Asiakaslähtöisyyden toteutuminen yli 65- vuotiaiden kotipalveluissa Virtasalmella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslähtöisyyden toteutuminen yli 65- vuotiaiden kotipalveluissa Virtasalmella"

Transkriptio

1 Asiakaslähtöisyyden toteutuminen yli 65- vuotiaiden kotipalveluissa Virtasalmella Grén, Sanna Heimonen, Hanna Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Grén, Sanna Heimonen, Hanna ASIAKASLÄHTÖISYYDEN TOTEUTUMINEN YLI 65-VUOTIAIDEN KOTIPALVELUISSA VIRTASALMELLA Pieksämäki, syksy sivua ja 2 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, toteutuuko asiakaslähtöisyys työntekijöiden käytännön työssä sekä palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa Virtasalmen kotipalveluissa yli 65-vuotaiden asiakkaiden arvioimana. Lisäksi haluttiin selvittää asiakkaiden kehittämistoiveita kotipalvelussa. Tutkimuspyyntö tuli Virtasalmen kunnan hoitohenkilöstön aloitteesta ja on osa Virtasalmen kunnan vanhuspalveluiden laadun kehittämistä. Tutkimusote oli kvantitatiivinen. Haastateltaviksi (n=14) valittiin yli 65-vuotiaat aikaan ja paikkaan orientoituneet Virtasalmen kunnan kotipalvelun asiakkaat. Tutkimuksen aineisto kerättiin henkilökohtaisesti haastattelemalla käyttäen apuna puolistrukturoitua kyselylomaketta. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa sekä excel- tilastojenkäsittelyohjelmaa. Kotipalvelun asiakkaat kokivat työntekijöiden toiminnan pääpiirteissään asiakaslähtöiseksi. Asiakaslähtöisyyttä alentavana tekijänä oli työntekijöiden kiireisyys. Puutteita asiakaslähtöisyyden toteutumisessa esiintyi eniten asiakkaiden osallistumisessa palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakaslähtöisyyden parantamiseksi tulee asiakkaiden mielipiteet, toiveet ja odotukset huomioida palveluja suunniteltaessa. Asiakkaiden osallisuus oman hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa antaa asiakkaalle mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun. Jatkotutkimushaasteita voivat olla työntekijöiden ja asiakkaiden näkemysten kohtaamisen selvittäminen sekä säännöllisesti toimivan palautejärjestelmän luominen. Avainsanat: asiakaslähtöisyys, asiakas, kotipalvelu, kotihoito, laatu, vanhus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu/Pieksämäen yksikön kirjasto: Huvilakatu 31, Pieksämäki

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC, PIEKSÄMÄKI UNIT Grén, Sanna Heimonen, Hanna IMPLEMENTATION OF CLIENT ORIENTATION IN VIRTASALMI HOME HELP SERVICES AMONG THE ELDERLY Pieksämäki, Autumn pages, 2 appendices The aim of this study was to examine how client orientation was implemented in home help services in Virtasalmi. Another aim was to discover clients opinions about development areas in the services. The study was carried out by request of Virtasalmi municipality and therefore it is part of the municipality s quality development programme with the aged. The study was quantitative. The sample consisted of 14 clients who were oriented in time and place and aged over 65. The interviews were carried out by using the aid of a questionnaire. The analysis was conducted by SPSS for Windows statistics programme. In general the clients of home help services considered the actions of personnel client oriented. Clients participation in planning and realisation of the services was one of the deficiencies in the implementation of client orientation. Another deficiency was the hastiness of the personnel. To improve client orientation, planning of services requires taking the clients opinions, expectations and wishes into consideration. Clients participation in making of their own care and service plans gives them an opportunity to be part of the decision-making. To improve the services it would be interesting to find out how the employees and clients views on client orientation match. Practical customer feedback system would also give constant information about the changing needs of the clients. Key words: client orientation, client, home help services, home care, quality, the elderly Deposited at Diaconia Polytechnic/Pieksämäki unit s library: Huvilakatu 31, Pieksämäki

4 JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohdat. Keväällä 2000 Virtasalmen kunnan Palvelukoti Kivitaskun silloinen vastaava sairaanhoitaja otti yhteyttä Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikköön. Hän tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tehdä opinnäytetyönä tutkimus, joka liittyy vanhustyön laatuun Virtasalmella. Tartuimme aiheeseen, koska suuntaudumme vanhustyöhön ja olemme molemmat kiinnostuneita laatuajattelusta sekä vanhustyön kehittämisestä. Lähivuosien aikana on puhuttu paljon laadusta ja sen kehittämisestä niin vanhustyössä kuin sosiaali- ja terveysalalla yleensäkin. Esimerkiksi lehtien yleisöosastokirjoituksissa omaiset ovat olleet huolissaan läheisten vanhustensa hoidosta. Uusimassa ammattikirjallisuudessa tuodaan toistuvasti esille laadun kehittämisen haaste (esim. Kukkola 1998, Outinen, Holma & Lempinen 1994, Salmela 1997). Virtasalmen kunnassa on tekeillä vanhuspoliittinen ohjelma, jossa selvitetään yli 65- vuotiaiden kotona asuvien virtasalmelaisten elin- ja asumisolosuhteita, toimintakykyä sekä palveluiden tarvetta nyt ja tulevaisuudessa (Jäntti 2001). Virtasalmen kunta on valtakunnallisten suositusten pohjalta aloittanut vanhustyön kehittämisen, johon tämä opinnäytetyö myös liittyy. Syksyllä 2000 keskustelimme tarkemmin opinnäytetyömme tekemisestä Palvelukoti Kivitaskun silloisen vastaavan sairaanhoitajan kanssa. Tämän keskustelun sekä tutkimussuunnitelman tekemisen aikana aihe rajautui käsittelemään asiakaslähtöisyyden toteutumista Virtasalmen kotipalvelussa. Osoittautui, että käsite laatu oli sellaisenaan liian laaja kokonaisuus ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön. Vanhukset ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme ja heidän hyvinvointinsa tulisi turvata kaikissa tilanteissa riippumatta esimerkiksi asuinpaikasta, terveydestä tai varallisuudesta. Oma arvostuksemme vanhuksia kohtaan ja heidän hyvinvoinnistaan välittäminen ovat myös perusteina tutkimusaiheen valintaan. Lisäksi vanhusten kotihoidosta saadut kokemukset niin opintojemme kuin kesätöidenkin aikana ovat lisänneet kiinnostustamme kotihoidon kehittämiseen yhä asiakaslähtöisemmäksi.

5 Tutkimuksen tarkoitus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten yli 65- vuotiaat Virtasalmen kunnan kotipalvelun asiakkaat kokevat asiakaslähtöisyyden toteutumisen saamissaan kotipalveluissa. Lisäksi tulosten pohjalta on tarkoitus saada tietoa, jota voidaan hyödyntää kunnan kotipalvelun kehittämisessä yhä asiakaslähtöisemmäksi. Tutkimus on osa Virtasalmen kunnan kotipalvelun laadun kehittämistä. Eri työyhteisöissä toimiessamme olemme huomanneet, ettei asiakaslähtöisyys aina toteudu henkilöstön työotteessa. Haluammekin tämän työn myötä tuoda asiaa yhä enemmän esille kaikille vanhusten parissa työskenteleville. Tutkimuksen tekeminen lisää myös omia valmiuksiamme toimia työelämässä tutkivan työotteen mukaisesti. Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Pieksämäen seudulla toimineen Tykkeemiskeskus-projektin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä Pieksämäen seudulla tietoa asiakaslähtöisyydestä ja sen tutkimisesta. Tykkeemiskeskus-projekti alkoi syksyllä 1999 ja toimi Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön toteuttamana, osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittamana projektina. Projektin tavoitteena oli muun muassa edistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista yhteiskunnassa ja luoda seutukunnalle yritystoiminnan kautta uusia työpaikkoja. Projekti päättyi syksyllä 2001.

6 1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 1.1 Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että henkilökunnan toiminta- ja ajattelutavan perustana ovat asiakkaan tarpeet, toiveet ja odotukset sellaisina kuin asiakas ne ilmaisee. Tavoitteena on palvella asiakasta hänen omien esille tuomiensa lähtökohtien mukaan, eikä esimerkiksi työntekijöiden sanelemista tarpeista. (Outinen ym. 1994, 37.) Hannele Kukkolan Laatuprojektin loppuraportin (1998, 11) mukaan asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan, että asiakkaan kokemukset, toiveet ja odotukset otetaan huomioon ja ne vaikuttavat palveluihin sekä niiden kehittämiseen. Asiakaslähtöisyyden perusajatus on se, että lähdetään liikkeelle asiakkaan tarpeista. Menestyksen esteenä voi olla ettei organisaatiolla ole tarpeeksi tietoa kohderyhmästään. (Avaimena asiakaslähtöisyys 1997, 15.) Asiakaslähtöisyys on yksi palvelun laadun osatekijöistä, tasavertainen muun muassa sellaisten määritteiden kanssa, kuten luotettavuus, palveluhalukkuus, saavutettavuus, ystävällisyys, turvallisuus, ymmärtämys, joustavuus ja yksilöllisyys (Helameri, Kukkola, Jokela, Honko 1999, 7-8). Asiakaslähtöisyys on siis osa laatua, toisin sanoen laadun peruslähtökohta. Ilman asiakaslähtöisyyttä laadukas työ voi toteutua vain osittain. Tässä tutkimuksessa asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että asiakkaan tarpeet, toiveet ja odotukset ovat asiakastyön lähtökohtana. Tämä ilmenee kaikissa edellä mainituissa määritteissä. Lisäksi tässä tutkimuksessa käytettyyn asiakaslähtöisyyden määritteeseen on sisällytetty työntekijöiden asiakaslähtöisyyttä käytännössä kuvaavia kriteereitä, jotka on koottu tutkijoiden omien kokemusten perusteella sekä kirjallisuuden avulla. Näitä kriteereitä ovat: luotettavuus ja palveluhalukkuus kokonaisvaltainen ja yksilöllinen asiakkaan huomioiminen sekä turvallisuus ymmärtämys, myötätuntoisuus, ystävällisyys, kohteliaisuus ja hyväntuulisuus asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kiireettömyys ammattitaito ja yhteistyökykyisyys ja oikeudenmukaisuus asiakaspalautteen huomioonottaminen

7 1.2 Kotipalvelun asiakas Kotipalvelun asiakkaaksi mielletään usein ainoastaan palveluita käyttävä henkilö. Laajemmin ajateltuna asiakkaita ovat myös omaiset ja muut apua tarvitsevan henkilön tukiverkostoon kuuluvat läheiset. Lisäksi kotipalvelun yhteistyökumppanit, kuten esimerkiksi terveyskeskuksen henkilökunta, ovat joissakin tilanteissa kotipalvelun asiakkaita. Asiakaslähtöisyyden tulisi toteutua kaikissa näissä asiakaskontakteissa. Tässä tutkimuksessa asiakas tarkoittaa yli 65-vuotiasta virtasalmelaista kotipalvelun palvelua tai palveluita käyttävää henkilöä. Olemme rajanneet tutkimuskohteeksemme yli 65-vuotiaat, vaikka kotipalvelu tarjoaa palveluja myös alle 65-vuotiaille henkilöille. Tässä työssä tutkimuskohteena on nimenomaan ikääntyvät ihmiset. 1.3 Vanhus Vanhuus liitetään yleisesti ikään, eläkeläisyyteen ja toimintakykyyn. Yleensä vanhuksella tarkoitetaan eläkeiän saavuttanutta eli 65-vuotiasta ja siitä vanhempaa, jolloin vanhuus määritellään tilastollisesti vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän mukaan (Vaarama 1995, 29.) Kuitenkin tämä sosiaalipoliittisesti määräytyvä vanhuuden raja on jäämässä pois vanhuuteen liittyvän tiedon ja tutkimuksen lisääntyessä. Yhä useammin vanhuksella tarkoitetaan vuotiasta. (Rapatti 2000, 4.) Tässä opinnäytetyössä kaikkia tutkimuskohteena olevia yli 65-vuotiaita kotipalvelun asiakkaita ei voida pitää vanhuksina, koska haastateltavien ikäjakauma oli melko suuri. 1.4 Kotipalvelu kotihoidon osana Kotipalvelu sisältää monipuolista henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä jokapäiväiseen elämään kuuluvissa toimissa avustamista ja niiden suorittamista. Kotipalveluhenkilökunnan asiakkaan kotona tekemää työtä on yleensä ruoanvalmistus, siivous, vaatehuolto, henkilökohtaisen hygienian hoidossa avustaminen sekä sosiaalisen kanssa käymisen edistäminen (Mäkinen, Niinistö, Salminen & Karjalainen 1997, 25.)

8 Sosiaalihuoltoasetuksen (1983/607) mukaan Kotipalveluina järjestetään kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista, sekä tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita. (Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2001, 95.) Kotihoidolla tarkoitetaan kotiin annettavia kotisairaanhoidollisia ja kodinhoidollisia palveluita. Kotisairaanhoito kuuluu perusterveydenhuollon piiriin ja kodinhoidolliset palvelut eli kotipalvelut yleisesti sosiaalitoimen tuottamiin palveluihin (Rapatti 2000, 22.) Joissakin kunnissa, kuten esimerkiksi Kuopiossa ja Lappeenrannassa nämä kaksi palvelua on yhdistetty hallinnollisesti samaan vastuu- tai palvelualueeseen (Tepponen 1999, 5). Kotihoidolla on merkitystä vanhuksen kotona selviytymistä tukevana tekijänä. Kotihoidossa tehtävän työn tulee perustua yksilöllisesti laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan (Rapatti 2000, 22). Virtasalmella kotipalvelu ja kotisairaanhoito toimivat erillisinä palveluina. Tässä opinnäytetyössä keskitytään lähinnä kotipalvelun toiminnan tutkimiseen, mutta sivutaan myös kotisairaanhoitoa.

9 2 VANHUSTYÖHÖN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Vanhuspolitiikka vanhustenhuollon lähtökohtana Suomalaisen vanhuspolitiikan tavoitteena on turvata vanhusten toimeentulo, edistää heidän hyvinvointiaan, osallistumistaan ja integroitumistaan yhteiskuntaan. Lisäksi tavoitteena on turvata vanhuus myös toimintakyvyn heikentyessä tukemalla vanhusten selviytymistä omalla asuinalueella ja omassa kodissa mahdollisimman pitkään. (Vaarama & Hurskainen 1993a, 14.) Vanhuspolitiikan tavoitteet ovat lainsäädännössä sekä suosituksissa ja ne perustuvat pitkälti YK:n v antamiin suosituksiin. (Vaarama & Hurskainen 1993a, 6-14.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat osa vanhusten palveluita ja siten osa vanhuspolitiikkaa, mikä vaikuttaa vanhusten palveluiden kehittämiseen sekä valtakunnallisesti että paikallisesti (Rapatti 2000, 22). Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut valtakunnallisen suosituksen iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palvelujen sekä niiden laadun kehittämiseksi. Suositus on osa valtioneuvoston vuosia koskevaa tavoite- ja toimintaohjelman mukaista laatusuositusten laadintaa ja se painottuu erityisesti iäkkäiden kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) Suositus on tarkoitettu lähinnä kuntien päättäjille ja johtajille (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001), mutta myös palveluhenkilöstölle siinä on hyvät perusteet asiakaslähtöiseen laatutyön tekemiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksia tukee myös pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelma, joka painottaa vanhusten palveluiden kehittämistä asiakaslähtöisesti, kiinnittäen erityisesti huomiota mm. kotona asumisen tukemiseen (Sosiaalija terveysministeriö 2001). 2.2 Ikärakenteen muutosten vaikutus vanhuspolitiikkaan Suomen väestörakenne tulee muuttumaan huomattavasti seuraavien vuosikymmenten aikana (Sonkin, Petäkoski-Hult, Rönkä & Södergård 1999, 1). Suuret ikäluokat, jotka syntyivät vuosina saavuttavat eläkeiän luvulla. Suuriin ikäluokkiin kuuluvista voidaan puhua ryhmänä, jota yhdistävät samantapaiset yhteiset kokemukset ja piirteet. (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 25.) Vuonna 2010 yli 65-vuotiaita tulee olemaan noin enemmän kuin vuonna Vuoteen 2020 mennessä

10 lisäys on jo noin (Sonkin ym. 1999, 19.) Vuodesta 2000 vuoteen 2020 yli 64- vuotiaiden osuus tulee kasvamaan 49%. Suomen yli 64-vuotiaiden väestöosuus vuonna 2020 ennustetaankin olevan Euroopan korkeimpia (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 17, 21.) Huoltosuhteella tarkoitetaan väestötieteessä lasten (alle 15-vuotiaiden) ja eläkeikäisten (yli 65-vuotiaiden) lukumäärän suhdetta työikäisen väestön lukumäärään. Arvioidaan, että vuonna 2020 jokaista huollettavaa (alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta) kohden on 1,6 työikäistä eli vuotiasta, kun vuonna 1994 vastaava luku oli 2,0. (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 23.) Toisin sanoen vanhuksista huolehtiva työvoima tulee vähentymään huomattavasti seuraavan 20 vuoden aikana. Seniori 2000 kirjassa (Sonkin ym. 1999, 25) visioidaan tulevaisuuden vanhusten olevan aktiivisia, hyvin koulutettuja, IT -teknologian osaavia sekä vaativia erilaisten palveluiden suhteen. He haluavat myös vaikuttaa palveluiden kehittämiseen ja osallistuvat poliittiseen keskusteluun aktiivisesti. Suomen vanhuspoliittisen tavoite- ja strategiatoimikunnan mietinnössä (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 45.) arvellaan, että tulevat vanhukset pitävät tärkeänä itsemääräämisoikeutta, elämänlaatua, henkistä hyvinvointia, hyviä ihmissuhteita, vertaisryhmiltä saatavaa sosiaalista tukea sekä vanhuspolitiikan toteuttamista ensisijaisesti yleisten järjestelmien (julkisten ja yksityisten) puitteissa. He näkevät itsensä yhteiskunnan ja yhteisön tasa-arvoisina jäseninä. Julkisista palveluista riippuvaisiksi voi muodostua syrjäytyneet vanhukset, jotka ovat iäkkäitä, sairaita, taloudellisesti heikossa asemassa olevia ja elämäntyyliltään passiivisia (Sonkin ym. 1999, 25). Näin ollen suurten ikäluokkien vanhetessa syntyy uusia haasteita yhteiskunnalle, kuten esimerkiksi kuinka heidän palvelutarpeisiinsa vastataan tulevaisuudessa sekä miten heidän työ- ja toimintakykyään pidetään yllä (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 25). Väestön ikääntymiseen liittyviä kielteisiä näkymiä arvioidaan olevan muun muassa seuraavat asiat: Miten palvelurakennetta pystytään kehittämään ottaen huomioon kuntien talous, työvoiman saanti ja vanhusten elämänlaatu sekä väestörakenteen ja muuttoliikkeen muutosten seuraukset. Erityisesti muuttotappiokunnista saattaa tulla vanhusvoittoisia, jolloin suuri palveluntarve yhdistyy pieneen verokertymään. (Sonkin ym. 1999, ) Ikärakenteen muutos aiheuttaa myös sen, että vanhuspolitiikan menojen osuus valtiontaloudesta tulee nousemaan. Tähän vaikuttaa vanhusten määrän kasvun lisäksi vanhusten eläketason asteittainen nousu (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 33.)

11 2.3 Vanhuskäsitys Vanhuskäsitys pohjautuu ihmiskäsitykseen, joka koskee ihmisen olemusta ja kuvaa perusasennoitumista ihmiseen. Kokonaisvaltainen eli holistinen ihmiskäsitys auttamistyössä merkitsee kokonaisvaltaista auttamista ja hoitamista, joka kohdistuu sekä autettavaan ja hänen elämäntilanteensa että auttamistyön kokonaisuuteen (Suominen & Vuorinen 1999, 9). Vanhuskäsitys vaikuttaa siihen, miten ikäihmisiin suhtaudutaan arkipäivän tilanteissa erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnan eri toiminta-alueilla sekä kuinka ihmiset suhtautuvat omaan ikääntymiseensä. Käytännössä vanhuksiin suhtaudutaan vaihtelevasti. (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 7.) Myönteisessä vanhuskäsityksessä, jota sosiaalihuoltolainkin voidaan tulkita edustavan, vanhus nähdään aktiivisena ja omatoimisena henkilönä, joka pystyy vaikuttamaan oman elämänsä hallintaan (Vaarama 1992, 91). Kielteisessä vanhuskäsityksessä ymmärretään vanhukset ongelmana ja huoltorasituksena yhteiskunnalle (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 7). Vanhuskäsitys ohjaa käytännön hoiva- ja palvelutyössä sitä kuinka työntekijä kohtaa vanhuksen. Tämän lisäksi se vaikuttaa palvelujärjestelmän muotoutumiseen. Vanhuskäsitys vaihtelee käytännössä ja vanhuksia kohdellaan kunnioittaen, holhoten tai jopa alistaen. (Vaarama 1995, 29.) 2.4 Eettiset periaatteet vanhusten kotihoidossa Eettisyys voidaan nähdä ihmisen persoonallisena ominaisuutena, johon vaikuttavat opitut ja sisäistetyt arvot, mitkä vaikuttavat käyttäytymiseen ja toimintaan. Työntekijöiden ratkaisut perustuvat omien henkilökohtaisten ratkaisujen lisäksi ammatillisiin arvoihin arjen auttamistyössä. Tärkeää olisi pyrkiä tunnistamaan eettisiä ongelmia ja vaikuttamaan niiden ratkaisuun eri osapuolia tyydyttävällä tavalla auttamisen ja hoidon tilanteissa. (Suominen & Vuorinen 1999, 7, 10.)

12 Vanhuspolitiikassa on määritelty yleiset eettiset periaatteet, jotka esiintyvät myös kansallisessa lainsäädännössä sekä YK:n ja Euroopan neuvoston ikääntyneitä ihmisiä koskevissa julistuksissa. Näitä yleisiä periaatteita ovat: Normaalisuus Ikäihmisten arvostus Turvallisuus Sosiaalinen integraatio Itsemääräämisoikeus Yksilöllisyys Valinnanvapaus Moniarvoisuus Tasa-arvo Oikeudenmukaisuus (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 89.) Elämän kunnioittaminen on perusajatus, josta johdetaan myös muut eettiset periaatteet kotihoidossa. Kotihoito on asiakkaan hoitamista, auttamista ja tukemista niin, että jokaisen asiakkaan ihmisarvoa kunnioitetaan ja asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti ja otetaan oikeudenmukaisesti huomioon hänen itsemääräämisoikeutensa. Ehdoton vaitiolo kuuluu myös työntekijän eettisiin velvollisuuksiin, jotta toimittaisiin asiakkaan parhaaksi. Turvallisen auttamissuhteen edellytyksenä on rehellisyys ja luottamus. Kotihoitotyö on asiakkaan kokonaisvaltaisesta (fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja hengellisestä) hyvinvoinnista huolehtimista. (Suominen & Vuorinen 1999, 47.) Eettisestä näkökulmasta vanhusten kotihoito on haastavaa työtä. Työntekijöiden ammattietiikka velvoittaa antamaan hyvää hoitoa vanhuksille. Työntekijöiden on otettava kantaa asiakkaiden hyvän elämän toteutumiseen hoidon ja hoivan näkökulmasta. Myös pohdittava yhdessä asiakkaan kanssa erilaisia valintoja ja niiden seurauksia. (Suominen & Vuorinen 1999, ) Koti merkitsee ihmiselle yksityisyyttä ja on osa intiimireviiriämme. Työntekijän on otettava huomioon tämä yksityisyys mennessään toisen kotiin; toisen ihmisen reviirille. Yksityisyyttä tulee kunnioittaa kaikkien asiakkaiden kohdalla. (Auttamistyö kotona 1998, ) 2.5 Asiakaslähtöisyyden edut Sosiaali- ja terveysala on parin viime vuosikymmenen aikana kehittynyt työntekijä-, organisaatio- ja laitoskeskeisyydestä asiakaslähtöisemmäksi (Hyvinvointivaltion palveluketjut 2000, 112). Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1995 valtakunnallisessa

13 suosituksessaan tuonut esille, että asiakaslähtöisyyden tulisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen haaste ja laadunhallinnan painopiste. Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen on olennainen laatuominaisuus palveluissa. Jotta laatua voitaisiin kehittää, lähtökohtana tulisi olla tieto asiakkaiden tarpeista, kokemuksista ja mielipiteistä. (Laadunhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa 1996, 10.) Asiakkaiden ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus ja henkilöstön tiimityö ovat asiakaslähtöisen kotipalvelutyön päätekijät (Helameri 1999, 45). Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteiden tarkoituksena on lisätä kaikkien kansalaisten mahdollisuutta osallistua oman elämänsä hallintaan sekä parantaa asiakkaiden tarpeiden huomioonottamista, omatoimisuuden vahvistamista ja itsemääräämisen kunnioittamista. Tavoitteiden myötä asiakaslähtöisen työn periaatteet siirtyvät jokaisen työntekijän toimintaan kaikessa asiakastyössä. (Hyvinvointivaltion palveluketjut 2000, ) Asiakaslähtöisyys on ollut tutumpi termi yritysmaailman kuin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä. Miksi sitten julkisen sektorinkin kannattaisi olla asiakaslähtöinen? Asiakaslähtöisyyden avulla voidaan ensinnäkin järkevöittää palveluja ja keskittyä vain olennaiseen. Asiakaslähtöisyys ei vaadi välttämättä minkäänlaisia taloudellisia resursseja esim. ystävällisyyshän ei maksa mitään! Toiseksi, asiakaslähtöisyys antaa henkilöstölle yhteisen päämäärän eli asiakkaan mahdollisimman hyvän palvelemisen. Samalla se kehittää henkilöstöä, sen työmotivaatiota, työskentelytapoja ja työmoraalia. Tyytyväinen asiakas antaa palveluhenkilökunnalle työn iloa. Lisäksi tyytyväiset asiakkaat puhuvat julkisten palvelujen puolesta ja positiivisen puskaradion kautta edesauttavat kunnan myönteisen imagon rakentumista. (Avaimena asiakaslähtöisyys 1997, 132.)

14 3 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Asiakaslähtöisyyden toteutumista eri kunnissa ei ole tutkittu kovinkaan paljon tai tutkimuksia ei ole julkaistu. Löysimme muutamia tutkimuksia, joiden aiheet ovat lähellä omaa opinnäytetyötämme. Seuraavissa tutkimuksissa olemme kiinnittäneet huomion vain asiakkaiden näkökulmasta saatuihin tuloksiin, vaikka tutkimus olisikin suoritettu myös työntekijöille tai omaisille. Näin pystyimme vertaamaan tuloksia omiin tutkimustuloksiimme. 3.1 Kotihoidon ja kotipalveluiden laadun vertailua Seuraavissa tutkimuksissa on vertailtu kotipalveluiden laatua kahden eri kunnan välillä. Merja Tepposen (1999) tutkimuksessa yhtenä osa-alueena oli vertailla Kuopion ja Lappeenrannan kotihoidon palvelujen laatua asiakkaiden ja työntekijöiden arvioimana tasaarvon, itsemääräämisen ja hyvän kohtelun näkökulmista. Tutkimus on vertaileva arviointitutkimus. Asiakkaiden osalta tutkimus suoritettiin haastattelemalla, strukturoitua lomaketta apuna käyttäen. Työntekijöille lähetettiin kyselylomakkeet. Tepposen (1999) keskeisiä tutkimustuloksia asiakkaiden näkökulmasta oli muun muassa: Asiakkaat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä kotihoidon laatuun sekä Kuopiossa että Lappeenrannassa ja he pitivät kotihoitoa oikeudenmukaisena toimintana. Tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa asiakkaat näkivät kehittämistarpeita molemmissa kaupungeissa. Tutkimuksesta kävi myös ilmi keskusteluavun riittämättömyys ja työntekijöiden kiireellisyys molemmissa kaupungeissa. Asiakaslähtöisyyden kohdalla tutkimuksesta ilmeni, että asiakkaat osallistuivat hyvin vähän omaa kotihoitoaan koskevaan päätöksentekoon, vaikka se on osa asiakaslähtöisyyden toteutumista kotihoidossa. Myös Raija Tenkasen (1998) tutkimuksessa Vanhusten kotipalvelun laatu. Laatuominaisuuksien vertailu kahdessa kunnassa on arvioitu vanhusten kotipalvelun laatua asiakkaiden näkökulmasta kahdessa eri kunnassa; Valkeakoskella ja Järvenpäässä. Tavoitteina tutkimuksessa olivat seuraavat asiat:

15 - Mitä kotipalvelun laatu on 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden mielestä Valkeakoskella ja Järvenpäässä? - Vertailla ja mitata millaiseen tärkeysjärjestykseen Valkeakoskelaiset ja Järvenpääläiset vanhukset asettavat kotipalvelun laatuominaisuudet ja miten kotipalvelun laatu eroaa tutkimuskohteena olleessa kaupungissa. - MAUT-tekniikan (Multiattribute Utility Technology) soveltaminen kotipalvelun laadun vertailuun ja mittaamiseen suomalaisessa kontekstissa. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua sekä puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimustulosten mukaan palvelu on silloin laadukasta, kun asiakas kokee saavansa sellaista palvelua kuin hän tarvitsee. Vanhukset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään, minkä vuoksi turvallisuuden merkitys on tärkeää. Laitinen (1999) on tehnyt pro gradu -tutkielman Vaasan yliopistossa aiheesta Vertaileva arviointi vanhusten kotipalvelun asiakaslähtöisyydestä kahdessa kunnassa. Tutkielman tarkoituksena oli muun muassa asiakaslähtöisyyden toteutuminen käytännön kotipalvelussa Ylivieskassa ja Oulaisissa. Tutkielma toteutettiin teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavina oli vanhuksia, kodinhoitajia, johtavia viranhaltijoita sekä luottamushenkilöitä. Tutkimustulosten mukaan kotipalvelu vastaa vanhusten tarpeisiin molemmissa kunnissa, eli työ on asiakaslähtöistä. 3.2 Kotihoidon asiakastyytyväisyys Salme Viljakainen (2000) on tutkinut asiakastyytyväisyyttä Joroisten terveyskeskuksen kotihoidossa. Hänen tutkimuksessaan palveluiden laatua on kartoitettu niin asiakkaiden kuin omaistenkin näkökulmasta. Viljakainen mittasi asiakastyytyväisyyttä puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Viljakaisen tutkimuksesta ilmenee, että asiakkaat ovat yleisesti melko tyytyväisiä kotihoidon palveluihin ja henkilökuntaan. Tyytymättömyyttä työntekijöiden ammattitaitoon ja ajan käyttöön ilmeni jonkin verran. Asiakaslähtöisyyden toteutumiseen asiakkaat olivat melko tyytyväisiä. Asiakaslähtöisyyden osa-alueista asiakkaat ilmaisivat tyytymättömyyttä siihen, ettei heidän tapoja ja tottumuksiaan huomioitu riittävästi sekä siihen, että valituksia ei hoidettu riittävän nopeasti ja asiallisesti. (Viljakainen 2000, 45.)

16 4 VIRTASALMEN KUNTA JA KOTIPALVELUT Virtasalmen kunta sijaitsee Etelä-Savon alueella Itä-Suomen läänissä. Kunnan rajanaapureita ovat Pieksämäen maalaiskunta, Joroinen, Juva, Mikkelin maalaiskunta ja Haukivuori. Kokonaispinta-alaa Virtasalmella on 318,6 km 2, josta 263,2 km 2 on maata ja vettä 55,4 km 2. (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 1.) Virtasalmen kunnan väestömäärä on monen maaseutukunnan tavoin pienentynyt 1950-luvulta lähtien. Vuoden 1955 väkiluku oli ja vuoden 2001 alussa väkiluku oli Väestön väheneminen on johtunut muun muassa yleisistä elinkeinoelämän rakennemuutoksista, kuten työpaikkojen katoamisesta maataloudessa. Väestön määrän pienentymisestä kertovat myös seuraavat väestön määrässä tapahtuneet muutokset: Vuoden 1999 aikana kunnassa syntyi yhdeksän ja kuoli 18 henkilöä. Lisäksi samana vuonna Virtasalmi kärsi 27 henkilön muuttotappiosta. Vuonna 1999 yli 65-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä oli 22,5 %. (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 3-4.) Ikääntyvän väestön osuus kunnan asukkaista on melko suuri, sillä vuonna 2000 koko Suomen vastaava luku oli 15,0% (Tilastokeskus 2001). Virtasalmen kunta muodostaa yhdessä Haukivuoren, Jäppilän, Pieksämäen kaupungin sekä maalaiskunnan kanssa Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän. Virtasalmen kunnan oman sosiaalitoimen sekä kuntayhtymän toimesta järjestettävän terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tärkeimpänä tavoitteena on ollut muutaman vuoden ajan tehokas hoidon porrastus (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 51.) Kotipalvelu on osa kunnan tarjoamia sosiaalipalveluja (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 20). Kotipalvelu toimii yhteistyössä palvelukoti Kivitaskun kanssa. Kivitaskussa on kaksi vastaavaa sairaanhoitajaa, joista toinen on vastuussa palvelukodin pitkäaikaisosastosta ja toisen vastuualueena ovat palveluasunnot ja avopalvelukeskus/kotipalvelu. (M. Roponen, henkilökohtainen tiedonanto ) Kotipalvelu tarjoaa Virtasalmella seuraavanlaisia palveluja: Ruuanlaittoapua, siivousapua, lääkehuoltoa ja asiointiapua sekä ateria-, turvapuhelin-, vaatehuoltopalvelua sekä pesuapua. Lisäksi palvelukoti Kivitaskussa järjestetään viriketoimintana (päivätoiminta) palvelupäiviä kerran kuukaudessa. (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 20, 22.)

17 Palvelukoti Kivitaskun vastaavalta sairaanhoitajalta saadun tiedon mukaan (henkilökohtainen tiedonanto ) Virtasalmen kunnan kotipalvelussa on tällä hetkellä kaksi kodinhoitajan virkaa. Kodinhoitajat ovat Palvelukoti Kivitaskun työvuorolistalla. Vuoden välein kodinhoitajat vaihtavat työtehtäviään palvelukodin työntekijöiden kanssa (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 20). Kodinhoitajat työskentelevät arkipäivisin. Iltaisin ja viikonloppuisin palvelukodin työntekijät auttavat tarvittaessa kotipalvelun asiakkaita. Yöpartiota ei ole tällä hetkellä. Turvapuhelinhälytykset tulevat Kivitaskuun, josta hoitaja järjestää ensiapua tarpeen mukaan. Kotisairaanhoito on Pieksämäen seudun kuntayhtymän alaisuudessa. Kotisairaanhoitaja toimii yhteistyössä kotipalvelun työntekijöiden kanssa. (M. Roponen, henkilökohtainen tiedonanto, ).

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S Lifelong Learning Mentorit Oy A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S 1.9.2008 Hoivakoti Esimerkki Kaikki on hyvin, tyytyväinen ja kiitollinen olen kun saa asua näin hyvässä paikassa Tutkimuksen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea?

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea? 1 Raportti Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea? Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuteen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluissa on toteutettu vanhuspalvelulain 6 :ään perustuen palvelujen laatukyselyt kevään ja kesän 2014 aikana. Kyselyjen tarkoituksen on ollut selvittää

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa

Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa 1 (5) Anniina Saarinen, Minna Kivijärvi, Pirjo Rakkolainen, Laura Kirkkomäki Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa 3 2 (5) UUDENKAUPUNGIN TUKIPALVELUKRITEERIT Uudenkaupungin kotona asumista tukevat tukipalvelut

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa

TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa Marjo Outila 24.1.2017 TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa TIEDONTUOTANNON TAVOITE JA NÄKÖKULMA Arvioida

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella. Sini Pallasvuo, VTK

Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella. Sini Pallasvuo, VTK Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella Sini Pallasvuo, VTK Muuttuva Salo -tutkimushanke Tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Kuntakyselyn tulokset 2014 PALAUTEKYSELY PALVELUASUMISEN ASIAKKAIDEN KOTIKUNNILLE 2014

Kuntakyselyn tulokset 2014 PALAUTEKYSELY PALVELUASUMISEN ASIAKKAIDEN KOTIKUNNILLE 2014 PALAUTEKYSELY PALVELUASUMISEN ASIAKKAIDEN KOTIKUNNILLE 2014 Kyselyn toteutuksesta Kysely lähetetty kaikkiin kuntiin, joilla on asiakkaita säätiön palveluasumisessa Samalla vastaajalla voi olla useita asiakkaita

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely 2014 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot