Osaamisperustaisuus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa. Haltia, Jaakkola, Saranpää

Transkriptio

1 Osaamisperustaisuus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa Haltia, Jaakkola, Saranpää

2 Tämän päivän idea löytyy Futurex tavoitteista: [ ] Mallintaa kompetenssien rakentamista, koulutuksen suunnittelua ja toteutusta, osaamisen osoittamistapoja ja oppimistulosten arviointia.

3 Ammatillinen osaaminen eli pätevyys = kyky käyttää tietoja ja taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia autenttisessa työssä

4 Korkea asteen ammatillinen osaaminen = kyky soveltaa / käyttää tietoja ja taitoja ammatillisessa kontekstissa, riittävän itsenäisesti ja vastuullisesti sekä johtaa ja kehittää toimintaansa?

5 Autenttisessa työssä ja toiminnassa tiedot, taidot ja asenteet muodostavat erilaisia sidoksia, limittyvät ja lomittuvat toisiinsa, eri toimijoihin, toiminnan rakenteisiin ja prosesseihin. Osaamisen kuvaaminen on näiden sidosten tulkitsemista. Osaamisessa on aina kyse taitamisesta, tietämisestä ja asenteellisista valmiuksista toimia.

6 Kun osaamista kuvataan, kannattaa kuvata osaaminen, joka jokaisen koulutuksen suorittajan tulee vähintään hallita.

7 Osaamisen hyväksyttävän tason kuvaaminen mahdollistaa eri tavoin, eri aikoina hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen.

8 Osaaminen muodostaa arvioinnin kohteet, ne näkökulmat, joita arvioijat havainnoivat osaamista tunnistaessaan ja tunnustaessaan (osaamisen arviointi). Osaamisen kuvaaminen on jatkuva prosessi, johon osallistuvat kaikki toimijaryhmät, erilaisin painotuksin.

9 Osaamiskriteerit ovat erottelevia tekijöitä, joilla osaamisen tasot (esimerkiksi 1 2, 3 4, 5) määritellään. Osaamisten tasoja erottelevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi: työn sujuvuus, työprosessin hallinta työvälineiden hallinta, itsenäisyys toiminnassa, tuotteen / palvelun laatu, asiakas / tuote / työturvallisuus, resurssien ja materiaalin käyttö, työn kehittäminen, toiminnan perusteleminen, toimintatapojen monipuolisuus, toimintaympäristön laajuus, yhteistyökyky

10 Arvosanat tms. kuvaavat laatuja. Laadun kriteerit tulee muodostaa suhteessa autenttiseen asiantuntijatyöhön ja toimintaan sekä suhteessa osaamistavoitteisiin. Koska autenttinen asiantuntijatyö voi vaihdella toimintaympäristöstä ja tilanteesta riippuen, kriteerit ovat suhteellisia ja jatkuvan määrittelyn kohteina.

11 Arvioinnin kriteerit tarkennetaan arviointitilanteessa. Kulloisillakin arvioijilla tulee olla yhteinen ymmärrys arvioinnin kohteista ja kriteereistä. Tämä edellyttää arvioijien välistä neuvottelua.

12 Osaamisperustainen ajattelu Työelämässä käyttökelpoinen osaaminen Koulutusohjelma Arviointi Tunnustaminen Koulutuslähtöinen ajattelu : Oppisisällöt, koulutusohjelma edellytetty osaaminen arviointi koulutuksessa

13 Osaamisen hankkimiseen ja arviointiin luopumalla dikotomioista? Teoria käytäntö Ajattelu tekeminen Tietopuolinen käytännöllinen Suunnittelu toteutus Koulutus työssä oppiminen

14 Osaamiskuvausten laatu: näkökulmia ja kysymyksiä Opetuksen, oppimisen, arvioinnin näkökulma millaisia vaikutuksia opetukseen ja oppimiseen? millaisia seurauksia arvioinnille? kuvataanko opiskelijan näkökulmasta merkityksellistä osaamista? kokonaiskäsitys osaamisesta, voidaanko havaita teorian ja käytännön yhteys? miten vaikuttaa koulutuksen ja tutkintojen arvostukseen? kuvataanko liian triviaalia tai epärealistisen vaativaa osaamista? Opetuksen kieli... OSAAMISKUVAUKSET...vai työelämän kieli? Tekninen näkökulma riittävä konkreettisuus? selkeys, ymmärrettävyys? voidaanko joustavasti muokata tulevaisuudessa? sisältääkö turhia määreitä, jargonia Työelämän näkökulma perustuuko työelämän kysyntään ja vaatimuksiin? onko huomioitu osaamisen eri ulottuvuudet (tiedot, taidot, asenteet)? vastaako kuvattu osaaminen erilaisten työpaikkojen ja työn muutosten vaatimuksiin, kuvausten vanheneminen?

15 I Osaamistavoitteet ja niiden kuvaaminen a) Miten on selvitetty osaamisen puute (koulutustarveselvitys)? b) Miten on tehty koulutuksen tavoitteina olevia osaamisen kuvauksia? Kuka vastaa osaamisen kuvaamisen prosesseista? Ketkä osallistuvat siihen? c) Mille tasolle koulutuksen osaamistavoitteet on kirjattu (hyväksyttävä, hyvä, kiitettävä)? d) Millaiset näkökulmat osaamiskuvauksissa kertovat korkea asteisuudesta?

16 I Osaamistavoitteet ja niiden kuvaaminen. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: a) Miten on selvitetty osaamisen puute (koulutustarveselvitys)? b) Miten on tehty koulutuksen tavoitteina olevia osaamisen kuvauksia? Kuka vastaa osaamisen kuvaamisen prosesseista? Ketkä osallistuvat siihen? c) Mille tasolle koulutuksen osaamistavoitteet on kirjattu (hyväksyttävä, hyvä, kiitettävä)? d) Millaiset näkökulmat osaamiskuvauksissa kertovat korkea asteisuudesta?

17 Ryhmätyö (xx minuuttia) perustuu kirjaamillenne näkökulmille. Keskustelkaa vastauksistanne. Tuokaa ryhmästä jakoon a) mitkä asiat yhdistävät keisejä? b) mitkä asiat erottavat keisejä?

18 Työperustaiset (80 / 20 tai 70 / 30 tai 50 / 50.) oppisopimustyyppiset koulutukset edellyttävät osaamisen arviointiperiaatteilta jotakin. Millaiset periaatteet voisivat ohjata osaamisen arviointia oppisopimustyyppisissä koulutuksissa?

19 Raimo Jaakkola, Petri Haltia, Mika Saranpää ( ): Osaamisen arvioinnin keskeiset periaatteet oppisopimustyyppisissä koulutuksissa. Työkalu osaamisen arvioinnin nykytilan tutkimiseen ja kehittämispolkujen rakentamiseen. 1. Osaamisen arvioinnin prosessit ja menetelmät ovat jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kohteina. Arvioinnin laadun tutkiminen liitetään osaksi koulutuksen järjestäjän laadunvarmistusjärjestelmää. Laatu, kehittäminen 2. Osa arvioinnin laadunvarmistamista on työelämän osallisuuden varmistaminen: osaamisen kuvaukset, arvioinnin kriteerit ja arviointimenetelmät suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa. 3. Osaamisen arviointi antaa opiskelijoille, korkeakoulun henkilökunnalle ja työelämälle mahdollisuuden saada palautetta, jonka avulla voi kehittää omaa osaamistaan. Arvioinnilla luodaan ja vahvistetaan positiivisia oppimiskokemuksia. 4. Osaamisen arviointia tehdään kustannustehokkaasti. Saavutettavat hyödyt ovat järkevässä suhteessa käytettyihin resursseihin. 5. Koulutusohjelman opintojaksojen osaamisen arvioinnin prosessit, osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin kriteerit on kuvattu. Ne ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja julkisia. Osaaminen kuvataan autenttisena työnä. Kuvaaminen, suunnitteleminen 6. Osaamisen arviointi on olennainen osa opintojakson suunnittelua, ei jälkeenpäin lisätty irrallinen osa. Opintojaksot suunnitellaan siten, että kaikki osaamistavoitteet voidaan arvioida. Ne voidaan arvioida riippumatta siitä, miten osaaminen on hankittu. 7. Arviointikriteerit kirjoitetaan osaamistasolle, jonka saavuttaminen opinnoissa on mahdollista. Asiantuntijuuden kehittyminen jatkuu opintojen jälkeen. 8. Arvioitavat kohteet ovat merkityksellisiä ja oikean tasoisia autenttisen työn kannalta. Arviointi kohdistuu vaativimpiin kognitiivisiin taitoihin, esimerkiksi analyyttisyyteen, ongelmanratkaisuun, teorian ja käytännön yhdistämiseen, teorian soveltamiseen, vaihtoehtoisten toimintamallien pohtimiseen ja niin edelleen. Luonnollisesti arviointi kohdistuu toisinaan myös asioiden toistamiseen (käsitteiden, tekojen), muistamiseen, avaintehtävien hoitamiseen, työprosessin toteuttamiseen, työn toimintaroolien uusintamiseen

20 Arviointitilanne 9. Osaamistavoitteiden ja arvioinnin kriteerien avulla opiskelijoille selvitetään, millaista osaamista heiltä odotetaan arviointitilanteessa. Arviointitilanne (osaamisen osoittamistavat, arviointimenetelmät, arviointiympäristö ) perustuu osaamistavoitteille ja kriteereille. 10. Osaamisen arviointitilanteet mahdollistavat opiskelijalle palautteen saamisen osaamisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään. Arviointi on opiskelijan kehitystä aktiivisesti tukevaa, se antaa informaatiota, joka auttaa opiskelijoita tunnistamaan osaamisensa vahvuudet ja heikkoudet. 11. Opintojaksojen arviointimenetelmät suunnitellaan siten, että ne sopivat arvioitaviin osaamistavoitteisiin ja siihen ympäristöön, jossa arvioitava osaaminen voidaan tunnistaa. Arviointimenetelmät on valittu siten, että niillä arvioidaan sitä, mitä on tarkoituskin arvioida. Arviointimenetelmät 12. Arviointimenetelmät ja prosessit ovat luotettavia ja johdonmukaisia. Ne takaavat olosuhteiden ja kriteerien mahdollisimman suuren samankaltaisuuden kaikille arvioitaville ja arviointipäätösten riippumattomuuden ajasta ja arvioijista. 13. Arviointi on joustavaa, se ottaa huomioon opiskelijoiden erilaisuuden ja mahdollistaa erilaiset tavat osoittaa osaamistaan. Osaamisen arviointi ei suosi tai syrji. 14. Opiskelijan osaamista ja kehittymistä arvioitaessa otetaan huomioon useista eri lähteistä koottu osaamista osoittava aineisto. Päätökset 15. Arviointipäätökset perustuvat opintokokonaisuuden tai jakson tavoitteisiin ja kriteereihin. Osaamisen arviointi ei sisällä piilotettuja olettamuksia tai tavoitteita, joita ei ole osaamiskuvauksissa määritelty. Arviointipäätökset kirjataan ja dokumentoidaan. Päätöksiin tyytymättömälle on valitusprosessi. AHOT korkeakouluissa, Vaasan amk / Saranpää

21 II Osaamisen arviointi a) Millainen on korkea asteen näyttö? Millaiset menetelmät saavat esiin juuri niitä arvioinnin kohteita kuin on tarkoituskin? b) Onko näyttöjä räätälöity koulutuksen asiakkaiden mukaan? Jos on, miten?

22 II Osaamisen arviointi. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: a) Millainen on korkea asteen näyttö? Millaiset menetelmät saavat esiin juuri niitä arvioinnin kohteita kuin on tarkoituskin? b) Onko näyttöjä räätälöity koulutuksen asiakkaiden mukaan? Jos on, miten?

23 Ryhmätyö (xx minuuttia) perustuu kirjaamillenne näkökulmille. Keskustelkaa vastauksistanne. Tuokaa ryhmästä jakoon a) mitkä asiat yhdistävät keisejä? b) mitkä asiat erottavat keisejä?

24 OSAAMISEN ARVIOINTIMENETELMISTÄ OSAAMISEN ARVIOINTIMENETELMISTÄ

25 Arviointimenetelmiä tulisi valita vasta kun on käsitys ja ymmärrys siitä onko arvioinnin tarkoitus ensisijaisesti oppimisen ohjaaminen OSAAMISEN (formatiivinen ARVIOINTIMENETELMISTÄ arviointi) vai osaamisen arviointi (summatiivinen arviointi) mitä, millaista osaamista arvioidaan ja millaisilla kriteereillä

26 Summatiivista vai formatiivista, arvioidaanko vain mitä osaa vai myös mitä ja miten olisi mahdollista oppia, onko tavoitteena vain osaamisen tunnustaminen vai myös kehittyminen? Summatiivinen: saavutetun osaamisen arviointia, tähtää oppimistulosten muodolliseen vahvistamiseen. Formatiivinen: arviointia, jonka ensisijainen tarkoitus on edistää opiskelijan oppimista. Arviointi voi auttaa oppimista, jos se tuottaa informaatiota joka toimii palautteena oppijalle ja opettajalle, itsensä ja toistensa arvioimiseen, opettamisen ja oppimisen muotoiluun. Arvioinnista tulee formatiivista vasta kun saatuja tuloksia todella käytetään toimien muokkaamiseen oppimistarpeiden mukaiseksi. vaikuttaa menetelmien ja menettelytapojen valintaan

27 MENETELMIÄ Osaamisen arvioinnissa olennaista näkemys ja ymmärrys arvioitavasta osaamisesta: millaista osaamista, millaisia tietoja, taitoja, asenteita? A) Funktionaalinen lähestymistapa OSAAMISEN ARVIOINTIMENETELMISTÄ Lähtökohta: Osaamistavoitteet (esim. opintojakson tavoitteet) luokitellaan osaamisen luonteen mukaan kokonaisuuksiksi (esim. tiedot, taidot). Tämän jälkeen näitä osakokonaisuuksien tavoitteita täsmennetään pienemmiksi ja tarkemmiksi kokonaisuuksiksi (units), joita jokaista arvioidaan erikseen. Lähestymistapa antaa arvioinnille tarkkuutta mutta vaarana on arvioinnin raskaus ja kalleus. Seurauksena voi olla arvioinnin ja osaamisen atomistisuus.

28 MENETELMIÄ B) Holistinen tai integratiivinen lähestymistapa Lähtökohta: Osaamisessa yhdistyvät tiedot tai tietäminen, toiminta ja siihen liittyvät taidot, asenteet ja arvot. Holistisessa OSAAMISEN arvioinnissa ARVIOINTIMENETELMISTÄ pyritään siihen, että tätä osaamista arvioidaan kokonaisuutena ottaen huomioon eri osien (tietojen, taitojen ja asenteiden ) suhteet toisiinsa. Lähestymistapa antaa arvioinnille pätevyyttä ja luotettavuutta ja saman aikaisesti säästää kustannuksia sekä tuo arviointiin tehokkuutta. Mahdollistaa myös korkeamman tasoisen osaamisen arvioinnin, jota on vaikea saada näkyviksi ja arvioitaviksi (Hager)

29 Kriteeri = arviointi, arvosteluperuste, mittapuu, (ratkaiseva) tunnus(merkki), erottava ominaisuus Vaatimustasojen tulisi olla järkeviä suhteessa arviointi ja päätöksentekoprosessin OSAAMISEN ARVIOINTIMENETELMISTÄ tarkoitukseen; rajojen tulisi kuvata tarkoitettua eroa eri tasojen välillä Millaiset kriteerit (määrälliset, laadulliset, oppiainelähtöiset, työelämälähtöiset...), millaiset menetelmät?

30 Osaamisen arvioinnin menetelmät tulisi valita niin, että arvioidaan sitä osaamista mitä on tarkoituskin OSAAMISEN ARVIOINTIMENETELMISTÄ muu kuin arvioitava osaaminen ei vaikuta tuloksiin (ei tulla arvioineeksi muuta osaamista niin, että se vaikuttaa johtopäätöksiin) Laatukriteerejä lisää seuraavassa...

31 Koulutukselliset seuraukset Tasapuolisuus Autenttisuus Osaamisperustaisen arvioinnin laatukriteerit Baartman ym Vertailtavuus SOVELTU VUUS TAR KOITUK SEEN Päätösten toistettavuus OSAAMISEN ARVIOINTIMENETELMISTÄ Hyväksyttävyys Kognitiivinen monipuolisuus Läpinäkyvyys Merkityksellisyys Kustannukset ja tehokkuus Sopivuus itsearviointiin

32 Osaamisperustaisen arvioinnin laatukriteerit Lähde: Baartman, L K.J, Bastiaens, T.J., Kirschner, P.A. & van der Vleuten, C.P.M The wheel of competency assessment: presenting quality criteria for competency assessment programs. Studies in Educational Evaluation 32, SOPIVUUS Näkemys TARKOITUKSEEN; ja ymmärrys osaamisesta sopii päämääriin, arvioitaviin sisältöihin ja osaamiseen, arviointiympäristöön, arvioitaville OSAAMISEN ARVIOINTIMENETELMISTÄ Vertailtavuus; arvioinnin johdonmukaisuus ja vastuullisuus, olosuhteiden ja kriteerien mahdollisimman suuri samankaltaisuus kaikille arvioitaville Päätösten toistettavuus; arviointipäätösten riippumattomuus ajasta ja arvioijista Hyväksyttävyys; ko. alan edustajien tulee hyväksyä arvioinnit Läpinäkyvyys; arvioinnin selkeys ja ymmärrettävyys tarkoitus, kriteerit, pisteytys, arvioijat

33 Autenttisuus; vastaavuus tulevaan ammatilliseen toimintaan; arvioitavan tehtävän, fyysisen ympäristön, sosiaalisen ympäristön, tulosten, kriteerien Näkemys ja ymmärrys osaamisesta Kognitiivinen monipuolisuus; tehtävien tulisi sisältää myös vaativimpia kognitiivisia taitoja Merkityksellisyys; arvioinnilla tulisi olla arvoa ja merkitystä eri osapuolille (arvioitavat, arvioijat, tulevat työnantajat) Tasapuolisuus; arvioinnin ei tulisi suosia tai syrjiä tiettyjä ihmisryhmiä

34 Soveltuvuus itsearviointiin; kriteerien selkeys, osoittaa heikkouksia Näkemys ja edistää ja ymmärrys oppimisprosessin osaamisesta reflektointia Koulutukselliset seuraukset; tarkoitetut ja tarkoittamattomat, myönteiset ja kielteiset seuraukset opiskelijoille ja opettajille Kustannukset ja tehokkuus; aika, raha ja muut resurssit suhteessa hyötyihin

35 ARVIOINNIN STRATEGIAT/MENETELMÄT

36 Eräitä arviointistrategioita/menetelmiä: Toimintatutkimusprojektit; käytännön tutkimus /selvitysprojektit, joissa opiskelijat tutkivat ja arvioivat työtään saadakseen ratkaisuja esille tulleisiin ongelmiin tai kehittääkseen ammattikäytäntöä. toiminta reflektio syklit Artikkeleiden arvioinnit; analyysikyky, kehittää tulkintaa ja arviointia, Arviointi autenttisissa toimintaympäristöissä ja tehtävissä; tietojen ja taitojen hallinta, ymmärtäminen, ja niiden soveltaminen autenttiseen toimintaympäristöön. Case arviointi; spesifien tilanteiden analysointi, kuvaaminen, reflektointi, usein osittaa ongelmanratkaisukykyä, johtopäätösten tekoa tulevaisuuteen

37 Laboratorio tai klinikkaolosuhteissa toimiminen; rajatut autenttiset toimintaprosessit, joita voidaan arvioida havainnoimalla, kriittisten pisteiden arvioinnilla, kyselyillä, itse tai vertaisarvioinnilla ja/tai niiden yhdistelmillä. Ryhmä/tiimi työskentelyn arviointi; kommunikatiiviset ja johtamisen taidot Kriittisten pisteiden analysointi; keskeisten ja/tai olennaisten asioiden tai tapahtumien havaitseminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen. Esseiden ja muiden kirjallisten tuotoksien arviointi; tietämyksen hallinta, ymmärtäminen, tiedon käytön hallinta ri tilanteissa jne. Perinteiset tenttitilaisuudet, valvotut, erilaiset kirjalliset kokeet Kenttä tai harjoitteluraportit, aineiston keruu sen organisointi, analysointi ja esittäminen

38 Monivalintatehtävät, eri variaatioita Portfoliot; erityisesti osaamisportfoliot, yleisin arviointimenetelmä AHOT:ssa Posterit ja niiden esittäminen; asian hallinta, tiivistäminen, havainnollistaminen, Laboratorio/studio työskentelyn raportit; analyyttinen arvio käytännön toiminnasta ja saavutetuista tuotoksista. PBL raportit; systemaattinen tiedonkeruu käsitellyistä ongelmista, niiden sisällöistä, lähestymistavoista, ratkaisuista ja vaikutuksista Opinnäytetyöt ja/tai projektin tuotokset ja prosessiarviot: useita erilaisia tarkkoja kriteereitä, vaihtelee aloittain Itse ja vertaisarviointi; antaa mahdollisuuden osaamisen osoittamisen täydentämiseen, tuo esille asenteita ja eräitä minäkuvan piirteitä.

39 Simulaatiot ja roolipelit; analyysi ja synteesitaidot, ongelmanratkaisutaidot, päätöksentekotaidot monimutkaisuuden hallinta. Käytetään yleensä sellaisissa tilanteissa missä halutaan minimoida erilaiset turvallisuusriskit jne. tai selvitetään monimutkaisten syy seuraussuhteiden hallintaa. Työnäytteet; yksitäisten taitojen tai työsuoritusten osoittamista käytännössä.

40 VIELÄ LOPUKSI... Valitun menetelmän sovelluttava kyseessä olevan osaamisen arviointiin Menetelmän sovelluttava kyseessä olevalle henkilölle, menetelmät OSAAMISEN edellyttävät ARVIOINTIMENETELMISTÄ mm. erilaista osallistumisen ja osallisuuden astetta arvioitavalta Suositeltavinta useanlaisten menetelmien käyttäminen Yhden menetelmän käytön yhteydessä hyvä pohtia myös kytkentää laajempiin tavoitteisiin ja odotettuun osaamiseen Yhden menetelmän ei tarvitse täyttää kaikkia laatukriteerejä, kokonaisuus ratkaisee yksittäisistä menetelmistä arviointiohjelmiin?