Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala. Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala. Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimiala Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke Loppuraportti

2 2 (45) Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL Kainuu Puh Faksi ISSN

3 3 (45) Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke Loppuraportti Laatija: Arja Korhonen Kainuun maakunta -kuntayhtymä 28 D:23

4 4 (45) Tiivistelmä Tässä loppuraportissa esitellään Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hankkeen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Projekti toteutettiin aikana. Projektin rahoittajana oli Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähitulevaisuuden haasteena on kustannusten tasaantuminen Suomessa. Hoitoketjuja tulee kehittää niin, että päällekkäistä työtä ei tehdä ketjun missään vaiheessa, vaan asiakkaalle / potilaalle turvataan paras mahdollinen ennaltaehkäisy ja hoito jokaisessa häntä hoitavassa työyksikössä. Kainuun maakunta -kuntayhtymän pinta-ala on km² ja asukasluku vuonna 27 oli Väestö on ikääntyvää ja lisäksi Kainuussa sairastetaan paljon kansansairauksia kuten diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia aineenvaihduntasairauksia. Ikääntyminen ja perussairaudet nostavat riskiä saada krooninen haava joko perussairaudesta johtuen, toimenpiteen jälkeen tai trauman seurauksena. Haavanhoito on tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja hoitamattomat / väärin hoidetut, haavat aiheuttavat suuria kustannuksia terveydenhuollolle ja voivat johtaa esim. amputaatioihin. Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hankkeen tehtävänä oli yhtenäistää haavanhoitokäytäntöjä Kainuun maakunta-kuntayhtymän työyksiköissä. Näin haavapotilaiden hoito ja elämänlaatu paranevat sekä haavanhoitoon saadaan kustannussäästöjä. Projekti jakautui kolmeen osa-alueeseen: haavanhoidon osaamisen kartoitukseen, haavanhoidon koulutukseen ja haavapoliklinikan uuden toimintamallin kokeiluun. Koulutusten aihesisällöt muotoutuivat alkukyselystä nousseista pääkohdista, jotka olivat haavanparanemisen perusteet, haavan mekaaninen puhdistaminen, haavanhoitotuotteet, krooniset haavat ja haavanhoidon arviointi sekä kirjaaminen. Koulutuksia järjestettiin yhteensä noin 7 kertaa ja koulutuksiin osallistui noin 7 henkilöä. Lyhyen tähtäimen tavoitteena oli hoitohenkilöstön haavanhoitoon liittyvän tieto- ja taitotason nostaminen ja yhtenäisten periaatteiden / toimintatapojen muodostuminen haavanhoitoon. Loppukyselyn vastausten perusteella koulutuksilla on päästy tähän tavoitteeseen hyvin. Yksi projektin tavoitteista oli toimivan haavanhoidonvastuuhoitajien verkoston muodostuminen Kainuun maakunta kuntayhtymässä. Haavahoidonvastuuhoitajat ovat kokoontuneet projektin aikana kaksi kertaa. Haavapoliklinikan uuden toimintamallin kokeilu käynnistyi projektin aikana. Haavahoitaja piti kunnissa tapahtuvina koulutuspäivinä haavapoliklinikkaa terveyskeskuksen vastaanotolla. Lisäksi haavahoitaja kävi tarvittaessa kotisairaanhoidon mukana kotikäynneillä kunnissa. Haavahoitotilanteet ovat olleet vuorovaikutuksellisia vieriopetustilanteita. Projekti rajautui Kainuun maakunta -kuntayhtymän työyksiköihin. Projektin kustannukset muodostuivat projektityöntekijän/haavahoitajan palkasta, koulutus yms. kustannuksista. Sen sijaan haavapoliklinikan kustannukset esim. haavanhoitotuotteet, lääkkeet menivät normaalisti operatiivisen alueen budjetista. Projektille oli palkattu kokopäiväinen projektityöntekijä, jonka vastuulla oli projektin tavoitteiden toteutuminen. Projektin kirjallisena tuotoksena syntyivät loppuraportti sekä projektin etenemiseen liittyvät ohjaus- ja projektiryhmän muistiot. Projektin tavoitteet toteutuivat aikataulussa vaikka projektiaika oli alkuperäistä suunnitelmaa lyhyempi..

5 5 (45) Sisällysluettelo 1 Projektin tausta Projektin tehtävät, tavoitteet ja rajaus Projektin toteutus Projektin käynnistyminen Projektin organisoituminen Ohjausryhmän kokoontumiset Projektiryhmän kokoontumiset Alkukysely ja sen vaikutus haavanhoidon koulutusten suunniteluun Projektin toiminta Haavanhoidon koulutukset Haavanhoidon vastuuhoitaja-verkosto toiminta Haavapoliklinikan uuden toimintamallin suunnittelu ja kokeilun aloittaminen Projektin eteneminen Projektin pohdinta ja jatkosuunnitelmat Liitteet Liite HAAVAHOIDON KEHITTÄMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSSÄ PROJEKTISUUNNITELMA Johdanto Projektin tehtävät ja rajaus Projektin tavoitteet Projektin toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Projektinorganisaatio ja ohjaus Projektin ohjausryhmä Projektiryhmä: Projektityöntekijä Asiantuntijat Projektin resurssisuunnitelma ja kustannukset Projektin tulokset Tiedottaminen ja dokumentointi Projektista tiedottaminen Projektin dokumentointi Projektin riskit Projektin arviointi Projektin jatkosuunnitelma Liite 2 Projektin aikataulu Liite 3 Koulutusohjelma Lähteet...45

6 1 Projektin tausta 6 (45) Asiakkaan / potilaan hoitoketjujen kehittäminen niin, että päällekkäisen työn määrä ketjun eri vaiheissa minimoituu ja asiakas / potilas saa parhaan mahdollisen ennaltaehkäisyn ja hoidon jokaisessa häntä hoitavassa työyksikössä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Tilastokeskuksen mukaan, Suomen väestöennuste vuosille arvio, että yli 65-vuotiaiden osuus nousee nykyisestä 16 %:sta 26 %:iin vuoteen 23 mennessä. Lisäksi yli 85-vuotiaiden osuuden ennustetaan nousevan vuoden 26 1,8 %:sta 6,1 %:iin vuoteen 24 mennessä. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee lisääntymään 94 :sta 349 :een (www.tilastokeskus.fi ). Kainuun alueella asuu n. 84 asukasta, joista yhä enenevä määrä on yli 65-vuotiaita. Kainuussa sairastetaan paljon kansansairauksia kuten diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia aineenvaihduntasairauksia. Ikääntyminen ja edellä mainittujen sairauksien lisääntyminen nostavat riskiä myös kroonisille haavoille. Haavaongelmia esiintyy niin kroonisia tauteja sairastavilla kuin toimenpiteestä toipuvilla potilailla. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä hoidetaan haavapotilaita useissa eri työyksiköissä. Haavanhoito on yksi tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Hoitamattomat / väärin hoidetut, vaativan tason haavat aiheuttavat suuria kustannuksia terveydenhuollolle ja voivat johtaa esim. amputaatioihin. Tuloksetonta haavan paikallishoitoa ei myöskään tule jatkaa pitkään sillä tiedetään, että mitä pidempään haava on auki ja mitä suurempi se on, sitä huonommin se tulee konservatiivisin hoitokeinoin paranemaan (Seppänen ym. s.7). Tästä syystä myös Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on hyvä tieto-taitotaso haavojen ennaltaehkäisystä ja käytännön haavahoidosta Haavapoliklinikkatoimintaa on harjoitettu kroonisten ja erikoishaavanhoitoa vaativien haavojen osalta Kainuun keskussairaalassa vuodesta 23 lähtien. Toimintaresurssit tulevat kirurgian alueelta. Haavapoliklinikalla työskentelee haavanhoidon erikoistumisopinnot suorittanut haavahoitaja, joka vastaa myös poliklinikan toiminnasta. Haavahoitaja tekee haavanhoitoja ja siihen liittyviä päätöksiä itsenäisesti ja konsultoi tarvittaessa kirurgia. Haavahoitajan toimesta tapahtuva haavapoliklinikkatoiminta vapauttaa lääkäriresursseja muuhun työhön. Potilas tulee haavapoliklinikalle lähetteellä tai haavahoitajaa konsultoidaan puhelimitse. Lähettämis- / konsultointikriteerit ovat vaihtelevia ja vaikeitakin haavoja voidaan seurata ilman haavapoliklinikalle lähettämistä haavapoliklinikan näkökulmasta liian pitkään. 2 Projektin tehtävät, tavoitteet ja rajaus Projektin tehtävänä olivat: a) Haavanhoidon koulutus koulutus kohdentuu haavojen ennaltaehkäisyyn ja konkreettiseen haavahoidon opetukseen paikalliset haavanhoidon koulutukset kunnittain työpaikkakohtaiset haavanhoidon koulutukset, osastotunnit vieriopetus, ohjaus, tuki alueellinen koulutuspäivä haavapoliklinikalle tutustumiskäynnit tavoitteena yhtenäinen tieto / taito, yhtenäiset hoitokäytännöt

7 7 (45) b) Haavapoliklinikan uuden toimintamallin kokeilu haavahoitajan jalkautuminen eri kuntiin, esim. terveyskeskussairaalapäivät tai kotisairaanhoidon mukana potilaan kotiin haavakonsultaatiokäynnit c) Haavanhoidon osaamisen kartoitus Projektin alkuun tehdään alkukysely, jossa saadaan tietoa esim. haavanhoidon osaamisen nykytilasta, mahdollisista koulutustarpeista koulutussuunnittelu kyselyn mukaan Projektin päätteeksi tehdään kysely, jossa arvioidaan haavanhoidon koulutusten antia, haavojen ennaltaehkäisyn ja haavanhoidon osaamista, koko projektin tavoitteiden saavuttamista Projektin tavoitteet olivat: a) Lyhyen tähtäimen tavoitteet: hoitohenkilöstön haavanhoitoon liittyvän tieto- ja taitotason nostaminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä (ennaltaehkäisevä ote) yhtenäisten periaatteiden / toimintatapojen muodostuminen haavanhoitoon ja esim. haavanhoitotuotteiden käyttöön, kuntayhtymän ohjeiden noudattaminen, hankintarengas haavanhoitoon liittyvän yhteistyön lisääntyminen haavapoliklinikan ja työyksiköiden välillä esim. alentunut konsultaatiokynnys toimivan haavayhdyshenkilöverkoston muodostuminen Kainuun maakunta - kuntayhtymään haavapoliklinikkatoimintaan uuden toimintamallin kokeilua esim. haavahoitajan jalkautuminen eri paikkakunnille ja vastaanoton pitäminen hajautetusti taloudellinen työskentelytapa haavanhoitoon liittyen b) Pitkän tähtäimen tavoitteet: yhtenäistää haavanhoitokäytännöt Kainuun maakunta -kuntayhtymässä parantaa haavapotilaiden hoidon laatua Kainuun maakunta -kuntayhtymässä haavanhoitoon liittyvien kustannusten aleneminen Kainuun maakunta - kuntayhtymässä haavapoliklinikkatoiminnan kehittäminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä Projektin rajautui: rajautuu Kainuun maakunta -kuntayhtymän työyksiköihin. kustannukset muodostuvat projektityöntekijän palkasta, koulutus yms. kustannuksista. haavapoliklinikan kustannukset esim. haavanhoitotuotteet, lääkkeet menevät normaalisti operatiivisen alueen budjetista. 3 Projektin toteutus Projekti oli vaiheistettu ja aikataulutettu kolmeen vaiheeseen, jotka nivoutuivat toisiinsa hyvin kiinteästi. Ennen varsinaisen projektin alkua laadittiin projektisuunnitelma (liite 1). Suunnitelman tekovaiheessa pidettiin palavereja, joihin osallistui operatiivisen vastuualueen ylihoitaja Marjo Huovinen-Tervo, kirurgisen vuodeosaston ja kirurgian poliklinikan osastonhoitaja Terttu Aranne ja auktorisoitu haavahoitaja, sh Arja Korhonen. Palavereja pidettiin , ja Projektin toteuttamisaikataulu suunniteltiin alustavasti , projekti toteutettiin ajalla , koska rahoitusta saatiin vain vuoden 28 loppuun saakka.

8 3.1 Projektin käynnistyminen (45) Tavoitteet kyseiselle jaksolle olivat: Projektin organisoituminen, projektihenkilön valinta, projektityöntekijän toimenkuvan luominen, konkreettisen projektisuunnitelman täydentäminen, ohjaus- ja projektiryhmän kokoonpanon sopiminen, alustavan projektisuunnitelman hyväksyminen ohjausryhmän kokouksessa Alkukyselyn laatiminen ja toteutus. Kyselyn tarkoituksena oli saada projektin etenemiseksi tarvittavaa tietoa esim. haavanhoidon osaamisen nykytilasta, mahdollisista koulutustarpeista. Koulutussuunnittelun käynnistyminen alkukyselyn jälkeen, koko projektin ajalle olevan koulutussuunnitelman laatiminen, koulutussuunnitelman hyväksyminen, koulutusmateriaalin työstäminen ja hyväksyttäminen Projektin organisoituminen Tässä projektissa ohjausryhmän muodostivat seuraavat henkilöt: kirurgian ylilääkäri Kalle Rissanen kirurgisen vo:n ja kirurgian pkl:n osastonhoitaja Terttu Aranne operatiivisen vastuualueen ylihoitaja Marjo Huovinen-Tervo Kajaanin seudun sairaala akuuttiyksikkö, osastolääkäri Paula Hiltunen Sotkamon tk-sairaala, sh, haavahoitaja Liisa Moilanen sisätautipoliklinikka, diabeteshoitaja Annamari Mankinen sisätautiosasto 8, sh Marjo Karjalainen kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen konservatiivisen vastuualueen ylihoitaja Riitta Leinonen vastuualuepäällikkö Asta Komulainen Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa, , 9.4.8, 6.6.8, , ja Projektiryhmän muodostivat: projektityöntekijä, auktorisoitu haavahoitaja, sh Arja Korhonen hygieniahoitaja, auktorisoitu haavahoitaja, sh Senja Torvinen kirurginen vuodeosasto 7, sh, haavahoitaja Raija Rahikkala kirurgisen vuodeosaston 7, apulaisosastonhoitaja Teija Eskelinen Kajaanin kotihoito, sh, haavahoitaja Riitta Vepsäläinen sisätautiosasto 8, sh Helena Mähönen-Saukko Suomussalmen kotihoito, sh Mervi Seppänen kirurgian poliklinikka, lääkintävahtimestari Pertti Karppinen Projektiryhmä kokoontui kahdeksan kertaa, 2.4.8, , , , , , ja Ohjausryhmän kokoontumiset Ohjausryhmän kokoontumisissa käsiteltiin projektin aikataulua (liite 2), projektisuunnitelmaa, projektin aikana toteutettuja kyselyjä ja projektin toteutumista. Alustavasti projektin ajaksi oli suunniteltu Rahoitusta haettiin joulukuussa 27 ja päätös rahoituksesta tuli helmikuun puolessa välissä 28. Projektin rahoitus tuli 1 % Kainuun maakunta -kuntayhtymältä. Projektin aika lyheni tässä vaiheessa väliselle ajalle, koska rahoitusta saatiin vain 28 vuoden loppuun saakka. Projektisuunnitelma käytiin läpi ja todettiin, että tavoitteet pidetään lähtökohdiltaan ennallaan ja toteutetaan resurssien mukaan.

9 9 (45) Kokoontumisissa käsiteltiin myös rakenteisen kirjaamisen aloittamista maakunnassa, samalla sovittiin, että haavahoidonkirjaaminen haavapoliklinikalla toteutetaan edelleen kirurgian kaavakkeelle sopimuksen mukaan, muutoin haavanhoito kirjataan jatkossa kudoseheyden alle sähköisessä potilaskirjaamisessa. Asiantuntijahoitajien asiantuntijuuden tehokkaammasta hyödynnettävyydestä eri yksiköissä keskusteltiin useaan eriotteeseen kokoontumisissa. Kuntayhtymässä on yhdeksän haavanhoidon erikoistumisopinnot suorittanutta hoitajaa, josta kaksi on auktorisoitua haavahoitajaa. Asiantuntijahoitajuuden, toiminnan kehittäminen, arvostaminen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen tehostetusti yksiköiden toiminnassa on tärkeää ajanmukaisen ja tutkitun tiedon ja toimintatapojen päivittämisessä. Haavahoidonyhdyshenkilönimikkeen tilalle ehdotettiin haavahoidonvastuuhoitaja- nimikettä niille hoitajille, joilla ei ole haavahoidon erikoistumisopintoja suoritettuna, mutta jotka toimivat yksikkönsä haavahoidon vastuuhoitajina. Haavahoitaja- nimikettä saavat käyttää ainoastaan haavahoidon erikoistumisopinnot suorittaneet hoitajat. Haavayhdyshenkilöverkoston tilalle tulee nimike haavahoidonvastuuhoitaja- verkosto Projektiryhmän kokoontumiset Projektiryhmän kokoontumisissa käytiin läpi ohjausryhmässä päätettyjä asioita sekä suunniteltiin koulutusluennot. Projektisuunnitelma oli projektiryhmän mielestä kokonaisuudessa erittäin hyvältä, ongelmakohdiksi nousivat seuraavat seikat: pääseekö koko henkilökunta koulutuksiin, vaikka ne toteutetaankin paikkakunta kohtaisesti ja koulutusten toteuttamisaikataulun tiukkuus. Projektiryhmässä pohdittiin mahdollisuutta videoida isossa luentosalissa Kaksilla pidetyt koulutukset ja lähettää ne etäyhteytenä vuorollaan kuntiin tarvittaessa, videovälitteisissä koulutuksissa ongelmana on kuitenkin yhteyden pysyvyys ja se, että koulutus voidaan lähettää maksuttomasti vain yhteen kuntaan kerrallaan. Vieriopetus-malli todettiin hyväksi toimintamalliksi uuden toimintatavan oppimisessa ja kertaamisena. Tämä mahdollistaa niin oppijan kuin ohjaajankin oppimisen luonnollisessa työympäristössä. Projektiryhmässä keskusteltiin haavahoitotuotteiden saatavuudesta ja siitä, että kolme kuukautta on todella pitkä aika pienituloisille ostaa erikoishaavanhoitotuotteet. Tuotteiden varhainen saaminen erikoishaavahoitoa vaativissa tilanteissa estää joidenkin haavojen koronistumisen ja paranemisen pitkittymisen sekä samalla haavahoidon kokonaiskustannukset laskevat vuositasolla. Haavanhoitotarvikkeista voidaan tehdä erikoistapauksissa hyvin perusteltuna aikaisemminkin hoitotarvikepäätös asiakkaalle. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituskirjeessä todetaan seuraavaa: Tarvikkeiden ja välineiden jakamisen perusteena on ensinnäkin se, että jakelu perustuu aina yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee hoitava lääkäri. Jakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuslääkäri. Toiseksi, kun välineiden tarpeen arvioidaan pitkäaikainen, yleensä yli kolme kuukautta. Tarvikkeita ja välineitä annetaan yleensä kolmen kuukauden tarve kerrallaan, ja niitä luovutettaessa arvioidaan aina niiden tarpeellisuus ja asianmukaisuus. Kolmantena periaatteena on tarvikkeiden ja välineiden maksuttomuus. Niistä ei myöskään pidä periä mitään omavastuuosuutta, toimitusmaksua tai muitakaan maksuja. (Sosiaalija terveysministeriön tiedote 12/99,

10 1 (45) Alkukysely ja sen vaikutus haavanhoidon koulutusten suunniteluun Projektityöntekijä laati alkukyselyn Webropol-ohjelmalla. Projektin alkukysely toteutettiin välisenä aikana. Kysely lähetettiin 1727 Kainuun maakunta - kuntayhtymän henkilölle, joista 2,55 % vastasi kyselyyn. Kohderyhmäksi valittiin ne yksiköt, joissa haavapotilaita todennäköisesti hoidetaan eniten kuntayhtymässä. Alkukyselyn kysymykset suunniteltiin kattamaan haavanhoidon mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kysymysten aihesisältöjen laadinnassa käytettiin alan ammattikirjallisuutta. Alkukyselyssä kysyttiin mm:

11 11 (45) Alkukyselystä nousivat esille seuraavat pääkohdat: Haavanparanemisen perusteet ja haavan mekaaninen puhdistaminen Haavanhoitotuotteet Krooniset haavat ja bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Haavanhoidon arviointi ja kirjaaminen. Projektiryhmä päätti, että luennot käsittelevät kyseisiä haavanhoidon perusasioita. Kokonaisuudet laadittiin niin, että ne olivat käytännönläheisiä, syvä tieto jätettiin tarkoituksella pois kokonaisuuksista. Haavahoidon koulutuspaketti rakennettiin haavahoidon perusteista, korostaen ennaltaehkäisyn merkitystä haavahoidon kokonaiskustannusten ja potilaiden/asiakkaiden inhimillisten kärsimysten vähentämisessä. Koulutuspaketin luentojen tekemiseen käytettiin apuna ammattikirjallisuutta, kuten esimerkiksi Haavakirjaa, Haavalehden julkaisuja, koulutusluentomuistiinpanoja Suomen haavanhoitoyhdistyksen koulutuspäiviltä ja alueellisista koulutuksista., Käypähoitosuosituksia yms.

12 12 (45) Ennen koulutuksia ohjausryhmä tarkisti luentokokonaisuudet. Koulutusluennot suunniteltiin kahden tunnin mittaisiksi kokonaisuuksiksi. Aikataulu todettiin heti alussa todella tiukaksi koulutuksen tavoitteisiin nähden ja jotta aihealueet voitaisiin käsitellä väljemmin. Projektityöntekijä otti henkilökohtaisesti yhteyttä työyksikköjen esimiehiin ja vastuualuepäälliköihin ja sopi kunnissa toteutettavan paikallisen haavanhoidon koulutuksen kunnittain. Koulutuspäivän aikana haavapoliklinikka vastaanotto oli kello 8-12 ja luento 12:3 14:3. Kajaanissa koulutukset järjestettiin Kainuun keskussairaalassa isossa luentosalissa kello 1 12 ja 13 15, joihin oli mahdollisuus myös kunnista osallistua. 3.2 Projektin toiminta Tavoitteet kyseiselle jaksolle olivat: Koulutusten aloittaminen (paikalliset haavanhoidon koulutukset kunnittain, kirurgian ylilääkäri mukana kuntakäynneillä kerran projektin aikana), työpaikkakohtaiset haavanhoidon koulutukset, osastotunnit, vieriopetus), välittömät koulutuspalautteet Haavapoliklinikan uuden toimintamallin suunnittelu ja kokeilun aloittaminen: haavahoitajan jalkautuminen eri kuntiin, esim. kotisairaanhoidon mukana potilaan kotiin, haavakonsultaatiokäynnit sekä uuden toimintamallin hyväksyminen, toteutus ja arviointi, jonka tukena toimii haavahoidonvastuuhoitaja - verkoston toiminnan tehostaminen Haavanhoidon koulutukset Koulutukset käynnistyivät aikataulussaan Koulutukset jaoteltiin kahden tunnin mittaisiin kokonaisuuksiin. I. Haavanparanemisen perusteet ja haavan mekaaninen puhdistaminen, 2 tuntia II. Haavanhoitotuotteet, 2 tuntia III. Krooniset haavat ja bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta, 2 tuntia IV. Haavanhoidon arviointi ja kirjaaminen, 2 tuntia Ensimmäisen koulutusosion jälkeen, joka käsitteli haavanparanemisen perusteita ja haavan mekaanista puhdistamista, tehdyn välipalautekyselyn palaute oli positiivista, joskin liian tiukkaa aikataulua ja luentojen tiiviyttä kritisoitiin. Koulutuksiin osallistui henkilökuntaa kotihoidosta, hoivaosastoilta, terveysasemien vastaanotoilta, keskussairaalan vuodeosastoilta, teholta ja poliklinikoilta.

13 Välipalaute kysely lähetettiin 298 vastauksia 85: VÄLIPALAUTEKYSELY 1. Koulutuspäivä vastasi koulutukselle asettamiani tavoitteita ja odotuksia. (ka: 1,518; yht.: 83) 2. Voin hyödyntää koulutuksessa käsiteltyjä asioita itseni, työni ja työyhteisöni kehittämiseen. (ka: 1,337; yht.: 83) 3. Koulutuspäivän sisällön määrä oli sopivassa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. (ka: 1,976; yht.: 83) 4. Kouluttajalla(-jilla) oli hyvät kouluttajataidot. (ka: 1,265; yht.: 83) 5. Kouluttaja hallitsi hyvin koulutuksen sisällön. (ka: 1,169; yht.: 83) 6. Koulutuspäivässä oli mahdollisuus keskusteluun. (ka: 1,47; yht.: 83) 7. Koulutuksen käytännön järjestelyt toimivat hyvin. (ka: 1,723; yht.: 83) 8. Koulutuksen vaikeusaste oli sopiva. (ka: 1,482; yht.: 83) 9. Koulutuksen oheismateriaali oli riittävä. (ka: 1,831; yht.: 83) Täysin samaa mieltä (arvo: 1) 51,8% 43 69,9% 58 28,9% 24 74,7% 62 83,1% 69 61,4% 51 45,8% 38 57,8% 48 51,8% 43 ka: 1,53; yht.: ,4% 436 Lähes samaa mieltä (arvo: 2) 44,6% 37 26,5% 22 5,6% 42 24,1% 2 16,9% 14 3,1% 25 42,2% 35 37,3% 31 27,7% 23 33,3% 249 Vähän samaa mieltä (arvo: 3) 3,6% 3 3,6% 3 15,7% 13 1,2% 1 8,4% 7 8,4% 7 3,6% 3 12% 1 6,3% 47 Vähän eri mieltä (arvo: 4) 3,6% 3 2,4% 2 1,2% 1 4,8% 4 1,3% 1 Lähes eri mieltä (arvo: 5) 1,2% 1 1,2% 1,3% 2 13 (45) Täysin eri mieltä (arvo: 6) 1,2% 1 2,4% 2,4% 3 Kysymykseen: Mistä koulutuksessa oppimistasi asioista on eniten hyötyä työssäsi? vastattiin: Haavan puhdistaminen ja haavassa tapahtuva toiminta ja erilaiset haavojen puhdistusmenetelmät.. erilaisista haavanhoito välineistä ja siitä ettei haava tarvitse joka päivä hoitaa ja kääreitä aukoa Haavahoidon periaatteet Haavahoidon perusteet, haavan paranemiseen vaikuttavat tekijät. Ensimmäinen haavahoitokoulutus opiskelujen jälkeen. Tosi tärkeää asiaa kaikki. ensimmäinen osio oli kokonaisuudessaan opettava, koulussa ei asioita käyty näin perusteellisesti läpi. Tämä kokonaisuus täydensi jo opittua asiaa, erilaisten haavojen hoito, ja tunnistaminen hoitajien osuus hoidoissa Haavahoidon toteuttaminen kotihoidossa. Tarkoituksenmukainen sidos, harvennetaan vaihtovälejä, kotihoidon aikaa säästyy. Mekaanisen puhdistuksen tekniikasta sai varmuutta. Akuutin ja kroonisen haavan hoitamisen eron huomioiminen. Haavan oikea hoito ja sen paranemisvaihe, potilaan oikea kipulääkitys ennen hoitojen aloittamista, puhdistus ja kivunhoidon tärkeys ennen haavan käsittelyä, suihkutus ajan lyheneminen oli uusi asia Haavojen hoito on joskus vaikeaa ja tavoiteltuja tuloksia ei aina tule Kun tarv. avustan lääkäriä tai teen hänen ohjeiden mukaan haavanhoidon, niin kertaus oli taas paikallaan. Kun laitat keittosuolataitokset, niin laita ruusukkeina, ei likomärkinä, purista ylimääräinen vesi pois. Tällaisia pieniä niksejä, jotka helposti unohtuvat harvoin haavanhoitoa tehdessä. Mitkä lääkkeet hidastavat haavan paranemista tärkeä muistaa. Hoida diabeetikkoa varoen, älä ronskisti. Ei oteta turhista haavoista bakteeriviljelyjä. Pieniä vinkkejä löytyi ihan käytännön työhön. tuli laajalti tietoa uudessa näkökulmassa. Joudun työssäni vähän haavahoitoasiakkaiden kanssa tekemisiin koska pääsääntöisesti olen toimistossa. uskoisin hyötyä olevan kaikista käsiteltävistä asioista. Käytännössä kuitenkin eteen tulevat useimmiten haavan paranemiseen ja puhdistamiseen liittyvät asiat Varmuus siitä, että toimin oikein

14 14 (45) Kysymykseen: Mitkä aiheeseen liittyvät asiat jäivät mielestäsi käsittelemättä? vastattiin mm. Akuuttitilanteet, haavan synty Konkreettinen "näytös", miten haavan puhdistus tapahtuu. Jos se on mahdollista Perusteellisemmin haavan hoitotarvikkeiden esittelyjä, lähinnä uudet tuotteet. tarkennukset meni niin vinhaa ettei kerinnyt kirjaamaan niitä...siksi ne olisi saanut olla paperilla jo valmiiksi Sokerinkäyttö haavanhoidossa. Käytetäänkö? Tarkemmin pitäisi käydä milloin ainoastaan voi käyttää antiseptisiä aineita haavahoidossa Välipalautteen kyselyn kysymykseen: Millaisia kehittämisehdotuksia ja/tai toiveita sinulla on tulevia koulutuksia varten? vastattiin mm: Aika paljon asiaa tullut aina kerralla, ehkä vähemmän ja käytännön esimerkkejä enemmän ja pohdiskelua esim mikä haavanhoitotuote millekin haavalle.?? Uudet toimivat ja edulliset haavahoitovälineet, sidostarvikkeet Enemmän aikaa käsitellä asioita ja termit kansankielellä. Enemmän mahdollisuutta keskusteluun ja oivaltamiseen, mutta aika rajoittaa joten näinkin hyvä. Esim. kuvin näytettäisiin haavan puhdistaminen asteittain.miltä haava näytti tulo vaiheessa ja miten se puhdistui päivä päivältä. Haavanhoitotarvikkeita esille. Haavoista olisi kiva nähdä esim. ennen ja jälkeen puhdistuksen kuvia sekä alkutilanne/parantunut haava kuvat.. Hyödyntää enemmän tekniikkaa esim valokuvaus haavan hoidossa Itse tekemällä oppii eniten tosin silloin pitäisi olla koulutettavana esim. haavapoliklinikalla, näkisi erilaisia haavoja /hoitoja Järjestettäisiin säännöllisesti koulutusta jotta kaikenlaisten haavojen hoitokeinot pysyvät paremmin muistissa ja uusimmat haavanhoitotuotteet tulisi tutuksi Kaikki alan ammattihenkilöt kävisivät koulutuksissa. Koulutuspäiville konkreettisesti näytettäisiin, miten tämä tehtävä tehdään. Säännöllinen koulutus. (. Käytännön esimerkkejä, kuvia ym.. Kokopäivän kestäviä haavanhoito koulutuksia, mielellään myös käytännön oppia Koska kokemusta haavan hoidosta on erittäin vähän toivoisin esimerkkejä siitä miten erilaisia haavoja hoidetaan mm palovammat, paleltumat, viiltohaavat ym. ja mitä tuotteita niihin käytetään. Yksinkertaisesti ja hitaasti esitettynä. Koulutus olisi mahdollista järjestää yksityiselläkin puolella..haavahoitaja voisi käydä myös luennoimassa amk:ssa niin kuin on nyt lääkäriluennotkin. tulisi uutta ajan tasalla olevaa tietoa meille opiskelijoille sekä myöskin opettajille!! Luentomonisteet kaikille monistettuina ja etukäteen, että voisi tutustua niihin, mahdollisia kysymyksiäkin tulisi paremmin! Materiaalia liikaa aikaan nähden. Ei ehdi syvällisesti käymään asioita läpi. Milloin tukisukka / tukisidoksen voi jalkaan laittaa? Päivitetään työyksiköihin haavanhoitotuotteet. listataan tuotteet tilausnumeroittain - käydään läpi haavanhoitotuotteiden atk-tilaus (tilit, momentit, alamomentit) Valokuvia voisi käyttää enemmän hyödyksi mm. erityyppisten haavojen kuvaamisessa, mekaanisessa puhdistuksessa ym. Videoita esim. toukkahoidosta ja yleensäkin haavanhoidoista. Kuvia miten haavat ovat parantuneet hoidon edetessä. Välipalautteen muu palaute oli: Ehdottoman hyvä projekti, toivoisin, että jatkuisi haavahoitajan esim. kerran kuukaudessa käynneillä. Hyvä että järjestetään koulutuksia työpaikalla, tarpeellinen ja hyödyllinen koulutus, kun käydään myös muualla kuin Kajaanin keskustassa

15 15 (45) Käytännön työn liittäminen koulutuspäiväkäynteihin on hyvä ajatus, samoin liittää esimerkkien kautta teorian käytäntöön, paikan päälle neuvoja ja hyviä vinkkejä. Sama koulutuspäivä voisi toimia mielestäni myös kertauksena myöhemmin, koska asiat unohtuvat aika ajoin. Monisteet olisi voinut olla jo paikanpäällä. Koulutuspalautteesta nousivat esille samat pääkohdat kuin alkukyselystä, eli lisätietoa haluttiin mm: haavan puhdistamisesta, haavojen hoitamisesta kotona, kipulääkityksestä, haavanhoitotuotteista, kirjaamisesta, haavanhoidon perusteista ja potilaan ohjauksesta. Palautteen pohjalta luentomateriaalia vielä kohdennettiin käsittelemään juuri näitä aihe alueita. Koulutusten vieminen kuntayhtymän eri toimipisteisiin otettiin heti alussa hyvin vastaan. Marraskuun 28 alkuun mennessä kaikki neljä koulutusosiota oli pidetty koko kuntayhtymässä kertaalleen. Lisäksi järjestettiin kolme koko päivän koulutusta Kainuun keskussairaalassa, jolloin käytiin läpi I-IV osiot saman päivän aikana, myös Vuolijoella ja Sotkamossa järjestettiin kertauskoulutuksia, joilla mahdollistettiin se, että ensimmäisistä koulutuksista poissa olleet pääsivät mukaan. Koulutuksia järjestettiin yhteensä noin 7 kertaa ja koulutuksiin osallistui noin 7 henkilöä, osallistujamäärään on laskettu mukaan alueellisen koulutuspäivän osallistujat. Koulutusjakson jälkeen tehdyssä palautteessa kävi ilmi, että koulutus on koettu tärkeäksi ja sen on koettu antavan lisää tietoa erilaisista haavoista, niiden hoidosta ja haavanhoitotuotteista sekä ennaltaehkäisyyn liittyvistä seikoista. Henkilökunta kokee, että koulutuksista on ollut hyötyä oman työn kehittämisessä ja oman ammattitaidon vahvistamisessa. Koulutuspalautteista nousi päällimmäisenä esille koulutusten tiivis aikataulu ja luentojen laaja materiaali, jonka projektiryhmä nostikin yhdeksi projektin riskiksi. Koulutus olisi pitänyt pystyä järjestämään pidemmälle aikataululle, jolloin luennot olisi voinut pitää useammassa ja pienemmissä osioissa. Samalla olisi ollut mahdollisuus käsitellä aihealueita laajemmin ja suunnitella koulutukset eri yksiköihin hieman erilaisiksi niin että ne olisivat vastanneet yksikön tarpeita paremmin. Loppupalaute koulutuksista, kysely lähetettiin 1727, vastauksia saatiin 117. Täysin LOPPUKYSELY samaa mieltä (arvo: 1) 1. Koulutukset olivat ajankohtaisia ja tärkeitä (ka: 8,6% 1,24; yht: 18) Koulutukset vastasivat niille asettamiani 44,8% tavoitteita ja odotuksia. (ka: 1,638; yht: 15) Voin hyödyntää koulutuksissa käsiteltyjä 58,9% asioita itseni ja työni kehittämiseen. (ka: 1,467; 63 yht: 17) 4. Koulutukset antoivat tukea työyhteisöni 39,3% kehittämistoimintaan. (ka: 1,832; yht: 17) Koulutusten sisältöjen laajuudet olivat 21,5% sopivassa suhteessa käytettävissä olevaan 23 aikaan. (ka: 2,252; yht: 17) 6. Kouluttaja hallitsi hyvin esittämänsä sisällön. 81,3% (ka: 1,26; yht: 17) Koulutuksissa oli mahdollisuus keskusteluun. 58,5% (ka: 1,538; yht: 16) Koulutusten käytännönjärjestelyt toimivat 48,1% hyvin. (ka: 1,78; yht: 16) Koulutusten vaikeusaste oli sopiva. (ka: 1,72; 45,2% yht: 14) Koulutusten oheismateriaali oli riittävä. (ka: 47,6% 1,629; yht: 15) 5 ka: 1,617; yht: ,6% 559 Lähes samaa mieltä (arvo: 2) 18,5% 2 47,6% 5 37,4% 4 39,3% 42 5,5% 54 16,8% 18 34% 36 39,6% 42 45,2% 47 43,8% 46 37,2% 395 Vähän samaa mieltä (arvo: 3),9% 1 6,7% 7 2,8% 3 2,6% 22 15,9% 17 1,9% 2 4,7% 5 8,5% 9 5,8% 6 6,7% 7 7,4% 79 Vähän eri mieltä (arvo: 4) 1% 1,9% 1 8,4% 9 1,9% 2 1,9% 2 2,9% 3 1,9% 2 1,9% 2 Lähes eri mieltä (arvo: 5),9% 1,9% 1,9% 1,3% 3 Täysin eri mieltä (arvo: 6) 2,8% 3,9% 1,9% 1 1% 1,6% 6

16 16 (45) Kysymykseen: Mistä koulutuksissa oppimistasi asioista on eniten hyötyä työssäsi? vastattiin mm: Oikeat haavanhoitotuotteet potilaiden haavoihin, kuinka usein tulee vaihtaa haavan hoitotuotteita Aina pitää ajatella haavanhoidon kokonaiskustannuksia varsinkin kotihoidossa Haavanhoito ei saa olla liian monimutkaista ja tuotteita ei saa haaskata, eikä tuotteita tarvitse joka päivä vaihtaa, käytetään yhtä tuotetta tarpeeksi pitkään että keritään nähdä vaikuttaako se kyseiseen haavaan toivotulla tavalla Hoidamme nykyään rohkeammin haavoja ja mietimme hoitoon käytettäviä materiaaleja ja niiden vaikutusta. Taloudellisten kysymysten tärkeys pitää ottaa myös huomioon, paranemisen jälkeen toinen tavoite. Kaikki tiedot hyödyllisiä, koulutuksen avulla olen saanut varmuutta omaan työskentelyyn. Erilaisten haavojen tunnistaminen, kirjaaminen, arviointi, hoito Erilaisiin haavanhoitotuotteisiin/uutuuksiin tutustuminen, koulutus lisännyt rohkeutta kokeilla uusia tuotteita ja toisaalta helpottanut löytämään oikea haavanhoito. Koulutus lisännyt mahdollisuuksia opastaa muita työntekijöitä. Kysymykseen: Mitkä aiheeseen liittyvät asiat jäivät mielestäsi käsittelemättä? vastattiin mm: Akuuttien puremis-, raapimishaavojen puhdistus ja hoito, alipaineimuhoito, palovammanhoito Jäi vähän epäselväksi että onko joku tuote jota voisi käyttää haavaan kuin haavaan että siitä ei aiheutuisi haittaa Kustannukset asiakkalle varsinkin kotihoidossa, kun välineet asiakas ostaa itse Liikunnan merkitys ja mahdollisuus. Potilasohjeistus omahoitoon, Vielä tarkemmin eri haavanhoito tuotteita ja oikean tuotteen valintaa. Loppukyselyssä kysyttiin: Millaisia kehittämisehdotuksia ja/tai toiveita sinulla on tulevia koulutuksia varten? Näiden vastausten avulla voimme suunnitella tulevia haavanhoidon koulutuksia ja niiden sisältöjä. Kysymykseen vastattiin mm: Väljemmällä aikataululla, sulatteluun olisi kaivannut aikaa ts. hitaampi tahti. Keskusteluun ei jäänyt aikaa oppijoiden ja opettajan välille juuri ollenkaan Paljon kuvia että oppii tunnistamaan eri syistä johtuvia haavoja, olisi mukava nähdä vertailu kuvia haavasta alussa, hoidon edetessä ja loppuvaihe Diabeetikkojen haavojen hoito ja siihen liittyvät asiat voisi olla omana kokonaisuutena. Haavojen hoitoa ja siihen liittyviä huomioitavia asioita kipsihoidon kanssa voisi läpi käydä? Arven hoito? Enemmän aikaa ongelmatilanteiden käsittelyyn, enemmän esimerkki tapauksia ja niiden käsittelyä esim. pienryhmissä, esittelyä uusista haavanhoitotuotteista. Haavahoitajan avopuolen käynnit ja ohjaus kotihoidon henkilöstölle Haavoilla kasvavat bakteerit ja mitä kuuluu normaaliflooraan. Antibioottien merkitys.

17 17 (45) Koulutusajankohdan miettiminen tarkkaan, että mahd. moni pääsisi. Koko henkilöstö pääsisi koulutuksiin, paikan päällä ohjattaisiin ja neuvottaisiin oikeat työskentely tavat ja seurattaisiin konkreettisesti haavanhoitoa. Koulutukset omalla paikkakunnalla. Samoista aiheista useampia luentoja, jotta niihin kaikki pääsisivät. Puhutaan tuotteista puhuttaisiin kauppanimillä, koska niitähän me täällä käytämme ja kun tuotteita tilataan keskusvarastosta niin kauppanimi on se jota me tarvitsemme., lääketieteellisiä vieraita sanoja suomennettava Erilaisten peruslääkitysten/ ravitsemuksen vaikutus haavojen paranemisessa. käsikauppa / luontaistuotteiden osuus Mielestäni koulutuksen rytmitys oli hyvä eli asiat käytiin pienissä osissa läpi. Paremmin jäävät ainakin itselle mieleen. Psykiatrian puolelle kaipaisin "täsmä" koulutusta, koska asiat vieraampia meille (joskin ovat lisineen koko ajan). Yksiköissä voisi käydä tekemässä tuotteita tutuksi ja katsoa, mitä oikeastaan tarvitsemme. Päivystyksen henkilökunnalle omaa koulutusta /viim. tiedon täydennystä nimenomaan akuutteihin haavan hoito tilanteisiin Ehdottomasti haavahoitokoulutusta täsmä koulutuksena kehitysvammapuolelle laitoshoitoon. ehkä enemmän juuri omassa työyksikössä käytettävien haavanhoitotuotteiden esittelyä Kysymykseen muu palaute vastattiin mm: Haavahoitajan käynnit tukevat kotona pärjäämistä, antaa varmuutta hoitohenkilöstölle haavahoitoon. Kunnittaiset haavahoitokäynnit olleet antoisia, antaa omalle työlle varmistusta, miten hoidetaan. Vankistanut omaa ammattitaito Käytännön työ vastaanotolla ensiarvoisen tärkeää, siitä opin paljon.. Jatkossakin vastaavia koulutuksia/konsultointi mahdollisuuksia" periferiassa." Kuvat toi lisä selkeyttä asioihin niille jotka ei törmää työssään erilaisiin haavoihin. Erittäin hyvät, selkeät ja asiantuntevat luennot! Oleelliset asiat kerätty, mutta liian paljon tärkeää asiaa lyhyessä ajassa, se tietenkin sinusta riippumaton asia. Haavanhoitokouluttaja hyvä, pysyy mukana ja osaa kertoa esimerkkejä.! Kiitos koko Kainuun maakunta-kuntayhtymälle, että haavanhoito on kehittynyt ja mennyt eteenpäin ja että sitä on ohjattu myös maakuntiin. koulutus mahdollistui mahd. monelle, koska haavanhoitaja tuli paikalle. Hyviä käytännön esimerkkejä, joista on paljon hyötyä! Meillä on hyvä haavanhoitaja joka osaa asiansa ja puhuu selkokieltä että tämmöinenkin tavallinen tallukka ymmärtää, jatkakaa vain samaan malliin. Koulutuksessa oli liian paljon ammattitermejä, joita ei kaikki hallitse tai ole edes koskaan kuullutkaan. Aikaa ei ollut tarpeeksi katsottuna asioihin joita käsiteltiin, sairaalasanastoa voisi hieman karsia tai ainakin koulutustilaisuudessa suomentaa sanat. Kaikilla ei ole samantasoinen koulutus Koulutus oli ajankohtainen ja kouluttaja esitti asiat napakasti ja ymmärrettävästi. Tiivis napakka paketti. Kaksi tuntia kerralla oli hyvä aika, Koulutus aina hyväksi kertaus mielessä. Kannatti käydä. Nopeasta aikataulusta huolimatta jotain on jäänyt muhimaan takaraivoon. Tunnen olevani viisaampi kuin muut

18 18 (45) työyhteisössäni, kun saisin muutkin uskomaan tietotaitooni ja toimimaan sen mukaisesti. Koulutusmateriaalia voisi olla kouluttajalla, koska työpaikalta sitä ei aina välttämättä löydy. oppimateriaalia oli printattavissa liian paljon. Niiden pitäisi säilyä vaikka kaimassa, että niitä voisi katsella myöhemmin ilman, että olisi isoa paperinivaskaa säilöttävänä Liian paljon asiaa noin lyhyttä aikaa. Suurin osa hyvästä tiedosta ja hyvästä esittäjästä meni siksi ohi! Asiat menivät nopeasti eikä tunne kaikkia haavahoitotarvikkeita nimeltä kun ei aikaa ollut näyttää aina mistä puhuttiin. Koulutus oli laaja, johon kaikki halukkaat pääsi, Koulutus on tarpeen.koska uusi haavanhoito tuotteita tulee koko ajan lisää. Koulutusta uusille työntekijöille aivan perusasioista alkaen johdonmukaisesti. Miellyttävä yhteistyö. Olen saanut koulutuksesta todella paljon "eväitä" haavanhoitoon ja koulutus on myös innostanut ja lisännyt kiinnostusta entistä enemmän perehtymään haavanhoitoon ja syventämään tietoa Olisi kiva saada koulutuksista tietoa omaan sähköpostiin, että voisi osallistua koulutuksiin Loppukyselyn vastausten perusteella suunnitellaan vuoden 29 haavanhoidon koulutuksia. Koulutuspalautteesta nousi esille niin välikyselyssä kuin loppukyselyssäkin toiveena jatkokoulutuksille pienryhmissä toiminta ja opettaminen sekä haavanhoitotuotteiden ja välineiden tarkempi esittely. Tällaisen pienryhmäopetuksen järjestäminen näin laajassa organisaatiossa vain yhden kouluttajan toteuttaman on mahdotonta ja yhtenä mahdollisuutena olisikin haavahoidonvastuuhoitaja verkoston hoitajien kouluttaminen haavahoidon kouluttajiksi ja sitä kautta laajempi pientyhmäkoulutus samalla tavalla kuin ensiapukoulutukset. Haavanhoidon koulutuspaketti toteutettiin myös Kajaanin ammattikorkeakoulun opettajille, neljänä luentokertana syys-lokakuun 28 aikana Haavanhoidon vastuuhoitaja-verkosto toiminta Haavanhoidonvastuuhoitaja -verkosto on aloittanut toimintansa jo vuonna 22. Projektin yhtenä tavoitteena oli haavanhoidon vastuuhoitaja- verkoston toiminnan tehostaminen. Projektin aikana haavahoidonvastuuhoitaja -verkoston päivittäminen toteutettiin maalishuhtikuun 28 aikana. Verkostossa on tällä hetkellä 5 hoitajaa eri puolilta Kainuun maakunta -kuntayhtymää. Lisäksi Kainuun keskussairaalassa toimii oma haavanhoidonvastuuhoitaja -verkosto, johon kuuluu 12 hoitajaa eri yksiköistä. Kainuun haavanhoidonvastuuhoitajien kokoontuminen ja koulutus oli , aiheena oli Yhteistyö ja verkostotoiminnan kehittäminen. Verkoston toiminta on käynnistynyt kohtalaisen hyvin ja yhteistyö on alkanut tuoda tulosta esim. alentuneena konsultaatiokynnyksenä yksiköiden välillä. Seuraava kokoontuminen on suunnitteilla keväällä 29, PPSHP haavanhoitotuotteiden hankintapäätöksistä vastaavien haavahoitajien kokoontumisen jälkeen Haavapoliklinikan uuden toimintamallin suunnittelu ja kokeilun aloittaminen Haavapoliklinikkatoiminnan kehittäminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on tärkeää. Kainuun maakunta kuntayhtymän pinta-ala on km² ja välimatkat ovat pitkät, joka aiheuttaa sen, että potilaiden kuljetuskustannukset hoitopaikkojen välillä ovat korkeat.

19 19 (45) Lisäksi väestö on ikääntyvää ja Kainuussa sairastetaan paljon kansansairauksia kuten diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia aineenvaihduntasairauksia. Ikääntyminen ja perussairaudet nostavat riskiä saada krooninen haava joko perussairaudesta johtuen, toimenpiteen jälkeen tai trauman seurauksena. Haavanhoito on tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja hoitamattomat / väärin hoidetut, haavat aiheuttavat suuria kustannuksia terveydenhuollolle ja voivat johtaa esim. amputaatioihin. Kunta Väkiluku v.27 % Hyrynsalmi ,53 Kajaani ,39 Kuhmo ,83 Paltamo ,84 Puolanka ,97 Ristijärvi ,91 Sotkamo ,75 Suomussalmi ,46 Vaala ,29 Yhteensä Haavapoliklinikkatoiminta käynnistyi operatiivisella tulosalueella kirurgian vastuualueella. Vastuulääkärinä toimii kirurgian ylilääkäri. Aluksi haavapoliklinikka toimi kerran viikossa, mutta toimintaa lisättiin kahteen haavapoliklinikka päivään viikossa ja kolmeen päivään viikossa toiminta laajeni viiteen päivään viikossa, joista kaksi on jalkautettua haavapoliklinikka päivää. Haavapoliklinikalla haavahoitaja hoitaa itsenäisesti haavapotilaita lääkärin antamilla valtuuksilla. Haavapoliklinikka käynnit Kainuun keskussairaalassa Käynnit Plas lkm Käynnit Plas lkm Käynnit Plas lkm Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki 6 3 Yhteensä. Kunnat

20 2 (45) Jalkautetulla haavapoliklinikalla käynnit kunnissa 28, haavapotilaskäynnit, poliklinikoilla, osastoilla ja kotihoidossa. 28 Käynnit Hyrynsalmi 25 Kajaani 7 Kuhmo 56 Paltamo 3 Puolanka 26 Ristijärvi 16 Sotkamo 1 Suomussalmi 81 Vuolijoki 26 Yhteensä. Kunnat 367 Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikalla ja jalkautetulla haavapoliklinikalla kunnissa oli yhteensä 1264 asiakaskäyntiä vuonna 28. Poliklinikoilla työskenteli välillä kaksi haavahoitajaa jälkeen haavapoliklinikalla työskentelee yksi haavahoitaja. Haavapoliklinikan käynnit 27, yleisimmät diagnoosit Koodi Potilas lkm Käyntien lkm A46 erysipelas 4 7 C44, C5 ihosyöpä, syöpä 3 11 E1, E11 diabetes I7.2 ASO 9 34 I83. säärihaava 7 8 L2, L5 ihon ja sen alaisen kudoksen inf L89 painehaava 7 37 L98 muu haava 8 33 S68.1 käden haava 5 9 S8, S81, S81, S89 jalan haava 8 18 T21.2, T23, T24 vartalon haava 4 17 T31.2, T34 palovamma 2 6 T81 toimenpiteen komplikaatio 2 19 Haavapoliklinikan jalkauttamisen toiminnallisena tavoitteena oli yhtenäisten periaatteiden / toimintatapojen muodostuminen haavanhoitoon ja haavanhoitotuotteiden käyttöön, haavapotilaan hoidon kokonaiskustannusten vähentäminen sekä haavanhoitoon liittyvän yhteistyön lisääntyminen ja haavapoliklinikan jalkauttaminen erikoissairaanhoidosta Kainuun keskussairaalasta perusterveydenhuollon yksiköihin, terveysasemille ja kotihoitoon. Jalkauttaminen aloitettiin konkreettisesti pitämällä haavapoliklinikkaa eri kunnissa samoina päivinä kuin haavahoidon koulutukset olivat. Haavapoliklinikka toimi tällöin terveysasemien vastaanotolla kello Vastaanotolle annettiin aika 3-8 asiakkaalle haavahoitoa varten. Poliklinikkapäivinä kunnissa oli vieriopetuksessa osastojen, kotihoidon sekä vastaanoton hoitajia. Haavahoitaja kävi myös osastoilla konsultaatiokäynneillä, ohjaamassa ja suunnittelemassa haavapotilaan haavanhoitoa sekä hoitamassa erikoishaavanhoitoa tarvitsevia potilaita. Haavahoitaja kävi myös potilas/asiakas käynnillä kotihoidon mukana. Vieriopetuksessa eri yksiköistä osallistui hoitajia haavapotilaiden hoitoon ja potilaan sekä omaisten ohjaukseen. Haavapoliklinikan jalkautuminen ja toimintamallin kokeilu otettiin vastaan hyvin Kainuun maakunta -kuntayhtymän työyksiköissä. Tällä hetkellä haavapoliklinikka vastaanotolla hoidetaan 4-12 potilasta päivässä.

21 21 (45) Haavahoitajan työnkuvan laajentaminen kuntayhtymän eri kuntiin on tuonut työhön uudenlaista syvyyttä, sisältöä ja haastetta, sillä oli todella tärkeää nähdä konkreettisesti se ympäristö, missä asiakas on hoidettavana. Erityisesti tämä korostuu silloin kun potilas/asiakas on kotihoidon asiakkaana. Haavahoitaja on toiminut jo usean vuoden Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikalla ja tämän jalkautumisen myötä haavapotilaan sekä hoitajien arki on tullut lähemmäksi haavahoitajaa ja potilaan kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelu on tullut helpommaksi. Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen korostui projektin aikana ja tietoisuus muiden työnkuvasta on helpottanut haavapotilaan kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelua ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Projektin alkuvaiheessa todettiin, että Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikka oli edelleen yli työllistetty ja täällä työskentelevä haavahoitaja kertoi, että lääkärin saaminen paikalle, silloin kun tarvitaan kirurgin arviota haavapotilaan hoidosta, oli todella hankalaa. Hänen arvion mukaan kunnista tuli huomattavasti enemmän haavakonsultaatio pyyntöjä kuin aikaisemmin. Osa haavapoliklinikalle lähetetyistä potilaista ei olisi tarvinnut hänen arvion mukaan erikoissairaanhoitoa vaan haavat olisi voitu hoitaa terveyskeskuksissa tai kotisairaanhoidon toimesta. Lisäksi osastot tekivät enemmän konsultaatiopyyntöjä talon sisällä ja näitä helpottamaan ehdotettiin selkeästi varattua aikaa osastokonsultaatiolle, esimerkiksi kello 11 12:3, jolloin kierrolla esille tulleet asiat olisi jo hoitajien tiedossa. Lisäksi esitettiin, että osastokonsultaatiosta lääkäri tekisi lähetteen tai konsultaatio pyynnön. Haavapoliklinikan toimintaa helpottamaan toivottiin, että se olisi avoinna viitenä päivänä viikossa, ja mahdollisuuksien mukaan siellä toimisi kaksi haavahoitajaa. Haavapoliklinikan jalkauduttua kuntiin konsultaatioiden tarve ja määrä on vähentynyt Kainuun keskussairaalan haavapoliklinikalla sekä poliklinikka potilaiden määrä on jakautunut tasaisemmin kuntayhtymän haavapoliklinikoiden kesken. Projektin aikana kirurgin konsultoiminen projektityöntekijän/haavahoitajan kokemuksen mukaan sujui ongelmitta kunnissa ja potilaiden saaminen erikoissairaanhoitoon ongelmatilanteissa helpottui puhelinkonsultaation perusteella toteutetun hoidontarpeen arvioinnin avulla. Tällöin haavahoitajalla oli mahdollisuus lähettää potilas suoraan erikoissairaanhoitoon tarvittaessa. Projektityöntekijän/haavahoitajan havaintojen mukaan jatkossa haavapoliklinikan kuormitus tulee tasaantumaan etäpäivien ja haavahoidon osaamisen myötä Projektin eteneminen Projekti eteni aikataulun mukaisesti. Projektityöntekijä/haavahoitaja suunnitteli ja toteutti koulutusmateriaalin sekä koulutukset aikataulun mukaisesti. Hän laati kokouskutsut, esityslistat ja muistiot ohjausryhmän ja projektiryhmän kokouksista. Projektityöntekijä on arkistoinut projektin asiapaperit ja toimittanut ne arkistoon tallennettavaksi. Projektin aikataulu oli tiukka ja vaativa, ajoittain kiireinen aikataulu on aiheuttanut väsymystä, turhautumista ja tunteen, ettei ennätä tekemään kaikkea. Projektiryhmän toiminta ei nivoutunut niin tiiviiksi kuin projektin kannalta olisi ollut suotavaa, suurin vastuu projektin aikataulun ja koulutusten etenemisestä jäi projektityöntekijän vastuulle. Osin tämä voi johtua siitä, että projektityöntekijä ei osannut delegoida tehtäviä riittävän hyvin muille ryhmäläisille ja ryhmäytyminen ei päässyt riittävän hyvin käyntiin. Projektiryhmän laaja asiantuntijuus ja moniammatillisuus ei konkretisoitunut sen resurssien mukaisesti, vaan suurin osa asiantuntijuudesta jäi käyttämättä. Projektin aikana toteutettujen koulutusten koulutusmateriaalin työstämisessä olisi voitu käyttää laajemmin ryhmäläisten asiantuntijuutta ja tehdä enemmän yhteistyötä. Projektin yhtenä tavoitteena oli alueellisen haavanhoidon koulutuspäivän toteuttaminen. Koulutuspäivä oli Kajaanissa ja aiheena oli HAAVANHOITO - miten ja

22 22 (45) mihin pyrkien - Kroonistuneiden haavojen hoito (liite 3). Koulutuspäivään osallistui 1 henkilöä, Luennoitsijoina oli eri erikoisalojen lääkäreitä sekä hoitoalan asiantuntijoita. Koulutuspäivän palautekysely lähetettiin 91 henkilölle joista 27 % vastasi kyselyyn. Koulutus koettiin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi ja noin puolet vastanneista oli sitä mieltä että koulutus vastasi sille asetettuja tavoitteita. Koulutuspalaute: Haavanhoito - miten ja mihin pyrkien haavojen hoito -alueellinen koulutus Yhteenvetoraportti N=25, Kysely lähetetty 91 henkilölle, vastausprosentti 27 %. 1. Koulutus oli ajankohtainen ja tärkeä. (avg: 5,96) 2. Koulutuspäivä vastasi koulutukselle asettamiani tavoitteita ja odotuksia. (avg: 5,52) 3. Voin hyödyntää koulutuksessa käsiteltyjä asioita itseni ja työni kehittämiseen. (avg: 5,64) 4. Koulutus antoi tukea työyhteisöni kehittämistoimintaan. (avg: 5,) 5. Koulutuksen sisällön laajuus oli sopivassa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. (avg: 5,24) 6. Kouluttajat hallitsivat hyvin esittämänsä sisällön. (avg: 5,48) 7. Koulutuspäivässä oli mahdollisuus keskusteluun. (avg: 5,29) 8.Koulutuksen käytännön järjestelyt toimivat hyvin. (avg: 5,44) 9. Koulutuksen vaikeusaste oli sopiva. (avg: 5,52) 1. Koulutuksen oheismateriaali oli riittävä. (avg: 5,6) Täysin samaa mieltä (Arvo: 6) Lähes samaa mieltä (Arvo: 5) Vähän samaa mieltä (Arvo: 4) Vähän eri mieltä (Arvo: 3) Lähes eri mieltä (Arvo: 2) Täysin eri mieltä (Arvo: 1) Yhteensä 58 % 34 % 6 % 1 % 1 % % Yhteensä 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % Kysymykseen: Mistä koulutuksessa oppimistasi asioista on eniten hyötyä työssäsi? vastattiin: Haavan tilan tarkkailu, hoitokertojen väli, haavanhoito-ohjeista, paranemismekanismista, ennaltaehkäisy, viljelynäytteen ottaminen Plastiikkakirurgin luennot, sääri- ja painehaavojen hoitomenetelmät. Jalkaterapeutin ohjeet.

23 23 (45) Kysymykseen: Mitkä aiheeseen liittyvät asiat jäivät mielestäsi käsittelemättä? vastattiin: Palovammat, paleltumavammat Haavanhoitotuotteiden käytöstä selvemmin. Uusista haavanhoitotuotteista olisin mielelläni kuullut vielä enemmän. Erilaisten perussairauksien vaikutus haavojen paranemiseen ravitsemuksen osuus prosessissa Kysymykseen: Millaisia kehittämisehdotuksia ja/tai toiveita sinulla on tulevia koulutuksia varten? Kullekin kouluttajalle aikaa tarpeeksi suhteessa esityksen määrään ja yleiseen keskusteluun, ettei tule kiire esityksessä. Muutama kouluttaja luennoi liian nopeaan tahtiin. Hyviä kuvia haavoista ennen ja jälkeen hoitojen. Toukkahoidosta kuvia. On paljon hoitajia jotka eivät ole nähnyt niitä. Erilaisten etnisten ryhmien vaikutus hoitotyössä Vastaavanlaiset koulutukset ok, hyvä päivittää aina tietoja kerran vuodessa vähintään. Koulutukset ovat hyviä ja niitä saisi olla vielä useamminkin. Alueellisen haavanhoidonkoulutuksen palaute oli hyvin samankaltaista kuin haavanhoidon kehittämisprojektin väli- ja loppukyselyn palaute ja tuki näin ollen projektin tavoitteiden toteutumista. 4 Projektin pohdinta ja jatkosuunnitelmat Projekti on osoittanut sen, että haavanhoidonkoulutukselle on tällä hetkellä tarvetta ja sen vieminen työpaikoille mahdollistaa mahdollisimman usean henkilön pääsyn koulutuksiin. Lisäksi uudenlaisella toimintamallilla voidaan toteuttaa vieriopetusta ja räätälöidä koulutukset yksikön tarpeita vastaavaksi. Koulutusten toteutus vaatii myös kouluttajalta aktiivisuutta kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan sekä mahdollisuutta osallistua niin alueellisin, kansallisiin kuin kansainvälisiin haavanhoidon koulutuksiin. Kainuun maakunta -kuntayhtymän potilaiden haavanhoitoon osallistuvan henkilöstön määrä on suuri, organisaatiorajojen rikkominen ja koulutuksen /tiedon saaminen mahdollisimman monelle on ollut haasteellista, mutta samalla erittäin antoisaa. Eri toimijoiden työnkuvan esillenouseminen on antanut haavahoitajalle uusia mahdollisuuksia haavanhoidon kehittämiseen ja erilaisten yhteistyömallien luomiseen. Samalla työn arvostus on noussut monissa yksiköissä ja asenteesta: me täällä vain ollaan tekevinään ja yritetään, ollaan päästy uudenlaisen oman ammatti-identiteetin arvostukseen: Me osaamme tehdä. Seppäsen selvityksessä Haavanhoitotuotteiden saatavuus Suomessa 26-27, esitellään laskelma kroonisten haavojen hoitokustannuksista. Suomessa arvioidaan kuluvan vuodessa miljoonaa euroa kroonista haavaa sairastavien hoitoon. Laskelma perustuu arvioon, että Suomessa on yli 34 kroonisesta haavasta kärsivää potilasta ja yhden potilaan hoidon kustannukset ovat 5-7 /potilas. Haavapotilaan hoitokustannuksista suurin menoerä on kuitenkin hoitohenkilökunnan käyttämä työaika. Pirkanmaalla on laskettu, että kun kotisairaanhoitaja käy potilaan luona kolme kertaa viikossa hoitamassa pienehköä säärihaavaa, aiheutuu tästä kolmessa kuukaudessa n. 3 euron kustannukset hoitavalle organisaatiolle. Lisäksi potilas itse maksaa varsinaiset haavanhoitotuotteet ja mahdolliset lääkitykset (Seppänen 28, s.6). Tämän vuoksi on

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KUNNON KEVÄTPÄIVÄ 21.5.2013 - Liikunta yhdistää Kainuussa-

KUNNON KEVÄTPÄIVÄ 21.5.2013 - Liikunta yhdistää Kainuussa- KUNNON KEVÄTPÄIVÄ 21.5.2013 - Liikunta yhdistää Kainuussa- 1 TAUSTAA Liikuntatapahtuma ikäihmisille, kuntien liikuntaryhmissä käyvien kevätkauden päätöstapahtuma Yhdeksäs Kunnon Kevätpäivä Järjestetään

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Osallistuin luennoille, n=16

Osallistuin luennoille, n=16 Ohjelmointi, C# & Jypeli, kevät Antti-Jussi Lakanen, Tero Jäntti, Tomi Karppinen Kurssin loppupalautekysely, vastaajaa Osallistuin luennoille, n= En juuri lainkaan Noin puoleen Jokaiselle tai lähes jokaiselle

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä on käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Yhteistyöseminaari Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa 25.11.2010 Tuula Honkanen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus. Henkilöstöä 19 Budjetti

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Projektikoodi A30387 31.7.2009 Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Käyttöohjeet Lapin sairaanhoitopiirin ky PL 8041 96101 Rovaniemi Katuosoite Porokatu 39 D 96100 Rovaniemi Y-tunnus 0819616-7 Puhelinvaihde

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Aika pe 23.9.2011 klo 9.00 11.00 Paikka Kajaanin kaupungintalon kokoustila Brahe Läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen,

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 KSSHP MONIAMMATILLINEN OPETUSPOLIKLINIKKA/ PIENTOIMENPITEET Jyväskylässä kirurgian kandien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 7/12 1(5) n kokous Aika klo 9.00 15.00 Paikka Läsnä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, ravintola Liisanpuisto, Seminaari Heino Ulla-Maija Niina Kollar Harju-Vahekoski Elina Rousu Jaakko (paikalla

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta. Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.

Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta. Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9. Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.2015 Ennen henkilöpaikantimen valintaa- taustatyötä - Messut: Apuvälinemessut,

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Säteilyn käytön turvallisuuskulttuurin kehittäminen hoitotyössä Anja Henner 1

Säteilyn käytön turvallisuuskulttuurin kehittäminen hoitotyössä Anja Henner 1 Säteilyn käytön turvallisuuskulttuurin kehittäminen hoitotyössä 18.11.2016 Anja Henner 1 Turvallisuuskulttuuri säteilyn käytössä lääketieteellisessä säteilyn käytössä edellyttää, että koko säteilynkäyttöorganisaatio

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi

Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi Kainuun RAMPE-osahanke Laura Kauhanen, harjoittelija 21.3.2012 Mitä on omahoito? Omahoito on yksilöllistä ja päivittäistä. Omahoitoa

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Kainuun mallista Tiimalasiin

Kainuun mallista Tiimalasiin Kainuun mallista Tiimalasiin Uskalla kokeilla verkostofoorumi: Tulevaisuus tehdään kokeillen 15.11.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Marita Pikkarainen Kokeilut Kainuun malli Arjen

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot