Työvälineitä yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön arviointiin ja varhaiseen tukeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvälineitä yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön arviointiin ja varhaiseen tukeen"

Transkriptio

1 Työvälineitä yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön arviointiin ja varhaiseen tukeen Jaana Huohvanainen, (TtM), terveyden edistämisen suunnittelija 1) Anne Kejonen, (sh, YAMK), aluekoordinaattori 2) Kristiina Lehmuskoski, (YTM), suunnittelija 3),4) Sari Leinonen, (LL), apulaisylilääkäri 5) Tiina Nykky, (YTM), hankekoordinaattori 3), 4) Marjatta Pirskanen, (TtT), tutkija 3) Pirjo Varjoranta, (TtL), koulutuspäällikkö 3) ) Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus 2) Itä-Suomen aluehallintovirasto 3) Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet 4) Arjen mieli laatua ja suunnitelmallisuutta Itä- ja Keskisuomalaiseen mielenterveys- ja päihdetyön arkeen (KASTE- hanke ) 5) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 1

2 Sisältö 1 Käyttöoppaan tarkoitus 3 2 Työvälineiden käyttö Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari ja työntekijän kirjaamisen apuväline 4 Yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin rakenne 4 Alkoholimittarin käyttö 4 Alkoholimittarin tulosten tulkinta 5 Kuvio 1. Alkoholin käytön tunnistamisen ja tuen kolme vaihetta Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi (itsearviointimittari) 7 Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi itsearviointimittarin rakenne 7 Itsearviointimittarin käyttö 7 Itsearviointimittarin tulosten tulkinta Yli 65-vuotiaiden voimavaramittari 8 Yli 65-vuotiaiden voimavaramittarin rakenne 8 Voimavaramittarin käyttö 8 Voimavaramittarin tulosten tulkinta Sopivasti seniorille DVD työntekijöiden oppimisvälineenä 9 3 Lisätietoa Tietoa yli 65-vuotiaiden alkoholin käytöstä Yli 65-vuotiaiden alkoholi- ja voimavaramittareiden kehittäminen 11 Yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin kehittäminen 11 Itsearviointimittarin kehittäminen 12 Voimavaramittarin kehittäminen Varhaisen tuen menetelmiä 13 Huolen puheeksi ottaminen 13 Mini-interventio 14 Motivoiva toimintatapa ja motivoiva haastattelu 15 Lähteet ja kirjallisuus 16 2

3 1 Käyttöoppaan tarkoitus Tämän oppaan tarkoituksena on opastaa sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön puheeksioton, arvioinnin ja neuvonnan työvälineiden käytössä. Alkoholin käytön ja voimavarojen tunnistamisen työvälineet ovat: 1) Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari ja siihen liittyvä kirjaamislomake, 2) Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi (itsearviointimittari) ja 3) Yli 65-vuotiaiden voimavaramittari. Työvälineet ovat osa valtakunnallista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alkoholiohjelman aineistoa ja saatavilla osoitteesta: Mittarit on tarkoitettu voimavaralähtöisen keskustelun välineiksi yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön tunnistamiseen ja varhaiseen tukeen, ei diagnosointiin. Kun mittarit otetaan käyttöön, on tärkeä sopia kunnan yhteisistä toimintakäytännöistä ja varmistaa henkilöstön osaaminen. Työntekijöiden osaamisessa painottuvat muun muassa vaikeisiin ja arkaluonteisiin asioihin liittyvän huolen puheeksi ottaminen ja mini-interventiotaidot sekä kyky tukea yli 65-vuotiaan voimavaroja (ks. luku Lisätietoa). Henkilöstön osaamisen vahvistamista varten on laadittu Sopivasti Seniorille video, jossa ohjataan mittareiden käyttöä ja tuen työmenetelmiä. Mittareiden kehittämisen lähtökohtana on ollut asiantuntijoiden ja käytännön työntekijöiden huoli ikääntyneiden lisääntyneestä alkoholin käytöstä (ks. luku Lisätietoa). Lisäksi on tunnistettu puute alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin ja varhaisen tuen työvälineistä. Alkoholihaittojen vähentämisessä vahvin näyttö terveydenhuollossa liittyy juuri varhaiseen puuttumiseen ja alkoholin käytöstä kysymiseen. Useiden tutkimusten mukaan ikäihmiset pitävät alkoholiasioista kysymistä luonnollisena ja tarpeellisena osana sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (esim. Aira 2010). Työvälineitä kehitettäessä on hyödynnetty sekä asiantuntija-arviointeja että käyttäjäpalautetta. Mittareita on testattu yli 65-vuotiailla vastaajilla Itä-Suomessa vuosina (ks. luku Lisätietoa). Mittareiden luotettavuutta ei ole tutkittu ja tämän vuoksi korostetaan niiden merkitystä ikäihmisen ja ammattiauttajan välisen keskustelun herättäjänä sekä ikäihmisen oman elämäntilanteen ja alkoholin käytön tiedostamisen apuvälineenä. Työvälineiden käyttöön liittyvät kysymykset ja kehittämistarpeet pyydetään lähettämään osoitteeseen anne.kejonen(at)avi.fi 3

4 2 Työvälineiden käyttö 2.1 Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari ja työntekijän kirjaamisen apuväline Yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin rakenne Alkoholimittarissa on 11 numeroitua alkoholin käyttöä kuvaavaa kysymystä. Kysymykset 1-3 mittaavat alkoholin aikaisempaa käyttöä sekä alkoholin käytön tiheyttä ja määrää. Alkoholin käyttöä tarkentavat avoimet kysymykset 4-8 selvittävät alkoholin käytön syitä, lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksia, lähipiirin päihteiden käyttöä sekä alkoholin käytöstä johtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Kysymykset 9-11 mittaavat mahdollisia alkoholiriippuvuusoireita. Numeroitujen kysymysten ohessa on alkoholin käyttöä tarkentavia ja päihteettömyyteen motivoivia lisäkysymyksiä (Tarkenna, Tee lisäkysymys, Selvitä, Huomio, Kysy, Pohtikaa asiakkaan kanssa) sekä toimintaohjeita annettavasta lisämateriaalista ja palveluohjauksesta (Ohjaa, Anna, Sovi). Info-laatikoissa on taustatietoa ikäihmisten alkoholin käytöstä. Tulkintaohjeet ovat kysymysten yhteydessä (violetit laatikot). Alkoholimittarin käyttö Mittari sopii työvälineeksi yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön puheeksiottoon, arviointiin, neuvontaan ja palveluohjaukseen, mutta ei päihdeongelman diagnosointiin. Se on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, diakoniatyöhön sekä järjestötoimijoille. Alkoholimittaria voidaan käyttää kaikille asiakkaille uuden palvelu-/hoitosuhteen alussa, terveystarkastuksissa, kotikäynneillä ja aina silloin, kun on syytä epäillä alkoholin riski- tai ongelmakäyttöä. 4

5 Varaa rauhallinen tila ja riittävästi aikaa mahdollisille lisäkysymyksille ja keskustelulle. Kirjaa asiakastiedot erilliselle lomakkeelle Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari työntekijän kirjaamisen apuväline, jolloin alkoholimittaria voidaan käyttää useammalle kuin yhdelle asiakkaalle. Esitä asiakkaalle kysymykset numerojärjestyksessä ja huomioi niiden yhteydessä olevat tarkentavat ja motivoivat kysymykset, toimintaohjeet ja tutkimustieto. Alkoholin käyttöä arvioidaan viimeisen vuoden aikana ja valitaan sopivin vaihtoehto. Kirjaa lopuksi tiedot, antamasi ohjaus ja mahdollinen hoitosuunnitelma potilastietojärjestelmään. Alkoholimittarin tulosten tulkinta Yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön riskirajat ovat ohjeellisia perustuen tämänhetkiseen tutkimustietoon (esim. Aira 2010). Turvallisen alkoholin käytön rajoja ei voida määritellä, sillä ne riippuvat kunkin ihmisen senhetkisestä terveydestä ja toimintakyvystä sekä mahdollisesta lääkityksestä. Laske pisteet yhteen ja tulkitse ne alkoholin käytön määrän ja tiheyden sekä mahdollisen alkoholiriippuvuuden näkökulmista. Pisteytykseen on liitetty huolen vyöhykkeet (Eriksson & Arnkill 2007), jotta keskustelu ohjautuisi huolipuheeksi asiakkaan elämäntilanteesta ja lisäavun tarpeesta päihdeongelmapuheen sijaan. Pisteytettyjen kysymysten tulkinnassa tulee aina huomioida avoimien/ei-pisteytettyjen ja tarkentavien kysymysten vastaukset. Ikääntymisen vaikutukset ovat yksilöllisiä, ja siksi alkoholin käyttöä tulisi arvioida suhteessa kunkin ihmisen terveyteen, toimintakykyyn sekä mahdolliseen lääkkeiden käyttöön. Mittarin tarkemmat tulkinta- ja toimintaohjeet ovat kysymysten yhteydessä. Mikäli kysymysten 2 ja 3 yhteispistemäärä on 0-2 pistettä (alkoholin käyttö ei ole määrällisesti huolestuttavaa), ei mittarin täyttämistä tarvitse jatkaa. Yhteispistemäärän ollessa 3 (alkoholin käyttöön liittyy lievä huoli) esitä asiakkaalle avoimet kysymykset ja huomioi niiden vastaukset suhteessa pisteytettyihin kysymyksiin. Kysymysten 2 ja 3 yhteispistemäärän ollessa 4 tai enemmän (tuntuva huoli) kysy asiakkaalta avoimien kysymysten lisäksi vielä mahdollista alkoholiriippuvuutta mittaavat kysymykset 9-11 (Kuvio 1.). Yhteispistemäärä 1-3 viittaa lieviin ja 4 tai enemmän vakaviin alkoholiriippuvuusoireisiin. Tee lopuksi yhteenveto keskustelusta ja sovi yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteista, asiakkaan omasta toiminnasta, mahdollisista jatkokäynneistä ja seurannasta. On tärkeää, että asiakasta ei jätetä yksin eikä epätietoisuuteen alkoholiongelman kanssa. 5

6 Alkoholin käytön tunnistamisen ja tuen kolme vaihetta ONKO ALKOHOLINKÄYTTÖÄ: kysymykset 1-3 Alkoholinkäyttö suhteessa aikaisempaan elämään - tiheys - määrä Ei alkoholinkäyttöä > mittarin täyttämistä ei tarvitse jatkaa On alkoholinkäyttöä > Kysymykset 4-8 ONKO ALKOHOLIN- KÄYTTÖ HALLINNASSA: alkoholinkäyttöä tarkentavat kysymykset 4-8 Alkoholinkäytön syyt, alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset, lähipiirin alkoholinkäyttö, alkoholinkäytöstä johtuvat haitat Yksilöllinen neuvonta ja palveluohjaus (riskiraja) Alkoholinkäyttöön liittyy tuntuva huoli (pistemäärä 4 tai enemmän) > Kysymykset 9-11 ONKO ALKOHOLIN RISKI- TAI ONGELMAKÄYTTÖÄ: mahdollisia alkoholiriippuvuusoireita mittaavat kysymykset 9-11 Alkoholinkäytön lopettamisen vaikeus, tehtävien laiminlyönti, krapularyyppy Yksilöllinen neuvonta ja palveluohjaus alkoholinkäytön vähentämiseksi > Loppuyhteenveto Kuvio 1. Alkoholin käytön tunnistamisen ja tuen kolme vaihetta 6

7 2.2 Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi (itsearviointimittari) Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi itsearviointimittarin rakenne Mittarissa on 5 kysymystä, joissa selvitetään alkoholin käytön tiheyttä ja määrää, alkoholin käytön syitä ja seurauksia sekä vastaajan tietoisuutta alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Alkoholin käytön tiheyttä ja määrää koskevat kysymykset 1 ja 2 ovat pisteytettäviä ja loput kolme kysymystä avoimia. Mittari sisältää kysymysten ohessa olevat tulkintaohjeet ja tietoa alkoholin vaikutuksesta ikääntyneen kehossa, alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista sekä omatoimisista vähentämisen keinoista. Itsearviointimittarin käyttö Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi itsearviointimittari on tarkoitettu itsenäisesti täytettäväksi arviointilomakkeeksi. Se antaa yli 65-vuotiaalle tietoa alkoholin käytöstä sekä auttaa pohtimaan omaa alkoholin käyttöä ja sen mahdollisia haittoja. Näiden asioiden tiedostamisen toivotaan auttavan alkoholin käytön vähentämisessä sekä madaltamaan kynnystä ottaa yhteyttä ammattilaiseen, jolta saada tarvittavaa apua. Itsearviointimittarin pilotoinnissa kävi ilmi, että lähes 60 % vastaajista (n=100) koki, että sopivin ihminen ottamaan alkoholin käytön puheeksi voi olla läheinen (ystävä, puoliso, lapset). Mittarista voi olla apua tilanteissa, joissa omaiset tai läheiset ovat huolestuneet ikäihmisen alkoholin käytöstä, mutta eivät tiedä, kuinka ottaa asia puheeksi tai puuttua siihen. On suositeltavaa, että mittaria on saatavilla esimerkiksi terveysasemilla, itsehoitopisteillä, asukastuvilla, apteekeissa sekä erilaisissa hyvinvointitapahtumissa. 7

8 Itsearviointimittarin tulosten tulkinta Mittari ohjaa ensisijaisesti itsearviointiin ja ohjeistaa tarvittaessa alkoholin käytön vähentämisessä. Mikäli yli 65-vuotias hakeutuu keskustelemaan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa, pohditaan yhdessä mahdollista avuntarvetta ja tukikeinoja. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön Yli 65-vuotiaan alkoholimittari, jolla tunnistetaan mahdollinen hoidon tai tuen tarve ja alkoholiriippuvuus. 2.3 Yli 65-vuotiaiden voimavaramittari Yli 65-vuotiaiden voimavaramittarin rakenne Yli 65-vuotiaiden voimavaramittari koostuu väittämistä, joilla arvioidaan henkilön 1. tyytyväisyyttä elämään, 2. tulevaisuuden näkymiä, 3. itsearvostusta, 4. terveyttä ja elämäntapoja, 5. ympäristöä sekä 6. ihmissuhteita. Väittämät arvioidaan kolmiportaisella asteikolla: 1=eri mieltä, 2=osittain samaa mieltä ja 3=samaa mieltä. Voimavaramittarin käyttö Voimavaramittaria suositellaan käytettävän rinnakkain alkoholimittarin kanssa. Tällöin voidaan tunnistaa asiakkaan elämäntilannetta laajasti ja havaita olemassa olevia vahvuuksia tai tuen tarpeita. Voit pyytää asiakastasi vastaamaan itsenäisesti mittarin väittämiin tai haastatella hänet. Lomakkeeseen vastataan rengastamalla sopivin vaihtoehto (1=eri mieltä, 2=osittain samaa mieltä ja 3=samaa mieltä). Voimavaramittarin toimintaohjeita on laadittu 1) asiakkaan itsearviointia varten ja 2) asiantuntijoiden käyttöön. Voimavaramittaria voidaan käyttää myös muissa asiakastapaamisissa tai terveyden ja hyvinvoinnin arviointitilanteissa. Voimavaramittarin tulosten tulkinta Mikäli asiakkaan vastaukset ryhmittyvät pääosin väittämiin 2 ja 3, asiakkaan voimavarat ovat hyvät. Asiakkaan kanssa pohditaan, miten voimavarat voidaan säilyttää hyvinä tulevinakin vuosina (promotiivinen eli terveyttä ja hyvinvointia edistävä tuki). Mikäli vastaukset ryhmittyvät väittämiin 1, asiakkaan voimavarat ovat heikentyneet. Asiakkaan kanssa pohditaan voimavaroja suhteessa hänen elämäntilanteeseensa ja esimerkiksi alkoholin käyttöön. Lisäksi pohditaan, miten heikentyneitä voimavaroja voidaan vahvistaa tai mitkä tekijät voivat korvata puuttuvia voimavaroja (varhainen tuki). Voimavaramittari voi auttaa lähestymään yli 65-vuotiaan elämäntilannetta ja alkoholin käyttöä kokonaisvaltaisesti. Keskustelua voidaan suunnata voimavaramittarin perusteella alkoholin käytöltä suojaaviin tekijöihin ja niiden vahvistamiseen. Keskustelussa voidaan pohtia, mitkä tekijät altistavat ikäihmisen alkoholin käyttöön ja mitkä puolestaan toimivat alkoholin kohtuukäyttöä tukevina tai raittiutta edistävinä voimavaroina. 8

9 2.4 Sopivasti seniorille DVD työntekijöiden oppimisvälineenä Sopivasti Seniorille DVD antaa tiivistettyä tietoa yli 65-vuotiaiden alkoholin käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Lääkäreiden puheenvuoroissa perehdytään alkoholin ja lääkkeiden sekä alkoholin ja tapaturmien yhteyksiin. Sairaanhoitajat käsittelevät alkoholin käytön syitä, tunnistamista, puheeksiottoa sekä asiakkaan ohjausta. DVD:ssä esitellään myös Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari ja kaksi sen tyypillistä käyttötilannetta, jotka sijoittuvat kotihoitoon sekä sairaanhoitajan vastaanotolle, sekä ikäihmisten laadukkaan päihdetyön sisältö. DVD rohkaisee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä järjestö- ja diakoniatyön toimijoita alkoholinkäytön puheeksiottoon ja alkoholiongelmaisen auttamiseen. Se sopii opetusmateriaaliksi ammattihenkilöille, jotka kohtaavat työssään yli 65-vuotiaita ikäihmisiä. DVD:tä voidaan hyödyntää opetuskäytössä sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksissa. 9

10 3 Lisätietoa 3.1 Tietoa yli 65-vuotiaiden alkoholin käytöstä Kansanterveyslaitoksen eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymiskyselyn (EVTK) mukaan ikääntyneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt tasaisesti parin viime vuosikymmenen aikana. Vastaavasti raittiiden eläkeikäisten osuus on pienentynyt: vuonna 2009 ilmoitti vuotiaista miehistä 25 % ja naisista 45 %, ettei ole käyttänyt alkoholia kuluneen vuoden aikana. Vuonna 1993 vastaavat osuudet olivat miehistä 32 % ja naisista 63 %. Vähintään kerran viikossa alkoholia juovien eläkeikäisten miesten ja naisten osuus on kasvanut selvästi, erityisesti korkeammin koulutettujen ja nuorempien vastaajien ryhmässä. Vuonna 2009 eläkeikäisistä miehistä 40 % ja naisista 18 % ilmoitti juovansa alkoholia vähintään kerran viikossa, kun vastaavat luvut vuonna 1993 olivat miehistä 24 % ja naisista 8 %. (Laitalainen ym ) Vähintään 8 alkoholiannoksen viikkokulutus on yleistynyt vuotiailla miehillä vuosien 1985 ja 2009 välisenä aikana, eniten vuotiailla, joista useampi kuin joka neljäs käyttää viikossa vähintään 8 annosta alkoholia. Myös eläkeikäisten naisten vähintään 5 alkoholiannosta viikossa juovien osuus on kasvanut jatkuvasti vuotiailla vuotiailla naisilla vähintään viiden alkoholiannoksen viikkokulutus on pysynyt harvinaisena (Kuvio 2.) (Laitalainen ym ) Terveys tutkimuksen aineistossa 0,7 %:lla 65 vuotta täyttäneistä oli viimeisten 12 kuukauden aikana diagnosoitavissa joko alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus (Pirkola ym. 2005). Miehet / Men Naiset / Women Kuvio 2. Vähintään 8 viikkoannosta alkoholia nauttineiden miesten ja vähintään 5 viikkoannosta nauttineiden naisten osuudet vuosina (%) (Laitalainen ym. 2010). 10

11 Myös vanhustyöntekijät ovat todenneet, että ikääntyneiden alkoholin käyttö ja siihen liittyvät haitat ovat lisääntyneet. Lisäksi vanhusten kaltoin kohtelu, johon syyllistyvät päihdeongelmaiset omaiset, on myös lisääntynyt. Ikääntyneiden päihteiden käytön tunnistaminen ja puheeksiottaminen ovat uusia hoito- ja hoivatyön aiheita, joihin tarvitaan henkilöstön osaamisen vahvistamista. (Mäkelä ym ) Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) Otetaan selvää -oppaan mukaan 65 vuotta täyttäneen ei tulisi juoda kerralla enempää kuin kaksi alkoholiannosta. Viikoittainen säännöllinen käyttö ei puolestaan saisi ylittää seitsemää annosta. Perusteluna on alkoholin päihdyttävän vaikutuksen voimistuminen ikääntyessä. Lisäksi on tärkeää tunnistaa, että monien sairauksien ja lääkityksen yhteydessä suositustenkin mukaiset alkoholimäärät voivat olla liikaa. Tapaturmien riski kasvaa huomattavasti jo silloin, kun alkoholia nautitaan kerralla kolme annosta. 3.2 Yli 65-vuotiaiden alkoholi- ja voimavaramittareiden kehittäminen Yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin kehittäminen Alkoholimittarin kysymysten laatiminen perustui AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) -testiin (Seppä ym. 2003a), Otetaan selvää! oppaaseen (STM 2006), kansallisiin suosituksiin ikääntyvien päihteidenkäytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi (STM 2009) sekä Nuorten päihdemittariin (Pirskanen 2007). AUDIT-testi on todettu luotettavaksi ikäihmisten suurkulutuksen tunnistamiseen, kun katkaisupisteiksi määritetään 5 (vrt. työikäisillä 8 pistettä) (Aalto ym. 2010). Toisaalta kansainvälisissä suosituksissa rajaksi esitetään yli 60-vuotiaille 4 pistettä (NIAAA 2005). Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari kehitettiin vuosina yhteistyössä Alkoholiohjelman, Itä- Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Itä-Suomen aluehallintoviraston, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Joensuun kaupungin Ikäneuvola Ruori -hankkeen, Kuopion kaupungin sosiaalija terveyskeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Mittaria pilotoitiin kahdesti (keväällä ja syksyllä 2010). Ensimmäinen pilotointi koostui 67 ikäihmisen alkoholin käytön arvioinnista Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Pilotointiin osallistui yhtensä 15 henkilöä, jotka olivat kotihoidon, diakoniatyön, terveyskeskuksen vastaanoton ja ennakoivan vanhustyön ammattihenkilöitä sekä opiskelijoita terveys- ja sosiaalialalta. Asiantuntijaryhmä tarkensi kysymysten ja ohjeiden kirjallista ilmaisua ja ymmärrettävyyttä pilotoinneista saatujen palautteiden perusteella. Alkoholimittaria arvioi myös THL:n kehittämispäällikkö Airi Partanen. 11

12 Itsearviointimittarin kehittäminen Itsearviointimittarin kysymysten laatiminen perustui AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) -testiin, Otetaan selvää! -oppaaseen (STM 2006), kansallisiin suosituksiin ikääntyvien päihteidenkäytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi (STM 2009), nuorten päihdemittariin (Pirskanen 2007) sekä Yli 65-vuotiaiden alkoholimittariin. Itsearviointimittari on tehty yhteistyössä Alkoholiohjelman, Itä-Suomen aluehallintoviraston, Kuopion kaupungin, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän kanssa. Mittaria testattiin osana Itä- ja Keski-Suomen Kaste-hankkeen toimintaa. Mittaria testattaessa kerättiin tietoa ikäihmisten alkoholiin liittyvistä tiedoista, käsityksistä ja asenteista. Pilotointiin osallistui yhteensä 99 yli 65-vuotiasta vastaajaa vanhusten palvelutalosta, senioreiden ATK-ryhmästä, senioreiden asumisoikeustalosta, kotihoidosta, eläkeläisten piiristä sekä aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköstä. Itsearviointimittarin testauksessa ilmeni, että ikäihmiset tietävät jonkin verran alkoholin käytön haitoista, mutta eivät riittävästi. Esimerkiksi käsitys siitä, että alkoholi sopii lääkkeeksi joihinkin sairauksiin, elää sitkeästi varsinkin yli 80-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Lähes 80 % vastaajista piti itsearviointimittaria erityisen hyödyllisenä omatoimisessa alkoholin käytön vähentämisessä; naiset selkeästi enemmän kuin miehet. Sen katsottiin myös jonkin verran madaltavan kynnystä puhua alkoholin käytöstä joko ammattilaisen tai läheisen kanssa. Tulos on yhteneväinen aikaisempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan ammattiavun hakemisen kynnys on korkea. Sen sijaan itsehoitomenetelmät, jollainen itsearviointimittarikin on, kiinnostavat alkoholia runsaasti käyttäviä, erityisesti naisia. Alkoholia runsaasti käyttävät haluavat saada vertailukelpoista tietoa omasta juomisestaan. Alkoholia liikaa käyttävän ihmisen lähipiirissä juodaan usein niin ikään runsaasti, jolloin sopivan juomisen raja hämärtyy helposti. Itsearvioinnissa ihminen voi olla rehellisempi, koska siitä puuttuu kasvotusten tapahtuvan vuorovaikutuksen tuoma häpeän tunne (esim. Koski-Jännes 2009). Alkoholin käytön itsearviointimateriaalit on tutkimuksissa todettu varsin toimiviksi ja suuri osa liikaa juovista pystyy omatoimiseen alkoholin käytön vähentämiseen palautetta saatuaan (Koski-Jännes 2009, Kuusisto 2009). Suurin osa vastaajista piti aiheellisena sitä, että ikäihmisiltä kysyttäisiin alkoholin käytöstä. Vain 10 % vastaajista piti alkoholin käyttöä yksityisasiana. Sopivaksi henkilöksi kysymään alkoholin käytöstä terveydenhuollossa katsottiin useimmiten lääkäri (72 %) tai omahoitaja (42 %). Parasta olisi, jos alkoholin käytöstä kysyttäisiin rutiininomaisesti muiden terveystottumusten tai lääkityksen selvitysten yhteydessä. Tämä voisi avartaa osaltaan alkoholiin liittyvää asenne- ja keskusteluilmapiiriä. Toimintatavalla, jossa alkoholin käytöstä kysymisestä muodostuu normaali, ei-moralisoiva käytäntö, on havaittu olevan suuri vaikutus pitkän aikavälin neuvontatyössä. Kun toimenpide kohdistetaan koko väestöön, vältetään kokemus yksilön syyllistämisestä ja tarkkailusta (Soikkeli 2002). 12

13 Voimavaramittarin kehittäminen Voimavaramittarin laadinnan perusteena oli Backmanin (2001) väitöskirjassaan käyttämä Elämään tyytyväisyyden mittari, joka on laadittu Dienerin ym. (1985) kehittämän The Satisfaction With Life Scale (SWLS) pohjalta. Elämään tyytyväisyyden kokeminen perustuu kognitiiviseen arviointiprosessiin, jossa henkilö vertaa elämälle asettamiaan tavoitteita saavutuksiinsa. SWLS perustuu kokonaisvaltaisen elämään tyytyväisyyden mittaamiseen viiden väittämän avulla. SWLS-mittaria on testattu ikääntyneillä ja sen on todettu soveltuvan elämän tyytyväisyyden mittaamiseen (Diener ym. 1985, Backman 2001). Yli 65-vuotiaiden voimavaramittariin valittiin neljä väittämää, joilla arvioidaan tyytyväisyyttä elämään. Yli 65-vuotiaiden itsetuntoa arvioidaan Rosenbergin (1965) kehittämällä itsearvostus-mittarilla (Self Esteem Scale), joka mittaa yksilön asennetta ja suhtautumista itseään kohtaan. Vaikka mittari on laadittu nuoria varten, sitä on käytetty myös ikääntyvällä väestöllä ja sen on todettu olevan sisäisesti johdonmukainen (Reitzes ym. 1996, Backman 2001). Mittarissa on kymmenen väittämää, joilla voidaan arvioida itsetuntoa ulottuvuuksin itsensä arvostaminen ja toisaalta itsensä väheksyminen. Yli 65-vuotiaiden voimavaramittariin valittiin vain kysymykset, joilla arvioidaan itsearvostusta. Voimavaramittarin laadinnassa on hyödynnetty myös Hakulisen ja Pelkosen (2002) kehittämää vauvaperheen Arjen voimavarat -mittaria. Kysymykset tulevaisuuden näkymistä, terveydestä ja ihmissuhteista on muunnettu yli 65-vuotiaiden elämäntilanteeseen soveltuviksi. Yli 65-vuotiaiden voimavarat on ryhmitelty ulottuvuuksiksi: elämään tyytyväisyys, tulevaisuuden näkymät, itsetunto, terveys ja elämäntavat, ympäristö ja ihmissuhteet (ystävät ja muut läheiset). Arviointiasteikko on tiivistetty kolmeportaiseksi eri mieltä, osittain samaa mieltä ja samaa mieltä. Yli 65-vuotiaiden voimavaramittaria arvioitiin ja kehitettiin Yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin pilotoinnin yhteydessä vuonna Sekä yli 65-vuotiaat asiakkaat että työntekijät arvioivat voimavaramittarin hyvin toimivaksi, myönteiseksi lähestymistavaksi ikäihmisten alkoholin käytön puheeksiotossa. 3.3 Varhaisen tuen menetelmiä Tässä luvussa esitellään kolme keskeisintä työmenetelmää ammattihenkilöiden käyttöön tilanteissa, joissa tunnistetaan huolestuttavaa päihteiden käyttöä ja tarvitaan varhaista tukea. Osaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi toimipaikkakoulutuksilla. Varhaisella puuttumisella ja tuella voidaan usein ehkäistä erityispalvelujen tarvetta. Huolen puheeksi ottaminen Alkoholin käytön arvioimisessa on tärkeä välttää asiakkaan leimaamista johonkin riskiryhmään kuuluvaksi. Siksi puheeksi oton lähtökohtana voi olla työntekijän huoli yli 65-vuotiaan alkoholin käytöstä. Huolen puheeksi ottamisessa on keskeistä asiakkaan kunnioittaminen ja tuen tarjoaminen. Rohkea 13

14 puheeksi ottaminen herättää usein luottamusta. Alkoholin käyttöön liittyvän huolen avoin ilmaiseminen koetaan usein helpottavaksi, koska asiakkaat aistivat herkästi ammattiauttajan huolen. (Erikson & Arnkil 2007.) Alkoholin käyttö saattaa olla iäkkäille ihmisille häpeällinen asia. Kuitenkin useissa tutkimuksissa on havaittu, että ikäihmiset itse pitävät alkoholin käytöstä kysymistä hyväksyttävänä asiana (esim. Aira, 2010). Kysyminen on välttämätöntä jo somaattisten sairauksien diagnosoimisen takia. Fyysisten haittojen lisäksi liika alkoholin käyttö voi aiheuttaa monenlaisia henkisiä ja sosiaalisia haittoja, joista vapautumiseen myös ikäihmiset tarvitsevat ohjausta ja rohkaisua. Kysyminen on merkki välittämisestä. Asiakkaalla on oikeus saada tietoa omasta terveydestään ja tarjolla olevista palveluista. Varhainen puheeksi otto parhaimmillaan johtaa asiakkaan havahtumiseen ja muutokseen ennen kuin päihteistä on tullut ongelma. Mini-interventio Mini-interventio eli lyhytneuvonta on sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvaa alkoholin käytön puheeksi ottoa, riskikuluttajiin kohdistettua ohjausta ja kulutuksen seurantaa. Mini-interventio sisältää riskikäytön tunnistamisen jälkeen motivoivan neuvonnan, muutoksen suunnittelun ja muutoksen tuen. Tavoitteena on vaikuttaa juomatapoihin esimerkiksi keskustelemalla terveydestä ja antamalla käytännön neuvoja. Mini-interventiossa ei käytetä psykoterapiaa tai erityisiä hoitotekniikoita. (Seppä 2003b.) Mini-intervention teho on osoitettu monissa tutkimuksissa ja se tehoaa yhtälailla naisiin ja miehiin. Mini-interventio toimii erityisesti kohdistuessaan varhaisiin riskikuluttajiin ja alkoholia haitallisesti käyttäviin asiakkaisiin. Joka kymmenes hoidettu asiakas hyötyy mini-interventiosta ja vaikutus kestää 1-2 vuotta. Lähes jokainen sosiaali- ja terveyspalveluihin hakeutuva asiakas suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti alkoholikeskusteluun. Aloite keskusteluun on oltava ammattilaisen vastuulla, sillä vain muutama prosentti asiakkaista tekee aktiivisen aloitteen keskustella alkoholikäytöstään. (Käypä hoito 2011.) Lyhyimmillään mini-interventio sisältää yhden viiden minuutin kestoisen neuvonnan. Suositeltavaa on toteuttaa kolme minuutin neuvontakertaa. Mini-interventio, alkoholin suurkulutuksen puheeksi otto ja neuvonta on tiivistetty kuuteen osaan (RAAMIT): Rohkeus - valetaan rohkeutta ja optimismia onnistumisesta. Alkoholitietous - annetaan palautetta ja tietoa alkoholin käytön haitoista ja riskeistä. Apu - avustetaan päätöksessä vähentää tai lopettaa juominen. Myötätunto - lämmin, myötätuntoinen ja empaattinen lähestymistapa, ei moralisoida eikä syyllistetä. Itsemääräämisoikeus kunnioitetaan asiakkaan omaa päätöstä vähentää alkoholin käyttöä. Toimintaohjeet - tuetaan, pohditaan vaihtoehtoisia strategioita vähentää alkoholin käyttöä (Käypä hoito 2011). 14

15 Mini-intervention onnistumisen kannalta on tärkeä saavuttaa hyvä kontakti asiakkaaseen ja motivoida häntä. Menetelmän etuna on leimaamattomuus ja vastuun pysyminen yli 65-vuotiaalla itsellään. (Seppä 2003b.) Mini-intervention yhteyteen soveltuu hyvin yli 65-vuotiaan alkoholi- ja/tai voimavaramittarin käyttäminen. Arvio ja keskustelu voimavaroista voi auttaa tunnistamaan hyviä elämän osa-alueita ja tukea terveyttä edistäviä ja alkoholin käyttöä vähentäviä valintoja. Motivoiva toimintatapa ja motivoiva haastattelu Motivoiva haastattelu on kokonaisvaltainen ihmisen voimavaroja ja toimijuutta korostava ajattelu-, asennoitumis- ja vuorovaikutusmalli, ei pelkkä haastattelutekniikka. Tämän vuoksi on suositeltavampaa käyttää termiä motivoiva toimintatapa. (Päihdelinkki 2010.) Motivoivaa toimintatapaa käytetään silloin, kun asiakkaan elämäntavoissa tarvitaan muutoksia esimerkiksi alkoholi- ja huumeongelmien hoidossa. Motivoivan haastattelun perustana on dialoginen vuorovaikutus, jossa korostuu yhteinen pohdinta ja vuoropuhelu. Keskeistä on myös asiakkaan kunnioitus, luottamus ja myötätunnon ilmaiseminen. Avoimet kysymykset auttavat asiakasta arvioimaan omaa käyttäytymistään. Asiakasta herätellään, havahdutetaan muutoksen tarpeeseen. Tämä tapahtuu voimistamalla asiakkaan ristiriitaista suhtautumista päihteiden käyttöön ja nostamalla esiin hänen valmiuttaan muutokseen. Yhteistyössä on keskeistä se, että työntekijä ohjaa asiakasta tutkimaan ja selvittämään ongelmakäyttäytymiseen sisältyvää ristiriitaa. Asiakkaan uskoa omaan muutoskykyyn vahvistetaan ja hänelle annetaan työvälineitä käyttäen apuna esimerkiksi itsearviointia ja asiakkaan omia havaintoja. Riippuvuuksille on tyypillistä, että ihmisen kokemus omasta toiminnasta on hyvin ristiriitainen: toisaalta hänellä on usein jonkinasteinen tarve saada haitat hallintaan, mutta toisaalta esimerkiksi alkoholin tuomasta välittömästä tyydytyksestä on vaikea luopua. Työntekijä voi kuuntelevalla ja myötätuntoisella, mutta neutraalilla asenteella auttaa asiakasta punnitsemaan juomisen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ja näin auttaa häntä harkitsemaan juomisen lopettamista. Ensisijainen päätöksenteko asiasta jää aina asiakkaalle itselleen, mutta työntekijä voi omalla toiminnallaan edesauttaa ristiriidan ratkaisemisessa ja muutosmotivaation syntymisessä ja ylläpitämisessä. Motivoivan toimintatavan on todettu sopivan erityisen hyvin vastahakoisille asiakkaille, jotka eivät pidä suorasta neuvomisesta tai varoittelusta. (Päihdelinkki 2010.) 15

16 Lähteet ja kirjallisuus Aalto M & Holopainen A Ikääntyneiden alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja hoito. Duodecim 2008; 124(13): Aalto M Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito. Duodecim 2009;125: Aalto M, Alho H, Halme JT & Seppä K The Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) and its derivatives in screening for heavy drinking among the elderly. Int J Geriatr Psyciathry Jul 26. (Epub ahead of print.) (Luettu ). Aira M Iäkkäiden suhtautuminen alkoholinkäytöstä kysymiseen. Niitten kuuluu kysyä siitä viinasta, jos on aihetta. Suomen Lääkärilehti 7/2010. Backman K Kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpito. Väitöskirja. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala. Oulu university press, Oulu. (Luettu ). Diener E, Emmons RA, Larsen RJ & Griffin S The satisfaction with life scale. Journal of Personality Assessment 49: Eriksson E & Arnkil TE Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Oppaita 60. Hakulinen T & Pelkonen M Vauvaperheen arjen voimavarat. Lomake vauvaperheen voimavarojen ja perhettä kuormittavien tekijöiden tunnistamiseen. Teoksessa: Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. (2004) Oppaita 2004:14. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Kahng SK & Mowbray C Assessment of Self-Esteem among Individuals with severe mental illness: Testin two dimension of self-esteem theory and implications for social work practice. Journal of Human Behavior in the Social Environment 11(3-4), Koski-Jännes A Nettipohjainen itsearviointitesti alkoholin kulutuksen vähentäjänä. Teoksessa Tammi, Aalto & Koski-Jännes (2009) Irti Päihdeongelmista. Edita, Helsinki. Kuusisto K Päihderiippuvuudesta toipumisen eri reitit. Teoksessa Tammi, Aalto & Koski-Jännes Irti Päihdeongelmista. Edita, Helsinki. 16

17 Käypä hoito Alkoholiongelmaisen hoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. naytaartikkeli/tunnut/hoi50028 (Luettu ) Laitalainen E, Helakorpi S & Uutela A Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2009 ja niiden muutokset Helsinki : Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Unigrafia Miller W.R. & Rollnick S Motivational Interviewing. Preparing People for Change. New York: Guilford. Mäkelä P, Mustonen H & Tigerstedt C (toim.) Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino. Helsinki. thl-client/pdfs/371e1e08-9bc1-47ea-81aa-68b04f27088c (Luettu ). NIAAA Ed. Helping Patients Who Drink Too Much. A Clinician s Guide. National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism. CliniciansGuide2005/guide.pdf (Luettu ). Pirkola S, Isometsä E, Suvisaari J, Aro H, Joukamaa M, Poikolainen K, Koskinen S, Aromaa A, Lönnqvist J DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population - Results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol;40:1-10. Pirskanen M Nuorten päihteettömyyden edistäminen. Varhaisen puuttumisen malli koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 140. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kuopio. (Luettu ). Päihdelinkki Motivoiva haastattelu / motivoiva toimintatapa. (Luettu ) Soikkeli M Miten puhua huumeista. Stakesin julkaisuja. Gummerus, Jyväskylä. Seppä K. 2003a. Alkoholiongelman varhaistoteaminen. Teoksessa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K. Päihdelääketiede. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. Seppä K. 2003b. Mini-interventio. Teoksessa: Salaspuro M, Kiianmaa K & Seppä K. Päihdelääketiede. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, Seppä K. (toim.) Teoriasta toimivaksi käytännöksi. Mini-intervention jalkauttaminen terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 2008:10. 17

18 STM Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2006:6. STM Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki. Sulander T Ikääntyneiden alkoholinkäyttö tilastojen valossa. Teoksessa Alanko A. & Haarni I. (toim.) Ikääntyminen ja alkoholi. Sininauhaliitto. Helsinki. Reitzes DC, Mutran EJ & Fernandez ME. (1996) Preretirement influences on postretirement selfes-teem. Journals of Gerontology: Psychological Sciences and Social Sciences 51: Rosenberg M. (1965). Society and the adolescent self-image. Princeton University, New Jersey. 18

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden alkoholin käytön puheeksiotto

Ikääntyneiden alkoholin käytön puheeksiotto Ikääntyneiden alkoholin käytön puheeksiotto Anne Kejonen Ylitarkastaja, terveyden edistäminen, alkoholiohjelman aluekoordinaatio Sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

Ikäihmiset ja alkoholi - työkaluja varhaiseen puheeksiottoon

Ikäihmiset ja alkoholi - työkaluja varhaiseen puheeksiottoon Ikäihmiset ja alkoholi - työkaluja varhaiseen puheeksiottoon Anne Kejonen Ylitarkastaja, - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja alkoholiohjelman aluekoordinaatio Sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

AUDIT JA HOITOONOHJAUS AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Motivoiva haastattelu

Motivoiva haastattelu Motivoiva haastattelu Motivoiva interventio The FRAMES ( RAAMIT) koostuu seuraavista osasista: Feedback ( Ainetietous) käsittää henkilökohtaisen riskin tai heikennyksen, joka saadaan yksilön päihteidenkäytön

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti

MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA Outi Konsell 3.5.2016 TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Oppia keinoja toimia ratkaisukeskeisesti ja motivoivasti haastavissa

Lisätiedot

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Christoffer Tigerstedt A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaari 9.6.2016 Balderin sali 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Juomiskulttuurissa meneillään

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot