Edellisessä numerossa käsiteltiin vaihe-erojen ilmentymistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edellisessä numerossa käsiteltiin vaihe-erojen ilmentymistä"

Transkriptio

1 TEKSTI: EERO ARO PIIRROKSET: MARI VALOTIE Osa 2/2 Myötävaihe, vaihe-ero, vastavaihe mikrofonit sijoilleen Mitä äänisignaalin vaihe tarkoittaa, mihin se vaikuttaa ja miten siihen voidaan vaikuttaa? Edellisessä numerossa käsiteltiin vaihe-erojen ilmentymistä yhdellä mikrofonilla äänitettäessä. Jos mikrofonien määrää lisätään, täytyy tarkasteluakin laajentaa. Kun akustisessa tilassa äänitetään kahdella mikrofonilla, kanavien välille syntyy voimakkuuseroja, aikaeroja ja vaihe-eroja. Lähemmin tarkasteltaessa aikaero ja vaihe-ero ovat kaksi eri asiaa, vaikka ne ovatkin toisiinsa sidoksissa. Aikaero tarkoittaa sitä, että ääni saapuu läheisempään mikrofoniin hieman aikaisemmin kuin kauempana olevaan mikrofoniin. Vaihe-ero tarkoittaa sitä, että tietyllä tarkasteluhetkellä mikrofonien kalvot ovat edestakaisilla liikeradoillaan eri kohdissa ja mahdollisesti liikkumassa eri suuntiin. Toisin sanoen mikrofonien kalvot ovat värähtelyjakson eri kohdissa eli vaiheissa. Mitä pienempi mikrofonien välinen etäisyys on, sitä pienempiä aika- ja vaihe-erot ovat. Stereoäänitys Stereofonisista mikrofoniasetelmista ns. koinsidenssitekniikka on yksinkertaisin keino minimoida vaihekumoutumisia eli tilannetta, jossa jokin tietty taajuus ja sen kerrannaiset osuvat mikrofoneihin vastakkaisvaiheisina, ja summautuessaan joko vaimentavat toisiaan tai kumoavat toisensa (vaihekumoutumista on käsitelty tarkemmin edellisessä osassa, Riffissä 2/2012). Koinsidenssiasetelmassa kaksi suuntaavaa mikrofonia sijoitetaan mahdollisimman lähelle toisiaan esimerkiksi asteen kulmaan. Koska kahden mikrofonikapselin välimatka kuitenkin aina on senttimetrin tai kaksi, niin myös koinsidenssiparilla syntyy vaihekumoutumisia. Esimerkiksi 0, millisekunnin viive ja 20 kilohertsin vaihekumoutuminen vastaa vain kahdeksan millimetrin matkaeroa. Koinsidenssipari kannattaa säätää kuuntelemalla. Aluksi mykistetään muut kanavat ja panoroidaan stereoparin kumpikin kanava keskelle, jotta saadaan säädön ajaksi aikaan monofoninen summa. Lisäksi käännetään toisen kanavan polariteetti kytkimellä. Sitten kuunnellaan ääntä ja siirretään toista mikrofonia aivan pikkuisen kerrallaan kunnes ääni kuulostaa mahdollisimman vaimealta. Se on asetelma, jossa aaltomuotojen vaihekumoutuminen on mahdollisimman suuri. Kun edellä käännetty polariteetti palautetaan takaisin oikein päin, aaltomuodot vahvistavat toisiaan. Sen jälkeen kanavat voi panoroida haluamallaan tavalla. Hajautetut stereoparit, joissa mikrofonien välimatka on parikymmentä senttiä tai suurempi, panoroidaan yleensä stereokannalle kohtuullisen leveälle. Koska mikrofonien äänet eivät kuulu stereossa samasta paikasta, eivätkä ne summaudu missään muussakaan vaiheessa, niin vaihe-erot eivät aiheuta kovin merkittäviä saundimuutoksia. Ongelmia saattaa esiintyä oikeastaan vain monokuuntelussa. Jos monoyhteensopivuus on tärkeää, on syytä kuunnella aika ajoin monona. Koinsidenssinen XY-mikrofonipari /2012

2 Yksi äänilähde monta mikrofonia Yksi instrumentti voidaan myös äänittää samanaikaisesti usealla mikrofonilla joko samalle tai eri raidoille, vaikka tällä ei tavoiteltaisikaan stereofonista vaikutelmaa. Lähimikrofonin lisäksi käytössä voi olla etäämmälle sijoitettu tilamikrofoni, tai sitten eri mikrofoneille on annettu erilaisia tehtäviä jotka täydentävät muuten toisiaan; esimerkiksi virvelin alamikrofonilla voidaan hakea maton pärinää ylämikrofonin lisukkeeksi. Paikallaan pysyvän instrumentin tai vahvistimen kaiuttimen mikittäminen on kohtuullisen yksinkertaista, mutta tilanne muuttuu hankalammaksi jos soittaja ei pysykään paikallaan. Ja harva soittaja pysyy. Jos esimerkiksi akustinen kitara äänitetään sekä kaikuaukon että otelaudan lähelle laitetuilla mikrofoneilla, ja kitaristi heiluu soittaessaan, soittimen suhteellinen etäisyys mikrofoneihin vaihtelee kaiken aikaa. Tällaisessa tapauksessa toinen mikrofoni kannattaa sijoittaa selvästi toista etäämmälle. Mitä enemmän etäisempi mikrofoni sieppaa instrumentin äänen lisäksi myös tilan akustiikkaa sitä enemmän mikrofonien aaltomuodot poikkeavat toisistaan ja sitä vähemmän on vaiheongelmia. Monta mikrofonia Kun koko yhtye soittaa samanaikaisesti ja jokaista soitinta kohti on yksi tai useampia mikrofoneja, tilanne kasvaa paljon monimutkaisemmaksi kuin soitin kerrallaan tapahtuvassa äänityksessä. Perusajatus on tietysti poimia kullakin mikrofonilla vain ko. instrumentin ääni, mutta myös muut samassa tilassa olevat soittimet kuuluvat sen kautta vaihtelevissa määrin. Tilan akustiikka, yksittäisten soittimen erilaiset äänenvoimakkuudet ja mikrofonien suuntakuviot mutkistavat asiaa joskin mikrofonien suuntaavuus antaa myös keinoja minimoida ristiinkuulumista eli vuotoa ja sitä myöten myös vähentää vaiheeroista johtuvia lieveilmiöitä. Soittajat ja mikrofonit kannattaa yrittää sijoittaa sillä tavalla, että samalla kun jokaisen soittimen oma mikrofoni on suunnattu kohti kyseistä soitinta sen suuntakuvion epäherkkä katvealue osoittaa kohti muita soittimia. Erityisesti voimakasääniset instrumentit saavat mieluusti jäädä Soittimia studioon sijoiteltaessa on tärkeää huolehtia useasta eri asiasta yhtä aikaa. Sopiva asemointi eliminoi vaiheongelmia ja samalla hallittu vuoto saattaa antaa kokonaissoundin kaipaamaa tilan tuntua. Piirros havainnollistaa vain periaatetta, tarkkaa asemointia mietittäessä tulee huomioida mm: rumpujen overhead-mikrofonien tulisi kuulla muut soittimet tasapainoisesti vasen-oikea-suunnassa ja tarvittaessa rummustoa pitää kääntää, tai muita soittimia sijoittaa sen mukaisesti muiden soittimien mikrofonit voi valita suuntakuvioiltaan sellaisiksi, että niiden epäherkempi suunta voidaan kääntää kohti rumpuja, jolloin vuoto saadaan pienemmäksi jos muiden soitinten takana on kovia heijastavia pintoja, se heikentää erottelua em. seinäheijastusten sekä muiden soitinten keskinäisten vuotojen vähentämiseen voi pyrkiä riittävän isoilla ja massiivisilla sermeillä 3:1-sääntö Perinteinen keino vuotojen välttämiseen on ns. 3:1-sääntö. Vierekkäisten soittimien mikrofonien tulee olla vähintään kolme kertaa niin kaukana toisistaan kuin jokaisen soittimen ja sitä äänittävän mikrofonin välinen etäisyys on. muiden soitinten mikrofonien suuntakuvioiden katvealueille. Parhaassa tapauksessa muusikoiden ja mikrofonien sijoitus muodostaa kokonaisuuden, jossa jokaisen soittimen oma mikrofoni palvelee samaan aikaan kyseisen soittimen päämikrofonina ja siinä ohessa myös muiden soitinten tilamikrofonina. Mikrofonityypin ja suuntakuvion valinta on tärkeää ja akustisesti eristävistä väliseinistä ja sermeistä saattaa olla apua. Vuodon hallittavuutta voi käytännössä kokeilla pyytämällä soittajia soittamaan vuorotellen yksi kerrallaan. Jos miksauksen kokonaistaso putoaa noin yhdeksän desibeliä tai enemmän, kun mykistät ko. soittimen mikrofonin, mikitys on hyvällä mallilla eikä vuodon pitäisi tuottaa ongelmia. Virvelille laitetaan monesti kaksi mikrofonia, yksi kalvon yläpuolelle ja toinen alapuolelle. Toisen mikrofonin vaihe neuvotaan perinteisesti kääntämään, perusteluna se, että signaalit kumoutuvat, koska mikrofonit ovat akustisesti hyvin lähellä toisiaan ja mikrofonit osoittavat vastakkaisiin suuntiin. Rumpukalvon liike aiheuttaa siis toiseen mikrofoniin positiivisen ja toiseen negatiivisen jännitteen. Vaiheenkääntö estää kumoutumisen. 3/

3 Parametrikorjaimen vaihesiirrot. Tässäkin tapauksessa kannattaa käyttää korviaan ja kuunnella, kummassa vaiheenkääntökytkimen asennossa saundi on parempi. Mikrofonien sieppaamat äänet eivät nimittäin ole samanlaisia. Ylämikrofonista kuuluu kapulan iskuääni ja kalvon ääni, mutta alamikrofonista saadaan enemmän maton ääntä. Rumpumikrofoneja ei myöskään miksata tarkalleen samoihin tasoihin, joten signaalit eivät välttämättä kumoudu. Taajuuskorjain vaiheen muuntajana Vaikka korjaimella eli EQ:lla onkin tarkoitus muuttaa vain tietyn taajuusalueen suhteellista voimakkuutta, niin samalla korjain siirtää myös signaalin vaihetta. Monien analogisten äänipöytien (esim. Neve, SSL) persoonallinen saundi perustui suurelta osin juuri korjaimen vaiheominaisuuksiin. Analogiset korjaimet koostuvat suotimista, jotka rakennettiin alunperin induktansseista (keloista tai kuristimista) ja kondensaattoreista. Nämä komponentit aiheuttavat vaihtojännitteeseen taajuudesta riippuvan viiveen. Pieni osa viivästyneestä signaalista syötetään takaisin suotimen sisäänmenoon, jolloin tietyt taajuudet korostuvat tai vaimentuvat. Korjaimen säätimillä muutetaan takaisinkytkennän voimakkuutta ja polariteettia. Vaihesiirto on sitä suurempi, mitä kapeampi korjaimen kaistaleveys on, eli mitä suurempi Q-arvo on. Suurilla Q-arvoilla kannattaa siis olla korva tarkkana. Loivien suoti- Goniometri Kahden vaihtojännitteen välistä vaihe-eroa voidaan tarkastella vaihe-, eli korrelaatiomittarilla tai goniometrillä. Vaihemittari on normaalitilassa keskellä nolla-asennossa. Kun signaalien välillä on vaihe-eroja, mittari näyttää toisen signaalin aikaisuuden tai myöhästymisen. Goniometri muokattiin aikoinaan tavallisesta oskilloskoopista, jonka kuvaputkea kierrettiin 45 astetta myötäpäivään, jotta kanavien poikkeutussuunnat saatiin pysty- ja vaakasuoriksi. Nykyisin goniometri löytyy useimpien äänieditoreitten näyttövalikosta tai erillisenä plugarina. Vasen kanava aiheuttaa goniometrissä luode-kaakko suuntaisen viivan ja oikea kanava koillinen-lounas -suuntaisen viivan. Jos viiva on pystysuora, molemmissa kanavissa on sama monosignaali, eli kanavat ovat samantasoiset ja samanvaiheiset. Näytöllä näkyy vaakasuora viiva, jos kanavat ovat vastavaiheiset, eli vaihe-ero on 180 astetta. Jos kanavien välinen vaihe-ero on nollan ja 90 asteen välillä, niin kuvio on kapea ja enimmäkseen pystysuuntainen. Tasomittarien alla panorointinäyttö ja vaihemittari. Pyöreä kuvio kertoo kanavien välisen vaihe-eron olevan noin 90 astetta. Jos kuvio on vaakasuuntainen, niin kanavien välinen vaihe-ero on 90 ja 180 asteen välillä. Laajakaistaisella stereosignaalilla näytössä elää koko ajan muodoltaan vaihteleva säkkäräinen ruohomatto. Jos kuvio on suurimman osan ajasta kapeampi kuin leveä ja sen yleismuoto on korkeintaan pyöreä, stereoäänikuva on hyvä, siinä ei ole suuria vaiheeroja. Tällainen stereo kuulostaa hyvältä myös monona ja siitä ei katoa mitään olennaista vaihekumoutumisien takia. Jos ruohomatto näyttää elävän jatkuvasti leveämpänä kuin korkeana, kannattaa tutkia mistä suuret vaihe-erot johtuvat ja pitäisikö niille tehdä jotakin. Vasen kanava. Oikea kanava. Mono. 90 asteen vaihe-ero. Vastavaihe. Normaali stereo. Leveä stereo. Vastavaiheinen stereo /2012

4 mien vaihemuutokset ovat pienempiä. Värittymä alkaa kuulua noin Q-arvolla 0,6. Takaisinkytkentään perustuva analoginen korjain vääristää valitettavasti myös transienttiääniä, mikä tarkoittaa, että korjain aiheuttaa vaihesäröä. Kaikki analogiset korjaimet muuttavat signaalia sekä ajallisesti että taajuuden suhteen, joten niissä syntyy ajallisia vääristymiä. Ratkaisuksi on kehitetty ns. minimum phase -korjaimia. Vaihesiirrot pyritään niissä saamaan tapahtumaan ajallisesti taajuusmuutoksen jälkeen, jolloin korva ei erota vaihemuutoksia yhtä hyvin. Digitaalisia korjaimia on kahdenlaisia. Ns. vaihelineaariset korjaimet eivät muuta signaalin vaihetta. Toiset digitaalikorjaimet taas on suunniteltu jäljittelemään analogikorjaimia. Joissakin vaihelineaarinen tai normaali toiminta ovat vaihtoehtoisia. Myös digitaalikorjaimet perustuvat signaalin viivästämiseen, mutta digitaalisessa toteutuksessa on mahdollista välttyä kampasuotimilta. Ns. constant delay -suodin muuttuu jatkuvasti sisään tulevan signaalin mukaan. Vaihelineaarisilla korjaimilla voi tehdä aika rajujakin korostuksia tai vaimennuksia ilman haittavaikutuksia, mutta kapeat ja jyrkät suotimet ovat niidenkin kriittinen kohta. Suurella Q-arvolla voimakas korostus tai vaimennus saattaa aiheuttaa esikaiun, joka kuuluu vaihesärönä. Plugarit viiveen lähteenä Plugarithan eivät oikeastaan aiheuta vaiheongelmia, vaan vaiheita käytetään plugineissa jopa hyväksi ja ne saattavat perustua nimen omaan juuri vaiheiden manipulointiin. Äärimmäisinä esimerkkeinä flanger ja phaser, jotka olivat ensimmäisiä vaihemuokkaimia. Plugarien käytössä pitää kuitenkin ottaa huomioon latenssin vaikutus. Latenssi tulee englannin sanasta latency, myöhästyminen. Myöhästymisen syynä taas on signaalin prosessointiin kuluva aika. Toisin sanoen plug-inin tulon ja lähdön välillä vallitsee pieni aikaero, viive. Yhden raidan sisäinen viive ei ole mikään ongelma. Pulmia syntyy vasta kun työaseman muilla raidoilla ei tapahdu samansuuruista viivettä. Jos eri raidoilla on yhteistä akustista sisältöä, niin plugarin synnyttämä latenssi voi aiheuttaa kampasuodattumista lopullisessa miksauksessa. Jos raidalla on useita plugareita peräkkäin, niin niiden viiveet summautuvat yhteen ja latenssi on pitempi. Ongelmien välttämiseksi naapurikanavissa käytetään samoja plugareita tai viivekompensointiplugareita, joiden ansiosta raidat ovat myös efektien jälkeen ajallisesti samalla viivalla. Plugareiden latenssi ei yleensä riipu plugarin säädöistä, paitsi tietysti viiveissä ja kaiuissa. Kaiuttimet viiveen syynä Vaihe kaiutintoistossa on oma lukunsa ja huoneakustiikka oma taiteenlajinsa, eivätkä ne mahdu tähän. Huoneissa on niin paljon erilaisia pintoja, että akustisia heijastuksia syntyy valtava määrä. Mutta pohjimmiltaan korostuksissa, vaimentumissa, moodeissa ja seisovissa aalloissa on pääasiassa kysymys vaiheesta. Tarkkaamokuuntelun osalta aiheeseen kannattaa tutustua mm. Riffissä 2/2011 julkaistun Faktakauha-artikkelin Kuuntelun ABC ja vaikkapa Äänityön Kivijalka -kirjan kautta. PAtoiston kannalta suosittelen seuraamaan Riffin Saarinen selvittää -palstaa. En ole varma, olenko lukenut yhtään Reiskan artikkelia, jossa hän ei joutuisi mainitsemaan vaihe-sanaa. Viimeksi Saarinen kirjoitti vaiheesta viime vuoden Riffin numeroissa 1 ja 7/2011. u Vaihesiirron havaitseminen Useimmista ihmisistä vastavaiheinen stereoääni tuntuu epämiellyttävältä ja epäluonnolliselta siitä syystä, että todellisessa elämässä ei milloinkaan synny sellaista tilannetta, jossa kaikki äänivärähtelyt kaikilla taajuuksilla saapuisivat korviimme vastavaiheisina. Vaikka kuulo käyttää äänilähteen suunnan havaitsemiseen myös vaihe-eroja, niin normaalielämässä suuria korvien välisiä vaihe-eroja esiintyy vain kapeilla taajuuskaistoilla, jotka vaihtelevat koko ajan. On myös huomattu että kaikki eivät ole yhtä herkkiä kuulemaan vastavaihetta tai vaihe-eroa stereoäänessä. Muutamat ihmiset eivät ole vastavaiheisesta äänestä moksiskaan, toisille se on täysin sietämätöntä, tuntuu siltä kuin pään läpi olisi työnnetty heinäseiväs tai rautakanki. Kuuntelua ei voi jatkaa ja on työnnettävä sormet korviin. Kuulo ei ole kovin herkkä havaitsemaan vaihesiirtoja monoäänessä, mutta se erottaa erittäin helposti äänen harmonisten yläsävelten muutokset. Kolmivaihevirta Verkkosähköenergiaa siirretään kolmivaihejärjestelmällä, jonka jokaisessa kolmessa johtimessa on 50 Hz:n taajuinen yhtä suuri jännite. Kunkin vaiheen ja nollan välinen ns. vaihejännite on 230 volttia. Kahden eri vaiheen välinen pääjännite on 400 volttia. Jännitteiden keskinäiset vaihe-erot ovat 120 astetta, jolloin vaiheista yhteensä käytettävissä oleva teho on koko ajan yhtä suuri. Puhekielessä kolmivaihevirtaa kutsutaan voimavirraksi ja yksivaiheista valovirraksi. 3/

5 Alkuperäinen flanger tehtiin kelanauhurilla. Flangerin kammassa on enemmän piikkejä kuin phaserissa. Flanger ja Phaser Flanger Flange tarkoittaa kelanauhurin kelalautasta ja siitä juontuu myös alun perin analogisilla nauhureilla aikaansaadun flanger-efektin nimi. Ääni syötetään samanaikaisesti kahdelle samanlaiselle äänittävälle analoginauhurille, joiden ulostulot miksataan yhteen samantasoisina. Nauhurin äänityspään ja toistopään välillä on lyhyt viive. Toisen nauhurin antokelaa (flange) jarrutetaan hieman peukalolla painamalla, jolloin nauha pyörii vähän hitaammin ja nauhurin aiheuttama viive pitenee. Mitä enemmän jarrutetaan, sitä pitempi viive. Käytännössä 1 5 millisekuntia on sopiva. Nauhurin mekaniikalle lempeämmässä versiossa toisen nauhurin nopeutta muutellaan nopeudensäätimellä perusnopeuden molemmin puolin, jolloin efekti on myös tehokkaampi. Käsisäädöllä suodin osuu tiettyihin kohtiin paremmin kuin automaattisesti edestakaisin pyyhkivällä säädöllä. Siksi peukalo on hyvä. Muuttuva viive aiheuttaa taajuusalueella edestakaisin liikkuvan kampasuotimen, joka vaikuttaa erityisesti korkeisiin ääniin, yläsävelsarjoihin, kohinaan ja jälkikaiuntaan. Kapeakaistaisiin ja mataliin ääniin flanger puree huonosti. Digitaaliset viivelaitteet mahdollistivat sähköisen flangerin. Viivelaitteiden näytetaajuus oli aluksi pieni ja kaistaleveys kapea tehokasta flangeria varten, mutta efekti parani kun laitteet paranivat. Periaate on sama, suoraan ääneen summataan samanvaiheinen 1 5 ms viivästetty ääni. Kun viivettä tyypillisesti moduloidaan matalataajuisella oskillaattorilla, saadaan huojunta mukaan. Phaser Phaser tai phase-shifter on aina ollut sähköinen efekti. Phaserin peruselementtiin tarvitaan vaiheenkääntövahvistin, kondensaattori ja vastus. Signaali haaroitetaan ja toisen haaran vaihe käännetään vastakkaiseksi. Samanvaiheinen signaali viedään kondensaattorille ja vastavaihe vastukselle. Kondensaattorin ja vastuksen toiset päät kytketään yhteen. Kondensaattorin impedanssi laskee suurilla taajuuksilla. Korkeat taajuudet läpäisevät kondensaattorin helposti, joten korkeilla taajuuksilla kytkennän lähtöön tulee pääasiassa samanvaiheista signaalia. Vastus vaimentaa vastavaiheista puoliskoa. Matalilla taajuuksilla kondensaattorin impedanssi puolestaan on suuri, jolloin matalat taajuudet vaimenevat. Matalilla taajuuksilla suurin osa lähtöjännitteestä tulee vastavaiheisena vastuksen kautta. Korkeat äänet läpäisevät siis kytkennän samanvaiheisina ja matalat äänet vastavaiheisina. Välitaajuuksilla sama- ja vastavaiheiset signaalit summautuvat kondensaattorin reaktanssin ja vastuksen resistanssin mukaisessa suhteessa. Ei haittaa, vaikka et ymmärtäisikään edellistä lausetta. Vaihesiirto on joka tapauksessa 90 astetta sillä taajuudella, jolla kondensaattorin impedanssi (ohmeja) on yhtä suuri kuin vastuksen resistanssi (ohmeja). Tuloksena on taajuudesta riippuva viive, joka ei muuta signaalin tasoa. Yksi tällainen kytkentä ei kuitenkaan kuulosta juuri miltään, efekti syntyy vasta kun useita sellaisia kytketään peräkkäin. Ensimmäinen vaiheensiirtoelementti aiheuttaa 90 asteen vaihesiirron keskitaajuudelle, toisen jälkeen siirto on 180 astetta. Kun tämä signaali summataan tulosignaalin kanssa, niin taajuusvasteeseen syntyy yksi terävä kuoppa. Se alkaa jo kuulua äänessä. Jokainen lisätty 180 asteen vaihesiirto aiheuttaa taajuuskaistalle uuden kuopan. Phase shiftereissä on tyypillisesti neljä tai kuusi vaiheensiirtoastetta, mutta niitä voi olla enemmänkin. Seuraavaksi taajuusvasteen kuopat on saatava liukumaan taajuusalueella edestakaisin LFO-oskillaattorin tahdissa. (LFO = Low Frequency Oscillator, matalataajuinen oskillaattori.) Tarvittavan suuruisia kondensaattoreita on hankala säätää, mutta vastuksia helppo. Aluksi säätövastuksina käytettiin valoherkkiä LDR-vastuksia, joiden resistanssi vaihteli välkkyvän lampun tahdissa ja sai taajuusvasteen kuopat liukumaan edestakaisin. On käytetty myös jännitteestä riippuvia vastuksia eli varistoreja ja FET-transistoreja. Useimmiten käytetään operaatiovahvistimia. Lopuksi pieni osa phaserin lähtösignaalista takaisinkytketään sisäänmenoon, joka tehostaa kampasuotimia. Tämä säätö on nimeltään Feedback tai Resonance. On varottava, että phaser ei lähde värähtelemään. Sekä flanger että phaser perustuvat vaihesiirtoihin ja liikkuvaan kampasuotimeen, mutta flangerin kampasuotimessa on paljon enemmän kuoppia kuin phaserissa. Flangerin kampasuotimen piikit ja kuopat ovat harmonisessa suhteessa toisiinsa, mutta phaserin piikit eivät. Tämä saattaa olla syynä siihen, että flanger kuulostaa jotenkin pehmeämmältä /2012

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona Varauspumppu-PLL Vaihevertailija vertaa kelloreunoja aikatasossa. Jos sisääntulo A:n taajuus on korkeampi tai vaihe edellä verrattuna sisääntulo B:hen, ulostulo A on ylhäällä ja ulostulo B alhaalla ja

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Kapeakaistainen signaali

Kapeakaistainen signaali Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin

SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin 1 1. Virtaa laitteeseen Laite toimii akulla tai yhdellä AA-kokoisella paristolla. Akulla laite äänittää 4 tuntia, paristolla 9 tuntia. Akulla laite toistaa 13 tuntia, paristolla

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

Monikanavaääni. Antti Silvennoinen Freelance ääni- ja valosuunnittelija. copyright Antti Silvennoinen 2009

Monikanavaääni. Antti Silvennoinen Freelance ääni- ja valosuunnittelija. copyright Antti Silvennoinen 2009 Antti Silvennoinen Freelance ääni- ja valosuunnittelija Mono Stereo Surround, monikanava? Mitä käsitteet mahtaa tarkoittaa? Mono: yksi tallennus kanava, yksi toistokanava Monoääntä tallennettiin yleisesti

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

&()'#*#+)##'% +'##$,),#%'

&()'#*#+)##'% +'##$,),#%' "$ %"&'$ &()'*+)'% +'$,),%' )-.*0&1.& " $$ % &$' ((" ")"$ (( "$" *(+)) &$'$ & -.010212 +""$" 3 $,$ +"4$ + +( ")"" (( ()""$05"$$"" ")"" ) 0 5$ ( ($ ")" $67($"""*67+$++67""* ") """ 0 5"$ + $* ($0 + " " +""

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ TSONSTOJEN ja VHVSTKSEN SNNTTEL OPETOVHVSTKYTKENNÖSSÄ H. Honkanen. SMMMEN KÄYTTÖ - Summaimelle voidaan erikseen määrittää, omaan tuloonsa: - Signaalin jännitevahvistus ja - Tasonsiirto - Mahdollisuus kytkeä

Lisätiedot

Avid Pro Tools Äänityksen perusteet. Petri Myllys 2013 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet

Avid Pro Tools Äänityksen perusteet. Petri Myllys 2013 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet Avid Pro Tools Äänityksen perusteet Petri Myllys 20 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet Äänitys Pro Toolsissa Luo ensin uusi raita (ks. edellinen ohje). Jos äänität yhdellä

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Plantronics Blackwire C610-M Blackwire C620-M

Plantronics Blackwire C610-M Blackwire C620-M Plantronics Blackwire C610-M Blackwire C60-M KÄYTTÖOPAS TERVETULOA PAKKAUKSEN SISÄLTÖ Tervetuloa Plantronicsin kuuloketuoteperheen pariin. Plantronics tarjoaa laajan tuotevalikoiman, joka kattaa tavoitteiden

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE DJ-200. Kuljetettava, omatehoinen 10" kaksitiejärjestelmä irrotettavalla mikserillä

KÄYTTÖOHJE DJ-200. Kuljetettava, omatehoinen 10 kaksitiejärjestelmä irrotettavalla mikserillä KÄYTTÖOHJE DJ-200 Kuljetettava, omatehoinen 10" kaksitiejärjestelmä irrotettavalla mikserillä Älä altista kaiuttimia ja vahvistinta/mikseriä vedelle/nesteille tai korkealle kosteudelle. Se voi vaurioittaa

Lisätiedot

TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN. Käyttöohjeet

TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN. Käyttöohjeet TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN Käyttöohjeet 2 Sisällysluettelo sivu 1. Käyttötarkoitus 3 2. Terän kaltevuuden säätöjärjestelmän rakenne 4 3. Tekniset tiedot 4 4 Tiehöylän

Lisätiedot

Suomenkielinen käyttöohje

Suomenkielinen käyttöohje M1A.4150 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Lisätiedot

S Signaalit ja järjestelmät

S Signaalit ja järjestelmät dsfsdfs S-72.1110 Työ 2 Ryhmä 123: Tiina Teekkari EST 12345A Teemu Teekkari TLT 56789B Selostus laadittu 1.1.2007 Laboratoriotyön suoritusaika 31.12.2007 klo 08:15 11:00 Esiselostuksen laadintaohje Täytä

Lisätiedot

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja. Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.

Lisätiedot

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla LIITE I Vaihtosähkön perusteet Vaihtojännitteeksi kutsutaan jännitettä, jonka suunta vaihtelee. Vaihtojännite on valittuun suuntaan nähden vuorotellen positiivinen ja negatiivinen. Samalla tavalla määritellään

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka

Lisätiedot

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1 FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

AB mypilotin pikaopas

AB mypilotin pikaopas AB mypilotin pikaopas AB mypilot -laitteeseen tutustuminen AB mypilot -kaukosäädin mahdollistaa Advanced Bionicsin Naída CI Q70 (Naída CI) -ääniprosessorin etäkäytön, jolloin näet hallinta- ja tilatiedot

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/1 ANTENNIMITTAUKSIIN TUTUSTUMINEN

LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/1 ANTENNIMITTAUKSIIN TUTUSTUMINEN LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/1 ANTENNIMITTAUKSIIN TUTUSTUMINEN LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/2 SISÄLTÖ 1 TYÖN KUVAUS... 3 2 MITTAUKSET... 3 2.1 Antennin suuntakuvion mittaus... 4 2.2 Piirianalysaattorimittauksia...

Lisätiedot

Alkulause I.;znclrel ER seismografin mukana tullut ohjekirja on laaja ja perusteellinen.kirja on kuitenkin englanninkielinen ja yksityiskohtaise

Alkulause I.;znclrel ER seismografin mukana tullut ohjekirja on laaja ja perusteellinen.kirja on kuitenkin englanninkielinen ja yksityiskohtaise KALUSTON Alkulause I.;znclrel ER 75-12 seismografin mukana tullut ohjekirja on laaja ja perusteellinen.kirja on kuitenkin englanninkielinen ja yksityiskohtaisesta esitystavasta johtuen on kokbnaiskuvan

Lisätiedot

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE B sivu 1(6) TEHTÄVÄOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Tehtävien suoritusaika on 2 h 45 min. Osa 1 (Tekstin ymmärtäminen) Osassa on 12 valintatehtävää. Tämän

Lisätiedot

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Vierailuluento IMA-kurssilla Heikki Huttunen Lehtori, TkT Signaalinkäsittely, TTY heikki.huttunen@tut.fi Department of Signal Processing Fourier-muunnos

Lisätiedot

Lukittuminen. Suljettu silmukka

Lukittuminen. Suljettu silmukka Lukittuminen Suljettu silmukka Lähtien tilanteesta, jossa > ja ( ) =0. Hetken ajan se tuottaa silmukkasuodattimen ulostuloon positiivisen jännitteen v olp, joka kasvattaa oskillaattorin lähtötaajuutta

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Päästökaistan maksimipoikkeama δ p =.5. Estokaistan maksimipoikkeama δ s =.. Päästökaistan rajataajuus pb = 5 Hz. Estokaistan rajataajuudet sb = 95 Hz Näytetaajuus

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Pro-Ject Tuner Box S

KÄYTTÖOHJE. Pro-Ject Tuner Box S KÄYTTÖOHJE Pro-Ject Tuner Box S Hyvä musiikinystävä, Onnittelut PRO-JECT-ULA-virittimen hankkimisesta. Lue huolellisesti tämä ohje, jotta kytket laitteen oikein ja saat siten parhaan mahdollisen äänenlaadun.

Lisätiedot

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u. DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla

Lisätiedot

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Ei-ideaaliset piirikomponentit Tarkastellaan

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

MP3-RADIO USB/SD/MMC -AUTORADION KÄYTTÖOPAS

MP3-RADIO USB/SD/MMC -AUTORADION KÄYTTÖOPAS ROCK POP EQ CLAS RDM AUTORADIO FINwww.facebook.com/denverelectronics MP3-RADIO USB/SD/MMC -AUTORADION KÄYTTÖOPAS CAU-436 1 17 11 18 7 6 12 16 CAU-436 FM/USB/SD MP3 PLAYER 14 15 TA PTY 8 VOL/SEL AF 2 19

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN?

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? Connect-ohje oppilaalle MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? 1. Avaa internet-selain ja kirjoita osoiteriville virtuaaliluokkasi osoite, esim. http://tampere.adobeconnect.com/virta ja paina Enter: Luokkien

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

2.2 Ääni aaltoliikkeenä

2.2 Ääni aaltoliikkeenä 2.1 Äänen synty Siirrymme tarkastelemaan akustiikkaa eli äänioppia. Ääni on ilman tai nesteen paineen vaihteluita (pitkittäistä aaltoliikettä). Kiinteissä materiaaleissa ääni voi edetä poikittaisena aaltoliikkeenä.

Lisätiedot

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin 1 1 Vastaa lyhyesti seuraaviin a) Miksi signaaleja ylinäytteistetään AD- ja DA-muunnosten yhteydessä? b) Esittele lohkokaaviona adaptiiviseen suodatukseen perustuva tuntemattoman järjestelmän mallinnus.

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 51384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 1. Tutkitaan mikroliuskajohtoa, jonka substraattina on kvartsi (ε r 3,8) ja jonka paksuus (h) on,15 mm. a) Mikä on liuskan leveyden w oltava, jotta ominaisimpedanssi

Lisätiedot

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta

Lisätiedot

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI Päivitetty: 25/02/2004 MV 2-1 2. SPEKTRIANALYSAATTORI Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua spektrianalysaattorin käyttöön, sekä oppia tuntemaan erilaisten

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 1 (20) Kombinaatiopiirit & & A B A + B

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 1 (20) Kombinaatiopiirit & & A B A + B igitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu (20).9.20 e 0 0 0 0 0 + 0 0 0 0 0 0 0 igitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 2 (20).9.20 e Johdanto Tässä luvussa esitellään porttipiirityypit J-EI ja TI-EI

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Kuulokoje, joka avaa maailmasi

Kuulokoje, joka avaa maailmasi Kuulokoje, joka avaa maailmasi Perinteinen teknologia Uusi teknologia keskittyy yhteen puhujaan ja vaimentaa kaikki muut puhujat avaa äänimaiseman, johon mahtuu useita puhujia Luultavasti tiedät tunteen.

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Värähtelijä Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteri värähtelijänä: (hallitsematon)

Lisätiedot

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Digi-TV-toistin DVB-T ja DVB-H signaaleille

KÄYTTÖOHJE. Digi-TV-toistin DVB-T ja DVB-H signaaleille SMART progap-6 Digi-TV-toistin DVB-T ja DVB-H signaaleille KÄYTTÖOHJE RF-Tuote Oy, Telakkatie 25 25570 Teijo FINLAND puh. 02-7366360, fax. 02-7366355 e-mail. info@rf-tuote.fi www.rf-tuote.fi I. Käyttötarkoitus

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET MDS BT-80 ASENNUSOHJE. Erinlaisia liitäntätapoja ja vinkkejä siistiin asennukseen

KÄYTTÖOHJEET MDS BT-80 ASENNUSOHJE. Erinlaisia liitäntätapoja ja vinkkejä siistiin asennukseen KÄYTTÖOHJEET MDS BT-80 ASENNUSOHJE Erinlaisia liitäntätapoja ja vinkkejä siistiin asennukseen 1 2 1. MDS BT-80. Digitaalinen vahvistin Bluetooth yhteydellä. Voidaan liittää kaikkiin kaiuttimiin ja systeemeihin.

Lisätiedot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007 Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti

Lisätiedot

aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä

aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä Profel aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä PROFEL aktiivikaiuttimet www.profel.fi Aktiivinen High End

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A.VAROITUS Lue turvavaroitukset ennen kuin muutat

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Käyttöohje PHILIPS FB965 Käyttöohjeet PHILIPS FB965 Käyttäjän opas PHILIPS FB965 Omistajan käsikirja PHILIPS FB965 Käyttöopas PHILIPS FB965

Käyttöohje PHILIPS FB965 Käyttöohjeet PHILIPS FB965 Käyttäjän opas PHILIPS FB965 Omistajan käsikirja PHILIPS FB965 Käyttöopas PHILIPS FB965 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle PHILIPS FB965. Löydät kysymyksiisi vastaukset PHILIPS FB965 käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,

Lisätiedot

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin

Lisätiedot

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin.

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin. DNF Dynamic No Fins eli vapaasukellus ilman räpylöitä on yleensä kaikista vaikein laji aloittelijoille. Käsi ja jalkapotkun tekniikka vaatii hyvää koordinaatiota ja liikkuvuutta ja lajissa korostuu myös

Lisätiedot

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 1 /8 Tehtävä 1. Häviötön linja (70 Ω), joka toimii taajuudella 280 MHz, on päätetty kuormaan Z = 60,3 /30,7 Ω. Käytä Smithin karttaa määrittäessäsi, kuinka suuri

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) Täm ä olettaa, että D = 4π λ 2 S a E a ds 2. (2 40 ) S a E a 2 ds Pääkeila aukon tasoa koh tisuoraan suuntaan

Lisätiedot

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku Puzzle SM 005 5. 5.7.005 Pistelasku Jokaisesta oikein ratkotusta tehtävästä saa yhden () pisteen, minkä lisäksi saa yhden () bonuspisteen jokaisesta muusta ratkojasta, joka ei ole osannut ratkoa tehtävää.

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI!

OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI! 1/8 OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI! Sinulla on nyt hallussasi testi, jolla voit arvioida oman älykkyytesi. Tämä testi muodostuu kahdesta osatestistä (Testi 1 ja Testi ). Testi on tarkoitettu vain yli neljätoistavuotiaille.

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa Kohinan ominaisuuksia Kohinamekanismit Terminen kohina Raekohina 1/f kohina (Kvantisointikohina) Kohinan käsittely Kohinakaistanleveys Kohinalähteiden yhteisvaikutus Signaali-kohina suhde Kohinaluku Kohinalämpötila

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot Arto Rauta Konseptikehittäjä - Toimistot Konseptikehittäjän tehtävä Ecophonilla on jakaa akustiikkaasiantuntemusta erilaisten tilojen toteuttajille ja käyttäjille Tutkimushankkeet Seminaarit Ohjeistus

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot