PARIVARTIO. No: 3 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 53. vuosikerta Kuuma keikka Raasinkorvessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARIVARTIO. No: 3 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 53. vuosikerta 19.6.2014. Kuuma keikka Raasinkorvessa"

Transkriptio

1 PARIVARTIO No: 3 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 53. vuosikerta Kuuma keikka Raasinkorvessa s. 3 Salon Marskin ritareille muistomerkki s kunnian päivää s. 12 Piirin Viro-suhteet lujittuneet läheisiksi s. 8 SRA:n piirimestaruudet paukuteltiin Loimaalla s. 14 Ruusukkeita, kulmarautoja ja kunniamerkkejä s Tietoturvallisuus poliisin näkökulmasta s

2 2 PARIVARTIO 2014 Puolustusvoimat kehittävät reservin koulutusta ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta Puolustusvoimat on kevään lopulla julkaissut suunnitelman reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä. Keskeisiä kehitettäviä asioita ovat muun muassa reservin kannustejärjestelmän kehittäminen ottamalla käyttöön koulutusvuorokaudet, joilla kannustetaan reserviläisiä omatoimiseen osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen olemassa olevaa sijoitusta vaativampiin tehtäviin. Reserviläisten sodan ajan tehtäviin sijoittamisperusteina ovat puolustusvoimien tarve sekä reserviläisen osaaminen ja toimintakyky. Sotilasarvoon ylentämisperusteina käytetään reserviläisen soveltuvuutta tehtävään sekä koulutus- ja kertausharjoitusvuorokausia. Suunnitelman mukaan on myös tarkoitus selvittää mahdollisuudet hyödyntää reserviläisten osaamista nykyistä paremmin puolustusvoimien johtamien kertausharjoitusten ja puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaaman sotilaallisen koulutuksen kouluttajina sekä puolustusvoimien johtamien ammuntojen valvonta-, varo-, ja tukitehtävissä. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö tukee suorituskykyisen reservin ylläpitämistä ja valmiutta tukea muita viranomaista. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä kehitetään palvelemaan nykyistä paremmin puolustusvoimien tarpeita. Maanpuolustusjärjestöjen ja reservin osaamista hyödynnetään paikallisjoukkojen suunnittelussa. Asevelvollisen siviiliosaamista pyritään myös hyödyntämään aiempaa tehokkaammin. Asevelvollisuuden kehittämistä jatketaan muun muassa Suomalainen asevelvollisuus -raporttiin (2010) tukeutuen. Paikallispuolustusta kehitetään ottamalla käyttöön paikallisjoukot. Paikallisjoukkoja käytetään muun muassa paikallisiin taistelu-, suojaus- ja valvontatehtäviin, joukkojen perustamiseen, alueellisten ja operatiivisten joukkojen tukemiseen, yhteydenpitoon viranomaisten kanssa sekä niiden tukemiseen. Paikallisjoukkojen kautta kytketään myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintoja tiiviimmin osaksi puolustusvoimia ja kokonaisturvallisuutta. Paikallisjoukkojen kokoonpanot ja materiaali suunnitellaan tehtävän ja toiminta-alueen mukaan. Paikallisjoukkojen yhteyteen voidaan liittää vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä kokonaisturvallisuuden toimintoja. Maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöt ovat olennainen osa puolustusvoimien toimintaa maanpuolustustahdon, osaamisen tunnistamisen, koulutuksen, toiminnan tuen, rekrytoinnin ja viestinnän tuottajina. Suunnitelmassa on esitetty reserviläisja maanpuolustusjärjestöille tehtäviksi seuraavat kolme asiakokonaisuutta; tiedotusvastuu jäsenille reservin koulutuksesta ja vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta ja sen kehittämisestä; henkilöiden rekrytointitehtävä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajiksi, testaajiksi ja reserviläispooleihin; aluetoimistojen Reserviläisyyttä, liikuntaa ja kenttäkelpoisuutta Puolustusvoimilta tulee parhaillaan reserviläisen näkökulmasta asiaa katsoen sellaista viestiä, jota on erittäin mukava kuunnella. Yhteinen kehitystyö maanpuolustusliittojen kanssa on aiheuttanut sen, että PV kehittää reserviläisen urapolkuja elämänkaaren eri vaiheita ajatellen pohjaideana se, että ne, jotka aidosti ovat maanpuolustustyöstä kiinnostuneita ja valmiita sitoutumaan, tulevat saamaan maamme kokonaisturvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Tämän mielenkiintoisen aihealueen kokonaisuuden avaaminen tapahtunee kuitenkin muitten artikkeleiden välityksellä ja pääsääntöisesti Parivartion tulevissa numeroissa, sitä mukaa kun toimintamalleista ja menettelytavoista päätetään lopullisesti. Alla keskitytään siksi otsikossa mainittuihin kolmeen viimeiseen sanaan. Maavoimien uudistettu taistelutapa perustuu entistä selkeästi liikkuvampaan toimintaan, vaatien samalla myös erinomaista fyysistä kuntoa harjoittajiltaan. Ja, vaikka lukijana kuuluisitkin niihin, joka mieltää lukeutuvansa tuon taisteleviin joukkoihin kuuluvan ulkopuolelle, jatka ihmeessä lukemista, sillä liikunnallisesta elämäntavasta on puhdasta hyötyä itse kullekin. Jotta tuleviin haasteisiin taistelevissa joukoissa tai omassa arjessa pystyy vastaamaan mahdollisimman hyvin, on fyysistä kuntoa vaalittava ja kehitettävä. Tällekin saralle on ainakin etukäteiskaavailujen mukaan tulossa lisää porkkanoita, sillä lähitulevaisuudessa hyvän fyysisen kunnon pitäisi vaikuttaa sijoituksiin, palkitsemisiin ja jopa ylennyksiin. Tämä on erittäin loogista, sillä hyvässä kunnossa oleva jaksaa ja toimii kaikin puolin vaivattomammin ja monella alueella selkeästi terävämmin kuin rapakunnossa oleva. Oman kunnon parantamisen ja ylläpitämisen helpottamiseksi on valtakunnassa jo käynnistetty projekteja ja lisää on tulossa. Yhtenä voisi mainita MPK:n ja Reserviläisurheiluliiton parhaillaan käynnistymässä olevan Kunnossa kaiken ikää kenttäkelpoisuus kuntoon yhteisprojektin, joka alkaa neljällä pilottikurssilla ympäri maata. Näissä asioissa edelläkävijänä tunnettu Varsinais- Suomi (täällähän tehtiin uranuurtajatyötä esim. RESUL:n tukeminen heidän johtaman henkilöstön sijoittamista sodan ajan tehtäviin tunnistamalla osaajia ja tekemällä suosituksia henkilöstön osaamisen, toimintakyvyn ja halukkuuden tunnistamiseksi. Tässä meillä on perusteita toimintamme ja jäseniemme toiminnan kehittämiseen. Suunnittelu tavoitteiden saavuttamiseksi tulee aloittaa mitä pikimmin. Nyt on jokaisen syytä tarkastella asioita uudesta näkökulmasta ja näyttää sekä oma että koko jäsenistön tahto Suomen kokonaisturvallisuuden kehittämiseksi. Jokaisen työpanosta tarvitaan! Oikein aurinkoista ja miellyttävää kesänaikaa kaikille! Erkki Lehmus päätoimittaja liikuntakoordinaattorihankkeen muodossa muutama vuosi sitten) toimii tälläkin kertaa keihäänkärkenä. Miten lukijana sitten voisin päästä mukaan tähän terveyttä ja kenttäkelpoisuutta edistävään toimintaan, puuhastelemaan mukavia samanhenkisten kanssa? No siihen riittää se, että pitää silmät auki, koska kun kyseessä on MPK:n ja RESUL:n jäsenliittojen (RUL, RES, MPKL ja Rauhanturvaajat) yhteisprojekti, sitä tullaan mainostamaan laajasti myös oman yhdistyksesi kautta. Vielä lyhyesti niihin urapolkuihin, joista alussa mainittiin muutama sana. Nykyisiä ja uusia fyysisen kunnon testaajia tullaan tarvitsemaan ja arvostamaan suuresti muutaman vuoden kuluttua. PV on Hengenravintoa Suvivirsi kaukomailta Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon. 2. Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa. Puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa. Se meille muistuttaapi hyvyyttäs, Jumala, ihmeitäs julistaapi se vuosi vuodelta. 3. Taas linnut laulujansa visertää kauniisti. Myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi! Mun sieluni, sä liitä myös äänes kuorohon ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on. Taas on se aika vuodesta kun ympäri Suomea raikuu suvivirsi. Onneksi! Suvivirrestä tai sen sopivuudesta on keskusteltua runsaasti kuluneena vuotena. Jostain syystä suvivirsi on joidenkin tahojen mielestä sopimaton suomalaiseen yhteiskuntaan. Ajatus on omalla tavalla hyvin erikoinen. Oli virsistä mitä mieltä tahansa mutta suomalainen yhteiskunta ja Suomi kansakuntana on kasvanut kirkon kanssa. Suomalaiseen sielunmaisemaan kuuluu virret siinä missä sauna ja sisukin. Kansakunta joka ei tunne historiaansa tai kieltää oman arvopohjansa ei ole enää kansakunta. Yhteiskunta rakentuu arvojen ja yhteisesti sovittujen sopimusten varaan. Arvot on se pohja jolle kaikki muu rakentuu. Suomi on rakennettu kristillisten arvojen pohjalle ja virret ovat yksi tapa ilmaista tuota arvoperintöä -isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Suvivirsi on yhteinen kansakuntaa kokoava kokemus ja arvojen ilmaisu. Suvivirsi kaikukoon halki kukkuloiden ja laaksojen. Afganistanissa, Mazar-e-Sharifin lämpimässä illassa, Heikki Arikka itse asiassa asettanut lähivuosien tavoitteeksi hulppeat 500 testaajaa. Kenttäkelpoisuustestaaminen on täten lähdössä tosissaan liikkeelle, ja hyvän reserviläisuran voi jatkossa rakentaa jopa pelkästään tällä saralla toimimisen varaan. Testattavia, ja testaajia, tulee taatusti jatkossa riittämään, kun tämän puolen vaikutus reserviläisen urakehitykseen selkeästi tullaan osoittamaan. Sitä odotellessa, mikä tahansa pieni hyötyliikuntasuoritus on askel oikeaan suuntaan. Kuntoa voi ja pitää kehittää rauhallisen nousujohteisesti. Romuta tekosyyt ja lataa liikkeellä itsellesi elämänlaatua! Tor-Erik Lindqvist varapäällikkö, Varsinais-Suomen KOTU-yksikkö Päätoimittaja Erkki Lehmus Toimituspäällikkö Teemu P. Peltola Julkaisija Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry PARIVARTIO Rykmentintie 15, TURKU, matkapuh , sähköposti Toimitusneuvosto Marko Mikkonen Kari Nummila Tapio Peltomäki Seppo Posio Veikko Valtonen Sivunvalmistus Salon Seudun Sanomat Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas 2014 Pankki Turun Seudun Osuuspankki Pääkonttori Jäsenistömme on ostokykyistä ja useita ammattialoja edustavaa. Lehden painos 5700 kpl Seuraava numero ilmestyy Aineisto toimitukseen

3 PARIVARTIO KOTU koulutti, maakuntakomppania ryynäsi Helteinen keikka Raasissa Kimmo Iljin Jaana Westerholm Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön sotilaskoulutusosasto toteutti Varsinais-Suomen aluetoimiston tilaaman sotilaallisen kurssin kohdennettuna Varsinais-Suomen maakuntakomppanialle Raasissa toukokuuta. Harjoituksen tavoitteena oli opettaa kohderyhmälle mm. taisteluensiapua, ryhmän toimintaa taistelutilanteessa, KRH:n tulitoiminta, komppanian taisteluvälineiden koulutus ja käytännön harjoite sekä sovellettu vaihe koulutuksen jälkeen. Harjoituksen toteutus ja suunnittelu on tapahtunut yhteistyössä Varsinais- Suomen aluetoimiston henkilöstön kanssa. Materiaalin kuittaamisesta ja koulutuksen suorittamisesta on vastannut Sotilaskoulutusosastoon sijoitetut reserviläiset. Harjoituksen valmistelevat vaiheet ovat tapahtuneet aikaisemmin keväällä Kouluttajakoulutus 1 ja Kouluttajakoulutus 2 -harjoituksissa, joissa kouluttajat ja ammunnanjohtajat ovat laatineet koulutussuunnitelmat, koulutuskorttien laadinnan sekä talousryhmä on suunnitellut koko viikonlopun ruokien valmistuksen ja tarjoilun. Kouluttajakoulutus 2 harjoituksen yhteydessä kouluttajat ja ammunnanjohtajat testasivat koulutussuunnitelmien ja ammuntojen sujuvuuden edellisessä harjoituksessa tehtyjen suunnitelmien perusteella. Tarvittavat korjaukset suunnitelmiin tehtiin harjoituksen jälkeen. Hyvin suunniteltu on yli puoliksi tehty Harjoituksen materiaalien kuittaaminen aloitettiin perjantaina aamulla Porin prikaatin varusvarastoilla ja kouluttajat sekä harjoitusjoukot saapuivat paikalle myöhemmin kuluvan päivän aikana. Harjoituksen johtajana toimi sotilaskoulutusosaston johtaja, yliluutnantti Tero Helle, harjoituksen valvojana koulutuspäällikkö komentajakapteeni Kimmo Iljin ja Varsinais-Suomen aluetoimiston valvojana kapteeni Tom Toivonen. Harjoitus oli suunniteltu jakaantuvan kolmeen erilliseen kokonaisuuteen. 1. perjantaina rk-perusammunnat ja pimeäammunnat. 2. lauantaina rastikoulutuksena taisteluvälinekoulutus sekä KvKes ja RsKes sisäpiippuammunnat. 3. Sunnuntaina sovellettu vaihe, jossa Maakuntakomppania sai taistelutehtävän, jonka tarkoituksena oli testata lauantaina koulutettujen asioiden toimivuutta ja että oliko koulutetut asiat omaksuttu. Maaliosastona ja tuomareina toimivat kouluttajat. Harjoituksen muonituksen hoiti sotilaskoulutusosaston talousryhmä kersantti Heli Kuismasen johdolla. Helin johdolla saimme nauttia erinomaisesta ruoasta. Vääpeliryhmä toimi vääpeli Marko Mikkosen johdolla jälleen erinomaisella ammattitaidolla ja jokaisella taistelijalla oli varmasti kaikki tarpeellinen materiaali ja kahviakin oli riittävästi. Hikeä ja hymyä Lauantaina koulutusta oli seuraamas- Maavoimien uusi taistelutapa edellyttää myös taistelupelastajan (CLS) tehtävien kehittämistä uuteen suuntaan. Kuvassa harjoitellaan loukkaantuneen avustamista taistelun aikana. Hyökkäys ei keskeydy. Naamiointi on erityisen tärkeää myös hyökkäyksessä. sa niin Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikkö komentaja Sami Iso- Lauri kuin Lounais-Suomen MPK:n piiripäällikkö everstiluutnantti (evp) Markku Laine. Tilaajan puolesta komentaja Iso- Lauri oli sangen tyytyväinen harjoituksen organisointiin ja kouluttajien osaamistasoon, luottavaisin mielin hän kertoi voivansa antaa koulutusorganisaation vastuulle Varsinais- Suomen aluetoimiston valvonnan alla olevien reserviläisten koulutuksen. Piiripäällikkö Laine oli samoilla linjoilla ja oli erittäin tyytyväinen toiminnan tasoon. Luottavaisin mielin voimme valmistella tulevia koulutushaasteita Paikallispataljoonan joukoille, siltä osin kun Varsinais- Suomen aluetoimisto arvio ne tarpeellisiksi. Harjoitus oli sotilaskoulutusosaston kevään 2014 viimeinen ja koulutusvuorokausia kertyikin kevään aikana runsaasti ja kaikki tapahtumat ovat valmistaneet kouluttajia ja maakuntakomppanian taistelijoita tulevaisuuden haasteisiin. Aurinkoisena viikonloppuna saimme kaikki kokea paljon onnistumisia, hikeä ja yhteenkuuluvaisuutta. Jokainen osallistuja tuli hymyssä suin käyttämään niukkaa vapaa-aikaansa isänmaan edun nimessä ja pitämään yllä omia sotilaallisia valmiuksiaan. Sinä, joka epäilet toiminnan mielekkyyttä, älä epäröi - meillä on tarjolla haastavia ja palkitsevia koulutus-, vääpelöinti- ja taloustehtäviä, oman maun mukaisesti. Sinä joka haluat vieläkin sotilaallisempaa toimintaa - sinulla on mahdollisuus pyrkiä Varsinais-Suomen maakuntakomppanian taistelijaksi. Isänmaa tarvitsee meitä, reserviläiset kouluttavat reserviläisiä sinä reserviläinen, ota yhteyttä joko MPK:n organisaatioon tai V-S aluetoimistoon. Kiitän kaikkia hienosta panostuksesta Isänmaan sotilaallisten asioiden vastuunkantamisessa ja toivotan kaikille aurinkoista kesää. Kirjoittaja on komentajakapteeni res. ja MPK:n Varsinais-Suomen KOTU:n sotilaskoulutusosaston koulutuspäällikkö. Kranaatinheittimien tulenjohtoakin harjoiteltiin.

4 4 PARIVARTIO 2014 Osmo Suominen Reserviläiset rohmusivat mestaruuksia Kuhmossa Reserviläisurheiluliiton neliottelun ja pistooliampumajuoksun mestaruudet ratkottiin kesäkuuta Kuhmossa. Varsinais-Suomen kolmehenkinen kilpailijajoukko voitti yhteensä seitsemän mestaruutta. Satu Salokangas oli mestari molemmissa kilpailuissa sarjassa D50. Miehemme pystyivät samaan, Kalevi Vähäkylä sarjassa H70 ja Jussi Hurri sarjassa H45. Lisäksi Kalevi Vähäkylä yhdessä Jussi Hurrin kanssa ottivat pistooliampumajuoksun printtiviestissä mestaruuden sarjassa H120. Sotavahinkosäätiö palkitsi Tor-Erik Lindqvistin Sotavahinkosäätiö on palkinnut 12 henkilöä ja 8 yhteisöä maanpuolustuspalkinnoilla, joiden yhteissumma on euroa. Yksi 2000 euron palkinnon saajista on kapteeni Tor-Erik Lindqvist (s. 1962) Salon Seudun Reserviupseereista. Palkintoperusteena mainitaan erittäin ansiokas toiminta vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä sekä reserviläisurheilussa ja Reserviläisurheiluliitossa. Vielä ehtii Salpavaellukselle Jokakesäiselle Salpavaellukselle ilmoittautuminen on käynnissä. Tämänhetkinen vauhti lupailee ainakin viimekesäistä hyvää reilun 150 vaeltajan määrää. Ilmoittautuminen on suotavaa tehdä ennen juhannusta. Viikko jälkeen juhannuksen samottavan vaelluksen uusi ulottuvuus on sotiemme veteraanien tukeminen. Vaelluksen päättävässä maanpuolustusjuhlassa myydään huutokaupalla komeat portinpylväät eniten tarjoavalle. Kauppahinta menee kokonaan veteraanien kuntoutustoimintaan Luumäellä, Miehikkälässä ja Virolahdella. Sotiemme veteraaneja Salpavaellus on tukenut tähänkin saakka tuomalla esiin heidän huikean työnsä maamme itsenäisyyden turvaamisessa. Salpalinja on suomalaisen maanpuolustustahdon monumentti, jota vaelluksella ylpeänä esitellään. Nyt haluamme tehdä myös konkreettista, kun siihen mahdollisuus tarjoutui, vaellusjohtaja Risto Sivula Miehikkälästä kertoo. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö paljasti Saloon haudattujen ritarien muistomerkin. Saloon haudatuille Marskin ritareille muistomerkki Osmo Suominen Saloon haudatut kolme Mannerheimristin ritaria ovat saaneet oman muistomerkkinsä. Paljastuspuheen ritareille n:o 30, eversti Hans Olof von Essen, ritari n:o 115 alikersantti Eino Laisi ja ritari n:o 142 lentomestari Urho Lehtovaara omistetulle muistomerkille piti tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka yhdessä rouva Jenni Haukion kanssa kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Eversti Hans Olof von Essen nimitettiin ritariksi everstiluutnanttina ritarinumerolla 30. Nimityksen perusteluissa sanotaan mm., että von Essen on osoittanut erinomaista johtajantaitoa ja rohkeutta suorittaessaan RPr:sta etukäteen lähetetyllä vahvistetulla rakuunarykmentillä äärimmäisiä ponnistuksia vaatineen häikäilemättömän, noin 50 kilometriä pitkän rinnakkaistakaa-ajon, joka täysin yllätti vihollisen. von Essen oli syntynyt Lappeenrannassa, ja hän kuoli Hänet on haudattu Halikon kirkkomaalle. Panssarintuhoaja ja lentäjä-ässä Korpraali, sittemmin alikersantti Eino Laisi sai Mannerheim-ristin Perusteluissa todetaan, että hän osoitti erikoista urhoollisuutta Säiniöllä kello 6.00 ampuen seitsemän vihollistankkina sekä noin kello 11.00, jääden yksin haavoittuneena vihollisen saartamalle tykille, tuhoten kuitenkin vielä seitsemän kuorma-autoa. Laisi oli syntynyt Säkkijärvellä ja kuoli Hänet on haudattu Saloon Helisnummen hautausmaalle. Ihmisenä harvinaisen vaatimattomaksi luonnehdittu lentomestari Urho Lehtovaara nimitettiin ritarien joukkoon numerolla 142 päivämäärällä Hänen nimitysperusteensa ovat sangen pitkät ja seikkaperäiset, ja niissä todetaan mm., että alkaneissa kiivaissa ilmataisteluissa on Lentomestari Urho Lehtovaara veli, itsekin ansioitunut sotalentäjä, Martti Lehtovaara luovutti presidentille Lehtovaaran veljeksistä kertovan kirjan. lentomestari Lehtovaara kunnostautunut tunnustusta ansaitsevalla tavalla ja tähän mennessä tuhonnut yhteensä 10 viholliskonetta. Urho Lehtovaara syntyi Ol:n Pyhäjärvellä ja kuoli Salossa, jonne hänet on myös haudattu. Meidän on tunnettava historiamme Paljastuspuheessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui seuraavaa: Historiamme kertoo itsenäisen ja vapaan Suomen päättäväisestä kulusta kohti parempaa tulevaisuutta. Meidän on tunnettava historiamme ja sen eri vaiheet, jotta osaamme arvostaa ja ymmärtää tätä päivää. Viime päiviin saakka ehdimme jo ehkä uskoa, että tänne Eurooppaan oli onnistuttu luomaan pysyvä rauhantila. Ukrainan tapahtumat kuitenkin osoittavat toista. Rauhan ja vapauden eteen on edelleen tehtävä yhdessä töitä myös Euroopassa. Sotiemme veteraanit antoivat rintamalla esimerkin suomalaisista arvoista. Isänmaallisuus, velvollisuudentunto, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys kiteytyvät Veljeä ei jätetä -periaatteessa. Veteraanit ovat tuota periaatetta toteuttaneet myös rauhanajan yhteiskunnassa ja omissa toimissaan. Salon Seudun Sotaveteraaniyhdistys tekee merkittävää ja monipuolista työtä veteraanien ja heidän omaistensa hyväksi. Tätä työtä me kaikki arvostamme. Isänmaamme puolustaminen ankkuroituu sotiemme veteraaneilta sukupolvelta toiseen siirtyneeseen vahvaan maanpuolustustahtoon. Uskon, että maanpuolustustahdon vaaliminen ja isänmaamme puolustuksesta huolehtiminen on paras kiitos myös Mannerheim-ristin kantajille ja kaikille sotiemme veteraaneille! Muistomerkkiprojektin käytännön toteutuksesta on huolehtinut Salon Seudun Sotaveteraanit apunaan joukko entisiä salolaisia salon ystäviä, ja yhteistyössä Salon kaupungin kanssa. Muistomerkki sijaitsee Salon Sibelius-puistossa. Veteraani Ilmari Koppinen keskusteluissa presidenttiparin kanssa Salon Sinisessä talossa.

5 PARIVARTIO Mietteitä MPK:sta Jo joutui armas aika Kevään mittaan olen seurannut muutamia yhteiskunnassamme käytyjä keskustelunaiheita. Yksi näistä aiheista on ollut suvivirren laulaminen koulujen päätöstilaisuuksissa. Minun nuoruudessani tiesi kesän alkavan kun ilmoille kajahti Jo joutui armas aika heleä-äänisten koululaisten laulamana. Tuolloin jokainen oppilas yhtyi lauluun, vaikka oppilaalla ei olisikaan ollut hyvää lauluääntä, kuten asianlaita oli minun tapauksessa. Tuohon aikaan meidän koulussa ei ollut montaa kirkosta eronnutta tai muihin uskontokuntiin kuuluvaa oppilasta, mutta en huomannut, että he olisivat millään tavalla kärsineet suvivirren laulamisesta. Enkä ainakaan minä kokenut tilannetta sellaiseksi, että jokin uskonto tyrkyttäisi minulle aatteitaan. Suvivirrellä on takanaan pitkä historia, se on sävelletty ja sanoitettu Ruotsissa 1690 luvulla ja Erik Cajanus suomensi sen sanat jo vuonna Virttä on siis laulettu jo 300 vuoden ajan. Suvivirsi on osa suomalaista kulttuuriperintöä, ei ehkä niinkään uskonnon harjoittamista. Virren laulaminen koulujen päätöstilaisuuksissa on kertonut kesän alkavan jo monen ikäpolven koululaisille. Suotakoon, että tämä traditio voisi jatkua suomalaisessa yhteiskunnassamme vielä vuosikausia eteenpäin. Natoon vai ei? Toinen keskustelunaihe, jota olen mielenkiinnolla seurannut, on ollut keskustelu Suomen liittymisestä sotilasliitto NATO:n jäseneksi. Keskustelu aiheesta on ollut jo vuosikaudet alhaisella tasolla ja päättäjät ovat todenneet, että Suomi ei nyt hae sotilasliiton jäseneksi, mutta pitää avoinna mahdollisuuden hakea jäsenyyttä, mikäli olosuhteet muuttuvat. Ukrainan tilanne ja Venäjän toimet sekä Krimin niemimaalla että Itä-Ukrainassa ovat viime viikkoina olleet ulkomaan uutisten otsikoissa päivittäin ja tämä on omalta osaltaan virittänyt NATOkeskustelun uudelle tasolle. Kevään mittaan NATO-kannatuksen suosiosta on tehty muutama gallup-kyselykin. Helsingin Sanomien tilaamassa ja TNS-gallupin tekemässä tutkimuksessa NATOkannatuksen on todettu hieman kasvaneen. Reilu kuukausi sitten sotilasliittoon liittymistä kannatti 18 prosenttia suomalaisista, kun tämän uusimman tutkimuksen tuloksena liittymistä kannatti 22 prosenttia. Vastaavasti liittoutumista vastustaa nyt 59 prosenttia suomalaisista, kun kuukausi sitten luku oli 64 prosenttia. Kevään aikana myös upseeriliitto suoritti jäsenistönsä keskuudessa kyselyn, jossa kysyttiin muun muassa suhtautumista NATO-jäsenyyteen. Jäsenyyttä kannatti 55,5 prosenttia, vastusti 35,1 prosenttia ja loput eivät kertoneet mielipidettään. Upseereista 22 prosenttia kertoi suhtautumisensa muuttuneen paljon myönteisemmäksi jäsenyydelle Ukrainan kriisin vuoksi. Samasta syystä hieman myönteisemmäksi kantansa muuttaneita upseereita oli 28 prosenttia. Sinustako kouluttaja? Vaikka tulevaisuudessa päättäisimmekin liittoutua, paras turvatakuumme nyt ja tulevaisuudessa on oma uskottava puolustus. Tämän eteen myös MPK toimii. Ensi vuonna rakennamme uskottavaa puolustusta kun kouluttajamme kouluttavat paikallispataljoonan osia. Tämä onnistuu, sillä toimintaamme sitoutuneet reserviläiset ovat hankkineet itselleen hyvät kouluttajataidot nousujohteisilla MPK:n kouluttajakursseilla. Toimintaamme mahtuu kuitenkin lisää kouluttajiksi haluavia reserviläisiä. Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikkö tulee järjestämään vielä tämän vuoden syksynä kouluttamisen perus- ja jatkokurssin. Nämä kurssit suoritettuaan reserviläisellä on mahdollisuus tulla puolustusvoimien hyväksymäksi kouluttajaksi ja näin syntyy mahdollisuus päästä kouluttamaan paikallispataljoonan osia. Syksyllä pidettävät kouluttamisen perus- ja jatkokurssit tullaan lisäämään koulutuskalenteriimme vielä ennen kesälomia. Markku Laine piiripäällikkö Turun alueen johtavasta sisustustarvikeliikkeestä: maalit tapetit lattianpäällysteet keraamiset laatat liimat työkalut ja tarvikkeet If Loistokuskin bonus on VAHINGON JÄLKEENKIN 75 % ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY Satakunnantie 164, Turku Puh. (02) , loistokuski.fi Kun tarvitset monipuolista palvelua! Paino- ja tulostuspalvelut Asiakasviestinnän palvelut Suurkuvapalvelut Teknisen alan palvelut Tallenne- ja arkistopalvelut Käännöspalvelut Multiprint Turku, puh , LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa? LAADUKASTAASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n laadukasta asuntoa, mm. kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja. Tapaturman tai sairauden yllättäessä apu on lähellä AUTOKAUPAN BONUSPAIKAT RAISIOSSA JA TURUSSA Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa. Hyvin varustellut Laatuasunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä jokaisessa asunnossa oma sauna omatoimiremontteja tuetaan mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa sisäinen asunnon vaihto mahdollista sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden määräaikaista sitoutumista Soita ja kysy lisää! Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, Turku Puh. (02) , Avoinna ma pe klo Meillä pääset joustavasti ja nopeasti lääkäriin. Päivystys joka päivä Terveystalo Pulssissa Humalistonkatu Ajanvaraus puhelimitse ma pe klo 7 21, la su klo * tai terveystalo.com *Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puh.+ 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min. LAAKKONEN RAISIO puh LAAKKONEN TURKU Helsinginkatu 22 puh

6 6 PARIVARTIO 2014 Tuula Rahkonen Veijo Räsänen Kuvassa tyytyväiset matkailijat Anu ja Tapani Mikola. Saariston vapaajoukkojen tiellä Tuula Rahkonen Raision Reservinupseerien ja Reservin Upseerien Naisten perinteinen kevätretki suuntautui tänä vuonna Parainen Nauvo Korppoo-seudulle 3. toukokuuta. Retken teemana oli Saariston vapaajoukkojen tie vapaussodassa. Matka tehtiin Vainion bussilla. Oppaana toimi historiantutkija, komentaja evp Eero Auvinen. Matkapäivän sää oli kauniin aurinkoinen, mutta jäätävä pohjoistuuli muistutti kuitenkin kevätsään yllätyksellisyydestä. Matkaan oli varustauduttu pukeutumalla lämpimiin varusteisiin ja retken huoltovastaava Risto Nikkonen piti huolen, että lisää lämmikettä saatiin matkan varrella. Päivän aikana matkattiin Auvisen johdolla läpi keväisen saariston kuunnellen historiallisia kertomuksia valkoisten sotatoimista merellä sekä taisteluista etelärannikon herruudesta. Auvinen kertoi mielenkiintoisia tarinoita muun muassa Korppoon kartanon ja Lohmin kasarmin tapahtumista sekä esitteli reitin varrella olleet historialliset taistelupaikat sekä muistomerkit. Korppoon kartanon taistelupaikalla Saaristomeren alueen näyttävin muistomerkki on S.F.K:sta kertova Pensarin suojeluskuntaleirisaaressa oleva Våldön vaakuna-aihetta kuvaava Bertil Nilssonin tekemä Vainovalkeamuistokivi. Korppoon kartanolla käydyistä taisteluista kertoo myös muistokivi. Nauvon hautausmaalla on JP 14:n miesten joukkohaudan paasi ja sotilashauta Rymättylässä. Tenholan kirkon sisäseinällä on Lohmissa kaatuneen John Holmbergin muistolaatta. Punaisten kaatuneitten joukkohautojen muistokivet ovat Korppoon, Nauvon ja Paraisten hautausmailla. Lounaaksi nautittiin saariston siikaa ja päivän päätteeksi munkkikahvit. Koleasta säästä huolimatta päivä oli erittäin onnistunut. Yhdistysten toiminta jatkuu kesän rippileiripäivystyksinä Viherlahdessa. Kesäretki suuntautuu tänä vuonna Satakunta Pirkanmaa seudulle kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Sotaveteraanien ja sotainvalidien sekä reservin kunniaosastoa johti reservin kapteeni Tapio Marjamäki (etuoik.). Paraisilla hiljennyttiin suurten kysymysten ääreen Vaikenevatko aseet nyt? Veijo Räsänen Tämä kysymys oli kaikilla Suomessa mielessä 70 vuotta sitten jatkosodan päättyessä vuonna Joko nyt vuosikausien sotimisen jälkeen saadaan rauha? Joko nyt uhrit riittävät sankarihautausmaille, vieläkö lisää sotaorpoja, sotaleskiä, sotasokeita, loppuelämäkseen vammautuneita ja invalidisoituja? Olemmeko sankarihautausmailla saattamassa viimeisiä kaatuneita isänmaan multiin? Eivät loppuneet uhrit vielä, vaikka jatkosota päättyi. Oli ryhdyttävä lopullisen rauhan aikaansaamiseksi poistamaan saksalaiset joukot maaperältämme ja siihenkin kului lähes vuosi ja lisäuhreilta ei voitu välttyä. Näitä suomalaisten tuntoja sitten vuodelta 1944 käsiteltiin Paraisten kirkossa ja sankarihautausmaalla sekä Karjalaan jääneiden muistomerkillä kaatuneitten muistopäivän seppelenlaskutilaisuuksissa. Turun Rannikkopataljoona, johon myös kaupunkimme kummialus Halli kuuluu, oli asettanut kunniavartiot sankaripaadelle. Kunniavartio-osastoa johti Paraisten Reservinupseerien puheenjohtaja kapteeni evp Jorma Ake, joka myös puhui kirkossa. Maanpuolustusjärjestöjen lippulinna, jota johti reservin yliluutnantti Anders Kjellman ja kunniaosasto osallistuivat kaatuneitten muistopäivän kunniakäyntiin sankarihaudoilla. Kunniaosastoa komensi reservin kapteeni Di Tapio Marjamäki. Paraisten kaupungin seppeleen laskivat Monica Avellan ja Widar Nyberg. Taustalla trumpetinsoittaja Niklas Ekman ja kunniavartiossa kapteeni evp Jorma Ake ja upseerikokelas Olli Lintusaari. Kiitollisuus ja kunnioitus Kirkkoherrat Harry S. Bäckström ja Juho Kopperoinen puhuivat tilaisuudessa. Aistittavissa oli tunne, että vaikka uhrien äärellä olemme sanattomia, muistamme sankarivainajiamme nöyrinä, kiitollisina ja kunnioittaen. Seppelnauhoissa toistui samat nöyrät sanat: kiitollisuus ja kunnioitus. Paraisten kaupungin seppeleen laskivat Monica Avellan ja Widar Nyberg. Paraisten Martat Irmeli Tanskanen ja Kirsi Särkilä avustajanaan reservinupseereiden varapuheenjohtaja kapteeni Ole Bergen laskivat Paraisten seurakuntien ja maanpuolustusjärjestöjen sekä kansalaisjärjestöjen yhteisen seppeleen. Sankarihautausmaalta Paraisten Karjalaisten seppelpartio Matti Agge ja Aarno Seppinen suorittivat kunniakäynnin Karjalaan jääneiden muistomerkille. Kaatuneitten muistopäivää vietettiin kauniissa säässä ja sankarihaudat olivat kauniisti kukitettuina.

7 PARIVARTIO Arvostelijalta Suomen kohtalon hetket Jos olisin voinut diktaattorina valita Tieto-Finlandia-palkinnon saajan vuodelta 2013, olisin päätynyt palkitsemaan ye-eversti Matti Koskimaan. Hänen teoksensa Suomen kohtalon ratkaisut talvisota ja jatkosota edustaa parhaimmistoa viime aikoina ilmestyneistä sotakirjoista. Docendo Oy:n kustantama 540-sivuinen teos herättää kunnioitusta jo tyylikkäällä ulkoasullaan. Koskimaa sanoo valmistelleensa käsikirjoitusta yli 20 vuotta. Aineistoa hänelle oli kertynyt nimenomaan jatkosotaan liittyvistä tutkimuksista. Tekijähän tunnetaan Karjalan kannaksen taistelupaikoille suuntautuneiden turistimatkojen johtajana sekä televisio-ohjelmien asiansa osaavana oppaana. Hän on myös kirjoittanut lukuisia kirjoja jatkosodasta ja siinä kunnostautuneesta kenttätykistöstämme. Jatkosodan erityisosaajana Koskimaa onkin uskonut talvisotaa käsittelevän osuuden nuorta tutkijapolvea edustavalle everstiluutnantti Petteri Joukolle. Tämä tohtoritason mies osaa lyhyessä luvussaan tiivistää Suomen toisen itsenäisyystaistelun tavalla, joka koskettaa lukijaa. Se saa hänet pohtimaan, minkä vietin viemänä maailman suurimman valtakunnan yksinvaltias aloittaa sodan pientä naapurivaltiota vastaan, tappaa suuren osan sen väestön parhaimmistosta ja valloittaa keksittyjen perustelujen varjolla kuudesosan naapurivaltion pinta-alasta. Talvisodan päättänyttä Moskovan rauhansopimusta Jouko luonnehtii täysin epäoikeudenmukaiseksi pakkotoimeksi, joka juurrutti katkeruuden kansakuntamme muistiin. Painopiste hirmuhyökkäyksessä Välirauhan aikaa ja sitä seurannutta jatkosotaa käsittelevät luvut ovat Koskimaan itsensä kirjoittamia. Niissä kuvataan Suomen ajautuminen Saksan kelkkaan ja armeijamme varustautuminen talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin valtaamiseen. Tässä kohtaa kirjaa teksti noudattaa niin totunnaista ajopuu-teoriaa, että minun lukijana oli pakko vilkaista lähdeluetteloa. Hämmästyin, kun siinä ei mainittu Mauno Jokipiin teosta Jatkosodan synty. Kirja, joka omasta mielestäni kuuluu alan klassikoihin, on jäänyt tekijältä kokonaan huomaamatta. Jokipiin tulkinnat ja johtopäätökset olisivat ehdottomasti tarkentaneet Koskimaan tekstiä, jossa monet yksityiskohdat perustuvat sotien jälkeen meillä vallinneisiin käsityksiin. Petteri Jouko viittaa kirjoittamassaan kakkosluvussa usein Petroskoin yliopiston professori Juri Kilinin tutkimuksiin, mutta Matti Koskimaa ei näytä tuntevan niitä. Sen sijaan Koskimaan kuvaukset keväällä 1940 perustetun Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran toiminnasta muistuttavat nykytilannetta Itä-Ukrainassa. Sielläkin Moskovan ohjaamat kansanjoukot lietsovat levottomuuksia, kuten meidän pinonpolttajamme Siltasaaressa kesällä Koskimaan kirjan painopiste on vuodessa 1944 ja erityisesti kesäkuun yhdeksäntenä päivänä alkaneen hirmuhyökkäyksen torjunnassa. Näistä taisteluista kertova teksti on mukaansa tempaavaa. Sitä ryydittävät tilanteisiin sopivat yksityiskohdat rintamatapahtumista sekä komentajien ja rivisotilaiden osuvista kommenteista. Lukijan huomio kiinnittyy vain siihen, miten varovaisesti tekijä suhtautuu ylimmän sotilasjohdon tekemiin virheisiin. Hän muistaa kyllä kiitellä ylipäällikköä oikeaan osuneista ratkaisuista, mutta vaikenee esimerkiksi päämajan hukatuista kuukausista keväällä 1944, jolloin merkit suurhyökkäyksestä olivat kaikkien nähtävillä. Koskimaa todistelee miehityksen painopisteen olleen nimenomaan Karjalan kannaksella, kun siellä oli 40 prosenttia elävästä voimastamme. Hän jättää kuitenkin mainitsematta, että Suomen armeijan paristakymmenestä rakentajapataljoonasta vain kaksi toimi Kannaksella. Muut linnoittivat Syvärin ja Maaselän asemia, joista sittemmin jouduttiin luopumaan taisteluitta. Perinteisten juhlapuhujien tapaan Koskimaa korostaa Talin ja Ihantalan torjuntavoittoja kiinnittämättä huomiota siihen, että Viipurin puolustus oli kokonaan laiminlyöty. Vanhentunutta tietoa, loistavat kartat Risto Rytin antamaa lupausta Joachim Ribbentropille tekijä ylistää yhä tekona, jonka seurauksena Suomi olisi saanut suurhyökkäyksen pysäyttäneet panssarintorjuntaaseet ja miinat sekä ilmatorjuntatykit ja hävittäjät. Todellisuudessa kesäkuun 26. päivänä Rytin allekirjoittaman kirjelmän jälkeen Saksasta ei saatu maahamme lainkaan sotatarvikkeita. Panssarinyrkit ja kauhut olivat tulleet meille jo huhtikuussa ja Osasto Kuhlmey 16. päivä kesäkuuta. Myös 303.Rynnäkkötykkiprikaati ja 122.Divisoona ehtivät Suomeen ennen juhannusta Asiavirheet olisi vältetty, jos kustantaja olisi uhrannut rahaa ja pyytänyt lausunnon muutamalta sotiimme perehtyneeltä tutkijalta. Niitähän meillä riittää. Tarkka lukija harmistuu Koskimaan tekstiin jääneistä vanhakantaisista tulkinnoista, jotka uusin tutkimus on moneen kertaan kumonnut. Näistä huomautuksista huolimatta kirja on kattava yleisesitys sotiemme kulusta. Siihen tutustumalla nuori suomalainen saa selkeän kuvan maamme vaikeista vuosista ja niistä uhrauksista, joita veteraanipolvet joutuivat kansakunnan vapauden puolesta antamaan. Matti Koskimaa jäi reserviin Topografikunnan päällikön tehtävistä. Hänen tavaramerkkinsä kaikissa kirjoittamissaan kirjoissa ovat olleet loistavat kartat. Tämäkään teos ei tee poikkeusta, vaan toimii esimerkkinä siitä, miten selkeästi operaatiot voidaan kartalla esittää. Tuomo Hirvonen Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Bonusta pankkiasioinnista. Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi /bonus Etua elämään. OP-Pohjolasta. Yrittäjien tukena jo 60 vuotta KOTIKENTTÄETU Turusta suoraan: Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle Läntinen Rantakatu TURKU puh Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle

8 8 PARIVARTIO 2014 Kentän kuulumisia Piirin Viro-suhteet lujittuneet läheisiksi Matti Ankelo Viron Kaitseliitin Pärnumaan yksikkö (malev) kutsui Varsinais-Suomen Reservipiirien edustajat juhlimaan 10 vuotista yhteistyötä Pärnussa. Hienossa ympäristössä Ammende Villassa tarjotulle upealle juhlalounaalle oli kutsuttu Viro yhteistyön isä, Reserviläispiirin emeritus puheenjohtaja Harri Nurmi, aikanaan yhteistyösopimukset allekirjoittaneet silloiset piirien puheenjohtajat Osmo Suominen ja Matti Ankelo sekä nykyiset puheenjohtajat Simo Saarikallio ja Anssi Heikkilä. Isäntiä edustivat Pärnumaan malevan tammikuussa aloittanut uusi päällikkö majuri Tõnu Miil kutsujana ja mm. Jüri Kask ja Mehis Born sopimusten allekirjoittajina, Kaitseliit- ja EROK -aktiivi Pärnun apulaiskaupunginjohtaja Romek Kosenkranius, EROK:n Pärnun osaston puheenjohtaja Eduard Kakko sekä kunniavieraana Kaitseliitin komentaja prikaatikenraali Meelis Kiili. Juhlalounaalla malevan päällikkö Tõnu Miil kiitti meitä suomalaisia onnistuneesta ja mieluisasta yhteistyöstä vakuuttaen sen jatkuvuutta. Jokaiselle meistä ojennettiin Kaitseliitin Pärnumaan malevan pronssinen plaketti muistona tilaisuudesta. Puheenjohtajat Saarikallio ja Heikkilä saivat vastaanottaa sepän takoman perinteisen kirveen muistoesineenä piireille. Suomalaisen osapuolen edustajana puhui Osmo Suominen viron kielellä. Pärnumaan malevan pitkäaikaiselle päällikölle majuri Mehis Bornille ojennettiin Reserviläisliiton hopeinen ansiomitali ja EROK:n Pärnun osaston puheenjohtaja Kakkolle Suomen Reserviupseeriliiton hopeinen Matti Ankelo Malevan päällikkö Tõnu Miil (vas.) ojensi Simo Saarikalliolle (kesk.) ja Anssi Heikkilälle sepän tekemän perinnekirveen juhlamuistoksi Varsinais-Suomen Reservipiireille. ansiomitali. Apulaiskaupunginjohtaja Kosenkranius sai vastaanottaa Varsinais-Suomen Reserviläispiirien kultaisen ansiomitalin. Lämpimän puheenvuoron käytti myös puheenjohtaja Eduard Kakko. Kaitseliitin komentaja prikaatikenraali Kiili toi ajankohtaiset terveiset Tallinnasta NATO-tason tapaamisesta Ukrainan tilanteeseen liittyen. Ukrainan tapahtumat värittivät myös vilkasta lounaskeskustelua ja tuntuivat huolestuttavan niin virolaisia kuin meitäkin. Lopuksi Anssi Heikkilä kiitti isäntiä puolestamme. Kaikkineen tilaisuus oli juhlallinen ja mieleenpainuva, hienoissa ja mielenkiintoisissa puitteissa järjestetty. Yhteistyö käynnistyy Varsinais-Suomen Reservipiirien Viron yhteistyön ensiaskeleet otettiin elokuussa 2003 piirien työvaliokuntien tutustumismatkalla Pärnuun. Kutsujana oli tuolloin Pärnussa asunut Reserviläispiirin edellinen puheenjohtaja Harri Nurmi. Näin hän toimi Viron yhteistyön isänä ja on myöhemmin ollut keskeinen aktiivinen toimija ja yhteyksien rakentaja Pärnuun. Tuolloin vierailtiin mm. Kaitseliitin Pärnumaan malevan esikunnassa. Matkan yhteydessä syntyi ajatus yhteistyön käynnistämisestä Pärnun suunnan maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Vierailun seurauksena EROK:n (Eesti Reservohvitseride Kogu) Pärnun osaston (osakond) 11 edustajaa sai Puolustusvoimien pääesikunnan kutsun tutustumismatkalle Helsinkiin ja Hämeenlinnaan. Siinä yhteydessä Tuusulassa EROK:n Pärnun osaston ja Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirin välisen yhteistyösopimuksen allekirjoittivat puheenjohtajat Jüri Kask ja Matti Ankelo. Vastaavan sopimuksen Reserviläispiirin ja Kaitseliitin Pärnumaan malevan välillä solmivat Pärnun kaupungintalossa piirin puheenjohtaja Osmo Suominen ja malevan esikuntapäällikkö Mehis Born. Yhteistyö löytää muotonsa Sopimuksissa sovittiin mm. vastavuoroisesta tiedonvaihdosta ja vierailuista. Pärnun osakunta järjestää vuosittain Viron uudelleenitsenäistymisen päivän aikoihin EROK:n Suvelaagerin Pärnussa. RU-piirin Viro-yhteistyö alkoi konkretisoitua 2004 kun puheenjohtaja Matti Ankelo ja piirin toiminnanjohtaja Jukka Eskola osallistuivat Suvelaagerille. Ohjelmassa oli ammuntaa ja leppoisaa yhdessäoloa, illallinen sekä juhlallisuudet Pärnun lähellä Torissa olevassa Viron sotilaiden muistokirkossa. Tuo ainutlaatuinen kirkko, joka on raunioista kunnostettu nykyiseen loistoonsa pitkälti Jüri Kaskin ansiosta, on ollut keskeinen paikka yhteistyössä. Siellä on osallistuttu säännöllisesti juhlatilaisuuksiin ja vastaanotettu ja luovutettu monet huomionosoitukset. Sittemmin piiriemme edustajat on vuosittain kutsuttu mm. Viron itsenäisyyspäivän juhlaan, Suvelaagerille ja moneen muuhun tilaisuuteen. Vastaavasti virolaiset ystävämme ovat saaneet vierailukutsun mm. Suomen itsenäisyyspäivän viettoon ja piirien 50-vuotisjuhliin. Syksyllä 2006 piirit kutsuivat ensimmäisen kerran EROK:n ja Kaitseliitin Pärnun väkeä Turkuun ja Säkylään, jossa varuskuntaan tutustumisen ohella ammuttiin rynnäkkökiväärillä ja seuraavana päivänä pistoolilla piirien syysammunnoissa Krouvinummella. Seuraavana vuonna pärnulaiset ystävämme vierailivat Salossa ja Turussa. Sittemmin näitä mukavaan yhdessäoloon ja jonkinmuotoiseen ampumatapahtumaan painottuvia vierailuja on järjestetty vuorovuosin Pärnun seudulla ja Varsinais-Suomessa. Viime vuosina yhteydenpito on ilahduttavasti tiivistynyt ja monipuolistunut Puolustusvoimauudistus kehittää asevelvollisille infor Puolustusvoimauudistuksen eräänä tavoitteena on yleisen asevelvollisuuden vahventaminen. Yleinen asevelvollisuus on suomalainen tapa tuottaa kustannustehokkaasti sotilaalliseen maanpuolustukseen osaava ja maanpuolustustahtoinen reservi. Järjestelmän tuottamat hyödyt ulottuvat toki paljon laajemmalle kuin ainoastaan sotilaallisen maanpuolustukseen - yleisen asevelvollisuuden hyödyt ovat koko yhteiskunnan voimavaroja ja pääomaa. Yleistä asevelvollisuutta ei saa pitää itsestään selvyytenä - sitä on kehitettävä ajan hengessä. Tässä kirjoituksessa tuon esiin vähemmän esillä olleen kehittämisen osa-alueen, asevelvollisten informaatiopalvelut. Pääesikunnan päällikkö asetti Asevelvollisten informaatiopalvelut projektin elokuussa 2012 osana puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallia. Projektin taustalla on yleisen asevelvollisuuden turvaaminen nykyaikaistamalla puolustusvoimien ja asevelvollisten välistä asiointia sekä vuorovaikutusta, lisäämällä informaation saatavuutta sähköisesti (internet, verkkopalvelut) sekä tukemalla perusyksikön palvelusta informaation saatavuudella ja sähköisin toiminnoin. Projektin tehtävänä on tukea sähköisin palveluin; asevelvollisten ja puolustusvoimien välistä virallista asiointia, kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen valmistautumista, perusyksiköitä ja aluetoimistoja sekä reservin ja puolustusvoimien välistä vuorovaikutusta, reserviläisten oppimista, omien tietojen ylläpitoa sekä asevelvollisuusasioiden hoitamista. Projektilla pyritään tavoittamaan asevelvolliset vuorovaikutteisesti niillä kanavilla ja menetelmillä, joissa he ovat tottuneet asioimaan. Informaatiopalveluilla tuodaan puolustusvoimat lähelle asevelvollista, jaetaan informaatiota ymmärrettävässä muodossa sekä tuotetaan palveluita nykyaikaisin menetelmin. Informaatiopalveluissa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja tarjotaan asevelvollisille palveluja internet yhteyksin ajasta ja paikasta riippumatta. Palveluita tuotetaan asevelvollisuuden koko elinkaarena ajalle alkaen ajasta ennen kutsuntoja aina asevelvollisuusajan päättymiseen saakka. Palveluista hyötyy asevelvolliset ja puolustusvoimat. Kyseessä ei ole varsinaisesti tietojärjestelmähanke, vaan palveluita tuotetaan olemassa olevilla sovelluksilla, valtionhallinnon yhteisillä ratkaisuilla sekä puolustusvoimien toimintatapoja muuttamalla. Tuotettavia palveluita käytetään asevelvollisten omilta päätelaitteilta. Minkälaisista palveluista oikeasti on kysymys? Ohessa kuvauksia muutamista palveluista, joita projektiin sisällytettiin toimiessani vielä edellisessä tehtävässä asevelvollisten informaatiopalvelujen projektipäällikkönä. Langaton verkko joukko-osastoihin Varusmiehiä kouluttaviin joukko-osastoihin sekä Rajavartiolaitoksen varusmiehiä kouluttaviin yksiköihin rakennetaan langaton verkkoratkaisu informaatiopalvelujen käyttämiseksi. Sähköiset asioinnin viranomaispalvelut asevelvollisille Projektissa rakennetaan asevelvollisten ja puolustusvoimien välille virallisen asioinnin sähköiset palvelut, joilla tuetaan asevelvollisia sekä aluetoimistoja sähköistämällä ja automatisoimalla asevelvollisuusasioita, jotka edellyttävät hallinnollista päätöstä tai hakeutumista esimerkiksi erikoisjoukkokoulutukseen. Suunnitteilla ensimmäisessä vaiheessa on kolme puolustusvoimia eniten palvelevaa asevelvollisten asiointilomaketta sähköistettäväksi ja käyttöön otettavaksi; 1. Palveluksen aloittamisajan/ palveluspaikan muutoshakemus 2. Vapautushakemus kertausharjoituksista 3. Vapaaehtoisen harjoituskutsun vastaanottoilmoitus (B-osa) Asevelvollisten informaatio- ja vertaistukipalvelu (Some-agentti) Joukko-osasto- ja saapumiseräkohtainen, sosiaalisessa mediassa (FaceBook) toimiva suljettu ryhmä, johon kutsutaan palvelukseen astuvat varusmiehet ennen palveluksen aloittamista. Palvelussa jaetaan tuleville varusmiehille oikeaa informaatiota tulevasta palveluksesta, palvelupaikasta, tapahtumista ja vastataan heidän esittämiin kysymyksiinsä nuorten ymmärtämällä kielellä. Palvelulla kyetään jakamaan tehokkaasti informaatiota sosiaalisessa mediassa, jossa nuoret ovat tottuneet toimimaan. Joukko-osaston Someagentteina toimii varusmies-

9 Kentän kuulumisia PARIVARTIO Marskia muisteltiin Louhisaaressa Osmo Suominen Perinteinen Suomen Marsalkka Mannerheimin muistojuhla pidettiin Askaisten Louhisaaressa 8.6. Tapahtuma oli järjestyksessään 32, ja se on saanut vuosikymmenten kuluessa vakiintuneen paikan erityisesti varsinaissuomalaisen veteraaniväen kesän avaustapahtumana, mutta toki yleisön joukossa on joka vuosi nähty, ja nähtiin tälläkin kertaa myös nuorempia perinteen vaalijoita. Tapahtumassa piti lyhyen kenttähartauden teologian lisensiaatti Risto Heikkilä. Hän muisteli puheessaan aikoja runsas puoli vuosisataa sitten, kun tieto Suomen Marsalkka, vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheimin kuolemasta tavoitti Suomen kansan. Heikkilä totesi olevan hienoa ja ainutlaatuisen arvokasta saada henkilökohtaisesti olla kauniina helluntaipäivänä Marsalkan syntymäkodin, Louhisaaren kartanolinnan puistossa, muistelemassa ihmistä, jonka vaikutus Suomen historiaan on mitä merkityksellisin. Muistojuhlan juhlapuheen piti tällä kertaa VTT, eversti Pekka Visuri. Hän pohjasi puheensa kesään 1944, ja tuolloin Marsalkan yhdessä tasavallan presidentti Risto Rytin kanssa tekemiin vaikeisiin ratkaisuihin sotatoimien lopettamiseksi Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Visuri kertasi Mannerheimin sotilasuran tärkeimmät vaiheet ennen Suomeen tuloa sekä sitten hänen toimintansa keskeiset kohdat alkaen Tammisunnuntaista Visuri tähdensi Suomen Saksalta saaman avun merkitystä kesän 1944 ankarissa torjuntataisteluissa, mutta painotti toisaalta marsalkkamme suurvaltapolitiikan tuntemusta ratkaisuja tehtäessä. Ainutlaatuisena henkenä Visuri näki loppukesän 1944 tilanteen, jossa Mannerheimilla oli paitsi kaikki sotilaallinen, niin myös Tasavallan presidenttinä poliittinen valta. Hän oli ainoa, joka kykeni tuossa tilanteessa luotsaamaan maamme kestävään rauhaan. Mannerheim on muistojuhlansa ansainnut. Tilaisuudessa, johon jälleen oli kokoontunut runsaasti yleisöä, musiikista vastasivat Laivaston Soittokunnan vaskiseitsikko ja Turun Sotaveteraanilaulajat. Tapahtuma päättyi perinteiseen kenttä lounaaseen Louhisaaren kahvilassa. Kenttälounaan tuotto ohjataan lyhentämättömänä sotaveteraanien hyväksi. Seppeleen Mannerheimin muistopaadelle laskivat Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Tuukka Alhonen ja Sotainvalidien Veljesliiton Turun osaston puheenjohtaja Reino Lahtinen. Osmo Suominen Juhlapuhuja, VTT, eversti Pekka Visuri. Asentajankatu 6, Turku, Länsikeskus puh maatiopalveluja toimikunnassa erikseen valitut ja koulutetut varusmiehet, joilla on tukenaan joukko-osaston palkatusta henkilöstöstä muodostettu tukiryhmä (esim koulutusala, VMTK- ohjaaja, sosiaalikuraattori, sotilaspastori jne). MarsMars.fi - online liikuntapalvelu MarsMars.fi on sosiaalisen median internet-palvelu, jonka tavoitteena on motivoida asevelvollisia kehittämään ja pitämään yllä fyysistä kuntoa ennen palvelukseen astumista. Liikuntapalvelun tavoitteena on parantaa erityisesti riskiryhmään kuuluvien nuorten fyysistä kuntoa ja liikunta-aktiivisuutta ennen palvelukseen astumista. Palvelulla pyritään vähentämään ennenaikaisten palvelusten keskeytysten määrää, ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä sekä edistää kansanterveyttä. Liikuntapalvelu tarjoaa lisäksi nuoria motivoivassa muodossa liikuntaohjeita sekä muuta informaatiota kaikille varusmiespalvelukseen valmistautuville kunkin lähtötason ja tavoitteiden mukaisesti. Palvelu otettiin käyttöön 2013 kutsunnoissa sekä 1/2014 palvelukseen astuvalle saapumiserälle. Palvelua on tarkoitus laajentaa reserviläisille reservin harjoitusten yhteydessä. Virtuaalinen kasarmi / YouTube Tuotetaan internet-ympäristöön Puolustusvoimien You- Tube kanavalle elokuvallista materiaalia eri koulutushaaroista ja palveluspaikoista, perusyksikön tiloista, palvelustapahtumista, vapaa-ajasta sekä asioinnista. Tarkoituksena on tarjota tuleville varusmiehille tietoa eri koulutushaaravaihtoehdoista sekä mahdollisuus tutustua perusyksikön arkeen ja saada vastauksia varusmiehen arkeen liittyviin yleisimpiin kysymyksiin. Tarkoituksena on hälventää sotilaselämän vierautta ja totuttaa tuleva alokas sotilaselämän käytäntöön. Palvelusta saa tietoa myös mm varusmiesten palvelusetuuksista sekä toimintaohjeista eri tilanteissa. Palvelut varusmiehille ja reserviläisille (digitaalinen kasarmi) Palvelulla tuotetaan perusyksikön arkea helpottavia toimintoja varusmiehille sekä yksikön palkatulle henkilöstölle. Reserviläisille palvelut ovat käytössä harjoitusten aikana. Lisäksi reserviläisille rakennetaan kanava, jolla he pystyvät ilmoittamaan sähköisesti muutoksia heidän osaamisessaan ja toimintakyvyssään sekä mahdollisesti saamaan tietoja heidän omista palvelustiedoistaan. Palveluja käytetään joukkoosastoihin rakennettavan langattoman internetin kautta asevelvollisten omilla päätelaitteilla käytettäväksi. Palveluilla ei tuoteta mitään sellaista, joka olisi ainoastaan internetin kautta saatavilla - toisin sanoen asevelvolliset, joilla ei ole omia päätelaitteita, saavat palvelut ilmoitustauluilta sekä asioimalla nykyisen mallin mukaan palveluspaikassaan. Tämän vuoden aikana avattiin myös Puolustusvoimien aluetoimisto sosiaalisessa mediassa (FaceBook). Kansalaisilla on mahdollisuus saada asevelvollisuusasioihin liittyviin kysymyksiinsä vastauksia ja toimintaohjeita aluetoimistojen ammattilaisilta. Tämäkin on yksi palvelukanava lisää asevelvollisten asiakaspalvelun keinovalikoimaan. Asevelvollisten informaatiopalveluita kehitetään tarpeeseen - niille on oltava tilaus ja niistä on saatava hyötyjä. Näen, että kuvaamani palvelut ovat vasta ensimmäinen askel sähköisten palvelujen hyödyntämisessä. Palvelujen merkitys ja tarjonta tulee varmasti kasvamaan puolustusvoimissa kuten yhteiskunnan muillakin alueilla on jo tapahtunut. Meidän tulee turvallisuusviranomaisina kuitenkin huolehtia siitä, että internet ja muut sähköiset palvelut asemoidaan oikein - ainoastaan niiden varaan ei rakenneta mitään, mikä vaarantaisi puolustusvoimien tehtävien toteuttamisen saati valmiuden säätelyn. Hyvää kesää kaikille Parivartion lukijoille! Aluetoimiston päällikkö Komentaja Sami Iso-Lauri

10 10 PARIVARTIO 2014 Ruusukkeita, kulmarau Erkki Lehmus Erkki Lehmus Juhani Pulkkinen Varsinais-Suomen aluetoimiston lämminhenkisessä, sanan varsinaisessa merkityksessään, järjestämässä ylentämis- ja palkitsemistilaisuudessa Heikkilän sotilaskodissa aluetoimiston päällikkö komentaja Sami Iso-Lauri toi tervetulosanoissaan esiin yhdessä tekemisen suuren merkityksen tuloksellisuudessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Ilman yhteistoimintaa eri viranomaisten ja vapaaehtoisten toimijoiden kesken, emme voi saavuttaa asetettujen tavoitteiden mukaisia tuloksia, jotka kokonaisturvallisuuden takaamiseksi tarvitsemme. Erityisen kiitoksen aluetoimiston päällikkö antoi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksiköiden reserviläisille ja muille toimijoille. Heidän panoksensa puolustusvoimien tilaamissa koulutustapahtumissa on ollut merkittävää asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Aluetoimiston päällikkö luetteli Varsinais-Suomen alueen ylennettyjen reservinupseerien, reservinaliupseerien ja miehistön ylennettyjen nimet. Paikalla oli runsas kolmekymmentä ylennettyä. Perheeltä vaaditaan ymmärrystä Ylennettyjen puheenvuoron käytti majuriksi ylennetty Jari Piili Turun Reserviupseereista. Puheessaan Piili totesi läheisten tärkeyden reserviläistyössä. Vaatii merkittävää ymmärrystä perheeltä se, että mies tai nainen ramppaa lukuisia viikonloppuja vuodessa erilaisissa sotaharjoituksissa. Lopuksi Piili totesi: Tuon vielä yhden aspektin lisää reserviläisjohtajien velvollisuuksiin. sen lisäksi, mitä aiemmin on tullut sanottua reserviläisen osaamisesta ja oppimisesta, meidän on oltava vielä rohkeitakin. Ja kun sodassa aina pelätään, niin silloin pitää osata pitää esiintyä niin, ettei muka pelota. Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien valtakunnalliset, liiton ja piirien mitalit palkituille jakoivat aluetoimiston päällikkö, reserviupseeripiirin puheenjohtaja Anssi Heikkilä ja reserviläispiirin puheenjohtaja Simo Saarikallio. Everstiluutnantti Seppo Ruohonen (vas.) palkittiin sotilasansiomitalilla. Majuriksi ylennetty Jari Piili (oik.) pokkasi ison ruusukkeen ohella RUL:n pronssisen ansiomitalin. Keskellä Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikkö, komentaja Sami Iso-Lauri. Ylennetyt piirien jäsenet Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat V-S Reserviupseeripiirin jäsenet Majuriksi Kuisma Kari Emil Antero Laitila Laitilan Reserviupseerit Piili Jari Sakari Turku Turun Reserviupseerit Kapteeniksi Kaunisto Timo Reino Juhani Laitila Laitilan Reserviupseerit Lahtinen Pekka Juhani Salo Saarni Tuomo Iivari Raisio Turun Reserviupseerit Vähä-Heikkilä Juha-Matti Salo Wardi Ami Mosche Vantaa Turun Reserviupseerit Ylenius Jyrki Olavi Marttila Kosken Reserviupseerit Kapteeniluutnantiksi Mikkola Eero Tapio Järvenpää Vehmaan-Lokalahden Ru-kerho Yliluutnantiksi Mäki-Arvela Juho Matti Iisakki Laitila Laitilan Reserviupseerit Rantanen Marko Olavi Pöytyä Kyrön Seudun Reserviupseerit Silvola Jukka Mikael Uusikaupunki Vakka-Suomen Reserviupseerit Teinilä Timo Tapio Salo Yliluutnantiksi (ME) Hartikainen Kalle Heikki Naantali Naantalin Reserviupseerit Virta Tatu Antti Juhani Masku Turun Res.meriupseerit Luutnantiksi Joutsela Juha Kalevi Salo Kankare Toni Matti Tapani Helsinki Someron Res.ups. kerho Koskinen Antti Juhani Salo Säilä Tom Juhani Loimaa Loimaan Reserviupseerit Vuori Rauno Tapani Turku Luutnantiksi (ME) Koskinen Pyry Sakari Raisio Raision Reserviupseerit Vanhanen Tuomas Kaarlo A Vantaa Turun Res.meriupseerit Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat V-S Reserviläispiirin jäsenet Sotilasmestariksi Niemi Heikki Juhani Naantali Naantalin Reservinaliupseerit Ylivääpeliksi Komulainen Jani Mikael Turku Pöytyän Seudun Resrviläiset Mikkonen Margo Mika Matias Loimaa Loimaan Seudun Reserviläiset Vääpeliksi Linström Isto Gunnar Kalevi Turku Turun Reserviläiset Pursimieheksi Halme Jouni Pekka Kaarina Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset

11 PARIVARTIO toja ja kunniamerkkejä Tilaisuudessa vallitsi isänmaallisen rento tunnelma. Kunniamerkillä ja ansiomitalilla palkitut Suomen Leijonan ritarimerkki kapteeni Ari Leino kapteeni Ole Bergen Suomen Leijonan ansioristi sotilasmestari Juha Ovaska Paraisten Reserviupseerit Naantalin Reservinaliupseerit Suomen Valkoisenruusun 1 lk mitali kultaristein kersantti John Aaltonen Naantalin Reservinaliupseerit ylikersantti Keimo Salmikivi Naantalin Reservinaliupseerit Sotilasansiomitali insinöörikommodori Arto Hakala sotilasmestari Jarmo Holm everstiluutnantti Seppo Ruohonen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali kapteeni Tor-Erik Lindqvist yliluutnantti Eero Nurminen Turun Res. meriupseerit Naantalin Reservinaliupseerit Turun Reserviupseerit autosotamies Mika Nordman luutnantti Joonas Rannikko luutnantti Markku Tuominen korpraali Jarmo Tuominen alikersantti Johan Östman tiedottaja Jaana Westerholm Reserviläisurheiluliiton kultainen ansiomitali yliluutnantti Tapio Turunen Reserviläisurheiluliiton hopeinen ansiomitali majuri Uolevi Piispanen Turun Reserviläiset Turun Reserviläiset Paraisten Reserviupseerit Parivartion avustaja Reserviläisurheiluliiton pronssinen ansiomitali kapteeni Ari Leino luutnantti Kauko Luojus Varsinais-Suomen reserviläispiirien hopeinen ansiomitali ylimatruusi Juha-Markus Koistinen Reserviupseeriliiton hopeinen ansiomitali luutnantti Osmo Kuosa kapteeni Juhani Tynjälä Reserviupseeriliiton pronssinen ansiomitali aliluutnantti Eetu Fresenius kapteeni Jari Piili Turun Reserviupseerit Kosken Reserviupseerit Turun Reserviupseerit Reserviupseeriliiton hopeinen ansiomitali kapteeni Eduard Kakko Reserviläisliiton hopeinen ansiomitali majuri Mehis Born Viro Viro Varsinais-Suomen reserviläispiirien kultainen ansiomitali alikersantti Jari Heinonen Tilintarkastaja yliluutnantti Matti Huhtala Tilintarkastaja luutnantti Henrik Karlstedt Paraisten Reserviupseerit sotilasmestari Timo-Pekka Ruohomäki Vahdon Reserviläiset everstiluutnantti Seppo Ruohonen Parivartion avustaja Varsinais-Suomen reserviläispiirien hopeinen ansiomitali alikersantti Kati Muntola Turun Reserviläiset kersantti Kalevi Rantala Vahdon Reserviläiset Varsinais-Suomen reserviläispiirien kultainen ansiomitali luutnantti Romek Kosenkranius Viro Varsinais-Suomen reserviläispiirien hopeinen ansiomitali luutnantti Riivo Liin Viro Varsinais-Suomen reserviläispiirien pronssinen ansiomitali tiedonhallintasihteeri Tuula Rahkonen Parivartion avustaja Varsinais-Suomen reserviläispiirien pronssinen ansiomitali erikoissairaanhoitaja Marine Bergen Paraisten Reserviupseerit tykkimies Tony Forsman Turun Reserviläiset kersantti Kasper Kronberg Paraisten Reserviupseerit kapteeni Matti Mäkirinne Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali ylivääpeli Jari Pekka Määttänen Louhisaaren Reserviläiset

12 12 PARIVARTIO 2014 Vain kukkivat kummut nuo kalmistoiden 105 kunnian päivää Seppo Posio Tänä vuonna tuli kuluneeksi 74 vuotta talvisodan päättymisestä. Rauha solmittiin Moskovassa ja sotatoimet loppuivat kello 11. Suomen kannalta toivottomalta näyttäneestä taistelusta on tullut monien itsenäisyyttä puolustavien ja sitä tavoittelevien kansojen esikuva. Neuvostoliitto ja Saksa solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisessa lisäosassa sovittiin etupiirijaosta Puolan, Romanian, Suomen ja Baltian maiden suhteen. Suomi ja Baltian maat sovittiin kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin. Sopimuksen täytäntöönpanosta Neuvostoliitto käynnisti neuvottelut Suomen kanssa konkreettisesta poliittisista kysymyksistä Näissä neuvotteluissa Neuvostoliitto esitti luovutettavaksi Kannakselta osia, Suomenlahden ulkosaaret sekä Hangon ja Lappohjan satamat. Vastineeksi Suomelle olisi luovutettu laajempia alueita Itä-Karjalasta Repolan ja Porajärven pitäjistä. Näihin valtioneuvosta ei suostunut, vaan tarjottiin ainoastaan rajaa oikaistavaksi Kuokkalassa Terijoella. Neuvottelut katkesivat tuloksettomina. Neuvostoliitto oli aiemmin esittänyt vastaavanlaiset vaatimukset Baltian maille, jotka suostuivat luovuttamaan puna-armeijalle tukikohtia. Nämä luovutukset koituivat sittemmin heidän kohtalokseen. Suomen päätös oli olla suostumatta ja kutsui joukot ylimääräisiin kertausharjoituksiin Tämä käytännössä merkitsi armeijan liikekannalle panoa. Varsinaissuomalaiset sodan polttopisteeseen Lokakuun 7. päivänä 1939 kutsuttiin Turun Sotilasläänin reservissä olevat joukot ylimääräisiin kertausharjoituksiin (YH). Turun sotilaslääni perusti 5. divisioonan. Joukkojen kuljetukset Turusta Karjalan Kannakselle alkoivat Turkulaisjoukko-osastojen sijoitusta ei ollut suunniteltu Keski- Kannakselle, Summajoen ja Muolaanjärven väliselle alueelle. Salaamissyistä alkujaan pääkaupunkiseudun joukoille tarkoitettu miehitysalue muutettiin heidän puolustusalueeksensa. Joukkojen kuljetukset olisivat pääkaupungissa herättäneet liikaa huomiota. Kutsunnan ylimääräisiin kertausharjoituksiin suorittivat paikalliset suojeluskunnat. Liedossa tehtävän hoiti Liedon Suojeluskunta, joka sijaitsi nykyisen keskusurheilukentän vieressä olevassa talossa. Kortteja kuljettivat suojeluskunnan siihen toimeen uskotut henkilöt. Käskykortin mukaan kokoonnuttiin ensin suojeluskuntatalolle ja sieltä mentiin varsinaiseen Laulusta Pienet kukkivat kummut: Vain kukkivat kummut nuo kalmistoiden lie kaikki mi jäljellä on. Siell lepää nyt sankarit Suomussalmen, Summan, Raatteen ja Kollaanjoen. --Ragnar Nyholm perustamispaikkaan. Suurin lietolainen joukko on todennäköisesti ollut 200 sotilaan 16. viestikomppania, joka perustettiin Turun Katedraalikoulussa ja se palveli armeijakunnan viestitehtävissä, sen määrän pää oli Räisälä. Turun Tyttölyseolla perustettiin jääkärieversti Polttilan rykmentin esikunta (JR14), sen 50 sotilaan vahvuinen viestijoukkue, joka oli pääosin lietolaismiehiä. Se hoiti rykmentin viestiyhteyksiä ja joutui kokemaan talvisodan sen polttopisteessä sodan alusta loppuun. Lietolaisia oli mukana myös Porin pataljoonassa ja Viipurin viestirykmentistä perustetuissa muodostelmissa. Perillä jatkettiin taukoamatta kesällä samana vuonna aloitettua linnoittamista. Punakaaderit vierivät, Suomen armeija torjuu Neuvosliiton joukot aloittivat sodan itärajan koko matkalla ja Suomen kaupunkeja pommitettiin. Epäsuhta aseissa ja miehissä oli melkoinen, meillä oli sotilasta ja vihollisella , meillä 34 panssarivaunua, vihollisella 3 000, meillä 114 lentokonetta viholliskonetta vastaan. Meidän panssarivaunumme tosin oli kaivettu konekivääripesäkkeiksi, eivätkä ollenkaan toimineet liikkuvina. Sodan aikana saatiin panssareita ostetuksi ja heti sodan aluksi saatiin sotasaaliiksi vaunuja, jotka ripeästi kunnostettiin ja käännettiin kulkemaan putket kohti itää. Rintamalinjalla saavutettiin huomattavia voittoja menestyksekkäällä saartamistaktiikalla eli motittamalla vihollinen. Näitä oli Laatokan Karjalassa ja Suomussalmen-Kuhmon suunnalla useita. Vastaavanlaista operaatiota suunniteltiin Kannaksellakin joulua ennen, mutta se epäonnistui perin pohjin. Kovin painostus oli Kannaksella, jossa vihollinen sai Lähteentiellä murron Murtumaa ei enää saatu paikatuksi ja pääpuolustuslinjasta luovuttiin Ylipäällikön käskyllä. Armeijan kunnia, puhdas kuin Suomen lippu Viipuri liekeissä viisi päivää ennen talvisodan päättymistä. Karjalan kaupunkia ei kuitenkaan menetetty, vaan Viipurin linnan lippu laskettiin iltapäivällä kunniakomppaniana toimineen kapteeni Viisterän miesten läsnä ollessa. Öhquist lausui: Sotalippu laskeutuu nyt yhtä puhtaana Pyhän Olavin tornista kuin Suomen armeijan kunnia. Lippu laskettiin puolisalkoon ja vedettiin uudelleen ylös ja laskettiin lopullisesti. Eversti Kaarlo Heiskanen otti lipun vastaan vänrikiltä, aliupseerilta ja sotilaalta, jotka sen olivat laskeneet ja lausui antaessaan lipun eversti Kailalle: Viipurin puolustajat luovuttavat tämän lipun siksi kunnes se voidaan jälleen asettaa paikoilleen. Kaila antoi lipun Öhquistille: Herra kenraali! 3. divisioona on täyttänyt tehtävänsä. Vihollinen ei saanut valloitettua Viipuria. Sen jälkeen muuten niin viileän ja rauhallisen Kailan sanat vaipuivat ja tuskin niitä enää kuuli. Siniristilippu nostettiin uudelleen linnan torniin, kun Viipuri vallattiin takaisin syyskesästä Tosin siellä se ehti liehuta vain kesään Suomen menetykset olivat kaatunutta ja haavoittunutta. Kotiseutunsa menetti , materiaaliset ja maaaluemenetykset olivat mittavat. Evakkotaipaleella lopetettuja ja menehtyneitä kotieläimiä oli tuhansia. Sotahevosia, joita oli , menehtyi vihollistulessa, katosi ja jouduttiin lopettamaan Vihollistappiot olivat SA-kuva Seppo Posio Täältä lähti pääosa lietolaissotilaista talvi- ja jatkosotaan. Edessä Liedon Sotaveteraanien pystyttämä muistomerkki, Liedon Veteraanikivi. Takana Liedon Maamiesseuran talo, jossa toimi Liedon Suojeluskunta ja Lotta Svärd lakkauttamiseensa saakka. kaatunutta tai kadonnutta sotilasta, haavoittunutta ja vangiksi joutunutta sotilasta. Lähteet: - Harald Öhquist: Vinterkriget ur min synvinkel - Gustav Mannerheim: Muistelmat II - Eki Oksanen: Summan miehet - Ari Raunio Juri Kilin: Talvisodan taisteluja - Jaakko Säteri, kertomus Velvollisuus Kunnia Tahto, Lietolaisten sota-aika, toim. Esko Lahtinen SA-kuva Kenraaliluutnantti Harald Öhquist, Kannaksen II Armeijakunnan komentaja.

13 PARIVARTIO Arvostelijalta Mannerheim-syksyn jälkitulilla SA-kuva Tässä lyhyesti kolmesta viimesyksyisestä sotahistoriallisesta kirjasta, erityisesti niiltä osin kuin ne käsittelevät marsalkka Mannerheimia. Kirjassaan Kolmannen valtakunnan vieraat Markku Jokisipilä ja Janne Könönen valottavat Suomalais-saksalaisia suhteita vuosina Jokisipilä teki aikanaan väitöksensä suomalais-saksalaisista suhteista toisen maailmansodan aikana. Nyt kirjoittajat hahmottavat näille suhteille esihistoriaa. Kuvaukset virallisen ulkopolitiikan katveessa tapahtuneesta sotilassuhteiden kehityksestä 1930-luvulla ovat kiinnostava luku sinänsä. Mannerheimin osalta kirja käsittelee suhdetta Saksaan ja hänen poliittista toimintamalliaan. Kirjassa esitetään, että Mannerheim noudatti suhteessa Saksaan vuoteen 1938 asti wait and see politiikkaa. Jokisipilä ja Könönen ovat kriittisiä käsitystä kohtaan, jonka mukaan Mannerheim suhtautui Saksaan varauksellisesti. Suurin osa varauksellisuustulkintaa tukevista lähteistä kun on Anschlussin ja aseveljeyden julkisen synnyn väliseltä tai toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Kirjan mukaan Mannerheim alkoi vasta 1938 pitää Saksaa Euroopan vallitsevien olojen suurimpana uhkana luvulla Mannerheim mm. tapasi Göringin ainakin viisi kertaa ja nämä olivat lisäksi yhteydessä kirjeitse ja sähkeitse. Mannerheim myös muisti 70-vuotisjuhlapuheessaan erityisesti saksalaisvieraita. Hitailla päätöksillä oli syynsä Toinen huomattava näkökohta kirjassa liittyy Mannerheimin päätöksentekotapaan. Useinhan Mannerheimkritiikissä on nostettu esiin tämän hitaus valintatilanteissa. Monella laudalla shakkia pelannut Mannerheim halusi pitää kaikki vaihtoehdot avoimena mahdollisimman pitkään. Tällaisen toimintamallin myönteiset puolet nousevat esiin Kolmannen valtakunnan vieraissa. Jokisipilä ja Könönen kirjoittavatkin Mannerheimin edistäneen samanaikaisesti pohjoismaista orientaatiota, länsivaltoihin nojaavaa ulkopolitiikkaa, Saksaan tukeutumista ja kompromissihakuista pragmatismia suhteessa NL:ään! Esimerkiksi Tshekkoslovakian puolustautumisedellytykset tuhonneen Münchenin sopimuksen solmimisen jälkeen Mannerheim kävi luottamukselliset keskustelut kaikkien allekirjoittajavaltioiden ylimmän poliittisen johdon kanssa. Kirjoittajat päätyvät luonnehtimaan Mannerheimia inhorealistiseksi pragmatistiksi. Monien vaihtoehtojen politiikan äärelle päädytään myös kotimaisemmilla kentillä. Kirjoittajat päätyvät pohtimaan historioitsija L.A. Puntilalta lähtöisin olevaksi otaksuttua teoriaa siitä, että Mannerheim kertoi eri kuulijoille sisällöllisesti erilaisia analyysejä ja alkoi jälkikäteen painottaa versiota, joka osui lähimmäksi totuutta. Näin arvovalta loi lisää arvovaltaa. Jokisipilä ja Könönen johdattavat lukijan Mannerheim-tutkimuksen kenties syvimmän ongelman äärelle analysoidessaan Suomen ulkoministeri Rolf Wittingin Göringille lähettämiä kysymyksiä ja saksalaismarsalkan vastauksia. Kysymyksissään heinäkuussa 1940 Witting tiedustelee, voiko NL esittää Suomea kohtaan uusia vaatimuksia ja että voiko Suomi laskea NL:n hyökätessä materiaalisen ja varsinaisen avun varaan. Göring vastasi materiaalisen avun osalta kyllä ja varsinaisen osalta ei. Göring myös ilmoitti Saksan reagoivan NL:n Suomelle esittämiin uusiin vaatimuksiin ilmoittamalla, että tämä on Saksalle epämukavaa. Nämä kysymykset ja vastaukset, joita ei siis ennen tätä kirjaa ole tutkittu missään, eivät pikaisella lukemisella ehkä tunnu erikoisilta, mutta pidempi pohtiminen johti kirjan kirjoittajat ajattelemaan, että nämä kysymykset kysyi oikeasti Mannerheim, joka oli jo sisällä aseveljeydessä ja tiedusteli, olisiko tukea NL:ää vastaan jo saatavissa. Tulkintaa perustellaan sillä, että kysymysten toimittamisessa käytettiin Mannerheimin tuttavaa Eric von Rosenia ja että kysymykset osoitettiin niin ikään vanhalle tutulle, Göringille. Oli Mannerheim näiden kysymysten takana tai ei, on olennaista huomata, kuinka Mannerheim-tutkijat heikon lähdetilanteen vuoksi tarvitsevat juuri tämänkaltaista päättelyä päästäkseen analyysissään eteenpäin. Ylikriittinen Suomi Mannerheim-syksyn raskain teos, Juhani Suomen Mannerheim viimeinen kortti?, painottuu vuosiin Teosta lukiessa kirjoittajan ylikriittisyys pistää paikoin väkisinkin silmään. Pohtiessaan marsalkan nauttiman arvovallan syytä Suomi kirjoittaa Tukholman lähettilääseen, G.A Gripenbergiin tukeutuen, että marsalkalla oli omalaatuinen kyky lumota ihmiset ja jatkaa jäljempänä, että Mannerheimilla oli myös taiteilijan kyky elää omaa rooliaan. Tässä kohtaa lukija kysyy, olisiko marsalkka ollut siis ansioituneempi poliitikko, jos olisi toiminut karismattomasti? Erikoista todistelua löytyy myös, kun lukee Suomen päättelyä Mannerheimista siirtokarjalaisten kansanedustajien valvontakomissiolle toimittaman adressin kannattajana. Juhani Suomi, joka muuten on tarkan dokumentoinnin historioitsija, perustelee Mannerheimin osuutta adressiin seuraavasti: Mitään näyttöä asiasta ei löydy, mutta se ei välttämättä sulje pois senkaltaista selitystä. Suomen ehkä osuvin kritiikki osuu syksyn 1944 hallituskriisiä edeltävään aikaan. Suomi moittii Mannerheimia passiivisuudesta suhteiden luomisessa NL:ään sekä ennen että jälkeen kyseisen hallituskriisin. Johtava käsi ulkopolitiikassa puuttuu, kirjoitti Marsalkka Mannerheim puhuttaa tutkijoita nykyään enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Suomen referoima G. A. Gripenberg marraskuussa Hallituskriisin jälkeen ylipäällikkö-presidentin asema heikentyi ja valta siirtyi enemmän Paasikiven 2. hallitukselle, jonka kokoonpano ei marsalkkaa miellyttänyt. Suomi on oikeassa siinä, että tekemällä ripeämmin NL:n luottamusta herättävää politiikkaa Mannerheim olisi itsekin voinut vaikuttaa enemmän ja ehkä pitää vallassa itselleen mieluisamman Castrenin hallituksen. Toki tässä tuntuu YYA-jälkiviisaus, mutta näin on mahdollista spekuloida, kun muistelee Mannerheimin poliittista historiaa ja hänen valmiuttaan suunnanmuutoksiin vaikeiden tilanteiden niin vaatiessa. Pukeutuminen lähti lapsuudesta Suomen Mannerheim-kirjassa kiinnitetään myös huomiota marsalkan huoliteltuun pukeutumiseen ja esiintymiseen ikään kuin turhana teatterina. Mielestäni tähän kritiikkiin saa hyvää perspektiiviä Vera von Fersenin ja Georges Bibikoffin teoksesta Chevalierkaarti Mannerheimin rykmentti. Kirja sisältää kymmeniä chevalierkaartilaisten katsauksia elämään ja palvelukseen kaartissa. Kymmenistä kirjoituksista vain yksi, von Fersenin jälkikäteen laatima, liittyy suoraan Mannerheimiin. Kyseinen kirjoitus antaa positiivisen kuvan Mannerheimista. Allekirjoittanut suosittelee tässä kohtaa kuitenkin lukemaan koko teosta ikkunana aikaan, jonka lapsi Mannerheim oli. Tsaarin ajan Venäjällä henkilön auktoriteetti rakentui suuressa määrin pukeutumisen ja esiintymisen kautta ja tähän käytäntöön Mannerheimkin aikoinaan kasvoi. Olli Alho Parivartio toivottaa kaikille hyvää kesää!

14 14 PARIVARTIO 2014 Aseet ja ammunta SRA:n piirinmestaruudet ammuttiin hyvässä pääsiäissäässä Marko Silvander Varsinais-Suomen reservipiirien sovelletun reserviläisammunnan piirinmestaruuskilpailut pidettiin Loimaalla Kilpailut olivat samalla toinen karsinta tuleviin SM-kilpailuihin. Järjestelyvastuu oli Alastaron Reserviläisillä, mutta talvikilpailujen tapaan kilpailut järjestettiin yhteistyössä Loimaan seudun reserviläisten kanssa. Lisäksi toimitsijoiksi saatiin myös paljon muita henkilöitä Varsinais-Suomen alueelta ja olipa yksi toimitsija Kankaanpäästäkin. Toimitsijoiden osalta mentiinkin todella pienellä ryhmällä, kun toimitsijoita oli vain 19. Neljä rasteista siis vietiin läpi vain kahdella toimitsijalla. Tuomarikortillisia ei kaikille rasteille riittänyt kuin yksi. Kuitenkin kiitos todella pätevien toimitsijoiden saatiin kilpailut vietyä läpi kunnialla. Ampumasuorituksia kirjattiin 62 henkilöltä, jossa on selkeästi nähtävissä pääsiäisen vaikutus. Ilmeisesti pitkät vapaat saavat ampujamme muihin aktiviteetteihin. Kuukautta aikaisemmin kun talvikilpailuissa oli sekä kilpailijoita että toimitsijoita hieman enemmän. Ja vaikka piirinmestaruuskilpailuista olikin kyse, niin paljon oli mukana piiriin kuulumattomia ampujia. Kaukaisimpien tullessa Helsingistä asti. Kiitos heille osallistumisesta. Mikä onkaan parempaa harjoitusta kuin kilpailut. Sää sentään suosi kilpailujen järjestäjiä ja osallistujia, kun molempina kilpailupäivinä lauantaina ja sunnuntaina aloitettiin pikku pakkasessa ja päätettiin auringon paisteessa lämpötilan lähennellessä kahtakymmentä astetta. Hylättyjä nolla Kilpailussa ammuttiin kuusi rastia, joista kolme kiväärillä, yksi haulikolla ja kaksi pistoolilla. Rasti 1 ammuttiin kiväärillä ja se oli pidempi rasti sisältäen SRA-taulujen lisäksi etenemisen estäviä tauluja ja oman lisänsä toi heiluritaulu ja hankalasti asetetut ei ammuttavat taulut. Rastilla 2 ammuttiin kiväärillä simulaattorihevosen selästä pieniä tauluja, joilla simuloitiin pitkää matkaa. Rastilla 3 ammuttiin kiväärillä valkoisia vielä pienempiä tynnyreiden taakse piilotettuja tauluja eteenpäin liikkuen. Rastilla 4 ammuttiin haulikolla 9 kaatuvaa rautaa, jotka oli piilotettu renkaiden taakse. Rastilla 5 ammuttiin pistoolilla karusellissa istuen ositettuja SRA-tauluja ja kaksi metallista rautaa. Karusellilla tehtiin puolikierros ja taulut tulivat Pistoolirastilla oli tutut kuviot. ja hevosen selästäkin ammuttiin. näkyviin kierroksen aikana. Rasti 6 oli pitkä rasti, jossa ammuttiin pistoolilla seinän takaa eri aukoista rautoja ja pahvitauluja. Rasti alkoi kun pistooli otettiin pöytälaatikosta, joka laukaisi heiluritaulun. Tulostaso oli jälleen kerran kova kärkipään osalta. Iloksemme ei tullut yhtään hylättyä suoritusta kumpaankaan Loimaalla järjestettyyn kilpailuun. Tähän vaikuttaa omalta osaltaan rastien suunnittelu ja ennakko-ohjeistus. Marko Silvander Tulokset Yleiskilpailu: 1. Vainio Niku Kaarina Piikkiön res. 2. Tengström Turkka Taivassalon Kustavin RU. 3. Hagström Henri Pöytyän Reserviläiset. Sama kolmikko voitti myös piirin kilpailussa avoimen sarjan. Vakio 1. Vahtera Teemu Turun RU. 2. Halkio Jarkko Alastaron Res. 3. Mäntylä Tero Pöytyän Res. H50 1. Seikkola Juho Mynämäen Res. 2. Appelssin Hannu Mynämäen Res. 3. Lusenius Seppo Kaarina Piikkiön Res. D 1. Tengström Marianne Mynämäen Res. 2. Bergström Heidi Loimaan Res. Joukkuetuloksissa avoimen luokan voitti Pöytyän Reserviläiset joukkueella Hagström Henri, Riitamaa Markku ja Vainio Niklas. Vakioluokan joukkueista paras oli Turun Reserviläiset joukkueella Oksanen Timi, Witick Emil ja Elomo Konsta. Yleiskilpailun ja avoimen luokan piirinmestarit Henri Hagström (vas.), Niku Vainio ja Turkka Tengström. Sarjan D piirinmestarit Marianne Tengström (vas.) ja Heidi Bergholm.

15 Aseet ja ammunta PARIVARTIO Kolumni Kättä pidempää Ihmistä kiehtovat aseet, joita voidaan käyttää oikein tai väärin: asian ratkaisee se, kuka aseen takana seisoo! Suomessa on arveltu, että lakeja kiristämällä väärinkäyttö vähenee. Aseiden saanti on kuitenkin helppoa keskiyön valinnasta, jos on rahaa - itse asiassa siellä hinnat ovat halvempia kuin oikeassa kaupassa. Rikolliset toivovat, että lakeja aina vain tiukennetaan. Sehän vauhdittaa heidän kaupankäyntiään. Luvallisilla ampuma-aseilla tehdään Suomessa hyvin vähän henkirikoksia. Leipäveitsi on tunnetusti erittäin vaarallinen työkalu yleisempi murhaväline kuin ruutiase. Ennen vanhaan pikkupojat siirtyivät nallipyssyn jälkeen tussarien värkkäykseen, jossa sattui pahojakin vahinkoja, sokeutumista ynnä muuta. Sitä tuli itsekin kokeiltua. Jostakin hankittiin ruudinteko-ohjeet, vaikka nettiä ei ollutkaan. Rautaputken pätkästä syntyi piippu, joka sidottiin lyhyeen puutukkiin. Teelmys nivottiin paksuun mäntyyn. Sytyttimenä toimi palava kynttilänpätkä pitkän ongenvavan päässä. Näin säästyimme vaurioilta yli 50 vuotta sitten. Samana päivänä, kun täytin 15 vuotta, hankin ensimmäisen aseeni, haulikon. Seuraava ostos oli lintukivääri, viisseiska eli Rem 222 (5,7x43). Vähän ennen asepalvelusta oli vuorossa sotilaskivääri, johon oli rustattu hirvestäjälle sopiva tukki. Armeijassa ostin kaverilta Ryssän-Vinsisterin (7,62x53R) eli vipulukkoisen Winchesterin malli Siihen tehtiin uusi piippu, ysikolmonen eli 9,3x53R ja Sakolla uniikki tukki. Nyt hirviaseeni on Government, Marlinin vipulukkoinen malli, jossa käytän 25,9 gramman luoteja. Tämä 11,62-millin kaliperi luotiin alun perin jenkkien armeijalle 1800-luvulla. Jatkosodan jälkeen sotilaskivääriä (7,62x53R) eivät siviilit saaneet käyttää hirviaseena, vaan piiput piti avartaa väljemmäksi, usein mittaan 8,2x53R! Suojeluskunta- ja lottajärjestöt olivat aikanaan maailman suurimpia vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjä. Suojeluskuntalaisilla oli usein oma kivääri. Useimmilla paikkakunnilla suojeluskunnissa harjoiteltiin valtavasti ammuntaa. Esim. Loimaan alueellakin oli useita ampumaratoja. Kotipitäjäni Metsämaan (nyt Loimaata) yksi suojeluskuntalainen oli Lauri Mölsä, myöhempi Sidoste-Sukan perustaja. Lauri aloitti ammunnan 12-vuotiaana SK:n mukana. Kun hän lähti talvisotaan, hänellä oli täysi sotavarustus omasta takaa kivääriä myöden ja repussa vielä 500 patruunaa! Ruotsi perusti Talvisodan aikana Hemvärnetin Suomen suojeluskunnan mallin mukaisesti. Tällainen vapaaehtoisjärjestö toimii myös NATOmaissa, Norjassa ja Tanskassa ja niillä on Ruotsin kanssa yhteistoimintaa. E.m. maissa toimivat myös omat lottajärjestöt. Hemvärnetiin sitoutunut harjoittelee vuodessa jopa 4 12 vrk. Hänellä on kotona myös kaikki rensselit aseita myöden ja lähellä m.m. joukkueajoneuvot. Näin paikataan ammattiarmeijaan siirtymistä ja varuskuntien lopettamista. Ruotsi käyttää ensi vuonna puolustukseen 5,6 miljardia euroa Suomi 2,6 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon maiden aivan valtava ero geopoliittisessa asemassa, herää isoja kysymyksiä. Suojeluskunnissa kaikki reserviläiset harjoittelivat yhdessä rivimiehestä upseeriin. Nyt ollaan eriseuraisia ja siinä menetetään todella paljon. Muutoinkin meillä näyttää olevan varaa tuhlata maanpuolustushenkeä ja jättää käyttämättä reserviläisten osaamista ja taitojen ylläpitoa/kohentamista paikallisin voimin nykyistä paljon syvällisemmin. Pari maakuntakomppaniaa ei asiaa auta. Tuskallisen hitaasti asiat edistyvät tällä saralla. Valitettavasti. Kari Nummila Matka laskuvarjojääkärien maailmaan Kiltojen kertomaa Sakari Kinnarinen Piirit järjestivät jäsenmatkan Utin Jääkärirykmentin avoimien ovien päiville perjantaina 9. toukokuuta. Matkalle lähti linja-autollinen varsinaissuomalaisia reserviläisiä. Mukaan lähti myös toinen linja-autollinen maanpuolustusväkeä Varsinais- Suomen kiltapiiristä. Matkalla Matti Komi kertoi tarinansa Utista vuodelta Komi kertoi olleensa hyppykurssilla, jolle oli kutsuttu 11 reserviupseeria eri puolilta Suomea. Erikoista kurssissa oli, että se pantiin toimeen kertausharjoituksena. Näin oli meneteltävä, koska varusmiehiä ei vielä tuolloin koulutettu laskuvarjojoukkojen upseeritehtäviin. Samaan aikaan oli meneillään varusmiesten miehistön laskuvarjohyppykurssi, joka oli laatuaan ensimmäisiä Suomessa. Varusmieskoulutusta oltiin vasta aloittamassa. Neljä vuotta tuolloin reservissä ollut Komi kertoi mielenkiintoisesti viiden viikon mittaisesta kurssista, kurssilaisten elämästä ja hyppysuorituksista. Komin takana istuva Isto Ritala kuului kantahenkilöstöön, joita alettiin samoihin aikoihin kutsua hyppykursseille. Ritalan tarina palkatun henkilökunnan kokemuksista täydensi hyvin Komin esitystä. Vielä löytyi linja-autosta yksi, joka kertoi kokemuksiaan varusmiesten hyppykursseista. Ne ajoittuivat 70-luvulle. Sää ei suosinut, mutta nähtävää riitti Utin lentokentällä odotti masentava sää. Pilviverho oli lähes maassa asti ja sen seurauksena meiltä jäi näkemättä taitolentoesitys ja hyppyesitys. Hornetit pysyivät myös maassa. Näkemistä kuitenkin riitti yllin kyllin. Esillä olivat kaikki Suomen puolustusvoimien käyttämät helikopterityypit ja hallissa oli esillä kattava valokuvanäyttely Utin Jääkärirykmentistä ja sen edeltävistä joukko-osastoista. Pääsimme myös seuraamaan joitakin sotilaspoliisien näytöksiä ja helikopterien lentonäytöksiä. Matkavinkkinä yhdistyksille; hyvä kohde, kunhan samaan matkaan liitetään jotain muuta toimintaa ja nähtävää. Järjestävänä tahona kannattaa olla piiri kiltapiirin tavoin. Utin kentälle oli esillä Utin jääkärirykmentin kalustoa. Sakari Kinnarinen SILIKONITUOTTEET MUOTONAUHAT MUOTTITUOTTEET SILIKONILETKUT NESTESILIKONITUOTTEET (SLR) HEXAMER OY Pakurlantie 6, Turku, puh , fax Olli-Pekka Lindell Vesa Mattila Pentti Laiho asianajaja, varatuomari asianajaja varatuomari Brahenkatu 9 A 9, Turku Puh. (02) Fax (02)

16 16 PARIVARTIO 2014 Tiivistelmä rikoskomisario Tero Muurmanin Tero Muurman Tietoturvallisuus poli Tietojenkäsittelyn turvallisuudesta huolehtiminen ei ole enää pienen, asiaan vihkiytyneen piirin salamyhkäistä puuhastelua, vaan jokaista kansalaista koskettava asia halusimme sitä tai emme. Vaikka Suomessa on joidenkin tutkimusten mukaan maailman puhtaimmat verkot ja Suomi haluaa profiloitua korkean tietoturvaosaamisen maana, kansalaisten tietoturvallisuuden kansalaistaidoissa on silti parantamisen varaa. Harva jaksaa perehtyä tietotekniikan käyttöön siinä määrin, että edes tietoturvan kannalta tärkeät perusasiat olisivat riittävän hyvin hallussa. Moni sivuuttaa tietotekniikkaan ja tietoturvaan liittyvät uutiset vaikeatajuisina. Tietoturvaa herätään ajattelemaan usein vasta siinä vaiheessa kun vahinko on jo tapahtunut, omia tietoja on käytetty hyväksi jonkun muun toimesta tai tärkeät henkilökohtaiset dokumentit ovat vaarassa haittaohjelman saastutettua tietokoneen. Tietotekniikan ja tietoturvaosaamisen merkitys ei suinkaan vähene tulevaisuudessa. Nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien ja mobiilin internetin myötä tietotekniikan käytettävyys paranee, tietotekniikkaa voidaan hyödyntää yhä laajemmin ja kokonaan uusissa yhteyksissä. Esineiden internet, eli verkko johon yhä useampi arkinen esine on kytkettynä, on jo joiltain osin nykypäivää. Erilaisia kodin laitteita, kuten hälytys- ja valvontajärjestelmiä tai televisioita on jo ollut mahdollista yhdistää internetiin. Kehityksen varjopuolena, verkkoon liitettyjen laitteiden määrän lisääntyessä, yhä useampi laite voi joutua tietomurron tai haittaohjelman kohteeksi. Esimakua tulevasta tarjoaa Kauppalehden alkuvuodesta julkaisema uutinen roskapostikampanjasta, jossa roskapostin lähettämiseen oli käytetty mm. verkkoon kytkettyä jääkaappia. Suomesta puolestaan on tiedossa tapaus, jossa verkkoon liitetty älytelevisio oli mennyt epäkuntoon saatuaan haittaohjelmatartunnan. Tietoturvaosaamisen parantaminen on hyvä aloittaa ajankohtaisten tietoturvallisuuteen vaikuttavien uutisten ja tiedotteiden seuraamisella. Onko tapahtunut tai tapahtumassa jotain sellaista, johon on tarpeen reagoida? Mihin toimenpiteisiin on tarpeen ryhtyä? Muun muassa viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen sivut, tietotekniikan alan erikoislehtien verkkosivut ja yhä lisääntyvässä määrin myös muut tiedotusvälineet uutisoivat asioista, joilla on vaikutusta tavallisen kansalaisen tietoturvaan. Tuorein esimerkki lukuisiin suomalaisiin käyttäjiin vaikuttavasta tietoturvauutisesta koski suosittua EBay- huutokauppasivustoa. Sivustolle oli murtauduttu ja käyttäjien tietoja anastettu, tämän seurauksena palveluun rekisteröityneitä käyttäjiä on kehotettu vaihtamaan salasanansa välittömästi. Tietoturvan parantaminen ei välttämättä edellytä kalliita laite- tai ohjelmistohankintoja. Tietokoneen säännöllisellä ylläpidolla ja huolellisella käytöllä käyttäjä voi parantaa tietoturvaansa täysin ilmaiseksi. Internetissä on lukuisia hyviä ilmaisia työkaluja tietoturvan parantamiseen mainostenestoohjelmista salasanojen hallintaa helpottaviin työkaluihin, tärkeimpien tiedostojen varmuuskopiointiin soveltuviin pilvipalveluihin ja jopa kokonaisiin käyttöjärjestelmiin saakka. Omalla aktiivisuudella saa paljon aikaan. Omien taitojen lähestyessä rajojaan kannattaa kääntää katseet omaan lähipiiriin, josta voi löytyä tarvittavaa konsulttiapua. Miksi ohjelmistojen päivittäminen on tärkeää? Elinkaarensa päässä oleva ohjelmisto on käyttäjälleen tietoturvariski, koska ohjelmiston valmistaja ei enää korjaa ohjelmistossa havaittuja virheitä eikä tietoturvan kannalta tärkeitä korjauspäivityksiä siksi enää ole saatavissa. Ohjelmistossa olevat ohjelmointivirheet voivat sisältää haavoittuvuuksia, joiden kautta kyseinen ohjelmisto voi toimia sillanpääasemana hyökkäykselle tietokonetta, jopa kokonaista tietojärjestelmää vastaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Windows XP käyttöjärjestelmä, jonka tuki loppui Tuen loppuminen merkitsee sitä, ettei käyttöjärjestelmään tehdä enää haavoittuvuuden korjaavia päivityksiä, vaikka niiden olemassaolo olisi tiedossa. Windows XP:stä on korjattu kymmeniä haavoittuvuuksia vuosittain. Lähteestä riippuen XP on yhä käytössä 5-15 prosentissa suomalaisista työasemista. Ongelmat eivät liity yksin vanhentuneisiin käyttöjärjestelmiin. Niin sanotut kolmannen osapuolen ohjelmat, joita tyypillisessä tietokoneessa on suurin osa, voivat yhtälailla olla vanhentuneina tai päivittämättöminä riski käyttäjänsä tietoturvalle. Secunia.comin tilaston mukaan yli puolet haavoittuvuuksista on peräisin kolmannen osapuolen ohjelmista. Tätä vasten tarkasteltuna F-Securen tekemän, yrityksille suunnatun, kyselyn tulos on yhtä huolestuttava. Kyselystä kävi ilmi, että vaikka lähes kaikki (94%) kyselyyn osallistuneet pienet ja keskisuuret yritykset pitivät ohjelmistojen päivittämistä tärkeänä, vain 59% yrityksistä kertoi ohjelmistojensa olevan ajan tasalla. Haavoittuvuuksien korjaaminen pitämällä käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot ajan tasalla on yksi tärkeimmistä ja yksinkertaisimmista käytännön toimenpiteistä, jolla yksittäinen käyttäjä voi parantaa omaa tietoturvallisuuttaan. Keskimäärin suomalaisessa tietokoneessa on noin 70 ohjelmaa 25 eri valmistajalta. Ylläpito voi tuntua työläältä, vaikka osa ohjelmistoista on mahdollista asettaa huolehtimaan päivittämisestä automaattisesti. Turhat, vailla käyttöä olevat ohjelmat poistamalla tietokoneen suorituskyky voi parantua ja jäljellä olevat ohjelmien ajantasaisuudesta on helpompi huolehtia. Haittaohjelmat Useat haittaohjelmat käyttävät hyväksi ohjelmassa olevia tunnettuja haavoittuvuuksia päästäkseen asentamaan itsensä järjestelmään käyttäjän tietämättä. Haittaohjelmatartuntaan voi riittää, että käyttäjä avaa haittaohjelman sisältävän verkkosivun. Haavoittuvuuden sisältävä tietojärjestelmä on myös alttiina tietomurrolle. Haittaohjelmien tavoin hakkeri voi tunkeutua järjestelmään siinä olevaa haavoittuvuutta käyttäen. Päivityksistä huolehtiminen pienentää haavoittuvuuksiin liittyviä riskejä, mutta ei täysin poista niitä, sillä toisin kuin tunnetut haavoittuvuudet, niin sanotut nollapäivähaavoittuvuudet eivät ole ohjelmiston valmistajan tiedossa. Nollapäivähaavoittuvuuksiin ei siksi ole olemassa haavoittuvuuden korjaavaa päivitystä. Nollapäivähaavoittuvuuksien hyödyntäminen on kuitenkin tunnettuja haavoittuvuuksia huomattavasti harvinaisempaa, joten riski tällaista haavoittuvuutta hyödyntävän haittaohjelman tai tietomurron kohteeksi joutumisesta on varsin pieni. Nollapäivähaavoittuvuudet ovat kauppatavaraa, joista ovat kiinnostuneita niin rikolliset kuin myös valtiolliset toimijat. Haittaohjelmien ja niiden käyttäjälleen aiheuttamien seurausten kirjo on laaja. Yhteistä kaikille haittaohjelmille on ei- toivottujen tapahtumien aiheuttaminen tietokoneessa tai tietojärjestelmissä. Tietokoneelle tai tietojärjestelmään tunkeutunut haittaohjelma voi näkyä käyttäjälle tietokoneen käytön välittömänä estymisenä, jos tietokone saastuu esimerkiksi viimeaikoina melko yleisillä kiristyshaittaohjelmilla. Verkkopankkipetoksiin käytettävät haittaohjelmat nukkuvat suurimman osan aikaa ja heräävät toimimaan vasta asiakkaan ottaessa yhteyttä pankkiin. Vakoiluhaittaohjelmien avulla on mahdollista tuhota tai varastaa tietokoneella olevia tiedostoja, kaapata salasanoja, tallentaa näppäimistön käyttöä, ja joidenkin ohjelmien avulla jopa käyttää saastuneen koneen verkkokameraa ja mikrofonia käyttäjän vakoilemiseen tämän tietämättä. Monet haittaohjelmat mahdollistavat saastuneen koneen liittämisen osaksi ns. bot- verkkoa. Bot- verkon osana olevaa tietokonetta voidaan käyttää käyttäjänsä tietämättä monenlaisiin tarkoituksiin: levittämään roskapostia, palvelunestohyökkäyksiin tai tietomurtojen tekemiseen.

17 PARIVARTIO luennosta HELENE2014-harjoituksessa isin näkökulmasta Turvallinen verkkokäyttäytyminen Ohjelmiston ajantasaisuudesta huolehtimisen lisäksi on tärkeää tarkastella oman verkkokäyttäytymisen turvallisuutta. Terve epäily yhdistettynä niin sanotun maalaisjärjen käyttöön suojaa monelta harmilta. Esimerkiksi haittaohjelmatartunnan voi saada vaikka tietokoneen ohjelmisto olisi ajan tasalla. Tämä kuitenkin edellyttää lähes poikkeuksetta käyttäjältään toimenpiteitä, vaikkapa harmittomaksi naamioidun haitallisen ohjelman asentamisen. Internetsivusto voi pyytää käyttäjää asentamaan päivityksen tai välttämättömän lisäosan käyttäjän käytössä olevaan ohjelmaan. Ongelmilta voi välttyä asentamalla päivitykset vain ohjelmistovalmistajan omilta verkkosivuilta tai käyttämällä ohjelman omaa päivitystoimintoa. Myös sähköpostin tai sosiaalisen median kautta voi levitä liite ym. tiedostoja, joiden avaaminen saastuttaa tietokoneen. Ajantasainen virustorjunta pienentää tartunnan riskiä, mutta on syytä pitää mielessä että haittaohjelmien kirjoittajat käyttävät palveluita, joilla he voivat tarkistaa tunnistavatko virustorjuntaohjelmat haittaohjelman ja tehdä tarvittaessa tunnistamista vaikeuttavia muutoksia. Omia henkilötietojaan tai yksityisasioitaan kannattaa jakaa sosiaalisessa mediassa harkiten, pitäen mielessä sen tosiasian, että tiedot voivat päätyä kenen tahansa haltuun, eikä niiden poistaminen välttämättä onnistu koskaan. Erityisen tarkkaa harkintaa kannattaa käyttää lapsia koskevien kuvien ja tietojen jakamisessa. Mitä tietoa olet valmis luovuttamaan itsestäsi tai läheisistäsi kaikkien käyttöön? Internetissä on runsaasti erilaisia palveluita joiden käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä. Rekisteröitymisen yhteydessä käyttäjää saatetaan pyytää luovuttamaan henkilö-, yhteys- ja jopa luottokorttitietoja. Ennen rekisteröitymistietojen lähettämistä on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään mitä tietoja on luovuttamassa ja minne. Palveluntarjoajan sijaitessa ulkomailla, henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan kunkin maan omia säännöksiä tietojen käsittelystä. Tietojen käyttöä koskeva sääntely voi poiketa hyvin paljon Suomen vastaavasta sääntelystä tai tietojen käyttöä ei säädellä lainkaan. Palveluntarjoajan ollessa ulkomailla, käyttäjällä on usein hyvin rajalliset mahdollisuudet valvoa omien tietojensa käyttöä, säilyttämistä tai mahdollista luovuttamista kolmannelle osapuolelle. Terve epäily on avaintekijä erilaisten verkossa leviävien huijausten tunnistamisessa. Suorat huijausyritykset liittyvät usein suureen omaisuuteen johon viestin vastaanottajan luvataan pääsevän osalliseksi pienellä rahallisella panostuksella. Huijauksen tunnistaminen on usein hyvin helppoa - jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei usein miten olekaan totta. Phising- eli kalasteluviestien tarkoituksena on saada vastaanottaja luovuttamaan tietoa. Esimerkkinä mainittakoon kevään mittaan esillä olleet tapaukset, joissa mm. Tullin, Verohallinnon, Itellan ja aivan viime aikoina perintäpalveluiden nimissä lähetettyjen sähköpostien avulla on yritetty saada haltuun verkkopankkitunnuksia. Sähköpostiviestejä, joissa pyydetään verkkopankkitunnuksia tai jotka sisältävät linkin sivustolle jossa tunnuksia pyydetään, on lähtökohtaisesti syytä pitää huijauksena. Vaikka viestit ovat ulkoasultaan ja sisällöltään hyvin vakuuttavan näköisiä, huijauksen tunnistaa siitä, että pankit tai viranomaiset eivät koskaan lähetä tällaisia viestejä sähköpostilla. Yhteiskunta ja kyberuhat Edellä kuvatusta kehityksestä on seurauksena myös se, että yhä useampi yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen järjestelmä on yhteydessä internetiin. Vaikka kriittisen infrastruktuurin tietojärjestelmät ovat hyvin suojattuja, se että yhteys internetiin ylipäätään on olemassa, luo riskin tietoturvauhkille. Vuonna 2003 Yhdysvaltojen ja Kanadan itäosia koetellut laaja sähkökatko aiheutui sähköverkon ohjausjärjestelmän vikaantumisesta. Ohjausjärjestelmässä käytettiin ohjelmakomponentteja, joiden haavoittuvuuksia hyödyntävästä Blaster- nimisestä verkkomadosta oli saatu ensimmäiset havainnot kolme päivää ennen sähkökatkosta. Internet- yhteyden puuttuminen ei tosin sekään ole täysin varma keino välttyä ongelmilta. Stuxnet- mato onnistui saastuttamaan Iranin ydinohjelman kannalta tärkeiden uraanin rikastuslaitosten tietokonejärjestelmän ja tuhoamaan rikastamisessa käytettyjä sentrifugeja. Järjestelmä ei ollut yhteydessä internetiin, joten oletettavasti mato pääsi järjestelmään saastuneessa muistitikussa. Perinteisen sodankäynnin tavoitteena on valtion keskeisten toimintojen lamauttaminen tuhoamalla toimintojen kannalta kriittisiä toimintoja ja infrastruktuuria. Tietoyhteiskunta on mahdollista saada toimintakyvyttömäksi perinteisiä menetelmiä nopeammin, tehokkaammin ja halvemmalla lamauttamalla kriittisen infrastruktuurin tietojärjestelmiä kuten sähkö- ja vesihuolto-, tietoliikenne-, rahaliikenne-, kuljetus ja logistiikkajärjestelmiä. Virossa vuoden 2007 keväällä puhjenneen patsaskiistan seurauksena Viron valtion organisaatioita, pankkeja, mediaa ja tietoliikennettä joutui massiivisten palvelunestohyökkäysten kohteeksi. Tämän seurauksena muun muassa Viron puolustusministeriön sähköposti suljettiin 12 tunniksi ja Hansapank joutui sulkemaan verkkopankkisivustonsa 1,5 tunnin ajaksi. Kaikkiaan hyökkäyksistä laskettiin aiheutuneen kahdeksan miljardin euron taloudelliset vahingot kahdessa viikossa. Hyökkäys on hyvä esimerkki siitä miten haavoittuva tietoverkkoihin tukeutuva yhteiskunta voi olla. Palvelunestohyökkäysten tavoin, myös kohdistetut hyökkäykset ovat suunnattuja tiettyyn toimijaan tai toimijoiden joukkoon. Sen sijaan kohdistettu hyökkäys -toisin kuin palvelunestohyökkäyspyritään tekemään salassa. Kohdistetut hyökkäykset ovat erittäin huolellisesti suunniteltuja ja toteutuksessa hyödynnetään kohteen erityispiirteitä onnistumisen takaamiseksi. Motiivina voi olla yrityksen tai valtion arkaluonteisten tietojen anastaminen. On tietenkin mahdollista, että kohdistetussa hyökkäyksessä luodaan mahdollisuus tuhota järjestelmä tarvittaessa esimerkiksi sodan uhan tai sodan aikana. Kohdistettujen hyökkäysten välineinä käytetään erittäin kehittyneitä haittaohjelmia, jotka hyödyntävät yleisesti käytössä olevien ohjelmien tunnettuja haavoittuvuuksia, mutta myös nollapäivähaavoittuvuuksia. Usein haittaohjelma luo tiedonsiirtoa varten suojatun tietoliikenneyhteyden saastuneen koneen ja ohjelmaa ohjaavan komentopalvelimen välille. Tällaista suojattua tietoliikennettä voi olla hyvin vaikea havaita perinteisin menetelmin. Pahimmassa tapauksessa haittaohjelma voi toimia järjestelmissä vuosia ennen kuin se havaitaan. Suomi on yksi maailman kehittyneimmistä tietoyhteiskunnista. Kolikon kääntöpuolena tietoverkkojen toimintavarmuus on Suomelle kriittinen tekijä. Meidän on siksi huolehdittava tietoliikenteemme toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. Suomen on helpompi torjua ulkoa tulevia kyberuhkia pitämällä omat tietoverkot mahdollisimman puhtaina. Huolehtimalla omasta tietoturvastasi, sekä auttamalla läheisiäsi ja ystäviäsi huolehtimaan omasta tietoturvastaan teet samalla arvokasta työtä Suomen maanpuolustuksen hyväksi. Kirjoittaja on rikoskomisario ja tutkinnanjohtaja Keskusrikospoliisin tietotekniikkarikostutkintayksikössä.

18 18 PARIVARTIO 2014 Sanna Mertsalmi Turuntie 8 Puh Salo fax sähköposti: salonhmlkeskus.inet.fi Oletko tyytyväinen pankkiisi? Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin. Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään konttorissamme. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Kyberturvallisuus on yhteinen asia. Sinäkin vastaat puolustuksesta tietoverkoissa Tuula Rahkonen Naisten Valmiusliiton 33. NASTA -harjoitus pidettiin Dragsvikin varuskunnassa toukokuuta. Helene harjoitus kiinnosti naisia ympäri maan monipuolisella ja ajankohtaisella kurssitarjonnallaan. Dragsvikin varuskunta ja meren Juhlaristeily Silja Europalla läheisyys tarjosivat loistavat puitteet kevään harjoitukselle, jonne kolmisensataa naista oli saapunut kehittämään arjen turvallisuustaitoja. Helene harjoitus toteutettiin kymmenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssina. Kyberturvallisuus oli yksi harjoituksen vetonauloista. Kurssi keräsi joukon eri alojen asiantuntijoita kuulemaan ajankohtaisia tietoturvallisuuteen liittyviä asioita. Jos olivat kurssilaiset alojensa asiantuntijoita, niin olivat myös kyberturvallisuuskurssin kouluttajat. Tietoturvataidot osa kansalaistaitoja Tietokirjailija, tietotekniikkaasiantuntija ja kolumnisti Petteri Järvinen oli yksi kyberturvallisuus-kurssin kiitellyistä kouluttajista. Hän koulutti käytännönläheisesti aiheesta Sinäkin vastaat Suomen puolustuksesta tietoverkoissa. Järvinen vakuutti kuulijansa siitä, että kyberturvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia, josta jokaisen meistä tulisi huolehtia. Sähköisellä sodankäynnillä voidaan tuhota reaalimaailman järjestelmiä ja sekoittaa yhteiskunta yhtä tehokkaasti kuin pommittamalla. Järvinen korosti puheessaan kansalaistaitojen merkitystä tietoturva-asioissa. Kaikilla tulisi olla perustaidot siitä, miten pidetään yllä oma tietoturva. Samalla kyse on Suomen tietoturvan säilyttämisestä, Järvinen painotti. Hänen mukaansa Suomen uusi kotirintama kulkee jokaisen kotitietokoneen ja älylaitteen kautta. Kyberturvallisuudesta on meidän kaikkien yhteinen asia, josta tulisi huolehtia, koska verkkorikollisuus hyödyntää aina olemassa olevaa tietotekniikkaa ja usein juuri sen heikointa lenkkiä. Ei se kyberturvallisuus niin ihmeellistä ole. Meidän tulee huolehtia, että yhteiskuntamme kriittiset toiminnot ovat käytettävissä kaikissa olosuhteissa. Reserviläisliitto täyttää 60 vuotta vuonna Varsinaiset juhlatapahtumat järjestetään Silja Europa -aluksella. Juhlaristeily kokoaa laivalle runsaat jäsentä seuralaisineen eri puolilta Suomea. Luvassa onkin suurin Suomessa koskaan järjestetty vapaaehtoisen maanpuolustuksen tapahtuma. KYMPILLÄ MUKAAN Reserviläisliiton jäsenille risteily on poikkeuksellisen edullinen, koska liitto tukee osallistumista. Mukaan pääsee halvimmillaan kymmenellä eurolla eikä ruojajuomat sisältävä juhlaillallinenkaan maksa kuin 33 euroa. alk./hlö 10 Hintaan sisältyy: risteily valitussa hyttiluokassa Helsinki - Tallinna - Helsinki Reserviläisliiton juhlaohjelma laivalla Lounais-Suomen OSUUSPANKKI PAIMIO Laiva-aikataulu: Helsinki - Tallinna klo 18:30-08:00 Tallinna - Helsinki klo 12:30-16:00 Tallinnassa mahdollisuus maissa käyntiin klo 08:00 12:00 Risteilyllä esiintyy Jean S. matkapojat.fi Varaukset p (ma-pe 8-17) Ryhmävaraukset (yli 10 hlöä) p (ma-pe 8-17) Nettivaraukset Ei toimitusmaksua!

19 PARIVARTIO Aktiivi tutuksi Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Anssi Heikkilä Kuka olet Olen Anssi Heikkilä, 42-vuotias, naimisissa ja asun Naantalissa. Perheeseeni kuuluu Sanna-vaimon lisäksi kaksi poikaa ja tytär: 12-vuotias Leevi, 10-vuotias Lenni sekä 5-vuotias Elsa. Varusmiespalvelukseni suoritin Jääkäriprikaatissa Sodankylässä sissikomppaniassa. Sotilasarvoni on kapteeni reservissä, ja olen jo kahdeksatta vuotta Varsinais-Suomen maakuntakomppaniassa joukkueenjohtajana. Mitä teet? Olen töissä Mentor Graphicsilla Turussa, ohjelmistotestaustiimin päällikkönä. Yksikkömme kehittää elektroniikkateollisuuden tuotannonsuunnitteluun, -ohjaukseen ja -seurantaan käytettäviä ohjelmistoja. Työpäiväni kuluu siis tietokoneiden ja ohjelmistojen ääressä varsinaisessa testauksessa sekä erilaisissa suunnittelu- ja seurantapalavereissa. Mitä harrastat? Suuri osa vapaa-ajastani menee reserviläistoiminnassa liiton, piirin ja Naantalin reserviupseerien sekä tietenkin maakuntakomppanian toiminnassa. Olen myös Naantalin Siniset -lippukunnan yhden sudenpenturyhmän vetäjä. Toisen suuren siivun vapaa-ajasta vie lasten urheiluharrastukset: kuljetukset harjoituksiin, peleihin ja turnauksiin. Harrastan myös liikuntaa, pääasiassa lenkkeilyä ja suunnistusta. Sen verran harvoin tulee kalassa käytyä, etten oikein voi enää sanoa harrastavani kalastusta, mutta mieli kyllä halajaisi kalallekin. Miten piirin toimintaa tulee kehittää? Piirin ydintoiminnan, reserviläisurheilun, ukkoutuminen pitäisi saada pysäytettyä ja saada nuorempaa ikäpolvea osallistumaan piirin ja sen yhdistysten toimintaan myös muullakin kuin reserviläisurheilun saralla. Terveisesi jäsenistölle Kannustan kaikkia reserviläisiä ylläpitämään kenttäkelpoisuuttaan pitämällä huolta fyysisestä kunnostaan, ampumataidostaan ja sotilastaidoistaan esimerkiksi MPK:n kursseilla sekä osallistumaan edes kerran vuodessa oman yhdistyksensä toimintaan. Taitokisan voitot Saloon ja Turkuun Erkki Lehmus Raision reserviupseerit ja reserviläiset järjestivät vuoden tauon jälkeen tämän vuoden taitokilpailun. Keskuspaikkana oli Kerttulan urheilukeskus. Reitti kulki aivan kaupungin keskustassa. Rasteilla koeteltiin monipuolisesti sotilastaitoja ja muutakin tietämystä. Kilpailussa oli yhteensä yhdeksän kolmehenkistä partiota. Voittajiksi selvisivät tällä kertaa Salon seudun reserviupseerien joukkue Kari Mahlberg, Samuli Talvia, Joonas Rannikko ja Turun reserviläisten joukkue Esa Leppänen, Juhani Manninen, Kati Muntola. Rastit 1. Ammunta 2. Käsikranaatin heitto 3. Kuljetun matkan arviointi ja havainnointi 4. Paikan määritys 5. Merkkien tunnistus 6. Sotahistoria 7. Aseiden sijoittaminen rakennukseen ja suojavahvuudet 8. Erä- ja sotilastaidot 9. Etäisyyden arviointi 10. Ensiapu Erkki Lehmus Upseerien sarjan voitto meni Saloon Kari Mahlbergille, Joonas Rannikolle ja Samuli Talvialle. Joukkueita oli tosin vain kaksi. Tuula Rahkonen Reserviläisten sarjan voitti Turun reserviläisten joukkue Esa Leppänen, Kati Muntola ja Juhani Manninen. Reserviläiset 1. Turun Reserviläiset =59 Esa Leppänen, Juhani Manninen ja Kati Muntola 2. Mynämäen Seudun Reserviläiset =53 Markku Hemmilä, Ari Kaskinen ja Viljo Lehtinen 3. Alastaron Reserviläiset =50 Heikki Rantanen, Jorma Tytykoski ja Lasse Varjonen 4. Alastaron Reserviläiset =42 Ahti Isosomppi, Harri Kuosa ja Heikki Pelli 5. Naantalin Reservialiupseerit =41 Rami Kuustonen, Pekka Näyhä ja Juha Ovaska 6. Halikon Reserviläiset =38 Mauri Hanhisalo, Reino Heikkilä ja Markku Ruohonen 7. Alastaron Reserviläiset =36 Reserviupseerit Tulokset =54 Kari Mahlberg, Joonas Rannikko ja Samuli Talvia 2. Kyrön Seudun Reserviupseerit =40 Jussi Hurri, Tuomo Kuopio ja Veikko Pitkänen

20 20 PARIVARTIO 2014 Kokoukset ja Reserviläisten SM-golfmestaruuskilpailu Paikka Golfkeskus Alastaro Golf, Golfkentäntie 195, Virttaa Aika Lauantai klo alkaen Pelimuoto HCP-tasoitus max 36.0,sotaveraanit ja naiset HCP-tasoitus , lyöntipeli tasoituksin,miehet HCP-tasoitus , pistebogey, miehet Sotaveteraanit ja naiset punainen tee (4940m), miehet pistebogey-sarja keltainen tee (5419m), lyöntipelisarjan miehet sininen tee (5807m). Säännöt Noudatetaan Reserviläisurheiluliiton golfmestaruussääntöjä Erikoiskilpailut paras scratch ja paras nettotulos pisin draivi ja lähimmäksi lippua Joukkuekilpailut paras piiri, viisi (5) parasta pistebogeytulosta paras yhdistys, kolme (3) parasta pistebogeytulosta Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset mennessä Alastaro Golfin Caddiemasterille, puh. (02) tai alastarogolf.fi Osallistumismaksu Osallistumismaksu on 65,, joka maksetaan kilpailupäivän aamuna caddiemasterille. Maksu sisältää kilpailukierroksen, välipalatarjoilun sekä kilpailun jälkeen maittavan lounaan klubitalolla. Sotaveteraaneille Golf-auto käyttöön kierroksen ajaksi veloituksetta. Lisäksi on mahdollisuus harjoituskierrokselle perjantaina (Green fee tarjous 30,, varattava ilmoittautumisen yhteydessä) Majoitus Linnuntietä n.2 km golfkentältä on mökkikylä, jossa vuokrattavana erittäin hyvätasoisia ja täysin varusteltuja mökkejä. Mökkivaraukset ja hintatiedustelut: Timo Mäkelä puhelin Hotelli Seurahuone Loimaa (kentälle n.30km) Hotelli Seurahuone Huittinen (kentälle n.20 km) Toimintaloma Säkylä-Virttaa tien varressa puhelin , Esa lähteenmäki (kentälle n.7km) Aikataulu Lipunnosto ja kilpailuinfo klo ja yhteislähtö klo Kierroksen jälkeen lounas sekä palkintojenjako. Kilpailunjohtaja Kilpailun johtajana toimii reservin vääpeli Minna Nenonen, puh , sähköpostiosoite on Tervetuloa Varsinais-Suomeen! Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien Ampumasuunnistuksen mestaruuskilpailut Aika: Henkilökohtainen kilpailu: tiistaina Viestimestaruuskilpailu: tiistaina Kilpailuohjelma*: Klo kilpailun avaus Klo 18 Ensimmäinen kilpailija lähtee *Aikataulu on sama molemmissa kilpailuissa Paikka: Oripään vapaa-ajan keskus, opastus Kantatie 41:n ja Hirvikoskentien (tie nro 210) risteyksestä rastilipulla. Opasteet paikoillaan klo alkaen. Saunomismahdollisuus ja puffetti. SARJAT PIIREITTÄIN: Henkilökohtainen: H-H45, D-D45 (5 ikävuoden välein) matka 4-5 km H50-H80, D50- D70 (5 ikävuoden välein) matka 3-4 km Joukkuekilpailun sarjat: H-H45, yhdistyksen 3 kilpailijan tulos H50-H80, yhdistyksen 3 kilpailijan tulos Naisten tulokset otetaan huomioon näissä joukkuesarjoissa. Viestikilpailu: H, H150 (Kilpailijan ikä vähintään 35 vuotta), osuuspituudet 3-4 km H, H180 (Kilpailijan ikä vähintään 50 vuotta), osuuspituudet 2-2,5 km Joukkueessa on kolme kilpailijaa. Joukkueen tulos saadaan laskemalla joukkueen eri osuuksien kilpailijoiden ajat yhteen. Naiset osallistuvat edellä mainittuihin sarjoihin. lmoittautumiset: mennessä sähköpostilla suvi Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava sotilasarvo ja EMIT-kortin numero. Järjestäjältä voi vuokrata EMIT-kortin hintaan 4 e/kortti. Kilpailumaksu: Henkilökohtainen kilpailu 15 e/kilpailija Viestikilpailu 20 e/joukkue Maksut on suoritettava mennessä tilille Oripään Reservialiupseerit ry FI Jälkiilmoittautuneilta peritään kilpailumaksu kaksinkertaisena. Huomioitavaa: Kilpailijoilta vaaditaan joko Reserviläisten jatkuu seuraavan palstan ylhäältä -> Ampumaturvavakuutus tai Suomen Ampumaurheiluliiton lisenssi. Kohdistukset alkaa klo Kilpailun johtaja: Mikko Kulmanen ( Tekninen asiantuntija: Pentti Saario ( ) Tervetuloa Oripään Reservialiupseerit ry Tarkka-ammunnan suomenmestaruuskilpailu Häyhä 2014 Tarkka-ampujakilta ry järjestä Lapin Ilmatorjuntarykmentin ja Maanpuolustuskoulutuksen Lapin koulutus- ja tukiyksikön tukemana Reserviläisurheiluliiton sääntöjen mukaisen tarkka-ammunnan suomenmestaruuskilpailun Rovaniemellä, Rovajärven ampuma-alueella Tarkka-ampujapareittain suoritettavassa kisassa mitataan taistelukentän sotilastarkka-ammunnalta vaatimia käytännön taitoja. Taisteluvarustus päällä tuntemattomille etäisyyksille suoritettavat toiminnalliset ammunnat sekä perusosaamista mittaavat tehtävät voivat olla ajoittain fyysisesti ja henkisesti kuormittavia. Kilpailun ilmoittautuminen tapahtuu MPK ry:n sivuilla. Oikean kurssin löydät Lapin alta. www: https://www.mpk.fi/ Tarkemmat ilmoittautumisohjeet sääntöineen löydät virallisilta kilpailusivuilta: Kilpailun virallinen tiedotus tapahtuu tällä sivustolla. Konkarien neuvot, kisajuorut ja muu aiheeseen liittyvät keskustelut löydät Tarkka-ampujakillan keskustelufoorumilta. Kysymykset sähköpostitse: RESUL:N MAASTOKILPAILU 2014 Paikka: Kilpailukeskus on Joensuun Ampujien maja osoitteessa Ampujantie 19, Kontiolahti Onttola. Opastus: Opastus alkaa Kuopiontien ja Onttolantien risteyksestä. Rampilta matkaa kilpailukeskukseen on n. 4 km. lpailukeskus+maastokilpailu &srs=epsg%3a3067& y= &x=637041&lang=fi Aika: Lauantai Kilpailun aikataulu: klo Ilmoittautuminen ja aseiden tarkastus Kilpailun avajaiset Kohdistusammunta Ensimmäinen ryhmä kilpailijoita lähtee yhteiskuljetuksella kohti kartanlukupaikkaa Ensimmäinen lähtö Palkintojen jako Kilpailusarjat: D, D50, H, H40, H50, H60, H70, H75, H80 Piirien joukkuekilpailut, sarjat H ja H50 Kilpailun säännöt: Kilpailussa noudatetaan RESUL:n voimassa olevia sääntöjä ja järjestäjien ohjeita. Ammunnassa käytetään 22 cal pistoolia tai revolveria. Liipaisinpaino on 1000g. Ammutaan kenttätauluun m/68 ja ampumamatka on 25m. Kartanluvun jälkeen siirrytään suunnistuksen lähtöön. Lähdöt maastoon tapahtuvat porrastetusti saapumisjärjestyksessä. Emit leimaus. Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset piireittäin klo 24 mennessä sähköpostilla osoitteeseen Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava kunkin kilpailijan sotilasarvo, etu- ja sukunimi, sarja sekä kilpailijan käyttämä emit-kortin numero. Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista, maksamalla korotetun osallistumismaksun. Osallistumismaksut: Osallistumismaksu on 30 /kilpailija maksettuna Kontiolahden Reserviläisten ry tilille FI mennessä. Tämän jälkeen jälki-ilmoittautuneilta korotettu osallistumismaksu on 60 /kilpailija. Kilpailuohjeet ja lähtöluettelo: Kilpailuohjeet ja lähtöluettelo ovat nähtävillä RESUL:n ja reservilaiset sivuilla lähtien. Kilpailun johto: Kilpailun johtaja: Juhani Simonen Ammunta: Ari Eskelinen jatkuu seuraavan palstan ylhäältä -> Tekninen asiantuntija: Jukka Päivinen Tiedustelut Juhani Simonen tai Ari Eskelinen Tervetuloa kilpailemaan Pohjois-Karjalaan! Kontiolahden Reserviläiset ry. RUL:N AMPUMAMESTARUUSKILPAILUT 2014 Kajaanin Reserviupseerikerho järjestää Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut Kajaanissa Hoikanportin ampumaradalla Kilpailun johtajana toimii Juhani Hautala Kajaanin Reserviupseereista. Kilpailuohjelma: Lauantai Sarjat Joukkueet 25 m Isopistooli ls H, H20, H50, H60, H70, H75, D ja D20 H, H50, D 25 m Pienoispistooli ls H, H20, H50, H60, H70, H75, D ja D20 H, H50, D 150 m Kenttäammunta ls H, H20, H50, H60, H70, H75, D ja D20 H, H50, D 150 m RA 7 3x6 ls H, H50 H, H50 Sunnuntai m Pistooli pika-ammunta 3x20 ls H, H20, H50, H60, H70, H75, D ja D20 H, H50, D 50 m Kivääri 60 ls makuu H, H20, H50, H60, H70, H75, D ja D20 H, H50, D 50 m Kivääri 3x20 ls H, H20, H50, H60, H70, H75, D ja D20 H, H50, D Kilpailun avajaiset klo klo ja ensimmäiset erät alkavat lauantaina ja sunnuntaina klo Asetarkastus on molempina päivinä klo kilpailupaikalla. Kilpailusäännöt: Kilpailuissa noudatetaan SAL:n lajeissa soveltuvin osin SAL:n lajisääntöjä ja muissa lajeissa sekä joukkuekilpailuissa RUL:n ja ResUL:n kilpailusääntöjä. Ammunnoissa ei ole osuman näyttöä. Kilpailijoilta vaaditaan ampumatoiminnan kattava vakuutus. Kilpailijan pukeutumista määrittelevät ainoastaan lajikohtaiset säännöt. Joukkuekilpailu: Joukkuetulos kaikissa joukkuesarjoissa lasketaan joukkueeseen nimettyjen kolmen (3) parhaan ampujan yhteistuloksena. Piirin joukkueeseen saa nimetä enintään neljä (4) ampujaa. Joukkueen jäsenet on nimettävä kilpailutoimistoon kirjallisesti tehtävällä ilmoituksella ennen kuin kukaan joukkueeseen nimetyistä ampujista on aloittanut suoritustaan. Yleismestaruus: Yleismestaruuskilpailuun lasketaan lajeittain piirin kolmen (3) parhaan ampujan tulos. Kilpaillakseen liiton yleismestaruudesta piirillä tulee olla vähintään kolme (3) ampujaa jokaisessa kilpailulajissa. Tekninen asiantuntija: Jorma Jäntti p Ilmoittautumiset: Viimeistään sähköpostiosoitteella: ilmoittautumislomakkeella, joka on kerhon nettisivulla Lomakkeelle tulee merkitä ilmoittava piiri, kilpailijan nimi, sotilasarvo, sarja, kilpailulajit sekä joukkueet sarjoittain. Myös ilmoittajan ja joukkueen johtajan nimi sekä yhteystieto on merkittävä. Lomakkeelle olevaan sarakkeeseen pyydetään merkitsemään ruokailuun osallistumiset a 7, peritään ruokailun yhteydessä. Osallistumismaksu: 25 /suoritus maksetaan piireittäin mennessä Kajaanin Reserviupseerikerhon tilille: FI Yksittäisten kilpailijoiden jälki-ilmoittautuminen on mahdollista, mikäli sarjoittain järjestetyissä erissä on tilaa. Jälki-ilmoittautuneet maksavat osallistumismaksunsa (40 /suoritus) kilpailutoimistossa. Eräluettelot ovat viimeistään luettavissa kerhon nettisivuilta osoitteessa kajaani.net/ ja lähetetään erikseen pyydettäessä paperitulosteena ilmoittautumisen yhteydessä annettuun osoitteeseen 1 kpl/piiri. Opastus: Kilpailupaikkana on Kainuun prikaatin ampumarata Hoikanportti. Opastus n. 3,5 km Kajaanin keskustasta Sotkamoon kulkevalta tieltä oikealle Lehtovaaran tietä n. 5 km. Majoitus: Sotilasmajoitukseen ei ole mahdollisuutta. Majoittumiseen suositellaan: - Kainuun Portti, Mainuantie 350, Kajaani: 2hh 70, 1hh 55, tel Täällä pe kilpailutoimisto, 16. ja se on Hoikanportissa. - Vanha Kulkuri, Syväojankatu 1, Kajaani: 2hh 70, 1hh 50, tel Hotelli Kajaani, Onnelantie 1, Kajaani: 2hh 80, 1hh 68, jatkuu seuraavan palstan ylhäältä ->

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi

Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi 1 Tervetuloa, 11. Sukutapaamiseen Imatralle Paikka: Ilmoittautuminen: Imatran Kylpylä Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi www.stenberginsukuseura.com To 23.7.2015 asti sitovat ilmoittautumiset

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015 Helsinki, 14.1.2015 Pääesikunnan henkilöstöosasto Viite: Lausuntopyyntö 27.11.2014, asia nro 3585/50.07/2014 RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2013

Toimintakertomus vuodelta 2013 Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

Lotta-patsas Kirkkokadulla

Lotta-patsas Kirkkokadulla Kaupunginhallitus 473 29.10.2012 Kaupunginhallitus 497 12.11.2012 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET 6.12.2012 733/014/2012 KH 473 Kaupungin, seurakuntayhtymän, Maasotakoulun, rajavartiostojen ja järjestöjen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 Suomen Reserviupseeriliitto ry. KOLMIVUOTISSUUNNITELMA Liittokokous 23.11.2013 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 TOIMINNAN ARVOT Suomen Reserviupseeriliiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET 1. YLEISTÄ 2. HUOMIONOSOITUKSET 2.1 Yleistä Ohjeella määritetään muistamiseen ja palkitsemiseen liittyvät säännöt ja periaatteet Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN VALTAKUNNALLINEN RAUHANKÄVELY KUOPIOSSA 18.9.2011 Kävelytapahtuma 18.9. klo 12 15 Valkeisenlammella Kuopiossa 1 Pohjois-Savon Rauhanturvaajat ry, www.pohjois-savonrauhanturvaajat.org

Lisätiedot

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015 2015 P-KR Kertausharjoitukset Esikuntaupseeri 0295 423 000 5.1. P-KR 1/15 varusmiehet palvelukseen 8.1. P-KR Tulojuhla 3.2. PKALTSTO Kilta Maanpuolustustapahtumien allakointitilaisuus Torikatu 36 Jari

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 28.3.2015 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savolan juhlapuhe Ilmajoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 28.3.2015, Ilmajoen

Lisätiedot

Hymer Club Finland 23-25.5.2014

Hymer Club Finland 23-25.5.2014 Hymer Club Finland 23-25.5.2014 25-vuotisjuhla ja kevätkokous iloisessa Itä-Suomessa, Muuruvedellä! Loistava valinta juhlapaikaksi, Hymer Clubin perustamispaikkakunta, Muuruvesi. Aurinkoisena perjantaina

Lisätiedot

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi RES 2020 -strategia Syyskokous 14.11.2015 Pori 2 Strategia 2016 2020 Sisältö Reserviläisliiton strategia 2016-2020.................6 Toiminnan arvot............................6 Toiminta-ajatus............................

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Tuloslaskelma ja Tase Yleistä Vuosi 2009 oli yhdistyksemme 51. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Vuosikokous 2013 päätöksellä palveluaktiviteetti sotiemme veteraanien hyväksi. Kokouksen päätös perustui

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS

RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS 2015 RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS Puheenjohtaja Markus Lassheikki, 040 779 9680, markus.lassheikki@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja Sami Kujala, 0400 766 491, sami.kujala@vem.fi Sihteeri Seppo Vahasalo,

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 1/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 1/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 21.5.2011 KESKI-SUOMEN RU PIIRIN ALKUVUODEN TOIMINTAA Arvoisat reservinupseerit! Kevät on edennyt vauhdilla, saunavastan tekoon päästäneen totuttua aikaisemmin! Kuten tiedämme

Lisätiedot

Yleistä Piiri toimii jäsenyhdistystensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien.

Yleistä Piiri toimii jäsenyhdistystensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien. ETELÄ-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRI RY TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Yleistä Piiri toimii jäsenyhdistystensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien.

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1(6) Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 58. toimintavuosi on Reserviläisliitto

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake:

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake: Toimintalomake Kirjautuminen: Liiton nettisivun www.rul.fi oikeasta alalaidasta. Tunnukset ovat samat, kuin uuteen WordPress nettisivupohjaan. (Uudet tunnukset saa järjestösihteeriltä jarjesto@rul.fi).

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS 2008

SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS 2008 SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli ry:n 17.toimintavuosi. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 107 + 2 kannattajajäsentä. 21.9. järjestettiin

Lisätiedot

TAMPEREEN KANSALAISJUHLATOIMIKUNTA Väinölänkatu 2 33100 TAMPERE SEREMONIOIDEN JÄRJESTELYOHJEET. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

TAMPEREEN KANSALAISJUHLATOIMIKUNTA Väinölänkatu 2 33100 TAMPERE SEREMONIOIDEN JÄRJESTELYOHJEET. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä TAMPEREEN KANSALAISJUHLATOIMIKUNTA Väinölänkatu 2 33100 TAMPERE SEREMONIOIDEN JÄRJESTELYOHJEET Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Tampere 2015 2 Hyvä lukija, Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunta järjestää

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2011

Kiltauutiset 1 / 2011 Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRIN YHDISTYSJOHDON KOULUTUSPÄIVÄ 12.01.2013. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) esittely

KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRIN YHDISTYSJOHDON KOULUTUSPÄIVÄ 12.01.2013. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) esittely KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRIN YHDISTYSJOHDON KOULUTUSPÄIVÄ 12.01.2013 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) esittely KESKI-SUOMEN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKKÖ KSkotuyks Kotuyksikön päällikkö Kari Kilpeläinen

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta 2015 11.-12.4. Liiton vuosikokous, seppeleenlasku, tervehdysten vastaanotto Helsingissä

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 7.7.2015 klo 12:30 1/5 Paikka Tulihukka-leiri, Mynämäen palloiluhalli, Urheilutie 9, Mynämäki LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Haapala Heikki Haikonen

Lisätiedot