Kulturmiljöprogram för Jakobstads stadskärna. Pietarsaaren keskustan Kulttuuriympäristöohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulturmiljöprogram för Jakobstads stadskärna. Pietarsaaren keskustan Kulttuuriympäristöohjelma"

Transkriptio

1 Kulturmiljöprogram för Jakobstads stadskärna Pietarsaaren keskustan Kulttuuriympäristöohjelma

2 Innehåll Sisältö Förord 3 Allmän beskrivning av programmet 4 A. Beskrivning av nuläget 6 B. Staden som en bild av sin tid 17 C. Värden och målsättning 22 D. Förverkligande (Kulturmiljöprogrammet) 32 Esipuhe 3 Ohjelman yleiskuvaus 4 A. Nykytilanteen kuvaus 6 B. Kaupunki oman aikansa kuvana 17 C. Arvot ja tavoitteiden asettelu 22 D. Totetus (Kulttuuriympäristöohjelma) 32

3 Förord Kulturmiljöprogrammet utgör en av utgångspunkterna då man uppgör general- och detaljplaner eller då man fattar beslut om byggnadstillstånd och fattar andra beslut som har att göra med det byggda kulturarvet i stadens centrum. Det är inte en färdig plan eller ett skyddsprogram, utan ett verktyg som lyfter fram kulturvärden i diskussionen om utvecklingen av stadens centrum och den byggda miljöns kvalitet. Den byggda miljön är stadens mest konkreta förbindelse med sin historia. En måttstock för stadssamhällets kulturnivå är det sättet, som man tar hand om detta arv. Jakobstad är vida känd som ett stad som har ett vackert centrum inte minst tack vare sitt bevarade byggnadsbestånd. Jakobstadsborna värdesätter högt sitt gemensamma byggda arv. Att beakta och värna om kulturmiljön också då så man bygger nytt står inte i konflikt med det allmänna målet att utveckla staden. Det är dock viktigt att känna till de randvillkor som de kulturhistoriska värdena ställer för nybyggnader. Bäst skulle det förstås vara, om det byggda arvet bevaras, men det viktigaste är, att besluten kan grundas på tillräckliga kunskaper även då detta inte är möjligt. Om en gammal byggnad av ett eller annat skäl förstörs, eller om man blir tvungen att riva den, är det viktigt att det som byggs i stället anpassas till miljön och stadsbilden. På vägen från det förflutna till framtiden bär dagens beslutsfattare ansvaret för det, hur mycket från gårdagen kan följa med till morgondagen. Ingen annan kan fatta dessa beslut; tidigare generationer har redan gjort sitt, och framtidens beslutsfattare är fortfarande högst i skolåldern. ****** Kulturmiljöprogrammet har uppgjorts som en del av det internordiska Co-Herit projektet, i vilket deltar städer även från Sverige och Norge. Från Finland deltar Jakobstad. Dessa länders statliga byggnadsskyddsmyndigheter deltar också: från Finland Museiverket, från Sverige Riksantikvarieämbetet och från Norge Riksantikvaren. Projektet har finansierats av Nordiska Ministerrådet. I arbetet har man tillämpat det s.k. DIVE-arbetssättet, som utvecklats i Norge. I DIVE-processen definieras olika tidsskikt och från dessa kvarblivna arkitektoniska, antikvariska och kulturella värden så, att man får tillräcklig kunskap om det byggda arvet och dess betydelse i den framtida utvecklingen. I Jakobstad har projektet genomförts av tekniska verkets planläggningsavdelning och Jakobstads museum. Esipuhe Kulttuuriympäristöohjelma on yksi lähtökohta laadittaessa yleis- ja asemakaavoja tai kun tehdään rakennusluparatkaisuja ja muita päätöksiä jotka koskevat kaupungin keskustan rakennettua kulttuuriperintöä. Se ei ole valmis suunnitelma tai suojeluohjelma vaan työkalu, jolla kulttuuriarvot nostetaan esille keskusteltaessa kaupungin keskustan kehityksestä ja rakennetun ympäristön laadusta. Rakennettu ympäristö on kaupungin näkyvin yhteys omaan historiaansa. Se, miten tätä perintöä käsitellään, on yksi kaupunkiyhteisön sivistyksen mitta. Pietarsaari on laajalti tunnettu kaupunkina, jolla on kaunis keskusta ei vähiten juuri säilyneen historiallisen rakennuskantansa vuoksi. Pietarsaarelaiset arvostavat yhteistä rakennusperintöään. Kulttuuriympäristön vaaliminen ja huomioiminen myös uuden rakentamisessa ei ole ristiriidassa kaupungin yleisen kehittämistavoitteen kanssa. On kuitenkin tärkeätä tunnistaa kulttuurihistoriallisten arvojen uudelle rakentamiselle asettamat reunaehdot. Parasta tietysti on, jos vanha rakennusperintö säilyy, mutta tärkeintä on että päätökset perustuvat riittävään tietoon silloinkin, kun tämä ei ole mahdollista. Jos vanha rakennus syystä tai toisesta tuhoutuu tai jos se on pakko purkaa, on tärkeätä että tilalle tuleva rakennus sopii ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Matkalla menneisyydestä huomispäivään ovat tämän päivän päättäjien ja kansalaisten vastuulla se, mitä menneestä siirtyy mukaan myös tulevaan. Kukaan muu ei näitä ratkaisuja voi tehdä; aikaisemmat sukupolvet ovat jo vastuunsa kantaneet, tulevat ovat korkeintaan kouluiässä. ****** Kulttuuriympäristöohjelma on tehty osana yhteispohjoismaista Co-Herit-projektia, johon osallistuu kaupunkeja myös Ruotsista ja Norjasta. Suomesta osallistuu Pietarsaari. Mukana ovat olleet myös näiden maiden valtiolliset rakennussuojeluviranomaiset, Suomen Museovirasto, Norjan Riksantikvaren ja Ruotsin Riksantikvarieämbetet. Hanketta on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto. Työssä on sovellettu Norjassa kehitettyä ns. DIVE-työskentelytapaa. Siinä määritellään eri aikakerrokset ja niistä säilyneet rakennustaiteelliset, antikvaariset ja kulttuuriset arvot niin, että tuloksena on riittävä tieto rakennusperinnöstä ja sen asemasta tulevassa kehittämisessä. Pietarsaaressa projektin ovat toteuttaneet teknisen viraston kaavoitusosasto ja kaupunginmuseo. Arbetsgruppen: Ilmari Heinonen Guy Björklund Mikael Ström Työryhmä: Ilmari Heinonen Guy Björklund Mikael Ström

4 Allmän beskrivning av programmet Syfte Genom kulturmiljöprogrammet strävar man till att bevara de värden som finns i den byggda kulturmiljön i staden och att göra dessa värden allmänt kända samt att integrera dem i det beslutsfattande som rör stadssamhällets utveckling. Dessa värden borde vara lika viktiga som andra värden, behov och mål, som påverkar utformningen av miljön. Programmet sträcker sig till omkring år Ohjelman yleiskuvaus Tarkoitus Kulttuuriympäristöohjelmalla edistetään kaupungin rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä ja näiden arvojen saamista yleiseen tietoisuuteen ja kaupunkiyhdyskunnan kehittämistä koskevaan päätöksentekoon, tasa-arvoisena muiden ympäristön muodostumisen vaikuttavien arvojen, tarpeiden ja tavoitteiden kanssa. Ohjelma ulottuu noin vuoteen Programmets karaktär Kulturmiljöprogrammet är inte en norm eller en plan. Det är en gemensamt omfattad verksamhetsprincip, som ligger till grund för hur frågor i anslutning till det byggda kulturarvet skall behandlas i privat och offentlig verksamhet, inom byggande, samhällsplanering och annan styrning av den byggda miljön. Programmet är uppbyggt enligt principen för fokuserande arbete, dvs. varje objekt eller delområde studeras först i stora drag och sedan mer detaljerat. Ohjelman luonne Kulttuuriympäristöohjelma ei ole normi tai suunnitelma. Se on yhteisesti hyväksytty toimintaperiaate, jonka pohjalta rakennettuun kulttuuriperintöön liittyviä kysymyksiä käsitellään yksityisessä ja julkisessa toiminnassa, rakentamisessa, yhdyskuntasuunnittelussa ja muussa rakennetun ympäristön ohjauksessa. Ohjelma perustuu tarkentuvan työskentelyn periaatteeseen, jonka mukaan kutakin kohdetta tai osa-aluetta lähestytään yleispiirteiseltä tasolta yksityiskohtaisempaan tarkasteluun siirtyen. Tillämpningsområde Kulturmiljöprogrammet utarbetas i första hand för den historiska stadskärnan, som i norr begränsas av Skolgatan, i väster av Pedersesplanaden, i söder av Trädgårdsgatan och i öster av Jakobsgatan och stationsområdet. Samma principer kan vid behov också tillämpas på kulturmiljön i områden utanför centrum. Soveltamisalue Kulttuuriympäristöohjelma laaditaan ensi vaiheessa koskemaan kaupungin historiallista keskustaa, joka pohjoisessa rajautuu Koulukatuun, lännessä Pietarinpuistikkoon, etelässä Puutarhakatuun ja idässä Jaakonkatuun ja asema-alueeseen. Samoja periaatteita voidaan tarvittaessa soveltaa myös keskustan ulkopuolisten alueiden kulttuuriympäristöön.

5 Mål Det huvudsakliga målet är att utveckla staden på ett sätt som bevarar de värdefullaste byggda miljöhelheterna och enskilda objekten från förgångna tider åt kommande generationer. Det här betyder: - Att man samlar in fakta genom en systematisk och fortgående forskning i kulturmiljön och förmedlar denna kunskap till ägare av enskilda objekt, till andra delaktiga och till allmänheten, - Att man för fram kulturmiljövärden som en utgångspunkt för samhällsutvecklingen, vid sidan av andra värden och mål, samt - Att man uppgör ett sådant åtgärdsprogram, som man kan arbeta efter, för att kulturvärdena skall beaktas vid avgöranden som rör framtiden och formar den, så att besluten fattas på en hållbar och balanserad grund. En ledande princip - redan utgående från lagen är att kulturhistoriskt värdefulla byggnader eller miljöer inte får utplånas eller förstöras. Det här betyder förutom egentligt skydd av objekt, såsom förhindrande av rivning, också att kulturhistoriska värden inte får utplånas genom kompletterande byggande som i och för sig bevarar en byggnad men som är illa anpassat till miljön. Programmet innehåller inte detaljerade mål för olika objekt, men det borde utgöra en grund för det sätt på vilket dessa objekt behandlas, så att den ledande principen skulle förverkligas så bra som möjligt i Jakobstad. Skyddet av byggnads- och kulturmiljön är ytterst sällan absolut, i de flesta fall är man tvungen att väga målen för skyddet i förhållande till andra, lika välmotiverade behov. Det här innebär i praktiken kompromisser av olika slag och att man försöker anpassa olika, ibland direkt motsatta, behov och mål till varandra. Minimikravet är att de som fattar beslut, som berör det byggda kulturarvet, bör ha tillräcklig information om vilket värde ifrågavarande byggnad eller miljöhelhet har och att dessa värden skall väga lika mycket som andra värden, t.ex. ekonomiska värden eller andra behov för byggandet, när besluten fattas. Tavoite Päätavoite on kaupungin kehittäminen tavalla, joka säilyttää sen menneisyyden arvokkaimmat rakennetut ympäristökokonaisuudet ja yksittäiset kohteet jälkipolville. Tämä merkitsee: - Kulttuuriympäristön järjestelmällisen ja jatkuvan tutkimuksen kautta saatavan tiedon kokoamista ja välittämistä yksittäisten kohteiden omistajille, muille osallisille ja yleisölle, - Kulttuuriympäristön arvojen tuomista yhdeksi yhdyskunnan kehittämisen lähtökohdaksi, rinnan muiden arvojen ja tavoitteiden kanssa, sekä - Sellaisen toimenpideohjelman laatimista, jonka perusteella voidaan työskennellä niin, että tulevaisuutta koskevat ja sitä muovaavat ratkaisut tehdään myös kulttuuriympäristöarvot huomioiden, kestävältä ja tasapainoiselta pohjalta. Johtavana periaatteena on jo lainkin perusteella, ettei kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai ympäristöjä saa hävittää tai turmella. Tämä tarkoittaa varsinaisen kohdesuojelun, kuten purkamisen estämisen lisäksi - myös sitä, ettei kulttuurihistoriallisia arvoja saa hävittää esimerkiksi sinänsä säilyttävällä, mutta ympäristöönsä huonosti sopeutuvalla täydennysrakentamisella. Tämä ohjelma ei sisällä yksityiskohtaisia eri kohteita koskevia tavoitteita, mutta sen tulisi antaa pohja sille tavalle, jolla näitä kohteita tai osakokonaisuuksia käsitellään niin, että edellä mainittu periaate toteutuisi Pietarsaaressa mahdollisimman hyvin. Rakennus- ja kulttuuriympäristön suojelu on vain harvoin ehdotonta, useimmissa tapauksissa sen tavoitteet joudutaan punnitsemaan suhteessa muihin, yhtä perusteltuihin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä eriasteisten kompromissien tekoa ja erilaisten ja toisinaan suoraan vastakkaisten tarpeiden ja tavoitteiden sovittamista toisiinsa. Vähimmäisvaatimus on, että kun tehdään ratkaisuja jotka koskevat rakennettua kulttuuriperintöä, on päättäjillä oltava riittävä tieto kyseisen rakennuksen tai ympäristökokonaisuuden arvosta, ja että nämä arvot huomioidaan ratkaisuja tehtäessä painoarvoltaan muiden arvojen kuten taloudellisten arvojen tai rakentamisen muun tarpeen kanssa lähtökohtaisesti samanarvoisina. Programmets innehåll Kulturmiljöprogrammet innehåller de basuppgifter och huvudsakliga riktlinjer, som kan utgöra beslutsunderlag för nödvändiga avgöranden. Programmet är uppgjort enligt den s.k. DIVEmetoden, som består av följande delar: - Kunskap om kulturmiljöns nuläge och beskrivning av densamma - Kännedom om vilket betydelseinnehåll kulturmiljöns olika beståndsdelar har och om deras historiska kontext - Värdering av kulturmiljön och uppställande av mål för densamma - Åtgärder för att uppnå önskat mål Ohjelman sisältö Kulttuuriympäristöohjelma sisältää ne perustiedot ja päälinjaukset, joiden pohjalta tarvittavat ratkaisut voidaan tehdä. Ohjelma on laadittu ns. DIVE-lähestymistapaa noudattaen, jonka mukaiset osiot ovat: - Tieto kulttuuriympäristön nykytilanteesta ja sen kuvaus - Tietoisuus kulttuuriympäristön osatekijöiden merkityssisällöstä ja historiallisesta kontekstista - Kulttuuriympäristön arvottaminen ja sitä koskevien tavoitteiden asettelu - Ne toimenpiteet, joiden kautta haluttu tavoite saavutetaan

6 A Beskrivning av nuläget 1. Olika utvecklingsskeden i stadsstrukturen och deras anknytning till den allmänna samhällsutvecklingen A Nykytilanteen kuvaus 1. Kaupunkirakenteen kehitysvaiheet ja niiden liittyminen yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen Avgränsning av målområdet Kulturmiljöprogrammet omfattar i det här skedet stadskärnan, dvs. det område som i söder avgränsas av Trädgårdsgatan, i öster av Jakobsgatan, i norr av Skolgatan och i väster av Pedersesplanaden. I det här området ingår de viktigaste delarna av den stad som fanns före branden 1835, den utvidgning av stadskärnan som skedde efter branden och de randområden som uppstod runt stadskärnan i början av 1900-talet, t.ex. Kvarnbacken. Tarkastelualueen rajaus Kulttuuriympäristöohjelma kattaa tässä vaiheessa kaupungin keskustan, eli alueen joka rajautuu etelässä Puutarhakatuun, idässä Jaakonkatuun, pohjoisessa Koulukatuun ja lännessä Pietarinpuistikkoon. Tämä alue käsittää pääosat vuodet 1835 paloa edeltävästä kaupungista, palon jälkeiset keskustan laajennukset ja 1900-luvun alussa syntyneet keskustan reuna-alueet, kuten Myllymäki. Stadsstrukturens årsringar Vid tiden för Jakobstads grundande mitten av 1600-talet anlades stadsmässiga samhällen redan enligt på förhand genomtänkta planer. I den meningen avviker de städer som grundades i början av den svenska stormaktstiden både från medeltida städer som vuxit gradvis och från tätorter som utvecklats spontant, t.ex. på landsbygden, vid korsningar av viktiga vägar, kring kyrkor och handelsplatser mm. Jakobstads stadskärna har under sin drygt trehundra år långa historia utvecklats som ett resultat av planering och byggande till en mångsidig helhet vad gäller stadsstruktur och arkitektur, en helhet vars delområden och byggnadsbestånd avspeglar både förändringsprocesserna i stadskulturen och den allmänna ekonomiska och ideologiska utvecklingen. Kaupunkirakenteen vuosirenkaat Pietarsaaren perustamisen aikaan 1600-luvun puolivälissä rakentuivat kaupunkimaiset yhdyskunnat jo ennakoivan suunnittelun periaatteiden pohjalta. Siinä mielessä poikkeavat Ruotsin suurvalta-ajan alussa perustetut kaupungit sekä keskiaikaisista, asteittain kasvaneista kaupungeista että esimerkiksi maaseudulla tärkeiden teiden risteyksiin, kirkkojen ja kauppapaikkojen ympärille ym. spontaanisti kehittyneistä taajamista. Pietarsaaren keskustan yli kolme vuosisataa kestäneen historian aikana on siitä suunnittelun ja rakentamisen tuloksena kehittynyt monipuolinen kaupunkirakenteellinen ja arkkitehtoninen kokonaisuus, jonka eri osa-alueet ja rakennuskanta heijastavat sekä kaupunkikulttuurin muutosprosesseja että yleistä taloudellista ja aatteellista kehitystä.

7 1.1 Den första grundplanen Det finns inga exakta uppgifter om hur staden var uppbyggd före stora ofreden. Under stora ofreden brändes staden och byggdes därefter upp på nytt. Stadens grundplan på 1700-talet avspeglar den stadsstruktur som var typisk för barocken, nämligen en stad som grupperar sig på bägge sidor om en mittaxel. Mittaxeln (Stora Långgatan) låg där Storgatan går idag, men den var betydligt smalare. Storgatan börjar ungefär vid nuvarande stadsmuseet och slutar vid stadskyrkan. Den har två parallellgator (Östra Långgatan och Västra Långgatan). Östra Långgatan har ännu en kortare parallellgata, som går från norr till söder (Östra Staketgatan). De yttre kanterna av kvarteren längs Östra Staketgatan och Västra Långgatan utgör gräns för den tättbebyggda stadsstrukturen. Torget låg i princip på nuvarande plats, men var till storleken endast en bråkdel av det nuvarande. Det rappade s.k. Lindskogska huset vid torget var redan då beläget i hörnet av Storgatan och torget. Utanför stadskärnan hade ännu inte uppstått någon stadsstruktur, med undantag av de första kvarteren på Norrmalm och husen längs Hamngatan. Stadsstrukturen avbröts av en våtmark, som något så när följer den nuvarande gågatans (Kanalesplanadens) dragning. Genom våtmarken gick ett dike eller en kanal, som fungerade som utloppsdike för Notbergsfjärden, som låg där järnvägsstationen idag är belägen. 1.1 Ensimmäinen pohjakaava Tarkkaa tietoa kaupungin rakenteesta ennen Isovihaa ei ole. Isovihan aikana kaupunki poltettiin ja rakennettiin sen jälkeen uudestaan. Kaupungin 1700-luvun pohjakaava heijastaa barokille tyypillistä keskiakselin molemmin puolin ryhmittyvää kaupunkirakennetta. Keskiakseli (Stora Långgatan Iso Pitkäkatu) on nykyisen Isokadun paikalla, joskin huomattavasti kapeampana. Isokatu alkaa suunnilleen nykyisen kaupunginmuseon kohdalta ja päättyy kaupungin kirkkoon. Sen rinnakkaiskatuina on kaksi pitkäkatua (Östra Långatan ja Västra Långgatan), joista itäisemmän rinnalla on vielä yksi lyhyempi pohjois-eteläsuuntainen katu (Östra Staketgatan). Tämän ja läntisen pitkäkadun ulkoreunojen kortteleihin päättyy tiivis kaupunkirakenne. Tori oli periaatteessa nykyisellä paikallaan, mutta oli kooltaan vain murto-osa nykyisestä. Torin reunalla oleva rapattu ns. Lindskogin talo sijaitsi jo tuolloin Isokadun ja torin kulmassa. Keskustan ulkopuolinen kaupunkirakenne ei ollut vielä muodostunut, lukuun ottamatta Pohjoisnummen ensimmäisiä kortteleita ja Satamakadun varren talorivejä. Kaupunkirakenteen katkaisee kutakuinkin nykyisen kävelykadun (Kanavapuistikko) linjausta noudatteleva kosteikko, jonka läpi virtaava oja tai kanava toimi nykyisen rautatieaseman kohdalla olleen Notbergsfjärdenin laskuojana.

8 1.2 Stadens brand och återuppbyggnad Vid stadens brand år 1835 förstördes stadsdelarna söder om nuvarande Kanalesplanaden helt. Våtmarken runt Notbergsfjärdens utloppsdike hejdade branden, så området mellan våtmarken och kyrkan undkom lågorna. I den södra delen av staden återstod endast Lindskogska huset. Stadsplanen för stadens återuppbyggnad utarbetades av lantmätare Anders Berger. Planen följer empiretidens principer: breda, raka gator indelade staden i rektangulära kvarter, som bestod av 1-6 kvadratiska tomter. En av planens viktigaste uppgifter var att förbättra brandsäkerheten. En del av de kvarter som omgärdades av gator reserverades som obebyggda torg (salutorget och det torg som planerades där Runebergsparken ligger idag). Storgatan förblev oförändrad, likaså kyrkan som avslutning på den. Torget blev kvar på samma plats, men det förstorades betydligt. Det nya rådhuset byggdes på östra sidan av torget, där rådhuset hade stått också före branden. Ett nytt element i stadsarkitekturen var de planmässiga planteringar som nu kom in i stadsbilden: staden avgränsades av gator som kantades av rader av träd, den södra infarten utrustades med rader av träd på bägge sidor och de södra delarna av tomterna i den sydligaste raden av kvarter anvisades som ett brett bälte av trädgårdsliknande förgårdar (norra sidan av Trädgårdsgatan). Det var likväl inte fråga om offentliga parker. Stadsplanen anvisade endast gränserna för bebyggda kvarter och tomter, den innehöll just ingen styrning av användningsändamål eller byggnadssätt (förutom rådhuset och kyrkan). Byggnadssättet styrdes av byggnadsordningen, som innehöll bestämmelser bl.a. om byggande på gränsen till granntomten, om avstånd mellan byggnader och om täckningsmaterial. På den våtmark som hejdat branden byggdes i enlighet med stadsplanen en rak gata, och i mitten av den grävdes en kanal eller ett utloppsdike. Fastän avsikten med återuppbyggnadsplanen var att reglera också den norra delen av stadskärnan (det mörkröda området), som undkommit branden, blev detta aldrig gjort otvivelaktigt för att det inte skulle ha varit förnuftigt att avsiktligt förstöra de delar som hade klarat sig i den annars så förstörda staden. Den kulturmiljö som uppstod genom återuppbyggnaden under inflytande av empirestilen och som grundar sig på 1838 års stadsplan omfattar framförallt empirehusen på Storgatan och Trädgårdsgatan, de tre empirehusen vid torget och överhuvudtaget det rutformade gatunätet i centrum, kvartersstrukturen och de öppna platserna i centrum. 1.2 Kaupungin palo ja jälleenrakentaminen Vuoden 1835 kaupunkipalo tuhosi nykyisen Kanavapuistikon eteläpuoliset osat täysin. Palo pysähtyi Notbergsfjärdenin laskuojan kosteikkoon, sen ja kirkon välisen alueen säästyessä. Kaupungin etäosassa säästyi vain Lindskogin talo. Kaupungin jälleenrakennuksen asemakaavan laati maanmittari Anders Berger. Kaava noudatteli empirekauden periaatteita; leveät, suorat kadut jakoivat kaupungin suorakaiteenmuotoisiin kortteleihin, jotka muodostuivat 1-6 neliön muotoisesta tontista. Paloturvallisuuden parantaminen oli yksi kaavan päätehtävistä. Osa katujen rajaamista kortteleista osoitettiin rakentamattomiksi toreiksi (kauppatori ja nykyisen Runebergin puiston kohdalle suunniteltu tori). Isokatu jäi paikalleen, samoin kirkko sen päätteenä. Torin paikka säilyi, mutta sitä laajennettiin merkittävästi. Uusi raatihuone rakennettiin sen itäreunaan, jossa myös paloa edeltänyt raatihuone oli ollut. Uutena kaupunkiarkkitehtuurin elementtinä tulivat kaupunkikuvaan suunnitelmalliset istutukset; kaupunkia rajasivat puurivein reunustetut kadut, eteläinen sisääntulotulotie varustettiin molemmin puolin puurivein ja eteläisimmän korttelirivin tonttien eteläosiin osoitettiin leveä puutarhamaisten esipihojen rivi (Puutarhakadun pohjoispuoli). Kyse ei kuitenkaan ollut julkisista puistoista. Asemakaava osoitti vain rakennuskortteleiden ja -tonttien rajat eikä siihen sisältynyt (Raatihuonetta ja kirkkoa lukuun ottamatta) juurikaan käyttötarkoituksen tai rakentamistavan ohjausta. Rakentamistapaa ohjattiin rakennusjärjestyksellä, joka sisälsi määräyksiä mm. naapuritonttien rajalle rakentamisesta, rakennusten välisistä etäisyyksistä ja kattamismateriaaleista. Asemakaavan mukaisesti muodostettiin palon pysäyttäneestä kosteikosta suora katu, jonka keskelle kaivettiin kanava/laskuoja. Vaikka jälleenrakennuskaavan tarkoituksena oli "regleerata" myös palolta säästynyt keskustan pohjoisosa (tumman punainen alue), ei tähän ryhdytty - epäilemättä siksi, ettei jo muutenkin tuhoutuneen kaupungin säästyneiden osien tarkoituksellisessa hävittämisessä olisi ollut paljoakaan järkeä. Jälleenrakennuksen empirekaudella syntynyttä ja vuoden 1838 kaavaan perustuvaa kulttuuriympäristöä ovat ennen muuta Isokadun empiretalot ja Puutarhakatu, torin varrella olevat kolme empiretaloa ja ylipäätään ruutukeskustan katuverkko, korttelirakenne ja keskustan aukiot. Kirkon pohjoispuolelle syntyi 1800-luvulla Skatan esikaupunki. Norr om kyrkan uppstod på 1800-talet Skatan som en förstad.

9

10

11 1.3 Stadsplanen från år början på den funktionella differentieringen 1.3 Vuoden 1904 asemakaava - toiminnallisen eriytymisen alku Arkitekt Bertel Jungs stadsplan från år 1904 var Jakobstads första moderna stadsplan. I den här planen fanns parker (Runebergsparken, Skolparken, Tullhusparken), sportplaner (bl.a. Gamla plan) och särskilda områden för industri, transportfunktioner och lagring. I utkanten av stadskärnan planlades bl.a. ett särskilt magasinsområde med tillhörande stickspår. Tullhuset, som nu fungerar som hotell, byggdes enligt den här planen. Jungs plan ändrades år 1928 genom den s.k. Andersinska regleringen, som införde drag av 1920-talets klassicism (bl.a. Sibeliusskvären). Ungefär vid sekelskiftet och tiden före första världskriget började man i staden uppföra byggnader som i betydande grad avvek från skalan i den traditionella trästaden och som tydligt tjänade något bestämt syfte. Tidigare hade sådana här specialiserade byggnader närmast utgjorts av vissa offentliga byggnader, såsom kyrkan, förvaltningsbyggnader och skolor. Nu byggdes också delvis mitt i bebyggelsen fabriker och lager (Munstycksfabriken, Spetsfabriken, Tobaksfabriken och Tobaksmagasinet), affärsbyggnader (det s.k. Mynttis hus, Teräshuset, Stadshotellet) samt andra specialbyggnader (det numera rivna huset där biografen Central verkade, Kjerulfs fotoateljé eller matserveringen för Strengbergs fabrik på norra sidan av Skolgatan, socialdemokraternas Folkets hus samt Svenska Gården). Fastän det även tidigare hade förekommit en begränsad funktionell differentiering, hade det närmast varit fråga om att ändra om hus som ursprungligen byggts som bostadshus, t.ex. till butiker, genom att ta upp en ny ingång och förstora fönster så att de kunde fungera som skyltfönster. Nu byggdes hus, som planerades för att motsvara de krav som verksamheten ställde och som också hade en arkitektur som avspeglade användningsändamålet. De spår som det här utvecklingsskedet och Jungs stadsplan har efterlämnat i kulturmiljön i centrum är (förutom de ovannämnda) jugendhelheten på Kvarnbacken, husen på Pedersesplanaden som visar inflytande av 20-talets klassicism, flervåningshuset vid Loveret 1 och den gamla stadsbastun (nuv. energiverket). Arkkitehti Bertel Jungin vuonna 1904 valmistunut asemakaava oli Pietarsaaren ensimmäinen moderni asemakaava. Tässä kaavassa oli puistoja (Runebergin puisto, Koulupuisto, Tullipakkahuoneenpuisto), urheilukenttiä (mm. Vanha kenttä) ja erityisiä alueita teollisuutta, kuljetustoimintoja ja varastointia varten. Keskustan reunaan kaavoitettiin mm. erityinen makasiinialue siihen liittyvän pistoraiteen varrelle. Nyt hotellina toimiva Tullipakkahuone rakennettiin tämän kaavan mukaan. Jungin kaavaa muutettiin vuonna 1928 ns. Andersinin regleerauksella, joka toi mukanaan luvun klassismin piirteitä (mm. Sibeliusaukio). Vuosisadan vaihteen tienoilla ja I maailmansotaa edeltävä aikana alettiin kaupunkiin rakentaa huomattavasti perinteisestä puukaupungin mittakaavasta poikkeavia, leimallisesti jotakin tiettyä tarkoitusta palvelevia rakennuksia. Aiemmin olivat tällaisia erikoistuneita rakennuksia olleet lähinnä tietyt julkiset rakennukset, kuten kirkko, hallintorakennukset ja koulut. Nyt rakennettiin - osin asutuksen keskelle - myös tehtaita ja varastoja (Holkkitehdas, Pitsitehdas, Tupakkatehdas ja Tupakkamakasiini) sekä liikerakennuksia (ns. Myntin talo, Teräksen talo, Kaupunginhotelli) sekä muita "erikoisrakennuksia" (kuten nyttemmin purettu elokuvateatteri Centralin talo, Kjerulfin valokuvausateljee taikka Koulukadun pohjoispuolelle rakennettu Strengbergin tehtaan ruokala, sosiaalidemokraattien työväentalo sekä Svenska Gården). Vaikka jo tätä ennen oli tapahtunut rakennusten rajoitetumpaa toiminnallista erikoistumista, oli kyse ollut lähinnä alun perin asuinrakennuksiksi rakennettujen talojen muuttamisesta esimerkiksi kaupoiksi, avaamalla niihin uusia sisäänkäyntejä ja suurentamalla ikkunoita näyteikkunamaisiksi. Nyt rakennettiin taloja, jotka suunniteltiin toiminnallisten vaatimusten mukaisesti, ja joilla oli myös käyttötarkoitustaan kuvastava arkkitehtuuri. Tämän kehitysvaiheen ja Jungin asemakaavan jälkiä keskustan kulttuuriympäristössä ovat (edellä mainittujen lisäksi) Myllymäen jugend-kokonaisuus, Pietarinpuistikon 20-luvun klassismin hengessä rakennetut talot, Loveret 1:n kerrostalo ja vanha kaupungin sauna (nyk. energialaitos).

12 1.4 Utvecklingen efter andra världskriget 1.4 Toisen maailmansodan jälkeinen kehitys Den viktigaste förändringen, som urbaniseringen efter andra världskriget förde med sig när det gäller stadsstrukturen, var att tyngdpunkten i bostadsbyggandet flyttades till nya förortsområden. Den här utvecklingen började visserligen tämligen långsamt, och i början byggdes det också mycket bostäder i centrum, men det skedet räckte endast drygt tio år, från mitten av 1950-talet till slutet av 1960-talet. Stadsplanen för centrum förnyades år 1961 (den s.k. Meurmans plan). Planen utgick från den gamla kvartersstrukturen och strävade till att förnya det byggnadsbestånd som grundade sig på den gamla strukturen genom att riva det gamla och bygga nytt. De nya husen var höghus: i de mest tättbebyggda kvarteren punkthus med fem eller sex våningar, i randområdena lamellhus med tre våningar. Den nya byggnadstyp som dominerade var kombinerade bostads- och affärshus, där bottenvåningen var helt reserverad för affärer. Med de kombinerade bostads- och affärshusen blev också olika typer av reklam allmännare i gatumiljön, både egentlig ljusreklam och rader av skyltfönster längs hela gatsidan. Tidiga representanter för det här utvecklingsskedet är bl.a. de flesta höghusen på Södermalm (rena bostadshus) samt i stadskärnan Cityhuset, Armirohuset, Narska huset och Parkhuset (kombinerade bostads- och affärshus). Meurmans plan har förnyats lite i taget. Den största delen av kvarteren har planlagts på nytt efter år I de nya planerna har man jämförelsevis systematiskt beaktat byggnadsskyddsaspekter. Också i Meurmans plan hade man tagit värdefulla byggnader i beaktande på en del av området (Storgatan/Trädgårdsgatan) bl.a. genom att dimensionera byggnadsrätten så att den var relativt liten och genom att för nybyggnadsplaner kräva utlåtande av museimyndigheterna. Det var likväl inte fråga om byggnadsskydd genom plan. Biltrafiken växte kraftigt och som ett motdrag till det här uppstod tanken på att ändra Kanalesplanaden till gågata, vilket också genomfördes i början av 1990-talet. Toisen maailmansodan jälkeisen kaupungistumisen kaupunkirakenteellisesti merkittävin tekijä oli asuntorakentamisen painopisteen siirtyminen uusille esikaupunkialueille. Tämä kehitys käynnistyi tosin melko hitaasti, ja aluksi asuntoja rakennettiin runsaasti myös keskustaan, mutta tämä vaihe kesti vain runsaat kymmenen vuotta, 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun lopulle. Keskustan asemakaava uudistettiin vuonna 1961 (ns. Meurmanin kaava). Kaavan lähtökohtana oli vanha korttelirakenne ja siihen perustuva rakennuskannan uusiminen vanhaa purkamalla ja uutta rakentamalla. Uudet rakennukset olivat kerrostaloja: tiiveimmissä kortteleissa viisi- tai kuusikerroksisia pistetaloja, reuna-alueilla kolmikerroksisia lamellitaloja. Uutena rakennustyyppinä hallitsevaksi tuli yhdistetty asuin- ja liiketalo, jonka pohjakerros oli kokonaan varattu kaupoille. Yhdistettyjen asuin- ja liiketalojen myötä yleistyi myös erilainen katuympäristöön sijoitettu mainonta, sekä varsinaisina valomainoksina että koko katusivun pituisina näyteikkunoiden rivistöinä. Tämän kehitysvaiheen aikaisia rakennuksia ovat mm. useimmat Etelänummen kerrostalot (puhtaita asuintaloja) sekä ydinkeskustassa City-talo, Armiro-talo, Narsin talo ja Puistotalo (yhdistettyjä asuin- ja liiketaloja). Meurmanin kaavaa on uudistettu pieninä osina. Suurin osa kortteleista on uudelleen kaavoitettu vuoden 1975 jälkeen. Uusissa kaavoissa on rakennussuojelunäkökohdat otettu huomioon verraten järjestelmällisesti. Meurmanin kaavassakin oli arvokkaat rakennukset otettu huomioon osalla aluetta (Isokatu/Puutarhakatu) mm. mitoittamalla rakennusoikeus suhteellisen pieneksi ja määräämällä uudisrakennussuunnitelmista, että niistä tuli hankkia museoviranomaisen lausunto. Varsinaisesta kaavalla suojelusta ei kuitenkaan ollut kyse. Autoliikenne kasvoi voimakkaasti, ja sen vastapainona syntyi ajatus Kanavapuistikon muuttamisesta kävelykaduksi, mikä toteutuikin 1990-luvun alussa.

13 Byggandet av Cityhuset med fem våningar, det s.k. Narska huset samt Parkhuset gav norra sidan av Styrmansgatan ett helt nytt utseende. Gatans dragning är densamma som på talet. Viisikerroksisten City-talon, ns. Narsin talon sekä Puistotalon rakentaminen muutti Perämiehenkadun pohjoisreunan ilmeen täysin uudeksi. Kadun linjaus noudattelee vielä 1700-luvun katulinjaa.

14 Castrénska huset (där Cityhuset står i dag) Castrénin talo (nykyisen City-talon paikalla Rönnings pappershandel i hörnet av Storgatan och Kanalesplanaden Rönningin paperikauppa Isokadun ja Kanavapuistikon kulmassa Raden av byggnader på norra sidan av Kanalesplanaden (nu Nordea, Halpa-halli) Kanavapuistikon pohjoisreunan rakennusrivi (nyt: Nordea, Halpa-halli) Hus som rivits efter andra världskriget När man räknar uthusen med, har nästan 120 byggnader rivits i Jakobstads centrum efter andra världskriget. Största delen av byggnaderna har varit envånings trähus med tillhörande ekonomibyggnader. Rivningsverksamheten var som livligast i mitten av 1960-talet. Då revs t.ex. på Södermalm en betydande del av det byggnadsbestånd som uppfördes efter branden. Den sista livligare rivningsvågen inföll åren före den ekonomiska krisen på 1990-talet, då man rev bl.a. hela raden byggnader längs norra sidan av Kanalesplanaden (gågatan) för att ge plats åt Halpahallis nybygge och åt den dåvarande Föreningsbankens nybygge samt hela byggnadsbeståndet i det s.k. Teräskvarteret, förutom ett hus. Toisen maailmansodan jälkeen puretut rakennukset Kun mukaan luetaan ulkorakennukset, on Pietarsaaren keskustassa II maailmasodan jälkeen purettu lähes 120 rakennusta. Suurin osa rakennuksista on ollut yksikerroksisia puutaloja ja niiden talousrakennuksia. Purkaminen oli vilkkainta 1960-luvun puolivälissä, jolloin esimerkiksi Etelänummen alueelta katosi huomattava osa palon jälkeen rakennetusta rakennuskannasta. Viimeinen vilkkaampi purkuaalto ajoittuu 1990-luvun lamaa edeltäneisiin vuosiin, jolloin purettiin mm. Kanavapuistikon (Kävelykadun) pohjoisreunan rakennusrivi (Halpa-hallin uudisrakennuksen ja silloisen Yhdyspankin uudisrakennusten tieltä) sekä ns. Teräksen korttelin koko rakennuskanta, yhtä taloa lukuun ottamatta.

15

16 1.5 Sammandrag olika tidsskikt i stadsstrukturen Av stormaktstidens Jakobstad återstår Storgatans dragning, brytningen i stadsstrukturen vid den tidigare våtmarken samt huvuddragen i gatunätet i den norra delen av stadskärnan som undgick storbranden (med grått ritade gator: förutom Storgatan en del av Runebergsgatan, Alholmsgatan och södra ändan av Hamngatan, Kyrkogatan, Styrmansgatan och södra ändan av Visasbacken samt norra sidan av Kanalesplanaden). Gatu- och kvartersstrukturen söder om Kanalesplanaden (utmärkt med blått) har sitt ursprung i den stadsplan som uppgjordes efter branden Man kan fortfarande tydligt urskilja sydgränsen för den tidens tättbebyggda stadskärna med tillhörande grönområden. Från samma utvecklingsperiod härstammar stadens centrala öppna platser: Torget och Runebergsparken. Centrum utvidgades kraftigt under 1900-talet, särskilt under århundradets första decennier (orange). Spåren av 1904 och 1928 års stadsplaner är bl.a. Kvarnbackens område, trakten runt Sibeliusskvären, Pedersesplanaden, som avgränsar stadskärnan västerut, och byggnaderna längs den samt de viktigaste egentliga parkområdena i centrum, bl.a. Skolparken och parkerna i anslutning till den. Placeringen av vissa offentliga eller i stadsbilden dominanta byggnader (Tullhuset, Vattentornet, Samlyceet) härrör också från de här stadsplanerna. Efter andra världskriget skedde inte längre någon nämnbar utvidgning av centrum. Byggandet skedde inom ramen för den existerande strukturen, ofta genom rivning av gammalt. 1.5 Yhteenveto kaupunkirakenteen aikakerrokset Suurvalta-ajan kaupungista ovat jäljellä Isokadun linjaus, kaupunkirakenteen katkos vanhan kosteikkoalueen kohdalla sekä palolta säästyneen alueen katuverkoston päälinjaukset (harmaalla piirretyt kadut; Isokadun lisäksi osa Runeberginkatua, Alholminkatu ja Satamakadun eteläpää, Kirkkokatu, Perämiehenkatu ja Visasmäen eteläpää sekä Kanavapuistikon pohjoisreuna). Vuoden 1835 palon jälkeisen kaavan (sininen väri) jäljiltä on peräisin Kanavapuistikon eteläpuolinen katu- ja korttelirakenne. Taajaan rakennetun kaupungin entinen eteläreuna (Puutarhakatu) vihervyöhykkeineen erottuu vielä selvästi keskustan eteläreunassa. Samalta kehitysjaksolta ovat peräisin myös kaupungin keskeiset aukiot: Tori ja Runebergin puisto. Keskusta laajeni voimakkaasti 1900-luvulla, varsinkin sen alkuvuosikymmeninä (oranssi). Vuosien 1904 ja 1928 asemakaavojen peruja ovat koko Myllymäen alue, Sibeliusaukion seutu, keskustaa lännessä rajaava Pietarinpuistikko ja sen varren rakentuminen sekä keskustan tärkeimmät varsinaiset puistoalueet Koulupuisto ja siihen liittyvät puistot sekä eräiden julkisten tai muuten kaupunkikuvaa hallitsevien rakennusten sijoittelu (Tullipakkahuone, Vesitorni, Lyseo). Toisen maailmansodan jälkeen ei keskusta enää sanottavasti laajentunut. Rakentamista tapahtui olemassa olevan rakenteen puitteissa, pitkälti nimenomaan vanhaa purkamalla.

17 B. Staden som en bild av sin tid Stormaktstidens och merkantilismens stad 1600-talets stadspolitik byggde på merkantilismens ekonomiska läror, i kombination med Sveriges stormaktsambitioner. Städerna konsoliderade centralförvaltningens ställning i det avlägsna Finland och bidrog samtidigt till rikets ökade välstånd. I Finland rådde i praktiken naturahushållning, men man producerade stora mängder exportprodukter, särskilt tjära. Handeln var reglerad och byggde på handelsprivilegier, tullar och skatter samt på städernas inbördes hierarki; utrikeshandeln koncentrerades till stapelstäder, all export av varor från andra städer gick via stapelstäderna. Det viktigast målet var att öka rikets - närmast Stockholms - välstånd. Jakobstad hade inte stapelrättigheter utan handelsvarorna exporterades till utlandet via Stockholm. På landsbygden var handeln ytterst begränsad, den koncentrerades så gott som helt till städerna. Staden var ett begränsat område, omgärdat med ett tullstaket, och rätten att bosätta sig i staden stod under kontroll. Den reglerade handeln garanterade en säker marknad och ett visst välstånd, men då den uttryckliga målsättningen var att öka centralmaktens välstånd, förblev utvecklingen långsam och t.ex. städernas invånarantal synnerligen stabilt. Utvecklingen hämmades dock av stormaktstidens ständiga krig. För Jakobstads del var stora ofreden, då hela staden brändes ned, den mest förödande perioden. B. Kaupunki oman aikansa kuvana Suurvalta-ajan ja merkantilismin kaupunki 1600-luvun kaupunkien perustamisen pohjana oli merkantilistinen talousoppi, yhdistettynä Ruotsin suurvaltapyrkimyksiin. Kaupungit vahvistivat keskushallinnon asemaa syrjäisessä Suomessa, ja palvelivat samalla valtakunnan vaurastumista. Suomi eli tuolloin käytännössä luontaistaloudessa, mutta saattoi tuottaa suuria määriä vientituotteita, erityisesti tervaa. Kauppa oli säännösteltyä ja perustui kauppaprivilegioihin, tulleihin ja veroihin sekä kaupunkien keskinäiseen kaupan hierarkiaan, jossa ulkomaankauppa keskitettiin tapulikaupunkeihin, joihin muista kaupungeista vietävät tuotteet keskitettiin. Tärkein tavoite oli valtakunnan lähinnä Tukholman vaurauden kasvattaminen. Pietarsaarella ei tapulioikeuksia ollut, vaan kauppatavarat vietiin ulkomaille Tukholman kautta. Maaseudulla kauppa oli erittäin rajoitettua, ja keskitettiin lähes kokonaan kaupunkeihin. Kaupunki oli suppea, aidattu alue, se rajattiin tulliaidalla, eikä asumisoikeus kaupungissa ollut vapaa. Säännöstelty kauppa takasi varmat markkinat ja tietyn vaurauden kehittymisen, mutta kun päätavoite oli nimenomaan keskuksen vaurauden kasvattaminen, oli kehitys hidasta ja esimerkiksi kaupungin asukasluku varsin vakaa. Kehitystä haittasivat kuitenkin suurvalta-ajan jatkuvat sodat, Pietarsaaren kohdalla tuhoisimpana Isovihan aika, jolloin koko kaupunki poltettiin. I slutet av 1700-talet började centralförvaltningen släppa sitt grepp som en följd av den tilltagande liberalismen (bl.a. Anders Chydenius). År 1765 fick städerna vid Bottniska viken seglations- och handelsrättigheter, städerna fick en självständigare roll, och utrikeshandeln begränsades inte på samma sätt som under merkantilismens tid. Tullen och beskattningen fungerade naturligtvis fortfarande, men städernas borgerskap fick en större handlingsfrihet än tidigare, vilket utgjorde grunden för en ökad handel och sjöfart samt möjliggjorde uppkomsten av ett lokalt förmögenhetskapital. Det här i sin tur var en förutsättning för att den spirande industrin skulle utvecklas i staden luvun lopulla keskushallinnon ote alkoi hellittää, nousevan liberalismin (mm. Anders Chydenius) myötä Pohjanlahden kaupungit saivat purjehdus- ja kauppaoikeudet, kaupungeille kehittyi itsenäisempi rooli, eikä ulkomaankauppaa rajoitettu samalla tavalla kuin merkantilismin aikana. Tulli ja verotus toimivat luonnollisesti edelleen, mutta kaupunkiporvariston entistä laajempi toimintavapaus loi perustan kaupan ja merenkulun kasvulle, ja mahdollisti paikallisen pääomavaurauden kehittymisen. Tämä taas mahdollisti kaupungin alkavan teollisuuden kehityksen.

18 Autonomins tid skeppsredarnas stad Autonomian aika laivanvarustajien kaupunki Under autonomins tid ( ) sattes fokus på utvecklandet av Finlands ekonomi. Landet fick snabbt ett järnvägsnät och en egen valuta. Det snabbt växande S:t Petersburg och den stora ryska marknaden utgjorde grunden för en tillväxt med verkningar även i Österbotten. Inom politiken skedde den påtagligaste utvecklingen i och med det nationella uppvaknandet och den samtidigt inledda folkundervisningen. Efter branden år 1835 byggdes staden upp igen enligt empirestilens ideal. Stadsstrukturen började differentieras socialt: Södermalm, som hade förstörts i branden, blev det förmögnare borgerskapets område, medan den fattigare befolkningen bebodde Skataområdet norr om kyrkan. Autonomian aikana ( ) tuli Suomen talouden kehittämisestä itseisarvo. Maahan rakennettiin nopeasti rautatieverkosto ja Suomi sai oman valuutan. Nopeasti kasvava Pietarin kaupunki ja Venäjän laajat markkinat antoivat kasvulle pohjan, joka heijastui myös Pohjanmaalle. Politiikassa merkittävin kehitys tapahtui kansallisen heräämisen ja samaan aikaan käynnistyneen kansanopetuksen myötä. Kaupunki paloi 1835, jonka jälkeen sen ulkoasu uudistui täysin empiretyylin periaatteiden mukaiseksi. Kaupunkirakenteessa alkoi näkyä selvä sosiaalinen eriytyminen: palossa tuhoutuneesta Etelänummen alueesta tuli leimallisesti vauraamman porvariston aluetta, vähävaraisemman väestön asuttaessa kirkon pohjoispuolista Skatan aluetta.

19 Finland på tröskeln till självständighet och industrialiseringens tid Olika funktioner i staden (boende, handel, administration, industriell produktion) hade inte tidigare med undantag av några offentliga byggnader varit åtskilda ur markanvändningssynpunkt. Samma tomt och samma byggnad kunde ha flera användningsändamål jämsides. Den snabba industrialiseringen ökade vid 1800-talets slut behovet att styra stadsstrukturens utveckling. Särskilt trängande var behovet att säkerställa den expanderande industrins tillväxtmöjligheter genom att reservera tillräckliga verksamhetsarealer och att reservera tillräckliga områden för produktion av bostäder åt den växande befolkningen. P.g.a. den begynnande teknologiseringen av samhället (vatten- och avloppsledningar, elnät, järnvägar) blev också beredskapen att styra utvecklingen av nödvändiga strukturer för dessa funktioner viktigare än förr. Då den tidigare stadsplaneringen främst angav byggnadskvarterens läge och en för byggandet lämplig tomtindelning, fick samhällsplaneringen nu en ny teknisk-ekonomisk dimension. I början av 1900-talet hade också en styrning av markanvändningen som beaktade behoven att differentiera olika funktioner blivit en aktuell uppgift för planläggningen. En av orsakerna till det här var utvecklingen av den industriella produktionen och den därmed sammanhängande transporttekniken samt båda dessa funktioners behov av lagerutrymmen. Vid samma tid blev man också medveten om behovet att anvisa områden för olika ändamål som var viktiga för medborgarnas välmående. I städerna började man anlägga parker, sportplaner och större friluftsområden. Den stadsplan som arkitekt Bertel Jung färdigställde år 1904 var Jakobstads första moderna stadsplan. I den anvisades både strukturellt, stadsbildsmässigt och funktionellt och socialt differentierade områden. Itsenäistyvä Suomi teollistumisen aika Eri toiminnot (asuminen, kauppa, hallinto, teollinen tuotanto) - harvoja julkisia rakennuksia lukuun ottamatta - eivät kaupungissa aiemmin olleet maankäytöllisesti eriytyneitä. Samalla tontilla ja samassa rakennuksessa saattoi olla monta samanaikaista käyttöä. Nopea teollistuminen kasvatti 1800-luvuin lopulla tarvetta ohjata kaupunkirakenteen kehitystä. Painetta aiheutti erityisesti kaksi tekijää: Tarve varmistaa kehittyvän teollisuuden kasvuedellytykset varaamalla sille riittäviä alueita, sekä tarve varata kasvavan väestön tarvitsemalle asuntotuotannolle riittävät alueet Lisäksi oli yhdyskuntarakenteen jo käynnistyneen teknistymisen (vesijohdot, viemärit, sähköverkko, rautatiet) vuoksi aikaisempaa tärkeämpää varautua myös näiden tarvitsemaan rakenteen ohjaukseen. Kun aikaisempi asemakaavoitus oli keskittynyt lähinnä rakennuskortteleiden sijaintiin ja siihen, että rakentamiselle saatiin sopiva tonttijako, tuli yhdyskuntasuunnitteluun uusi teknistaloudellinen ulottuvuus luvun alussa oli kaavoituksen yhdeksi tehtäväksi kuitenkin tullut myös eri toimintojen eriyttämistarpeita palveleva maankäytön ohjaus. Yksi tähän johtaneista syistä oli teollisen tuotannon kehittyminen, mihin liittyivät myös kuljetustekniikan kehittyminen ja näihin molempiin liittyvä varastointitarve. Samalla tiedostettiin myös tarve osoittaa alueita erilaisia yhteisön hyvinvointia palvelevia tarkoituksia varten, jolloin kaupunkeihin alettiin järjestää puistoja, urheilukenttiä ja laajoja ulkoilualueita. Arkkitehti Bertel Jungin vuonna 1904 valmistunut asemakaava oli Pietarsaaren ensimmäinen moderni asemakaava, jossa osoitettiin sekä rakenteellisesti, kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti - ja sosiaalisesti - eriytyneitä alueita.

20 Nutid stadens kommersiella centrum och bilstadens uppkomst Den första hälften av förra århundradet förebådade vad som skulle komma: den explosionsartade urbaniseringen efter andra världskriget och byggandet av höghus i stadskärnan. Tiden efter andra världskriget förändrade stadsmiljön mer än någon tidigare utvecklingsfas inklusive stadens brand; efter branden förändrades visserligen stadskärnans form, men nu förändrades både form och funktion. Stadskärnan kom att domineras av flervåningshus. Befolkningsökningen och det växande bostadsbehovet ledde särskilt under 1960-talet till en omfattande rivningsvåg. Det var mycket lönsamt att bygga och sälja nya höghuslägenheter, även om förlusten av gamla bostäder var stor. De gamla trähusen var ofta bristfälligt utrustade och hade inget nämnvärt kapitalvärde. Bostadsaktiebolaget var en finansieringsinnovation som möjliggjorde att betalningsförmågan hos tiotals familjer med normal inkomst kanaliserades till centraliserad bostadsproduktion. Den här utvecklingen stöddes också av en växande inflation i kombination med en beskattning som gynnade bostadsproduktion och låntagning för detta ändamål. Ägobostäder i höghus var ett nytt fenomen; ännu några decennier tidigare var höghusbostäderna för det mesta hyresbostäder. Husen ägdes t.ex. av industrianläggningar (tjänstebostäder) eller enskilda placerare ( gårdsägare ). Höghusen i de mest centrala kvarteren byggdes dessutom som kombinerade affärs- och bostadshus, där bottenvåningen enbart bestod av affärsutrymmen, vilket gjorde förändringen ännu mer lönsam. Det snabbt växande invånarantalet i kombination med en ökning av den allmänna inkomstnivån och köpkraften inledde under 1960-talet det senaste förändringsskedet i centrummiljön: uppkomsten av bilstaden och förvandlingen av centrum till en regional tyngdpunkt för kommersiell service. I takt med att personbilarna blev allmännare ökade invånarnas i det här fallet speciellt också kundernas rörlighet och det blev lätt och vardagligt att uträtta sina ärenden i centrum. Medan de dagliga inköpen ännu i början av 1960-talet gjordes i by-, när- eller kvartersbutiken var den kommersiella servicen i centrum nu inom räckhåll för en växande mängd kunder, det var bara fråga om några minuters bilfärd. Utvecklingen, det växande välståndet och bilismen möjliggjorde en koncentration av affärer som betjänade en större kundkrets än tidigare. I centrum av Jakobstad byggdes inom ca tio år tre varuhus (Centrum, Stockmann och Sokos), en s.k. supermarket (Marketor) samt ett antal mindre, moderna affärsutrymmen (HAB:s hus vid torget, affärsutrymmena på norra sidan av Stationsvägen). Den totala affärsytan i stadskärnan mångdubblades och i samma takt slog de tidigare så nödvändiga närbutikerna igen sina dörrar en efter en. I och med byggandet av affärshusen försvann nästan alla byggnader från tiden före branden på några undantag när från norra delen av stadskärnan. Uppkomsten av bilstaden förändrade kulturmiljön i stadskärnan också på annat sätt än genom byggandet av affärer. De obebyggda delarna, dvs. gatorna, blev ett enhetligt trafikorgan som betjänade biltrafiken och parkeringen. Miljöns kvalitet började försämras, och centrum började uppfattas som ett bosättningsområde som var illa anpassat för t.ex. barnfamiljer vilket också syntes som en förändring i invånarstrukturen. Under de senaste årtiondena har den ökande biltrafiken börjat motverka sig själv och invånarna har börjat återerövra stadskärnan. Ett konkret resultat av detta är gågatan, som i sig är ett helt nytt element i den byggda kulturmiljön. Till samma tema hör också de diskussioner som redan länge förts om en ökad reglering av biltrafiken och parkeringen och om att freda stadskärnan från trafik. Handelns koncentration ser ut att fortsätta.

21 Nykyaika kaupallinen keskusta ja autokaupungin synty Viime vuosisadan alkupuoli ennakoi tulevaa: toisen maailmansodan jälkeistä räjähdysmäistä kaupungistumista ja keskustan kerrostalorakentamista. Tämä jakso muutti kaupunkiympäristöä enemmän kuin mikään muu kehitysvaihe, kaupungin palo mukaan luettuna; palon jälkeen muuttui tosin kaupungin muoto, mutta nyt muuttuivat sekä muoto että toiminta, keskustan muuttuessa kerrostalovaltaiseksi. Kaupunkiväestön ja asuntojen kysynnän kasvu johti erityisesti luvulla laajaan purkamisaaltoon. Uusien kerrostaloasuntojen rakentaminen ja myynti oli erittäin kannattavaa, vaikka vanhojen asuntojen hävikki olikin suuri. Vanhat puutalot olivat usein huonosti varusteltuja eikä niissä ollut kiinni mainittavia pääoma-arvoja. Asunto-osakeyhtiö oli rahoituksellinen innovaatio, jolla kymmenien normaalituloisten perheiden maksukyky voitiin ohjata keskitettyyn tuotantoon. Tätä kehitystä tuki myös voimistuva inflaatio yhdistettynä asuntotuotannon ja -lainanoton verotukselliseen tukeen. Asunnon omistukseen perustuva kerrostaloasuminen oli uusi ilmiö; vielä muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin olivat kerrostaloasunnot enimmäkseen vuokra-asuntoja, talojen omistajien ollessa esimerkiksi teollisuuslaitoksia (työsuhdeasunnot) tai yksittäisiä sijoittajia ("talonomistajat"). Erityisesti aivan keskeisimpien kortteleiden kerrostalot tehtiin lisäksi yhdistettyinä asuin- ja liiketaloina, joiden pohjakerrokset koostuivat puhtaista liikehuoneistoista. Tämä tietysti lisäsi muutoksen taloudellista kannattavuutta. Asukasmäärän nopea kasvu yhdistettynä yleiseen tulotason ja ostovoiman kasvuun käynnistivät 1960-luvulla viimeisimmän keskustaympäristön muutosvaiheen: autokaupungin synnyn ja keskustan muuttumisen nimenomaan kaupallisten palvelujen seudulliseksi keskittymäksi. Asukkaiden - tässä tapauksessa erityisesti myös asiakkaiden - liikkuvuuden kasvu henkilöautojen yleistymisen myötä teki keskustassa asioimisen helpoksi ja jokapäiväiseksi. Kun päivittäiset ostokset vielä 1960-luvun alussa tehtiin kylä-, lähi- tai korttelikaupassa, olivat keskustan kauppapalvelut yhä kasvavan asiakasmäärän ulottuvilla muutaman minuutin ajomatkan päässä. Kehitys, vaurastuminen ja autoistuminen mahdollistivat entistä laajempaa ostajakuntaa palvelevien kauppapalvelujen keskittämisen. Pietarsaaren keskustaan rakennettiin noin kymmenen vuoden sisällä kolme tavarataloa (Centrum, Stockmann ja Sokos), yksi ns. supermarket (Marketor) sekä joukko pienempiä "moderneja" myymälätiloja (HOP:n talo torin varrella, Asematien pohjoissivun liiketilat). Keskustan myymäläala moninkertaistui, ja suunnilleen samaan tahtiin sulkivat aikaisemmin niin välttämättömät lähikaupat yksi kerrallaan ovensa. Liikerakennusten rakentamisen myötä hävisivät keskustan pohjoisosasta paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki paloa edeltävältä ajalta peräisin olevat rakennukset. Autokaupungin synty muutti keskustan kulttuuriympäristöä muutenkin kuin liikerakentamisen kautta. Rakentamattomat osat - eli kadut - muuttuivat yhtenäiseksi, autolla liikkumista ja pysäköimistä palvelevaksi liikenne-elimeksi. Ympäristön laatu alkoi laskea, ja keskusta alettiin mieltää esimerkiksi lapsiperheille huonosti sopivaksi asuinalueeksi - mikä näkyi myös asukasrakenteen muutoksena. Viime vuosikymmeninä on autoistuminen kääntynyt itseään vastaan ja keskustaa on alettu "vallata takaisin". Tämän konkreettisena tuloksena on kävelykatu, joka sinänsä on aivan uudenlainen rakennetun kulttuuriympäristön elementti. Samaan teemaan liittyvät jo pitkään käydyt keskustelut autoliikenteen ja pysäköinnin säätelyn lisäämisestä ja keskustan liikenteellisestä rauhoittamisesta. Kaupallinen keskittyminen näyttää jatkuvan.

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 614/2013 vp Kotkaniemi-museon kulttuurihistoriallisen perinnön turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen tulevaisuus on uhattuna: opetus-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

INGÅ - ÄNDRING AV DETALJPLAN FÖR CENTRALPARKEN

INGÅ - ÄNDRING AV DETALJPLAN FÖR CENTRALPARKEN INKOO KESKUSPUISTON SEMKVN MUUTOS Helsinki 7.2.2011, -Konsultit Konsultti on vuoden 2010 aikana kehittänyt kaksi vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta ja B. Vaihtoehdot eroavat toisistaan lähinnä n linjauksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER PORVOON OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTELSE AV EGNAHEMSTOMTER I BORGÅ Luovutuspäätös 20.10.2014 (kaupunkikehityslautakunta

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

6 20.01.2016 25 02.02.2016

6 20.01.2016 25 02.02.2016 Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 6 20.01.2016 25 02.02.2016 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen asettaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle / Utfärdande

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen ki Oma Ympäristö äi Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Rakentajailta, ennakoiva laadunohjaus Byggarnas kväll 20.10.2015 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör Pohjanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER PORVOON OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTELSE AV EGNAHEMSTOMTER I BORGÅ Luovutuspäätös 8.3.2013 (kaupunkikehityslautakunta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht.

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht. Tekniikka- ja ympäristövlk/utsk. f tekn. och miljö 12 25.01.2010 Laskujen hyväksyminen 2010 / Godkännande av räkningar 2010 840/V1.14.141/2005 TEYMPVLK 12 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 100/2002 vp Työmatkakulujen vähennysoikeuden muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Vaikka eduskunta onkin toistuvasti nostanut työmatkavähennyksen ylärajaa, silti työmatkakulujen vähennysoikeudessa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot