TEKSTI: ANNA TAPANAINEN, TERTTU HEIKINHEIMO-CONNEL JA SARI TERVONEN, KUVAT: SARI TERVONEN
|
|
- Kalevi Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEKSTI: ANNA TAPANAINEN, TERTTU HEIKINHEIMO-CONNEL JA SARI TERVONEN, KUVAT: SARI TERVONEN Angella ja Annie Manjoloa. Anna Tapanainen ja paikallisen epilepsiayhdistyksen puheenjohtaja Jalosi Wachiman. Koulukiusatut Angella, Annie ja Martha Malawista epilepsiasta huolimatta valoisin mielin tulevaisuuteen Epilepsiaa sairastavia Angella ja Annie Manjoloa sekä Martha Chileweä on kiusattu epilepsian vuoksi. He ovat olleet myös kyläyhteisönsä syrjimiä. Samanlainen kohtalo on muillakin malawilaisilla epilepsiaa sairastavilla lapsilla ja heidän perheillään. Toisiaan myös epilepsiaa sairastavan lapsen oma perhe häpeää ja piilottelee epilepsiaa sairastavaa lastaan. 12 Epilepsialehti 4/2014
2 Suomen ja Malawin Epilepsialiittojen yhteisprojekti auttaa epilepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria pääsemään kouluun. Opintie avaa mahdollisuuden toteuttaa omia unelmia, kiteyttää projektikoordinaattori Pricilla Ben. Lapset tutustuvat koulussa toisiin epilepsiaa sairastaviin oppilaisiin. Vanhemmat tapaavat muita perheitä, joissa eletään epilepsian kanssa. Vertaistuki antaa toivoa yhtälailla Afrikassa kuin Suomessa. Kouluviranomaiset ja kyläyhteisö saavat asiallista tietoa epilepsiasta ja sen hoidosta. Manjolot ja Chilewet kokevat hyötyneensä Malawin Epilepsialiiton tukityöstä. Koulussa lapset ovat turvassa myös seksuaaliselta hyväksikäytöltä, joka on maassa valitettavan yleistä. Sisarukset Angella ja Annie 11-vuotias Angella Manjolo kertoo epilepsiakokemuksistaan olohuoneen ja kahden makuuhuoneen kodissaan. Kun sain epilepsiakohtauksen kesken koulupäivän, en pystynyt hetkeen puhumaan. Kohtauksen jälkeen muut oppilaat kiusasivat ja hakkasivat minua, hän valaisee tapahtunutta. Angella ei ollut kertonut epilepsiastaan edes lähimmille ystävilleen. Kiusaaminen loppui, kun koulussa keskusteltiin tilanteesta, toteavat Angellan vanhemmat. Epilepsiaa sairastavat Angella ja hänen isosiskonsa Annie, 14, asuvat Mbendelanan kylässä, Chikwawan laaksossa Etelä-Malawissa. Asunnossa on sähköt ja televisio, mutta ei jääkaappia. Ruoka valmistetaan ulkona hiilikeittimellä. Vesipiste on pihalla. Äiti työskentelee sairaanhoitajana läheisessä aluesairaalassa. Isä myi aiemmin Etelä-Afrikasta tuotuja tavaroita, mutta huonon taloudellisen tilanteen vuoksi hän on työttömänä. Perheeseen kuuluu myös 2-vuotias pikkusisko. Angella ja Annie käyvät Mitolon koulua kävelymatkan päässä kotoa. Perhe on aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa. Lähes kaikilla perheillä on lisäksi pieni maissiviljelmä sadekaudella, kylmänä kautena vihannesviljelmä. Perheet saavat viljelystä lisätienestiä ja ruokaa. Molemmat sisarukset sairastuivat epilepsiaan 7-vuotiaina. Isosisko Annie oli tullut koulusta kotiin ja valitti huimausta sekä näön häviämistä, kertoo äiti ja jatkaa: Sitten meni taju ja hän kouristi. Vanhemmat eivät ymmärtäneet, mistä oli kyse. Epäilivät malariaa. Tuolloisella kotipaikkakunnalla pääkaupunki Lilongwessa sairaalasta annettiin epilepsialääkkeet, mutta ei kerrottu sairauden nimeä eikä annettu tietoa epilepsiasta tai ohjattu miten kohtauksen sattuessa toimitaan. Monet ottavatkin lääkkeen vain kohtauksen sattuessa. Aluksi Anniella oli kolme kohtausta vuorokaudessa, yleensä öisin. Lääkityksen myötä Annien epilepsiatilanne saatiin hallintaan. Myöhemmin Annien varttuessa lääkitys on voitu lopettaa. Pikkusisko Angellan epilepsian puhjettua vanhemmilla oli jo tietoa kohtauksista, mutta huoli oli edelleen suuri. Tajuttomuuskouristuskohtaukset kuusikin kertaa yössä valvottivat koko perhettä. Emme uskaltaneet päästää tyttöjä yksin kävellen kouluun tai jättää keskenään työpäivän ajaksi, isä sanoo. Lähisukulainen muutti heille kotiin ja huolehti vanhempien apuna tytöistä. Angellan kohtaustilanne on nykyisin hyvä. Huolehdin itse lääkkeistä, mutta ne väsyttävät minua, hän kuvailee. Useampaan vuoteen perhe ei kertonut naapureille tai lähimmille ystävilleen tyttöjen sairaudesta. He pelkäsivät syrjimistä. He eivät tunteneet muita perheitä, joissa lapsilla olisi epilepsiaa. Sopeutuminen lasten sairauteen vei meiltä monta vuotta, isä arvioi alkuaikoja. Epilepsialiiton projekti ja vertaistuki voimaannuttivat. Olemme sittemmin aktiivisesti kannustaneet tyttöjämme elämään tavallista elämää ja huolehtineet heidän mahdollisuudestaan käydä koulua, painottaa äiti. Kummankaan tytön epilepsian syytä ei tiedetä, koska tarkempia tutkimuksia ei ole tehty eikä se olisi mahdollistakaan, koska tarvittavaa välineistöä ei ole. Synnytykset sujuivat ongelmitta. Kumpikaan ei ole sairastanut keskushermoston tulehdusta tai satuttanut päätään pahasti. Tytöt ovat kehittyneet normaalisti ikätasonsa mukaisesti vauvasta saakka. Muilla lähisukulaisilla ei ole epilepsiaa. Tytöt eivät koe enää sairauden rajoittavan elämää. He menestyvät koulussa erinomaisesti ja puhuvat sujuvasti englantia. Haluan isona lääkäriksi, jotta voin auttaa muita epilepsiaa sairastavia, kuvailee Angella suunnitelmiaan. Aivomalariasta epilepsia Marthalle 18-vuotias Martha Chilewe oli 1,5-vuotias sairastuessaan vakavaan aivomalariaan. En ymmärtänyt, että Marthalla oli ensioireena epileptinen kohtaus, kertoo Marthan äiti. Hän tuli askareiltaan sisälle, löysi Marthan poissaolevana ja suu vaahdossa. Aluesairaalassa Marthalla todettiin korkea kuume. Seuraavat kaksi päivää hän oli koomassa. Ennen sairastumistaan Martha oli kehittynyt ikänsä mukaisesti. Hän syntyi täysiaikaisena keisarinleikkauksella suuren painon vuoksi, mutta hapenpuutetta tai ongelmia ei leikkaukseen liittynyt. Malariasta toipumisen jälkeen useampi vuosi sujui hyvin, kunnes Martha sai kuuden vuoden kuluttua epileptisen kohtauksen. Tuolloinkaan ei asiaa tarkemmin selvitelty eikä lääkitystä aloitettu. Martha on leskeksi jääneen äidin kahdesta lapsesta vanhempi. Perhe asuu Chickwawassa vaatimattomassa kahden huoneen savesta rakennetussa talossa, jossa on olkikatto. Sähköä ei ole. Vesi on noudettava muutaman sadan metrin päästä. Ruoka valmistetaan tulella ulko- 4/2014 Epilepsialehti 13
3 hellalla. Ulko-wc on pihapiirissä. He viljelevät maissia omaan tarpeeseen kävelymatkan päässä pienellä maatilkulla. 15-vuotiaana Martha alkoi saada useita kertoja viikossa epileptisiä kohtauksia. Olin joskus kuullut epilepsiasta, mutta en tarkemmin tiennyt, mistä oli kyse, kuvailee äiti. Ympäristö painosti yrttiparantajan apuun, joka yritti hoitaa kohtauksia, tuloksetta. Sairaanhoitaja sai äidin vakuutetuksi lääkehoidon tarpeellisuudesta, ja Martha pääsi sairaalaan ja hoitoon. Epilepsian syytä ei tutkittu. Lääkityksen myötä Marthan kohtaustilanne parani, mutta kohtaukset eivät ole täysin loppuneet: Edelleen Marthalla on pieniä kohtauksia muutaman kerran kuukaudessa ja tajuttomuus-kouristuskohtaus keskimäärin kerran vuodessa. Lääkäri ei ole koskaan arvioinut tilannetta. Aina lääkkeitä ei ole sairaalassa saatavilla, mutta onneksi perheellä on yleensä varaa tarvittaessa ostaa ne apteekista. Tosin lääkkeisiin kuluva summa 20 kwachaa (alle 10 centtiä) päivässä ei kuitenkaan ole perheelle pieni summa. Martha näyttää palovammojaan käsivarressaan ja reidessään. Sain kerran kohtauksen ruoanlaiton aikana nuotiolla ja kaaduin liekkeihin. Siksi pelkään laittaa ruokaa nuotiolla ja ylipäätään liikkua kylällä, kuvailee hän kokemuksiaan. Martha viettääkin ison osan vapaa-ajastaan kotona, auttelee siivouksessa ja kantaa vedet taloon. Palovammat tuovatkin paljon epilepsiaa sairastavia lapsia sairaalaan. Tuolloin heidän piiloteltu sairautensa tulee hoitavan tahon tietoon. Näin on mahdollisuus saada apua jos lääkkeitä on saatavilla. Martha kävi tavallista koulua ilman erityistä tukea viidenteen luokkaan asti. Puhevaikeuteen kiinnitettiin koulussa huomiota. Lääkäri kehotti pesemään hampaat kuumalla vedellä. Tämä ei -ymmärrettävästi - kuntouttanut puhetta. Viidennestä luokasta eteenpäin Martha 14 Epilepsialehti 4/2014 on päässyt opiskelemaan kouluun, jossa erityistarpeet osataan huomioida. Hän osallistuu ryhmään, joka kuntouttaa puhevaikeuksista kärsiviä lapsia ja nuoria. Opettajan mukaan Martha on hyvin innokas ja iloinen opiskelija. Vasta nykyisessä koulussa on havaittu Marthan vasemman raajaparin kömpelyys ja voiman alenema sekä tasapainovaikeudet. Palovamman aiheuttamat, kiristävät arvet vaikeuttavat lisäksi vasemman käden toimintaa. Oppiminen on haasteellista muistivaikeuksien vuoksi. Erityisesti kohtausten jälkeen oppimisessa tulee takapakkia. Ison autotien varressa kulkeva neljän kilometrin koulumatka kävellen on myös pelottava kohtauksen jälkeisessä väsymyksessä. Opettaja on huolissaan Marthan tulevaisuudesta ja toivoisi kuntoutusta sekä ohjausta ammatinvalintaan. Muut oppilaat karttoivat ennen Marthaa. Erityisesti kohtausten aikana kukaan ei auttanut, koska epilepsian uskotaan tarttuvan hengitysilmasta tai koskettamisesta kohtauksen aikana. Koulussa kiinnitettiin huomiota erilaisuuden hyväksyntään ja väärien uskomusten kuoppaamiseen. Tämä on helpottanut Marthan koulunkäyntiä. Kotipihapiirissä Marthaa syrjitään yhä ja se heijastuu koko perheen elämään. Onneksi Marthan sisukkuutta ja iloisuutta ei herkästi lannisteta! Lahjoita Malawin epilepsialasten tukityöhön! Lahjoitustili Nordea FI Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa Epilepsialiitolle nro POHADno/2020/2012/3900, ajalle , koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Martha Chilewe äitinsä kanssa.
4 Peukuta Malawin epilepsiatyötä facebook.com Malawi Epilepsy Children Aid 4/2014 Epilepsialehti 15
5 EPILEPSIAN HOITO MALAWISSA jopa 1,7 miljoonaa epilepsiaa sairastavaa? Ison-Britannian siirtomaa, joka itsenäistyi vuonna Pinta-alaltaan Malawi on vain kolmasosa Suomesta, mutta asukkaita on yli 17 miljoonaa. Heistä 85 % asuu maaseudulla. Malawi on yksi maailman köyhimmistä maista, jonka talous nojaa teen ja tupakan viljelyyn. Eliniän odote on 59 vuotta. Yksi suurimmista terveysongelmista on HIV/AIDS. Väestöstä noin 11 % on HIV-positiivisia. Maassa on vain 0.02 lääkäriä 1000 asukasta kohden (Suomessa 3,6/1000). Epilepsiaa sairastavia on arviolta 10 % väestöstä. Epilepsian syyt Epilepsian syyt Malawissa ovat osittain erilaisia kuin Suomessa. Trooppisten maiden tulehdustaudit ja niiden jälkitilat aiheuttavat epilepsiaa. Neurokystikerkoosissa kapea toukka pääsee aivoihin. Taudin voi saada sitä sairastavalta ihmiseltä tai kypsentämättömästä sianlihasta. Aivomalariaa aiheuttaa loisalkueläin, joka tarttuu hyttysten välityksellä. Epilepsia voi kehittyä sen jälkitautina. HIV heikentää elimistön vastustuskykyä ja altistaa aivosairauksille, kuten aivojen tuberkuloosille. Tuberkuloosi on Malawissa yleinen. Synnytykseen liittyy ongelmia äitien nuoren iän, ravitsemuksellisten ongelmien ja heikon terveydenhuoltoverkoston vuoksi. Tämä on yleisimpiä lasten epilepsian syitä Malawissa. Suomessakin tunnetut syyt, kuten aivoruhjeet, aivoverenkierron häiriöt tai runsas alkoholin käyttö, ovat arkipäivää Malawissakin. Hauras hoitojärjestelmä Malawissa on kaksi isoa kunnallista keskussairaalaa, pääkaupunki Lilongwessa ja Blantyressä. Näiden lisäksi on aluesairaaloita ja lähetyssairaaloita. Maassa on yksi lääketieteellinen tiedekunta, joka aloitti toimintansa 20 vuotta sitten. Monet lääkäreistä tekevät hallinnollisia töitä tai työskentelevät muissa maissa. Suurimman osan käytännön lääkärin työstä hoitaa kolmen vuoden koulutuksen saaneet clinical officerit. Epilepsiapotilas ei yleensä tapaa lääkäriä. Malawissa on yksi lastenneurologi eikä yhtään aikuisten neurologia. Valtio maksaa epilepsialääkityksen, mutta lääkkeiden saatavuudessa ja potilaille toimittamisessa on suuria ongelmia. Malawissa on yksi lääketehdas, joka valmistaa fenobarbitolia. Muut epilepsialääkkeet tulevat pääasiassa Intiasta ja Keniasta. Toisinaan myös fenytoiinia, valproaattia ja karbamatsepiinia on saatavilla. Sairaalat ostavat lääkkeet valtion rahoilla apteekkeihinsa. Potilaat saavat lääkkeet 10 viikon välein epilepsiapoliklinikalta tai kylässä vierailevalta liikkuvalta klinikalta. Potilailla voi olla useiden tuntien kävelymatka lähimpään lääkkeiden jakelupisteeseen. Harvalla on varaa minibussiin tai pyörätaksiin. Muutamilla onnekkailla on polkupyörä. Usein kylän edustaja hakee lääkkeet useammalle potilaalle. Lisäongelma on sadekaudella, jolloin teillä on vaikea kulkea. Kirjoittajat: Anna Tapanainen on neurologiaan Helsingin yliopistossa erikoistuva lääkäri. Hän toimi huhti-heinäkuussa vapaaehtoistyössä Blantyressä Malawissa, Queen Elizabeth Central Hospitalissa. Terttu Heikinheimo-Connell toimi useita vuosia Malawissa neurologina ja on Malawi-yhteistyöprojektimme asiantuntijalääkäri. Sari Tervonen tutustui Epilepsialiiton toiminnanjohtajana ja IBE:n sihteerinä toukokuussa Malawin epilepsiajärjestöön ja yhteistyöprojektiin, johon Epilepsialiitto saa myös Suomen Ulkoasiainministeriön tukea. Kajaanin koululaiset tekevät taksvärkin Malawin lasten hyväksi Kajaanin evankelisluterilaisen seurakunnan nuorisotyöntekijä Peter Ingman luotsaa päivätyökeräystä Epilepsialiiton kanssa Malawin epilepsialasten hyväksi. Kajaanin koulujen ja työnantajien kanssa toteutettavan päivätyökeräyksen tuotto suunnataan malawilaisten epilepsiaa sairastavien lasten koulunkäynnin tukemiseen. Taksvärkkiin on osallistumassa yli 1000 koululaista ja opiskelijaa, Ingman kertoo. Koululaiset työskentelevät päivän itse hankkimassaan työpaikassa joko ulkopuolisen palveluksessa tai kotona. Työstä saatu palkkio lahjoitetaan keräykseen. Samalla koululaiset pääsevät tutustumaan työelämään. Malawin epilepsiajärjestön lapsi- ja nuorisotyössä valmennetaan epilepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan kertomaan elämästään epilepsian kanssa esim. tarinoiden ja kuorolaulun keinoin. Erityisesti opettajat ja kouluviranomaiset, mutta myös suuri yleisö saavat asiallista tietoa epilepsiasta ja sen vaikutuksista arkielämään. Kuka tahansa voi tukea Epilepsialiiton Malawi-työtä: epilepsialiitto/epilepsialiitto/sina_voit_ auttaa/lahjoitusmahdollisuudet 16 Epilepsialehti 4/2014
Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotSomalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan
Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotNepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa
1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat
LisätiedotVoinko saada HIV-tartunnan työssäni?
Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2
Liite 9 LA2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2 Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssin
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotAlakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki
Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19
Lisätiedot"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5
"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
Lisätiedot007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.
Lisätiedot6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotVastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin
ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,
LisätiedotTIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE!
TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! Kenfin Bridge toteuttaa vuosina 2012-2014 orpojen ja haavoittuvaisten lasten tukihankkeen Busiassa, Länsi -Keniassa. HANKKEESSA LAPSET SAAVAT: KOULUMAKSUN KOULUPUVUN KOULUMATERIAALIN
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotKysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja
2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 12 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLA2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotKysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista
Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotHIV-potilaan hoitotyö K-SKS
HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta
LisätiedotOsasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi
Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja
LisätiedotSARAN JA TUOMAKSEN TARINA
SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotRobertin tarina - opettajan materiaali
Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotPoimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Virpi Tarkiainen
Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät Virpi Tarkiainen Toimintalinjaukset vuoteen 2020 Vahvistaa epilepsiayhteisöä. Edistää arkiselviytymistä sekä hoidon ja tukipalveluiden saatavuutta. Kansantajuistaa
LisätiedotAikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa. Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS
Aikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS Nuoruudesta aikuisuuteen Hoitovastuu siirretään yleensä aikuisneurologille, kun
LisätiedotLapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,
LisätiedotMateriaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.
DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
LisätiedotHiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan
Nuoret keskittyvät kuuntelemaan hiv/aids-aiheisella vertaiskouluttajan tunnilla Umzimkhulun lukiossa. Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Apple! Ryminää, juoksevia nuoria ja naurua.
LisätiedotAakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)
LisätiedotPIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS
PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS YLEISTÄ TUTKI- MUKSESTA Tiedon keruu toteutettiin heinäkuussa 2017 CINT AB:n hallinnoimassa internetpaneelissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 990 henkilöä, joista 282 on 15-17-vuotiaita
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotHaastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä
TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi
LisätiedotPERHEPESÄ Jorvin sairaala
PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä
LisätiedotRIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotKatastrofin ainekset
Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotUreakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille
Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotVanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013
Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä
LisätiedotAikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus
Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa
LisätiedotEpilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)
Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?
KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu
LisätiedotPERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ
PERUSTIEDOT Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puh.nro: Siviilisääty: OPISKELU JA TYÖELÄMÄ Koulutus, mitä kouluja olet käynyt: Ammatit: Työhistoria: PERHE- JA IHMISSUHTEET Keitä asuu samassa taloudessa kanssasi?
LisätiedotKOKEMUSPUHEENVUORO. Avh-päivät 2019 Heureka. Kari Stenholm Hamina
KOKEMUSPUHEENVUORO Avh-päivät 2019 Heureka Kari Stenholm Hamina VÄLÄHDYKSIÄ Ollaanks me tavattu aikaisemmin? Mukava saada isä taas kokonaan kotiin! Häiriö vai häiriö? Sä oot siis käynyt katsomassa mua
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016
Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016
Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016
Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,
LisätiedotEPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta
EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotLAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotYleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! RyhmäRengin emäntä Verkkosivut: https://kirsialastalo.wordpress.com/ FB-sivut:
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotSuomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi
Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
Lisätiedot