Eero Savolainen: Perhe on paras. Itärajan tuntumassa Valtion YT-laki muuttui

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eero Savolainen: Perhe on paras. Itärajan tuntumassa Valtion YT-laki muuttui"

Transkriptio

1 Eero Savolainen: Perhe on paras Itärajan tuntumassa Valtion YT-laki muuttui

2 Tahallisuus 4,30 SEKUNTIA 19 lainsäädäntöviitettä 110 esityöviitettä 190 oikeuskäytäntöviitettä 94 kirjaviitettä Suomen nopein hakupalvelu löytää kaikki oikeuslähteet yhdellä haulla. Kuinka nopeasti löydät vastaavat tiedot nykyisillä välineilläsi? Pykälän parempi hakupalvelu

3 Puolustajat Huuto turvallisuuden puolesta tulisi kuulua eduskuntaan asti. Muutama viikko sitten julkaistiin EU:n perusoikeusviraton tutkimus, jossa todetaan, että suomalaisista naisista 47 prosenttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Samaa karua arkea todisti professori Mirka Smojel tutkimuksessaan, joka paljasti toistuvan väkivallanuhrien olevan parisuhdeterrorin kohteita. Tutkimustulokset eivät varmasti yllättäneet jäsenistöämme. Tieto kuitenkin pysäytti minut. Onko todella niin, että lähes joka toinen nainen eli kaverini, työtoverini tai sukulaiseni on kokenut väkivaltaa? Perheväkivallan rujot kasvot näyttäytyvät liian usein karmaisevalla tavalla naisten lisäksi lasten elämässä eivätkä miehetkään hyvinvoivia ole, jos tilastoja katsoo. Erityisesti ylemmissä sosiaaliryhmissä perheväkivalta pysyy piilossa. Muistelin, että eräs työkaverini kahdenkymmenenvuoden takaa ajelehti väkivaltaisesta parisuhteesta toiseen. Pankinjohtaja, mies numero viisi, hakkasi vaimoaan toistuvasti, mutta suhde jatkui tutun kaavan mukaan hakkaamisen ja anteeksiannon pyhässä liitossa. Asiaa ei auttanut, että naisella oli puolustajia. Tutkimusten lisäksi media piirtää kuvaa väkivallan määrästä yhteiskunnassamme ja turvallisuusalan ammattilaiset ovat valokeilassa. Kuluneen kevään aikana on välittynyt voimakkaita visuaalisia viestejä mielenosoitusten ympäriltä esimerkiksi Ukrainasta. Poliisin toiminta mellakkatilanteissa on ollut häkellyttävä ja meille hyvin vieras. Tavuakaan ei ole lehdistä tarvinnut lukea, kun kuva poliittisista jännitteistä on siirtynyt verkkokalvoille. Kuvan merkitys ja viestinnällinen tavoitteellisuus on kasvanut selvästi sähköisen median myötä. Veriset tapahtumat muistuttavat meitä myös siitä, että demokratia sanan- ja kokoontumisen vapauksineen eivät ole olleet itsestäänselvyyksiä aina pohjolassakaan. Vakaa yhteiskuntarauhamme ei ole syntynyt kivutta. Tänäänkin puolustajia ja puolestapuhujia tarvitaan. Kun omat voimat eivät riitä tai lakipykäläviidakossa olo on kuin viidakon tähtösellä, niin ammattiyhdistys levittää turvaverkkonsa ja ottaa kopin asioiden edistämisestä. Jotta tulevaisuudessakin turvaverkkoja olisi, tarvitaan jäseniä mukaan toimintaan. Jäsenrekisterit suoltavat armotonta dataa suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Toisaalta työelämään astuu Y-suku polvi, jonka vaikuttamiskanavat ovat moninaisemmat kuin paperimaailmaan tottuneiden isiensä, hieman kauhistuttavine odotuksineen. Nuoret ovat kiinnostuneita ympäristöstä ja sosiaalisesta vastuusta. Avoimuus ja joukkoistaminen ovatkin tämän ajan ilmiöitä. Nuoret haluavat työhön merkityksellisyyttä ja arvoja. Ongelmaratkaisun lisäksi he haluavat kehittää työssään uutta ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tuttua, vai mitä? Nyt vaan tilaa uusille tavoille vaikuttaa ja tehdä edunvalvontatyötä hulppeaa historiaa unohtamatta. Ääni kuuluviin ja antaa palaa! Hannele Lotsari-Coffeng twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus P&O 2/2014 3

4 SISÄLTÖ 2/ Kansijuttu: Perhevapaita muokataan uuteen malliin. Osaamista ja ammattitaitoa Itärajan tuntumassa Säännöllisesti kokoontuvat EX:ät Kansikuva: Katja Almgren Jäsenten eduksi Valtion YT-laki muuttui Muutoksia vuosilomasopimuksiin Vyyhti on sekaisin ja narunpätkät hukassa! vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Toimitus Asemamiehenkatu 2, Helsinki Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng Viestintäassistentti/valokuvaaja Katja Almgren Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p Taitto Kaaripiste Oy Paino ScanWeb Oy, Kouvola p ISSN Aikakausmedian jäsen Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Nina Juurakko-Vesikko Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mika Nygård Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Lehti nro 3/2014 ilmestyy viikolla 20 (aineistot viimeistään ) Lehti nro 4/2014 ilmestyy viikolla 26 (aineistot viimeistään ) Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta. 4 P&O 2/2014

5 Kun Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointia mitataan sairauspoissaoloilla, on syytä huolestua. s Jokaisessa numerossa Pääkirjoitus... 3 Puheenjohtajan terveiset... 6 Luottamustehtävissä Kokkonen Repen kynästä Muistamiset Ristikko Lyhyesti Tässä numerossa myös Perhe on paras... 8 Työntekijöiden hyvinvointi kovilla hätäkeskuksissa Hengenmiesten leskien rahasto Sekoitettuna, ei ravistettuna Poliisiopiston kurssilaisten kohtaaminen Information på svenska Nordiska poliser vaktar serbisk biskop i Kosovo Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla asti Anita Heino, talouspäällikkö, p Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/om, p Pekka Lassila, pääluottamusmies/sm, p Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p Rita Ridanpää, lakimies, p Jaana Tynjälä, talousassistentti, p Toimiston faksi: , p , puhelinpäivystys klo , Asemamiehenkatu 2, Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! P&O 2/2014 5

6 Jos virkamerkin suojassa tehdään rikoksia, ne on tutkittava huolella ja ehdottoman objektiivisesti. Yrjö Suhonen twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus 6 P&O 2/2014

7 Poliisi tutkii poliisia Suomessa on meneillään ennen kokematon rikostutkinta, jossa korkeassa asemassa olevaa poliisimiestä epäillään lukuisista törkeistä rikoksista. Ei ihme, että median mielenkiinto asiaa kohtaan on herkeämätön. Kuinka tässä mahtaa toteutua vanha sanonta: ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan. Välillä vaikuttaa siltä, että media itse haluaa tutkia, syyttää ja vielä tuomitakin. Peruslähtökohta on se, että kansalaisten pitää voida luottaa siihen virkamieskuntaan, joka verovaroilla ylläpidetään. Poliisi on ollut iät ja ajat yksi luotetuimmista viranomaisista tässä maassa. Se on organisaationa selvinnyt erilaisista kolhuista, joita kilpeen on matkan varrella tullut. Jos virkamerkin suojassa tehdään rikoksia, ne on tutkittava huolella ja ehdottoman objektiivisesti. Niin tahattomien kuin tahallistenkin virheiden selvittäminen on tärkeää. Ei pelkästään siksi, että saadaan mahdollinen syyllinen selville ja tuomittua. Virheistä on mahdollisuus oppia. Yksilön lisäksi myös organisaatio voi oppia. Jatkossa on mahdollisuus muuttaa toimintatapoja ja niitä koskevia ohjeistuksia. Menneiden organisaatiouudistusten myötä poliisilaitoksista on tullut suomalaisen mittapuun mukaan suuria. Se asettaa paineita suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnan jatkuvaan valvontaan ja arviointiin. Esitutkintalaki tarjoaa samat oikeudet ja velvollisuudet kaikille niille, jotka joutuvat mukaan joko asian osaisina tai todistajina. Tämä koskee poliisiakin. Poliisi ei ole sen paremmassa asemassa kuin kukaan muukaan. Toisaalta aseman ei pitäisi olla yhtään huonompikaan kuin kenellä tahansa kansalaisella. Poliisin kohdalla puhutaan poliisirikoksesta. Ikään kuin se olisi joku erityinen, rikoslakiin kirjoitettu oma rikoslajinsa. Käsitykseni mukaan näin ei kuitenkaan ole. Koko termi pitäisi poistaa käytöstä leimaavana. En ole kuullut puhuttavan syyttäjärikoksista, asianajajarikoksista enkä tuomaririkoksista. Nyt puheena oleva rikostutkinta heittää varjon koko Helsingin huumerikostutkintayksikön ylle. Nekin poliisimiehet, joilla ei ole pienintäkään osuutta koko asiaan, saavat tuntea nahoissaan työpaikan ja ympäröivän yhteisön paineet. Herjoja saa kuulla työssä ja vapaalla. Siinä samalla pitäisi kuitenkin kyetä suoriutumaan erittäin vaativasta työstä. Jos siinä ei onnistuta, rikolliset tästä eniten hyötyvät. Poliisiorganisaation johdolle tämä tilanne näyttää olevan hankala. Vaikuttaa siltä, että omia on helpompi syyttää kuin puolustaa. Kun tutkinta on syyttäjävetoinen, se antaa mahdollisuuden pestä omat kädet. Kannattaisi kuitenkin miettiä, mitkä ovat ne syyt, jotka ovat ylipäätään johtaneet tähän sotkuun. Onko valtaa delegoitu liikaa yhdelle ja samalle taholle, delegointiin keskeisesti kuuluva valvonta unohtaen? Esitutkinnan peruspilareita ovat tasapuolisuus, syyttömyysolettama, oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen, suhteellisuusperiaate, vähimmän haitan periaate ja hienotunteisuusperiaate. Tutkinnan kohteeksi joutuvan tulee voida luottaa lisäksi siihen, että kaikki mahdolliset esteellisyydet on kartoitettu ja poistettu. Tästäkin on laissa oma säädöksensä. Siellä on tämäkin: esitutkinta virkamies on esteellinen jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Miten mahtaa olla Helsingin poliisilaitoksen ja Keskusrikospoliisin asianomaisten yksiköiden välinen tilanne tällä hetkellä? Täyttyisikö tuo edellä oleva esteellisyysperuste? Hallituksen esityksessä 222/2010 todetaan, että tämän yleislausekkeen keskeiseksi merkitykseksi on muodostunut sen arvioiminen, miltä esitutkintavirkamiehen toiminta näyttää ulospäin. Joku merkitys pitäisi olla silläkin, miltä tilanne myrskyn keskellä olevista poliisimiehistä subjektiivisesti tarkastellen näyttää ja tuntuu. Eiköhän suomalaisen poliisiorganisaation sisältä olisi löytynyt päteviä rikostutkijoita Keskusrikospoliisin ulkopuoleltakin? Jälleen kerran nostan esille tarpeen perustaa maahan tutkintaelin, joka olisi täysin irti poliisiorganisaatiosta. Se lisäisi kansalaisten luottamusta järjestelmään. Se varmistaisi samalla nykyistä paremmin esteettömän tutkinnan, johon myös sen kohteeksi joutuva virkamies voisi paremmin luottaa. Jokohan olisi aika oppia edes jotain? P&O 2/2014 7

8 Eero Savolainen: Perhe on paras Lapsiperheissä meno voi olla välillä kovaäänistä ja hektistä, mutta silti se tuo mukavaa vastapainoa työlle. Tästä menosta suurimman vastuun lapsen elämän alkutaipaleella kantaa usein äiti, vaikka vanhempainvapaakausi on jaettavissa isän ja äidin kesken. Nyt isille kaavaillaan omaa kiintiötä. Teksti ja kuvat: Katja Almgren 8 P&O 2/2014

9 P&O 2/2014 9

10 mä näytän miten se tapahtu! 3-vuotias Aatos huutaa ja nousee sohvan käsinojalle seisomaan Hei, kädet levällään pikkuveli Antin itkiessä vuolaasti lattialla. Äitinsä vastusteluista huolimatta Aatos demonstroi juuri tapahtuneen ja rävähtää rytinällä suoralla vartalolla sohvalle ja siitä lattialle. Perheen äiti, Marjaana Savolainen ja isä, Eero Savolainen huokaisevat syvään. Eero ottaa itkevän, juuri sohvalta pudonneen Antin syliin, Marjaana pitää sillä välin isoveljelle pienen puhuttelun. Savolaisten arkeen kuuluu itkua ja ilon kiljahduksia, joskus örinää ja kovaa kolistelua. Perheen pojat Paavo, 7, Kalle, 5, Aatos, 3, ja Antti, 1, pitävät huolen siitä, että hiljaisuus laskeutuu taloon vasta iltayhdeksältä. Savolaiset kuuluvat siihen 98 % enemmistöön, jossa suurimman osan perhevapaista on käyttänyt perheen äiti. Eero on ollut kotona isyysvapaat sekä isäkuukauden. Paavon ja Kallen synnyttyä Eero jäi vapaille heti, Aatoksen ja Antin syntymien jälkeen sovitusti työnantajan kanssa. Isille kiintiöt Vuoden 2013 alusta isäkuukausi poistui ja isät ovat saaneet käyttää isyysvapaan 54 arkipäivää joustavammin haluamallaan tavalla, joko 18 vuorokautta yhtä aikaa äidin vapaiden kanssa tai kokonaisuudessaan äidin vapaiden jälkeen. Äitiysvapaa, 105 arkipäivää ja vanhempainvapaa 158 arkipäivää säilyivät ennallaan. STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle pitää uusinta muutosta hyvänä sykäyksenä kohti suurempaa perhevapaauudistusta eli mallia. Mallissa äideillä olisi 6 kuukauden vapaa, isille kiintiöitäisiin vapaaehtoiset 6 kuukautta ja 6 kuukautta olisi jaettavissa. Helle ei luota siihen, että naiset luovuttaisivat isille vapaita ilman erillistä kiintiötä. Minna Helle kertoo, että STTK:n tavoite on ollut jo pitkään nostaa naisten työelämän tasa-arvo miesten tasolle. Perhevapaat ovat tasa-arvokeskustelun keskiössä. Äitien jääminen kotiin pitkäksi aikaa vaikuttaa siihen, että naisten palkkakehitys ja eläkekertymä jäävät jälkeen, lisäksi naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa tehtävissä. Perhevapaakustannukset saataisiin myös paremmin jaettua nais- ja miesvaltaisten alojen kesken, jos isille kiintiöitäisiin omat vapaat. Eero ja Marjaana Savolainen työskentelevät Länsi-Suomen poliisilaitoksella, Eero Espoossa ja Marjaana Lohjalla. Lasten syntymien jälkeen molemmat ovat työskennelleet vaihtelevasti osa-aikaisina, niin että lapsia ei ole tarvinnut laittaa päivähoitoon. Tällä hetkellä kumpikin tekee 75 % työaikaa. Marjaana myöntää, että jokaisen äitiysloman jälkeinen töihin paluu on vaatinut totuttelua. Neljä kertaa olen jäänyt äitiyslomalle ja vanhempainvapaalle ja neljä kertaa olen tuntenut itseni työharjoittelijaksi niiden jälkeen. Niin paljon on ehtinyt töissä asiat muuttua siinä välissä. Esimerkiksi tuntomerkkirekisteriin ja viranomaisjärjestelmään eli Vitjaan muut saivat koulutuksen vapaideni aikana. Toisaalta lapset ovat Marjaanan mielestä olleet vielä niin pieniä, ettei hän olisi edes malttanut lähteä työelämään heti Lasten kanssa olisi mielellään enemmänkin 10 P&O 2/2014

11 Lue aiheesta lisää netistä spjl.fi Äitiys-, isyys-, vanhempainvapaata, hoitovapaata ja osittaista hoitovapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Perhevapaat ovat tasa-arvokeskustelun keskiössä äitiysloman jälkeen. Sekä Eero että Marjaana painottavat, että perhe on tärkein. Esikoisen ensiaskeleet Eero tallensi ja lähetti kuvan Marjaanalle, jotta äiti näkisi edistysaskeleet kesken työvuoron. Vapaa-ajan arvostus kasvaa Eero on tyytyväinen siihen, että työnantaja ja työkaverit ovat suhtautuneet myönteisesti perhevapaisiin ja osa-aikaiseen työskentelyyn, vaikka se tarkoittaakin sitä, ettei vajaata työaikaa tekevän tilalle palkata apuja. Kaikissa työympäristöissä perhevapaille jääntiin ei suhtauduta yhtä myötämielisesti. STTK:n Minna Helle uskoo, että mallin kiintiöt olisivat ratkaisu ongelmaan. Vaikka tasa-arvon edistymiseen ovat sitoutuneet puolueet, hallitus, palkansaajat ja työnantajat, asennemuutosta kaivataan edelleen etenkin työnantajan puolelta. Lapsen syntymä on iloinen asia työntekijälle ja sen pitäisi olla yhtä positiivinen asia myös työnantajalle. Mitä enemmän isien jäämisestä kotiin tulee normi, isyysvapaalle jäävä työntekijä ei enää leimaudu työyhteisössä. Minna Helle lisää, että vapaa-ajan ja perheen arvostus on kasvanut, eikä työlle uhrata enää kaikkea. Myös Savolaisilla työn ja vapaa-ajan tasapainoa pidetään tärkeänä. Osa-aikaisena ehtii olla pidemmän aikaa kotona lasten kanssa, jolloin työn nollaus on helpompaa, Eero kuvailee. Lapsi kotona 1,5-vuotiaaksi Eero Savolainen myöntää, että lasten kanssa olisi mielellään enemmän kotona, jos taloudellinen kompensaatio onnistuisi mallissa 18 kuukauden perhevapaiden ajalta maksettaisiin ansiosidonnaista korvausta, jolloin lasta voitaisiin hoitaa kotona vähintään 70 % palkasta 1,5-vuotiaaksi asti. Minna Helle myöntää, että uudistuksen aiheuttaman kustannuksen suuruus on niin iso, ettei muutos voi tapahtua hetkessä. Seuraava askel on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen aloittavan maan hallituksen ohjelma. Ehkäpä silloin saamme läpi mallin ja neljän vuoden kuluttua siitä täyden mallin. Lähteet: THL: malli vanhempainvapaan uudistamiseksi THL:n perhevapaatutkimus, P&O 2/

12 Työntekijöiden hyvinvointi kovilla hätäkeskuksissa Kun Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointia mitataan sairauspoissaoloilla, on syytä huolestua. Sairauspoissaolot ovat erittäin korkealla. Teksti ja kuva: Tanja Seppänen Vuodessa yhtä työntekijää kohden kertyy 18 päivää. Keskimäärin valtion vuoro työtä tekevä työntekijä on sairauden vuoksi poissa 15 päivää vuodessa. Juuri viimeksi yhdistyneessä Kuo pion hätäkeskuksessa on sairauslomien määrä yli 20 päivää vuodessa per työntekijä, kertoo Kuopion hätäkeskuksen luottamusmies Kai Vettenranta. Vettenranta uskoo, että sairauspoissa olojen takana on useita tekijöitä. Hän moittii vuorotyöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyä. Edelleen Hätäkeskuslaitoksessa asetetaan puhelujono jaksamisen edelle. Tauotus toimii tyydyttävästi niin sanottuina normaaliaikoina ja -tilanteissa, mutta kiireaikoina, kuten kesäisin, se ei toimi kunnolla. Ei haittoja ehkäistä muillakaan tavoilla. Esimerkiksi käytössä oleva joustamaton työvuoromalli Ongelmat kasaantuvat vuoroissa, joissa työskennellään minimivahvuudella. päinvastoin lisää vuorotyön vaikutuksia. Terveydelle aiheutuvia haittoja seuraa tällä hetkellä vain työterveyshuolto. Ongelmat kasaantuvat vuoroissa, joissa työskennellään minimivahvuudella. Hätäkeskuslaitos antoi tämän vuoden alussa myös hälytyssalin vahvuussuunnitteluohjeen, joka pyrkii kohdentamaan työvoimaa puhelumäärien mukaan. Käytännössä on menty siihen, että arki-iltoina ja erityisesti arkiöinä mennään minimivahvuuksilla, jolloin yhdenkin henkilön poistuma aiheuttaa ylityötarpeen. Kohdentaminen on niin voimakasta, että se saattaa rikkoa työntekijöiden säännöllisen työvuoro kierron. Tämä on Hätäkeskuslaitoksen oman TYHY-käsikirjan vastaista. Vastapainoksi arkipäivävuoroissa on niin paljon porukkaa, ettei kaikille riitä tilaa hälytyssalissa. Lisäksi runsas vuosi sitten työnantaja nosti päivystäjäkohtaisen vuotuisen hätäpuhelumäärän 7 500:sta 8 300:an, eli noin 10 %. Samalla laskukaavaa muutettiin. Todellisuudessa päivystäjäkohtainen puhelumäärä nousi noin 15 %. Vettenranta korjaisi tilannetta palaamalla joustavaan työvuoromalliin ja asettamalla tauotuksessa henkilöstön jaksamisen selkeästi puhelujonon edelle. Hän kertoo, että Kuopion hätäkeskuksessa työnan- 12 P&O 2/2014

13 taja on tarjonnut jaksamisen tukemiseen työnohjausta. Vettenrannasta se selvästikään ratkaise jaksamisongelmaa. Parantamista vailla olisi myös ikääntyneiden vuorotyöntekijöiden tukeminen. Tällä hetkellä ikääntyneiden työntekijöiden asema on huono. Jos ikääntynyt esimerkiksi lääkärintodistuksen perusteella siirtyy tekemään jollain tavoin kevennettyä tai poikkeavaa työaikaa, siirtyy hän Hätäkeskuslaitoksen työvuoromalliohjeen perusteella tekemään pelkkiä arkipäivä- ja arki-iltavuoroja, jolloin hän menettää kaikki haittakorvaukset. Työnantaja ei ainakaan toistaiseksi ole suostunut keventämään ikääntyneiden työntekijöiden vuorotyörasitusta esimerkiksi lyhennetyillä yövuoroilla. Nykymalli rasittaakin normaaleissa työvuoroissa olevia lisääntyvien yövuorojen kautta. Hätäkeskuslaitoksessa on kehitteillä Ikä-ohjelma, jonka sisällöstä ei toistaiseksi ole mitään tietoa. Toivottavasti se tuo parannusta ikääntyneiden työntekijöiden asemaan. P&O 2/

14 Luottamustehtävissä Toimittanut ja kuva: Katja Almgren Tiina Tintti Rantanen, 46 Koulutus: Yo-merkonomi, tekstiiliartesaani Työpaikka: Valtakunnan syyttäjänviraston syyteasiainyksikkö Tehtävä: tarkastaja Ay-toiminta: OHK:n hallituksen varajäsen vuodesta 2010 Pitäisi tehdä -ajasta tulisi siirtyä Minä teen -aikaan 14 P&O 2/2014

15 Halusin olla isona sairaanhoitaja tai lääkäri Työ Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKSV) on syyttäjälaitoksen keskusvirasto, jossa työskentelee 42 henkilöä. VKSV on asiantuntijaorganisaatio, jossa työtahti on kiivas, eikä edellisenä iltana voi olla varma siitä mitä työtehtäviä aamulla pöydältään löytää. Työtilat jakautuvat Albertinkadun virastotalon kahteen eri kerrokseen. Työhyvinvointi Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävän osan syyttäjälaitoksen sairauspoissaoloista. VKSV:ssa panostetaan ennaltaehkäisyyn: hyvään ergonomiaan, tarjotaan liikuntamahdollisuuksia ja kannustetaan liikkumaan. Tyhy-tapahtumiin pyritään aina sisällyttämään vähän liikuntaa, viimeisimmäksi laskiaistiistaina, jolloin käytiin yhdessä reippaalla neljän kilometrin kävelyllä. Kaikki lähtee kuitenkin yksilön omasta halusta liikkua ja huolehtia itsestään. Uskon, että jokainen meistä haluaisi pystyä liikkumaan normaalisti eläkkeelle päästyään. Tämä ei toteudu itsekseen mitään tekemättä. Siksipä Pitäisi tehdä -ajat on syytä jättää taakse ja siirtyä Minä teen -aikaan. Ay-toiminta Järjestötoiminta pitäisi saada näkyvämmäksi osaksi arkea. Kuinka aktivoimme jäsenet? Olisiko yksi vastaus sosiaalinen media? Mielessäni herää kysymys, voisiko yhdistys tai liitto ottaa myös osaa ihmisten liikuttamiseen järjestämällä aiheeseen sopivia tapahtumia, koulutusta tai perustamalla sähköisen vertaistukiryhmän. Tulevaisuus Muutokset olisi mielestäni nähtävä positiivisina mahdollisuuksina. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Kiristyvät resurssit tuovat mukanaan sen, ettei kaikkia virkoja enää eläkkeelle lähtevien jälkeen täytetä. Joudumme miettimään, mitä kaikkea pystytään tekemään ja miten. Uusien järjestelmien (esimerkiksi AIPA) käyttöönoton myötä kansliahenkilökunnan tehtävänkuvat tulevat muuttumaan. Osansa siitä saavat toki myös syyttäjät. Kuten hallinnonalalla on jo nähty, oman työpaikan olemassaolo ja sen sijaintipaikka ei ole enää itsestäänselvyys. Kaikki tämä aiheuttaa huolta, ja laittaa miettimään omaa tulevaisuutta. Harrastan Tanssin 3 6 tuntia viikossa, ihan kilpailumielessäkin. Olen mukana StepUp Schoolin Young At Heart -tanssiryhmässä, joka on osallistunut Show Dance -kisoihin Performing Arts -sarjassa jo viitenä vuotena ohjaajamme ja koreografimme Marco Bjurströmin luotsaamana. Kilpailumatkoja on tehty eri puolille Suomea ja Eurooppaa. Ryhmässä on mukana noin 50 yli 30-vuotiasta tanssille sydämensä menettänyttä naista. Muutamana vuonna on ollut miehiäkin mukana. Ryhmämme on käynyt myös esiintymässä hyvin erilaisissa paikoissa, kuten Vantaan painicupissa, Keravan taidemuseossa ja jopa Prisman hedelmäosastolla! Innostun Olen helposti asiasta kuin asiasta innostuva. Varsinkin silloin, kun sillä on merkitystä isommassa kokonaisuudessa. Jopa ison aineiston kopioinnista ja järjestämisestä, joka auttaa syyttäjää jutun ajamisessa, ja helpottaa ja nopeuttaa prosessia. Myös yhteisten tyhy-tilaisuuksien järjestäminen on hauskaa puuhaa aikoinaan matkailua opiskelleelle merkonomille. P&O 2/

16 Itärajan tuntumassa Neljänsadan poliisin voimin valvotaan yli neliökilometrin aluetta, jossa sijaitsevat maamme kaksi vilkkainta rajanylityspaikkaa sekä Kotkan ja Haminan satamat. Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kysymyksiin vastaa pääluottamusmies Antti Penttilä. Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuva: Lappeenrannan kaupunki Mitä muutos on tarkoittanut henkilöstölle? Sekaannusta. Tällä hetkellä ei ole selvyyttä vielä läheskään kaikista käytännön asioista, miten ne uudessa virastossa tehdään. Työt eivät ole hävinneet, mutta muutoksia tulee muun muassa lomakäytäntöihin. Materiaalihallinnossa esimerkiksi voima- ja suojavälineiden ja ajoneuvokaluston käytännön hallinnointi on vaikeutunut, kun nyt käsitellään entistä suurempia varustemääriä ja henkilöstömääriä. Tarvetta on palata ajassa taaksepäin eli asioita pitää hoitaa poliisiasemakohtaisesti koska hallittava massa on kasvanut liian suureksi. Kymenlaakson poliisilaitos Etalä-Karjalan poliisilaitos Kuinka toimivat ovat tilaratkaisut? Kaksi poliisiasemaa viidestä on väistötiloissa sisätilaongelmien takia ja näistä toisen poliisiaseman henkilöstö on väistötilojen väistötiloissa, koska väistötiloissakin todettiin sisäilmaongelma. Pääpoliisiasemalla on laskennallisesti liikaa neliöitä henkilöstöön nähden. Laskentaa vääristää se, että ylimääräiset tilat ovat varastoja ja aulatilaa, joiden muuttaminen toimistotilaksi ei onnistu. Onko työilmapiirissä havaittu muutoksia? En tiedä onko poliisilaitoksen ylemmässä johdossa tehty havaintoja työilmapiirin laskusta, mutta viestiä on ainakin vie- Kaakkois-Suomen poliisilaitos ty eteenpäin jo aikaisemmin. Pelkona minulla on, että asia vaikuttaa huomattavasti työn tuloksellisuuteen ja työssä viihtyvyyteen pitkällä aikajänteellä, jos asialle ei pystytä tekemään mitään. Oma havaintoni on, että työilmapiiri on huonontunut. Se huononi jo edellisessä uudistuksessa aivan riittävästi. Lopullinen lasku uudistuksesta näkyy vasta myöhemmin. Kaikissa uudistuksissa henkilöstöä on pudonnut tyytymättömien ryhmään ja se näkyy väistämättä työmotivaation laskuna. Tämä siitäkin huolimatta, että joidenkin kohdalla käytännön muutokset omaan työhön tai asemaan ovat olleet pieniä. Negatiivisella ilmapiirillä on tapana levitä sellaisten joukkoon, joihin muutokset eivät vaikuta. Sairauspoistumien muutoksista ei ole tietoa. Miten raskaanliikenteen valvonta hoidetaan nyt? Liikennepoliisilla on suunniteltu jaksoihin erikseen työvuorot raskaan liikenteen valvontaan. Onnistumisesta ei ole tietoa. Henkilöstön vähentyminen suhteessa vaadittavaan tulokseen tulee olemaan haasteellinen ja yleisesti ottaen lii- 16 P&O 2/2014

17 Henkilöstömäärä: noin 500, joista noin 400 poliiseja. Alueen koko pinta-alana: neliökilometriä Asukasmäärä alueella: Henkilöstöjakauma laitoksen alueella Kenttäryhmät päällystöineen Tutkinta päällystöineen Liikennepoliisi Vartijat Työvuorosuunnittelu Hallinto ja esikuntayksikkö, päällystö mukaan lukien Lupahallinto, päällystö mukaan lukien Tilannekeskus kenteenvalvontaan vaadittavaan tavoitteeseen ei tulla pääsemään. Valvontaja hälytysyksikön resurssivajetta liikennepoliisi on joutunut paikkaamaan heti alusta lähtien. Ilmiölle ei näy loppua. Vaikuttaako itäraja toimintaanne, ja jos niin miten? Itäraja vaikuttaa paljon. Erityisesti liikenteessä on paljon Venäjän rekisterissä olevia ajoneuvoja sekä VT 6:lla ja VT 7:llä. Tehtäväsidonnaisuusaika, verrattuna suomalaiseen tienkäyttäjään, on kaksinkertainen muun muassa venäläisten olleessa kyseessä. Tämä oli tuore havainto tilastoista. Imatran, Lappeenrannan ja Haminan kaupunkien alueellakin naapurimaan liikennettä on runsaasti. Venäläinen liikennekulttuuri pistää heti silmään näillä alueilla. Tilas tollisesti en osaa sanoa paljonko tehtäviä se aiheuttaa. Varsinaiseen rikoslakirikollisuuteen venäläisten turistien tms. suuri osuus ei ole vaikuttanut. Onko muutoksella ollut vaikutusta esimerkiksi partiointimatkoihin? Jonkin verran on jouduttu partiota siirtelemään eri kenttäjohtoalueiden välillä, jotta saadaan poliisilaitoksen tulossopimuksessa edellyttämät partiomäärät täytettyä. Samoin tutkinnasta käytetään tuuraajia hälytyspartioissa. Muutoin partiointimatkat eivät ole kasvaneet, koska poliisilaitos on jaettu kolmeen kenttäjohtoalueeseen. Alueiden rajapinnoilla tehtäviä on vähemmän. Kenttäjohtoalueet ovat suhteellisen saman suuruisia asukas- ja henkilöstömääriltään. Vaikuttaako muutos yleiseen turvallisuuteen alueellanne? Välittömiä vaikutuksia ei ole havaittu. Ennustan kuitenkin, että resurssien vähentyminen tulee näkymään pitkällä aikavälillä toimintavalmiusajan nousemi sena ja tutkinnan selvitysprosenttien laskuna. Viesti talon johdolta on kuitenkin ollut, että PORA III ei suoraan ole aiheuttanut resurssien vähennystä, vaan uudistus oli välttämätön, etteivät resurssit vähene vielä enemmän. Näenkin tulevan ongelman valtakunnallisena, eikä pelkästään Kaakkois-Suomea koskevana. Vastuu alkaa kaatumaan kuitenkin toiminnan rahoittajan suuntaan, joka viime kädessä määrittelee miten paljon asiaan satsataan. P&O-nettilehdessä artikkeli Kaakkois-Suomen poliisilaitoksesta Käytännöt yhtenäistetään ja byrokratia lisääntyy. P&O 2/

18 58 % ei pystyisi huolehtimaan perheensä menoista yksin. KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT? Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI Esimerkkihinta: 47-vuotias henkilö, SPJL:n jäsen, euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. if.fi P&O 2/2014

19 Hengenmiesten leskien rahasto Maaliskuussa 2012 ulkomaalaispoliisin konstaapelit saattavat Helsingin Malmilla käännytettävää ulkomaalaista, joka hyökkää aivan yllättäen heistä toisen kimppuun, takoen julmasti vasaralla päähän. Poliisi loukkaantuu tilanteessa. Saman vuoden toukokuussa Hyvinkäällä sattuneessa ampumavälikohtauksessa useat poliisit ovat hengenvaarassa, yksi heistä haavoittui tilanteessa vakavasti. Mikä on poliisi- tai valtiotyönantajan vastuu virkamiehen suhteen tällaisen jälkeen. Entä mikä osuus vastuusta voi jakautua virkamiehelle tai hänen ammattiliitolle. Mutta palataanpa ajassa hieman taaksepäin 1700-luvulle ja Skotlantiin, jossa papit istuivat iltaa pohtien perheidensä kohtaloa, kun heistä aika jättäisi. Siihen aikaan mies vielä ainoana elätti vaimon ja lapsensa. Syntyi ajatus rahastosta, johon jokainen laittaisi tietyn laskennallisen osuuden tuloistaan jollakin aikavälillä. Siitä rahastosta kustannettaisiin vaimon ja lasten elantoa, ainakin joksikin aikaa. Ajatus levisi ja toiminta kehittyi, kouluttautunut väestönosa, jolla oli siihen varaa ja mahdollisuuksia, liittyi siihen. Poliisilaitos työnantajana huolehtii välittömistä sekä välttämättömistä toimenpiteistä virkatehtävissä vakavasti loukkaantuneen tai menehtyneen virkamiehen ja hänen omaistensa suhteen. Tässä on ainakin tiedossani olevien tapausten tiimoilta otettu aimo harppaus hyvään suuntaan, virkamiehen eduksi. Siitä kiitos. Seuraavaksi paljon parjattu Valtiokonttori kaivaa kuvettaan lakisääteisten velvoitteiden ja vakuuttamisen kautta asioiden hoitamiseksi. Ja uskokaa tai älkää, mutta korvausten euromäärien sekä ohjeiden mukaan ne ovat tyydyttävällä tasolla. Väitän kuitenkin, että ne eivät ehkä aivan kaikille ole riittäviä, eikä euroilla korvata menetettyä henkeä tai raajaa. Asioiden hoitamista kuitenkin todennäköisesti helpottaa, jos riskiä on jaettu yhteisesti vielä enemmän ja vapaaehtoisillakin tavoilla. Selvitin suomalaisten kuuden henkivakuuttajan hintoja, eikä mikään niistä, omanikaan kaikilla bonuksilla ja pisteillä, pärjännyt liiton (SPJL) sopimalle vakuutukselle reilusti edullisimpana IF-vakuutuksen (Kaleva, Ryhmäsampo Primus) kanssa. Finanssivalvonta ja Rahatieto ovat lisäksi tutkineet ja vertailleet suomalaisia henkivakuuttajia päätyen samaan lopputulokseen. Muutama kymppi vuodessa tai ehkä satanen siitä, että olen jakanut ammatillista riskiäni hieman lisää, on oikeasti vähän, en enää todellakaan jäisi ainoastaan lakisääteisten korvausten varaan. Poikkeapa joutohetkellä jossa klikkailemalla valitaan liittomme listalta, voit täyttää omat tietosi vielä sitoutumatta mihinkään. Hinta muodostuu yksilöllisin perustein (ikä, sukupuoli, asuinkunta). Lisäksi ainoana henkivakuuttajana, terveystiedot voi ilmoittaa nekin klikkaamalla. Turva pysyvän haitan osalta ( ) maksaisi tällä hetkellä omilla tiedoillani 30 vuodessa ja turva tapaturman aiheuttaman kuoleman varalta ( ) kympin vuodessa, esimerkkinä. Tähän vielä henkivakuutus till ( ), se tekisi viitisen kymppiä lisää. Minä ja pari muutakin virkaveljeä varmisti tämän omalta kohdaltaan reilaan, kannattaisiko sinunkin. Kirjoittaja Ilari Kulmanen on Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen pääluottamusmies P&O 2/

20 PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Valtion YT-laki muuttui Yhteistoimintaa ja sen toteutumista tulee arvioida virastoissa vuosittain. Pirjo Lappalainen Oikeusministeriö Uusi valtion yhteistoimintalaki tuli voimaan viimeinkin, poikkeuksellisen pitkän valmistelun jälkeen Valtion yhteistoimintalaki on aina vastannut pääpiirteiltään yritysten yhteistoimintalakia, joka tuli voimaan jo vuonna 2007, minkä vuoksi muutokset valtion YT-lakiin olivat tarpeen. Uudistus oli tärkeää myös siksi, että edellinen valtion YT-laki on ollut voimassa lähes muuttumattomana vuodesta 1988 lukien. Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset toimivammalle yhteistoiminnalle koko valtion hallinnossa ja saattaa yhteistoiminta luonnolliseksi osaksi virastojen toimintaa. Tavoitteena on ollut myös selkeyttää säännöshierarkiaa yhteistoiminnan osalta. Uudessa laissa käsiteltävät asiat on jaettu lukuihin ja käsiteltävien asioiden luettelo on muutettu vastaamaan tämän päivän työelämän terminologiaa. Huomioitavia YT-lain muutoksia: Yhteistoimintaelin on asetettava, jos viraston henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittava vuosittain yhteistoimintaneuvottelussa. Yhteistoimintaa ja sen toteutumista tulee arvioida virastoissa vuosittain. Uuden YT-lain mukaan virastoon on asetettava yhteistoimintelin, jos viraston henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20. Aikaisemmassa laissa siitä ei ollut näin täsmällistä määritelmää. Tämä on hyvä huomioida niissä virastoissa, joissa henkilöstömäärä on vähintään 20, eikä siellä ole perustettu toimivaa YT-elintä. YT-laki velvoittaa, että henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tulee laatia vuosittain yhteistoimintaneuvotteluissa. Ne on tuotava riittävän varhaisessa vaiheessa neuvotteluun, jotta henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmien sisältöön. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisestä sekä siinä tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä. Suunnitelma on tehtävä henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksen mukaisella tavalla ryhmiteltynä. Uutta on myös se, että yhteistoimintaa ja sen toteutumista tulee arvioida virastoissa vuosittain. Se miten arviointi tapahtuu, on jätetty virastojen omaan harkintaan. Arviointi voi tapahtua YT-kokouk sessa tai se voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä arviointikyselyllä. Uuden lain siirtymäsäännöksen mukaan vanhan lain mukaiset YT-sopimukset ovat edelleen voimassa, joten mitään paniikkia eikä kiirettä muutosten tekemiseen ole. On kuitenkin selvää, että niissä virastoissa, joissa on omat YT-sopimukset, on syytä tarkastella sopimuksia ja tehdä tarvittavat lain edellyttämät korjaukset niihin. Samalla olisi hyvä sopia myös siitä, minkälaista välitöntä yhteistoimintaa virastossa on ja mitkä asiat käsitellään milläkin tasolla, ja kirjata ne YT-sopimukseen. Oikeusministeriöstä on lähdössä maaliskuun aikana virastoille ohjeistusta henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatimisesta. Lisäksi on luvassa koulutusta ja materiaalia uudistuksen sisällöstä valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen toimesta. 20 P&O 2/2014

21 Muutoksia vuosilomasopimuksiin Syksyn ja alkuvuoden aikana minulta on usein kysytty, missä vaiheessa vuosilomalla sairastumiseen liittyvä 7 päivän karenssi poistuu. Se poistuu , kun uusi valtion virka- ja työehtosopimus astuu voimaan. Karenssin poistumisen ajankohdasta syntyi epäselvyyttä, koska siihen liittyvä vuosilomalain muutos astui voimaan Koska kaikilla ei ollut tietoa lakimuutoksen sisältämästä mahdollisuudesta noudattaa voimassa olevaa VES-sopimusta, pettymyksiä tuli, kun sairastuminen ei keskeyttänytkään vuosilomaa oletetulla tavalla alkaen voimassa oleva vuosilomasopimuksen mom. kuuluu seuraavasti: Milloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on työkyvyttömyysjaksolle ajoittuva loma siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan, jos asianomainen sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä ja edellyttäen, että työkyvyttömyydestä esitetään lääkärintodistus tai viraston harkinnan mukainen muu luotettava selvitys. Oikeus vuosiloman siirtoon ei siis tapahdu automaattisesti, vaan sitä on erikseen pyydettävä ja sairastumisesta ilmoitettava heti, kun se on mahdollista. Työkyvyttömyys on myös todistettava. Vielä hetken voimassa olevan vuosilomasopimuksen 17 :n mukaan kuukausipalkkaiselle virkamiehelle ja työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta palkka yleisen valtion virka- ja työehtosopimuksen 7 :n mukaisesti. Eli palkkaus on määräytynyt aina sen työajan ja palkan perusteella, mitä virkamiehelle on maksettu hänen jäädessään lomalle. Nyt tämä asia on korjattu 17 :ään tehdyillä lisäyk sillä. Silloin kun virkamiehen tai työntekijän työaika ja palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan. Sitten tilanteissa, joissa työaika ja palkkaus ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana, lasketaan lomaajan palkaksi lomaoikeuden pituuden perusteella 9, 11,5, tai 14,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana virassa- ja työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Tässä yhteydessä ei makseta vuosilomalisää. Myös vuosilomakorvauksen määräytymisessä (23 ) otetaan jatkossa huomioon työajan ja palkkauksen muutostilanteet. Oikeus saada vuosiloma tai vuosilomakorvaus ennen osa-aikatyöhän siirtymistä poistuu (22 ). Samoin poistuu oikeus pitää kertynyt säästövapaa (14 ) ennen osa-aikatyöhön siirtymistä tosin mennessä ansaituista vuosilomista kertyneiden säästövapaiden pitooikeus säilyy. Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkkaukseen (17 ) ja vuosilomakorvauksen määräytymiseen (23 ) liittyviä uusia sopimusmääräyksiä sovelletaan alkaneena lomamääräytymisvuotena ansaittuihin lomiin, jotka pidetään sopimuksen voimaantulon jälkeen. Valtiovarainministeriö ei ole vielä antanut uusia soveltamismääräyksiä. Oikeus vuosiloman siirtoon ei tapahdu automaattisesti. Pekka Lassila Sisäministeriö P&O 2/

22 Säännöllisesti kokoontuvat EX:ät Helsingin poliisilaitoksessa perustettiin lähipoliisitoiminnan kehittämiseksi useita työryhmiä vuonna Yksi näistä ryhmistä oli materiaalityöryhmä. Työryhmän tehtävänä oli ennalta estävän materiaalin tuottaminen ja jakelu. Teksti: Veli Hukkanen Työryhmään nimettiin monipuolista osaamista ja kokemusta. Veturiksi määrättiin Veli Hukkanen, joka toimi tuolloin komisariona Itäkeskuksen poliisipiirissä. Hänelle oli kertynyt kokemusta lukuisten pidemmän ja lyhyem män ajan työryhmien puheenjohtajana, sihteerinä tai jäsenenä toimimisesta. Joukkoon mahtui niin hyviä kuin vähemmän hyviä työryhmiä. Materiaalityöryhmän aktiivisin toiminta ajoittui lähipoliisitoiminnan kehittämisen alkutaipaleelle Työryhmä lakkautettiin virallisesti vuonna 2008, mutta ryhmä kokoontuu edelleen. Olemme nimenneet itsemme exmateriaalityöryhmäksi. Kokoonnumme edelleen, vaikka muutoksia on matkan varrella tapahtunut organisaatiossa paljon, muun muassa Helsingin nuorisopoliisi lakkautettiin 2007 ja poliisipiirijako purettiin 2012, kertoo Veli Hukkanen. Yksi työryhmä ylitse muiden Mikä saa entisen työryhmän tapaamaan vuosi vuodelta uudestaan? Varmaan se, että teimme paljon ja ahkerasti työtä yhdessä monta vuotta, saimme paljon aikaan sekä opimme tunte- 22 P&O 2/2014

23 Lienee suhteellisen harvinaista, että poliisilaitoksessa toiminut entinen työryhmä tapaa toisiaan säännöllisesti. Ex-materiaalityöryhmän tapaaminen Helsingin kaupungintalolla ja uudessa panimoravintola Bryggerissä Vasemmalta: Hellevi Lundström, Yrjö Ketonen, Timo Heikkonen, Veli Hukkanen, Jari Salmi, Kalevi Havio ja Kari Jokinen. maan toisemme ja luottamaan toisiimme. Ja mikä ehkä kaikkein tärkeintä: opimme arvostamaan toisiamme. Meistä hyvin erilaisista persoonista kehittyi vähitellen tehokas työryhmä, jossa oli todellisen tiimin piirteitä. Todellinen tiimi koostuu pienestä joukosta ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään ja yhteisiin tavoitteisiin, yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa tiimin saavutuksista. Huipputiimeillä on havaittu olevan parempi huumorintaju ja niillä on työskennellessään hauskempaa kuin muilla tiimeillä. Tiimissä vallitsee luottamuksen ja hyväksynnän ilmapiiri ja yhteenkuuluvuuden tunne. Tiimi on avoin mielipiteille ja erilaisille tunteille, kovalle työlle ja myös hauskanpidolle. Tiimi on omistautunut vaativille normeille ja laadukkaiden tulosten aikaansaamiselle. Jäsenet ovat innoissaan tiimin työstä ja ylpeitä jäsenyydestään siinä. Mielestäni ryhmässä oli monia piirteitä huipputiimistä. Joukkuehenki ja tunnelma olivat tiimissä korkealla. Olimme hyvä ja tehokas työryhmä. Saavutimme asetetut tavoitteet kaikilta osin laadusta tinkimättä ja kaikki tämä perustehtäviemme ohessa. Kaikki työryhmän jäsenet olivat erittäin sitoutuneita ja innostuneita. Tiiviiden työkokousten aikana meillä oli tosi hauskaa, ja viidessä kuudessa vuodessa suunnittelimme ja toteutimme viisi esitettä. Monipuolista osaamista Hellevi Lundström toimi ennalta estävän materiaalin valtakunnallisena vastuuhenkilönä useiden vuosien ajan 2000-luvun alussa. Hän oli tehtävään liittyen Poliisin tekniikkakeskuksessa ohjeistamassa valtakunnallisten esitteiden jakelua. Lundströmin suorittaman valtakunnallisen kyselyn perusteella kävi selväksi, että silloin oli pulaa erilaisista esitteistä monissa poliisilaitoksissa eri puolilla maata. Kaikkien materiaalityöryhmän tuottamien esitteiden kuvat olivat ennalta estävän materiaalin valtakunnallisella foorumilla. Huumeet oli kysytyin esite. Helsingin poliisilaitoksen tarpeisiin tehtiin Turvaa kotisi ja Näpistys -esitteet. Muutamat poliisilaitokset eri puo- lilla maata halusivat myös näitä esitteitä käyttöönsä. Poliisilaitosten materiaaliyhdyshenkilöt kertoivat käyttävänsä Turvaa kotisi -esitteen tietopakettia suojausneuvonnassa ja Näpistys-esitettä kouluissa ja nuorisotaloissa pitämissään tilaisuuksissa. Ne, jotka eivät ole koskaan olleet tällaisessa projektissa mukana eivät tiedä, että esitteiden suunnittelu on kovaa työtä ja että laadukas esite syntyy pitkän suunnitteluprosessin tuloksena. Kaikki työ tehtiin virkatyönä, valokuvien ottamisesta alkaen. Hellevi Lundströmin osaamisella sekä kontakteilla viestinnän ammattilaisiin oli merkittävä osuus onnistumisessa. Tapaamiset ovat antoisia ja kertovat yhteistyöstä, joka on rakentanut ystävyydelle pohjan. Viihdymme edelleen yhdessä ja keskustelua riittää joka kerta tuntikausiksi. Tapaamme jälleen tänä vuonna päivittämään kuulumisiamme ja uskon, että meillä on silloinkin hauskaa yhdessä. Veli Hukkanen on Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario, joka on virkavapaalla ja toimii poliisikoordinaattorina Helsingin kaupungilla. P&O 2/

24 Teksti: Sirkku Kokkonen Piirros: Annamari Lignell Ajatuksia Vaik myö hosuttais yötkii, maailma jäis yhtä rempallee Rouva Kokkonen luki lehtiartikkelia ukkinsa kyläkaupasta. Siinä reportteri kertoi, kuinka Luumäen kyläyhteisöt elivät vuonna Naapurin emäntä, kauppaostostensa lomassa, kertoi perheensä tapahtumista, hautajaisista, häistä, joita ei sitten tulekaan ja vertailtiin elämää niin Viuhkolan kuin Inkilänkin seuduilla. Ja kun kiireestä tulee puhe sitä ei ole, lisää reportteri. Voi, ollapa niin nytkin, ajatteli rouva Kokkonen eikä hän sanonut tätä siksi, että olisi laiska ja vetämätön ja ei-niinkään-tunnollinen-työntekijä, hän vain muisti, millaista lapsena oli ollut myyjänalkuna mummolan kaupassa, miten ihmiset ja heidän tarinansa elivät eri lailla, kun ei ollut kiire. Vaikka laskettiinkin koko ajan, että montako savua ennää kylällä nousee ja olisi ollut kiire pelastaa jokin häviävä... Ja nyt rouva Kokkonen oli tehnyt työtä pitkään, ja koko ajan kiireen kanssa, harpaten kaksi rappusta kerralla ylös sekä alas eikä ole mielestään saanut aikaan läheskään kaikkea sitä, mikä piti saada aikaan. Vaikka hän olisikin sellainen oikei ossaava, nopija ja napakka niin kuin postitäti Viuholassa, niin se ei paljon paina silloin kun ei ole aikaa ja aikaahan ei voi omistaa, niinkuin joku viisas sanoi. Milloin viimeksi asiakas olikaan sanonut siihen suuntaan et oikee tul suu hyvä makuseks ku sai haastaa siun kanssais! Arvoitus Esitän Teille nyt arvoituksen: arvaa mikä aamu? Yöllä hiiri teki freestyler-voltteja jossain reiässä talon kivijalassa (jota ei ole). Rouva Kokkonen mietti niitä moninaisia keinoja, joilla listiä, hirttää, giljotiinata, kivittää, murskata ja litskata tyyppi, jolla tuntui olevan tunti tunnilta yhä kovemmat bileet. Yksi nastojen varassa oleva taulu (paperikuva) tippui seinältä. Nastojen etsintää. Luultavasti kaikki nastat ovat sitten tässä, kiitos, ajatteli rouva Kokkonen, ja yritti saada unen päästä kiinni viimeisen tunnin aikana. Unet olivat kuin Dalin taulut. Herätyskello soi. Ylös ja paks, viimeinenkin nasta löytyi. Nyt se oli rouva Kokkosen kantapäässä. Voijh... irvisti rouva Kokkonen ja nyhtäisi voimakkaalla, napakalla, hiukan ärtyneellä otteella nastan irti kantapäästä. Verta. Koira katseli touhua vinosti paikaltaan, huokasi ja pisti kuononsa etutassujen väliin ja nukahti. Tässä välissä yleistä sekamelskaa. Työmatka taittui jään päällä, mutta kun kerran oli nämä tehokkaat piikit, jotka sujautetaan koko kengän ympäri, niin mikäs. Herra Kokkonen kurvasi ohi autollaan. No, mikäs. Yliopiston kohdalla toinen piikkisiteistä lensi tien viereen ja rouva Kokkonen huomasi, että yhdellä siis sujuisi loppumatka. Oli aivan turha yrittää saada piikkejä takaisin jalkaan. Pitäisi olla penkki, jolla istua, ja riisua kenkä. Kyllä elämä on tehty helpoksi. Rouva Kokkonen vaappui jäällä toispuolisesti kävelykadulle asti. Hän riisui toisenkin piikkisiteen ja korjasi ryhtiään. Kantapäähän koski. Tähän kohtaan pitäisi laittaa kovasana. Vastaus arvoitukseen: no, tietenkin, maanantaiaamu! 24 P&O 2/2014

25 VASTINE Sekoitettuna, ei ravistettuna Pääluottamusmies Kulmanen otti edellisessä lehdessä (P&O 1/2014) kantaa ammattijärjestökentän ravistelun tarpeesta. On erinomaisen hienoa huomata, että rakentavaa vaikka kriittistäkin keskustelua uskalletaan käydä julkisesti ja omilla kasvoilla ilman, että asiat jäävät pelkästään pienen piirin kahvipöytä keskusteluiksi. Hyvin perusteltu kritiikki on kehityksen siemen, vaikka vain harvoin se yksin riittää ratkaisuksi esitettyyn ongelmaan. Teksti: Jonne Rinne, SPJL:n valtuuston puheenjohtaja Kulmasen kirjoituksen perusteena oli tarve jäsenmaksutulojen tehokkaampaan käyttämiseen ja samalla edunvalvonnan tason parantamiseen. Tason parantaminen aktiivien lukumäärää harventamalla ja heidän vastuuta kasvattamalla on haastavaa ilman, että se pieni joukko, joka tälläkin hetkellä hoitaa edunvalvontatyötä päivätyönsä lisäksi, saisi entistä enemmän tehtäviä itselleen. Tällöin aktiivit hukkuvat töiden ja vastuutehtävien alle, jättäen samalla mahdolliset uudet potentiaaliset ay-toimijat sivustaseuraajan asemaan. Ongelmaa ei myöskään voida ratkaista pakkoliittämällä jäsenyhdistyksiä poliisilaitoskohtaisesti, sillä jokainen jäsenyhdistys tekee päätöksen liittyä toisiin yhdistyksiin, tai olla liittymättä, täysin itsenäisesti. Piste. Jäsenyhdistysten koon sijaan tulisi keskustella toiminnan tehokkuudesta. Jokaisella paikallisyhdistyksellä on oman toimintansa lisäksi paikka aluetoimikunnassa. Tätä uutta aluetoimikuntajärjestelmää käynnistellään nyt jo toista liittokokouskautta. Mistä mahtaa johtua, että osassa alueista toiminta on aktiivista ja osassa se ontuu? Palkansaajajärjestön (Pardia) osalta muistutan, että niin SPJL kuin Pardia toimii myös Kehä III:n ulkopuolella. Toivon, että SPJL:n edustajia nähtäisiin myös Pardian (ja tietysti siten myös STTK:n) aluetoimikunnissa. Pardian osalta ei yksinkertaisesti riitä pelkästään se, että aika-ajoin muistutamme olevamme sen suurin jäsenjärjestö. SPJL:n tulee näkyä, kuulua ja ottaa vastuuta erityisesti Pardian aluetoiminnassa, mikäli toiminnallemme halutaan aitoa vaikuttavuutta palkansaajajärjestössä. Kulmasen viittaus Suhosen liiton järkeistämisestä tuntuu oudolta. Mikä Suhosen liitto? Liitolla on puheenjohtajan lisäksi muun muassa toimiva hallitus, työvaliokunta ja valtuusto. Näihin toimielimiin ovat jäsenyhdistykset yhdessä saaneet valita parhaaksi katsomansa edustajat. Sellaiset, jotka kykenevät itsenäisen ajattelun lisäksi sekä valitsijoidensa että liiton edun mukaiseen päätöksentekoon. Näkemys siitä, että liiton toiminta on yhtä kuin sen puheenjohtajan toiminta sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä on vanhentunut ja saattaa samalla ikävään asemaan vastuutehtäviin valitut edustajat. Olen Kulmasen kanssa yhtä mieltä siitä, ettei jäsenvaroilla tule pitää yllä nukkehallituksia tai nukkevaltuustoja. Se, miten kukin edustaja mandaattiaan käyttää, riippuu viime kädessä hänestä itsestään. Siten myös valtuustolla on kesäkuussa näytön paikka siitä, että se käyttää aktiivisesti sille kuuluvia valtuuksia ja, että valtuuston kollektiivisesta päätöksenteosta hyötyvät kaikki, viime kädessä myös yksittäiset jäsenet. Kuten jo liittokokouksessa todettiin: puheet on pidetty ja nyt on tekojen aika! P&O 2/

26 Eipä hätää sillä edunvalvonnan ammattilaiset astuvat kehiin, jos ongelmana ovat työsopimuksien tulkintakiistat, palkkaneuvottelut tai vaikkapa työpaikkakiusaamistilanteet. Sinä ja työpaikkasi asiat olette neljäntoista SPJL:n toimistolaisen työn ydin. Kysyim me selvittelyä, purkamista ja uuden kutomista työssään kohtaavilta SPJL:n toimisto- laisilta ajatuksia omasta työstään. Viestintäassistentti/ valokuvaaja Katja Almgren Viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng Pääluottamusmies/ oikeusministeriö Pirjo Lappalainen Vyyhti on sekaisin ja narunpätkät hukassa! Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuvat: Katja Almgren Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka Koulutus- ja edunvalvontasihteeri Tarja Heinonen Talousassistentti Jaana Tynjälä Järjestöpäällikkö Jorma Tiainen Jäsenpalvelusihteeri Asta Jakobsson Talouspäällikkö Anita Heino SPJL:n toimiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta: 26 P&O 2/2014

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. 1 (6) KVTES 2012 2013: keskeiset materiaaliset muutokset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. Palkkausluku (luku II) Palkkausluvun sisältöä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Antti Karkola 1.3.2012 E / PJ / 2 / 2012 Tämä esitys edustajiston jäsenten esteellisyydestä käsiteltäessä ns. omaisuuskysymystä käsitellään edustajiston kokouksen

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Ankkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014

Ankkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Ankkuri-ryhmä Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Tanja Valkonen, Päijät-Häme, Ankkuri-tiimin sosiaalityö Arto Airaksinen, Omnia, etsivä nuorisotyö Ari Evwaraye, SM Kriko Huhta, Aggredi

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä)

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä) 3/2014 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00)

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 B2. Kuinka paljon olet viimeksi kuluneen kuukauden aikana tehnyt virallisen työajan ylittävää työtä,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot