ALKUSANAT. Stora Enson Veitsiluodon Fine Paper -tulosyksikön Annikki Kahlos, Jarkko Tehomaa, Pekka Pitkäkari ja Seppo Ranta iloitsevat ensimmäisen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKUSANAT. Stora Enson Veitsiluodon Fine Paper -tulosyksikön Annikki Kahlos, Jarkko Tehomaa, Pekka Pitkäkari ja Seppo Ranta iloitsevat ensimmäisen"

Transkriptio

1 3 ALKUSANAT TurvaMela -hankkeeseen johtanut idea syntyi Stora Enson Veitsiluodon tehtaan tulosyksikön johtajan Rainer Järvelän ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin piiripäällikön Pentti Pekkalan keskustelussa alkuvuodesta Konserni- ja toimialarajat ylittävälle työturvallisuuskilpailulle oli tilausta. Säännöt saatiin sovittua nopeasti ja ensimmäisen kerran Arctichrome Production Oy:n Eero Hyrkkään suunnittelemasta TurvaMela -palkinnosta kilpailtiin jo vuonna Hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuivat työsuojelupäälliköt Pekka Pitkäkari ja Jouni Mikkola (Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaat), suojelupäällikkö Eero Kasurinen (Oy Metsä-Botnia Ab Kemin tehdas ja Kemiart Liners Oy), henkilöstöpäällikkö Timo Halvari ja rakennuttajainsinööri Pekka Jäväjä (Oy Botnia Mill Service Ab), työsuojelupäällikkö Ari-Pekka Taipale (Outokumpu Stainless Oy), piiripäällikkö Pentti Pekkala (Pohjois-Suomen työsuojelupiiri), professori Seppo Väyrynen (Oulun yliopisto), yksikön päällikkö Antti Kotila (YIT Kiinteistötekniikka Oy) ja varatoimitusjohtaja Johanna Koskelainen (Kymppi-Eristys Oy). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi työturvallisuuspäällikkö Kenneth Johansson (Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola) ja varapuheenjohtajana riskienhallintajohtaja Kari Häkkinen (If Vahinkovakuutusyhtiö Oy). Tutkijoina hankkeessa toimivat Janne Sinisammal, Jukka Latva- Ranta ja Lasse Ketola (Oulun yliopisto). Stora Enson Veitsiluodon Fine Paper -tulosyksikön Annikki Kahlos, Jarkko Tehomaa, Pekka Pitkäkari ja Seppo Ranta iloitsevat ensimmäisen TurvaMelan voitosta.

2 4 TIIVISTELMÄ Turvallinen ja tuloksekas työnteko edellyttää niin konkreettisten kuin aineettomien edellytysten luomista ja ylläpitoa. Aineellisen työympäristön ja teknologisen välineistön on oltava hyvässä kunnossa. Toisaalta myös yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen ja toiminta ovat yhtä tärkeitä lähtökohtia. Turvallisuusjohtaminen ja muu riskienhallinta on vietävä osaksi työn tekoa - johtamisen ja toimintajärjestelmän asioiksi. Tähän kenttään rakennettiin teollisuuden aloitteesta TurvaMela eli Meri-Lapin teollisuuden turvallisuustyön kannustuspalkinto Suurten prosessiteollisuuslaitosten tulosyksiköt ovat yhteisesti sovittujen kriteerien pohjalta seuranneet ja ohjanneet omaa turvallisuussuoritettaan pääpainon ollessa ennakoivilla mittareilla. Vuonna 2004 kokonaisuuteen liitettiin suuryrityksiä palvelevien urakoitsijoiden ja alihankkijayritysten rooli entistä selkeämmin. Tässä hankeraportissa selostetaan TurvaMelan taustaa sekä teorian että käytännön näkökulmista sekä esitellään metsä- ja terästeollisuuden tulosyksiköiden monivuotisia tuloksia yhteenvedonomaisesti. Keskeinen peruste hankkeen käynnistämiselle oli asiakkaiden ja omistajien kasvava kiinnostus suomalaisen metsä- ja terästeollisuuden kykyyn toimia eettisesti kestävällä pohjalla sekä ympäristön että oman henkilöstön kannalta. Markkinaorientoitunut globaali talous edellyttää uusia keinoja työturvallisuuden hallintaan. TurvaMela on yksi esimerkki uusien toimintatapojen etsimisestä ja eri alojen tulosyksiköiden yhteistyöstä. TurvaMelassa yhtäältä Meri-Lapin suurten prosessiteollisuuslaitosten (Outokumpu Stainless Oy, Oy Botnia Mill Service Ab, Fortek Oy, Oy Metsä-Botnia Ab Kemin tehdas, Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaat ja Kemiart Liners Oy) tulosyksiköt sekä toisaalta toimittajayritykset (Lapin teollisuusrakennus Oy, Kalotti- Automaatio Ky, Lassila & Tikanoja Oyj, YIT Kiinteistötekniikka Oy, Lapmet Montage Oy, Kymppi-Eristys Oy ja Havator Oy) kehittivät työoloja turvallisemmiksi yhdessä keskustellen ja toisiltaan oppien. TurvaMela -kilpailun aikana Meri-Lapin suurissa metsä- ja terästeollisuuslaitoksissa on ollut käynnissä muitakin työturvallisuuden parantamiseen tähtääviä kampanjoita, projekteja ja ohjelmia. Tämän aktiivisuuden seurauksena työpaikkatapa-

3 5 turmataajuudet ovat viimeisten vuosien kuluessa parantuneet huomattavasti. Hankkeeseen osallistuneiden prosessiteollisuuslaitosten työpaikkatapaturmataajuudet laskivat 1990-luvun lopulta prosenttia ja tulosyksiköiden TurvaMela - pisteet kasvoivat vuosien 2002 ja 2005 välillä kolmella tehdasalueella prosenttia. Työturvallisuuden kehittämisen laaja-alaisuudesta johtuen yksistään TurvaMelan osuutta myönteisen kehityksen aikaan saamisessa on vaikea arvioida täsmällisesti. Turvallisuuskymppi -menetelmällä vuosina 2004 ja 2005 tehtyjen arviointien perusteella toimittajayritysten vahvimmat turvallisuusjohtamisen osa-alueet olivat toiminnan varmistaminen, sidosryhmät sekä riskienhallinta, joiden keskiarvo koko toimittajayritysryhmän osalta oli 2,71 (maksimi 3), mikä tarkoittaa lähes erinomaista tasoa. Eniten kehitettävää toimittajayritysten turvallisuusjohtamisessa arviointien perusteella oli hätä- ja poikkeustilanteet -osioissa, jonka keskiarvo oli 2,00, mikä sekin tarkoittaa hyväksyttävää tasoa. Myös työturvallisuuden tilaa selvittävän mittaamisen osa-aluetta tulisi toimittajayrityksissä kehittää. Kokonaisuutena TurvaMela suunniteltiin ja toteutettiin valtakunnallisen työtapaturmaohjelman viitoittamien periaatteiden ja linjausten mukaisesti. Yritysten alueellinen, omaehtoinen ja aktiivinen kehittämistyö oli hankkeen käynnistävä voima. TurvaMelasta kehittyi paikallisten työsuojeluasiantuntijoiden vilkas keskustelufoorumi, johon myös Oulun yliopiston tutkijat, viranomaiset ja vakuutusalan edustajat osallistuivat. TurvaMela -hanke päätyi vuoden 2006 lopussa, mutta alueellinen kehittämistyö jatkuu Pohton organisoiman viisivuotisen ( ) työturvallisuuden kannustuskilpailun, Turvarenkaan, myötä.

4 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT...3 TIIVISTELMÄ TYÖTURVALLISUUSKILPAILUN TAUSTATEKIJÖITÄ TURVALLISUUSJOHTAMISTA RISKIENHALLINNAN OSANA YHTEYDET JOHTAMISEEN JA LAADUNHALLINTAAN TYÖTURVALLISUUSLAKI JA MUITA PAINOTUKSIA KOKONAISVALTAINEN LAADUNHALLINTA ALIHANKINTAKUMPPANUUS YRITYSTEN VERKOSTOT HYVÄ JOHTAMISKOKONAISUUS KULTTUURIKYSYMYS OSALLISTUVA VAAROJEN, RISKIEN JA TAPATURMIEN KÄSITTELY KILPAILU JA PALKITSEMINEN TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ SUURTEOLLISUUDEN JA TOIMITTAJAYRITYSTEN TYÖTURVALLISUUSKILPAILU YLEISTÄ HANKKEESEEN OSALLISTUNEET ORGANISAATIOT TURVAMELAN ARVIOINTIKRITEERISTÖT Tulosyksiköiden TurvaMela Toimittajayritysten TurvaMela TURVAMELAN VOITTAJAT TURVAMELAN TULOKSIA SUURTEOLLISUUDEN TULOSYKSIKÖT Outokumpu Stainless Tornion tehdasalue Stora Enson Veitsiluodon tehdasalue Metsä-Botnian Kemin tehdasalue TOIMITTAJAYRITYKSET Turvallisuuskymppi -menetelmä Turvallisuuskympin käyttö TurvaMelassa Turvallisuuskympin tulokset Tulosten tarkastelu MENETELMÄN TOIMIVUUDEN ARVIOINTIA YHTEENVETOA JA POHDINTAA LÄHTEET LIITE 1. HANKKEESEEN OSALLISTUNEET ORGANISAATIOT Suurteollisuusyritykset Outokummun Tornion tehdasalueella Suurteollisuusyritykset Metsä-Botnian Kemin tehdasalueella Suurteollisuusyritykset Stora Enson Veitsiluodon tehdasalueella Toimittajayritykset Yhteistyöorganisaatiot LIITE 2. TAVOITTEENASETTELU...57

5 7 1 TYÖTURVALLISUUSKILPAILUN TAUSTATEKIJÖITÄ 1.1 TURVALLISUUSJOHTAMISTA RISKIENHALLINNAN OSANA Yrityksessä on lukuisia riippuvuuksia tuotteiden, henkilöstön ja liiketoiminnan menestyksen välillä. Tästä päästään monien viime vuosien turvallisuuden kehittämisponnistusten alueelle: hyvään riskienhallintaan eli ei-toivottujen tapahtumien esiintymisen ja niiden aiheuttamien menetysten hallintaan. Tuotantotaloudessa on tapana tarkastella erikseen yrityksen ns. reaaliprosessia ja rahaprosessia, ja niinpä riskienhallinnassakin on eroteltavissa: Riskit reaaliprosessissa eli liittyen yrityksen tuotannontekijöihin, valmistukseen ja suoritteisiin. Omassa luokassaan tuotantotekijäin joukossa on työ ja sen taustalla inhimilliset voimavarat (vrt. esim. Uusi-Rauva ym. 1993). Riskit rahaprosessissa Reaaliprosessin riskit näkyvät myös rahaprosessissa. Kehittämisessä on yleisesti korostettu laaja-alaista, liiketoimintaan oleellisesti kytkettyä riskienhallintaa. Se koskettaa lähinnä reaaliprosessin riskejä, mutta sillä on rooli niin yrityksen reaali- kuin rahaprosessissa: Monissa kehittämishankkeissa kiinnitetään huomio erityisesti henkilöriskeihin, tuoteriskeihin ja liikeriskeihin (katso esim. Muita riskialueita ovat mm. kuljetusriskit, palo- ja pelastusriskit, rikosriskit, sabotaasi- ja terroririskit, keskeytysriskit, yrityskuva- eli imagoriskit, projektiriskit, tietoturvallisuusriskit sekä toimitila- ja henkilöstöturvallisuusriskit. Vaarat työympäristössä voivat realisoitua tapaturmina, joiden toteutunutta tai mahdollista vahinkokokonaisuutta mitataan edellä mainitulla käsitteellä riski (kuva 1). Riski määrällisenä numeerisena tai laadullisena kuvailevana suureena mittaa vaarojen, vahinkomahdollisuuksien potentiaalisuutta. Sen suuruuteen vaikuttaa ei-toivotun tapahtuman taajuus ja sen aiheuttamien menetysten suuruus. Menetykset voivat olla henkilövammoja ja/tai aineellisia vaurioita (konevaurioita, tuotantomenetyksiä, ympäristövaurioita jne.).

6 8 Kuva 1. Kolme tapaturmaisen - tai muun onnettomuustilanteen syytasoa. Kaavio on hieman muunneltu lähteestä (Cheremisinoff 2001). Turvallinen ja tuloksekas työnteko edellyttää niin konkreettisten kuin aineettomien lähtökohtien huomioon ottamista (esim. Väyrynen 2005). Aineellisen työympäristön ja teknologisen välineistön on oltava hyvässä kunnossa. Toisaalta yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen ja toiminta ovat yhtä tärkeitä lähtökohtia. Suunnittelu, johtaminen, laadunhallinta, ergonomia ja riskienhallinta ovat luontaisia konteksteja ponnisteluille paremman työympäristön ja työtoiminnan turvallisuuden sekä tuotantovälineiden käytettävyyden puolesta. Työnteon terveys- ja turvallisuuslähtökohdat mielletään keskeiseksi osaksi teollistuneiden yhteiskuntien kansalaisten hyvinvoinnin edellytyksiä. Brauer (1990) on

7 9 onnistunut pelkistämään vastauksen kysymykseen Miksi turvallisuutta? kolmeen sanaan: Inhimillisyys Laki Kustannukset Ensin mainitun hän tiivistää elämän ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Toinen viittaa direktiivien ja lainsäädännön kokonaisuuteen. Rahaprosessi on asiassa mukana hyvin monien mekanismien kautta, suoraan ja epäsuorasti. 1.2 YHTEYDET JOHTAMISEEN JA LAADUNHALLINTAAN Kehittynyt ja jatkuvasti parannettava laadunhallinta on ollut jo vuosikymmeniä teollisuuden eteenpäin menon yksi kansainvälisesti hyödynnetty kulmakivi. Se tähtää tuotteiden ja tuotantotoiminnan ei-toivotun hajonnan ja vaihtelun hallintaan - siis vähiin virheisiin, vahinkoihin, menetyksiin ja hyvään luotettavuuteen, maineeseen ja markkina-asemaan. Näiden saavuttaminen on johdon käytäntöjen ja henkilöstön toiminnan sekä hyvän tuotantovälineistön tulos. Laadunhallintaa on käytännössä viety eteenpäin ottamalla käyttöön laatujärjestelmät. Ne ovat leviämässä kattavasti myös alihankintaketjut ja koko verkottuneen tuotantotavan käsittäviksi. Laadunhallinnan kehittäjä tohtori E. Deming korosti, että tuotteiden lopputarkastus ei ole niin tehokas laadunhallinnan väline kuin toimintaprosessien hyvä tuotannonaikainen hallinta. Toinen keskeinen kehittäjä, tohtori G. Taguchi, aiensi vielä painopistettä myös tuotteiden ja tuotantoprosessien suunnitteluun ja kehittelyyn. (Logothetis 1992) Pienenkin alihankintayrityksen on omissa ympyröissään mahdollista soveltaa hyvin ideaalisella tavalla laadunhallinnan periaatteita ja järjestelmiä. Luonnollisia vaikeuksia syntyy periaatteiden soveltamisessa sellaisessa alihankintayhteistyössä, joka käytännössä paljolti tapahtuu toisen yrityksen työyhteisön ja työympäristön sisällä. Tällöin ei ole helppoa järjestää laajaa prosessinaikaista yhteistyötä vaan laite- tai palvelutuotteen puhdas lopputulos on luonnollisempi ja helpompi seurannan kohde.

8 10 Kaikilla yrityksillä on oma tapansa hoitaa liiketoimintaansa. Johtamisjärjestelmän osaksi on yleisesti vakiintunut standardisoitu laatujärjestelmä- ja ympäristöjärjestelmä. Tähän kokonaisuuteen ollaan entistä määrätietoisemmin liittämässä työterveys- ja työturvallisuusasioita (ISO 9000, ISO 14000, Cecich & Hembarsky 1999, Hutchison 1997, Zülch ym. 1998, ks. kuva 2). Jo pitkään on puhuttu myös turvallisuusjohtamisesta, ja viime aikoina on entistä useamman mainittu käsite turvallisuuskulttuuri (esim. Cooper 1998, Häkkinen 2000, Ruuhilehto ja Kuusisto 1998, Väyrynen ja Hietala 1998). Vuonna 2000 on julkaistu suomennoksena laatu- ja ympäristöjärjestelmien kanssa yhteensopivuuteen pyrkivä spesifikaatio järjestelmällisestä työterveys- ja työturvallisuusjohtamisesta (OHSAS 18001). Yhdistetyn järjestelmän rakentamisesta ja käyttöönotosta on Leino (2002) kirjoittanut Työturvallisuuskeskuksen oppaan. OHSAS ja sitä tarkentava OHSAS tarjoaa yhden järjestelmätyyppisen keinovalikoiman hoitaa yrityksen työterveys- ja -turvallisuusasioita eli TTTtoimintaa. Se korostaa muun muassa: sidosryhmiä kuten alihankkijakumppaneita myös tilapäisiä työntekijöitä, urakoitsijana toimivaa henkilöstöä ja vierailijoita työpaikalla tärkeinä henkilöinä poikkeamien hallinta (vrt. hajonta, ei-toivottu vaihtelu) yleensäkin riskien tunnistamista / tuntemista jatkuvaa parantamista mieluiten mitattavissa olevien tietojen (vrt. esim. Henttonen 2000, Kjellén 2000) suuntaamana päämääriä, vastuita, valtuuksia tietojen välityksen varmistamista koulutusta, tietoisuutta ja pätevyyttä auditointia ja johdon katselmuksia. Prosessiteollisuuden suuryritykset ovat jo useiden vuosien ajan keskittäneet omaa työtään ja toimintojaan varsinaisen myytävän tuotteensa välittömään tuottamiseen. Merkittävä osa investointeihin ja ns. tukitoimintoihin kuuluvasta työstä tehdään ulkoistetusti, yleensä pienemmissä kumppanuusyrityksissä. Tyypillistä

9 11 on, että yritykset ovat verkostoituneet ja alihankintaketjut voivat olla pitkiäkin. Näiden muutosten myötä suuret tuotantolaitoskokonaisuudet - ja siis usein myös tehdasalueet - pitävät sisällään monimuotoisen yritys- sekä työ- ja sopimussuhteiden verkoston (Ylijoutsijärvi & Väyrynen 1998). Tehdasalueella toimii - tai ainakin käy - samanaikaisesti usean muunkin yrityksen kuin kyseisen prosessiteollisuuslaitoksen työntekijöitä. Tähän joukkoon kuuluvat mm. urakoitsijat, sopimussuhteiset palveluyritykset, tavarantoimittajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Aiemmin ulkopuolisia oli lähinnä suurinvestointien toteutusvaiheessa ja korjaus- tai huoltoseisokkien aikana. (ks. esim. Väyrynen 2001) Edellä mainittujen muutosten myötä on syntynyt uusia tilanteita ja tarpeita työturvallisuuden kehittämiseen ja toimintatapojen selkiinnyttämiseen tavoiteltaessa kaikki ryhmät käsittäviä yhtenäisiä turvallisuuskäytäntöjä. Yhteisellä työpaikalla on vaikeaa kommunikoida laajasti ja välittää kaikille alihankkijan työntekijöille viesti heidänkin merkitsevyydestään kokonaisprosessin kannalta. Alihankkijan henkilöstö on vähemmän mukana tuotantokokonaisuudessa, ja siten sen sitoutumismahdollisuudet ovat rajallisemmat. Tilaisuuksia yhteiseen kokemusten jakoon on vähän. Työn toteutuksen aikaista seurantatietoa ei juuri välity alihankintaprosesseista. Suunnitelmallisuuden aste on usein alhaisempi alihankkijakumppanin puolella. Muun muassa edellä mainitut seikat näkyvät vaikeutena turvallisuuden hallinnassa, ellei erikoistilanteen haasteisiin etsitä siihen sopivia ratkaisuja. Toisaalta alihankkija on oman työalansa erikoisasiantuntija ja näin sillä on myös hyvät edellytykset luoda juuri toimintaansa räätälöidyt ja hyvin kohdentuvat turvallisuuskäytännöt. Edelleen se voi kehittää liityntäpinnat usean eri tilaavan suuryrityksen käytäntöihin. Työturvallisuustieto, -taito, -käytännöt sekä työolosuhteet ja riskit tulee saada tehokkaan kommunikoinnin, dokumentoinnin ja varmentamisen piiriin molemminpuolisessa tilaaja-toimittajavuorovaikutuksessa. Turvallisuusjohtamista ja informaatiojärjestelmiä on kehitettävä.

10 12 Kuva 2. Erillisistä johtamisjärjestelmistä (alhaalla) kannattaa pyrkiä kokonaisjärjestelmään (ylhäällä), missä TQM:n edut pääsevät oikeuksiinsa, ja TTT-johtaminen saa sitä kautta uutta tehoa täysivaltaisena, yhteensopivana osa-alueena (käännetty ja hiukan mukailtu lähteestä Zülch ym. 1998). TQM viittaa käsitteeseen Total Quality Management, eli laadun kokonaisvaltaiseen hallintaan tuotannossa. Uudet turvallisuusjohtamisen korostukset ja käytännöt on aiempaa helpompi ja tehokkaampi ottaa huomioon, jos johtamisjärjestelmä on kuvan 2 mukainen Saksassa esitetty kokonaisvaltainen toimintajärjestelmä. Siinä uusia osioita sitoo yhteen yleinen, perinteinen hallinto ja johtaminen.

11 13 Hyvää liiketoimintaa johdetaan saumattoman kokonaisvaltaisesti, sisällyttäen laadunhallinnan ja turvallisuuden eri lohkot kaikkeen johtamiseen, mutta korostaen näiden kahden alan erityisosaajien ja -osaamisen tärkeyttä tukiprosesseissa. Häkkinen (1992) tiivistää riskienhallinnan ja työtapaturmien torjunnan yhteyden: Riskienhallintanäkökulmaa on hyödyllistä soveltaa myös työtapaturmien torjuntaan. Tällöin on keskityttävä erityisesti sellaisten työtapaturmien torjuntaan, jotka seurauksiltaan ovat niin merkittäviä, että ne heilauttavat yrityksen tai tulosyksikön tilannetta tavalla tai toisella huonompaan suuntaan, esimerkiksi keskeyttämällä tuotannon nostamalla vakuutusmaksuja huonontamalla mainetta tai yrityskuvaa aiheuttamalla ristiriitoja työyhteisössä. Kokemus osoittaa, että yrityksen toiminnan kannalta haitallisia seurauksia syntyy erityisesti kaikkein vakavimmista työtapaturmista. Niistä, joiden seuraukset ovat haitallisimmat myös yksilötasolla. Vaarat aiheuttavat vahinkoriskejä. Vaarat ovat mitä moninaisempia energioita, toimia, toimintatapoja, yli- tai alikuormitusta, riskinottoa, vikaantumisia, virheitä, tiedon puutteita, konesuojusten ja henkilönsuojainten puutteita, huonoa suunnittelua ergonomian ja organisoinnin osalta jne. Riski on vaaraan liittyvän vahinkotapahtuman aiheuttaman vahinkomäärän mitta. Se on vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhdistelmä. Työ- ja ympäristöturvallisuus sekä tuotannon ja tuotantovälineiden turvaaminen hoidetaan monelta osin samoilla riskienhallinnan keinoilla. Vahinkotapahtumilla on yleensä monia syitä; moni vaara(tekijä) on aktivoitunut, ja niiden yhteisvaikutus huipentuu vahingon aiheuttamaan vaaraan. Lähesonnettomuuksien ja lähestapaturmien sekä vielä yleisemmin vaaratilanteiden systemaattinen raportointi- ja jälkipuinti voi olla tehokas tapa ylläpitää organisaation riskitietoisuutta. Apuna voi olla erityinen tarkoitusta varten kehitetty tiedonkeruulomake. Myös tapaturmatilastot tulee hyödyntää riskien hallinnan tehostamiseen. Suomalainen vakavien tapaturmien tutkintamalli (TOT) on yksi monisyistä erittelyä korostava menetelmä.

12 14 Turvallisuusjohtaminen on ajattelutapa, joka pyrkii korostamaan johtamisen keinoja yrityksen turvallisuustyössä. Lähtökohta on, että yleiseen johtamiseen ja organisointiin kannattaa yhdistää myös kaikki turvallisuusnäkökohdat. Juuri tästä syystä monien mielestä pitäisi puhuakin turvallisuuden johtamisesta (esim. Simola 2005). 1.3 TYÖTURVALLISUUSLAKI JA MUITA PAINOTUKSIA Työturvallisuuslaki (738/2002) tuo esille yhteisellä työpaikalla toimivien tietyt huolehtimisvelvoitteet (49. pykälä). Myös Työtapaturmaohjelma ( ) korosti yhteisen työpaikan erityistoimenpiteitä (Työturvallisuus kohti 2001). Lisäksi helmikuun alusta 2006 voimaan tullut laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) selkeyttää yhteisen työpaikan työsuojelun pelisääntöjä ja valvontaa. Toiminnan peruslähtökohtien tunteminen on tärkeää työssä ja turvallisuuden tavoittelussa. Siinä mielessä nolla tapaturmaa -ajattelu, myös yksi Työtapaturmaohjelman korostus, on merkittävä näkökohta työturvallisuuskorttitoiminnankin kehittämisessä. (Kohti 0-tapaturmaa , Saari 2001). Du- Pont illa nolla tapaturmaa -ajattelun sanotaan olleen esillä vuodesta 1915 (Mottel ym. 1995). Tavoitteiden tunteminen on tärkeää työssä. Turvallisuustyö ei voi onnistua päämäärättömässä tyhjiössä vaan sille on oltava suunta tiedossa kuten kaikelle työtoiminnalle (kuva 6). (Kohti 0-tapaturmaa , Saari 2001, Turpeinen 2002). Kjellen (2000) kyseenalaistaa osin periaatteen: se luo väärää mielikuvaa johdolle nojaamalla liikaa periaatteeseen, että seurauksiltaan vähäpätöiset tapaturmat kuvaavat edustavasti kaikkia tapaturmia ja siten auttavat paljastamaan myös vakavimpien tapaturmien vaaroja. Kjellen (2000) korostaa, että seurauksiltaan pienten ja suurten tapaturmien samankaltaisuutta ei ole näytetty toteen, ja näin saatetaan uinahtaa torjunnassa väärän mielikuvan pohjalta. Safety Checklist Contractors (SCC) on Hollannissa kehitetty sertifioitava työterveys- ja työturvallisuus- (eli TTT-) ja toisaalta ympäristöjohtamisjärjestelmä. SCCsertifikaatti on yksi keino osoittaa tilaajalle, että yrityksen toiminta vastaa tilaajan TTT-vaatimuksia. (esim. Ruotsalainen ja Sulasalmi 2003). Kirjallisuuskatsaus toi esille myös muun muassa australialaisia kehittyneen tuntuisia menettelytapoja.

13 KOKONAISVALTAINEN LAADUNHALLINTA Hutchison (1997) korostaa muun muassa, että: TQM on lähestymistapa, jossa bisneskulttuuriin sisältyvät sekä laatu että turvallisuus. Turvallisuus on erottamaton osa kaikkea toimintaa. Koulutus on yksi avain saada kaikki yrityksessä toimivat yksilöt ymmärtämään, mistä he ovat vastuussa ja mikä tuon vastuun luonne on. Lisäksi yksilöiden suorituskyky voi heikentyä, jos tietoja ja taitoja ei päivitetä ylläpitämään jatkuvan parantamisen prosessia. Myös työntekijät pitää ottaa/saada mahdollisimman paljon mukaan oman työnsä kehittämiseen. Heidän pitää oppia mahdollisimman paljon myös kokonaisvaltaisesta laatuajattelusta ja turvallisuudesta voidakseen parantaa työsuoritustaan. Pienenkin alihankintayrityksen on mahdollista soveltaa laadunhallinnan periaatteita ja järjestelmiä. Vaikeuksia soveltamisessa saattaa syntyä sellaisessa alihankintayhteistyössä, joka käytännössä paljolti tapahtuu toisen yrityksen työyhteisön ja työympäristön sisällä. Tällöin ei ole helppoa järjestää laajaa prosessinaikaista yhteistyötä (TQM), vaan laite- tai palvelutuotteen puhdas lopputulos on luonnollisempi ja helpompi seurannan kohde. Lisäksi yhteisellä työpaikalla toimiessaan toimittajayritys on tyypillisesti organisoitumisessaan lean eli ohut, kevyt ja matala. Sanotaan, että tällainen organisaatio tarvitsee erityisen vahvan arvopohjan. 1.5 ALIHANKINTAKUMPPANUUS YRITYSTEN VERKOSTOT Prosessiteollisuuden suuryritykset ovat jo pitemmän ajan keskittäneet omaa työtään ja toimintojaan varsinaisen myytävän tuotteensa välittömään tuottamiseen. Perinteisesti suuret korjaus- ja huoltotyöt ovat merkinneet ulkoisen työvoiman ja palvelujen käyttöä. Merkittävä osa investointeihin ja ns. tukitoimintoihin kuuluvasta työstä tehdään ulkoistetusti, yleensä pienemmissä kumppanuusyrityksissä. Tyypillistä on, että yritykset ovat verkostoituneet ja alihankintaketjut voivat olla pitkiäkin. Verkostomaisen toiminnan riskit sinänsä ovat olleet tutkimuksen kohteena (Hallikas ym. 2001).

14 16 Näiden kehityskulkujen myötä suuret tuotantolaitoskokonaisuudet ja siis usein myös tehdasalueet pitävät sisällään monimuotoisen yritys- sekä työ- ja sopimussuhteiden verkoston Tehdasalueesta on tullut ns. yhteinen työpaikka, jolla toimii, tai ainakin käy, samanaikaisesti usean muun yrityksen (toimittajan) kuin kyseisen teollisuuslaitoksen (tilaajan) henkilöstöä. Samat monimuotoistumisen piirteet esiintyvät yleisemminkin maamme työpaikoilla. Tiedonkulun sujuva ja kattava organisointi yhteisillä työpaikoilla on haasteellinen tehtävä. Toimittajayritysten työntekijöille ei aina välity selkeää kuvaa heidän roolistaan kokonaisprosessin tuloksellisuuden ja turvallisuuden kannalta. Eivätkä vastaavasti tilaajan turvallisuustieto ja -toimet aina tavoita toimittajan henkilöstöä. Monien suurten suomalaisten tehdasyksiköiden omat aktiviteetit olivat myös suuntautuneet osaamisen varmistamiseen alihankintatilanteissa yhteisellä työpaikalla (esim. Sauni ym. 2001), ja mm. rakennusalalla oli tehty järjestelyjä asian tiimoilta (esim. Lappalainen 1997). Telakoilla oli asiaan kiinnitetty huomiota. Myös eri sidosryhmät olivat olleet aktiivisia kehittäen mm. pk-yritykselle soveltuvaa turvallisuusjohtamisen itsearviointimallia, josta vakuutusyhtiö, tilaava teollisuuslaitos ja toimittavat pk-yritykset ovat yhdessä järjestäneet tilaisuuksia (Liuhamo & Santonen 2001). Yksi onnistuneeksi osoittautunut vapaaehtoisuuteen ja vakuutussopimuksiin perustuva käytäntö eli Tulityökortti vauhditti myös ajatuksia ns. turvallisuuspassista tai -kortista, joka usein kuitenkin nähtiin tehdaskohtaisena käytäntönä. Ulkomaisissa tutkimuksissa ja teollisuuskäytännöissä tulee esille alihankkija- tai toimittajakumppanin keskeinen rooli turvallisuuskokonaisuuden kannalta. Kemianteollisuus (esim. Mottel ym. 1995) ja rakennusala (esim. Levitt & Samelson 1987) ovat esimerkkejä, joiden sisällä on korostettu mm. toimittajan valintaa ja monitorointia tarkasti myös turvallisuuskeskeisesti. Monet teollisuusalat ovat maailmanlaajuisesti liikkeellä asiassa: esimerkiksi terästeollisuudella on Accident Free Steel eli Tapaturmaton Teräs -kampanjointia (IISI 1998). Yhteisellä työmaalla toimiminen vaatii erityisosaamista ja erityisosaajia. Menestyksekäs verkostoperustainen yritysyhteistyö edellyttää riskienhallinnan sisällyttämistä kumppanuuden piiriin. Uudet toimintatavat, mukaan lukien työturvallisuuskortti, voivat edistää yhteistä kokonaisturvallisuutta entistä paremmin (Työturvallisuuskortti 2002, Työturvallisuus 2003, Väyrynen 2003). Apuna ovat

15 17 myös informaatio- ja kommunikaatioteknologiat, jotka tukevat uusia käytäntöjä muun muassa tehokkaalla viestinnällä ja palautetiedoilla. Tätä kokonaisuutta tulee seurata ja tukea tutkimusprojekteilla. 1.6 HYVÄ JOHTAMISKOKONAISUUS KULTTUURIKYSYMYS Työterveyden ja -turvallisuuden sekä työkyvyn turvaaminen pyritään monissa yrityksissä liittämään entistä selvemmin oleelliseksi osaksi yleistä johtamiskäytäntöä. Tavoitteena on tällöin brittiläisen standardin BS 8800:n mukaan: (a) minimoida henkilöstöön ja muihin kohdistuvat vahinkoriskit, (b) parantaa liiketoiminnallista suorituskykyä sekä (c) auttaa organisaatiota luomaan vastuullisuuden mielikuvaa markkinoilla. Nykyaikainen työympäristöpanostus ei vain passiivisesti suojele henkilöstöä vaaroilta, vaan "välittämällä ja arvostamalla" myös motivoi heidät aktiivisiksi toimijoiksi tuotannon ja työympäristön parhaaksi. Tämä on tärkeää painotettaessa jatkuvan parantamisen merkitystä. Esimerkiksi edellä mainitun BS-standardin suositus on, että ajankohtaiset "erikoisjohtamismenetelmät" - laatu-, ympäristö- ja työolopainotukset - voidaan, ja kannattaa, nähdä yhdessä. Jonkin osa-alueen panostus on hyödynnettävissä kahden muunkin hyväksi. Koko tuotantoketju ja tuotteen elinkaari on hyvä olla hallinnassa näiden kolmen asian osalta. Myös alihankkijat kannattaa kytkeä samoihin käytäntöihin ja vaatimuksiin kuin mitä yritys tilaajana itse noudattaa. Hutchison (1997) on modernin johtamisjärjestelmäkirjan kirjoittaja, joka korostaa muun muassa, että Turvallisuutta voidaan ajatella samanlaisten periaatteiden mukaan kuin laatua. Plan Do-Check-Act Process Cycle eli PDCA on koko kehittämistoiminnan ydin, johon mm. Deming on liittänyt erilaisia työkaluja hahmottamaan prosesseja ja niiden kehittämistä. TQM on käsite, jossa bisneskulttuuriin sisältyvät sekä laatu että turvallisuus. Tämä kokonaisuus on rakennettu tuomaan dollareita viivan alle kiitos sekä tyytyväisten asiakkaiden että henkilöstön. Toinen keskeinen näkökulma on, että turvallisuus on erottamaton osa organisaation kaikkea toimintaa. Demingin mukaan organisaation laatu määrittyy ylimmän johdon mukaan. Yritys ei voi olla tässä suhteessa parempi kuin näiden ihmisten laatutoimintaesimerkki.

16 18 Yrityksen erittelyssä ja kehittämisessä on hyödyksi tunnistaa toimintakulttuurin ja sen osan turvallisuuskulttuurin merkitys. Skelton (1997) toteaa Britanniassa päästyn parhaaseen turvallisuuskulttuuriin ydinvoimaloissa ja öljyteollisuudessa. Hän korostaa, että kulttuurille on tärkeää johdon asenne, mistä tulee antaa selviä ilmauksia. Edelleen tärkeää on jatkuvuus ja vuorovaikutteisuus. Suomen Työtapaturmaohjelmassa korostettiin turvallisuuskulttuuria (Työturvallisuus kohti 2001) seuraavasti: "Hyvällä turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan työtapaturmaohjelmassa työyhteisön arvoihin perustuvaa työturvallisuutta painottavaa työyhteisön vakiintunutta toimintatapaa." Simon (1999) puolestaan toteaa, että kulttuuri laajimmassa merkityksessään on se havaintojen, arvojen, uskomusten ja oletusten joukko, joka määrää miten me yksilöinä näemme ympäröivän todellisuuden ja kuinka se edelleen vaikuttaa tapaamme käyttäytyä 1.7 OSALLISTUVA VAAROJEN, RISKIEN JA TAPATURMIEN KÄ- SITTELY Yksi osa hyvää turvallisuuskulttuuria on vaarojen, riskien ja tapaturmien avoin oppiva käsittely organisaatiossa. Se auttaa ensinnäkin tiedon ja ymmärryksen lisäämisessä työympäristön mallintamisessa entistä osuvammin. Kjellen (2000) korostaa myös kommunikoinnin yhteydessä tapahtuvaa kunkin yksilön hiljaisen tiedon ja kokemuksen jakamista samalla sulautetussa muodossa toisilleen organisaatiollekin dokumentoitavaksi. Kjellen (2000) painottaa tässä yhteydessä muitakin Nonakan ja Takeuchin erittelemiä oppimismekanismeja työorganisaatioissa. Kansainvälinen rauta- ja teräsjärjestö IISI (1998) tuo esille osallistumisen merkitystä ja hyödyntämistä. Sen on oltava aitoa ja merkittävää. Kaikki on saatava aidosti mukaan ongelmienratkaisun koneistoon ja muutosten tekijöiksi. Näin syntyy sitoutuminen omistajuus ja osallisuus. Työn ja työmenetelmien kehittämiseen osallistuminen on tehokasta koulutusta sekä työntekijöille että suunnittelijoille, koska asioita joudutaan pohtimaan monesta uudesta näkökulmasta (Leppänen ym. 1991). Osallistuvaa työskentely-tapaa hyödyntävä projekti onkin monipuolinen oppimisprosessi kaikille mukana oleville (Wilson 1995).

17 19 Saarela ym. (1983) pitää työpaikan eri henkilöstöryhmien yhteistyötä työturvallisuuden kehittämisessä luonnollisena. Kun suunnittelijat, työnjohtajat ja työntekijät yhteistuumin analysoivat työpaikalla olevia turvallisuusriskejä, alkaa hiljalleen kehittyä ennakoiva ajattelutapa, jolla pyritään poistamaan poikkeamat työprosessista jo ennen kuin ne aiheuttavat tapaturmia, vaaratilanteita, materiaalivahinkoja tai muita menetyksiä. Ennakoivan ajattelumallin ja avointa keskustelua tukevan ilmapiirin synnyttäminen työpaikalle voi olla jopa tärkeämpää kuin yksittäisen turvallisuusanalyysin tulokset. Koulutuksella sekä eri henkilöstö- ja ammattiryhmien osallistumisella voidaan tukea ennakoivan turvallisuuskulttuurin kehittymistä työpaikalla. 1.8 KILPAILU JA PALKITSEMINEN TYÖTURVALLISUUDEN KE- HITTÄMISESSÄ Kilpailu on menettely, jossa palkitseminen ja palkinto sekä näiden perusteet on selkeästi etukäteen tiedossa. IISI (1998) perustelee parhaan etsimistä sillä, että ihmiset ovat kilpailullisia ja haluavat hyödyntää tästä saatavaa positiivisuutta. Terästeollisuudessa kilpailujen tavoitteina on ollut kiinnostuksen herättäminen työsuojeluasioihin, parhaiden riskienhallintamenettelyjen levittäminen, viestinnän tehostaminen, hyvän kehityksen esiin nostaminen, työturvallisuuden kehittämistyön omistajuuden siirtäminen linjaorganisaatioiden haltuun. Kilpailujen järjestelyille annetaan kriteerejä (IISI 1998): Osallistumisen vapaaehtoisuus Sääntöjen hyväksyntä kaikkien taholta Järjestelmän käytettävyys Linjajohdon aktiivisuus Tapaturmien aliraportoinnin estäminen Tavoitteellisuus Palaute- ja seurantasysteemin rakentaminen Tait ja Walker (2000) selvittivät yritysten (n=69) kokemuksia Iso-Britanniassa järjestetyistä työterveys ja -turvallisuuskilpailuista ja löysivät selvityksessään useita myönteisiä piirteitä, jotka rohkaisivat yrityksiä osallistumaan työterveys- ja työtur-

18 20 vallisuuskilpailuihin. Myönteisiä seikkoja olivat mm. työntekijöiden motivointi, työterveys ja -turvallisuustason parantaminen ja kilpailun hyödyntäminen markkinoinnissa. Lisäksi kilpailun katsottiin voivan parantaa suhteita toimintaympäristöön, mahdollistavan vertailun kilpailijoihin (benchmarking) ja toimia henkilökohtaisen tunnustuksen väylänä yrityksen työturvallisuusorganisaatiolle. Toisaalta Tait ja Walker (2000) saivat selville myös näkökohtia, jotka heikentävät työterveys ja -turvallisuuskilpailujen tehoa. Näitä olivat mm. työntekijöiden mielenkiinnon ylläpitämisen vaikeus, tapaturmien aliraportointi sekä huomio, että erilaisten työpaikkojen vertailu on toisinaan vaikeaa. Tait ja Walker esittävät, että kilpailupisteiden tulisi mieluummin kertyä työpaikan kehittämisestä turvallisemmaksi (toiminnasta), kuin esimerkiksi muutoksista tapaturmataajuudessa. Samaten on tärkeää, että koko henkilöstö ymmärtää ja hyväksyy kilpailun säännöt. Pienet yritykset (alle 50 työntekijää) osallistuivat (Iso-Britanniassa) työterveys- ja työturvallisuuskilpailuihin harvemmin kuin suuret organisaatiot, eivätkä niissä juuri menestyneet (Tait ja Walker 2000). Syitä vähäiseen kiinnostukseen ja kehnoon kilpailumenestykseen on useita: työtapaturmiin, koulutukseen ja kunnossapitoon liittyvät tietojärjestelmien puutteet, jotka ovat välttämättömiä kilpailun tulosten laskennassa, ajan ja muiden resurssien puute kilpailun valmisteluvaiheessa, osanottomaksu sekä mahdollisesti vähäiseksi koettu taloudellinen hyöty kilpailuun osallistumisesta. Työterveys ja -turvallisuuskilpailuun osallistuminen voisi tarjota pk-yrityksille tilaisuuden saattaa työterveys ja -turvallisuusjärjestelmät ajan tasalle. Toisaalta myös kilpailun järjestäjien tulisi huomioida suurten ja pienten yritysten suuryrityksiä heikommat lähtökohdat ja resurssit, ja tukea jollain sopivalla tavalla pk-yritysten aktiivisuutta. Tait ja Walker (2000) päätyvät aineistonsa perusteella ajatukseen, ettei työturvallisuuden kehittämisestä kilpailun avulla todennäköisesti koskaan tule tehokasta menetelmää ainakaan pienimpien yritysten osalta. Suomessa Uudenmaan alueella käytiin vuosina Turvallisemmin luvulle -kilpailua (Laitinen ym. 1999a, Laitinen ym. 1999b). Mukana oli 17 talonrakennusalan ja 6 maarakennusalan yritystä. Kilpailu paransi merkittävästi mukana olleiden rakennustyömaiden turvallisuustasoa. Erityisen myönteinen vaikutus kilpailulla oli työmaiden järjestykseen ja siisteyteen. Työturvallisuuskeskuksen mukaan Turvallisemmin 2000-luvulle -kilpailun aikana kilpailuun osallistuneiden yri-

19 21 tysten työmaiden turvallisuustaso kohosi keskimäärin 13 prosenttia TR-mittarilla arvioituna. Nousu oli huomattava ja jopa silmin havaittavissa. Se merkitsi parempaa työympäristöä ja lisää työturvallisuutta ja viihtyvyyttä. Myös työn laatu ja tuottavuus paranivat. Työterveyslaitoksen arvion mukaan Turvallisemmin 2000-luvulle -kilpailussa mukana olleiden yritysten tapaturmataajuus on nyt noin 20 prosenttia alle maan keskiarvon. Kilpailussa pääpaino (60 prosentin painoarvo) oli suorituksen arvioinnissa TR-mittarilla, jolloin huomio kiinnittyi asioihin, jotka olivat kunnossa ja hyvin hoidettu. Myös metalliteollisuudessa järjestettiin laaja Met haastamme - työturvallisuuskilpailu, johon osallistui vuosittain yritystä. Osanottajat jakautuivat kuuteen sarjaan: 1) metallien jalostus, 2) metallituoteteollisuus, 3) koneteollisuus, 4) elektroniikka- ja sähköteollisuus, 5) kunnossapito ja 6) oppilaitokset. Henkilöstöä kilpailutyöpaikoilla oli eri vuosina , joista noin kolmasosa oli toimihenkilöitä ja kaksi kolmasosaa työntekijöitä. Kilpailu perustui kahdesti vuodessa tehtävään yritysten arviointiin. Arviointikäynnillä, joita tekivät erityisesti tehtävään koulutetut työsuojelupiirien tarkastajat, havainnoitiin satunnainen otos työpisteitä Elmeri+ -menetelmän mukaisesti (painoarvo 60 %). Samojen työpisteiden työntekijät vastasivat työsuojelutietoja mittaaviin monivalintakysymyksiin (painoarvo 20 %). Lisäksi kilpailun pisteytyksessä huomioitiin työpaikkojen työntekijöiden tapaturmien vuoksi menetetyt työtunnit työntekijää kohti arviointia edeltävänä vuonna (painoarvo 10 %) ja työntekijöiden sairauden vuoksi menetetyt työtunnit työntekijää kohti arviointia edeltävänä vuonna (painoarvo 10 %). Kilpailun tuloksena mm. järjestyksen ja siisteyden taso työpaikoilla parani ja henkilösuojainten käyttö lisääntyi. Työntekijöiden sairasteluun kilpailulla ei ollut mainittavaa vaikutusta, mutta tapaturmien määrä ja niiden vakavuus pienenivät selvästi, joskin työpaikkakohtainen hajonta oli suuri. (Tiihonen ym. 2006) Met haastamme - työturvallisuuskilpailun osalta on tehty myös laskelmia aiheutuneista taloudellisista vaikutuksista. Tapaturmista aiheutuneiden poissaolojen arvioitiin vähentyneen kilpailun aikana siinä määrin, että säästöä osallistuneille yrityksille kertyi noin 20 miljoonaa euroa (Laakso 2006). Krause (1998) on esittänyt kritiikkiä työturvallisuudesta kilpailemista kohtaan: Tehdas, joka tekee turvallisuudesta pelin, ei ansaitse työntekijöiden luottamusta. Hänen mukaansa henkilöstöllä on sisään rakennettu tarve parantaa turvallisuutta,

20 22 jonka saa sopivilla olosuhteilla realisoitumaan toiminnaksi. Jos tätä sisäistä tarvetta yritetään muuttaa toiminnaksi tarjoamalla palkintoja, loukkaa se työntekijöitä ja eliminoi heidän luontaista suhdettaan työpaikkaan ja työtovereihin. Pahimmassa tapauksessa henkilöstö oppii sopeuttamaan työturvallisuuden eteen tehdyn työn johdon tarjoamien palkintojen arvoon. Seurauksena on noidankehä, jossa johdon täytyy tarjota joka vuosi parempia palkintoja. Jos palkinnon (rahaa tms.) saa tapaturmien vähenemisen perusteella, viesti tulkitaan niin, että turvallinen toiminta on vapaaehtoista tai vaihtoehtoista. Toisaalta on ehkä väärin arvostella työturvallisuuskilpailun ajatusta sinänsä, järkevämpää olisi arvioida kilpailuissa käytettyjä menetelmiä ja arviointikriteereitä. Usein kilpailuissa on sovellettu perinteistä tapaturmattomuudesta palkitsevaa asetelmaa, joiden yhteydessä kritiikki voi olla oikeutettua. Myös Hale (2001) kyseenalaistaa tapaturmattomuutta tavoitelleiden (pääasiassa 1980-luvulla) järjestettyjen kilpailujen mielekkyyden. Toisaalta, jos kilpailussa menestymisen kriteerinä käytetään TR-mittarin kaltaisia validoituja työolojen arviointimenetelmiä ja kilpaillaan työturvallisuuden kehittämisestä, putoaa kritiikiltä pohja. Brauer (1994) korostaa, että monien mielestä huomioiva tunnustus kunkin yksilön jokaisesta yksittäisestäkin turvallisesta käytöksestä on paras keino saavuttaa turvallisuustavoite. Oikea yksilön käyttäytyminen on hyödyllistä palkita ja mitä välittömämmin tämä tapahtuu, sitä parempi. Esimieheltä kuultuna sanoma on tehokkain ja halvin. Myös ryhmän suoritusta vertaispaineessa tehtyä ja vertaistuettua toisaalta pitää palkita. Kiinnostus aiheeseen vähenee helposti. Ryhmäprosesseilla yleensä sekä logoilla ja muilla välineillä voi olla suuri yrityskohtainen ryhmämerkitys. IISI (1998) pelkistää, että korkean riskin käyttäytymisen positiivinen vaikutus on usein välitön ja selkeä, ja vastaavasti negatiivinen vaikutus tulee viiveellä ja on epätodennäköisempi. Tilanteeseen lääkkeeksi tarjotaan joko rangaistusta riskikäyttäytymisestä tai palkitsemista ei-riskikäyttäytymisestä. IISI (1998) pitää pääsääntönä että ihminen hyväksyy mielensä ajuriksi mieluummin menestyksen saavuttamisen kuin epäonnistumisen välttämisen.

21 23 2 SUURTEOLLISUUDEN JA TOIMITTAJA- YRITYSTEN TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2.1 YLEISTÄ TurvaMelan kehittely alkoi vuonna 2000 mukana olevan suurteollisuuden puolelta tulleen idean pohjalta - likimain siinä hengessä, mikä on luettavissa myös valtakunnallisen Työtapaturmaohjelman (Työturvallisuus kohti 2001) toimenpidekohdasta 9: "Ohjelma edistää vapaaehtoisuuden pohjalta muodostettujen työpaikkaryppäiden syntymistä. Niissä yritykset ja muut organisaatiot vaihtavat kokemuksiaan ja ideoita työturvallisuuden edistämiseksi mm. turvallisuuskilpailuja järjestämällä. Tällainen työpaikkojen yhteenliittymä voi oppia esimerkiksi yhteisen tapaturma- ja vaaratilanneseurannan kautta." TurvaMela oli paitsi työturvallisuuskilpailu, myös tilaaja- ja toimittajayritysten sisäisen ja tehdasaluekohtaisen työturvallisuuden jatkuvan parantamisen mittari (vuosineljännesseuranta) ja viestintäväline. TurvaMelan avulla tuotiin esille kehittyvän turvallisuuskulttuurin merkitystä hyvän yritystoiminnan ja hyvän työn luontaisena osana. Yksi vaikuttamistapa oli myönteinen julkinen palaute työturvallisuuden onnistuneesta kehittämistyöstä. Parhaiten työturvallisuuden tasoa parantanut metsä- tai terästeollisuuden tulosyksikkö ja toimittajayritys palkittiin johtamistaitoa symboloivalla perämelan muotoisella kiertopalkinnolla. Kiertopalkinnon lisäksi voittajayrityksen ja -tulosyksikön johtajalle ojennettiin vuotuisessa juhlatilaisuudessa henkilökohtainen mela-aiheinen palkintofiguuri. Kannustuspalkinnon kriteerit laadittiin siten, että jokainen saattoi osaltaan vaikuttaa tulosyksikkönsä menestykseen. Työturvallisuuskilpailun säännöt sovittiin yhdessä yritysten, viranomaisten sekä vakuutusalan edustajien ja tutkijoiden kesken. Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö toimi TurvaMela - hankkeen koordinaattorina sekä vastasi kertyvän aineiston dokumentoinnista ja hyödyntämisestä. Tutkijoiden työnkuvaan kuuluivat TurvaMelan tulospalvelun organisointi, kilpailusysteemin rakentaminen ja kehittäminen, tiedonkeruu, kenttä-

22 24 käynnit, ohjausryhmän kokousten järjestäminen, menetelmän toimivuuden arviointi, hankkeen dokumentointi ja raportointi sekä tulosten tieteellinen hyödyntäminen ja kertyneen tiedon hyödyntäminen opetuksessa. TurvaMela rakentui Meri-Lapin prosessiteollisuuden tulosyksiköille ja toimittajayrityksille yhteistyö- ja keskustelufoorumiksi työturvallisuuden kehittämisessä. TurvaMela tarjosi viitekehyksen, jonka avulla erityyppiset teollisuusyritykset saattoivat vertailla omia ja verrokkiensa suorituksia työturvallisuuden kehittämisessä. Erityisesti tulosyksiköiden sarjassa pääpaino oli oman suorituksen jatkuvassa parantamisessa. Työturvallisuuden pääasiallinen kehittämistyö tapahtui - luonnollisesti - tulosyksiköiden ja yritysten omien ponnistusten kautta, mutta kehittämistyön tulosten seuranta ja arviointi yritysten sisäistä tiedotusta täydentäen Turva- Melan kautta. 2.2 HANKKEESEEN OSALLISTUNEET ORGANISAATIOT Meri-Lapin teollisuuden turvallisuustyön kannustuspalkinto oli kilpailu, jossa Meri- Lapin alueen suurten prosessiteollisuuslaitosten (Stora Enson Veitsiluodon tehtaat, Outokummun Tornion terästehdas, Metsä-Botnian Kemin tehdas, Kemiart Liners ja Botnia Mill Service) tulosyksiköt kilpailivat omissa sarjoissaan yhdessä pienempien toimittajayritysten kanssa työturvallisuuden kehittämisessä. Toimittajayrityksistä kilpailuun ilmoittautuivat Lapin teollisuusrakennus Oy, Kalotti- Automaatio Ky, Lassila & Tikanoja Oyj (teollinen puhtaanapito/tornio), YIT Kiinteistötekniikka Oy (Kemin toimipiste), Lapmet Montage Oy, Kymppi-Eristys Oy ja Havator Oy. Liitteessä 1 on lyhyet kuvaukset hankkeeseen osallistuneista organisaatioista.

23 TURVAMELAN ARVIOINTIKRITEERISTÖT Tulosyksiköiden TurvaMela TurvaMela alkoi vuonna 2002 Kemin ja Tornion suurten prosessiteollisuuslaitosten tulosyksiköiden keskinäisenä kilvoitteluna. TurvaMelan säännöt sovittiin yhdessä teollisuusyritysten, viranomaisten ja tutkijoiden kesken. Myös If Vahinkovakuutusyhtiö, Pohjola ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto osallistuivat hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Arviointikriteeristöjen laadinnassa ja yksittäisten arviointikohteiden painoarvojen määrittelyssä huomioitiin aiemmista työturvallisuuskilpailuista saadut kokemukset ja osallistuvien tulosyksiköiden näköpiirissä olleet työturvallisuuden kehittämistarpeet ja -haasteet. Haasteelliseksi pistelaskusysteemin kehittämisen teki se, että saman kriteeristön tuli soveltua metsäteollisuuden ja terästeollisuuden tulosyksiköiden arviointiin, vaikka työolot ja riskitekijät näillä toimialoilla ovat osittain erilaisia. Tuotantoosastojen lisäksi mukana oli kaksi teollisuuden kunnossapitotöitä tekevää tulosyksikköä Botnia Mill Service ja Fortek. Erilaisten tulosyksiköiden vertailu työturvallisuuden alalla oli mahdollista, kun päätettiin soveltaa suhteellista arviointia. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että arvioitiin mukana olevien tulosyksiköiden kehityksen voimakkuutta eikä niinkään vertailtu perinteisiä (absoluuttisia) työturvallisuuden tunnuslukuja. Arviointikriteeristön tavoitteena oli tukea kunkin tulosyksikön oman työturvallisuustason seuraamista ja sen omatoimista kehittämistä. Turva- Melan pistelaskusysteemissä hyödynnettiin helppokäyttöistä Tavoitematriisi - menetelmää, joka mahdollistaa eri osatekijöiden painotuksen ja selkeän tavoitteenasettelun (ks. Hannula 2000). TurvaMelassa tilaajayritysten tulosyksiköitä arvioitiin viiden eri mittarin avulla, jotka olivat: 1) johdon ja henkilöstön aktiivisuus työturvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä, 2) toimittajayritysten turvallisuuden kehittäminen, 3) työntekijöiden sairauspoissaoloprosentti, 4) vaaratilanneilmoitusten tekeminen ja 5) tapaturmariski. Näistä mittauskohteista ensimmäinen eli johdon ja henkilöstön aktiivisuus jakautui kolmeen alakohtaan, joita olivat a) työsuojeluparien toiminta, b) turvallisuusjohtamisen taso ja c) turvallisuusaloitteet. Lisäksi tapaturmariskin osalta

24 26 pistekertymään vaikuttivat työpaikkatapaturmataajuus ja tapaturmista aiheutunut työkyvyttömyysaika. Muuttujat on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. TurvaMelan prosessiteollisuuslaitosten tulosyksiköiden kilpailusarjan muuttujat ja painoarvot Muuttuja Johdon ja henkilöstön aktiivisuus painoarvo Työsuojeluparien toiminta 10 Turvallisuusjohtamisen taso 10 Turvallisuusaloitteet 10 Toimittajien turvallisuuden kehittäminen 10 Työntekijöiden sairauspoissaoloprosentti 15 Vaaratilanneilmoitukset 30 Tapaturmariski Tapaturmataajuus 10 Tapaturmista aiheutunut työkyvyttömyysaika % Työsuojeluparien toiminnalla (painoarvo 10 %) tarkoitettiin tarkistuskierrosten tekemistä työpaikalla tarkoitusta varten laadittua tarkistuslistaa hyödyntäen sekä vaaratilanneilmoitusten tutkintaan osallistumista. Työsuojeluparien toimintaa arvioitiin suhteessa työpaikan asettamiin tavoitteisiin (toteutuma suunnitellusta). Turvallisuusjohtamisen tasoa (painoarvo 10 %) arvioitiin alkuvaiheessa esimiehille suunnatulla yhdeksänkohtaisella itsearviointilomakkeella ja myöhemmässä vaiheessa tehdaskohtaisia käytäntöjä hyödyntäen. Turvallisuusaloitteilla (painoarvo 10 %) tarkoitettiin kaikkia hyväksyttyjä työturvallisuutta parantavia aloitteita. Käytännössä mitattavana suureena oli aloitteiden lukumäärä sataa henkilöä kohti mukaan lukien toimihenkilöt. Toimittajien turvallisuuden kehittämisellä (painoarvo 10 %) tarkoitettiin TurvaMelan alkuvaiheessa sellaisia suurten tilaajayritysten (ei siis tulosyksiköiden, vaan koko tehdasintegraatin) tekemiä tekoja, toimittajayrityksille esittämiä vaateita tai

25 27 käynnistettyjä yhteistyökuvioita, joiden oli perustellusti syytä olettaa parantavan toimittajayritysten työturvallisuutta. Onnistumista toimittajayritysten turvallisuuden kehittämisessä arvioitiin hankkeen ensimmäisellä puoliskolla neljännesvuosittain työsuojeluviranomaisten toimesta. Tämän jälkeen toimittajien turvallisuuden kehittäminen siirtyi hankkeen sisällä suurelta osin toimittajayrityksille perustetun oman TurvaMela -kilpailusarjan kautta tapahtuvaksi. Työntekijöiden sairauspoissaoloprosentti (painoarvo 15 %) laskettiin teoreettisista työtunneista ja mukaan laskettiin kaikki muut paitsi tapaturmista aiheutuneet poissaolot. Vaaratilanneilmoitusten (painoarvo 30 %) osalta tavoitteeksi asetettiin, että niitä tulisi saada kolminkertainen määrä verrattuna työpaikkatapaturmiin ja mukaan laskettiin kaikki tehdasalueilla sattuneista vaaratilanteista tehdyt ilmoitukset. Tällä muotoilulla haluttiin rohkaista myös tehdasalueilla työskenteleviä urakoitsijoita ja muita vierailijoita tekemään ilmoituksia havaitsemistaan vaaratilanteista. Myöhemmin vaaratilanneilmoitusten pisteytystä muutettiin siten, että vaaratilanneilmoitusten tavoitemäärät suhteutettiin tehtyihin työtunteihin. Tapaturmataajuudessa (painoarvo 10 %) huomioitiin vähintään yhden päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat koko henkilöstön osalta todellisten työtuntien mukaan laskien. Lisäksi seurattiin koko henkilöstön osalta työpaikkatapaturmista aiheutunutta työkyvyttömyyden kestoa (painoarvo 5 %). Kaikista mittauskohteista otettiin lähtötilanteeksi TurvaMelaa edeltäneiden kolmen vuoden keskiarvo, johon kilpailun aikana saavutettuja tuloksia verrattiin. Mittareille laadittiin osittain yhteiset ja osittain tulosyksikkökohtaiset tavoitetasot, mistä esimerkkinä on esitetty oheisessa taulukossa 2 turvallisuusaloitteiden tavoitteenasettelu. Liitteessä 2 on kuvattu yksityiskohtaisemmin taulukon käyttöä tavoitteenasettelussa.

26 28 Taulukko 2. Esimerkki TurvaMelan tavoitteenasettelutaulukosta. Turvallisuusaloitteiden osalta kaikilla 11 tilaajayritysten tulosyksiköillä oli sama tavoitteenasettelu. TurvaMelan arviointikriteeristön suunnittelussa oli pyrkimyksenä painottaa ennakoivien mittareiden roolia paitsi mittaamisen kannalta myös siksi, että ne ovat usein myös työturvallisuuden kehittämistekoja. Kriteeristö rakentuikin voimakkaasti ennakoivien mittareiden merkitystä korostavaksi, sillä niiden yhteenlaskettu painoarvo on peräti 70 prosenttia. TurvaMelan sääntöihin kirjattiin lisäksi, että jos jossain tulosyksikössä sattuu kuolemaan johtava tapaturma, ei ko. tulosyksikkö voi voittaa TurvaMelaa kyseisenä vuotena. Tällaisessa tilanteessa ei myöskään mikään muu ko. tehdasintegraatin tulosyksikkö voi voittaa TurvaMelaa. Lisäksi päätettiin, että jos toimittajayrityksen henkilöstölle sattuu kuolemaan johtava työpaikkatapaturma jonkin tehdasintegraatin alueella, ei toimittajayritys voi voittaa TurvaMelaa, kuten ei myöskään ko. tehdasintegraatin mikään tulosyksikkö Toimittajayritysten TurvaMela Toimittajayrityksille perustettiin oma kilpailusarja TurvaMelaan Arviointikriteeristön rakentamisen lähtökohtana oli jo käytössä ollut vastaava Kemi-Tornion

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan Esityksen sisältö Turvallisuus etulinjassa

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros Heikki Laitinen 2009

Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros Heikki Laitinen 2009 Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros 2009 Puheenvuoron sisältö Seurantakierroksen organisoinnista Työympäristön vahvuudet ja heikkoudet 2009 Haastamme kilpailun 2002-2005 vaikutukset 2009

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

GNA SEMINAARI

GNA SEMINAARI 1 GNA SEMINAARI Ville Saksi Tapaturmaton työmaa 2 olla työturvallisuusasioissa maailman johtava rakennusalan yritys, joka parantaa turvallisuuttaan jatkuvasti, tavoitteenaan tapaturmaton työpaikka. - Skanska

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

HMS / työturvallisuus

HMS / työturvallisuus Nordisk HMS / työturvallisuus tausta ja tavoitteet projektin havainnot projektin tulokset Jatkotoimenpiteet Suomessa Jatkotoimenpiteet GNA :ssa Matti Piispanen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Nordisk

Lisätiedot

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Kohteen/ teollisuusalan tuntemus prosessiturvallisuuden merkitys omassa työssä osa ammattitaitoa Säännöllisen kunnossapidon merkitys ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä

Lisätiedot

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Yhteiset työpaikat valvontahanke 2016 2019 Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tavoitteet...2 3. Aineisto ja menetelmät...3 4. Aikataulu-

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon arviointiperusteet ja erityisteema Tiedotustilaisuus 3.2.2012 Opetusneuvos www.oph.fi

Lisätiedot

Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka

Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle Mikko Parikka Tuotantolaitoksen turvallisuuden johtaminen Turvallisuusjohtamisen arjen tavoitteet Henkilöstön ja ympäristön turvallisuuden

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Hyvinvointia työstä Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Interventio nuorten työturvallisuustaitojen vahvistamiseen Mikko Nykänen 20.1.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja 2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

HYVÄN MIELEN RAKENTAJA

HYVÄN MIELEN RAKENTAJA HYVÄN MIELEN RAKENTAJA Lean & korjausrakentaminen työpaja 11.6.2014 Linjasaneerausten vallankumous - heitetään hukka pihalle Sami Kokkonen, Fira Palvelut Oy AGENDA Lyhyt yritysesittely Lyhyesti rakennusalan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009 www.pohto.fi Laboratorioalan teemapäivät Teemapäivistä on muodostunut laboratorioalan ammattilaisten alkusyksyn kohtaamispaikka, missä kuullaan,

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva liikenneturvallisuuden puolestapuhuja Olemme liikenneturvallisuusalan keskusjärjestö ja huolehdimme meille laissa osoitetuista

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS 25.8.2015 31.5.2012 1.1.2013 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot