Asiakaslähtöisyyden toteutuminen yli 65- vuotiaiden kotipalveluissa Virtasalmella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslähtöisyyden toteutuminen yli 65- vuotiaiden kotipalveluissa Virtasalmella"

Transkriptio

1 Asiakaslähtöisyyden toteutuminen yli 65- vuotiaiden kotipalveluissa Virtasalmella Grén, Sanna Heimonen, Hanna Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Grén, Sanna Heimonen, Hanna ASIAKASLÄHTÖISYYDEN TOTEUTUMINEN YLI 65-VUOTIAIDEN KOTIPALVELUISSA VIRTASALMELLA Pieksämäki, syksy sivua ja 2 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, toteutuuko asiakaslähtöisyys työntekijöiden käytännön työssä sekä palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa Virtasalmen kotipalveluissa yli 65-vuotaiden asiakkaiden arvioimana. Lisäksi haluttiin selvittää asiakkaiden kehittämistoiveita kotipalvelussa. Tutkimuspyyntö tuli Virtasalmen kunnan hoitohenkilöstön aloitteesta ja on osa Virtasalmen kunnan vanhuspalveluiden laadun kehittämistä. Tutkimusote oli kvantitatiivinen. Haastateltaviksi (n=14) valittiin yli 65-vuotiaat aikaan ja paikkaan orientoituneet Virtasalmen kunnan kotipalvelun asiakkaat. Tutkimuksen aineisto kerättiin henkilökohtaisesti haastattelemalla käyttäen apuna puolistrukturoitua kyselylomaketta. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa sekä excel- tilastojenkäsittelyohjelmaa. Kotipalvelun asiakkaat kokivat työntekijöiden toiminnan pääpiirteissään asiakaslähtöiseksi. Asiakaslähtöisyyttä alentavana tekijänä oli työntekijöiden kiireisyys. Puutteita asiakaslähtöisyyden toteutumisessa esiintyi eniten asiakkaiden osallistumisessa palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakaslähtöisyyden parantamiseksi tulee asiakkaiden mielipiteet, toiveet ja odotukset huomioida palveluja suunniteltaessa. Asiakkaiden osallisuus oman hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa antaa asiakkaalle mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun. Jatkotutkimushaasteita voivat olla työntekijöiden ja asiakkaiden näkemysten kohtaamisen selvittäminen sekä säännöllisesti toimivan palautejärjestelmän luominen. Avainsanat: asiakaslähtöisyys, asiakas, kotipalvelu, kotihoito, laatu, vanhus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu/Pieksämäen yksikön kirjasto: Huvilakatu 31, Pieksämäki

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC, PIEKSÄMÄKI UNIT Grén, Sanna Heimonen, Hanna IMPLEMENTATION OF CLIENT ORIENTATION IN VIRTASALMI HOME HELP SERVICES AMONG THE ELDERLY Pieksämäki, Autumn pages, 2 appendices The aim of this study was to examine how client orientation was implemented in home help services in Virtasalmi. Another aim was to discover clients opinions about development areas in the services. The study was carried out by request of Virtasalmi municipality and therefore it is part of the municipality s quality development programme with the aged. The study was quantitative. The sample consisted of 14 clients who were oriented in time and place and aged over 65. The interviews were carried out by using the aid of a questionnaire. The analysis was conducted by SPSS for Windows statistics programme. In general the clients of home help services considered the actions of personnel client oriented. Clients participation in planning and realisation of the services was one of the deficiencies in the implementation of client orientation. Another deficiency was the hastiness of the personnel. To improve client orientation, planning of services requires taking the clients opinions, expectations and wishes into consideration. Clients participation in making of their own care and service plans gives them an opportunity to be part of the decision-making. To improve the services it would be interesting to find out how the employees and clients views on client orientation match. Practical customer feedback system would also give constant information about the changing needs of the clients. Key words: client orientation, client, home help services, home care, quality, the elderly Deposited at Diaconia Polytechnic/Pieksämäki unit s library: Huvilakatu 31, Pieksämäki

4 JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohdat. Keväällä 2000 Virtasalmen kunnan Palvelukoti Kivitaskun silloinen vastaava sairaanhoitaja otti yhteyttä Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikköön. Hän tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tehdä opinnäytetyönä tutkimus, joka liittyy vanhustyön laatuun Virtasalmella. Tartuimme aiheeseen, koska suuntaudumme vanhustyöhön ja olemme molemmat kiinnostuneita laatuajattelusta sekä vanhustyön kehittämisestä. Lähivuosien aikana on puhuttu paljon laadusta ja sen kehittämisestä niin vanhustyössä kuin sosiaali- ja terveysalalla yleensäkin. Esimerkiksi lehtien yleisöosastokirjoituksissa omaiset ovat olleet huolissaan läheisten vanhustensa hoidosta. Uusimassa ammattikirjallisuudessa tuodaan toistuvasti esille laadun kehittämisen haaste (esim. Kukkola 1998, Outinen, Holma & Lempinen 1994, Salmela 1997). Virtasalmen kunnassa on tekeillä vanhuspoliittinen ohjelma, jossa selvitetään yli 65- vuotiaiden kotona asuvien virtasalmelaisten elin- ja asumisolosuhteita, toimintakykyä sekä palveluiden tarvetta nyt ja tulevaisuudessa (Jäntti 2001). Virtasalmen kunta on valtakunnallisten suositusten pohjalta aloittanut vanhustyön kehittämisen, johon tämä opinnäytetyö myös liittyy. Syksyllä 2000 keskustelimme tarkemmin opinnäytetyömme tekemisestä Palvelukoti Kivitaskun silloisen vastaavan sairaanhoitajan kanssa. Tämän keskustelun sekä tutkimussuunnitelman tekemisen aikana aihe rajautui käsittelemään asiakaslähtöisyyden toteutumista Virtasalmen kotipalvelussa. Osoittautui, että käsite laatu oli sellaisenaan liian laaja kokonaisuus ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön. Vanhukset ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme ja heidän hyvinvointinsa tulisi turvata kaikissa tilanteissa riippumatta esimerkiksi asuinpaikasta, terveydestä tai varallisuudesta. Oma arvostuksemme vanhuksia kohtaan ja heidän hyvinvoinnistaan välittäminen ovat myös perusteina tutkimusaiheen valintaan. Lisäksi vanhusten kotihoidosta saadut kokemukset niin opintojemme kuin kesätöidenkin aikana ovat lisänneet kiinnostustamme kotihoidon kehittämiseen yhä asiakaslähtöisemmäksi.

5 Tutkimuksen tarkoitus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten yli 65- vuotiaat Virtasalmen kunnan kotipalvelun asiakkaat kokevat asiakaslähtöisyyden toteutumisen saamissaan kotipalveluissa. Lisäksi tulosten pohjalta on tarkoitus saada tietoa, jota voidaan hyödyntää kunnan kotipalvelun kehittämisessä yhä asiakaslähtöisemmäksi. Tutkimus on osa Virtasalmen kunnan kotipalvelun laadun kehittämistä. Eri työyhteisöissä toimiessamme olemme huomanneet, ettei asiakaslähtöisyys aina toteudu henkilöstön työotteessa. Haluammekin tämän työn myötä tuoda asiaa yhä enemmän esille kaikille vanhusten parissa työskenteleville. Tutkimuksen tekeminen lisää myös omia valmiuksiamme toimia työelämässä tutkivan työotteen mukaisesti. Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Pieksämäen seudulla toimineen Tykkeemiskeskus-projektin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä Pieksämäen seudulla tietoa asiakaslähtöisyydestä ja sen tutkimisesta. Tykkeemiskeskus-projekti alkoi syksyllä 1999 ja toimi Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön toteuttamana, osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittamana projektina. Projektin tavoitteena oli muun muassa edistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista yhteiskunnassa ja luoda seutukunnalle yritystoiminnan kautta uusia työpaikkoja. Projekti päättyi syksyllä 2001.

6 1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 1.1 Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että henkilökunnan toiminta- ja ajattelutavan perustana ovat asiakkaan tarpeet, toiveet ja odotukset sellaisina kuin asiakas ne ilmaisee. Tavoitteena on palvella asiakasta hänen omien esille tuomiensa lähtökohtien mukaan, eikä esimerkiksi työntekijöiden sanelemista tarpeista. (Outinen ym. 1994, 37.) Hannele Kukkolan Laatuprojektin loppuraportin (1998, 11) mukaan asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan, että asiakkaan kokemukset, toiveet ja odotukset otetaan huomioon ja ne vaikuttavat palveluihin sekä niiden kehittämiseen. Asiakaslähtöisyyden perusajatus on se, että lähdetään liikkeelle asiakkaan tarpeista. Menestyksen esteenä voi olla ettei organisaatiolla ole tarpeeksi tietoa kohderyhmästään. (Avaimena asiakaslähtöisyys 1997, 15.) Asiakaslähtöisyys on yksi palvelun laadun osatekijöistä, tasavertainen muun muassa sellaisten määritteiden kanssa, kuten luotettavuus, palveluhalukkuus, saavutettavuus, ystävällisyys, turvallisuus, ymmärtämys, joustavuus ja yksilöllisyys (Helameri, Kukkola, Jokela, Honko 1999, 7-8). Asiakaslähtöisyys on siis osa laatua, toisin sanoen laadun peruslähtökohta. Ilman asiakaslähtöisyyttä laadukas työ voi toteutua vain osittain. Tässä tutkimuksessa asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että asiakkaan tarpeet, toiveet ja odotukset ovat asiakastyön lähtökohtana. Tämä ilmenee kaikissa edellä mainituissa määritteissä. Lisäksi tässä tutkimuksessa käytettyyn asiakaslähtöisyyden määritteeseen on sisällytetty työntekijöiden asiakaslähtöisyyttä käytännössä kuvaavia kriteereitä, jotka on koottu tutkijoiden omien kokemusten perusteella sekä kirjallisuuden avulla. Näitä kriteereitä ovat: luotettavuus ja palveluhalukkuus kokonaisvaltainen ja yksilöllinen asiakkaan huomioiminen sekä turvallisuus ymmärtämys, myötätuntoisuus, ystävällisyys, kohteliaisuus ja hyväntuulisuus asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kiireettömyys ammattitaito ja yhteistyökykyisyys ja oikeudenmukaisuus asiakaspalautteen huomioonottaminen

7 1.2 Kotipalvelun asiakas Kotipalvelun asiakkaaksi mielletään usein ainoastaan palveluita käyttävä henkilö. Laajemmin ajateltuna asiakkaita ovat myös omaiset ja muut apua tarvitsevan henkilön tukiverkostoon kuuluvat läheiset. Lisäksi kotipalvelun yhteistyökumppanit, kuten esimerkiksi terveyskeskuksen henkilökunta, ovat joissakin tilanteissa kotipalvelun asiakkaita. Asiakaslähtöisyyden tulisi toteutua kaikissa näissä asiakaskontakteissa. Tässä tutkimuksessa asiakas tarkoittaa yli 65-vuotiasta virtasalmelaista kotipalvelun palvelua tai palveluita käyttävää henkilöä. Olemme rajanneet tutkimuskohteeksemme yli 65-vuotiaat, vaikka kotipalvelu tarjoaa palveluja myös alle 65-vuotiaille henkilöille. Tässä työssä tutkimuskohteena on nimenomaan ikääntyvät ihmiset. 1.3 Vanhus Vanhuus liitetään yleisesti ikään, eläkeläisyyteen ja toimintakykyyn. Yleensä vanhuksella tarkoitetaan eläkeiän saavuttanutta eli 65-vuotiasta ja siitä vanhempaa, jolloin vanhuus määritellään tilastollisesti vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän mukaan (Vaarama 1995, 29.) Kuitenkin tämä sosiaalipoliittisesti määräytyvä vanhuuden raja on jäämässä pois vanhuuteen liittyvän tiedon ja tutkimuksen lisääntyessä. Yhä useammin vanhuksella tarkoitetaan vuotiasta. (Rapatti 2000, 4.) Tässä opinnäytetyössä kaikkia tutkimuskohteena olevia yli 65-vuotiaita kotipalvelun asiakkaita ei voida pitää vanhuksina, koska haastateltavien ikäjakauma oli melko suuri. 1.4 Kotipalvelu kotihoidon osana Kotipalvelu sisältää monipuolista henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä jokapäiväiseen elämään kuuluvissa toimissa avustamista ja niiden suorittamista. Kotipalveluhenkilökunnan asiakkaan kotona tekemää työtä on yleensä ruoanvalmistus, siivous, vaatehuolto, henkilökohtaisen hygienian hoidossa avustaminen sekä sosiaalisen kanssa käymisen edistäminen (Mäkinen, Niinistö, Salminen & Karjalainen 1997, 25.)

8 Sosiaalihuoltoasetuksen (1983/607) mukaan Kotipalveluina järjestetään kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista, sekä tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita. (Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2001, 95.) Kotihoidolla tarkoitetaan kotiin annettavia kotisairaanhoidollisia ja kodinhoidollisia palveluita. Kotisairaanhoito kuuluu perusterveydenhuollon piiriin ja kodinhoidolliset palvelut eli kotipalvelut yleisesti sosiaalitoimen tuottamiin palveluihin (Rapatti 2000, 22.) Joissakin kunnissa, kuten esimerkiksi Kuopiossa ja Lappeenrannassa nämä kaksi palvelua on yhdistetty hallinnollisesti samaan vastuu- tai palvelualueeseen (Tepponen 1999, 5). Kotihoidolla on merkitystä vanhuksen kotona selviytymistä tukevana tekijänä. Kotihoidossa tehtävän työn tulee perustua yksilöllisesti laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan (Rapatti 2000, 22). Virtasalmella kotipalvelu ja kotisairaanhoito toimivat erillisinä palveluina. Tässä opinnäytetyössä keskitytään lähinnä kotipalvelun toiminnan tutkimiseen, mutta sivutaan myös kotisairaanhoitoa.

9 2 VANHUSTYÖHÖN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Vanhuspolitiikka vanhustenhuollon lähtökohtana Suomalaisen vanhuspolitiikan tavoitteena on turvata vanhusten toimeentulo, edistää heidän hyvinvointiaan, osallistumistaan ja integroitumistaan yhteiskuntaan. Lisäksi tavoitteena on turvata vanhuus myös toimintakyvyn heikentyessä tukemalla vanhusten selviytymistä omalla asuinalueella ja omassa kodissa mahdollisimman pitkään. (Vaarama & Hurskainen 1993a, 14.) Vanhuspolitiikan tavoitteet ovat lainsäädännössä sekä suosituksissa ja ne perustuvat pitkälti YK:n v antamiin suosituksiin. (Vaarama & Hurskainen 1993a, 6-14.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat osa vanhusten palveluita ja siten osa vanhuspolitiikkaa, mikä vaikuttaa vanhusten palveluiden kehittämiseen sekä valtakunnallisesti että paikallisesti (Rapatti 2000, 22). Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut valtakunnallisen suosituksen iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palvelujen sekä niiden laadun kehittämiseksi. Suositus on osa valtioneuvoston vuosia koskevaa tavoite- ja toimintaohjelman mukaista laatusuositusten laadintaa ja se painottuu erityisesti iäkkäiden kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) Suositus on tarkoitettu lähinnä kuntien päättäjille ja johtajille (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001), mutta myös palveluhenkilöstölle siinä on hyvät perusteet asiakaslähtöiseen laatutyön tekemiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksia tukee myös pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelma, joka painottaa vanhusten palveluiden kehittämistä asiakaslähtöisesti, kiinnittäen erityisesti huomiota mm. kotona asumisen tukemiseen (Sosiaalija terveysministeriö 2001). 2.2 Ikärakenteen muutosten vaikutus vanhuspolitiikkaan Suomen väestörakenne tulee muuttumaan huomattavasti seuraavien vuosikymmenten aikana (Sonkin, Petäkoski-Hult, Rönkä & Södergård 1999, 1). Suuret ikäluokat, jotka syntyivät vuosina saavuttavat eläkeiän luvulla. Suuriin ikäluokkiin kuuluvista voidaan puhua ryhmänä, jota yhdistävät samantapaiset yhteiset kokemukset ja piirteet. (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 25.) Vuonna 2010 yli 65-vuotiaita tulee olemaan noin enemmän kuin vuonna Vuoteen 2020 mennessä

10 lisäys on jo noin (Sonkin ym. 1999, 19.) Vuodesta 2000 vuoteen 2020 yli 64- vuotiaiden osuus tulee kasvamaan 49%. Suomen yli 64-vuotiaiden väestöosuus vuonna 2020 ennustetaankin olevan Euroopan korkeimpia (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 17, 21.) Huoltosuhteella tarkoitetaan väestötieteessä lasten (alle 15-vuotiaiden) ja eläkeikäisten (yli 65-vuotiaiden) lukumäärän suhdetta työikäisen väestön lukumäärään. Arvioidaan, että vuonna 2020 jokaista huollettavaa (alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta) kohden on 1,6 työikäistä eli vuotiasta, kun vuonna 1994 vastaava luku oli 2,0. (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 23.) Toisin sanoen vanhuksista huolehtiva työvoima tulee vähentymään huomattavasti seuraavan 20 vuoden aikana. Seniori 2000 kirjassa (Sonkin ym. 1999, 25) visioidaan tulevaisuuden vanhusten olevan aktiivisia, hyvin koulutettuja, IT -teknologian osaavia sekä vaativia erilaisten palveluiden suhteen. He haluavat myös vaikuttaa palveluiden kehittämiseen ja osallistuvat poliittiseen keskusteluun aktiivisesti. Suomen vanhuspoliittisen tavoite- ja strategiatoimikunnan mietinnössä (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 45.) arvellaan, että tulevat vanhukset pitävät tärkeänä itsemääräämisoikeutta, elämänlaatua, henkistä hyvinvointia, hyviä ihmissuhteita, vertaisryhmiltä saatavaa sosiaalista tukea sekä vanhuspolitiikan toteuttamista ensisijaisesti yleisten järjestelmien (julkisten ja yksityisten) puitteissa. He näkevät itsensä yhteiskunnan ja yhteisön tasa-arvoisina jäseninä. Julkisista palveluista riippuvaisiksi voi muodostua syrjäytyneet vanhukset, jotka ovat iäkkäitä, sairaita, taloudellisesti heikossa asemassa olevia ja elämäntyyliltään passiivisia (Sonkin ym. 1999, 25). Näin ollen suurten ikäluokkien vanhetessa syntyy uusia haasteita yhteiskunnalle, kuten esimerkiksi kuinka heidän palvelutarpeisiinsa vastataan tulevaisuudessa sekä miten heidän työ- ja toimintakykyään pidetään yllä (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 25). Väestön ikääntymiseen liittyviä kielteisiä näkymiä arvioidaan olevan muun muassa seuraavat asiat: Miten palvelurakennetta pystytään kehittämään ottaen huomioon kuntien talous, työvoiman saanti ja vanhusten elämänlaatu sekä väestörakenteen ja muuttoliikkeen muutosten seuraukset. Erityisesti muuttotappiokunnista saattaa tulla vanhusvoittoisia, jolloin suuri palveluntarve yhdistyy pieneen verokertymään. (Sonkin ym. 1999, ) Ikärakenteen muutos aiheuttaa myös sen, että vanhuspolitiikan menojen osuus valtiontaloudesta tulee nousemaan. Tähän vaikuttaa vanhusten määrän kasvun lisäksi vanhusten eläketason asteittainen nousu (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 33.)

11 2.3 Vanhuskäsitys Vanhuskäsitys pohjautuu ihmiskäsitykseen, joka koskee ihmisen olemusta ja kuvaa perusasennoitumista ihmiseen. Kokonaisvaltainen eli holistinen ihmiskäsitys auttamistyössä merkitsee kokonaisvaltaista auttamista ja hoitamista, joka kohdistuu sekä autettavaan ja hänen elämäntilanteensa että auttamistyön kokonaisuuteen (Suominen & Vuorinen 1999, 9). Vanhuskäsitys vaikuttaa siihen, miten ikäihmisiin suhtaudutaan arkipäivän tilanteissa erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnan eri toiminta-alueilla sekä kuinka ihmiset suhtautuvat omaan ikääntymiseensä. Käytännössä vanhuksiin suhtaudutaan vaihtelevasti. (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 7.) Myönteisessä vanhuskäsityksessä, jota sosiaalihuoltolainkin voidaan tulkita edustavan, vanhus nähdään aktiivisena ja omatoimisena henkilönä, joka pystyy vaikuttamaan oman elämänsä hallintaan (Vaarama 1992, 91). Kielteisessä vanhuskäsityksessä ymmärretään vanhukset ongelmana ja huoltorasituksena yhteiskunnalle (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 7). Vanhuskäsitys ohjaa käytännön hoiva- ja palvelutyössä sitä kuinka työntekijä kohtaa vanhuksen. Tämän lisäksi se vaikuttaa palvelujärjestelmän muotoutumiseen. Vanhuskäsitys vaihtelee käytännössä ja vanhuksia kohdellaan kunnioittaen, holhoten tai jopa alistaen. (Vaarama 1995, 29.) 2.4 Eettiset periaatteet vanhusten kotihoidossa Eettisyys voidaan nähdä ihmisen persoonallisena ominaisuutena, johon vaikuttavat opitut ja sisäistetyt arvot, mitkä vaikuttavat käyttäytymiseen ja toimintaan. Työntekijöiden ratkaisut perustuvat omien henkilökohtaisten ratkaisujen lisäksi ammatillisiin arvoihin arjen auttamistyössä. Tärkeää olisi pyrkiä tunnistamaan eettisiä ongelmia ja vaikuttamaan niiden ratkaisuun eri osapuolia tyydyttävällä tavalla auttamisen ja hoidon tilanteissa. (Suominen & Vuorinen 1999, 7, 10.)

12 Vanhuspolitiikassa on määritelty yleiset eettiset periaatteet, jotka esiintyvät myös kansallisessa lainsäädännössä sekä YK:n ja Euroopan neuvoston ikääntyneitä ihmisiä koskevissa julistuksissa. Näitä yleisiä periaatteita ovat: Normaalisuus Ikäihmisten arvostus Turvallisuus Sosiaalinen integraatio Itsemääräämisoikeus Yksilöllisyys Valinnanvapaus Moniarvoisuus Tasa-arvo Oikeudenmukaisuus (Vanhuspolitiikkaa vuoteen , 89.) Elämän kunnioittaminen on perusajatus, josta johdetaan myös muut eettiset periaatteet kotihoidossa. Kotihoito on asiakkaan hoitamista, auttamista ja tukemista niin, että jokaisen asiakkaan ihmisarvoa kunnioitetaan ja asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti ja otetaan oikeudenmukaisesti huomioon hänen itsemääräämisoikeutensa. Ehdoton vaitiolo kuuluu myös työntekijän eettisiin velvollisuuksiin, jotta toimittaisiin asiakkaan parhaaksi. Turvallisen auttamissuhteen edellytyksenä on rehellisyys ja luottamus. Kotihoitotyö on asiakkaan kokonaisvaltaisesta (fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja hengellisestä) hyvinvoinnista huolehtimista. (Suominen & Vuorinen 1999, 47.) Eettisestä näkökulmasta vanhusten kotihoito on haastavaa työtä. Työntekijöiden ammattietiikka velvoittaa antamaan hyvää hoitoa vanhuksille. Työntekijöiden on otettava kantaa asiakkaiden hyvän elämän toteutumiseen hoidon ja hoivan näkökulmasta. Myös pohdittava yhdessä asiakkaan kanssa erilaisia valintoja ja niiden seurauksia. (Suominen & Vuorinen 1999, ) Koti merkitsee ihmiselle yksityisyyttä ja on osa intiimireviiriämme. Työntekijän on otettava huomioon tämä yksityisyys mennessään toisen kotiin; toisen ihmisen reviirille. Yksityisyyttä tulee kunnioittaa kaikkien asiakkaiden kohdalla. (Auttamistyö kotona 1998, ) 2.5 Asiakaslähtöisyyden edut Sosiaali- ja terveysala on parin viime vuosikymmenen aikana kehittynyt työntekijä-, organisaatio- ja laitoskeskeisyydestä asiakaslähtöisemmäksi (Hyvinvointivaltion palveluketjut 2000, 112). Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1995 valtakunnallisessa

13 suosituksessaan tuonut esille, että asiakaslähtöisyyden tulisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen haaste ja laadunhallinnan painopiste. Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen on olennainen laatuominaisuus palveluissa. Jotta laatua voitaisiin kehittää, lähtökohtana tulisi olla tieto asiakkaiden tarpeista, kokemuksista ja mielipiteistä. (Laadunhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa 1996, 10.) Asiakkaiden ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus ja henkilöstön tiimityö ovat asiakaslähtöisen kotipalvelutyön päätekijät (Helameri 1999, 45). Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteiden tarkoituksena on lisätä kaikkien kansalaisten mahdollisuutta osallistua oman elämänsä hallintaan sekä parantaa asiakkaiden tarpeiden huomioonottamista, omatoimisuuden vahvistamista ja itsemääräämisen kunnioittamista. Tavoitteiden myötä asiakaslähtöisen työn periaatteet siirtyvät jokaisen työntekijän toimintaan kaikessa asiakastyössä. (Hyvinvointivaltion palveluketjut 2000, ) Asiakaslähtöisyys on ollut tutumpi termi yritysmaailman kuin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä. Miksi sitten julkisen sektorinkin kannattaisi olla asiakaslähtöinen? Asiakaslähtöisyyden avulla voidaan ensinnäkin järkevöittää palveluja ja keskittyä vain olennaiseen. Asiakaslähtöisyys ei vaadi välttämättä minkäänlaisia taloudellisia resursseja esim. ystävällisyyshän ei maksa mitään! Toiseksi, asiakaslähtöisyys antaa henkilöstölle yhteisen päämäärän eli asiakkaan mahdollisimman hyvän palvelemisen. Samalla se kehittää henkilöstöä, sen työmotivaatiota, työskentelytapoja ja työmoraalia. Tyytyväinen asiakas antaa palveluhenkilökunnalle työn iloa. Lisäksi tyytyväiset asiakkaat puhuvat julkisten palvelujen puolesta ja positiivisen puskaradion kautta edesauttavat kunnan myönteisen imagon rakentumista. (Avaimena asiakaslähtöisyys 1997, 132.)

14 3 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Asiakaslähtöisyyden toteutumista eri kunnissa ei ole tutkittu kovinkaan paljon tai tutkimuksia ei ole julkaistu. Löysimme muutamia tutkimuksia, joiden aiheet ovat lähellä omaa opinnäytetyötämme. Seuraavissa tutkimuksissa olemme kiinnittäneet huomion vain asiakkaiden näkökulmasta saatuihin tuloksiin, vaikka tutkimus olisikin suoritettu myös työntekijöille tai omaisille. Näin pystyimme vertaamaan tuloksia omiin tutkimustuloksiimme. 3.1 Kotihoidon ja kotipalveluiden laadun vertailua Seuraavissa tutkimuksissa on vertailtu kotipalveluiden laatua kahden eri kunnan välillä. Merja Tepposen (1999) tutkimuksessa yhtenä osa-alueena oli vertailla Kuopion ja Lappeenrannan kotihoidon palvelujen laatua asiakkaiden ja työntekijöiden arvioimana tasaarvon, itsemääräämisen ja hyvän kohtelun näkökulmista. Tutkimus on vertaileva arviointitutkimus. Asiakkaiden osalta tutkimus suoritettiin haastattelemalla, strukturoitua lomaketta apuna käyttäen. Työntekijöille lähetettiin kyselylomakkeet. Tepposen (1999) keskeisiä tutkimustuloksia asiakkaiden näkökulmasta oli muun muassa: Asiakkaat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä kotihoidon laatuun sekä Kuopiossa että Lappeenrannassa ja he pitivät kotihoitoa oikeudenmukaisena toimintana. Tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa asiakkaat näkivät kehittämistarpeita molemmissa kaupungeissa. Tutkimuksesta kävi myös ilmi keskusteluavun riittämättömyys ja työntekijöiden kiireellisyys molemmissa kaupungeissa. Asiakaslähtöisyyden kohdalla tutkimuksesta ilmeni, että asiakkaat osallistuivat hyvin vähän omaa kotihoitoaan koskevaan päätöksentekoon, vaikka se on osa asiakaslähtöisyyden toteutumista kotihoidossa. Myös Raija Tenkasen (1998) tutkimuksessa Vanhusten kotipalvelun laatu. Laatuominaisuuksien vertailu kahdessa kunnassa on arvioitu vanhusten kotipalvelun laatua asiakkaiden näkökulmasta kahdessa eri kunnassa; Valkeakoskella ja Järvenpäässä. Tavoitteina tutkimuksessa olivat seuraavat asiat:

15 - Mitä kotipalvelun laatu on 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden mielestä Valkeakoskella ja Järvenpäässä? - Vertailla ja mitata millaiseen tärkeysjärjestykseen Valkeakoskelaiset ja Järvenpääläiset vanhukset asettavat kotipalvelun laatuominaisuudet ja miten kotipalvelun laatu eroaa tutkimuskohteena olleessa kaupungissa. - MAUT-tekniikan (Multiattribute Utility Technology) soveltaminen kotipalvelun laadun vertailuun ja mittaamiseen suomalaisessa kontekstissa. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua sekä puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimustulosten mukaan palvelu on silloin laadukasta, kun asiakas kokee saavansa sellaista palvelua kuin hän tarvitsee. Vanhukset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään, minkä vuoksi turvallisuuden merkitys on tärkeää. Laitinen (1999) on tehnyt pro gradu -tutkielman Vaasan yliopistossa aiheesta Vertaileva arviointi vanhusten kotipalvelun asiakaslähtöisyydestä kahdessa kunnassa. Tutkielman tarkoituksena oli muun muassa asiakaslähtöisyyden toteutuminen käytännön kotipalvelussa Ylivieskassa ja Oulaisissa. Tutkielma toteutettiin teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavina oli vanhuksia, kodinhoitajia, johtavia viranhaltijoita sekä luottamushenkilöitä. Tutkimustulosten mukaan kotipalvelu vastaa vanhusten tarpeisiin molemmissa kunnissa, eli työ on asiakaslähtöistä. 3.2 Kotihoidon asiakastyytyväisyys Salme Viljakainen (2000) on tutkinut asiakastyytyväisyyttä Joroisten terveyskeskuksen kotihoidossa. Hänen tutkimuksessaan palveluiden laatua on kartoitettu niin asiakkaiden kuin omaistenkin näkökulmasta. Viljakainen mittasi asiakastyytyväisyyttä puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Viljakaisen tutkimuksesta ilmenee, että asiakkaat ovat yleisesti melko tyytyväisiä kotihoidon palveluihin ja henkilökuntaan. Tyytymättömyyttä työntekijöiden ammattitaitoon ja ajan käyttöön ilmeni jonkin verran. Asiakaslähtöisyyden toteutumiseen asiakkaat olivat melko tyytyväisiä. Asiakaslähtöisyyden osa-alueista asiakkaat ilmaisivat tyytymättömyyttä siihen, ettei heidän tapoja ja tottumuksiaan huomioitu riittävästi sekä siihen, että valituksia ei hoidettu riittävän nopeasti ja asiallisesti. (Viljakainen 2000, 45.)

16 4 VIRTASALMEN KUNTA JA KOTIPALVELUT Virtasalmen kunta sijaitsee Etelä-Savon alueella Itä-Suomen läänissä. Kunnan rajanaapureita ovat Pieksämäen maalaiskunta, Joroinen, Juva, Mikkelin maalaiskunta ja Haukivuori. Kokonaispinta-alaa Virtasalmella on 318,6 km 2, josta 263,2 km 2 on maata ja vettä 55,4 km 2. (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 1.) Virtasalmen kunnan väestömäärä on monen maaseutukunnan tavoin pienentynyt 1950-luvulta lähtien. Vuoden 1955 väkiluku oli ja vuoden 2001 alussa väkiluku oli Väestön väheneminen on johtunut muun muassa yleisistä elinkeinoelämän rakennemuutoksista, kuten työpaikkojen katoamisesta maataloudessa. Väestön määrän pienentymisestä kertovat myös seuraavat väestön määrässä tapahtuneet muutokset: Vuoden 1999 aikana kunnassa syntyi yhdeksän ja kuoli 18 henkilöä. Lisäksi samana vuonna Virtasalmi kärsi 27 henkilön muuttotappiosta. Vuonna 1999 yli 65-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä oli 22,5 %. (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 3-4.) Ikääntyvän väestön osuus kunnan asukkaista on melko suuri, sillä vuonna 2000 koko Suomen vastaava luku oli 15,0% (Tilastokeskus 2001). Virtasalmen kunta muodostaa yhdessä Haukivuoren, Jäppilän, Pieksämäen kaupungin sekä maalaiskunnan kanssa Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän. Virtasalmen kunnan oman sosiaalitoimen sekä kuntayhtymän toimesta järjestettävän terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tärkeimpänä tavoitteena on ollut muutaman vuoden ajan tehokas hoidon porrastus (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 51.) Kotipalvelu on osa kunnan tarjoamia sosiaalipalveluja (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 20). Kotipalvelu toimii yhteistyössä palvelukoti Kivitaskun kanssa. Kivitaskussa on kaksi vastaavaa sairaanhoitajaa, joista toinen on vastuussa palvelukodin pitkäaikaisosastosta ja toisen vastuualueena ovat palveluasunnot ja avopalvelukeskus/kotipalvelu. (M. Roponen, henkilökohtainen tiedonanto ) Kotipalvelu tarjoaa Virtasalmella seuraavanlaisia palveluja: Ruuanlaittoapua, siivousapua, lääkehuoltoa ja asiointiapua sekä ateria-, turvapuhelin-, vaatehuoltopalvelua sekä pesuapua. Lisäksi palvelukoti Kivitaskussa järjestetään viriketoimintana (päivätoiminta) palvelupäiviä kerran kuukaudessa. (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 20, 22.)

17 Palvelukoti Kivitaskun vastaavalta sairaanhoitajalta saadun tiedon mukaan (henkilökohtainen tiedonanto ) Virtasalmen kunnan kotipalvelussa on tällä hetkellä kaksi kodinhoitajan virkaa. Kodinhoitajat ovat Palvelukoti Kivitaskun työvuorolistalla. Vuoden välein kodinhoitajat vaihtavat työtehtäviään palvelukodin työntekijöiden kanssa (Virtasalmen kunnan vuosikertomus 1999, 20). Kodinhoitajat työskentelevät arkipäivisin. Iltaisin ja viikonloppuisin palvelukodin työntekijät auttavat tarvittaessa kotipalvelun asiakkaita. Yöpartiota ei ole tällä hetkellä. Turvapuhelinhälytykset tulevat Kivitaskuun, josta hoitaja järjestää ensiapua tarpeen mukaan. Kotisairaanhoito on Pieksämäen seudun kuntayhtymän alaisuudessa. Kotisairaanhoitaja toimii yhteistyössä kotipalvelun työntekijöiden kanssa. (M. Roponen, henkilökohtainen tiedonanto, ).

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut

Vanhus- ja vammaispalvelut Jyväskylän kaupunki Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhuspalveluiden asiakas- ja omaiskyselyt, kooste tuloksista 2012 Taustaa Vanhus- ja vammaispalveluissa toteutetaan kahden vuoden välein asiakas- ja omaiskyselyitä

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa

Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa Kotipalvelut tukevat itsenäistä asumista ja toimintakykyä Kunnat tarjoavat kotipalveluja vanhuksille, lapsiperheille, vammaisille henkilöille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

KOOSTE OPISKELIJARAPORTEISTA 10/2011. Yksilöllisen asumisen toteutuminen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana. Kirsi Timonen Leena Suhonen

KOOSTE OPISKELIJARAPORTEISTA 10/2011. Yksilöllisen asumisen toteutuminen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana. Kirsi Timonen Leena Suhonen KOOSTE OPISKELIJARAPORTEISTA 10/2011 Yksilöllisen asumisen toteutuminen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana Kirsi Timonen Leena Suhonen SISÄLTÖ 1 Johdanto 3 2 Yksilöllinen asuminen ja osallisuus 3 3

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: ARVOT SUHTEESSA LAPSIIN - turvallisuus o rajat - rakkaus, lämpö ja välittäminen - oikeus lapsuuteen - mahdollisuus uuden oppimiseen o oikeus esiopetukseen o oikeus

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KOTIHOITOMAKSUT: Ltk 1.1.2012 Kotona annettava palvelu (kotipalvelu, kotisairaanhoito, 3)

KOTIHOITOMAKSUT: Ltk 1.1.2012 Kotona annettava palvelu (kotipalvelu, kotisairaanhoito, 3) MÄNTYHARJUN KUNTA/ PERUSTURVAPALVELUT Liite 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2012 MAKSUN AIHE SOVELTAMISOHJE PÄÄTTÄJÄ VOIMASSA ALKAEN KOTIHOITOMAKSUT: Ltk 1.1.2012 Kotona annettava palvelu

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja KOTIHOIDON MYÖNTÄMISKRITEERIT 1. Kriteerien tarkoitus Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville asiakkaille. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot