VIITTOMAKIELINEN OPETTAJANKOULUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITTOMAKIELINEN OPETTAJANKOULUTUS"

Transkriptio

1 Markku Jokinen VIITTOMAKIELINEN OPETTAJANKOULUTUS Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 7.

2 Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) julkaisemat selvitykset: 1. Jakku-Sihvonen, R. & Rusanen, S Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Hakala, J., Kiviniemi, K., Teinilä, S Opetusalan täydennyskoulutustarjonta vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Joki-Pesola, O. & Vertanen, I. Ammatillisten oppilaitosten opettajat vuoden 2000 kynnyksellä. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Turunen, K.E. Opetustyö ja opettajankoulutus Väliaikainen keskustelu- ja virikeaineisto opettajien ja opettajankouluttajien käsityksistä. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Koivisto, J., Huovinen, L, Vainio, L Opettajat oppimisympäristön rakentajina tieto- ja viestintätekniikan haasteet tulevaisuuteen. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Majaniemi, P Romanikielinen opettajankoulutustarve Suomessa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Jokinen, M Viittomakielinen opettajankoulutus. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 7. Hanke on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja opetusministeriön tuella. Projektinumero Opetushallitus ja kirjoittajat Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN X

3 ESIPUHE Äidinkielenä opetettava kieli määräytyy oppilaan opetuskielen mukaan. Kaikissa koulutusmuodoissa voidaan uusien koululakien mukaan opettaa äidinkielenä myös viittomakieltä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan viittomakieltä voidaan opettaa erillisenä oppiaineena vaikeasti kuulovammaisille ja muille sitä tarvitseville oppilaille. Viittomakielinen opettajankoulutus ottaa suomalaisessa opettajankoulutuksessa uusia askelia. Ensimmäinen viittomakielinen luokanopettajakoulutusryhmä aloitti opintonsa Alan opettajakoulutusta on aikaisemmin järjestetty lähinnä erityisopettajakoulutuksena. Sen lisäksi opiskelijat ovat yksittäisinä opiskelijoina kouluttautuneet kuulevien ryhmissä, eikä viittomakielistä äidinkielenopettajankoulutusta ole ollut. Viittomakielisen opettajankoulutustarpeen selvittämiseksi on OPEPRO -hankkeessa perehdytty viittomakielisen opetuksen tilaan ja siihen liittyviin opettajankoulutuskysymyksiin. Kyseessä on samalla myös ensimmäinen selvitys juuri viittomakieltä käyttävistä lapsista ja heidän lukumäärästään. Kyseessä oleva selvitys on tehty Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan, Kuurojen Liiton Viittomakielikeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä. Erityiskiitokset kuuluvat koulutuspäällikkö Markku Jokiselle, jonka uurastuksen tuloksena tämä raportti on syntynyt. Kiitokset myös Kuurojen Liiton Viittomakielikeskuksen johtaja Päivi Lapille ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntasihteeri Sakari Liimataiselle. Viittomakieltä käyttävien lasten opettajankoulutusta kehittämällä voidaan taata omakieliset, äidinkielentasoiset ammattitaitoiset opettajat kaikille viittomakieltä käyttäville lapsille. Samalla voidaan kehittää alan erityisopettajakoulutusta ja kouluttaa viittomakielisiä erityislastentarhanja luokanopettajia myös kuulomonivammaisille, dysfaattisille ja muille puhevammaisille oppilaille, joiden lukumäärä jo ylittää kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden lukumäärän moninkertaisesti. Tämä raportti antaa tähän työhön tärkeän perustan. Helsingissä 13. tammikuuta 2000 Olli Luukkainen projektipäällikkö

4 TIIVISTELMÄ Jokinen, M Viittomakielinen opettajankoulutus. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 7. Opetushallitus. 4 Viittomakielinen opettajankoulutus ottaa suomalaisessa opettajankoulutuksessa ensi askeliaan. Ensimmäinen viittomakielinen luokanopettajakoulutusryhmä aloitti opintonsa Tämä selvitys rakentuu viittomakieltä käyttävien lasten opettajatarvetta koskevan kyselyn pohjalle. Kyselyllä kartoitettiin viittomakieltä käyttävien lasten ja heitä opettavien opettajien lukumäärää maamme kuulovammaisten päiväkodeissa ja kouluissa. Näin saatujen tietojen tarkoituksena on auttaa arvioimaan, missä laajuudessa ja minkä tyyppisenä viittomakieltä käyttävien lasten opettamiseen tähtäävä opettajakoulutus tulisi järjestää. Aikaisemmat tilastot kuulovammaisten koulujen ja luokkien oppilasmääristä ovat pohjautuneet pääasiassa kuulovamma-asteen luokitteluun. Viittomakieltä käyttävien päiväkoti-ikäisten lukumääriä ei ole aikaisemmin selvitetty. Kysely toteutettiin ja muistio laadittiin yhteistyönä Opetushallituksen, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Kuurojen Liiton Viittomakielikeskuksen kanssa. Kysely lähetettiin kesällä 1999 maamme kaikkiin kuulovammaisten päiväkoteihin ja kouluihin. Vastausprosentti päiväkotien osalta oli 70,5 % (17:stä palautti 12). Koulujen vastausprosentti oli 68 % (22:sta palautti 15). Viittomakieltä käyttävien lasten yhteislukumäärä vastanneissa kuulovammaisten päiväkodeissa oli Vaihteluväli johtunee vaikeudesta määritellä sitä, onko viittomakieli äidinkieli, ensikieli vai toinen kieli. Vastaajien mukaan 49 päiväkoti-ikäisestä lapsesta 31 (64 %) käyttää viittomakieltä joko äidinkielenään tai ensimmäisenä kielenään. Heistä 14 on äidinkielisiä ja 17 ensikielisiä. 18 lapsella 49:stä (37 %) viittomakieli on toinen kieli. Vastanneissa päiväkodeissa kuulovammaisten erityislastentarhanopettajia oli yhteensä 15, muita erityislastentarhanopettajia 3 ja lastentarhanopettajia 8. Viittomakielisiä lastentarhanopettajia arvioitiin tarvittavan 10 vuoden kuluttua 5 7 ja kuulovammaisten erityislastentarhanopettajia yhtä paljon. Viittomakieltä käyttävien oppilaiden yhteislukumäärä vastanneissa kuulovammaisten kouluissa oli 326. Turun kuulovammaisten ammattioppilaitos, Pieksämäen Nikkarilan ammattioppilaitoksen ja Mikkelin

5 kuulovammaisten koulun lukion oppilaita oli yhteensä 68. Perusopetuksessa olevien määräksi saatiin 258. Vastaajien mukaan 326 oppilaasta 274:llä (212 kuuroa, 36 huonokuuloista ja 26 kuulomonivammaista) viittomakieli on äidinkieli tai ensikieli. 52 oppilaalle viittomakieli on toinen kieli. Heistä 2 on kuuroja, 38 huonokuuloisia ja 12 kuulomonivammaisia. Puolella 74 huonokuuloisesta oppilaasta viittomakieli on joko äidinkieli tai ensikieli ja toisella puolella se on toinen kieli. Vastanneissa kouluissa on yhteensä 72 kuulovammaisten erityisluokanopettajaa, 21 kuulovammaisten erityislastentarhanopettajaa, 15 luokanopettajaa ja 13 aineenopettajaa. Opetushenkilöstö on kirjavaa osin siitä syystä, että oppilasaines on viittomakieltä käyttävien kuurojen ja huonokuuloisten lisäksi mm. dysfaattisia (suurin ryhmä), kuulomonivammaisia ja kielellisistä tai matemaattisista vaikeuksista kärsiviä oppilaita. Kyselyn perusteella jo vuoden kuluessa tarvitaan 21 uutta luokanopettajaa (viittomakielisiä sekä kuulovammaisten erityisluokanopettajia). 10 vuoden kuluttua arvioidaan tarvittavan yhteensä uutta opettajaa. Vastaajien mukaan viittomakielestä kaivattiin eniten täydennyskoulutusta. Myös lisätietoa erityistarpeita omaavista viittomakieltä käyttävistä lapsista toivottiin. Tämä selvitys on osa laajempaa opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisrahoituksella toteutettavaa kaksivuotista opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen laadullisia ja määrällisiä tarpeita ennakoivaa hanketta (OPEPRO). AVAINSANAT: OPEPRO-hanke, viittomakielinen koulutus, viittomakielinen opettajankoulutus 5

6 SAMMANDRAG Jokinen, M Teckenspråkig lärarutbildning. Utredning 7 i projektet för prognostisering av behovet av grundutbildning och fortbildning för lärare (OPEPRO). Utbildningsstyrelsen Teckenspråkig lärarutbildning tar sina första steg i den finländska lärarutbildningen. Den första teckenspråkiga gruppen klasslärarstuderande inledde studierna år Denna utredning bygger på en förfrågan om behovet av lärare för teckenspråkiga barn. Genom förfrågan kartlades antalet barn som talar teckenspråk och antalet lärare som undervisar dessa barn i daghem och skolor för döva och hörselskadade i vårt land. Syftet med kartläggningen är att bedöma hur mycket lärarutbildning för undervisning av teckenspråkiga barn som bör ordnas och av vilken typ utbildningen bör vara. Tidigare statistik om antal skolor och klasser för döva och hörselskadade har i huvudsak byggt på en klassificering av hörselskadan. Antalet teckenspråkiga barn i daghemsåldern har inte tidigare utretts. Förfrågan genomfördes och PM:t uppgjordes i samarbete mellan Utbildningsstyrelsen, pedagogiska fakulteten vid Jyväskylä universitet och Centret för teckenspråk vid Finlands Dövas Förbund rf. Förfrågan skickades sommaren 1999 till alla daghem och skolor för döva och hörselskadade i vårt land. Svarsprocenten var 70,5 för daghemmen (12 av 17 daghem besvarade förfrågan) och 68 % för skolorna (15 av 22 skolor besvarade förfrågan). I de daghem som besvarade förfrågan använde sammanlagt barn teckenspråk. Variationsbredden torde bero på svårigheten av att avgöra om teckenspråket är barnets modersmål, första eller andra språk. Enligt svararna talar 31 (64 %) av de 49 barnen i daghemsåldern teckenspråk antingen som modersmål eller som första språk. För 14 av dessa är språket modersmål och för 17 första språk. 18 barn av 49 (37 %) talar teckenspråk som andra språk. Vid de daghem som besvarade förfrågan fanns sammanlagt 15 specialbarnträdgårdslärare för döva och hörselskadade, 3 andra specialbarnträdgårdslärare och 8 barnträdgårdslärare. Om 10 år beräknade man att det kommer att behövas 5 7 teckenspråkiga barnträdgårdslärare och lika många specialbarnträdgårdslärare för döva och hörselskadade. 6

7 I de skolor för döva och hörselskadade som besvarade förfrågan fanns 326 elever som talar teckenspråk. Vid Turun kuulovammaisten ammattioppilaitos, Pieksämäen Nikkarilan ammattioppilaitos och Mikkelin kuulovammaisten koulun lukio fanns sammanlagt 68 elever. Antalet grundskoleelever uppgick till 258. Enligt svararna talar 274 av de 326 eleverna (212 döva, 36 hörselskadade och 26 hörselmultihandikappade) teckenspråk som sitt modersmål eller som första språk. För 52 av eleverna är språket andra språk. Av dessa är 2 döva, 38 hörselskadade och 12 hörselmultihandikappade. För hälften av de 74 hörselskadade eleverna är teckenspråket antingen modersmål eller första språk och för den andra hälften andra språk. Vid de skolor som besvarade förfrågan finns 72 specialklasslärare för döva och hörselskadade, 21 specialbarnträdgårdslärare för döva och hörselskadade, 15 klasslärare och 13 ämneslärare. Undervisningspersonalen är brokig delvis på grund av att elevunderlaget förutom av döva och hörselskadade som talar teckenspråk består av bl.a. dysfatiska (största gruppen) och hörselmultihandikappade elever och elever med svårigheter i språk och matematik. Enligt förfrågan kommer det redan om ett år att behövas 21 klasslärare (teckenspråkiga och specialklasslärare för döva och hörselskadade). Om 10 år beräknar man att det kommer att finnas ett behov av sammanlagt lärare. Som fortbildning önskades mest information om teckenspråk. Man ville också lära mera om barn som talar teckenspråk och som har specialbehov. Denna utredning är en del av det tvååriga projektet för prognostisering av de kvalitativa och kvantitativa behoven av grundutbildning och fortbildning för lärare (OPEPRO). Projektet finansieras av undervisningsministeriet och Europeiska socialfonden (ESF). NYCKELORD: OPEPRO-projektet, teckenspråkig utbildning, teckenspråkig lärarutbildning 7

8 SUMMARY Jokinen, M Sign language teacher training. Anticipatory project to investigate teachers initial and continuing training needs (OPEPRO), Report 7. National Board of Education. 8 Teacher training of sign language users is a new part of Finnish teacher training. The first course for class teachers of sign language users began in The report is based on a survey on sign language using childrens need for teachers. The survey charted the number of children who use sign language and their teachers in the schools and day-care centres for the hearing impaired in Finland. Data has been collected to make it easier to determine the extent and type of teacher training needed to teach children who use sign language. Earlier statistics on the number of pupils in schools and classes for the hearing impaired have mainly been based on classifying the degrees of hearing impairments. There has been no previous survey of the number of kindergarten-age children that use sign language. The survey was implemented and the report was composed in co-operation with the National Board of Education, the University of Jyväskylä Faculty of Education and the Sign Language Centre of the Finnish Association of the Deaf. The questionnaire was sent to all day-care centres and schools for the hearing impaired in Finland. 70.5% of the day-care centres (12 out of 17) and 68% (15 out of 22) of the schools submitted their replies. In the day-care centres for the hearing impaired, there were between 49 and 51 children using Sign Language. The two numbers are due to the difficulty in defining whether Sign Language is the mother tongue, the first language, or the second language. According to the study, Sign Language was either the mother tongue or the first language of 31 (64%) of the 49 kindergarten-aged children. Sign language was the mother tongue of 14 and the first language of 17 children. Sign Language was the second language of 18 (37%) of the 49 children. There were a total of 15 special kindergarten teachers for the hearing impaired, 3 other special kindergarten teachers and 8 ordinary kindergarten teachers in the day-care centres surveyed. It is estimated that, in ten years, between 5 and 7 sign language using kindergarten teachers as well as special kindergarten teachers for the hearing impaired will be needed.

9 326 students in the schools for the hearing impaired surveyed use sign language. There were a total of 68 students in the Turun kuulovammaisten ammattikoulu (Turku Vocational School for The Hearing Impaired), Pieksämäen Nikkarilan ammattioppilaitos (Nikkarla Vocational Institution of Pieksämäki) and Mikkelin kuulovammaisten koulun lukio (Mikkeli Upper Secondary School for The Hearing Impaired). There were 258 pupils in comprehensive schools. Sign Language was the mother tongue or the first language of 274 pupils (212 deaf, 36 hard of hearing and 26 multiply disabled pupils who are deaf or hard of hearing) of the 326 students surveyed. Sign Language was the second language of 52 pupils (2 deaf, 38 hard of hearing and 12 multiply disabled and deaf or hard of hearing). It was either the mother tongue or the first language of 50% and the second language of the other 50% of the 74 pupils who are hard of hearing. In the schools surveyed, there were72 special class teachers for the hearing impaired, 21 special kindergarten teachers for the hearing impaired, 15 class teachers and 13 subject teachers. The teaching staff vary so much, partly because the pupils also include, in addition to those who are deaf or hard of hearing and use sign language, dysphatic (the largest group) and multiply disabled pupils who are deaf or hard of hearing, as well as pupils that are challenged in languages or mathematics. According to the survey, within one year there will be a need for 21 class teachers (Sign Language and special class teachers for the hearing impaired). In ten years time, the estimated total need ranges from 96 to 105 teachers. The results showed a particular need for continuing education on sign language. In addition, further information is required on children with special needs who use sign language. The report is part of the more extensive two-year anticipatory OPEPRO project co-ordinated by the National Board of Education with co-funding from the Finnish Ministry of Education and the European Social Fund (ESF) to investigate the quality and quantity of teachers initial and continuing training needs. KEYWORDS: OPEPRO project, sign language education, teacher training in sign language 9

10 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 12 2 MUISTIOSSA KÄYTETTÄVIÄ KÄSITTEITÄ 15 3 VIITTOMAKIELISTEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN KESKEISIÄ TAVOITTEITA Tavoitteiden taustaa Viittomakielisen koulutuksen säädöksellinen perusta Tavoitteet 24 4 NYKYINEN KOULUTUSTILANNE Opetusministeriön viittomakielinen luokanopettajakoulutusprojekti Kuulovammaisten erityisluokanopettajakoulutus Viittomakielen perus- ja aineopinnot Aineenopettajakoulutus ja ammatillinen opettajankoulutus Lukio- ja ammatillinen koulutus sekä viittomakielen opiskelutulkkaus 32 5 KYSELY KUULOVAMMAISTEN PÄIVÄKODEILLE JA KOULUILLE Kyselyn suunnittelu ja toteutus Päiväkodit Viittomakieltä käyttävien lasten lukumäärät nyt ja tulevaisuudessa Henkilöstön lukumäärä nyt ja tulevaisuudessa Uusien opettajien tarve Vastaajien toivomuksia ja kommentteja Yhteenveto ja johtopäätöksiä Koulut Viittomakieltä käyttävien oppilaiden lukumäärä nyt ja tulevaisuudessa Henkilöstön lukumäärät nyt ja tulevaisuudessa Uusien pätevien opettajien tarve Vastaajien toivomuksia ja kommentteja Yhteenveto ja johtopäätöksiä 52 6 VIITTOMAKIELIALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSTARVE Viittomakielisen opettajakoulutuksen keskittäminen Viittomakielen opiskelutulkkauspalvelun järjestäminen Määrät Kustannukset 59 10

11 6.2 Viittomakielialan tutkimus Viittomakielialan koulutus Täydennyskoulutus Suomenruotsalaisten viittomakielisten lasten opetuksen tilanne ja tarve 63 7 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA VIITTOMAKIELISESSÄ KOULUTUKSESSA Viittomakielinen virtuaalikoulu -hanke Tieto- ja viestintätekniikan opinnot viittomakielisessä luokanopettajakoulutusprojektisssa 67 8 VIITTOMAKIELISEN KOULUTUKSEN OPPIMATERIAALITILANNE 69 9 YHTEENVETO 71 LÄHTEITÄ 75 LIITTEET LIITE 1. Kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden lukumäärät kuulovammaisten kouluissa ja luokissa LIITE 2. Kyselylomake kuulovammaisten päiväkodeille 77 LIITE 3. Kyselylomake kuulovammaisten kouluille 80 LIITE 4. Luettelo maamme kuulovammaisten päiväkodeista 84 LIITE 5 Luettelo maamme kuulovammaisten kouluista 85 11

12 1 JOHDANTO Tämä viittomakieltä käyttävien lasten opettajankoulutustarvetta selvittävä muistio on osa laajempaa opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamaa ja Opetushallituksen koordinoimaa kaksivuotista opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen laadullisia ja määrällisiä tarpeita ennakoivaa OPEPRO-hanketta. Opetushallituksen, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Kuurojen Liiton Viittomakielikeskuksen yhteistyönä laatima muistio perustuu kesän 1999 aikana toteutettuun viittomakieltä käyttävien oppilaiden ja heitä opettavien opettajien lukumäärää ja niiden arviota koskevaan kyselyyn. Kyselyn kohderyhminä olivat päiväkodit ja koulut, joissa on viittomakieltä käyttäviä lapsia. Kyselyn kautta saatiin tietoja, joita tarvitaan arvioitaessa sitä, missä laajuudessa ja minkä tyyppisenä tulevien vuosien opettajankoulutus (viittomakielinen lastentarhanopettaja-, luokanopettaja- ja opinto-ohjaajakoulutus, viittomakielen aineenopettajakoulutus ja viittomakielisten aineenopettajien koulutus) on syytä järjestää, jotta viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten opettajatarpeeseen pystytään realistisesti vastaamaan. Kyseessä on samalla myös ensimmäinen selvitys juuri viittomakieltä käyttävistä lapsista ja heidän lukumäärästään, koska aikaisemmat selvitykset ovat pohjautuneet pääasiassa kuulovamma-asteen mukaiseen sekä muiden lisävammojen luokitteluun (ks. esimerkiksi viimeisin tilasto kuulovammaisten koulujen oppilasmääristä liitteessä 1.). Viittomakielen asemasta opetuskielenä ja äidinkielenä on säädetty vuoden 1998 vaihteessa voimaan astuneen perusopetuslain 10. ja 12. :ssä, lukiolain 6. ja 8. :ssä sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 11. :ssä (opetuskieli). Tavoitteena on, että maassamme voidaan jatkossa turvata viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten perustuslailliset oikeudet omakieliseen opetukseen (Suomen hallitusmuodon 14., viittomakieltä käyttävien oikeuksien turvaaminen lailla) ja samalla toteuttaa oikeusministeriön työryhmän mietinnön (1996) mukainen ratkaisuehdotus viittomakielisten lasten opetuksen kehittämisestä siten, että heillä on koulussa riittävä viittomakielinen ympäristö. Tämä edellyttää alan opettajakoulutuksen kehittämistä maassamme, mihin tällä raportilla pyritään. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (1994) viittomakieli on suomen, ruotsin, saamen, romanin ja vieraskielisten oppilaiden äidin- 12

13 kielen lailla peruskoulussa opetettava äidinkielen oppiaine. Perusteiden mukaan viittomakieltä voidaan opettaa erillisenä oppiaineena vaikeasti kuulovammaisille ja muille sitä tarvitseville oppilaille. Sen opiskelulla on kuuroille oppilaille samantyyppinen tehtävä kuin äidinkielen opiskelulla kuuleville oppilaille, mainitaan perusteissa. Viittomakieltä käyttävien lasten opettajakoulutusta kehittämällä voidaan taata omakieliset, äidinkielentasoiset ammattitaitoiset opettajat kaikille viittomakieltä käyttäville lapsille maassamme. Samalla voidaan kehittää alan erityisopettajakoulutusta, joka pohjautuu viittomakieliseen lastentarhan- ja luokanopettajatutkintoon ja tuottaa myös viittomakielisiä erityislastentarhan- ja luokanopettajia myös kuulomonivammaisille, dysfaattisille ja muille puhevammaisille oppilaille, joiden lukumäärä ylittää jo kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden lukumäärän moninkertaisesti. Tällä uudella koulutuksella voidaan toivon mukaan vähitellen poistaa alan opetusta pitkään vaivannut viittomakielen koulutuksen ja opiskelun riittämättömyys opettajakoulutuksessa. Alan opettajakoulutusta on aikaisemmin järjestetty tähän saakka erityisopettajakoulutuksena (kuulovammaisten lastentarhanopettaja ja kuulovammaisten erityisluokanopettaja) erillisinä erityisopettajaopintoina Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitoksessa. Lastentarhanopettajan ja luokanopettajan tutkinnon jälkeen on vuodesta 1970 lähtien suoritettu /2 vuoden (50 opintoviikkoa) erikoistumisopintoja, ja 216 opiskelijaa on valmistunut tähän mennessä aloitetussa kuulovammaisten erityisluokanopettajan maisterikoulutusohjelmasta valmistuu kevääseen 2001 mennessä 14 opiskelijaa. Vuonna 1998 aloitetussa viittomakielisessä luokanopettajakoulutusprojektissa saman yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa on mukana 10 opiskelijaa ja tavoitteena on, että he valmistuvat vuonna 2003 äidinkielentasoisiksi luokanopettajiksi viittomakielisille oppilaille. Norjassa (Trondheim), Tanskassa (Odense) ja Ruotsissa (Örebro) on vastaavia kuurojen opettajaopiskelijoiden ryhmiä opettajakoulutuksen yhteydessä. Koulutuksesta tarkemmin toisaalla raportissa. Alan koulujärjestelmä kaipaa myös muutoksia, koska oppilasaines on muuttunut radikaalisti. Nykyään kuulovammaisten koulujen 1289 oppilaasta 947 on muita kuin viittomakieltä käyttäviä kuuroja ja huonokuuloisia oppilaita, joita on vain 342 liitteessä 1 olevan tilaston mukaan. Heistä pääosa on dysfaattisia oppilaita (647), jotka ovat useimmiten kuulevia ja joiden pääkieli on suomen kieli. Tämän selvityksen kyselyyn vastanneissa kouluissa (vastausprosentti oli 68 %) viittomakieltä käyttäviä oppilaita oli 326. Kuurojen lasten lukumäärä on tilastotietojen mukaan vähentynyt huomattavasti viimeisten kolmentoista vuoden aikana. Pudotus kuurojen lukumäärässä on jopa 43 % lukuvuodesta lukuvuoteen 13

14 Myös kuurojen oppilaiden osuus oppilaitosten sisällä on pudonnut samassa ajassa 42 %:sta 17 %:iin. Tämän johdosta moniin kouluihin riittää vain muutama kuuro oppilas. (Rytkönen, 1999.) Nykyisen kolmen valtion ja 13 kunnallisen koulun järjestelmä ei siksi nyt takaa nimenomaan näille viittomakieltä käyttäville oppilaille aina riittävää ja kunnollista viittomakielistä ympäristöä (so. äidinkielentasoista opetusta viittomakielessä ja viittomakielellä), koska opetusryhmät ovat käytännössä sekaryhmiä oppilasaineksen osalta eli eri-ikäisiä, erikielisiä (viittomakieltä ja suomen kieltä käyttäviä), eritasoisia sekä eri vammaisryhmistä tulevia oppilaita opetetaan usein yhdessä samaan aikaan. Jos luokalla on sekä kuuroja, huonokuuloisia, dysfaattisia että monivammaisia lapsia, opettajan pitäisi pystyä opettamaan yhtä aikaa suomalaisella viittomakielellä, viitotulla suomella ja puhutulla suomenkielellä. Lisäksi hänen tulisi huomioida oppilaiden mahdolliset rajoitukset ja vammat. Viittomakieliset kuurot lapset kärsivät tällaisessa oppimisympäristössä, jossa ei käytetä viittomakieltä opetuskielenä. Myös opetustulokset ovat tällöin heikot. Viittomakieltä käyttävillä oppilailla ei ole useinkaan monta samanikäistä ja samaa kieltä käyttävää oppilastoveria jopa koko koulussa eikä ole äidinkielentasoisia opettajiakaan. Opettajat joutuvat kamppailemaan hyvinkin heterogeenisten oppilasryhmien opetuksen järjestämisessä. 16:sta kuulovammaisten koulusta 10:ssä oli lukuvuonna korkeintaan seitsemän kuuroa oppilasta (viidessä koulussa oli vain 1 3 kuuroa viittomakielistä lasta) (Rytkönen 1999). Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruotsissa on noin 800 viittomakieltä käyttävää kuuroa ja huonokuuloista oppilasta ja silti vain 5 kuurojenkoulua. Se takaa tasaisia opetusryhmiä ja riittäviä viittomakielisiä ympäristöjä oppilaille. Maassamme syntyy noin 20 kuuroa ja huonokuuloista lasta vuosittain. Heistä ei ole olemassa tarkkoja tilastotietoja. Tämän raportin selvityksen mukaan lukuvuonna kyselyyn vastanneissa päiväkodeissa oli 51 viittomakieltä käyttävää lasta. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen (986/98) mukaan perusopetusta tai esiopetusta antavan opettajan tulee täydellisesti hallita opetuskieli (9. ). Lukiokoulutuksessa (12. ) ja ammatillisessa koulutuksessa (17. ) opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli. Tämä tarkoittaa käytännössä äidinkielentasoisten opettajien koulutuksen kunnollista järjestämistä myös viittomakielisille maassamme.

15 2 MUISTIOSSA KÄYTETTÄVIÄ KÄSITTEITÄ Dysfasia Dysfasialla tarkoitetaan kielellisen kokonaiskehityksen erityisvaikeutta tai häiriötä, joka sisältää kielellisen kehityksen viivästymän. Dysfasia ilmenee erilaisina oireina, joita ovat mm. ekspressiivinen vaikeus (ilmaisuvaikeus), reseptiivinen vaikeus (kuullun ymmärtämisvaikeus) tai niiden yhdistelmä. Tyypillisiä piirteitä ovat ikään nähden suppea sana- ja käsitevarasto, poikkeavat sanahahmot, lyhyet ja/tai yksinkertaiset lauseet, väärä sanajärjestys lauseissa, puutteellinen taivutus ja sanan löytämisen vaikeus. Käyttäytymisessä havaitaan mm. keskittymisen vaikeutta ja lyhytjänteisyyttä ja motorisen ohjailun vaikeutta. (Marttinen, 1998; Jaroma, 1992.) Kuulovammainen Kuulovammaiseksi kutsutaan henkilöä, jolla on jonkinasteinen tai - laatuinen kuulovamma. Termi on peräisin lääketieteestä, josta se on levinnyt myös mm. psykologian, alan opetuksen sekä puheterapian käyttöön. Termi perustuu kuulovamma-asteen luokitteluun. Yleisimpiä luokkia ovat: normaalikuuloiset, huonokuuloiset (lievä, kohtalainen, keskivaikea, vaikea), varhaiskuurot sekä kuuroutuneet. Kuurot eivät juuri käytä kuulovammainen -termiä kertoessaan itsestään. Kuurojen yhteisön ulkopuoliset, lähinnä tutkijat, ovat aloittaneet tämän termin käytön. Kuuro ja huonokuuloinen Kuurojen Maailmanliitto ja Kansainvälinen huonokuuloisten liitto suosittelevat kuulovammainen-termin sijasta käytettäväksi termejä kuuro ja huonokuuloinen. Kuurolla tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää viittomakieltä pääasiallisena vuorovaikutuskielenään. Huonokuuloisella se taas on puhuttu kieli. Lisäksi kuurot mieltävät itsensä oman kieli- ja kulttuuriryhmänsä jäseneksi, samastuvat toisiin yhteisönsä jäseniin, eivätkä koe olevansa vammaisia. Kuurot ovat henkilöitä, jotka eivät kuule puheviestiä apuvälineidenkään avulla. Kommunikaatio perustuu aina näköön. Huonokuuloiset vastaanottavat puheviestejä kuuloonsa perustuen apuvälineiden avulla. He ovat oppineet puheen ja kielen kuulonsa avulla, mutta tarvitsevat silti huuliltalukua keskusteluissa kuulemisen tukena. (Kuurojen Kulttuurityöryhmän muistio, 1985) 15

16 Kuurojen yhteisö Yhteinen kieli ja kokemus kuurona elämisestä muodostavat pohjan kuurojen yhteisölle. Mahdollisuus samastua toisiin kuuroihin vetää heidät yhteen. Historian kuluessa on muodostunut vahva virallisten ja epävirallisten organisaatioiden ketju, joka muodostaa kuurojen yhteisön, johon kuuluu kuurojen lisäksi myös kuurojen perheenjäseniä ja kuurojen parissa työtä tekeviä henkilöitä. Yhteisöön kuulumisessa on ratkaisevaa henkilön oma identiteetti, se, että hän tuntee olevansa yhteisön jäsen. Yhä useammin käytetään käsitettä viittomakielisten yhteisö. Yhteisöllä on oma historia ja kulttuuri. (Viittomakieli nyt ja aina, 1997.) Kuurojen kulttuuri Kielellisillä vähemmistöillä, kuten myös kuuroilla, on kieleen pohjautuva oma kulttuurinsa. Carmelin (1984, julkaisussa Viittomakieli nyt ja aina, 1997) mukaan kuurojen kulttuuri perustuu näön varassa elämiseen ja yhteiseen visuaaliseen kieleen. Kuurojen yhteisön elämäntapa sille ominaisine tapoineen ja käytäntöineen pohjautuu niihin. Kuurojen kulttuuri on kaikkea sitä, joka Kuurojen kulttuurityöryhmän (1985) mukaan rikastuttaa kuuron elämää ja parantaa elämisen laatua. Kuurojen yhteisölle ominaiset tiedot, mielikuvat, uskomukset, tunneilmaisut ja tavat siirtyvät kuurojen yhteisössä viittomakielen välityksellä sukupolvelta toiselle erityisesti kuurojen kouluissa ja yhdistyksissä tai suoraan kuuroilta vanhemmilta heidän lapsilleen. Yhteisön perinteen sisältämät vanhat tavat, tapahtumat, jutut, kaskut ja kertomukset välittyvät myös viittomakielellä. Visuaalisuuteen ja viittomakieleen pohjautuva esittävän kulttuurin alue sisältyy myös kuurojen kulttuuriin. (Viittomakieli nyt ja aina, 1997.) Sisäkorvaimplantti Sisäkorvaimplantti eli sisäkorvaproteesi on leikkauksen avulla asennettava kuulolaite. Viitottu puhe Puhutun kielen koodausjärjestelmä, jossa viitotaan ja puhutaan yhtä aikaa puhutun kielen sanajärjestyksen mukaan. Viitotun puheen viittomista suurin osa on lainattu ko. maan viittomakielestä. Kyseessä ei ole kieli, vaan keinotekoinen järjestelmä, joka on kehitetty alun perin kuurojen opetuksen käyttöön. Monet aikuisena kuuroutuneet ja puhevammaiset käyttävät viitottua puhetta tukevana ja korvaavana kommunikaatiomenetelmänä. 16

17 Viittomakieli Suomen kielen perussanakirjan (1997, CD-ROM) mukaan viittomakieli on kuurojen yhteisössä käytettävä luonnollinen kieli, joka on käsien ja vartalon liikkeistä sekä ilmeistä koostuvien merkkien (viittomien) järjestelmä. Viittomakielet ovat kielentutkimuksen mukaan yhdenveroisia kielellisiä järjestelmiä puhuttujen kielten kanssa. Ne eivät perustu ympäristön puhuttuun kieleen vaan ovat itsenäisiä järjestelmiä. Viitottu suomi (viitottu puhe), MHS-menetelmä, Bliss-symbolit yms. menetelmät ovat joko puhutun kielen ymmärtämistä tukevia menetelmiä tai keinotekoisia kommunikaatiojärjestelmiä. Ne eivät ole luonnollisia kieliä kuten puhutut kielet tai viittomakielet. Viittomakielet katsotaan kaikkialla maailmassa myös vähemmistökieliksi, ja joka maalla on sekä kansalliset että paikalliset viittomakielensä. Vain murto-osassa maailman maista viittomakieli on virallisesti tunnustettu. Viittomakieli mainitaan maan perustuslaissa mm. Etelä- Afrikassa, Portugalissa, Suomessa, Sveitsissä, Thaimaassa ja Ugandassa. Viittomakielillä on kielioppi, joka voidaan kuvata säännöillä. Niissä on myös murteita, slangia ja eri tyylilajeja. Viittomakieli on ainoa kieli, jonka kuuro voi omaksua vaivatta ilman erityistä opetusta. Tutkijat ovat osoittaneet, että sekä kuurojen että kuulevien lasten kielen omaksuminen seuraa samoja vaiheita kummassakin kielessä. (Malm, 1997.) Viittomakieltä sananmukaisesti äidinkielenään käyttävät ne kuurot, joilla on kuurot vanhemmat. Viittomakieli voi olla äidinkieli myös sellaiselle kuulevalle lapselle, jonka toinen tai molemmat vanhemmista ovat kuuroja. Kuulevien vanhempien kuuroille lapsille viittomakieli on ensikieli ja toimii heidän äidinkielenään. (Viittomakielen oikeudellinen asema, työryhmämietintö 1997.) Viittomakielen opiskelutulkki Opiskelutulkki on viittomakielen tulkin koulutuksen saanut henkilö, jonka perustehtävänä on tulkata oppitunneilla suomen kielestä viittomakielelle ja viittomakieleltä suomen kielelle. Opiskelutulkki ei avusta opiskelijaa eikä muutoinkaan puutu opetuksen kulkuun. Tulkki toimii ainoastaan kääntäjänä kahden kielen ja kulttuurin välillä sekä tarvittaessa opastaa muita osapuolia, jotta yhteistyö sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla Viittomakieltä käyttävä ja viittomakielinen Termillä viittomakieltä käyttävä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää sitä jokapäiväisessä kommunikaatiossaan vanhempiensa, sisarustensa, opettajiensa ja oppilastovereidensa kanssa. Hänelle viittomakielen käyttö on varmin tapa ymmärtää hänelle esitetyt asiat ja saada itsensä ymmär- 17

18 retyiksi. Henkilö voi käyttää suomen/ruotsin tai muuta kieltä toisena kielenä kirjoitetussa tai puhutussa muodossa. Viittomakieltä käyttävät voidaan jakaa alaryhmiin seuraavasti: 1. Kuuro/huonokuuloinen/kuuleva, jolla on äidinkieleltään viittomakielinen vanhempi/vanhemmat viittomakieli on äidinkieli vanhempi/vanhemmat voi olla kuuro/huonokuuloinen/kuuleva 2. Kuuro/huonokuuloinen, jonka kuuleva vanhempi/vanhemmat ovat viittoneet jo kielen omaksumisen vaiheen aikana lapsen ollessa 0 5 -vuotias viittomakieli on ensikieli 3. Kuuleva, jonka vanhempi sisarus/sisarukset on viittomakieltä käyttävä kuuro/huonokuuloinen viittomakieli on ensikieli/äidinkieli/toinen kieli 4. Kuuro/huonokuuloinen/kuuleva, joka on oppinut viittomakielen omaisiltaan, oppilastovereiltaan tai muulla tavalla oman puhutun/ kirjoitetun pääkielen lisäksi viittomakieli on toinen kieli Viittomakielinen on kuuro/kuuleva/huonokuuloinen henkilö, jonka äidinkieli tai ensikieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään ja hänelle se on hänen parhaiten hallitsemansa ja/tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli, jonka käyttäjäksi hän itse samastuu. (Kuurojen Liiton viittomakielitoimikunta, 1999.) Nimitys viittomakielinen on vielä verrattain uusi suomalaisessa kuurojen yhteisössä ja siihen lähinnä viittaava termi on kuuro tai sellainen huonokuuloinen, joka käyttää viittomakieltä ja joka on kuurojen yhteisön jäsen. Viittomakieliset ovat osa viittomakieltä käyttävien suurempaa ryhmää, johon voi laskea kuuluvaksi myös viittomakielisten parissa työskenteleviä ammatti-ihmisiä, viittomakielen tulkkeja, viittomakielen opettajia ja viittomakielisten lasten vanhempia. 18

19 3 VIITTOMAKIELISTEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN KESKEISIÄ TAVOITTEITA 3.1 Tavoitteiden taustaa Oikeusministeriön työryhmän näkemyksiä Suomen hallitusmuodon perusoikeussäännösten kielellisiä oikeuksia koskevan 14. :n 3. momentin mukaan viittomakieltä käyttävien oikeudet turvataan lailla. Suomalaisen viittomakielen aseman tunnustaminen on yksi askel kohti kielellisen tasa-arvon saavuttamista, ja se merkitsee myös oikeusministeriön viittomakielen oikeudellista asemaa selvittäneen työryhmän (1996) mukaan ajattelutavan muutosta, sillä myös viittomakieltä käyttävät nähdään kieli- ja kulttuuriryhmäksi. Työryhmän tehtävänä oli arvioida, mitä toimenpiteitä hallitusmuodon 14. :n 3. momentti edellyttää ja millä toimenpiteillä voidaan varmistaa, että viittomakieltä käyttävät saavat tasavertaisen kohtelun muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa. Varhaiskasvatus, opetus, viittomakielialan tutkimus ja koulutus, tulkkipalveluiden järjestäminen sekä tiedonsaanti viittomakielellä olivat työryhmän mukaan keskeisiä painopistealueita viittomakielisten oikeusaseman turvaamisen kannalta. Tämän raportin johdannossa tuotiin esille sama seikka, jonka myös oikeusministeriön työryhmä mietinnössään toteaa eli se, että nykyisissä kuulovammaisten kouluissa ei muodostu viittomakielisten oppilaiden kehityksen kannalta riittävän vahvaa viittomakielistä ympäristöä. Tämä johtuu siitä, että viittomakielisten oppilaiden lukumäärä on pieni ja he asuvat hajallaan eri puolilla maata sekä siitä, että heitä opetetaan samoissa opetusryhmissä suomenkielisten, viittomia kommunikaation tukena käyttävien huonokuuloisten ja dysfaattisten oppilaiden kanssa. Työryhmä toteaa, että kuurojen peruskouluopetuksen tulokset ovat tähän asti olleet sekä tutkimustiedon että käytännön kokemusten valossa tarkasteltuina enimmäkseen heikkoja, koska kouluissa ei ole ollut koulutettuja, viittomakieltä äidinkielenään käyttäviä opettajia ja muuta henkilökuntaa. Peruskoulun jälkeen kuuroilla on kuuleviin verrattuna selvästi huonommat valmiudet jatko-opiskeluun. Viittomakielinen opetus toteutuu harvoin käytännössä puhumattakaan, että voitaisiin antaa opetusta oppilaiden äidinkielessä, suomalaisessa viittomakielessä. 16:sta kuulovammaisten koulusta vain kahdessa on koulutettuja kuuroja opettajia. Lisäksi on muutama äidinkieleltään 19

20 20 viittomakielinen kuuleva opettaja, joiden vanhemmat tai vanhemmat sisarukset ovat kuuroja. Kuulevien opettajien viittomakielen taito ja kuurojen yhteisön tuntemus ovat useimmiten osoittautuneet riittämättömiksi täydennyskoulutuksessa heitä kouluttavien opettajien sekä Jyväskylän yliopistossa 1980-luvun lopulla tehdyn opinnäytetyön (Lehtomäki & Jokinen, 1984) mukaan. Viittomakielistä oppimateriaalia ei juuri ole saatavissa. Koetilanteessa oppilaat joutuvat useimmiten vastaamaan suomen/ruotsin kielellä. Silloin vastauksen kielellinen muotoilu vie suhteettomasti aikaa ja resursseja eikä mittaa oppilaan todellista osaamista. Opettajilla ei kentällä ole vielä riittävästi valmiuksia viittomakielen opettamiseen oppiaineena puutteellisen peruskoulutuksen vuoksi. Tärkeätä on huomata myös, etteivät äidinkieleltään viittomakieliset kuulevat lapset yleensä saa opetusta viittomakielessä. Oppimateriaalia aineesta ei juuri ole saatavilla. Mahdollisuudet viittomakieliseen jatko-opiskeluun perusopetuksen jälkeen ovat käytännössä hyvin pienet. Yleisiin oppilaitoksiin voi hakea opiskelemaan opiskelutulkin välityksellä. Opiskeluun tarvittavien valmiuksien heikkous, suomen kielen taidon puutteellisuus sekä opiskelutulkkauksen järjestämisessä ja rahoituksessa esiintyvät epäkohdat aiheuttavat ongelmia. Myös peruskoulutusta edeltävää varhaiskasvatusta on syytä kehittää niin, että jo päivähoitoa voidaan antaa viittomakielellä. Vanhemmat eivät pääse aloittamaan riittävän ajoissa viittomakielen opiskelua, koska lääketieteellisen diagnoosin tekeminen sekä sen perusteella tehtävien kuntoutussuunnitelmien teko ja toteuttaminen kestävät usein liian kauan. Seurauksena on, että lapsen viittomakielen kehitys pääsee alkuun niin myöhään, että tärkeimmät kielen omaksumisen vuodet usein menetetään ja seurauksena on kielellinen jälkeenjääneisyys, mikä aiheuttaa ongelmia lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Lisäksi nykyinen kuntoutusjärjestelmä korostaa liikaa kuulon ja puheen kehittämistä. Vanhemmille ei ole myöskään olemassa systemaattista ja kaikki perheet tavoittavaa tukijärjestelmää, joka takaisi kuurolle lapselle riittävät mahdollisuudet viittomakielen omaksumiseen. Koululainsäädäntö ei vielä täysin turvaa lapsen oikeutta saada opetusta omalla kielellään. Tämä näkyy perusopetuslain (628/98) momentissa, jonka mukaan Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä. Oikeusministeriön työryhmäkin oli jo suosittanut, että koululainsäädäntöä olisi edelleen kehitettävä siten, että oikeus saada viittomakielistä opetusta turvattaisiin lapsen kielen perusteella eikä vain kuuloasteen perusteella. Työryhmä jatkaa: Viittomakielisen opetuksen järjestämisessä tulisi huomioida myös äidinkieleltään viittomakieliset kuulevat lapset. Viittomakielisille lapsille tulisi

21 pyrkiä järjestämään koulussa riittävän laaja viittomakielinen ympäristö. Aikuiset kuurot viittomakieliset kieli- ja samastumismallit puuttuvat usein lapsilta, eikä kouluissa ole juuri koulutettuja kuuroja työntekijöitä. Samoin kuulevien työntekijöiden viittomakielen taito ja kuurojen yhteisön tuntemus on puutteellinen. Kunnissa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota viittomakielisten päivähoitopalvelujen tarjontaan. Varhaiskasvatuksen puolella ilmenevät puutteet asettavat myös erityisiä vaatimuksia viittomakielisten luokanopettajien koulutukselle, koska usein alkuopetusvaiheessa he joutuvat keskittymään kielenkehityksestä huolehtimiseen. Tämä johtuu siitä, että vielä nykyäänkin kouluihin tulee lapsia, joiden kielenkehitys viittomakielessä saattaa olla useammankin vuoden jäljessä. Tämä tilanne tuo esille tarpeen kouluttaa viittomakielisiä lastentarhanopettajia. Kansainväliset asiakirjat Kansainväliset asiakirjat kuten UNESCO:n Salamanca Statement on the Frameworks on Special Needs Education ja YK:n vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet suosittelevat, että kuurojen lasten opetus tulisi järjestää heille tarkoitetuissa viittomakielisissä omakielisissä kouluissa. Koulutuksen erityistarpeita käsittelevä Salamanca Statementissä olevan toimintaperiaatteita ja koulutuksen organisointia koskevan jakson 21 kohdan mukaan viittomakielen asema tulisi tunnustaa kansallisella tasolla ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta viittomakielisillä olisi mahdollisuus saada opetusta omalla kielellään. Saman asiakirjan mukaan viittomakielisten erityistarpeet voitaneen ottaa asianmukaisimmin huomioon järjestämällä opetus erityiskouluissa tai yleisopetuksen koulujen yhteydessä toimivilla erityisluokilla. Yleisohjeissa todetaan, että kuurojen lasten koulutuksessa, heidän perheissään ja yhteisöissään tulisi ottaa huomioon viittomakielen käyttö. Kuurojen lasten opetuksessa on tarpeen kohdistaa erityishuomiota kulttuuripainotteiseen opetukseen, joka antaa kuuroille ja kuurosokeille hyvät valmiudet kommunikointiin ja mahdollisimman suuren itsenäisyyden. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sekä YK:n taloudellisia oikeuksia koskeva yleissopimus takaavat kielellisille vähemmistöryhmille oikeuden käyttää omaa kieltään. Samaan viittaa YK:n lapsenoikeuksia koskeva yleissopimus, jossa painotetaan lasten kielellisiä tarpeita. Euroopan Neuvoston alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen asiakirja korostaa alueellisten kielten tai vähemmistö- 21

22 kielten asianmukaista opetusta ja opiskelua kaikilla tasoilla ja sen järjestämistä sopivalla tavalla. Edellä mainitut kansainvälisiä asiakirjoja koskevat kuvaukset on poimittu oikeusministeriön työryhmän (1996) mietinnöstä. 3.2 Viittomakielisen koulutuksen säädöksellinen perusta Viittomakielen asema opetuskielenä muuttui uusien koululakien astuttua voimaan Lakiuudistuksessa perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetuskieltä ja äidinkielen opetusta koskevat säännökset uudistettiin ja yhtenäistettiin aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Muutoksilla vahvistettiin selkeästi vähemmistökielistä saamen kielen, romanikielen ja viittomakielen lainsäädännöllistä asemaa. Perusopetuksessa, lukio-opetuksessa ja ammatillisessa opetuksessa opetuskielenä voi olla viittomakieli ja viittomakieltä voidaan opettaa oppilaan äidinkielenä (ks. alaviite 1 ). Näin ollen kaikessa edellä mainitussa opetuksessa tulisi olla käytettävissä viittomakielisiä opettajia. Koululakien vähemmistökielten asemaa opetuskielenä ja äidinkielenä koskevat kielisäädökset perustuvat hallitusmuotoon, joka turvaa vähemmistökieliä käyttävien aseman yhteiskunnassa. Hallitusmuodon 14. :n 3. momentin (ks. alaviite 2 ) mukaan kielellisillä vähemmistöryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Viittomakieltä ei pidetty aikaisemmassa lainsäädännössä sen enempää nykymerkityksessä opetuskielenä kuin opetettavana äidinkielenäkään. Säädöstekstissä todettiin, että peruskoulun opetuksessa voidaan käyttää myös viittomakieltä tai tukea opetusta viittomakielellä. Ammatillisessa koulutuksessa saatiin samoin käyttää myös viittomakieltä, 22 1) Perusopetuslaki (628/98) mom Koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. 2. mom Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä mom Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Lukiolaki (629/98) mom Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli mom Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98) mom Ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Kaksikielisen oppilaitoksen opetuskielenä on suomi ja ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli mom Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. 2) Suomen Hallitusmuoto (969/95) mom Viittomakieltä käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

23 viittomia sekä muita vammaisuuden edellyttämiä viestintämenetelmiä. Lukiolainsäädäntöön ei sisältynyt lainkaan viittomakieltä koskevia säännöksiä. Opetettavana äidinkielenä viittomakieltä ei hyväksytty. Kielenä viittomakieltä saatettiin opettaa peruskoulun erityisopetuksessa vaikeasti kuulovammaisille ja muille sitä tarvitseville oppilaille. Opetettavaksi äidinkieleksi hyväksyttiin vain suomen, ruotsin, saamen ja romanikieli. Tästä johtuen viittomakielen asema myös opettajankoulutuksessa oli vähäinen. Viittomakielen opetusta on sisältynyt jonkin verran ainoastaan kuulovammaisten erityisluokanopettajankoulutukseen, mutta annettu kielen opetus ei ole ollut määrällisesti riittävää. Viittomakieltä käyttävät opettajat ovatkin joutuneet opiskelemaan kieltä omaehtoisesti opettajankoulutuksen ulkopuolella, ja muutamia vuosia sitten alkaneet viittomakielen arvosanaopinnot ovat saavuttaneet suuren suosion opettajiksi aikovien keskuudessa. Viittomakielellä on siis aikaisemmasta poiketen nykyisin muodollisestikin opetuskielen asema. Perusopetuslain mukaisesti kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä. Velvollisuus määräytyy oppilaiden kuulovammaisuuden asteen mukaan. Ainakin viittomakieltä ensimmäisenä kielenä oppineille kuuroille opetus on annettava viittomakielellä. Mikäli oppilas pystyy opiskelemaan viittomakielellä, saa perusopetuksessa oppilaan huoltaja ja muussa opetuksessa opiskelija itse valita opetuskieleksi viittomakielen. Näin ollen viittomakielisen opetuksen saamiseen opiskelussa on subjektiivinen oikeus. Käytettävällä opetuskielellä tulee antaa paitsi varsinainen opetus myös muut opetukseen liittyvät palvelut. Lukiolaki ja ammatillisesta koulutuksesta annettu laki eivät sisällä koulutuksen järjestäjälle varsinaista velvoitetta järjestää viittomakielistä opetusta, vaan opetuksen järjestäminen on koulutuksen järjestäjän päätösvallassa. Kuitenkin myös näiden lakien mukaisesti samoin kuin sellaisilla perusopetuksessa opiskelijalla, joka pystyy opiskelemaan usealla opetuskielellä siis esimerkiksi viittomakielellä, on oikeus hakeutua valitsemallaan opetuskielellä, esimerkiksi viittomakielellä, järjestettävään koulutukseen. Viittomakielellä annettavassa lukio- ja ammatillisessa opetuksessa opetustoimen vastuulle kuuluu mahdollisesti tarvittavien tulkkauspalveluiden järjestäminen. Äidinkielenä opetettava kieli määräytyy oppilaan opetuskielen mukaan. Kaikissa koulutusmuodoissa voidaan uusien koululakien mukaan opettaa äidinkielenä viittomakieltä. Viittomakieltä on mahdollista opettaa joko yksinomaisena äidinkielenä tai äidinkieleen varattuja tunteja voidaan käyttää viittomakielen opiskeluun oppilaan muun äidinkielen opiskelun ohella. Viittomakieltä koskevaan lainsäädäntöön kuuluvat vielä viittomakieltä käyttävien tulkkipalvelut, jotka turvataan vammaispalvelulailla ja -asetuksella (L 380/87, A 759/87). Asetuksen mukaisesti tulkki- 23

24 palvelujen piiriin sisältyy työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tapahtuva tulkkaus. Lainsäädännön muutokset edellyttävät, että esiopetus, luokanopetus, erityisopetus, erityisluokanopetus, opinto-ohjaus ja aineenopetus sekä erityisesti viittomakielen opetus äidinkielenä tulee toteuttaa viittomakielisille viittomakielisenä Tavoitteet Oikeusministeriön viittomakielen oikeudellista asemaa selvittänyt työryhmä esitti (1996) viittomakielisen opettajakoulutuksen kehittämistä siten, että riittävä määrä viittomakielisiä ja viittomakieltä oppiaineena opettavia opettajia olisi käytettävissä eri koulutustasoilla. Tämä merkitsee sitä, että on tarve kouluttaa viittomakielisiä lastentarhanopettajia viittomakielisiä luokanopettajia viittomakielen aineenopettajia viittomakielisiä aineenopettajia viittomakielisiä opinto-ohjaajia Työryhmä esittää, että riittävän laaja viittomakielinen ympäristö tulisi järjestää viittomakielisille lapsille, mikä merkitsee nykyisten kuulovammaisten koulujen lukumäärän supistamista sekä riittävää määrää viittomakielisiä opettajia. Tässä muistiossa esitetään jäljempänä tarkempia tietoja tulevasta opettajatarpeesta. Kuurojen Liitto ry on esittänyt opetusministeriölle ja Opetushallitukselle uuden viittomakielisen perusopetusta antavan koulun perustamista. Koulun toimintaperiaatteet pohjautuisivat viittomakielisten yhteisön tarpeisiin sekä perustuslain turvaamiin viittomakieltä käyttävien oikeuksiin (vrt. ruotsin-, saamen- ja romanikielisten opetus). Se toimisi mallikouluna, jonka toiminta-ajatus ja arvot nousisivat viittomakielisten yhteisön tarpeista käsin. Luonnollisesti koulu olisi myös monikielinen ja -kulttuurinen. Viittomakielistä peruskoulua tarvittaisiin myös viittomakielisten opettajien koulutuksessa mukana olevaksi harjoittelukouluksi. Lisäksi kolme maamme kuulovammaisten koulua voisivat erikoistua viittomakielisten lasten kouluiksi, joissa on päteviä viittomakielisiä opettajia. Tämä edellyttäisi alan koulujärjestelmän muuttamista ja kehittämistä. Lisäksi oikeusministeriön työryhmä (1996) esittää, että viittomakielisen opetuksen järjestämisessä tulisi huomioida myös äidinkieleltään viittomakieliset kuulevat lapset. Jyväskylän yliopistossa syksyllä 1998

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO Opetusneuvos Leena Nissilä Eduskunnan sivistysvaliokunta

ASIANTUNTIJALAUSUNTO Opetusneuvos Leena Nissilä Eduskunnan sivistysvaliokunta ASIANTUNTIJALAUSUNTO Opetusneuvos Leena Nissilä 15.1.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle viittomakielilaiksi (HE 294/2014) Taustaa Totean Opetushallituksen puolesta lausuntona

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä 4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita.

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Jos koulunkäyntisi pitkittyy toimintarajoitteen vuoksi, voit saada aktivointikorvausta

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus)

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus) Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus) Täyttöohje Kunnan tehtävänä on organisoida kunnan koulujen peruskoulutiedonkeruu. Kunta ilmoittaa kouluille tietojen tallennusaikataulun, tarkistaa koulujen tallentamat

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA

OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA Opetussuunnitelman käsittely opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS KESÄKUU 2012 Opetussuunnitelma opettajankoulutuksessa Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi peruskoululain 10 a ja 23 :n muuttamisesta ja lukiolain 15 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi peruskoululain 10 a ja 23 :n muuttamisesta ja lukiolain 15 :n muuttamisesta 1991 vp - HE n:o 5 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi peruskoululain 10 a ja 23 :n muuttamisesta ja lukiolain 15 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että peruskoulun

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 20.03.2013 Sivu 1 / 1 1384/12.01.00/2013 103 Lukuvuoden 2013-2014 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Kauber Astrid, puh. (09) 816 52024 Nurmi Juha, puh. (09) 816

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Ulvilan paikallisyhdistys Oikaisuvaatimus KH päätökseen /56 Sivu 1/5

Ulvilan paikallisyhdistys Oikaisuvaatimus KH päätökseen /56 Sivu 1/5 Ulvilan paikallisyhdistys Oikaisuvaatimus KH päätökseen 7.3.2016/56 Sivu 1/5 Ulvilan kaupunginhallitus PL 77 28401 ULVILA OIKAISUVAATIMUS Asia: OAJ:n Ulvilan paikallisyhdistys ry:n oikaisuvaatimus Ulvilan

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 290/2007 vp Viittomakielentaitoisen luokanopettajan pätevyys Eduskunnan puhemiehelle Asetuksessa kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista (724/1984) säädellään

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Svenska rum -lautakunta / /2014

Svenska rum -lautakunta / /2014 Svenska rum -lautakunta 11.6.2014 1058/12.01.00/2014 49 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Esikoululuokka on lastasi varten

Esikoululuokka on lastasi varten Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA

LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA 1 KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ TEHTÄVIEN TÄYTTÖSUUNNITELMA 16.1.2015 LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA Toistaiseksi täytettävät tehtävät Yläkoulu ja lukio Äidinkielen ja kirjallisuuden

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

OAJ:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

OAJ:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö lukioonvalmistava@minedu.fi kirjaamo@minedu.fi Asia: OAJ:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot