ALKUSANAT. Stora Enson Veitsiluodon Fine Paper -tulosyksikön Annikki Kahlos, Jarkko Tehomaa, Pekka Pitkäkari ja Seppo Ranta iloitsevat ensimmäisen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKUSANAT. Stora Enson Veitsiluodon Fine Paper -tulosyksikön Annikki Kahlos, Jarkko Tehomaa, Pekka Pitkäkari ja Seppo Ranta iloitsevat ensimmäisen"

Transkriptio

1 3 ALKUSANAT TurvaMela -hankkeeseen johtanut idea syntyi Stora Enson Veitsiluodon tehtaan tulosyksikön johtajan Rainer Järvelän ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin piiripäällikön Pentti Pekkalan keskustelussa alkuvuodesta Konserni- ja toimialarajat ylittävälle työturvallisuuskilpailulle oli tilausta. Säännöt saatiin sovittua nopeasti ja ensimmäisen kerran Arctichrome Production Oy:n Eero Hyrkkään suunnittelemasta TurvaMela -palkinnosta kilpailtiin jo vuonna Hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuivat työsuojelupäälliköt Pekka Pitkäkari ja Jouni Mikkola (Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaat), suojelupäällikkö Eero Kasurinen (Oy Metsä-Botnia Ab Kemin tehdas ja Kemiart Liners Oy), henkilöstöpäällikkö Timo Halvari ja rakennuttajainsinööri Pekka Jäväjä (Oy Botnia Mill Service Ab), työsuojelupäällikkö Ari-Pekka Taipale (Outokumpu Stainless Oy), piiripäällikkö Pentti Pekkala (Pohjois-Suomen työsuojelupiiri), professori Seppo Väyrynen (Oulun yliopisto), yksikön päällikkö Antti Kotila (YIT Kiinteistötekniikka Oy) ja varatoimitusjohtaja Johanna Koskelainen (Kymppi-Eristys Oy). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi työturvallisuuspäällikkö Kenneth Johansson (Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola) ja varapuheenjohtajana riskienhallintajohtaja Kari Häkkinen (If Vahinkovakuutusyhtiö Oy). Tutkijoina hankkeessa toimivat Janne Sinisammal, Jukka Latva- Ranta ja Lasse Ketola (Oulun yliopisto). Stora Enson Veitsiluodon Fine Paper -tulosyksikön Annikki Kahlos, Jarkko Tehomaa, Pekka Pitkäkari ja Seppo Ranta iloitsevat ensimmäisen TurvaMelan voitosta.

2 4 TIIVISTELMÄ Turvallinen ja tuloksekas työnteko edellyttää niin konkreettisten kuin aineettomien edellytysten luomista ja ylläpitoa. Aineellisen työympäristön ja teknologisen välineistön on oltava hyvässä kunnossa. Toisaalta myös yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen ja toiminta ovat yhtä tärkeitä lähtökohtia. Turvallisuusjohtaminen ja muu riskienhallinta on vietävä osaksi työn tekoa - johtamisen ja toimintajärjestelmän asioiksi. Tähän kenttään rakennettiin teollisuuden aloitteesta TurvaMela eli Meri-Lapin teollisuuden turvallisuustyön kannustuspalkinto Suurten prosessiteollisuuslaitosten tulosyksiköt ovat yhteisesti sovittujen kriteerien pohjalta seuranneet ja ohjanneet omaa turvallisuussuoritettaan pääpainon ollessa ennakoivilla mittareilla. Vuonna 2004 kokonaisuuteen liitettiin suuryrityksiä palvelevien urakoitsijoiden ja alihankkijayritysten rooli entistä selkeämmin. Tässä hankeraportissa selostetaan TurvaMelan taustaa sekä teorian että käytännön näkökulmista sekä esitellään metsä- ja terästeollisuuden tulosyksiköiden monivuotisia tuloksia yhteenvedonomaisesti. Keskeinen peruste hankkeen käynnistämiselle oli asiakkaiden ja omistajien kasvava kiinnostus suomalaisen metsä- ja terästeollisuuden kykyyn toimia eettisesti kestävällä pohjalla sekä ympäristön että oman henkilöstön kannalta. Markkinaorientoitunut globaali talous edellyttää uusia keinoja työturvallisuuden hallintaan. TurvaMela on yksi esimerkki uusien toimintatapojen etsimisestä ja eri alojen tulosyksiköiden yhteistyöstä. TurvaMelassa yhtäältä Meri-Lapin suurten prosessiteollisuuslaitosten (Outokumpu Stainless Oy, Oy Botnia Mill Service Ab, Fortek Oy, Oy Metsä-Botnia Ab Kemin tehdas, Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaat ja Kemiart Liners Oy) tulosyksiköt sekä toisaalta toimittajayritykset (Lapin teollisuusrakennus Oy, Kalotti- Automaatio Ky, Lassila & Tikanoja Oyj, YIT Kiinteistötekniikka Oy, Lapmet Montage Oy, Kymppi-Eristys Oy ja Havator Oy) kehittivät työoloja turvallisemmiksi yhdessä keskustellen ja toisiltaan oppien. TurvaMela -kilpailun aikana Meri-Lapin suurissa metsä- ja terästeollisuuslaitoksissa on ollut käynnissä muitakin työturvallisuuden parantamiseen tähtääviä kampanjoita, projekteja ja ohjelmia. Tämän aktiivisuuden seurauksena työpaikkatapa-

3 5 turmataajuudet ovat viimeisten vuosien kuluessa parantuneet huomattavasti. Hankkeeseen osallistuneiden prosessiteollisuuslaitosten työpaikkatapaturmataajuudet laskivat 1990-luvun lopulta prosenttia ja tulosyksiköiden TurvaMela - pisteet kasvoivat vuosien 2002 ja 2005 välillä kolmella tehdasalueella prosenttia. Työturvallisuuden kehittämisen laaja-alaisuudesta johtuen yksistään TurvaMelan osuutta myönteisen kehityksen aikaan saamisessa on vaikea arvioida täsmällisesti. Turvallisuuskymppi -menetelmällä vuosina 2004 ja 2005 tehtyjen arviointien perusteella toimittajayritysten vahvimmat turvallisuusjohtamisen osa-alueet olivat toiminnan varmistaminen, sidosryhmät sekä riskienhallinta, joiden keskiarvo koko toimittajayritysryhmän osalta oli 2,71 (maksimi 3), mikä tarkoittaa lähes erinomaista tasoa. Eniten kehitettävää toimittajayritysten turvallisuusjohtamisessa arviointien perusteella oli hätä- ja poikkeustilanteet -osioissa, jonka keskiarvo oli 2,00, mikä sekin tarkoittaa hyväksyttävää tasoa. Myös työturvallisuuden tilaa selvittävän mittaamisen osa-aluetta tulisi toimittajayrityksissä kehittää. Kokonaisuutena TurvaMela suunniteltiin ja toteutettiin valtakunnallisen työtapaturmaohjelman viitoittamien periaatteiden ja linjausten mukaisesti. Yritysten alueellinen, omaehtoinen ja aktiivinen kehittämistyö oli hankkeen käynnistävä voima. TurvaMelasta kehittyi paikallisten työsuojeluasiantuntijoiden vilkas keskustelufoorumi, johon myös Oulun yliopiston tutkijat, viranomaiset ja vakuutusalan edustajat osallistuivat. TurvaMela -hanke päätyi vuoden 2006 lopussa, mutta alueellinen kehittämistyö jatkuu Pohton organisoiman viisivuotisen ( ) työturvallisuuden kannustuskilpailun, Turvarenkaan, myötä.

4 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT...3 TIIVISTELMÄ TYÖTURVALLISUUSKILPAILUN TAUSTATEKIJÖITÄ TURVALLISUUSJOHTAMISTA RISKIENHALLINNAN OSANA YHTEYDET JOHTAMISEEN JA LAADUNHALLINTAAN TYÖTURVALLISUUSLAKI JA MUITA PAINOTUKSIA KOKONAISVALTAINEN LAADUNHALLINTA ALIHANKINTAKUMPPANUUS YRITYSTEN VERKOSTOT HYVÄ JOHTAMISKOKONAISUUS KULTTUURIKYSYMYS OSALLISTUVA VAAROJEN, RISKIEN JA TAPATURMIEN KÄSITTELY KILPAILU JA PALKITSEMINEN TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ SUURTEOLLISUUDEN JA TOIMITTAJAYRITYSTEN TYÖTURVALLISUUSKILPAILU YLEISTÄ HANKKEESEEN OSALLISTUNEET ORGANISAATIOT TURVAMELAN ARVIOINTIKRITEERISTÖT Tulosyksiköiden TurvaMela Toimittajayritysten TurvaMela TURVAMELAN VOITTAJAT TURVAMELAN TULOKSIA SUURTEOLLISUUDEN TULOSYKSIKÖT Outokumpu Stainless Tornion tehdasalue Stora Enson Veitsiluodon tehdasalue Metsä-Botnian Kemin tehdasalue TOIMITTAJAYRITYKSET Turvallisuuskymppi -menetelmä Turvallisuuskympin käyttö TurvaMelassa Turvallisuuskympin tulokset Tulosten tarkastelu MENETELMÄN TOIMIVUUDEN ARVIOINTIA YHTEENVETOA JA POHDINTAA LÄHTEET LIITE 1. HANKKEESEEN OSALLISTUNEET ORGANISAATIOT Suurteollisuusyritykset Outokummun Tornion tehdasalueella Suurteollisuusyritykset Metsä-Botnian Kemin tehdasalueella Suurteollisuusyritykset Stora Enson Veitsiluodon tehdasalueella Toimittajayritykset Yhteistyöorganisaatiot LIITE 2. TAVOITTEENASETTELU...57

5 7 1 TYÖTURVALLISUUSKILPAILUN TAUSTATEKIJÖITÄ 1.1 TURVALLISUUSJOHTAMISTA RISKIENHALLINNAN OSANA Yrityksessä on lukuisia riippuvuuksia tuotteiden, henkilöstön ja liiketoiminnan menestyksen välillä. Tästä päästään monien viime vuosien turvallisuuden kehittämisponnistusten alueelle: hyvään riskienhallintaan eli ei-toivottujen tapahtumien esiintymisen ja niiden aiheuttamien menetysten hallintaan. Tuotantotaloudessa on tapana tarkastella erikseen yrityksen ns. reaaliprosessia ja rahaprosessia, ja niinpä riskienhallinnassakin on eroteltavissa: Riskit reaaliprosessissa eli liittyen yrityksen tuotannontekijöihin, valmistukseen ja suoritteisiin. Omassa luokassaan tuotantotekijäin joukossa on työ ja sen taustalla inhimilliset voimavarat (vrt. esim. Uusi-Rauva ym. 1993). Riskit rahaprosessissa Reaaliprosessin riskit näkyvät myös rahaprosessissa. Kehittämisessä on yleisesti korostettu laaja-alaista, liiketoimintaan oleellisesti kytkettyä riskienhallintaa. Se koskettaa lähinnä reaaliprosessin riskejä, mutta sillä on rooli niin yrityksen reaali- kuin rahaprosessissa: Monissa kehittämishankkeissa kiinnitetään huomio erityisesti henkilöriskeihin, tuoteriskeihin ja liikeriskeihin (katso esim. Muita riskialueita ovat mm. kuljetusriskit, palo- ja pelastusriskit, rikosriskit, sabotaasi- ja terroririskit, keskeytysriskit, yrityskuva- eli imagoriskit, projektiriskit, tietoturvallisuusriskit sekä toimitila- ja henkilöstöturvallisuusriskit. Vaarat työympäristössä voivat realisoitua tapaturmina, joiden toteutunutta tai mahdollista vahinkokokonaisuutta mitataan edellä mainitulla käsitteellä riski (kuva 1). Riski määrällisenä numeerisena tai laadullisena kuvailevana suureena mittaa vaarojen, vahinkomahdollisuuksien potentiaalisuutta. Sen suuruuteen vaikuttaa ei-toivotun tapahtuman taajuus ja sen aiheuttamien menetysten suuruus. Menetykset voivat olla henkilövammoja ja/tai aineellisia vaurioita (konevaurioita, tuotantomenetyksiä, ympäristövaurioita jne.).

6 8 Kuva 1. Kolme tapaturmaisen - tai muun onnettomuustilanteen syytasoa. Kaavio on hieman muunneltu lähteestä (Cheremisinoff 2001). Turvallinen ja tuloksekas työnteko edellyttää niin konkreettisten kuin aineettomien lähtökohtien huomioon ottamista (esim. Väyrynen 2005). Aineellisen työympäristön ja teknologisen välineistön on oltava hyvässä kunnossa. Toisaalta yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen ja toiminta ovat yhtä tärkeitä lähtökohtia. Suunnittelu, johtaminen, laadunhallinta, ergonomia ja riskienhallinta ovat luontaisia konteksteja ponnisteluille paremman työympäristön ja työtoiminnan turvallisuuden sekä tuotantovälineiden käytettävyyden puolesta. Työnteon terveys- ja turvallisuuslähtökohdat mielletään keskeiseksi osaksi teollistuneiden yhteiskuntien kansalaisten hyvinvoinnin edellytyksiä. Brauer (1990) on

7 9 onnistunut pelkistämään vastauksen kysymykseen Miksi turvallisuutta? kolmeen sanaan: Inhimillisyys Laki Kustannukset Ensin mainitun hän tiivistää elämän ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Toinen viittaa direktiivien ja lainsäädännön kokonaisuuteen. Rahaprosessi on asiassa mukana hyvin monien mekanismien kautta, suoraan ja epäsuorasti. 1.2 YHTEYDET JOHTAMISEEN JA LAADUNHALLINTAAN Kehittynyt ja jatkuvasti parannettava laadunhallinta on ollut jo vuosikymmeniä teollisuuden eteenpäin menon yksi kansainvälisesti hyödynnetty kulmakivi. Se tähtää tuotteiden ja tuotantotoiminnan ei-toivotun hajonnan ja vaihtelun hallintaan - siis vähiin virheisiin, vahinkoihin, menetyksiin ja hyvään luotettavuuteen, maineeseen ja markkina-asemaan. Näiden saavuttaminen on johdon käytäntöjen ja henkilöstön toiminnan sekä hyvän tuotantovälineistön tulos. Laadunhallintaa on käytännössä viety eteenpäin ottamalla käyttöön laatujärjestelmät. Ne ovat leviämässä kattavasti myös alihankintaketjut ja koko verkottuneen tuotantotavan käsittäviksi. Laadunhallinnan kehittäjä tohtori E. Deming korosti, että tuotteiden lopputarkastus ei ole niin tehokas laadunhallinnan väline kuin toimintaprosessien hyvä tuotannonaikainen hallinta. Toinen keskeinen kehittäjä, tohtori G. Taguchi, aiensi vielä painopistettä myös tuotteiden ja tuotantoprosessien suunnitteluun ja kehittelyyn. (Logothetis 1992) Pienenkin alihankintayrityksen on omissa ympyröissään mahdollista soveltaa hyvin ideaalisella tavalla laadunhallinnan periaatteita ja järjestelmiä. Luonnollisia vaikeuksia syntyy periaatteiden soveltamisessa sellaisessa alihankintayhteistyössä, joka käytännössä paljolti tapahtuu toisen yrityksen työyhteisön ja työympäristön sisällä. Tällöin ei ole helppoa järjestää laajaa prosessinaikaista yhteistyötä vaan laite- tai palvelutuotteen puhdas lopputulos on luonnollisempi ja helpompi seurannan kohde.

8 10 Kaikilla yrityksillä on oma tapansa hoitaa liiketoimintaansa. Johtamisjärjestelmän osaksi on yleisesti vakiintunut standardisoitu laatujärjestelmä- ja ympäristöjärjestelmä. Tähän kokonaisuuteen ollaan entistä määrätietoisemmin liittämässä työterveys- ja työturvallisuusasioita (ISO 9000, ISO 14000, Cecich & Hembarsky 1999, Hutchison 1997, Zülch ym. 1998, ks. kuva 2). Jo pitkään on puhuttu myös turvallisuusjohtamisesta, ja viime aikoina on entistä useamman mainittu käsite turvallisuuskulttuuri (esim. Cooper 1998, Häkkinen 2000, Ruuhilehto ja Kuusisto 1998, Väyrynen ja Hietala 1998). Vuonna 2000 on julkaistu suomennoksena laatu- ja ympäristöjärjestelmien kanssa yhteensopivuuteen pyrkivä spesifikaatio järjestelmällisestä työterveys- ja työturvallisuusjohtamisesta (OHSAS 18001). Yhdistetyn järjestelmän rakentamisesta ja käyttöönotosta on Leino (2002) kirjoittanut Työturvallisuuskeskuksen oppaan. OHSAS ja sitä tarkentava OHSAS tarjoaa yhden järjestelmätyyppisen keinovalikoiman hoitaa yrityksen työterveys- ja -turvallisuusasioita eli TTTtoimintaa. Se korostaa muun muassa: sidosryhmiä kuten alihankkijakumppaneita myös tilapäisiä työntekijöitä, urakoitsijana toimivaa henkilöstöä ja vierailijoita työpaikalla tärkeinä henkilöinä poikkeamien hallinta (vrt. hajonta, ei-toivottu vaihtelu) yleensäkin riskien tunnistamista / tuntemista jatkuvaa parantamista mieluiten mitattavissa olevien tietojen (vrt. esim. Henttonen 2000, Kjellén 2000) suuntaamana päämääriä, vastuita, valtuuksia tietojen välityksen varmistamista koulutusta, tietoisuutta ja pätevyyttä auditointia ja johdon katselmuksia. Prosessiteollisuuden suuryritykset ovat jo useiden vuosien ajan keskittäneet omaa työtään ja toimintojaan varsinaisen myytävän tuotteensa välittömään tuottamiseen. Merkittävä osa investointeihin ja ns. tukitoimintoihin kuuluvasta työstä tehdään ulkoistetusti, yleensä pienemmissä kumppanuusyrityksissä. Tyypillistä

9 11 on, että yritykset ovat verkostoituneet ja alihankintaketjut voivat olla pitkiäkin. Näiden muutosten myötä suuret tuotantolaitoskokonaisuudet - ja siis usein myös tehdasalueet - pitävät sisällään monimuotoisen yritys- sekä työ- ja sopimussuhteiden verkoston (Ylijoutsijärvi & Väyrynen 1998). Tehdasalueella toimii - tai ainakin käy - samanaikaisesti usean muunkin yrityksen kuin kyseisen prosessiteollisuuslaitoksen työntekijöitä. Tähän joukkoon kuuluvat mm. urakoitsijat, sopimussuhteiset palveluyritykset, tavarantoimittajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Aiemmin ulkopuolisia oli lähinnä suurinvestointien toteutusvaiheessa ja korjaus- tai huoltoseisokkien aikana. (ks. esim. Väyrynen 2001) Edellä mainittujen muutosten myötä on syntynyt uusia tilanteita ja tarpeita työturvallisuuden kehittämiseen ja toimintatapojen selkiinnyttämiseen tavoiteltaessa kaikki ryhmät käsittäviä yhtenäisiä turvallisuuskäytäntöjä. Yhteisellä työpaikalla on vaikeaa kommunikoida laajasti ja välittää kaikille alihankkijan työntekijöille viesti heidänkin merkitsevyydestään kokonaisprosessin kannalta. Alihankkijan henkilöstö on vähemmän mukana tuotantokokonaisuudessa, ja siten sen sitoutumismahdollisuudet ovat rajallisemmat. Tilaisuuksia yhteiseen kokemusten jakoon on vähän. Työn toteutuksen aikaista seurantatietoa ei juuri välity alihankintaprosesseista. Suunnitelmallisuuden aste on usein alhaisempi alihankkijakumppanin puolella. Muun muassa edellä mainitut seikat näkyvät vaikeutena turvallisuuden hallinnassa, ellei erikoistilanteen haasteisiin etsitä siihen sopivia ratkaisuja. Toisaalta alihankkija on oman työalansa erikoisasiantuntija ja näin sillä on myös hyvät edellytykset luoda juuri toimintaansa räätälöidyt ja hyvin kohdentuvat turvallisuuskäytännöt. Edelleen se voi kehittää liityntäpinnat usean eri tilaavan suuryrityksen käytäntöihin. Työturvallisuustieto, -taito, -käytännöt sekä työolosuhteet ja riskit tulee saada tehokkaan kommunikoinnin, dokumentoinnin ja varmentamisen piiriin molemminpuolisessa tilaaja-toimittajavuorovaikutuksessa. Turvallisuusjohtamista ja informaatiojärjestelmiä on kehitettävä.

10 12 Kuva 2. Erillisistä johtamisjärjestelmistä (alhaalla) kannattaa pyrkiä kokonaisjärjestelmään (ylhäällä), missä TQM:n edut pääsevät oikeuksiinsa, ja TTT-johtaminen saa sitä kautta uutta tehoa täysivaltaisena, yhteensopivana osa-alueena (käännetty ja hiukan mukailtu lähteestä Zülch ym. 1998). TQM viittaa käsitteeseen Total Quality Management, eli laadun kokonaisvaltaiseen hallintaan tuotannossa. Uudet turvallisuusjohtamisen korostukset ja käytännöt on aiempaa helpompi ja tehokkaampi ottaa huomioon, jos johtamisjärjestelmä on kuvan 2 mukainen Saksassa esitetty kokonaisvaltainen toimintajärjestelmä. Siinä uusia osioita sitoo yhteen yleinen, perinteinen hallinto ja johtaminen.

11 13 Hyvää liiketoimintaa johdetaan saumattoman kokonaisvaltaisesti, sisällyttäen laadunhallinnan ja turvallisuuden eri lohkot kaikkeen johtamiseen, mutta korostaen näiden kahden alan erityisosaajien ja -osaamisen tärkeyttä tukiprosesseissa. Häkkinen (1992) tiivistää riskienhallinnan ja työtapaturmien torjunnan yhteyden: Riskienhallintanäkökulmaa on hyödyllistä soveltaa myös työtapaturmien torjuntaan. Tällöin on keskityttävä erityisesti sellaisten työtapaturmien torjuntaan, jotka seurauksiltaan ovat niin merkittäviä, että ne heilauttavat yrityksen tai tulosyksikön tilannetta tavalla tai toisella huonompaan suuntaan, esimerkiksi keskeyttämällä tuotannon nostamalla vakuutusmaksuja huonontamalla mainetta tai yrityskuvaa aiheuttamalla ristiriitoja työyhteisössä. Kokemus osoittaa, että yrityksen toiminnan kannalta haitallisia seurauksia syntyy erityisesti kaikkein vakavimmista työtapaturmista. Niistä, joiden seuraukset ovat haitallisimmat myös yksilötasolla. Vaarat aiheuttavat vahinkoriskejä. Vaarat ovat mitä moninaisempia energioita, toimia, toimintatapoja, yli- tai alikuormitusta, riskinottoa, vikaantumisia, virheitä, tiedon puutteita, konesuojusten ja henkilönsuojainten puutteita, huonoa suunnittelua ergonomian ja organisoinnin osalta jne. Riski on vaaraan liittyvän vahinkotapahtuman aiheuttaman vahinkomäärän mitta. Se on vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhdistelmä. Työ- ja ympäristöturvallisuus sekä tuotannon ja tuotantovälineiden turvaaminen hoidetaan monelta osin samoilla riskienhallinnan keinoilla. Vahinkotapahtumilla on yleensä monia syitä; moni vaara(tekijä) on aktivoitunut, ja niiden yhteisvaikutus huipentuu vahingon aiheuttamaan vaaraan. Lähesonnettomuuksien ja lähestapaturmien sekä vielä yleisemmin vaaratilanteiden systemaattinen raportointi- ja jälkipuinti voi olla tehokas tapa ylläpitää organisaation riskitietoisuutta. Apuna voi olla erityinen tarkoitusta varten kehitetty tiedonkeruulomake. Myös tapaturmatilastot tulee hyödyntää riskien hallinnan tehostamiseen. Suomalainen vakavien tapaturmien tutkintamalli (TOT) on yksi monisyistä erittelyä korostava menetelmä.

12 14 Turvallisuusjohtaminen on ajattelutapa, joka pyrkii korostamaan johtamisen keinoja yrityksen turvallisuustyössä. Lähtökohta on, että yleiseen johtamiseen ja organisointiin kannattaa yhdistää myös kaikki turvallisuusnäkökohdat. Juuri tästä syystä monien mielestä pitäisi puhuakin turvallisuuden johtamisesta (esim. Simola 2005). 1.3 TYÖTURVALLISUUSLAKI JA MUITA PAINOTUKSIA Työturvallisuuslaki (738/2002) tuo esille yhteisellä työpaikalla toimivien tietyt huolehtimisvelvoitteet (49. pykälä). Myös Työtapaturmaohjelma ( ) korosti yhteisen työpaikan erityistoimenpiteitä (Työturvallisuus kohti 2001). Lisäksi helmikuun alusta 2006 voimaan tullut laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) selkeyttää yhteisen työpaikan työsuojelun pelisääntöjä ja valvontaa. Toiminnan peruslähtökohtien tunteminen on tärkeää työssä ja turvallisuuden tavoittelussa. Siinä mielessä nolla tapaturmaa -ajattelu, myös yksi Työtapaturmaohjelman korostus, on merkittävä näkökohta työturvallisuuskorttitoiminnankin kehittämisessä. (Kohti 0-tapaturmaa , Saari 2001). Du- Pont illa nolla tapaturmaa -ajattelun sanotaan olleen esillä vuodesta 1915 (Mottel ym. 1995). Tavoitteiden tunteminen on tärkeää työssä. Turvallisuustyö ei voi onnistua päämäärättömässä tyhjiössä vaan sille on oltava suunta tiedossa kuten kaikelle työtoiminnalle (kuva 6). (Kohti 0-tapaturmaa , Saari 2001, Turpeinen 2002). Kjellen (2000) kyseenalaistaa osin periaatteen: se luo väärää mielikuvaa johdolle nojaamalla liikaa periaatteeseen, että seurauksiltaan vähäpätöiset tapaturmat kuvaavat edustavasti kaikkia tapaturmia ja siten auttavat paljastamaan myös vakavimpien tapaturmien vaaroja. Kjellen (2000) korostaa, että seurauksiltaan pienten ja suurten tapaturmien samankaltaisuutta ei ole näytetty toteen, ja näin saatetaan uinahtaa torjunnassa väärän mielikuvan pohjalta. Safety Checklist Contractors (SCC) on Hollannissa kehitetty sertifioitava työterveys- ja työturvallisuus- (eli TTT-) ja toisaalta ympäristöjohtamisjärjestelmä. SCCsertifikaatti on yksi keino osoittaa tilaajalle, että yrityksen toiminta vastaa tilaajan TTT-vaatimuksia. (esim. Ruotsalainen ja Sulasalmi 2003). Kirjallisuuskatsaus toi esille myös muun muassa australialaisia kehittyneen tuntuisia menettelytapoja.

13 KOKONAISVALTAINEN LAADUNHALLINTA Hutchison (1997) korostaa muun muassa, että: TQM on lähestymistapa, jossa bisneskulttuuriin sisältyvät sekä laatu että turvallisuus. Turvallisuus on erottamaton osa kaikkea toimintaa. Koulutus on yksi avain saada kaikki yrityksessä toimivat yksilöt ymmärtämään, mistä he ovat vastuussa ja mikä tuon vastuun luonne on. Lisäksi yksilöiden suorituskyky voi heikentyä, jos tietoja ja taitoja ei päivitetä ylläpitämään jatkuvan parantamisen prosessia. Myös työntekijät pitää ottaa/saada mahdollisimman paljon mukaan oman työnsä kehittämiseen. Heidän pitää oppia mahdollisimman paljon myös kokonaisvaltaisesta laatuajattelusta ja turvallisuudesta voidakseen parantaa työsuoritustaan. Pienenkin alihankintayrityksen on mahdollista soveltaa laadunhallinnan periaatteita ja järjestelmiä. Vaikeuksia soveltamisessa saattaa syntyä sellaisessa alihankintayhteistyössä, joka käytännössä paljolti tapahtuu toisen yrityksen työyhteisön ja työympäristön sisällä. Tällöin ei ole helppoa järjestää laajaa prosessinaikaista yhteistyötä (TQM), vaan laite- tai palvelutuotteen puhdas lopputulos on luonnollisempi ja helpompi seurannan kohde. Lisäksi yhteisellä työpaikalla toimiessaan toimittajayritys on tyypillisesti organisoitumisessaan lean eli ohut, kevyt ja matala. Sanotaan, että tällainen organisaatio tarvitsee erityisen vahvan arvopohjan. 1.5 ALIHANKINTAKUMPPANUUS YRITYSTEN VERKOSTOT Prosessiteollisuuden suuryritykset ovat jo pitemmän ajan keskittäneet omaa työtään ja toimintojaan varsinaisen myytävän tuotteensa välittömään tuottamiseen. Perinteisesti suuret korjaus- ja huoltotyöt ovat merkinneet ulkoisen työvoiman ja palvelujen käyttöä. Merkittävä osa investointeihin ja ns. tukitoimintoihin kuuluvasta työstä tehdään ulkoistetusti, yleensä pienemmissä kumppanuusyrityksissä. Tyypillistä on, että yritykset ovat verkostoituneet ja alihankintaketjut voivat olla pitkiäkin. Verkostomaisen toiminnan riskit sinänsä ovat olleet tutkimuksen kohteena (Hallikas ym. 2001).

14 16 Näiden kehityskulkujen myötä suuret tuotantolaitoskokonaisuudet ja siis usein myös tehdasalueet pitävät sisällään monimuotoisen yritys- sekä työ- ja sopimussuhteiden verkoston Tehdasalueesta on tullut ns. yhteinen työpaikka, jolla toimii, tai ainakin käy, samanaikaisesti usean muun yrityksen (toimittajan) kuin kyseisen teollisuuslaitoksen (tilaajan) henkilöstöä. Samat monimuotoistumisen piirteet esiintyvät yleisemminkin maamme työpaikoilla. Tiedonkulun sujuva ja kattava organisointi yhteisillä työpaikoilla on haasteellinen tehtävä. Toimittajayritysten työntekijöille ei aina välity selkeää kuvaa heidän roolistaan kokonaisprosessin tuloksellisuuden ja turvallisuuden kannalta. Eivätkä vastaavasti tilaajan turvallisuustieto ja -toimet aina tavoita toimittajan henkilöstöä. Monien suurten suomalaisten tehdasyksiköiden omat aktiviteetit olivat myös suuntautuneet osaamisen varmistamiseen alihankintatilanteissa yhteisellä työpaikalla (esim. Sauni ym. 2001), ja mm. rakennusalalla oli tehty järjestelyjä asian tiimoilta (esim. Lappalainen 1997). Telakoilla oli asiaan kiinnitetty huomiota. Myös eri sidosryhmät olivat olleet aktiivisia kehittäen mm. pk-yritykselle soveltuvaa turvallisuusjohtamisen itsearviointimallia, josta vakuutusyhtiö, tilaava teollisuuslaitos ja toimittavat pk-yritykset ovat yhdessä järjestäneet tilaisuuksia (Liuhamo & Santonen 2001). Yksi onnistuneeksi osoittautunut vapaaehtoisuuteen ja vakuutussopimuksiin perustuva käytäntö eli Tulityökortti vauhditti myös ajatuksia ns. turvallisuuspassista tai -kortista, joka usein kuitenkin nähtiin tehdaskohtaisena käytäntönä. Ulkomaisissa tutkimuksissa ja teollisuuskäytännöissä tulee esille alihankkija- tai toimittajakumppanin keskeinen rooli turvallisuuskokonaisuuden kannalta. Kemianteollisuus (esim. Mottel ym. 1995) ja rakennusala (esim. Levitt & Samelson 1987) ovat esimerkkejä, joiden sisällä on korostettu mm. toimittajan valintaa ja monitorointia tarkasti myös turvallisuuskeskeisesti. Monet teollisuusalat ovat maailmanlaajuisesti liikkeellä asiassa: esimerkiksi terästeollisuudella on Accident Free Steel eli Tapaturmaton Teräs -kampanjointia (IISI 1998). Yhteisellä työmaalla toimiminen vaatii erityisosaamista ja erityisosaajia. Menestyksekäs verkostoperustainen yritysyhteistyö edellyttää riskienhallinnan sisällyttämistä kumppanuuden piiriin. Uudet toimintatavat, mukaan lukien työturvallisuuskortti, voivat edistää yhteistä kokonaisturvallisuutta entistä paremmin (Työturvallisuuskortti 2002, Työturvallisuus 2003, Väyrynen 2003). Apuna ovat

15 17 myös informaatio- ja kommunikaatioteknologiat, jotka tukevat uusia käytäntöjä muun muassa tehokkaalla viestinnällä ja palautetiedoilla. Tätä kokonaisuutta tulee seurata ja tukea tutkimusprojekteilla. 1.6 HYVÄ JOHTAMISKOKONAISUUS KULTTUURIKYSYMYS Työterveyden ja -turvallisuuden sekä työkyvyn turvaaminen pyritään monissa yrityksissä liittämään entistä selvemmin oleelliseksi osaksi yleistä johtamiskäytäntöä. Tavoitteena on tällöin brittiläisen standardin BS 8800:n mukaan: (a) minimoida henkilöstöön ja muihin kohdistuvat vahinkoriskit, (b) parantaa liiketoiminnallista suorituskykyä sekä (c) auttaa organisaatiota luomaan vastuullisuuden mielikuvaa markkinoilla. Nykyaikainen työympäristöpanostus ei vain passiivisesti suojele henkilöstöä vaaroilta, vaan "välittämällä ja arvostamalla" myös motivoi heidät aktiivisiksi toimijoiksi tuotannon ja työympäristön parhaaksi. Tämä on tärkeää painotettaessa jatkuvan parantamisen merkitystä. Esimerkiksi edellä mainitun BS-standardin suositus on, että ajankohtaiset "erikoisjohtamismenetelmät" - laatu-, ympäristö- ja työolopainotukset - voidaan, ja kannattaa, nähdä yhdessä. Jonkin osa-alueen panostus on hyödynnettävissä kahden muunkin hyväksi. Koko tuotantoketju ja tuotteen elinkaari on hyvä olla hallinnassa näiden kolmen asian osalta. Myös alihankkijat kannattaa kytkeä samoihin käytäntöihin ja vaatimuksiin kuin mitä yritys tilaajana itse noudattaa. Hutchison (1997) on modernin johtamisjärjestelmäkirjan kirjoittaja, joka korostaa muun muassa, että Turvallisuutta voidaan ajatella samanlaisten periaatteiden mukaan kuin laatua. Plan Do-Check-Act Process Cycle eli PDCA on koko kehittämistoiminnan ydin, johon mm. Deming on liittänyt erilaisia työkaluja hahmottamaan prosesseja ja niiden kehittämistä. TQM on käsite, jossa bisneskulttuuriin sisältyvät sekä laatu että turvallisuus. Tämä kokonaisuus on rakennettu tuomaan dollareita viivan alle kiitos sekä tyytyväisten asiakkaiden että henkilöstön. Toinen keskeinen näkökulma on, että turvallisuus on erottamaton osa organisaation kaikkea toimintaa. Demingin mukaan organisaation laatu määrittyy ylimmän johdon mukaan. Yritys ei voi olla tässä suhteessa parempi kuin näiden ihmisten laatutoimintaesimerkki.

16 18 Yrityksen erittelyssä ja kehittämisessä on hyödyksi tunnistaa toimintakulttuurin ja sen osan turvallisuuskulttuurin merkitys. Skelton (1997) toteaa Britanniassa päästyn parhaaseen turvallisuuskulttuuriin ydinvoimaloissa ja öljyteollisuudessa. Hän korostaa, että kulttuurille on tärkeää johdon asenne, mistä tulee antaa selviä ilmauksia. Edelleen tärkeää on jatkuvuus ja vuorovaikutteisuus. Suomen Työtapaturmaohjelmassa korostettiin turvallisuuskulttuuria (Työturvallisuus kohti 2001) seuraavasti: "Hyvällä turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan työtapaturmaohjelmassa työyhteisön arvoihin perustuvaa työturvallisuutta painottavaa työyhteisön vakiintunutta toimintatapaa." Simon (1999) puolestaan toteaa, että kulttuuri laajimmassa merkityksessään on se havaintojen, arvojen, uskomusten ja oletusten joukko, joka määrää miten me yksilöinä näemme ympäröivän todellisuuden ja kuinka se edelleen vaikuttaa tapaamme käyttäytyä 1.7 OSALLISTUVA VAAROJEN, RISKIEN JA TAPATURMIEN KÄ- SITTELY Yksi osa hyvää turvallisuuskulttuuria on vaarojen, riskien ja tapaturmien avoin oppiva käsittely organisaatiossa. Se auttaa ensinnäkin tiedon ja ymmärryksen lisäämisessä työympäristön mallintamisessa entistä osuvammin. Kjellen (2000) korostaa myös kommunikoinnin yhteydessä tapahtuvaa kunkin yksilön hiljaisen tiedon ja kokemuksen jakamista samalla sulautetussa muodossa toisilleen organisaatiollekin dokumentoitavaksi. Kjellen (2000) painottaa tässä yhteydessä muitakin Nonakan ja Takeuchin erittelemiä oppimismekanismeja työorganisaatioissa. Kansainvälinen rauta- ja teräsjärjestö IISI (1998) tuo esille osallistumisen merkitystä ja hyödyntämistä. Sen on oltava aitoa ja merkittävää. Kaikki on saatava aidosti mukaan ongelmienratkaisun koneistoon ja muutosten tekijöiksi. Näin syntyy sitoutuminen omistajuus ja osallisuus. Työn ja työmenetelmien kehittämiseen osallistuminen on tehokasta koulutusta sekä työntekijöille että suunnittelijoille, koska asioita joudutaan pohtimaan monesta uudesta näkökulmasta (Leppänen ym. 1991). Osallistuvaa työskentely-tapaa hyödyntävä projekti onkin monipuolinen oppimisprosessi kaikille mukana oleville (Wilson 1995).

17 19 Saarela ym. (1983) pitää työpaikan eri henkilöstöryhmien yhteistyötä työturvallisuuden kehittämisessä luonnollisena. Kun suunnittelijat, työnjohtajat ja työntekijät yhteistuumin analysoivat työpaikalla olevia turvallisuusriskejä, alkaa hiljalleen kehittyä ennakoiva ajattelutapa, jolla pyritään poistamaan poikkeamat työprosessista jo ennen kuin ne aiheuttavat tapaturmia, vaaratilanteita, materiaalivahinkoja tai muita menetyksiä. Ennakoivan ajattelumallin ja avointa keskustelua tukevan ilmapiirin synnyttäminen työpaikalle voi olla jopa tärkeämpää kuin yksittäisen turvallisuusanalyysin tulokset. Koulutuksella sekä eri henkilöstö- ja ammattiryhmien osallistumisella voidaan tukea ennakoivan turvallisuuskulttuurin kehittymistä työpaikalla. 1.8 KILPAILU JA PALKITSEMINEN TYÖTURVALLISUUDEN KE- HITTÄMISESSÄ Kilpailu on menettely, jossa palkitseminen ja palkinto sekä näiden perusteet on selkeästi etukäteen tiedossa. IISI (1998) perustelee parhaan etsimistä sillä, että ihmiset ovat kilpailullisia ja haluavat hyödyntää tästä saatavaa positiivisuutta. Terästeollisuudessa kilpailujen tavoitteina on ollut kiinnostuksen herättäminen työsuojeluasioihin, parhaiden riskienhallintamenettelyjen levittäminen, viestinnän tehostaminen, hyvän kehityksen esiin nostaminen, työturvallisuuden kehittämistyön omistajuuden siirtäminen linjaorganisaatioiden haltuun. Kilpailujen järjestelyille annetaan kriteerejä (IISI 1998): Osallistumisen vapaaehtoisuus Sääntöjen hyväksyntä kaikkien taholta Järjestelmän käytettävyys Linjajohdon aktiivisuus Tapaturmien aliraportoinnin estäminen Tavoitteellisuus Palaute- ja seurantasysteemin rakentaminen Tait ja Walker (2000) selvittivät yritysten (n=69) kokemuksia Iso-Britanniassa järjestetyistä työterveys ja -turvallisuuskilpailuista ja löysivät selvityksessään useita myönteisiä piirteitä, jotka rohkaisivat yrityksiä osallistumaan työterveys- ja työtur-

18 20 vallisuuskilpailuihin. Myönteisiä seikkoja olivat mm. työntekijöiden motivointi, työterveys ja -turvallisuustason parantaminen ja kilpailun hyödyntäminen markkinoinnissa. Lisäksi kilpailun katsottiin voivan parantaa suhteita toimintaympäristöön, mahdollistavan vertailun kilpailijoihin (benchmarking) ja toimia henkilökohtaisen tunnustuksen väylänä yrityksen työturvallisuusorganisaatiolle. Toisaalta Tait ja Walker (2000) saivat selville myös näkökohtia, jotka heikentävät työterveys ja -turvallisuuskilpailujen tehoa. Näitä olivat mm. työntekijöiden mielenkiinnon ylläpitämisen vaikeus, tapaturmien aliraportointi sekä huomio, että erilaisten työpaikkojen vertailu on toisinaan vaikeaa. Tait ja Walker esittävät, että kilpailupisteiden tulisi mieluummin kertyä työpaikan kehittämisestä turvallisemmaksi (toiminnasta), kuin esimerkiksi muutoksista tapaturmataajuudessa. Samaten on tärkeää, että koko henkilöstö ymmärtää ja hyväksyy kilpailun säännöt. Pienet yritykset (alle 50 työntekijää) osallistuivat (Iso-Britanniassa) työterveys- ja työturvallisuuskilpailuihin harvemmin kuin suuret organisaatiot, eivätkä niissä juuri menestyneet (Tait ja Walker 2000). Syitä vähäiseen kiinnostukseen ja kehnoon kilpailumenestykseen on useita: työtapaturmiin, koulutukseen ja kunnossapitoon liittyvät tietojärjestelmien puutteet, jotka ovat välttämättömiä kilpailun tulosten laskennassa, ajan ja muiden resurssien puute kilpailun valmisteluvaiheessa, osanottomaksu sekä mahdollisesti vähäiseksi koettu taloudellinen hyöty kilpailuun osallistumisesta. Työterveys ja -turvallisuuskilpailuun osallistuminen voisi tarjota pk-yrityksille tilaisuuden saattaa työterveys ja -turvallisuusjärjestelmät ajan tasalle. Toisaalta myös kilpailun järjestäjien tulisi huomioida suurten ja pienten yritysten suuryrityksiä heikommat lähtökohdat ja resurssit, ja tukea jollain sopivalla tavalla pk-yritysten aktiivisuutta. Tait ja Walker (2000) päätyvät aineistonsa perusteella ajatukseen, ettei työturvallisuuden kehittämisestä kilpailun avulla todennäköisesti koskaan tule tehokasta menetelmää ainakaan pienimpien yritysten osalta. Suomessa Uudenmaan alueella käytiin vuosina Turvallisemmin luvulle -kilpailua (Laitinen ym. 1999a, Laitinen ym. 1999b). Mukana oli 17 talonrakennusalan ja 6 maarakennusalan yritystä. Kilpailu paransi merkittävästi mukana olleiden rakennustyömaiden turvallisuustasoa. Erityisen myönteinen vaikutus kilpailulla oli työmaiden järjestykseen ja siisteyteen. Työturvallisuuskeskuksen mukaan Turvallisemmin 2000-luvulle -kilpailun aikana kilpailuun osallistuneiden yri-

19 21 tysten työmaiden turvallisuustaso kohosi keskimäärin 13 prosenttia TR-mittarilla arvioituna. Nousu oli huomattava ja jopa silmin havaittavissa. Se merkitsi parempaa työympäristöä ja lisää työturvallisuutta ja viihtyvyyttä. Myös työn laatu ja tuottavuus paranivat. Työterveyslaitoksen arvion mukaan Turvallisemmin 2000-luvulle -kilpailussa mukana olleiden yritysten tapaturmataajuus on nyt noin 20 prosenttia alle maan keskiarvon. Kilpailussa pääpaino (60 prosentin painoarvo) oli suorituksen arvioinnissa TR-mittarilla, jolloin huomio kiinnittyi asioihin, jotka olivat kunnossa ja hyvin hoidettu. Myös metalliteollisuudessa järjestettiin laaja Met haastamme - työturvallisuuskilpailu, johon osallistui vuosittain yritystä. Osanottajat jakautuivat kuuteen sarjaan: 1) metallien jalostus, 2) metallituoteteollisuus, 3) koneteollisuus, 4) elektroniikka- ja sähköteollisuus, 5) kunnossapito ja 6) oppilaitokset. Henkilöstöä kilpailutyöpaikoilla oli eri vuosina , joista noin kolmasosa oli toimihenkilöitä ja kaksi kolmasosaa työntekijöitä. Kilpailu perustui kahdesti vuodessa tehtävään yritysten arviointiin. Arviointikäynnillä, joita tekivät erityisesti tehtävään koulutetut työsuojelupiirien tarkastajat, havainnoitiin satunnainen otos työpisteitä Elmeri+ -menetelmän mukaisesti (painoarvo 60 %). Samojen työpisteiden työntekijät vastasivat työsuojelutietoja mittaaviin monivalintakysymyksiin (painoarvo 20 %). Lisäksi kilpailun pisteytyksessä huomioitiin työpaikkojen työntekijöiden tapaturmien vuoksi menetetyt työtunnit työntekijää kohti arviointia edeltävänä vuonna (painoarvo 10 %) ja työntekijöiden sairauden vuoksi menetetyt työtunnit työntekijää kohti arviointia edeltävänä vuonna (painoarvo 10 %). Kilpailun tuloksena mm. järjestyksen ja siisteyden taso työpaikoilla parani ja henkilösuojainten käyttö lisääntyi. Työntekijöiden sairasteluun kilpailulla ei ollut mainittavaa vaikutusta, mutta tapaturmien määrä ja niiden vakavuus pienenivät selvästi, joskin työpaikkakohtainen hajonta oli suuri. (Tiihonen ym. 2006) Met haastamme - työturvallisuuskilpailun osalta on tehty myös laskelmia aiheutuneista taloudellisista vaikutuksista. Tapaturmista aiheutuneiden poissaolojen arvioitiin vähentyneen kilpailun aikana siinä määrin, että säästöä osallistuneille yrityksille kertyi noin 20 miljoonaa euroa (Laakso 2006). Krause (1998) on esittänyt kritiikkiä työturvallisuudesta kilpailemista kohtaan: Tehdas, joka tekee turvallisuudesta pelin, ei ansaitse työntekijöiden luottamusta. Hänen mukaansa henkilöstöllä on sisään rakennettu tarve parantaa turvallisuutta,

20 22 jonka saa sopivilla olosuhteilla realisoitumaan toiminnaksi. Jos tätä sisäistä tarvetta yritetään muuttaa toiminnaksi tarjoamalla palkintoja, loukkaa se työntekijöitä ja eliminoi heidän luontaista suhdettaan työpaikkaan ja työtovereihin. Pahimmassa tapauksessa henkilöstö oppii sopeuttamaan työturvallisuuden eteen tehdyn työn johdon tarjoamien palkintojen arvoon. Seurauksena on noidankehä, jossa johdon täytyy tarjota joka vuosi parempia palkintoja. Jos palkinnon (rahaa tms.) saa tapaturmien vähenemisen perusteella, viesti tulkitaan niin, että turvallinen toiminta on vapaaehtoista tai vaihtoehtoista. Toisaalta on ehkä väärin arvostella työturvallisuuskilpailun ajatusta sinänsä, järkevämpää olisi arvioida kilpailuissa käytettyjä menetelmiä ja arviointikriteereitä. Usein kilpailuissa on sovellettu perinteistä tapaturmattomuudesta palkitsevaa asetelmaa, joiden yhteydessä kritiikki voi olla oikeutettua. Myös Hale (2001) kyseenalaistaa tapaturmattomuutta tavoitelleiden (pääasiassa 1980-luvulla) järjestettyjen kilpailujen mielekkyyden. Toisaalta, jos kilpailussa menestymisen kriteerinä käytetään TR-mittarin kaltaisia validoituja työolojen arviointimenetelmiä ja kilpaillaan työturvallisuuden kehittämisestä, putoaa kritiikiltä pohja. Brauer (1994) korostaa, että monien mielestä huomioiva tunnustus kunkin yksilön jokaisesta yksittäisestäkin turvallisesta käytöksestä on paras keino saavuttaa turvallisuustavoite. Oikea yksilön käyttäytyminen on hyödyllistä palkita ja mitä välittömämmin tämä tapahtuu, sitä parempi. Esimieheltä kuultuna sanoma on tehokkain ja halvin. Myös ryhmän suoritusta vertaispaineessa tehtyä ja vertaistuettua toisaalta pitää palkita. Kiinnostus aiheeseen vähenee helposti. Ryhmäprosesseilla yleensä sekä logoilla ja muilla välineillä voi olla suuri yrityskohtainen ryhmämerkitys. IISI (1998) pelkistää, että korkean riskin käyttäytymisen positiivinen vaikutus on usein välitön ja selkeä, ja vastaavasti negatiivinen vaikutus tulee viiveellä ja on epätodennäköisempi. Tilanteeseen lääkkeeksi tarjotaan joko rangaistusta riskikäyttäytymisestä tai palkitsemista ei-riskikäyttäytymisestä. IISI (1998) pitää pääsääntönä että ihminen hyväksyy mielensä ajuriksi mieluummin menestyksen saavuttamisen kuin epäonnistumisen välttämisen.

21 23 2 SUURTEOLLISUUDEN JA TOIMITTAJA- YRITYSTEN TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2.1 YLEISTÄ TurvaMelan kehittely alkoi vuonna 2000 mukana olevan suurteollisuuden puolelta tulleen idean pohjalta - likimain siinä hengessä, mikä on luettavissa myös valtakunnallisen Työtapaturmaohjelman (Työturvallisuus kohti 2001) toimenpidekohdasta 9: "Ohjelma edistää vapaaehtoisuuden pohjalta muodostettujen työpaikkaryppäiden syntymistä. Niissä yritykset ja muut organisaatiot vaihtavat kokemuksiaan ja ideoita työturvallisuuden edistämiseksi mm. turvallisuuskilpailuja järjestämällä. Tällainen työpaikkojen yhteenliittymä voi oppia esimerkiksi yhteisen tapaturma- ja vaaratilanneseurannan kautta." TurvaMela oli paitsi työturvallisuuskilpailu, myös tilaaja- ja toimittajayritysten sisäisen ja tehdasaluekohtaisen työturvallisuuden jatkuvan parantamisen mittari (vuosineljännesseuranta) ja viestintäväline. TurvaMelan avulla tuotiin esille kehittyvän turvallisuuskulttuurin merkitystä hyvän yritystoiminnan ja hyvän työn luontaisena osana. Yksi vaikuttamistapa oli myönteinen julkinen palaute työturvallisuuden onnistuneesta kehittämistyöstä. Parhaiten työturvallisuuden tasoa parantanut metsä- tai terästeollisuuden tulosyksikkö ja toimittajayritys palkittiin johtamistaitoa symboloivalla perämelan muotoisella kiertopalkinnolla. Kiertopalkinnon lisäksi voittajayrityksen ja -tulosyksikön johtajalle ojennettiin vuotuisessa juhlatilaisuudessa henkilökohtainen mela-aiheinen palkintofiguuri. Kannustuspalkinnon kriteerit laadittiin siten, että jokainen saattoi osaltaan vaikuttaa tulosyksikkönsä menestykseen. Työturvallisuuskilpailun säännöt sovittiin yhdessä yritysten, viranomaisten sekä vakuutusalan edustajien ja tutkijoiden kesken. Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö toimi TurvaMela - hankkeen koordinaattorina sekä vastasi kertyvän aineiston dokumentoinnista ja hyödyntämisestä. Tutkijoiden työnkuvaan kuuluivat TurvaMelan tulospalvelun organisointi, kilpailusysteemin rakentaminen ja kehittäminen, tiedonkeruu, kenttä-

22 24 käynnit, ohjausryhmän kokousten järjestäminen, menetelmän toimivuuden arviointi, hankkeen dokumentointi ja raportointi sekä tulosten tieteellinen hyödyntäminen ja kertyneen tiedon hyödyntäminen opetuksessa. TurvaMela rakentui Meri-Lapin prosessiteollisuuden tulosyksiköille ja toimittajayrityksille yhteistyö- ja keskustelufoorumiksi työturvallisuuden kehittämisessä. TurvaMela tarjosi viitekehyksen, jonka avulla erityyppiset teollisuusyritykset saattoivat vertailla omia ja verrokkiensa suorituksia työturvallisuuden kehittämisessä. Erityisesti tulosyksiköiden sarjassa pääpaino oli oman suorituksen jatkuvassa parantamisessa. Työturvallisuuden pääasiallinen kehittämistyö tapahtui - luonnollisesti - tulosyksiköiden ja yritysten omien ponnistusten kautta, mutta kehittämistyön tulosten seuranta ja arviointi yritysten sisäistä tiedotusta täydentäen Turva- Melan kautta. 2.2 HANKKEESEEN OSALLISTUNEET ORGANISAATIOT Meri-Lapin teollisuuden turvallisuustyön kannustuspalkinto oli kilpailu, jossa Meri- Lapin alueen suurten prosessiteollisuuslaitosten (Stora Enson Veitsiluodon tehtaat, Outokummun Tornion terästehdas, Metsä-Botnian Kemin tehdas, Kemiart Liners ja Botnia Mill Service) tulosyksiköt kilpailivat omissa sarjoissaan yhdessä pienempien toimittajayritysten kanssa työturvallisuuden kehittämisessä. Toimittajayrityksistä kilpailuun ilmoittautuivat Lapin teollisuusrakennus Oy, Kalotti- Automaatio Ky, Lassila & Tikanoja Oyj (teollinen puhtaanapito/tornio), YIT Kiinteistötekniikka Oy (Kemin toimipiste), Lapmet Montage Oy, Kymppi-Eristys Oy ja Havator Oy. Liitteessä 1 on lyhyet kuvaukset hankkeeseen osallistuneista organisaatioista.

23 TURVAMELAN ARVIOINTIKRITEERISTÖT Tulosyksiköiden TurvaMela TurvaMela alkoi vuonna 2002 Kemin ja Tornion suurten prosessiteollisuuslaitosten tulosyksiköiden keskinäisenä kilvoitteluna. TurvaMelan säännöt sovittiin yhdessä teollisuusyritysten, viranomaisten ja tutkijoiden kesken. Myös If Vahinkovakuutusyhtiö, Pohjola ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto osallistuivat hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Arviointikriteeristöjen laadinnassa ja yksittäisten arviointikohteiden painoarvojen määrittelyssä huomioitiin aiemmista työturvallisuuskilpailuista saadut kokemukset ja osallistuvien tulosyksiköiden näköpiirissä olleet työturvallisuuden kehittämistarpeet ja -haasteet. Haasteelliseksi pistelaskusysteemin kehittämisen teki se, että saman kriteeristön tuli soveltua metsäteollisuuden ja terästeollisuuden tulosyksiköiden arviointiin, vaikka työolot ja riskitekijät näillä toimialoilla ovat osittain erilaisia. Tuotantoosastojen lisäksi mukana oli kaksi teollisuuden kunnossapitotöitä tekevää tulosyksikköä Botnia Mill Service ja Fortek. Erilaisten tulosyksiköiden vertailu työturvallisuuden alalla oli mahdollista, kun päätettiin soveltaa suhteellista arviointia. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että arvioitiin mukana olevien tulosyksiköiden kehityksen voimakkuutta eikä niinkään vertailtu perinteisiä (absoluuttisia) työturvallisuuden tunnuslukuja. Arviointikriteeristön tavoitteena oli tukea kunkin tulosyksikön oman työturvallisuustason seuraamista ja sen omatoimista kehittämistä. Turva- Melan pistelaskusysteemissä hyödynnettiin helppokäyttöistä Tavoitematriisi - menetelmää, joka mahdollistaa eri osatekijöiden painotuksen ja selkeän tavoitteenasettelun (ks. Hannula 2000). TurvaMelassa tilaajayritysten tulosyksiköitä arvioitiin viiden eri mittarin avulla, jotka olivat: 1) johdon ja henkilöstön aktiivisuus työturvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä, 2) toimittajayritysten turvallisuuden kehittäminen, 3) työntekijöiden sairauspoissaoloprosentti, 4) vaaratilanneilmoitusten tekeminen ja 5) tapaturmariski. Näistä mittauskohteista ensimmäinen eli johdon ja henkilöstön aktiivisuus jakautui kolmeen alakohtaan, joita olivat a) työsuojeluparien toiminta, b) turvallisuusjohtamisen taso ja c) turvallisuusaloitteet. Lisäksi tapaturmariskin osalta

24 26 pistekertymään vaikuttivat työpaikkatapaturmataajuus ja tapaturmista aiheutunut työkyvyttömyysaika. Muuttujat on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. TurvaMelan prosessiteollisuuslaitosten tulosyksiköiden kilpailusarjan muuttujat ja painoarvot Muuttuja Johdon ja henkilöstön aktiivisuus painoarvo Työsuojeluparien toiminta 10 Turvallisuusjohtamisen taso 10 Turvallisuusaloitteet 10 Toimittajien turvallisuuden kehittäminen 10 Työntekijöiden sairauspoissaoloprosentti 15 Vaaratilanneilmoitukset 30 Tapaturmariski Tapaturmataajuus 10 Tapaturmista aiheutunut työkyvyttömyysaika % Työsuojeluparien toiminnalla (painoarvo 10 %) tarkoitettiin tarkistuskierrosten tekemistä työpaikalla tarkoitusta varten laadittua tarkistuslistaa hyödyntäen sekä vaaratilanneilmoitusten tutkintaan osallistumista. Työsuojeluparien toimintaa arvioitiin suhteessa työpaikan asettamiin tavoitteisiin (toteutuma suunnitellusta). Turvallisuusjohtamisen tasoa (painoarvo 10 %) arvioitiin alkuvaiheessa esimiehille suunnatulla yhdeksänkohtaisella itsearviointilomakkeella ja myöhemmässä vaiheessa tehdaskohtaisia käytäntöjä hyödyntäen. Turvallisuusaloitteilla (painoarvo 10 %) tarkoitettiin kaikkia hyväksyttyjä työturvallisuutta parantavia aloitteita. Käytännössä mitattavana suureena oli aloitteiden lukumäärä sataa henkilöä kohti mukaan lukien toimihenkilöt. Toimittajien turvallisuuden kehittämisellä (painoarvo 10 %) tarkoitettiin TurvaMelan alkuvaiheessa sellaisia suurten tilaajayritysten (ei siis tulosyksiköiden, vaan koko tehdasintegraatin) tekemiä tekoja, toimittajayrityksille esittämiä vaateita tai

25 27 käynnistettyjä yhteistyökuvioita, joiden oli perustellusti syytä olettaa parantavan toimittajayritysten työturvallisuutta. Onnistumista toimittajayritysten turvallisuuden kehittämisessä arvioitiin hankkeen ensimmäisellä puoliskolla neljännesvuosittain työsuojeluviranomaisten toimesta. Tämän jälkeen toimittajien turvallisuuden kehittäminen siirtyi hankkeen sisällä suurelta osin toimittajayrityksille perustetun oman TurvaMela -kilpailusarjan kautta tapahtuvaksi. Työntekijöiden sairauspoissaoloprosentti (painoarvo 15 %) laskettiin teoreettisista työtunneista ja mukaan laskettiin kaikki muut paitsi tapaturmista aiheutuneet poissaolot. Vaaratilanneilmoitusten (painoarvo 30 %) osalta tavoitteeksi asetettiin, että niitä tulisi saada kolminkertainen määrä verrattuna työpaikkatapaturmiin ja mukaan laskettiin kaikki tehdasalueilla sattuneista vaaratilanteista tehdyt ilmoitukset. Tällä muotoilulla haluttiin rohkaista myös tehdasalueilla työskenteleviä urakoitsijoita ja muita vierailijoita tekemään ilmoituksia havaitsemistaan vaaratilanteista. Myöhemmin vaaratilanneilmoitusten pisteytystä muutettiin siten, että vaaratilanneilmoitusten tavoitemäärät suhteutettiin tehtyihin työtunteihin. Tapaturmataajuudessa (painoarvo 10 %) huomioitiin vähintään yhden päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat koko henkilöstön osalta todellisten työtuntien mukaan laskien. Lisäksi seurattiin koko henkilöstön osalta työpaikkatapaturmista aiheutunutta työkyvyttömyyden kestoa (painoarvo 5 %). Kaikista mittauskohteista otettiin lähtötilanteeksi TurvaMelaa edeltäneiden kolmen vuoden keskiarvo, johon kilpailun aikana saavutettuja tuloksia verrattiin. Mittareille laadittiin osittain yhteiset ja osittain tulosyksikkökohtaiset tavoitetasot, mistä esimerkkinä on esitetty oheisessa taulukossa 2 turvallisuusaloitteiden tavoitteenasettelu. Liitteessä 2 on kuvattu yksityiskohtaisemmin taulukon käyttöä tavoitteenasettelussa.

26 28 Taulukko 2. Esimerkki TurvaMelan tavoitteenasettelutaulukosta. Turvallisuusaloitteiden osalta kaikilla 11 tilaajayritysten tulosyksiköillä oli sama tavoitteenasettelu. TurvaMelan arviointikriteeristön suunnittelussa oli pyrkimyksenä painottaa ennakoivien mittareiden roolia paitsi mittaamisen kannalta myös siksi, että ne ovat usein myös työturvallisuuden kehittämistekoja. Kriteeristö rakentuikin voimakkaasti ennakoivien mittareiden merkitystä korostavaksi, sillä niiden yhteenlaskettu painoarvo on peräti 70 prosenttia. TurvaMelan sääntöihin kirjattiin lisäksi, että jos jossain tulosyksikössä sattuu kuolemaan johtava tapaturma, ei ko. tulosyksikkö voi voittaa TurvaMelaa kyseisenä vuotena. Tällaisessa tilanteessa ei myöskään mikään muu ko. tehdasintegraatin tulosyksikkö voi voittaa TurvaMelaa. Lisäksi päätettiin, että jos toimittajayrityksen henkilöstölle sattuu kuolemaan johtava työpaikkatapaturma jonkin tehdasintegraatin alueella, ei toimittajayritys voi voittaa TurvaMelaa, kuten ei myöskään ko. tehdasintegraatin mikään tulosyksikkö Toimittajayritysten TurvaMela Toimittajayrityksille perustettiin oma kilpailusarja TurvaMelaan Arviointikriteeristön rakentamisen lähtökohtana oli jo käytössä ollut vastaava Kemi-Tornion

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Miksi ET suosittaa jäsenyrityksilleen työturvallisuusmittareita Hyvä työturvallisuusmittaristo mahdollistaa työturvallisuustoiminnan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN www.3tratkaisut.fi TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN ESIMIESTYÖNÄ Helsinki 3.2.2006 C A S E: E TAPATURMATON TERÄS S 2001-2003 HÄMEENLINNAN TEHDAS TAPATURMATAAJUUDEN ESIMERKKITAPAUS KEHITYS TAPATURMATAAJUUDEN HÄMEENLINNAN

Lisätiedot

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 Teemu Lehto, Vice President, QPR Software Oyj Antti Leino, Turvallisuuspäällikkö, Skanska Finland Oy QPR Software Plc QPR Quality. Processes. Results

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen

Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia Turvallisesti 2000 luvulla työturvallisuuskilpailu 2014 Uudellamaalla Esittely ja säännöt Uudenmaan alueellinen työturvallisuuskilpailu Pidempiä työuria työsuojelulla

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan Esityksen sisältö Turvallisuus etulinjassa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työturvallisuus jokaisen vastuu

Työturvallisuus jokaisen vastuu Torstai 20.9.2007 Tampere-talo Työturvallisuus jokaisen vastuu Avaus puheenvuoro RaTuKe hanke pj. Tästä lähdimme liikkeelle: RATUKE on työtapaturmaohjelman sovellus rakennusalalle toimii yhteistyössä valtakunnallisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto ESIPUHE Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan liiton eri

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa.

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Ratuke-seminaari 28.10.2008 Timo U. Korhonen Toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy NCC kaikkialla Pohjoismaissa Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa

Lisätiedot

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Ratuke-seminaari 30.10.2012 Jokaiselta työpaikalta löytyvä vaikutusketju ja sen sääntely Turvallisuuden johtaminen = työpaikan

Lisätiedot

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi " The range of tasks in work safety is so broad that, in principle,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Projektijohtajan ja päätoteuttajan työturvallisuushaasteet

Projektijohtajan ja päätoteuttajan työturvallisuushaasteet Projektijohtajan ja päätoteuttajan työturvallisuushaasteet SRV Toimitilat Oy 11.11.2010 Liiketoimintajohtaja Juha Pekka Ojala Esityksen sisältö Yleistä työturvallisuudesta Työturvallisuus on yhteinen asia

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Mittaaminen Riskienhallinnassa, Case Metso

Mittaaminen Riskienhallinnassa, Case Metso Mittaaminen Riskienhallinnassa, Case Metso SRHY 3.11.2006 Heljo Laukkala Riskienhallintajohtaja Metso lyhyesti Vuonna 2005: liikevaihto oli noin 4,2 miljardia euroa, noin 22 000 työntekijää yli 50 maassa.

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry:n seminaari 26.2.2014 Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Design-Talo lyhyesti 2009 2010 2011 2012 2013E Liikevaihto 33.6 56.2

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

HSEQ arviointi palvelutoimittajille

HSEQ arviointi palvelutoimittajille HSEQ arviointi palvelutoimittajille if:n työturvallisuustapaaminen 2 HSEQ arviointi palvelutoimittajille H = Health = Työterveys S = Safety = Työturvallisuus E = Environment = Ympäristö Q = Quality = Laatu

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Tapaturmapäivä 13.5.2011 tutkija Toni Hyytinen,Tampereen teknillinen yliopisto ESITYKSEN TAUSTA Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi UPA-hanke Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi Yhteisen työpaikan työturvallisuus Yhteisen työpaikan tapaturmat eivät synny yhden osapuolen toiminnasta tai turvallisuusasioiden

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Turvallisuuspäällikkö Tiina Ranta ja lehtori Soili Martikainen 20.04.2015 www.laurea.fi

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Inspectan palvelutarjonta HSE-toimintojen sertifioinnissa ja arvioinnissa Tuomme läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta HSE-johtamiskäytäntöihinne

Inspectan palvelutarjonta HSE-toimintojen sertifioinnissa ja arvioinnissa Tuomme läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta HSE-johtamiskäytäntöihinne Inspectan palvelutarjonta HSE-toimintojen sertifioinnissa ja arvioinnissa Tuomme läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta HSE-johtamiskäytäntöihinne Tomi Kasurinen, Inspecta Sertifiointi Oy, Liiketoimintajohtaja

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

Riskienhallinnan perusteet

Riskienhallinnan perusteet Riskienhallinnan perusteet VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu 1(20) Kalvoluettelo Riski -sanasta 3 Riskienhallinta -sanasta 4 Riskienhallinnan perusteet

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot