Suuret vaihtelut hirvikannassa ja hirvien aiheuttamissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suuret vaihtelut hirvikannassa ja hirvien aiheuttamissa"

Transkriptio

1 Ari Nikula, Sauli Härkönen, Pekka Leskinen ja Mikko Kurttila Hirvikannan säätelyn tasot ja päätöksenteko Johdanto Suuret vaihtelut hirvikannassa ja hirvien aiheuttamissa vahingoissa ovat osoittaneet, että hirvikantojen määrittäminen ja säätely ovat useastakin syystä vaikea tehtävä. Hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä liittyy viimekädessä kysymykseen hirvikannan koosta ja sen alueellisesta jakaantumisesta. Hirvikannan säätelyyn ja metsävahinkoihin liittyvässä keskustelussa on pohdittu mm. sitä, kenen tulisi päättää hirvikannasta ja mihin kriteereihin päätöksenteon tulisi pohjautua. Hirvipäätöksenteolle on tyypillistä, että siihen osallistuvia tahoja on useita, päätöksenteko rakentuu alueellisesti hierarkisesti, hirviä koskeva tieto on monessa suhteessa epävarmaa ja lisäksi päätöksenteko on luonteeltaan monitavoitteista. Tähän artikkeliin on koottu hirvipäätöksenteon kannalta keskeisiä tekijöitä, jotka voidaan johtaa hirven ekologiasta, hirvistä kootuista viranomaisja muista tiedoista sekä nykykäytännön mukaisesta päätöksentekoprosessista. Lisäksi kirjoituksessa esitetään monitavoitteisen päätöksenteon tukemiseen liittyviä tekniikoita, joita voitaisiin soveltaa hirvipäätöksenteon eri hierarkiatasoilla. Hirvien elinympäristönvalinta eri mittakaavoissa tarkasteltuna Hirvien elinympäristön valinta voidaan nähdä prosessina, jossa eläinyksilö valitsee käyttämänsä elinympäristötyypit ja muut resurssit useilla eri hierarkiatasoilla elinpiiritasolta aina puutasolle saakka. Kullakin valinnan tasolla hirvillä on omat valintakriteerinsä, jotka määräytyvät sekä tätä tasoa laajempien kokonaisuuksien että valinnan kohteena olevan tason ominaisuuksien perusteella. Siten esimerkiksi jonkin taimikon hirvituhoriskiin vaikuttavat periaatteessa sekä taimikkoa ympäröivän alueen taimikoiden ja muiden elinympäristötyyppien määrä ja sijainti että taimikon ominaisuudet. Lajin levinneisyysalue on maantieteellisesti laajin hierarkiataso, jolla hirvien elinympäristönvalintaa voidaan tarkastella. Levinneisyysaluetta määrittelevät tyypillisesti ilmastoon liittyvät tekijät, jotka edelleen vaikuttavat esimerkiksi kasvillisuuden koostumukseen ja primaarituotokseen. Levinneisyysalueen sisälläkin kannan tiheys vaihtelee samoista tekijöistä johtuen, mutta myös esimerkiksi metsien ikärakenteen ja muiden elinympäristötyyppien vaihtelun vuoksi. Seuraava taso hirven elinympäristön valinnassa on elinpiiri, eli alue, jota yksilö käyttää vuodenkierron aikana. Vuotuinen elinpiiri jakaantuu usein erillisiin kesä- ja talvielinpiireihin, joiden ydinalueiden koko on ha. Talvella hirvet näyttävät suosivan etenkin mäntyvaltaisia turvemaita. Elinpiiritason valinnassa hirvien kannalta tärkein tekijä näyttäisi siis olevan tarpeeksi suuri mäntyvaltaisten nuorten metsien määrä, joka tarjoaa riittävästi ravintoa. Kuitenkin taimikkovaiheiden ja varttuneempien metsien 112

2 Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 mosaiikki näyttäisi muodostavan hirven kannalta optimaalisimman elinympäristön. Seuraavan tason elinympäristönvalinnassa muodostavat erilaiset elinympäristötyypit elinpiirin sisällä. Kesällä etenkin rehevät kasvupaikat ovat suosittuja. Talvella hirvien on todettu käyttävän mäntyvaltaisten taimikoiden lisäksi myös varttuneita metsiä sekä nuoria kasvatusmetsiä enemmän kuin niiden määrän perusteella olisi odotettavissa. Metsiköiden lisäksi hirvet valikoivat ravintonsa vielä näiden sisälläkin puuryhmien välillä sekä edelleen puuyksilöiden ja puun osien välillä. Hirvien talvi- ja kesäelinpiirit sijaitsevat keskimäärin 15 km:n päässä toisistaan, joskin etenkin urokset ja nuoret yksilöt saattavat vaeltaa muutamia kymmeniä kilometrejä. Osalla hirvistä kesä- ja talvielinpiirit taas sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan tai ne menevät joko osittain tai kokonaan päällekkäin. Hirvien vaellus eri vuodenaikojen elinpiirien välillä hankaloittaa hirvenmetsästyksen mitoittamista ja kohdentamista, koska hirvien määrä voi samalla alueella vaihdella syksyn ja kevään välillä suurestikin. Tutkimuksiin perustuvaa tietämystä hirvien vaellusmatkoista ja vaellussuunnasta voi olla vaikea soveltaa, sillä tiedot perustuvat jollakin rajatulla alueella tehtyihin seurantoihin, eikä tietojen yleistettävyydestä muille alueille ole vertailuaineistojen puuttuessa tietoa. Hirvien elinympäristön valinnasta johdettavat tärkeimmät aluekokonaisuudet vaihtelevat siis kesä- ja talvilaidunten välisestä etäisyydestä (15 kilometristä muutamaan kymmeneen kilometriin) elinpiirin kokoon, hehtaariin. Hirvien vaellusten pituus määrittää siis tavallaan alarajan sellaisen alueen koolle, jolle metsästystä tulisi käytännössä kohdentaa esimerkiksi hirvivahinkojen vähentämiseksi. Hirviin liittyvä päätöksenteko hierarkkisena prosessina Metsästyslain (615/1993) mukaan metsästys- ja riistanhoitotoimen ylin johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle. Varsinaisessa hirveen liittyvässä päätöksenteossa ja erityisesti pyyntilupamenettelyssä ministeriöllä on pelkästään ohjaava rooli (kuva 1), jota se on toteuttanut antamalla 1970-luvulta alkaen valtakunnan eri alueille ohjeelliset hirvitiheystavoitteet. Nykyiset hirvikannan tavoitetiheydet ovat maan kaikilla alueilla vähintään 2,0 ja enintään 4,0 hirveä/1 000 ha, paitsi Keski- ja Pohjois-Lapissa vähintään 0,5 ja enintään 3,0 hirveä/1 000 ha. Hirvikannan tiheyshaarukalla ministeriö pyrkii ohjaamaan riistanhoitopiirien toimintaa siten, että paikallisella tasolla eri sidosryhmien kanssa mietittäisiin kullekin hirvitalousalueelle sopivin hirvitiheys. Tätä lähestymistapaa on voitu pitää perusteltuna, koska esimerkiksi alueiden ekologisessa kantokyvyssä voi olla suuria eroja jo lähekkäisillä alueilla. Maa- ja metsätalousministeriö on järjestänyt viime vuosien aikana huhtikuun alussa hallinnonsisäisen hirvineuvottelun, johon on kutsuttu riistanhoitopiirien, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin keskusjärjestön edustus. Neuvottelussa on käsitelty hirvikannan tilaa ja suunniteltua Maa- ja metsätalousministeriö Riistanhoitoyhdistys lausunnonantaja Riistanhoitopiiri päätöksentekijä Metsästysseurat ja -seurueet päätöksentekijä pyyntilupien haku metsästyksen toteuttaminen Sidosryhmät Kuva 1. Pyyntilupaprosessin eri toimijoiden roolit. 113

3 hirvenmetsästyksen mitoitusta. Neuvottelulla on ollut vain ohjaavaa merkitystä, eikä sen vaikuttavuutta ole pidetty korkeana. Riistanhoitopiirit ovat ainoita virkavastuulla toimivia hirvenpyyntilupa-asioiden päätöksentekijöitä. Ne vastaavat metsästyslain velvoittamana siitä, että hirvikantaa ei metsästyksellä vaaranneta ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Riistanhoitopiirien toimintaa sitovat myös maa- ja metsätalousministeriön antamat tulostavoitteet sekä ainakin jossain määrin riistanhoitopiirien kevään aikana järjestämien hirvineuvottelujen tulokset ja yleinen mielipide. Riistanhoitopiirit suunnittelevat talven ja kevään aikana hirvenmetsästyksen mitoittamista niin, että sillä päästäisiin piirin alueella tavoiteltavaan hirvitiheyteen. Suunnittelu etenee yleensä hirvitalousalueittain, jotka kattavat useamman riistanhoitoyhdistyksen. Lisäksi laskelmia tehdään riistanhoitoyhdistyksittäin. Suunnitteluprosessin aikana riistanhoitopiirit pyrkivät ohjaamaan antamillaan tiedoilla hirvenmetsästäjien toimintaa, jotta he hakisivat pyyntilupia mahdollisimman oikeassa suhteessa hirvitiheyden ja vahinkojen vaihteluun piirin alueella. Riistanhoitoyhdistyksillä ei ole hirveen liittyvissä pyyntilupa-asioissa varsinaista päätösvaltaa, mutta ne voivat vaikuttaa kannanotoillaan hyvinkin voimakkaasti alueeltaan jätettyjen pyyntilupahakemusten mitoitukseen. Tämä on mahdollista, sillä useat riistanhoitoyhdistykset järjestävät keväällä alueensa hirvenpyytäjille tilaisuuden, jossa käsitellään erityisesti hirvenpyyntilupien hakemiseen liittyviä asioita. Lisäksi riistanhoitoyhdistykset voivat vaikuttaa riistanhoitopiirin lopulliseen hirvilupamäärään, sillä ne toimivat lausunnonantajina alueeltaan jätettyihin pyyntilupahakemuksiin. Pinta-alaltaan suuret riistanhoitoyhdistykset tarkastelevat usein omaa aluettaan lohkoina, jolloin eri lohkoilla voi olla erilaisia tavoitteita hirvikannan hoidon suhteen. Myös nämä tiedot voivat vaikuttaa hirvenmetsästäjien päätöksentekoon. Hirvenpyytäjät perustavat pyyntilupahakemuksensa useimmiten hallinnoimaansa pinta-alaan ja hirvikantatietoihin. Vaikka metsästysseurat ja -seurueet eivät toimi virkavastuulla, ne tekevät kahdessa vaiheessa olennaisen tärkeitä päätöksiä hirvikannan verotuksesta. Huhtikuun loppuun mennessä haetut pyyntilupamäärät ratkaisevat itse asiassa sen, mikä on syksyllä kaadettavien hirvien määrän teoreettinen maksimi. Haettu pyyntilupamäärä ennakoi sitä, miten hyvin maa- ja metsätalousministeriö, riistanhoitopiirit ja riistanhoitoyhdistykset ovat onnistuneet kevään kuluessa etenevässä ohjauksessaan kohti tavoiteltavaa kaatomäärää. Tämäkään ei vielä välttämättä takaa tavoiteltua lopputulosta, sillä hirvenmetsästäjät ratkaisevat syksyllä itsenäisesti myös sen, kuinka monta pyyntilupaa he käyttävät. Vaikka yhteisymmärrys hirvikannan sopivasta tiheydestä tai kehityssuunnasta saavutetaan riistanhoitopiirin tasolla sidosryhmäneuvottelujen seurauksena, niin tavoitteiden toteutus edellyttää vielä hirvenmetsästäjien sitoutumista tavoitteisiin. Metsästäjien huhtikuun loppuun mennessä hakemat pyyntilupamäärät ratkaisevatkin sen, voidaanko tavoiteltavaa metsästyksen jälkeistä hirvitiheyttä saavuttaa. Jos metsästäjät eivät hae pyyntilupia riittävästi, niin tavoitteessa ei voida onnistua, sillä pyyntilupia ei voida myöntää haettua enempää. Pyyntilupia ei voida myöskään myöntää enää syksyllä lisää hirvitilanteen selkiinnyttyä. Vastaavasti, jos pyyntilupia on haettu ja saatu tavoitteisiin nähden riittävästi, metsästäjät eivät välttämättä haluakaan käyttää kaikkia lupia. Näin on käynyt ainakin jossain määrin pankkilupahirvisysteemissä, jossa pyyntilupia haetaan yli tarpeen, ja vasta metsästyksen kuluessa ratkaistaan miten paljon niistä käytetään. Myös yhteislupatoiminnassa osakkaat voivat päätyä keskenään pyyntilupien jyvityksessä yksinkertaiseen ja näennäisesti tasapuoliseen pinta-alaperustaiseen jakoon, vaikka vahinko- yms. tekijöiden vuoksi jaon tulisi tapahtua muin kriteerein. Riistanhoitopiireillä on nykyisessä pyyntilupajärjestelmässä hallinnollinen päätöksentekovastuu, mutta käytännössä vastuu konkretisoituu ainoastaan silloin, kun tulee varmistaa, ettei hirvikantaa vaaranneta metsästämällä. Siltä osin kuin riistanhoitopiirien tulee huolehtia pyyntilupia myöntäessään siitä, että hirvien aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla, riistanhoitopiirit ovat hyvin pitkälti hirvenmetsästäjien armoilla. Hirvenmetsästäjät ratkaisevat metsästyksen mitoituksellaan sen, kuinka hyvin maa- ja metsätalousministeriön asettamat ohjeelliset hirvitiheystavoitteet ja sidosryhmien ja maanomistajien toiveet toteutuvat. 114

4 Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 Hirvitietopankki Hirviin liittyvää tietoa karttuu vuosittain mm. metsä-, maatalous- ja liikennevahingoista, hirvikannan koosta ja rakenteesta sekä hirvien pyyntiluvista. Tällä hetkellä hirviin liittyvät tilasto- ja muut tiedot ovat hajallaan eri toimijoiden hallussa, mutta tietojen kokoaminen yhdeksi hirvitietopankiksi voisi tehostaa hirviin liittyvien tietojen käyttöä päätöksenteon tukena. Hirvitiedon kokoamista yhteen on esittänyt mm. valtiontalouden tarkastusvirasto vuonna 2005 arvioidessaan hirvikannan säätelyjärjestelmää. Hirvikannasta tuottavat tietoa mm. riistanhoitoyhdistykset ja riistanhoitopiirit, Metsästäjäin keskusjärjestö sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tiedot tuotetaan yleensä riistanhoitopiirin kokoiselle alueelle, mutta hirvihavaintokorttien määrästä riippuen arvioita voidaan tuottaa myös riistanhoitoyhdistyksittäin. Myös riistanhoitopiirit tuottavat tietoa hirvikannasta paitsi koko piirin alueelle, myös riistanhoitoyhdistyksittäin. Metsästäjäin keskusjärjestö puolestaan kokoaa tiedot myönnetyistä hirviluvista ja kaatomääristä riistanhoitoyhdistyksittäin ja nämä tiedot ovat kaikkien saatavissa internetin kautta ( Metsäkeskukset puolestaan keräävät aineistoa valtion varoista korvatuista metsävahingoista. Tietoa kirjataan ylös mm. korvatusta puulajista ja muista taimikon rakennetiedoista sekä korvauksen suuruudesta euroina ja pinta-alana. Nykyisellään kukin metsäkeskus raportoi hirvivahingoista ja niiden kehityksestä omalla alueellaan. Koska jokainen korvattu taimikko paikannetaan muutaman metrin tarkkuudella, tietoja voidaan tarkastella paikkatietomenetelmien avulla joustavasti taimikkotasolta aina metsäkeskuksen tasolle saakka. Tiehallinto kokoaa vuosittain tiedot poliisin ilmoittamista hirvieläinkolareista. Tiehallinto raportoi tiedot paitsi tiepiirijaon mukaan myös riistanhoitopiirien ja kuntien tasolla. Koska jokainen hirvikolari paikannetaan muutaman kymmenen metrin tarkkuudella, myös tieosuudet voidaan jaotella kolarimäärien ja muiden kolariin liittyvien tietojen mukaan. Yksinkertaisin hirviin liittyvän tiedon esitystapa on kartta, johon halutut kohteet on tulostettu. Esimerkkinä kuvassa 2 on esitetty korvatut hirvivahingot Lapin metsäkeskuksen alueella vuosina km Kuva 2. Korvattujen hirvituhojen sijoittuminen Lapin metsäkeskuksen eteläosassa vuosina Jo tuhotietojen visuaalisen tarkastelun avulla voidaan paikantaa alueet, joille hirvituhot ovat keskittyneet keskimääräistä enemmän. Hirviin liittyvässä päätöksenteossa yksinkertainenkin karttamuotoinen tieto kertoo, mitkä ovat hirvien aiheuttamien metsävahinkojen kannalta ongelmallisia alueita. Tietoa voidaan periaatteessa käyttää edelleen suunniteltaessa hirvikannan verotusta esimerkiksi riistanhoitoyhdistysten osa-alueille. Hirviin liittyvää tietoa voidaan jalostaa edelleen liittämällä mukaan tietoja hirvikannasta, hallintorajoja, metsiin liittyvää tietoa ja muita maankäyttöä kuvaavia aineistoja. Myös tiedon esitystarkkuutta voidaan muuttaa laskemalla tunnuslukuja halutun kokoisille alueille. Esimerkiksi hirvituhojen määrä pinta-alana tai euroina voitaisiin laskea vaikkapa km:n ruuduittain ja suhteutettuna yksityisten omistamaan metsäpinta-alaan. Hirviin liittyvät tuhotiedot kuvaavat aikaisempien vuosien tilannetta, mutta päätöksenteon kannalta tärkeää olisi pystyä ennakoimaan esimerkiksi tuhojen määrän kehittyminen ja niiden sijoittuminen suunnittelualueelle. Yksi tapa tarkastella tuhojen kehittymistä on esittää tilanne vuosittain rinnakkaisina karttoina. Analyyttisempi tapa voisi perustua peräkkäisten ajankohtien vertaamiseen ja muutossuunnan esittämiseen. Kuvassa 3 hirvituhojen määrä yksityisten omistamaa maapinta-alaa kohden km:n ruuduissa on aluksi laskettu vuosille ja vuosille erikseen. Tämän jälkeen ajankohtien välinen erotus on laskettu ruuduittain ja 115

5 km Kuva 3. Korvattujen hirvituhojen määrän muutos jaksojen ja välillä Lapin metsäkeskuksen eteläosassa 10 x 10 km:n ruuduittain. Musta = tuhot vähentyneet, mutta niitä on edelleen enemmän kuin alueella keskimäärin. Vihreä = tuhot vähentyneet ja alle alueen keskiarvon. Punainen = tuhot lisääntyneet ja suuremmat kuin alueella keskimäärin. Sininen = tuhot lisääntyneet, mutta alle alueen keskiarvon. Harmaa = ei ilmoitettuja tuhoja. verrattu saatua arvoa tuhojen määrään keskimäärin koko tarkastelujaksona kaikissa ruuduissa. Ruudut on tämän jälkeen jaettu niihin, joissa tuhojen määrä on pysynyt ennallaan, niihin joissa se on laskenut ja niihin, joissa tuhot ovat lisääntyneet. Tässä käytetyt laskentakriteerit ovat vain yksi esimerkki useista mahdollisista, mutta kuva 3 havainnollistaa sitä, että vahinkojen määrässä esiintyy alueellisia muutoksia ajan kuluessa. Toistaiseksi tutkimukset tällaisen tiedon käyttökelpoisuudesta ja luotettavuudesta tuhojen ennakoimiseen kuitenkin puuttuvat, joten esimerkkiä on pidettävä periaatteellisena. Hirvikannan säätely monitavoitteisena päätöksenteko-ongelmana Hirvikannan säätelyprosessi on päätösongelmana monimutkainen ja haastava. Päätöksenteossa on monia eri kriteereitä ja tavoitteita ja siihen osallistuu useita eri taustan ja tavoitteet omaavia päätöksentekijöitä ja intressitahoja. Lisäksi hirvien aiheuttamat hyödyt ja haitat eivät ole suoraan yhteismitallisia. Monitavoitteiseen päätösanalyysiin liittyvät tekniikat voisivat tuoda helpotusta ja läpinäkyvyyttä päätöksentekoon sen eri tasoilla tarjoamalla keinoja päätösongelmien tunnistamiseksi, jäsentämiseksi ja ratkaisemiseksi. Yleisesti ottaen päätöksentekoprosessi voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin vaiheisiin: 1) päätösongelman ja päätöksentekijöiden määrittely, 2) vaihtoehtojen tuottaminen, 3) vaihtoehtojen seurausten kartoittaminen, 4) tavoitteiden määrittäminen, 5) vaihtoehtojen vertailu tavoitteiden suhteen ja 6) parhaan vaihtoehdon valinta. Päätöksentekoprosessia ja sen eri vaiheita voidaan myös muokata monella tavalla ja moniin erilaisiin tilanteisiin sopivaksi. Kaikissa tilanteissa lopullinen valta ja vastuu päätöksestä on päätöksentekijällä itsellään. Päätöksenteon tukeminen edesauttaa päätöksentekoprosessin eri vaiheiden käytännön toteutumista. Keskeistä on, kuinka informaation, menetelmien ja järjestelmien avulla voidaan lisätä ymmärrystä päätöksenteon perusteista, tukea päätöksentekoa ja siten parantaa päätösten laatua. Eräs konkreettinen päätösanalyysin sovellusmahdollisuus liittyy riistanhoitopiirin hirvenpyyntilupien jakamiseen hakijoille (seuroille ja yhteislupaalueille). Päätösanalyysiä voidaan käyttää neuvonnan ja havainnollistamisen välineenä esim. riistanhoitopiirin järjestämässä neuvottelutilaisuudessa, johon alueen sidosryhmät osallistuvat. Riistanhoitopiiri voi tarkastella hirvilupien allokointia hirvitalousalueiden, riistanhoitoyhdistysten tai suoraan hakijatahojen kesken. Myös hakijatahot (esim. isot yhteislupa-alueet) voivat käyttää päätösanalyysiä allokoidessaan alueensa hirvilupakiintiötä alueella metsästävien seurojen kesken. Seuraavassa esimerkissä monitavoitteinen päätösanalyysi on muokattu ns. budjetinallokointitehtäväksi, jossa isohkon yhteislupa-alueen pyyntiluvat allokoidaan alueella metsästävien seurueiden kesken. Nykykäytännön mukaan luvat jaetaan seurueiden kesken melko pitkälti pinta-alaosuuden mukaisesti, joskin hirvien aiheuttamat liikenneonnettomuudet ja hirvikanta otetaan myös jossakin määrin huomioon. Yksinkertaisuudestaan huolimatta pintaala on kuitenkin jakoperusteena varsin ongelmallinen, sillä se mm. olettaa alueen olevan täysin homogeeninen ominaisuuksiltaan. Esimerkissä päätöksenteon kriteereiksi otettiin seuraavat tekijät: hirvikanta seurueen alueella (yksilöä) alueen pinta-ala (ha) 116

6 Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 hirvien aiheuttamat taimikkotuhot edellisten 5 vuoden aikana (ha) liikenneonnettomuudet edellisten 5 vuoden aikana (kpl), josta mallia varten muotoiltiin liikenneonnettomuusriskiä kuvaava mittari Taulukon 1 numeroarvot perustuvat pinta-alaa lukuun ottamatta suuntaa-antavaan asiantuntija-arvioon. Kaikki ym. kriteerit on kuitenkin mahdollista sisällyttää edellä kuvattuun hirvitietopankkiin, josta ne voitaisiin paikkatietojärjestelmän avulla tulostaa hirvitalousalueen, riistanhoitoyhdistyksen tai seurueiden tasolle. Käytetyistä kriteereistä erityisesti hirvikannan arvio voi sisältää runsaasti epävarmuuksia. Vaihtoehtoisena kriteerinä voitaisiin käyttää esimerkiksi hirvihavaintoindeksiä, joka perustuu metsästäjien metsästyksen aikana tekemiin hirvihavaintoihin. Hirvien aiheuttamissa taimikkotuhoissa on myös epävarmuutta ja puutteita, koska valtion, yhtiöiden tai yhteisöjen metsien taimikkotuhot eivät ole mukana metsäkeskuksen tiedoissa ja osa yksityismaidenkin taimikkotuhoista jäänee kirjaamatta. Esimerkin päätösanalyysimalli tarvitsee syöttötiedoksi taulukon 1 lukuarvojen lisäksi kriteerien Taulukko 1. Päätöstukimalliin sisällytettyjen kriteereiden arvot seurojen 1 15 alueilta. Seurue Pinta-ala Taimikkotuhot Hirvikolarit Hirvitiheys (ha) talvi 2006 (ha) kpl kpl Yht suhteelliset painoarvot sekä ns. osahyötymallin, joka muuntaa kriteerikohtaiset arvot hyötyskaalalle. Tässä esimerkissä käytettiin yksinkertaisia osahyötymalleja, joissa esim. hirvitiheyden 19 antama suhteellinen hyöty laskettiin kaavalla 19/181. Tämä luku kerrotttiin edelleen hirvitiheyden suhteellisella painoarvolla. Lopputuloksena saatiin seurueiden suhteellinen osuus hirvien pyyntiluvista. Mallin tulokset riippuvat käytetyistä kriteerien painoarvoista. Kuvassa 4 on esitetty neljän erilaisen painoarvoyhdistelmän tulokset. Pyyntiluvat voidaan jakaa esim. suoraan pinta-alan suhteen (pinta-ala 100 %), suoraan hirvikannan suhteen (kanta 100 %) tai hirvikantaa, hirvikolareita ja taimikkotuhoja eri tavalla painottamalla. Jos otetaan huomioon liikenneonnettomuusriski, pienenkin seurueen (esim. seurue 6) pyyntilupakiintiö voi nousta korkeaksi. Mallin painoarvot voidaan määrittää päätöksenteon tasosta riippuen esimerkiksi riistanhoitopiirin hallituksessa tai yhteisluvan sisäisesti. Päätelmiä Hirviin liittyvä päätöksenteko voidaan nähdä useilla eri tasoilla toimivana luonnonvarasuunnitteluna, jossa paikkatietomenetelmät ja monitavoitteisen suunnittelun tekniikat mahdollistaisivat entistä tehokkaamman suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin. Esimerkiksi paikkatietomenetelmillä voidaan joustavasti tallentaa, hallita, analysoida ja tulostaa hirviin liittyvää tietoa, joka on tyypillisesti paikkatietoa. Päätösanalyysien avulla puolestaan voitaisiin laskea mm. optimaalisen hirvikannan suuruus valtakunnan tasolla. Lisäksi voitaisiin määrittää, miten kokonaiskanta jaetaan alueille ja alueiden alla oleville erilaisille tasoille. Tarkastelu voisi lähteä myös paikalliselta tasolta eli esim. metsästysseuran näkökulmasta viranomaisnäkökulman lisäksi. Hirvikannan optimisuuruutta voitaisiin siten tarkastella paikallista tietoa yhdistämällä tai ylhäältä alaspäin allokoimalla. Lisäksi voitaisiin käyttää epävarmuusanalyysejä tiedon luotettavuuden arvioimisessa. Hirvitietopankin avulla eri toimijat pääsisivät myös nykyistä paremmin käyttämään hirviasioihin liittyvää, mutta tällä hetkellä hajallaan olevaa tietoa. Hirvitietokanta toisi tiedot todennäköisesti myös nykyistä useamman tarvitsijan ulottuville. 117

7 Kaatolupia (kpl) Seurue Pinta-ala 100% Kanta 100% Kanta 50% Kolarit 50% Kanta 60% Kolarit 30% Tuhot 10% Kuva 4. Hirvenkaatolupien (62 kpl) jakautuminen 15 seuran kesken erilaisilla päätöskriteerien painoarvoilla: Pinta-ala 100 % = luvat jaetaan suoraan seuran pinta-alan suhteessa; Kanta 100 % = luvat jaetaan suoraan seuran alueen hirvikannan suhteessa; Kanta 50 % Kolarit 50 % = seuran alueen hirvikannan painoarvo 0,5 ja kolaririskin 0,5; Kanta 60 % Kolarit 30 % Tuhot 10 % = hirvikannan painoarvo 0,6, kolaririskin 0,3 ja taimikkotuhojen 0,1. Edellytyksenä kuitenkin on, että tietojen tarkastelu olisi mahdollista esimerkiksi internetin kautta, ja että tiedot olisivat suhteellisen avoimesti jaossa. Internetin kautta tiedot voitaisiin myös koota tietopankkiin nopeasti. Vakiomallisten esitystapojen käyttö toisi tiedot kaikkien tarvitsijoiden käyttöön myös samanlaisina. Yksinkertainenkin karttamuotoinen esitys toimii todennäköisesti paremmin kommunikaatiovälineenä eri osapuolten välillä kuin pelkät taulukkomuotoiset tiedot. Suurimmat haasteet hirvitietojen hyödyntämiselle eivät nykyään ole niinkään teknisiä kuin tietojen hyödyntämiseen liittyviä. Hirviin liittyvä tieto on esimerkiksi enemmän tai vähemmän historiatietoa ja ennusteiden tekemiseen liittyy sekä ajallista että alueellista epävarmuutta. Edellisessä luvussa esitetyillä tekniikoilla voitaisiin kuitenkin tarkastella epävarmuuden vaikutuksia hirvipäätöksentekoon. Tiedot ovat myös usein eri mittakaavoissa, eikä karkeammassa mittakaavassa tuotettu tieto tarkennu pelkästään jakamalla se pienempiä hallinnollisia yksiköitä kohden. Toisaalta edellä kuvatut esimerkit (kuvat 2 3) osoittavat, että suuremmalla tarkkuudella paikannetuilla tiedoilla (hirvituhojen esiintyminen) voidaan tuottaa lisäinformaatiota laajempia alueita kuvaavien tietojen (esim. RHP:ttäinen hirvitiheys) osa-alueille. n Ari Nikula, Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toimintayksikkö; Sauli Härkönen, Pekka Leskinen ja Mikko Kurttila, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö. Sähköposti etunimi.sukunimi@metla.fi 118

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2013 A. LASKENTAOSA 2013 2012 2011 2010 2009

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2016 A. LASKENTAOSA 2016 2015 2014 2013 2012

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2015 A. LASKENTAOSA 2015 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Hirviverotussuunnittelu

Hirviverotussuunnittelu Hirviverotussuunnittelu Menettelyohje vuodelle 2015 2.2.2015 Suomen riistakeskus 1 Yleistä Hirvikannan hoitosuunnitelmassa vahvistettiin uudet hirvitalousalueet ja ne otetaan käyttöön hirvitavoitteiden

Lisätiedot

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Kannanhoitojärjestelmä

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Kannanhoitojärjestelmä Metsästyksenjohtajan perustaidot Kannanhoitojärjestelmä Metsästyksenjohtajan perustaidot Kannanhoitojärjestelmä Jani Körhämö, Suomen riistakeskus (versio 8/2017) 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan perustaidot

Lisätiedot

HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET KEMIJÄRVEN RIISTANHOITOYHDISTYS 2016

HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET KEMIJÄRVEN RIISTANHOITOYHDISTYS 2016 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET KEMIJÄRVEN RIISTANHOITOYHDISTYS 2016 A. VEROTUSSUUNNITELMA suunnitelmasta on laadittu erillinen Excel-pohjainen taulukko. B.

Lisätiedot

Onko hirvenpyyntilupien nykyinen anomisja myöntämisprosessi selkeä ja tarkoituksenmukainen riistanhoitoyhdistysten hallitusten näkökulmasta?

Onko hirvenpyyntilupien nykyinen anomisja myöntämisprosessi selkeä ja tarkoituksenmukainen riistanhoitoyhdistysten hallitusten näkökulmasta? ISBN 978-951-40-2152-7 (PDF) ISSN 1795-150X Onko hirvenpyyntilupien nykyinen anomisja myöntämisprosessi selkeä ja tarkoituksenmukainen riistanhoitoyhdistysten hallitusten näkökulmasta? Leena Petäjistö,

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Hirviverotussuunnittelu

Hirviverotussuunnittelu Hirviverotussuunnittelu Menettelyohje vuodelle 2015 30.1.2015 Suomen riistakeskus 1 Tavoitteet Hirvikannan hoidon perustana on jatkossa hirvitalousaluetasolta lähtevä verotussuunnittelu. Tällä pyritään

Lisätiedot

HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet

HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI 2016 Hirvitalousalueet Hirvikannan hoidossa käytetään vahvistettua hirvitalousaluejakoa. Keski-Suomen riistakeskusalueeseen kuuluu kokonaan tai osittain neljä hirvitalousaluetta.

Lisätiedot

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Kannanhoitojärjestelmä

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Kannanhoitojärjestelmä Metsästyksenjohtajan perustaidot Kannanhoitojärjestelmä Metsästyksenjohtajan perustaidot Kannanhoitojärjestelmä Jani Körhämö, Suomen riistakeskus 2015 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan perustaidot on koulutusmateriaali

Lisätiedot

Hirvikannan nykyisen säätelyjärjestelmän ajanmukaisuus ja toimivuus riistanhoitopiirien hallitusten näkökulmasta

Hirvikannan nykyisen säätelyjärjestelmän ajanmukaisuus ja toimivuus riistanhoitopiirien hallitusten näkökulmasta ISBN 978-951-40-2123-7 (PDF) ISSN 1795-150X Hirvikannan nykyisen säätelyjärjestelmän ajanmukaisuus ja toimivuus riistanhoitopiirien hallitusten näkökulmasta Jukka Aarnio, Sauli Härkönen, Leena Petäjistö

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 25.3.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Timo Kovala Juha

Lisätiedot

Hirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat?

Hirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat? Hirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat? Pohjois-Savon Eräilta Iso-Valkeinen 23.1.2018 31.1.2019 Suomen riistakeskus 1 Hirvikannan hoitotavoitteet Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto on asettanut

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003 Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen

Lisätiedot

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala. Hirvet taimikoissa Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu 26.8.2010 Juho Matala Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö juho.matala@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Juho Matala, Luonnonvarakeskus Antti Ihalainen, Kari Korhonen, Seppo Nevalainen, Ari Nikula, Vesa Nivala, Jyrki Pusenius, Antti Paasivaara, Teija

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 13.5.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA Sky-hotelli Ounasvaara Timo Kovala Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen Risto Kuoksa Ari

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004 Riistantutkimuksen tiedote 0:-. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikanta pysyi syksyn 00 hirvijahdin

Lisätiedot

Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi.

Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi. ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 11.2.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ City- hotelli Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Lisäselvityspyyntö koskien hirvieläimen pyyntilupahakemuksen vuokramaita ja ampujaluetteloa

Lisäselvityspyyntö koskien hirvieläimen pyyntilupahakemuksen vuokramaita ja ampujaluetteloa Kaihua Jouko Juhani 11.6.2019 Javaruksentie 126 99510 Raudanjoki Lisäselvityspyyntö koskien hirvieläimen pyyntilupahakemuksen vuokramaita ja ampujaluetteloa Olette hakemusasiakirjojen mukaan hakeneet hirvieläinten

Lisätiedot

Ehdotus: Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi.

Ehdotus: Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi. ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 14.5.2002 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Vaattunkiköngäs Hannu Lukkarila Juha

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.5.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.5.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.5.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ City-hotelli Timo Kovala Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Hirvenmetsästyksen muuttunut lainsäädäntö. Sauli Härkönen Kuopio, Eräilta

Hirvenmetsästyksen muuttunut lainsäädäntö. Sauli Härkönen Kuopio, Eräilta Hirvenmetsästyksen muuttunut lainsäädäntö Sauli Härkönen Kuopio, Eräilta 23.1.2019 Metsästyslain muutokset 26 Hirvieläimen pyyntilupa Vanha Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus.

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 16.9.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Lapin ympäristökeskuksen tilat Os. Kairatie 52 Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

HIRVIELÄINTEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASOPIMUS METSÄSTYSKAUDELLE /

HIRVIELÄINTEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASOPIMUS METSÄSTYSKAUDELLE / HIRVIELÄINTEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASOPIMUS METSÄSTYSKAUDELLE / 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämä sopimus on sopijaosapuolten välinen yksityisoikeudellinen sopimus, jossa sovitaan hirvieläinten pyyntilupien

Lisätiedot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,

Lisätiedot

Saarijärven rhy Hirvikanta

Saarijärven rhy Hirvikanta Saarijärven rhy Hirvikanta 1995 2012 Välissä parikymmentä vuotta ja useita kaatoja SAARIJÄRVEN RHY HIRVIHAVAINTOKORTTIEN YHTEENVETO SEUROITTAIN/SEURUEITTAIN 1995 2012 Tulokset eivät ole ns. tarkkoja lukuarvoja

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Saarijärven rhy. Hirvikanta

Saarijärven rhy. Hirvikanta Saarijärven rhy Hirvikanta 1995 2013 SAARIJÄRVEN RHY HIRVIHAVAINTOKORTTIEN YHTEENVETO SEUROITTAIN/SEURUEITTAIN 1995 2013 Tulokset eivät ole ns. tarkkoja lukuarvoja vaan koko ajalta kertyneestä materiaalista

Lisätiedot

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten Hakemus on tehtävä huolellisesti. Väärien tietojen antaminen voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen, asiavirheen korjaamiseen itse päätöksen osalta tai mahdolliseen

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui 1 Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003 Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Hirvien

Lisätiedot

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten OHJE 21.2.2018 Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten Tämä ohje koskee pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten lupahakua vuonna 2018. Hakijan tulee vuosittain tarkistaa kyseistä hakukautta koskeva

Lisätiedot

HIRVIELÄIMEN PYYNTILUPAHAKEMUS metsästyslain 8 :n alueelle (valtion maita yli 1000 ha)

HIRVIELÄIMEN PYYNTILUPAHAKEMUS metsästyslain 8 :n alueelle (valtion maita yli 1000 ha) Suomen riistakeskuksen merkinnät Saapunut Suomen riistakeskukseen: HIRVIELÄIMEN PYYNTILUPAHAKEMUS metsästyslain 8 :n alueelle (valtion maita yli 1000 ) Pvm / 20 vastaanottajan kuittaus: Rhy nro Päätös

Lisätiedot

HE 42/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 42/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi riistanhoitomaksusta

Lisätiedot

AIKA klo Hotelli karhun kokoustiloissa

AIKA klo Hotelli karhun kokoustiloissa 1 SODANKYLÄN RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS ESITYSLISTA / PÖYTÄKIRJA 5 / 2012 AIKA 9.5.2012 klo. 17.00 19.30 PAIKKA Hotelli karhun kokoustiloissa LÄSNÄ Kustula Tuomo Vpj. Karjalainen Kauko jäsen Moberg

Lisätiedot

2. Kokouksen järjestäytyminen, Sihteeriksi valittiin Henry Ollila Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mikko Niemelä ja Kauko Kesälahti

2. Kokouksen järjestäytyminen, Sihteeriksi valittiin Henry Ollila Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mikko Niemelä ja Kauko Kesälahti KEMIJÄRVEN RIISTANHOITOYHDISTYS 10.5.2010 3 / 2010 Hallituksesta ja toimihenkilöistä läsnä: Esko Törmänen, pj Minna Hamara Kauko Kesälahti Mikko Niemelä, vpj Henry Ollila Pertti Sarajärvi Sauli Särkelä

Lisätiedot

Sähköinen hirvieläinten lupahaku 2019

Sähköinen hirvieläinten lupahaku 2019 Sähköinen hirvieläinten lupahaku 2019 ohje luvanhakijalle Hirvieläinten pyyntilupaa voi hakea Oma riista -palvelussa https://oma.riista.fi 3.4.2019 alkaen. Lue ensin tarkemmat ohjeet hirvieläinten pyyntilupien

Lisätiedot

Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi.

Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi. ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 2.4.2002 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA City - hotelli Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen Ari Lohiniva Martti

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HIRVIELÄINTEN PYYNTILUPAHAKEMUKSIIN

LAUSUNNON ANTAMINEN HIRVIELÄINTEN PYYNTILUPAHAKEMUKSIIN OHJE 17.2.2016 LAUSUNNON ANTAMINEN HIRVIELÄINTEN PYYNTILUPAHAKEMUKSIIN Suomen riistakeskus antaa nämä ohjeet riistanhoitoyhdistyksille hirvieläinten pyyntilupahakemuksiin liittyvien lausuntomenettelyiden

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Hirvituhot ja hirvikannan sääntely

Hirvituhot ja hirvikannan sääntely Hirvituhot ja hirvikannan sääntely Ari Nikula Luonnonvarakeskus, Rovaniemi ari.nikula@luke.fi Lapin 58. metsätalouspäivät 28.-29.1.2016 1 Lapin metsätalouspäivät 28.-29.1.2016 Tuho, tuhoriski ja kestävyys

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

MESTA-sovelluksen käyttö alueellisissa metsäohjelmissa. Ylläpitäjän ohje

MESTA-sovelluksen käyttö alueellisissa metsäohjelmissa. Ylläpitäjän ohje MESTA-sovelluksen käyttö alueellisissa metsäohjelmissa Ylläpitäjän ohje Mikko Kurttila Metla, Joensuun tutkimusyksikkö Hyvä ja vaikuttava AMO-prosessi koulutus Tapiossa 12.11.2009 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Hirvieläinten verotussuunnittelmat 2017

Hirvieläinten verotussuunnittelmat 2017 Hirvieläinten verotussuunnittelmat 2017 Tilannetieto 8.4.2017 10.4.2017 Suomen riistakeskus 1 10.4.2017 Suomen riistakeskus 2 Voimassa olevat hirvitavoitteet Tavoitteet on asetettu vuosille 2015-2017 PH1,

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

Hirvieläinlupien jakaminen, uuden luvan hakeminen ja saalisilmoitus Oma riista -palvelussa 2019

Hirvieläinlupien jakaminen, uuden luvan hakeminen ja saalisilmoitus Oma riista -palvelussa 2019 Hirvieläinlupien jakaminen, uuden luvan hakeminen ja saalisilmoitus Oma riista -palvelussa 2019 Lupien jakaminen Luvansaaja tai luvan yhteyshenkilö (luvan pääkäyttäjä) jakaa kaadetuksi suunnitellut pyyntiluvat

Lisätiedot

Kaihua Jouko Juhani. Hakija on hakenut hirvieläinten pyyntilupaa seuraavasti: Eläinlaji ja lupamäärä:

Kaihua Jouko Juhani. Hakija on hakenut hirvieläinten pyyntilupaa seuraavasti: Eläinlaji ja lupamäärä: Lähettäjä / Avsändare SUOMEN RIISTAKESKUS Sompiontie 1 00730 HELSINKI 029 431 2001 Vastaanottaja / Mottagare Jouko Juhani Kaihua Vuojärvi 99510 Raudanjoki Suomi 2019-1-000-14547-2 (DXACUELXL6) 1 / 9 PÄÄTÖS

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2002 vp. Hallituksen esitys laiksi metsästyslain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2002 vp. Hallituksen esitys laiksi metsästyslain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo. MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2002 vp Hallituksen esitys laiksi metsästyslain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 21 päivänä toukokuuta 2002 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan

Lisätiedot

Sähköinen suurpetojen poikkeuslupahaku 2019 Oma riista -palvelussa

Sähköinen suurpetojen poikkeuslupahaku 2019 Oma riista -palvelussa Sähköinen suurpetojen poikkeuslupahaku 2019 Oma riista -palvelussa Huomaa, että mikäli käytät hakemasi poikkeuslupa-alueen määrittelyssä Oma riista -palvelua, alue pitää määritellä ennen poikkeusluvan

Lisätiedot

Marjetan Maja, Mellalampi

Marjetan Maja, Mellalampi ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 8.5.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Marjetan Maja, Mellalampi Hannu Lukkarila

Lisätiedot

Metsästysasetuksen muuttaminen

Metsästysasetuksen muuttaminen Valtioneuvoston päätös 1.9.2016 1 10.09.16 Muutokset tiivistettynä: Voimaan syksyllä 2016 (6.9.2016): Hirvieläinten vasallisten naaraiden rauhoitusta koskeva muutos Hirvieläinten metsästyksenjohtajan tehtävien

Lisätiedot

HIRVIIN LIITTYVÄN INFORMAATION HYÖ- DYNTÄMINEN HIRVIPÄÄTÖKSENTEOSSA

HIRVIIN LIITTYVÄN INFORMAATION HYÖ- DYNTÄMINEN HIRVIPÄÄTÖKSENTEOSSA OPINNÄYTETYÖ Riitta Ollitervo ja Sirja Vaara 2011 HIRVIIN LIITTYVÄN INFORMAATION HYÖ- DYNTÄMINEN HIRVIPÄÄTÖKSENTEOSSA Metsätalouden koulutusohjelma ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA-ALA Metsätalouden

Lisätiedot

KUUSAMOSSA METSÄÄ OMISTAVIEN KÄSITYKSET ALUEEN HIRVIKANNASTA

KUUSAMOSSA METSÄÄ OMISTAVIEN KÄSITYKSET ALUEEN HIRVIKANNASTA OPINNÄYTETYÖ Jaakko Palosaari 2010 KUUSAMOSSA METSÄÄ OMISTAVIEN KÄSITYKSET ALUEEN HIRVIKANNASTA Metsätalouden koulutusohjelma ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA-ALA Metsätalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 27.3.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Metsien rakenne muuttui voimakkaasti 1950-

Metsien rakenne muuttui voimakkaasti 1950- Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/27 Leena Petäjistö, Jukka Aarnio ja Ashley Selby Eri intressiryhmät ja sopiva hirvikanta Metsien rakenne muuttui voimakkaasti 195- luvulta lähtien metsänuudistamispinta-alojen,

Lisätiedot

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu 2.3.2012

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu 2.3.2012 Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus Ron Store Oulu 2.3.2012 Johdanto ja taustaa Taloudellisesti ja maisemallisesti on tarkoituksenmukaista tunnistaa maisemallisesti herkimmät alueet Maiseman herkkyys:

Lisätiedot

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten (ML 8 :n alue)

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten (ML 8 :n alue) OHJE 21.2.2018 Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten (ML 8 :n alue) Tämä ohje koskee pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten lupahakua vuonna 2018. Hakijan tulee vuosittain tarkistaa kyseistä hakukautta

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä 1 KIRJAAMO: 614 /2007 214 Metsästysoikeuden vuokraaminen/hakemukset Kaukon Erämiehet ry:ltä ja Rovaniemen Ampujat ja Metsäveikot ry:ltä Maankäyttö/SK: Kaukon Erämiehet ry on esittänyt kaupungille, että

Lisätiedot

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten

Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten OHJE 13.2.2017 Ohjeet hirvieläinten pyyntilupien hakemista varten Hakemus on tehtävä huolellisesti. Väärien tietojen antaminen voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen, asiavirheen korjaamiseen itse päätöksen

Lisätiedot

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verontilityslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että yhteisöveron metsävero-osuuden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 706 Sotkamon riistanhoitoyhdistys TOIMINTA-AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta anetussa laissa tarkoitetun riistanhoitomaksun maksaneiden

Lisätiedot

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen

Lisätiedot

5. Päätetään ampumaradalle hankittavasta taukotuvasta ja puucee:stä sekä lipputangon siirrosta tai uuden hankinnasta

5. Päätetään ampumaradalle hankittavasta taukotuvasta ja puucee:stä sekä lipputangon siirrosta tai uuden hankinnasta KEMIJÄRVEN RIISTANHOITOYHDISTYS 09.5.2013 3 / 2013 HALLITUKSEN KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2013 Hallituksesta ja toimihenkilöistä läsnä: Rainer Vihriälä, pj Minna Hamara Kauko Kesälahti Mikko Niemelä, vpj Markku

Lisätiedot

Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä

Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 4.9.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6. Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA

Lisätiedot

K O I L L I S L O H K O S O P I M U S

K O I L L I S L O H K O S O P I M U S K O I L L I S L O H K O S O P I M U S Mouruvaaran metsästysseura ry Nissin seudun erä ry Rukan metsästäjät ry Suiningin metsästysseura ry Suininki-Itäperän metsästysseura ry Vuotungin metsästysseura ry

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset Loppuseminaari 26.3.29 Saariselkä Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen sanallinen

Lisätiedot

Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa

Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa Metsätieteen aikakauskirja 2/27 Risto Heikkilä ja Sauli Härkönen Hirvivahingot ja hirvikanta Johdanto Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa niistä bioottisista tuhonaiheuttajista, joihin voidaan

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS Jarmo Kiuru Oikeusasematieto Oy Helsinki SISÄLLYS 1 Esipuhe 7 2 Metsästäjäkohtaiset vaatimukset 11 2.1 Metsästäjätutkinto 11 2.2 Ampuma-ase ja patruuna 13

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

Villisikakanta-arvio tammikuussa

Villisikakanta-arvio tammikuussa Villisikakanta-arvio tammikuussa 2019 4.3.2019 Luonnonvarakeskus (Luke) Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki Puhelin 0295 326 000 Y-tunnus 0244629-2 Tiivistelmä Suomessa oli tammikuun 2019 alussa arviolta

Lisätiedot

Hirvieläinlupien sähköinen hakeminen

Hirvieläinlupien sähköinen hakeminen Hirvieläinlupien sähköinen hakeminen Luvanhakija täyttää http://luvat.riista.fi -sivuilla hirvieläinlupahakemuksen Ennen luvanhakua, varmista asiakasnumero, lupa-aluetunnus sekä sähköiset liitteet Hakijan

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI 2000 2017 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 12.3.2018 1 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 2017 Tieliikenteessä kuoli 7 henkilöä (2016 / 15 hlöä, 2015 / 11 hlöä, 2014 / 13 hlöä).

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12. Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.2013 Metlan Metsäsuunnittelupäivä 27.11.2012 Raili Hokajärvi 28 November

Lisätiedot

Riittääkö puu VMI-tulokset

Riittääkö puu VMI-tulokset Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu

Lisätiedot

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

Hirvieläinlupien jakaminen, uuden luvan hakeminen ja saalisilmoitus Oma riista -palvelussa 2018

Hirvieläinlupien jakaminen, uuden luvan hakeminen ja saalisilmoitus Oma riista -palvelussa 2018 Hirvieläinlupien jakaminen, uuden luvan hakeminen ja saalisilmoitus Oma riista -palvelussa 2018 Lupien jakaminen Luvansaaja tai luvan yhteyshenkilö jakaa kaadetuksi suunnitellut luvat yksilöittäin lupaosakkaille.

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1 RHY VUOSIKOKOUKSET 214 12.3.214 Suomen riistakeskus 1 Rhy:n toimialueiden vahvistaminen 213 loppuun saakka voimassa vuonna 1962 määrätyt rajat Eivät noudattaneet mitään nykyistä muuta hallinnollista rajaa

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa

Lisätiedot

HE 105/2012 vp. Esitys tulisi käsitellä yhdessä valtion vuoden 2013 talousarvion kanssa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

HE 105/2012 vp. Esitys tulisi käsitellä yhdessä valtion vuoden 2013 talousarvion kanssa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. HE 105/2012 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi riistanhoitomaksua

Lisätiedot

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS Jarmo Kiuru Oikeusasematieto Oy Helsinki 2015 Jarmo Kiuru Kustantaja: Oikeusasematieto Oy, Helsinki, Suomi Valmistaja: BoD - Books on Demand, Nordsteds,

Lisätiedot