Aivotärähdys jalkapallossa - määritelmä, todentaminen ja paluu takaisin kilpailuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivotärähdys jalkapallossa - määritelmä, todentaminen ja paluu takaisin kilpailuun"

Transkriptio

1 Aivotärähdys jalkapallossa - määritelmä, todentaminen ja paluu takaisin kilpailuun Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Mikko-Ville Hyyhönen Opinnäytetyö Marraskuu 2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian koulutusohjelma

2 Kuvailulehti Tekijä(t) Hyyhönen, Mikko-Ville Julkaisun laji Opinnäytetyö, AMK Päivämäärä Marraskuu 2016 Sivumäärä Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa myönnetty: Työn nimi Aivotärähdys jalkapallossa - määritelmä, todentaminen ja paluu takaisin kilpailuun Mahdollinen Tutkinto-ohjelma alanimi Fysioterapian koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) Helminen, Eeva Toimeksiantaja Keski-Suomen jalkapallopiiri, Ali Kangas-Hynnilä Tiivistelmä Aivotärähdys määritellään monimutkaiseksi patofysiologiseksi prosessiksi, joka on biomekaanisten voimien aiheuttama. Se on ulkoisen suoran tai epäsuoran voiman aiheuttama tilapäinen aivojen toimintahäiriö. Jalkapallo on maailman harrastetuin laji. Se on kontaktilaji, jossa sattuu keskimääräisesti eniten loukkaantumisia. Opinnäytetyön taustalla oli Keski-Suomen jalkapallopiirin halu tuoda jäsenilleen tutkittua tietoa jalkapallossa esiintyvistä aivotärähdyksistä. Päävammat eivät ole kaikkein yleisimpiä vammoja, jolloin niiden huomiointi on jäänyt suhteessa vähäisemmällä. Työn tavoitteena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus selvittämään aivotärähdysilmiötä jalkapallossa, sen todentamisen keinoja ja turvallista paluuta kilpailutoiminnan pariin. Aineistohaku tehtiin kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Aineistoa haettiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin: Miten aivotärähdys määritellään ja miten se aivotärähdys syntyy? Mitkä ovat aivotärähdyksen todentamisen keinot kentän laidalla? Millainen on turvallinen käytäntö palata takaisin harjoittelun pariin? Aineisto pyrittiin teemoittelemaan ja analysoimaan soveltavasti sisällön analyysin menetelmin. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien pohjalta oli tarkoitus rakentaa tietopohjainen työväline Keski-Suomen jalkapallopiirille, jota he pystyisivät jakamaan jäsenilleen. Kirjallisuuskatsauksen tuloksina saatiin jo alussa mainittu aivotärähdyksen määritelmä. Jalkapallossa aivotärähdyksien esiintyminen on vähäistä tai sitten ne ovat todella aliraportoituja. Todentamista hankaloittaa laaja oirekirjo, mutta tällä hetkellä on kansainvälisesti validoitu työväline aivotärähdysten tunnistamiseen. Aivotärähdys paranee spontaanisti 7-10 päivässä ja oikein suoritettuna turvallisen paluun portaat kilpaurheilun pariin kestää 7 päivää. Avainsanat (asiasanat) Aivotärähdys, Lievä aivovamma, jalkapallo, return to play, Muut tiedot

3 Description Author(s) Hyyhönen, Mikko-Ville Type of publication Bachelor s thesis Date November 2016 Finnish Number of pages Title of publication Concussions in football- definition, identification and safe return to play Permission for web publication: Degree programme Supervisor(s) Helminen, Eeva Assigned by Keski-Suomen jalkapallopiiri, Ali Kangas-Hynnilä Abstract Concussion is defined as a complex pathophysiological process which is produced by biomechanical forces. It is commonly caused by a direct or indirect blow resulting in a temporal impairment of the brain. Football is the most popular sport in the world. It is a contact sport with the greatest number injuries on average. The motivation behind the thesis was Central Finland Football District s need to find research-based information about concussions in football. Head injuries are not the most typical in football, which is why they have not received as much attention as other types of injuries. The objective of the thesis was to conduct a descriptive literature review on concussions in football and on the means of its identification as well as on safe return to the game. The data search for the review was made in national and international databases in order to answer the research questions: How is a concussion defined and what causes it? What are the means for its identification on site? What are the practices for ensuring a safe return back to the games? The data was analysed by finding common themes and applying content analysis. The results of the literature review were a basis for building a database that the Central Finland Football District could share to its member organisations. The result of the literature review was, first of all, a definition of a concussion. Moreover, their incidence rate in football was found to be low. Alternatively, they can also be underreported. The identification of a concussion is difficult due to the wide spectrum of its symptoms. However, experts have developed a tool for identifying sport-related concussions. A concussion heals spontaneously in 7-10 days, and by following the recommendations for safe return, the players can come back to the field in seven days. Keywords/tags (subjects) Sport-related concussion, soccer, traumatic brain injury Miscellaneous

4 1 Sisältö 1 Johdanto Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus Tutkimusmenetelmät Opinnäyteytön toteutus Lajikuvaus Teoreettinen tausta Aivotärähdyksen ja lievän aivovamman eroja Syntymekanismi Luokittelu Oireet Todentamismenetelmä Sport Concussion Asesement Tool -3 (SCAT -3) Glasgow Coma Scale (GCS) Maddocks-pistemäärä Oireiden arviointi Kognitiivinen arviointi ja viivästynyt muisti Kaulan tutkiminen Tasapainon tutkiminen Koordinaatioin tutkiminen Return To Play (RTP) Tulokset Miten aivotärähdys määritellään ja miten se aivotärähdys syntyy Mitkä ovat aivotärähdyksen todentaminen keinot kentän laidalla Millainen on turvallinen käytäntö palata takaisin harjoittelun pariin 31

5 2 10 Pohdinta Luotettavuus Jatkokehittämisen kohteet Lähteet Liitteet Kuviot Kuvio 1. Aivotärähdyksen riskivaikutus Taulukot Taulukko 1. Esimerkki teemoittelusta... 8 Taulukko 2 Opinnäytetyön aikataulu Taulukko 3. Sisäänotto ja poissulkukriteerti Taulukko 4: Aivotärähdyksien esiintyvyys Taulukko 5: Aivotärähdyksen määritelmä Taulukko 6:. Aivotärähdyksen oireet Taulukko 7: RTP-protokolla... 32

6 3 1 Johdanto Terveillä urheilijoilla voitetaan eniten pelejä. Joukkueurheilussa pelaajien terveys on usein fysioterapeuttien vastuulla yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Loukkaantumisen sattuessa ammattilaisten välitön läsnäolo ei aina ole mahdollista. Tärkeään rooliin nouseekin oikean ja ajanmukaisen tiedon jakaminen kaikille lajin parissa toimiville henkilöille. Jalkapallo on yksi suosituimmista urheilulajeista koko maailmassa ja lajissa tapahtuu suuren harrastajamäärän vuoksi keskimääräisesti eniten loukkaantumisia. Tilastollisesti päävammat eivät ole jalkapallossa yleisimpiä ja niistä tiedetään usein vähän suhteessa muihin loukkaantumisiin. Aivotärähdyksien osuus päävammoista on suurin. Sen sattuessa on tärkeää toimia oikein, sillä varhainen tunnistaminen todistetusti vähentää pelaajan uudelleen loukkaantumisriskiä, sekä nopeuttaa toipumista ja turvallista palaamista kilpailutoiminnan pariin. Tämä fysioterapian opinnäytetyö tulee kokonaisuudessaan Keski-Suomen jalkapallopiirin tietokantakäyttöön, mistä se on jalkapallon parissa toimivien henkilöiden luettavissa. Tarkoitus oli tehdä ajanmukainen katsaus tutkittuun tietoon aivotärähdyksistä toimeksiantajan, Keski-Suomen jalkapallopiirin kehitysjohtaja Ali Kangas-Hynnilän, tarpeesta. Tämän työn tavoitteena on edistää pelaajien turvallisuutta lisäämällä jalkapallon parissa toimivien henkilöiden tietoa lajissa sattuvista aivotärähdyksistä ja niiden todentamisesta, sekä turvallisesta paluusta kilpailutoimintaan. Keski-Suomen jalkapallopiiri haluaa kehittää monipuolisesti koulutustoimintaa ja viestintää seurojen välillä. Piirin iskulause: Jalkapalloa jokaiselle ilmentää sitä tukea ja turvaa, mitä Keski- Suomen jalkapallopiiri haluaa jäsenilleen antaa. Terveillä urheilijoilla voitetaan eniten pelejä. Joukkueurheilussa pelaajien terveys on usein fysioterapeuttien vastuulla yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

7 4 Lääketieteellisen asiasanaston FinMeSH:n mukaan aivotärähdys on alakäsite aivovammalle. Lääketieteellinen luokittelu Suomessa on vähitellen muuttamassa aivotärähdys termin käyttöä lieväksi aivovammaksi. Aivotärähdyksen tunnettavuus on kuitenkin yleisesti hyvä, jolloin työn sisältö on laajemmalle yleisölle helpommin saavutettavissa. 2 Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä ajanmukainen katsaus tutkittuun tietoon aivotärähdyksistä, ja niiden vaikutuksista jalkapallon parissa toimiville henkilöille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä jalkapalloharrastajien ja lajin parissa toimivien tietoisuutta aivotärähdyksistä. Tämän työn tutkimuskysymykset ovat Miten aivotärähdys määritellään ja miten se aivotärähdys syntyy? Mitkä ovat aivotärähdyksen todentamisen keinot kentän laidalla? Millainen on turvallinen käytäntö palata takaisin harjoittelun pariin? Opinnäytetyön toteutettiin Keski-Suomen jalkapallopiirin tarpeesta ja toiveesta tuoda tutkittua tietoa seuroille jalkapallossa sattuvista päävammoista, mitkä luokitellaan aivotärähdyksiksi. Opinnäytetyö kokonaisuutena tuotti ajanmukaista tietoa jalkapallossa tapahtuvista päävammoista. Työssä keskityttiin aivotärähdyksiin, jotka kirjallisuudessa esitellään myös lievänä aivovammoina.

8 5 Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, minkä pohjalta pyrittiin tiivistämään tärkein sisältö tutkimuskysymyksien avulla tulososan muodossa Keski-Suomen jalkapallopiirin mahdolliseksi työvälineeksi (Liite 3). Jalkapallopiiri voi tulevaisuudessa jakaa aivotärähdyksiin keskittyvää pelaajaohjetta alaisuudessaan kilpaileville seuroille. Erityisen hyödyllinen tämän työn sisältö on peluuttamisesta päättäville henkilöille, sekä joukkueiden fysioterapeuteille ja muulle hoitohenkilökunnalle Päävammat eivät ole jalkapalloilussa kaikkein yleisimpiä vammoja. Tästä syystä, niistä ei tiedetä samassa suhteessa, kuin esimerkiksi alaraajavammoista. Vuonna 2001 perustetiin Concussion In Sport Group (CISG), jonka toiminnan pohjana oli keskittyä yhtenäistämään suositukset aivotärähdysten hoidollisesta hallinnasta ja parantamaan urheilijoiden turvallisuutta (McCrory Meeuwisse, Aubry, Cantu, Dvorak, Echemendia, Engebretsen, Johnston, Kutcher, Raftery, Sills, Benson, Davis, Ellenbogen, Guskiewicz, Herring, Iverson, Jordan, Kissick, McCrea, McIntosh, Maddocks, Makdissi, Purcell, Putukian, Schneider, Tator & Turner 2012). Suomalainen lääketieteen sanasto on muuttumassa suuntaan, jossa aivotärähdys -termi rinnastettaisiin kokonaan lievään aivovammaan. Tässä työssä käytetään termiä aivotärähdys, sillä toistaiseksi se löytyy vielä omana käsitteenään FinMeSH palvelusta. Sanan tunnettavuus on hyvä ja työllä saavutetun tiedon yhdistäminen tunnettuun termiin on helpompaa. Kansainvälinen kirjallisuus käyttää termiä sport-related concussion ja haluaa erotella urheilussa sattuvat aivotärähdykset lievästä aivovammasta. Aineiston ollessa pääasiallisesti kansainvälisiä julkaisuja, on aivotärähdys-termin käyttö virheellisten tulkintojen minimoimiseksi hyvä valinta.

9 6 3 Tutkimusmenetelmät Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa hyödynnetiin tutkimusotteena kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ilmiön kuvaukseen. Kvalitatiivinen ja kuvaileva kirjallisuuskatsaus sopivat tutkimusmetodeiksi hyvin silloin, kun ilmiötä pyritään ymmärtämään. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on mahdollisuus etsiä aineistosta yhtäläisyyksiä, eroja ja toimintatapoja. (Kankkunen & Vehviläinen- Juntunen 2013, 66.) Kuvaileva kirjallisuuskatsaus pyrkii vastamaan tutkimuskysymyksiin kohdennetun aineiston perusteella. Aineiston keruuta ei ohjaa samanlaiset normit, kuin systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa. Tutkimuskysymykset ohjaavat vapaammin aineiston keruuta. (Kangasniemi, Utriaianen, Ahonen, Pietilä, Jääskeläinen & Liikanen 2013, 291) Tällä on tietenkin vaikutusta työn validiteetin ja realibiteetin kannalta,. Kuvailevaa kirjallisuuskatsausta verrattaessa systemaattiseen kirjallisuus katsaukseen, on tutkimuskysymysten muodostaminen jo vapaampaa. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kannalta olennaista on, että aineiston hankinnassa pystytään vastamaan tutkimuskysymyksiin. Tämän pohjalta luodaan mahdollisimman hyvä synteesi aineistosta. (Salminen 2011, 7.) Kuvaileva kirjallisuuskatsaus voidaan itsessään jakaa kahteen eri tyyliin, jotka ovat narratiivinen ja integroitu. Narratiivisesta kirjallisuuskatsauksesta voidaan vielä tunnistaa kolme erilaista lähestymistapaa, jotka ovat toimituksellinen, kommentoiva ja yleiskatsaus. Toimituksellinen kirjallisuuskatsaus on yleensä lyhyehkö tuotos, johonkin julkaistavaan teemaan. Kommentoivat kirjallisuuskatsaus pyrkii omalta osaltansa olemaan enemmän keskustelun aloittaja. Integroitu kirjallisuuskatsaus puolestaan muistuttaa osiltansa enemmän systemaattista kirjallisuuskatsausta, mutta se ei ole yhtä vaativa toteuttaa. (Salminen 2011, 6-7.)

10 7 Tässä työssä hyödynnetään tutkimusotteena kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja erityisesti yleiskatsausta, jolla pyritään mahdollisimman hyvään kuvaukseen ilmiöstä tutkimuskysymyksieni kautta. Menetelmän käyttämisessä nousee esille neljä vaihetta, jotka ovat: 1. Tutkimuskysymysten muodostaminen 2. Aineiston valitseminen 3. Kuvailun rakentaminen 4. Tuotetun tuloksen tarkastelu (Kangasniemi ym. 2013, 292.) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan hyödyntää yhtäaikaisesti useampaa tutkimusotetta. Tämä sama pätee laadullisen tutkimuksen kohdalla, myös aineiston analyysiin. (Kananen 2008, 55,58-59.) Tässä työssä aineiston keruu tapahtui tutkimuskysymysten ohjailemana, ja aineistoa tarkastellessa tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston luokitteluun. Tutkijan kannalta on tärkeää pysyä aineiston tarkastelussa objektiivisena. Aineiston valintaa ja tulkintaa ohjaa kuitenkin jo ennakkoajatus, mitä aineistolla pyritään löytämään. (Kananen 2008, 88.) Aineiston analysoinnissa hyödynnetään teemoittelua ja sisällönanalyysia. Teemoittelulla pyritään luokittelemaan aineistoa. Taulukossa 1 on tästä teemoittelusta esimerkki, eli miten tämä aineisto määrittelee aivotärähdyksen.

11 8 Taulukko 1. Esimerkki teemoittelusta Tutkimus Teema Luokkia Guskiewicz ym Aivotärähdyksen arviointi Scat-3, arviointi Maddocks questionary, M-BESS Luotoym.2014 Aivotärähdyksen Määritelmä, oireet, esiintymien urheilussa arviointi Marshall 2012 aivotärähdyksen esiintyminen urheilussa Arviointi, määritelmä, oireet Teemoittelun haasteena on se, että aineisto saattaa muodostaa kokonaisuuutensa ilman tulkintaa ja johtopäätöksiä. Aineistosta esiin nousevat teemat muodostavat suoria lainauksia materiaalista. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa teemoittelu auttaa aiheen rajaamisessa ja tutkimuskysymysten kautta aihepiirin käsittely ei laajene liikaa. Teemoittelun pohjalta muodostetulla sisällön analyysilla on tarkoitus kuvata aineistoa sanalliseseti tiivistetyssä ja yleistetyssä muodossa. Sisällön analyysissä on yleisesti eroteltavissa 8 vaihetta: 1. Aineiston litterointi 2. Analyysiyksikön määrittely 3. Aineistoon perehtyminen ja kokonaiskäsityksen muodostaminen 4. Keskustelu aineiston kanssa ja koodaus 5. Aihekokonaisuuksien jakaminen osiin, alaluokkien etsiminen 6. Vuoropuhelu aineiston kanssa kanssa tutkimuskysymysten muodossa 7. Luokkien yhdistäminen ja uudelleen nimeäminen 8. Jäsentely ja kuvaaminen (Kannanen 2008, 91, ) Tässä työssä sisällön analyysia on käytetty soveltavasti, sillä aineisto ei sisällä esimerkiksi haastatteluita, joita olisi tarvinnut litteroida.

12 9 Esimerkki tässä työssä: teemoittelun pohjalta saadusta sovelletusta sisällönanalyysista: Craton & Leslie (2012) kritisoivat oireiden kirjoa, ja näyttöön perustuvuuden puutetta, sillä usein joudutaan luottamaan urheilijan omaan subjektiiviseen tuntemukseen ja niin kuin monissa tutkimuksissa Ekstran ym. (2009), Giza ym. (2013), Marshal (2012), McCrory, Meeuwisse, Echemendia, Iverson, Dvořák, & Kutcher (2013), toteavat urheilijoiden aliraportoivan oireitaan. 4 Opinnäyteytön toteutus Opinnäytetyöprosessi alkoi lokakuussa 2015 toimeksiantajan kartoittamisella ja aiheen hahmottamisella. Opinnäytetyön aikatauluprosessi esitelty taulukossa 2. Työn tai toimeksiantajan liittyminen jalkapalloon oli alusta asti toiveissa. Työssäoppimisen kautta saatujen työelämänkontaktien kautta toimeksiantajaksi valikoitui Keski-Suomen jalkapallopiiri. Piirin kehitysjohtaja Ali Kangas- Hynnilän kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta nousi esille jonkin asteinen vammojen ennaltaehkäisyn huomioiminen jalkapallossa. Tutkimushaun perusteella vammojen ennaltaehkäisevästä toiminnasta oli tehty lukuisia opinnäytetöitä, joten päädyimme pohtimaan aihetta uudelleen. Uudessa keskustelussa nousi esille päävammat ja niiden huomioinnin heikkous. Tutkimushaun pohjalta aiheeseen ei löytynyt jalkapallon näkökulmasta tehtyä opinnäytetyötä.

13 10 Taulukko 1 Opinnäytetyön aikataulu Aikataulu Lokakuu 2015 Marras-joulukuu 2015 Tammikuu 2016 Mitä on tehty? Opinnäytetyö aiheen valinta Alustavaa tiedonhakua Opinnäytetyö prosessin käynnistäminen ja aiheen valintaan päätyminen Helmi-huhtikuu 2016 Touko-heinäkuu 2016 Tiedonhaku, ja tutkimusmenetelmän valinta Tutkimusaineiston analysointi ja teemoittelu, täydennyshaku ja kirjoitusprosessin käynnistämine Elokuu-lokakuu 2016 Kirjoitusprosessia Marraskuu 2016 Opinnäytetyön esitys piirin toimistolla, opinnäytetyön palautus Jalkapallossa on tehty sääntömuutoksia päävammojen ennaltaehkäisemiseksi ja tällä hetkellä myös monien muiden urheilulajien parissa päävammat on nostettu erityiseen huomioon. Vaikka kansainvälisesti päävammojen vaarallisuuden vaikutukset on huomioitu, on aiheen merkitys kansallisella tasolla jäänyt kuitenkin merkittävästi muiden vammojen huomioimisen varjoon. Tämän vuoksi Keski-Suomen jalkapallopiirin vastuullisuudesta harrastajiaan kohden päädyimme aihepiiriin, joka on tärkeä harrastajien turvallisuuden kannalta. Tammikuussa 2016 opinnäytetyöprosessi käynnistyi alustavalla laajalla tiedonhaulla Hakusanoilla jalkapallo, aivotärähdys, brain concussion, sport-related concussion ja päävamma haettiin tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietokannoista

14 11 PubMed Medline Ovid: 181 artikkelia + soccer 3. CINAHL: soccer 21. Pedro: 3, Medic: 17, SPORTDiscus (EBSCO): soccer 25 FMARC- sportconcussion conference 2012 Aihepiiriä käsitteleviä tutkimuksia ja artikkeleita löytyi runsaasti. Ainestohaussa tuloksia käytiin ensin läpi otsikkotasolla. Seuraavassa vaiheessa artikkeleita tarkasteltiin tutkimuskysymyksien valossa ja lopullinen aineisto muodostui sillä perusteella, miten artikkelin tiivistelmä vastasi tutkimuskysymyksiin. Sisäänotto ja poissulkukriteerit on esitelty taulukossa 3. Aineistoa täydennettiin British Journal of Sports Medicine (Impact factor 6.724) lehden tietokannasta. Tietokantahaulla sport-related concussion football (soccer) and RTP (return to play) löytyi 178 osumaa, joista poissulkukriteerien perusteella lopulliseksi aineistoksi jäi 138 artikkelia. Lopullinen aineisto tarkasteltiin ensin otsikko- ja sitten tiivistelmätasolla ja vasta sisäänottokriteerien mukaiset tekstit luettiin kauttaaltaan läpi.

15 12 Taulukko 3. Sisäänotto ja poissulkukriteerit Sisäänottokriteeri Tieteelliset artikkelit ja tutkimukset Julkaisut viimeiseltä 10 vuodelta (2006- Poissulkukriteeri Kaikki 2006 vanhemmat julkaisut, uutiset, blogit 2016) Kaikki muun kieliset julkaisut ja maksulliset Kokoteksti saatavilla englannin tai suomenkielellä JAMK:n kirjaston tai yliopiston kirjaston tietokannoista Käsittelevät päävammoja joukkue urheilulajeissa painottaen jalkapallo Kamppailulajeissa esiintyvät päävammat 5 Lajikuvaus Jalkapallo on maailman tunnetuin laji ja Kansainvälisen jalkapalloliiton ( Fédération Internationale de Football Association, FIFA) tiedotteen (2007) mukaan maailmassa on 265 miljoonaa jalkapallon harrastajaa. Suomen palloliiton (Spl:n) mukaan Suomessa on yli rekisteröitynyttä jalkapallon harrastajaa. Suomen tilastokeskuksen mukaan väkilukumme on 5,487 miljoonaa asukasta. eli koko Suomen väestöstä rekisteröityneitä harrastajia on 2 prosenttia. Rekisteröityjen pelaajien lisäksi jalkapalloa harrastetaan erilaisissa yhteisöissä, jolloin on vaikea arvioida, kuinka paljon maassamme jalkapalloa kokonaisuudessaan harrastetaan. Toimeksiantajan, Keski-Suomen jalkapallopiirin, toimialueella vuoden 2014 tilastojen mukaan oli rekisteröitynyttä pelaajaa. Spl:n tiedotteen mukaan vuonna 2015 harrastajamäärät olivat kasvaneet 8 prosenttia koko maassa vuoden 2014 lukuihin nähden. Vuosi 2015 oli ennätysvuosi, josta voidaan olettaa, että harrastajamäärät ovat myös Keski-Suomessa kasvussa. Tämän työn kannalta on oleellista saada lisätietoa lajia harrastaville

16 ja lajin parissa toimiville harrastajien terveydestä vastaaville henkilöille, jotta harrastaminen olisi entistä turvallisempaa. 13 Jalkapallo on laji, jossa pelataan 11 vastaan 11. Ottelu kestää kaksi 45 minuutin puoliaikaa, joiden välissä on 15 minuutin tauko. Suomen palloliiton ohjeistuksen mukaan jalkapallokentän mitat ovat 68x105 m. Jalkapallo on kestävyyslaji, jossa suurin osa ajasta liikutaan matalalla intensiteetillä, mutta pelin sisällä on runsaasti korkean intensiteetin jaksoja. (Pullinen 2008; Lehto & Vänttinen 2010). Kenttäpelaajat liikkuvat keskimäärin kilometriä koko ottelun aikana ja maalivahdit noin 4-6 kilometriä. Ensimmäisellä puoliajalla liikutaan yleisesti enemmän kuin toisella, ja tämä on luonnollista jo kuormituksen kannalta katsottuna. Jalkapallo on kestävyysurheilua, joka vaatii maksimaalisen hapenottokyvyn kohdalta keskiarvollisesti noin 60ml/kg/min. (Lehto & Vänttinen 2010). Jalkapalloilijan suoriutumiseen otteluissa ja harjoittelussa vaikuttaa luonnollisesti kyseisen urheilijan niin psyykkiset kuin fyysisetkin ominaisuudet. Jalkapallo on kontaktilaji, jossa loukkaantumisia sattuu eri tutkimusten mukaan noin 8,0+/- 3,4/1000h (Ekstrand, Hägglund & Walden 2009). Aivotärähdyksien osuus on yksimielisesti tutkijoiden (Giza, Kutcher, Ashwal, Barth, Getchius, Gioia, Gronseth, Guskiewicz, Mandel, Manley, McKeag, Thurman, & Zafonte 2013; Ekstrand ym. 2009; Jones 2014) mielestä aliraportoitu loukkaantumistilastoissa. Tämä voi johtua enemmänkin aivotärähdyksen määrittelyn vaikeudesta, kuin tietoisuuden vajallisuudesta. Aivotärähdyksien raportoinnin suhteen ongelmallisinta on aivotärähdyksien tunnistaminen. Tunnistaminen koetaan hankalaksi niin iskun saaneen, kuin arvioitsijan kohdalla. Aivotärähdyksien huomiotta jättäminen voi pahimmillaan johtaa urheilijan uran päättymiseen ja pysyvään aivovammaan.

17 14 6 Teoreettinen tausta Suomessa esiintyy yleisellä tasolla noin tapausta vuodessa, joissa henkilö on saanut jonkin asteisen aivovamman. Vakavien aivovammojen osuus kokonaisuudessaan on noin 20 % kaikista aivovammoista. Suurin osa näistä raportoiduista aivovammoista syntyy liikenneonnettomuuksissa ja muissa tapaturmaisissa tapauksissa. (Öhman & Pälvimäki 2010, 363.) Käypä Hoito-suositukset ovat tällä hetkellä päivitystilassa, joten työssä käytetään saatavilla olevaa tietoa. Käypä Hoito-suosituksien (2008b) mukaan, jalkapallo on listattu yhdeksi urheilulajiksi, missä riski aivovamman saannille on merkittävä. Ekstrand ja muiden (2009) tutkimus osoittaa yleisen loukkaantumisriskin olevan jotain 8,0+/- 3,4/1000h altistumista kohden. Päähän kohdistuneiden vammojen esiintyvyys vaihtelee eri lähteiden mukaan 0,06-1,6 /1000 tuntia kohden (Taulukko 4). Määrällisesti mitattuna päähän kohdistuneiden vammojen osuus on suhteellisen pieni, mutta useissa tutkimuksissa on nostettu esiin vammojen aliraportointi. (Giza ym. 2013; Ekstrand ym. 2009; Jones 2014) Price, Malliaras ja Hudson (2011) tuovat mielenkiintoisen laskelmallisen hypoteesin esiin: Jos ajatellaan, että jalkapalloa pelataan kolme tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa. Eliittipelaajilla vamman riski on arviolta 1,4-1,7 per tuntia kohden. Aivotärähdys sattuisi pelaajalle tilastollisesti joka 2,3 vuosi. Tämä kun laajennetaan 25 pelaajalle joukkueessa. Voitaisiin hypoteettisesti odottaa aivotärähdyksen esiintyvän joukkueessa lähes joka kuukausi.

18 15 Taulukko 4: Aivotärähdyksien esiintyvyys Tutkimus Kohderyhmä Aivotärähdysten esiintyvyys Miehet Naiset Giza ym Yliopisto 1000 ottelua kohden ,80 Korkeakoulu 0,59 0,97 Eirale 2012 Qatar eliitti tason 1000 harjoitus/ottelu tun- 0,016 jalkapalloilijat tia kohden Ekstrand 2009 Eliitti jalkapalloi tuntia kohden 0,06 lija 2%kaikista vammoista. Aliraportoituja 6.1 Aivotärähdyksen ja lievän aivovamman eroja Concussion In Sport Group (CISG) totesi vuoden 2012 neljännessä kansainvälisessä Concussion in Sport -konferenssissa, että vaikka kirjallisuus käyttää lievä aivovamma-termiä ja aivotärähdystä vaihdellen rinnakkain, on hyvä tehdä ero näiden kahden termin välillä. Aivotärähdys kuvaa matalatehoisen iskun aiheuttamaa vammamekanismia, joka saa aivot heilumaan aiheuttaen kliinisiä oireita, jotka eivät välttämättä aiheuta patologisia muutoksia. (McCrory ym ) Urheilussa sattuu päivittäin useita päävammoja. Yleisesti vammat ovat lieviä, eivätkä vaadi sairaalahoitoa, mutta nämä tapaukset tulee silti tunnistaa. Kansainvälisesti lievistä päähän kohdistuneista vammoista voidaan käyttää termiä concussion tai sport-related concussion. Luoto, Hokkanen, Vartiainen, Hänninen, Tuominen, Parkkari ja Öhman (2014) tuovat esille katsauksessaan Suomen lääkärilehdessä (14/2014, ) suomenkielisessä terminologiassa käsitteen puuttumisesta. Lääketieteellinen sanasto Suomessa pyrkii sijoitta-

19 16 maan kaikki päävammat aivovammaluokitus -käsitteen alle, ja suoranaista vastaavuutta aivotärähdykselle ei löydy. Aivovamma luokitukseltaan aivotärähdys olisi joko lievä tai erittäin lievä aivovamma. Aivotärähdys-termiä on käytetty yleisesti Käypä Hoito -suositusten (2008a) mukaan tapauksissa, jossa tajuttomuus kestää alle puolituntia. Käypä Hoitosuosituksen (2008a) mukaan, termiä on haasteellista käyttää, sillä perinteisesti aivotärähdyksen oireet häviävät itsestään 4-10 vuorokauden kuluessa. Aivotärähdysdiagnoosia tehdessä vaikeudeksi muodostuu, että ei voida olla vakuuttuneita oireiden häviämisestä kyseisen ajan kuluessa. Käypä Hoito-suosituksen (2008b) mukaan aivovammaa määriteltäessä tulee päähän kohdistuneen trauman lisäksi esiintyä jokin seuraavista: Jonkin asteinen/mittainen tajunnan menetys, Jonkin asteinen muistin menetys, henkisen toimintakyvyn häiriö, (sekavuus, huonooloisuus yms.), Paikallista aivovaurioita todentava neurologinen oire (tämä voi olla väliaikainen tai pysyvä) Kuvantamislöydöksenä todettu vamma-alue Aivotärähdys kuvaillaan kansainvälisesti monimutkaiseksi patofysiologiseksi prosessiksi, joka on biomekaanisten voimien aiheuttama (Ackerman, Babwah, Bahr, Bangsbo, Bärtsch, Bizzini, Chomiak, Dvorak, Edwads, Engerbretsen, Fuller, Grimm, Junge, Khan, Kolbe, Lüscher, Mandelbaum, Maughan, Petereson, Reilly, Saltin, Schmied, Scott, Sekajugo, Shirreffs, Silvers, Steffen, Steinacker, & Tscholl 2009; Giza ym. 2013; Harmon, Drezner, Gammons, Guskiewicz, Halstead, Herring, Kutcher, Pana, Putukian & Roberts 2012; Luoto ym. 2014; Marshall 2012; McCrory ym 2012). Määrittelyjen esittelyä taulukossa 5.

20 17 Taulukko 5: Aivotärähdyksen määritelmä Tutkimus Menetelmä Määritelmä Giza ym Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Biomekaanisesti aiheutunut muutos aivotoiminnassa Monimutkainen Ackerman ym F-MARC Football Medicine Manual 2th Edition patofysiologinen prosessi, joka vaikuttaa aivojen toimintaan, jonka aiheuttaa biomekaaninen voima Harmon ym Kirjallisuuskatsaus Traumaperäinen ohimenevä aivotoiminnan häiriö, patofysiologinen prosessi. Luoto ym Kirjallisuuskatsaus Suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, joka on enemmän toiminnallinen kuin rakeenteellinen Maher ym Kirjallisuus katsaus Monimutkainen patofysiologinen prosessi McCrory ym Consensus Statement Monimutkainen patofysiologinen prosessi, joka biomekaanisten voimien aiheuttama. 6.2 Syntymekanismi Aivotärähdyksen syntymekanismi on yleensä suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama tilapäinen aivotoiminnan häiriö. Tilapäisyydestä johtuen sen vaikutukset ovat enemmän toiminnallisia kuin rakenteellisia, ja tästä syystä kuvantamismenetelmät aivotärähdyksen todentamisessa ovat epäluotettavia. Kuvantamisella voidaan kuitenkin poissulkea vakavampien aivovammojen

21 mahdollisuus. Toiminnanhäiriöt vaikuttavat urheilijan toimintanopeuteen, reaktiokykyyn ja tarkkavaisuuteen laskevasti. (Luoto ym. 2014; Giza ym ) Jalkapallossa aivotärähdys syntyy usein kontaktin seurauksesta. Tutkimusten mukaan jalkapallossa päävammalle on kolme yleisintä syntytapaa 1. Kahden pelaajan pallontavoittelutilanne, jossa päät osuvat yhteen. 2. Kahden pelaajan kontaktitilanteessa, jossa toisen pelaajan pää osuu toista kasvoihin. 3. Kahden pelaajan pallontavoittelutilanteessa, jossa kyynärpää osuu toisen pelaajan päähän. (Ackerman ym ) Luokittelu Käypä Hoito-suositusten (2008b) aivovammat voidaan luokitella kolmella eri lähtökohdalla, vammamekanismin, kudosvaurion luonteen tai vaikeusasteen mukaan. Öhman ja Pälvimäki (2010) tuovat aivovammojen luokittelussa esiin viisiportaisen jaon; Diffuusit aivovammat, fokaaliset aivovammat, penetroivat aivovammat, kallonmurtumat ja kallonulkoisista tekijöistä johtuvat vauriot. Aivotärähdyksen luokittelu on haastavampaa, sillä verrattaessa aivovammaan, aivotärähdyksestä ei synny pysyviä haittoja, vaan oireet häviävät itsellään pois. (Luoto ym ) Craton & Leslie (2012) tuovat pääkirjoituksessaan esille kansainvälisen CISG:n aivotärähdyksen luokittelun liian yleistämiseksi, sillä aivotärähdys luokitellaan aivojen CISG:n (McCrory 2012) mukaan karkeasti pään ravisteluvammaksi. Aivovamma luokituksen mukaan aivotärähdys luokitellaan lieväksi tai hyvin lieväksi aivovammaksi (Luoto ym. 2014; McCrory ym. 2012).

22 Oireet Aivotärähdyksen oireet ovat monimuotoiset ja niitä voi esiintyä loukkaantuneella yhtäaikaisesti yksi tai useampia. Oireita esitelty taulukossa 6. Oireet saattavat tulla myös viiveellä, joka vaikeuttaa tilanteen arviointia. (McCrory ym. 2012; Luoto ym. 2014) Ajan ja paikan tajun hämärtyminen, lyhyt tajuttomuus, sekavuus muisti- ja tasapainohäiriöt (Luoto ym. 2014). Craton & Leslie (2012) tuovat esille oireiden yleismaallisuuden ja epäspesifisyyden, jolloin pelkkien oireiden perusteella on mahdoton diagnosoida aivotärähdystä. Craton & Leslie (2012) toteavat aivotärähdyksen oireiden esiintymisen ihan kenellä vaan, ja pelkästään oireiston pohjalta vammamekanismi voi olla niin pehmytkudosperäinen niskavamma, whiplash-vamma tai vaikka hyvänlaatuinen asentohuimaus. Craton & Leslie (2012) kritisoivat oireiden kirjoa, ja näyttöön perustuvuuden puutetta, sillä usein joudutaan luottamaan urheilijan omaan subjektiiviseen tuntemukseen ja niin kuin monissa tutkimuksissa Ekstran ym. (2009), Giza ym. (2013), Marshal (2012), McCrory, Meeuwisse, Echemendia, Iverson, Dvořák, & Kutcher (2013), toteavat urheilijoiden aliraportoivan oireitaan.

23 20 Taulukko 6: Aivotärähdyksen oireet (Marshall 2012) Kognitiiviset Somaattiset Affektiivinen Unihäiriöt Tajunnan häiriin- Päänsärky Tunteiden hallit- Nukahtamisvai- tyminen /mah- Huimaus semattomuus keudet dollinen menetys Tasapaino vai- Ärsyyntyneisyys Lisääntynyt unen Muistinmenetys keudet Väsymys tarve Sekavuus Pahoinvointi- Ahdistuneisuus Nukkumisvai- Puhevaikeudet suus Surullisuus keus, vähentynyt Harhautunut Näköhäiriöt unen määrä katse Valonarkuus Keskittymisvaikeus 7 Todentamismenetelmä Aina kun urheilijalla epäillään aivotärähdystä, tulisi suoritus keskeyttää ja urheilijan turvallisuuden vuoksi kokonaistilanne arvioida. Arviointi tulisi suorittaa terveydenhuollon ammattilaisen toimesta ja joukkueurheilulajeissa tämä henkilö on yleensä fysioterapeutti. Arviointityövälineiden käytön tulisi olla sujuvaa ja tuttua. (McCrory ym ) Pään vamman välittömässä arvioinnissa keskeisenä asiana on vakavien, jopa henkeä uhkaavien, vammojen poissulkeminen (Luoto ym.2014). Luodon ym. (2014) mukaan vamman sattuessa arviointi voidaan jakaa 3 vaiheiseksi tapahtumaketjuksi, jonka määrittävänä tekijänä toimii päävamman vakavuus. Ensimmäinen vaihe koostuu heti vamman sattuessa kentän laidalla, tai

24 21 kentällä tapahtuvasta arvioinnista. Tässä vaiheessa on tärkeää arvioida vamman vakavuus, sekä urheilijan tarve mahdollisesta sairaalahoidosta. Mikäli päävamma vaatii urheilusuorituksen keskeyttämisen, alkaa toisen vaiheen prosessi, jossa arvioidaan laajemmin urheilijan suorituskykyä ja mahdollista sairaalahoidon tarvetta. Laajempi arvio suoritetaan mielellään useampaan kertaan lähituntien aikana, jolloin voidaan puhua jo urheilijan tilan seurannasta. Tämä arviointi toimii mahdollisesti myös pohjana kolmannelle vaiheelle, joka on urheilijan kliininen diagnosointi, ja jo suunnitelma toipumisesta. Kliinisen diagnoosin voi Suomessa tehdä vain lääkäri, mutta akuutin vaiheen arviointia on hyvä jakaa terveydenhuollon ammattilaisille, etenkin fysioterapeuteille. Valitettavasti aina ei ole terveydenhuollon ammattilaistakaan paikalla, jolloin perehtyneisyys ja oikean tiedon jakaminen urheilun parissa toimiville henkilöille on ensiarvoisen tärkeää. (Luoto ym ) Tänä päivänä terveydenhuollon ammattilaisilla ja fysioterapeuteille, jotka toimivat urheilijoiden parissa, on aivotärähdyksen kannalta työvälineenä Sport Concussion Assesment Tool -3 (SCAT-3). Aivotärähdyksen arviointi vaatii useiden eri osa-alueiden arviointia, kuten kognitiivinen, affektiivinen, fyysisen suorituskyvyn ja tajunnan arviointia. (Ackerman ym. 2009). Ensiaputoimien jälkeen, kun on varmistettu, että urheilijalla ei ole henkeä uhkaavaa tilannetta, tulisi urheilijan tila arvioida aivotärähdykseen soveltuvalla työvälineellä. Tällä hetkellä SCAT-3 on kansainvälisesti validoitu ja sertifioitu työväline urheilijan aivotärähdyksen arvioinnissa. Kansainvälisesti on tunnustettu Return To Play (RTP) -protokolla, jossa porrastetusti etenevä progressiivinen malli harjoitteluun palaamiseksi. Tämä porrastettu malli luo turvaa urheilijan palaamisesta kilpailutoimintaan, ja vähentää riskiä uudelleen loukkaantumiseen sekä mahdollisiin komplikaatioihin. (McCrory ym ) SCAT-3 ei yksissään riitä diagnosoimaan aivotärähdystä

25 Sport Concussion Asesement Tool -3 (SCAT -3) SCAT (Liite 1) on kehitetty erityisesti urheilussa syntyvien aivotärähdysten tunnistamiseen. CISG asiantuntijat ovat päivittäneet mittaria, jolla voidaan arvioida yli 13 -vuotiaiden urheilussa saatua mahdollista aivotärähdystä. (Guskiewicz, Register-Mihalik, McCrory, McCrea, Johnston, Makdissi, Dvořák, Davis & Meeuwisse, 2013; McCrory ym. 2012; SCAT-3, 2013.) Tärkein päivityksen aihe SCAT-2:een verrattuna oli SCAT-2:n hankala 100 pisteen arviointi Tämän hetken tutkittu tieto osoittaa, että SCAT-3 osa-alueet kokonaisvaltaisena testinä ovat herkempiä kuvaamaan aivotärähdyksen oireistoa, kun mikään osa-alue yksissään (Guskiewicz, ym. 2013). SCAT-3 koostuu kahdeksasta (8) osiosta, sekä urheilijan taustain kartoittamisesta. 7.2 Glasgow Coma Scale (GCS) GCS on maailmalla tunnetuin ja käytetyin mittari kuvaamaan aivovamman ennustettavuutta ja sen vakavuutta. GSC:n etu on mittarin käyttö aivovamman seuraamisessa, jolloin sitä voidaan hyödyntää toipumisen ennusteesta. (Guskiewicz ym. 2013; Öhman & Pälvimäki 2010.) Mageen (2008, 128) mittarin reliabiliteetti on vahva, oli käyttäjänä vasta valmistunut oppilas tai kokenut mittarin käyttäjä. GSC mittaa henkilön puhevastetta, liikevastetta ja silmien avaamista. GSC:n pisteytys tapahtuu 3-15 pisteen välillä. Pisteenkin menetys arvioinnissa tarkoittaisi urheilijan on suorituksen keskeyttämistä. (Guskeiwicz ym. 2013, Luoto ym )

26 Maddocks-pistemäärä Kansainvälisessä kirjallisuudessa tunnettua Maddocks Questionary:a käytetään aivotärähdyksen ensiarviointiin kentän laidalla, ja sillä arvioidaan urheilijan orientaatiotietoisuutta. Sen tarkoitus on mitata urheilijan tietoisuutta lähitapahtumista. Mittarin maksimipistemäärä on viisi (5) pistettä. Yhdenkin pisteen menetystä voidaan pitää viitteenä aivotärähdyksestä ja mahdollisesta aivotärähdyksestä tai jopa aivovammasta. Arviointi tapahtuu asteikolla oikeasta vastauksesta yksi piste ja väärästä nolla. Maddocks-pistemäärä on vain ja ainoastaan kentän laidalle tarkoitettua arviointi työväline urheilijan testaamiseen. Se ei sovellu seurantaan urheilijan loukkaannuttua. (Guskiewicz ym. 2013, Luoto ym. 2014; SCAT-3 suomeksi 2013.) 7.4 Oireiden arviointi Oireiden arviointitaulukko on yksi yleisimpiä aivotärähdyksen arviointi ja seurannassa käytettäviä työvälineitä. Oireiden arvioinnissa käytetään 22 kohtaista oiretaulukkoa, missä arvioidaan lisäksi oireiden voimakkuutta 7 portaisella Likert-asteikolla. Oireiden maksimi pistemäärä on 22 oiretta kertaa kuusi (6) eli 132 pistettä. Parhaassa mahdollisessa tilanteessa oirekuvaa verrataan urheilijan baseline-tilanteeseen, mutta ilman verrattavaa tulostakin sen on todettu olevan hyvin validi työväline mittaamaan aivotärähdystä. (Guskiewicz ym. 2013; Luoto ym. 2014; SCAT-3 suomeksi 2013.)

27 Kognitiivinen arviointi ja viivästynyt muisti Kognitiivisessa arvioinnissa käytetään SAC (Standardized Assessment of Concussion) mittaria. SAC arvio urheilijan lähi- ja viivästynyttä muistia, sekä mentaalista tilaa SAC mittaristoa on käytetty useissa aivotärähdyksiin liittyvissä tutkimuksissa ja sillä on korkea validiteetti ja realibiliteetti. SAC mittarin maksimipistemäärä on 30 pistettä ja 26 pistettä tai alle vaikuttaa urheilijan kilpailu suoritukseen ja voidaan pitää indikaatioina aivotärähdyksestä. SAC mittarin herkkyys mitata aivotärähdystä urheilijalta on parhaimmillaan 48h aikana ja verrattaessa baseline-pistemäärään. SAC mittarin on todettu olevan objektiivisesti luotettava mittaamaan kognitiivisia muutoksia aivotärähdyksen jälkeen. (Guskeiwicz ym. 2013; Luoto ym. 2014; SCAT-3 suomeksi 2013.) SAC-mittarin osuudet ovat orientaatio, missä urheilijalle esitetään viisi (5) kysymystä. Kysymykset ovat muotoa: Mikä kuukausi nyt on? Monesko päivä tänään on?. (SCAT-3 suomeksi 2013). Lähimuistia testataan erilaisilla sanalistoilla, joissa urheilijan tulee muistaa yhden sekunnin tahdilla esitetyt sanat. Jokainen muistettu sana on yhden pisteen arvoinen. Testi suoritetaan kolme (3) kertaa huolimatta, vaikka ensimmäisellä kerralla urheilija saisi täydet pisteet. (SCAT-3 suomeksi 2013). Keskittymistä testataan numerosarjoilla. Testattavalle luetellaan ensin kolmen (3) numeron sarja, joka hänen tulee toistaa käännetyssä järjestyksessä. Onnistuneesta suorituksesta lisätään yksi numero lisää, ja näin edetään maksimissaan kuuden (6) numeron sarjaan. Epäonnistuessa kokeillaan eri numeroilla vastaavaa määrää numeroita. Jokainen numerosarja on yhden (1) pisteen arvoinen. Maksimissaan numerosarjoista voi saada neljä (4) pistettä. Viimeinen viides piste tulee kuukausien luettelemisesta takaperin. (SCAT-3 suomeksi 2013).

28 25 Lisäksi SAC- mittaristolle kuuluu viivästyneen muistin testaaminen, mikä tapahtuu lähimuistia testatulla sanalistalla tasapaino ja koordinaatio testauksen jälkeen. Jokaisesta muistetusta sanasta saa yhden pisteen. (SCAT-3 suomeksi 2013.) 7.6 Kaulan tutkiminen Kaulan tutkiminen kuuluu pääasiallisesti terveydenhuollon ammattilaisen tai asiaan perehtyneille henkilöille. Urheilun parissa toimiville henkilöille on hyvä olla käsitys kaulan normaaleista liikkeistä, jolloin vamman sattuessa osataan arvioida jatkohoidon tarpeita. Kaularangan aktiiviset liikkeet ovat fleksio (45-50 ), extensio (85 ), sivuttainen fleksio (20-45 ), ja rotaatio (70-90 ) (Magee 2008, 145, ). SCAT-3 kuuluvassa kaulan tutkimisessa arvioidaan kaulan liikelaajuutta, arkuutta sekä ylä- ja alaraajojen tuntoa ja voimaa. Kaularangan liikkeen arvioinnissa on hyvä tarkastella myös liikkeen symmetrisyyttä molemmille puolille. (SCAT-3 suomeksi 2013.). 7.7 Tasapainon tutkiminen Tasapainoa SCAT-3 mittaristolla tutkitaan M-BESS-testillä (Modified Balance Error Scoring System). M-BESS eroaa BESS mittaristosta, jossa on kuusi alkuasentoa tasapainon testatukseen ja M-BESS mittaristossa niistä suoritetaan kolme (3) alkuasentoa. M-BESS jokaisessa suorituksessa pyritään olemaan 20 sekuntia mahdollisimman vähillä virheillä, joita tutkija arvioi. Virheitä saa tulla maksimissaan kymmenen (10) ja mikäli testattava tekee useamman virheen samanaikaisesti, merkitään vain yksi virhe. Huomioitavaa on myös, mikäli ensimmäinen virhe sattuu alle viiden (5) sekunnin kohdalla testin aloittamisesta, merkataan täydet kymmenen (10) virhepistettä. Virheiden luokittelusta voi katsoa tarkemmin (Liite 1 Sport concussion assement tool-3) Erilaiset

29 26 pisteytettävät virheet on kuvattu SCAT-3 testin ohje sivulla. Suoritusasennot ovat kahden jalan seisonta jalat yhdessä, yhden jalan seisonta ei dominoivalla jalalla, sekä tandem seisonta ei dominoiva jalka takana. (Guskiewicz ym. 2013; Luoto ym 2014; SCAT-3 suomeksi 2013.) 7.8 Koordinaatioin tutkiminen Koordinaation tutkimukseen SCAT-3 käytetään yksinkertaisuudessaan käden koskettamista nenään. Tämä testi tehdään vain toisella kädellä ja silmät auki. Suorituksessa käsi on viety suoraan eteenpäin ja olkapään tulisi olla 90 kulmassa vartaloon nähden (horisontaalisella tasolla). Tarkoitus on koskettaa etusormella viisi (5) kertaa mahdollisimman nopeasti omaan nenään. Täyden yhden pisteen suoritus tapahtuu alle neljässä sekunnissa. 8 Return To Play (RTP) RTP -termillä tarkoitetaan loukkaantuneen urheilijan paluuta takaisin lajiharjoittelun ja kilpailun pariin. Suurimmassa osassa aivotärähdystapauksista spontaani toipumisaika on 7-10 päivään. On tärkeää huomioida, että lasten ja nuorten palautumiskyky aivotärähdyksen jälkeen on yleisesti aikuisiin nähden pidempi. (McCrory ym ) Aivotärähdyksen todentamisen kilpailutilanteessa tekee haasteelliseksi usein oireiden esiintymisen väheksyminen (Ekstran ym. 2009; Giza ym. 2013; Marshal 2012; McCrory ym. 2013). Liian aikainen kentälle paluu on riski uudelle aivotärähdykselle (Ackerman ym. 2009; Ekstrand ym. 2009; Harmon ym. 2012). Aivotärähdyksen saaneella pelaajalla on 2,2 kertaa suurempi riski uudelle loukkaantumiselle verrattuna kontrolliurheilijoihin, jotka eivät ole kärsineet aivotärähdyksestä (Nordström, Nordström & Ekstrand 2014).

30 27 Uuden aivotärähdyksen riski on suurempi vielä 10 päivää iskun jälkeen (Giza ym. 2013). Aikaisella paluulla kentälle on tutkimusten mukaan myös vaarana uusien aivotärähdysten myötä second impact -oireyhtymään, jossa uusi aivotärähdys sattuu aivojen ollessa vielä toipumisvaiheessa. Tämän hetkisen tiedon mukaan kyseisellä oireyhtymällä tarkoitetaan uuden aivotärähdyksen toipumisvaiheessa aiheuttamaa äkillistä ja hallitsematonta aivoturvotusta. Toistaiseksi kirjallisuus on vielä hivenen ristiriitainen second impact -oireyhtymän olemassa olosta, mutta varmaa on, että aivot ovat toipumisvaiheessa alttiit uudelle iskulle, mikä voi aiheuttaa arvaamattomia seurauksia. (Giza ym. 2013; Luoto ym. 2014; Seiger, Goldwater & Deibert 2015.) Jatkuvien aivotärähdysten johdosta treshold-kynnys, eli raja-arvokynnys, saattaa alentua, mikä vaikuttaa myös fyysisissä suorituksissa aiheutuvien tärähdysten johdosta oireisiin. Toinen huomiota herättävä asia on mahdollisten jatkuvien aivotärähdysten johdosta syntyvä krooninen traumaattinen aivovamma. (Ackerman ym ) Aivotärähdyksen sattuessa ja urheilijan suorituksen keskeytyessä, ei enää paluuta kilpailuun samana päivänä ole. Oli urheilija minkä ikäinen tahansa, on kognitiivinen lepo merkittävässä roolissa alkuvaiheen toipumisessa. Urheilun pariin paluuta ei tule harkita, ennen kuin urheilija on oireeton. Oireettomuuden määritteleminen on haastavaa, ja Craton & Leslie (2012) toteavatkin aivotärähdyksen oireiden ollessa niin yleistettäviä, on vaikeata määritellä oireetonta tilaa. Kansainvälinen RTP-protokolla käsittää kuusi (6) -vaiheisen progressiivisen kuormituksen lisäämiseen. Ensimmäisellä portaalla on puhtaasti kognitiivinen lepo. Portaittainen paluu fyysisen rasitukseen on suositeltavaa urheilijan turvallisuuden vuoksi ja aivojen toimintahäiriön palautumisen kannalta. Jo-

31 28 kaisen portaan välissä tulee olla 24 h ja siirryttäessä portaalta toiselle, urheilijan tulisi olla aina oireeton. Levon jälkeen siirrytään kevyeen aerobiseen harjoitteluun. Kolmas porras on lajikohtainen harjoittelu. Neljännellä portaalla kontaktiton lajiharjoittelu. Viidennellä portaalla täysi lajiharjoittelu, ja kuudes porras on takaisin kilpailutoimintaan. (Ackerman ym. 2009; Luoto ym. 2014; McCrory ym. 2012; Marshall 2012.) Craton & Leslie (2012) tuovat esiin, että on vaikea määritellä oireeton, sillä normaalilla henkilöllä saattaa luonnostaan esiintyä aivotärähdyksen oirekuvaan määriteltyjä oireita. Tämä voi johtaa siihen, että urheilija ei tunnista oireistoaan ja lepojakso venyy todella pitkäksi. Kentälle paluun arviointia helpottaisi, mikäli kauden alussa on tehty vertailutulos (esimerkiksi SCAT-3 mittarilla oireiston osalta), jota voidaan verrata loukkaantuneen pelaajan sen hetkiseen tilaan. Urheilijan tunteminen helpottaa myös kilpailutoimintaan paluun arvioinnissa. (Marshall 2012.) Aikuisten ja lasten aivotärähdysten välillä on fysiologisia eroja. Lasten kallon ollessa ohuempi kuin aikuisten ja lihaksiston kehityksen ollessa vielä kesken on mielenkiintoista huomata, että voima, joka tarvitaan tuottamaan aivotärähdys, on lapsilla suurempi kuin aikuisilla. Aivojen kehityksestä johtuen ja myelinisaatiosta (hermoyhteyksien kehittymisestä) johtuen oireiden normalisoituminen vie yleensä huomattavasti kauemmin, kuin aikuisilla. Lasten kohdalla paluuta urheilun pariin tulee arvioida hyvin tarkasti, sillä lasten aivot ovat vielä kehitysvaiheessa ja kuten todettu, uudella aivotärähdyksellä toipumisvaiheessa on voi aiheuttaa pysyvämpiä tai vakavampia aivotoiminnan häiriöitä. Lasten ja nuorten kohdalla RTP-protokollan käytössä tulee olla maltillisempi. (Ackerman ym. 2009; Davis & Purcell 2013; Luoto ym )

32 29 9 Tulokset Aivotärähdyksiä esiintyy urheilussa paljon. Niiden esiintymiseen loukkaantumistilastoissa on tutkijoiden mukaan selkeästi aliraportoitua. Vamman syntymisessä vastuu tunnistamisesta on niin urheilijoiden parissa toimijoilla, kuin urheilijalla itsellään. Tunnistamisen vaikeus ja oireiden raportoiminen erityisesti kilpailutilanteissa ovat haasteellista. 9.1 Miten aivotärähdys määritellään ja miten se aivotärähdys syntyy Kansainvälisesti aivotärähdys luokitellaan monimutkainen patofysiologinen prosessi, joka on biomekaanisten voimien aiheuttama. Aivovammaan nähden aivotärähdys on matalavoimaisempi isku. Se ei aiheuta aivoissa kuvantamismuutoksia vaan on enemmin tilapäinen toiminnan häiriö. Jalkapallossa aivotärähdys syntyy yleensä kontaktista toisen pelaajan kanssa. Yleisimmät syyt ovat päiden osuminen yhteen, kyynärpään osuminen päähän tai toisen pelaajan pään osuessa kasvoihin (Ackeman ym ) Aivotärähdys voi myös syntyä epäsuorasta voimasta, kuten kamppailutilanteessa, jolloin pää lyödään kovaan alustaan kuten kenttään. Aivotärähdyksen sattuessa se vaikuttaa urheilijan toimintaan reagointikyvyn, tarkkaavaisuuden ja päätöksenkyvyn teon kannalta alentavasti. Soveltava esimerkki kuviossa 1. Urheilija, joka ei kykene toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla on vaaraksi itselleen ja muille kentällä. Myös tärkeää huomioida, että rajakynnys uudelle aivotärähdykselle alentuu kärsityn vamman jälkeen.

33 30 Aivotärähdys Aivojentoiminnan häiriö (aivot haavoittuneessa tilassa) Uusien vammojen riski tai vakavamman aivovamman riski kasvaa Kuvio 1. Aivotärähdyksen riskivaikutus 9.2 Mitkä ovat aivotärähdyksen todentaminen keinot kentän laidalla Aivotärähdykset ovat tutkijoiden mukaan aliraportoituneita loukkaantumisia (Giza ym. 2013, Ekstrand ym. 2009). Aivotärähdyksen todentamisessa on tärkeää huomioida oireiden monimuotoisuus. Oireiden tunnistamisessa mahdollisesti loukkaantunut urheilija on avainroolissa, sillä ulkopuolisen on hyvin vaikea tuntea oireiden voimakkuutta. Vamman vaikutukset ja urheilijan olotilan muutokset saattavat esiintyä useiden tuntien viiveellä. Urheilijoiden tiedon lisääminen aivotärähdyksen vaikutuksista suoritukseen ja vaaroihin on ensisijaisen tärkeää Urheilijoiden tulisi rohkaista avoimesti oireiden salaamattomuuteen, jotta aikainen tunnistaminen ja todentaminen onnistuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Aikainen tunnistaminen on merkittävää aina paranemisprosessin ja kilpailuun palaamisen kannalta. Urheilijoiden parissa toimivien terveydenhuollon ammattilaisten, etenkin fysioterapeuttien toiminnan yhtenäistäminen käyttämään tämän hetkisen tiedon

34 31 mukaan parasta mahdollista työvälinettä SCAT-3 aivotärähdyksen tunnistamiseen. SCAT-3 on helppo käyttää, sillä se on kaikille saatavilla ja helposti ymmärrettävä työväline. Se ei vaadi hienoja mittavälineitä, kuten tietokonepohjaiset aivotärähdystä mittaavat testiohjelmat. Todentamista helpottaa, kun SCAT-3 on käytössä jo ennen vamman syntyä verrokkituloksen muodossa, jolloin se toimii entistä luotettavampana seuranta ja tunnistamisen työvälineenä. Parhaassa tapauksessa nähdään suoritus, jossa urheilija saa aivotärähdyksen, ja voidaan jo tässä vaiheessa arvioida tilanteen vakavuutta. Yksittäisen mittarit kuten GCS, Maddocks kysely ja SAC ovat hyviä nopeasti suoritettavia mittareita urheilijan tilan arviointiin, jotka olisi yksittäisinä mittareina minimitason hallinta urheilijoiden kanssa toimiville. SCAT-3 kuitenkin sisältää edellä mainitut mittarit, ja se on kokonaisuudessaan kansainvälisesti kokonaisvaltaisin kentänlaita työväline aivotärähdyksen tunnistamiseen. Sen tunnistaminen olisi ensisijaisen tärkeä pelaajan turvallisuuden kannalta, kuitenkaan maalaamatta uhkakuvia. 9.3 Millainen on turvallinen käytäntö palata takaisin harjoittelun pariin Aivotärähdyksestä toipuminen tapahtuu luonnollisesti nopeassa ajassa (7-10 päivää aikuisilla), sen oireet ja kesto ovat urheilijoilla hyvin yksilölliset. Mielenkiintoista on huomioida, että urheilijoilla on kuitenkin vielä kymmenen päivän kohdalla lisääntynyt riski uuden aivotärähdyksen mahdollisuudelle. Urheilijan turvallisuuden kannalta on suositeltavaa noudattaa RTPprotokollaa. Se on kuusi (6) vaiheinen harjoittelun kuormitusta progressiivisesti lisäävä suositus. Esitelty taulukossa 7. Kun suositusta noudatetaan, tulee urheilijalle automaattisesti seitsemän päivän kevennetty jakso, jossa aivotä-

35 32 rähdykset oireet ja spontaani parantuminen itsessään nopeimmillaan uskotaan tapahtuvan. (Ackerman ym. 2009; Luoto ym. 2014; McCrory ym. 2012; Marshall 2012.) Taulukko 7: RTP-protokolla (Ackerman ym.2009; Luoto y, 2014; Marshall 2012; McCrory ym. 2012) Kuntoutustaso Lepo Tavoite Palautuminen loukkaantumisesta Kevyt aerobinen harjoittelu Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittaminen Lajikohtainen harjoittelu Kehon valmistaminen lajiharjoitteluun, liikkeen lisääminen Kontaktiton lajiharjoittelu Kuormituksen lisääminen hengitys- ja verenkiertoelimistölle, koordinaatio harjoittelu ja kognitiivisen kuroman lisääminen Täysi lajiharjoittelu Palauttaa urheilijan itseluottamus omaan suorituskykyyn ja paluu kilpailutoimintaan Return To Play Takaisin kilpailutoimintaan mukaan Toistaiseksi on vielä ristiriitaisia tutkimuksia siitä, että onko secon impact -oireyhtymää olemassa ja mitkä ovat sen vaikutukset urheilijalle. Toistuvien aivotärähdysten on todettu pitkittävän toipumisaikaa ja laskevan kynnystä uudelle vammalle. Liian aikaisella paluulla kilpailuun altistetaan urheilija uudistuvalle vammalla, joka voi olla vakavampi ja pitkittää toipumista.

36 33 10 Pohdinta Työssä pyrittiin luomaan katsaus ajankohtaiseen tietoon aivotärähdyksistä. Yllätyksenä tuli jo heti alkuun, että suomalainen lääketieteellinen termistö on muuttumassa, ja haluaisi yhdistää aivotärähdys-termin suoraan lieväksi aivovammaksi. Kansainvälisesti aivotärähdys halutaan vielä erotella aivovammasta. Erityisesti urheilussa sattuvat aivotärähdykset halutaan kansainvälisesti pitää omana tapauksenaan. Käypä-Hoito -suosituksista, jotka ovat parhaillaan päivityksen alla, löytyy vielä suositukset aivotärähdykselle omanaan. Työn tarkoituksena on lisätä Keski-Suomen jalkapallopiirin alaisuudessa harrastavien ja harrastajien parissa toimivien fysioterapeuttien ja taustahenkilöiden tietoisuutta päävammoista. Keski-Suomen jalkapallopiirin mukaan aivotärähdysten huomiointi varsinkin kentälle paluun osalta on heikkoa. Yleensä kuin päät kolahtavat yhteen pelaajalta itseltään kysytään ilman arviointia, että onko hän valmis jatkamaan kentällä ja pelaajahan on. Työtä tehdessä on selkiytynyt, että aivotärähdys ei ole niin vähäpätöinen vamma, mikä kuva siitä yleisesti varmaan on. Fysioterapeutin työnkuva tämän päivän terveydenhuollon kentällä on todella laaja. Käytännön työ alkaa laajalti olla myös ihmisten kouluttamista ja tietoisuuden lisäämistä. Fysioterapeuttien erityisosaamista ja tietämystä halutaan hyödyntää myös ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Yleiskatsauksena tiedon rajauksessa on onnistuttu vähintäänkin kohtuullisesti. Aihepiirin käsittelyssä on pyritty tuomaan esille myös mahdollisia vastakkain asetteluita, mitkä omalta osaltansa lisäävät luotettavuutta. Työn vastaaminen toimeksiantajan tarpeeseen on onnistunut tavoitteen mukaan. Aina voidaan pohtia olisiko aivotärähdyksen rakenteellista mekaniikkaa pitänyt käsitellä tarkemmin.

37 34 Ennakkoasenteissa aivotärähdys yleensä ohitetaan olan kohautuksella, mutta sen kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä tulisi päästä tämän asenteen ohi. Aivotärähdyksen syntyyn vaadittava voima on selkeästi pienempi kuin vakavan aivovamman syntyy ja sitä ei voida kuvantamismenetelmillä toistaiseksi todistaa. Aivotärähdyksen oirekirjo on myös hyvin laaja ja sen vaikutukset eivät keskity vain urheilun saralle, vaan arjen toimintakykyyn. Oireiston laajuudesta kuvaa sen jakautuminen neljään pääluokkaan kognitiiviset-, somaattiset-, affektiivisetoireet sekä unihäiriöt. Laajuuden johdosta affektiivisten oireiden vaikutukset saattavat monesti unohtua. Usein keskitytään kognitiivisten ja somaattistenoireiden vaikutuksiin. Toisaalta oireiston yleisyys saattaa herkästi kääntyä urheilijaa vastaan. Oireiden epäspesifisyyden johdosta saatetaan tehdä vääriä tulkintoja aivotärähdyksestä. Tästä syystä olisikin tärkeää hyödyntää SCAT-3 myös seurannassa normaali tason pistemäärällä. Päävammat ovat monessa urheilulajissa tällä hetkellä keskustelun aiheena. Eri urheilulajit pyrkivät omalta osaltaan estämään niiden syntyä tai yhtenäistämään toimintaa urheilijoiden turvalliseen palaamiseen kentälle myös loukkaantumisen jälkeen. National Hockey League:n (NHL) jääkiekko-otteluissa on ulkopuoliset tarkkailijat, jotka voivat määrätä puolueettomasti pelaajan käyvän epäiltäessä aivotärähdysarviossa. Jalkapallossa ensimmäinen reaktio päävammojen ehkäisyyn oli kamppailutilanteissa kyynärpään käytön huomioiminen. Tämä on omalta osaltansa johtanut päävammojen ja varsinkin aivotärähdysten laskuun. Tutkijat (Giza ym. 2013, Ekstrand ym. 2009) ovat yksimielisiä, että aivotärähdyksien osuus loukkaantumistilastoissa siltikin on aliraportoituja. On hämmentävää, että aivotärähdyksien esiintyvyys tilastojen mukaan on melko pientä. Tämä herättää todella kysymyksen, että jääkö ne tunnistamatta. Olisiko toisenlaisella sääntömuutoksella jalkapallossa mahdollisesti vaikuttavuutta vammojen todentamiseen ja urheilijoiden turvallisuuteen. Mitä jos jalkapallossa päävamman sattuessa pelaaja, joka joudutaan vaihtamaan pois, ei

38 35 kuluttaisikaan kiintiövaihtoja? Otettaisiinko aivotärähdys paremmin huomioon, kuin pelaaja olisi helpompi ottaa pois kentältä? Tällainen sääntö omalla tavallaan antaisi porsaanreiän ylimääräisten vaihtojen tekemiseen, esimerkiksi tähtipelaajien osalta. Aivotärähdyksen spontaani toipumisaika on 7-10 vuorokautta. Sääntöön voitaisiin sisällyttää karenssipykälä, että mikäli pelaaja joudutaan vaihtamaan aivotärähdyksen vuoksi pois kentältä olisi hänellä minimissään tuo viikon karenssi. Tämä takaisi pelaajalle toipumisaikaa ilman valmentajan painostusta seuraavaan otteluun, sillä pelaaja ei olisi pelikelpoinen karenssistaan johtuen. Toisaalta sääntö toisi pelaajille lisää turvaa, koska aivotärähdyksen sattuessa normaali loukkaantumisriski kasvaa, sekä mahdollisen uuden iskun tullessa vaikutukset voivat olla todella haitallisia. Ammattiurheilussa oireet halutaan usein peittää kilpailutilanteissa, jotta pelaajat saavat jatkaa kentällä. Voidaan vain arvailla, millaiset vaikutukset tällaisella toiminnalla on urheilijalle pitkällä aikavälillä. On mahdollista, että aivotärähdystä väheksytään vammana jalkapallossa ja ei ymmärretä sen haitallisia vaikutuksia. Yleensä aivotärähdyksen vaaroihin herätään liian myöhään, kun siitä on omakohtaista kokemusta. Pahimmillaan aivotärähdykset ovat lopettaneet ammattiurheilijoiden uria muissa lajeissa. Aivotärähdystä ei voi mistään syystä väheksyä vammana. Opinnäytetyön pohjalta rakennettiin esitys (liite 2), joka esitettiin piirin koulutustiloissa marraskuussa. Osanotto tilaisuuteen oli heikko, mutta aiheen merkityksellisyys on noussut esille keskusteluissa eri jalkapallopiirien kanssa. Keski-Suomen jalkapallopiiri järjestää yhdessä Kaakkois-Suomen jalkapallopiirin kanssa seurapäivät helmikuussa Mikkelissä, johon alustavasti sovittiin aiheen esittelyä jatkossa.

39 Luotettavuus Tutkimuksen luotettavuuden arviointi on merkittävää lopputuloksen kannalta. Voidaan todeta, että työn tekijä on tutkimisen saralla noviisi, mikä vaikuttaa luotettavuuteen. Tutkimusmenetelmän valinnassa on valittu myös kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka prosessiltansa ei ole yhtä luotettava, kuin vaikka systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Aineiston hankinta on tehty tutkimuskysymysten pohjalta hakuina luotettaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin, joka lisää työn validiteettia. Tutkimuskysymykset ovat myös pysyneet hyvin muodossaan koko prosessin ajan. Aineiston valinta on suoritettu poissulku- ja sisäänottokriteerein. Sisäänottokriteeristä 10 vuoden aikahaarukka on aika iso, mutta toisaalta mahdollistaa ilmiön tarkastelun pidemmältä aikaväliltä. Aineiston valinta itse työhön on tapahtunut otsikkotasolla tutustumisen valinnan jälkeen tiivistelmätason lukemiseen ja lopullisiin aineiston valintoihin. Tämä prosessi itsessään on ollut yhden henkilön suorittama, joka omalta osaltansa laskee luotettavuuden määrää. Yhdellä henkilöllä on hyvin subjektiivinen näkemys. Luotettavuutta on pyritty lisäämään tuomalla esiin mahdollisia vastakkain asetteluita aivotärähdyksien olemassaololle. Voidaan todeta, että työssä käytettyjen tutkimusten ja artikkeleiden kirjoittajat ovat vahvasti maailmalla esillä. Suurin osa tämän työn aineistosta on julkaistu British journal of sport medicinessä, jonka impact factor on Työn pilotointi käyttämällä sitä seuroissa jäi tekemättä, mikä vaikuttaa työn luotettavuuteen.

40 Jatkokehittämisen kohteet Tämä työ on koostettu yleisenä katsauksena ymmärtämään ilmiötä. Tutkimuksessa ei painotettu eri ikäryhmissä tai sukupuolten välillä vallitsevia mahdollisia eroja aivotärähdyksien esiintymisestä. Jatkokehittämisen kohteena voitaisiin syventyä todelliseen mekanismiin aviotärähdyksen taustalla. Tämä nousee erityisesti esille lasten ja aikuisten välisissä eroissa. Olisi mielenkiintoista selvittää miksi lasten aivojen kehitysasteesta johtuen yleisesti he tarvitsevat isomman voiman aivotärähdyksen syntyy. Voisi kuvitella, että voima olisi jopa merkittävästi lapsilla pienempi. Aivotärähdys ilmiöstä tiedetään suhteellisen hyvin ja työssä esitelty SCAT-3 on luotettava työväline yli 13-vuotiaiden aivotärähdysten arviointiin. Tällä hetkellä sitä nuorempien arvioinnissa suositellaan käytettäväksi Children SCAT mittaria. Lasten ja aikuisten vammamekanismin eroja voisi tutkia jatkossa, jotta saataisiin kokonaisvaltaisempi kuva ikäluokkien eroista.

41 38 Lähteet Ackerman, K., Babwah, T., Bahr, R., Bangsbo, J., Bärtsch, P., Bizzini, M., Chomiak, J., Dvorak, J., Edwads, T., Engerbretsen, L., Fuller, C., Grimm, K., Junge, A., Khan, K., Kolbe, J., Lüscher, T., Mandelbaum, B., Maughan, R., Petereson, L., Reilly, T., Saltin, B., Schmied, C., Scott, A., Sekajugo, J., Shirreffs, S., Silvers, H., Steffen, R., Steinacker, J. & Tscholl, P., F-MARC Football Medicine Manual 2th Edition. Viitattu Craton, N. & Leslie, O Time to Re-think the Zurich Guidelines? A Critique on the Consensus Statement on Concussion in Sport: The 4th International Conference on Concussion in Sport, Held in Zurich, November 2012 Viitattu a-1.pdf Davis, G. & Purcell, L The evaluation and management of acute concussion differs in young children. Viitattu Eirale, C., Tol, J., Targett, S., Per Holmich, P. & Chalabi, H Concussion Surveillance: Do Low Concussion Rates in the Qatar Professional Football League Reflect a True Difference or Emphasize Challenges in Knowledge Translation? Viitattu Do_Low_Concussion_Rates.11.aspx Ekstrand, J., Hägglund, M. & Walden, M Injury incidence and injury patterns in professional football: the UEFA injury study. Viitattu

42 39 Eskola, J Jalkapallon harrastajamäärä murskaa ennätyksiä. Viitattu FIFA million playing football. Viitattu Giza, C., Kutcher, J., Ashwal, S., Barth, J., Getchius, T., Gioia, G., Gronseth, G., Guskiewicz, K., Mandel, S., Manley, G., McKeag, D., Thurman, D. & Zafonte, R Summary of evidence-based guideline update: Evaluation and management of concussion in sports. Viitattu Guskiewicz, K., Register-Mihalik, J., McCrory, P., McCrea, M., Johnston, K., Makdissi, M., Dvořák, J., Davis, G. & Meeuwisse, W Evidence-based approach to revising the SCAT2: introducing the SCAT3 Viitattu based_approach_to_revising_the_ ci.pdf?awsaccess- KeyId=AKIAJ56TQJRTWSMTNPEA&Expires= &Signature=poW%2 FHn7SRNOZmwFSfqeysMMZkcE%3D&response-content-disposition=inline%3B%20filename%3DEvidence-based_approach_to_revising_the.pdf Harmon, K., Drezner, J., Gammons, M., Guskiewicz, K., Halstead, M., Herring, S., Kutcher, J., Pana, A., Putukian, M. & Roberts, W American Medical Society for Sports Medicine position statement: concussion in sport Viitattu

43 40 Jones, N Update: Soccer Injury and Prevention,Concussion, and Chronic Groin Pain. Viitattu Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen, S-M., Pietilä, A-M., Jääskeläinen, P. & Liikanen E Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon. Teoksessa Hoitotiede 2013, 25 (4), Kananen, J Kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: Sanoma Pro Oy Kirkendall, Fuller, C., Shewchenko, N., Junge, A. & Dvorak, J. N.d On Heading And Head Injuries In Footbal: The F-MARC Experience Viitattu Käypä Hoito-suositus. 2008a. Aivotärähdys sekä tarkennus aivovammojen vaikeusasteen luokitteluun. Viitattu Käypä Hoito-suositus. 2008b. Aivovammat. Viitattu

44 41 Lehto. H. & Vänttinen, T Jalkapallon lajianalyysi- fysiologia ja tekniset suoritukset Viittu Luoto, T., Hokkanen, L., Vartiainen, M., Hänninen, T., Tuominen, M., Parkkari, J. & Öhman, J Aivotärähdykset urheilussa. Suomen Lääkärilehti 14/ Magee, D. J Orthopedic physical assessment. Fifth Edition. Kanada: Saunders, an imprint of Elsevier Marshal, C Sports-related concussion: A narrative review of the literature. Viitattu McCrory, P., Meeuwisse, W., Echemendia, R.,Iverson, G., Dvořák, J. & Kutcher, J What is the lowest threshold to make a diagnosis of concussion? Viitattu McCrory, P.,Meeuwisse, W., Aubry, M., Cantu, R., Dvorak, J., Echemendia, R., Engebretsen, L., Johnston, K., Kutcher, J., Raftery, M., Sills, A., Benson, B., Davis, G., Ellenbogen, R., Guskiewicz, K., Herring, S., Iverson, G., Jordan, B., Kissick, J., McCrea, M., McIntosh, A., Maddocks, D., Makdissi, M., Purcell, L., Putukian, M., Schneider, K., Tator, C. & Turner, M.,2012. Consensus Statement on Concussion in Sport: The 4th International Conference on Concussion in Sport, Zurich, November 2012 Viitattu

45 42 Nordström, A., Nordström, P. & Ekstrand, J Sports-related concussion increases the risk of subsequent injury by about 50% in elite male football players. Viitattu Piirin strategia N.D. Keski-Suomen Piiri. Viitattu Price, J., Malliaras, P. & Hudson, Z Current practices in determining return to play following head injury in professional football in the UK. Viitattu Pullinen, K. Jalkapallon lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi. Valmentajaseminaarityö. Viitattu Salminen, A Mikä kirjallisuuskatsaus?. Vaasan yliopiston julkaisuja. Viitattu SCAT-3, Sport Concussion Assessment Tool 3.versio Urheilijan aivotärähdyksen arviointilomake Viitattu Seiger, A., Goldwater, E. & Deibert, E Does Mechanism of Injury Play a Role in Recovery from Concussion?. Viitattu Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanlyysi. 9, uudistettu painos. kustannusosakeyhtiö Tammi Vantaa: Hansaprint Oy.

46 43 Väestö Suomen tilastokeskus. Viitattu Öhman, J. & Pälvimäki, E-P Aivovammat. Teoksessa Traumatologia. Toim. H. Kröger, H. Aro, O. Böstman, J. Lassus ja J. Salo. Helsinki: Kandinaattikustannus Oy.

47 44 Liitteet Liite 1. Sport concussion assessment tool-3

48 45

49 46

50 Liite 2 Power point esitys 47

51 48

52 49

53 Liite 3 Mahdollinen työväline toimeksiantajalle 50

54 51

55 52

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS. Tapio Ivalo 2009

AIVOTÄRÄHDYS. Tapio Ivalo 2009 AIVOTÄRÄHDYS Tapio Ivalo 2009 AIVOTÄRÄHDYKSET Usein esiintyviä vammoja urheilussa myös amerikkalaisessa jalkapallossa (urheiluperäisiä aivotärähdyksiä USA 822 kpl/vrk) Vuosittain USA:ssa sattuu yli 300

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kansainvälisessä terminologiassa aivotärähdyksen

Kansainvälisessä terminologiassa aivotärähdyksen Teksti: TEEMU LUOTO Urheilija ja pään vammat: Aivotärähdys on aina pienen paussin paikka Valtaosa urheilussa ja liikunnassa tapahtuvista pään vammoista on onneksi lieviä kuhmuja ja aivotärähdyksiä. Aivotärähdyksen

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Draft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation

Draft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation JOUSTOKAUKALON VAIKUTUS VAMMOJEN EHKÄISYYN Markku Tuominen Suomen jääkiekkoliitto International Ice Hockey Federation IIHF:N VAMMAREKISTERÖINTI IIHF:n turnaksissa vuodesta 1998 M vuodesta 2006 10 kautta

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISET JÄÄKIEKOSSA JA NIIDEN EHKÄISY

LOUKKAANTUMISET JÄÄKIEKOSSA JA NIIDEN EHKÄISY LOUKKAANTUMISET JÄÄKIEKOSSA JA NIIDEN EHKÄISY Markku Tuominen International Ice Hockey Federation, Medical Committee Suomen jääkiekkoliitto Jääkiekon SM-liiga IIHF:N VAMMAREKISTERÖINTI IIHF:n turnaksissa

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU. Matti Vartiainen 8.4.2014 Combitreha.fi

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU. Matti Vartiainen 8.4.2014 Combitreha.fi AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU Matti Vartiainen 8.4.2014 Combitreha.fi Matti Vartiainen 8.4.2014 Fysioterapeutti, Neurologian erikoisasiantuntija Terveystieteiden maisteri, TtM Tutkija; Jatko-opiskelija, Helsingin

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

OHJEISTUS AMERIKKALAISEN JAL- KAPALLON PELAAJIEN LIEVIEN AI- VOVAMMOJEN ARVIOINTIIN JA UR- HEILUUN PALUUSEEN.

OHJEISTUS AMERIKKALAISEN JAL- KAPALLON PELAAJIEN LIEVIEN AI- VOVAMMOJEN ARVIOINTIIN JA UR- HEILUUN PALUUSEEN. OHJEISTUS AMERIKKALAISEN JAL- KAPALLON PELAAJIEN LIEVIEN AI- VOVAMMOJEN ARVIOINTIIN JA UR- HEILUUN PALUUSEEN. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Aivotärähdykset urheilussa

Aivotärähdykset urheilussa Katsaus tieteessä Teemu Luoto LL TAYS, neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualue teemu.luoto@pshp.fi Laura Hokkanen professori Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Matti Vartiainen TtM, fysioterapeutti

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Harjoittele terveenä urheile laadukkaasti Hoitopolun rakentaminen urheiluseuraan Case Ilves jalkapallo

Harjoittele terveenä urheile laadukkaasti Hoitopolun rakentaminen urheiluseuraan Case Ilves jalkapallo Harjoittele terveenä urheile laadukkaasti Hoitopolun rakentaminen urheiluseuraan Case Ilves jalkapallo Heli Rekimies, fysiikkavalmentaja ja fysioterapeutti Ilves Edustus KLINIKKATOIMINTA Kaikilla pelaajilla

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Toimintakykytestien tulosten tulkinta

Toimintakykytestien tulosten tulkinta Toimintakykytestien tulosten tulkinta ASKO-hanke Erkka Huhtinen & Linnea lahtinen 1/2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian tutkinto-ohjelma 1 Sisältö Johdanto... 2 1 SPPB-testin tulosten

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA 1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas

Lisätiedot

PÄÄVAMMAT: ARKEEN, HARJOITTELUUN

PÄÄVAMMAT: ARKEEN, HARJOITTELUUN PÄÄVAMMAT: ARKEEN, HARJOITTELUUN JA KILPAILUUN PALAAMINEN Matti Vartiainen 26.3.2015 Combitreha.fi Matti Vartiainen 2015 Fysioterapeutti, Neurologian erikoisasiantuntija Terveystieteiden maisteri, TtM

Lisätiedot

Palloilun pelianalyysit

Palloilun pelianalyysit Palloilun pelianalyysit Mikko Häyrinen ja Henri Lehto Joukkueurheilun asiantuntijat KIHU Huippu-urheilupäivät, Vierumäki 7.10.2014 Sisältö 1. Yleistä 2. Maalipallo 3. Jalkapallo 4. Lentopallo 5. Lajianalyysit

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Liikunnan turvallisuus. Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti

Liikunnan turvallisuus. Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti Liikunnan turvallisuus Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti Millaisten liikuntavammojen ehkäisyyn kannattaa panostaa?: terveliikkuja.fi Kuolema V a m m a n v a k a v u u s Päävamma, tytöt Eturistisidevamma,

Lisätiedot

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa Tervetuloa keskustelemaan Urheilun Pelisäännöistä! Keskustellaan lasten urheilun prinsiipeistä Sovitaan yhdessä ryhmän / joukkueen Pelisäännöista Kuullaan seuran

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija

Lisätiedot

Yhteistyö Training Roomin kanssa ja kuormituksen seuranta lajissa

Yhteistyö Training Roomin kanssa ja kuormituksen seuranta lajissa Yhteistyö Training Roomin kanssa ja kuormituksen seuranta lajissa Monialainen työpaja 29.5.2019 Eero Savolainen JBA Jyväskylä Basketball Academy Tavoitteena kehittää keskisuomalaista koripallotoimintaa

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Pään vammat urheilijoilla

Pään vammat urheilijoilla Pään vammat urheilijoilla SCAT3-työvälineen käyttö arvioinnissa Teemu Luoto, LL Neuroalat ja kuntoutus Tampereen yliopistollinen sairaala Liikuntalääketieteen päivät Biomedicum, Helsinki 7.11. 2013 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! KOTISIVUJEN!UUDISTAMINEN!JA!PROJEKTI1 TOIMINTA!!! Case:!Virtain!kaupunki!!!! Aija!Ylä1Soininmäki!!!!!! Opinnäytetyö!

!!!!!!!!!!!!!!! KOTISIVUJEN!UUDISTAMINEN!JA!PROJEKTI1 TOIMINTA!!! Case:!Virtain!kaupunki!!!! Aija!Ylä1Soininmäki!!!!!! Opinnäytetyö! KOTISIVUJENUUDISTAMINENJAPROJEKTI1 TOIMINTA Case:Virtainkaupunki AijaYlä1Soininmäki Opinnäytetyö Huhtikuu2014 Tietojenkäsittelynkoulutusohjelma Luonnontieteidenala KUVAILULEHTI* Tekijä(t) YLÄ.SOININMÄKI,Aija

Lisätiedot

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja:

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja: SPL ETELÄ UEFA C UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja: Urheilu ja lajiosaaminen - osaa suunnitella ja toteuttaa nuorten vaiheen toimivia harjoituksia, harjoitusviikkoja ja jaksoja kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I LIIKKUVA KOULUTIIMI 15 koululiikunnanohjaajaa + 1 fysioterapeutti Koulufysioterapeutin tehtävät:

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat

Lisätiedot

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kuntoutuspäivät 2018 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, Malminkartano, Helsinki Mila Gustavsson-Lilius Terveyspsykologian

Lisätiedot

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto 12.3.2013 TTY:n tutkimuksen arviointi TUT RAE 2010-2011 2 5 paneelia,

Lisätiedot

PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön

PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön SCIENCE CITATION INDEX Monitieteinen tietokanta, joka sisältää biologian, lääketieteen ja psykiatrian alalta n. 7100 lehteä SOCIAL SCIENCES CITATION INDEX

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Arvot ja visio. KuPS ry Kuopion Palloseura ry

Arvot ja visio. KuPS ry Kuopion Palloseura ry Arvot ja visio KuPS ry Kuopion Palloseura ry 1 Sisällys ARVOT... 2 Suvaitsevaisuus... 2 Urheilullisuus ja terveet elämäntavat... 2 Tavoitteellisuus... 2 VISIO... 2 KUPS RY:N KYMMENEN KELTAISTA LUPAUSTA...

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala Kaikkienpitäälähteäsieltäkolostaantoisten joukkoonkuuntelemaan... OmaishoitajienkuntoutuskurssilleosallistuneidenkokemuksiaOmakunto kurssista HeiniHonkalatva&ElinaTorro SRE9 Lokakuu2011 Opinnäytetyö Kuntoutusohjausja

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä

Lisätiedot

Kyynärpään, kyynärvarren, ranteen ja käden liikekontrollihäiriöiden tutkiminen, diagnostisointi ja harjoittaminen

Kyynärpään, kyynärvarren, ranteen ja käden liikekontrollihäiriöiden tutkiminen, diagnostisointi ja harjoittaminen KC Masterclass Kyynärpään, kyynärvarren, ranteen ja käden liikekontrollihäiriöiden tutkiminen, diagnostisointi ja harjoittaminen 20 YEARS OF OPTIMISING MOVEMENT HEALTH MOVE WELL TO LIVE WELL GIVE YOURSELF

Lisätiedot

Polvikontrolli Vammojen ennaltaehkäisyyn

Polvikontrolli Vammojen ennaltaehkäisyyn Polvikontrolli Vammojen ennaltaehkäisyyn POLVIKONTROLLIOHJELMA Polvikontrollin tarkoitus on opettaa pelaajalle oikea liikemalli, jolla pyritään välttämään loukkaantumisia sekä valmistetaan pelaajaa kovempaan

Lisätiedot

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: Kandi/Gradu 2016 Risto Hotulainen OKL/Helsingin yliopisto Risto.Hotulainen@Helsinki.fi 3.2.2016 1 Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: 1. Lähteiden

Lisätiedot

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja:

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja: SPL ETELÄ UEFA C UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja: Urheilu ja lajiosaaminen - osaa suunnitella ja toteuttaa nuorten vaiheen toimivia harjoituksia, harjoitusviikkoja ja jaksoja kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Imago kunnossa: pelaajat haluavat pelata seurassa,

Lisätiedot

Vinkkejä käsihygieniahavainnointitulosten hyödyntämisestä (OYS posterit, abstraktit) Helena Ojanperä Hygieniahoitaja, KHA Hygieniahoitajien

Vinkkejä käsihygieniahavainnointitulosten hyödyntämisestä (OYS posterit, abstraktit) Helena Ojanperä Hygieniahoitaja, KHA Hygieniahoitajien Vinkkejä käsihygieniahavainnointitulosten hyödyntämisestä (OYS posterit, abstraktit) Helena Ojanperä Hygieniahoitaja, KHA 18.5.2018 Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Oulu, Hotelli Scandic

Lisätiedot

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Katja Fält FT, tieteenala-asiantuntija Katja.Falt@uta.fi 26.10.2015 TIETOARKISTO www.fsd.uta.fi Aineistonhallinta Aineistonhallinnalla

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen kokonaisuudistus

Valmentajakoulutuksen kokonaisuudistus Valmentajakoulutuksen kokonaisuudistus Tavoitteena on lapsuus- ja nuoruusvaiheessa toimivien osaavien koulutettujen valmentajien määrän ja laadun lisääminen. 9/10 lapsella ja nuorella on mahdollisuus osaavaan

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot