Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala. Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala. Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke Loppuraportti

2 2 (45) Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL Kainuu Puh Faksi ISSN

3 3 (45) Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke Loppuraportti Laatija: Arja Korhonen Kainuun maakunta -kuntayhtymä 28 D:23

4 4 (45) Tiivistelmä Tässä loppuraportissa esitellään Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hankkeen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Projekti toteutettiin aikana. Projektin rahoittajana oli Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähitulevaisuuden haasteena on kustannusten tasaantuminen Suomessa. Hoitoketjuja tulee kehittää niin, että päällekkäistä työtä ei tehdä ketjun missään vaiheessa, vaan asiakkaalle / potilaalle turvataan paras mahdollinen ennaltaehkäisy ja hoito jokaisessa häntä hoitavassa työyksikössä. Kainuun maakunta -kuntayhtymän pinta-ala on km² ja asukasluku vuonna 27 oli Väestö on ikääntyvää ja lisäksi Kainuussa sairastetaan paljon kansansairauksia kuten diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia aineenvaihduntasairauksia. Ikääntyminen ja perussairaudet nostavat riskiä saada krooninen haava joko perussairaudesta johtuen, toimenpiteen jälkeen tai trauman seurauksena. Haavanhoito on tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja hoitamattomat / väärin hoidetut, haavat aiheuttavat suuria kustannuksia terveydenhuollolle ja voivat johtaa esim. amputaatioihin. Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hankkeen tehtävänä oli yhtenäistää haavanhoitokäytäntöjä Kainuun maakunta-kuntayhtymän työyksiköissä. Näin haavapotilaiden hoito ja elämänlaatu paranevat sekä haavanhoitoon saadaan kustannussäästöjä. Projekti jakautui kolmeen osa-alueeseen: haavanhoidon osaamisen kartoitukseen, haavanhoidon koulutukseen ja haavapoliklinikan uuden toimintamallin kokeiluun. Koulutusten aihesisällöt muotoutuivat alkukyselystä nousseista pääkohdista, jotka olivat haavanparanemisen perusteet, haavan mekaaninen puhdistaminen, haavanhoitotuotteet, krooniset haavat ja haavanhoidon arviointi sekä kirjaaminen. Koulutuksia järjestettiin yhteensä noin 7 kertaa ja koulutuksiin osallistui noin 7 henkilöä. Lyhyen tähtäimen tavoitteena oli hoitohenkilöstön haavanhoitoon liittyvän tieto- ja taitotason nostaminen ja yhtenäisten periaatteiden / toimintatapojen muodostuminen haavanhoitoon. Loppukyselyn vastausten perusteella koulutuksilla on päästy tähän tavoitteeseen hyvin. Yksi projektin tavoitteista oli toimivan haavanhoidonvastuuhoitajien verkoston muodostuminen Kainuun maakunta kuntayhtymässä. Haavahoidonvastuuhoitajat ovat kokoontuneet projektin aikana kaksi kertaa. Haavapoliklinikan uuden toimintamallin kokeilu käynnistyi projektin aikana. Haavahoitaja piti kunnissa tapahtuvina koulutuspäivinä haavapoliklinikkaa terveyskeskuksen vastaanotolla. Lisäksi haavahoitaja kävi tarvittaessa kotisairaanhoidon mukana kotikäynneillä kunnissa. Haavahoitotilanteet ovat olleet vuorovaikutuksellisia vieriopetustilanteita. Projekti rajautui Kainuun maakunta -kuntayhtymän työyksiköihin. Projektin kustannukset muodostuivat projektityöntekijän/haavahoitajan palkasta, koulutus yms. kustannuksista. Sen sijaan haavapoliklinikan kustannukset esim. haavanhoitotuotteet, lääkkeet menivät normaalisti operatiivisen alueen budjetista. Projektille oli palkattu kokopäiväinen projektityöntekijä, jonka vastuulla oli projektin tavoitteiden toteutuminen. Projektin kirjallisena tuotoksena syntyivät loppuraportti sekä projektin etenemiseen liittyvät ohjaus- ja projektiryhmän muistiot. Projektin tavoitteet toteutuivat aikataulussa vaikka projektiaika oli alkuperäistä suunnitelmaa lyhyempi..

5 5 (45) Sisällysluettelo 1 Projektin tausta Projektin tehtävät, tavoitteet ja rajaus Projektin toteutus Projektin käynnistyminen Projektin organisoituminen Ohjausryhmän kokoontumiset Projektiryhmän kokoontumiset Alkukysely ja sen vaikutus haavanhoidon koulutusten suunniteluun Projektin toiminta Haavanhoidon koulutukset Haavanhoidon vastuuhoitaja-verkosto toiminta Haavapoliklinikan uuden toimintamallin suunnittelu ja kokeilun aloittaminen Projektin eteneminen Projektin pohdinta ja jatkosuunnitelmat Liitteet Liite HAAVAHOIDON KEHITTÄMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSSÄ PROJEKTISUUNNITELMA Johdanto Projektin tehtävät ja rajaus Projektin tavoitteet Projektin toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Projektinorganisaatio ja ohjaus Projektin ohjausryhmä Projektiryhmä: Projektityöntekijä Asiantuntijat Projektin resurssisuunnitelma ja kustannukset Projektin tulokset Tiedottaminen ja dokumentointi Projektista tiedottaminen Projektin dokumentointi Projektin riskit Projektin arviointi Projektin jatkosuunnitelma Liite 2 Projektin aikataulu Liite 3 Koulutusohjelma Lähteet...45

6 1 Projektin tausta 6 (45) Asiakkaan / potilaan hoitoketjujen kehittäminen niin, että päällekkäisen työn määrä ketjun eri vaiheissa minimoituu ja asiakas / potilas saa parhaan mahdollisen ennaltaehkäisyn ja hoidon jokaisessa häntä hoitavassa työyksikössä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Tilastokeskuksen mukaan, Suomen väestöennuste vuosille arvio, että yli 65-vuotiaiden osuus nousee nykyisestä 16 %:sta 26 %:iin vuoteen 23 mennessä. Lisäksi yli 85-vuotiaiden osuuden ennustetaan nousevan vuoden 26 1,8 %:sta 6,1 %:iin vuoteen 24 mennessä. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee lisääntymään 94 :sta 349 :een (www.tilastokeskus.fi ). Kainuun alueella asuu n. 84 asukasta, joista yhä enenevä määrä on yli 65-vuotiaita. Kainuussa sairastetaan paljon kansansairauksia kuten diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia aineenvaihduntasairauksia. Ikääntyminen ja edellä mainittujen sairauksien lisääntyminen nostavat riskiä myös kroonisille haavoille. Haavaongelmia esiintyy niin kroonisia tauteja sairastavilla kuin toimenpiteestä toipuvilla potilailla. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä hoidetaan haavapotilaita useissa eri työyksiköissä. Haavanhoito on yksi tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Hoitamattomat / väärin hoidetut, vaativan tason haavat aiheuttavat suuria kustannuksia terveydenhuollolle ja voivat johtaa esim. amputaatioihin. Tuloksetonta haavan paikallishoitoa ei myöskään tule jatkaa pitkään sillä tiedetään, että mitä pidempään haava on auki ja mitä suurempi se on, sitä huonommin se tulee konservatiivisin hoitokeinoin paranemaan (Seppänen ym. s.7). Tästä syystä myös Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on hyvä tieto-taitotaso haavojen ennaltaehkäisystä ja käytännön haavahoidosta Haavapoliklinikkatoimintaa on harjoitettu kroonisten ja erikoishaavanhoitoa vaativien haavojen osalta Kainuun keskussairaalassa vuodesta 23 lähtien. Toimintaresurssit tulevat kirurgian alueelta. Haavapoliklinikalla työskentelee haavanhoidon erikoistumisopinnot suorittanut haavahoitaja, joka vastaa myös poliklinikan toiminnasta. Haavahoitaja tekee haavanhoitoja ja siihen liittyviä päätöksiä itsenäisesti ja konsultoi tarvittaessa kirurgia. Haavahoitajan toimesta tapahtuva haavapoliklinikkatoiminta vapauttaa lääkäriresursseja muuhun työhön. Potilas tulee haavapoliklinikalle lähetteellä tai haavahoitajaa konsultoidaan puhelimitse. Lähettämis- / konsultointikriteerit ovat vaihtelevia ja vaikeitakin haavoja voidaan seurata ilman haavapoliklinikalle lähettämistä haavapoliklinikan näkökulmasta liian pitkään. 2 Projektin tehtävät, tavoitteet ja rajaus Projektin tehtävänä olivat: a) Haavanhoidon koulutus koulutus kohdentuu haavojen ennaltaehkäisyyn ja konkreettiseen haavahoidon opetukseen paikalliset haavanhoidon koulutukset kunnittain työpaikkakohtaiset haavanhoidon koulutukset, osastotunnit vieriopetus, ohjaus, tuki alueellinen koulutuspäivä haavapoliklinikalle tutustumiskäynnit tavoitteena yhtenäinen tieto / taito, yhtenäiset hoitokäytännöt

7 7 (45) b) Haavapoliklinikan uuden toimintamallin kokeilu haavahoitajan jalkautuminen eri kuntiin, esim. terveyskeskussairaalapäivät tai kotisairaanhoidon mukana potilaan kotiin haavakonsultaatiokäynnit c) Haavanhoidon osaamisen kartoitus Projektin alkuun tehdään alkukysely, jossa saadaan tietoa esim. haavanhoidon osaamisen nykytilasta, mahdollisista koulutustarpeista koulutussuunnittelu kyselyn mukaan Projektin päätteeksi tehdään kysely, jossa arvioidaan haavanhoidon koulutusten antia, haavojen ennaltaehkäisyn ja haavanhoidon osaamista, koko projektin tavoitteiden saavuttamista Projektin tavoitteet olivat: a) Lyhyen tähtäimen tavoitteet: hoitohenkilöstön haavanhoitoon liittyvän tieto- ja taitotason nostaminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä (ennaltaehkäisevä ote) yhtenäisten periaatteiden / toimintatapojen muodostuminen haavanhoitoon ja esim. haavanhoitotuotteiden käyttöön, kuntayhtymän ohjeiden noudattaminen, hankintarengas haavanhoitoon liittyvän yhteistyön lisääntyminen haavapoliklinikan ja työyksiköiden välillä esim. alentunut konsultaatiokynnys toimivan haavayhdyshenkilöverkoston muodostuminen Kainuun maakunta - kuntayhtymään haavapoliklinikkatoimintaan uuden toimintamallin kokeilua esim. haavahoitajan jalkautuminen eri paikkakunnille ja vastaanoton pitäminen hajautetusti taloudellinen työskentelytapa haavanhoitoon liittyen b) Pitkän tähtäimen tavoitteet: yhtenäistää haavanhoitokäytännöt Kainuun maakunta -kuntayhtymässä parantaa haavapotilaiden hoidon laatua Kainuun maakunta -kuntayhtymässä haavanhoitoon liittyvien kustannusten aleneminen Kainuun maakunta - kuntayhtymässä haavapoliklinikkatoiminnan kehittäminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä Projektin rajautui: rajautuu Kainuun maakunta -kuntayhtymän työyksiköihin. kustannukset muodostuvat projektityöntekijän palkasta, koulutus yms. kustannuksista. haavapoliklinikan kustannukset esim. haavanhoitotuotteet, lääkkeet menevät normaalisti operatiivisen alueen budjetista. 3 Projektin toteutus Projekti oli vaiheistettu ja aikataulutettu kolmeen vaiheeseen, jotka nivoutuivat toisiinsa hyvin kiinteästi. Ennen varsinaisen projektin alkua laadittiin projektisuunnitelma (liite 1). Suunnitelman tekovaiheessa pidettiin palavereja, joihin osallistui operatiivisen vastuualueen ylihoitaja Marjo Huovinen-Tervo, kirurgisen vuodeosaston ja kirurgian poliklinikan osastonhoitaja Terttu Aranne ja auktorisoitu haavahoitaja, sh Arja Korhonen. Palavereja pidettiin , ja Projektin toteuttamisaikataulu suunniteltiin alustavasti , projekti toteutettiin ajalla , koska rahoitusta saatiin vain vuoden 28 loppuun saakka.

8 3.1 Projektin käynnistyminen (45) Tavoitteet kyseiselle jaksolle olivat: Projektin organisoituminen, projektihenkilön valinta, projektityöntekijän toimenkuvan luominen, konkreettisen projektisuunnitelman täydentäminen, ohjaus- ja projektiryhmän kokoonpanon sopiminen, alustavan projektisuunnitelman hyväksyminen ohjausryhmän kokouksessa Alkukyselyn laatiminen ja toteutus. Kyselyn tarkoituksena oli saada projektin etenemiseksi tarvittavaa tietoa esim. haavanhoidon osaamisen nykytilasta, mahdollisista koulutustarpeista. Koulutussuunnittelun käynnistyminen alkukyselyn jälkeen, koko projektin ajalle olevan koulutussuunnitelman laatiminen, koulutussuunnitelman hyväksyminen, koulutusmateriaalin työstäminen ja hyväksyttäminen Projektin organisoituminen Tässä projektissa ohjausryhmän muodostivat seuraavat henkilöt: kirurgian ylilääkäri Kalle Rissanen kirurgisen vo:n ja kirurgian pkl:n osastonhoitaja Terttu Aranne operatiivisen vastuualueen ylihoitaja Marjo Huovinen-Tervo Kajaanin seudun sairaala akuuttiyksikkö, osastolääkäri Paula Hiltunen Sotkamon tk-sairaala, sh, haavahoitaja Liisa Moilanen sisätautipoliklinikka, diabeteshoitaja Annamari Mankinen sisätautiosasto 8, sh Marjo Karjalainen kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen konservatiivisen vastuualueen ylihoitaja Riitta Leinonen vastuualuepäällikkö Asta Komulainen Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa, , 9.4.8, 6.6.8, , ja Projektiryhmän muodostivat: projektityöntekijä, auktorisoitu haavahoitaja, sh Arja Korhonen hygieniahoitaja, auktorisoitu haavahoitaja, sh Senja Torvinen kirurginen vuodeosasto 7, sh, haavahoitaja Raija Rahikkala kirurgisen vuodeosaston 7, apulaisosastonhoitaja Teija Eskelinen Kajaanin kotihoito, sh, haavahoitaja Riitta Vepsäläinen sisätautiosasto 8, sh Helena Mähönen-Saukko Suomussalmen kotihoito, sh Mervi Seppänen kirurgian poliklinikka, lääkintävahtimestari Pertti Karppinen Projektiryhmä kokoontui kahdeksan kertaa, 2.4.8, , , , , , ja Ohjausryhmän kokoontumiset Ohjausryhmän kokoontumisissa käsiteltiin projektin aikataulua (liite 2), projektisuunnitelmaa, projektin aikana toteutettuja kyselyjä ja projektin toteutumista. Alustavasti projektin ajaksi oli suunniteltu Rahoitusta haettiin joulukuussa 27 ja päätös rahoituksesta tuli helmikuun puolessa välissä 28. Projektin rahoitus tuli 1 % Kainuun maakunta -kuntayhtymältä. Projektin aika lyheni tässä vaiheessa väliselle ajalle, koska rahoitusta saatiin vain 28 vuoden loppuun saakka. Projektisuunnitelma käytiin läpi ja todettiin, että tavoitteet pidetään lähtökohdiltaan ennallaan ja toteutetaan resurssien mukaan.

9 9 (45) Kokoontumisissa käsiteltiin myös rakenteisen kirjaamisen aloittamista maakunnassa, samalla sovittiin, että haavahoidonkirjaaminen haavapoliklinikalla toteutetaan edelleen kirurgian kaavakkeelle sopimuksen mukaan, muutoin haavanhoito kirjataan jatkossa kudoseheyden alle sähköisessä potilaskirjaamisessa. Asiantuntijahoitajien asiantuntijuuden tehokkaammasta hyödynnettävyydestä eri yksiköissä keskusteltiin useaan eriotteeseen kokoontumisissa. Kuntayhtymässä on yhdeksän haavanhoidon erikoistumisopinnot suorittanutta hoitajaa, josta kaksi on auktorisoitua haavahoitajaa. Asiantuntijahoitajuuden, toiminnan kehittäminen, arvostaminen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen tehostetusti yksiköiden toiminnassa on tärkeää ajanmukaisen ja tutkitun tiedon ja toimintatapojen päivittämisessä. Haavahoidonyhdyshenkilönimikkeen tilalle ehdotettiin haavahoidonvastuuhoitaja- nimikettä niille hoitajille, joilla ei ole haavahoidon erikoistumisopintoja suoritettuna, mutta jotka toimivat yksikkönsä haavahoidon vastuuhoitajina. Haavahoitaja- nimikettä saavat käyttää ainoastaan haavahoidon erikoistumisopinnot suorittaneet hoitajat. Haavayhdyshenkilöverkoston tilalle tulee nimike haavahoidonvastuuhoitaja- verkosto Projektiryhmän kokoontumiset Projektiryhmän kokoontumisissa käytiin läpi ohjausryhmässä päätettyjä asioita sekä suunniteltiin koulutusluennot. Projektisuunnitelma oli projektiryhmän mielestä kokonaisuudessa erittäin hyvältä, ongelmakohdiksi nousivat seuraavat seikat: pääseekö koko henkilökunta koulutuksiin, vaikka ne toteutetaankin paikkakunta kohtaisesti ja koulutusten toteuttamisaikataulun tiukkuus. Projektiryhmässä pohdittiin mahdollisuutta videoida isossa luentosalissa Kaksilla pidetyt koulutukset ja lähettää ne etäyhteytenä vuorollaan kuntiin tarvittaessa, videovälitteisissä koulutuksissa ongelmana on kuitenkin yhteyden pysyvyys ja se, että koulutus voidaan lähettää maksuttomasti vain yhteen kuntaan kerrallaan. Vieriopetus-malli todettiin hyväksi toimintamalliksi uuden toimintatavan oppimisessa ja kertaamisena. Tämä mahdollistaa niin oppijan kuin ohjaajankin oppimisen luonnollisessa työympäristössä. Projektiryhmässä keskusteltiin haavahoitotuotteiden saatavuudesta ja siitä, että kolme kuukautta on todella pitkä aika pienituloisille ostaa erikoishaavanhoitotuotteet. Tuotteiden varhainen saaminen erikoishaavahoitoa vaativissa tilanteissa estää joidenkin haavojen koronistumisen ja paranemisen pitkittymisen sekä samalla haavahoidon kokonaiskustannukset laskevat vuositasolla. Haavanhoitotarvikkeista voidaan tehdä erikoistapauksissa hyvin perusteltuna aikaisemminkin hoitotarvikepäätös asiakkaalle. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituskirjeessä todetaan seuraavaa: Tarvikkeiden ja välineiden jakamisen perusteena on ensinnäkin se, että jakelu perustuu aina yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee hoitava lääkäri. Jakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuslääkäri. Toiseksi, kun välineiden tarpeen arvioidaan pitkäaikainen, yleensä yli kolme kuukautta. Tarvikkeita ja välineitä annetaan yleensä kolmen kuukauden tarve kerrallaan, ja niitä luovutettaessa arvioidaan aina niiden tarpeellisuus ja asianmukaisuus. Kolmantena periaatteena on tarvikkeiden ja välineiden maksuttomuus. Niistä ei myöskään pidä periä mitään omavastuuosuutta, toimitusmaksua tai muitakaan maksuja. (Sosiaalija terveysministeriön tiedote 12/99,

10 1 (45) Alkukysely ja sen vaikutus haavanhoidon koulutusten suunniteluun Projektityöntekijä laati alkukyselyn Webropol-ohjelmalla. Projektin alkukysely toteutettiin välisenä aikana. Kysely lähetettiin 1727 Kainuun maakunta - kuntayhtymän henkilölle, joista 2,55 % vastasi kyselyyn. Kohderyhmäksi valittiin ne yksiköt, joissa haavapotilaita todennäköisesti hoidetaan eniten kuntayhtymässä. Alkukyselyn kysymykset suunniteltiin kattamaan haavanhoidon mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kysymysten aihesisältöjen laadinnassa käytettiin alan ammattikirjallisuutta. Alkukyselyssä kysyttiin mm:

11 11 (45) Alkukyselystä nousivat esille seuraavat pääkohdat: Haavanparanemisen perusteet ja haavan mekaaninen puhdistaminen Haavanhoitotuotteet Krooniset haavat ja bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Haavanhoidon arviointi ja kirjaaminen. Projektiryhmä päätti, että luennot käsittelevät kyseisiä haavanhoidon perusasioita. Kokonaisuudet laadittiin niin, että ne olivat käytännönläheisiä, syvä tieto jätettiin tarkoituksella pois kokonaisuuksista. Haavahoidon koulutuspaketti rakennettiin haavahoidon perusteista, korostaen ennaltaehkäisyn merkitystä haavahoidon kokonaiskustannusten ja potilaiden/asiakkaiden inhimillisten kärsimysten vähentämisessä. Koulutuspaketin luentojen tekemiseen käytettiin apuna ammattikirjallisuutta, kuten esimerkiksi Haavakirjaa, Haavalehden julkaisuja, koulutusluentomuistiinpanoja Suomen haavanhoitoyhdistyksen koulutuspäiviltä ja alueellisista koulutuksista., Käypähoitosuosituksia yms.

12 12 (45) Ennen koulutuksia ohjausryhmä tarkisti luentokokonaisuudet. Koulutusluennot suunniteltiin kahden tunnin mittaisiksi kokonaisuuksiksi. Aikataulu todettiin heti alussa todella tiukaksi koulutuksen tavoitteisiin nähden ja jotta aihealueet voitaisiin käsitellä väljemmin. Projektityöntekijä otti henkilökohtaisesti yhteyttä työyksikköjen esimiehiin ja vastuualuepäälliköihin ja sopi kunnissa toteutettavan paikallisen haavanhoidon koulutuksen kunnittain. Koulutuspäivän aikana haavapoliklinikka vastaanotto oli kello 8-12 ja luento 12:3 14:3. Kajaanissa koulutukset järjestettiin Kainuun keskussairaalassa isossa luentosalissa kello 1 12 ja 13 15, joihin oli mahdollisuus myös kunnista osallistua. 3.2 Projektin toiminta Tavoitteet kyseiselle jaksolle olivat: Koulutusten aloittaminen (paikalliset haavanhoidon koulutukset kunnittain, kirurgian ylilääkäri mukana kuntakäynneillä kerran projektin aikana), työpaikkakohtaiset haavanhoidon koulutukset, osastotunnit, vieriopetus), välittömät koulutuspalautteet Haavapoliklinikan uuden toimintamallin suunnittelu ja kokeilun aloittaminen: haavahoitajan jalkautuminen eri kuntiin, esim. kotisairaanhoidon mukana potilaan kotiin, haavakonsultaatiokäynnit sekä uuden toimintamallin hyväksyminen, toteutus ja arviointi, jonka tukena toimii haavahoidonvastuuhoitaja - verkoston toiminnan tehostaminen Haavanhoidon koulutukset Koulutukset käynnistyivät aikataulussaan Koulutukset jaoteltiin kahden tunnin mittaisiin kokonaisuuksiin. I. Haavanparanemisen perusteet ja haavan mekaaninen puhdistaminen, 2 tuntia II. Haavanhoitotuotteet, 2 tuntia III. Krooniset haavat ja bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta, 2 tuntia IV. Haavanhoidon arviointi ja kirjaaminen, 2 tuntia Ensimmäisen koulutusosion jälkeen, joka käsitteli haavanparanemisen perusteita ja haavan mekaanista puhdistamista, tehdyn välipalautekyselyn palaute oli positiivista, joskin liian tiukkaa aikataulua ja luentojen tiiviyttä kritisoitiin. Koulutuksiin osallistui henkilökuntaa kotihoidosta, hoivaosastoilta, terveysasemien vastaanotoilta, keskussairaalan vuodeosastoilta, teholta ja poliklinikoilta.

13 Välipalaute kysely lähetettiin 298 vastauksia 85: VÄLIPALAUTEKYSELY 1. Koulutuspäivä vastasi koulutukselle asettamiani tavoitteita ja odotuksia. (ka: 1,518; yht.: 83) 2. Voin hyödyntää koulutuksessa käsiteltyjä asioita itseni, työni ja työyhteisöni kehittämiseen. (ka: 1,337; yht.: 83) 3. Koulutuspäivän sisällön määrä oli sopivassa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. (ka: 1,976; yht.: 83) 4. Kouluttajalla(-jilla) oli hyvät kouluttajataidot. (ka: 1,265; yht.: 83) 5. Kouluttaja hallitsi hyvin koulutuksen sisällön. (ka: 1,169; yht.: 83) 6. Koulutuspäivässä oli mahdollisuus keskusteluun. (ka: 1,47; yht.: 83) 7. Koulutuksen käytännön järjestelyt toimivat hyvin. (ka: 1,723; yht.: 83) 8. Koulutuksen vaikeusaste oli sopiva. (ka: 1,482; yht.: 83) 9. Koulutuksen oheismateriaali oli riittävä. (ka: 1,831; yht.: 83) Täysin samaa mieltä (arvo: 1) 51,8% 43 69,9% 58 28,9% 24 74,7% 62 83,1% 69 61,4% 51 45,8% 38 57,8% 48 51,8% 43 ka: 1,53; yht.: ,4% 436 Lähes samaa mieltä (arvo: 2) 44,6% 37 26,5% 22 5,6% 42 24,1% 2 16,9% 14 3,1% 25 42,2% 35 37,3% 31 27,7% 23 33,3% 249 Vähän samaa mieltä (arvo: 3) 3,6% 3 3,6% 3 15,7% 13 1,2% 1 8,4% 7 8,4% 7 3,6% 3 12% 1 6,3% 47 Vähän eri mieltä (arvo: 4) 3,6% 3 2,4% 2 1,2% 1 4,8% 4 1,3% 1 Lähes eri mieltä (arvo: 5) 1,2% 1 1,2% 1,3% 2 13 (45) Täysin eri mieltä (arvo: 6) 1,2% 1 2,4% 2,4% 3 Kysymykseen: Mistä koulutuksessa oppimistasi asioista on eniten hyötyä työssäsi? vastattiin: Haavan puhdistaminen ja haavassa tapahtuva toiminta ja erilaiset haavojen puhdistusmenetelmät.. erilaisista haavanhoito välineistä ja siitä ettei haava tarvitse joka päivä hoitaa ja kääreitä aukoa Haavahoidon periaatteet Haavahoidon perusteet, haavan paranemiseen vaikuttavat tekijät. Ensimmäinen haavahoitokoulutus opiskelujen jälkeen. Tosi tärkeää asiaa kaikki. ensimmäinen osio oli kokonaisuudessaan opettava, koulussa ei asioita käyty näin perusteellisesti läpi. Tämä kokonaisuus täydensi jo opittua asiaa, erilaisten haavojen hoito, ja tunnistaminen hoitajien osuus hoidoissa Haavahoidon toteuttaminen kotihoidossa. Tarkoituksenmukainen sidos, harvennetaan vaihtovälejä, kotihoidon aikaa säästyy. Mekaanisen puhdistuksen tekniikasta sai varmuutta. Akuutin ja kroonisen haavan hoitamisen eron huomioiminen. Haavan oikea hoito ja sen paranemisvaihe, potilaan oikea kipulääkitys ennen hoitojen aloittamista, puhdistus ja kivunhoidon tärkeys ennen haavan käsittelyä, suihkutus ajan lyheneminen oli uusi asia Haavojen hoito on joskus vaikeaa ja tavoiteltuja tuloksia ei aina tule Kun tarv. avustan lääkäriä tai teen hänen ohjeiden mukaan haavanhoidon, niin kertaus oli taas paikallaan. Kun laitat keittosuolataitokset, niin laita ruusukkeina, ei likomärkinä, purista ylimääräinen vesi pois. Tällaisia pieniä niksejä, jotka helposti unohtuvat harvoin haavanhoitoa tehdessä. Mitkä lääkkeet hidastavat haavan paranemista tärkeä muistaa. Hoida diabeetikkoa varoen, älä ronskisti. Ei oteta turhista haavoista bakteeriviljelyjä. Pieniä vinkkejä löytyi ihan käytännön työhön. tuli laajalti tietoa uudessa näkökulmassa. Joudun työssäni vähän haavahoitoasiakkaiden kanssa tekemisiin koska pääsääntöisesti olen toimistossa. uskoisin hyötyä olevan kaikista käsiteltävistä asioista. Käytännössä kuitenkin eteen tulevat useimmiten haavan paranemiseen ja puhdistamiseen liittyvät asiat Varmuus siitä, että toimin oikein

14 14 (45) Kysymykseen: Mitkä aiheeseen liittyvät asiat jäivät mielestäsi käsittelemättä? vastattiin mm. Akuuttitilanteet, haavan synty Konkreettinen "näytös", miten haavan puhdistus tapahtuu. Jos se on mahdollista Perusteellisemmin haavan hoitotarvikkeiden esittelyjä, lähinnä uudet tuotteet. tarkennukset meni niin vinhaa ettei kerinnyt kirjaamaan niitä...siksi ne olisi saanut olla paperilla jo valmiiksi Sokerinkäyttö haavanhoidossa. Käytetäänkö? Tarkemmin pitäisi käydä milloin ainoastaan voi käyttää antiseptisiä aineita haavahoidossa Välipalautteen kyselyn kysymykseen: Millaisia kehittämisehdotuksia ja/tai toiveita sinulla on tulevia koulutuksia varten? vastattiin mm: Aika paljon asiaa tullut aina kerralla, ehkä vähemmän ja käytännön esimerkkejä enemmän ja pohdiskelua esim mikä haavanhoitotuote millekin haavalle.?? Uudet toimivat ja edulliset haavahoitovälineet, sidostarvikkeet Enemmän aikaa käsitellä asioita ja termit kansankielellä. Enemmän mahdollisuutta keskusteluun ja oivaltamiseen, mutta aika rajoittaa joten näinkin hyvä. Esim. kuvin näytettäisiin haavan puhdistaminen asteittain.miltä haava näytti tulo vaiheessa ja miten se puhdistui päivä päivältä. Haavanhoitotarvikkeita esille. Haavoista olisi kiva nähdä esim. ennen ja jälkeen puhdistuksen kuvia sekä alkutilanne/parantunut haava kuvat.. Hyödyntää enemmän tekniikkaa esim valokuvaus haavan hoidossa Itse tekemällä oppii eniten tosin silloin pitäisi olla koulutettavana esim. haavapoliklinikalla, näkisi erilaisia haavoja /hoitoja Järjestettäisiin säännöllisesti koulutusta jotta kaikenlaisten haavojen hoitokeinot pysyvät paremmin muistissa ja uusimmat haavanhoitotuotteet tulisi tutuksi Kaikki alan ammattihenkilöt kävisivät koulutuksissa. Koulutuspäiville konkreettisesti näytettäisiin, miten tämä tehtävä tehdään. Säännöllinen koulutus. (. Käytännön esimerkkejä, kuvia ym.. Kokopäivän kestäviä haavanhoito koulutuksia, mielellään myös käytännön oppia Koska kokemusta haavan hoidosta on erittäin vähän toivoisin esimerkkejä siitä miten erilaisia haavoja hoidetaan mm palovammat, paleltumat, viiltohaavat ym. ja mitä tuotteita niihin käytetään. Yksinkertaisesti ja hitaasti esitettynä. Koulutus olisi mahdollista järjestää yksityiselläkin puolella..haavahoitaja voisi käydä myös luennoimassa amk:ssa niin kuin on nyt lääkäriluennotkin. tulisi uutta ajan tasalla olevaa tietoa meille opiskelijoille sekä myöskin opettajille!! Luentomonisteet kaikille monistettuina ja etukäteen, että voisi tutustua niihin, mahdollisia kysymyksiäkin tulisi paremmin! Materiaalia liikaa aikaan nähden. Ei ehdi syvällisesti käymään asioita läpi. Milloin tukisukka / tukisidoksen voi jalkaan laittaa? Päivitetään työyksiköihin haavanhoitotuotteet. listataan tuotteet tilausnumeroittain - käydään läpi haavanhoitotuotteiden atk-tilaus (tilit, momentit, alamomentit) Valokuvia voisi käyttää enemmän hyödyksi mm. erityyppisten haavojen kuvaamisessa, mekaanisessa puhdistuksessa ym. Videoita esim. toukkahoidosta ja yleensäkin haavanhoidoista. Kuvia miten haavat ovat parantuneet hoidon edetessä. Välipalautteen muu palaute oli: Ehdottoman hyvä projekti, toivoisin, että jatkuisi haavahoitajan esim. kerran kuukaudessa käynneillä. Hyvä että järjestetään koulutuksia työpaikalla, tarpeellinen ja hyödyllinen koulutus, kun käydään myös muualla kuin Kajaanin keskustassa

15 15 (45) Käytännön työn liittäminen koulutuspäiväkäynteihin on hyvä ajatus, samoin liittää esimerkkien kautta teorian käytäntöön, paikan päälle neuvoja ja hyviä vinkkejä. Sama koulutuspäivä voisi toimia mielestäni myös kertauksena myöhemmin, koska asiat unohtuvat aika ajoin. Monisteet olisi voinut olla jo paikanpäällä. Koulutuspalautteesta nousivat esille samat pääkohdat kuin alkukyselystä, eli lisätietoa haluttiin mm: haavan puhdistamisesta, haavojen hoitamisesta kotona, kipulääkityksestä, haavanhoitotuotteista, kirjaamisesta, haavanhoidon perusteista ja potilaan ohjauksesta. Palautteen pohjalta luentomateriaalia vielä kohdennettiin käsittelemään juuri näitä aihe alueita. Koulutusten vieminen kuntayhtymän eri toimipisteisiin otettiin heti alussa hyvin vastaan. Marraskuun 28 alkuun mennessä kaikki neljä koulutusosiota oli pidetty koko kuntayhtymässä kertaalleen. Lisäksi järjestettiin kolme koko päivän koulutusta Kainuun keskussairaalassa, jolloin käytiin läpi I-IV osiot saman päivän aikana, myös Vuolijoella ja Sotkamossa järjestettiin kertauskoulutuksia, joilla mahdollistettiin se, että ensimmäisistä koulutuksista poissa olleet pääsivät mukaan. Koulutuksia järjestettiin yhteensä noin 7 kertaa ja koulutuksiin osallistui noin 7 henkilöä, osallistujamäärään on laskettu mukaan alueellisen koulutuspäivän osallistujat. Koulutusjakson jälkeen tehdyssä palautteessa kävi ilmi, että koulutus on koettu tärkeäksi ja sen on koettu antavan lisää tietoa erilaisista haavoista, niiden hoidosta ja haavanhoitotuotteista sekä ennaltaehkäisyyn liittyvistä seikoista. Henkilökunta kokee, että koulutuksista on ollut hyötyä oman työn kehittämisessä ja oman ammattitaidon vahvistamisessa. Koulutuspalautteista nousi päällimmäisenä esille koulutusten tiivis aikataulu ja luentojen laaja materiaali, jonka projektiryhmä nostikin yhdeksi projektin riskiksi. Koulutus olisi pitänyt pystyä järjestämään pidemmälle aikataululle, jolloin luennot olisi voinut pitää useammassa ja pienemmissä osioissa. Samalla olisi ollut mahdollisuus käsitellä aihealueita laajemmin ja suunnitella koulutukset eri yksiköihin hieman erilaisiksi niin että ne olisivat vastanneet yksikön tarpeita paremmin. Loppupalaute koulutuksista, kysely lähetettiin 1727, vastauksia saatiin 117. Täysin LOPPUKYSELY samaa mieltä (arvo: 1) 1. Koulutukset olivat ajankohtaisia ja tärkeitä (ka: 8,6% 1,24; yht: 18) Koulutukset vastasivat niille asettamiani 44,8% tavoitteita ja odotuksia. (ka: 1,638; yht: 15) Voin hyödyntää koulutuksissa käsiteltyjä 58,9% asioita itseni ja työni kehittämiseen. (ka: 1,467; 63 yht: 17) 4. Koulutukset antoivat tukea työyhteisöni 39,3% kehittämistoimintaan. (ka: 1,832; yht: 17) Koulutusten sisältöjen laajuudet olivat 21,5% sopivassa suhteessa käytettävissä olevaan 23 aikaan. (ka: 2,252; yht: 17) 6. Kouluttaja hallitsi hyvin esittämänsä sisällön. 81,3% (ka: 1,26; yht: 17) Koulutuksissa oli mahdollisuus keskusteluun. 58,5% (ka: 1,538; yht: 16) Koulutusten käytännönjärjestelyt toimivat 48,1% hyvin. (ka: 1,78; yht: 16) Koulutusten vaikeusaste oli sopiva. (ka: 1,72; 45,2% yht: 14) Koulutusten oheismateriaali oli riittävä. (ka: 47,6% 1,629; yht: 15) 5 ka: 1,617; yht: ,6% 559 Lähes samaa mieltä (arvo: 2) 18,5% 2 47,6% 5 37,4% 4 39,3% 42 5,5% 54 16,8% 18 34% 36 39,6% 42 45,2% 47 43,8% 46 37,2% 395 Vähän samaa mieltä (arvo: 3),9% 1 6,7% 7 2,8% 3 2,6% 22 15,9% 17 1,9% 2 4,7% 5 8,5% 9 5,8% 6 6,7% 7 7,4% 79 Vähän eri mieltä (arvo: 4) 1% 1,9% 1 8,4% 9 1,9% 2 1,9% 2 2,9% 3 1,9% 2 1,9% 2 Lähes eri mieltä (arvo: 5),9% 1,9% 1,9% 1,3% 3 Täysin eri mieltä (arvo: 6) 2,8% 3,9% 1,9% 1 1% 1,6% 6

16 16 (45) Kysymykseen: Mistä koulutuksissa oppimistasi asioista on eniten hyötyä työssäsi? vastattiin mm: Oikeat haavanhoitotuotteet potilaiden haavoihin, kuinka usein tulee vaihtaa haavan hoitotuotteita Aina pitää ajatella haavanhoidon kokonaiskustannuksia varsinkin kotihoidossa Haavanhoito ei saa olla liian monimutkaista ja tuotteita ei saa haaskata, eikä tuotteita tarvitse joka päivä vaihtaa, käytetään yhtä tuotetta tarpeeksi pitkään että keritään nähdä vaikuttaako se kyseiseen haavaan toivotulla tavalla Hoidamme nykyään rohkeammin haavoja ja mietimme hoitoon käytettäviä materiaaleja ja niiden vaikutusta. Taloudellisten kysymysten tärkeys pitää ottaa myös huomioon, paranemisen jälkeen toinen tavoite. Kaikki tiedot hyödyllisiä, koulutuksen avulla olen saanut varmuutta omaan työskentelyyn. Erilaisten haavojen tunnistaminen, kirjaaminen, arviointi, hoito Erilaisiin haavanhoitotuotteisiin/uutuuksiin tutustuminen, koulutus lisännyt rohkeutta kokeilla uusia tuotteita ja toisaalta helpottanut löytämään oikea haavanhoito. Koulutus lisännyt mahdollisuuksia opastaa muita työntekijöitä. Kysymykseen: Mitkä aiheeseen liittyvät asiat jäivät mielestäsi käsittelemättä? vastattiin mm: Akuuttien puremis-, raapimishaavojen puhdistus ja hoito, alipaineimuhoito, palovammanhoito Jäi vähän epäselväksi että onko joku tuote jota voisi käyttää haavaan kuin haavaan että siitä ei aiheutuisi haittaa Kustannukset asiakkalle varsinkin kotihoidossa, kun välineet asiakas ostaa itse Liikunnan merkitys ja mahdollisuus. Potilasohjeistus omahoitoon, Vielä tarkemmin eri haavanhoito tuotteita ja oikean tuotteen valintaa. Loppukyselyssä kysyttiin: Millaisia kehittämisehdotuksia ja/tai toiveita sinulla on tulevia koulutuksia varten? Näiden vastausten avulla voimme suunnitella tulevia haavanhoidon koulutuksia ja niiden sisältöjä. Kysymykseen vastattiin mm: Väljemmällä aikataululla, sulatteluun olisi kaivannut aikaa ts. hitaampi tahti. Keskusteluun ei jäänyt aikaa oppijoiden ja opettajan välille juuri ollenkaan Paljon kuvia että oppii tunnistamaan eri syistä johtuvia haavoja, olisi mukava nähdä vertailu kuvia haavasta alussa, hoidon edetessä ja loppuvaihe Diabeetikkojen haavojen hoito ja siihen liittyvät asiat voisi olla omana kokonaisuutena. Haavojen hoitoa ja siihen liittyviä huomioitavia asioita kipsihoidon kanssa voisi läpi käydä? Arven hoito? Enemmän aikaa ongelmatilanteiden käsittelyyn, enemmän esimerkki tapauksia ja niiden käsittelyä esim. pienryhmissä, esittelyä uusista haavanhoitotuotteista. Haavahoitajan avopuolen käynnit ja ohjaus kotihoidon henkilöstölle Haavoilla kasvavat bakteerit ja mitä kuuluu normaaliflooraan. Antibioottien merkitys.

17 17 (45) Koulutusajankohdan miettiminen tarkkaan, että mahd. moni pääsisi. Koko henkilöstö pääsisi koulutuksiin, paikan päällä ohjattaisiin ja neuvottaisiin oikeat työskentely tavat ja seurattaisiin konkreettisesti haavanhoitoa. Koulutukset omalla paikkakunnalla. Samoista aiheista useampia luentoja, jotta niihin kaikki pääsisivät. Puhutaan tuotteista puhuttaisiin kauppanimillä, koska niitähän me täällä käytämme ja kun tuotteita tilataan keskusvarastosta niin kauppanimi on se jota me tarvitsemme., lääketieteellisiä vieraita sanoja suomennettava Erilaisten peruslääkitysten/ ravitsemuksen vaikutus haavojen paranemisessa. käsikauppa / luontaistuotteiden osuus Mielestäni koulutuksen rytmitys oli hyvä eli asiat käytiin pienissä osissa läpi. Paremmin jäävät ainakin itselle mieleen. Psykiatrian puolelle kaipaisin "täsmä" koulutusta, koska asiat vieraampia meille (joskin ovat lisineen koko ajan). Yksiköissä voisi käydä tekemässä tuotteita tutuksi ja katsoa, mitä oikeastaan tarvitsemme. Päivystyksen henkilökunnalle omaa koulutusta /viim. tiedon täydennystä nimenomaan akuutteihin haavan hoito tilanteisiin Ehdottomasti haavahoitokoulutusta täsmä koulutuksena kehitysvammapuolelle laitoshoitoon. ehkä enemmän juuri omassa työyksikössä käytettävien haavanhoitotuotteiden esittelyä Kysymykseen muu palaute vastattiin mm: Haavahoitajan käynnit tukevat kotona pärjäämistä, antaa varmuutta hoitohenkilöstölle haavahoitoon. Kunnittaiset haavahoitokäynnit olleet antoisia, antaa omalle työlle varmistusta, miten hoidetaan. Vankistanut omaa ammattitaito Käytännön työ vastaanotolla ensiarvoisen tärkeää, siitä opin paljon.. Jatkossakin vastaavia koulutuksia/konsultointi mahdollisuuksia" periferiassa." Kuvat toi lisä selkeyttä asioihin niille jotka ei törmää työssään erilaisiin haavoihin. Erittäin hyvät, selkeät ja asiantuntevat luennot! Oleelliset asiat kerätty, mutta liian paljon tärkeää asiaa lyhyessä ajassa, se tietenkin sinusta riippumaton asia. Haavanhoitokouluttaja hyvä, pysyy mukana ja osaa kertoa esimerkkejä.! Kiitos koko Kainuun maakunta-kuntayhtymälle, että haavanhoito on kehittynyt ja mennyt eteenpäin ja että sitä on ohjattu myös maakuntiin. koulutus mahdollistui mahd. monelle, koska haavanhoitaja tuli paikalle. Hyviä käytännön esimerkkejä, joista on paljon hyötyä! Meillä on hyvä haavanhoitaja joka osaa asiansa ja puhuu selkokieltä että tämmöinenkin tavallinen tallukka ymmärtää, jatkakaa vain samaan malliin. Koulutuksessa oli liian paljon ammattitermejä, joita ei kaikki hallitse tai ole edes koskaan kuullutkaan. Aikaa ei ollut tarpeeksi katsottuna asioihin joita käsiteltiin, sairaalasanastoa voisi hieman karsia tai ainakin koulutustilaisuudessa suomentaa sanat. Kaikilla ei ole samantasoinen koulutus Koulutus oli ajankohtainen ja kouluttaja esitti asiat napakasti ja ymmärrettävästi. Tiivis napakka paketti. Kaksi tuntia kerralla oli hyvä aika, Koulutus aina hyväksi kertaus mielessä. Kannatti käydä. Nopeasta aikataulusta huolimatta jotain on jäänyt muhimaan takaraivoon. Tunnen olevani viisaampi kuin muut

18 18 (45) työyhteisössäni, kun saisin muutkin uskomaan tietotaitooni ja toimimaan sen mukaisesti. Koulutusmateriaalia voisi olla kouluttajalla, koska työpaikalta sitä ei aina välttämättä löydy. oppimateriaalia oli printattavissa liian paljon. Niiden pitäisi säilyä vaikka kaimassa, että niitä voisi katsella myöhemmin ilman, että olisi isoa paperinivaskaa säilöttävänä Liian paljon asiaa noin lyhyttä aikaa. Suurin osa hyvästä tiedosta ja hyvästä esittäjästä meni siksi ohi! Asiat menivät nopeasti eikä tunne kaikkia haavahoitotarvikkeita nimeltä kun ei aikaa ollut näyttää aina mistä puhuttiin. Koulutus oli laaja, johon kaikki halukkaat pääsi, Koulutus on tarpeen.koska uusi haavanhoito tuotteita tulee koko ajan lisää. Koulutusta uusille työntekijöille aivan perusasioista alkaen johdonmukaisesti. Miellyttävä yhteistyö. Olen saanut koulutuksesta todella paljon "eväitä" haavanhoitoon ja koulutus on myös innostanut ja lisännyt kiinnostusta entistä enemmän perehtymään haavanhoitoon ja syventämään tietoa Olisi kiva saada koulutuksista tietoa omaan sähköpostiin, että voisi osallistua koulutuksiin Loppukyselyn vastausten perusteella suunnitellaan vuoden 29 haavanhoidon koulutuksia. Koulutuspalautteesta nousi esille niin välikyselyssä kuin loppukyselyssäkin toiveena jatkokoulutuksille pienryhmissä toiminta ja opettaminen sekä haavanhoitotuotteiden ja välineiden tarkempi esittely. Tällaisen pienryhmäopetuksen järjestäminen näin laajassa organisaatiossa vain yhden kouluttajan toteuttaman on mahdotonta ja yhtenä mahdollisuutena olisikin haavahoidonvastuuhoitaja verkoston hoitajien kouluttaminen haavahoidon kouluttajiksi ja sitä kautta laajempi pientyhmäkoulutus samalla tavalla kuin ensiapukoulutukset. Haavanhoidon koulutuspaketti toteutettiin myös Kajaanin ammattikorkeakoulun opettajille, neljänä luentokertana syys-lokakuun 28 aikana Haavanhoidon vastuuhoitaja-verkosto toiminta Haavanhoidonvastuuhoitaja -verkosto on aloittanut toimintansa jo vuonna 22. Projektin yhtenä tavoitteena oli haavanhoidon vastuuhoitaja- verkoston toiminnan tehostaminen. Projektin aikana haavahoidonvastuuhoitaja -verkoston päivittäminen toteutettiin maalishuhtikuun 28 aikana. Verkostossa on tällä hetkellä 5 hoitajaa eri puolilta Kainuun maakunta -kuntayhtymää. Lisäksi Kainuun keskussairaalassa toimii oma haavanhoidonvastuuhoitaja -verkosto, johon kuuluu 12 hoitajaa eri yksiköistä. Kainuun haavanhoidonvastuuhoitajien kokoontuminen ja koulutus oli , aiheena oli Yhteistyö ja verkostotoiminnan kehittäminen. Verkoston toiminta on käynnistynyt kohtalaisen hyvin ja yhteistyö on alkanut tuoda tulosta esim. alentuneena konsultaatiokynnyksenä yksiköiden välillä. Seuraava kokoontuminen on suunnitteilla keväällä 29, PPSHP haavanhoitotuotteiden hankintapäätöksistä vastaavien haavahoitajien kokoontumisen jälkeen Haavapoliklinikan uuden toimintamallin suunnittelu ja kokeilun aloittaminen Haavapoliklinikkatoiminnan kehittäminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on tärkeää. Kainuun maakunta kuntayhtymän pinta-ala on km² ja välimatkat ovat pitkät, joka aiheuttaa sen, että potilaiden kuljetuskustannukset hoitopaikkojen välillä ovat korkeat.

19 19 (45) Lisäksi väestö on ikääntyvää ja Kainuussa sairastetaan paljon kansansairauksia kuten diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia aineenvaihduntasairauksia. Ikääntyminen ja perussairaudet nostavat riskiä saada krooninen haava joko perussairaudesta johtuen, toimenpiteen jälkeen tai trauman seurauksena. Haavanhoito on tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja hoitamattomat / väärin hoidetut, haavat aiheuttavat suuria kustannuksia terveydenhuollolle ja voivat johtaa esim. amputaatioihin. Kunta Väkiluku v.27 % Hyrynsalmi ,53 Kajaani ,39 Kuhmo ,83 Paltamo ,84 Puolanka ,97 Ristijärvi ,91 Sotkamo ,75 Suomussalmi ,46 Vaala ,29 Yhteensä Haavapoliklinikkatoiminta käynnistyi operatiivisella tulosalueella kirurgian vastuualueella. Vastuulääkärinä toimii kirurgian ylilääkäri. Aluksi haavapoliklinikka toimi kerran viikossa, mutta toimintaa lisättiin kahteen haavapoliklinikka päivään viikossa ja kolmeen päivään viikossa toiminta laajeni viiteen päivään viikossa, joista kaksi on jalkautettua haavapoliklinikka päivää. Haavapoliklinikalla haavahoitaja hoitaa itsenäisesti haavapotilaita lääkärin antamilla valtuuksilla. Haavapoliklinikka käynnit Kainuun keskussairaalassa Käynnit Plas lkm Käynnit Plas lkm Käynnit Plas lkm Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki 6 3 Yhteensä. Kunnat

20 2 (45) Jalkautetulla haavapoliklinikalla käynnit kunnissa 28, haavapotilaskäynnit, poliklinikoilla, osastoilla ja kotihoidossa. 28 Käynnit Hyrynsalmi 25 Kajaani 7 Kuhmo 56 Paltamo 3 Puolanka 26 Ristijärvi 16 Sotkamo 1 Suomussalmi 81 Vuolijoki 26 Yhteensä. Kunnat 367 Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikalla ja jalkautetulla haavapoliklinikalla kunnissa oli yhteensä 1264 asiakaskäyntiä vuonna 28. Poliklinikoilla työskenteli välillä kaksi haavahoitajaa jälkeen haavapoliklinikalla työskentelee yksi haavahoitaja. Haavapoliklinikan käynnit 27, yleisimmät diagnoosit Koodi Potilas lkm Käyntien lkm A46 erysipelas 4 7 C44, C5 ihosyöpä, syöpä 3 11 E1, E11 diabetes I7.2 ASO 9 34 I83. säärihaava 7 8 L2, L5 ihon ja sen alaisen kudoksen inf L89 painehaava 7 37 L98 muu haava 8 33 S68.1 käden haava 5 9 S8, S81, S81, S89 jalan haava 8 18 T21.2, T23, T24 vartalon haava 4 17 T31.2, T34 palovamma 2 6 T81 toimenpiteen komplikaatio 2 19 Haavapoliklinikan jalkauttamisen toiminnallisena tavoitteena oli yhtenäisten periaatteiden / toimintatapojen muodostuminen haavanhoitoon ja haavanhoitotuotteiden käyttöön, haavapotilaan hoidon kokonaiskustannusten vähentäminen sekä haavanhoitoon liittyvän yhteistyön lisääntyminen ja haavapoliklinikan jalkauttaminen erikoissairaanhoidosta Kainuun keskussairaalasta perusterveydenhuollon yksiköihin, terveysasemille ja kotihoitoon. Jalkauttaminen aloitettiin konkreettisesti pitämällä haavapoliklinikkaa eri kunnissa samoina päivinä kuin haavahoidon koulutukset olivat. Haavapoliklinikka toimi tällöin terveysasemien vastaanotolla kello Vastaanotolle annettiin aika 3-8 asiakkaalle haavahoitoa varten. Poliklinikkapäivinä kunnissa oli vieriopetuksessa osastojen, kotihoidon sekä vastaanoton hoitajia. Haavahoitaja kävi myös osastoilla konsultaatiokäynneillä, ohjaamassa ja suunnittelemassa haavapotilaan haavanhoitoa sekä hoitamassa erikoishaavanhoitoa tarvitsevia potilaita. Haavahoitaja kävi myös potilas/asiakas käynnillä kotihoidon mukana. Vieriopetuksessa eri yksiköistä osallistui hoitajia haavapotilaiden hoitoon ja potilaan sekä omaisten ohjaukseen. Haavapoliklinikan jalkautuminen ja toimintamallin kokeilu otettiin vastaan hyvin Kainuun maakunta -kuntayhtymän työyksiköissä. Tällä hetkellä haavapoliklinikka vastaanotolla hoidetaan 4-12 potilasta päivässä.

21 21 (45) Haavahoitajan työnkuvan laajentaminen kuntayhtymän eri kuntiin on tuonut työhön uudenlaista syvyyttä, sisältöä ja haastetta, sillä oli todella tärkeää nähdä konkreettisesti se ympäristö, missä asiakas on hoidettavana. Erityisesti tämä korostuu silloin kun potilas/asiakas on kotihoidon asiakkaana. Haavahoitaja on toiminut jo usean vuoden Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikalla ja tämän jalkautumisen myötä haavapotilaan sekä hoitajien arki on tullut lähemmäksi haavahoitajaa ja potilaan kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelu on tullut helpommaksi. Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen korostui projektin aikana ja tietoisuus muiden työnkuvasta on helpottanut haavapotilaan kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelua ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Projektin alkuvaiheessa todettiin, että Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikka oli edelleen yli työllistetty ja täällä työskentelevä haavahoitaja kertoi, että lääkärin saaminen paikalle, silloin kun tarvitaan kirurgin arviota haavapotilaan hoidosta, oli todella hankalaa. Hänen arvion mukaan kunnista tuli huomattavasti enemmän haavakonsultaatio pyyntöjä kuin aikaisemmin. Osa haavapoliklinikalle lähetetyistä potilaista ei olisi tarvinnut hänen arvion mukaan erikoissairaanhoitoa vaan haavat olisi voitu hoitaa terveyskeskuksissa tai kotisairaanhoidon toimesta. Lisäksi osastot tekivät enemmän konsultaatiopyyntöjä talon sisällä ja näitä helpottamaan ehdotettiin selkeästi varattua aikaa osastokonsultaatiolle, esimerkiksi kello 11 12:3, jolloin kierrolla esille tulleet asiat olisi jo hoitajien tiedossa. Lisäksi esitettiin, että osastokonsultaatiosta lääkäri tekisi lähetteen tai konsultaatio pyynnön. Haavapoliklinikan toimintaa helpottamaan toivottiin, että se olisi avoinna viitenä päivänä viikossa, ja mahdollisuuksien mukaan siellä toimisi kaksi haavahoitajaa. Haavapoliklinikan jalkauduttua kuntiin konsultaatioiden tarve ja määrä on vähentynyt Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikalla sekä poliklinikka potilaiden määrä on jakautunut tasaisemmin kuntayhtymän haavapoliklinikoiden kesken. Projektin aikana kirurgin konsultoiminen projektityöntekijän/haavahoitajan kokemuksen mukaan sujui ongelmitta kunnissa ja potilaiden saaminen erikoissairaanhoitoon ongelmatilanteissa helpottui puhelinkonsultaation perusteella toteutetun hoidontarpeen arvioinnin avulla. Tällöin haavahoitajalla oli mahdollisuus lähettää potilas suoraan erikoissairaanhoitoon tarvittaessa. Projektityöntekijän/haavahoitajan havaintojen mukaan jatkossa haavapoliklinikan kuormitus tulee tasaantumaan etäpäivien ja haavahoidon osaamisen myötä Projektin eteneminen Projekti eteni aikataulun mukaisesti. Projektityöntekijä/haavahoitaja suunnitteli ja toteutti koulutusmateriaalin sekä koulutukset aikataulun mukaisesti. Hän laati kokouskutsut, esityslistat ja muistiot ohjausryhmän ja projektiryhmän kokouksista. Projektityöntekijä on arkistoinut projektin asiapaperit ja toimittanut ne arkistoon tallennettavaksi. Projektin aikataulu oli tiukka ja vaativa, ajoittain kiireinen aikataulu on aiheuttanut väsymystä, turhautumista ja tunteen, ettei ennätä tekemään kaikkea. Projektiryhmän toiminta ei nivoutunut niin tiiviiksi kuin projektin kannalta olisi ollut suotavaa, suurin vastuu projektin aikataulun ja koulutusten etenemisestä jäi projektityöntekijän vastuulle. Osin tämä voi johtua siitä, että projektityöntekijä ei osannut delegoida tehtäviä riittävän hyvin muille ryhmäläisille ja ryhmäytyminen ei päässyt riittävän hyvin käyntiin. Projektiryhmän laaja asiantuntijuus ja moniammatillisuus ei konkretisoitunut sen resurssien mukaisesti, vaan suurin osa asiantuntijuudesta jäi käyttämättä. Projektin aikana toteutettujen koulutusten koulutusmateriaalin työstämisessä olisi voitu käyttää laajemmin ryhmäläisten asiantuntijuutta ja tehdä enemmän yhteistyötä. Projektin yhtenä tavoitteena oli alueellisen haavanhoidon koulutuspäivän toteuttaminen. Koulutuspäivä oli Kajaanissa ja aiheena oli HAAVANHOITO - miten ja

22 22 (45) mihin pyrkien - Kroonistuneiden haavojen hoito (liite 3). Koulutuspäivään osallistui 1 henkilöä, Luennoitsijoina oli eri erikoisalojen lääkäreitä sekä hoitoalan asiantuntijoita. Koulutuspäivän palautekysely lähetettiin 91 henkilölle joista 27 % vastasi kyselyyn. Koulutus koettiin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi ja noin puolet vastanneista oli sitä mieltä että koulutus vastasi sille asetettuja tavoitteita. Koulutuspalaute: Haavanhoito - miten ja mihin pyrkien haavojen hoito -alueellinen koulutus Yhteenvetoraportti N=25, Kysely lähetetty 91 henkilölle, vastausprosentti 27 %. 1. Koulutus oli ajankohtainen ja tärkeä. (avg: 5,96) 2. Koulutuspäivä vastasi koulutukselle asettamiani tavoitteita ja odotuksia. (avg: 5,52) 3. Voin hyödyntää koulutuksessa käsiteltyjä asioita itseni ja työni kehittämiseen. (avg: 5,64) 4. Koulutus antoi tukea työyhteisöni kehittämistoimintaan. (avg: 5,) 5. Koulutuksen sisällön laajuus oli sopivassa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. (avg: 5,24) 6. Kouluttajat hallitsivat hyvin esittämänsä sisällön. (avg: 5,48) 7. Koulutuspäivässä oli mahdollisuus keskusteluun. (avg: 5,29) 8.Koulutuksen käytännön järjestelyt toimivat hyvin. (avg: 5,44) 9. Koulutuksen vaikeusaste oli sopiva. (avg: 5,52) 1. Koulutuksen oheismateriaali oli riittävä. (avg: 5,6) Täysin samaa mieltä (Arvo: 6) Lähes samaa mieltä (Arvo: 5) Vähän samaa mieltä (Arvo: 4) Vähän eri mieltä (Arvo: 3) Lähes eri mieltä (Arvo: 2) Täysin eri mieltä (Arvo: 1) Yhteensä 58 % 34 % 6 % 1 % 1 % % Yhteensä 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % Kysymykseen: Mistä koulutuksessa oppimistasi asioista on eniten hyötyä työssäsi? vastattiin: Haavan tilan tarkkailu, hoitokertojen väli, haavanhoito-ohjeista, paranemismekanismista, ennaltaehkäisy, viljelynäytteen ottaminen Plastiikkakirurgin luennot, sääri- ja painehaavojen hoitomenetelmät. Jalkaterapeutin ohjeet.

23 23 (45) Kysymykseen: Mitkä aiheeseen liittyvät asiat jäivät mielestäsi käsittelemättä? vastattiin: Palovammat, paleltumavammat Haavanhoitotuotteiden käytöstä selvemmin. Uusista haavanhoitotuotteista olisin mielelläni kuullut vielä enemmän. Erilaisten perussairauksien vaikutus haavojen paranemiseen ravitsemuksen osuus prosessissa Kysymykseen: Millaisia kehittämisehdotuksia ja/tai toiveita sinulla on tulevia koulutuksia varten? Kullekin kouluttajalle aikaa tarpeeksi suhteessa esityksen määrään ja yleiseen keskusteluun, ettei tule kiire esityksessä. Muutama kouluttaja luennoi liian nopeaan tahtiin. Hyviä kuvia haavoista ennen ja jälkeen hoitojen. Toukkahoidosta kuvia. On paljon hoitajia jotka eivät ole nähnyt niitä. Erilaisten etnisten ryhmien vaikutus hoitotyössä Vastaavanlaiset koulutukset ok, hyvä päivittää aina tietoja kerran vuodessa vähintään. Koulutukset ovat hyviä ja niitä saisi olla vielä useamminkin. Alueellisen haavanhoidonkoulutuksen palaute oli hyvin samankaltaista kuin haavanhoidon kehittämisprojektin väli- ja loppukyselyn palaute ja tuki näin ollen projektin tavoitteiden toteutumista. 4 Projektin pohdinta ja jatkosuunnitelmat Projekti on osoittanut sen, että haavanhoidonkoulutukselle on tällä hetkellä tarvetta ja sen vieminen työpaikoille mahdollistaa mahdollisimman usean henkilön pääsyn koulutuksiin. Lisäksi uudenlaisella toimintamallilla voidaan toteuttaa vieriopetusta ja räätälöidä koulutukset yksikön tarpeita vastaavaksi. Koulutusten toteutus vaatii myös kouluttajalta aktiivisuutta kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan sekä mahdollisuutta osallistua niin alueellisin, kansallisiin kuin kansainvälisiin haavanhoidon koulutuksiin. Kainuun maakunta -kuntayhtymän potilaiden haavanhoitoon osallistuvan henkilöstön määrä on suuri, organisaatiorajojen rikkominen ja koulutuksen /tiedon saaminen mahdollisimman monelle on ollut haasteellista, mutta samalla erittäin antoisaa. Eri toimijoiden työnkuvan esillenouseminen on antanut haavahoitajalle uusia mahdollisuuksia haavanhoidon kehittämiseen ja erilaisten yhteistyömallien luomiseen. Samalla työn arvostus on noussut monissa yksiköissä ja asenteesta: me täällä vain ollaan tekevinään ja yritetään, ollaan päästy uudenlaisen oman ammatti-identiteetin arvostukseen: Me osaamme tehdä. Seppäsen selvityksessä Haavanhoitotuotteiden saatavuus Suomessa 26-27, esitellään laskelma kroonisten haavojen hoitokustannuksista. Suomessa arvioidaan kuluvan vuodessa miljoonaa euroa kroonista haavaa sairastavien hoitoon. Laskelma perustuu arvioon, että Suomessa on yli 34 kroonisesta haavasta kärsivää potilasta ja yhden potilaan hoidon kustannukset ovat 5-7 /potilas. Haavapotilaan hoitokustannuksista suurin menoerä on kuitenkin hoitohenkilökunnan käyttämä työaika. Pirkanmaalla on laskettu, että kun kotisairaanhoitaja käy potilaan luona kolme kertaa viikossa hoitamassa pienehköä säärihaavaa, aiheutuu tästä kolmessa kuukaudessa n. 3 euron kustannukset hoitavalle organisaatiolle. Lisäksi potilas itse maksaa varsinaiset haavanhoitotuotteet ja mahdolliset lääkitykset (Seppänen 28, s.6). Tämän vuoksi on

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

HOITOTARVIKE- JA VALINEJAKELU PERUSTEET:

HOITOTARVIKE- JA VALINEJAKELU PERUSTEET: HOITOTARVIKE- JA VALINEJAKELU PERUSTEET: Siiliset-peruspalvelukeskuksessa luovutetaan pitkaaikaista sairautta sairastaville, avohoidossa oleville potilaille sairauden tai sen jälkitilan seurannan ja hoidon

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Tarja Turunen Päiväkodin johtaja Jani Munne Projektipäällikkö Osaamiskartoituksen vaiheet 1. Yrityksen perustaminen tietokantaan 2. Kartoituksen rakentaminen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

KUNNON KEVÄTPÄIVÄ 21.5.2013 - Liikunta yhdistää Kainuussa-

KUNNON KEVÄTPÄIVÄ 21.5.2013 - Liikunta yhdistää Kainuussa- KUNNON KEVÄTPÄIVÄ 21.5.2013 - Liikunta yhdistää Kainuussa- 1 TAUSTAA Liikuntatapahtuma ikäihmisille, kuntien liikuntaryhmissä käyvien kevätkauden päätöstapahtuma Yhdeksäs Kunnon Kevätpäivä Järjestetään

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike. 1.1.2009 lähihoitaja 1.1.2009. 1.1.2009 lähihoitaja

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike. 1.1.2009 lähihoitaja 1.1.2009. 1.1.2009 lähihoitaja Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN TB-TOIMINTAOHJELMA

SAIRAANHOITOPIIRIN TB-TOIMINTAOHJELMA SAIRAANHOITOPIIRIN TB-TOIMINTAOHJELMA STM:N VELVOITE: TAVOITTEET: Sairaanhoitopiirit tekevät toimintaohjelman alueelleen Valtakunnallisen TB-ohjelman* linjojen mukaisesti vuoden 2007 aikana. Yhtenäistää

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä on käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...

Lisätiedot

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK 6/10/2013 Taustaa HUS kuntayhtymän työsuojelujaoston toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Aika pe 23.9.2011 klo 9.00 11.00 Paikka Kajaanin kaupungintalon kokoustila Brahe Läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen,

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN

OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN Jaana Kautto Ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämishanke Tammikuu 2013 Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 326 17.10.2012 Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 STLTK 326 1. Maakunnallinen sijaispalveluyksikkö Maakunnallinen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Tietotaitopaja katetroinnin osaamisen varmistajana. Anne Huovinen kliinisen hoitotyön opettaja, Kuopion yliopistollinen sairaala

Tietotaitopaja katetroinnin osaamisen varmistajana. Anne Huovinen kliinisen hoitotyön opettaja, Kuopion yliopistollinen sairaala Tietotaitopaja katetroinnin osaamisen varmistajana Anne Huovinen kliinisen hoitotyön opettaja, Kuopion yliopistollinen sairaala Koulutussuunnittelun taustalla Perehdytyskoulutusten uudistaminen Palautekyselyt

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot