eurakka sähköinen hankintamenettely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eurakka sähköinen hankintamenettely"

Transkriptio

1 eurakka sähköinen hankintamenettely Toimintamallin kuvaus, II vaihe Tiehallinnon selvityksiä 23/2006

2

3 Julkaisun nimi 1 eurakka sähköinen hankintamenettely Toimintamallin kuvaus, II vaihe Tiehallinnon selvityksiä 23/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 2 Julkaisun nimi ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN ISBN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin Tiehallinto Hankinta PL Helsinki Puhelinvaihde

5 eurakka sähköinen hankintamenettely, vaihe II. Helsinki Tiehallinto, Hankinta. Tiehallinnon selvityksiä 23/ s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: Hankinta, tienpito, strategia, sähköinen asiointi, tietovarastot, tietopalvelu Aiheluokka: 01, 40, 70 TIIVISTELMÄ eurakka sähköisen hankintamenettelyn toimintamallikuvauksen II vaiheen tavoitteena on ollut syventää aiemmin laadittua yleiskuvausta toimijoiden roolien osalta sekä hankintaprosessiin liittyvien eri vaiheiden osalta. Keskeistä on ollut myös kuvata hankintaan liittyviä sovelluksia yleisellä tasolla ja tietotarpeita sekä niiden integraatioita sähköisiin tietovarastoihin ja dokumenttien hallintajärjestelmiin. Kuvauksessa esitetään hankinnan toimintamalli, jota on tarkennettu tarvittaessa tuoteryhmittäin. Tarkasteltavia tuoteryhmiä ovat suunnittelu, hoito, ylläpito ja investoinnit. Toimintamallin tietotarpeet niihin liittyvine käytäntöineen kuvataan tilanteeseen Sähköinen hankintamenettely otetaan Tiehallinnossa käyttöön vaiheittain. Ensimmäiset askeleet on jo otettu. Tavoitteena on, että Tiehallinnon tienpidon hankinnoissa on testattu sähköisen hankinnan toimintamallin eri vaiheet vuoden 2007 loppuun mennessä. Sähköinen kaupankäynti on tuolloin vielä pääasiallisesti Tiehallinnon suunnasta toimivaa. Sähköinen kaupankäynti saadaan käyttöön täydessä laajuudessa vuoteen 2010 mennessä, jolloin se on kaksisuuntaista ja vuorovaikutteista Tiehallinnon ja palveluntuottajien välillä. Sähköisen hankintamenettelyn kehittymiselle on tärkeää, että sähköisestä allekirjoituksesta tulee laillinen menettely tarjouspyyntöjen, tarjousten, sopimusten ja tilausten varmistamisessa. Sähköiseen kaupankäyntiin siirtyminen edellyttää monipuolista koulutusta, koska siihen liittyy useita eri toimijoita ja paljon uusia käsitteitä, menetelmiä ja järjestelmiä. Tiehallinnon henkilöstölle sekä alan toimijoille tulee järjestää koulutusta - yleisellä tasolla sähköisen hankintamenettelyn päälinjauksista - eri tuoteryhmien (investoinnit, hoito, ylläpito, suunnittelu) hankintoihin liittyvistä asioista - eri yksityiskohtien (esimerkiksi sovellusten, järjestelmien ja tietovarastojen) käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Keskeisimmät riskit sähköiseen hankintamenettelyyn siirtymisessä liittyvät aikatauluun, palveluntuottajiin ja tietovarastoihin. Sähköiseen hankintamenettelyyn siirtyminen ei onnistu, mikäli kaikki osapuolet, tilaaja, palveluntuottajat ja sidosryhmät, eivät sitoudu tai pysty sitoutumaan siirtymisaikatauluun. Palveluntuottajiin liittyvät riskit johtuvat mahdollisista puutteista osaamisessa ja laitteistoissa. Tietovarastojen ja tiedon keräämisen kehittäminen liittyvät osana Tiehallinnon kaikkien tietopalvelujen kehittämiseen. Tietovarastojen ja tiedon keräämisen kehittämisen onnistuminen riippuu ennen kaikkea tietopalvelujen kehittämisen onnistumisesta. Sähköinen hankintamenettely on laaja kokonaisuus ja edellyttää monien eri osakokonaisuuksien kehittämistä. Täysi taloudellinen hyöty sähköisestä kaupankäynnistä saadaan siinä vaiheessa, kun koko tienpitoprosessi sekä tilaaja- että palveluntuottajapuolella toimii sähköisesti.

6 eentreprenad elektroniskt upphandlingsförfarande, etapp II. Helsingfors Vägförvaltningen, Upphandlingen. Vägförvaltningens utredningar 23/ s. ISSN , ISBN , TIEH Ämnesord: Upphandling, väghållning, strategi, elektronisk kommunikation, datalager, datatjänst SAMMANFATTNING Målet med etapp II av beskrivningen av verksamhetsmodellen för eentreprenad - elektroniskt upphandlingsförfarande - har varit att fördjupa den tidigare gjorda allmänna beskrivningen av aktörernas roller och olika faser i anknytning till upphandlingsprocessen. Det har också varit viktigt att beskriva tillämpningar i anknytning till upphandlingar på generell nivå samt databehov och deras integrering med elektroniska datalager och dokumenthanteringssystem. I beskrivningen framställs verksamhetsmodellen för upphandlingen. Modellen har preciserats vid behov enligt produktgrupp. De undersökta produktgrupperna är planering, drift, underhåll och investeringar. Verksamhetsmodellens databehov jämte praxisen i anknytning till dem beskrivs enligt situationen Det elektroniska upphandlingsförfarandet tas i bruk stegvis inom Vägförvaltningen. De första stegen har redan tagits. Målet är att man i fråga om Vägförvaltningens väghållningsupphandling har testat de olika faserna av verksamhetsmodellen för elektronisk upphandling före utgången av Den elektroniska handeln fungerar då ännu huvudsakligen enkelriktat från Vägförvaltningen. Den elektroniska handeln skall vara i användning i full skala fram till 2010, då den är dubbelriktad och växelverkande mellan Vägförvaltningen och serviceproducenterna. Det är viktigt för utvecklingen av den elektroniska upphandlingen och handeln att elektroniska underskrifter blir lagliga för att fastställa anbudsbegäran, anbud, avtal och beställningar. Övergången till elektronisk handel förutsätter mångsidig utbildning, eftersom där ingår många olika aktörer och många nya begrepp, metoder och system. Det skall ordnas utbildning för Vägförvaltningens anställda samt för aktörerna inom branschen - på generell nivå om huvudlinjerna för det elektroniska upphandlingsförfarandet - om olika frågor i anknytning till upphandlingar av olika produktgrupper (investeringar, drift, underhåll, planering) - om frågor i anknytning till ibruktagandet av olika detaljer (t.ex. tillämpningar, system och datalager). De mest centrala riskerna vid övergången till elektroniskt upphandlingsförfarande hänför sig till tidsplanen, serviceproducenterna och datalagren. Övergången till elektroniskt upphandlingsförfarande lyckas inte om inte alla parter, beställare, serviceproducenter och intressegrupper, förbinder sig eller kan förbinda sig till tidsplanen för övergången. Riskerna i anknytning till serviceproducenterna beror på eventuella brister i kompetens och utrustning. Utvecklingen av datalagren och datainsamlingen utgör en del av att utveckla Vägförvaltningens alla datatjänster. Hur väl utvecklingen av datalagren och datainsamlingen lyckas beror framförallt på hur utvecklingen av datatjänsterna lyckas. Det elektroniska upphandlingsförfarandet är en omfattande helhet och förutsätter att många olika delhelheter utvecklas. Fullständig ekonomisk nytta av elektronisk handel fås i det skedet när hela väghållningsprocessen fungerar elektroniskt på både beställar- och serviceproducenthåll.

7 econtract electronic procurement process, phase II. Helsinki Finnish Road Administration, Procurement. Finnra reports 23/ p. ISSN , ISBN , TIEH Keywords: Procurement, road maintenance, strategy, e-services, information databases, information services ABSTRACT The aim of phase II of the description of the operational model of econtract electronic procurement process has been to deepen the previously compiled general description in terms of operator roles and the different phases of the procurement process. The focus has also been on describing applications linked with the procurement process on a general level, as well as information needs and their integration with electronic information databases and file management systems. The description presents an operational model of procurement. When needed, product group-specific definitions are included. The product groups under observation are planning, routine and periodical maintenance and investments. The information needs concerning the operational model, along with common practices linked with it, are presented until the year The Finnish Road Administration is adopting the electronic procurement process in stages. The first steps have already been taken. The goal is that by the end of 2007, the different stages of the operational model of electronic procurement have all been tested in the road maintenance procurements of the Finnish Road Administration. At that point, electronic commerce will still mostly be initiated by the Finnish Road Administration. Electronic commerce will be fully adopted by 2010, at which point it will operate in a two-way, interactive manner between the Finnish Road Administration and its service providers. It is important for the development of electronic procurement and e- commerce that electronic signature becomes a legally recognised way of verifying invitations to tender, tenders, contracts and orders. The transition to electronic commerce requires multi-faceted training, as it involves a number of different operators and many new concepts, procedures and systems. The Finnish Road Administration personnel and operators in the field require training on - the main lines of the electronic procurement process on a general level - matters related to procurement of different product groups (investments, routine and periodical maintenance, planning) - issues related to the adoption of specific matters (e.g. applications, systems and databases). The main risks of the transition to the electronic procurement process concern schedules, service providers and information databases. The transition to electronic procurement will not be possible unless all parties - the commissioner, service providers and interest groups commit themselves to the transition schedule, and are able to do so. Risks connected with service providers are caused by possible deficiencies in competence and hardware. Developing information databases and data collection are part of the development of all the information services of the Finnish Road Administration. Success in gathering databases and information depends first and foremost on the success of the development of information services. The electronic procurement process is an extensive field that calls for development in various separate sub-fields. The full economic benefits of electronic commerce will be available when the entire road maintenance process can be operated electronically, on both the commissioner s and the service provider s side.

8

9 ESIPUHE eurakka sähköisen hankintamenettelyn toimintamallikuvauksen II vaiheen tavoitteena on ollut syventää aiemmin laadittua yleiskuvausta toimijoiden roolien osalta sekä hankintaprosessiin liittyvien eri vaiheiden osalta. Keskeistä on ollut myös kuvata hankintaan liittyviä sovelluksia yleisellä tasolla ja tietotarpeita sekä niiden integraatioita sähköisiin tietovarastoihin ja dokumenttien hallintajärjestelmiin. Toimintamallin tietotarpeet niihin liittyvine käytäntöineen kuvataan tilanteeseen Lisäksi on esitetty tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat askellukset. Toimintamallikuvausta on ollut laatimassa seuraava projektiryhmä: Hannu Tolonen, Oulun tiepiiri (puheenjohtaja) Ari Kuotesaho, Oulun tiepiiri (suunnittelu) Juho Meriläinen, asiantuntijapalvelut (tietopalvelut) Timo Laaksonen, Turun tiepiiri (hoito) Mikko Honkonen, Oulun tiepiiri (ylläpito), asti Keijo Pulkkinen, Oulun tiepiiri (ylläpito), alkaen Kari Holma, Oulun tiepiiri (ylläpito), alkaen Pekka Petäjäniemi, Hämeen tiepiiri (investoinnit) Konsultteina työssä ovat toimineet dipl.ins. Martti Perälä ja dipl.ins. Päivi Annamaa Plaana Oy:stä. Helsingissä elokuussa 2006 Tiehallinto Hankinta

10

11 eurakka sähköinen hankintamenettely 9 Sisältö 1 TAVOITTEET 11 2 KÄSITTEISTÖN MÄÄRITTELYÄ Palveluntuottajien nimikkeistöä Tietopalvelun nimikkeistöä Muuta nimikkeistöä 13 3 eurakka SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA Toimintaympäristö Tiehallinnon sähköinen toimintamalli TIETOPALVELUT Yleistä Dokumenttien ja paikkatiedon hallinta Tiedon keruu ja ylläpito Tietovarastot Tiedon jalostus Tietoverkot 25 5 HANKINNAN TOIMINTAMALLI Yleistä tuoteryhmistä Tarjouspyynnön muodostaminen Sijoittaminen Tiehallinnon kauppapaikalle Tutustuminen tarjontaan Tarjousten jättäminen Tarjousten vertailu, hankintapäätös Sopimuksen tekeminen Sopimuksen hallinta Kanssakäymisportaali Laadun ja toteutuman hallinta Ohjelmointi ja suunnittelu palvelusopimuksissa Tiestötiedon ylläpito Työn vastaanotto Takuuaika 45 6 TIENPIDON OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 46 7 ASKELLUKSET Yleistä Askellukset vuosina Askellukset vuosina

12 10 eurakka sähköinen hankintamenettely 8 RISKIT 51 9 LÄHTEET 53

13 eurakka sähköinen hankintamenettely 11 TAVOITTEET 1 TAVOITTEET eurakka sähköisen hankintamenettelyn toimintamallikuvauksen II vaiheen tavoitteena on ollut syventää ja kirkastaa aiemmin laadittua yleiskuvausta toimijoiden roolien osalta sekä hankintaprosessiin liittyvien eri vaiheiden osalta. Keskeistä on ollut myös kuvata hankintaan liittyviä sovelluksia yleisellä tasolla ja tietotarpeita sekä niiden integraatioita sähköisiin tietovarastoihin ja dokumenttien hallintajärjestelmiin. Kuvauksessa esitetään hankinnan toimintamalli, jota on tarkennettu tarvittaessa tuoteryhmittäin. Tarkasteltavia tuoteryhmiä ovat suunnittelu, hoito, ylläpito ja investoinnit. Toimintamallin tietotarpeet niihin liittyvine käytäntöineen kuvataan tilanteeseen Lisäksi esitetään tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat askellukset. Tiehallinnon eurakka -sähköisen hankintamenettelyn kehittämistyön tavoitteena on, että Tiehallinnon hankinnoissa on testattu sähköisen hankinnan toimintamallin eri vaiheet vuoden 2007 loppuun mennessä. Sähköinen kaupankäynti on tuolloin vielä pääasiallisesti Tiehallinnon suunnasta toimivaa. Sähköinen kaupankäynti saadaan käyttöön täydessä laajuudessa vuoteen 2010 mennessä, jolloin se on kaksisuuntaista ja vuorovaikutteista Tiehallinnon ja palveluntuottajien välillä. Sähköisellä hankintamenettelyllä tehostetaan ja yhtenäistetään tienpitotoimintaa. Täysi taloudellinen hyöty sähköisestä kaupankäynnistä saadaan siinä vaiheessa, kun koko tienpitoprosessi sekä tilaaja- että palveluntuottajapuolella toimii sähköisesti. Käynnissä olevien ja vuoden 2006 aikana valmistuvien Tiehallinnon hankintastrategian päivitystyön (Hankinta 2010) ja suunnittelun tavoitetila 2010 työn (Suunta 2010) tuloksia on hyödynnetty eurakan toimintamallin kuvauksessa. Toimintamallikuvausta hyödynnetään Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) sekä tiedonhallinnan rakenteiden (erakenteet) kehitystyössä.

14 12 eurakka sähköinen hankintamenettely KÄSITTEISTÖN MÄÄRITTELYÄ 2 KÄSITTEISTÖN MÄÄRITTELYÄ 2.1 Palveluntuottajien nimikkeistöä Tiehallinnon hankintaa palvelee useita erityyppisiä palveluntuottajia, joita on kuvailtu seuraavassa. Palveluntuottaja on tilaajalle palveluita tuottava urakoitsija tai konsultti. Toimija on yleisnimike infra-alalla toimivista tai alan kanssa yhteistyötä tekevistä palveluntuottajista, viranomaisista, elinkeinoelämän tai sidosryhmien edustajista. Hankintapalvelukonsultti on yleisnimike konsultista, joka tekee tilaajalle erikseen sovittavia hankinnan osatehtäviä kuten esimerkiksi suunnitteluttamista, kilpailuttamista, rakennuttamista ja valvontaa. Hankintapalvelukonsultti toimii erikseen määritetyissä tehtävissä tilaajan edustajana palveluntuottajaan päin. Tietopalveluntoimittaja voi olla palvelusuhteessa tilaajaan, urakoitsijaan, aliurakoitsijaan tai konsulttiin. Tiedon keruu, prosessointi, jalostus, jakelu, ylläpito sekä tietojärjestelmät ja niiden jatkuva kehittäminen kuuluvat tietopalveluntoimittajan vastuulle. 2.2 Tietopalvelun nimikkeistöä Tietopalveluihin liittyen on käytetty seuraavaa nimikkeistöä: Prosessinhallinnan sähköiset tukipalvelut ovat palveluja, joiden avulla asioiden käsittelyn työnkulkua suunnitellaan, ohjataan ja seurataan Tiehallinnossa ja yhteistyökumppaneiden organisaatiossa. /2/ Raaka data on mittauksista yms. saatavaa aineistoa, jota voidaan käyttää sellaisenaan tai tarvittaessa jalostaa jatkokäyttöä varten. Tarjouspyyntötietokanta on tarjouspyyntöaineiston osaksi koottu tietokanta urakasta. Tarjoustietokanta on tarjousaineiston osaksi koottu tietokanta urakasta. Sopimustietokanta on sopimusaineiston osaksi koottu tietokanta urakasta. Tietovarasto on tietokantoja sisältävä tietomassa, josta kootaan palvelutietokantoja erilaisiin tarpeisiin. Perustietovarasto on tie- ja siltatietoja sekä niiden kuntotietoja sisältävä tietovarasto. Kilpailuttamisportaali on tietoverkkopohjainen kaksisuuntainen liityntäpinta, jonka kautta tilaaja kilpailuttaa urakat (tarjouspyyntö- ja tarjousprosessit liiteaineistoineen ja asiakirjoineen sekä niihin liittyvät ilmoitukset). Portaalin kautta voidaan välittää dokumentteja, taulukoita, still-/videokuvaa, perustietovarasto -aineistoa ja suunnitelmia.

15 eurakka sähköinen hankintamenettely 13 KÄSITTEISTÖN MÄÄRITTELYÄ Kanssakäymisportaali on tietoverkkopohjainen kaksisuuntainen liityntäpinta, jonka kautta tilaajat, konsultit ja urakoitsijat voivat rakentaa sopimuksen toteuttamiseen liittyvän tiedonvälityksen. Portaalin kautta voidaan välittää dokumentteja, taulukoita, still-/videokuvaa, perustietovarasto -aineistoa ja suunnitelmia. Sähköinen allekirjoitus on tietoverkossa tehty allekirjoitus, jota tarvitaan mm. tarjouspyyntö- ja tarjousvaiheessa vahvistamaan asiakirjojen sitovuus. Sähköinen allekirjoitus on edellytys sille, että kaikki tarjouskierrokseen liittyvät asiakirjat saadaan välitettyä sähköisessä muodossa. Sähköinen allekirjoitus on kehitettävä yhteisillä periaatteilla koko valtionhallintoon. Välityspalvelu välittää viestejä automaattisesti esimerkiksi kanssakäymisportaaliin tai kilpailuttamisportaaliin/kauppapaikkaan tallennetuista uusista asiakirjaversioista eri toimijoiden välillä. 2.3 Muuta nimikkeistöä a-, b- ja c -tiedot ovat a) liikenne-, tie- ja kuntotiedot, b) tiedot maanpäällisistä, näkyvistä rakenteista ja c) tiedot maan alla olevista rakenteista. Hoito- ja ylläpitosuunnitelma on tiepiirin laatima suunnitelma, jossa määritellään tiepiirin tieverkon suunniteltu laatu- ja palvelutaso. Suunnitelma toimii keskeisenä lähtökohtana hoidon ja ylläpidon hankinnoille sekä ohjaa hankittavien palvelujen laatutasoa. Suunnitelma toimii myös keskeisenä vuorovaikutustyökaluna sidosryhmäyhteistyössä. Palvelusopimus on yleensä kestoltaan useampivuotinen sopimus, jonka aikana palveluntuottaja tuottaa tilaajalle sopimuksen piiriin kuuluvia palveluita. Toimivuusvaatimus on lopputuotteen vaadittu ominaisuus, joka esitetään erittelemättä teknistä ratkaisua. InfraRYL on tietojärjestelmä, joka sisältää infrarakenteen toimivuusja työlajivaatimukset sekä nimikkeistöjärjestelmän ja määrämittausohjeen. IK-laskentajärjestelmä on infra-alan systemaattinen ja yleisesti hyväksytty kustannushallintajärjestelmä. HOLA -menetelmä on infra-alan hankeosalaskennan asiantuntijajärjestelmä. Neliporrasajattelulla pyritään löytämään optimaaliset kehittämispolut liikenneongelmien ratkaisuun. Ratkaisuja etsitään neljällä eri tasolla: Vaihe 1:Vaikuttaminen maankäyttöön/liikennetarpeeseen sekä kulku- ja kuljetusmuodon valintaan Vaihe 2: Toimenpiteet nykyisen liikenneverkon käytön tehostamiseksi Vaihe 3: Pienet parantamistoimet Vaihe 4: Uusinvestoinnit ja suuret perusparannukset

16 14 eurakka sähköinen hankintamenettely EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA eurakka SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA Toimintaympäristö 2010 Tienpitotoiminnan tavoitteena Tiehallinnossa ovat matkojen ja kuljetusten toimivuuden varmistaminen sekä asiakkaiden hyvä palvelu liikenteessä. Nämä ohjaavat keskeisesti Tiehallinnon tienpitotoimintaa. Hoidon palvelusopimusten kestoa pidennetään nykyisistä 3, 5 ja 7 vuodesta mahdollisesti aina 10 vuoteen. Palvelusopimusten sisältöä voidaan tarvittaessa myös edelleen laajentaa. Kuntien tai kuntaryhmien kanssa voidaan tehdä erillisten sopimusten perusteella hoidon yhteisiä palvelusopimuksia, jolloin palvelusopimukseen sisällytetään maanteiden lisäksi myös katujen ja yksityisten teiden hoito. Hoidon hankinnan kehittämisen askeleet on esitetty kuvassa 1. Hoidon hankinnassa kumppanuuksiin ja palvelusopimuksiin Askel II Askel III KEHITTYNYT KUMPPANUUS TOTEUTUKSEN AIKANA Askel I KEHITETTY ALUEURAKAN HANKINTAMALLI AVATTU HOITO MENESTYKSEKKÄÄSTI KOKONAAN KILPAILULLE KEHITTYNYT LAADUNVARMISTUS JA JOUSTAVAT LAATUMUUTOKSET SORATEIDEN TOIMIVUUS- VAATIMUKSET KANNUSTAVIA MAKSUPERUSTEITA (tienkäyttäjätyytyväisyys -bonus) Pienimuotoinen T&K mukana urakoissa VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO TOIMIVUUS- VAATIMUKSIN TIETOJEN REAALIAIKAINEN YLLÄPITO MAHDOLLINEN KESTON JATKAMINEN Kuva 1. Hoidon hankinnan kehittämisen askeleet /6/. Ylläpidon hankinnoissa käytetään erilaisia palvelusopimuksia ja erillisurakoita. Ylläpidon palvelusopimusten sisällöllistä rajankäyntiä sekä hoidon että investointien suuntaan tehdään saatavien kokemusten perusteella. Palvelusopimusten minimikesto on 5 vuotta. Maksimikesto selvitetään pilottien avulla. Ylläpidon hankinnan kehittämisen askeleet on esitetty kuvassa 2. Investointien hankinnoissa yleisimmät hankintamallit ovat ST -malli, käyttöikämalli ja perinteinen kokonaisurakkamalli (KU). Lisäksi näitä malleja varioidaan tarpeen mukaan. Elinkaarimalli on yksi käyttöikämallin variaatio. Investointien hankinnan kehittämisen askeleet on esitetty kuvassa 3.

17 eurakka sähköinen hankintamenettely 15 EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA 2010 Ylläpidon hankinnassa kohti palvelusopimuksia Sopimuskohteen kunnon hallinta Toimenpiteiden ohjelmointi Toimenpiteiden toteutus Askel III Askel I KEHITETTY YLLÄPIDON TOIMIVUUSVAATIMUKSIA, LAAJENNETTU SISÄLTÖÄ, PIDENNETTY KESTOA VALMISTELTU PALVELUSOPIMUSTEN KONSEPTIA, KÄYNNISTETTY ENSIMMÄISET PILOTIT -tievalaistus, sillat Askel II VIMEISTELLÄÄN PALVELUSOPIMUSTEN KONSEPTIT, KÄYNNISTETÄÄN SEURAAVAT PILOTIT -hankintapalvelut (-päällysteet) KEHITETÄÄN JA KÄYTTÖÖNOTETAAN HOITO- JA YLLÄPITOSUUNNITELMAT SEKÄ TOIMIVUUSVAATIMUKSET T&K MUKANA YLLÄPIDON SOPIMUKSISSA ANALYSOIDAAN PILOTTIKOKEMUKSET JA SELVITETÄÄN MAHDOLLISUUDET SIIRTYÄ LAAJA-ALAISESTI PALVELUSOPIMUSTEN KÄYTTÖÖN LUODAAN JA KÄYTTÖÖNOTETAAN VALTAKUNNALLINEN PALVELUSOPIMUSTEN KIERTO T&K MUKANA PALVELU- SOPIMUKSISSA Kuva 2. Ylläpidon hankinnan kehittämisen askeleet /6/. Ekotehokkuusindikaattorit otetaan arviointiperusteeksi ST- ja elinkaarimallilla toteutettavissa investointihankkeissa. Muissa toteutusmalleissa suunnitelmaratkaisujen ekotehokkuus varmistetaan suunnitteluvaiheen ohjeistuksella ja palveluntuottajilta edellytettäviltä projektikohtaisilla ympäristösuunnitelmilla. Ympäristösuunnitelmat liitetään kiinteäksi osaksi toiminta- ja laatusuunnitelmaa. Elinkaarikustannusten soveltamista edistetään jatkamalla tierakenteen kestoikämallien kehittämistä. Pitkän hoitovastuun sisältävät käyttöikäurakat huomioivat elinkaarikustannukset. Investointien hankinnassa kohti käyttöikämalleja Askel I KEHITETTY UUSIA HANKINTAMALLEJA -PJP -PJU -STt - Elinkaarimalli (STYH) KEHITETTY KÄYTÖSSÄ OLLEITA HANKINTAMALLEJA -KU - ST (aik. SR/KVU) Askel II KEHITETÄÄN Käyttöikämallia Yhteistoimintamallia OTETAAN KÄYTTÖÖN - joustavat tuotevaatimukset - toimivuusvaatimukset - T&K sopimuksiin JATKETAAN LCC- ja LCA- kehittämistä EDETÄÄN PILOTOINTIEN KAUTTA Askel III KEHITETÄÄN - Strategista kumppanuutta OTETAAN KÄYTTÖÖN - Ekoindikaattorit - Yhteistoimintasopimus KÄYTÖSSÄ KANSAINVÄLISESTI EDISTYKSELLISET HANKINTAMALLIT -KU - ST-mallit (ST, STt, ST+ ja PJU) - Käyttöikämallit (Käyttöikä- ja EK -sopimus) EDETÄÄN PILOTOINTIEN KAUTTA Kuva 3. Investointien hankinnan kehittämisen askeleet /6/.

18 16 eurakka sähköinen hankintamenettely EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA 2010 Toimivuusvaatimusten käyttöä tienpidon kaikissa hankinnoissa lisätään niin, että vuoden 2010 tienoilla valtaosassa hankinnoista on toimivuusvaatimuksia käytössä. Neliporrasajattelu otetaan käyttöön suunnittelussa, rakentamisessa sekä hoidossa ja ylläpidossa. Neliporrasajattelulla pyritään löytämään optimaaliset kehittämispolut, joilla ihmisten matkojen ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus sekä turvallisuuden ja ympäristön laatutaso voidaan ylläpitää pitkäjänteisesti mahdollisimman taloudellisella tavalla. Tiehallinto hankkii palveluntuottajilta hankittavat työt itse tai käyttää hankintapalvelukonsulttia. Palveluntuottaja vastaa laadun tuottamisesta ja raportoinnista. Laadun varmistamiseksi Tiehallinto käyttää vain auditoituja palveluntuottajia. Tiehallinto kerää ja käyttää systemaattisesti palautetietoa palveluntuottajista sekä välittää oman organisaationsa sisällä ajantasaista tietoa oleellisista poikkeamista toimituksissa. Tiehallinnolle palveluita tarjoamaan valittavalta edellytetään julkisesti todennettu tai muu vastaava näyttö pätevyydestään ja muista edellytyksistään tehtävän toteuttamiseen. Menettelyn avulla vaikutetaan koko tuotantoketjun laaduntuottokyvyn läpinäkyvyyteen. Valvontaa kehittämällä varmistutaan tehokkaasta yhteiskunnallisten vastuiden hoitamisesta Tiehallinnon hankkeissa. Laajat palvelukokonaisuudet mahdollistavat ja edellyttävät eri osa-alueiden osaajien uudenlaisen yhteistoiminnan ja osaamisen yhdistämisen. Laajojen palvelukokonaisuuksien kilpailuttamisessa arvioidaan myös palveluntuottajaverkoston laaduntuottokykyä ja yhteistoimintaa. Palveluntuottajaverkoston laaduntuottokykyä arvioidaan projektiorganisaatiokohtaisesti aikaisemmista projekteista annetun palautteen perusteella. Laaduntuottokyvyn perusedellytykset varmistetaan Tiehallinnon asettamilla palveluntuottajavaatimuksilla. Takuuaikoja pidennetään tarvittaessa. Takuuajan pidentämisen tavoitteena on edistää innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja vähentää erilaisia ratkaisuja rajoittavien laatuvaatimusten käyttöä. Ennen takuuaikojen pidentämistä varmistetaan riskien oikeudenmukainen jako tilaajan ja palveluntuottajien välillä. Tiehallinto osallistuu rahoituksella infra-alan tutkimus- ja kehitystoimintaan, kuten Infra ohjelmaan. Palveluntuottajien tuotekehitystä aktivoidaan sisällyttämällä urakoihin kehittämiskohteita tai -osioita, joiden onnistuneesta toteuttamisesta voidaan maksaa ylimääräinen palkkio. Kannustavuutta vaihtoehtoisten uusien ratkaisujen innovointiin lisätään kannustavin palkkiojärjestelmin. Omana työnä tehtyjä arvoketjun osia siirretään edelleen hallitusti osaksi aiempaa korkeamman jalostusasteen palvelusopimuksia. Tämä tarkoittaa asteittaista siirtymistä palveluntuottajan lisääntyvään vastuuseen esimerkiksi tienpitotoimenpiteiden ohjelmoinnista. Hankintapalveluilla täydennetään Tiehallinnon osaamista ja resursseja niin hankinnan valmistelussa kuin työnaikaisessa laadunvarmistuksessakin. Tiehallinnon toiminnoissa tarvittavien tietojen keruu, varastointi, jalostus ja jakelu ostetaan yhä useammin ulkoisena palveluna markkinoilta, tyypillisesti osana tienpidon laajaa palvelusopimusta.

19 eurakka sähköinen hankintamenettely 17 EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA 2010 Tiepiirirajoja tienpidon hankinnoissa hälvennetään tapauskohtaisesti, jotta hankkeiden valmistelu, kilpailutus ja laadunhallinta voidaan toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Tiepiirit tulevat myös erikoistumaan tienpidon hankinnan eri osa-alueille. Tienpidon markkinat toimivat valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kotimaisia markkinoita kehitetään yhteistyössä muiden valtion tilaajaviranomaisten sekä kuntien kanssa. Uusien yrittäjien markkinoille tulo mahdollistetaan ns. sisääntulourakoiden avulla. Tiehallinnon keskeisenä tehtävänä on huolehtia kilpailun aidosta toimivuudesta ja markkinoiden dynaamisesta kehittymisestä. Toimintaa kehitetään niin, että kilpailu on riittävää ja terveellä tavalla kireää. Harmaan talouden sekä muiden markkinavääristymien ja -häiriöiden ehkäisyyn panostetaan mm. tiiviillä viranomaisyhteistyöllä. Perusteettomat markkinoille tulon esteet kartoitetaan säännöllisesti ja ne puretaan. Markkinoita laajennetaan olemalla aktiivinen suunnannäyttäjä yhteispohjoismaisten inframarkkinoiden luonnissa, edistämällä kansainvälisten urakkakilpailujen syntymistä Suomessa ja Euroopassa sekä tukemalla parhailla hankintakäytännöillä ja alan yhteisillä kehitysohjelmilla kotimaisten toimijoiden kansainvälistä kilpailukykyä. Kotimarkkinoita kehitetään lisäksi yhteistyössä muiden valtion tilaajaviranomaisten sekä kuntien kanssa. Tiehallinto on aktiivinen toimija kehittämissään osaamisklustereissa (kuva 4). Niiden merkitys on suuri koko alan osaamisen kehittymiselle. Osaamisklusterit yhdistävät infra-alan eri toimijoiden osaamisen. Osaamisklustereiden tavoitteena on esimerkiksi koulutuksen kautta kehittää sekä Tiehallinnon että muiden infra-alan toimijoiden osaamista kansainväliselle huipputasolle. Osaamisklusterit luovat ja ylläpitävät uutta osaamista ja jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Toiminta luo myös vahvan alustan uusien innovaatioiden syntymiselle sekä uusien teknologioiden tutkimukselle ja käyttöönotolle.??? Tiehallinto? Hankinta- ja tietopalvelujen tuottajat ICT-foorumit ja toimijat Kunnat, kaupungit???? Teknologioiden kehittäjät?? Osaamisklusterit Osaamisklusterit Maakunnalliset liitot Konsultit Yliopistot, oppilaitokset Urakoitsijat???? Osaamisklusterit edistävät alan kehittämistä???? Askel I LUOTU PERUSEDELLYTYKSET TIEHALLINNON OSAAMISKESKITTYMIEN KEHITTÄMISELLE TOIMINTAMALLI YHTEISTYÖVERKOT KV. YHTEISTYÖ Askel II 2007/2008 TARKOITUS, PÄÄMÄÄRÄ JA TOIMINTAMALLI SAANEET HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN OSAAMISKLUSTERIKSI KÄYNNISTYY UUSIA TOIMIJOITA MUKAAN Askel III 2009/2010 TIEHALLINNON MENETTELYJEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ON KANSAINVÄLISTÄ HUIPPUTASOA ALAN OSAAMIS- KLUSTERIEN TOIMINTA ON VAKIINTUNUT JA EDISTÄÄ ALAN OSAAMISEN KEHITTYMISTÄ KANSAINVÄLISEN KONTAKTIVERKKO TOIMII Kuva 4. Osaamisklusterien kehittämisen askellukset /6/.

20 18 eurakka sähköinen hankintamenettely EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA Tiehallinnon sähköinen toimintamalli 2010 Vuonna 2010 käytössä ovat yhteiskäyttöiset tietovarastot, joissa olevat tiedot ovat kaikkien niitä tarvitsevien avoimessa käytössä tiedon luovuttamisen rajapinnassa tietoverkkojen kautta. Yhteiset tietovarastot lisäävät käytettävissä olevan tiedon määrää ja parantavat niiden laatua. Tarvittavan tiedon määrä ei vähene, mutta tilaajaorganisaationa Tiehallinto tarvitsee erilaista tietoa kuin tuotanto-organisaatio. Sekä tilaaja- että tuotanto-organisaatiot käyttävät kuitenkin samoja yhteiskäyttöisiä tietovarastoja. Tietoa kerätään, käsitellään ja jalostetaan automatisoidusti, mikä on Tiehallinnon ulkopuolella toimivien, kilpailutettujen tietopalveluntoimittajien vastuulla. Tieto on sisällöllisesti ja laadullisesti yhtenäistä. Urakoissa ja palvelusopimuksissa tiedon päivitys tehtyjen toimenpiteiden osalta sekä tiedon ylläpito kuuluvat palveluntuottajan vastuulle. Palveluntuottaja voi tuottaa tietopalvelut itse tai hankkia ne ulkopuolisilta tietopalveluntoimittajilta. Tarjouspyynnöt ja tarjoukset hoidetaan kilpailuttamisportaalin/sähköisen kauppapaikan kautta. Tilaaja vastaa extranetissä sijaitsevasta "kauppapaikka-ohjelmistosta" Sähköisessä hankintatoiminnassa tarvittavat tiestötietojen ja muiden lähtöaineistojen, laadunhallintaan liittyvien tietojen sekä työnaikaisten tietojen keruu, varastointi, päivitys, jalostus ja jakelu edellyttävät palveluntuottajalta tienpidollisen ja tiedonhallinnallisen osaamisen yhdistämistä. Kehittynyt tiedonhallinta on keskeinen tekijä prosessien uudistamisessa. Kattavat tiedot 3-ulotteisena koko tieverkosta luovat edellytykset uusille hankinta- ja sopimusmalleille. Tiehallinnon perustietovarastot uudistetaan vastaamaan näitä tarpeita. Tavoitetilassa 2015 tieverkko on 3-ulotteisena tietokannoissa ABC-mallin mukaisesti (kuva 5). Tiedot tieverkosta muuttuvat kolmiulotteisiksi ensisijaisesti investointi- ja rakenteen parantamishankkeiden toteuttamisen myötä. A: liikenne-, tiestö-, olosuhde- ja kuntotietoja B: tietoja näkyvistä rakenteista UUDET toiminta- ja sopimusmallit Tuetaan infra-alan kehittymistä C: tietoja maan alla olevista rakenteista VISIO: Tieverkko kolmiulotteisena tietokannoissa 2015 Luodaan kansallisia perusteita navigointijärjestelmät tienkäyttäjäpalvelut * INFRA 2010 Kuva 5. ABC-tiedot kolmiulotteisena tietokannoissa mahdollistavat hankinnan edelleen kehittämisen /6/.

21 eurakka sähköinen hankintamenettely 19 EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA 2010 Tiedonhallinta on paikkatietopohjaista. Tietoa voidaan hallita myös mobiilisti. Tarvittaessa tietoa kerätään paikanpäällä reaaliaikaisesti ja siirretään mobiilisti rajapintaan, josta se edelleen siirretään tietovarastoon tilaajan/tietopalveluntoimittajan toimesta. Tilaaja määrittää käytettävän rajapinnan. Tierakenteet ovat muuttumassa vähitellen älykkäiksi ja raportoiviksi. Käytössä on erilaisia optisia laitteita, jotka keräävät tiestö- ja liikennetietoa raaka dataksi. Kilpailuttamisportaalit tarjouspyyntöprosessissa ja kanssakäymisportaalit urakan toteutuksen seurannassa ovat käytössä osana tiedonhallintaa. Portaaleissa tieto liikkuu kaksisuuntaisesti. Portaalin tuottaminen, kehittäminen ja ylläpito kilpailuttamisen osalta kuuluvat tilaajalle ja urakan toteutuksen aikana kanssakäymisen osalta palveluntuottajalle. Kanssakäymisportaaleja käytetään urakoissa, palvelusopimuksissa ja suunnitteluhankkeissa. Kanssakäymisportaaleja käytetään asiakkaiden, elinkeinoelämän, sidosryhmien ja palveluntuottajien kanssa järjestettävien säännöllisten aluefoorumien ja tapaamisien rinnalla keskeisenä kanssakäymisvälineenä. Portaaliratkaisua käytetään myös suunnitteluun liittyvässä viestinnässä asiakkaiden kanssa, jolloin heillä on mahdollisuus tutustua suunnitelmiin ja kommentoida niitä portaalin kautta. Keskeiset kehittämistoimenpiteet kanssakäymisportaalin käyttöönotossa liittyvät käyttäjien hallintaan, kertakirjautumisperiaatteeseen ja tietoturvaan. Vaihtoehtoisesti kanssakäymisportaali sijaitsee vakiomuotoisena tilaajan extranetissa ja valitulle palveluntuottajalle annetaan projektikohtaiset käyttöoikeudet. Tämä menettely mahdollistaa paremmin standartoidun portaaliratkaisun sekä yhteenkytkennät tilaajan järjestelmiin olisi ehkä paremmin sovitettavissa (esim. sähköinen kauppapaikka, suunnittelutietokanta). Automatisoitu hankevalmistelu Automatisoitu suunnittelu Automatisoitu hankinta Automatisoitu työmaa Automatisoitu hoito ja kunnossapito Tuotemallit Tietomallit Tuotemallit Tietomallit Tuotemallit Tietomallit Tuotemallit Tietomallit Infra-alan yhteiset ict teknologia linjaukset (mm. mobiilisuus, tietotekniset alustat) DIGI-INFRA (infran digitaalinen kuvaus ja sen käyttöperusteet) Infra-alan etoiminta - mallit Infra-alan yhteiset etoiminta periaatteet ja kehittämisaskellukset Kuva 6. Sähköinen toimintamalli hankinnan arvoketjun eri vaiheisiin Infra ohjelman mukaan /6/.

22 20 eurakka sähköinen hankintamenettely EURAKKA SÄHKÖISEN HANKINTAMENETTELYN KUVAUS VUONNA 2010 Hankkeista muodostetaan 3D -tuotemallit, jotka ovat käytettävissä kaikissa suunnitteluvaiheissa sekä myös rakentamisen, hoidon ja ylläpidon aikana. 3D -malli päivitetään toteutuneiden rakenteiden mukaisesti. Tuotemallia päivitetään väylän koko elinkaaren ajan ja se toimii lähtötietona seuraavissa väylää koskevissa suunnitteluhankkeissa. Tuote- ja tietomallien kehittämisen kautta edetään kohti infra-alan yhteistä tuotetietomallia. Inframodel - projektien kautta on saatu käyttöön alan yhteinen, tiedonsiirtoon tarkoitettu tiedonsiirtomalli. Tällöin älykästä tietoa voidaan siirtää riippumatta käytettävistä suunnitteluohjelmistoista. Seuraavana askelluksena on määritellä ja kuvata Tiehallinnon hankintapalveluiden tuottamisprosessit, prosessien tarvitsemat tietojärjestelmäpalvelut ja -tiedot sekä niiden tuottamista tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus. Lisäksi tavoitteena on suunnitella toimenpiteet, joilla prosesseja ja tietojärjestelmiä ryhdytään kehittämään sähköisen hankintamenettelyn tavoitetilan 2010 mukaisiksi.

23 eurakka sähköinen hankintamenettely 21 TIETOPALVELUT 4 TIETOPALVELUT 4.1 Yleistä Tavoitteena on, että Tiehallinnolla on vuonna 2010 käytössä toiminnan tarpeiden mukaiset tietopalvelut, sähköiset asiointipalvelut ja prosessinhallinnan tukipalvelut. Toimintaa tukevat tiedonhallinnan palvelurakenteet ovat joustavat ja skaalatut. Tietojärjestelmärakenne on muutettu palveluarkkitehtuuriksi nykyisestä yksittäisiä toimintoja palvelevista järjestelmäratkaisuista. Tietopalveluiden tavoitetilassa saadaan säästöjä erityisesti manuaalisen tietopalvelutyön vähenemisestä. Sisäiset ja ulkoiset asiointipalvelut on rakennettu yhtenäisen teknisen alustan päälle. /2/ Tiehallinto vastaa siitä, että sen asiakkailla ja yhteistyökumppaneilla ovat riittävät, laadukkaat ja ajantasaiset tiedot tieverkosta ja sen käytöstä ja että tiedot ovat kaikkien saatavilla erilaisten tietopalvelujen kautta /1/. Tiehallinto toimii laatimansa tiedonhallinnan strategian mukaisesti, jossa linjataan mm. seuraavia asioita: Tiehallinto tarjoaa aktiivisesti hallussaan olevaa tietoa liikennejärjestelmän toimijoiden sekä asiakkaiden ja sidosryhmien käyttöön. Tiedon yhteiskäyttöä edistetään antamalla se käyttöön vastikkeetta tai mahdollisimman edullisesti. Tietopalvelut rakennetaan asiakaslähtöisesti profiloiduiksi palveluiksi. Tiehallinto hankkii tietojärjestelmien sijaan mahdollisuuksien mukaan tiedonhallinnan kokonaispalvelua. Tiestö- ja liikennetietopalvelujen hankinnan ja tietojen hallinnan keskeiset periaatteet on määritetty keväällä Tavoitetilassa tiedot ovat ulkoistetussa, mahdollisesti väylävirastojen yhteisessä tietovarastossa. Tietojen hankkiminen perustuu muutamaan pitkäkestoiseen kilpailutettuun palvelusopimukseen. Tähän edetään askeleittain markkinoiden kehittämisen ja järjestelmärakenteen uudistamisen kautta. Lyhyen aikavälin (2007) tavoitteena on toteuttaa järjestelmärakenteen modernisointi ja karsinta sekä hankkia tietoja isompina kokonaisuuksia niputtamalla eri mittauksia ja laajentamalla niitä markkinoiden mahdollistamassa tahdissa alueellisesti ja ajallisesti suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tiehallinto omistaa sekä tiedot että tietovarastot. Pitkän aikavälin (2010) tavoitteessa tiedot ovat keskitetyssä tietovarastossa ja tiedot hankitaan muutamalla kilpailutetulla pitkäkestoisella palvelusopimuksella. Tiehallinto omistaa sekä keskeiset tie-, silta-, varuste-, ja kuntotiedot että tietovaraston. Muut tiedot hankitaan palveluna toimivilta markkinoilta. Infra ohjelma tuottaa infra-alan yhteisen tietomallin, jonka käyttöönottoa tullaan selvittämään siirtymävaiheen lopussa. Siirtymävaiheen jälkeen myös keskitetyn tietovaraston hallinta voidaan ottaa uuteen tarkasteluun. Tiehallinnon luopuminen tietojärjestelmien omistajuudesta tulee selvitettäväksi keskitetyn tietovaraston uusimisen yhteydessä.

24 22 eurakka sähköinen hankintamenettely TIETOPALVELUT eurakan näkökulmasta yleisiä kehittämistoimenpiteitä ovat: Toimintojen ja niiden tietotarpeiden kuvaaminen Yhteisen tietomallin kehittäminen Yhteiskäyttöisen tietovaraston ja rajapintojen luominen Tiedon käsittelyn, varastoinnin ja tietopalvelun ohjeistuksen laatiminen Markkinoiden luominen. 4.2 Dokumenttien ja paikkatiedon hallinta Dokumenttien hallintajärjestelmän avulla hallitaan asianhallinnassa liikkuvien dokumenttien ohjatusta rekisteröinnistä, arkistoinnista, säilytysaikojen seurannasta ja dokumentin hävittämisestä. Verkko- ja tietopalvelujen tekninen alusta (Finnranet) tarjoaa asianhallinnassa tarvittavia yhteisiä palveluita, kuten käyttäjähallinta, tunnistaminen ja tietoturva. /2/ Dokumenttien hallinta (dokumenttien tuottaminen, käsittely, jakelu ja varastointi) on tavoitetilassa sähköistä. Tiehallinnon ydinprosessien olemassa olevat manuaaliset dokumenttivarastot ovat digitoitu tietopalvelukäyttöön. Tiehallinnon dokumentinhallintajärjestelmä on osa valtionhallinnon yhteistä järjestelmää ja sen palveluiden ylläpito ja kehittäminen on pääosin keskitetty valtionhallinnon palvelukeskuksiin. Valtionhallinnon yhteisen järjestelmän lisäksi Tiehallinnolla voi olla hallinnassaan sille ominaisia dokumenttiprosesseja tukevia osajärjestelmiä, joilla on liitynnät valtionhallinnon yhteiseen järjestelmään. /2/ Paikkatietotoimintaa kehitetään siten, että paikkatietojen hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvät toiminnot integroidaan osaksi Tiehallinnon ydinprosesseja, jolloin tienpidon sekä liikenteen hallinnan toimintojen ohjaus perustuu tieverkkolähtöiseen tiedonhallintaan. /2/ 4.3 Tiedon keruu ja ylläpito Tiehallinto ei tee itse tiedon keruuta eikä kaikkea tiedon jalostustakaan, vaan hankkii työt alan palveluntuottajilta. Tietojen hankinta kattaa useimmissa tapauksissa myös tiedon esikäsittelyn ja tallennuksen tietovarastoon. Muiden kuin tiestö-, silta-, varuste-, laite ja kuntotietojen osalta pyritään koko tietopalveluketju tiedon keruusta raportointiin hankkimaan kokonaispalveluna. Kustannustehokkuus ja markkinoiden mielenkiinto pyritään varmistamaan tilaamalla työt sopivan kokoisina (joko pieninä tai isoina) ja pitkäkestoisina sopimuksina /1/. Valtakunnallisesti yhtenäistä perustietoa tullaan keräämään pääosin eri puitesopimustoimittajiksi valittavien urakoitsijoiden sekä mittauksia ja inventointeja tekevien yritysten toimesta. Lisäksi tilaaja teettää mm. laadunvalvontaan liittyvää tiedonkeruuta. Ensimmäiset tiestön yleistietojen puitesopimustoimittajat (10 kpl) valitaan kevään 2006 aikana. Kilpailutettavaan palveluun kuuluvat erilaiset perusinventoinnit, inventointiprojektit, yksittäisten tietojen päivitystehtävät, hoidon alueurakoihin liittyvät inventoinnit, tiemerkintöjen inventoinnit sekä erilliset tietojen tallennustehtävät. Osassa tehtävistä tietojen vienti tilaajan osoittamaan tietovarastoon kuuluu palveluun.

25 eurakka sähköinen hankintamenettely 23 TIETOPALVELUT Tiestötiedot Tietoryhmä Siltatiedot Varustetiedot Tiehallinto omistaa ja vastaa näistä tiedoista. Kuntotiedot Liikennetiedot Onnettomuustiedot Säätiedot (kelitiedot) Ulkopuoliset tietoaineistot Tiehallinnolla oltava nämä tiedot käytettävissä. Jos markkinat eivät näitä tuota, Tiehallinto joutuu vastaamaan tarvittavien perustietojen hankinnasta ja varastoinnista. Urakan aikana urakoitsija on velvollinen huolehtimaan sovitun tiedon keruusta, ylläpidosta ja tallentamisesta. Tilaaja esittää vaatimukset ainoastaan tietosisällön, laatutason ja rajapintojen suhteen. Riippuen kerättävän tiedon luonteesta ja laatuvaatimuksista, tiedon keruutoiminta voi olla pitkälle automatisoitua ja mobiiliteknologiaa hyödyntävää. Finnranet-konsepti, Onroad -portaali ja mobiili tiedonsiirto mahdollistavat valmistuessaan selainpohjaisen tietojen päivittämisen tien päältä suoraan keskitettyyn tietovarastoon. Tietojen toimittamisen edellyttämät rajapintaratkaisut tulisi saattaa kuntoon vuoden 2006 aikana, jotta tiedon keruu ja vuodelle 2007 suunniteltu tietojen laadunvarmistuskierros voitaisiin tehdä keruusovelluksista riippumatta. Kerätyn tiedon tulee olla yhteismitallista, riittävän laadukasta ja järkevällä tarkkuustasolla. Tiedon laatu ja sisältö eivät saa olla riippuvaisia mittaajasta tai menetelmästä. Tietopalveluntoimittajan tulee pystyä tarvittaessa osoittamaan kerätyn tiedon oikeellisuus ja loogisuus tilaajalle. Tiedon ylläpito tapahtuu suunnitelmallisesti, pääsääntöisesti ostopalveluna. Urakoitsijan tai tietopalveluntoimittajan vastuulla ovat tiedon oikeellisuus ja ylläpidon vaatimat toimenpiteet, mm. hyväksyttävän tiedon keruuaikataulun määrittäminen. eurakan näkökulmasta kehittämistoimenpiteitä ovat: Tietoihin liittyvien sisältö- ja laatuvaatimusten määrittely Laadunseurantamenettelyjen määrittely. 4.4 Tietovarastot Tavoitetilassa tietovarastojen tiedot ovat saatavissa nopeasti, ajantasaisina ja luotettavina sovittujen rajapintojen kautta. Yhteiskäyttöiset tiedot on tunnistettu ja samaa tietoa ei ole eikä sitä ylläpidetä useassa paikassa. Tietojen väliset yhteydet on määritelty ja tietojen yhdistely on mahdollista. Tiedot voivat olla joko Tiehallinnon omistamia ja ylläpitämiä tai palveluna saatavia. /2/ Tietovarastot on luokiteltu niiden sisältämän tiedon laadun, ajantasaisuuden ja merkittävyyden mukaan. Tietovarastojen tiedot on liitetty Tiehallinnon tie-

26 24 eurakka sähköinen hankintamenettely TIETOPALVELUT topalveluiden hallintajärjestelmään, jonka avulla toteutetaan tietopalveluiden käyttöliittymät ja raportointiominaisuudet. Tiehallinnon sisäinen tiedonvaihto perustuu tietokantojen rajapintapalveluihin. Ulkopuoliseen tiedonvaihtoon käytetään tietokantarajapintoja tai yleisiä tiedonvälitysratkaisuja. /2/ Tiehallinto etenee vuosien aikana vaiheittain kohti yhteiskäyttöistä tietovarastoa, jossa sijaitsevat ensivaiheessa Tiehallinnon ja myöhemmin eri yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden tarvitsemat liikennettä ja tiestöä koskevat tiedot. Siirtymävaiheen aikana tiedot keskitetään tie-, siltaja kuntotietorekistereihin sekä tiettyjen varusteiden (tienvarsiteknologia) osalta tarvittaessa perustettavaan varusterekisteriin, jonka perustamisesta päätetään vuoden 2007 alussa. Muiden rekisterien osalta niiden modernisointitarvetta, tietosisältöä tai tietojen hallinnan vastuukysymykset pyritään selvittämään vuoden 2007 alkuun mennessä. Perustietojen lisäksi yhteiskäyttöisiä, ulkopuolisilta toimijoilta hankittaviin aineistoihin voi sisältyä esimerkiksi rakennus- ja huoneistorekisterin tietoja, tilastokeskuksen tietokantoja, erilaisia reittitietoja sekä Digiroadin sisältämiä tietoja. Infra-alan yhteisen tietomallin käyttöönottoa tullaan selvittämään tiestö- ja liikennetietopalvelujen tavoitetilan mukaan siirtymävaiheessa /1/. eurakan näkökulmasta kehittämistoimenpiteitä ovat: Tietojen ja tietovarastojen omistajien määrittäminen Tietoon liittyvät vastuu- ja käyttöoikeusasiat Tietovarastojen hallinnoinnin järjestäminen ja organisointi Tietoturvan ja käyttäjähallinnan suunnittelu. 4.5 Tiedon jalostus Tukea ja välineitä tietopalvelujen kehittämiseen tarjoavat tulevaisuudessa projektit einfo (tietopalvelut) ja epaikka (paikkatietojen hallinta). einfossa testataan vuoden 2006 aikana tiestö- ja liikennetietojen raportointisovellusta 2007 alussa tehtävien jatkosuunnitelmien pohjaksi. Tuolloin tullaan määrittelemään toistuvasti esiintyvien tietopalveluiden suhde erityistietopalveluihin sekä suunnittelemaan tietovarastojen integraatio itse tietopalveluihin. epaikka -hanke päättyy kesällä 2006 ja se luo edellytykset tietojen karttapohjaiselle hallinnalle. Tietopalveluja tuottavat sovellukset irrotetaan em. tietovarastoista ja ne korvataan Tiehallinnon yhteisellä einfon myötä toteutuvalla palveluarkkitehtuurilla, joka mahdollistaa tietovarastoja hyödyntävät sähköiset tietopalvelut Tiehallinnon sisäiseen ja sidosryhmien käyttöön "itsepalveluperiaatetta" hyödyntäen. Erillisiä tietopalvelutöitä keskitetään ja raportointia sekä analyysejä hankintaan enenevässä määrin niiltä palveluntuottajilta, joille tietojen varastointi on siirretty. Linjaus koskee lähinnä "passiivisia" historiatietoja, kuten LAM ja Tiesää.

27 eurakka sähköinen hankintamenettely 25 TIETOPALVELUT 4.6 Tietoverkot Sähköinen hankintamenettely perustuu toimimiseen erilaisissa verkoissa (kuva 7). Seuraavassa on kuvattu tietoverkkoja sekä esitetty, millaisia hankintaan liittyviä toimenpiteitä kussakin tietoverkossa hoidetaan. Internet Internet on verkkojen yhteenliittymä, joka on avoin kaikille. Internetissä Tiehallinto julkaisee omilla sivuillaan tienpitoon liittyvää yleistä tietoutta. Sieltä ovat myös luettavissa vuosittaiset suunnittelun, hoidon, ylläpidon ja investointien hankintaohjelmat. Extranet Extranet määritellään yrityksen tai laitoksen sekä sen yhteistyökumppaneiden välisenä verkkona, johon on käyttöoikeus käyttäjätunnuksen ja salasanan kautta. Tiehallinto julkistaa tarjouspyyntönsä extranetissä sijaitsevassa kilpailuttamisportaalissa. Käyttöoikeuden saaneet palveluntuottajat pääsevät salasanansa avulla lukemaan extranetissä julkaistut tarjouspyynnöt ja voivat harkintansa mukaan tilata sähköisesti tarjouspyyntöasiakirjat ja jättää sinne myös tarjouksensa. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa tarjouspyyntöasiakirjojen julkistamista edeltää hankintailmoituksen tekeminen ja rajoitetussa menettelyssä tarjoajien valinta. Kehittämistoimenpiteitä: Helppokäyttöisen palvelun kehittäminen. Intranet Intranet on sisäinen verkko, johon on pääsy vain yrityksen tai laitoksen työntekijöillä. Myös intranetiin kirjaudutaan käyttäjätunnuksen ja salasanan kautta. Tietovarastot sijaitsevat intranetissä. Internet yleistä tietoutta tiehallinnosta ja tienpidosta hankintaohjelmat tiedot tarjouspyynnöistä Extranet sähköinen kauppapaikka - tarjouspyyntöasiakirjat - tarjousten jättö - tarjousten vertailu raportointi tietojen ylläpito sopimusten hallinta urakan vastaanottotietokanta Intranet tietovarastot Kuva 7. Urakoiden ja tuotteiden eri vaiheiden sijainti verkoissa.

28 26 eurakka sähköinen hankintamenettely HANKINNAN TOIMINTAMALLI 5 HANKINNAN TOIMINTAMALLI Eri tuoteryhmien hankinnan toimintamallit on yhdistetty yhdeksi hankinnan toimintamalliksi (kuva 8). Hankinta suoritetaan Tiehallinnossa yleisimmin rajoitettuna menettelynä, johon kuuluu tarjoajien esivalinta. Tarvittaessa tuoteryhmien erityispiirteitä on kuvattu tarkemmin. PALVELUNTUOTTAJA TIETOPALVELUT TILAAJA Kohteen/urakan/ toimenksiannon/ /palvelusopimuksen määrittely sekä lähtötietojen koonti Tarjouspyyntöaineiston sijoittaminen sähköiselle kauppapaikalle EXTRANET Tutustuminen tarjontaan Tarjoajien valinta Tarjousten vertailu ja hankintapäätös Tarjouksen jättäminen Sopimuksen tekeminen Sopimuksen tekeminen Laadunvarmistus Toteutuman varmistus SOPIMUS Seuranta ja raportointi Laadun ja toteutuman ylläpito (kanssakäymisporttaali) EXTRANET Laadunhallinta Toteutumanhallinta Työn vastaanotto Urakan vastaanottotietokanta EXTRANET Lopputuotteen vastaanottotietokannan tekeminen Sähköinen yhteiskäyttöinen tietovarasto Kuva 8. Hankinnan toimintamalli. 5.1 Yleistä tuoteryhmistä Suunnittelu Konsulteilta tilattavat työt voivat olla hankekohtaisia töitä tai määrättyä asiakokonaisuutta koskevia tehtäväkokonaisuuksia. Laajempien tehtäväkokonaisuuksien hankintaan edetään vaiheittain ja pilottien kautta. Laajennus- ja uusinvestointikohteiden suunnittelua niputetaan kokonaisuuksiksi ja Tiehallinto käyttää suunnitteluhankinnoissa puitesopimuksia. Suunnittelussa, rakentamisessa sekä hoidossa ja ylläpidossa otetaan käyttöön infra-alan yhteiset tietoperustat. Niitä ovat mm. infra-alan nimikkeistöjärjestelmä (osanimikkeistöt, määrämittausohje) ja laatuvaatimussystematiikka (toimivuusvaatimukset, tekniset vaatimukset), InfraRYL-hanke infra-alan hanke- ja rakenneosakohtainen kustannuslaskentajärjestelmä (IK -järjestelmä) Inframodel I ja II yhteinen tuotemalli.

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 8.1.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa vuoteen

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 5.11.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto 1. Tuotemalli ja tiedonsiirto Suunnittelu- ja rakentamisprosessi Hankintaprosessi Ylläpitoprosessi Koneautomaatio ja numeerinen ohjaus Laatutiedon automaattinen keruu ja jalostaminen Tietojen ja prosessien

Lisätiedot

Tilaajan näkökulma. Tilaajan tahtotila päällystealan digitalisoinnin kehittämisessä. Tuomas Vasama. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tilaajan näkökulma. Tilaajan tahtotila päällystealan digitalisoinnin kehittämisessä. Tuomas Vasama. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tilaajan näkökulma Tilaajan tahtotila päällystealan digitalisoinnin kehittämisessä 6.11.2015 Liikennevirasto: Fiksut väylät älykäs liikenne Koko yhteiskunnan käyttöön avattu tieto luo uusia palveluita,

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

HTU - LIIKENTEENOHJAUSPÄIVÄ

HTU - LIIKENTEENOHJAUSPÄIVÄ 1 HTU - LIIKENTEENOHJAUSPÄIVÄ 17.5.2005 Tiehallinnon rooli ja vastuu osaamisen kehittämistä Pauli Velhonoja Tiehallinto / Asiantuntijapalvelut 32 Vuorovaikutuskenttä ASIAKKAAT ovat niitä, joiden tarpeisiin

Lisätiedot

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella Tero Lähivaara Tavoitteet uudella toiminta mallilla selkeä ostaja/tuottaja roolitus kaikki lääkintäteknisen ylläpidon

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Iin alueurakka hankintapilotti

Iin alueurakka hankintapilotti Iin alueurakka 2016-2021 hankintapilotti URAKKA-ALUETTA KUVAAVIA LUKUJA URAKKA-ALUETTA KUVAAVIA LUKUJA TAVOITE Tavoitteena on testata vaiheiden 2 ja3 kokonaisvaltaista sähköistä toimintamallia TAVOITE

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Digitalisaatio infra-alalla

Digitalisaatio infra-alalla Digitalisaatio infra-alalla Pasi Nurminen Destia palveluita suunnittelusta kunnossapitoon Mallipohjainen rakentaminen Tietomalli Tuotteen/rakennelman esittäminen digitaalisessa muodossa, kolmiulotteisesti,

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

DIGILOIKAT VUOSINA 2011 2025 IIN ALUEURAKKA 2016-2020 26.2.2016 1

DIGILOIKAT VUOSINA 2011 2025 IIN ALUEURAKKA 2016-2020 26.2.2016 1 DIGILOIKAT VUOSINA 2011 2025 IIN ALUEURAKKA 2016-2020 26.2.2016 1 TAVOITTEET Tavoitteena digitalisoida KOKO hankintaprosessi viimeiseen ketjun lenkkiin saakka -> tieto syntyy osana työprosessia ja sitä

Lisätiedot

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Päiväys: 31.5.2011 versio 0.9 Sidosryhmä Kuvaus Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Tietojen luovuttaja

Lisätiedot

Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA

Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA Tilannekatsaus 31.5.2006 Jatkotoimenpiteet Hankinta 2010 versus GNA Pohjoismaisen ministerineuvoston aloitteesta vuonna 2003 perustettu pohjoismaisten tie- ja ratalaitosten

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

LIIKENNEVALOJEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ

LIIKENNEVALOJEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ LIIKENNEVALOJEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ Liite 1: 19.8.2015 Liikennevalojen ohjaus- ja valvontajärjestelmä Sivu 1 / 4 Sisällys 1 Johdanto 2 2 Hankintayksikkö 2 3 Hankinnan kohde 2 3.1 Ohjelmistotoimitus

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan Ismo Kohonen 17.8.2016 Sisäisen tarkastuksen kohde, laajuus ja rajaukset Tarkastuksen kohde oli Väylänpidon alueurakkasopimusten hallinnan

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

GNA, projektin suositukset

GNA, projektin suositukset GNA, projektin suositukset Vaiheessa 1 priorisoidut projektit Projektien tulokset ja suositukset Projektien tavoitteet vaiheessa 3 Matti Piispanen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut GNA, vaiheessa 1 priorisoidut

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI LIITE 3 Laatusuunnitelmamalli 1(5) Yleisten alueiden aurausurakka 2014 2016 LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, / Oulu

Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, / Oulu Innovatiivinen hankinta kannattaa Matti Mannonen, 18.1.2017 / Oulu 19.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Julkisten hankintojen merkitys on valtava Suomen julkinen sektori hankkii rakennusurakoita, tavaroita

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Teiden hoidon alueurakoiden ilmoittautumisen vaatimukset. Ismo Kohonen 14.10.2015

Teiden hoidon alueurakoiden ilmoittautumisen vaatimukset. Ismo Kohonen 14.10.2015 Teiden hoidon alueurakoiden ilmoittautumisen vaatimukset Ismo Kohonen 14.10.2015 Kilpailutettavat alueurakat Maanteiden hoito toteutetaan täysin urakoimalla Urakat ovat monivuotisia, laajoja palvelusopimuksia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä Case Sahalahden esikäsittelylaitos Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari 6.10.2006, Antti Heikkilä 2009 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytön yleiset vaatimukset

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot

OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI

OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 27.4.2016 Päivän ohjelma 12:00 Avaus / Pekka Äikäs 12:30 Johdon katsaus / Kati Kettunen 12:45 Funidata Oy / Jorma Hänninen ja Mika Peura 13:45 Kahvi 14:15 Aallon käyttöönottoprojekti

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS Toiminta- ja laatusuunnitelmamalli 1(5) YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS 2017-2018 ASIKKALAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

KLKH97 ICT-asiantuntijapalvelut

KLKH97 ICT-asiantuntijapalvelut KLKH97 ICT-asiantuntijapalvelut Kohde: ICT-asiantuntijapalvelut. Useita palvelualueita, joilla useita eri toimittajia Hankintalain kynnysarvon (60.000 euroa alkaen 1.1.2017) ylittävissä hankinnoissa asiakas

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku?

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku? Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö 28.10.2016 Miten toteutuu sähköinen luukku? Teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Asiakkaiden ja viranomaisten toiveita

Lisätiedot

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma JulkICT-osasto Tietojen hyödyntämisen ja tietojohtamisen yleinen tavoite 2: Hyödynnetään

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Oskarin avulla kaupungin karttapalvelut kuntoon

Oskarin avulla kaupungin karttapalvelut kuntoon Oskarin avulla kaupungin karttapalvelut kuntoon CASE: TAMPERE Marko Kauppi, Tampereen kaupunki Oskari-verkostopäivä, Pasila, Messukeskus Tiistaina 19. toukokuuta 2015 Tänään tarjolla 1. Oskari.org Tampereella

Lisätiedot

UNA-hankkeen esittely. Jaakko Penttinen /

UNA-hankkeen esittely. Jaakko Penttinen / UNA-hankkeen esittely Jaakko Penttinen / 27.9.2016 Sisällysluettelo 1. UNA-hankkeen määrittelyvaihe 2. HANKO-projekti 3. UNA-hankkeen kilpailutusvaihe 1. UNA-hankkeen määrittelyvaihe UNA-hanke määrittelyvaihe

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Ke 14.9.2016, 13.00-13.20, Kuntamarkkinat 2016 Asianajaja, KTM Marita Iskala (Ent. Tapola) Suomen

Lisätiedot

Affecton uusitun asian- ja dokumenttienhallinnan ratkaisun lanseeraus Timo Helkiö Senior Advisor, Affecto Finland Oy

Affecton uusitun asian- ja dokumenttienhallinnan ratkaisun lanseeraus Timo Helkiö Senior Advisor, Affecto Finland Oy Affecton uusitun asian- ja dokumenttienhallinnan ratkaisun lanseeraus Timo Helkiö Senior Advisor, Affecto Finland Oy 1 2 TAUSTAA: Asian- ja dokumenttienhallinnan rooli toiminnan tehostamisessa ja kokemuksia

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin Projektin taustalla Tampereen strategisissa linjauksissa innovatiiviset hankinnat näkyneet pitkään

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja?

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Kaupunginlakimies Kaisa Heino, Imatran kaupunki Palvelu- ja hankintastrategia Imatran kaupungin strategioista poimittua:

Lisätiedot

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot 7.9.2012 Ulla Angervo Oppijan palvelut Hakeutujan palvelut Oppija Koulutuspalveluiden järjestäjä Opintojen aikaiset palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Tiedonsiirto-

Lisätiedot

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Lakimies Jonna Törnroos Hankintalain sopimustyypit Hankintasopimukset Käyttöoikeussopimukset Tavarahankintasopimukset Palveluhankintasopimukset

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ /

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ / Laatusuunnitelmamalli 1(5) 17.3.2015 OUKA/1581/02.08.02/2015 OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI 17.03.2015 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, katu ja viherpalvelut Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano 2 18.5.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sotepalvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot