eurakka sähköinen hankintamenettely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eurakka sähköinen hankintamenettely"

Transkriptio

1 eurakka sähköinen hankintamenettely Toimintamallin kuvaus, II vaihe Tiehallinnon selvityksiä 23/2006

2

3 Julkaisun nimi 1 eurakka sähköinen hankintamenettely Toimintamallin kuvaus, II vaihe Tiehallinnon selvityksiä 23/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 2 Julkaisun nimi ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN ISBN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin Tiehallinto Hankinta PL Helsinki Puhelinvaihde

5 eurakka sähköinen hankintamenettely, vaihe II. Helsinki Tiehallinto, Hankinta. Tiehallinnon selvityksiä 23/ s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: Hankinta, tienpito, strategia, sähköinen asiointi, tietovarastot, tietopalvelu Aiheluokka: 01, 40, 70 TIIVISTELMÄ eurakka sähköisen hankintamenettelyn toimintamallikuvauksen II vaiheen tavoitteena on ollut syventää aiemmin laadittua yleiskuvausta toimijoiden roolien osalta sekä hankintaprosessiin liittyvien eri vaiheiden osalta. Keskeistä on ollut myös kuvata hankintaan liittyviä sovelluksia yleisellä tasolla ja tietotarpeita sekä niiden integraatioita sähköisiin tietovarastoihin ja dokumenttien hallintajärjestelmiin. Kuvauksessa esitetään hankinnan toimintamalli, jota on tarkennettu tarvittaessa tuoteryhmittäin. Tarkasteltavia tuoteryhmiä ovat suunnittelu, hoito, ylläpito ja investoinnit. Toimintamallin tietotarpeet niihin liittyvine käytäntöineen kuvataan tilanteeseen Sähköinen hankintamenettely otetaan Tiehallinnossa käyttöön vaiheittain. Ensimmäiset askeleet on jo otettu. Tavoitteena on, että Tiehallinnon tienpidon hankinnoissa on testattu sähköisen hankinnan toimintamallin eri vaiheet vuoden 2007 loppuun mennessä. Sähköinen kaupankäynti on tuolloin vielä pääasiallisesti Tiehallinnon suunnasta toimivaa. Sähköinen kaupankäynti saadaan käyttöön täydessä laajuudessa vuoteen 2010 mennessä, jolloin se on kaksisuuntaista ja vuorovaikutteista Tiehallinnon ja palveluntuottajien välillä. Sähköisen hankintamenettelyn kehittymiselle on tärkeää, että sähköisestä allekirjoituksesta tulee laillinen menettely tarjouspyyntöjen, tarjousten, sopimusten ja tilausten varmistamisessa. Sähköiseen kaupankäyntiin siirtyminen edellyttää monipuolista koulutusta, koska siihen liittyy useita eri toimijoita ja paljon uusia käsitteitä, menetelmiä ja järjestelmiä. Tiehallinnon henkilöstölle sekä alan toimijoille tulee järjestää koulutusta - yleisellä tasolla sähköisen hankintamenettelyn päälinjauksista - eri tuoteryhmien (investoinnit, hoito, ylläpito, suunnittelu) hankintoihin liittyvistä asioista - eri yksityiskohtien (esimerkiksi sovellusten, järjestelmien ja tietovarastojen) käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Keskeisimmät riskit sähköiseen hankintamenettelyyn siirtymisessä liittyvät aikatauluun, palveluntuottajiin ja tietovarastoihin. Sähköiseen hankintamenettelyyn siirtyminen ei onnistu, mikäli kaikki osapuolet, tilaaja, palveluntuottajat ja sidosryhmät, eivät sitoudu tai pysty sitoutumaan siirtymisaikatauluun. Palveluntuottajiin liittyvät riskit johtuvat mahdollisista puutteista osaamisessa ja laitteistoissa. Tietovarastojen ja tiedon keräämisen kehittäminen liittyvät osana Tiehallinnon kaikkien tietopalvelujen kehittämiseen. Tietovarastojen ja tiedon keräämisen kehittämisen onnistuminen riippuu ennen kaikkea tietopalvelujen kehittämisen onnistumisesta. Sähköinen hankintamenettely on laaja kokonaisuus ja edellyttää monien eri osakokonaisuuksien kehittämistä. Täysi taloudellinen hyöty sähköisestä kaupankäynnistä saadaan siinä vaiheessa, kun koko tienpitoprosessi sekä tilaaja- että palveluntuottajapuolella toimii sähköisesti.

6 eentreprenad elektroniskt upphandlingsförfarande, etapp II. Helsingfors Vägförvaltningen, Upphandlingen. Vägförvaltningens utredningar 23/ s. ISSN , ISBN , TIEH Ämnesord: Upphandling, väghållning, strategi, elektronisk kommunikation, datalager, datatjänst SAMMANFATTNING Målet med etapp II av beskrivningen av verksamhetsmodellen för eentreprenad - elektroniskt upphandlingsförfarande - har varit att fördjupa den tidigare gjorda allmänna beskrivningen av aktörernas roller och olika faser i anknytning till upphandlingsprocessen. Det har också varit viktigt att beskriva tillämpningar i anknytning till upphandlingar på generell nivå samt databehov och deras integrering med elektroniska datalager och dokumenthanteringssystem. I beskrivningen framställs verksamhetsmodellen för upphandlingen. Modellen har preciserats vid behov enligt produktgrupp. De undersökta produktgrupperna är planering, drift, underhåll och investeringar. Verksamhetsmodellens databehov jämte praxisen i anknytning till dem beskrivs enligt situationen Det elektroniska upphandlingsförfarandet tas i bruk stegvis inom Vägförvaltningen. De första stegen har redan tagits. Målet är att man i fråga om Vägförvaltningens väghållningsupphandling har testat de olika faserna av verksamhetsmodellen för elektronisk upphandling före utgången av Den elektroniska handeln fungerar då ännu huvudsakligen enkelriktat från Vägförvaltningen. Den elektroniska handeln skall vara i användning i full skala fram till 2010, då den är dubbelriktad och växelverkande mellan Vägförvaltningen och serviceproducenterna. Det är viktigt för utvecklingen av den elektroniska upphandlingen och handeln att elektroniska underskrifter blir lagliga för att fastställa anbudsbegäran, anbud, avtal och beställningar. Övergången till elektronisk handel förutsätter mångsidig utbildning, eftersom där ingår många olika aktörer och många nya begrepp, metoder och system. Det skall ordnas utbildning för Vägförvaltningens anställda samt för aktörerna inom branschen - på generell nivå om huvudlinjerna för det elektroniska upphandlingsförfarandet - om olika frågor i anknytning till upphandlingar av olika produktgrupper (investeringar, drift, underhåll, planering) - om frågor i anknytning till ibruktagandet av olika detaljer (t.ex. tillämpningar, system och datalager). De mest centrala riskerna vid övergången till elektroniskt upphandlingsförfarande hänför sig till tidsplanen, serviceproducenterna och datalagren. Övergången till elektroniskt upphandlingsförfarande lyckas inte om inte alla parter, beställare, serviceproducenter och intressegrupper, förbinder sig eller kan förbinda sig till tidsplanen för övergången. Riskerna i anknytning till serviceproducenterna beror på eventuella brister i kompetens och utrustning. Utvecklingen av datalagren och datainsamlingen utgör en del av att utveckla Vägförvaltningens alla datatjänster. Hur väl utvecklingen av datalagren och datainsamlingen lyckas beror framförallt på hur utvecklingen av datatjänsterna lyckas. Det elektroniska upphandlingsförfarandet är en omfattande helhet och förutsätter att många olika delhelheter utvecklas. Fullständig ekonomisk nytta av elektronisk handel fås i det skedet när hela väghållningsprocessen fungerar elektroniskt på både beställar- och serviceproducenthåll.

7 econtract electronic procurement process, phase II. Helsinki Finnish Road Administration, Procurement. Finnra reports 23/ p. ISSN , ISBN , TIEH Keywords: Procurement, road maintenance, strategy, e-services, information databases, information services ABSTRACT The aim of phase II of the description of the operational model of econtract electronic procurement process has been to deepen the previously compiled general description in terms of operator roles and the different phases of the procurement process. The focus has also been on describing applications linked with the procurement process on a general level, as well as information needs and their integration with electronic information databases and file management systems. The description presents an operational model of procurement. When needed, product group-specific definitions are included. The product groups under observation are planning, routine and periodical maintenance and investments. The information needs concerning the operational model, along with common practices linked with it, are presented until the year The Finnish Road Administration is adopting the electronic procurement process in stages. The first steps have already been taken. The goal is that by the end of 2007, the different stages of the operational model of electronic procurement have all been tested in the road maintenance procurements of the Finnish Road Administration. At that point, electronic commerce will still mostly be initiated by the Finnish Road Administration. Electronic commerce will be fully adopted by 2010, at which point it will operate in a two-way, interactive manner between the Finnish Road Administration and its service providers. It is important for the development of electronic procurement and e- commerce that electronic signature becomes a legally recognised way of verifying invitations to tender, tenders, contracts and orders. The transition to electronic commerce requires multi-faceted training, as it involves a number of different operators and many new concepts, procedures and systems. The Finnish Road Administration personnel and operators in the field require training on - the main lines of the electronic procurement process on a general level - matters related to procurement of different product groups (investments, routine and periodical maintenance, planning) - issues related to the adoption of specific matters (e.g. applications, systems and databases). The main risks of the transition to the electronic procurement process concern schedules, service providers and information databases. The transition to electronic procurement will not be possible unless all parties - the commissioner, service providers and interest groups commit themselves to the transition schedule, and are able to do so. Risks connected with service providers are caused by possible deficiencies in competence and hardware. Developing information databases and data collection are part of the development of all the information services of the Finnish Road Administration. Success in gathering databases and information depends first and foremost on the success of the development of information services. The electronic procurement process is an extensive field that calls for development in various separate sub-fields. The full economic benefits of electronic commerce will be available when the entire road maintenance process can be operated electronically, on both the commissioner s and the service provider s side.

8

9 ESIPUHE eurakka sähköisen hankintamenettelyn toimintamallikuvauksen II vaiheen tavoitteena on ollut syventää aiemmin laadittua yleiskuvausta toimijoiden roolien osalta sekä hankintaprosessiin liittyvien eri vaiheiden osalta. Keskeistä on ollut myös kuvata hankintaan liittyviä sovelluksia yleisellä tasolla ja tietotarpeita sekä niiden integraatioita sähköisiin tietovarastoihin ja dokumenttien hallintajärjestelmiin. Toimintamallin tietotarpeet niihin liittyvine käytäntöineen kuvataan tilanteeseen Lisäksi on esitetty tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat askellukset. Toimintamallikuvausta on ollut laatimassa seuraava projektiryhmä: Hannu Tolonen, Oulun tiepiiri (puheenjohtaja) Ari Kuotesaho, Oulun tiepiiri (suunnittelu) Juho Meriläinen, asiantuntijapalvelut (tietopalvelut) Timo Laaksonen, Turun tiepiiri (hoito) Mikko Honkonen, Oulun tiepiiri (ylläpito), asti Keijo Pulkkinen, Oulun tiepiiri (ylläpito), alkaen Kari Holma, Oulun tiepiiri (ylläpito), alkaen Pekka Petäjäniemi, Hämeen tiepiiri (investoinnit) Konsultteina työssä ovat toimineet dipl.ins. Martti Perälä ja dipl.ins. Päivi Annamaa Plaana Oy:stä. Helsingissä elokuussa 2006 Tiehallinto Hankinta

10

11 eurakka sähköinen hankintamenettely 9 Sisältö 1 TAVOITTEET 11 2 KÄSITTEISTÖN MÄÄRITTELYÄ Palveluntuottajien nimikkeistöä Tietopalvelun nimikkeistöä Muuta nimikkeistöä 13 3 eurakka SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA Toimintaympäristö Tiehallinnon sähköinen toimintamalli TIETOPALVELUT Yleistä Dokumenttien ja paikkatiedon hallinta Tiedon keruu ja ylläpito Tietovarastot Tiedon jalostus Tietoverkot 25 5 HANKINNAN TOIMINTAMALLI Yleistä tuoteryhmistä Tarjouspyynnön muodostaminen Sijoittaminen Tiehallinnon kauppapaikalle Tutustuminen tarjontaan Tarjousten jättäminen Tarjousten vertailu, hankintapäätös Sopimuksen tekeminen Sopimuksen hallinta Kanssakäymisportaali Laadun ja toteutuman hallinta Ohjelmointi ja suunnittelu palvelusopimuksissa Tiestötiedon ylläpito Työn vastaanotto Takuuaika 45 6 TIENPIDON OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 46 7 ASKELLUKSET Yleistä Askellukset vuosina Askellukset vuosina

12 10 eurakka sähköinen hankintamenettely 8 RISKIT 51 9 LÄHTEET 53

13 eurakka sähköinen hankintamenettely 11 TAVOITTEET 1 TAVOITTEET eurakka sähköisen hankintamenettelyn toimintamallikuvauksen II vaiheen tavoitteena on ollut syventää ja kirkastaa aiemmin laadittua yleiskuvausta toimijoiden roolien osalta sekä hankintaprosessiin liittyvien eri vaiheiden osalta. Keskeistä on ollut myös kuvata hankintaan liittyviä sovelluksia yleisellä tasolla ja tietotarpeita sekä niiden integraatioita sähköisiin tietovarastoihin ja dokumenttien hallintajärjestelmiin. Kuvauksessa esitetään hankinnan toimintamalli, jota on tarkennettu tarvittaessa tuoteryhmittäin. Tarkasteltavia tuoteryhmiä ovat suunnittelu, hoito, ylläpito ja investoinnit. Toimintamallin tietotarpeet niihin liittyvine käytäntöineen kuvataan tilanteeseen Lisäksi esitetään tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat askellukset. Tiehallinnon eurakka -sähköisen hankintamenettelyn kehittämistyön tavoitteena on, että Tiehallinnon hankinnoissa on testattu sähköisen hankinnan toimintamallin eri vaiheet vuoden 2007 loppuun mennessä. Sähköinen kaupankäynti on tuolloin vielä pääasiallisesti Tiehallinnon suunnasta toimivaa. Sähköinen kaupankäynti saadaan käyttöön täydessä laajuudessa vuoteen 2010 mennessä, jolloin se on kaksisuuntaista ja vuorovaikutteista Tiehallinnon ja palveluntuottajien välillä. Sähköisellä hankintamenettelyllä tehostetaan ja yhtenäistetään tienpitotoimintaa. Täysi taloudellinen hyöty sähköisestä kaupankäynnistä saadaan siinä vaiheessa, kun koko tienpitoprosessi sekä tilaaja- että palveluntuottajapuolella toimii sähköisesti. Käynnissä olevien ja vuoden 2006 aikana valmistuvien Tiehallinnon hankintastrategian päivitystyön (Hankinta 2010) ja suunnittelun tavoitetila 2010 työn (Suunta 2010) tuloksia on hyödynnetty eurakan toimintamallin kuvauksessa. Toimintamallikuvausta hyödynnetään Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) sekä tiedonhallinnan rakenteiden (erakenteet) kehitystyössä.

14 12 eurakka sähköinen hankintamenettely KÄSITTEISTÖN MÄÄRITTELYÄ 2 KÄSITTEISTÖN MÄÄRITTELYÄ 2.1 Palveluntuottajien nimikkeistöä Tiehallinnon hankintaa palvelee useita erityyppisiä palveluntuottajia, joita on kuvailtu seuraavassa. Palveluntuottaja on tilaajalle palveluita tuottava urakoitsija tai konsultti. Toimija on yleisnimike infra-alalla toimivista tai alan kanssa yhteistyötä tekevistä palveluntuottajista, viranomaisista, elinkeinoelämän tai sidosryhmien edustajista. Hankintapalvelukonsultti on yleisnimike konsultista, joka tekee tilaajalle erikseen sovittavia hankinnan osatehtäviä kuten esimerkiksi suunnitteluttamista, kilpailuttamista, rakennuttamista ja valvontaa. Hankintapalvelukonsultti toimii erikseen määritetyissä tehtävissä tilaajan edustajana palveluntuottajaan päin. Tietopalveluntoimittaja voi olla palvelusuhteessa tilaajaan, urakoitsijaan, aliurakoitsijaan tai konsulttiin. Tiedon keruu, prosessointi, jalostus, jakelu, ylläpito sekä tietojärjestelmät ja niiden jatkuva kehittäminen kuuluvat tietopalveluntoimittajan vastuulle. 2.2 Tietopalvelun nimikkeistöä Tietopalveluihin liittyen on käytetty seuraavaa nimikkeistöä: Prosessinhallinnan sähköiset tukipalvelut ovat palveluja, joiden avulla asioiden käsittelyn työnkulkua suunnitellaan, ohjataan ja seurataan Tiehallinnossa ja yhteistyökumppaneiden organisaatiossa. /2/ Raaka data on mittauksista yms. saatavaa aineistoa, jota voidaan käyttää sellaisenaan tai tarvittaessa jalostaa jatkokäyttöä varten. Tarjouspyyntötietokanta on tarjouspyyntöaineiston osaksi koottu tietokanta urakasta. Tarjoustietokanta on tarjousaineiston osaksi koottu tietokanta urakasta. Sopimustietokanta on sopimusaineiston osaksi koottu tietokanta urakasta. Tietovarasto on tietokantoja sisältävä tietomassa, josta kootaan palvelutietokantoja erilaisiin tarpeisiin. Perustietovarasto on tie- ja siltatietoja sekä niiden kuntotietoja sisältävä tietovarasto. Kilpailuttamisportaali on tietoverkkopohjainen kaksisuuntainen liityntäpinta, jonka kautta tilaaja kilpailuttaa urakat (tarjouspyyntö- ja tarjousprosessit liiteaineistoineen ja asiakirjoineen sekä niihin liittyvät ilmoitukset). Portaalin kautta voidaan välittää dokumentteja, taulukoita, still-/videokuvaa, perustietovarasto -aineistoa ja suunnitelmia.

15 eurakka sähköinen hankintamenettely 13 KÄSITTEISTÖN MÄÄRITTELYÄ Kanssakäymisportaali on tietoverkkopohjainen kaksisuuntainen liityntäpinta, jonka kautta tilaajat, konsultit ja urakoitsijat voivat rakentaa sopimuksen toteuttamiseen liittyvän tiedonvälityksen. Portaalin kautta voidaan välittää dokumentteja, taulukoita, still-/videokuvaa, perustietovarasto -aineistoa ja suunnitelmia. Sähköinen allekirjoitus on tietoverkossa tehty allekirjoitus, jota tarvitaan mm. tarjouspyyntö- ja tarjousvaiheessa vahvistamaan asiakirjojen sitovuus. Sähköinen allekirjoitus on edellytys sille, että kaikki tarjouskierrokseen liittyvät asiakirjat saadaan välitettyä sähköisessä muodossa. Sähköinen allekirjoitus on kehitettävä yhteisillä periaatteilla koko valtionhallintoon. Välityspalvelu välittää viestejä automaattisesti esimerkiksi kanssakäymisportaaliin tai kilpailuttamisportaaliin/kauppapaikkaan tallennetuista uusista asiakirjaversioista eri toimijoiden välillä. 2.3 Muuta nimikkeistöä a-, b- ja c -tiedot ovat a) liikenne-, tie- ja kuntotiedot, b) tiedot maanpäällisistä, näkyvistä rakenteista ja c) tiedot maan alla olevista rakenteista. Hoito- ja ylläpitosuunnitelma on tiepiirin laatima suunnitelma, jossa määritellään tiepiirin tieverkon suunniteltu laatu- ja palvelutaso. Suunnitelma toimii keskeisenä lähtökohtana hoidon ja ylläpidon hankinnoille sekä ohjaa hankittavien palvelujen laatutasoa. Suunnitelma toimii myös keskeisenä vuorovaikutustyökaluna sidosryhmäyhteistyössä. Palvelusopimus on yleensä kestoltaan useampivuotinen sopimus, jonka aikana palveluntuottaja tuottaa tilaajalle sopimuksen piiriin kuuluvia palveluita. Toimivuusvaatimus on lopputuotteen vaadittu ominaisuus, joka esitetään erittelemättä teknistä ratkaisua. InfraRYL on tietojärjestelmä, joka sisältää infrarakenteen toimivuusja työlajivaatimukset sekä nimikkeistöjärjestelmän ja määrämittausohjeen. IK-laskentajärjestelmä on infra-alan systemaattinen ja yleisesti hyväksytty kustannushallintajärjestelmä. HOLA -menetelmä on infra-alan hankeosalaskennan asiantuntijajärjestelmä. Neliporrasajattelulla pyritään löytämään optimaaliset kehittämispolut liikenneongelmien ratkaisuun. Ratkaisuja etsitään neljällä eri tasolla: Vaihe 1:Vaikuttaminen maankäyttöön/liikennetarpeeseen sekä kulku- ja kuljetusmuodon valintaan Vaihe 2: Toimenpiteet nykyisen liikenneverkon käytön tehostamiseksi Vaihe 3: Pienet parantamistoimet Vaihe 4: Uusinvestoinnit ja suuret perusparannukset

16 14 eurakka sähköinen hankintamenettely EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA eurakka SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA Toimintaympäristö 2010 Tienpitotoiminnan tavoitteena Tiehallinnossa ovat matkojen ja kuljetusten toimivuuden varmistaminen sekä asiakkaiden hyvä palvelu liikenteessä. Nämä ohjaavat keskeisesti Tiehallinnon tienpitotoimintaa. Hoidon palvelusopimusten kestoa pidennetään nykyisistä 3, 5 ja 7 vuodesta mahdollisesti aina 10 vuoteen. Palvelusopimusten sisältöä voidaan tarvittaessa myös edelleen laajentaa. Kuntien tai kuntaryhmien kanssa voidaan tehdä erillisten sopimusten perusteella hoidon yhteisiä palvelusopimuksia, jolloin palvelusopimukseen sisällytetään maanteiden lisäksi myös katujen ja yksityisten teiden hoito. Hoidon hankinnan kehittämisen askeleet on esitetty kuvassa 1. Hoidon hankinnassa kumppanuuksiin ja palvelusopimuksiin Askel II Askel III KEHITTYNYT KUMPPANUUS TOTEUTUKSEN AIKANA Askel I KEHITETTY ALUEURAKAN HANKINTAMALLI AVATTU HOITO MENESTYKSEKKÄÄSTI KOKONAAN KILPAILULLE KEHITTYNYT LAADUNVARMISTUS JA JOUSTAVAT LAATUMUUTOKSET SORATEIDEN TOIMIVUUS- VAATIMUKSET KANNUSTAVIA MAKSUPERUSTEITA (tienkäyttäjätyytyväisyys -bonus) Pienimuotoinen T&K mukana urakoissa VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO TOIMIVUUS- VAATIMUKSIN TIETOJEN REAALIAIKAINEN YLLÄPITO MAHDOLLINEN KESTON JATKAMINEN Kuva 1. Hoidon hankinnan kehittämisen askeleet /6/. Ylläpidon hankinnoissa käytetään erilaisia palvelusopimuksia ja erillisurakoita. Ylläpidon palvelusopimusten sisällöllistä rajankäyntiä sekä hoidon että investointien suuntaan tehdään saatavien kokemusten perusteella. Palvelusopimusten minimikesto on 5 vuotta. Maksimikesto selvitetään pilottien avulla. Ylläpidon hankinnan kehittämisen askeleet on esitetty kuvassa 2. Investointien hankinnoissa yleisimmät hankintamallit ovat ST -malli, käyttöikämalli ja perinteinen kokonaisurakkamalli (KU). Lisäksi näitä malleja varioidaan tarpeen mukaan. Elinkaarimalli on yksi käyttöikämallin variaatio. Investointien hankinnan kehittämisen askeleet on esitetty kuvassa 3.

17 eurakka sähköinen hankintamenettely 15 EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA 2010 Ylläpidon hankinnassa kohti palvelusopimuksia Sopimuskohteen kunnon hallinta Toimenpiteiden ohjelmointi Toimenpiteiden toteutus Askel III Askel I KEHITETTY YLLÄPIDON TOIMIVUUSVAATIMUKSIA, LAAJENNETTU SISÄLTÖÄ, PIDENNETTY KESTOA VALMISTELTU PALVELUSOPIMUSTEN KONSEPTIA, KÄYNNISTETTY ENSIMMÄISET PILOTIT -tievalaistus, sillat Askel II VIMEISTELLÄÄN PALVELUSOPIMUSTEN KONSEPTIT, KÄYNNISTETÄÄN SEURAAVAT PILOTIT -hankintapalvelut (-päällysteet) KEHITETÄÄN JA KÄYTTÖÖNOTETAAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAT SEKÄ TOIMIVUUSVAATIMUKSET T&K MUKANA YLLÄPIDON SOPIMUKSISSA ANALYSOIDAAN PILOTTIKOKEMUKSET JA SELVITETÄÄN MAHDOLLISUUDET SIIRTYÄ LAAJA-ALAISESTI PALVELUSOPIMUSTEN KÄYTTÖÖN LUODAAN JA KÄYTTÖÖNOTETAAN VALTAKUNNALLINEN PALVELUSOPIMUSTEN KIERTO T&K MUKANA PALVELU- SOPIMUKSISSA Kuva 2. Ylläpidon hankinnan kehittämisen askeleet /6/. Ekotehokkuusindikaattorit otetaan arviointiperusteeksi ST- ja elinkaarimallilla toteutettavissa investointihankkeissa. Muissa toteutusmalleissa suunnitelmaratkaisujen ekotehokkuus varmistetaan suunnitteluvaiheen ohjeistuksella ja palveluntuottajilta edellytettäviltä projektikohtaisilla ympäristösuunnitelmilla. Ympäristösuunnitelmat liitetään kiinteäksi osaksi toiminta- ja laatusuunnitelmaa. Elinkaarikustannusten soveltamista edistetään jatkamalla tierakenteen kestoikämallien kehittämistä. Pitkän hoitovastuun sisältävät käyttöikäurakat huomioivat elinkaarikustannukset. Investointien hankinnassa kohti käyttöikämalleja Askel I KEHITETTY UUSIA HANKINTAMALLEJA -PJP -PJU -STt - Elinkaarimalli (STYH) KEHITETTY KÄYTÖSSÄ OLLEITA HANKINTAMALLEJA -KU - ST (aik. SR/KVU) Askel II KEHITETÄÄN Käyttöikämallia Yhteistoimintamallia OTETAAN KÄYTTÖÖN - joustavat tuotevaatimukset - toimivuusvaatimukset - T&K sopimuksiin JATKETAAN LCC- ja LCA- kehittämistä EDETÄÄN PILOTOINTIEN KAUTTA Askel III KEHITETÄÄN - Strategista kumppanuutta OTETAAN KÄYTTÖÖN - Ekoindikaattorit - Yhteistoimintasopimus KÄYTÖSSÄ KANSAINVÄLISESTI EDISTYKSELLISET HANKINTAMALLIT -KU - ST-mallit (ST, STt, ST+ ja PJU) - Käyttöikämallit (Käyttöikä- ja EK -sopimus) EDETÄÄN PILOTOINTIEN KAUTTA Kuva 3. Investointien hankinnan kehittämisen askeleet /6/.

18 16 eurakka sähköinen hankintamenettely EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA 2010 Toimivuusvaatimusten käyttöä tienpidon kaikissa hankinnoissa lisätään niin, että vuoden 2010 tienoilla valtaosassa hankinnoista on toimivuusvaatimuksia käytössä. Neliporrasajattelu otetaan käyttöön suunnittelussa, rakentamisessa sekä hoidossa ja ylläpidossa. Neliporrasajattelulla pyritään löytämään optimaaliset kehittämispolut, joilla ihmisten matkojen ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus sekä turvallisuuden ja ympäristön laatutaso voidaan ylläpitää pitkäjänteisesti mahdollisimman taloudellisella tavalla. Tiehallinto hankkii palveluntuottajilta hankittavat työt itse tai käyttää hankintapalvelukonsulttia. Palveluntuottaja vastaa laadun tuottamisesta ja raportoinnista. Laadun varmistamiseksi Tiehallinto käyttää vain auditoituja palveluntuottajia. Tiehallinto kerää ja käyttää systemaattisesti palautetietoa palveluntuottajista sekä välittää oman organisaationsa sisällä ajantasaista tietoa oleellisista poikkeamista toimituksissa. Tiehallinnolle palveluita tarjoamaan valittavalta edellytetään julkisesti todennettu tai muu vastaava näyttö pätevyydestään ja muista edellytyksistään tehtävän toteuttamiseen. Menettelyn avulla vaikutetaan koko tuotantoketjun laaduntuottokyvyn läpinäkyvyyteen. Valvontaa kehittämällä varmistutaan tehokkaasta yhteiskunnallisten vastuiden hoitamisesta Tiehallinnon hankkeissa. Laajat palvelukokonaisuudet mahdollistavat ja edellyttävät eri osa-alueiden osaajien uudenlaisen yhteistoiminnan ja osaamisen yhdistämisen. Laajojen palvelukokonaisuuksien kilpailuttamisessa arvioidaan myös palveluntuottajaverkoston laaduntuottokykyä ja yhteistoimintaa. Palveluntuottajaverkoston laaduntuottokykyä arvioidaan projektiorganisaatiokohtaisesti aikaisemmista projekteista annetun palautteen perusteella. Laaduntuottokyvyn perusedellytykset varmistetaan Tiehallinnon asettamilla palveluntuottajavaatimuksilla. Takuuaikoja pidennetään tarvittaessa. Takuuajan pidentämisen tavoitteena on edistää innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja vähentää erilaisia ratkaisuja rajoittavien laatuvaatimusten käyttöä. Ennen takuuaikojen pidentämistä varmistetaan riskien oikeudenmukainen jako tilaajan ja palveluntuottajien välillä. Tiehallinto osallistuu rahoituksella infra-alan tutkimus- ja kehitystoimintaan, kuten Infra ohjelmaan. Palveluntuottajien tuotekehitystä aktivoidaan sisällyttämällä urakoihin kehittämiskohteita tai -osioita, joiden onnistuneesta toteuttamisesta voidaan maksaa ylimääräinen palkkio. Kannustavuutta vaihtoehtoisten uusien ratkaisujen innovointiin lisätään kannustavin palkkiojärjestelmin. Omana työnä tehtyjä arvoketjun osia siirretään edelleen hallitusti osaksi aiempaa korkeamman jalostusasteen palvelusopimuksia. Tämä tarkoittaa asteittaista siirtymistä palveluntuottajan lisääntyvään vastuuseen esimerkiksi tienpitotoimenpiteiden ohjelmoinnista. Hankintapalveluilla täydennetään Tiehallinnon osaamista ja resursseja niin hankinnan valmistelussa kuin työnaikaisessa laadunvarmistuksessakin. Tiehallinnon toiminnoissa tarvittavien tietojen keruu, varastointi, jalostus ja jakelu ostetaan yhä useammin ulkoisena palveluna markkinoilta, tyypillisesti osana tienpidon laajaa palvelusopimusta.

19 eurakka sähköinen hankintamenettely 17 EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA 2010 Tiepiirirajoja tienpidon hankinnoissa hälvennetään tapauskohtaisesti, jotta hankkeiden valmistelu, kilpailutus ja laadunhallinta voidaan toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Tiepiirit tulevat myös erikoistumaan tienpidon hankinnan eri osa-alueille. Tienpidon markkinat toimivat valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kotimaisia markkinoita kehitetään yhteistyössä muiden valtion tilaajaviranomaisten sekä kuntien kanssa. Uusien yrittäjien markkinoille tulo mahdollistetaan ns. sisääntulourakoiden avulla. Tiehallinnon keskeisenä tehtävänä on huolehtia kilpailun aidosta toimivuudesta ja markkinoiden dynaamisesta kehittymisestä. Toimintaa kehitetään niin, että kilpailu on riittävää ja terveellä tavalla kireää. Harmaan talouden sekä muiden markkinavääristymien ja -häiriöiden ehkäisyyn panostetaan mm. tiiviillä viranomaisyhteistyöllä. Perusteettomat markkinoille tulon esteet kartoitetaan säännöllisesti ja ne puretaan. Markkinoita laajennetaan olemalla aktiivinen suunnannäyttäjä yhteispohjoismaisten inframarkkinoiden luonnissa, edistämällä kansainvälisten urakkakilpailujen syntymistä Suomessa ja Euroopassa sekä tukemalla parhailla hankintakäytännöillä ja alan yhteisillä kehitysohjelmilla kotimaisten toimijoiden kansainvälistä kilpailukykyä. Kotimarkkinoita kehitetään lisäksi yhteistyössä muiden valtion tilaajaviranomaisten sekä kuntien kanssa. Tiehallinto on aktiivinen toimija kehittämissään osaamisklustereissa (kuva 4). Niiden merkitys on suuri koko alan osaamisen kehittymiselle. Osaamisklusterit yhdistävät infra-alan eri toimijoiden osaamisen. Osaamisklustereiden tavoitteena on esimerkiksi koulutuksen kautta kehittää sekä Tiehallinnon että muiden infra-alan toimijoiden osaamista kansainväliselle huipputasolle. Osaamisklusterit luovat ja ylläpitävät uutta osaamista ja jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Toiminta luo myös vahvan alustan uusien innovaatioiden syntymiselle sekä uusien teknologioiden tutkimukselle ja käyttöönotolle.??? Tiehallinto? Hankinta- ja tietopalvelujen tuottajat ICT-foorumit ja toimijat Kunnat, kaupungit???? Teknologioiden kehittäjät?? Osaamisklusterit Osaamisklusterit Maakunnalliset liitot Konsultit Yliopistot, oppilaitokset Urakoitsijat???? Osaamisklusterit edistävät alan kehittämistä???? Askel I LUOTU PERUSEDELLYTYKSET TIEHALLINNON OSAAMISKESKITTYMIEN KEHITTÄMISELLE TOIMINTAMALLI YHTEISTYÖVERKOT KV. YHTEISTYÖ Askel II 2007/2008 TARKOITUS, PÄÄMÄÄRÄ JA TOIMINTAMALLI SAANEET HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN OSAAMISKLUSTERIKSI KÄYNNISTYY UUSIA TOIMIJOITA MUKAAN Askel III 2009/2010 TIEHALLINNON MENETTELYJEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ON KANSAINVÄLISTÄ HUIPPUTASOA ALAN OSAAMIS- KLUSTERIEN TOIMINTA ON VAKIINTUNUT JA EDISTÄÄ ALAN OSAAMISEN KEHITTYMISTÄ KANSAINVÄLISEN KONTAKTIVERKKO TOIMII Kuva 4. Osaamisklusterien kehittämisen askellukset /6/.

20 18 eurakka sähköinen hankintamenettely EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA Tiehallinnon sähköinen toimintamalli 2010 Vuonna 2010 käytössä ovat yhteiskäyttöiset tietovarastot, joissa olevat tiedot ovat kaikkien niitä tarvitsevien avoimessa käytössä tiedon luovuttamisen rajapinnassa tietoverkkojen kautta. Yhteiset tietovarastot lisäävät käytettävissä olevan tiedon määrää ja parantavat niiden laatua. Tarvittavan tiedon määrä ei vähene, mutta tilaajaorganisaationa Tiehallinto tarvitsee erilaista tietoa kuin tuotanto-organisaatio. Sekä tilaaja- että tuotanto-organisaatiot käyttävät kuitenkin samoja yhteiskäyttöisiä tietovarastoja. Tietoa kerätään, käsitellään ja jalostetaan automatisoidusti, mikä on Tiehallinnon ulkopuolella toimivien, kilpailutettujen tietopalveluntoimittajien vastuulla. Tieto on sisällöllisesti ja laadullisesti yhtenäistä. Urakoissa ja palvelusopimuksissa tiedon päivitys tehtyjen toimenpiteiden osalta sekä tiedon ylläpito kuuluvat palveluntuottajan vastuulle. Palveluntuottaja voi tuottaa tietopalvelut itse tai hankkia ne ulkopuolisilta tietopalveluntoimittajilta. Tarjouspyynnöt ja tarjoukset hoidetaan kilpailuttamisportaalin/sähköisen kauppapaikan kautta. Tilaaja vastaa extranetissä sijaitsevasta "kauppapaikka-ohjelmistosta" Sähköisessä hankintatoiminnassa tarvittavat tiestötietojen ja muiden lähtöaineistojen, laadunhallintaan liittyvien tietojen sekä työnaikaisten tietojen keruu, varastointi, päivitys, jalostus ja jakelu edellyttävät palveluntuottajalta tienpidollisen ja tiedonhallinnallisen osaamisen yhdistämistä. Kehittynyt tiedonhallinta on keskeinen tekijä prosessien uudistamisessa. Kattavat tiedot 3-ulotteisena koko tieverkosta luovat edellytykset uusille hankinta- ja sopimusmalleille. Tiehallinnon perustietovarastot uudistetaan vastaamaan näitä tarpeita. Tavoitetilassa 2015 tieverkko on 3-ulotteisena tietokannoissa ABC-mallin mukaisesti (kuva 5). Tiedot tieverkosta muuttuvat kolmiulotteisiksi ensisijaisesti investointi- ja rakenteen parantamishankkeiden toteuttamisen myötä. A: liikenne-, tiestö-, olosuhde- ja kuntotietoja B: tietoja näkyvistä rakenteista UUDET toiminta- ja sopimusmallit Tuetaan infra-alan kehittymistä C: tietoja maan alla olevista rakenteista VISIO: Tieverkko kolmiulotteisena tietokannoissa 2015 Luodaan kansallisia perusteita navigointijärjestelmät tienkäyttäjäpalvelut * INFRA 2010 Kuva 5. ABC-tiedot kolmiulotteisena tietokannoissa mahdollistavat hankinnan edelleen kehittämisen /6/.

21 eurakka sähköinen hankintamenettely 19 EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA 2010 Tiedonhallinta on paikkatietopohjaista. Tietoa voidaan hallita myös mobiilisti. Tarvittaessa tietoa kerätään paikanpäällä reaaliaikaisesti ja siirretään mobiilisti rajapintaan, josta se edelleen siirretään tietovarastoon tilaajan/tietopalveluntoimittajan toimesta. Tilaaja määrittää käytettävän rajapinnan. Tierakenteet ovat muuttumassa vähitellen älykkäiksi ja raportoiviksi. Käytössä on erilaisia optisia laitteita, jotka keräävät tiestö- ja liikennetietoa raaka dataksi. Kilpailuttamisportaalit tarjouspyyntöprosessissa ja kanssakäymisportaalit urakan toteutuksen seurannassa ovat käytössä osana tiedonhallintaa. Portaaleissa tieto liikkuu kaksisuuntaisesti. Portaalin tuottaminen, kehittäminen ja ylläpito kilpailuttamisen osalta kuuluvat tilaajalle ja urakan toteutuksen aikana kanssakäymisen osalta palveluntuottajalle. Kanssakäymisportaaleja käytetään urakoissa, palvelusopimuksissa ja suunnitteluhankkeissa. Kanssakäymisportaaleja käytetään asiakkaiden, elinkeinoelämän, sidosryhmien ja palveluntuottajien kanssa järjestettävien säännöllisten aluefoorumien ja tapaamisien rinnalla keskeisenä kanssakäymisvälineenä. Portaaliratkaisua käytetään myös suunnitteluun liittyvässä viestinnässä asiakkaiden kanssa, jolloin heillä on mahdollisuus tutustua suunnitelmiin ja kommentoida niitä portaalin kautta. Keskeiset kehittämistoimenpiteet kanssakäymisportaalin käyttöönotossa liittyvät käyttäjien hallintaan, kertakirjautumisperiaatteeseen ja tietoturvaan. Vaihtoehtoisesti kanssakäymisportaali sijaitsee vakiomuotoisena tilaajan extranetissa ja valitulle palveluntuottajalle annetaan projektikohtaiset käyttöoikeudet. Tämä menettely mahdollistaa paremmin standartoidun portaaliratkaisun sekä yhteenkytkennät tilaajan järjestelmiin olisi ehkä paremmin sovitettavissa (esim. sähköinen kauppapaikka, suunnittelutietokanta). Automatisoitu hankevalmistelu Automatisoitu suunnittelu Automatisoitu hankinta Automatisoitu työmaa Automatisoitu hoito ja kunnossapito Tuotemallit Tietomallit Tuotemallit Tietomallit Tuotemallit Tietomallit Tuotemallit Tietomallit Infra-alan yhteiset ict teknologia linjaukset (mm. mobiilisuus, tietotekniset alustat) DIGI-INFRA (infran digitaalinen kuvaus ja sen käyttöperusteet) Infra-alan etoiminta - mallit Infra-alan yhteiset etoiminta periaatteet ja kehittämisaskellukset Kuva 6. Sähköinen toimintamalli hankinnan arvoketjun eri vaiheisiin Infra ohjelman mukaan /6/.

22 20 eurakka sähköinen hankintamenettely EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA 2010 Hankkeista muodostetaan 3D -tuotemallit, jotka ovat käytettävissä kaikissa suunnitteluvaiheissa sekä myös rakentamisen, hoidon ja ylläpidon aikana. 3D -malli päivitetään toteutuneiden rakenteiden mukaisesti. Tuotemallia päivitetään väylän koko elinkaaren ajan ja se toimii lähtötietona seuraavissa väylää koskevissa suunnitteluhankkeissa. Tuote- ja tietomallien kehittämisen kautta edetään kohti infra-alan yhteistä tuotetietomallia. Inframodel - projektien kautta on saatu käyttöön alan yhteinen, tiedonsiirtoon tarkoitettu tiedonsiirtomalli. Tällöin älykästä tietoa voidaan siirtää riippumatta käytettävistä suunnitteluohjelmistoista. Seuraavana askelluksena on määritellä ja kuvata Tiehallinnon hankintapalveluiden tuottamisprosessit, prosessien tarvitsemat tietojärjestelmäpalvelut ja -tiedot sekä niiden tuottamista tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus. Lisäksi tavoitteena on suunnitella toimenpiteet, joilla prosesseja ja tietojärjestelmiä ryhdytään kehittämään sähköisen hankintamenettelyn tavoitetilan 2010 mukaisiksi.

23 eurakka sähköinen hankintamenettely 21 TIETOPALVELUT 4 TIETOPALVELUT 4.1 Yleistä Tavoitteena on, että Tiehallinnolla on vuonna 2010 käytössä toiminnan tarpeiden mukaiset tietopalvelut, sähköiset asiointipalvelut ja prosessinhallinnan tukipalvelut. Toimintaa tukevat tiedonhallinnan palvelurakenteet ovat joustavat ja skaalatut. Tietojärjestelmärakenne on muutettu palveluarkkitehtuuriksi nykyisestä yksittäisiä toimintoja palvelevista järjestelmäratkaisuista. Tietopalveluiden tavoitetilassa saadaan säästöjä erityisesti manuaalisen tietopalvelutyön vähenemisestä. Sisäiset ja ulkoiset asiointipalvelut on rakennettu yhtenäisen teknisen alustan päälle. /2/ Tiehallinto vastaa siitä, että sen asiakkailla ja yhteistyökumppaneilla ovat riittävät, laadukkaat ja ajantasaiset tiedot tieverkosta ja sen käytöstä ja että tiedot ovat kaikkien saatavilla erilaisten tietopalvelujen kautta /1/. Tiehallinto toimii laatimansa tiedonhallinnan strategian mukaisesti, jossa linjataan mm. seuraavia asioita: Tiehallinto tarjoaa aktiivisesti hallussaan olevaa tietoa liikennejärjestelmän toimijoiden sekä asiakkaiden ja sidosryhmien käyttöön. Tiedon yhteiskäyttöä edistetään antamalla se käyttöön vastikkeetta tai mahdollisimman edullisesti. Tietopalvelut rakennetaan asiakaslähtöisesti profiloiduiksi palveluiksi. Tiehallinto hankkii tietojärjestelmien sijaan mahdollisuuksien mukaan tiedonhallinnan kokonaispalvelua. Tiestö- ja liikennetietopalvelujen hankinnan ja tietojen hallinnan keskeiset periaatteet on määritetty keväällä Tavoitetilassa tiedot ovat ulkoistetussa, mahdollisesti väylävirastojen yhteisessä tietovarastossa. Tietojen hankkiminen perustuu muutamaan pitkäkestoiseen kilpailutettuun palvelusopimukseen. Tähän edetään askeleittain markkinoiden kehittämisen ja järjestelmärakenteen uudistamisen kautta. Lyhyen aikavälin (2007) tavoitteena on toteuttaa järjestelmärakenteen modernisointi ja karsinta sekä hankkia tietoja isompina kokonaisuuksia niputtamalla eri mittauksia ja laajentamalla niitä markkinoiden mahdollistamassa tahdissa alueellisesti ja ajallisesti suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tiehallinto omistaa sekä tiedot että tietovarastot. Pitkän aikavälin (2010) tavoitteessa tiedot ovat keskitetyssä tietovarastossa ja tiedot hankitaan muutamalla kilpailutetulla pitkäkestoisella palvelusopimuksella. Tiehallinto omistaa sekä keskeiset tie-, silta-, varuste-, ja kuntotiedot että tietovaraston. Muut tiedot hankitaan palveluna toimivilta markkinoilta. Infra ohjelma tuottaa infra-alan yhteisen tietomallin, jonka käyttöönottoa tullaan selvittämään siirtymävaiheen lopussa. Siirtymävaiheen jälkeen myös keskitetyn tietovaraston hallinta voidaan ottaa uuteen tarkasteluun. Tiehallinnon luopuminen tietojärjestelmien omistajuudesta tulee selvitettäväksi keskitetyn tietovaraston uusimisen yhteydessä.

24 22 eurakka sähköinen hankintamenettely TIETOPALVELUT eurakan näkökulmasta yleisiä kehittämistoimenpiteitä ovat: Toimintojen ja niiden tietotarpeiden kuvaaminen Yhteisen tietomallin kehittäminen Yhteiskäyttöisen tietovaraston ja rajapintojen luominen Tiedon käsittelyn, varastoinnin ja tietopalvelun ohjeistuksen laatiminen Markkinoiden luominen. 4.2 Dokumenttien ja paikkatiedon hallinta Dokumenttien hallintajärjestelmän avulla hallitaan asianhallinnassa liikkuvien dokumenttien ohjatusta rekisteröinnistä, arkistoinnista, säilytysaikojen seurannasta ja dokumentin hävittämisestä. Verkko- ja tietopalvelujen tekninen alusta (Finnranet) tarjoaa asianhallinnassa tarvittavia yhteisiä palveluita, kuten käyttäjähallinta, tunnistaminen ja tietoturva. /2/ Dokumenttien hallinta (dokumenttien tuottaminen, käsittely, jakelu ja varastointi) on tavoitetilassa sähköistä. Tiehallinnon ydinprosessien olemassa olevat manuaaliset dokumenttivarastot ovat digitoitu tietopalvelukäyttöön. Tiehallinnon dokumentinhallintajärjestelmä on osa valtionhallinnon yhteistä järjestelmää ja sen palveluiden ylläpito ja kehittäminen on pääosin keskitetty valtionhallinnon palvelukeskuksiin. Valtionhallinnon yhteisen järjestelmän lisäksi Tiehallinnolla voi olla hallinnassaan sille ominaisia dokumenttiprosesseja tukevia osajärjestelmiä, joilla on liitynnät valtionhallinnon yhteiseen järjestelmään. /2/ Paikkatietotoimintaa kehitetään siten, että paikkatietojen hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvät toiminnot integroidaan osaksi Tiehallinnon ydinprosesseja, jolloin tienpidon sekä liikenteen hallinnan toimintojen ohjaus perustuu tieverkkolähtöiseen tiedonhallintaan. /2/ 4.3 Tiedon keruu ja ylläpito Tiehallinto ei tee itse tiedon keruuta eikä kaikkea tiedon jalostustakaan, vaan hankkii työt alan palveluntuottajilta. Tietojen hankinta kattaa useimmissa tapauksissa myös tiedon esikäsittelyn ja tallennuksen tietovarastoon. Muiden kuin tiestö-, silta-, varuste-, laite ja kuntotietojen osalta pyritään koko tietopalveluketju tiedon keruusta raportointiin hankkimaan kokonaispalveluna. Kustannustehokkuus ja markkinoiden mielenkiinto pyritään varmistamaan tilaamalla työt sopivan kokoisina (joko pieninä tai isoina) ja pitkäkestoisina sopimuksina /1/. Valtakunnallisesti yhtenäistä perustietoa tullaan keräämään pääosin eri puitesopimustoimittajiksi valittavien urakoitsijoiden sekä mittauksia ja inventointeja tekevien yritysten toimesta. Lisäksi tilaaja teettää mm. laadunvalvontaan liittyvää tiedonkeruuta. Ensimmäiset tiestön yleistietojen puitesopimustoimittajat (10 kpl) valitaan kevään 2006 aikana. Kilpailutettavaan palveluun kuuluvat erilaiset perusinventoinnit, inventointiprojektit, yksittäisten tietojen päivitystehtävät, hoidon alueurakoihin liittyvät inventoinnit, tiemerkintöjen inventoinnit sekä erilliset tietojen tallennustehtävät. Osassa tehtävistä tietojen vienti tilaajan osoittamaan tietovarastoon kuuluu palveluun.

25 eurakka sähköinen hankintamenettely 23 TIETOPALVELUT Tiestötiedot Tietoryhmä Siltatiedot Varustetiedot Tiehallinto omistaa ja vastaa näistä tiedoista. Kuntotiedot Liikennetiedot Onnettomuustiedot Säätiedot (kelitiedot) Ulkopuoliset tietoaineistot Tiehallinnolla oltava nämä tiedot käytettävissä. Jos markkinat eivät näitä tuota, Tiehallinto joutuu vastaamaan tarvittavien perustietojen hankinnasta ja varastoinnista. Urakan aikana urakoitsija on velvollinen huolehtimaan sovitun tiedon keruusta, ylläpidosta ja tallentamisesta. Tilaaja esittää vaatimukset ainoastaan tietosisällön, laatutason ja rajapintojen suhteen. Riippuen kerättävän tiedon luonteesta ja laatuvaatimuksista, tiedon keruutoiminta voi olla pitkälle automatisoitua ja mobiiliteknologiaa hyödyntävää. Finnranet-konsepti, Onroad -portaali ja mobiili tiedonsiirto mahdollistavat valmistuessaan selainpohjaisen tietojen päivittämisen tien päältä suoraan keskitettyyn tietovarastoon. Tietojen toimittamisen edellyttämät rajapintaratkaisut tulisi saattaa kuntoon vuoden 2006 aikana, jotta tiedon keruu ja vuodelle 2007 suunniteltu tietojen laadunvarmistuskierros voitaisiin tehdä keruusovelluksista riippumatta. Kerätyn tiedon tulee olla yhteismitallista, riittävän laadukasta ja järkevällä tarkkuustasolla. Tiedon laatu ja sisältö eivät saa olla riippuvaisia mittaajasta tai menetelmästä. Tietopalveluntoimittajan tulee pystyä tarvittaessa osoittamaan kerätyn tiedon oikeellisuus ja loogisuus tilaajalle. Tiedon ylläpito tapahtuu suunnitelmallisesti, pääsääntöisesti ostopalveluna. Urakoitsijan tai tietopalveluntoimittajan vastuulla ovat tiedon oikeellisuus ja ylläpidon vaatimat toimenpiteet, mm. hyväksyttävän tiedon keruuaikataulun määrittäminen. eurakan näkökulmasta kehittämistoimenpiteitä ovat: Tietoihin liittyvien sisältö- ja laatuvaatimusten määrittely Laadunseurantamenettelyjen määrittely. 4.4 Tietovarastot Tavoitetilassa tietovarastojen tiedot ovat saatavissa nopeasti, ajantasaisina ja luotettavina sovittujen rajapintojen kautta. Yhteiskäyttöiset tiedot on tunnistettu ja samaa tietoa ei ole eikä sitä ylläpidetä useassa paikassa. Tietojen väliset yhteydet on määritelty ja tietojen yhdistely on mahdollista. Tiedot voivat olla joko Tiehallinnon omistamia ja ylläpitämiä tai palveluna saatavia. /2/ Tietovarastot on luokiteltu niiden sisältämän tiedon laadun, ajantasaisuuden ja merkittävyyden mukaan. Tietovarastojen tiedot on liitetty Tiehallinnon tie-

26 24 eurakka sähköinen hankintamenettely TIETOPALVELUT topalveluiden hallintajärjestelmään, jonka avulla toteutetaan tietopalveluiden käyttöliittymät ja raportointiominaisuudet. Tiehallinnon sisäinen tiedonvaihto perustuu tietokantojen rajapintapalveluihin. Ulkopuoliseen tiedonvaihtoon käytetään tietokantarajapintoja tai yleisiä tiedonvälitysratkaisuja. /2/ Tiehallinto etenee vuosien aikana vaiheittain kohti yhteiskäyttöistä tietovarastoa, jossa sijaitsevat ensivaiheessa Tiehallinnon ja myöhemmin eri yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden tarvitsemat liikennettä ja tiestöä koskevat tiedot. Siirtymävaiheen aikana tiedot keskitetään tie-, siltaja kuntotietorekistereihin sekä tiettyjen varusteiden (tienvarsiteknologia) osalta tarvittaessa perustettavaan varusterekisteriin, jonka perustamisesta päätetään vuoden 2007 alussa. Muiden rekisterien osalta niiden modernisointitarvetta, tietosisältöä tai tietojen hallinnan vastuukysymykset pyritään selvittämään vuoden 2007 alkuun mennessä. Perustietojen lisäksi yhteiskäyttöisiä, ulkopuolisilta toimijoilta hankittaviin aineistoihin voi sisältyä esimerkiksi rakennus- ja huoneistorekisterin tietoja, tilastokeskuksen tietokantoja, erilaisia reittitietoja sekä Digiroadin sisältämiä tietoja. Infra-alan yhteisen tietomallin käyttöönottoa tullaan selvittämään tiestö- ja liikennetietopalvelujen tavoitetilan mukaan siirtymävaiheessa /1/. eurakan näkökulmasta kehittämistoimenpiteitä ovat: Tietojen ja tietovarastojen omistajien määrittäminen Tietoon liittyvät vastuu- ja käyttöoikeusasiat Tietovarastojen hallinnoinnin järjestäminen ja organisointi Tietoturvan ja käyttäjähallinnan suunnittelu. 4.5 Tiedon jalostus Tukea ja välineitä tietopalvelujen kehittämiseen tarjoavat tulevaisuudessa projektit einfo (tietopalvelut) ja epaikka (paikkatietojen hallinta). einfossa testataan vuoden 2006 aikana tiestö- ja liikennetietojen raportointisovellusta 2007 alussa tehtävien jatkosuunnitelmien pohjaksi. Tuolloin tullaan määrittelemään toistuvasti esiintyvien tietopalveluiden suhde erityistietopalveluihin sekä suunnittelemaan tietovarastojen integraatio itse tietopalveluihin. epaikka -hanke päättyy kesällä 2006 ja se luo edellytykset tietojen karttapohjaiselle hallinnalle. Tietopalveluja tuottavat sovellukset irrotetaan em. tietovarastoista ja ne korvataan Tiehallinnon yhteisellä einfon myötä toteutuvalla palveluarkkitehtuurilla, joka mahdollistaa tietovarastoja hyödyntävät sähköiset tietopalvelut Tiehallinnon sisäiseen ja sidosryhmien käyttöön "itsepalveluperiaatetta" hyödyntäen. Erillisiä tietopalvelutöitä keskitetään ja raportointia sekä analyysejä hankintaan enenevässä määrin niiltä palveluntuottajilta, joille tietojen varastointi on siirretty. Linjaus koskee lähinnä "passiivisia" historiatietoja, kuten LAM ja Tiesää.

27 eurakka sähköinen hankintamenettely 25 TIETOPALVELUT 4.6 Tietoverkot Sähköinen hankintamenettely perustuu toimimiseen erilaisissa verkoissa (kuva 7). Seuraavassa on kuvattu tietoverkkoja sekä esitetty, millaisia hankintaan liittyviä toimenpiteitä kussakin tietoverkossa hoidetaan. Internet Internet on verkkojen yhteenliittymä, joka on avoin kaikille. Internetissä Tiehallinto julkaisee omilla sivuillaan tienpitoon liittyvää yleistä tietoutta. Sieltä ovat myös luettavissa vuosittaiset suunnittelun, hoidon, ylläpidon ja investointien hankintaohjelmat. Extranet Extranet määritellään yrityksen tai laitoksen sekä sen yhteistyökumppaneiden välisenä verkkona, johon on käyttöoikeus käyttäjätunnuksen ja salasanan kautta. Tiehallinto julkistaa tarjouspyyntönsä extranetissä sijaitsevassa kilpailuttamisportaalissa. Käyttöoikeuden saaneet palveluntuottajat pääsevät salasanansa avulla lukemaan extranetissä julkaistut tarjouspyynnöt ja voivat harkintansa mukaan tilata sähköisesti tarjouspyyntöasiakirjat ja jättää sinne myös tarjouksensa. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa tarjouspyyntöasiakirjojen julkistamista edeltää hankintailmoituksen tekeminen ja rajoitetussa menettelyssä tarjoajien valinta. Kehittämistoimenpiteitä: Helppokäyttöisen palvelun kehittäminen. Intranet Intranet on sisäinen verkko, johon on pääsy vain yrityksen tai laitoksen työntekijöillä. Myös intranetiin kirjaudutaan käyttäjätunnuksen ja salasanan kautta. Tietovarastot sijaitsevat intranetissä. Internet yleistä tietoutta tiehallinnosta ja tienpidosta hankintaohjelmat tiedot tarjouspyynnöistä Extranet sähköinen kauppapaikka - tarjouspyyntöasiakirjat - tarjousten jättö - tarjousten vertailu raportointi tietojen ylläpito sopimusten hallinta urakan vastaanottotietokanta Intranet tietovarastot Kuva 7. Urakoiden ja tuotteiden eri vaiheiden sijainti verkoissa.

28 26 eurakka sähköinen hankintamenettely HANKINNAN TOIMINTAMALLI 5 HANKINNAN TOIMINTAMALLI Eri tuoteryhmien hankinnan toimintamallit on yhdistetty yhdeksi hankinnan toimintamalliksi (kuva 8). Hankinta suoritetaan Tiehallinnossa yleisimmin rajoitettuna menettelynä, johon kuuluu tarjoajien esivalinta. Tarvittaessa tuoteryhmien erityispiirteitä on kuvattu tarkemmin. PALVELUNTUOTTAJA TIETOPALVELUT TILAAJA Kohteen/urakan/ toimenksiannon/ /palvelusopimuksen määrittely sekä lähtötietojen koonti Tarjouspyyntöaineiston sijoittaminen sähköiselle kauppapaikalle EXTRANET Tutustuminen tarjontaan Tarjoajien valinta Tarjousten vertailu ja hankintapäätös Tarjouksen jättäminen Sopimuksen tekeminen Sopimuksen tekeminen Laadunvarmistus Toteutuman varmistus SOPIMUS Seuranta ja raportointi Laadun ja toteutuman ylläpito (kanssakäymisporttaali) EXTRANET Laadunhallinta Toteutumanhallinta Työn vastaanotto Urakan vastaanottotietokanta EXTRANET Lopputuotteen vastaanottotietokannan tekeminen Sähköinen yhteiskäyttöinen tietovarasto Kuva 8. Hankinnan toimintamalli. 5.1 Yleistä tuoteryhmistä Suunnittelu Konsulteilta tilattavat työt voivat olla hankekohtaisia töitä tai määrättyä asiakokonaisuutta koskevia tehtäväkokonaisuuksia. Laajempien tehtäväkokonaisuuksien hankintaan edetään vaiheittain ja pilottien kautta. Laajennus- ja uusinvestointikohteiden suunnittelua niputetaan kokonaisuuksiksi ja Tiehallinto käyttää suunnitteluhankinnoissa puitesopimuksia. Suunnittelussa, rakentamisessa sekä hoidossa ja ylläpidossa otetaan käyttöön infra-alan yhteiset tietoperustat. Niitä ovat mm. infra-alan nimikkeistöjärjestelmä (osanimikkeistöt, määrämittausohje) ja laatuvaatimussystematiikka (toimivuusvaatimukset, tekniset vaatimukset), InfraRYL-hanke infra-alan hanke- ja rakenneosakohtainen kustannuslaskentajärjestelmä (IK -järjestelmä) Inframodel I ja II yhteinen tuotemalli.

SÄHKÖINEN HANKINNAN JA TUOTANNON TOIMINTAMALLI. Infra 2010 iltapäiväseminaari 9.2.2006 Markku Teppo, Tiehallinto

SÄHKÖINEN HANKINNAN JA TUOTANNON TOIMINTAMALLI. Infra 2010 iltapäiväseminaari 9.2.2006 Markku Teppo, Tiehallinto 1 SÄHKÖINEN HANKINNAN JA TUOTANNON TOIMINTAMALLI Infra 2010 iltapäiväseminaari 9.2.2006 Markku Teppo, Tiehallinto 2 Tiehallinnon hankintastrategian päivityksen periaatteita uuden teknologian ja tiedonhallinnan

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

eurakka -projektin 2004-2006 loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 31/2006

eurakka -projektin 2004-2006 loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 31/2006 eurakka -projektin 2004-2006 loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 31/2006 eurakka -projektin 2004-2006 loppuraportti Tiehallinnon selvityksiä 31/2006 Tiehallinto Helsinki 2006 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)

Lisätiedot

6.9.2006. Osaamisklusteri - Competence Cluster

6.9.2006. Osaamisklusteri - Competence Cluster - Competence Cluster 2 Sisältö Hankintastrategia - HANKINTA 2010 Tiehallinnon ydinosaaminen Mitä klusteri onnistuessaan EI ole? n tehtävä Toimintamalli Klusterin hallinta Mitä klusteri tarjoaa? Toimintamuotoja

Lisätiedot

eurakka sähköinen hankintatoimi

eurakka sähköinen hankintatoimi eurakka sähköinen hankintatoimi Toimintamallin kuvaus Tiehallinnon selvityksiä 36/2005 Uuden urakan valmistelu Sopimuksen toteuttaminen, tiestön tilan seuranta, (tiedon ylläpito) 4. Tiedon hankinta 1.

Lisätiedot

Infra 2010 -pilotti:

Infra 2010 -pilotti: 1(12) Infra 2010 -pilotti: Ylläpito- ja hoitoprosessin testaaminen yhteisurakassa - Kuusamon pilotti 2(12) 1. TAUSTA Infra 2010 -pilottien suuntaaminen siten, että tarkastellaan kokonaisuutta, sen osia

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

Hankinta 2010. Osaaminen. Aika. Tienpidon hankintastrategia. Toimenpiteiden vaikutusten ja palvelutason hallinta. Tavoitetila sopimukset

Hankinta 2010. Osaaminen. Aika. Tienpidon hankintastrategia. Toimenpiteiden vaikutusten ja palvelutason hallinta. Tavoitetila sopimukset Hankinta 2010 Tienpidon hankintastrategia Osaaminen Toimenpiteiden vaikutusten ja palvelutason hallinta Tavoitetila sopimukset Aika Hankinta 2010 Tienpidon hankintastrategia Tiehallinto Helsinki 2006

Lisätiedot

Hankinnan toimintalinjat 13.11.2012

Hankinnan toimintalinjat 13.11.2012 Hankinnan toimintalinjat 13.11.2012 Esityksen sisältö Liikenneviraston hankintojen linjaukset ja hankintakategoriat Hoidon ja käytön hankintojen tavoitteet Laadunvarmistuksen periaatteet Tiestön hoidon

Lisätiedot

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu Hankekoordinointi infran substanssiosaaminen asennemuokkaus, viestintä Infra TM -hanke Teknologia-asiantuntija tuotemalliosaaminen kv-standardointiin vaikuttaminen Lähtötiedot Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella Tero Lähivaara Tavoitteet uudella toiminta mallilla selkeä ostaja/tuottaja roolitus kaikki lääkintäteknisen ylläpidon

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

Pilotin yleisesittely

Pilotin yleisesittely TUKEFIN-PILOTTI MAAKAASUPUTKI LEMPÄÄLÄ-KANGASALA Pilotin yleisesittely Projekti on Tukefin - ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jossa testataan julkisen sektorin teettämän kohteen kilpailutuksen valintakriteereitä

Lisätiedot

Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät

Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät - miten ohjeita julkaistaan ja kokonaisuutta hallitaan? 5.5.2015 Kehitystyö Mallinnus menee nopeasti eteenpäin ja on selvää, että ohjekokonaisuus vaatii

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa

Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkauspalvelujen hankinnan lakiperusta Hankintalaki 348/07 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on?

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 KL-Kuntahankinnat

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tuotekuvaus 2015 Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Tietomekka Oy tarjoaa tievalaistusten palvelusopimuksiin toiminnanohjauksen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin

Lisätiedot

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto Geodesian päivä 10.9.2014 Verkosto-toimintamalli tavoitteena? - alkuperäinen tiedon tuottaja järjestää rajapinnan - tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta PROSESSI + RAJAPINTA

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet. Seminaari 27.2.2015 Kylpylähotelli Eden Nallikari Teemu Perälä / Navico Oy

Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet. Seminaari 27.2.2015 Kylpylähotelli Eden Nallikari Teemu Perälä / Navico Oy Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet Seminaari 27.2.2015 Kylpylähotelli Eden Nallikari Teemu Perälä / Navico Oy Tilaajatoiminnan kehittämistarpeet ja toimenpiteet Sisältö: Lähtötietoja haastatelluista tilaajatahoista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen 13.2.2015/Keijo Pulkkinen Sisältö Yleistä Tietopalvelukokonaisuus Kehittäminen OfficeAutori Tiedonsiirron

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA 28.4.2014 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA Etelä-Karjalan hankintapalvelut on tutustunut

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

DIGILOIKAT VUOSINA 2011 2025 IIN ALUEURAKKA 2016-2020 26.2.2016 1

DIGILOIKAT VUOSINA 2011 2025 IIN ALUEURAKKA 2016-2020 26.2.2016 1 DIGILOIKAT VUOSINA 2011 2025 IIN ALUEURAKKA 2016-2020 26.2.2016 1 TAVOITTEET Tavoitteena digitalisoida KOKO hankintaprosessi viimeiseen ketjun lenkkiin saakka -> tieto syntyy osana työprosessia ja sitä

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa. Entäpä tietomalli?

Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa. Entäpä tietomalli? Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa Entäpä tietomalli? Projektitiedonhallinnan hallinta tiedonhallinnan tiedon hallinta Helppoa? Haastavaa? Mahdotonta? Mielenkiintoista? 4.6.2015

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1 Hankesuunnitelma YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma - Sisältö Tausta Hankkeen tavoitteet, hyödyt, riskit ja laadunvarmistus Arkkitehtuurit Kustannukset Organisaatio

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Teiden hoidon alueurakoiden ilmoittautumisen vaatimukset. Ismo Kohonen 14.10.2015

Teiden hoidon alueurakoiden ilmoittautumisen vaatimukset. Ismo Kohonen 14.10.2015 Teiden hoidon alueurakoiden ilmoittautumisen vaatimukset Ismo Kohonen 14.10.2015 Kilpailutettavat alueurakat Maanteiden hoito toteutetaan täysin urakoimalla Urakat ovat monivuotisia, laajoja palvelusopimuksia

Lisätiedot

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 UUMA2 Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 Tausta UUMA2 kehittämisohjelma on käynnistynyt Uusiomateriaalien käyttöä haittaavien tietopuutteiden poistaminen Uusiomateriaalien

Lisätiedot

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Infra 2010 / Kuusamon pilotti

Infra 2010 / Kuusamon pilotti Markku Tervo, Martti Perälä, Matti Pikkarainen, Jari Niskanen, Teemu Perälä, Timo Saarenpää Infra 2010 / Kuusamon pilotti Ylläpidon ja hoidon automaation kehittäminen, toimintamallin testaaminen yhteisalueurakassa

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW

OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW KOTA/AMKOTA-seminaari 23-24.9.2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö Suunnittelupäällikkö Matti Joensuu Oulun yliopisto OY:n tietovarastopilotti Käynnistyi joulukuussa

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

HUMPPA. Hoidonjohtomallin pilotointi Espoo 2014 2019. Katja Levola, Pirkanmaan ELY-keskus

HUMPPA. Hoidonjohtomallin pilotointi Espoo 2014 2019. Katja Levola, Pirkanmaan ELY-keskus HUMPPA Hoidonjohtomallin pilotointi Espoo 2014 2019, Pirkanmaan ELY-keskus Esityksen sisältö Taustaa tilaajista Liikenneviraston ja ELY-keskusten hoidon ja ylläpidon alueurakointi Hoidonjohtourakkamalli

Lisätiedot