Edellisessä numerossa käsiteltiin vaihe-erojen ilmentymistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edellisessä numerossa käsiteltiin vaihe-erojen ilmentymistä"

Transkriptio

1 TEKSTI: EERO ARO PIIRROKSET: MARI VALOTIE Osa 2/2 Myötävaihe, vaihe-ero, vastavaihe mikrofonit sijoilleen Mitä äänisignaalin vaihe tarkoittaa, mihin se vaikuttaa ja miten siihen voidaan vaikuttaa? Edellisessä numerossa käsiteltiin vaihe-erojen ilmentymistä yhdellä mikrofonilla äänitettäessä. Jos mikrofonien määrää lisätään, täytyy tarkasteluakin laajentaa. Kun akustisessa tilassa äänitetään kahdella mikrofonilla, kanavien välille syntyy voimakkuuseroja, aikaeroja ja vaihe-eroja. Lähemmin tarkasteltaessa aikaero ja vaihe-ero ovat kaksi eri asiaa, vaikka ne ovatkin toisiinsa sidoksissa. Aikaero tarkoittaa sitä, että ääni saapuu läheisempään mikrofoniin hieman aikaisemmin kuin kauempana olevaan mikrofoniin. Vaihe-ero tarkoittaa sitä, että tietyllä tarkasteluhetkellä mikrofonien kalvot ovat edestakaisilla liikeradoillaan eri kohdissa ja mahdollisesti liikkumassa eri suuntiin. Toisin sanoen mikrofonien kalvot ovat värähtelyjakson eri kohdissa eli vaiheissa. Mitä pienempi mikrofonien välinen etäisyys on, sitä pienempiä aika- ja vaihe-erot ovat. Stereoäänitys Stereofonisista mikrofoniasetelmista ns. koinsidenssitekniikka on yksinkertaisin keino minimoida vaihekumoutumisia eli tilannetta, jossa jokin tietty taajuus ja sen kerrannaiset osuvat mikrofoneihin vastakkaisvaiheisina, ja summautuessaan joko vaimentavat toisiaan tai kumoavat toisensa (vaihekumoutumista on käsitelty tarkemmin edellisessä osassa, Riffissä 2/2012). Koinsidenssiasetelmassa kaksi suuntaavaa mikrofonia sijoitetaan mahdollisimman lähelle toisiaan esimerkiksi asteen kulmaan. Koska kahden mikrofonikapselin välimatka kuitenkin aina on senttimetrin tai kaksi, niin myös koinsidenssiparilla syntyy vaihekumoutumisia. Esimerkiksi 0, millisekunnin viive ja 20 kilohertsin vaihekumoutuminen vastaa vain kahdeksan millimetrin matkaeroa. Koinsidenssipari kannattaa säätää kuuntelemalla. Aluksi mykistetään muut kanavat ja panoroidaan stereoparin kumpikin kanava keskelle, jotta saadaan säädön ajaksi aikaan monofoninen summa. Lisäksi käännetään toisen kanavan polariteetti kytkimellä. Sitten kuunnellaan ääntä ja siirretään toista mikrofonia aivan pikkuisen kerrallaan kunnes ääni kuulostaa mahdollisimman vaimealta. Se on asetelma, jossa aaltomuotojen vaihekumoutuminen on mahdollisimman suuri. Kun edellä käännetty polariteetti palautetaan takaisin oikein päin, aaltomuodot vahvistavat toisiaan. Sen jälkeen kanavat voi panoroida haluamallaan tavalla. Hajautetut stereoparit, joissa mikrofonien välimatka on parikymmentä senttiä tai suurempi, panoroidaan yleensä stereokannalle kohtuullisen leveälle. Koska mikrofonien äänet eivät kuulu stereossa samasta paikasta, eivätkä ne summaudu missään muussakaan vaiheessa, niin vaihe-erot eivät aiheuta kovin merkittäviä saundimuutoksia. Ongelmia saattaa esiintyä oikeastaan vain monokuuntelussa. Jos monoyhteensopivuus on tärkeää, on syytä kuunnella aika ajoin monona. Koinsidenssinen XY-mikrofonipari /2012

2 Yksi äänilähde monta mikrofonia Yksi instrumentti voidaan myös äänittää samanaikaisesti usealla mikrofonilla joko samalle tai eri raidoille, vaikka tällä ei tavoiteltaisikaan stereofonista vaikutelmaa. Lähimikrofonin lisäksi käytössä voi olla etäämmälle sijoitettu tilamikrofoni, tai sitten eri mikrofoneille on annettu erilaisia tehtäviä jotka täydentävät muuten toisiaan; esimerkiksi virvelin alamikrofonilla voidaan hakea maton pärinää ylämikrofonin lisukkeeksi. Paikallaan pysyvän instrumentin tai vahvistimen kaiuttimen mikittäminen on kohtuullisen yksinkertaista, mutta tilanne muuttuu hankalammaksi jos soittaja ei pysykään paikallaan. Ja harva soittaja pysyy. Jos esimerkiksi akustinen kitara äänitetään sekä kaikuaukon että otelaudan lähelle laitetuilla mikrofoneilla, ja kitaristi heiluu soittaessaan, soittimen suhteellinen etäisyys mikrofoneihin vaihtelee kaiken aikaa. Tällaisessa tapauksessa toinen mikrofoni kannattaa sijoittaa selvästi toista etäämmälle. Mitä enemmän etäisempi mikrofoni sieppaa instrumentin äänen lisäksi myös tilan akustiikkaa sitä enemmän mikrofonien aaltomuodot poikkeavat toisistaan ja sitä vähemmän on vaiheongelmia. Monta mikrofonia Kun koko yhtye soittaa samanaikaisesti ja jokaista soitinta kohti on yksi tai useampia mikrofoneja, tilanne kasvaa paljon monimutkaisemmaksi kuin soitin kerrallaan tapahtuvassa äänityksessä. Perusajatus on tietysti poimia kullakin mikrofonilla vain ko. instrumentin ääni, mutta myös muut samassa tilassa olevat soittimet kuuluvat sen kautta vaihtelevissa määrin. Tilan akustiikka, yksittäisten soittimen erilaiset äänenvoimakkuudet ja mikrofonien suuntakuviot mutkistavat asiaa joskin mikrofonien suuntaavuus antaa myös keinoja minimoida ristiinkuulumista eli vuotoa ja sitä myöten myös vähentää vaiheeroista johtuvia lieveilmiöitä. Soittajat ja mikrofonit kannattaa yrittää sijoittaa sillä tavalla, että samalla kun jokaisen soittimen oma mikrofoni on suunnattu kohti kyseistä soitinta sen suuntakuvion epäherkkä katvealue osoittaa kohti muita soittimia. Erityisesti voimakasääniset instrumentit saavat mieluusti jäädä Soittimia studioon sijoiteltaessa on tärkeää huolehtia useasta eri asiasta yhtä aikaa. Sopiva asemointi eliminoi vaiheongelmia ja samalla hallittu vuoto saattaa antaa kokonaissoundin kaipaamaa tilan tuntua. Piirros havainnollistaa vain periaatetta, tarkkaa asemointia mietittäessä tulee huomioida mm: rumpujen overhead-mikrofonien tulisi kuulla muut soittimet tasapainoisesti vasen-oikea-suunnassa ja tarvittaessa rummustoa pitää kääntää, tai muita soittimia sijoittaa sen mukaisesti muiden soittimien mikrofonit voi valita suuntakuvioiltaan sellaisiksi, että niiden epäherkempi suunta voidaan kääntää kohti rumpuja, jolloin vuoto saadaan pienemmäksi jos muiden soitinten takana on kovia heijastavia pintoja, se heikentää erottelua em. seinäheijastusten sekä muiden soitinten keskinäisten vuotojen vähentämiseen voi pyrkiä riittävän isoilla ja massiivisilla sermeillä 3:1-sääntö Perinteinen keino vuotojen välttämiseen on ns. 3:1-sääntö. Vierekkäisten soittimien mikrofonien tulee olla vähintään kolme kertaa niin kaukana toisistaan kuin jokaisen soittimen ja sitä äänittävän mikrofonin välinen etäisyys on. muiden soitinten mikrofonien suuntakuvioiden katvealueille. Parhaassa tapauksessa muusikoiden ja mikrofonien sijoitus muodostaa kokonaisuuden, jossa jokaisen soittimen oma mikrofoni palvelee samaan aikaan kyseisen soittimen päämikrofonina ja siinä ohessa myös muiden soitinten tilamikrofonina. Mikrofonityypin ja suuntakuvion valinta on tärkeää ja akustisesti eristävistä väliseinistä ja sermeistä saattaa olla apua. Vuodon hallittavuutta voi käytännössä kokeilla pyytämällä soittajia soittamaan vuorotellen yksi kerrallaan. Jos miksauksen kokonaistaso putoaa noin yhdeksän desibeliä tai enemmän, kun mykistät ko. soittimen mikrofonin, mikitys on hyvällä mallilla eikä vuodon pitäisi tuottaa ongelmia. Virvelille laitetaan monesti kaksi mikrofonia, yksi kalvon yläpuolelle ja toinen alapuolelle. Toisen mikrofonin vaihe neuvotaan perinteisesti kääntämään, perusteluna se, että signaalit kumoutuvat, koska mikrofonit ovat akustisesti hyvin lähellä toisiaan ja mikrofonit osoittavat vastakkaisiin suuntiin. Rumpukalvon liike aiheuttaa siis toiseen mikrofoniin positiivisen ja toiseen negatiivisen jännitteen. Vaiheenkääntö estää kumoutumisen. 3/

3 Parametrikorjaimen vaihesiirrot. Tässäkin tapauksessa kannattaa käyttää korviaan ja kuunnella, kummassa vaiheenkääntökytkimen asennossa saundi on parempi. Mikrofonien sieppaamat äänet eivät nimittäin ole samanlaisia. Ylämikrofonista kuuluu kapulan iskuääni ja kalvon ääni, mutta alamikrofonista saadaan enemmän maton ääntä. Rumpumikrofoneja ei myöskään miksata tarkalleen samoihin tasoihin, joten signaalit eivät välttämättä kumoudu. Taajuuskorjain vaiheen muuntajana Vaikka korjaimella eli EQ:lla onkin tarkoitus muuttaa vain tietyn taajuusalueen suhteellista voimakkuutta, niin samalla korjain siirtää myös signaalin vaihetta. Monien analogisten äänipöytien (esim. Neve, SSL) persoonallinen saundi perustui suurelta osin juuri korjaimen vaiheominaisuuksiin. Analogiset korjaimet koostuvat suotimista, jotka rakennettiin alunperin induktansseista (keloista tai kuristimista) ja kondensaattoreista. Nämä komponentit aiheuttavat vaihtojännitteeseen taajuudesta riippuvan viiveen. Pieni osa viivästyneestä signaalista syötetään takaisin suotimen sisäänmenoon, jolloin tietyt taajuudet korostuvat tai vaimentuvat. Korjaimen säätimillä muutetaan takaisinkytkennän voimakkuutta ja polariteettia. Vaihesiirto on sitä suurempi, mitä kapeampi korjaimen kaistaleveys on, eli mitä suurempi Q-arvo on. Suurilla Q-arvoilla kannattaa siis olla korva tarkkana. Loivien suoti- Goniometri Kahden vaihtojännitteen välistä vaihe-eroa voidaan tarkastella vaihe-, eli korrelaatiomittarilla tai goniometrillä. Vaihemittari on normaalitilassa keskellä nolla-asennossa. Kun signaalien välillä on vaihe-eroja, mittari näyttää toisen signaalin aikaisuuden tai myöhästymisen. Goniometri muokattiin aikoinaan tavallisesta oskilloskoopista, jonka kuvaputkea kierrettiin 45 astetta myötäpäivään, jotta kanavien poikkeutussuunnat saatiin pysty- ja vaakasuoriksi. Nykyisin goniometri löytyy useimpien äänieditoreitten näyttövalikosta tai erillisenä plugarina. Vasen kanava aiheuttaa goniometrissä luode-kaakko suuntaisen viivan ja oikea kanava koillinen-lounas -suuntaisen viivan. Jos viiva on pystysuora, molemmissa kanavissa on sama monosignaali, eli kanavat ovat samantasoiset ja samanvaiheiset. Näytöllä näkyy vaakasuora viiva, jos kanavat ovat vastavaiheiset, eli vaihe-ero on 180 astetta. Jos kanavien välinen vaihe-ero on nollan ja 90 asteen välillä, niin kuvio on kapea ja enimmäkseen pystysuuntainen. Tasomittarien alla panorointinäyttö ja vaihemittari. Pyöreä kuvio kertoo kanavien välisen vaihe-eron olevan noin 90 astetta. Jos kuvio on vaakasuuntainen, niin kanavien välinen vaihe-ero on 90 ja 180 asteen välillä. Laajakaistaisella stereosignaalilla näytössä elää koko ajan muodoltaan vaihteleva säkkäräinen ruohomatto. Jos kuvio on suurimman osan ajasta kapeampi kuin leveä ja sen yleismuoto on korkeintaan pyöreä, stereoäänikuva on hyvä, siinä ei ole suuria vaiheeroja. Tällainen stereo kuulostaa hyvältä myös monona ja siitä ei katoa mitään olennaista vaihekumoutumisien takia. Jos ruohomatto näyttää elävän jatkuvasti leveämpänä kuin korkeana, kannattaa tutkia mistä suuret vaihe-erot johtuvat ja pitäisikö niille tehdä jotakin. Vasen kanava. Oikea kanava. Mono. 90 asteen vaihe-ero. Vastavaihe. Normaali stereo. Leveä stereo. Vastavaiheinen stereo /2012

4 mien vaihemuutokset ovat pienempiä. Värittymä alkaa kuulua noin Q-arvolla 0,6. Takaisinkytkentään perustuva analoginen korjain vääristää valitettavasti myös transienttiääniä, mikä tarkoittaa, että korjain aiheuttaa vaihesäröä. Kaikki analogiset korjaimet muuttavat signaalia sekä ajallisesti että taajuuden suhteen, joten niissä syntyy ajallisia vääristymiä. Ratkaisuksi on kehitetty ns. minimum phase -korjaimia. Vaihesiirrot pyritään niissä saamaan tapahtumaan ajallisesti taajuusmuutoksen jälkeen, jolloin korva ei erota vaihemuutoksia yhtä hyvin. Digitaalisia korjaimia on kahdenlaisia. Ns. vaihelineaariset korjaimet eivät muuta signaalin vaihetta. Toiset digitaalikorjaimet taas on suunniteltu jäljittelemään analogikorjaimia. Joissakin vaihelineaarinen tai normaali toiminta ovat vaihtoehtoisia. Myös digitaalikorjaimet perustuvat signaalin viivästämiseen, mutta digitaalisessa toteutuksessa on mahdollista välttyä kampasuotimilta. Ns. constant delay -suodin muuttuu jatkuvasti sisään tulevan signaalin mukaan. Vaihelineaarisilla korjaimilla voi tehdä aika rajujakin korostuksia tai vaimennuksia ilman haittavaikutuksia, mutta kapeat ja jyrkät suotimet ovat niidenkin kriittinen kohta. Suurella Q-arvolla voimakas korostus tai vaimennus saattaa aiheuttaa esikaiun, joka kuuluu vaihesärönä. Plugarit viiveen lähteenä Plugarithan eivät oikeastaan aiheuta vaiheongelmia, vaan vaiheita käytetään plugineissa jopa hyväksi ja ne saattavat perustua nimen omaan juuri vaiheiden manipulointiin. Äärimmäisinä esimerkkeinä flanger ja phaser, jotka olivat ensimmäisiä vaihemuokkaimia. Plugarien käytössä pitää kuitenkin ottaa huomioon latenssin vaikutus. Latenssi tulee englannin sanasta latency, myöhästyminen. Myöhästymisen syynä taas on signaalin prosessointiin kuluva aika. Toisin sanoen plug-inin tulon ja lähdön välillä vallitsee pieni aikaero, viive. Yhden raidan sisäinen viive ei ole mikään ongelma. Pulmia syntyy vasta kun työaseman muilla raidoilla ei tapahdu samansuuruista viivettä. Jos eri raidoilla on yhteistä akustista sisältöä, niin plugarin synnyttämä latenssi voi aiheuttaa kampasuodattumista lopullisessa miksauksessa. Jos raidalla on useita plugareita peräkkäin, niin niiden viiveet summautuvat yhteen ja latenssi on pitempi. Ongelmien välttämiseksi naapurikanavissa käytetään samoja plugareita tai viivekompensointiplugareita, joiden ansiosta raidat ovat myös efektien jälkeen ajallisesti samalla viivalla. Plugareiden latenssi ei yleensä riipu plugarin säädöistä, paitsi tietysti viiveissä ja kaiuissa. Kaiuttimet viiveen syynä Vaihe kaiutintoistossa on oma lukunsa ja huoneakustiikka oma taiteenlajinsa, eivätkä ne mahdu tähän. Huoneissa on niin paljon erilaisia pintoja, että akustisia heijastuksia syntyy valtava määrä. Mutta pohjimmiltaan korostuksissa, vaimentumissa, moodeissa ja seisovissa aalloissa on pääasiassa kysymys vaiheesta. Tarkkaamokuuntelun osalta aiheeseen kannattaa tutustua mm. Riffissä 2/2011 julkaistun Faktakauha-artikkelin Kuuntelun ABC ja vaikkapa Äänityön Kivijalka -kirjan kautta. PAtoiston kannalta suosittelen seuraamaan Riffin Saarinen selvittää -palstaa. En ole varma, olenko lukenut yhtään Reiskan artikkelia, jossa hän ei joutuisi mainitsemaan vaihe-sanaa. Viimeksi Saarinen kirjoitti vaiheesta viime vuoden Riffin numeroissa 1 ja 7/2011. u Vaihesiirron havaitseminen Useimmista ihmisistä vastavaiheinen stereoääni tuntuu epämiellyttävältä ja epäluonnolliselta siitä syystä, että todellisessa elämässä ei milloinkaan synny sellaista tilannetta, jossa kaikki äänivärähtelyt kaikilla taajuuksilla saapuisivat korviimme vastavaiheisina. Vaikka kuulo käyttää äänilähteen suunnan havaitsemiseen myös vaihe-eroja, niin normaalielämässä suuria korvien välisiä vaihe-eroja esiintyy vain kapeilla taajuuskaistoilla, jotka vaihtelevat koko ajan. On myös huomattu että kaikki eivät ole yhtä herkkiä kuulemaan vastavaihetta tai vaihe-eroa stereoäänessä. Muutamat ihmiset eivät ole vastavaiheisesta äänestä moksiskaan, toisille se on täysin sietämätöntä, tuntuu siltä kuin pään läpi olisi työnnetty heinäseiväs tai rautakanki. Kuuntelua ei voi jatkaa ja on työnnettävä sormet korviin. Kuulo ei ole kovin herkkä havaitsemaan vaihesiirtoja monoäänessä, mutta se erottaa erittäin helposti äänen harmonisten yläsävelten muutokset. Kolmivaihevirta Verkkosähköenergiaa siirretään kolmivaihejärjestelmällä, jonka jokaisessa kolmessa johtimessa on 50 Hz:n taajuinen yhtä suuri jännite. Kunkin vaiheen ja nollan välinen ns. vaihejännite on 230 volttia. Kahden eri vaiheen välinen pääjännite on 400 volttia. Jännitteiden keskinäiset vaihe-erot ovat 120 astetta, jolloin vaiheista yhteensä käytettävissä oleva teho on koko ajan yhtä suuri. Puhekielessä kolmivaihevirtaa kutsutaan voimavirraksi ja yksivaiheista valovirraksi. 3/

5 Alkuperäinen flanger tehtiin kelanauhurilla. Flangerin kammassa on enemmän piikkejä kuin phaserissa. Flanger ja Phaser Flanger Flange tarkoittaa kelanauhurin kelalautasta ja siitä juontuu myös alun perin analogisilla nauhureilla aikaansaadun flanger-efektin nimi. Ääni syötetään samanaikaisesti kahdelle samanlaiselle äänittävälle analoginauhurille, joiden ulostulot miksataan yhteen samantasoisina. Nauhurin äänityspään ja toistopään välillä on lyhyt viive. Toisen nauhurin antokelaa (flange) jarrutetaan hieman peukalolla painamalla, jolloin nauha pyörii vähän hitaammin ja nauhurin aiheuttama viive pitenee. Mitä enemmän jarrutetaan, sitä pitempi viive. Käytännössä 1 5 millisekuntia on sopiva. Nauhurin mekaniikalle lempeämmässä versiossa toisen nauhurin nopeutta muutellaan nopeudensäätimellä perusnopeuden molemmin puolin, jolloin efekti on myös tehokkaampi. Käsisäädöllä suodin osuu tiettyihin kohtiin paremmin kuin automaattisesti edestakaisin pyyhkivällä säädöllä. Siksi peukalo on hyvä. Muuttuva viive aiheuttaa taajuusalueella edestakaisin liikkuvan kampasuotimen, joka vaikuttaa erityisesti korkeisiin ääniin, yläsävelsarjoihin, kohinaan ja jälkikaiuntaan. Kapeakaistaisiin ja mataliin ääniin flanger puree huonosti. Digitaaliset viivelaitteet mahdollistivat sähköisen flangerin. Viivelaitteiden näytetaajuus oli aluksi pieni ja kaistaleveys kapea tehokasta flangeria varten, mutta efekti parani kun laitteet paranivat. Periaate on sama, suoraan ääneen summataan samanvaiheinen 1 5 ms viivästetty ääni. Kun viivettä tyypillisesti moduloidaan matalataajuisella oskillaattorilla, saadaan huojunta mukaan. Phaser Phaser tai phase-shifter on aina ollut sähköinen efekti. Phaserin peruselementtiin tarvitaan vaiheenkääntövahvistin, kondensaattori ja vastus. Signaali haaroitetaan ja toisen haaran vaihe käännetään vastakkaiseksi. Samanvaiheinen signaali viedään kondensaattorille ja vastavaihe vastukselle. Kondensaattorin ja vastuksen toiset päät kytketään yhteen. Kondensaattorin impedanssi laskee suurilla taajuuksilla. Korkeat taajuudet läpäisevät kondensaattorin helposti, joten korkeilla taajuuksilla kytkennän lähtöön tulee pääasiassa samanvaiheista signaalia. Vastus vaimentaa vastavaiheista puoliskoa. Matalilla taajuuksilla kondensaattorin impedanssi puolestaan on suuri, jolloin matalat taajuudet vaimenevat. Matalilla taajuuksilla suurin osa lähtöjännitteestä tulee vastavaiheisena vastuksen kautta. Korkeat äänet läpäisevät siis kytkennän samanvaiheisina ja matalat äänet vastavaiheisina. Välitaajuuksilla sama- ja vastavaiheiset signaalit summautuvat kondensaattorin reaktanssin ja vastuksen resistanssin mukaisessa suhteessa. Ei haittaa, vaikka et ymmärtäisikään edellistä lausetta. Vaihesiirto on joka tapauksessa 90 astetta sillä taajuudella, jolla kondensaattorin impedanssi (ohmeja) on yhtä suuri kuin vastuksen resistanssi (ohmeja). Tuloksena on taajuudesta riippuva viive, joka ei muuta signaalin tasoa. Yksi tällainen kytkentä ei kuitenkaan kuulosta juuri miltään, efekti syntyy vasta kun useita sellaisia kytketään peräkkäin. Ensimmäinen vaiheensiirtoelementti aiheuttaa 90 asteen vaihesiirron keskitaajuudelle, toisen jälkeen siirto on 180 astetta. Kun tämä signaali summataan tulosignaalin kanssa, niin taajuusvasteeseen syntyy yksi terävä kuoppa. Se alkaa jo kuulua äänessä. Jokainen lisätty 180 asteen vaihesiirto aiheuttaa taajuuskaistalle uuden kuopan. Phase shiftereissä on tyypillisesti neljä tai kuusi vaiheensiirtoastetta, mutta niitä voi olla enemmänkin. Seuraavaksi taajuusvasteen kuopat on saatava liukumaan taajuusalueella edestakaisin LFO-oskillaattorin tahdissa. (LFO = Low Frequency Oscillator, matalataajuinen oskillaattori.) Tarvittavan suuruisia kondensaattoreita on hankala säätää, mutta vastuksia helppo. Aluksi säätövastuksina käytettiin valoherkkiä LDR-vastuksia, joiden resistanssi vaihteli välkkyvän lampun tahdissa ja sai taajuusvasteen kuopat liukumaan edestakaisin. On käytetty myös jännitteestä riippuvia vastuksia eli varistoreja ja FET-transistoreja. Useimmiten käytetään operaatiovahvistimia. Lopuksi pieni osa phaserin lähtösignaalista takaisinkytketään sisäänmenoon, joka tehostaa kampasuotimia. Tämä säätö on nimeltään Feedback tai Resonance. On varottava, että phaser ei lähde värähtelemään. Sekä flanger että phaser perustuvat vaihesiirtoihin ja liikkuvaan kampasuotimeen, mutta flangerin kampasuotimessa on paljon enemmän kuoppia kuin phaserissa. Flangerin kampasuotimen piikit ja kuopat ovat harmonisessa suhteessa toisiinsa, mutta phaserin piikit eivät. Tämä saattaa olla syynä siihen, että flanger kuulostaa jotenkin pehmeämmältä /2012

Äänen eteneminen ja heijastuminen

Äänen eteneminen ja heijastuminen Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä

Lisätiedot

YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT

YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMISIA MIKROFONEJA KONDENSAATTORIMIKROFONEJA MIKKIVERTAILUA: DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka Vahvistimet A-luokka A-luokan vahvistimen molemmat päätevahvistin tarnsistorit johtavat, vaikke vahvistinta käytettäisi. Vahvistinta käytettäessä jatkuva lepovirta muuttuu ja näin vältytään kytkentäsäröltä

Lisätiedot

Päällekkäisäänitys Audacityllä

Päällekkäisäänitys Audacityllä Päällekkäisäänitys Audacityllä Periaate: äänitetään soitin kerrallaan niin, että kuullaan aina aikaisemmin äänitetyt osuudet ja voidaan tahdistaa oma soitto niiden mukaan. Äänitarkkailu Jos on erikseen

Lisätiedot

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä.

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. ActivSound 75 (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. () Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. () Infrapunamikrofonin äänenvoimakkuuden säätö [Teacher 1 ja (Opettaja 1 ja )]

Lisätiedot

MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä

MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä 1. Etupaneeli MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä 2. Ominaisuuksia analoginen äänipöytä 6 mono sisääntulokanavaa (kanavat 1-6) 4 stereosisääntulokanavaa (kanavat 7-8, 9-10, 11-12

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

MINI-DISK. 1. MINI-DISK levykkeen asentaminen levyke-asemaan

MINI-DISK. 1. MINI-DISK levykkeen asentaminen levyke-asemaan 1 MINI-DISK MINI-DISK soittimella voidaan tallentaa ääntä ulkopuolisen mikrofonin tai toisen äänilähteen ulostulon kautta. MINI-DISK nauhurilla (ei ole varsinainen nauhuri vaan digitaalinen äänitys- ja

Lisätiedot

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Mono- ja stereoääni Stereoääni 1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona Varauspumppu-PLL Vaihevertailija vertaa kelloreunoja aikatasossa. Jos sisääntulo A:n taajuus on korkeampi tai vaihe edellä verrattuna sisääntulo B:hen, ulostulo A on ylhäällä ja ulostulo B alhaalla ja

Lisätiedot

Monikanavaäänen perusteet. Tero Koski

Monikanavaäänen perusteet. Tero Koski Monikanavaäänen perusteet Tero Koski Lähtökohdat Monikanavaääni tarkoi6aa äänital8ota, jossa on toiste6avia kanavia enemmän kuin kaksi 2.1 ; 3.0 ; 3.1 ; 4.0 ; 4.1 ; 7.2 ; 10.2 ; 22.2 ; Monikanavaääntä

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Echo MegaLoop+ Induktiovahvistin. Käyttöohje. Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI

Echo MegaLoop+ Induktiovahvistin. Käyttöohje. Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI Echo Induktiovahvistin Käyttöohje Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI Tärkeitä turvaohjeita Kun käytät tätä laitetta, ota huomioon seuraavat turvaohjeet, jotta laitteen käyttö on

Lisätiedot

Surround. Äänitys ja miksaus LFE-kanava 5.1. Mitä tarvitaan? 5 pääkaiutinta aktiivikaiuttimet passiivikaiuttimet + surround-vahvistin

Surround. Äänitys ja miksaus LFE-kanava 5.1. Mitä tarvitaan? 5 pääkaiutinta aktiivikaiuttimet passiivikaiuttimet + surround-vahvistin 5.1 Viisi pääkanavaa Surround Left (L), Center (C), Right (R), Left Surround (LS), Right Surround (RS) täysi taajuuskaista (20 Hz - 20 khz) Äänitys ja miksaus LFE-kanava Low Frequency Effects taajuuskaista

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

BEHRINGER MIKSERIN X2222 KÄYTTÖOHJE

BEHRINGER MIKSERIN X2222 KÄYTTÖOHJE BEHRINGER MIKSERIN X2222 KÄYTTÖOHJE GAIN-säätimellä säädetään MIC- ja/tai LINE-tulon herkkyyttä COMP-säätimellä säädetään kanavan kompressioefektin määrää. EQ-säätimillä voidaan säätää kanavan korkea ja

Lisätiedot

Kapeakaistainen signaali

Kapeakaistainen signaali Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi

Lisätiedot

4. kierros. 1. Lähipäivä

4. kierros. 1. Lähipäivä 4. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe Taajuuskompensointi, operaatiovahvistin ja sen kytkennät Taajuuskompensaattorit Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 h Kotitehtäviä: 4 h + 0 h Tavoitteet: tietää Operaatiovahvistimen

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot

Antennit ja syöttöjohdot Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Forvoice 7.7

KÄYTTÖOHJE. Forvoice 7.7 KÄYTTÖOHJE Forvoice 7.7 Onnittelemme sinua Forvoice 7.7 -kaiuttimien hankkimisen johdosta. 7.7 on pitkällisen kehittelytyön tulos. Sen suunnittelussa on hyödynnetty Forvoicen ja SEASin kehittämää koaksiaalielementtiä

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Leppävaaran Reebok Areenan äänentoiston pikaopas

Leppävaaran Reebok Areenan äänentoiston pikaopas Leppävaaran Reebok Areenan äänentoiston pikaopas Tämän pikaoppaan tarkoituksena on helpottaa järjestelmän käyttöä ja vähentää laitteiston rikkoutumisen riskiä. Mikserin äänenvoimakkuuden säätimet ovat

Lisätiedot

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy

Lisätiedot

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t

Lisätiedot

Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it

Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it MA.00D Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 0 Ω 0 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Tasonsäätö Alipäästösuotimen säätö Sub Sonic -suotimen säätö Bassokorostuksen

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2017

Radioamatöörikurssi 2017 Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin

Lisätiedot

Marantz PMD661. Äänittäminen

Marantz PMD661. Äänittäminen 1 2 3 4 Marantz PMD661 Äänittäminen Laite on valmis äänittämään muutaman sekunnin kuluttua virran päälle kytkemisestä (right side 2). Äänitys käynnistyy Rec-painikkeella (top 8) ja loppuu Stop-painikkeella

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä

Lisätiedot

Cubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus

Cubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus Cubase perusteet pähkinänkuoressa 1. Mikä Cubase on? 2. Projektin aloitus 3. Audion äänittäminen. 4. MIDI-tiedon tallentaminen ja virtuaali instrumentit 5. Miksaus. Mikä Cubase on? Cubase on Windows XP

Lisätiedot

Successive approximation AD-muunnin

Successive approximation AD-muunnin AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

Digitaalinen audio

Digitaalinen audio 8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Lego Mindstorms NXT OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Anturi- ja moottoriportit A B C 1 2 3 4 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit & spektri

Tietoliikennesignaalit & spektri Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia

Lisätiedot

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa.

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Classicia. Lue myös sen laitteen ohjeet,

Lisätiedot

k u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö

k u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö LUENTOMATERIAALI sivu 1(11) H y v ä t k u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö Virheetön ja vaivaton kuuleminen on tärkeää paitsi kuulovammaisilla, myös hyvin kuuleville Hyvää kuuloa

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Avid Pro Tools Äänityksen perusteet. Petri Myllys 2013 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet

Avid Pro Tools Äänityksen perusteet. Petri Myllys 2013 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet Avid Pro Tools Äänityksen perusteet Petri Myllys 20 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet Äänitys Pro Toolsissa Luo ensin uusi raita (ks. edellinen ohje). Jos äänität yhdellä

Lisätiedot

SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin

SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin 1 1. Virtaa laitteeseen Laite toimii akulla tai yhdellä AA-kokoisella paristolla. Akulla laite äänittää 4 tuntia, paristolla 9 tuntia. Akulla laite toistaa 13 tuntia, paristolla

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

SONY MZ-N707 MiniDisc-tallennin

SONY MZ-N707 MiniDisc-tallennin SONY MZ-N707 MiniDisc-tallennin 1) Paristojen ja akun käyttö 2 2) MiniDisc-levyn asettaminen soittimeen ja poistaminen soittimesta 2 3) Hold-kytkin 2 4) Laitteen kytkeminen mikrofoniin / tietokoneeseen

Lisätiedot

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet 1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.

Lisätiedot

Käyttöpaneeli. 1. INPUT liitin Kytke kitarasi tähän. MIC Valitse tämä, jos olet kytkenyt mikrofonin.

Käyttöpaneeli. 1. INPUT liitin Kytke kitarasi tähän. MIC Valitse tämä, jos olet kytkenyt mikrofonin. Käyttöpaneeli 1. INPUT liitin Kytke kitarasi tähän. 2. TYPE-kytkin Voit valita seuraavista seitsemästä vaihtoehdosta. ACOUSTIC Tällä vahvistinmallilla saadaan aikaan dynaaminen akustisen kitaran soundi

Lisätiedot

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste) Suodattimet Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste) Kuvasta nähdään että elliptinen suodatin on terävin kaikista suodattimista, mutta sisältää

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

Kommunikaattori. K ä yttöohje. Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09) 580 3880

Kommunikaattori. K ä yttöohje. Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09) 580 3880 Echo M inirc Kommunikaattori K ä yttöohje Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09) 580 3880 Kiitos sinulle, kun valitsit Echo MiniRC kommunikaattorin apuvälineeksesi. Ennen kuin otat

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Monikanavaääni. Antti Silvennoinen Freelance ääni- ja valosuunnittelija. copyright Antti Silvennoinen 2009

Monikanavaääni. Antti Silvennoinen Freelance ääni- ja valosuunnittelija. copyright Antti Silvennoinen 2009 Antti Silvennoinen Freelance ääni- ja valosuunnittelija Mono Stereo Surround, monikanava? Mitä käsitteet mahtaa tarkoittaa? Mono: yksi tallennus kanava, yksi toistokanava Monoääntä tallennettiin yleisesti

Lisätiedot

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Kytkimet 1. Taajuuden valintanäppäimet 2. Radioasemien selailun ja kellonajan asetus 3. Muistipaikan valintanäppäimet 4. Äänenvoimakkuuden säätö 5. LCD-näyttö 6. Herätyksen asetus

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Modauksia Fender Champ 5F1 tyyppisiin vahvistimiin

Modauksia Fender Champ 5F1 tyyppisiin vahvistimiin Modauksia Fender Champ 5F1 tyyppisiin vahvistimiin Sisältö Lyhyt johdanto...1 Osa 1. Äänensävynsäätimet...2 Yksinkertaiset säätimet...3 Diskantti...3 Basso...5 Keskiäänet...7 Tone Stack...9 Diskantti ja

Lisätiedot

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä FYSP0 / K3 DOPPLERIN ILMIÖ Työn tavoitteita havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä harjoitella mittausarvojen poimimista Capstonen kuvaajalta sekä kerrata maksimiminimi

Lisätiedot

10 watin lähtöteho. Kompakti, monipuolinen kitaracombo, jossa on 8 (20 cm) kaiutin.

10 watin lähtöteho. Kompakti, monipuolinen kitaracombo, jossa on 8 (20 cm) kaiutin. PIKAOPAS Sisältö Ominaisuudet................................... 2 Pikaopas...3 Yläpaneeli (Kitarasoundin muokkaaminen)...4 AMPLIFIER (Vahvistin)...4 EQUALIZER (Ekvalisaattori)...4 Virran kytkeminen päälle

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

ANTI MODE 8033 Käyttöohje

ANTI MODE 8033 Käyttöohje Käyttöohje Revisiohistoria Revisio Päiväys Tekijä Muutetut kappaleet Muutos 1.0 30.11.2007 TK & ToLi Kaikki Alkuperäinen versio 1.1 13.12.2007 TK 5 Tuloherkkyys 1.2 7.1.2008 TK 6 www.dspeaker.com 1.3 18.1.2008

Lisätiedot

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon-41.4005Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -

Lisätiedot

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto

Lisätiedot

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ FYSP110/K2 OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ 1 Johdanto Työn tarkoituksena on tutustua oskilloskoopin käyttöön perusteellisemmin ja soveltaa työssä Oskilloskoopin peruskäyttö hankittuja taitoja. Ko. työn

Lisätiedot

Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?

Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ TSONSTOJEN ja VHVSTKSEN SNNTTEL OPETOVHVSTKYTKENNÖSSÄ H. Honkanen. SMMMEN KÄYTTÖ - Summaimelle voidaan erikseen määrittää, omaan tuloonsa: - Signaalin jännitevahvistus ja - Tasonsiirto - Mahdollisuus kytkeä

Lisätiedot

BOOST-100 MASTER V OLUME MIC V OLUME POWER TREBLE BALANCE BASS SUOMI

BOOST-100 MASTER V OLUME MIC V OLUME POWER TREBLE BALANCE BASS SUOMI KARAOKE-MIKSERIVAHVISTIN MASTER V OLUME MIC V OLUME MIC T REBLE MIC B ASS MIC E CHO MIC D ELAY KÄYTTÖOPAS SUOMI Turvaohjeet HUOM! On suositeltavaa kytkeä kaikki tarvittavat laitteet/kaapelit (AV ja kaiutin,

Lisätiedot

Ole hyvä ja lue tämä käyttöohje ennen käyttöönottoa

Ole hyvä ja lue tämä käyttöohje ennen käyttöönottoa Käyttöohje LANGATON ÄÄNIJÄRJESTELMÄ Ole hyvä ja lue tämä käyttöohje ennen käyttöönottoa 1 OSIEN SIJAINTI 1. DISKANTTITASON SÄÄTÖ 9. TASAVIRRAN SISÄÄNTULO 2. BASSONTASON SÄÄTÖ 10. AUX SISÄÄNTULO 3,5MM LIITIN

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen audio

SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,

Lisätiedot

LC4-laajakulmakattokaiutin Pienikokoisin. Peittoalueeltaan laajin.

LC4-laajakulmakattokaiutin Pienikokoisin. Peittoalueeltaan laajin. LC4-laajakulmakattokaiutin Pienikokoisin. Peittoalueeltaan laajin. 2 LC4-laajakulmakattokaiutin Pieni koko, laatu ja ainutlaatuinen peittoalue ff Alan laajin avauskulma vähentää tarvittavien kaiuttimien

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2018

Radioamatöörikurssi 2018 Radioamatöörikurssi 2018 Radioiden toimintaperiaatteet ja lohkokaaviot 20.11.2018 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 13 Sisältö Lähettimien ja vastaanottimien rakenne eri modulaatiolla Superheterodyne-periaate Välitaajuus

Lisätiedot