Työvälineitä yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön arviointiin ja varhaiseen tukeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvälineitä yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön arviointiin ja varhaiseen tukeen"

Transkriptio

1 Työvälineitä yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön arviointiin ja varhaiseen tukeen Jaana Huohvanainen, (TtM), terveyden edistämisen suunnittelija 1) Anne Kejonen, (sh, YAMK), aluekoordinaattori 2) Kristiina Lehmuskoski, (YTM), suunnittelija 3),4) Sari Leinonen, (LL), apulaisylilääkäri 5) Tiina Nykky, (YTM), hankekoordinaattori 3), 4) Marjatta Pirskanen, (TtT), tutkija 3) Pirjo Varjoranta, (TtL), koulutuspäällikkö 3) ) Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus 2) Itä-Suomen aluehallintovirasto 3) Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet 4) Arjen mieli laatua ja suunnitelmallisuutta Itä- ja Keskisuomalaiseen mielenterveys- ja päihdetyön arkeen (KASTE- hanke ) 5) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 1

2 Sisältö 1 Käyttöoppaan tarkoitus 3 2 Työvälineiden käyttö Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari ja työntekijän kirjaamisen apuväline 4 Yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin rakenne 4 Alkoholimittarin käyttö 4 Alkoholimittarin tulosten tulkinta 5 Kuvio 1. Alkoholin käytön tunnistamisen ja tuen kolme vaihetta Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi (itsearviointimittari) 7 Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi itsearviointimittarin rakenne 7 Itsearviointimittarin käyttö 7 Itsearviointimittarin tulosten tulkinta Yli 65-vuotiaiden voimavaramittari 8 Yli 65-vuotiaiden voimavaramittarin rakenne 8 Voimavaramittarin käyttö 8 Voimavaramittarin tulosten tulkinta Sopivasti seniorille DVD työntekijöiden oppimisvälineenä 9 3 Lisätietoa Tietoa yli 65-vuotiaiden alkoholin käytöstä Yli 65-vuotiaiden alkoholi- ja voimavaramittareiden kehittäminen 11 Yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin kehittäminen 11 Itsearviointimittarin kehittäminen 12 Voimavaramittarin kehittäminen Varhaisen tuen menetelmiä 13 Huolen puheeksi ottaminen 13 Mini-interventio 14 Motivoiva toimintatapa ja motivoiva haastattelu 15 Lähteet ja kirjallisuus 16 2

3 1 Käyttöoppaan tarkoitus Tämän oppaan tarkoituksena on opastaa sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön puheeksioton, arvioinnin ja neuvonnan työvälineiden käytössä. Alkoholin käytön ja voimavarojen tunnistamisen työvälineet ovat: 1) Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari ja siihen liittyvä kirjaamislomake, 2) Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi (itsearviointimittari) ja 3) Yli 65-vuotiaiden voimavaramittari. Työvälineet ovat osa valtakunnallista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alkoholiohjelman aineistoa ja saatavilla osoitteesta: Mittarit on tarkoitettu voimavaralähtöisen keskustelun välineiksi yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön tunnistamiseen ja varhaiseen tukeen, ei diagnosointiin. Kun mittarit otetaan käyttöön, on tärkeä sopia kunnan yhteisistä toimintakäytännöistä ja varmistaa henkilöstön osaaminen. Työntekijöiden osaamisessa painottuvat muun muassa vaikeisiin ja arkaluonteisiin asioihin liittyvän huolen puheeksi ottaminen ja mini-interventiotaidot sekä kyky tukea yli 65-vuotiaan voimavaroja (ks. luku Lisätietoa). Henkilöstön osaamisen vahvistamista varten on laadittu Sopivasti Seniorille video, jossa ohjataan mittareiden käyttöä ja tuen työmenetelmiä. Mittareiden kehittämisen lähtökohtana on ollut asiantuntijoiden ja käytännön työntekijöiden huoli ikääntyneiden lisääntyneestä alkoholin käytöstä (ks. luku Lisätietoa). Lisäksi on tunnistettu puute alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin ja varhaisen tuen työvälineistä. Alkoholihaittojen vähentämisessä vahvin näyttö terveydenhuollossa liittyy juuri varhaiseen puuttumiseen ja alkoholin käytöstä kysymiseen. Useiden tutkimusten mukaan ikäihmiset pitävät alkoholiasioista kysymistä luonnollisena ja tarpeellisena osana sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (esim. Aira 2010). Työvälineitä kehitettäessä on hyödynnetty sekä asiantuntija-arviointeja että käyttäjäpalautetta. Mittareita on testattu yli 65-vuotiailla vastaajilla Itä-Suomessa vuosina (ks. luku Lisätietoa). Mittareiden luotettavuutta ei ole tutkittu ja tämän vuoksi korostetaan niiden merkitystä ikäihmisen ja ammattiauttajan välisen keskustelun herättäjänä sekä ikäihmisen oman elämäntilanteen ja alkoholin käytön tiedostamisen apuvälineenä. Työvälineiden käyttöön liittyvät kysymykset ja kehittämistarpeet pyydetään lähettämään osoitteeseen anne.kejonen(at)avi.fi 3

4 2 Työvälineiden käyttö 2.1 Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari ja työntekijän kirjaamisen apuväline Yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin rakenne Alkoholimittarissa on 11 numeroitua alkoholin käyttöä kuvaavaa kysymystä. Kysymykset 1-3 mittaavat alkoholin aikaisempaa käyttöä sekä alkoholin käytön tiheyttä ja määrää. Alkoholin käyttöä tarkentavat avoimet kysymykset 4-8 selvittävät alkoholin käytön syitä, lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksia, lähipiirin päihteiden käyttöä sekä alkoholin käytöstä johtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Kysymykset 9-11 mittaavat mahdollisia alkoholiriippuvuusoireita. Numeroitujen kysymysten ohessa on alkoholin käyttöä tarkentavia ja päihteettömyyteen motivoivia lisäkysymyksiä (Tarkenna, Tee lisäkysymys, Selvitä, Huomio, Kysy, Pohtikaa asiakkaan kanssa) sekä toimintaohjeita annettavasta lisämateriaalista ja palveluohjauksesta (Ohjaa, Anna, Sovi). Info-laatikoissa on taustatietoa ikäihmisten alkoholin käytöstä. Tulkintaohjeet ovat kysymysten yhteydessä (violetit laatikot). Alkoholimittarin käyttö Mittari sopii työvälineeksi yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön puheeksiottoon, arviointiin, neuvontaan ja palveluohjaukseen, mutta ei päihdeongelman diagnosointiin. Se on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, diakoniatyöhön sekä järjestötoimijoille. Alkoholimittaria voidaan käyttää kaikille asiakkaille uuden palvelu-/hoitosuhteen alussa, terveystarkastuksissa, kotikäynneillä ja aina silloin, kun on syytä epäillä alkoholin riski- tai ongelmakäyttöä. 4

5 Varaa rauhallinen tila ja riittävästi aikaa mahdollisille lisäkysymyksille ja keskustelulle. Kirjaa asiakastiedot erilliselle lomakkeelle Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari työntekijän kirjaamisen apuväline, jolloin alkoholimittaria voidaan käyttää useammalle kuin yhdelle asiakkaalle. Esitä asiakkaalle kysymykset numerojärjestyksessä ja huomioi niiden yhteydessä olevat tarkentavat ja motivoivat kysymykset, toimintaohjeet ja tutkimustieto. Alkoholin käyttöä arvioidaan viimeisen vuoden aikana ja valitaan sopivin vaihtoehto. Kirjaa lopuksi tiedot, antamasi ohjaus ja mahdollinen hoitosuunnitelma potilastietojärjestelmään. Alkoholimittarin tulosten tulkinta Yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön riskirajat ovat ohjeellisia perustuen tämänhetkiseen tutkimustietoon (esim. Aira 2010). Turvallisen alkoholin käytön rajoja ei voida määritellä, sillä ne riippuvat kunkin ihmisen senhetkisestä terveydestä ja toimintakyvystä sekä mahdollisesta lääkityksestä. Laske pisteet yhteen ja tulkitse ne alkoholin käytön määrän ja tiheyden sekä mahdollisen alkoholiriippuvuuden näkökulmista. Pisteytykseen on liitetty huolen vyöhykkeet (Eriksson & Arnkill 2007), jotta keskustelu ohjautuisi huolipuheeksi asiakkaan elämäntilanteesta ja lisäavun tarpeesta päihdeongelmapuheen sijaan. Pisteytettyjen kysymysten tulkinnassa tulee aina huomioida avoimien/ei-pisteytettyjen ja tarkentavien kysymysten vastaukset. Ikääntymisen vaikutukset ovat yksilöllisiä, ja siksi alkoholin käyttöä tulisi arvioida suhteessa kunkin ihmisen terveyteen, toimintakykyyn sekä mahdolliseen lääkkeiden käyttöön. Mittarin tarkemmat tulkinta- ja toimintaohjeet ovat kysymysten yhteydessä. Mikäli kysymysten 2 ja 3 yhteispistemäärä on 0-2 pistettä (alkoholin käyttö ei ole määrällisesti huolestuttavaa), ei mittarin täyttämistä tarvitse jatkaa. Yhteispistemäärän ollessa 3 (alkoholin käyttöön liittyy lievä huoli) esitä asiakkaalle avoimet kysymykset ja huomioi niiden vastaukset suhteessa pisteytettyihin kysymyksiin. Kysymysten 2 ja 3 yhteispistemäärän ollessa 4 tai enemmän (tuntuva huoli) kysy asiakkaalta avoimien kysymysten lisäksi vielä mahdollista alkoholiriippuvuutta mittaavat kysymykset 9-11 (Kuvio 1.). Yhteispistemäärä 1-3 viittaa lieviin ja 4 tai enemmän vakaviin alkoholiriippuvuusoireisiin. Tee lopuksi yhteenveto keskustelusta ja sovi yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteista, asiakkaan omasta toiminnasta, mahdollisista jatkokäynneistä ja seurannasta. On tärkeää, että asiakasta ei jätetä yksin eikä epätietoisuuteen alkoholiongelman kanssa. 5

6 Alkoholin käytön tunnistamisen ja tuen kolme vaihetta ONKO ALKOHOLINKÄYTTÖÄ: kysymykset 1-3 Alkoholinkäyttö suhteessa aikaisempaan elämään - tiheys - määrä Ei alkoholinkäyttöä > mittarin täyttämistä ei tarvitse jatkaa On alkoholinkäyttöä > Kysymykset 4-8 ONKO ALKOHOLIN- KÄYTTÖ HALLINNASSA: alkoholinkäyttöä tarkentavat kysymykset 4-8 Alkoholinkäytön syyt, alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset, lähipiirin alkoholinkäyttö, alkoholinkäytöstä johtuvat haitat Yksilöllinen neuvonta ja palveluohjaus (riskiraja) Alkoholinkäyttöön liittyy tuntuva huoli (pistemäärä 4 tai enemmän) > Kysymykset 9-11 ONKO ALKOHOLIN RISKI- TAI ONGELMAKÄYTTÖÄ: mahdollisia alkoholiriippuvuusoireita mittaavat kysymykset 9-11 Alkoholinkäytön lopettamisen vaikeus, tehtävien laiminlyönti, krapularyyppy Yksilöllinen neuvonta ja palveluohjaus alkoholinkäytön vähentämiseksi > Loppuyhteenveto Kuvio 1. Alkoholin käytön tunnistamisen ja tuen kolme vaihetta 6

7 2.2 Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi (itsearviointimittari) Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi itsearviointimittarin rakenne Mittarissa on 5 kysymystä, joissa selvitetään alkoholin käytön tiheyttä ja määrää, alkoholin käytön syitä ja seurauksia sekä vastaajan tietoisuutta alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Alkoholin käytön tiheyttä ja määrää koskevat kysymykset 1 ja 2 ovat pisteytettäviä ja loput kolme kysymystä avoimia. Mittari sisältää kysymysten ohessa olevat tulkintaohjeet ja tietoa alkoholin vaikutuksesta ikääntyneen kehossa, alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista sekä omatoimisista vähentämisen keinoista. Itsearviointimittarin käyttö Yli 65-vuotias arvioi alkoholin käyttöäsi itsearviointimittari on tarkoitettu itsenäisesti täytettäväksi arviointilomakkeeksi. Se antaa yli 65-vuotiaalle tietoa alkoholin käytöstä sekä auttaa pohtimaan omaa alkoholin käyttöä ja sen mahdollisia haittoja. Näiden asioiden tiedostamisen toivotaan auttavan alkoholin käytön vähentämisessä sekä madaltamaan kynnystä ottaa yhteyttä ammattilaiseen, jolta saada tarvittavaa apua. Itsearviointimittarin pilotoinnissa kävi ilmi, että lähes 60 % vastaajista (n=100) koki, että sopivin ihminen ottamaan alkoholin käytön puheeksi voi olla läheinen (ystävä, puoliso, lapset). Mittarista voi olla apua tilanteissa, joissa omaiset tai läheiset ovat huolestuneet ikäihmisen alkoholin käytöstä, mutta eivät tiedä, kuinka ottaa asia puheeksi tai puuttua siihen. On suositeltavaa, että mittaria on saatavilla esimerkiksi terveysasemilla, itsehoitopisteillä, asukastuvilla, apteekeissa sekä erilaisissa hyvinvointitapahtumissa. 7

8 Itsearviointimittarin tulosten tulkinta Mittari ohjaa ensisijaisesti itsearviointiin ja ohjeistaa tarvittaessa alkoholin käytön vähentämisessä. Mikäli yli 65-vuotias hakeutuu keskustelemaan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa, pohditaan yhdessä mahdollista avuntarvetta ja tukikeinoja. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön Yli 65-vuotiaan alkoholimittari, jolla tunnistetaan mahdollinen hoidon tai tuen tarve ja alkoholiriippuvuus. 2.3 Yli 65-vuotiaiden voimavaramittari Yli 65-vuotiaiden voimavaramittarin rakenne Yli 65-vuotiaiden voimavaramittari koostuu väittämistä, joilla arvioidaan henkilön 1. tyytyväisyyttä elämään, 2. tulevaisuuden näkymiä, 3. itsearvostusta, 4. terveyttä ja elämäntapoja, 5. ympäristöä sekä 6. ihmissuhteita. Väittämät arvioidaan kolmiportaisella asteikolla: 1=eri mieltä, 2=osittain samaa mieltä ja 3=samaa mieltä. Voimavaramittarin käyttö Voimavaramittaria suositellaan käytettävän rinnakkain alkoholimittarin kanssa. Tällöin voidaan tunnistaa asiakkaan elämäntilannetta laajasti ja havaita olemassa olevia vahvuuksia tai tuen tarpeita. Voit pyytää asiakastasi vastaamaan itsenäisesti mittarin väittämiin tai haastatella hänet. Lomakkeeseen vastataan rengastamalla sopivin vaihtoehto (1=eri mieltä, 2=osittain samaa mieltä ja 3=samaa mieltä). Voimavaramittarin toimintaohjeita on laadittu 1) asiakkaan itsearviointia varten ja 2) asiantuntijoiden käyttöön. Voimavaramittaria voidaan käyttää myös muissa asiakastapaamisissa tai terveyden ja hyvinvoinnin arviointitilanteissa. Voimavaramittarin tulosten tulkinta Mikäli asiakkaan vastaukset ryhmittyvät pääosin väittämiin 2 ja 3, asiakkaan voimavarat ovat hyvät. Asiakkaan kanssa pohditaan, miten voimavarat voidaan säilyttää hyvinä tulevinakin vuosina (promotiivinen eli terveyttä ja hyvinvointia edistävä tuki). Mikäli vastaukset ryhmittyvät väittämiin 1, asiakkaan voimavarat ovat heikentyneet. Asiakkaan kanssa pohditaan voimavaroja suhteessa hänen elämäntilanteeseensa ja esimerkiksi alkoholin käyttöön. Lisäksi pohditaan, miten heikentyneitä voimavaroja voidaan vahvistaa tai mitkä tekijät voivat korvata puuttuvia voimavaroja (varhainen tuki). Voimavaramittari voi auttaa lähestymään yli 65-vuotiaan elämäntilannetta ja alkoholin käyttöä kokonaisvaltaisesti. Keskustelua voidaan suunnata voimavaramittarin perusteella alkoholin käytöltä suojaaviin tekijöihin ja niiden vahvistamiseen. Keskustelussa voidaan pohtia, mitkä tekijät altistavat ikäihmisen alkoholin käyttöön ja mitkä puolestaan toimivat alkoholin kohtuukäyttöä tukevina tai raittiutta edistävinä voimavaroina. 8

9 2.4 Sopivasti seniorille DVD työntekijöiden oppimisvälineenä Sopivasti Seniorille DVD antaa tiivistettyä tietoa yli 65-vuotiaiden alkoholin käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Lääkäreiden puheenvuoroissa perehdytään alkoholin ja lääkkeiden sekä alkoholin ja tapaturmien yhteyksiin. Sairaanhoitajat käsittelevät alkoholin käytön syitä, tunnistamista, puheeksiottoa sekä asiakkaan ohjausta. DVD:ssä esitellään myös Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari ja kaksi sen tyypillistä käyttötilannetta, jotka sijoittuvat kotihoitoon sekä sairaanhoitajan vastaanotolle, sekä ikäihmisten laadukkaan päihdetyön sisältö. DVD rohkaisee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä järjestö- ja diakoniatyön toimijoita alkoholinkäytön puheeksiottoon ja alkoholiongelmaisen auttamiseen. Se sopii opetusmateriaaliksi ammattihenkilöille, jotka kohtaavat työssään yli 65-vuotiaita ikäihmisiä. DVD:tä voidaan hyödyntää opetuskäytössä sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksissa. 9

10 3 Lisätietoa 3.1 Tietoa yli 65-vuotiaiden alkoholin käytöstä Kansanterveyslaitoksen eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymiskyselyn (EVTK) mukaan ikääntyneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt tasaisesti parin viime vuosikymmenen aikana. Vastaavasti raittiiden eläkeikäisten osuus on pienentynyt: vuonna 2009 ilmoitti vuotiaista miehistä 25 % ja naisista 45 %, ettei ole käyttänyt alkoholia kuluneen vuoden aikana. Vuonna 1993 vastaavat osuudet olivat miehistä 32 % ja naisista 63 %. Vähintään kerran viikossa alkoholia juovien eläkeikäisten miesten ja naisten osuus on kasvanut selvästi, erityisesti korkeammin koulutettujen ja nuorempien vastaajien ryhmässä. Vuonna 2009 eläkeikäisistä miehistä 40 % ja naisista 18 % ilmoitti juovansa alkoholia vähintään kerran viikossa, kun vastaavat luvut vuonna 1993 olivat miehistä 24 % ja naisista 8 %. (Laitalainen ym ) Vähintään 8 alkoholiannoksen viikkokulutus on yleistynyt vuotiailla miehillä vuosien 1985 ja 2009 välisenä aikana, eniten vuotiailla, joista useampi kuin joka neljäs käyttää viikossa vähintään 8 annosta alkoholia. Myös eläkeikäisten naisten vähintään 5 alkoholiannosta viikossa juovien osuus on kasvanut jatkuvasti vuotiailla vuotiailla naisilla vähintään viiden alkoholiannoksen viikkokulutus on pysynyt harvinaisena (Kuvio 2.) (Laitalainen ym ) Terveys tutkimuksen aineistossa 0,7 %:lla 65 vuotta täyttäneistä oli viimeisten 12 kuukauden aikana diagnosoitavissa joko alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus (Pirkola ym. 2005). Miehet / Men Naiset / Women Kuvio 2. Vähintään 8 viikkoannosta alkoholia nauttineiden miesten ja vähintään 5 viikkoannosta nauttineiden naisten osuudet vuosina (%) (Laitalainen ym. 2010). 10

11 Myös vanhustyöntekijät ovat todenneet, että ikääntyneiden alkoholin käyttö ja siihen liittyvät haitat ovat lisääntyneet. Lisäksi vanhusten kaltoin kohtelu, johon syyllistyvät päihdeongelmaiset omaiset, on myös lisääntynyt. Ikääntyneiden päihteiden käytön tunnistaminen ja puheeksiottaminen ovat uusia hoito- ja hoivatyön aiheita, joihin tarvitaan henkilöstön osaamisen vahvistamista. (Mäkelä ym ) Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) Otetaan selvää -oppaan mukaan 65 vuotta täyttäneen ei tulisi juoda kerralla enempää kuin kaksi alkoholiannosta. Viikoittainen säännöllinen käyttö ei puolestaan saisi ylittää seitsemää annosta. Perusteluna on alkoholin päihdyttävän vaikutuksen voimistuminen ikääntyessä. Lisäksi on tärkeää tunnistaa, että monien sairauksien ja lääkityksen yhteydessä suositustenkin mukaiset alkoholimäärät voivat olla liikaa. Tapaturmien riski kasvaa huomattavasti jo silloin, kun alkoholia nautitaan kerralla kolme annosta. 3.2 Yli 65-vuotiaiden alkoholi- ja voimavaramittareiden kehittäminen Yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin kehittäminen Alkoholimittarin kysymysten laatiminen perustui AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) -testiin (Seppä ym. 2003a), Otetaan selvää! oppaaseen (STM 2006), kansallisiin suosituksiin ikääntyvien päihteidenkäytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi (STM 2009) sekä Nuorten päihdemittariin (Pirskanen 2007). AUDIT-testi on todettu luotettavaksi ikäihmisten suurkulutuksen tunnistamiseen, kun katkaisupisteiksi määritetään 5 (vrt. työikäisillä 8 pistettä) (Aalto ym. 2010). Toisaalta kansainvälisissä suosituksissa rajaksi esitetään yli 60-vuotiaille 4 pistettä (NIAAA 2005). Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari kehitettiin vuosina yhteistyössä Alkoholiohjelman, Itä- Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Itä-Suomen aluehallintoviraston, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Joensuun kaupungin Ikäneuvola Ruori -hankkeen, Kuopion kaupungin sosiaalija terveyskeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Mittaria pilotoitiin kahdesti (keväällä ja syksyllä 2010). Ensimmäinen pilotointi koostui 67 ikäihmisen alkoholin käytön arvioinnista Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Pilotointiin osallistui yhtensä 15 henkilöä, jotka olivat kotihoidon, diakoniatyön, terveyskeskuksen vastaanoton ja ennakoivan vanhustyön ammattihenkilöitä sekä opiskelijoita terveys- ja sosiaalialalta. Asiantuntijaryhmä tarkensi kysymysten ja ohjeiden kirjallista ilmaisua ja ymmärrettävyyttä pilotoinneista saatujen palautteiden perusteella. Alkoholimittaria arvioi myös THL:n kehittämispäällikkö Airi Partanen. 11

12 Itsearviointimittarin kehittäminen Itsearviointimittarin kysymysten laatiminen perustui AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) -testiin, Otetaan selvää! -oppaaseen (STM 2006), kansallisiin suosituksiin ikääntyvien päihteidenkäytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi (STM 2009), nuorten päihdemittariin (Pirskanen 2007) sekä Yli 65-vuotiaiden alkoholimittariin. Itsearviointimittari on tehty yhteistyössä Alkoholiohjelman, Itä-Suomen aluehallintoviraston, Kuopion kaupungin, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän kanssa. Mittaria testattiin osana Itä- ja Keski-Suomen Kaste-hankkeen toimintaa. Mittaria testattaessa kerättiin tietoa ikäihmisten alkoholiin liittyvistä tiedoista, käsityksistä ja asenteista. Pilotointiin osallistui yhteensä 99 yli 65-vuotiasta vastaajaa vanhusten palvelutalosta, senioreiden ATK-ryhmästä, senioreiden asumisoikeustalosta, kotihoidosta, eläkeläisten piiristä sekä aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköstä. Itsearviointimittarin testauksessa ilmeni, että ikäihmiset tietävät jonkin verran alkoholin käytön haitoista, mutta eivät riittävästi. Esimerkiksi käsitys siitä, että alkoholi sopii lääkkeeksi joihinkin sairauksiin, elää sitkeästi varsinkin yli 80-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Lähes 80 % vastaajista piti itsearviointimittaria erityisen hyödyllisenä omatoimisessa alkoholin käytön vähentämisessä; naiset selkeästi enemmän kuin miehet. Sen katsottiin myös jonkin verran madaltavan kynnystä puhua alkoholin käytöstä joko ammattilaisen tai läheisen kanssa. Tulos on yhteneväinen aikaisempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan ammattiavun hakemisen kynnys on korkea. Sen sijaan itsehoitomenetelmät, jollainen itsearviointimittarikin on, kiinnostavat alkoholia runsaasti käyttäviä, erityisesti naisia. Alkoholia runsaasti käyttävät haluavat saada vertailukelpoista tietoa omasta juomisestaan. Alkoholia liikaa käyttävän ihmisen lähipiirissä juodaan usein niin ikään runsaasti, jolloin sopivan juomisen raja hämärtyy helposti. Itsearvioinnissa ihminen voi olla rehellisempi, koska siitä puuttuu kasvotusten tapahtuvan vuorovaikutuksen tuoma häpeän tunne (esim. Koski-Jännes 2009). Alkoholin käytön itsearviointimateriaalit on tutkimuksissa todettu varsin toimiviksi ja suuri osa liikaa juovista pystyy omatoimiseen alkoholin käytön vähentämiseen palautetta saatuaan (Koski-Jännes 2009, Kuusisto 2009). Suurin osa vastaajista piti aiheellisena sitä, että ikäihmisiltä kysyttäisiin alkoholin käytöstä. Vain 10 % vastaajista piti alkoholin käyttöä yksityisasiana. Sopivaksi henkilöksi kysymään alkoholin käytöstä terveydenhuollossa katsottiin useimmiten lääkäri (72 %) tai omahoitaja (42 %). Parasta olisi, jos alkoholin käytöstä kysyttäisiin rutiininomaisesti muiden terveystottumusten tai lääkityksen selvitysten yhteydessä. Tämä voisi avartaa osaltaan alkoholiin liittyvää asenne- ja keskusteluilmapiiriä. Toimintatavalla, jossa alkoholin käytöstä kysymisestä muodostuu normaali, ei-moralisoiva käytäntö, on havaittu olevan suuri vaikutus pitkän aikavälin neuvontatyössä. Kun toimenpide kohdistetaan koko väestöön, vältetään kokemus yksilön syyllistämisestä ja tarkkailusta (Soikkeli 2002). 12

13 Voimavaramittarin kehittäminen Voimavaramittarin laadinnan perusteena oli Backmanin (2001) väitöskirjassaan käyttämä Elämään tyytyväisyyden mittari, joka on laadittu Dienerin ym. (1985) kehittämän The Satisfaction With Life Scale (SWLS) pohjalta. Elämään tyytyväisyyden kokeminen perustuu kognitiiviseen arviointiprosessiin, jossa henkilö vertaa elämälle asettamiaan tavoitteita saavutuksiinsa. SWLS perustuu kokonaisvaltaisen elämään tyytyväisyyden mittaamiseen viiden väittämän avulla. SWLS-mittaria on testattu ikääntyneillä ja sen on todettu soveltuvan elämän tyytyväisyyden mittaamiseen (Diener ym. 1985, Backman 2001). Yli 65-vuotiaiden voimavaramittariin valittiin neljä väittämää, joilla arvioidaan tyytyväisyyttä elämään. Yli 65-vuotiaiden itsetuntoa arvioidaan Rosenbergin (1965) kehittämällä itsearvostus-mittarilla (Self Esteem Scale), joka mittaa yksilön asennetta ja suhtautumista itseään kohtaan. Vaikka mittari on laadittu nuoria varten, sitä on käytetty myös ikääntyvällä väestöllä ja sen on todettu olevan sisäisesti johdonmukainen (Reitzes ym. 1996, Backman 2001). Mittarissa on kymmenen väittämää, joilla voidaan arvioida itsetuntoa ulottuvuuksin itsensä arvostaminen ja toisaalta itsensä väheksyminen. Yli 65-vuotiaiden voimavaramittariin valittiin vain kysymykset, joilla arvioidaan itsearvostusta. Voimavaramittarin laadinnassa on hyödynnetty myös Hakulisen ja Pelkosen (2002) kehittämää vauvaperheen Arjen voimavarat -mittaria. Kysymykset tulevaisuuden näkymistä, terveydestä ja ihmissuhteista on muunnettu yli 65-vuotiaiden elämäntilanteeseen soveltuviksi. Yli 65-vuotiaiden voimavarat on ryhmitelty ulottuvuuksiksi: elämään tyytyväisyys, tulevaisuuden näkymät, itsetunto, terveys ja elämäntavat, ympäristö ja ihmissuhteet (ystävät ja muut läheiset). Arviointiasteikko on tiivistetty kolmeportaiseksi eri mieltä, osittain samaa mieltä ja samaa mieltä. Yli 65-vuotiaiden voimavaramittaria arvioitiin ja kehitettiin Yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin pilotoinnin yhteydessä vuonna Sekä yli 65-vuotiaat asiakkaat että työntekijät arvioivat voimavaramittarin hyvin toimivaksi, myönteiseksi lähestymistavaksi ikäihmisten alkoholin käytön puheeksiotossa. 3.3 Varhaisen tuen menetelmiä Tässä luvussa esitellään kolme keskeisintä työmenetelmää ammattihenkilöiden käyttöön tilanteissa, joissa tunnistetaan huolestuttavaa päihteiden käyttöä ja tarvitaan varhaista tukea. Osaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi toimipaikkakoulutuksilla. Varhaisella puuttumisella ja tuella voidaan usein ehkäistä erityispalvelujen tarvetta. Huolen puheeksi ottaminen Alkoholin käytön arvioimisessa on tärkeä välttää asiakkaan leimaamista johonkin riskiryhmään kuuluvaksi. Siksi puheeksi oton lähtökohtana voi olla työntekijän huoli yli 65-vuotiaan alkoholin käytöstä. Huolen puheeksi ottamisessa on keskeistä asiakkaan kunnioittaminen ja tuen tarjoaminen. Rohkea 13

14 puheeksi ottaminen herättää usein luottamusta. Alkoholin käyttöön liittyvän huolen avoin ilmaiseminen koetaan usein helpottavaksi, koska asiakkaat aistivat herkästi ammattiauttajan huolen. (Erikson & Arnkil 2007.) Alkoholin käyttö saattaa olla iäkkäille ihmisille häpeällinen asia. Kuitenkin useissa tutkimuksissa on havaittu, että ikäihmiset itse pitävät alkoholin käytöstä kysymistä hyväksyttävänä asiana (esim. Aira, 2010). Kysyminen on välttämätöntä jo somaattisten sairauksien diagnosoimisen takia. Fyysisten haittojen lisäksi liika alkoholin käyttö voi aiheuttaa monenlaisia henkisiä ja sosiaalisia haittoja, joista vapautumiseen myös ikäihmiset tarvitsevat ohjausta ja rohkaisua. Kysyminen on merkki välittämisestä. Asiakkaalla on oikeus saada tietoa omasta terveydestään ja tarjolla olevista palveluista. Varhainen puheeksi otto parhaimmillaan johtaa asiakkaan havahtumiseen ja muutokseen ennen kuin päihteistä on tullut ongelma. Mini-interventio Mini-interventio eli lyhytneuvonta on sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvaa alkoholin käytön puheeksi ottoa, riskikuluttajiin kohdistettua ohjausta ja kulutuksen seurantaa. Mini-interventio sisältää riskikäytön tunnistamisen jälkeen motivoivan neuvonnan, muutoksen suunnittelun ja muutoksen tuen. Tavoitteena on vaikuttaa juomatapoihin esimerkiksi keskustelemalla terveydestä ja antamalla käytännön neuvoja. Mini-interventiossa ei käytetä psykoterapiaa tai erityisiä hoitotekniikoita. (Seppä 2003b.) Mini-intervention teho on osoitettu monissa tutkimuksissa ja se tehoaa yhtälailla naisiin ja miehiin. Mini-interventio toimii erityisesti kohdistuessaan varhaisiin riskikuluttajiin ja alkoholia haitallisesti käyttäviin asiakkaisiin. Joka kymmenes hoidettu asiakas hyötyy mini-interventiosta ja vaikutus kestää 1-2 vuotta. Lähes jokainen sosiaali- ja terveyspalveluihin hakeutuva asiakas suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti alkoholikeskusteluun. Aloite keskusteluun on oltava ammattilaisen vastuulla, sillä vain muutama prosentti asiakkaista tekee aktiivisen aloitteen keskustella alkoholikäytöstään. (Käypä hoito 2011.) Lyhyimmillään mini-interventio sisältää yhden viiden minuutin kestoisen neuvonnan. Suositeltavaa on toteuttaa kolme minuutin neuvontakertaa. Mini-interventio, alkoholin suurkulutuksen puheeksi otto ja neuvonta on tiivistetty kuuteen osaan (RAAMIT): Rohkeus - valetaan rohkeutta ja optimismia onnistumisesta. Alkoholitietous - annetaan palautetta ja tietoa alkoholin käytön haitoista ja riskeistä. Apu - avustetaan päätöksessä vähentää tai lopettaa juominen. Myötätunto - lämmin, myötätuntoinen ja empaattinen lähestymistapa, ei moralisoida eikä syyllistetä. Itsemääräämisoikeus kunnioitetaan asiakkaan omaa päätöstä vähentää alkoholin käyttöä. Toimintaohjeet - tuetaan, pohditaan vaihtoehtoisia strategioita vähentää alkoholin käyttöä (Käypä hoito 2011). 14

15 Mini-intervention onnistumisen kannalta on tärkeä saavuttaa hyvä kontakti asiakkaaseen ja motivoida häntä. Menetelmän etuna on leimaamattomuus ja vastuun pysyminen yli 65-vuotiaalla itsellään. (Seppä 2003b.) Mini-intervention yhteyteen soveltuu hyvin yli 65-vuotiaan alkoholi- ja/tai voimavaramittarin käyttäminen. Arvio ja keskustelu voimavaroista voi auttaa tunnistamaan hyviä elämän osa-alueita ja tukea terveyttä edistäviä ja alkoholin käyttöä vähentäviä valintoja. Motivoiva toimintatapa ja motivoiva haastattelu Motivoiva haastattelu on kokonaisvaltainen ihmisen voimavaroja ja toimijuutta korostava ajattelu-, asennoitumis- ja vuorovaikutusmalli, ei pelkkä haastattelutekniikka. Tämän vuoksi on suositeltavampaa käyttää termiä motivoiva toimintatapa. (Päihdelinkki 2010.) Motivoivaa toimintatapaa käytetään silloin, kun asiakkaan elämäntavoissa tarvitaan muutoksia esimerkiksi alkoholi- ja huumeongelmien hoidossa. Motivoivan haastattelun perustana on dialoginen vuorovaikutus, jossa korostuu yhteinen pohdinta ja vuoropuhelu. Keskeistä on myös asiakkaan kunnioitus, luottamus ja myötätunnon ilmaiseminen. Avoimet kysymykset auttavat asiakasta arvioimaan omaa käyttäytymistään. Asiakasta herätellään, havahdutetaan muutoksen tarpeeseen. Tämä tapahtuu voimistamalla asiakkaan ristiriitaista suhtautumista päihteiden käyttöön ja nostamalla esiin hänen valmiuttaan muutokseen. Yhteistyössä on keskeistä se, että työntekijä ohjaa asiakasta tutkimaan ja selvittämään ongelmakäyttäytymiseen sisältyvää ristiriitaa. Asiakkaan uskoa omaan muutoskykyyn vahvistetaan ja hänelle annetaan työvälineitä käyttäen apuna esimerkiksi itsearviointia ja asiakkaan omia havaintoja. Riippuvuuksille on tyypillistä, että ihmisen kokemus omasta toiminnasta on hyvin ristiriitainen: toisaalta hänellä on usein jonkinasteinen tarve saada haitat hallintaan, mutta toisaalta esimerkiksi alkoholin tuomasta välittömästä tyydytyksestä on vaikea luopua. Työntekijä voi kuuntelevalla ja myötätuntoisella, mutta neutraalilla asenteella auttaa asiakasta punnitsemaan juomisen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ja näin auttaa häntä harkitsemaan juomisen lopettamista. Ensisijainen päätöksenteko asiasta jää aina asiakkaalle itselleen, mutta työntekijä voi omalla toiminnallaan edesauttaa ristiriidan ratkaisemisessa ja muutosmotivaation syntymisessä ja ylläpitämisessä. Motivoivan toimintatavan on todettu sopivan erityisen hyvin vastahakoisille asiakkaille, jotka eivät pidä suorasta neuvomisesta tai varoittelusta. (Päihdelinkki 2010.) 15

16 Lähteet ja kirjallisuus Aalto M & Holopainen A Ikääntyneiden alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja hoito. Duodecim 2008; 124(13): Aalto M Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito. Duodecim 2009;125: Aalto M, Alho H, Halme JT & Seppä K The Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) and its derivatives in screening for heavy drinking among the elderly. Int J Geriatr Psyciathry Jul 26. (Epub ahead of print.) (Luettu ). Aira M Iäkkäiden suhtautuminen alkoholinkäytöstä kysymiseen. Niitten kuuluu kysyä siitä viinasta, jos on aihetta. Suomen Lääkärilehti 7/2010. Backman K Kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpito. Väitöskirja. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala. Oulu university press, Oulu. (Luettu ). Diener E, Emmons RA, Larsen RJ & Griffin S The satisfaction with life scale. Journal of Personality Assessment 49: Eriksson E & Arnkil TE Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Oppaita 60. Hakulinen T & Pelkonen M Vauvaperheen arjen voimavarat. Lomake vauvaperheen voimavarojen ja perhettä kuormittavien tekijöiden tunnistamiseen. Teoksessa: Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. (2004) Oppaita 2004:14. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Kahng SK & Mowbray C Assessment of Self-Esteem among Individuals with severe mental illness: Testin two dimension of self-esteem theory and implications for social work practice. Journal of Human Behavior in the Social Environment 11(3-4), Koski-Jännes A Nettipohjainen itsearviointitesti alkoholin kulutuksen vähentäjänä. Teoksessa Tammi, Aalto & Koski-Jännes (2009) Irti Päihdeongelmista. Edita, Helsinki. Kuusisto K Päihderiippuvuudesta toipumisen eri reitit. Teoksessa Tammi, Aalto & Koski-Jännes Irti Päihdeongelmista. Edita, Helsinki. 16

17 Käypä hoito Alkoholiongelmaisen hoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. naytaartikkeli/tunnut/hoi50028 (Luettu ) Laitalainen E, Helakorpi S & Uutela A Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2009 ja niiden muutokset Helsinki : Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Unigrafia Miller W.R. & Rollnick S Motivational Interviewing. Preparing People for Change. New York: Guilford. Mäkelä P, Mustonen H & Tigerstedt C (toim.) Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino. Helsinki. thl-client/pdfs/371e1e08-9bc1-47ea-81aa-68b04f27088c (Luettu ). NIAAA Ed. Helping Patients Who Drink Too Much. A Clinician s Guide. National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism. CliniciansGuide2005/guide.pdf (Luettu ). Pirkola S, Isometsä E, Suvisaari J, Aro H, Joukamaa M, Poikolainen K, Koskinen S, Aromaa A, Lönnqvist J DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population - Results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol;40:1-10. Pirskanen M Nuorten päihteettömyyden edistäminen. Varhaisen puuttumisen malli koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 140. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kuopio. (Luettu ). Päihdelinkki Motivoiva haastattelu / motivoiva toimintatapa. (Luettu ) Soikkeli M Miten puhua huumeista. Stakesin julkaisuja. Gummerus, Jyväskylä. Seppä K. 2003a. Alkoholiongelman varhaistoteaminen. Teoksessa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K. Päihdelääketiede. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. Seppä K. 2003b. Mini-interventio. Teoksessa: Salaspuro M, Kiianmaa K & Seppä K. Päihdelääketiede. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, Seppä K. (toim.) Teoriasta toimivaksi käytännöksi. Mini-intervention jalkauttaminen terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 2008:10. 17

18 STM Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2006:6. STM Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki. Sulander T Ikääntyneiden alkoholinkäyttö tilastojen valossa. Teoksessa Alanko A. & Haarni I. (toim.) Ikääntyminen ja alkoholi. Sininauhaliitto. Helsinki. Reitzes DC, Mutran EJ & Fernandez ME. (1996) Preretirement influences on postretirement selfes-teem. Journals of Gerontology: Psychological Sciences and Social Sciences 51: Rosenberg M. (1965). Society and the adolescent self-image. Princeton University, New Jersey. 18

Yli 65-vuotiaiden alkoholi- ja voimavaramittarin käyttöopas Keskustelua alkoholin käytöstä voimavaralähtöisesti

Yli 65-vuotiaiden alkoholi- ja voimavaramittarin käyttöopas Keskustelua alkoholin käytöstä voimavaralähtöisesti Yli 65-vuotiaiden alkoholi- ja voimavaramittarin käyttöopas Keskustelua alkoholin käytöstä voimavaralähtöisesti Jaana Huohvanainen, Anne Kejonen, Ulla Kemppainen, Marjatta Pirskanen, Pirjo Varjoranta 19.11.2010

Lisätiedot

Tippa ei tapa, mutta ämpäriin hukkuu - varhainen puuttuminen ikäihmisten päihdehaittoihin Itä-Suomessa

Tippa ei tapa, mutta ämpäriin hukkuu - varhainen puuttuminen ikäihmisten päihdehaittoihin Itä-Suomessa Tippa ei tapa, mutta ämpäriin hukkuu - varhainen puuttuminen ikäihmisten päihdehaittoihin Itä-Suomessa Jaana Huohvanainen Terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Anne

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 1 90 Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 85 80 75 Alkoholin käytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille 70 65 Alkoholimittari on työväline iäkkäiden alkoholin käytön puheeksiottoon, arviointiin,

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 1 90 Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 85 80 75 Alkoholinkäytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille 70 65 Alkoholinkäytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille Alkoholimittari

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

ALKOholin käytön. työvälineenä audit

ALKOholin käytön. työvälineenä audit ALKOholin käytön Riskien arviointi, neuvonta ja hoitoonohjaus työvälineenä audit OPAS SOSIAALIALAN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 1 TYÖVÄLINEENÄ AUDIT Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Leena Alho

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina. Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010

Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina. Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010 Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010 Käytännössä? Puuttumisen rohkeutta? Työkuormani lisääjä? Haaste? 2 Taustaa WHO asetti monikansallisen työryhmän (1982),

Lisätiedot

77 60 50 50 40 Prosentti 30 20 10 27 22 21 16 12 23 14 Ikä 14 15 vuotiaat 0 5 4 16 18 vuotiaat 4 6 kertaa /vuosi 1 3 kertaa /vuosi Kerran viikossa Ei käytä alkoholia Pari kertaa kuukaud. Kerran kuukaudessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN PUHEEKSIOTTO JA

IKÄÄNTYNEIDEN PUHEEKSIOTTO JA IKÄÄNTYNEIDEN ALKOholinkäytön PUHEEKSIOTTO JA LYHYTneuvonta HYVIÄ TYÖVÄLINEITÄ JA ARJEN KÄYTÄNTÖJÄ TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALIALAN AMMATTILAISILLE Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto 1 IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLINKÄYTÖN

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ALKOHOLIN KÄYTÖN PU- HEEKSI OTTAMINEN IKÄÄN- TYNEILLÄ VERENPAINEEN MITTAUSTILANTEESSA

ALKOHOLIN KÄYTÖN PU- HEEKSI OTTAMINEN IKÄÄN- TYNEILLÄ VERENPAINEEN MITTAUSTILANTEESSA Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2013 Satu Laine & Katri Laurila ALKOHOLIN KÄYTÖN PU- HEEKSI OTTAMINEN IKÄÄN- TYNEILLÄ VERENPAINEEN MITTAUSTILANTEESSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Aijjoos-kumppanuushanke 4 yhdistystä:

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Motivoivia menetelmiä päihdetyöhön Seniori-projektin käytännön työkaluja

Motivoivia menetelmiä päihdetyöhön Seniori-projektin käytännön työkaluja Motivoivia menetelmiä päihdetyöhön Seniori-projektin käytännön työkaluja Kehittämiskeskus Tyynelä 2011 22.12.2011 2 Seniori-projekti 2005 2011 ja päihdevastuuhenkilöiden koulutus Seniori-projekti oli vuosina

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

PUHEEKSIOTTO JA MINI-INTERVENTIO ALKOHOLI JA TUPAKKA

PUHEEKSIOTTO JA MINI-INTERVENTIO ALKOHOLI JA TUPAKKA PUHEEKSIOTTO JA MINI-INTERVENTIO ALKOHOLI JA TUPAKKA Sirpa Moilanen, hankevastaava, terveyden edistämisen suunnittelija Jaana Huohvanainen, terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Mo#voiva työtapa. Motivoiva työtapa osa II PKyl

Mo#voiva työtapa. Motivoiva työtapa osa II PKyl Mo#voiva työtapa 1 Potilaassa on vika - minun tehtäväni on löytää se ja korjata Potilas tietää ja tekee jo paljon ja minun tehtäväni on vahvistaa sitä. Ari Karppinen 2 OHI HIIPIVÄN ILTAPÄIVÄN TEEMOJA 1.

Lisätiedot

Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki

Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki 14.11.2011 Lahja Eriksen, terveydenhoitaja Oulun kaupunki TERO- Terveempi Oulu, Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen osahanke, Kaste- ohjelma. 1.3.2009-31.10.2011

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot