Eero Savolainen: Perhe on paras. Itärajan tuntumassa Valtion YT-laki muuttui

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eero Savolainen: Perhe on paras. Itärajan tuntumassa Valtion YT-laki muuttui"

Transkriptio

1 Eero Savolainen: Perhe on paras Itärajan tuntumassa Valtion YT-laki muuttui

2 Tahallisuus 4,30 SEKUNTIA 19 lainsäädäntöviitettä 110 esityöviitettä 190 oikeuskäytäntöviitettä 94 kirjaviitettä Suomen nopein hakupalvelu löytää kaikki oikeuslähteet yhdellä haulla. Kuinka nopeasti löydät vastaavat tiedot nykyisillä välineilläsi? Pykälän parempi hakupalvelu

3 Puolustajat Huuto turvallisuuden puolesta tulisi kuulua eduskuntaan asti. Muutama viikko sitten julkaistiin EU:n perusoikeusviraton tutkimus, jossa todetaan, että suomalaisista naisista 47 prosenttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Samaa karua arkea todisti professori Mirka Smojel tutkimuksessaan, joka paljasti toistuvan väkivallanuhrien olevan parisuhdeterrorin kohteita. Tutkimustulokset eivät varmasti yllättäneet jäsenistöämme. Tieto kuitenkin pysäytti minut. Onko todella niin, että lähes joka toinen nainen eli kaverini, työtoverini tai sukulaiseni on kokenut väkivaltaa? Perheväkivallan rujot kasvot näyttäytyvät liian usein karmaisevalla tavalla naisten lisäksi lasten elämässä eivätkä miehetkään hyvinvoivia ole, jos tilastoja katsoo. Erityisesti ylemmissä sosiaaliryhmissä perheväkivalta pysyy piilossa. Muistelin, että eräs työkaverini kahdenkymmenenvuoden takaa ajelehti väkivaltaisesta parisuhteesta toiseen. Pankinjohtaja, mies numero viisi, hakkasi vaimoaan toistuvasti, mutta suhde jatkui tutun kaavan mukaan hakkaamisen ja anteeksiannon pyhässä liitossa. Asiaa ei auttanut, että naisella oli puolustajia. Tutkimusten lisäksi media piirtää kuvaa väkivallan määrästä yhteiskunnassamme ja turvallisuusalan ammattilaiset ovat valokeilassa. Kuluneen kevään aikana on välittynyt voimakkaita visuaalisia viestejä mielenosoitusten ympäriltä esimerkiksi Ukrainasta. Poliisin toiminta mellakkatilanteissa on ollut häkellyttävä ja meille hyvin vieras. Tavuakaan ei ole lehdistä tarvinnut lukea, kun kuva poliittisista jännitteistä on siirtynyt verkkokalvoille. Kuvan merkitys ja viestinnällinen tavoitteellisuus on kasvanut selvästi sähköisen median myötä. Veriset tapahtumat muistuttavat meitä myös siitä, että demokratia sanan- ja kokoontumisen vapauksineen eivät ole olleet itsestäänselvyyksiä aina pohjolassakaan. Vakaa yhteiskuntarauhamme ei ole syntynyt kivutta. Tänäänkin puolustajia ja puolestapuhujia tarvitaan. Kun omat voimat eivät riitä tai lakipykäläviidakossa olo on kuin viidakon tähtösellä, niin ammattiyhdistys levittää turvaverkkonsa ja ottaa kopin asioiden edistämisestä. Jotta tulevaisuudessakin turvaverkkoja olisi, tarvitaan jäseniä mukaan toimintaan. Jäsenrekisterit suoltavat armotonta dataa suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Toisaalta työelämään astuu Y-suku polvi, jonka vaikuttamiskanavat ovat moninaisemmat kuin paperimaailmaan tottuneiden isiensä, hieman kauhistuttavine odotuksineen. Nuoret ovat kiinnostuneita ympäristöstä ja sosiaalisesta vastuusta. Avoimuus ja joukkoistaminen ovatkin tämän ajan ilmiöitä. Nuoret haluavat työhön merkityksellisyyttä ja arvoja. Ongelmaratkaisun lisäksi he haluavat kehittää työssään uutta ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tuttua, vai mitä? Nyt vaan tilaa uusille tavoille vaikuttaa ja tehdä edunvalvontatyötä hulppeaa historiaa unohtamatta. Ääni kuuluviin ja antaa palaa! Hannele Lotsari-Coffeng twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus P&O 2/2014 3

4 SISÄLTÖ 2/ Kansijuttu: Perhevapaita muokataan uuteen malliin. Osaamista ja ammattitaitoa Itärajan tuntumassa Säännöllisesti kokoontuvat EX:ät Kansikuva: Katja Almgren Jäsenten eduksi Valtion YT-laki muuttui Muutoksia vuosilomasopimuksiin Vyyhti on sekaisin ja narunpätkät hukassa! vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Toimitus Asemamiehenkatu 2, Helsinki Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng Viestintäassistentti/valokuvaaja Katja Almgren Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p Taitto Kaaripiste Oy Paino ScanWeb Oy, Kouvola p ISSN Aikakausmedian jäsen Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Nina Juurakko-Vesikko Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mika Nygård Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Lehti nro 3/2014 ilmestyy viikolla 20 (aineistot viimeistään ) Lehti nro 4/2014 ilmestyy viikolla 26 (aineistot viimeistään ) Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta. 4 P&O 2/2014

5 Kun Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointia mitataan sairauspoissaoloilla, on syytä huolestua. s Jokaisessa numerossa Pääkirjoitus... 3 Puheenjohtajan terveiset... 6 Luottamustehtävissä Kokkonen Repen kynästä Muistamiset Ristikko Lyhyesti Tässä numerossa myös Perhe on paras... 8 Työntekijöiden hyvinvointi kovilla hätäkeskuksissa Hengenmiesten leskien rahasto Sekoitettuna, ei ravistettuna Poliisiopiston kurssilaisten kohtaaminen Information på svenska Nordiska poliser vaktar serbisk biskop i Kosovo Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla asti Anita Heino, talouspäällikkö, p Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/om, p Pekka Lassila, pääluottamusmies/sm, p Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p Rita Ridanpää, lakimies, p Jaana Tynjälä, talousassistentti, p Toimiston faksi: , p , puhelinpäivystys klo , Asemamiehenkatu 2, Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! P&O 2/2014 5

6 Jos virkamerkin suojassa tehdään rikoksia, ne on tutkittava huolella ja ehdottoman objektiivisesti. Yrjö Suhonen twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus 6 P&O 2/2014

7 Poliisi tutkii poliisia Suomessa on meneillään ennen kokematon rikostutkinta, jossa korkeassa asemassa olevaa poliisimiestä epäillään lukuisista törkeistä rikoksista. Ei ihme, että median mielenkiinto asiaa kohtaan on herkeämätön. Kuinka tässä mahtaa toteutua vanha sanonta: ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan. Välillä vaikuttaa siltä, että media itse haluaa tutkia, syyttää ja vielä tuomitakin. Peruslähtökohta on se, että kansalaisten pitää voida luottaa siihen virkamieskuntaan, joka verovaroilla ylläpidetään. Poliisi on ollut iät ja ajat yksi luotetuimmista viranomaisista tässä maassa. Se on organisaationa selvinnyt erilaisista kolhuista, joita kilpeen on matkan varrella tullut. Jos virkamerkin suojassa tehdään rikoksia, ne on tutkittava huolella ja ehdottoman objektiivisesti. Niin tahattomien kuin tahallistenkin virheiden selvittäminen on tärkeää. Ei pelkästään siksi, että saadaan mahdollinen syyllinen selville ja tuomittua. Virheistä on mahdollisuus oppia. Yksilön lisäksi myös organisaatio voi oppia. Jatkossa on mahdollisuus muuttaa toimintatapoja ja niitä koskevia ohjeistuksia. Menneiden organisaatiouudistusten myötä poliisilaitoksista on tullut suomalaisen mittapuun mukaan suuria. Se asettaa paineita suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnan jatkuvaan valvontaan ja arviointiin. Esitutkintalaki tarjoaa samat oikeudet ja velvollisuudet kaikille niille, jotka joutuvat mukaan joko asian osaisina tai todistajina. Tämä koskee poliisiakin. Poliisi ei ole sen paremmassa asemassa kuin kukaan muukaan. Toisaalta aseman ei pitäisi olla yhtään huonompikaan kuin kenellä tahansa kansalaisella. Poliisin kohdalla puhutaan poliisirikoksesta. Ikään kuin se olisi joku erityinen, rikoslakiin kirjoitettu oma rikoslajinsa. Käsitykseni mukaan näin ei kuitenkaan ole. Koko termi pitäisi poistaa käytöstä leimaavana. En ole kuullut puhuttavan syyttäjärikoksista, asianajajarikoksista enkä tuomaririkoksista. Nyt puheena oleva rikostutkinta heittää varjon koko Helsingin huumerikostutkintayksikön ylle. Nekin poliisimiehet, joilla ei ole pienintäkään osuutta koko asiaan, saavat tuntea nahoissaan työpaikan ja ympäröivän yhteisön paineet. Herjoja saa kuulla työssä ja vapaalla. Siinä samalla pitäisi kuitenkin kyetä suoriutumaan erittäin vaativasta työstä. Jos siinä ei onnistuta, rikolliset tästä eniten hyötyvät. Poliisiorganisaation johdolle tämä tilanne näyttää olevan hankala. Vaikuttaa siltä, että omia on helpompi syyttää kuin puolustaa. Kun tutkinta on syyttäjävetoinen, se antaa mahdollisuuden pestä omat kädet. Kannattaisi kuitenkin miettiä, mitkä ovat ne syyt, jotka ovat ylipäätään johtaneet tähän sotkuun. Onko valtaa delegoitu liikaa yhdelle ja samalle taholle, delegointiin keskeisesti kuuluva valvonta unohtaen? Esitutkinnan peruspilareita ovat tasapuolisuus, syyttömyysolettama, oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen, suhteellisuusperiaate, vähimmän haitan periaate ja hienotunteisuusperiaate. Tutkinnan kohteeksi joutuvan tulee voida luottaa lisäksi siihen, että kaikki mahdolliset esteellisyydet on kartoitettu ja poistettu. Tästäkin on laissa oma säädöksensä. Siellä on tämäkin: esitutkinta virkamies on esteellinen jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Miten mahtaa olla Helsingin poliisilaitoksen ja Keskusrikospoliisin asianomaisten yksiköiden välinen tilanne tällä hetkellä? Täyttyisikö tuo edellä oleva esteellisyysperuste? Hallituksen esityksessä 222/2010 todetaan, että tämän yleislausekkeen keskeiseksi merkitykseksi on muodostunut sen arvioiminen, miltä esitutkintavirkamiehen toiminta näyttää ulospäin. Joku merkitys pitäisi olla silläkin, miltä tilanne myrskyn keskellä olevista poliisimiehistä subjektiivisesti tarkastellen näyttää ja tuntuu. Eiköhän suomalaisen poliisiorganisaation sisältä olisi löytynyt päteviä rikostutkijoita Keskusrikospoliisin ulkopuoleltakin? Jälleen kerran nostan esille tarpeen perustaa maahan tutkintaelin, joka olisi täysin irti poliisiorganisaatiosta. Se lisäisi kansalaisten luottamusta järjestelmään. Se varmistaisi samalla nykyistä paremmin esteettömän tutkinnan, johon myös sen kohteeksi joutuva virkamies voisi paremmin luottaa. Jokohan olisi aika oppia edes jotain? P&O 2/2014 7

8 Eero Savolainen: Perhe on paras Lapsiperheissä meno voi olla välillä kovaäänistä ja hektistä, mutta silti se tuo mukavaa vastapainoa työlle. Tästä menosta suurimman vastuun lapsen elämän alkutaipaleella kantaa usein äiti, vaikka vanhempainvapaakausi on jaettavissa isän ja äidin kesken. Nyt isille kaavaillaan omaa kiintiötä. Teksti ja kuvat: Katja Almgren 8 P&O 2/2014

9 P&O 2/2014 9

10 mä näytän miten se tapahtu! 3-vuotias Aatos huutaa ja nousee sohvan käsinojalle seisomaan Hei, kädet levällään pikkuveli Antin itkiessä vuolaasti lattialla. Äitinsä vastusteluista huolimatta Aatos demonstroi juuri tapahtuneen ja rävähtää rytinällä suoralla vartalolla sohvalle ja siitä lattialle. Perheen äiti, Marjaana Savolainen ja isä, Eero Savolainen huokaisevat syvään. Eero ottaa itkevän, juuri sohvalta pudonneen Antin syliin, Marjaana pitää sillä välin isoveljelle pienen puhuttelun. Savolaisten arkeen kuuluu itkua ja ilon kiljahduksia, joskus örinää ja kovaa kolistelua. Perheen pojat Paavo, 7, Kalle, 5, Aatos, 3, ja Antti, 1, pitävät huolen siitä, että hiljaisuus laskeutuu taloon vasta iltayhdeksältä. Savolaiset kuuluvat siihen 98 % enemmistöön, jossa suurimman osan perhevapaista on käyttänyt perheen äiti. Eero on ollut kotona isyysvapaat sekä isäkuukauden. Paavon ja Kallen synnyttyä Eero jäi vapaille heti, Aatoksen ja Antin syntymien jälkeen sovitusti työnantajan kanssa. Isille kiintiöt Vuoden 2013 alusta isäkuukausi poistui ja isät ovat saaneet käyttää isyysvapaan 54 arkipäivää joustavammin haluamallaan tavalla, joko 18 vuorokautta yhtä aikaa äidin vapaiden kanssa tai kokonaisuudessaan äidin vapaiden jälkeen. Äitiysvapaa, 105 arkipäivää ja vanhempainvapaa 158 arkipäivää säilyivät ennallaan. STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle pitää uusinta muutosta hyvänä sykäyksenä kohti suurempaa perhevapaauudistusta eli mallia. Mallissa äideillä olisi 6 kuukauden vapaa, isille kiintiöitäisiin vapaaehtoiset 6 kuukautta ja 6 kuukautta olisi jaettavissa. Helle ei luota siihen, että naiset luovuttaisivat isille vapaita ilman erillistä kiintiötä. Minna Helle kertoo, että STTK:n tavoite on ollut jo pitkään nostaa naisten työelämän tasa-arvo miesten tasolle. Perhevapaat ovat tasa-arvokeskustelun keskiössä. Äitien jääminen kotiin pitkäksi aikaa vaikuttaa siihen, että naisten palkkakehitys ja eläkekertymä jäävät jälkeen, lisäksi naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa tehtävissä. Perhevapaakustannukset saataisiin myös paremmin jaettua nais- ja miesvaltaisten alojen kesken, jos isille kiintiöitäisiin omat vapaat. Eero ja Marjaana Savolainen työskentelevät Länsi-Suomen poliisilaitoksella, Eero Espoossa ja Marjaana Lohjalla. Lasten syntymien jälkeen molemmat ovat työskennelleet vaihtelevasti osa-aikaisina, niin että lapsia ei ole tarvinnut laittaa päivähoitoon. Tällä hetkellä kumpikin tekee 75 % työaikaa. Marjaana myöntää, että jokaisen äitiysloman jälkeinen töihin paluu on vaatinut totuttelua. Neljä kertaa olen jäänyt äitiyslomalle ja vanhempainvapaalle ja neljä kertaa olen tuntenut itseni työharjoittelijaksi niiden jälkeen. Niin paljon on ehtinyt töissä asiat muuttua siinä välissä. Esimerkiksi tuntomerkkirekisteriin ja viranomaisjärjestelmään eli Vitjaan muut saivat koulutuksen vapaideni aikana. Toisaalta lapset ovat Marjaanan mielestä olleet vielä niin pieniä, ettei hän olisi edes malttanut lähteä työelämään heti Lasten kanssa olisi mielellään enemmänkin 10 P&O 2/2014

11 Lue aiheesta lisää netistä spjl.fi Äitiys-, isyys-, vanhempainvapaata, hoitovapaata ja osittaista hoitovapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Perhevapaat ovat tasa-arvokeskustelun keskiössä äitiysloman jälkeen. Sekä Eero että Marjaana painottavat, että perhe on tärkein. Esikoisen ensiaskeleet Eero tallensi ja lähetti kuvan Marjaanalle, jotta äiti näkisi edistysaskeleet kesken työvuoron. Vapaa-ajan arvostus kasvaa Eero on tyytyväinen siihen, että työnantaja ja työkaverit ovat suhtautuneet myönteisesti perhevapaisiin ja osa-aikaiseen työskentelyyn, vaikka se tarkoittaakin sitä, ettei vajaata työaikaa tekevän tilalle palkata apuja. Kaikissa työympäristöissä perhevapaille jääntiin ei suhtauduta yhtä myötämielisesti. STTK:n Minna Helle uskoo, että mallin kiintiöt olisivat ratkaisu ongelmaan. Vaikka tasa-arvon edistymiseen ovat sitoutuneet puolueet, hallitus, palkansaajat ja työnantajat, asennemuutosta kaivataan edelleen etenkin työnantajan puolelta. Lapsen syntymä on iloinen asia työntekijälle ja sen pitäisi olla yhtä positiivinen asia myös työnantajalle. Mitä enemmän isien jäämisestä kotiin tulee normi, isyysvapaalle jäävä työntekijä ei enää leimaudu työyhteisössä. Minna Helle lisää, että vapaa-ajan ja perheen arvostus on kasvanut, eikä työlle uhrata enää kaikkea. Myös Savolaisilla työn ja vapaa-ajan tasapainoa pidetään tärkeänä. Osa-aikaisena ehtii olla pidemmän aikaa kotona lasten kanssa, jolloin työn nollaus on helpompaa, Eero kuvailee. Lapsi kotona 1,5-vuotiaaksi Eero Savolainen myöntää, että lasten kanssa olisi mielellään enemmän kotona, jos taloudellinen kompensaatio onnistuisi mallissa 18 kuukauden perhevapaiden ajalta maksettaisiin ansiosidonnaista korvausta, jolloin lasta voitaisiin hoitaa kotona vähintään 70 % palkasta 1,5-vuotiaaksi asti. Minna Helle myöntää, että uudistuksen aiheuttaman kustannuksen suuruus on niin iso, ettei muutos voi tapahtua hetkessä. Seuraava askel on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen aloittavan maan hallituksen ohjelma. Ehkäpä silloin saamme läpi mallin ja neljän vuoden kuluttua siitä täyden mallin. Lähteet: THL: malli vanhempainvapaan uudistamiseksi THL:n perhevapaatutkimus, P&O 2/

12 Työntekijöiden hyvinvointi kovilla hätäkeskuksissa Kun Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointia mitataan sairauspoissaoloilla, on syytä huolestua. Sairauspoissaolot ovat erittäin korkealla. Teksti ja kuva: Tanja Seppänen Vuodessa yhtä työntekijää kohden kertyy 18 päivää. Keskimäärin valtion vuoro työtä tekevä työntekijä on sairauden vuoksi poissa 15 päivää vuodessa. Juuri viimeksi yhdistyneessä Kuo pion hätäkeskuksessa on sairauslomien määrä yli 20 päivää vuodessa per työntekijä, kertoo Kuopion hätäkeskuksen luottamusmies Kai Vettenranta. Vettenranta uskoo, että sairauspoissa olojen takana on useita tekijöitä. Hän moittii vuorotyöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyä. Edelleen Hätäkeskuslaitoksessa asetetaan puhelujono jaksamisen edelle. Tauotus toimii tyydyttävästi niin sanottuina normaaliaikoina ja -tilanteissa, mutta kiireaikoina, kuten kesäisin, se ei toimi kunnolla. Ei haittoja ehkäistä muillakaan tavoilla. Esimerkiksi käytössä oleva joustamaton työvuoromalli Ongelmat kasaantuvat vuoroissa, joissa työskennellään minimivahvuudella. päinvastoin lisää vuorotyön vaikutuksia. Terveydelle aiheutuvia haittoja seuraa tällä hetkellä vain työterveyshuolto. Ongelmat kasaantuvat vuoroissa, joissa työskennellään minimivahvuudella. Hätäkeskuslaitos antoi tämän vuoden alussa myös hälytyssalin vahvuussuunnitteluohjeen, joka pyrkii kohdentamaan työvoimaa puhelumäärien mukaan. Käytännössä on menty siihen, että arki-iltoina ja erityisesti arkiöinä mennään minimivahvuuksilla, jolloin yhdenkin henkilön poistuma aiheuttaa ylityötarpeen. Kohdentaminen on niin voimakasta, että se saattaa rikkoa työntekijöiden säännöllisen työvuoro kierron. Tämä on Hätäkeskuslaitoksen oman TYHY-käsikirjan vastaista. Vastapainoksi arkipäivävuoroissa on niin paljon porukkaa, ettei kaikille riitä tilaa hälytyssalissa. Lisäksi runsas vuosi sitten työnantaja nosti päivystäjäkohtaisen vuotuisen hätäpuhelumäärän 7 500:sta 8 300:an, eli noin 10 %. Samalla laskukaavaa muutettiin. Todellisuudessa päivystäjäkohtainen puhelumäärä nousi noin 15 %. Vettenranta korjaisi tilannetta palaamalla joustavaan työvuoromalliin ja asettamalla tauotuksessa henkilöstön jaksamisen selkeästi puhelujonon edelle. Hän kertoo, että Kuopion hätäkeskuksessa työnan- 12 P&O 2/2014

13 taja on tarjonnut jaksamisen tukemiseen työnohjausta. Vettenrannasta se selvästikään ratkaise jaksamisongelmaa. Parantamista vailla olisi myös ikääntyneiden vuorotyöntekijöiden tukeminen. Tällä hetkellä ikääntyneiden työntekijöiden asema on huono. Jos ikääntynyt esimerkiksi lääkärintodistuksen perusteella siirtyy tekemään jollain tavoin kevennettyä tai poikkeavaa työaikaa, siirtyy hän Hätäkeskuslaitoksen työvuoromalliohjeen perusteella tekemään pelkkiä arkipäivä- ja arki-iltavuoroja, jolloin hän menettää kaikki haittakorvaukset. Työnantaja ei ainakaan toistaiseksi ole suostunut keventämään ikääntyneiden työntekijöiden vuorotyörasitusta esimerkiksi lyhennetyillä yövuoroilla. Nykymalli rasittaakin normaaleissa työvuoroissa olevia lisääntyvien yövuorojen kautta. Hätäkeskuslaitoksessa on kehitteillä Ikä-ohjelma, jonka sisällöstä ei toistaiseksi ole mitään tietoa. Toivottavasti se tuo parannusta ikääntyneiden työntekijöiden asemaan. P&O 2/

14 Luottamustehtävissä Toimittanut ja kuva: Katja Almgren Tiina Tintti Rantanen, 46 Koulutus: Yo-merkonomi, tekstiiliartesaani Työpaikka: Valtakunnan syyttäjänviraston syyteasiainyksikkö Tehtävä: tarkastaja Ay-toiminta: OHK:n hallituksen varajäsen vuodesta 2010 Pitäisi tehdä -ajasta tulisi siirtyä Minä teen -aikaan 14 P&O 2/2014

15 Halusin olla isona sairaanhoitaja tai lääkäri Työ Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKSV) on syyttäjälaitoksen keskusvirasto, jossa työskentelee 42 henkilöä. VKSV on asiantuntijaorganisaatio, jossa työtahti on kiivas, eikä edellisenä iltana voi olla varma siitä mitä työtehtäviä aamulla pöydältään löytää. Työtilat jakautuvat Albertinkadun virastotalon kahteen eri kerrokseen. Työhyvinvointi Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävän osan syyttäjälaitoksen sairauspoissaoloista. VKSV:ssa panostetaan ennaltaehkäisyyn: hyvään ergonomiaan, tarjotaan liikuntamahdollisuuksia ja kannustetaan liikkumaan. Tyhy-tapahtumiin pyritään aina sisällyttämään vähän liikuntaa, viimeisimmäksi laskiaistiistaina, jolloin käytiin yhdessä reippaalla neljän kilometrin kävelyllä. Kaikki lähtee kuitenkin yksilön omasta halusta liikkua ja huolehtia itsestään. Uskon, että jokainen meistä haluaisi pystyä liikkumaan normaalisti eläkkeelle päästyään. Tämä ei toteudu itsekseen mitään tekemättä. Siksipä Pitäisi tehdä -ajat on syytä jättää taakse ja siirtyä Minä teen -aikaan. Ay-toiminta Järjestötoiminta pitäisi saada näkyvämmäksi osaksi arkea. Kuinka aktivoimme jäsenet? Olisiko yksi vastaus sosiaalinen media? Mielessäni herää kysymys, voisiko yhdistys tai liitto ottaa myös osaa ihmisten liikuttamiseen järjestämällä aiheeseen sopivia tapahtumia, koulutusta tai perustamalla sähköisen vertaistukiryhmän. Tulevaisuus Muutokset olisi mielestäni nähtävä positiivisina mahdollisuuksina. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Kiristyvät resurssit tuovat mukanaan sen, ettei kaikkia virkoja enää eläkkeelle lähtevien jälkeen täytetä. Joudumme miettimään, mitä kaikkea pystytään tekemään ja miten. Uusien järjestelmien (esimerkiksi AIPA) käyttöönoton myötä kansliahenkilökunnan tehtävänkuvat tulevat muuttumaan. Osansa siitä saavat toki myös syyttäjät. Kuten hallinnonalalla on jo nähty, oman työpaikan olemassaolo ja sen sijaintipaikka ei ole enää itsestäänselvyys. Kaikki tämä aiheuttaa huolta, ja laittaa miettimään omaa tulevaisuutta. Harrastan Tanssin 3 6 tuntia viikossa, ihan kilpailumielessäkin. Olen mukana StepUp Schoolin Young At Heart -tanssiryhmässä, joka on osallistunut Show Dance -kisoihin Performing Arts -sarjassa jo viitenä vuotena ohjaajamme ja koreografimme Marco Bjurströmin luotsaamana. Kilpailumatkoja on tehty eri puolille Suomea ja Eurooppaa. Ryhmässä on mukana noin 50 yli 30-vuotiasta tanssille sydämensä menettänyttä naista. Muutamana vuonna on ollut miehiäkin mukana. Ryhmämme on käynyt myös esiintymässä hyvin erilaisissa paikoissa, kuten Vantaan painicupissa, Keravan taidemuseossa ja jopa Prisman hedelmäosastolla! Innostun Olen helposti asiasta kuin asiasta innostuva. Varsinkin silloin, kun sillä on merkitystä isommassa kokonaisuudessa. Jopa ison aineiston kopioinnista ja järjestämisestä, joka auttaa syyttäjää jutun ajamisessa, ja helpottaa ja nopeuttaa prosessia. Myös yhteisten tyhy-tilaisuuksien järjestäminen on hauskaa puuhaa aikoinaan matkailua opiskelleelle merkonomille. P&O 2/

16 Itärajan tuntumassa Neljänsadan poliisin voimin valvotaan yli neliökilometrin aluetta, jossa sijaitsevat maamme kaksi vilkkainta rajanylityspaikkaa sekä Kotkan ja Haminan satamat. Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kysymyksiin vastaa pääluottamusmies Antti Penttilä. Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuva: Lappeenrannan kaupunki Mitä muutos on tarkoittanut henkilöstölle? Sekaannusta. Tällä hetkellä ei ole selvyyttä vielä läheskään kaikista käytännön asioista, miten ne uudessa virastossa tehdään. Työt eivät ole hävinneet, mutta muutoksia tulee muun muassa lomakäytäntöihin. Materiaalihallinnossa esimerkiksi voima- ja suojavälineiden ja ajoneuvokaluston käytännön hallinnointi on vaikeutunut, kun nyt käsitellään entistä suurempia varustemääriä ja henkilöstömääriä. Tarvetta on palata ajassa taaksepäin eli asioita pitää hoitaa poliisiasemakohtaisesti koska hallittava massa on kasvanut liian suureksi. Kymenlaakson poliisilaitos Etalä-Karjalan poliisilaitos Kuinka toimivat ovat tilaratkaisut? Kaksi poliisiasemaa viidestä on väistötiloissa sisätilaongelmien takia ja näistä toisen poliisiaseman henkilöstö on väistötilojen väistötiloissa, koska väistötiloissakin todettiin sisäilmaongelma. Pääpoliisiasemalla on laskennallisesti liikaa neliöitä henkilöstöön nähden. Laskentaa vääristää se, että ylimääräiset tilat ovat varastoja ja aulatilaa, joiden muuttaminen toimistotilaksi ei onnistu. Onko työilmapiirissä havaittu muutoksia? En tiedä onko poliisilaitoksen ylemmässä johdossa tehty havaintoja työilmapiirin laskusta, mutta viestiä on ainakin vie- Kaakkois-Suomen poliisilaitos ty eteenpäin jo aikaisemmin. Pelkona minulla on, että asia vaikuttaa huomattavasti työn tuloksellisuuteen ja työssä viihtyvyyteen pitkällä aikajänteellä, jos asialle ei pystytä tekemään mitään. Oma havaintoni on, että työilmapiiri on huonontunut. Se huononi jo edellisessä uudistuksessa aivan riittävästi. Lopullinen lasku uudistuksesta näkyy vasta myöhemmin. Kaikissa uudistuksissa henkilöstöä on pudonnut tyytymättömien ryhmään ja se näkyy väistämättä työmotivaation laskuna. Tämä siitäkin huolimatta, että joidenkin kohdalla käytännön muutokset omaan työhön tai asemaan ovat olleet pieniä. Negatiivisella ilmapiirillä on tapana levitä sellaisten joukkoon, joihin muutokset eivät vaikuta. Sairauspoistumien muutoksista ei ole tietoa. Miten raskaanliikenteen valvonta hoidetaan nyt? Liikennepoliisilla on suunniteltu jaksoihin erikseen työvuorot raskaan liikenteen valvontaan. Onnistumisesta ei ole tietoa. Henkilöstön vähentyminen suhteessa vaadittavaan tulokseen tulee olemaan haasteellinen ja yleisesti ottaen lii- 16 P&O 2/2014

17 Henkilöstömäärä: noin 500, joista noin 400 poliiseja. Alueen koko pinta-alana: neliökilometriä Asukasmäärä alueella: Henkilöstöjakauma laitoksen alueella Kenttäryhmät päällystöineen Tutkinta päällystöineen Liikennepoliisi Vartijat Työvuorosuunnittelu Hallinto ja esikuntayksikkö, päällystö mukaan lukien Lupahallinto, päällystö mukaan lukien Tilannekeskus kenteenvalvontaan vaadittavaan tavoitteeseen ei tulla pääsemään. Valvontaja hälytysyksikön resurssivajetta liikennepoliisi on joutunut paikkaamaan heti alusta lähtien. Ilmiölle ei näy loppua. Vaikuttaako itäraja toimintaanne, ja jos niin miten? Itäraja vaikuttaa paljon. Erityisesti liikenteessä on paljon Venäjän rekisterissä olevia ajoneuvoja sekä VT 6:lla ja VT 7:llä. Tehtäväsidonnaisuusaika, verrattuna suomalaiseen tienkäyttäjään, on kaksinkertainen muun muassa venäläisten olleessa kyseessä. Tämä oli tuore havainto tilastoista. Imatran, Lappeenrannan ja Haminan kaupunkien alueellakin naapurimaan liikennettä on runsaasti. Venäläinen liikennekulttuuri pistää heti silmään näillä alueilla. Tilas tollisesti en osaa sanoa paljonko tehtäviä se aiheuttaa. Varsinaiseen rikoslakirikollisuuteen venäläisten turistien tms. suuri osuus ei ole vaikuttanut. Onko muutoksella ollut vaikutusta esimerkiksi partiointimatkoihin? Jonkin verran on jouduttu partiota siirtelemään eri kenttäjohtoalueiden välillä, jotta saadaan poliisilaitoksen tulossopimuksessa edellyttämät partiomäärät täytettyä. Samoin tutkinnasta käytetään tuuraajia hälytyspartioissa. Muutoin partiointimatkat eivät ole kasvaneet, koska poliisilaitos on jaettu kolmeen kenttäjohtoalueeseen. Alueiden rajapinnoilla tehtäviä on vähemmän. Kenttäjohtoalueet ovat suhteellisen saman suuruisia asukas- ja henkilöstömääriltään. Vaikuttaako muutos yleiseen turvallisuuteen alueellanne? Välittömiä vaikutuksia ei ole havaittu. Ennustan kuitenkin, että resurssien vähentyminen tulee näkymään pitkällä aikavälillä toimintavalmiusajan nousemi sena ja tutkinnan selvitysprosenttien laskuna. Viesti talon johdolta on kuitenkin ollut, että PORA III ei suoraan ole aiheuttanut resurssien vähennystä, vaan uudistus oli välttämätön, etteivät resurssit vähene vielä enemmän. Näenkin tulevan ongelman valtakunnallisena, eikä pelkästään Kaakkois-Suomea koskevana. Vastuu alkaa kaatumaan kuitenkin toiminnan rahoittajan suuntaan, joka viime kädessä määrittelee miten paljon asiaan satsataan. P&O-nettilehdessä artikkeli Kaakkois-Suomen poliisilaitoksesta Käytännöt yhtenäistetään ja byrokratia lisääntyy. P&O 2/

18 58 % ei pystyisi huolehtimaan perheensä menoista yksin. KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT? Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI Esimerkkihinta: 47-vuotias henkilö, SPJL:n jäsen, euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. if.fi P&O 2/2014

19 Hengenmiesten leskien rahasto Maaliskuussa 2012 ulkomaalaispoliisin konstaapelit saattavat Helsingin Malmilla käännytettävää ulkomaalaista, joka hyökkää aivan yllättäen heistä toisen kimppuun, takoen julmasti vasaralla päähän. Poliisi loukkaantuu tilanteessa. Saman vuoden toukokuussa Hyvinkäällä sattuneessa ampumavälikohtauksessa useat poliisit ovat hengenvaarassa, yksi heistä haavoittui tilanteessa vakavasti. Mikä on poliisi- tai valtiotyönantajan vastuu virkamiehen suhteen tällaisen jälkeen. Entä mikä osuus vastuusta voi jakautua virkamiehelle tai hänen ammattiliitolle. Mutta palataanpa ajassa hieman taaksepäin 1700-luvulle ja Skotlantiin, jossa papit istuivat iltaa pohtien perheidensä kohtaloa, kun heistä aika jättäisi. Siihen aikaan mies vielä ainoana elätti vaimon ja lapsensa. Syntyi ajatus rahastosta, johon jokainen laittaisi tietyn laskennallisen osuuden tuloistaan jollakin aikavälillä. Siitä rahastosta kustannettaisiin vaimon ja lasten elantoa, ainakin joksikin aikaa. Ajatus levisi ja toiminta kehittyi, kouluttautunut väestönosa, jolla oli siihen varaa ja mahdollisuuksia, liittyi siihen. Poliisilaitos työnantajana huolehtii välittömistä sekä välttämättömistä toimenpiteistä virkatehtävissä vakavasti loukkaantuneen tai menehtyneen virkamiehen ja hänen omaistensa suhteen. Tässä on ainakin tiedossani olevien tapausten tiimoilta otettu aimo harppaus hyvään suuntaan, virkamiehen eduksi. Siitä kiitos. Seuraavaksi paljon parjattu Valtiokonttori kaivaa kuvettaan lakisääteisten velvoitteiden ja vakuuttamisen kautta asioiden hoitamiseksi. Ja uskokaa tai älkää, mutta korvausten euromäärien sekä ohjeiden mukaan ne ovat tyydyttävällä tasolla. Väitän kuitenkin, että ne eivät ehkä aivan kaikille ole riittäviä, eikä euroilla korvata menetettyä henkeä tai raajaa. Asioiden hoitamista kuitenkin todennäköisesti helpottaa, jos riskiä on jaettu yhteisesti vielä enemmän ja vapaaehtoisillakin tavoilla. Selvitin suomalaisten kuuden henkivakuuttajan hintoja, eikä mikään niistä, omanikaan kaikilla bonuksilla ja pisteillä, pärjännyt liiton (SPJL) sopimalle vakuutukselle reilusti edullisimpana IF-vakuutuksen (Kaleva, Ryhmäsampo Primus) kanssa. Finanssivalvonta ja Rahatieto ovat lisäksi tutkineet ja vertailleet suomalaisia henkivakuuttajia päätyen samaan lopputulokseen. Muutama kymppi vuodessa tai ehkä satanen siitä, että olen jakanut ammatillista riskiäni hieman lisää, on oikeasti vähän, en enää todellakaan jäisi ainoastaan lakisääteisten korvausten varaan. Poikkeapa joutohetkellä jossa klikkailemalla valitaan liittomme listalta, voit täyttää omat tietosi vielä sitoutumatta mihinkään. Hinta muodostuu yksilöllisin perustein (ikä, sukupuoli, asuinkunta). Lisäksi ainoana henkivakuuttajana, terveystiedot voi ilmoittaa nekin klikkaamalla. Turva pysyvän haitan osalta ( ) maksaisi tällä hetkellä omilla tiedoillani 30 vuodessa ja turva tapaturman aiheuttaman kuoleman varalta ( ) kympin vuodessa, esimerkkinä. Tähän vielä henkivakuutus till ( ), se tekisi viitisen kymppiä lisää. Minä ja pari muutakin virkaveljeä varmisti tämän omalta kohdaltaan reilaan, kannattaisiko sinunkin. Kirjoittaja Ilari Kulmanen on Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen pääluottamusmies P&O 2/

20 PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Valtion YT-laki muuttui Yhteistoimintaa ja sen toteutumista tulee arvioida virastoissa vuosittain. Pirjo Lappalainen Oikeusministeriö Uusi valtion yhteistoimintalaki tuli voimaan viimeinkin, poikkeuksellisen pitkän valmistelun jälkeen Valtion yhteistoimintalaki on aina vastannut pääpiirteiltään yritysten yhteistoimintalakia, joka tuli voimaan jo vuonna 2007, minkä vuoksi muutokset valtion YT-lakiin olivat tarpeen. Uudistus oli tärkeää myös siksi, että edellinen valtion YT-laki on ollut voimassa lähes muuttumattomana vuodesta 1988 lukien. Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset toimivammalle yhteistoiminnalle koko valtion hallinnossa ja saattaa yhteistoiminta luonnolliseksi osaksi virastojen toimintaa. Tavoitteena on ollut myös selkeyttää säännöshierarkiaa yhteistoiminnan osalta. Uudessa laissa käsiteltävät asiat on jaettu lukuihin ja käsiteltävien asioiden luettelo on muutettu vastaamaan tämän päivän työelämän terminologiaa. Huomioitavia YT-lain muutoksia: Yhteistoimintaelin on asetettava, jos viraston henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittava vuosittain yhteistoimintaneuvottelussa. Yhteistoimintaa ja sen toteutumista tulee arvioida virastoissa vuosittain. Uuden YT-lain mukaan virastoon on asetettava yhteistoimintelin, jos viraston henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20. Aikaisemmassa laissa siitä ei ollut näin täsmällistä määritelmää. Tämä on hyvä huomioida niissä virastoissa, joissa henkilöstömäärä on vähintään 20, eikä siellä ole perustettu toimivaa YT-elintä. YT-laki velvoittaa, että henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tulee laatia vuosittain yhteistoimintaneuvotteluissa. Ne on tuotava riittävän varhaisessa vaiheessa neuvotteluun, jotta henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmien sisältöön. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisestä sekä siinä tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä. Suunnitelma on tehtävä henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksen mukaisella tavalla ryhmiteltynä. Uutta on myös se, että yhteistoimintaa ja sen toteutumista tulee arvioida virastoissa vuosittain. Se miten arviointi tapahtuu, on jätetty virastojen omaan harkintaan. Arviointi voi tapahtua YT-kokouk sessa tai se voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä arviointikyselyllä. Uuden lain siirtymäsäännöksen mukaan vanhan lain mukaiset YT-sopimukset ovat edelleen voimassa, joten mitään paniikkia eikä kiirettä muutosten tekemiseen ole. On kuitenkin selvää, että niissä virastoissa, joissa on omat YT-sopimukset, on syytä tarkastella sopimuksia ja tehdä tarvittavat lain edellyttämät korjaukset niihin. Samalla olisi hyvä sopia myös siitä, minkälaista välitöntä yhteistoimintaa virastossa on ja mitkä asiat käsitellään milläkin tasolla, ja kirjata ne YT-sopimukseen. Oikeusministeriöstä on lähdössä maaliskuun aikana virastoille ohjeistusta henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatimisesta. Lisäksi on luvassa koulutusta ja materiaalia uudistuksen sisällöstä valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen toimesta. 20 P&O 2/2014

21 Muutoksia vuosilomasopimuksiin Syksyn ja alkuvuoden aikana minulta on usein kysytty, missä vaiheessa vuosilomalla sairastumiseen liittyvä 7 päivän karenssi poistuu. Se poistuu , kun uusi valtion virka- ja työehtosopimus astuu voimaan. Karenssin poistumisen ajankohdasta syntyi epäselvyyttä, koska siihen liittyvä vuosilomalain muutos astui voimaan Koska kaikilla ei ollut tietoa lakimuutoksen sisältämästä mahdollisuudesta noudattaa voimassa olevaa VES-sopimusta, pettymyksiä tuli, kun sairastuminen ei keskeyttänytkään vuosilomaa oletetulla tavalla alkaen voimassa oleva vuosilomasopimuksen mom. kuuluu seuraavasti: Milloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on työkyvyttömyysjaksolle ajoittuva loma siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan, jos asianomainen sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä ja edellyttäen, että työkyvyttömyydestä esitetään lääkärintodistus tai viraston harkinnan mukainen muu luotettava selvitys. Oikeus vuosiloman siirtoon ei siis tapahdu automaattisesti, vaan sitä on erikseen pyydettävä ja sairastumisesta ilmoitettava heti, kun se on mahdollista. Työkyvyttömyys on myös todistettava. Vielä hetken voimassa olevan vuosilomasopimuksen 17 :n mukaan kuukausipalkkaiselle virkamiehelle ja työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta palkka yleisen valtion virka- ja työehtosopimuksen 7 :n mukaisesti. Eli palkkaus on määräytynyt aina sen työajan ja palkan perusteella, mitä virkamiehelle on maksettu hänen jäädessään lomalle. Nyt tämä asia on korjattu 17 :ään tehdyillä lisäyk sillä. Silloin kun virkamiehen tai työntekijän työaika ja palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan. Sitten tilanteissa, joissa työaika ja palkkaus ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana, lasketaan lomaajan palkaksi lomaoikeuden pituuden perusteella 9, 11,5, tai 14,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana virassa- ja työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Tässä yhteydessä ei makseta vuosilomalisää. Myös vuosilomakorvauksen määräytymisessä (23 ) otetaan jatkossa huomioon työajan ja palkkauksen muutostilanteet. Oikeus saada vuosiloma tai vuosilomakorvaus ennen osa-aikatyöhän siirtymistä poistuu (22 ). Samoin poistuu oikeus pitää kertynyt säästövapaa (14 ) ennen osa-aikatyöhön siirtymistä tosin mennessä ansaituista vuosilomista kertyneiden säästövapaiden pitooikeus säilyy. Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkkaukseen (17 ) ja vuosilomakorvauksen määräytymiseen (23 ) liittyviä uusia sopimusmääräyksiä sovelletaan alkaneena lomamääräytymisvuotena ansaittuihin lomiin, jotka pidetään sopimuksen voimaantulon jälkeen. Valtiovarainministeriö ei ole vielä antanut uusia soveltamismääräyksiä. Oikeus vuosiloman siirtoon ei tapahdu automaattisesti. Pekka Lassila Sisäministeriö P&O 2/

22 Säännöllisesti kokoontuvat EX:ät Helsingin poliisilaitoksessa perustettiin lähipoliisitoiminnan kehittämiseksi useita työryhmiä vuonna Yksi näistä ryhmistä oli materiaalityöryhmä. Työryhmän tehtävänä oli ennalta estävän materiaalin tuottaminen ja jakelu. Teksti: Veli Hukkanen Työryhmään nimettiin monipuolista osaamista ja kokemusta. Veturiksi määrättiin Veli Hukkanen, joka toimi tuolloin komisariona Itäkeskuksen poliisipiirissä. Hänelle oli kertynyt kokemusta lukuisten pidemmän ja lyhyem män ajan työryhmien puheenjohtajana, sihteerinä tai jäsenenä toimimisesta. Joukkoon mahtui niin hyviä kuin vähemmän hyviä työryhmiä. Materiaalityöryhmän aktiivisin toiminta ajoittui lähipoliisitoiminnan kehittämisen alkutaipaleelle Työryhmä lakkautettiin virallisesti vuonna 2008, mutta ryhmä kokoontuu edelleen. Olemme nimenneet itsemme exmateriaalityöryhmäksi. Kokoonnumme edelleen, vaikka muutoksia on matkan varrella tapahtunut organisaatiossa paljon, muun muassa Helsingin nuorisopoliisi lakkautettiin 2007 ja poliisipiirijako purettiin 2012, kertoo Veli Hukkanen. Yksi työryhmä ylitse muiden Mikä saa entisen työryhmän tapaamaan vuosi vuodelta uudestaan? Varmaan se, että teimme paljon ja ahkerasti työtä yhdessä monta vuotta, saimme paljon aikaan sekä opimme tunte- 22 P&O 2/2014

23 Lienee suhteellisen harvinaista, että poliisilaitoksessa toiminut entinen työryhmä tapaa toisiaan säännöllisesti. Ex-materiaalityöryhmän tapaaminen Helsingin kaupungintalolla ja uudessa panimoravintola Bryggerissä Vasemmalta: Hellevi Lundström, Yrjö Ketonen, Timo Heikkonen, Veli Hukkanen, Jari Salmi, Kalevi Havio ja Kari Jokinen. maan toisemme ja luottamaan toisiimme. Ja mikä ehkä kaikkein tärkeintä: opimme arvostamaan toisiamme. Meistä hyvin erilaisista persoonista kehittyi vähitellen tehokas työryhmä, jossa oli todellisen tiimin piirteitä. Todellinen tiimi koostuu pienestä joukosta ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään ja yhteisiin tavoitteisiin, yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa tiimin saavutuksista. Huipputiimeillä on havaittu olevan parempi huumorintaju ja niillä on työskennellessään hauskempaa kuin muilla tiimeillä. Tiimissä vallitsee luottamuksen ja hyväksynnän ilmapiiri ja yhteenkuuluvuuden tunne. Tiimi on avoin mielipiteille ja erilaisille tunteille, kovalle työlle ja myös hauskanpidolle. Tiimi on omistautunut vaativille normeille ja laadukkaiden tulosten aikaansaamiselle. Jäsenet ovat innoissaan tiimin työstä ja ylpeitä jäsenyydestään siinä. Mielestäni ryhmässä oli monia piirteitä huipputiimistä. Joukkuehenki ja tunnelma olivat tiimissä korkealla. Olimme hyvä ja tehokas työryhmä. Saavutimme asetetut tavoitteet kaikilta osin laadusta tinkimättä ja kaikki tämä perustehtäviemme ohessa. Kaikki työryhmän jäsenet olivat erittäin sitoutuneita ja innostuneita. Tiiviiden työkokousten aikana meillä oli tosi hauskaa, ja viidessä kuudessa vuodessa suunnittelimme ja toteutimme viisi esitettä. Monipuolista osaamista Hellevi Lundström toimi ennalta estävän materiaalin valtakunnallisena vastuuhenkilönä useiden vuosien ajan 2000-luvun alussa. Hän oli tehtävään liittyen Poliisin tekniikkakeskuksessa ohjeistamassa valtakunnallisten esitteiden jakelua. Lundströmin suorittaman valtakunnallisen kyselyn perusteella kävi selväksi, että silloin oli pulaa erilaisista esitteistä monissa poliisilaitoksissa eri puolilla maata. Kaikkien materiaalityöryhmän tuottamien esitteiden kuvat olivat ennalta estävän materiaalin valtakunnallisella foorumilla. Huumeet oli kysytyin esite. Helsingin poliisilaitoksen tarpeisiin tehtiin Turvaa kotisi ja Näpistys -esitteet. Muutamat poliisilaitokset eri puo- lilla maata halusivat myös näitä esitteitä käyttöönsä. Poliisilaitosten materiaaliyhdyshenkilöt kertoivat käyttävänsä Turvaa kotisi -esitteen tietopakettia suojausneuvonnassa ja Näpistys-esitettä kouluissa ja nuorisotaloissa pitämissään tilaisuuksissa. Ne, jotka eivät ole koskaan olleet tällaisessa projektissa mukana eivät tiedä, että esitteiden suunnittelu on kovaa työtä ja että laadukas esite syntyy pitkän suunnitteluprosessin tuloksena. Kaikki työ tehtiin virkatyönä, valokuvien ottamisesta alkaen. Hellevi Lundströmin osaamisella sekä kontakteilla viestinnän ammattilaisiin oli merkittävä osuus onnistumisessa. Tapaamiset ovat antoisia ja kertovat yhteistyöstä, joka on rakentanut ystävyydelle pohjan. Viihdymme edelleen yhdessä ja keskustelua riittää joka kerta tuntikausiksi. Tapaamme jälleen tänä vuonna päivittämään kuulumisiamme ja uskon, että meillä on silloinkin hauskaa yhdessä. Veli Hukkanen on Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario, joka on virkavapaalla ja toimii poliisikoordinaattorina Helsingin kaupungilla. P&O 2/

24 Teksti: Sirkku Kokkonen Piirros: Annamari Lignell Ajatuksia Vaik myö hosuttais yötkii, maailma jäis yhtä rempallee Rouva Kokkonen luki lehtiartikkelia ukkinsa kyläkaupasta. Siinä reportteri kertoi, kuinka Luumäen kyläyhteisöt elivät vuonna Naapurin emäntä, kauppaostostensa lomassa, kertoi perheensä tapahtumista, hautajaisista, häistä, joita ei sitten tulekaan ja vertailtiin elämää niin Viuhkolan kuin Inkilänkin seuduilla. Ja kun kiireestä tulee puhe sitä ei ole, lisää reportteri. Voi, ollapa niin nytkin, ajatteli rouva Kokkonen eikä hän sanonut tätä siksi, että olisi laiska ja vetämätön ja ei-niinkään-tunnollinen-työntekijä, hän vain muisti, millaista lapsena oli ollut myyjänalkuna mummolan kaupassa, miten ihmiset ja heidän tarinansa elivät eri lailla, kun ei ollut kiire. Vaikka laskettiinkin koko ajan, että montako savua ennää kylällä nousee ja olisi ollut kiire pelastaa jokin häviävä... Ja nyt rouva Kokkonen oli tehnyt työtä pitkään, ja koko ajan kiireen kanssa, harpaten kaksi rappusta kerralla ylös sekä alas eikä ole mielestään saanut aikaan läheskään kaikkea sitä, mikä piti saada aikaan. Vaikka hän olisikin sellainen oikei ossaava, nopija ja napakka niin kuin postitäti Viuholassa, niin se ei paljon paina silloin kun ei ole aikaa ja aikaahan ei voi omistaa, niinkuin joku viisas sanoi. Milloin viimeksi asiakas olikaan sanonut siihen suuntaan et oikee tul suu hyvä makuseks ku sai haastaa siun kanssais! Arvoitus Esitän Teille nyt arvoituksen: arvaa mikä aamu? Yöllä hiiri teki freestyler-voltteja jossain reiässä talon kivijalassa (jota ei ole). Rouva Kokkonen mietti niitä moninaisia keinoja, joilla listiä, hirttää, giljotiinata, kivittää, murskata ja litskata tyyppi, jolla tuntui olevan tunti tunnilta yhä kovemmat bileet. Yksi nastojen varassa oleva taulu (paperikuva) tippui seinältä. Nastojen etsintää. Luultavasti kaikki nastat ovat sitten tässä, kiitos, ajatteli rouva Kokkonen, ja yritti saada unen päästä kiinni viimeisen tunnin aikana. Unet olivat kuin Dalin taulut. Herätyskello soi. Ylös ja paks, viimeinenkin nasta löytyi. Nyt se oli rouva Kokkosen kantapäässä. Voijh... irvisti rouva Kokkonen ja nyhtäisi voimakkaalla, napakalla, hiukan ärtyneellä otteella nastan irti kantapäästä. Verta. Koira katseli touhua vinosti paikaltaan, huokasi ja pisti kuononsa etutassujen väliin ja nukahti. Tässä välissä yleistä sekamelskaa. Työmatka taittui jään päällä, mutta kun kerran oli nämä tehokkaat piikit, jotka sujautetaan koko kengän ympäri, niin mikäs. Herra Kokkonen kurvasi ohi autollaan. No, mikäs. Yliopiston kohdalla toinen piikkisiteistä lensi tien viereen ja rouva Kokkonen huomasi, että yhdellä siis sujuisi loppumatka. Oli aivan turha yrittää saada piikkejä takaisin jalkaan. Pitäisi olla penkki, jolla istua, ja riisua kenkä. Kyllä elämä on tehty helpoksi. Rouva Kokkonen vaappui jäällä toispuolisesti kävelykadulle asti. Hän riisui toisenkin piikkisiteen ja korjasi ryhtiään. Kantapäähän koski. Tähän kohtaan pitäisi laittaa kovasana. Vastaus arvoitukseen: no, tietenkin, maanantaiaamu! 24 P&O 2/2014

25 VASTINE Sekoitettuna, ei ravistettuna Pääluottamusmies Kulmanen otti edellisessä lehdessä (P&O 1/2014) kantaa ammattijärjestökentän ravistelun tarpeesta. On erinomaisen hienoa huomata, että rakentavaa vaikka kriittistäkin keskustelua uskalletaan käydä julkisesti ja omilla kasvoilla ilman, että asiat jäävät pelkästään pienen piirin kahvipöytä keskusteluiksi. Hyvin perusteltu kritiikki on kehityksen siemen, vaikka vain harvoin se yksin riittää ratkaisuksi esitettyyn ongelmaan. Teksti: Jonne Rinne, SPJL:n valtuuston puheenjohtaja Kulmasen kirjoituksen perusteena oli tarve jäsenmaksutulojen tehokkaampaan käyttämiseen ja samalla edunvalvonnan tason parantamiseen. Tason parantaminen aktiivien lukumäärää harventamalla ja heidän vastuuta kasvattamalla on haastavaa ilman, että se pieni joukko, joka tälläkin hetkellä hoitaa edunvalvontatyötä päivätyönsä lisäksi, saisi entistä enemmän tehtäviä itselleen. Tällöin aktiivit hukkuvat töiden ja vastuutehtävien alle, jättäen samalla mahdolliset uudet potentiaaliset ay-toimijat sivustaseuraajan asemaan. Ongelmaa ei myöskään voida ratkaista pakkoliittämällä jäsenyhdistyksiä poliisilaitoskohtaisesti, sillä jokainen jäsenyhdistys tekee päätöksen liittyä toisiin yhdistyksiin, tai olla liittymättä, täysin itsenäisesti. Piste. Jäsenyhdistysten koon sijaan tulisi keskustella toiminnan tehokkuudesta. Jokaisella paikallisyhdistyksellä on oman toimintansa lisäksi paikka aluetoimikunnassa. Tätä uutta aluetoimikuntajärjestelmää käynnistellään nyt jo toista liittokokouskautta. Mistä mahtaa johtua, että osassa alueista toiminta on aktiivista ja osassa se ontuu? Palkansaajajärjestön (Pardia) osalta muistutan, että niin SPJL kuin Pardia toimii myös Kehä III:n ulkopuolella. Toivon, että SPJL:n edustajia nähtäisiin myös Pardian (ja tietysti siten myös STTK:n) aluetoimikunnissa. Pardian osalta ei yksinkertaisesti riitä pelkästään se, että aika-ajoin muistutamme olevamme sen suurin jäsenjärjestö. SPJL:n tulee näkyä, kuulua ja ottaa vastuuta erityisesti Pardian aluetoiminnassa, mikäli toiminnallemme halutaan aitoa vaikuttavuutta palkansaajajärjestössä. Kulmasen viittaus Suhosen liiton järkeistämisestä tuntuu oudolta. Mikä Suhosen liitto? Liitolla on puheenjohtajan lisäksi muun muassa toimiva hallitus, työvaliokunta ja valtuusto. Näihin toimielimiin ovat jäsenyhdistykset yhdessä saaneet valita parhaaksi katsomansa edustajat. Sellaiset, jotka kykenevät itsenäisen ajattelun lisäksi sekä valitsijoidensa että liiton edun mukaiseen päätöksentekoon. Näkemys siitä, että liiton toiminta on yhtä kuin sen puheenjohtajan toiminta sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä on vanhentunut ja saattaa samalla ikävään asemaan vastuutehtäviin valitut edustajat. Olen Kulmasen kanssa yhtä mieltä siitä, ettei jäsenvaroilla tule pitää yllä nukkehallituksia tai nukkevaltuustoja. Se, miten kukin edustaja mandaattiaan käyttää, riippuu viime kädessä hänestä itsestään. Siten myös valtuustolla on kesäkuussa näytön paikka siitä, että se käyttää aktiivisesti sille kuuluvia valtuuksia ja, että valtuuston kollektiivisesta päätöksenteosta hyötyvät kaikki, viime kädessä myös yksittäiset jäsenet. Kuten jo liittokokouksessa todettiin: puheet on pidetty ja nyt on tekojen aika! P&O 2/

26 Eipä hätää sillä edunvalvonnan ammattilaiset astuvat kehiin, jos ongelmana ovat työsopimuksien tulkintakiistat, palkkaneuvottelut tai vaikkapa työpaikkakiusaamistilanteet. Sinä ja työpaikkasi asiat olette neljäntoista SPJL:n toimistolaisen työn ydin. Kysyim me selvittelyä, purkamista ja uuden kutomista työssään kohtaavilta SPJL:n toimisto- laisilta ajatuksia omasta työstään. Viestintäassistentti/ valokuvaaja Katja Almgren Viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng Pääluottamusmies/ oikeusministeriö Pirjo Lappalainen Vyyhti on sekaisin ja narunpätkät hukassa! Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuvat: Katja Almgren Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka Koulutus- ja edunvalvontasihteeri Tarja Heinonen Talousassistentti Jaana Tynjälä Järjestöpäällikkö Jorma Tiainen Jäsenpalvelusihteeri Asta Jakobsson Talouspäällikkö Anita Heino SPJL:n toimiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta: 26 P&O 2/2014

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. HE 131/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi. Isän oikeutta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Antti Karkola 1.3.2012 E / PJ / 2 / 2012 Tämä esitys edustajiston jäsenten esteellisyydestä käsiteltäessä ns. omaisuuskysymystä käsitellään edustajiston kokouksen

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013 Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017 Neuvottelutulos 24.10.2013 Sopimuskausi Sopimuskausi on 1.4.2014 31.1.2017. Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy 31.1.2016 ja toinen jakso 31.1.2017. Työmarkkinakeskusjärjestöt

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tilli Toukka -ohjaajien tuki

Tilli Toukka -ohjaajien tuki Tilli Toukka -ohjaajien tuki Itsetyöskentelymateriaali MLL Hyvinkää / NEro-hanke paula.valiaho@mll.fi Itsetyöskentelymateriaali - aluksi Sinulla on edessäsi Tilli Toukka -ohjaajien avuksi kehitetty itsetyöskentelymateriaali.

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT YHTEINEN TEHTÄVÄMME Partiokasvatuksen ansiosta yhä useammat lapset ja nuoret kasvavat tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, aktiivisiksi ja itsenäisiksi yhteisön jäseniksi SIKSI TAVOITTEENAMME ON: VAHVAT,

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot