnittelussa asiakaslähtöisyys määrittelee suunnittelun lähtökohdat. Vahvuudet - työelämän tulevien tarpeiden ennakointi - pätevä henkilöstö - työelämälähtöisyys - nopea reagointikyky - halu tehdä hyvää työtä - aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus omissa käsissä Heikkoudet - työelämän tarpeisiin vastaaminen ei toteudu riittävän joustavasti - asiakkaan suunnitelmat ohittaa opetussuunnitelman - yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa voisi olla enemmänkin

12 12 Mahdollisuudet - ennakoinnin kehittäminen, työelämän palautekyselyt - opettajien työelämätuntemus (työelämästä tulleet opettajat, työelämäjaksot) - kehitetään erilaisia variaatioita opetuksen järjestämiseksi yritysten kanssa - työelämäyhteistyön edelleen syventäminen - oppisopimuskoulutus Uhat - opetus laahaa jäljessä verrattuna työelämän tarpeisiin - työelämästä vieraantuminen - yhteistyön loppuminen yritysten kanssa voi näivettää koko toiminnan - taloudellisten resurssien niukkuus 5.4 Tulosalueiden yhteinen arviointi Seudullinen päätöksenteko Kuntayhtymän laaja maakunnallinen vaikutusalue mahdollistaa kuntayhtymä- ja oppilaitoskohtaisen koulutuksen suunnittelun niin, että kunkin oppilaitoksen alueen työvoima- ja koulutustarpeet voidaan ottaa huomioon. Ennakoinnin kehittäminen omistajakuntien sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa keskustelemalla on oleellisessa asemassa koulutuspaikkojen ja - alojen suuntaamisen suunnittelussa. Vahvuudet - ollaan mukana seudullisissa verkostoissa - nopea alueen koulutustarpeeseen reagoiminen - hyvät yhteydet paikallisiin toimijoihin - oppisopimuskoulutus - koulutus on suunniteltu pitkälti yrityselämän tarpeita vastaavaksi Mahdollisuudet - vahva rooli seudullisissa verkostoissa ja päätöksenteossa - kehitetään koulutustarjontaan uusia tulevaisuuden aloja - yrittäjyyskasvatus - yksiköille riittävästi toimintavapautta - koulutustarpeet voivat kasvaa yritysten tarpeiden muuttuessa - aikuiskoulutuksen kautta nopea reagointi työ- ja elinkeinoelämän haasteisiin Heikkoudet - vastataanko riittävän hyvin yrityselämän tarpeisiin - ennakointijärjestelmässä kehittämistä - tutkinnot 3-vuotisia, ei pystytä nopesti reagoimaan Uhat - alueen elinkeinoelämän supistuminen - talous ohjaa tarpeita enemmän - koulutustarpeet vähenevät - suuret maantieteelliset etäisyydet - yleinen taantuma heikentää toimintaa kaikilta osin - päättäjien ratkaisut - alueen muuttotappio - koulutuspaikkojen siirtyminen kasvukeskuksiin

13 13 6 SWOT-analyysin tulkinta SWOT-analyysia tulkitaan nostamalla analyysin jokainen näkökulma tarkasteltavaksi. Vahvuudet ja heikkoudet kuvaavat organisaation sisäistä toimintaa ja mahdollisuudet ja uhat organisaation ulkoista näkökulmaa. Analyysia tulkittaessa muodostetaan näkemys siitä, miten olemassa olevia vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi toiminnassa ja kehittää edelleen. Tavoitteena on vahvistaa vahvaa osaamista. Arvioinnissa esille nousseita heikkouksia pitäisi pystyä korjaamaan ja parantaa löydettyjä epäkohtia. Kehittämistoiminta on tuloksekasta silloin, kun löydettyyn epäkohtaan puuttumalla voidaan toiminta muuttaa vahvuudeksi. Olemassa olevia mahdollisuuksia tulisi käyttää hyödyksi toiminnassa, nähdä ne uusina avauksina toiminnan kehittämisessä. Mahdollisuuksien hyödyntämisessä tulee ottaa huomioon kehittämiseen osoitettavissa olevat resurssit. Tunnistettujen uhkien vastaanottamiseen voidaan varautua ennakoinnilla ja hyvällä pitkän tähtäimen suunnittelulla. Kun uhka on tunnistettu ja näkyväksi kirjoitettu, se ei tule kenellekään yllätyksenä. 6.1 Strategiset johtopäätökset, johtoryhmän näkemys arvioinnin perusteella Toiminta-ajatus: Koulutuskuntayhtymä järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi Arvioinnissa todetaan vahvuuksiksi suhteessa toiminta-ajatukseen vahva yhteistyö alueen yritysten kanssa, opintojen työelämälähtöinen suunnittelu ja ammattitaitoinen henkilöstö. Koulutuskuntayhtymällä on paljon erilaisia hankkeita, joiden avulla koulutusta kehitetään. Heikkouksina nähdään yhtenäisten käytäntöjen puuttuminen koulutuskuntayhtymän sisällä sekä kuntayhtymätasoisten yhteisten pedagogisten linjausten puuttuminen. Myös läpäisy- ja keskeyttämisasteessa on edelleen parantamisen varaa. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarissa suurin painoarvo on työllistymismittarilla. Siten on panostettava siihen, että tutkinnon suorittamisen lisäksi opiskelijat myös työllistyvät. Mahdollisuutena nähdään hyvät työelämäyhteydet, joiden avulla opiskelijat saavat kokemusta ammattitaidosta työelämässä. Toimivat työelämäyhteydet kiinnittävät opiskelijan paremmin opintoprosessiin ja lisäävät motivaatiota, kun omaa osaamistaan voi kehittää aidossa työympäristössä. Koulutuksen kehittämisessä voitaisiin hyödyntää vieläkin enemmän työelämäasiantuntijoiden tietoja ja taitoja. Myös verkko-opetuksen kehittäminen nähdään alueena, johon jatkossa pitäisi panostaa. Vetovoimaisten koulutusalojen kehittäminen ja lukioyhteistyön syventäminen nähdään mahdollisuutena varmistaa asema kiinnostavana koulutuksen järjestäjänä tulevaisuudessakin. Uhkina arvioinnissa korostuivat muutokset koulutuksen järjestäjäverkossa, valtion toimenpiteet liittyen opiskelijapaikkojen vähentämiseen ja yksikköhinnan leikkauksiin sekä taloudellisten resurssien pieneneminen. Yleisemminkin käyty keskustelu kasvatusvastuun jakautumisesta kodin ja koulun välille nousi esiin myös arvioinnissa huolena siitä, että kasvatusvastuu on siirtymässä liiaksi koulun tehtäväksi. Kaikkiin uhkiin koulutuskuntayhtymä ei voi yhtä hyvin itse vaikuttaa, mutta ennakoimalla voidaan varautua mahdollisten uhkien toteutumiseen. Lähiajan kehittämistoimet: - Valmistaudutaan ammatillisen koulutuksen leikkauksiin ja rakenteelliseen kehittämiseen ennakoimalla muutoksia. - Kehitetään koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmää. Tämä linkittyy kiinteästi käynnissä olevaan Sharepoint projektiin, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön Intranet sekä järjestää tiedostojen hallinta uudelleen. Tässä yhteydessä yhtenäistetään toimintaohjeita, lomakkeistoa ja käytäntöjä koulutuskuntayhtymän sisällä.

14 14 - Kehitetään verkko-opetusta ja edistetään tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa opetuksessa perustamalla koulutuskuntayhtymän yhteinen tvt-ryhmä ja aloittamalla tvt-strategian laatiminen. - Yhteistyötä työelämän ja lukioiden kanssa syvennetään. - Kehitetään edelleen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjaamisen malleja, jotta työssäoppimista voidaan laajentaa, monipuolistaa ja rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja. - Kiinnitetään huomiota tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen sekä parannetaan läpäisy- ja keskeyttämisastetta varmistamalla toimivat opetus- ja ohjausprosessit ja huomioimalla erilaisten oppijoiden tarpeet. Visio: Sastamalan koulutuskuntayhtymä on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kiinnostava oppimisen edistäjä, haluttu yhteistyökumppani sekä aktiivinen aluekehittäjä Sastamalan koulutuskuntayhtymä on monialainen koulutuksenjärjestäjä. Tämä nähtiin vahvuutena suhteessa visioon samoin kuin vetovoimaisten koulutusalojen tarjoaminen ja nykyaikaiset oppimisympäristöt. Koulutuskuntayhtymä osallistuu myös laajasti seudullisiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin ja verkostoihin. Heikkoutena arvioinnissa tunnistettiin opiskelijarekrytoinnin haasteellisuus, johon voidaan pyrkiä vaikuttamaan muun muassa markkinointia ja näkyvyyttä lisäämällä. Toisaalta arvioinnissa kuitenkin todettiin, että oppilaitokset tunnetaan omalla alueellaan. Kehitettävinä asioina nousi esiin kuntayhtymätasoisen laadunhallintajärjestelmän kehittäminen ja toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen, joka ilmeni jo toiminta-ajatuksenkin arvioinnissa. Organisaatiomuutosten jäljiltä koulutuskuntayhtymässä on edelleen jokaisella oppilaitoksella omat tapansa toimia. Laaja toiminta-alue, kattava koulutustarjonta ja koulutuksen kehittäminen yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa nähdään mahdollisuutena, jonka pohjalle toimintaa on hyvä rakentaa. Koululutuskuntayhtymällä on suuri hankesalkku, ja uhkana nähdään perustehtävän hämärtyminen, jos hankkeet eivät suoraan palvele opetusta ja koulutuksen kehittämistä. Tulevaisuuden uhkina nähdään myös väestökato kasvukeskuksiin, suuret muutokset paikkakunnan elinkeinorakenteessa, ikäluokkien pieneneminen ja jatkuva muutos. Epävarmuus koulutuksen järjestäjäverkossa tapahtuvista muutoksista ja valtion päätöksistä heijastuu perustoimintaan. Lähiajan kehittämistoimet: - Opiskelijarekrytointiprosessien kehittäminen esimerkiksi markkinointia tehostamalla. Uuden strategian laatimisen yhteydessä on tarkoitus valmistella myös koulutuskuntayhtymän markkinointi- ja viestintästrategia. - Uusia hankkeita suunniteltaessa varmistetaan niiden yhteys koulutuskuntayhtymän perustehtävään. Myös jatkossa osallistutaan laajasti seudullisiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin ja verkostoihin ja hyödynnetään niitä koulutuksen kehittämisessä. Arvot: Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus, vastuullisuus Hyvä työilmapiiri, sitoutunut henkilökunta ja kiinteät työelämäyhteydet varmistavat osaltaan toiminnan asiakaslähtöisyyden. Kiire ja henkilöstön voimavarojen rajallisuus aiheuttavat kuitenkin haasteita asiakaslähtöisyyden toteutumiselle. Aikaresurssin puute vaikuttaa myös henkilöstön haluun kehittää omaa osaamistaan. Vaarana onkin urautuminen ja sitä kautta opetuksen kehittämisen taantuminen.

15 15 Vaikka koulutuskuntayhtymän oppimisympäristöt nähdään ajanmukaisina, uhkana tunnistetaan se, että opetusmenetelmiä ei uudisteta eikä uutta teknologiaa oteta opetuskäyttöön siinä määrin kuin toimintaympäristön muuttuminen vaatisi. Koulutusta pitäisi jatkuvasti kehittää ja innovoida uusia koulutusaloja. Kehittämistä on myös palautejärjestelmässä ja ammattiosaamisen toimielimen toiminnassa. Koulutuskuntayhtymän henkilökunta on ammattitaitoista, mutta verkko-opetuksen osaamisessa on puutteita. Koulutusta kehitetään pitkälti hankerahoituksen ja valtionavustusten avulla. Tähän liittyvänä uhkana tunnistetaan hankerahoituksen määräaikaisuus. EU:n uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2014 ja tulevaan kauteen liittyen on vielä epävarmaa kuinka paljon rahoitusta ylipäänsä kohdentuu Pirkanmaalle ja millaisiin hankkeisiin. Lähiajan kehittämistoimet: - Henkilöstön jaksamisen ja työkyvyn turvaaminen. Tarjotaan koulutusmahdollisuuksia osaamisen kehittämiseksi. - Kehitetään palautejärjestelmää ja ammattiosaamisen toimielimen toimintaa. Toimielimen toiminnassa olevat ongelmat on jo tunnistettu ja toimintaa alettu kehittää käytännönläheisemmäksi. - Osallistutaan uuden EU:n ohjelmakauden valmisteluun mahdollisuuksien mukaan ja pyritään turvaamaan kehittämishanketoiminnan jatkuvuus. Strategiset tavoitteet: yhteistyö, työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä, seudullinen päätöksenteko Koulutuskuntayhtymällä on vahva perinne olla mukana seudullisessa päätöksenteossa. Yhteistyön sujuvuuden takaavat niin opettajien kuin muun henkilöstön hyvät yhteydet työelämään. Vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen lisääminen niin kuntayhtymän sisällä kuin eri sidosryhmien kanssa on oleellinen osa toiminnan kehittämistä. Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi on tärkeää, jotta varmistetaan työelämän tarpeita vastaavan työvoiman saatavuus, eikä kouluteta nuoria työttömiksi. Ennakoinnin avulla on tarkoitus pystyä tunnistamaan työmarkkinoiden muutokset ja reagoida niihin koulutusjärjestelmässä nopeasti. Nopea reagointi toteutuu tällä hetkellä paremmin aikuiskoulutuksen puolella, sillä nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa tutkintojen kesto johtaa siihen, ettei nopea reagointi onnistu yhtä ketterästi. Uhat liittyvät toimintaympäristön muutoksiin, esimerkiksi koulutuksen järjestämisen keskittämiseen suuriin yksiköihin ja koulutuspaikkojen kohdentamiseen kasvukeskuksiin sekä yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, joka vaikuttaa niin alueen yritys- ja elinkeinoelämän kuin koulutuksen järjestäjän toimintaedellytyksiin. Lähiajan kehittämistoimet: - Lisätään vuorovaikutusta ja yhteistyötä kuntayhtymän sisällä ja eri sidostyhmien kanssa. - Kehitetään osaamistarpeiden ennakointia yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. - Turvataan koulutuksen järjestäjän ja koulutusalojen vetovoimaisuus kehittämällä imagoa ja innovoimalla uusia avauksia eri koulutusaloille.

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU 11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli Valmistelussa

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä

NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä Ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt Hilton Helsinki Kalastajatorppa Ammattiopisto Nurmes Kaija Mattila NonStop

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä Rovaniemi 16.9.2006 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla MITÄ YHTENÄISYYS VOI OLLA? Koulujärjestelmän yhtenäisyys, ehyt oppimisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Pedagogiset huiput Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja

Pedagogiset huiput Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Pedagogiset huiput 2016 Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja 15.9.2016 Toiminta-alue Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (RKK) on maakunnan suurin ja valtakunnallisesti 12. suurin (138:sta) monialainen ammatillisen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä Sari Tarvainen Kehittämishanke 2015-2017 Toteuttaja Savon koulutuskuntayhtymä. Hanke on valmisteltu ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Savon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kohti uutta menestystä!

Kohti uutta menestystä! Kohti uutta menestystä! -TOP School -hankkeen loppuseminaari Riitta Juusenaho hankejohtaja, KT TOP School -hanke Tampereen kaupunki TOP TOP School Kansainvälinen yhteistyöverkosto Kansallinen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin AmKesu-aluetilaisuus, Turku 19.11.2014 Leena Koski Opetusneuvos Alueelliset suunnitelmat Yhteensä 15 alueellista suunnitelmaa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Osaavat luovat maailmoja SASKY Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous

Osaavat luovat maailmoja SASKY Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous Osaavat luovat maailmoja SASKY 2017 2019 Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Tausta... 2 2.1 Valtakunnallisia perusteita strategiatyölle... 2 2.2 Tunnemme toimintaympäristömme ja sen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Tietovaraston hyödyntäminen johtamisessa Teija Strandman Laatupäällikkö Ylä-Savon ammattiopisto

Tietovaraston hyödyntäminen johtamisessa Teija Strandman Laatupäällikkö Ylä-Savon ammattiopisto Tietovaraston hyödyntäminen johtamisessa Teija Strandman Laatupäällikkö Ylä-Savon ammattiopisto Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa n. 9500

Lisätiedot

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Reteaming kehittymisen malli Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Motivaatio Kiintoisa tavoite Voimavarat Edistymisen seuranta Orientoituminen Keskustele pienryhmissä Mihin

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille Opas työssäoppimisen kehittäjille Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille SISÄLTÖ 1. Työssäoppimisen kehittäminen itsearviointimallin avulla... 3 2. Motiivit ja tavoitteet yhteistyölle

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011-2014 Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Yhteensä 16 milj. Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot