Korkeakouluopiskelijoiden suun terveyden muutokset kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkeakouluopiskelijoiden suun terveyden muutokset kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana"

Transkriptio

1 YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN TUTKIMUKSIA 44 Irja Ventä ja Lauri Turtola Korkeakouluopiskelijoiden suun terveyden muutokset kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Helsinki 2008

2 Tilaukset: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö/ julkaisut Töölönkatu 37 A Helsinki Irja Ventä ja Lauri Turtola Valokuva kirjoittajista: Anna Hämäläinen Ruotsinkielinen käännös: Elisabet Ostrow Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Taitto: Tarja Kela Paino: Hakapaino ISBN (nid.) ISBN (pdf.) ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 6 2 SAMMANDRAG 8 3 ABSTRACT 10 4 JOHDANTO 12 5 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 14 6 MÄÄRITELMIÄ 14 7 AINEISTO JA MENETELMÄT 15 8 TULOKSET Osallistuminen Kotona täytetyt kyselylomakkeet Viisaudenhampaat Itsehoito sekä suun ja hampaiden oireet Hammashoitopelko Kliininen suun ja hampaiden tutkimus Esitietokysymykset Sylkitestien tulokset Limakalvolöydökset ja lävistykset Kuutosten purentasuhde ja oikomishoito Hampaiden kiinnityskudosten tila ja hoidon tarve WHO:n CPI-indeksillä Hammasstatus Viisaudenhampaiden puhkeamisaste ja suukirurginen hoidontarve Muut röntgenlöydökset kuin karies Hampaiden rispaantuminen ja lyhentyminen Eroosio, abraasio ja attritio Ienvauriot Mielialakysely (Beckin inventaario) Annetut hoitosuositukset 75 9 TULOSTEN POHDINTA TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUSVIITTEET LIITTEET: TUTKIMUSLOMAKKEET 87

4

5 ESIPUHE Potilaiden hoidon laadun turvaamiseksi tarvitaan jatkuvasti uutta tutkittua tietoa. Vuotuiset tilastolliset raportit ovat hyödyllisiä yleiseen toiminnan seurantaan ja suunnitteluun, mutta yksilötasolla tarvitaan tutkimustietoa suun sairauksien esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta. Myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toimintastrategian mukaan toiminnan kehittäminen edellyttää tutkittua tietoa. Aikaisemmassa suun terveyden 18-vuotisessa seurantatutkimuksessamme vuosina totesimme, että opintojen alusta kuuden vuoden välein toteutettu tutkimus ei riitä. Jo ensimmäisten opiskeluvuosien aikana tapahtuu runsaasti muutoksia suun ja hampaiden terveydessä ja myös koko yksilön elämäntilanteessa. Tämän takia halusimme toteuttaa tämän seurantatutkimuksen ensimmäisestä opiskeluvuodesta neljänteen vuoteen saadaksemme tietoa opiskelun alun tapahtumista. Tutkimusraportti noudattaa tieteellisen artikkelin esitystapaa. Tulososa on kuitenkin laaja, koska kaikki tutkimuksen tulokset esitetään. Taulukoita on tarkoituksellisesti lukuisia. Taulukoissa on suoraa seurantatietoa suun terveydestä opintojen alkuvuosien ajalta. Näiden tulosten syvällisempi tarkastelu, kuten syy- ja seuraussuhteiden selvittely, edellyttää aineiston lisäkäsittelyä. Esitämme tässä yhteydessä kutsun tutkimuksesta kiinnostuneille tulla keskustelemaan mahdollisuudesta työstää tuloksia eteenpäin. Tämän suuruusluokan kliininen seurantatutkimus edellyttää organisaatiota, jossa on tietoa potilaiden tutkimuksen ja hoidon järjestämisestä. Kaiken kaikkiaan yli 20 henkilön työpanosta tarvittiin tutkimuksen eri vaiheissa. YTHS:n tutkimus- ja kehittämisrahaston taloudellinen tuki on tehnyt tämän tutkimuksen toteuttamisen mahdolliseksi. Kiitämme Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä, avustanutta henkilökuntaa sekä tutkimukseen osallistuneita opiskelijoita tutkimuksen onnistumisesta. Helsingissä marraskuussa 2007 Kirjoittajat: Irja Ventä, dosentti, suukirurgian erikoishammaslääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Helsinki Lauri Turtola, dosentti, johtajahammaslääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Helsinki

6 1 TIIVISTELMÄ Ventä I, Turtola L. Korkeakouluopiskelijoiden suun terveyden muutokset kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Helsinki: YTHS, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 44, s. Tavoite: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suun terveydentila opintojen alussa ja verrata sitä tilanteeseen 3 vuotta myöhemmin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota viisaudenhampaisiin, hampaiden reikiintymiseen, kiinnityskudoksiin, lävistyksiin, limakalvolöydöksiin, syömishäiriöiden suulöydöksiin ja hammashoitopelkoon. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen kohteena olivat 191 (41 miestä, 150 naista) syntyperäistä helsinkiläistä, Helsingin yliopistossa opiskelunsa vuonna 2001 aloittanutta ylioppilasta, joiden syntymävuodet olivat 1981 tai 1982 ja kotikunta ensimmäisenä opiskeluvuotena oli Helsinki. Potilaat tutkittiin kliinisesti sekä vuonna 2002 että vuonna Keski-ikä alussa ja lopussa oli 20,7 (± 0,6) ja 23,7 (± 0,6) vuotta Tutkimukseen sisältyi koko suun hammastilanne, viisaudenhampaat, tukikudokset (CPI-indeksi), sylkitestit, suun limakalvot ja lävistykset sekä mahdolliset syömishäiriöiden aiheuttamat suumuutokset. Lisäksi kaikista otettiin alussa leukojen panoraamaröntgenkuva viisaudenhampaiden tilanteen määrittämiseksi ja tarvittaessa terveydentilan selvittämiseksi myös neljäntenä vuonna. Kyselylomakkeilla selvitettiin viisaudenhampaiden aiempia vaiheita, hampaiden kotihoitotottumuksia sekä hammashoitopelkoa (Visual Analogue Scale, asteikko 0-100), mielialaa (Beckin pitkä kysely) ja lääkärin toteamia allergioita. Tulokset: Ainakin yksi puhkeamaton tai vaillinaisesti puhjennut viisaudenhammas oli 90 %:lla ensimmäisen vuoden ja 67 %:lla neljännen vuoden opiskelijoista. Kaikki neljä viisaudenhammasta puuttui synnynnäisesti 2 %:lta opiskelijoista. Vain 3-4 % kaikista viisaudenhampaista oli täysin näkyvissä, purennassa mukana, purentatasossa ja takareunan ien oli kiinnittynyttä ientä. Karieksen vaurioittamien DMF-hampaiden keskiarvo oli alussa 4,1 ja lopussa 4,8. Täysin reikiintymättömät ja paikkaamattomat hampaistot oli 18 %:lla aluksi ja 16 %:lla lopuksi. Ienkudokseltaan täysin terveiden opiskelijoiden määrä lisääntyi 7 %:sta 25 %:iin seurannan aikana. Hammaskiven poiston tarvetta oli opiskelun alussa yhtä paljon kuin neljäntenä vuonna (45 % ja 48 %). Suun alueen lävistyksiä oli 4 %:lla opiskelijoista seurannan alussa ja lopussa. Limakalvoilla todettiin erilaisia löydöksiä aluksi 41 %:lla ja lopuksi 55 %:lla kaikista opiskelijoista. Yleisimmät limakalvolöydökset neljäntenä opiskeluvuotena olivat puremajälki (35 %), alaleuan torukset (9 %) ja arpi (5 %). Syömishäiriöön viittaavaa hampaiden eroosiota oli aluksi 12 %:lla opiskelijoista ja lopuksi 15 %:lla ja ienvaurioita oli aluksi 35 %:lla opiskelijoista ja kolmen vuoden päästä niitä oli 41 %:lla. Hammashoidossa pelättiin eniten juurihoitoa (mediaanit 50 alussa ja 51 lopussa) ja viisaudenhampaiden poistoja (mediaanit 49 ja 46). 6

7 Johtopäätökset: Viisaudenhampaiden hyödyllisyys suussa on erittäin harvinaista. Kaikkien hampaiden kotihoitoa on tehostettava siten, että miesopiskelijoiden harjauskertoja ja kaikkien opiskelijoiden hammaslangan käyttöä pitäisi lisätä. Oikeaan harjaustekniikkaan pitää kiinnittää huomiota. Vähäisen hammaskiven poisto ammattihenkilön toimesta suositellaan tehtäväksi vain joka kolmas vuosi. Limakalvojen ja mahdollisten lävistysten pitää sisältyä suun ja hampaiston perustutkimukseen. Hammashoitopelko pitää ottaa huomioon hoitotilanteessa. Näitä aiheita tulee käsitellä jatkossa myös YTHS:n suun terveydenhuollon sisäisessä koulutuksessa. 7

8 2 SAMMANDRAG Ventä I, Turtola L. Förändringar i mun- och tandhälsan hos högskolestuderande under de tre första studieåren. Helsingfors: SHVS, Studenternas hälsovårdsstiftelses forskningar 44, s. Syfte: Undersökningens syfte var att klarlägga mun- och tandhälsan i början av studierna och jämföra den med tillståndet tre år senare. Det fästes särskild uppmärksamhet vid visdomständer, kariesangrepp i tänder, omkringliggande vävnader, piercingar, slemhinnefynd och mun- och tandfynd orsakade av ätstörningar samt tandvårdsskräck. Material och metoder: Föremål för undersökningen var 191 (41 män, 150 kvinnor) studenter som ursprungligen kom från Helsingfors och som hade inlett sina studier vid Helsingfors universitet Studenterna var födda 1981 eller 1982 och deras hemkommun under det första studieåret var Helsingfors. Patienterna undersöktes kliniskt både 2002 och Undersökningen omfattade munnens totala tandstatus, visdomständer, stödjevävnader (CPIindex), salivtest, munnens slemhinnor och piercingar samt eventuella mun- och tandförändringar orsakade av ätstörningar. I början togs dessutom på alla en panoramaröntgenbild av käkarna för diagnostisering av visdomständernas tillstånd. För utredning av hälsotillståndet upprepades röntgenundersökningen vid behov även under det fjärde studieåret. Med hjälp av ett frågeformulär klarlades tidigare stadier i fråga om visdomständerna, tandvårdsvanor i hemmet, tandvårdsskräck (Visual Analogue Scale, skala 0 100), sinnesstämning (Beck; frågeformulär, mer omfattande version) och av läkare konstaterade allergier. Resultat: Under det första studieåret påträffades hos 90 procent av de studerande åtminstone en visdomstand som inte hade spruckit eller som hade spruckit ofullständigt. Motsvarande siffra under det fjärde studieåret var 67 procent. Två procent av de studerande saknade kongenitalt alla fyra visdomständer. Endast 3 4 procent av alla visdomständer syntes helt, medverkade vid ocklusion, var i ocklusionsnivå och hade en fast tandköttskant på bakre sidan. Medelvärdet för DMF-tänder med skador orsakade av karies uppgick i början till 4,1 och i slutet till 4,8. Helt utan hål och lagningar i tänderna var i början 18 procent och i slutet 16 procent av de undersökta. Antalet studerande som hade helt frisk tandköttsvävnad ökade från 7 procent till 25 procent under uppföljningsperioden. Behovet av att avlägsna tandsten var lika stort i början av studierna som under det fjärde studieåret (45 procent respektive 48 procent). Av de studerande hade 4 procent piercingar i muntrakten såväl i början som i slutet av undersökningen. Slemhinnefynd av olika slag konstaterades till en början hos 41 procent och i slutet hos 55 procent av de studerande. De vanligaste slemhinnefynden under det fjärde studieåret var märken orsakade av bett (35 procent), torus i underkäken (9 procent) och ärr (5 procent). Erosion som tydde på ätstörningar påträffades i början av undersökningen hos 12 procent och i slutet hos 15 procent av de studerande. 8

9 Tandköttsskador påträffades i början hos 35 procent och efter tre år hos 41 procent av de studerande. De studerande var i fråga om tandvården mest rädda för rotbehandling (medianer: 50 i början respektive 51 i slutet) och utdragning av visdomständer (medianer: 49 respektive 46). Slutledningar: Visdomständer är ytterst sällan till nytta i munnen. Tandvården i hemmet bör effektiviseras genom att höja frekvensen för tandborstning hos manliga studerande och öka användningen av tandtråd bland alla studerande. Det bör fästas uppmärksamhet vid rätt tandborstningsteknik. Det rekommenderas att lindrig tandsten avlägsnas av yrkesutbildade personer endast vart tredje år. Slemhinnor och eventuella piercingar bör ingå i basundersökningen. Tandvårdsskräck ska beaktas i vårdsituationen. Dessa frågor bör i fortsättningen tas upp även inom intern utbildning som ordnas för SHVS:s personal inom mun- och tandhälsovård. 9

10 3 ABSTRACT Ventä I, Turtola L. Changes in the oral health of university students during the first three years of studies. Helsinki: Finnish Student Health Service, Finland, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 44, pp. Objective: The aim of the study was to examine the oral health of university students in the first year of studies and to compare it with the situation three years later. We were especially interested in wisdom teeth, caries, periodontal tissues, oral piercings, oral mucosal disorders, findings related to eating disorders, and dental fears. Study design: The study group consisted of 191 university students (41 men, 150 women), which were followed up from their first study year at the university of Helsinki in 2001 to their fourth year in Mean age of the students was 20,7 (± 0,6) years in the beginning and 23,7 (± 0,6) years at the end. Clinical examination included dental status, third molars, periodontal tissues with CPI-index, saliva tests, and oral mucosal examination. Panoramic radiographs were taken of all students in the beginning of the study to make a diagnosis of third molars. Questionnaires were used to inquire allergies, the anamnesis of third molars, home care of teeth, dental fears (Visual Analogue Scale, range 0-100), and mood (the Beck Depression Inventory). Results: At baseline, 90 % of the students had at least one unerupted or partially erupted third molar, and at the age of 24 years, 67 % of students had such teeth. All four third molars were missing congenitally in 2 % of all students. Only 3-4 % of all third molars were completely erupted, in occlusion, at occlusal level, and the distal gingiva was attached. The mean value of teeth destroyed by caries (DMF) was 4,1 at baseline and 4,8 at the end of study. Intact dentitions were found among 18 % of students and 16 % of students, correspondingly. The percentage of healthy periodontal tissues increased from 7 % in the beginning to 25 % at the end. The need of removing dental calculus did not change during the follow-up (45 % of students in 2002 and 48 % in 2005). The prevalence of oral piercings was 4 % at both occasions. Oral mucosal disorders were found in 41 % and 55 % of students in 2002 and 2005, correspondingly. The most common mucosal findings at the age of 24 years were cheek/ lip bite (35 %), tori of the lower jaw (9 %), and scars (5 %). Related to possible eating disorders, erosion of the teeth was found in 12 % of students in the beginning and 15 % at the end. Destruction of the gums by tooth brush was found in 35 % of students and 41 %, correspondingly. The median values of VAS-scores in 2002 and 2005 of dental fears were highest for endodontic treatment (50/51) and removal of third molars (49/46). 10

11 Conclusions: The utility of erupted third molars is questionable. Home care of teeth should be increased so that male students should brush their teeth more often and all students should use dental floss more often than at the moment. The correct brushing technique should be emphasized. The minimal amount of dental calculus among healthy students should not be removed by professionals more often than every three years. Oral soft tissues and possible piercings should be examined during every routine check-up. Dental fear should be taken into account when treating students. In the near future at the Finnish Student Health Service, the results of the study should be included in the internal education program of oral health care. 11

12 4 JOHDANTO Hampaiden reikiintyminen ja ientulehdus ovat vuosikymmeniä olleet opiskelijoiden yleisimmät suusairaudet luvun lopulla kokonaishoitoajasta opiskelijaa kohden 76 % kului hampaiden paikkaukseen, 18 % tukikudosten hoitoon ja loput 6 % muuhun hoitoon, joka sisälsi muun muassa viisaudenhampaiden poistot.1 Karieksen vaurioittamien DMFhampaiden määrä oli 20-vuotiasta opiskelijaa kohden keskimäärin 15,1 vuonna DMF oli nolla vain yhdellä prosentilla opiskelijoista. Tehostetun kotihoito-opetuksen jälkeen 7,5 %:lla opiskelijoista ei todettu näkyvää plakkia (VPI = Visible Plaque Index) ja 6 %:lla opiskelijoista ei todettu ientulehdusta (GBI = Gingival Bleeding Index).1 Tämä opiskelijoiden kehno hammastilanne oli alkuperäinen sysäys 1980-luvun alussa käynnistää seurantatutkimus opiskelijoiden suun terveydestä. Vain tutkittuun tietoon nojaten voidaan parantaa opiskelijoiden suun terveyttä ja perustellusti muuttaa hoitokäytäntöjä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä aloitettiin vuonna 1982 suun terveyden seurantatutkimus vuosina syntyneillä ensimmäisen vuoden opiskelijoilla.2 Samat opiskelijat tutkittiin yhteensä 4 kertaa vuosina 1982, 1988, 1994 ja Silloin totesimme, että kuuden vuoden välein tapahtunut tutkimus oli liian harvoin. Ensimmäisinä opiskeluvuosina tapahtuu paljon muutoksia suun ja hampaiden terveydessä. Tämä oli sysäyksenä aloittaa uusi seurantatutkimus vuonna 2002, kun oli kulunut 20 vuotta edellisen seurantatutkimuksen aloittamisesta. Yhdessä nämä kaksi seurantatutkimusta kattavat kokonaisen opiskelijasukupolven. Viisaudenhampaiden vaillinainen puhkeaminen nousi opiskelijoiden kolmen yleisimmän suusairauden joukkoon 1980-luvulla. Vuonna 1982 todettiin yhden tai useamman viisaudenhampaan poistotarvetta 82 %:lla ensimmäisen vuoden opiskelijoista.3 Myöhemmin todettiin, että viisaudenhampaita oli poistettu 32-ikävuoteen mennessä yhteensä 67 %:lta opiskelijoista.4 Vuonna 1988 todettiin, että kuuden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana hoitokäynneistä 42 % oli ollut paikkausta, 32 % kiinnityskudosten hoitoa ja 20 % viisaudenhampaiden hoitoa.5 Viisaudenhampaiden vaillinaisen puhkeamisen ongelmat ajoittuvat erityisesti opiskeluikään siten, että hampaan puhkeaminen tapahtuu vuoden iässä, puhkeaminen jatkuu 26-ikävuoteen saakka, mutta sen jälkeen vain 3 % viisaudenhampaista etenee puhkeamisessa.6,7 Vain harvoilla viisaudenhammas mahtuu puhkeamaan kokonaisuudessaan, ja vielä harvemmilla hammas tulee hyödylliseen käyttöön. Tätä puhjenneen viisaudenhampaan hyödyllisyyttä tai käyttöastetta ei ole aiemmin tutkittu. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla vuonna 1982 ei ollut yhtään suun alueen lävistystä. 20 vuotta myöhemmin, vuonna 2002 aloittaneilla opiskelijoilla lävistyksiä oli 3,4 %:lla.8 Suun lävistykset ovat nousseet länsimaissa nuorten suosioon 1990-luvulta lähtien. Tapausselostuksia lävistyksistä on lukuisia kansainvälisessä kirjallisuudessa, mutta tutkimusraportteja ei ole juurikaan julkaistu. Suomalaisten suun lävistyksistä tämä on ensimmäinen seurantatutkimus. 12

13 Limakalvolöydösten esiintymistä koskevat tutkimukset rajoittuvat yleensä johonkin tiettyyn muutokseen tai erityisryhmään, kuten tupakoiviin, proteesien käyttäjiin, laitoshoidossa oleviin vanhuksiin tai syöpäpotilaisiin. Limakalvoilta tehdyt löydökset ovat useimmiten hyvänlaatuisia ja harvoin sairaudeksi luokiteltavia muutoksia. Limakalvolöydösten esiintyvyydestä suomalaisilla nuorilla ei kirjallisuudessa ole viitteitä. Suomalaisilla yli 38-vuotiailla työläismiehillä 52 %:lla oli jokin muutos limakalvolla ja tavallisimpia löydöksiä olivat suulaen punoitus, kielen peitteet ja hammasharjanteen haavaumat.9 Joka kolmannella näistä miehistä oli proteesit. Limakalvolöydösten esiintymistä opiskelijoilla ei ole aiemmin tutkittu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä. Syömishäiriöiden aiheuttamia suumuutoksia ovat hampaiden eroosio, suun kuivuminen, hampaiden reikiintyminen, runsaat streptokokkien ja laktobasillien määrät syljessä sekä ienvetäymät ja ienverenvuoto.10 Eroosiota esiintyy varsinkin yläleuan etuhampaiden suulaen puoleisilla pinnoilla. Eroosion aiheuttaa oksentelu, happamat röyhtäisyt ja hapan ravinto kuten hedelmät ja virvoitusjuomat. Syömishäiriöiden esiintyvyyttä suomalaisilla opiskelijoilla on arvioitu korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa vuonna 2000, jolloin alipainoisia (BMI < 19) naisia oli % ja epänormaalia suhtautumista ruokaan esiintyi 9 %:lla naisista.11 Lääkärin toteama syömishäiriö (anoreksia, bulimia tai ahmiminen) oli 1 %:lla opiskelijoista oireillut tai vaatinut hoitoa viimeksi kuluneen vuoden aikana.11,12 Syömishäiriön aiheuttamat ensimmäiset muutokset voidaan havaita hampaiden ja suun tutkimuksessa. Monet pelkäävät hammashoitoa. Pelko voi viivästyttää tai jopa estää hammashoitoon hakeutumista ja hoidossa oloa. Kuudennen vuoden opiskelijoista 14 % ilmoitti pelon syyksi, jonka takia ei ole hakeutunut hammashoitoon.5 Pelon lisäksi suun terveydentilaan vaikuttavat mieliala ja masennus. Suun kuivuutta aiheuttavat masennus ja sen lääkitys. Syömishäiriön taustalla on psyykkinen ongelma. Leukanivelvaivat liittyvät masennukseen.13 Suun alueen lävistyksillä ja masennuksella on todettu olevan yhteys.8 Opiskelijoiden masennuksen ja itsetunnon kartoittamisessa Beckin mielialakyselyn on havaittu toimivan hyvin.14 Beckin kysely on yksi maailman yleisimmin käytetty masennusoireilun vaikeusasteen ja siinä tapahtuvan muutoksen arviointimenetelmä, ja sitä on käytetty 1960-luvulta lähtien. Kyselystä on useita versioita ja tässä tutkimuksessa käytettiin alkuperäistä pitkää kyselyä.15 Masennus ja pelko ovat tunnettuja taustamuuttujia suun terveydentilassa, ja siksi niiden määrittämistä pidettiin tässä tutkimuksessa tärkeänä. 13

14 5 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suun terveydentila opintojen alussa ja verrata sitä 3 vuotta myöhemmin, 4. opiskeluvuoden tilanteeseen. 1.Viisaudenhampaiden kehityksessä tapahtuneet muutokset. 2.Hampaiden karioitumisessa tapahtuneet muutokset. 3.Hampaiden kiinnityskudoksissa tapahtuneet muutokset. 4.Limakalvolöydösten esiintyminen. 5.Suun alueen lävistyksissä tapahtuneet muutokset. 6.Syömishäiriöistä kertovat löydökset. 7.Hammaslääkäripelossa tapahtuneet muutokset. Tämän raportin tarkoitus on esittää kaikki tutkimustulokset suorina jakaumina. Varsinainen tieteellinen tutkimustyö siihen kuuluvine tilastollisine testeineen tehdään erikseen kunkin alan asiantuntijoiden kanssa ja julkaistaan osajulkaisuina. 6 MÄÄRITELMIÄ Täysin puhjenneen viisaudenhampaan kruunu on kokonaan näkyvissä, hammas on purennassa mukana, sijaitsee purentatasossa ja ympäröivä ien on kauttaaltaan kiinnittynyttä ienkudosta. Osittain puhjennut viisaudenhammas voi olla osittain näkyvissä tai se on piilossa, mutta on koettimella tunnusteltavissa naapurihampaan ientaskun kautta. Puhkeamaton viisaudenhammas ei ole näkyvissä eikä se ole tunnusteltavissa naapurihampaan ientaskun kautta. 14

15 7 AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen kohteena olivat kaikki syntyperäiset helsinkiläiset, Helsingin yliopistossa opiskelunsa vuonna 2001 aloittaneet henkilöt, joiden syntymävuodet olivat 1981 ja 1982 ja kotikunta ensimmäisenä opiskeluvuotena oli Helsinki. YTHS:n Töölön toimipisteessä tutkittiin näiden opiskelijoiden suun terveydentila heidän ensimmäisen ja neljännen opiskeluvuoden lopussa. Potilaat tutkittiin elo-syyskuussa sekä vuonna 2002 että vuonna Potilaat kutsuttiin kirjeellä ja uusintakutsu lähetettiin niille, jotka eivät tulleet ensimmäisellä kerralla. Lauri Turtola ja Irja Ventä tutkivat potilaat kliinisesti. Dosentti, erikoishammaslääkäri Jaakko Peltola YTHS:ltä lausui röntgenkuvat. Tutkimusryhmään kuuluivat myös YTHS:n hammaslääkärit Ani Lakoma ja Sauli Haahtela sekä dosentti, erikoishammaslääkäri Pekka Ylipaavalniemi. Kliinisesti tutkittiin koko suun hammastilanne, viisaudenhampaiden ja niiden naapurihampaiden tilanne, tukikudosten tilanne (CPI-indeksi), sylkitestit, suun limakalvot ja lävistykset sekä mahdolliset syömishäiriöiden aiheuttamat suumuutokset. Kuituvaloa ei käytetty karieksen diagnostiikassa. Parafiinilla stimuloidusta syljestä määritettiin syljen eritysnopeus ja puskurikapasiteetti sekä laktobasillien, Streptococcus mutans ja Candida albicans pesäkkeiden määrät (Dentobuff Strip, Dentocult LB, Dentocult SM Strip mutans ja Dentocult CA, Orion Diagnostica, Espoo, Finland). Ensimmäisenä opiskeluvuotena kaikista otettiin leukojen panoraamaröntgenkuva viisaudenhampaiden tilan määrittämiseksi ja muutamista tarvittaessa suun terveydentilan selvittämiseksi myös neljäntenä vuonna. Kotona täytetyillä kyselylomakkeilla selvitettiin viisaudenhampaiden aiheuttamat oireet ja syyt viisaudenhampaiden poistoihin, hampaiden kotihoitotottumukset sekä hammashoitopelkoa erilaisia toimenpiteitä kohtaan. Hammashoitopelon tutkimuksessa käytettiin Visual Analogue Scale menetelmää, jonka asteikko oli Itsenäisesti täytetyillä kyselylomakkeilla selvitettiin mielialaa15 ja lääkärin toteamia allergioita. Potilaille lähetettiin tutkimustulokset ja hoitosuositukset kirjallisena kotiin. Kaikki tutkimuslomakkeet ovat liitteenä julkaisun lopussa. Limakalvolöydösten diagnoosi tehtiin pelkästään kliinisen kuvan perusteella. Jos löydös edellytti jatkotutkimuksia, niin potilaat lähetettiin hoitoon, jolloin kudosnäytteen tarve ratkaistiin. Löydösten kirjaaminen tehtiin Roed-Petersen ja Renstrupin (1969)16 ehdottaman sijaintiluokituksen mukaan. Siihen lisättiin ylä- ja alahuulen puna-alue. Jos löydös ei ollut yksiselitteinen, niin se kuvailtiin sanallisesti lomakkeeseen ja piirrettiin sen esiintymisalue. Beckin pitkässä mielialakyselyssä on 21 monivalintakysymystä, joihin potilas vastasi itsenäisesti. Kyselystä saadut pisteet luokiteltiin seuraavasti: pisteet 0-10 luokiteltiin mie- 15

16 leltään terveeksi, lieväksi masennukseksi, keskivaikeaksi masennukseksi ja yli 23 pistettä vaikeaksi masennukseksi.17 Yksilöllisen tutkimusvälin määrittäminen vastauskirjeisiin tehtiin kaavan mukaan, joka on esitetty Taulukossa 1. Järjestelmällinen hammashoito YTHS:llä tarkoittaa säännöllisesti toistuvaa perusteellista suun ja hampaiden tutkimusta, terveyskasvatusta ja ehkäisevää hoitoa sekä tutkimuksen perusteella tarpeelliseksi havaitun hoidon toteuttamista. Hoitojakson päättyessä sovitaan ajankohta, milloin uusi määräaikaistutkimus on tarpeellinen. Tutkimusvälin tiheyttä määritettäessä otetaan huomioon opiskelijan taipumus sairastua hammas- ja suusairauksiin.18 Sylkitutkimuksen tulokset tulkittiin hampaiden reikiintymisen edistämisen suhteen kolmeen luokkaan: Syljen olosuhteet 1) eivät ole hampaiden reikiintymistä edistäviä, 2) ovat kohtalaisesti hampaiden reikiintymistä edistäviä tai 3) ovat selvästi hampaiden reikiintymistä edistäviä. Tähän arviointiin otettiin mukaan syljen eritysnopeus, puskurikapasiteetti, laktobasillit (Dentocult LB) ja Str. mutans bakteerit (Dentocult SM Strip mutans). Tulkintaperusteet ovat potilaille lähetetyn liitteen lisäksi esitetty tiivistettynä Taulukossa 2. Aineisto käsiteltiin tilastollisesti Microsoft Excel-ohjelmistolla (Microsoft Office 2000 Professional). Tuloksia tarkasteltiin suorina jakaumina ja ristiintaulukoimalla taustamuuttujien suhteen. Suurin osa muuttujista oli kategorisia kyllä- tai ei-vastauksia. Numeeriset muuttujat esitettiin joko luokiteltuna kategorisiksi tai keskiarvoina tai molemmilla tavoilla. Hammashoitopelon määrä VAS-janalla esitettiin keskiarvon lisäksi mediaanina. Vinosti jakautuneet numeeriset muuttujat, kuten hampaiston DMF-arvot, luokiteltiin kategorisesti, mutta esitettiin myös keskiarvoina. Taulukko 1. Hammaslääkärin tekemän yksilöllisen tutkimusvälin määrittäminen. I.Karieshoidon edellyttämä tutkimusväli: 1, 2 tai 3 vuotta A.Yhden vuoden tutkimusvälin arviointiperusteet 1.Kariesta ja karieksen hoidon tarvetta 2.Useita alkavia kariespesäkkeitä, joita seurataan 3.Aikaisemmin runsaasti paikattu hampaisto 4.Olosuhteet syljessä ovat selvästi tai keskinkertaisesti karioitumista edistäviä B.Kahden vuoden tutkimusvälin arviointiperusteet 1.Ei kariesta eikä karieshoidon tarvetta 2.Alkavia kariespesäkkeitä, joita seurataan 3.Aikaisemmin vähän paikattu hampaisto 4.Olosuhteet syljessä ovat selvästi tai keskinkertaisesti karioitumista edistäviä 16

17 C.Kolmen vuoden tutkimusvälin arviointiperusteet 1.Ei kariesta 2.Ei alkavia kariespesäkkeitä 3.Paikkaamaton tai lähes paikkaamaton hampaisto 4.Olosuhteet syljessä eivät ole lainkaan tai ovat vain keskinkertaisesti karioitumista edistäviä II.Viisaudenhampaiden vaillinaiseen puhkeamiseen liittyvät suositellut poistoajankohdat. Seuranta karieshoidon tutkimuksen yhteydessä. A.Akuutti B.Yhden vuoden sisällä C.Viiden vuoden sisällä III.Kiinnityskudosten hoitoon liittyvät seurantavälit A.Seuraavat karieshoitoa B.Voivat tietyissä tilanteissa nopeuttaa hammaslääkärin tutkimukseen tuloa Taulukko 2. Sylkitutkimuksen tulkintaperusteet. I. Syljen olosuhteet eivät ole hampaiden reikiintymistä edistäviä 1. Syljen eritysnopeus normaali 2. Puskurikapasiteetti korkea 3. Laktobasilleja vähäinen kasvusto (Dentocult LB) 4. Str. mutans bakteereja vähäinen kasvusto (Dentocult SM Strip mutans). II. Syljen olosuhteet ovat kohtalaisesti hampaiden reikiintymistä edistäviä 1. Syljen eritysnopeus matala 2. Puskurikapasiteetti keskinkertainen 3. Laktobasilleja kohtalainen kasvusto (Dentocult LB) 4. Str. mutans bakteereja kohtalainen kasvusto (Dentocult SM Strip mutans). III. Syljen olosuhteet ovat selvästi hampaiden reikiintymistä edistäviä 1. Syljen eritysnopeus matala tai vajaa 2. Puskurikapasiteetti matala 3. Laktobasilleja korkea kasvusto (Dentocult LB) 4. Str. mutans bakteereja korkea kasvusto (Dentocult SM Strip mutans). 17

18 8 TULOKSET 8.1 Osallistuminen Tutkimukseen kutsuttiin vuonna 2002 yhteensä 277 valintakriteerit täyttävää opiskelijaa (Taulukko 3). Vuonna 2005 kutsuttiin aiemmin osallistuneista vain ne, jotka olivat yliopiston kirjoissa joko läsnä- tai poissaolevana ja joiden kotiosoite oli Suomessa. Osallistuneiden määrä oli molemmilla kerroilla hyvin korkea (85 % ja 90 % kutsutuista). Peruuttamaton poisjäänti oli yleisin syy osallistumattomuuteen (Taulukko 4). Kaikista osallistuneista opiskelijoista otettiin jatkoarviointiin mukaan ne, jotka osallistuivat tutkimukseen sekä vuonna 2002 että Yksi naisopiskelija jätettiin arvioinnista pois, koska kaikkia kysely- ja tutkimustietoja ei ollut käytettävissä. Lopullinen otoskoko oli 191 opiskelijaa, joiden perusteella tämä raportti on kirjoitettu (Taulukko 5). Useimmat opiskelijat (93 % ja 92 %) osallistuivat tutkimukseen ensimmäisellä kutsulla (Taulukko 6). Toinen kutsu lähetettiin niille, jotka eivät saapuneet ensimmäisellä kerralla. Viimeisimmän hammaslääkärikäynnin ajankohta ensimmäisenä opiskeluvuotena oli ollut keskimäärin 21 (±13 kk) kuukautta sitten (Taulukko 7). Neljäntenä opiskeluvuotena viimeisin käynti oli ollut keskimäärin 20 (± 14 kk) kuukautta sitten. Taulukko 3. Kaikki tutkimukseen kutsutut ja osallistuneet opiskelijat Kutsutut Osallistuneet Osallistumis-% Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki

19 Taulukko 4. Tutkimusaikansa peruuttaneiden opiskelijoiden lukumäärä, poisjääntisyynsä kertoneet sekä peruuttamattomat poisjäännit (43 kpl vuonna 2002 ja 22 kpl vuonna 2005) Poisjäännin syy Miehet Naiset Kaikki % Miehet Naiset Kaikki % Peruuttamaton poisjäänti Matkoilla, ulko mailla tai opiskelee muualla Armeijassa Ei tarvetta tai ei halua* Töissä, luennolla tai aika ei sopinut Peruuttanut pu helinautomaattiin, ei kertonut syytä Yhteensä *Koska olivat käyneet hiljattain hammaslääkärissä. Taulukko 5. Lopullinen otoskoko tutkimukseen vuosina 2002 ja 2005 osallistuneista. Iän keskiarvo esitetty vuosina. Lukumäärä Ikä 2002 Ikä 2005 Miehet 41 (21 %) 20,8 (±0,6) 23,8 (±0,6) Naiset 150 (79 %) 20,7 (±0,6) 23,7 (±0,5) Kaikki 191 (100 %) 20,7 (±0,6) 23,7 (±0,6) 19

20 Taulukko 6. Osallistuminen tutkimukseen ensimmäisellä tai toisella kutsulla kutsu 2. kutsu Kaikki Miehet % Naiset % Yhteensä % Miehet % Naiset % Yhteensä % Taulukko 7. Viimeisimmän hammaslääkärikäynnin ajankohta vuoden tarkkuudella kk kk kk kk >48kk Kaikki Miehet % Naiset % Yhteensä % Miehet % Naiset % Yhteensä %

21 8.2 KOTONA TÄYTETYT KYSELYLOMAKKEET Viisaudenhampaat Viisaudenhampaat olivat aiheuttaneet kipuja yhteensä 39 %:lle ensimmäisen vuoden opiskelijoista ja kolmen vuoden päästä niitä oli ollut 49 %:lla (Taulukko 8). Naisilla kipuja näyttäisi olleen useammin. Naisopiskelijoilla kipuja oli 44 %:lla alussa ja 53 %:lla lopussa. Vastaavasti miesopiskelijoilla kipuja oli ollut 20 %:lla aluksi ja lopussa 34 %:lla. Viisaudenhampaita oli kyselyn mukaan poistettu 19 %:lta ensimmäisen vuoden opiskelijoista ja 46 %:lta neljännen vuoden opiskelijoista (Taulukko 9). Yksi naisopiskelija ei tiennyt oliko häneltä poistettu viisaudenhampaita aiemmin. Kliinisen ja röntgenologisen tutkimuksen mukaan hänellä oli kaikki neljä viisaudenhammasta puhkeamattomina ja DMF = 0. Miesten ja naisten välillä ei näyttänyt olevan eroja aiempien poistojen suhteen. Yleisin poistopaikka kaikkien vastanneiden kohdalla oli ollut seurannan alussa terveyskeskus (47 %) ja lopussa YTHS (69 %) (Taulukko 10). Naisopiskelijat olivat käyneet vuoden 2002 kyselyn mukaan enemmän terveyskeskuksessa kuin miesopiskelijat (naiset 57 % verrattuna miehet 13 %). Miesopiskelijoiden yleisin hoitopaikka oli ollut YTHS sekä seurannan alussa (50 %) että lopussa (67 %). Koska tutkimus tehtiin 1. opiskeluvuoden lopulla, niin monet olivat ehtineet käyttää jo YTHS:n palveluita. Yleisin viisaudenhampaiden poistamisen syy kaikkien opiskelijoiden kohdalla oli ollut hammaslääkärin antama poistosuositus (43 % ja 56 %) (Taulukko 11). Pieniä eroja sukupuolten välillä oli havaittavissa. Vuonna 2002 miehistä 50 % ilmoitti hakeutuneensa hoitoon viisaudenhampaan aiheuttaman kivun tai säryn takia ja vastaavasti naisista 34 %. Yleisin syy olla poistattamatta viisaudenhampaita oli, ettei opiskelija ole tarvinnut tai ei ole tiennyt tarvitsevansa hoitoa (Taulukko 12). Vuonna 2002 kaikista vastanneista 41 % ilmoitti tämän tärkeimmäksi syyksi ja 34 % vuonna Naisopiskelijoilla tämä oli yleisin syy molemmilla kerroilla ja miehillä vuonna Miesten yleisin syy vuonna 2005 oli viisaudenhampaiden kivuttomuus. Hoidon hinta ei ole ollut kenellekään syy jättää viisaudenhampaita hoitamatta. 21

22 Taulukko 8. Viisaudenhampaiden aiheuttamat kivut ja oireet kyselyn mukaan. Ei ole Viisaudenhampaat Viisaudenhampaat Vastaus Yhteensä tuntenut ovat antaneet kipuja ovat aiheuttaneet puuttuu kipuja tai tai oireita, mutta ei kipuja tai oireita, oireita ole hakeutunut niiden joiden vuoksi on vuoksi hoitoon hakeutunut hoitoon 2002 Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet % Naiset % Kaikki % Taulukko 9. Viisaudenhampaiden aiemmat poistot tai poistoleikkaukset. Ei ole Osa viisauden- Kaikki viisau- Ei tiedä tai Yhteensä suoritettu hampaista on denhampaat ei muista poistettu on poistettu 2002 Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet % Naiset % Kaikki %

23 Taulukko 10. Hoitopaikka, jossa viisaudenhampaat on poistettu. YTHS Terveys- Yksityinen Armeija Sairaala Muu Yhteensä 2002 keskus Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet % Naiset % Kaikki % Taulukko 11. Viisaudenhampaiden poiston syyt. hteensä Viisaudenhampaan Hammaslääkärin Oma-aloitteinen Yhteensä aiheuttama kipu antama hakeutuminen 2002 tai särky poistosuositus hoitoon Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet % Naiset % Kaikki %

24 Taulukko 12. Viisaudenhampaiden poistamattomuuden syyt. Useat vaihtoehdot mahdollisia Syy Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Ei ole tarvinnut tai ei ole tiennyt tarvitsevansa hoitoa % Ei ole pitänyt hoitoon hakeutumista viisaudenhampaiden vuoksi välttämättömänä % Ei ole tuntenut viisaudenhampaissa kipuja tai oireita % Hammaslääkäri ei ole kertonut viisaudenhampaiden poistotarpeesta % Hammaslääkäri on suositellut poistoja, mutta potilas ei ole noudattanut saamaansa ohjetta % Kiireitten vuoksi ei ole ehtinyt hoitoon % Hoitoaikoja tai leikkausmahdollisuuksia ei ole ollut saatavilla % Hoitoon on ollut liian pitkä jonotusaika % Hoito olisi tullut maksamaan liikaa % On pelännyt poistoja tai leikkauksia niin paljon, ettei ole uskaltanut hakeutua hoitoon % Muut syyt % Syitä yhteensä %

25 8.2.2 ITSEHOITO SEKÄ SUUN JA HAMPAIDEN OIREET Kaikki Kaikista opiskelijoista 98 % ilmoitti harjaavansa hampaansa ainakin kerran päivässä sekä vuonna 2002 että 2005 (Kuva 1). Kaksi kolmasosaa kaikista opiskelijoista harjaa useammin kuin kerran päivässä. Miehet näyttivät harjaavan hampaansa harvemmin kuin naiset. Vuonna 2002 kerran päivässä tai harvemmin harjaajia oli miehistä 61 % ja naisista 23 %. Samansuuntainen tapa jatkui vuonna 2005, jolloin kerran päivässä tai harvemmin harjaajia oli 56 % miehistä ja 15 % naisista. Naisopiskelijoiden yleisin harjaustottumus oli useammin kuin kerran päivässä sekä vuonna 2002 että vuonna Hammaslangan käyttäjiä oli ensimmäisenä opiskeluvuotena 55 % kaikista opiskelijoista ja neljäntenä vuotena 64 % (Kuva 2). Miesopiskelijoiden hammaslangan käyttö oli vähäisempää kuin naisten. Hammaslankaa ei käyttänyt ollenkaan 76 % miehistä ja 37 % naisista vuonna Vastaavat luvut vuonna 2005 olivat 73 % miehistä ja 25 % naisista. Ksylitolipurukumia käytti säännöllisesti päivittäin 35 % kaikista opiskelijoista vuonna 2002 ja 36 % vuonna 2005 (Taulukko 13). Puolet kaikista opiskelijoista käytti ksylitolipurukumia silloin tällöin. Sukupuolten välillä ei näyttänyt olevan selkeitä eroja purukumin käytössä Hampaiden vihlomista esiintyi joka toisella opiskelijalla ainakin silloin tällöin (Taulukko 14). Päivittäistä vihlontaa koki vain 1-2 % kaikista vastaajista. Sukupuolten välillä ei näyttänyt olevan eroja hampaiden vihlonnassa. Hampaiden lohkeilua oli esiintynyt 7 %:lla kaikista opiskelijoista sekä vuonna 2002 että 2005 (Taulukko 15). Viidesosa kaikista opiskelijoista ei osannut sanoa oliko heidän hampaansa lohkeilleet. Sukupuolten välisiä eroja ei näyttänyt olevan lohkeilun suhteen. Hampaita oli paikattu parin viime vuoden aikana enemmän kuin aikaisemmin yhteensä 10 %:lla opiskelijoista vuonna 2002 ja 15 %:lla vuonna 2005 (Taulukko 16). Lisääntynyttä paikkaamistarvetta oli yhtä paljon sekä miehillä että naisilla Suun kostuttaminen aterioiden välillä oli hyvin yleistä (Taulukko 17). Ensimmäisen vuoden opiskelijoista yhteensä 70 % ilmoitti kostuttavansa suuta aterioiden välillä ja yhteensä 80 % neljännen vuoden opiskelijoista. Yleisin kostuttamiseen käytetty neste oli vesi. Sukupuolten välisiä eroja ei näyttänyt olevan. Makeisia tai muita sokeripitoisia herkkuja söi 98 % kaikista opiskelijoista vuonna 2002 ja 100 % vuonna 2005 (Taulukko 18). Päivittäin sokeriherkkuja söi 19 % kaikista opiskelijoista seurannan alussa ja 14 % seurannan lopussa. Sukupuolten välisiä eroja herkkujen syönnissä ei näyttänyt olevan. 25

26 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet Naiset Miehet Naiset Yli 1/ päivä Kerran päivässä Alle 1/ päivä Kuva 1. Hampaiden harjaamistiheys vuonna 2002 ja 2005 kaikilla opiskelijoilla yhteensä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet Naiset Miehet Naiset Päivittäin Silloin tällöin Ei ollenkaan Kuva 2. Hammaslangan käyttötiheys vuonna 2002 ja 2005 kaikilla opiskelijoilla yhteensä. 26

27 Taulukko 13. Ksylitolipurukumin käyttötiheys. Ei käytä Silloin tällöin Kerran Vähintään Yhteensä päivässä kaksi kertaa 2002 päivässä Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet % Naiset * % Kaikki % *yksi vastaus puuttui Taulukko 14. Hampaiden vihlominen kyselylomakkeen mukaan. Ei Päivittäin 2-3 kertaa Harvemmin Yhteensä ollenkaan viikossa kuin kerran 2002 viikossa Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet * % Naiset * % Kaikki % *yksi vastaus puuttui kustakin 27

28 Taulukko 15. Hampaiden lohkeaminen. Ei ollenkaan Lohkeilevat Ei osaa sanoa Yhteensä 2002 silloin tällöin Miehet * % Naiset % Kaikki % Miehet * % Naiset % Kaikki % *miesten vastauksia puuttui yhteensä 4 kpl Taulukko 16. Hampaiden paikkaaminen 1 2 viime vuoden aikana enemmän kuin aikaisemmin Ei Kyllä Ei osaa sanoa Yhteensä Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet % Naiset % Kaikki %

29 Taulukko 17. Suun kostuttaminen aterioiden välillä Ei Kyllä Ei osaa sanoa Yhteensä Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet % Naiset % Kaikki % Taulukko 18. Karamellin tai muiden sokeripitoisten herkkujen syöminen. Ei ollenkaan Päivittäin 3-4 kertaa Harvemmin kuin Yhteensä viikossa kuin kerran 2002 viikossa Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet % Naiset % Kaikki %

30 8.2.3 Hammashoitopelko Keskiarvoilla esitettynä ensimmäisenä opintovuotena pelättiin eniten viisaudenhampaiden poistoja (49 asteikolla 0-100) ja toiseksi eniten juurihoitoa (48/ 0-100) (Taulukko 19). Neljäntenä opintovuotena eniten pelkoa aiheutti juurihoito (53/ 0-100) ja seuraavaksi eniten viisaudenhampaiden poisto (44/ 0-100). Hammashoitopelolle eri hoitotilanteissa laskettiin myös mediaanit, jotka kuvaavat suuruusjärjestyksessä olevan jakauman keskimmäistä pistettä niin, että pisteen kummallekin puolelle jää yhtä monta havaintoa. Näin laskettuna korkein mediaani oli juurihoidolla, seuraavaksi korkein viisaudenhampaan poistolla ja kolmanneksi poraamisella (Kuva 3). Tämä järjestys oli sama sekä seurannan alussa että lopussa. Pelko näytti vähenevän seurannan aikana viisaudenhampaiden poistoa ja puudutusta (= neulalla pistäminen) kohtaan. Muita toimenpiteitä kohtaan pelko lisääntyi. Juurihoitoa koskevaan pelkokysymykseen 23 opiskelijaa jätti vastaamatta kokemuksen puutteen vuoksi (Taulukko 19). Juurihoitoa kohtaan koetun pelon mediaani oli 27, kun hampaita oli juurihoidettu aiemmin ja pelon mediaani oli 50, kun hampaita ei ollut aiemmin juurihoidettu. Juurihoidettuja hampaita todettiin röntgenkuvassa vain 4 %:lla opiskelijoista (Taulukko 58). Viisaudenhampaiden poistoa pelkäsivät eniten ne opiskelijat, joilta ei ollut kyselylomakkeen mukaan poistettu aiemmin viisaudenhampaita (Taulukko 20). Vuonna 2002 tämän ryhmän pelon keskiarvo oli 52 (± 29). Kun osa viisaudenhampaista oli poistettu, pelon keskiarvo oli 38 (± 27). Kun kaikki viisaudenhampaat oli poistettu, pelon keskiarvo oli 34 (± 23). Sekä miehillä että naisilla havaittiin samansuuntainen pelon väheneminen samalla kun viisaudenhampaat vähenivät. 30

31 Hoitotilanteet ,5 35, Mediaani Kuva 3. Hammashoitopelon mediaanit kaikkien opiskelijoiden kohdalla ensimmäisenä ja neljäntenä opiskeluvuotena. (Mediaani kuvaa jakauman keskimmäistä pistettä, jonka kummallekin puolelle jää yhtä monta havaintoa.) 1 = juurihoito, 2 = viisaudenhampaan poisto, 3 = poraaminen, 4 = kipu yleensä, 5 = neulalla pistäminen, 6 = hammaskivenpoisto, 7 = hammaslääkärillä käynti, 8 = hammaslääkärin moitteet. 31

32 Taulukko 19. Hammashoitopelon keskiarvot erilaisia hoitoja kohtaan mitattuna 100mm pitkällä VAS-janalla (Visual Analogue Scale). 0 = ei pelkää lainkaan, 100 = pelkää hyvin paljon. N = kysymykseen vastanneiden lukumäärä. Mies Nainen Kaikki Keski- Keski- Keski- Keski- Keski- Keski arvo hajonta N arvo hajonta N arvo hajonta N Viisaudenhampaan poisto Juurihoito Poraaminen Kipu yleensä Neulalla pistäminen Hammaskivenpoisto Hammaslääkärillä käynti Hammaslääkärin moitteet Viisaudenhampaan poisto Juurihoito Poraaminen Kipu yleensä Neulalla pistäminen Hammaskivenpoisto Hammaslääkärillä käynti Hammaslääkärin moitteet Taulukko 20. Viisaudenhampaiden poistoa kohtaan koettu pelko sen funktiona, onko henkilöltä aiemmin poistettu viisaudenhampaita. Aiemmat poistotiedot käyvät ilmi kyselystä Taulukossa 9. N = vastanneiden lukumäärä. Mies Nainen Kaikki Keski- Keski- N Keski- Keski- N Keski- Keski- N 2002 arvo hajonta arvo hajonta arvo hajonta Ei ole poistettu Osa on poistettu Kaikki on poistettu Ei ole poistettu Osa on poistettu Kaikki on poistettu

33 8.3 KLIININEN SUUN JA HAMPAIDEN TUTKIMUS Esitietokysymykset Suullisesti kysyttäessä 82 % kaikista opiskelijoista ilmoitti olevansa terveitä seurannan alussa ja 81 % seurannan lopussa (Taulukko 21). Opiskelijat ilmoittivat yhteensä 40 eri sairautta vuonna 2002 ja 39 sairautta vuonna 2005 (Taulukko 22). Opiskelun alussa yleisin sairaus oli masennus, jota sairasti 5 % kaikista tutkituista. Seuraavaksi yleisimmät sairaudet olivat astma (3 %) ja migreeni (3 %). Neljäntenä opiskeluvuotena yleisimmät sairaudet oli astma (5 %), masennus (3 %) ja diabetes (2 %). Kyselylomakkeella kerätyn, lääkärin toteamien allergisten sairauksien määrät olivat hiukan erilaiset kuin suullisesti kysyttäessä (Taulukko 23). Astmaa oli sen mukaan 6 %:lla opiskelijoista seurannan alussa ja 8 %:lla seurannan lopussa. Siitepölyallergiaa oli 29 %:lla aluksi ja 30 %:lla lopuksi. Lääkeaineallergiaa oli 13 %:lla alussa ja 14 %:lla lopuksi. Allergiaepäilyn takia oli tehty ihotestejä tai tutkittu verestä allergiavasta-aineita 36 %:lle seurannan alussa ja 42 %:lle seurannan lopussa. Lääkärin määräämiä allergia- tai astmalääkkeitä oli käyttänyt viimeksi kuluneen vuoden aikana 27 % kaikista opiskelijoista aluksi ja 28 % lopuksi. Suullisesti kysyttäessä 38 % ilmoitti jonkin säännöllisen lääkityksen tutkimushetkellä vuonna 2002 ja 47 % vuonna 2005 (Taulukko 24). Naisopiskelijat käyttivät säännöllisesti lääkkeitä useammin kuin miesopiskelijat. Suurin lääkeryhmä oli sukupuolihormonit ja naistentautien lääkkeet, joita käytti 33 % naisista ensimmäisenä opiskeluvuotena ja 45 % naisista neljäntenä opiskeluvuotena (Taulukko 25). Seuraavaksi yleisimmät lääkeryhmät olivat allergialääkkeet (5 % vuonna 2002) ja hengityselinten sairauksien lääkkeet (4 % vuonna 2005). Suullisesti kysyttäessä 25 % kaikista opiskelijoista ilmoitti tupakoivansa vuonna 2002 ja 19 % vuonna 2005 (Taulukko 26). Ensimmäisenä opiskeluvuotena tupakoivia naisia oli 29 % ja tupakoivia miehiä 10 %. Neljäntenä opiskeluvuotena sukupuolten erot olivat tasoittuneet siten, että miehistä 20 % ja naisista 19 % tupakoi. Ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat tupakoineet keskimäärin 2,7 (±1,8) vuotta ja neljännen vuoden opiskelijat 4,8 (±3,2) vuotta. Suurin osa ensimmäisen vuoden opiskelijoista (92 %) oli aloittanut tupakoinnin 0 5 vuotta sitten (Taulukko 27). Yli 10 vuotta tupakoineita ei ensimmäisen vuoden opiskelijoissa ollut yhtään, mutta neljännen vuoden opiskelijoissa oli yksi. Kulutettujen savukkeiden yhteismäärä päivää kohden väheni seurannan aikana 208:sta 149:ään. Savukkeita poltettiin päivässä keskimäärin 4,4 (±5,8) seurannan alussa ja 4,0 (±3,6) seurannan lopussa (Taulukko 28). 33

34 Alkoholin käyttö lisääntyi kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana (Taulukko 29). Seurannan alussa joka toinen nautti alkoholia kuukausittain (53 %). Seurannan lopussa joka toinen opiskelija käytti alkoholia viikoittain (48 %). Alkoholia ei käyttänyt lainkaan 13 % opiskelijoista molempina tutkimuskertoina. Nuuskaa käytti satunnaisesti 2 % miesopiskelijoista seurannan alussa, mutta ei kukaan seurannan lopussa. Huumeita oli kokeillut 19 % opiskelijoista (Taulukko 30). Kannabis oli eniten kokeiltu aine (Taulukko 31). Taulukko 21. Potilaan ilmoitus omasta yleisterveydestä Terve Jokin sairaus Yhteensä Miehet % Naiset % Kaikki % Miehet % Naiset % Kaikki %

35 Taulukko 22. Tutkimuspotilaiden ilmoittamat sairaudet (useat vaihtoehdot mahdollisia). Prosenttiluvut ilmaistu koko otoksesta N = Miehet Naiset Yht. % Miehet Naiset Yht. % Migreeni Tinnitus Tuki-ja liikuntaelimen sairaus Astma Allergia Atooppinen ihottuma Rasitusastma Paniikkihäiriö Masennus Muu mielenterveyshäiriö Sokeritauti Silmäsairaus Genitaalialueen sairaus Psoriasis Rytmihäiriö Verenpainetauti Synnynnäinen sydänvika Herpes Sidekudossairaus Pneumonia Kilpirauhasen vajaatoiminta Ruoansulatuskanavan tauti IgA-nefropatia Anemia Yhteensä

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä?

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Annukka Vuorinen Marjo Tipuri 4.6.2014 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi 2000- luvun yhteiskuntapolitiikan tavoitteista niin kansallisella kuin Euroopan

Lisätiedot

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana

Lisätiedot

Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve 2008-2009

Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve 2008-2009 Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve 2008-2009 Johtava hammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto Salon sosiaali- ja terveystoimi Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS T2250 SUUNTERVEYS (muuttujat lihavoituna) Tutkittavan numero 2) Päivämäärä..200 3) Tallentaja: SUUT_ANTIB 5) Antibioottisuojaus:

Lisätiedot

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SISÄLLYS SUUN OMAHOITO... 3 Hampaiden harjaus... 3 Harjaustekniikka... 5 Hammasvälien puhdistaminen... 9 Hammasproteesien puhdistaminen... 12 RAVINNON VAIKUTUS SUUN TERVEYTEEN...

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä)

Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä) POHJOIS- SUOMEN KOHORTTI 1966:N HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA Hammasterveyden täydentävät kysymykset (kliinisen tutkimuksen päivänä) KYSELYLOMAKKEEN VASTAUSOHJEET Vastaa rengastamalla sen vaihtoehdon

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 Hampaiden kuluminen (eroosio) mahdollinen hapan ylösnousu suuhun asti kuluttaa hampaita tavallisen syömisen ja juomisen lisäksi suu

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT

OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT OPISKELIJOIDEN TERVEYS MUUTOKSESSA: TUOREIMMAN TUTKIMUSTIEDON KOHOKOHDAT Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: mitä voimme tehdä yhdessä koulutus ja tapaamispäivä 5.6.2013, THL Kristina Kunttu, LT, dos.

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

HUOLEHDI HAMPAISTASI Vahvista terveyttäsi

HUOLEHDI HAMPAISTASI Vahvista terveyttäsi HUOLEHDI HAMPAISTASI Vahvista terveyttäsi MIELENTERVEYSKUNTOUTUJA JA SUUN TERVEYS PSYYKKINEN SAIRAUS VAIKUTTAA SUUN TERVEYTEEN MONIN TAVOIN Useat psyykenlääkkeet kuivattavat suuta. Syöminen on silloin

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Lukuvuosi 2013-2014 (1/2) Kaikkiaan 99 opiskelijaa kävi vastaanotolla, lukuvuonna 2013-2014, joista: 1. vuoden opiskelijoita

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Emolehmäkarjojen loistutkimus

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO SUUN JA HAMPAIDEN HOITO www.eksote.fi Voit itse pitää huolta suun ja hampaiden terveydestä syömällä terveellisesti, harjaamalla hampaasi kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja käymällä säännöllisesti

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä

Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri Marjo Tipuri, YTHS 17.5.2016 Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Lähtökohtana on opiskelijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 247 OIKAISUVAATIMUS VAHINGONKORVAUSPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-884 Esityslistan asia TJA/29 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön

Lisätiedot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. TerveysInfo suu Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hakusanat: hoito, suu, sairaudet, oireet Diabeetikon suunhoito Lehtisessä kerrotaan diabeetikon suunhoidosta. Hakusanat: hampaidenhoito,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hammashoitopelko ja vaikeahoitoisuus. Sára Karjalainen Hammaslääketieteen laitos Turun yliopisto

Hammashoitopelko ja vaikeahoitoisuus. Sára Karjalainen Hammaslääketieteen laitos Turun yliopisto Hammashoitopelko ja vaikeahoitoisuus Sára Karjalainen Hammaslääketieteen laitos Turun yliopisto Lehdistä leikattua Väittämiä Riski hoitopelon syntymiselle on hammaslääkärin vastaanotolla suurempi ja todennäköisempi

Lisätiedot

hyvinvointia suunterveydestä SUUNTERVEYDEN PUOLESTA FÖR GOD MUNHÄLSA

hyvinvointia suunterveydestä SUUNTERVEYDEN PUOLESTA FÖR GOD MUNHÄLSA hyvinvointia suunterveydestä SUUNTERVEYDEN PUOLESTA FÖR GOD MUNHÄLSA Suun kautta soteen Hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä. Suun ongelmat vaikuttavat ruokailuun ja ravintoon, heikentävät kroonisten

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Suorittajan suu. Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, YTHS. www.yths.fi

Suorittajan suu. Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, YTHS. www.yths.fi Suorittajan suu Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, YTHS Liika suorittaminen suussa Harjaaminen Purentaan liittyvät vaivat Narskuttelu / hampaiden kiristely Eroosio Suorittava syöminen Syömishäiriöt Urheilijan

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 AJATUS TUTKIA KOKONAISUUTENA SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA HAKEA SYITÄ ERILAISELLE PALVELUJEN KÄYTÖLLE YHDISTÄMÄLLÄ ERI HENKILÖREKISTEREITÄ

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 32 LAUSUNTO ALOITTEESTA KSYLITOLIPASTILLIEN KÄYTTÖÖNOTOSTA HELSINGIN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Terke 2010-2781 Esityslistan asia TJA/32 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Voinko käyttää hammasvälien puhdistukseen hammastikkua, hammasväliharjaa tai kumipiikeillä varustettua muovitikkua?

Voinko käyttää hammasvälien puhdistukseen hammastikkua, hammasväliharjaa tai kumipiikeillä varustettua muovitikkua? Mikä on parodontologi? Parodontologi on erikoishammaslääkäri, joka on saanut koulutuksen hampaiden kiinnityskudosten sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon. Parodontologilla on myös tavallista hammaslääkäriä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Lasten panoraamatutkimukset miten pienille?

Lasten panoraamatutkimukset miten pienille? Lasten panoraamatutkimukset miten pienille? HLT, EHL (hampaiston oikomishoito), dos., Janna Waltimo-Sirén, Hammaslääketieteen laitos, Helsingin yliopisto Leukojen panoraamatomografiatutkimus (PTG) antaa

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen

Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen Itä-Savon Sairaanhoitopiirin ky PTH Hammashuolto Savonlinna, Sulkava, Enonkoski Hammashuolto 2015 1 Lasten ja nuorten suun terveydenhoito

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

KOMIN Kompetenscentrum för Inomhusmiljö och Hälsa som samlar ett nätverk av praktisk och forskningsmässig kompetens under ett tak med uppgift att

KOMIN Kompetenscentrum för Inomhusmiljö och Hälsa som samlar ett nätverk av praktisk och forskningsmässig kompetens under ett tak med uppgift att KOMIN Kompetenscentrum för Inomhusmiljö och Hälsa som samlar ett nätverk av praktisk och forskningsmässig kompetens under ett tak med uppgift att bistå näringslivet och allmänheten med information, råd

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1173/2006 vp Vastasyntyneiden neonataaliseulonta Eduskunnan puhemiehelle Vastasyntyneiden seulonta on ehkäisevä terveydellinen toimenpide, jossa etsitään näennäisesti terveistä lapsista

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Puijon Diabetesyhdistys Ry

Puijon Diabetesyhdistys Ry Puijon Diabetesyhdistys Ry 1 Johdanto 2 Diabetes ja suun terveys 2.1 Näin voit ehkäistä suun sairauksia 3 Ientulehdus ja hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti 4 Hampaiden reikiintyminen eli

Lisätiedot

KORATKISSOJEN TERVEYSKYSELY

KORATKISSOJEN TERVEYSKYSELY KORATKISSOJEN TERVEYSKYSELY Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten koratkissojen terveystilannetta mahdollisimman laajasti. Täytäthän jokaisesta kissastasi oman lomakkeen! Lomakkeen voit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa 1 Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen MAMK:n tekniikassa 2 1. Tutkimuksen perusteita Tekniikan alalle otetaan opiskelijoita kolmesta eri lähteestä : -ammattitutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa! Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet

Lisätiedot

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin.

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, - kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä siihen vaikuttavia

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot