Alibudjetointi on rikollista ja tyhmää

Transkriptio

1 Uusi Invalidi 4/ T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 4 / Alibudjetointi on rikollista ja tyhmää Joulukuussa tehdään kunnissa päätöksiä ensi vuoden budjetista. On siis korkea aika kysyä ja tarkistaa paikallisilta luottamushenkilöiltä, että eivät he kai ole osallisina sosiaali- ja terveystoimen alibudjetoinnissa. Tietoisella alibudjetoinnilla tarkoitetaan sitä, että kunnan talousarviossa varataan toiminnoille vähemmän määrärahoja kuin tiedetään todellisuudessa tarvittavan. Siinä kuntien päättäjät itse asiassa huijaavat sekä kuntalaisia että itseään. Kun sosiaali- tai terveystoimen alibudjetointia sitten joudutaan kesken vuotta paikkaamaan lisämäärärahoilla, jotta lakisääteiset palvelut saataisiin edes jotenkuten hoidetuksi, voidaan kauhistella, miten kalliiksi vanhukset, vammaiset, toimeentulotukea tarvitsevat ym. tulevat kun eivät määrärahatkaan riitä Alibudjetointi on kunnissa edelleen varsin yleistä, mikä käy ilmi SOSTE ry:n Sosiaalibarometri selvityksestä, johon sosiaali- ja terveysjohtajat olivat saaneet vastata nimettöminä. Selvityksen mukaan runsas viidennes (21 %) kuntien sosiaalijohtajista ja sosiaalilautakuntien puheenjohtajista kertoi, että heidän alueillaan sosiaalitoimen rahoitusta on tietoisesti alibudjetoitu. Sen arvioitiin vaikuttavan mm. vammaispalveluihin, kehitysvammahuoltoon ja toimeentulotukeen. Terveystoimen alibudjetointi on terveyskeskusten johtajien mukaan vielä yleisempää (28 %) ja se on viime vuosina edelleen lisääntynyt. Terveystoimen alibudjetoinnin arvioitiin vaikuttavan eniten henkilöstön ja sijaisten palkkaamiseen, erikoissairaanhoitoon ja vastaanottotoimintaan. Sosiaali- ja terveystoimen alibudjetointi on paitsi lainvastaista myös taloudellisesti ja sosiaalisesti tyhmää ja lyhytnäköistä. Käytännössä se johtaa mm. palvelujen karsimiseen ja tukien myöntämiskriteerien tiukkenemiseen ja niiden myötä kohtuuttomiin ratkaisuihin sekä pidemmällä aikavälillä ongelmien pahenemiseen ja kustannusten kasvuun. Marja-Leena Kalkkinen Kaadetaan kaamosta yhteisvoimin yhdessä toimien, osallistuen ja vaikuttaen, keskustellen ja opiskellen, laulaen, rupatellen ja nauraen, toinen toistamme tukien, arjen pienten valopilkkujen avittamina. Uusi Invalidi-lehti toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää uutta vuotta 2013! Kuva: Pauli Västilä Kaamos kumoon yhteisvoimin! Tässä numerossa: Teemana vammaisten ja vanhusten turvallisuus ja turvattomuus Sivut 3 5 Pääkirjoitus: Hoivabisnes on turvallisuusriski Sivu 2 Yhdistyksissä arkea ja juhlaa Sivut 5 6 Joulutervehdykset Sivut 8 9

2 2 Uusi Invalidi 4/2012 Vammaisten ja ikäihmisten oikeuksien kunnioittaminen on turvallisuuden tärkein perustekijä. Nyt on jo havaittavissa merkkejä siitä, että perusturvallisuus järkkyy, kun hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevia vammaisia ja ikäihmisiä myydään kuntien toimesta kilpailuttamishuutokaupoissa ulkoistetuille palvelujen tuottajille. Hankintalain mukaan toteutetut kilpailuttamiset saattavat merkitä tutun hoitopaikan vaihtumista toiseen siten että asukkaalta ei kysytä. Uusi kilpailun voittanut hoivapalvelujen tuottaja saattaa olla toisella paikkakunnalla, jolloin asukkaan yhteys läheisiin voi pitkien etäisyyksien vuoksi katketa. Epäselvyyksiä voi olla myös asukkaan kanssa tehtyjen vuokrasopimusten tulkinnoissa tai siinä mitä palveluja hoivapalvelupakettiin kuuluu. Pääkirjoitus 4/2012 Hoivabisnes on turvallisuusriski Vanhuspalvelulain säännökset asiakkaiden kuulemisesta palvelusuunnitelmia tehtäessä saattavat mahdollisesti varmistaa sen, että ikäihmisiä kuunnellaan ja kunnioitetaan. Tämä ei ole kuitenkaan itsestään selvä tae turvallisten ja riittävien palvelujen järjestämisestä kilpailuttamisten ja ulkoistamisten maailmassa. u u u Vammaisten ja ikäihmisten perusturvallisuuteen liittyvä edunvalvonnan tarve kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti, jos aiomme estää uushuutolaisuus -ilmiön syntymisen. Se, että kunnalliset hoivapalvelut ovat jo nyt lisääntyvästi ulkoistettuja ja kilpailutettuja, mahdollistaa vääristymät, joissa kunnan säästämisintressi ohittaa hoivaa tarvitsevan asukkaan tai asiakkaan tarve- ja turvallisuusintressin. Lisääntyvästä hoivan tarpeesta voidaan ryhtyä perimään lisämaksuja, jos hoivayrittäjien kanssa tehdyt palvelusopimukset eivät ole riittävän selkeitä. Liikuntarajoitteisuuteen, aistivammaisuuteen ja muistisairauksiin liittyy rajoitteita, joiden vajavainen huomioiminen voi synnyttää epävarmuutta, pelkoja, riski- ja vaaratilanteita. Vammojen ja sairauksien aiheuttama toimintakyvyn muuttuminen vuosien kuluessa tai sairauden akuutissa vaiheessa saattaa lisätä turvattomuutta, jos avun tarve toteutuu puutteellisesti. Joskus luotetaan liikaa uusiin teknisiin turvalaitteisiin. Kotipalvelujen piirissä oleva muistisairas saattaa saada turvakseen turvapuhelimen vasta siinä vaiheessa, kun kaatumisen seurauksena on jotain katastrofaalista ehtinyt jo tapahtua. Uuden oppimiskyky voi kuitenkin olla muistisairaudessa jo niin paljon heikentynyt, että uutta vempainta ei osata käyttää eikä tekninen hälytysväline silloin anna sitä turvaa, jota sen kuvitellaan antavan. u u u Kun palvelurakenteita muutetaan entistä voimakkaammin itsenäistä selviytymistä tukevaan suuntaan, on perusturvallisuuden tärkein reunaehto se, että osataan arvioida ja ennakoida oikein yksilölliset ja muuttuvat tarpeet. Näiden tarpeiden selvittelyn riittävä foorumi ei ole ostopalveluneuvottelut palvelutuottajan kanssa. Palveluketjun tulee pystyä toimimaan niin, että se pystyy joustavasti arvioimaan uudelleen avun ja tuen tarpeet tarpeiden muuttuessa. Tämä työ on yksilöllisen hoivatyön arkea, jota pystyvät parhaiten tekemään asiakastyötä tekevät ammattilaiset yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Jos palvelut ovat oman kunnan tuottamia, pystytään muuttuvat palvelutarpeet tunnistamaan palveluketjun sisällä. Ulkopuolisen palvelutuottajan kanssa asioidessa voi syntyä ongelmia sopimuksen mukaisen palvelutilauksen ja asiakkaan muuttuvien tarpeiden välillä, jos palveluvalikon vaativuustasoa ja yksityiskohtien huomioimista ei ole määritelty riittävän selvästi. Kunnalliset tai kuntien valvonnassa olevat kolmannen sektorin yleishyödylliset palvelut pystyvät takaamaan yksilölliset hoidon ja hoivan tarpeet turvallisemmin ja luotettavammin kuin voiton tavoitteluun tähtäävät palveluntuottajat. Antti Holopainen sairausinvalidien liitto ry:n puheenjohtaja Näkökulma: Tauno Paakkonen Kuntavaaleista, kuntarakenteista ja sote-politiikasta Kuntavaalit olivat ja menivät liian vähällä kansalaistemme mielenkiinnolla. Kuten tiedämme, äänestysaktiivisuus jäi kovin alalukemiin. Mistä se johtui? Sanoisinpa, että se johtui suurelta osalta noista otsikkoni tekijöistä. Kuntalaisilla ei ollut riittävästi tietoa, mihin niissä loppujen lopuksi ollaan menossa. u u u Kuntien yhdistäminen ei näytä tuovan säästöjä, mutta kylläkin useita uusia kovapalkkaisia virkoja ja vapaaehtoisille kuntapäättäjille hyvin palkattuja luottamustoimia. Kaikki uusia menoeriä esimerkiksi suur-oulussa eli Uudessa Oulussa, kuten uuden kaupungin nimeä on lanseerattu. Se, että näin on, olisi kuntalaisille pitänyt paremmin selvittää: miten näiden uusien menoerien vaikutus tuntuu tavallisessa työläis-, lapsi- ja eläkeläisperheissä, joissa on vallitsevaa työttömyys, sairaudet ja muu vähäosaisuus. Kuntarakenneuudistus vie varmuudella asiointipalveluja kauemmas, ja se tietää uusia menoeriä tavallisille niukkaseläjille asiointimatkat maksavat, tarvitaan kyytejä. Sosiaali- ja terveyspolitiikkakin (sote) jäi kansalaisten mieliin vain poliittiseksi retoriikaksi. Uudesta vanhuslaista väännettiin kättä aina vaalien yli. Ei siis ollut tietoa, mitä siitä tulee, josko tulee mitään. Vanhusasiain valtuutettukin on vielä pitkässäkuusessa. Ei siis ole ihme, että kuntalaiset työttöminä nuorineen syrjäytyvät. u u u Se taasen on selvää, että huonompiosaiset syrjäytyneet ihmiset neuvottomina lyövät hanskat tiskiin ja jättävät toivottomina äänestämättä. Hyväosaiset kyllä ovat aina olleet aktiivisia äänestäjiä. He kyllä suojelevat etuoikeuksiaan, mistä tietenkään ei ketään äänioikeutettua voi moittia. u u u Nämä ovat minun näkökulmiani. Siitä huolimatta toivotan kaikille rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2013! Tauno Paakkonen Oulun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n puheenjohtaja Tsil ry:n liittohallituksen jäsen Tauno Paakkonen. Kilpailutetun mietteitä Istun ja katson tästä ikkunassa Viimeistä iltaa, näen nuo jo tutuksi tulleet puut ja lintulaudan metsän reunassa. Tästä on nyt kolme vuotta, kun kilpailutuksen seurauksena tähän tulin. Edellisessä paikassa kerkesin olla viisi vuotta. Se oli hyvä ja viihtyisä paikka, mutta kaupunki totesi sen liian kalliiksi. Mukavasti täälläkin on mennyt, alku oli vähän hankalaa. Oudot hoitajat ovat kuitenkin muuttuneet tutuiksi, melkeinpä ystäviksi, ikävä heitä tulee. Tavarat on taas kerran pakattu, vähiin ovat nekin käyneet, mutta onhan muistot tallessa, ei ole vielä pahasti muistisairaus iskenyt vaikka liikuntakyky onkin heikentynyt, tuttu rollaattori sentään lähtee mukaan. Aamulla tulee sitten auto meitä hakemaan. Kilpailutettu se kyytikin kuuluu olevan. Uusi paikka on entisen naapurikunnan puolella. Ihan ovat uuden hoitolaitoksen sinne rakentaneet, sillä on joku outo ulkomaankielinen nimi sama kun sillä firmallakin joka sen omistaa, lausutaankin eri tavalla kuin kirjoitetaan, mahtaakohan sitä edes oppia sanomaan? No toivottavasti on hyvä paikka, loppuelämäksi, on tuota ikääkin jo reilut yhdeksänkymmentä. Seuraava kilpailutus minun kohdallani on toivottavasti hautapaikka, ne kilpailuttaa nekin, kuulemma. Ritva A Korhonen

3 Uusi Invalidi 4/ Euro psyykkisen hoidon konsulttina? Mietteitä psykiatrian nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä Nyky-yhteiskunnassa on tietoa siitä, mikä vaikuttaa psyykkisen tasapainon järkähtämiseen ja mitä oireita ja ilmiöitä eri psyykkisiin sairauksiin kuuluu. On myös kehitelty varsin monimuotoisia hoitokeinoja. Samalla eri tieteenalat täsmentävät koko ajan diagnostiikkaa, biologisen ja psykologisen sairausetiologian syntyä, sen kulkua sekä hoitomahdollisuuksia. Tiedetään, että psyykkiset sairaudet omaavat varsin moninaisia syitä ja seurauksia - biologisia, psykologisia ja sosiaalisia. Psyykkiset sairaudet ovat siinä mielessä fyysisten sairauksien kaltaisia, että hoitoon hakeutumisen pitkittyminen paitsi aiheuttaa ihmiselle suunnatonta kärsimystä, myös heikentää toimintakykyä, valitettavan usein pitkäksi aikaa, jopa pysyvästi. Psyykkisten sairauksien ensioireita ei aina heti tunnisteta, niitä saatetaan vähätellä tai ajatella, että kyllä tästä, ajan kanssa. Hoitoon hakeudutaan usein vasta, kun jokapäiväisessä toimintakyvyssä on tapahtunut merkittävää heikentymistä. Joskus myös apua tarvitsevan oma tietoisuus oireidensa olemassaolosta voi olla vähäinen tai puuttua kokonaan. Mikäli potilas apua hakiessaan kokee, ettei tule oireineen ymmärretyksi eikä saa apua, kynnys hoitoon hakeutumiseen jatkossa usein vain kasvaa. Psyykkisten sairauksien, kuten fyysistenkin, ennaltaehkäisy on tärkeää. Liian kiireinen elämän rytmi, vähäinen lepo, kuormittava elämäntilanne sosiaalisine ja taloudellisine tekijöineen, menetyksineen ymv. voivat ylittää ihmisen käytettävissä olevat voimavarat ja johtaa sairastumiseen. Toisinaan voi ihmisen stressinsietokyky syystä tai toisesta olla normaalia alhaisempi ja pienikin tekijä laukaista psyykkisen sairauden oireet ja mikäli apua ei saada riittävän ajoissa em. kehitys voi johtaa sairastumiseen. Oireiden alkamisen jälkeinen varoaika vaihtelee muutamista päivistä viikkoihin, joskus kuukausiin ja jopa vuosiin. Oi- reet pahenevat ajan kuluessa. Hoitoon pääsyn nopeuden suhteen ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa perustason työntekijät: neuvolatyöntekijät, kouluterveydenhuolto, terveyskeskustyöntekijät, työterveyshuolto. Heidän kykynsä tunnistaa psyykkiset oireet ensivaiheissa voi auttaa tilanteen korjaantumiseen nopeastikin. Mikäli hoitoon hakeudutaan oireiden jatkuttua jo pitkään, tulisi perusterveydenhuollossa olla kykyä käydä läpi ihmisen arkipäivää ja miten tämä selviytyy päivittäisistä toimistaan. Tällaisissa tapauksissa hoidon ja seurannan tulee olla riittävän tiivistä. Vaikutelmaksi on vahvasti jäänyt se, ettei kyseistä osaamista ole perustasolla vieläkään riittävästi. Niin ikään lyhyillä vastaanottoajoilla ei ehditä riittävästi paneutua ihmisen ongelmiin ja vakavan psyykkisen sairauden kehityskulku saattaa jäädä huomioimatta. Myös kynnyksen erikoissairaanhoitoon lähettämiseen tulisi olla matala. Perustason resurssit psykiatrian asiantuntemuksessa ovat aivan liian vähäiset, toteaa psykologi Ritva Oinonen. Perustasolla on monin paikoin lisätty psykiatrista asiantuntemusta. Tästä huolimatta resurssit ovat tarpeeseen nähden aivan liian vähäiset. Nykypäivänä keskeisin konsultti ja työnohjaaja monissa kunnissa on euro. Vahva näkemykseni onkin, että sen puitteissa säädellään lähetteiden kirjoittamista erikoissairaanhoitoon, tutkimusten ja lisäselvitysten, avunantajien ja psykiatrisen avo- ja laitoshoidonhoidon määrää ja suositeltua kestoa, jopa hoitomenetelmiäkin. Hoitomenetelmät ovat tokikin kehittyneet, kuten alussa totesin, mutta myös psykiatriset potilaat ovat taustoiltaan ja sairauden vaikeusasteeltaan erilaisia. Siinä missä joku saattaa toipua muutamassa kuukaudessa takaisin työelämään, se voi toiselta vaatia useita vuosia ulkopuolisen tuen turvinkin. Toisinaan hyvänä saavutuksena voidaan pitää sitä, että ihminen kykenee elämään suhteellisen laadukasta elämää, vaikkei kykenisikään enää työelämään. Vaarana käsitykseni mukaan onkin, että Suomeen muodostuu liukuhihnapsykiatriaa tai temppupsykiatriaa, jossa ihmisen yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet jäävät riittämättömälle huomiolle. Tiedon ja ammattitaidon puutteesta ei tässä ole kyse, vaan ainoastaan siitä, mihin vero-eurot kohdennetaan. Mietityttää vain, olisiko em. kehityskulku sittenkään veronmaksajien tahto? Ritva Oinonen psykologi Hämeenlinna Erehdykset ja unohdukset salliva ympäristö kodin turvallisuustarkastuksella Kokoonnuimme noin 10 hengen voimalla kuuntelemaan projektipäällikkö Kristiina Mattilan luentoa turvallisesta kodista ja myös turvallisesta kulkemisesta esimerkiksi liukkaalla pihalla. Meistä lahtelaisista Eteläinen Liipolankatu 1 talojen asukkaista kaksi koulutettiin asuntojen turvallisuustarkistuksiin jo aikaisemmin. Paikalla oli iäkkäitä ja liikuntarajoitteisia, juuri heitä, joita kodin ja ympäristön turvallisuus eniten koskettaa. Toiminta pohjautuu Päijät- Hämeen turvallisuussuunnitelmaan ja toteuttaa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Koulutuksen tavoitteena on, että koulutetut, vaitiolovelvolliset vapaaehtoiset tekevät asukkaan halutessa kartoituksen erityisryhmien ja muidenkin kodeissa. Kartoituksessa tehdään riskienarviointi: vaaralliset olosuhteet ja henkilön ominaisuudet, tapaturmien todennäköisyys ja niiden seuraukset. Koulutuksessa käsitellään mm. kaatumistapaturmien riskejä, fyysisen toimintakyvyn arviointia ja fyysisen kunnon merkitystä tapaturmissa ja poistumisturvallisuudessa, paloturvallisuutta, turvallisuuden tunnetta, murtoturvallisuutta ja asunnon lukitusta sekä puhelinmyynnin estoa ja kaupustelijoiden torjumista. Miksi tarkistus on tarpeen Asunnon turvallisuuden arviointi: millaisin muutoksin koti turvallisemmaksi? Tietämys paloturvallisuusasioissa lisääntyy: ei tulipaloja tietämättömyyden takia ja oikea toimintamalli tulipalon sattuessa. Oman kunnon arviointi: vaikutus kotona asumiseen ja mitä voi tehdä tilannetta parantaakseen? Tieto turvallisuustilanteesta: helpottaa omaa ja läheisten huolta kotona selviytymisestä. Esimerkki kodin turvallisuuskartoituksen tarpeellisuudesta: Liikuntarajoitteinen, iäkäs nainen kaatui kotinsa eteisessä lyöden päänsä niin pahasti, että seurauksena oli kallonmurtuma ja elinikää sen jälkeen vain 2 kuukautta. Miksi näin kävi? Hän asui vanhassa omakotitalossa, jonka kynnyksessä törrötti naula noin 0,5 cm korkeudella. Rouva haki sukkasillaan jotakin eteisen kaapista, naula tarttui sukkaan ja huono tasapaino vei nurin. Vastassa oli teräväkulmainen kaappi, johon rouva löi päänsä, tuhoisin seurauksin. Jos naulaa ei olisi ollut ja kaappi olisi metrin sivummalla, olisi hän ehkä vieläkin hengissä. Tämä kertoo kartoituksen tarpeellisuudesta. Koulutus oli täysin ilmaista. Suosittelen kaikille, oli erittäin mielenkiintoinen. Kristiinalla oli myös mukanaan apuvälineitä kuten seinäkahvoja, lonkkasuojia ja liukuestekenkiä ym. Tällaisen voisi ja kannattaisi ottaa osaksi yhdistystoimintaa. Jos kiinnostuitte, ottakaa yhteyttä, niin voin pyynnöstänne järjestää ao. koulutusta myös teille. Pirkko Vaittinen Eteläinen Liipolankatu 1 A 28, Lahti p , pirkkovaitti@lahtelainen.com TIMON TURVALLISUUSVINKKEJÄ: Varoitus: Älkää kiivetkö tälle keittiöjakkaralle! Tälle jakkaralle noussut on kaatanut jakkaran ja kaatuessaan loukannut itsensä pahasti. Askelmat ovat kapeat ja liukkaiksi lakatut, samoin istumataso. Tuoli kaatuu helposti yli ja sivuille. Kotona niin mukava villasukka on erityisen liukas tällaiselle tuolille kiivettäessä. Kunnollinen lukittava ja tukikaarella varustettu A-tikas on käypä kodin sisällä kiipeilyä varten, mikäli pää ja kunto kestävät. Turvallisesti talviliukkaille Tämän kaltainen läppäistuin on hyvä apu: Voi istualtaan kiinnittää kenkiinsä liukuesteet ulko-ovella, eikä tarvitse tuhota sisätilojen mattoja ja lattioita. Invakuljetustakin voi talvella odottaa sisällä eikä tuulessa ja pakkasessa. Vastaavia tuoleja saa mm. Respectasta. Timo Piippo Helsinki

4 4 on antanut eduskunnalle vanhuspalvelulakiesityksen. Esityksessä lähdetään siitä, että iäkkään henkilön ensisijainen hoitopaikka on koti ja sinne annettavat tarpeelliset palvelut. Tavoite on hyvä ja monet meistä jakavat sen. Eduskunta päättää lain lopullisesta sisällöstä, ja se tullee voimaan vuoden 2013 heinäkuun alusta. Lain soveltaminen ja toteuttaminen on kuntien vastuulla ja kunnanvaltuustoilla on näytön paikka, kuinka hyvin vanhukset hoidetaan. Turvallisuus varmistettava riittävin palveluin Ikääntymisen myötä toimintakyky heikkenee ja palvelujen tarve kasvaa. Onko kunnalla resursseja tarjota palveluja niin, että vanhus voi kokea olonsa turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi? Suuri osa vanhuksista asuu kotona pitkään ilman palveluja. Mutta kun tulee sairastuminen tai vammautuminen, mistä niitä palveluja saadaan? Ketjunhan pitäisi kulkea niin, että sairaalasta kotiutettaessa huolehditaan riittävät palvelut turvalliselle kotiutumiselle. Yhteistyön sosiaalitoimeen pitäisi olla saumaton. Kotiuttaminen ei koskaan saisi tapahtua pelkästään potilaan oman toiveen perusteella, vaan aina olisi varmistettava, että kotiuttaminen on turvallista ja potilaan edun mukaista. Valitettavan usein kuulee, kuinka potilas kotiutetaan ilman, että kukaan on kysynyt yhtään mitään. Palvelusuunnitelmat vastaamaan arjen tarpeita Kotiin annettavista palveluista pitäisi aina tehdä kunnollinen palvelusuunnitelma, jossa kartoitetaan tarvittavat palvelut, mm. lääkkeidenotto, ruokailu, hygienia, kodin puhtaus ja turvallisuus. Meillä itse kullakin on usein tarve kertoa pärjäävämme paremmin kuin todellisuudessa on. Suunnitelman tekemisessä ja palvelujen hakemisessa tarvitaan vanhuksen ja hänen omaistensa lisäksi sosiaali- ja terveydenhoidon osaamista, jotta sairauden ja sen aiheuttamat vaikeudet niin fyysisissä kuin psyykkisissäkin toiminnoissa tulisivat esille. Ovatko esim. suihkussa käyminen ja kodin puhtaus asioita, jotka jätetään tekemättä henki- Uusi Invalidi 4/2012 Vanhustenhoito kuntoon näytön paikka poliitikoille lökunnan vähäisyyden vuoksi, vai ovatko ne ihmisarvoiseen elämään kuuluvia asioita? Kaikki pienetkin asiat on kirjattava ja sovittava kuuluvan palveluihin. Kokemuksia on laidasta laitaan Kokemukset läheisteni kotipalvelusta ovat kahdenlaiset: Toisessa tapauksessa asiat hoituvat puhelinsoitolla tai viestivihon välityksellä, ja voin luottaa, että läheiseni on hyvässä hoidossa. Mutta toisessa tapauksessa soittoihin ei vastata ja eri henkilöiltä saa erilaisia vastauksia, aivan kuin kukaan ei todellakaan vastaisi asioista. Kotipalvelun käynnitkin ovat joskus sellaisia, että ollaan lähellä heitteillejättöä. Samat lait koskevat kaikkia kuntia, mutta kunnallinen itsehallinto tuo erilaisia soveltamiskäytäntöjä. Kenen on vastuu, kun hoitajan aamukäynnillä ilmenee, että vanhus ei ole nukkunut koko yönä kipujensa vuoksi? Hoitaja antaa aamulääkkeet, jättää pöydälle silakkalaatikon sulamaan ja päivän pillerin, vesilasin ja ohjeen ota yhteyttä turvapuhelimella, jos tarvitset apua. Toki vanhus oli sanonut hoitajalle pärjäävänsä kotona, koska ei halunnut vuode- Vanhusasiain valtuutetun viran puolesta Olen aiemmin tässä lehdessämme kysynyt: Miksi eri päättävillä elimillä aloitteellisuus päätoimisen valtakunnallisen vanhusasiain valtuutetun viran saamiseksi on niin yllätyksellisen vaikeaa? Niin vaikeaa siksi, kun minun tavallisen vanhenevan miehen aktiivisten yritysten jälkeen olen tehnyt noin 8 9 vuoden aikana esityksiä mm. omaan eläkeläisjärjestööni, sen eri tasoihin, ottanut yhteyttä eri kansanedustajiin ja mm. muutamiin keskusjärjestötasoisiin puheenjohtajiin. En ole kuullut, että mitään toimenpiteitä tai aloitteita olisi laitettu vireille. Hiljaisuus on ollut vallitsevaa, Olen jopa koettanut olla itsekriittinen ja arvioinut, että enkö minä tätä asiaa ja sen tärkeyttä ymmärrä. osastolle. Onneksi naapuri meni hätiin ja sai vanhuksen ensiapuun ja sairaalan kautta vuodeosastolle hoitoon. Ja hoito jatkuu edelleen. Kotona asumiseen turvaudutaan viimeiseen asti, kun julkisuudessa on kerrottu laitoshoidon kurjuudesta. Laitoshoito on kuitenkin tarpeellista, moni meistä tarvitsee sitä elämän loppuvaiheessa. On huono asia, jos laitoshoito koetaan lähes rangaistukseksi eikä turvalliseksi ja tarpeelliseksi hoidoksi. Vanhustenhoito on taitolaji, siinä tarvitaan arjen hallinnan osaamista ja ihmisten kuuntelua. Aina on muistettava, että sairaudet muuttavat ihmistä aiheuttaen ongelmia, joihin on opittava vastaamaan. Tarvitaan yhteispeliä, toinen toisemme kuuntelemista ja kunnioittamista. Kunnilla on näytön paikka saada aikaan toimivat koti- ja laitospalvelut. Siinä tarvitaan resursseja niin lakeja säätävältä eduskunnalta kuin palveluista vastaavilta kunnilta. Odotankin, että tuleva vanhuspalvelulaki ja sen kunnallinen soveltaminen vastaavat tavoitteisiin turvallisesta ja arvokkaasta vanhuudesta ja voin vanheta turvallisin mielin. Tarja Västilä Nyt TV:n iltauutisten yhteydessä tuli ääneen lausuttu tieto, että maamme parhaimpiin vanhusasioiden osaajiin kuuluva professori Sirkka-Liisa Kivelä päästi minut pälkähästä, kun kuulin hänen jämerästi vaativan vanhusasiainvaltuutettua ja vastaavaa virastoa. Olen siis minäkin tavallinen tavis ollut sittenkin oikealla asialla kohta kymmenen vuotta. Nyt odottaisin, että kaikkia ikäihmisiä lähellä olevat järjestöt ja niiden jäsenet alkaisivat tukea tätä professorin vaatimusta ilman puoluepoliittista mustasukkaisuutta, johon moni hyvä asia tökkää. Heino Luukinen Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n jäsen Ei vieläkään ilmaisia sisäisen joukkoliikenteen lippuja kaikille helsinkiläisille vanhuksille Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry. esitti liikennelautakunnalle lähettämässään kirjelmässä, että kaupunki myöntäisi kaikille vanhuksille ilmaiset matkaliput Helsingin sisäiseen liikenteeseen vammaisuuteen tai varallisuuteen katsomatta. Helsingin rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja vastasi kaupunginsihteerin välityksellä, tarkastamattomalla pöytäkirjanotteella, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelu kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL) ja että kuntayhtymä päättää seudulla noudatettavista taksa- ja lippujärjestelmästä. HSL on käsitellyt kesäkuussa 2012 joukkoliikenteen alen- Kuusi nuorta eri puolilta Suomea tuli Lahteen kunnallisvaaleja edeltävänä päivänä. Kaikilla heistä oli omakohtaisia teini-ikäisen nuoren kokemuksia siitä, miten vaikeaa on saada apua, kun mielenterveys järkkyy. Nuoret olivat perustaneet Facebookiin ryhmän Sota apatiaa vastaan Maukka Perusjätkän samannimistä biisiä mukaillen. Nuoret kiersivät kyltteineen Lahden toria ja lähikorttelia kehottaen megafonilla torilla liikkuvia ihmisiä mukaan kulkueeseensa. Muutamia vaalikampanjointiaan nus- ja vapaalippujen myöntämistä ja ollut sitä mieltä, ettei se pidä perusteltuna eläkeläisille myönnettävien alennusten laajentamista tai ilmaisen matkustusoikeuden myöntämistä. HSL valmistelee uutta taksa- ja lippujärjestelmää, joka otetaan käyttöön vuoteen 2016 mennessä. HSL on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan lippujen hinnoittelua, erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteita sekä alennusten suuruutta. Kunnat antavat selvityksestä lausuntonsa vuonna 2013, ja HSL tekee asiassa päätöksen vasta lausuntokierroksen jälkeen. Yllä olevaan ei saa hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua. Nuoret liikkeellä parempien terveyspalveluiden puolesta päättämässä olevia eri puolueiden aktiiveja liittyi nuorten joukon jatkoksi. Parin tunnin performanssin jälkeen tarjosin nuorille kuumat kaakaot läheisessä kuppilassa. Tytöt olivat tyytyväisiä siitä, että edes muutamat ihmiset Lahdessa huomioivat heidän viestinsä. Paikallinen Etelä-Suomen Sanomien nettilehti julkaisi pienen jutun tapahtumasta. Taitavat olla tarpeen uudetkin mielenilmaukset, ennen kuin todellista kohennusta tilanteeseen saadaan. Antti Holopainen KIITÄMME HUOMIONOSOITUKSISTANNE YHDISTYKSEMME TÄYTTÄESSÄ 50 VUOTTA! Jyväskylän Seudun Sairausja

5 Tehostettua palveluasumista Valkeakoskella: Uusi Invalidi 4/ Hätähuutoja, selvitystarpeita, kysymyksiä vailla vastaajaa Pitkään hehkutettu Valkeakosken uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö, Wäinämöinen, valmistui kuukauden etuajassa. Hoitopaikoista 60:n ylläpitäjäksi päätetty Mediverkko Hoivapalvelut Oy ei ole saanut toimilupaa. Kaupunki on tehnyt tilapäisen sopimuksen sen henkilöstön ottamisesta vuokratyöntekijöinä kaupungin palvelukseen. Kaupunginhallituksen tekemä sopimus on taas julkisuudelta salattu. Wäinämöisen neljässä kerroksessa toimii kussakin kaksi ryhmäkotia. Kaupungin ja Mediverkon sopimuksen mukaan yksi hoitaja vastaisi yöhoidossa kahden ryhmäkodin asukkaista, eli vanhuksesta. Aluehallintovirasto edellyttää jokaiseen ryhmäkotiin omaa hoitajaansa, kuten Valvirakin, joka on toimiluvan myöntävä viranomainen. Avi:n mukaan henkilöstömitoitusta on tarkasteltava tapauskohtaisesti ja olosuhteet huomioon ottaen. Valvira on vaatinut lisäselvityksiä mm. vanhusten kunnosta, hoitoisuusasteesta ja muistisairaiden määristä. Kun kaikki meni pieleen Kun pari viikkoa ehti kulua, luettiin lehdestä uupuneiden hoitajien hätähuuto, joka oli järkyttävää luettavaa: Hoidettavien perustarpeita ei kyetty täyttämään. Pahimmillaan kesti 16 päivää, ennen kuin vanhus ehdittiin viedä suihkuun. Aamulääkkeitä annettiin lounaalla, kun aamupuuroa ei ehditty antaa lainkaan. Puuttui lääkkeitä, haavanhoitovälineitä, hygieniatuotteita ja vaatteita. Ongelmia esiintyi erityisesti kahden ylimmän kerroksen eli Mediverkon tiloissa. Kiinteistön toiminnot eivät pelanneet. Omaiset eivät päässeet sisään, kun ovikellosysteemit ja kulunvalvonta eivät toimineet. Hoitajat joutuivat huolehtimaan ovien avauksesta. Ilmastointi ei toiminut, ja lukossa olevat sisäovet hankaloittivat omaisten kulkua. Tehostettu palveluasuminen vaatii hoitohenkilökunnalta tehostettua työntekoa: Hoitajat järjestävät ruokailun, kattavat pöydät, tiskaavat tiskit, hoitavat asukkaiden pyykinpesun. Laitoshuoltajia ei ole. Ja Vesa Ruskeeniemi peräänkuuluttaa vastuunottoa ja vanhusten turvallista hoivaa. vanhukset kaipaavat muutakin hoivaa. Todellisuus on kaukana luvatusta kuntouttavasta ja virikkeitä tarjoavasta toiminnasta. Paperilla asiat ovat hyvin, mutta hoitajat uupuivat, tuli sairaslomia eikä sijaisia saatu. Kolmen viikon jälkeen hoitajien työsopimuksia ja vanhusten vuokrasopimuksia ja palvelusopimuksia oli tekemättä. Hälyn noustua Mediverkko palkkasi talonmiehen ja toi työnjohtohenkilöstöä muista toimipisteistään. Senkö oletettiin riittävän? Asioita kaunisteltiin haastatteluissa ja muunneltua totuutta kerrottiin. Äkkinäisen muuton, kuljetusten, asuinympäristön ja hoitajien vaihtumisen aiheuttama stressi yhdessä riittämättömän hoidon ja lääkkeiden puuttumisen kanssa aiheutti useiden vanhusten menehtymisen ensimmäisen viikon aikana ja monien kunto heikkeni nopeasti. Selvityksiä vaaditaan Aluehallintovirasto haluaa selvityksen mennessä mm. siitä, onko Valkeakoskella toimittu vanhustenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti siirrettäessä asukkaita laitoshoidosta tehostetun palveluasumisen piiriin. Myös Valvira tutkii Koskin tapahtumia. Valkeakosken kaupunginhallituksen pyynnöstä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on nimennyt geriatrian professorin Jaakko Valvanteen Tampereen Yliopistosta selvittämään tehostetun palveluasumisen tilannetta ja sairaanhoitopiirin sopimuslakimiehen Jarmo Hagmanin selvittämään Mediverkon kanssa tehtyjä sopimuksia. Alaa tuntevaa lakimiestä sopimusasioissa olisi tarvittu paljon aiemmin. Kysymyksiä riittää Kuinka kaupunginhallitus on voinut hyväksyä palvelusopimuksen ilman toimilupaa olevan Mediverkon kanssa? Kuka päätti lääkärin lähetteellä aloitetun laitoshoidon lopettamisesta ja vanhuksen siirtämisestä avopalveluun tehostetun palveluasumisen piiriin? Onko tehty ostopalvelusopimus, jossa Mediverkon kustannusten nousu yksioikoisesti maksatetaan koskilaisilla? Edelleen todetaan palveluja tuotettavan puoliksi Mediverkon ja kaupungin toimesta? Vastuu on nyt yksinomaan Valkeakosken kaupungilla. Mutta kukaan ei vastaa, anteeksi ei pyydellä, piiloudutaan kaupungin nimen taakse. Vesa Ruskeeniemi Valkeakoski 50 vuotta tuli täyteen Jyväskylässä Jyväskylän seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry juhli 50-vuotista taivaltaan Saiholla. Juhlan avasi puheenjohtaja Erkki Matikainen kertomalla yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen toimintapaikkana oleva Saiho-keskus tarjoaa oivalliset tilat toiminnalle. Vuosien saatossa on pidetty kurssi jos toinenkin, ja kerhot kokoontuvat viikoittain. Ajankohtaisten vammaispoliittisten asioiden lisäksi askarrellaan, tehdään käsitöitä ja ruokakurssikin on kuulunut ohjelmaan muutaman vuoden ajan. Tekemisen lomassa vaihdetaan kuulumisia ja muistellaan tehtyjä retkiä ja mitä kaikkea onkaan sattunut. Avauksen jälkeen oli maittavan keiton vuoro. Liiton tervehdyksen juhlaan toi liiton puheenjohtaja Antti Holopainen. Puheessaan hän korosti liiton ja yhdistysten toimintaa vammaisten edunvalvojina. Edunvalvontaan kuuluu yhdistystasolla vaikuttamista kaupungin ja valtakunnan päättäjiin, mutta myös ko- kemustenvaihtoa ja toinen toisemme tukemista. Yhdessä tekeminen luo yhteisöllisyyden tunteen, joka välittyy aina kun kokoonnutaan yhteen. Juhlassa muistettiin ansioituneita jäseniä. Liiton kultaisen ansiomerkin saivat Sally Pulkkinen ja Unto Tolppanen ja hopeisen Tuula Kankaanperä, Vieno Kumpulainen, Erkki Matikainen, Raija Nylund, Raija Ruuhilahti ja Ritva Vatanen. Tampereen yhdistyksen onnittelijat puheenjohtaja Anja Kivipensaan johdolla toivat tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle ja kertoivat omasta toiminnastaan ja kamppailuista, joita Tampereella on käyty ja käydään kaupungin rahojen riittämisestä sosiaali- ja terveyspalveluihin vai tunneliin ja parkkiluoliin. Juhlan päätteeksi juotiin makoisat täytekakkukahvit. Teksti ja kuva: Tarja Västilä Jyväskylän juhlassa muistettiin yhdistyksen ansioituneita jäseniä liiton ansiomerkein. Turun Tapaturmaja sairausinvalidit Turun yhdistys 65 vuotta! Suurilla juhlilla ei vietetty päivää tuota. Oli kakkukahvit ja avoimet ovet, kävi kylässä ystävät, tuttavat monet. Tervetulomaljoissa hauskasti poreili, vaikka puuttui juomasta alkoprosentti. Kakku oli maittavaa sitä riitti, kävijät kilvan kuorossa kiitti. Puheensorina täytti toimiston tilat, vakavista puhuttiin myös päivän pilat. Menneistä muistot nousivat pintaan, tätä arkea elämme kovaan hintaan. Päivän tunnelma oli kotoisen lämmin, sydän löi hetkittäin kiihkeämmin. Ei laakereilla lepäämään täällä jäädä, OIKEUTTA VAMMAISILLE se on määränpäämme! Mukana ollut Ritva Normasto

6 6 Uusi Invalidi 4/2012 Oululaisten Elojuhlassa laulua, runoja, muisteluita, sketsejä Tampereen yhdistyksen 65-vuotistaivalta juhlittiin perinteikkäässä Tapiolan salissa. Juhlaa arjen aherruksen lomassa Tampereen tapaturma- ja sairausinvalidit ry juhli 65-vuotista taivaltaan 14. lokakuuta Tapiolassa. Toivottaessaan juhlavieraat tervetulleeksi yhdistyksen puheenjohtaja Anja Kivipensas totesi, että juhlimme työn keskellä, sillä vielä on paljon korjattavia asioita vammaisten ja vanhusten kohdalla. Liiton puheenjohtaja Antti Holopainen käsitteli puheessaan yksityistämistä ja hoivapalveluyritysten tuloa kuntiin ja yksityistämisen myötä kuntien omien palvelujen alasajoa. On kuitenkin myös kuntia, joissa palataan takaisin kunnallisiin palveluihin, kun on huomattu, että yksityisten firmojen tuottamina palvelut ovat tulleet kalliimmiksi eikä laatu ole vastannut odotuksia. Paikallisyhdistyksen roolia Holopainen korosti vammaisten edunvalvojana ja jäsenten tukijana ja auttajana vaikeuksien kohdatessa sekä vertaistukena. Juhlan ohjelmasta vastasivat Hilkka Koivula, Laila Räikkä, Anja Volanen, Leena Vartti sekä Matti Arajärvi ja Kaarina Valtanen. Kaarina Vuori ja Taavi Lintunen johdattelivat juonnoissaan yhdistyksen läpi vuosien, perustamisesta tähän päivään. Vuosikymmenet seurasi- Käsityökerho Tilkussa osataan ja ahkeroidaan Kerron tässä Saihon käsityökerhon tyttöjen aikaansaannoksista. Kaikki Jyväskylän Saiholla käyneet ovat varmaan huomanneet kaikenlaisten käsitöiden runsauden kerhotilassamme. Mutta ei ne sinne ole ihan itsekseen ilmestyneet, vaan se on vaatinut ahkeria käsiä ja lukuisia tunteja. Haluaisin kertoa nyt yhdestä tuotteestamme, tilkkutäkistä, joka on ollut arpajaistemme pääpalkinto. Täkki on koottu mehiläiskennotekniikalla. Pääoperaattorina on ollut Aune Leppilampi. Hän on vetänyt ryhmää, joka on koonnut noita peittoja jo kolme kappaletta. Viimeinen niistä on nyt arvonnassa. Kukahan onnellinen sen tällä kertaa saa? Onhan meillä paljon muitakin tuotteita, ja kaikki on nyt joulun alla ajankohtaisia lahjoiksi. Mehiläisvahakynttilämme ovat olleet hyvin suosittuja. Kerttu Siilin on myös kuuluisa kutomistaan sukista. Tietääköhän kukaan kuinka monta vat toisiaan. Samat kamppailut kuin tänäänkin toimeentulo, palvelujen saatavuus olivat joka vuosikymmenen toiminnan keskiössä. Välillä on ollut vähän helpompaa, mutta nyt on paljon asioita muutoksessa eikä välttämättä parempaan suuntaan,. Yhdistystä siis tarvitaan vahtikoiraksi ja aloitteentekijäksi. Vanhaa iltamaperinnettä noudattaen juhlan lopuksi oli tanssia, mutta sitä ennen juotiin täytekakkukahvit. Teksti: Tarja Västilä Kuva: Pauli Västilä paria niitä on pitkän iän myötä tullut? Terveisin Erkki Matikainen Saiho, Jyväskylä Ahkerilla käsillä syntyy tilkkutäkkiä, sukkia, vahakynttilöitä ja paljon muuta mukavaa myyjäisiin ja arpajaisvoitoiksi. Oulun sairaus- ja tapaturmainvalidien Elojuhlaa vietettiin kesäkoti Lammelassa 28. elokuuta. Vaikka koko kesä oli sateinen, saimme todella aurinkoisen sään. Juhlapäivä oli muutenkin, olihan puheenjohtajan eli kaikkien Taunojen nimipäivä samana päivänä. Juhla aloitettiin puoliltapäivin kahvituksella, jonka jälkeen siirryttiin juhlapaikalle pihalle nauttimaan auringosta ja muutenkin juhlasta. Juhlan teemana oli Elettiinpä sitä ennenkin. Tilaisuus alkoi OSTI-valssilla, jonka jälkeen puheenjohtaja toivotti vieraat tervetulleiksi juhlaan ja toimi myös juontajana ohjelman kulussa. Ensimmäisenä seurasi onnittelulaulu Taunoille. Tämä oli yllätysnumero, jonka oli suunnitellut Taisto. Raikuvin aplodein toivotettiin onnea molemmille läsnäolleille Taunoille. Hannes muisteli vanhoja hyviä aikoja ja toivoi, että niihin päästäisiin joskus takaisin. Sitten oli Haukiputaan kuoron laulun aika. Eevan tytöt esittivät erittäin mukavia sketsejä. Yhteislaulun siivin mentiin viettämään väliaikaa, jolloin nautimme lohisopan, jonka Maija oli keittänyt keittiötyttöjen avustuksella. Ohjelma jatkui vielä laulun ja runojen merkeissä. Kaikilla oli hyvä mieli olivathan juhlat onnistuneet aivan täydellisesti! Hyvää syksyn jatkoa toivomme kaikille veljesjärjestöille. Anna-Liisa Nissinen Oulu Kesän muistolle Elokuuta eletään, syyskuuhun keretään Lammelan laatuisessa kesäkodissamme komeassa. Muuttolintuin mukana saavuttiin, työtä tehtiin, pelattiin. Ystäviä tavattiin, poismenneitä muistettiin. Juhannusta, mittumaaria vietettiin. Lohikeittoa nautittiin, juustokeittoa maisteltiin. Sadetta ja poutaa koettiin, laulujakin laulettiin. Pojat pitäneet pihasta huolta, ruohon trimmanneet, laituria korjanneet, viitosmökkiä vinksanneet, kauniiksi laittaneet. Tytöt keitot, sopat laittaneet, meitä kun on passanneet. Verhotkin uusineet ynnä muuta siistineet. Kukkiakin laittaneet, niistä huolta pitäneet. Kiitos teille kaikukoon aplodein raikukoon. Vieraitakin kulkenut, siitä rahaa kertynyt. Syksy meitä lähestyy, puut, pensaat kellastuu. Aleksille aatokset, kerhon pidon vaikeudet parkkipaikat vähäiset. Lammela jää uinumaan, uutta kesää oottamaan. Kotiin kun te kuljette enkeleitä mukana, siispä kiitos minulta. Oulun Elojuhlassa Taimi Anttila Luotettavaa kirjapainopalvelua joustavasti ja edullisesti Kysy tarjous! Hyvää Joulua! Kiitos kuluneesta vuodesta! MIODEX OY Tapani ja Anneli Pitkänen (03)

7 Uusi Invalidi 4/ Uusivuosi iloa ja taikaa uuden odotusta T-paidat, Työasut, Lakit painatuksella Tarrat, Banderollit,Tulosteet, ym. SILKKIPAINO TAM-FOLIO Sorinkatu 3 Puh Tampere Tervetuloa viettämään vuoden vaihtumista lomakotiin! Kolmen vuorokauden täysihoitopaketti: jäsenet 145 euroa, ei-jäsenet 165 euroa. Hinta sisältää majoituksen kahden hengen huoneissa, ateriat ja illanvietot. Matka-Make Oy Marko, info@matka-make.fi Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta toivottaa Saimaan Turistiliikenne Oy Tiedustelut ja varaukset: Vähäjärven lomakoti p. (03) Lokakuun alussa kokoontui Karhulan järjestötalossa joukko kotkalaisia keskustelemaan tapaturma- ja sairausinvalidien edunvalvonnasta Kotkan seudulla. Vilkkaan keskustelun johtopäätöksenä paikalla olijat päättivät perustaa Kotkan Seudun Sairausinvalidien yhdistyksen. Kotkassa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurien leikkauspaineiden kohteena. Palvelujen saatavuus tulee olemaan Kotkassa entistä vaikeampaa ja vaatii yhä parempaa tuntemusta vammaisten oikeusturva-asioista. Vastauksena tilanteeseen kotkalaiset päättivät käynnistää sosiaalineuvontapisteen Kotkan keskustan järjestötalolla. Sosiaalineuvonta tulee alkamaan ennen vuoden vaihdetta. Ja heti vuoden vaihduttua järjestämme yleisötilaisuuden, josta käynnistämme kampanjan yhdistyksemme tekemiseksi alueella tunnetuksi. Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut uuden yhdistyksemme toiminnasta ja jäsenyydestä! Edunvalvonta käynnistyy Kotkassa! Hannu Väisänen Kotkan Seudun Sairausinvalidit p , sähköposti: hannuvai@gmail.com Y H D I S T Y S T E N V U O S I K O K O U K S I A Helsingin Seudun Sairaus- ja :n sääntömääräinen vuosikokous torstaina alkaen klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58 60), Kerhohuone Kertsi 4, 4. kerros, Helsinki. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Hämeenlinnan Vuosikokous lauantaina alkaen klo Vähäjärven lomakodissa, Muntsilantie 19, Hämeenlinnan Hauholla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat sekä muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Jyväskylän Seudun Sairaus- ja Vuosikokous keskiviikkona klo Saiholla, Saihokatu 4. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kaikki jäsenet mukaan! Kuopion Seudun Sairaus- ja :n vuosikokous pidetään sunnuntaina klo kerhohuoneella, Raviradantie 8. Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kaikki jäsenet päättämään yhteisistä asioista! Lahden Seudun Sairaus- ja Sääntömääräinen vuosikokous torstaina klo Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3 krs. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa! Lappeenrannan Vuosikokous keskiviikkona klo 12.00, Perillistenkatu 3, Lappeenranta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Nokian Vuosikokous tiistaina klo Osuuspankin kokoustilassa, Kauppakatu 8, 4. kerros. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Oulun Sairaus- ja. Vuosikokous tiistaina klo 9.00 Aleksinkulman Pohjansalissa. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa! Porin Sairaus- ja Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina klo Nuorisotalolla, huone 3. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Rauman Seudun Vuosikokous tiistaina klo Järjestötalolla, Siikapolku 1, Rauma. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tampereen Sääntömääräinen vuosikokous on torstaina klo Domuksella, Pellervonkatu 9. Tilaisuus alkaa kahvituksella klo Tervetuloa! Turun Vuosikokous lauantaina klo T-talolla, Vanha Hämeentie 29. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Edustaja liitosta mukana. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Yhdistyksen hallitus Valkeakosken Ammattitauti- ja Vuosikokous torstaina klo Nordea-pankin kokoustilassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kokoukseen! Johtokunta. Uuden johtokunnan järjestäytymiskokous välittömästi vuosikokouksen jälkeen. Vilppulan Sairaus- ja Vuosikokous sunnuntaina klo Anja Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 16. Mukana liiton edustaja. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

8 8 Uusi Invalidi 4/2012 RAUHALLISTA JOULUNAIKAA Helsingin Seudun Sairaus- ja Hämeenlinnan Keravan Sairaus- ja Kuopion Seudun Sairaus- ja Lahden Seudun Sairaus- ja Lappeenrannan Nokian Tapaturmaja Oulun Sairaus- ja Porin Sairaus- ja Rauman Seudun Tampereen Turun Tapaturmaja Valkeakosken Ammattitauti- ja Vilppulan Sairaus- ja Sairaus- ja tapaturmavammasäätiö rs Terveysrintama ry Turun Työväen Eläkeläiset ry Tapiola Uudenkylän Työväentalo, Tampere SNDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö ry Helsingin Seudun Sairaus- ja Päivi Koivunen Pirkko Kiiskinen Seppo Harjunpää Pauli Toikka Riitta Mikkonen Timo Piippo Jussi Lilja Heikki Forsström Olli Salin Olavi Nurminen Taru Välimaa Kristiina Haavisto Marja Peltonen Pirkko Piiroinen Hannele Manner Anneli Lindfors Anja Hokka Arja Saarijärvi Maija Laitinen Ilpo Laitinen Liisa Pusa Väinö Pusa Heikki Häsä Lea Uhtio Ville Vauhkonen Elma Blom Kirsti Sohlberg Soile Valli Seppo Kumpulainen Helena Kumpulainen Katri Pitkänen Pirkko Katainen Senja Räsänen Urpo Skott Hämeenlinnan Pasi Ranki Helmi Virtanen Anja Jokinen Irja Huovinen Eino Laakso Jorma Talikka Jyväskylän Seudun Sairaus- ja Erkki Matikainen Katri Lepistö Esko Lepistö Raija Ruuhilahti Veikko Ruuhilahti Toivo Nurminen Anna-Liisa Nurminen Anna-Liisa Rossi Eeva Nissinen Raija Nylund Kerttu Siilin Tuula Kankaanperä Viljo Kankaanperä Ritva Vatanen Sally Pulkkinen Aarre Pulkkinen Raimo Kokko Marja-Leena Kokko Vieno Kumpulainen Eeva Urpilainen Keravan Sairaus- ja Pirkko Laaksonen Tapio Tenhunen Maunu Jauhiainen Kirsti Niskanen Maila Hölttä Leena Toivonen Laila Partanen Kerttu Hiltula Leo Salonen Raili Kumpulainen Sirkka Korhonen Hilkka Lindroth Marjatta Rosenqvist Kuopion Seudun Sairausja Tarja Antikainen Paavo Antikainen Marjatta Hieta Siiri Kauppinen Kyösti Könönen Aila Antikainen Marjatta Kankkunen Helka Karhunen Maija Räsänen Helena Räsänen Antti Kokkonen Eeva Sinisalo Kalle Rasa Pentti Koponen Leena Turunen Lahden Seudun Sairausja Ritva Korhonen Irja ja Mauno Laitinen Pirjo ja Veijo Hirvonen Raili Nurminen Aino Meriläinen Aino Forsander Pirkko Vaittinen Marja Kokko Raimo Heikkilä Esko Jokinen Toini Gröndahl Eeva Malin Aini Rantonen Lappeenrannan Eeva Björkholm Margit Hirvisaari Terttu Kohonen Armi Kohonen Milja Kunttu Sirkka Meronen Maina Salmi Liisa Pikkarainen Martta Kolehmainen Hilkka Puhakainen Anna-Liisa Cederström Elma Mikkonen Seija Tams Heikki Tams Eila Kosonen Hilkka Smolander Mikko Smolander Aura Utriainen Milja Heikkonen Anna Lohko Irma Tuovinen Irja Tani Nokian Raili Pakka Eero Salonen Reetta Nisula Eila Kuusisto Hannu Kuusisto Pauli Schadrin Raija Kaarnavuo Olavi Nurminen Seija Nurminen Tuula Palomäki Aino Lunden Kaarina Seppälä Tarja Nokelainen Aili Hakanen Eeva Ronkainen Merja Tuupainen Olli Tuupainen Hilkka Kuusisto Erkki Jalvanti Veijo Salmi Erkki Nokelainen Arja Vesamäki Aila Lehtinen Sirkkaliisa Hakanen Irja Leppäjärvi Helena Laukkanen Raija Salmi Raili Palonen Solja ja Tapio Laina Mäkinen Liisa Myllynen Orvokki Murto Oulun Sairaus- ja Tauno Paakkonen Anna-Liisa Nissinen Elsa Oikarinen Erkki Pekkinen Aarne Stålnacke Anneli ja Vilho Kelloniemi Kirsti Mankinen Lyyli Lapintaival Irja Kurra Kaija Annala Eila Moilanen Toivo Orava Kaarina Närhi Seppo Pitkäaho Leila Siira Elvi Nietula Tuulikki Väisänen Matti Perttunen Matti Marjetta Anna-Liisa Satalahti Laila ja Timo Vähäkuopus Tauno Kauppila Iida ja Niilo Huovinen Aila Rahko Aarne Kutilainen Helena Kylmäaho Juhani Karvonen Kerttu Järvelä Taimi ja Raimo Anttila Anna ja Taisto Alatalo Teuvo ja Aune Heiska Matti Mustonen Tuomo Keltamäki Anja Keltamäki Aili Sarkkinen Rauhallista Joulua ja oppimisen iloa uudelle vuodelle! Demokraattinen Sivistysliitto ry.

9 Uusi Invalidi 4/ JA ONNEA UUDELLE VUODELLE LÄMMINTÄ JOULUA JA VALOISAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE LUKIJOILLE, YHDISTYKSILLE, LIITOLLE, HENKILÖKUNNALLE JA KANNATUSJÄSENILLE! t. Jyväskylän Seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry Raili ja Taisto Korvala Laila Luukinen Heino Luukinen Kaarina ja Matti Nisula Aila ja Timo Vilppula Heikki Kangas Laimi Arponen Leena Pekkala Porin Sairaus- ja Aili Nordlund Aili Pärnä Arja Rosenqvist Antti Rosenqvist Asta Mäkelä Aarre Mäkelä Terttu Elomaa Pentti Elomaa Armi Ranta Reijo Ranta Ritva Smolander Anni Lehtinen Antti Lepistö Hilkka Kulomaa Liisa ja Pentti Uusi-Luomalahti Anneli Pihlavisto Heikki Loimupalo Hannu Uksjärvi Eeva Uksjärvi Raili Saunaluoma Aino Grönvall Ritva Karinen Mirja Koskela Pentti Ruohoniemi Eila Martti Anna-Liisa Pahkuri Heimo Laine Raila Aho Risto Jokisuo Eila Jokisuo Reijo Jokisuo Rauno Huhmarniemi Pasi Pahkuri Mervi Backman Anja Mäkelä Elise Seittonen Aili Mannila Tuija Siltanen Lauri Peltomaa Lahja Nieminen Kirsi Juhola Teuvo Juhola Jaska Mattila Virpi Kiviheimo Liisa Söderman Irja Koivula Frans Lammi Irma Murto Vilho Murto Kirsti Lehtola Antti Lehtola Heikki Kemppainen Anne Koivula Kari Koivula Anna-Liisa Mäkinen Aune Tormonen Pentti Pajunen Rauman Seudun Reino Leino Rauno Glad Kaisa Siltanen Aune Roslöf Oili Juvela Olavi Hanhiluoto Jorma Kisamaa Raija Vikstedt Pia Innanen Eeva Hautala Aune Varho Toini Roininen Anneli Mäkelä Kalevi Mäkelä Manu Laihonen Katri Jalonen Mauno Jalonen Annikki Mäkinen Helka Setälä Kalevi Tuominen Tampereen Tapaturmaja Irmeli Saarijärvi Eino Saarijärvi Pirkko Mäkelä Reijo Mäkelä Seija Vehmas Seija Riihiluoma Martti Riihiluoma Raili Stenberg Kauko Kyllönen Anja Volanen Taavi Lintunen Ritva Laaksonen Leena Vartti Sylvi Metsäjoki Mirja Kauppila Irja Koivisto Eila Nikkilä Ritva Mäkelä Anja Kivipensas Hilkka ja Pauli Väinö Luoma Pirkko Kallioaho Terttu Autio Sulo Kannisto Soilikki Joronen Paavo Suominen Irma Suominen Rea Heiskari Maija Marttunen Raimo Marttunen Mauri Könönen Riitta Salonen Marja Grönlund Leo Mantila Kaarina Valtanen Ritva Leppänen Kalle Leppänen Ritva Nieminen Martti Nieminen Tarja Lehtinen Antti Karhuniemi Irja Rantanen Aino Laine Riitta Suokas Sauli Siidoroff Turun Tapaturmaja Kurt Laine Ritva Reunanen Esko Ollila Tauno Väisänen Reijo Leino Arja Keltakangas Antti Romu Jaakko Haavisto Onerva Leino Pertti Tuominen Maija-Liisa Mäkinen Terttu Sirkiä Liisa Aho Riitta ja Aku Anja Lehtovirta Aili Lehtimäki Maija Niemi Helli Koivu Matti Koivu Pirkko Peuralahti Jorma Rantanen Paula Svärd Rauno Malminen Pekka Salonen Anja Rantanen Ritva Piispanen Irja Hakala Sirkka Leinonen Jorma Eloranta Ensio Laine Taina Lehtonen Eira Puhakka Pentti Puhakka Hilkka Tulva Helena Hietanen Lahja Korpela Ken Helenius Kirsti Kaire Helky Saarinen Sirkka Seulu Aira Korpela Sinikka Laakso Pirjo Ylitalo Aarno Ylitalo Kaisa Koivu Juhani Koivu Olli Aarnio Airi Aarnio Helena Pyy Seija ja Timo Kaleva Ritva Pahikkala Salli Kipinä Anja Kautonen Kirsti ja Veikko Hämäläinen Mika Kopra Hannu Hyytiäinen Sirkka Hummelin Kyllikki Vuorinen Arja Kurko Hellin Tähtinen Leena Jalonen Paula Lehto Norma Kiviö Alpo Vuorinen Matti Laakso Raili Laakso Pekka Ekmark Eva Holm Raija Auranen Eila Nieminen Maija Vuorela Tauno Takala Harri Takala Ritva Blomroos Riitta Mäkinen Ritva Normasto Martti Leppänen Keijo Takala Valkeakosken Ammattitauti- ja Martta Kuronen Arja Toivonen Eila Viinikainen Pekka Lehtinen Aili Lehtinen Tuure Hietanen Aini Vikman Pirkko Rantala Reino Rantala Annikki Jussilainen Hilja Menna Pauli Västilä & Oskari Tiina Laaksonen Pekka Laaksonen Ansku Ruskeeniemi Maritta Ruskeeniemi Vesa Ruskeeniemi Varkauden Vammaiset ry Eila Pöllänen Kauko Kuokkanen Pekka Tuovinen Milja Tuovinen Lauri Karvonen Hilkka Karvonen Kerttu Virkkunen Signe Miettinen Aila Hypén Taisto Tuovinen Aira Hyttinen Raili Kaksonen Raija Tunnila Anna Liisa Härkönen Saimi Tuovinen Vilppulan Sairaus- ja Pirkko Helander Helmi Aronen Inkeri Ylinen Ada Juvonen Anja Sorvoja Saini Etumäki Anni Tiainen Maija-Liisa Rimmi Helvi Jääskeläinen Aune Saarinen Anja Ylä-Ajos Kirsti Aittonen Virpi Nisula Esa Aittonen Aili Alanen Elli Kivinen Pentti Kivinen Irma Santa-aho Siviä Järvimäki Jari Aittonen Liittohallitus Antti Holopainen Paavo Antikainen Terttu Elomaa Ritva Korhonen Aino Laine Kurt Laine Erkki Matikainen Elma Mikkonen Tauno Paakkonen Timo Piippo Vesa Ruskeeniemi Eero Salonen Tapio Tenhunen Anni Tiainen Pauli Toikka Kalevi Tuominen Liiton ja lomakodin henkilökunta Pekka Alin Pekka Naukkarinen Pirjo Tuominen Tarja Västilä Marja-Leena Kalkkinen

10 10 Jälkitarkastukset ei potilaan kustannuksella Edelleenkin kuuluu eri puolilta maata, että julkisessa terveydenhuollossa tehdyn leikkauksen jälkeen on potilasta kehotettu menemään jälkitarkastukseen yksityiselle puolelle, omalle lääkärille. Siinä tilanteessa on monesti päällimmäisenä mielessä oma terveys ja potilaan oikeuksia alkaa ehkä miettiä vasta jälkeenpäin. Kun hoito on aloitettu julkisella sektorilla, on myös sen loppuun saattaminen julkisen terveydenhuollon vastuulla. Jos julkinen terveydenhuolto ei pysty järjestämään tarpeellisia jälkitarkastuksia itse, se voi tosin ostaa palvelun muualta, esimerkiksi yksityiseltä yritykseltä. Potilaalle ei kuitenkaan saa tästä aiheutua mitään lisäkustannuksia julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen lisäksi! Asiaan joutui kiinnittämään huomiota oikeusasiamies Petri Jääskeläinenkin viime tammikuussa, kun HUS:in silmäklinikka ja Jorvin sairaala olivat ohjanneet potilaita menemään leikkauksen jälkitarkastuksiin yksityissektorille potilaan Lehti oikeaan osoitteeseen Liiton paikallisyhdistysten jäsenten osoitteenmuutokset kul kevat Uusi Invalidi-lehden postitusrekisteriin yhdistysten kautta. Muistakaa siis ilmoittaa osoitteenne muuttumisesta ajoissa oman yhdistyksenne jäsenasioidenhoitajalle! Muita lehden tilaajia pyydetään ilmoittamaan osoitetietojensa muutokset liiton toimistoon sähköpostilla fi) tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenkatu 5, Helsinki, tai faksilla numeroon (09) Muntsilantie 19, Hämeenlinnan Hauho p. (03) Porin sairaus- ja tapaturmainvalidit ry. Toimintakalenteri tammimaaliskuulle 2013 Uusi Invalidi 4/2012 TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY:N LIITTOVALTUUSTON KOKOUS Liittovaltuusto kokoontuu sunnuntaina 17. maaliskuuta 2013 alkaen klo Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 5 :n määräämät asiat. Kokousta edeltää lauantaina 16.3 seminaari ajankohtaisista aiheista. Tarkemmat tiedot tulevissa yhdistyskirjeissä tai liiton toimistosta. Liittohallitus Käsityökerho Nuorisotalolla, huone 4, klo 11.00: 7.1., 14.1., 21.1., 28.1., 4.2., 11.2., 18.2., 25.2., 4.3., 11.3., ja Tiistaikerho Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.30: 8.1., 22.1., 5.2., 19.2., 5.3. ja Vuosikokous tiistaina klo Nuorisotalolla, huone 3. Hallituksen kokoukset Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.00: 28.1., ja Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla. Olisiko talviloma paikallaan? omalla kustannuksella. Perustuslakiin ja potilaslakiin vedoten oikeusasiamies totesi päätöksessään sairaaloiden toimineen lainvastaisesti ja edellytti niiden korvaavan potilaille aiheutuneet kustannukset. Sittemmin Valvira on kartoittanut sairaaloiden monenkirjavia jälkitarkastuskäytäntöjä ja antanut sairaanhoitopiireille niitä koskevan ohjeen. Valviran mukaan yksityislääkäriä ei saa esittää rinnasteisena vaihtoehtona julkiselle terveydenhuollolle. Jälkitarkastusten tekeminen ei myöskään saa vaihdella lääkäreittäin, ja potilaalle on annettava selkeät ohjeet leikkauksen jälkihoidosta sekä suullisesti että kirjallisesti. Jos siis julkisessa sairaalassa tehdyn leikkauksen jälkeen kehotetaan menemään jälkitarkastukseen yksityislääkärille, pitäisi potilaan osata ja muistaa ainakin pyytää mukaansa maksusitoumus. Tätä asiaa on syytä pitää edelleen esillä yhdistyksissä, kerhoissa ja tuttavapiirissä. Kyse on paitsi lakisääteisistä potilaan oikeuksista ja terveydestä myös silkasta rahasta ja toimeentulosta, yksityislääkärien taksat kun tekevät pienituloisen kukkaroon pahan loven. Marja-Leena Kalkkinen hinnat alkaen: täysihoito A-osa 57 euroa/vrk/hlö, B-osa 55 euroa/vrk/hlö Vähäjärven lomakoti tarjoaa edulliset ja mukavat puitteet lomailuun, kokoukseen, perhejuhlaan... Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa ja viihtyisiä tiloja. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan paikan päälle tai vieraile kotisivuillamme: Jyväskylän seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien kevät 2013 Opintotilaisuudet keskiviikkona alkaen klo 13.00: 9.1, 23.1, 13.2, 13.3, 27.3, 10.4, 24.4, 15.5, 29.5 ja Käsityökerhot keskiviikkona klo 10.00: 16.1, 30.1, 20.2, 6.3, 20.3, 3.4, 17.4, 8.5, 22.5 ja 5.6. Lukupiiri: 23.1, 27.2, 27.3, 24.4 ja Muut kerhot: alkamisesta sovitaan ensimmäisessä kerhotilaisuudessa. Vuosikokous Saiholla 20.2 klo Vähäjärven matkat: Talviliikuntapäivät , Kulttuuripäivät , Liikuntakurssi Kotiseuturetki: ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kevätkauden päätös klo Saihon grillillä. Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Kerhot ja opintopiirit järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. TERVETULOA! Kuopion seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n tapahtumakalenteri: Myyjäiset Suokadun palvelutalolla. Pikkujoulu 12.12, Raviradantie 9, Leilan pannu ja pata, klo Vuosi 2013 aloitetaan kerholla , kerhot jatkuvat joka toinen tiistai klo Vuosikokous pidetään kerholla sunnuntaina klo Talvipäivä vietetään Palokunnan majalla tiistaina Kevään kerhot päättyvät tiistaina 14.5 Äitienpäivään. Kesäpäivää vietetään tiistaina 16.7, lähdöstä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Toivotaan kovasti, että jäseniä tulisi mahdollisimman runsaasti paikalle! Nokian Sairaus invalidit ry. Toimintakalenteri kevätkaudelle 2013 Osuuspankin kokoustiloissa, Kauppakatu 8, 4. kerros, tiistaisin klo 13.00: Kerho Kokous Kerho Vuosikokous Kerho Kokous 9.4. Kerho Kokous 7.5. Kerho Kokous Kaikki jäsenet tervetulleita! Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan kokouksissa, kerhoissa ja Nokian Uutisissa. Edulliset jäsenlomat Vähäjärven lomakodissa Viiden vuorokauden täysihoitopaketti 200 euroa ja kolmen vuorokauden 130 euroa. Tiedustelut ja varaukset: Vähäjärven lomakoti p. (03)

11 Helsingin Seudun Sairausja :n tapahtumia: Uusi Invalidi 4/ sairausinvalidien liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Kerhot ovat talvilomalla. Torstaikerhon kevätkausi 2013 alkaa 10. tammikuuta. Kerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58 60), Helsinki, kerhohuoneessa Kertsi 4, 4. krs. Tervetuloa mukaan kerhotoimintaan vanhat ja uudet kerholaiset! Askartelukerhon kevätkausi 2013 alkaa 21. tammikuuta. Kerho kokoontuu joka toinen maanantai parillisilla viikoilla klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Toimiston aukioloajoissa on poikkeuksia; jottei tulisi hukkareissua, kannattaa soittaa ensin (p ) ja varmistaa, että toimisto on auki. Tampereen tapaturma- ja sairausinvalidit ry Muistio Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo 12 15, Näsilinnankatu 22 A 37, 6 kerros, p.(03) Vuoden 2013 ensimmäinen torstaikerho on 10.1 Domuksella, Pellervonkatu 9, klo 11. Toimitaan samaan tapaan kuin syksylläkin, seuraa lehti-ilmoituksia muista tapahtumista. Vuosikokous on klo Domuksella, alkaen kahvituksella klo Rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2013! Turun tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n tapahtumia 2013: TAMMIKUU: Sulattelemme joulua ja keräämme voimia uusiin koitoksiin. HELMIKUU: 11.2 Piknik-risteily m/s Amorella 23.2 Vuosikokous T-talon kokoustiloissa klo MAALISKUU: 7.3 Eduskuntaan tutustuminen, lähtö klo 9.00, isäntänä kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Hinta vielä avoin Tampereen Työväen Teatterissa iki-ihana operetti Kreivitär Mariza, lähtö klo 10.00, hinta avoin. HUHTIKUU: 22.4 Iltaristeily Viking Linen uudella Grace-aluksella! TOUKOKUU: 16.5 Sokkotreffit!!! Huom! Puuttuvat ja täydentävät tiedot viimeistään tammikuun aikana. Lisätietoja: toimisto p. (02) tai Ritva Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark. klo hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991, fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C Hämeenlinna pasiranki@jippii.fi Jyväskylän Seudun Sairausja Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie Kuopio paavo.antikainen@dnainternet.net sairausinvalidien liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut: Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Lahden Seudun Sairausja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B Lahti ritva.a.korhonen@phnet.fi Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Savonkatu 34 as Lappeenranta Nokian Sairausinvalidit ry Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Pj. Tauno Paakkonen. Kuivastie 12 B Oulu Porin Sairaus- ja Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D Pori Rauman Seudun Pj. Reino Leino Kuusistonk. 6 as Rauma Tampereen Tapaturmaja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Ojavainionkatu 4 B Tampere Turun Tapaturmaja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) , fax (02) tur.tsi@pp.inet.fi Pj. Kurt Laine kurt.laine@luukku.com Valkeakosken Ammattitautija Pj. Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski tuure.hietanen@hotmail.com Varkauden Vammaiset ry Pj. Pekka Tuovinen Luttilantie Varkaus Vilppulan Sairausja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Uusi Invalidi-lehden aikataulu vuonna 2013 Lehden numero Ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistoon viim. 1/13 vko 13 (maaliskuussa) /13 vko 22 (toukokuussa) /13 vko 39 (syyskuussa) /13 vko 50 (joulukuussa) Aineistot liiton toimistoon sähköpostilla tsil@tsil.fi, faksilla p tai postitse osoitteella sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenk. 5, Helsinki. Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. Julkaisija sairausinvalidien liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki toimisto avoinna ark Puh. ja faksi puh. (09) , faksi (09) Sähköposti ja kotisivut tsil@tsil.fi, Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Päätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, Lahti puh , sp. antti.holopainen@a-klinikka.fi Toimituskunta Ritva Korhonen, Hannu Oittinen, Timo Piippo, Vesa Ruskeeniemi, Pauli Toikka Toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Taitto Asmo Koste Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki ISSN-numero

12 12 Uusi Invalidi 4/2012 Kovaa työtä, urheilua ja ompelua sekä vammaisten asiaa Porin Lattomerellä kuusilapsisen pienviljelijäperheen esikoisena syntynyt Aili Pärnä asustaa nykyisin avaran kerrostaloalueen seitsemännessä kerroksessa Porin keskustassa. Valoa, avaruutta ja maisemia on joka suuntaan. Mutta väliin mahtuu monta vaihetta, vaikka metreissä matka syntymäkodista ei olekaan pitkä. Vuonna 1930 syntyneen Ailin lapsuus oli niukka, kuten tuolloin oli tavallista. Äiti oli kotiapulaisena rikkaassa perheessä ja isä teki pientilan töiden ohessa rakennustöitä. Omaa peltoa oli yksi hehtaari, myöhemmin isä osti kaksi hehtaaria lisämaata ja viljeli vuokramaita. Olihan meillä vilskettä, kun kuusi lasta syntyi kymmenen vuoden aikana. Olen tehnyt työtä kymmenvuotiaasta, esimerkiksi ajanut hevosella tilan töissä. Mutta samalla sain myös ratsastaa, se oli minulle iso ilo, Aili muistelee lapsuuttaan. Kovaa työtä pienestä pitäen Ompelu on ollut Aili Pärnän harrastus pikkutytöstä saakka, taito on äidiltä opittu. Kun oli puutetta kaikesta, täytyi itse ommella ja korjata vaatteita, hän sanoo. Kuvassa etualalla pitkään palvellut saumuri, takana ihan uusi Elna-ompelukone. Kansakoulua Aili kävi kuusi vuotta ja sitten kaksi vuotta ammattikoulua ompelulinjalla. Ompelu oli kiinnostanut jo pikkutytöstä saakka, sillä omien vaatteiden ompelu oli tärkeää isossa perheessä. Vaatteet olivat kalliita ja kankaasta pulaa. Töihin pääsin 16-vuotiaana Friitalan nahkatehtaalle. Kuuden kilometrin työmatkan kuljin jalkaisin, usein juosten. Oli meillä polkupyörä, muitta kun ei ollut renkaita. Kolmen kuukauden päästä saimme Kansanhuollosta ostoluvan renkaille. Seuraava työpaikka oli Porin paitatehdas, jonka leivissä vierähti melkein kymmenen vuotta. Sinä aikana menin naimisiin, ensimmäinen tyttö syntyi ja omakotitalo rakennettiin. Aina on työtä riittänyt, vain kaksi vuotta olin välillä pois sairastelun takia. Mutta silloinkin tein ompelutyötä kotona. Sairastaminen vei rahaa, joten Ailin oli pakko ottaa mitä vain tarjolla ollutta työtä. Sitä löytyi rakennusliike Puolimatkalta rapparin apulaisena ja rakennustelineiden tekijänä. Homma oli kovaa, mutta tuli siitä ylimääräistä liksaakin. Sitten olin ammattikoululla siivoojana ja pesulassa parina kesänä, kunnes pääsin Satakunnan Osuusteurastamolle, jossa olinkin 25 vuotta. Aluksi olin lähettämössä, koska naisia ei muka voinut ottaa lihanleikkaajiksi. Kun täytin 50 vuotta, onnitteluissa todettiin, että olet ensimmäinen nainen Kuljin ensimmäiseen työpaikkaani Friitalan nahkatehtaalle usein juosten, kesäisin avojaloin. TUL:n seurassakin juoksin aluksi avojaloin, kunnes seura osti nämä piikkarit, sanoo Alli Pärnä käsissään piikkarit noin 60 vuoden takaa. Suomessa, joka on koulutettu lihanleikkaajaksi. Ala on tunnetusti tapaturma-altista. Aili säästyi pieniltä vammoilta, mutta kaksi kertaa kävikin pahasti. Niistä on molemmissa käsissä arvet edelleen näkyvissä. Elintarvikealalla olin myös aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa. Erityisesti on jäänyt mieleen elintarvikealan suuri lakko ja monet lähetystökäynnit Helsingissä. Vammaistyöhön kypsässä iässä Kun Aili nuorena tyttönä juoksi työmatkoja, hänestä kehittyi TUL:n piiritason huippujuoksija. Haastattelun aikana hän hakee vitriinistä yli 60 vuoden takaiset piikkarit. Juoksin aluksi paljain jaloin. 800 metrin piirin ennätyskin on juostu ilman kenkiä. Sitten TUL:n seura osti minulle nämä piikkarit. Mitaleja on neljältä vuodelta, sieltä 20 ikävuoden kahta puolta. Olin monilla TUL:n liittojuhlilla ja pääsin myös valmentajaleireille Vierumäen ja Pajulahden opistoihin. Urheilu jäi perheen perustamisen myötä, eivätkä omat lapset ole kiinnostuneet urheilusta. Mutta isomummon ilonaihe on pojan kuusivuotias lapsenlapsi, joka voimistelee, juoksee, hyppää pituutta ja käy sirkuskoulua. Pula- ja sota-ajan lapsuus, uuttera työelämä, ay-toiminta ja urheilu ovat antaneet Aili Pärnälle pontta toimintaan Tapaturma- ja sairausinvalidien liitossa, johon hän tuli mukaan vuonna 1996 liittyessään Porin yhdistyksen jäseneksi. Aluksi kiersin myymässä arpoja niin innolla, että siinä kului auto ja kuluin itsekin. Pari vuotta liittymisestä minut valittiin puheenjohtajaksi, ja sitä pestiä kesti 10 vuotta. Ehtihän siinä nähdä monenlaista, nousua ja laskua, mutta kaikesta on selvitty. Erityisen iloinen Aili on siitä, että yhdistyksen rakas vapaa-ajan paikka Kuntoharju on kunnossa. Ulkohuussien muuttaminen sisävessoiksi oli iso Ailin ajama hanke, jossa jäsenistö teki pitkät talkootunnit. Kuntoharju on tosi tärkeä paikka, kun vain jaksaisimme hoitaa sitä. Mutta onhan meillä muutakin, kuten joka maanantai kokoontuva askartelukerho. Nyt on taas joulumyyjäisten laittaminen iso homma. Laatikot, kakut ja muut ruokatarvikkeet tehdään tilaustyönä. Oman yhdistyksen puheenjohtajuuden lisäksi Ailin tärkeitä tehtäviä on ollut liittovaltuuston jäsenyys sekä toiminta Porin vammaisneuvostossa. Nyt hän on rivijäsen, mutta aktiivinen voimiensa mukaan. Kun ikää on 82 ja remppaa sydämessä, silmissä ja kilpirauhasessa sekä vielä reumavaivaa, niin mielellään suo vastuuta nuoremmille ja terveemmille. Olen iloinen, että uusia vastuunkantajia on löytynyt, mutta lisää uutta voimaa tarvittaisiin. Ja meidän pitää jaksaa kantaa huolta myös Vähäjärven lomakodista, sillä siellä saamme lepoa, virkistystä ja tietoa. Vähäjärvi on sellainen meidän yhteinen koti, Aili Pärnä sanoo. Teksti ja kuvat: Hannu Oittinen