Eero Savolainen: Perhe on paras. Itärajan tuntumassa Valtion YT-laki muuttui

Transkriptio

1 Eero Savolainen: Perhe on paras Itärajan tuntumassa Valtion YT-laki muuttui

2 Tahallisuus 4,30 SEKUNTIA 19 lainsäädäntöviitettä 110 esityöviitettä 190 oikeuskäytäntöviitettä 94 kirjaviitettä Suomen nopein hakupalvelu löytää kaikki oikeuslähteet yhdellä haulla. Kuinka nopeasti löydät vastaavat tiedot nykyisillä välineilläsi? Pykälän parempi hakupalvelu

3 Puolustajat Huuto turvallisuuden puolesta tulisi kuulua eduskuntaan asti. Muutama viikko sitten julkaistiin EU:n perusoikeusviraton tutkimus, jossa todetaan, että suomalaisista naisista 47 prosenttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Samaa karua arkea todisti professori Mirka Smojel tutkimuksessaan, joka paljasti toistuvan väkivallanuhrien olevan parisuhdeterrorin kohteita. Tutkimustulokset eivät varmasti yllättäneet jäsenistöämme. Tieto kuitenkin pysäytti minut. Onko todella niin, että lähes joka toinen nainen eli kaverini, työtoverini tai sukulaiseni on kokenut väkivaltaa? Perheväkivallan rujot kasvot näyttäytyvät liian usein karmaisevalla tavalla naisten lisäksi lasten elämässä eivätkä miehetkään hyvinvoivia ole, jos tilastoja katsoo. Erityisesti ylemmissä sosiaaliryhmissä perheväkivalta pysyy piilossa. Muistelin, että eräs työkaverini kahdenkymmenenvuoden takaa ajelehti väkivaltaisesta parisuhteesta toiseen. Pankinjohtaja, mies numero viisi, hakkasi vaimoaan toistuvasti, mutta suhde jatkui tutun kaavan mukaan hakkaamisen ja anteeksiannon pyhässä liitossa. Asiaa ei auttanut, että naisella oli puolustajia. Tutkimusten lisäksi media piirtää kuvaa väkivallan määrästä yhteiskunnassamme ja turvallisuusalan ammattilaiset ovat valokeilassa. Kuluneen kevään aikana on välittynyt voimakkaita visuaalisia viestejä mielenosoitusten ympäriltä esimerkiksi Ukrainasta. Poliisin toiminta mellakkatilanteissa on ollut häkellyttävä ja meille hyvin vieras. Tavuakaan ei ole lehdistä tarvinnut lukea, kun kuva poliittisista jännitteistä on siirtynyt verkkokalvoille. Kuvan merkitys ja viestinnällinen tavoitteellisuus on kasvanut selvästi sähköisen median myötä. Veriset tapahtumat muistuttavat meitä myös siitä, että demokratia sanan- ja kokoontumisen vapauksineen eivät ole olleet itsestäänselvyyksiä aina pohjolassakaan. Vakaa yhteiskuntarauhamme ei ole syntynyt kivutta. Tänäänkin puolustajia ja puolestapuhujia tarvitaan. Kun omat voimat eivät riitä tai lakipykäläviidakossa olo on kuin viidakon tähtösellä, niin ammattiyhdistys levittää turvaverkkonsa ja ottaa kopin asioiden edistämisestä. Jotta tulevaisuudessakin turvaverkkoja olisi, tarvitaan jäseniä mukaan toimintaan. Jäsenrekisterit suoltavat armotonta dataa suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Toisaalta työelämään astuu Y-suku polvi, jonka vaikuttamiskanavat ovat moninaisemmat kuin paperimaailmaan tottuneiden isiensä, hieman kauhistuttavine odotuksineen. Nuoret ovat kiinnostuneita ympäristöstä ja sosiaalisesta vastuusta. Avoimuus ja joukkoistaminen ovatkin tämän ajan ilmiöitä. Nuoret haluavat työhön merkityksellisyyttä ja arvoja. Ongelmaratkaisun lisäksi he haluavat kehittää työssään uutta ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tuttua, vai mitä? Nyt vaan tilaa uusille tavoille vaikuttaa ja tehdä edunvalvontatyötä hulppeaa historiaa unohtamatta. Ääni kuuluviin ja antaa palaa! Hannele Lotsari-Coffeng twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus P&O 2/2014 3

4 SISÄLTÖ 2/ Kansijuttu: Perhevapaita muokataan uuteen malliin. Osaamista ja ammattitaitoa Itärajan tuntumassa Säännöllisesti kokoontuvat EX:ät Kansikuva: Katja Almgren Jäsenten eduksi Valtion YT-laki muuttui Muutoksia vuosilomasopimuksiin Vyyhti on sekaisin ja narunpätkät hukassa! vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Toimitus Asemamiehenkatu 2, Helsinki toimitus@spjl.fi Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng hannele.lotsari@spjl.fi Viestintäassistentti/valokuvaaja Katja Almgren katja.almgren@spjl.fi Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p Taitto Kaaripiste Oy Paino ScanWeb Oy, Kouvola p ISSN Aikakausmedian jäsen Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p ollipekka.duk@gmail.com Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Nina Juurakko-Vesikko Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mika Nygård Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Lehti nro 3/2014 ilmestyy viikolla 20 (aineistot viimeistään ) Lehti nro 4/2014 ilmestyy viikolla 26 (aineistot viimeistään ) Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta. 4 P&O 2/2014

5 Kun Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointia mitataan sairauspoissaoloilla, on syytä huolestua. s Jokaisessa numerossa Pääkirjoitus... 3 Puheenjohtajan terveiset... 6 Luottamustehtävissä Kokkonen Repen kynästä Muistamiset Ristikko Lyhyesti Tässä numerossa myös Perhe on paras... 8 Työntekijöiden hyvinvointi kovilla hätäkeskuksissa Hengenmiesten leskien rahasto Sekoitettuna, ei ravistettuna Poliisiopiston kurssilaisten kohtaaminen Information på svenska Nordiska poliser vaktar serbisk biskop i Kosovo Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla asti Anita Heino, talouspäällikkö, p Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/om, p Pekka Lassila, pääluottamusmies/sm, p Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p Rita Ridanpää, lakimies, p Jaana Tynjälä, talousassistentti, p Toimiston faksi: , p , puhelinpäivystys klo , spjl@spjl.fi, Asemamiehenkatu 2, Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! P&O 2/2014 5

6 Jos virkamerkin suojassa tehdään rikoksia, ne on tutkittava huolella ja ehdottoman objektiivisesti. Yrjö Suhonen twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus 6 P&O 2/2014

7 Poliisi tutkii poliisia Suomessa on meneillään ennen kokematon rikostutkinta, jossa korkeassa asemassa olevaa poliisimiestä epäillään lukuisista törkeistä rikoksista. Ei ihme, että median mielenkiinto asiaa kohtaan on herkeämätön. Kuinka tässä mahtaa toteutua vanha sanonta: ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan. Välillä vaikuttaa siltä, että media itse haluaa tutkia, syyttää ja vielä tuomitakin. Peruslähtökohta on se, että kansalaisten pitää voida luottaa siihen virkamieskuntaan, joka verovaroilla ylläpidetään. Poliisi on ollut iät ja ajat yksi luotetuimmista viranomaisista tässä maassa. Se on organisaationa selvinnyt erilaisista kolhuista, joita kilpeen on matkan varrella tullut. Jos virkamerkin suojassa tehdään rikoksia, ne on tutkittava huolella ja ehdottoman objektiivisesti. Niin tahattomien kuin tahallistenkin virheiden selvittäminen on tärkeää. Ei pelkästään siksi, että saadaan mahdollinen syyllinen selville ja tuomittua. Virheistä on mahdollisuus oppia. Yksilön lisäksi myös organisaatio voi oppia. Jatkossa on mahdollisuus muuttaa toimintatapoja ja niitä koskevia ohjeistuksia. Menneiden organisaatiouudistusten myötä poliisilaitoksista on tullut suomalaisen mittapuun mukaan suuria. Se asettaa paineita suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnan jatkuvaan valvontaan ja arviointiin. Esitutkintalaki tarjoaa samat oikeudet ja velvollisuudet kaikille niille, jotka joutuvat mukaan joko asian osaisina tai todistajina. Tämä koskee poliisiakin. Poliisi ei ole sen paremmassa asemassa kuin kukaan muukaan. Toisaalta aseman ei pitäisi olla yhtään huonompikaan kuin kenellä tahansa kansalaisella. Poliisin kohdalla puhutaan poliisirikoksesta. Ikään kuin se olisi joku erityinen, rikoslakiin kirjoitettu oma rikoslajinsa. Käsitykseni mukaan näin ei kuitenkaan ole. Koko termi pitäisi poistaa käytöstä leimaavana. En ole kuullut puhuttavan syyttäjärikoksista, asianajajarikoksista enkä tuomaririkoksista. Nyt puheena oleva rikostutkinta heittää varjon koko Helsingin huumerikostutkintayksikön ylle. Nekin poliisimiehet, joilla ei ole pienintäkään osuutta koko asiaan, saavat tuntea nahoissaan työpaikan ja ympäröivän yhteisön paineet. Herjoja saa kuulla työssä ja vapaalla. Siinä samalla pitäisi kuitenkin kyetä suoriutumaan erittäin vaativasta työstä. Jos siinä ei onnistuta, rikolliset tästä eniten hyötyvät. Poliisiorganisaation johdolle tämä tilanne näyttää olevan hankala. Vaikuttaa siltä, että omia on helpompi syyttää kuin puolustaa. Kun tutkinta on syyttäjävetoinen, se antaa mahdollisuuden pestä omat kädet. Kannattaisi kuitenkin miettiä, mitkä ovat ne syyt, jotka ovat ylipäätään johtaneet tähän sotkuun. Onko valtaa delegoitu liikaa yhdelle ja samalle taholle, delegointiin keskeisesti kuuluva valvonta unohtaen? Esitutkinnan peruspilareita ovat tasapuolisuus, syyttömyysolettama, oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen, suhteellisuusperiaate, vähimmän haitan periaate ja hienotunteisuusperiaate. Tutkinnan kohteeksi joutuvan tulee voida luottaa lisäksi siihen, että kaikki mahdolliset esteellisyydet on kartoitettu ja poistettu. Tästäkin on laissa oma säädöksensä. Siellä on tämäkin: esitutkinta virkamies on esteellinen jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Miten mahtaa olla Helsingin poliisilaitoksen ja Keskusrikospoliisin asianomaisten yksiköiden välinen tilanne tällä hetkellä? Täyttyisikö tuo edellä oleva esteellisyysperuste? Hallituksen esityksessä 222/2010 todetaan, että tämän yleislausekkeen keskeiseksi merkitykseksi on muodostunut sen arvioiminen, miltä esitutkintavirkamiehen toiminta näyttää ulospäin. Joku merkitys pitäisi olla silläkin, miltä tilanne myrskyn keskellä olevista poliisimiehistä subjektiivisesti tarkastellen näyttää ja tuntuu. Eiköhän suomalaisen poliisiorganisaation sisältä olisi löytynyt päteviä rikostutkijoita Keskusrikospoliisin ulkopuoleltakin? Jälleen kerran nostan esille tarpeen perustaa maahan tutkintaelin, joka olisi täysin irti poliisiorganisaatiosta. Se lisäisi kansalaisten luottamusta järjestelmään. Se varmistaisi samalla nykyistä paremmin esteettömän tutkinnan, johon myös sen kohteeksi joutuva virkamies voisi paremmin luottaa. Jokohan olisi aika oppia edes jotain? P&O 2/2014 7

8 Eero Savolainen: Perhe on paras Lapsiperheissä meno voi olla välillä kovaäänistä ja hektistä, mutta silti se tuo mukavaa vastapainoa työlle. Tästä menosta suurimman vastuun lapsen elämän alkutaipaleella kantaa usein äiti, vaikka vanhempainvapaakausi on jaettavissa isän ja äidin kesken. Nyt isille kaavaillaan omaa kiintiötä. Teksti ja kuvat: Katja Almgren 8 P&O 2/2014

9 P&O 2/2014 9

10 mä näytän miten se tapahtu! 3-vuotias Aatos huutaa ja nousee sohvan käsinojalle seisomaan Hei, kädet levällään pikkuveli Antin itkiessä vuolaasti lattialla. Äitinsä vastusteluista huolimatta Aatos demonstroi juuri tapahtuneen ja rävähtää rytinällä suoralla vartalolla sohvalle ja siitä lattialle. Perheen äiti, Marjaana Savolainen ja isä, Eero Savolainen huokaisevat syvään. Eero ottaa itkevän, juuri sohvalta pudonneen Antin syliin, Marjaana pitää sillä välin isoveljelle pienen puhuttelun. Savolaisten arkeen kuuluu itkua ja ilon kiljahduksia, joskus örinää ja kovaa kolistelua. Perheen pojat Paavo, 7, Kalle, 5, Aatos, 3, ja Antti, 1, pitävät huolen siitä, että hiljaisuus laskeutuu taloon vasta iltayhdeksältä. Savolaiset kuuluvat siihen 98 % enemmistöön, jossa suurimman osan perhevapaista on käyttänyt perheen äiti. Eero on ollut kotona isyysvapaat sekä isäkuukauden. Paavon ja Kallen synnyttyä Eero jäi vapaille heti, Aatoksen ja Antin syntymien jälkeen sovitusti työnantajan kanssa. Isille kiintiöt Vuoden 2013 alusta isäkuukausi poistui ja isät ovat saaneet käyttää isyysvapaan 54 arkipäivää joustavammin haluamallaan tavalla, joko 18 vuorokautta yhtä aikaa äidin vapaiden kanssa tai kokonaisuudessaan äidin vapaiden jälkeen. Äitiysvapaa, 105 arkipäivää ja vanhempainvapaa 158 arkipäivää säilyivät ennallaan. STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle pitää uusinta muutosta hyvänä sykäyksenä kohti suurempaa perhevapaauudistusta eli mallia. Mallissa äideillä olisi 6 kuukauden vapaa, isille kiintiöitäisiin vapaaehtoiset 6 kuukautta ja 6 kuukautta olisi jaettavissa. Helle ei luota siihen, että naiset luovuttaisivat isille vapaita ilman erillistä kiintiötä. Minna Helle kertoo, että STTK:n tavoite on ollut jo pitkään nostaa naisten työelämän tasa-arvo miesten tasolle. Perhevapaat ovat tasa-arvokeskustelun keskiössä. Äitien jääminen kotiin pitkäksi aikaa vaikuttaa siihen, että naisten palkkakehitys ja eläkekertymä jäävät jälkeen, lisäksi naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa tehtävissä. Perhevapaakustannukset saataisiin myös paremmin jaettua nais- ja miesvaltaisten alojen kesken, jos isille kiintiöitäisiin omat vapaat. Eero ja Marjaana Savolainen työskentelevät Länsi-Suomen poliisilaitoksella, Eero Espoossa ja Marjaana Lohjalla. Lasten syntymien jälkeen molemmat ovat työskennelleet vaihtelevasti osa-aikaisina, niin että lapsia ei ole tarvinnut laittaa päivähoitoon. Tällä hetkellä kumpikin tekee 75 % työaikaa. Marjaana myöntää, että jokaisen äitiysloman jälkeinen töihin paluu on vaatinut totuttelua. Neljä kertaa olen jäänyt äitiyslomalle ja vanhempainvapaalle ja neljä kertaa olen tuntenut itseni työharjoittelijaksi niiden jälkeen. Niin paljon on ehtinyt töissä asiat muuttua siinä välissä. Esimerkiksi tuntomerkkirekisteriin ja viranomaisjärjestelmään eli Vitjaan muut saivat koulutuksen vapaideni aikana. Toisaalta lapset ovat Marjaanan mielestä olleet vielä niin pieniä, ettei hän olisi edes malttanut lähteä työelämään heti Lasten kanssa olisi mielellään enemmänkin 10 P&O 2/2014

11 Lue aiheesta lisää netistä spjl.fi Äitiys-, isyys-, vanhempainvapaata, hoitovapaata ja osittaista hoitovapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Perhevapaat ovat tasa-arvokeskustelun keskiössä äitiysloman jälkeen. Sekä Eero että Marjaana painottavat, että perhe on tärkein. Esikoisen ensiaskeleet Eero tallensi ja lähetti kuvan Marjaanalle, jotta äiti näkisi edistysaskeleet kesken työvuoron. Vapaa-ajan arvostus kasvaa Eero on tyytyväinen siihen, että työnantaja ja työkaverit ovat suhtautuneet myönteisesti perhevapaisiin ja osa-aikaiseen työskentelyyn, vaikka se tarkoittaakin sitä, ettei vajaata työaikaa tekevän tilalle palkata apuja. Kaikissa työympäristöissä perhevapaille jääntiin ei suhtauduta yhtä myötämielisesti. STTK:n Minna Helle uskoo, että mallin kiintiöt olisivat ratkaisu ongelmaan. Vaikka tasa-arvon edistymiseen ovat sitoutuneet puolueet, hallitus, palkansaajat ja työnantajat, asennemuutosta kaivataan edelleen etenkin työnantajan puolelta. Lapsen syntymä on iloinen asia työntekijälle ja sen pitäisi olla yhtä positiivinen asia myös työnantajalle. Mitä enemmän isien jäämisestä kotiin tulee normi, isyysvapaalle jäävä työntekijä ei enää leimaudu työyhteisössä. Minna Helle lisää, että vapaa-ajan ja perheen arvostus on kasvanut, eikä työlle uhrata enää kaikkea. Myös Savolaisilla työn ja vapaa-ajan tasapainoa pidetään tärkeänä. Osa-aikaisena ehtii olla pidemmän aikaa kotona lasten kanssa, jolloin työn nollaus on helpompaa, Eero kuvailee. Lapsi kotona 1,5-vuotiaaksi Eero Savolainen myöntää, että lasten kanssa olisi mielellään enemmän kotona, jos taloudellinen kompensaatio onnistuisi mallissa 18 kuukauden perhevapaiden ajalta maksettaisiin ansiosidonnaista korvausta, jolloin lasta voitaisiin hoitaa kotona vähintään 70 % palkasta 1,5-vuotiaaksi asti. Minna Helle myöntää, että uudistuksen aiheuttaman kustannuksen suuruus on niin iso, ettei muutos voi tapahtua hetkessä. Seuraava askel on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen aloittavan maan hallituksen ohjelma. Ehkäpä silloin saamme läpi mallin ja neljän vuoden kuluttua siitä täyden mallin. Lähteet: THL: malli vanhempainvapaan uudistamiseksi THL:n perhevapaatutkimus, P&O 2/

12 Työntekijöiden hyvinvointi kovilla hätäkeskuksissa Kun Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointia mitataan sairauspoissaoloilla, on syytä huolestua. Sairauspoissaolot ovat erittäin korkealla. Teksti ja kuva: Tanja Seppänen Vuodessa yhtä työntekijää kohden kertyy 18 päivää. Keskimäärin valtion vuoro työtä tekevä työntekijä on sairauden vuoksi poissa 15 päivää vuodessa. Juuri viimeksi yhdistyneessä Kuo pion hätäkeskuksessa on sairauslomien määrä yli 20 päivää vuodessa per työntekijä, kertoo Kuopion hätäkeskuksen luottamusmies Kai Vettenranta. Vettenranta uskoo, että sairauspoissa olojen takana on useita tekijöitä. Hän moittii vuorotyöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyä. Edelleen Hätäkeskuslaitoksessa asetetaan puhelujono jaksamisen edelle. Tauotus toimii tyydyttävästi niin sanottuina normaaliaikoina ja -tilanteissa, mutta kiireaikoina, kuten kesäisin, se ei toimi kunnolla. Ei haittoja ehkäistä muillakaan tavoilla. Esimerkiksi käytössä oleva joustamaton työvuoromalli Ongelmat kasaantuvat vuoroissa, joissa työskennellään minimivahvuudella. päinvastoin lisää vuorotyön vaikutuksia. Terveydelle aiheutuvia haittoja seuraa tällä hetkellä vain työterveyshuolto. Ongelmat kasaantuvat vuoroissa, joissa työskennellään minimivahvuudella. Hätäkeskuslaitos antoi tämän vuoden alussa myös hälytyssalin vahvuussuunnitteluohjeen, joka pyrkii kohdentamaan työvoimaa puhelumäärien mukaan. Käytännössä on menty siihen, että arki-iltoina ja erityisesti arkiöinä mennään minimivahvuuksilla, jolloin yhdenkin henkilön poistuma aiheuttaa ylityötarpeen. Kohdentaminen on niin voimakasta, että se saattaa rikkoa työntekijöiden säännöllisen työvuoro kierron. Tämä on Hätäkeskuslaitoksen oman TYHY-käsikirjan vastaista. Vastapainoksi arkipäivävuoroissa on niin paljon porukkaa, ettei kaikille riitä tilaa hälytyssalissa. Lisäksi runsas vuosi sitten työnantaja nosti päivystäjäkohtaisen vuotuisen hätäpuhelumäärän 7 500:sta 8 300:an, eli noin 10 %. Samalla laskukaavaa muutettiin. Todellisuudessa päivystäjäkohtainen puhelumäärä nousi noin 15 %. Vettenranta korjaisi tilannetta palaamalla joustavaan työvuoromalliin ja asettamalla tauotuksessa henkilöstön jaksamisen selkeästi puhelujonon edelle. Hän kertoo, että Kuopion hätäkeskuksessa työnan- 12 P&O 2/2014

13 taja on tarjonnut jaksamisen tukemiseen työnohjausta. Vettenrannasta se selvästikään ratkaise jaksamisongelmaa. Parantamista vailla olisi myös ikääntyneiden vuorotyöntekijöiden tukeminen. Tällä hetkellä ikääntyneiden työntekijöiden asema on huono. Jos ikääntynyt esimerkiksi lääkärintodistuksen perusteella siirtyy tekemään jollain tavoin kevennettyä tai poikkeavaa työaikaa, siirtyy hän Hätäkeskuslaitoksen työvuoromalliohjeen perusteella tekemään pelkkiä arkipäivä- ja arki-iltavuoroja, jolloin hän menettää kaikki haittakorvaukset. Työnantaja ei ainakaan toistaiseksi ole suostunut keventämään ikääntyneiden työntekijöiden vuorotyörasitusta esimerkiksi lyhennetyillä yövuoroilla. Nykymalli rasittaakin normaaleissa työvuoroissa olevia lisääntyvien yövuorojen kautta. Hätäkeskuslaitoksessa on kehitteillä Ikä-ohjelma, jonka sisällöstä ei toistaiseksi ole mitään tietoa. Toivottavasti se tuo parannusta ikääntyneiden työntekijöiden asemaan. P&O 2/

14 Luottamustehtävissä Toimittanut ja kuva: Katja Almgren Tiina Tintti Rantanen, 46 Koulutus: Yo-merkonomi, tekstiiliartesaani Työpaikka: Valtakunnan syyttäjänviraston syyteasiainyksikkö Tehtävä: tarkastaja Ay-toiminta: OHK:n hallituksen varajäsen vuodesta 2010 Pitäisi tehdä -ajasta tulisi siirtyä Minä teen -aikaan 14 P&O 2/2014

15 Halusin olla isona sairaanhoitaja tai lääkäri Työ Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKSV) on syyttäjälaitoksen keskusvirasto, jossa työskentelee 42 henkilöä. VKSV on asiantuntijaorganisaatio, jossa työtahti on kiivas, eikä edellisenä iltana voi olla varma siitä mitä työtehtäviä aamulla pöydältään löytää. Työtilat jakautuvat Albertinkadun virastotalon kahteen eri kerrokseen. Työhyvinvointi Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävän osan syyttäjälaitoksen sairauspoissaoloista. VKSV:ssa panostetaan ennaltaehkäisyyn: hyvään ergonomiaan, tarjotaan liikuntamahdollisuuksia ja kannustetaan liikkumaan. Tyhy-tapahtumiin pyritään aina sisällyttämään vähän liikuntaa, viimeisimmäksi laskiaistiistaina, jolloin käytiin yhdessä reippaalla neljän kilometrin kävelyllä. Kaikki lähtee kuitenkin yksilön omasta halusta liikkua ja huolehtia itsestään. Uskon, että jokainen meistä haluaisi pystyä liikkumaan normaalisti eläkkeelle päästyään. Tämä ei toteudu itsekseen mitään tekemättä. Siksipä Pitäisi tehdä -ajat on syytä jättää taakse ja siirtyä Minä teen -aikaan. Ay-toiminta Järjestötoiminta pitäisi saada näkyvämmäksi osaksi arkea. Kuinka aktivoimme jäsenet? Olisiko yksi vastaus sosiaalinen media? Mielessäni herää kysymys, voisiko yhdistys tai liitto ottaa myös osaa ihmisten liikuttamiseen järjestämällä aiheeseen sopivia tapahtumia, koulutusta tai perustamalla sähköisen vertaistukiryhmän. Tulevaisuus Muutokset olisi mielestäni nähtävä positiivisina mahdollisuuksina. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Kiristyvät resurssit tuovat mukanaan sen, ettei kaikkia virkoja enää eläkkeelle lähtevien jälkeen täytetä. Joudumme miettimään, mitä kaikkea pystytään tekemään ja miten. Uusien järjestelmien (esimerkiksi AIPA) käyttöönoton myötä kansliahenkilökunnan tehtävänkuvat tulevat muuttumaan. Osansa siitä saavat toki myös syyttäjät. Kuten hallinnonalalla on jo nähty, oman työpaikan olemassaolo ja sen sijaintipaikka ei ole enää itsestäänselvyys. Kaikki tämä aiheuttaa huolta, ja laittaa miettimään omaa tulevaisuutta. Harrastan Tanssin 3 6 tuntia viikossa, ihan kilpailumielessäkin. Olen mukana StepUp Schoolin Young At Heart -tanssiryhmässä, joka on osallistunut Show Dance -kisoihin Performing Arts -sarjassa jo viitenä vuotena ohjaajamme ja koreografimme Marco Bjurströmin luotsaamana. Kilpailumatkoja on tehty eri puolille Suomea ja Eurooppaa. Ryhmässä on mukana noin 50 yli 30-vuotiasta tanssille sydämensä menettänyttä naista. Muutamana vuonna on ollut miehiäkin mukana. Ryhmämme on käynyt myös esiintymässä hyvin erilaisissa paikoissa, kuten Vantaan painicupissa, Keravan taidemuseossa ja jopa Prisman hedelmäosastolla! Innostun Olen helposti asiasta kuin asiasta innostuva. Varsinkin silloin, kun sillä on merkitystä isommassa kokonaisuudessa. Jopa ison aineiston kopioinnista ja järjestämisestä, joka auttaa syyttäjää jutun ajamisessa, ja helpottaa ja nopeuttaa prosessia. Myös yhteisten tyhy-tilaisuuksien järjestäminen on hauskaa puuhaa aikoinaan matkailua opiskelleelle merkonomille. P&O 2/

16 Itärajan tuntumassa Neljänsadan poliisin voimin valvotaan yli neliökilometrin aluetta, jossa sijaitsevat maamme kaksi vilkkainta rajanylityspaikkaa sekä Kotkan ja Haminan satamat. Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kysymyksiin vastaa pääluottamusmies Antti Penttilä. Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuva: Lappeenrannan kaupunki Mitä muutos on tarkoittanut henkilöstölle? Sekaannusta. Tällä hetkellä ei ole selvyyttä vielä läheskään kaikista käytännön asioista, miten ne uudessa virastossa tehdään. Työt eivät ole hävinneet, mutta muutoksia tulee muun muassa lomakäytäntöihin. Materiaalihallinnossa esimerkiksi voima- ja suojavälineiden ja ajoneuvokaluston käytännön hallinnointi on vaikeutunut, kun nyt käsitellään entistä suurempia varustemääriä ja henkilöstömääriä. Tarvetta on palata ajassa taaksepäin eli asioita pitää hoitaa poliisiasemakohtaisesti koska hallittava massa on kasvanut liian suureksi. Kymenlaakson poliisilaitos Etalä-Karjalan poliisilaitos Kuinka toimivat ovat tilaratkaisut? Kaksi poliisiasemaa viidestä on väistötiloissa sisätilaongelmien takia ja näistä toisen poliisiaseman henkilöstö on väistötilojen väistötiloissa, koska väistötiloissakin todettiin sisäilmaongelma. Pääpoliisiasemalla on laskennallisesti liikaa neliöitä henkilöstöön nähden. Laskentaa vääristää se, että ylimääräiset tilat ovat varastoja ja aulatilaa, joiden muuttaminen toimistotilaksi ei onnistu. Onko työilmapiirissä havaittu muutoksia? En tiedä onko poliisilaitoksen ylemmässä johdossa tehty havaintoja työilmapiirin laskusta, mutta viestiä on ainakin vie- Kaakkois-Suomen poliisilaitos ty eteenpäin jo aikaisemmin. Pelkona minulla on, että asia vaikuttaa huomattavasti työn tuloksellisuuteen ja työssä viihtyvyyteen pitkällä aikajänteellä, jos asialle ei pystytä tekemään mitään. Oma havaintoni on, että työilmapiiri on huonontunut. Se huononi jo edellisessä uudistuksessa aivan riittävästi. Lopullinen lasku uudistuksesta näkyy vasta myöhemmin. Kaikissa uudistuksissa henkilöstöä on pudonnut tyytymättömien ryhmään ja se näkyy väistämättä työmotivaation laskuna. Tämä siitäkin huolimatta, että joidenkin kohdalla käytännön muutokset omaan työhön tai asemaan ovat olleet pieniä. Negatiivisella ilmapiirillä on tapana levitä sellaisten joukkoon, joihin muutokset eivät vaikuta. Sairauspoistumien muutoksista ei ole tietoa. Miten raskaanliikenteen valvonta hoidetaan nyt? Liikennepoliisilla on suunniteltu jaksoihin erikseen työvuorot raskaan liikenteen valvontaan. Onnistumisesta ei ole tietoa. Henkilöstön vähentyminen suhteessa vaadittavaan tulokseen tulee olemaan haasteellinen ja yleisesti ottaen lii- 16 P&O 2/2014

17 Henkilöstömäärä: noin 500, joista noin 400 poliiseja. Alueen koko pinta-alana: neliökilometriä Asukasmäärä alueella: Henkilöstöjakauma laitoksen alueella Kenttäryhmät päällystöineen Tutkinta päällystöineen Liikennepoliisi Vartijat Työvuorosuunnittelu Hallinto ja esikuntayksikkö, päällystö mukaan lukien Lupahallinto, päällystö mukaan lukien Tilannekeskus kenteenvalvontaan vaadittavaan tavoitteeseen ei tulla pääsemään. Valvontaja hälytysyksikön resurssivajetta liikennepoliisi on joutunut paikkaamaan heti alusta lähtien. Ilmiölle ei näy loppua. Vaikuttaako itäraja toimintaanne, ja jos niin miten? Itäraja vaikuttaa paljon. Erityisesti liikenteessä on paljon Venäjän rekisterissä olevia ajoneuvoja sekä VT 6:lla ja VT 7:llä. Tehtäväsidonnaisuusaika, verrattuna suomalaiseen tienkäyttäjään, on kaksinkertainen muun muassa venäläisten olleessa kyseessä. Tämä oli tuore havainto tilastoista. Imatran, Lappeenrannan ja Haminan kaupunkien alueellakin naapurimaan liikennettä on runsaasti. Venäläinen liikennekulttuuri pistää heti silmään näillä alueilla. Tilas tollisesti en osaa sanoa paljonko tehtäviä se aiheuttaa. Varsinaiseen rikoslakirikollisuuteen venäläisten turistien tms. suuri osuus ei ole vaikuttanut. Onko muutoksella ollut vaikutusta esimerkiksi partiointimatkoihin? Jonkin verran on jouduttu partiota siirtelemään eri kenttäjohtoalueiden välillä, jotta saadaan poliisilaitoksen tulossopimuksessa edellyttämät partiomäärät täytettyä. Samoin tutkinnasta käytetään tuuraajia hälytyspartioissa. Muutoin partiointimatkat eivät ole kasvaneet, koska poliisilaitos on jaettu kolmeen kenttäjohtoalueeseen. Alueiden rajapinnoilla tehtäviä on vähemmän. Kenttäjohtoalueet ovat suhteellisen saman suuruisia asukas- ja henkilöstömääriltään. Vaikuttaako muutos yleiseen turvallisuuteen alueellanne? Välittömiä vaikutuksia ei ole havaittu. Ennustan kuitenkin, että resurssien vähentyminen tulee näkymään pitkällä aikavälillä toimintavalmiusajan nousemi sena ja tutkinnan selvitysprosenttien laskuna. Viesti talon johdolta on kuitenkin ollut, että PORA III ei suoraan ole aiheuttanut resurssien vähennystä, vaan uudistus oli välttämätön, etteivät resurssit vähene vielä enemmän. Näenkin tulevan ongelman valtakunnallisena, eikä pelkästään Kaakkois-Suomea koskevana. Vastuu alkaa kaatumaan kuitenkin toiminnan rahoittajan suuntaan, joka viime kädessä määrittelee miten paljon asiaan satsataan. P&O-nettilehdessä artikkeli Kaakkois-Suomen poliisilaitoksesta Käytännöt yhtenäistetään ja byrokratia lisääntyy. P&O 2/

18 58 % ei pystyisi huolehtimaan perheensä menoista yksin. KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT? Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI Esimerkkihinta: 47-vuotias henkilö, SPJL:n jäsen, euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. if.fi P&O 2/2014

19 Hengenmiesten leskien rahasto Maaliskuussa 2012 ulkomaalaispoliisin konstaapelit saattavat Helsingin Malmilla käännytettävää ulkomaalaista, joka hyökkää aivan yllättäen heistä toisen kimppuun, takoen julmasti vasaralla päähän. Poliisi loukkaantuu tilanteessa. Saman vuoden toukokuussa Hyvinkäällä sattuneessa ampumavälikohtauksessa useat poliisit ovat hengenvaarassa, yksi heistä haavoittui tilanteessa vakavasti. Mikä on poliisi- tai valtiotyönantajan vastuu virkamiehen suhteen tällaisen jälkeen. Entä mikä osuus vastuusta voi jakautua virkamiehelle tai hänen ammattiliitolle. Mutta palataanpa ajassa hieman taaksepäin 1700-luvulle ja Skotlantiin, jossa papit istuivat iltaa pohtien perheidensä kohtaloa, kun heistä aika jättäisi. Siihen aikaan mies vielä ainoana elätti vaimon ja lapsensa. Syntyi ajatus rahastosta, johon jokainen laittaisi tietyn laskennallisen osuuden tuloistaan jollakin aikavälillä. Siitä rahastosta kustannettaisiin vaimon ja lasten elantoa, ainakin joksikin aikaa. Ajatus levisi ja toiminta kehittyi, kouluttautunut väestönosa, jolla oli siihen varaa ja mahdollisuuksia, liittyi siihen. Poliisilaitos työnantajana huolehtii välittömistä sekä välttämättömistä toimenpiteistä virkatehtävissä vakavasti loukkaantuneen tai menehtyneen virkamiehen ja hänen omaistensa suhteen. Tässä on ainakin tiedossani olevien tapausten tiimoilta otettu aimo harppaus hyvään suuntaan, virkamiehen eduksi. Siitä kiitos. Seuraavaksi paljon parjattu Valtiokonttori kaivaa kuvettaan lakisääteisten velvoitteiden ja vakuuttamisen kautta asioiden hoitamiseksi. Ja uskokaa tai älkää, mutta korvausten euromäärien sekä ohjeiden mukaan ne ovat tyydyttävällä tasolla. Väitän kuitenkin, että ne eivät ehkä aivan kaikille ole riittäviä, eikä euroilla korvata menetettyä henkeä tai raajaa. Asioiden hoitamista kuitenkin todennäköisesti helpottaa, jos riskiä on jaettu yhteisesti vielä enemmän ja vapaaehtoisillakin tavoilla. Selvitin suomalaisten kuuden henkivakuuttajan hintoja, eikä mikään niistä, omanikaan kaikilla bonuksilla ja pisteillä, pärjännyt liiton (SPJL) sopimalle vakuutukselle reilusti edullisimpana IF-vakuutuksen (Kaleva, Ryhmäsampo Primus) kanssa. Finanssivalvonta ja Rahatieto ovat lisäksi tutkineet ja vertailleet suomalaisia henkivakuuttajia päätyen samaan lopputulokseen. Muutama kymppi vuodessa tai ehkä satanen siitä, että olen jakanut ammatillista riskiäni hieman lisää, on oikeasti vähän, en enää todellakaan jäisi ainoastaan lakisääteisten korvausten varaan. Poikkeapa joutohetkellä jossa klikkailemalla valitaan liittomme listalta, voit täyttää omat tietosi vielä sitoutumatta mihinkään. Hinta muodostuu yksilöllisin perustein (ikä, sukupuoli, asuinkunta). Lisäksi ainoana henkivakuuttajana, terveystiedot voi ilmoittaa nekin klikkaamalla. Turva pysyvän haitan osalta ( ) maksaisi tällä hetkellä omilla tiedoillani 30 vuodessa ja turva tapaturman aiheuttaman kuoleman varalta ( ) kympin vuodessa, esimerkkinä. Tähän vielä henkivakuutus till ( ), se tekisi viitisen kymppiä lisää. Minä ja pari muutakin virkaveljeä varmisti tämän omalta kohdaltaan reilaan, kannattaisiko sinunkin. Kirjoittaja Ilari Kulmanen on Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen pääluottamusmies P&O 2/

20 PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Valtion YT-laki muuttui Yhteistoimintaa ja sen toteutumista tulee arvioida virastoissa vuosittain. Pirjo Lappalainen Oikeusministeriö Uusi valtion yhteistoimintalaki tuli voimaan viimeinkin, poikkeuksellisen pitkän valmistelun jälkeen Valtion yhteistoimintalaki on aina vastannut pääpiirteiltään yritysten yhteistoimintalakia, joka tuli voimaan jo vuonna 2007, minkä vuoksi muutokset valtion YT-lakiin olivat tarpeen. Uudistus oli tärkeää myös siksi, että edellinen valtion YT-laki on ollut voimassa lähes muuttumattomana vuodesta 1988 lukien. Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset toimivammalle yhteistoiminnalle koko valtion hallinnossa ja saattaa yhteistoiminta luonnolliseksi osaksi virastojen toimintaa. Tavoitteena on ollut myös selkeyttää säännöshierarkiaa yhteistoiminnan osalta. Uudessa laissa käsiteltävät asiat on jaettu lukuihin ja käsiteltävien asioiden luettelo on muutettu vastaamaan tämän päivän työelämän terminologiaa. Huomioitavia YT-lain muutoksia: Yhteistoimintaelin on asetettava, jos viraston henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittava vuosittain yhteistoimintaneuvottelussa. Yhteistoimintaa ja sen toteutumista tulee arvioida virastoissa vuosittain. Uuden YT-lain mukaan virastoon on asetettava yhteistoimintelin, jos viraston henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20. Aikaisemmassa laissa siitä ei ollut näin täsmällistä määritelmää. Tämä on hyvä huomioida niissä virastoissa, joissa henkilöstömäärä on vähintään 20, eikä siellä ole perustettu toimivaa YT-elintä. YT-laki velvoittaa, että henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tulee laatia vuosittain yhteistoimintaneuvotteluissa. Ne on tuotava riittävän varhaisessa vaiheessa neuvotteluun, jotta henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmien sisältöön. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisestä sekä siinä tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä. Suunnitelma on tehtävä henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksen mukaisella tavalla ryhmiteltynä. Uutta on myös se, että yhteistoimintaa ja sen toteutumista tulee arvioida virastoissa vuosittain. Se miten arviointi tapahtuu, on jätetty virastojen omaan harkintaan. Arviointi voi tapahtua YT-kokouk sessa tai se voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä arviointikyselyllä. Uuden lain siirtymäsäännöksen mukaan vanhan lain mukaiset YT-sopimukset ovat edelleen voimassa, joten mitään paniikkia eikä kiirettä muutosten tekemiseen ole. On kuitenkin selvää, että niissä virastoissa, joissa on omat YT-sopimukset, on syytä tarkastella sopimuksia ja tehdä tarvittavat lain edellyttämät korjaukset niihin. Samalla olisi hyvä sopia myös siitä, minkälaista välitöntä yhteistoimintaa virastossa on ja mitkä asiat käsitellään milläkin tasolla, ja kirjata ne YT-sopimukseen. Oikeusministeriöstä on lähdössä maaliskuun aikana virastoille ohjeistusta henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatimisesta. Lisäksi on luvassa koulutusta ja materiaalia uudistuksen sisällöstä valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen toimesta. 20 P&O 2/2014

21 Muutoksia vuosilomasopimuksiin Syksyn ja alkuvuoden aikana minulta on usein kysytty, missä vaiheessa vuosilomalla sairastumiseen liittyvä 7 päivän karenssi poistuu. Se poistuu , kun uusi valtion virka- ja työehtosopimus astuu voimaan. Karenssin poistumisen ajankohdasta syntyi epäselvyyttä, koska siihen liittyvä vuosilomalain muutos astui voimaan Koska kaikilla ei ollut tietoa lakimuutoksen sisältämästä mahdollisuudesta noudattaa voimassa olevaa VES-sopimusta, pettymyksiä tuli, kun sairastuminen ei keskeyttänytkään vuosilomaa oletetulla tavalla alkaen voimassa oleva vuosilomasopimuksen mom. kuuluu seuraavasti: Milloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on työkyvyttömyysjaksolle ajoittuva loma siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan, jos asianomainen sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä ja edellyttäen, että työkyvyttömyydestä esitetään lääkärintodistus tai viraston harkinnan mukainen muu luotettava selvitys. Oikeus vuosiloman siirtoon ei siis tapahdu automaattisesti, vaan sitä on erikseen pyydettävä ja sairastumisesta ilmoitettava heti, kun se on mahdollista. Työkyvyttömyys on myös todistettava. Vielä hetken voimassa olevan vuosilomasopimuksen 17 :n mukaan kuukausipalkkaiselle virkamiehelle ja työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta palkka yleisen valtion virka- ja työehtosopimuksen 7 :n mukaisesti. Eli palkkaus on määräytynyt aina sen työajan ja palkan perusteella, mitä virkamiehelle on maksettu hänen jäädessään lomalle. Nyt tämä asia on korjattu 17 :ään tehdyillä lisäyk sillä. Silloin kun virkamiehen tai työntekijän työaika ja palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan. Sitten tilanteissa, joissa työaika ja palkkaus ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana, lasketaan lomaajan palkaksi lomaoikeuden pituuden perusteella 9, 11,5, tai 14,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana virassa- ja työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Tässä yhteydessä ei makseta vuosilomalisää. Myös vuosilomakorvauksen määräytymisessä (23 ) otetaan jatkossa huomioon työajan ja palkkauksen muutostilanteet. Oikeus saada vuosiloma tai vuosilomakorvaus ennen osa-aikatyöhän siirtymistä poistuu (22 ). Samoin poistuu oikeus pitää kertynyt säästövapaa (14 ) ennen osa-aikatyöhön siirtymistä tosin mennessä ansaituista vuosilomista kertyneiden säästövapaiden pitooikeus säilyy. Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkkaukseen (17 ) ja vuosilomakorvauksen määräytymiseen (23 ) liittyviä uusia sopimusmääräyksiä sovelletaan alkaneena lomamääräytymisvuotena ansaittuihin lomiin, jotka pidetään sopimuksen voimaantulon jälkeen. Valtiovarainministeriö ei ole vielä antanut uusia soveltamismääräyksiä. Oikeus vuosiloman siirtoon ei tapahdu automaattisesti. Pekka Lassila Sisäministeriö P&O 2/

22 Säännöllisesti kokoontuvat EX:ät Helsingin poliisilaitoksessa perustettiin lähipoliisitoiminnan kehittämiseksi useita työryhmiä vuonna Yksi näistä ryhmistä oli materiaalityöryhmä. Työryhmän tehtävänä oli ennalta estävän materiaalin tuottaminen ja jakelu. Teksti: Veli Hukkanen Työryhmään nimettiin monipuolista osaamista ja kokemusta. Veturiksi määrättiin Veli Hukkanen, joka toimi tuolloin komisariona Itäkeskuksen poliisipiirissä. Hänelle oli kertynyt kokemusta lukuisten pidemmän ja lyhyem män ajan työryhmien puheenjohtajana, sihteerinä tai jäsenenä toimimisesta. Joukkoon mahtui niin hyviä kuin vähemmän hyviä työryhmiä. Materiaalityöryhmän aktiivisin toiminta ajoittui lähipoliisitoiminnan kehittämisen alkutaipaleelle Työryhmä lakkautettiin virallisesti vuonna 2008, mutta ryhmä kokoontuu edelleen. Olemme nimenneet itsemme exmateriaalityöryhmäksi. Kokoonnumme edelleen, vaikka muutoksia on matkan varrella tapahtunut organisaatiossa paljon, muun muassa Helsingin nuorisopoliisi lakkautettiin 2007 ja poliisipiirijako purettiin 2012, kertoo Veli Hukkanen. Yksi työryhmä ylitse muiden Mikä saa entisen työryhmän tapaamaan vuosi vuodelta uudestaan? Varmaan se, että teimme paljon ja ahkerasti työtä yhdessä monta vuotta, saimme paljon aikaan sekä opimme tunte- 22 P&O 2/2014

23 Lienee suhteellisen harvinaista, että poliisilaitoksessa toiminut entinen työryhmä tapaa toisiaan säännöllisesti. Ex-materiaalityöryhmän tapaaminen Helsingin kaupungintalolla ja uudessa panimoravintola Bryggerissä Vasemmalta: Hellevi Lundström, Yrjö Ketonen, Timo Heikkonen, Veli Hukkanen, Jari Salmi, Kalevi Havio ja Kari Jokinen. maan toisemme ja luottamaan toisiimme. Ja mikä ehkä kaikkein tärkeintä: opimme arvostamaan toisiamme. Meistä hyvin erilaisista persoonista kehittyi vähitellen tehokas työryhmä, jossa oli todellisen tiimin piirteitä. Todellinen tiimi koostuu pienestä joukosta ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään ja yhteisiin tavoitteisiin, yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa tiimin saavutuksista. Huipputiimeillä on havaittu olevan parempi huumorintaju ja niillä on työskennellessään hauskempaa kuin muilla tiimeillä. Tiimissä vallitsee luottamuksen ja hyväksynnän ilmapiiri ja yhteenkuuluvuuden tunne. Tiimi on avoin mielipiteille ja erilaisille tunteille, kovalle työlle ja myös hauskanpidolle. Tiimi on omistautunut vaativille normeille ja laadukkaiden tulosten aikaansaamiselle. Jäsenet ovat innoissaan tiimin työstä ja ylpeitä jäsenyydestään siinä. Mielestäni ryhmässä oli monia piirteitä huipputiimistä. Joukkuehenki ja tunnelma olivat tiimissä korkealla. Olimme hyvä ja tehokas työryhmä. Saavutimme asetetut tavoitteet kaikilta osin laadusta tinkimättä ja kaikki tämä perustehtäviemme ohessa. Kaikki työryhmän jäsenet olivat erittäin sitoutuneita ja innostuneita. Tiiviiden työkokousten aikana meillä oli tosi hauskaa, ja viidessä kuudessa vuodessa suunnittelimme ja toteutimme viisi esitettä. Monipuolista osaamista Hellevi Lundström toimi ennalta estävän materiaalin valtakunnallisena vastuuhenkilönä useiden vuosien ajan 2000-luvun alussa. Hän oli tehtävään liittyen Poliisin tekniikkakeskuksessa ohjeistamassa valtakunnallisten esitteiden jakelua. Lundströmin suorittaman valtakunnallisen kyselyn perusteella kävi selväksi, että silloin oli pulaa erilaisista esitteistä monissa poliisilaitoksissa eri puolilla maata. Kaikkien materiaalityöryhmän tuottamien esitteiden kuvat olivat ennalta estävän materiaalin valtakunnallisella foorumilla. Huumeet oli kysytyin esite. Helsingin poliisilaitoksen tarpeisiin tehtiin Turvaa kotisi ja Näpistys -esitteet. Muutamat poliisilaitokset eri puo- lilla maata halusivat myös näitä esitteitä käyttöönsä. Poliisilaitosten materiaaliyhdyshenkilöt kertoivat käyttävänsä Turvaa kotisi -esitteen tietopakettia suojausneuvonnassa ja Näpistys-esitettä kouluissa ja nuorisotaloissa pitämissään tilaisuuksissa. Ne, jotka eivät ole koskaan olleet tällaisessa projektissa mukana eivät tiedä, että esitteiden suunnittelu on kovaa työtä ja että laadukas esite syntyy pitkän suunnitteluprosessin tuloksena. Kaikki työ tehtiin virkatyönä, valokuvien ottamisesta alkaen. Hellevi Lundströmin osaamisella sekä kontakteilla viestinnän ammattilaisiin oli merkittävä osuus onnistumisessa. Tapaamiset ovat antoisia ja kertovat yhteistyöstä, joka on rakentanut ystävyydelle pohjan. Viihdymme edelleen yhdessä ja keskustelua riittää joka kerta tuntikausiksi. Tapaamme jälleen tänä vuonna päivittämään kuulumisiamme ja uskon, että meillä on silloinkin hauskaa yhdessä. Veli Hukkanen on Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario, joka on virkavapaalla ja toimii poliisikoordinaattorina Helsingin kaupungilla. P&O 2/

24 Teksti: Sirkku Kokkonen Piirros: Annamari Lignell Ajatuksia Vaik myö hosuttais yötkii, maailma jäis yhtä rempallee Rouva Kokkonen luki lehtiartikkelia ukkinsa kyläkaupasta. Siinä reportteri kertoi, kuinka Luumäen kyläyhteisöt elivät vuonna Naapurin emäntä, kauppaostostensa lomassa, kertoi perheensä tapahtumista, hautajaisista, häistä, joita ei sitten tulekaan ja vertailtiin elämää niin Viuhkolan kuin Inkilänkin seuduilla. Ja kun kiireestä tulee puhe sitä ei ole, lisää reportteri. Voi, ollapa niin nytkin, ajatteli rouva Kokkonen eikä hän sanonut tätä siksi, että olisi laiska ja vetämätön ja ei-niinkään-tunnollinen-työntekijä, hän vain muisti, millaista lapsena oli ollut myyjänalkuna mummolan kaupassa, miten ihmiset ja heidän tarinansa elivät eri lailla, kun ei ollut kiire. Vaikka laskettiinkin koko ajan, että montako savua ennää kylällä nousee ja olisi ollut kiire pelastaa jokin häviävä... Ja nyt rouva Kokkonen oli tehnyt työtä pitkään, ja koko ajan kiireen kanssa, harpaten kaksi rappusta kerralla ylös sekä alas eikä ole mielestään saanut aikaan läheskään kaikkea sitä, mikä piti saada aikaan. Vaikka hän olisikin sellainen oikei ossaava, nopija ja napakka niin kuin postitäti Viuholassa, niin se ei paljon paina silloin kun ei ole aikaa ja aikaahan ei voi omistaa, niinkuin joku viisas sanoi. Milloin viimeksi asiakas olikaan sanonut siihen suuntaan et oikee tul suu hyvä makuseks ku sai haastaa siun kanssais! Arvoitus Esitän Teille nyt arvoituksen: arvaa mikä aamu? Yöllä hiiri teki freestyler-voltteja jossain reiässä talon kivijalassa (jota ei ole). Rouva Kokkonen mietti niitä moninaisia keinoja, joilla listiä, hirttää, giljotiinata, kivittää, murskata ja litskata tyyppi, jolla tuntui olevan tunti tunnilta yhä kovemmat bileet. Yksi nastojen varassa oleva taulu (paperikuva) tippui seinältä. Nastojen etsintää. Luultavasti kaikki nastat ovat sitten tässä, kiitos, ajatteli rouva Kokkonen, ja yritti saada unen päästä kiinni viimeisen tunnin aikana. Unet olivat kuin Dalin taulut. Herätyskello soi. Ylös ja paks, viimeinenkin nasta löytyi. Nyt se oli rouva Kokkosen kantapäässä. Voijh... irvisti rouva Kokkonen ja nyhtäisi voimakkaalla, napakalla, hiukan ärtyneellä otteella nastan irti kantapäästä. Verta. Koira katseli touhua vinosti paikaltaan, huokasi ja pisti kuononsa etutassujen väliin ja nukahti. Tässä välissä yleistä sekamelskaa. Työmatka taittui jään päällä, mutta kun kerran oli nämä tehokkaat piikit, jotka sujautetaan koko kengän ympäri, niin mikäs. Herra Kokkonen kurvasi ohi autollaan. No, mikäs. Yliopiston kohdalla toinen piikkisiteistä lensi tien viereen ja rouva Kokkonen huomasi, että yhdellä siis sujuisi loppumatka. Oli aivan turha yrittää saada piikkejä takaisin jalkaan. Pitäisi olla penkki, jolla istua, ja riisua kenkä. Kyllä elämä on tehty helpoksi. Rouva Kokkonen vaappui jäällä toispuolisesti kävelykadulle asti. Hän riisui toisenkin piikkisiteen ja korjasi ryhtiään. Kantapäähän koski. Tähän kohtaan pitäisi laittaa kovasana. Vastaus arvoitukseen: no, tietenkin, maanantaiaamu! 24 P&O 2/2014

25 VASTINE Sekoitettuna, ei ravistettuna Pääluottamusmies Kulmanen otti edellisessä lehdessä (P&O 1/2014) kantaa ammattijärjestökentän ravistelun tarpeesta. On erinomaisen hienoa huomata, että rakentavaa vaikka kriittistäkin keskustelua uskalletaan käydä julkisesti ja omilla kasvoilla ilman, että asiat jäävät pelkästään pienen piirin kahvipöytä keskusteluiksi. Hyvin perusteltu kritiikki on kehityksen siemen, vaikka vain harvoin se yksin riittää ratkaisuksi esitettyyn ongelmaan. Teksti: Jonne Rinne, SPJL:n valtuuston puheenjohtaja Kulmasen kirjoituksen perusteena oli tarve jäsenmaksutulojen tehokkaampaan käyttämiseen ja samalla edunvalvonnan tason parantamiseen. Tason parantaminen aktiivien lukumäärää harventamalla ja heidän vastuuta kasvattamalla on haastavaa ilman, että se pieni joukko, joka tälläkin hetkellä hoitaa edunvalvontatyötä päivätyönsä lisäksi, saisi entistä enemmän tehtäviä itselleen. Tällöin aktiivit hukkuvat töiden ja vastuutehtävien alle, jättäen samalla mahdolliset uudet potentiaaliset ay-toimijat sivustaseuraajan asemaan. Ongelmaa ei myöskään voida ratkaista pakkoliittämällä jäsenyhdistyksiä poliisilaitoskohtaisesti, sillä jokainen jäsenyhdistys tekee päätöksen liittyä toisiin yhdistyksiin, tai olla liittymättä, täysin itsenäisesti. Piste. Jäsenyhdistysten koon sijaan tulisi keskustella toiminnan tehokkuudesta. Jokaisella paikallisyhdistyksellä on oman toimintansa lisäksi paikka aluetoimikunnassa. Tätä uutta aluetoimikuntajärjestelmää käynnistellään nyt jo toista liittokokouskautta. Mistä mahtaa johtua, että osassa alueista toiminta on aktiivista ja osassa se ontuu? Palkansaajajärjestön (Pardia) osalta muistutan, että niin SPJL kuin Pardia toimii myös Kehä III:n ulkopuolella. Toivon, että SPJL:n edustajia nähtäisiin myös Pardian (ja tietysti siten myös STTK:n) aluetoimikunnissa. Pardian osalta ei yksinkertaisesti riitä pelkästään se, että aika-ajoin muistutamme olevamme sen suurin jäsenjärjestö. SPJL:n tulee näkyä, kuulua ja ottaa vastuuta erityisesti Pardian aluetoiminnassa, mikäli toiminnallemme halutaan aitoa vaikuttavuutta palkansaajajärjestössä. Kulmasen viittaus Suhosen liiton järkeistämisestä tuntuu oudolta. Mikä Suhosen liitto? Liitolla on puheenjohtajan lisäksi muun muassa toimiva hallitus, työvaliokunta ja valtuusto. Näihin toimielimiin ovat jäsenyhdistykset yhdessä saaneet valita parhaaksi katsomansa edustajat. Sellaiset, jotka kykenevät itsenäisen ajattelun lisäksi sekä valitsijoidensa että liiton edun mukaiseen päätöksentekoon. Näkemys siitä, että liiton toiminta on yhtä kuin sen puheenjohtajan toiminta sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä on vanhentunut ja saattaa samalla ikävään asemaan vastuutehtäviin valitut edustajat. Olen Kulmasen kanssa yhtä mieltä siitä, ettei jäsenvaroilla tule pitää yllä nukkehallituksia tai nukkevaltuustoja. Se, miten kukin edustaja mandaattiaan käyttää, riippuu viime kädessä hänestä itsestään. Siten myös valtuustolla on kesäkuussa näytön paikka siitä, että se käyttää aktiivisesti sille kuuluvia valtuuksia ja, että valtuuston kollektiivisesta päätöksenteosta hyötyvät kaikki, viime kädessä myös yksittäiset jäsenet. Kuten jo liittokokouksessa todettiin: puheet on pidetty ja nyt on tekojen aika! P&O 2/

26 Eipä hätää sillä edunvalvonnan ammattilaiset astuvat kehiin, jos ongelmana ovat työsopimuksien tulkintakiistat, palkkaneuvottelut tai vaikkapa työpaikkakiusaamistilanteet. Sinä ja työpaikkasi asiat olette neljäntoista SPJL:n toimistolaisen työn ydin. Kysyim me selvittelyä, purkamista ja uuden kutomista työssään kohtaavilta SPJL:n toimisto- laisilta ajatuksia omasta työstään. Viestintäassistentti/ valokuvaaja Katja Almgren Viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng Pääluottamusmies/ oikeusministeriö Pirjo Lappalainen Vyyhti on sekaisin ja narunpätkät hukassa! Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuvat: Katja Almgren Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka Koulutus- ja edunvalvontasihteeri Tarja Heinonen Talousassistentti Jaana Tynjälä Järjestöpäällikkö Jorma Tiainen Jäsenpalvelusihteeri Asta Jakobsson Talouspäällikkö Anita Heino SPJL:n toimiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta: 26 P&O 2/2014