[Kalvo 1] [Kalvo 2] Finanssikriisi ja sitä seurannut globaali talouskriisi ovat ainutlaatuisia laajuudeltaan ja myös syntymekanismeiltaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "[Kalvo 1] [Kalvo 2] Finanssikriisi ja sitä seurannut globaali talouskriisi ovat ainutlaatuisia laajuudeltaan ja myös syntymekanismeiltaan."

Transkriptio

1 Pääjohtaja Erkki Liikanen Jyväskylän yliopisto Finanssikriisi, Eurooppa ja Suomi [Kalvo 1] I. Kriisin syyt [Kalvo 2] Finanssikriisi ja sitä seurannut globaali talouskriisi ovat ainutlaatuisia laajuudeltaan ja myös syntymekanismeiltaan. Kriisille on annettu yleensä kolme selitystä. Ne ovat olleet joskus toisten kanssa kilpailevia, mutta pikemminkin ne ovat toisiaan täydentäviä. Ensimmäinen on makrotaloudellinen selitys, joka liittyy globaaleihin vaihtotaseiden epätasapainoihin. Toinen selitys on rahapoliittinen, joka taas katsoo kriisin johtuneen Yhdysvaltain liian pitkään jatkuneesta alhaisesta korkotasosta. [Kalvo 3] Kolmas selitys liittyy rahoitusjärjestelmän ja rahoitusinnovaatioiden rakenteellisiin ongelmiin. Tässä selityksessä viranomaisten säätely ja valvonta petti, mutta myös finanssialan yritysten oma riskien hallinta ja sisäinen valvonta: mm. luottoluokituslaitokset epäonnistuivat strukturoitujen luottotuotteiden riskejä luokitellessaan ja etupainotetut kannustinjärjestelmät yllyttivät hallitsemattomaan riskinottoon rahoituslaitoksissa. Nämä kaikki tekijät myötävaikuttivat riskien merkittävään aliarviointiin rahoitussektorilla.

2 Kriisi on myös nostanut esiin kysymyksen rahoitusjärjestelmän prosyklisyydestä, eli rahoitusjärjestelmän ominaisuudesta vahvistaa suhdannevaihteluita. Tämä on synnyttänyt keskustelun vakavaraisuussäännöksien uudistamistarpeesta. Seuraavassa käsittelen tarkemmin edellä mainittuja kriisin syitä. Sen jälkeen tarkastelen lyhyesti, mitä toimenpiteitä rahoitusjärjestelmän - ja siten globaalin talouden - kestävä toipuminen edellyttää. Lopuksi käyn läpi rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi tehtyjä ehdotuksia sekä niiden toteuttamisen haasteita. A. Vaihtotaseiden epätasapainot [Kalvo 4: USA:n vaihtotaseen alijäämä ja korkotaso] Kansainvälisten rahoitusvajeiden ja -ylijäämien kehitys liittyy siihen maailmanjärjestyksen uudelleen muotoutumiseen, jota ovat vauhdittaneet erityisesti Kiinan nousu (tai paluu) suurten markkinatalousmaiden joukkoon ja yleisemminkin Aasian maiden talouden voimakas kasvu. Näiden myötä maailmantalouteen tuli runsaasti uutta tuotantokapasiteettia. Ajan myötä tämä kehitys loi näihin siirtymätalouksiin vaurautta, jolle oli tarve etsiä sijoituskohteita. Toisaalta Aasian talouskriisin kokemukset 1990-luvun lopulta loivat monille siirtymätalouksille vahvan kannustimen puskuroida talouttaan mahdollisia kriisejä vastaan. Sen vuoksi ne kokosivat huomattavia vaihtotaseidensa ylijäämiä. Myös öljyntuottajamaihin kertyi suuria ylijäämiä. Seurasi kehitys, jossa sijoitettavaa varallisuutta virtasi erityisesti Yhdysvaltojen markkinoille. Tätä ulkopuolisen pääoman tarjonnan painetta Yhdysvaltoihin kuvastaa hyvin se, että huolimatta Yhdysvaltain talouden kasvavasta vaihtotaseen alijäämästä pitkät korot laskivat. Miksi uusi varallisuus etsi sijoituskohteita erityisesti Yhdysvaltojen markkinoilta? MIT:n professori Ricardo Caballero on esittänyt näkemyksen, jonka mukaan maailmassa on pula luotettavista sijoituskohteista. Paradoksi oli, että sijoitukset virtasivat Yhdysvaltoihin, koska juuri sen rahoitusjärjestelmän vahvuuteen, hallintotapaan ja valvontaan luotettiin. Ne kuitenkin pettivät. Sijoitettavan varallisuuden ylitarjonta ajoi osaltaan riskien alihinnoitteluun ja finanssi-innovaatioiden ja toimintatapojen syntyyn, jotka jälkikäteen ovat osoittautuneet kestämättömiksi.

3 B. Rahapolitiikka [Kalvo 5: USA:n keskuspankin ohjauskorko: toteutunut vs. Taylorin säännön mukainen] Toinen esitetty makrotaloudellinen taustaselitys kriisin synnylle on ollut erityisesti Yhdysvalloissa liian pitkään jatkunut alhainen korkotaso. Professori John Taylor on esittänyt tästä analyysin nojautuen hänen mukaansa nimettyyn rahapolitiikan Taylorin sääntöön. Oheinen Taylorin esittämä kuvio osoittaa, kuinka vuosina Taylorin säännöstä poikettiin enimmillään jopa kolmen prosenttiyksikön verran. Ohjauskorkoa ryhdyttiin nostamaan vasta vuonna 2004 kun taas Taylorin säännön mukaan nosto olisi pitänyt aloittaa vuonna Yhdysvaltain keskuspankki perusteli silloisia valintojaan huolella deflaatiosta. Usein viitattiin Japanin 1990-luvun kokemuksiin. Jälkikäteen voidaan kuitenkin perustellusti esittää väite, että korkotaso pysyi liian pitkään liian alhaisena aikana, jolloin Yhdysvaltain asuntomarkkinat ylikuumenivat. C. Rahoitusjärjestelmän rakenteelliset ongelmat ja sääntelyn ja valvonnan puutteet 1. Luo ja hajauta malli ja luottoluokituslaitosten toiminta [Kalvo 6: Luo ja hajauta malli] Yksi pankkitoiminnassa tapahtuneita suuria muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana oli luo ja hajauta ('originate and distribute') - liiketoimintamallin käytön voimakas laajentuminen ja yhä riskipitoisempien omaisuuserien sisällyttäminen toimintaan. Tämä johti pankkien taseiden ulkopuolisten erien merkittävään kasvuun ja myös siihen, että pankkien oman varainhankinnan riippuvuus hyvin lyhyestä markkinarahasta nousi nopeasti. Pankit ryhtyivät paketoimaan taseissaan olevia luottoja ja myymään niitä edelleen sijoittajille erillisyhtiöiden ja muiden vastaavien järjestelyiden kautta. Toimintaa perusteltiin tehokkaammalla riskien hajauttamisella, koska luottoihin sisältyvät riskit siirtyivät periaatteessa suuren sijoittajajoukon kannettavaksi pois pankkien taseista. Vastaavasti Yhdysvaltoihin virranneelle varallisuudelle voitiin tarjota uusia sijoituskohteita. Tätä prosessia kutsutaan arvopaperistamiseksi.

4 Arvopaperistaminen voi lisätä pankkitoiminnan rahoitusmahdollisuuksia, esim. kiinteistövakuudellisten jälleenrahoitusinstrumenttien (covered bonds) käytön myötä. Toimintaan voi liittyä kuitenkin periaatteellisia ongelmia. Jälkikäteen on selvää, että arvopaperistaminen meni liian pitkälle ja sai epäterveitä piirteitä. Jo 1990 luvun lopussa professori Raghu Rajan, joka vuosikymmen alussa toimi myös IMF:n pääekonomistina, kirjoitti olevansa ymmällään siitä, mikä on arvopaperistamisen todellinen taloudellinen rationaliteetti ja miten sellainen laaja markkina on ylipäätään voinut syntyä. Pohdinnoissaan Rajan viittasi siihen, että pankkien taseissa olevat lainat on pankkiteoriassa ymmärretty jälkimarkkinakelvottomiksi niihin sisältyvän informaation epäsymmetrian vuoksi. Pankki tuntee asiakkaansa ja myöntämiensä lainojen todellisen arvon paremmin kuin ulkopuolinen sijoittaja. Juuri tästä syystä lainat on myöntänyt pankki, eikä lainanottaja ole saanut niitä suoraan velkakirjamarkkinoilta. Epäsymmetrisen informaation ongelmaa ratkaistiin pääasiassa kahdella tavalla. Ensinnäkin, julkiset luottoluokittelulaitokset, kuten Standard&Poor's ja Moody's, ryhtyivät luokittelemaan arvopaperistettuja saamisia. Ne antoivat sijoitustuotteille ulkopuolisena arvioijan laatuleiman. Bengt Holmström on verrannut tätä timanttikaupan käytäntöihin. Sijoittajien kesken vallitsi informaation symmetria, koska kukaan ei saanut katsoa 'timanttipussin sisältöön', eli tässä tapauksessa arvopaperistettujen lainojen sammioon. Mutta sammioiden laatutason ja niiden välisen tasalaatuisuuden varmisti ulkopuolinen laadunvalvoja, tässä tapauksessa luottoluokittaja. Toiseksi, arvopaperistetut erät oli pilkottu osiin, joista kullakin oli erilainen riski. Liikkeeseenlaskijana toiminut pankki piti taseessaan usein korkeimman riskin osuuden. Tämän tarkoitus oli taata myös pankille itselleen kannustin vaalia huolellisuutta ja varovaisuutta luotonmyöntöprosessissa. Kuitenkin kenties suurimmat tappiot kansainvälisille pankeille on tullut pienemmän riskin asuntovakuudellisista arvopapereista (ns. senior / super senior tranches), joita pankeilla oli itsellään valtavat määrät velkavivulla rahoitettuna ja joiden matalaksi arvioitua riskiä pankit eivät välittäneet suojata. Nämä arvopaperit hinnoiteltiin alun perin matalaksi arvioidun riskin vuoksi hyvin korkealle tasolle. Siksi joten kriisin käynnistyttyä pankeille on tullut näistä sijoituksista suuria arvostustappioita käyvän arvon käytön vaatimuksen kautta. Kriisin puhjettua on osoittautunut, että arvopaperistettujen saamisten luokittelu- ja hinnoitteluprosessi ei toiminut moitteettomasti ja että tuotteet olivat muodostuneet aivan liian

5 monimutkaisiksi. Riskit aliarvioitiin systemaattisesti erityisesti makroriskien osalta ja kasvaneita systeemiriskejä pankkien välisten monimutkaisten kytkentöjen kautta ei ymmärretty. Sellaista mahdollisuutta, että vakuuksina olevien asuntojen hinta laskisi yhtäaikaisesti ja laajasti eri puolilla Yhdysvaltoja, ei otettu malleissa huomioon. Paljon on myös keskusteltu siitä, johtivatko luokituslaitosten omat taloudelliset kannustimet epäonnistumiseen ja laitosten riippumattomuuden vaarantumiseen. Kiinnostava yksityiskohta, jonka keskeisyyttä tapahtumien kulussa ei kenties pidä väheksyä, on ns. Li'n kaavan rooli arvopaperistettujen saamisten hinnoittelussa ja luokittelussa. Wall Streetin rahoitusinsinöörit olivat pitkään pohtineet ongelmaa, joka oli viimeinen 'puuttuva palanen' arvopaperistettujen luottosammioiden arvostamisessa. Miten sammioon kuuluvien yksittäisten lainojen yhtäaikaisen maksuhäiriön todennäköisyys tulisi mallintaa? Tohtori Li julkaisi tutkimuksensa, jossa hän käytti hyväkseen vakuutusmatematiikkaa puolisoiden eliniän odotteesta ehdolla toisen puolison poismeno. Tuloksena oli elegantti ja helposti sovellettava kaava, jonka avulla viimeinen puuttuva parametri voitiin käytännössä kalibroida arvopaperistettujen erien markkinahinnoista. Jälkikäteen arvioiden näyttää siltä, että arvopaperistettujen erien volyymin kasvu vauhdittui huomattavasti, kun tieto Li'n kaavasta levisi. Lopulta myös Standard & Poor's ja Moody's ottivat sen peräjälkeen käyttöön arvopaperistettujen erien luokittelussa. Tätä voidaan pitää kyseenalaisena, koska luokittelijan pitäisi pikemminkin pystyä kyseenalaistamaan markkinoiden käyttämät menetelmät sen sijaan, että ottavat ne käyttöön sellaisenaan. Li'n kaavassa oli keskeinen rajoite, josta sen tekijä oli tietoinen. Kaava oletti maksuhäiriöiden välisen korrelaation stabiiliksi. Ongelma kuitenkin on, että rahoitusmarkkinoilla esiintyvät korrelaatiorakenteet voivat olla hyvin epästabiileja. Nykyisen kriisin osalta korrelaatioissa tapahtui kohtalokas muutos viimeistään silloin, kun arvopaperistettujen subprime- lainojen vakuuksina olleiden asuntojen hinnat kääntyivät laskuun Yhdysvalloissa. Vaikka Li'n kaavan roolia ei pidä ylikorostaa, se on yksi käytännön esimerkki siitä, miten arvopaperistettujen saamisten riskit päädyttiin aliarvioimaan. Malleihin luotettiin liikaa monimutkaisten tuotteiden hinnoittelussa, eikä kyseenalaistettu riittävästi mallien oletuksia ja hinnoittelun herkkyyttä oletusten muutoksille.

6 Huolimatta luokitusten ja ilmeisesti myös arvopaperistettujen saatavien hinnoittelumekanismin puutteista, finanssikriisi olisi voinut jäädä paljon lievemmäksi, jos riskit olisivat aidosti siirtyneet pois pankkien taseista. New Yorkin yliopiston rahoitustutkijat, jotka ovat vastikään koonneet kirjan Restoring financial stability: how to repair a failed system? He esittävät kysymyksen, miksi merkittävä osa riskeistä lopulta kuitenkin jäi pankkien taseisiin. Heidän tarjoamansa vastaus on, että riskienhajautuksen ohella arvopaperistamisen todellinen motiivi useissa tapauksissa oli pankkien vakavaraisuusvaatimusten lieventäminen. Kyseistä ilmiötä kutsutaan pääoma- arbitraasiksi. Riskien alihinnoittelun ja riskien hallinnan puutteiden ohella näillä vakavaraisuussääntelyn ongelmilla on todennäköisesti ollut merkittävä vaikutus kriisin syntyyn. Basel I -vakavaraisuuskehikon yksi heikkous on se, että se ei sisällä riittävän kehittyneitä välineitä taseen ulkopuolelle siirrettyjen erien vakavaraisuusvaatimusten määrittelyyn. New Yorkin yliopiston tutkijat esittävät lisäksi, että monet viime vuosien arvopaperistamisiin liittyvät finanssi-innovaatiot ovat tähdänneet siihen, että pankin taseen riskit voidaan muuntaa sellaiseen muotoon, että niihin kohdistuva vakavaraisuusvaatimus efektiivisesti lieventyy. Tällä tavoin monet pankit ovat voineet kasvattaa sitoutuneelle pääomalle saatavaa tuottoa. Tähän päästiin esimerkiksi siten, että osa asuntolainoista kyettiin arvopaperistamisen avulla muuntamaan AAA-luokitelluiksi arvopapereiksi, joiden vakavaraisuusvaatimus on hyvin alhainen. Jopa puolet AAA-luokitelluista arvopaperistetuista eristä jäi pankkisektorin taseisiin. Niissäkin tapauksissa että arvopaperistettuja tuotteita siirrettiin erillisyhtiöihin, pankin antoivat niille yleensä likviditeetin turvaamiseksi luottolimiitin. Kun elokuussa 2007 kriisi puhkesi ja yritystodistusmarkkina kuivui, joutuvat pankit ottamaan erillisyhtiöiden rahoituksen vastuulleen ja palauttaman yhtiön pankin taseeseen. [Kalvo 7: USA:n pankkien kokonaissaatavat vs. riskipainotetut saatavat] Oheinen kuvio kuvastaa pääoma- arbitraasin aiheuttamaa kehitystä: suurimpien yhdysvaltalaispankkien kokonaissaatavien määrä on kasvanut paljon nopeammin kuin niiden riskipainotettujen saatavien määrä, jonka perusteella vakavaraisuusvaatimus määräytyy. Kun on pohdittu sitä, mitä olisi voitu tehdä kriisin välttämiseksi tai sen lieventämiseksi, on esitetty, että Basel II -vakavaraisuuskehikko olisi pitänyt panna toimeen jo vuosia aikaisemmin. Se on jo voimassa Euroopassa, mutta Yhdysvallat on vasta siirtymässä sen käyttöön.

7 Basel II:n keskeinen ajatus on asettaa vakavaraisuusvaatimukset tase-erien todellisen riskin mukaan. Lisäksi se sisältää täsmällisempiä sääntöjä taseen ulkopuolisille erille sekä sille, mikä on todellista riskin siirtoa taseen ulkopuolelle ja mikä ei. Tällä tavalla pääoma-arbitraasille olisi saatu tiukemmat suitset. Kriisi on osoittanut, että myös Basel II-kehikkoon liittyy ongelmia, jotka tulee korjata. Erillisyhtiöiden luottolimiittien ja kaupankäyntisalkun luottoriskien pääomavaatimukset esimerkiksi ovat alkuperäisessä Basel II säännöstössä liian matalat. Näitä pääomavaatimuksia tultaneen korottamaan tuntuvasti. [Kalvo 8: Pankkien rahoitusrakenteen muutos] Luo ja hajauta -malliin liittyi läheisesti myös se, että pankkien oman varainhankinnan rakenne muuttui kriisiä edeltävänä aikana radikaalisti. Talletusten osuus laski ja lyhytaikaisen markkinarahoituksen osuus kasvoi voimakkaasti, kun pankit rahoittivat omaisuusmassojensa nopean kasvun. Tämä altisti pankit likviditeettiriskille, tavallaan modernille versiolle pankkipaosta, joka realisoitui, kun subprime-luottojen ongelmat alkoivat paljastua. Luo ja hajauta -malli myötävaikutti myös siihen, kuinka kriisi levisi. Arvopaperistamisten avulla toteutettu riskien hajauttaminen kääntyi kriisin puhjettua globaaliksi tartuntakanavaksi. 2. Rahoituslaitosten hallinto, riskienhallinta ja johdon kannustimet [Kalvo 9] Vallitseva käsitys pitkään oli, että rahoitusjärjestelmän moderni hallintotapa ja siihen oleellisesti kuuluva järjestelmän oma riskienhallinta ja itsesäätely toimivat ja itse korjaavat virheet. Finanssikriisi on ollut kova isku tälle uskomukselle. Vuoden 2005 elokuussa jo mainittu professori Raghu Rajan piti IMF:n pääekonomistina ollessaan alustuksen keskuspankkien pääjohtajien vuosittaisessa symposiumissa Jackson Holessa. Symposiumin teema oli Greenspanin aikakausi. Hänen aiheensa oli: Onko rahoitusjärjestelmän kehitys lisännyt riskejä maailmassa? ( Has Financial Development made the World Riskier?) Puhe sai osakseen poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä ja tunnetuilta nimiltä. Rajan ennusti tuolloin, että riskit olivat kasvaneet merkittävästi globaaleilla rahoitusmarkkinoilla. Keskeisenä syynä hän näki rahoituslaitosten kannustinjärjestelmät, jotka palkitsivat lyhyen tähtäimen tuotoista, mutta eivät ottaneet riittävästi huomioon pitkän tähtäimen riskejä, jotka liittyvät siihen, maksetaanko laina lopulta vai ei.

8 Riskit jäivät pimentoon, koska vallalla olevat sijoitusstrategiat tuottivat tasaista positiivista tulosta mutta jättivät pienen todennäköisyyden tuhoisalle lopputulokselle. Riskien uudelleen hinnoittelu alkoi markkinoilla kesällä 2007, jolloin kriisin ensimmäinen aalto alkoi. Oli kulunut kaksi vuotta Rajanin profeetallisesta alustuksesta. Tutkijat ovat sittemmin selittäneet hyvän hallintotavan (eli corporate governancen) ongelmia sillä, että kova kilpailu pätevimmistä ihmisistä rahoitussektorilla saattaa ajaa tilanteeseen, jossa hyvän hallintotavan standardit rapautuvat. Heikko hallinto johtaa helpommin siihen, että palkitsemisjärjestelmien rakenne suosii liian lyhyen tähtäimen palkitsemista. Parasta tulosta tekevät avainhenkilöt vaihtavat helposti työpaikkaa, Tässä kilpailussa rahoituslaitosten kyky kehittää palkitsemisjärjestelmiä siten, että pidemmän aikavälin riskit otetaan huomioon, on osoittautunut kovin heikoksi. Rahoituslaitosten hallitukset päätyivät valitsemaan palkitsemisjärjestelmien osalta sellaisen ratkaisun, joka on lopulta kaikkien ja koko järjestelmän kannalta epäedullinen. Kyse on suuresta markkinoiden koordinaatio-ongelmasta. Hyvään hallintotapaan liittyvistä ulkoisvaikutuksista seuraa, että hyvän hallintotavan standardeja voidaan yrittää parantaa sääntelyn tai valvonnan keinoin, niin vaativaa kuin se onkin. Tervettä riskien hallintaa tukevan palkitsemisen lisäksi olisi turvattava riskien hallinnan riippumaton asema, riittävät ja osaavat resurssit sekä huolehtia aktiivisesta mallien tulosten haastamisesta. Valvojien tulee terävöittää omia kriteerejään, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että vastuu hyvästä riskien hallinnasta ja sisäisestä valvonnasta tulee säilyä yrityksillä itsellään. 3. Luottojohdannaiset [Kalvo 10] Yksi kriisin yhteydessä paljon huomiota saanut rahoitusinstrumentti ovat luottoriskijohdannaiset, eli ns. CDS:t (credit default swap). Amerikkalaisen vakuutusyhtiön AIG:n ongelmat liittyivät juuri näihin instrumentteihin. Luottoriskijohdannainen on luottovakuutus, joka tarjoaa ostajalleen suojaa esimerkiksi pankin liikkeeseen laskeman velkakirjan maksuhäiriötä vastaan. Luottojohdannaisten markkinat ovat toimineet kahden välisenä OTC- markkinana (over the counter eli tiskin yli) eikä kaupankäynti ei ole siten ollut keskitettyä esimerkiksi pörssiin. Luottojohdannaisten ostajien vastapuoliriski on ollut suuri, koska eri osapuolten vastuita ei ole

9 nettoutettu keskitetyssä vastapuolijärjestelmässä. Valvojien on ollut vaikea saada ajantasaista kokonaiskuvaa markkinoiden volyymien, hinnoittelun ja riskien kehityksestä. Keskitetyn selvitys- ja vastapuolijärjestelmän perustaminen luottojohdannaisille on yksi konkreettisista ehdotuksista, joita on tehty näiden markkinoiden vakauden parantamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi. II. Toipumisen edellytykset pankkijärjestelmän vakauttaminen [Kalvo 11] Finanssikriisin patoaminen ja rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn palauttaminen on edellyttänyt ja edellyttää kaikkien talouspolitiikan alueiden yhteistyötä. Rahoitussektoria tukevat toimet voidaan jakaa kolmeen osaan: likviditeetin turvaamiseen, riittävien pääomien järjestämiseen sekä ongelmasaamisten (ns. toxic assets) puhdistamiseen pankkien taseista. Jo elokuussa 2007 keskuspankit EKP niistä ensimmäisenä ryhtyivät mittaviin toimiin pankkijärjestelmän likviditeetin turvaamiseksi. Erityisen merkittävä muutos oli, että EKP on vuoden 2008 syksystä lähtien operaatioissaan myöntänyt vastapuolipankeille niiden haluaman määrän luottoa ohjauskorolla. Hyväksyttyjen vakuuksien kirjoa on myös laajennettu. Kriisin toisessa vaiheessa, vuoden 2008 loka-marraskuussa, ryhdyttiin toimiin pankkien pääomien turvaamiseksi. EU:n alueella on sovittu pelisäännöistä, joilla valtio voi yhtäältä pelastaa kriisipankkeja ja toisaalta sijoittaa elinkelpoisiin pankkeihin pääomia eri muodoissa. Elinkelpoisten pankkien piirissä on ensisijaisesti pyritty hankkimaan pääomia suoraan markkinoilta. Valtion pääomasijoituksiin ne ovat yleensä suhtautuneet pidättyvästi. Valtioille on yhteisten EU:n valtiontukisäännösten puitteissa annettu mahdollisuus myös myöntää takauksia pankkien pitkäaikaiselle rahoitukselle. Myöskään näitä mahdollisuuksia läheskään kaikki pankit eivät ole käyttäneet. Esimerkiksi Suomessa toimivat pankit ovat jättäneet käyttämättä pääomatuen että takauksien mahdollisuudet, koska pakottavaa tarvetta tuen nostamiseen ei ole ollut. Pankkien taseiden puhdistaminen ongelmasaamisista on vielä kesken. Yhdysvalloissa pankkijärjestelmän puhdistamiseksi taseiden ongelmaeristä valtiovarainministeri Tim Geithner esitteli PPIP-mallin (Public-Private Investment Program). Sen tueksi pankeille tehtiin stressitestit niiden taseiden läpivalaisemiseksi. Tämänkään käyttö ei ole ollut laajamittaista.

10 Myös Euroopassa on päätetty toteuttaa pankkien stressitestit, joissa on yhteiset standardit, mutta toteuttajina kansalliset rahoitusvalvojat. Monet kansalliset finanssivalvojat kuten Suomi ovat jo sitä ennen tehneet selkoa omista erillisistä stressitesteistään, joita tehdään osana jatkuvaa valvontatyötä. Rahoitussektorin tukitoimet eivät yksin riitä globaalin talouden ongelmien ratkaisuun, mutta rahoitussektorin palauttaminen mahdollisimman normaaliin tilaan on edellytys sille, että talous voi toipua kestävällä tavalla. Rahoituslaitosten luotonannon elpyminen on yksi koko talouden talouden elpymisen ehto. Tärkeä kysymys luotonannon normalisoitumisen kannalta on myös se, missä määrin arvopaperistamiseen perustuva luo ja hajauta -malli toipuu. Tämän markkinan rooli perinteisen luotonannon rahoituksessa voi myös jatkossa olla keskeinen, kunhan toimintamalleissa havaittujen suurten epäkohtien korjaamiseksi tehdään välttämättömät ratkaisut. III. Kriisin opetukset sääntelyn ja valvonnan sekä taloudellisen analyysin kehittämiseksi [Kalvo 12] Kriisi on luonnollisesti aiheuttanut vilkkaan keskustelun siitä, miten rahoitusjärjestelmän sääntelyä ja valvontaa tulee kehittää tulevaisuudessa, jotta vastaavien kriisien syntyminen tai ainakin niiden koettu paheneminen voidaan estää. Asian ympärille on järjestetty monia huippukokouksia, joista tärkeimmät olivat Euroalueen maiden ja Britannian hallitusten päämiesten huippukokous viime lokakuussa Pariisissa ja G-20- maiden huippukokoukset viime marraskuussa Washingtonissa ja huhtikuussa Lontoossa. Kokousten viesti oli selvä; Nyt haetaan uutta tasapainoa julkisen vallan toimien ja markkinoiden välille. Luottamus markkinoiden kykyyn säädellä riittävästi omaa toimintaansa on mennyt. Tarvitaan yhteistä valvontakäytäntöä globaalilla tasolla, on vahvistettava ns. systeemiriskien identifiointia ja valvontaa, on saatava kaikki merkittävät rahoituslaitokset myös pankkien ulkopuolella sopivan valvonnan piiriin, on estettävä sellaisten kannustinjärjestelmien luominen, jotka saattavat ajaa koko rahoitusjärjestelmän kriisiin ja luottoluokituslaitosten tulee myös rekisteröityä ja olla asianmukaisen valvonnan piirissä. Jos aikaisemmin luotettiin markkinoiden itsesääntelyyn liikaa, nyt suurena haasteena keskellä kriisiä on välttää liian raskaat sääntelytoimet.

11 A. Konkreettisia toimenpiteitä sääntelyn kehittämiseksi EU on osaltaan edennyt huippukokousten päätösten pohjalta ja myös niistä riippumatta. Ensinnäkin luo ja hajauta -malliin liittyen uusi sääntely asettaa minimirajan sille, kuinka paljon liikkeeseenlaskijana toimivan rahoituslaitoksen on pidettävä itse taseessaan arvopaperistetun erän riskeistä. Tällä halutaan varmistaa, että liikkeeseenlaskijalla on riittävät kannustimet pitää huolta arvopaperistettujen luottojen laadusta. Myös informaatio siitä, kuka viime kädessä kantaa riskiä, paranee. Toiseksi luottoluokituslaitosten toimintaa ryhdytään sääntelemään erilaisilla toimenpiteillä. Niiden tarkoituksena on varmistaa luokitusten standardit. Toimenpiteillä lisätään luokitusmenetelmien läpinäkyvyyttä ja vahvistetaan luokituslaitosten hyvää hallintotapaa. Kolmanneksi rahoituslaitosten palkitsemisjärjestelmiä pyritään ohjaamaan Komission suosituksella. Suosituksessa todetaan, että bonuksien maksaminen tulee jaksottaa siten, että ne voidaan suhteuttaa toiminnan riskien mahdolliseen realisoitumiseen myöhempänä ajankohtana. Nämä palkitsemisen perusperiaatteet ovat tulossa myös osaksi EU:n yhteistä rahoituslainsäädäntöä. Eräät jäsenvaltiot ovat jo liittäneet palkkiojärjestelmiä koskevia ehtoja pankkien pääomituksen ja valtiontakausten ehdoksi. B. Makrovalvonnan kehittäminen Euroopan komissio asetti kriisin aikana entisen IMF:n pääjohtajan de Larosièren johdolla toimineen komitean tekemään ehdotuksia Euroopan tason rahoitusvalvonnan parantamiseksi. Komitean raportti on ollut keskeinen pohja uudistushankkeille EU:ssa. Yksi komitean keskeinen ehdotus, jonka Euroopan komissio on ottanut mukaan tuoreeseen eesitykseensä, on uuden, rahoitusjärjestelmän makrovalvonnasta EU:ssa vastaavan riskineuvoston perustaminen. Makrovalvonta eroaa perinteisestä rahoitusvalvonnasta siinä, että sen tehtävä on keskittyä rahoituslaitosten ja -markkinoiden muodostaman kokonaisuuden aiheuttaman systeemiriskin valvontaan, ei pelkästään yksittäisten instituutioiden valvontaa. Kriisi on osoittanut, että pelkästään yksittäisiin instituutioihin kohdistuva valvonta ei välttämättä riitä ottamaan huomioon sellaisia riskejä, jotka aiheutuvat instituutioiden välisistä kytkennöistä,

12 kuten vastapuolisuhteista. Nämä riskit voivat aiheuttaa, kuten on nähty, yllättäviä tartuntoja instituutiosta toiseen ja kokonaisten markkinoiden likviditeetin kuivumisen yhdessä yössä. Yksittäisiin yhtiöihin kohdistuva valvonta voi myös jättää huomioimatta koko rahoitusalan tasolla muodostuvat riskikeskittymät esim. voimakkaan luotonannon kokonaiskasvun myötä. Hiljattain Fedin puheenjohtaja Ben Bernanke on julkaissut listan asioista, jotka makrovalvonnan hänen mielestään tulisi kattaa. Niitä on ainakin neljä: 1) Suuria ja nopeasti kasvavia vastuita tulee seurata instituutioiden ja markkinoiden muodostaman kokonaisuuden tasolla, eikä pelkästään yksittäisten instituutioiden taseiden tasolla. Esimerkkinä tällaisten vastuiden järjestelmätason merkityksestä voidaan mainita subprime-luotoista syntyneet seurannaisvaikutukset. 2) On arvioitava niitä systeemiriskejä, joita voivat aiheuttaa riskienhallintakäytäntöjen muutokset, velkaisuuden yleinen kasvu tai rahoitusmarkkinoissa tai niiden tuotteissa tapahtuvat muutokset. 3) Vastapuoliriskien muodostamia potentiaalisia vaikutusketjuja on analysoitava. 4) Yksittäisten instituutioiden valvonta tulee suhteuttaa siihen, kuinka suuren riskin niiden kaatuminen aiheuttaisi koko rahoitusjärjestelmälle. Eräät tutkijat ovat myös esittäneet, että vakavaraisuusvaatimukset pitäisi suhteuttaa myös instituution systeemisen riskin määrään. Kriisi on opettanut lisäksi sen, että systeeminen riski ei riipu pelkästään instituution koosta, vaan myös sen vastuiden rakenteesta. On tärkeää, että jatkossa valvojien ja keskuspankkien yhteistyö tiivistyy edelleen tässä finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnassa. Prosyklisyys [Kalvo 13] Kriisi on nostanut keskusteluun myös vakavaraisuussäännösten kehittämisen. Jo mainittu Lontoon G20 kokous teki tästä myös linjauksen. Vakavaraisuussäännöksiä ja muita vastaavia säännöksiä tulee kehittää edelleen sellaisiksi, että ne eivät voimista luotonannon syklejä ja siten talouden suhdannevaihteluita. Taloudellisissa taantumissa pankkien luottotappiot ja alaskirjaukset kasvavat, joten niiden pääomapuskurit suhteessa viranomaisen asettamiin minimipääomavaatimuksiin pienenevät.

13 Koska ulkopuolista pääomaa on vaikeaa tai kallista hankkia taantumissa, pankit saattavat joutua vähentämään luotonantoaan, jotta ne voivat varmistaa pääomavaatimustensa täyttymisen kaikissa tilanteissa. Luotonannon vähentyminen, pahimmillaan luottolama, voi entisestään syventää taantumaa. Prosyklinen mekanisimi on ominainen mille tahansa vakavavaraisuussääntelylle, mutta on selvää, että tuore Basel II sääntely voimistaa mekanismia verrattuna aikaisempaan Basel I säännöstöön. Aikaisemmin esimerkiksi yrityslainoista pankeille aiheutuva minimipääomavaatimus oli vakio, mutta uuden Basel- II- säännösten mukaan vaatimus määräytyy yritysasiakkaan konkurssiriskin perusteella. Koska yritysten konkurssiriskien on todettu kasvavan laskusuhdanteessa, Basel II -pääomavaatimuksetkin kasvavat taantumissa. Nousevat pääomavaatimukset supistavat entisestään luotontarjontaa ja voivat siten syventää taantumaa. Pääomavaatimukset taas laskevat nousukautena ja siitä seuraava luotontarjonta vahvistaa nousukautta. On kuitenkin muistettava, että Yhdysvalloissa on koko ajan ollut voimassa Basel I -sääntely, joten Basel II:a tuskin voi syyttää kriisin aiheuttamisesta. Kuten aikaisemmin totesimme, on jopa esitetty arvioita, että Basel II -tyyppisen sääntelyn varhaisempi toteuttaminen olisi voinut lieventää kriisiin johtanutta kehitystä Kaikkina aikoina - sekä nousu- että laskukausina - on riskiltään erilaisia luottoasiakkaita. Siksi on tärkeää vaalia periaatetta, jonka mukaan vakavaraisuusvaatimukset eriytetään asiakas- ja saamiskohtaisen riskin perusteella. Basel II kehikon edelleen kehittämiseksi täytyy kuitenkin luoda keinot prosyklisyyden vähentämiseksi. Baselin pankkivalvontakomitean on tarkoitus esittää tämän vuoden loppuun mennessä näkemyksensä tällaisista keinoista. Yksi mahdollisuus on nostaa Basel II -minimipääomavaatimusten keskimääräistä tasoa nousukausina ja laskea sitä taantumissa. Tämä luonnollisesti edellyttää sitä, että valitaan sopivat mittarit suhdannevaiheiden ajoitukselle ja voimakkuudelle. Tämä voi olla varsin haasteellista. Toinen mahdollisuus on edellyttää pankkeja käyttämään asiakasriskien arvioinnissa menetelmiä, jotka arvioivat riskin yli suhdannekierron.

14 On esitetty huomattava määrä lähinnä simulaatioihin perustuvia tutkimustuloksia, jotka puoltavat keskimääräisten pääomavaatimusten sopeuttamista jollakin tapaa yli suhdanteiden. Myös Suomen Pankissa on tehty tutkimusta tähän liittyen. C. Käyvän arvon kirjanpito ja dynaamiset varaukset Toinen sääntelyn kehittämiseen liittyvä asia, joka liittyy välillisesti luotontarjontakysymykseen kriisien yhteydessä, on fair value accounting eli kirjanpito käypään arvoon. Asia on saanut huomiota myös sen takia, että Yhdysvalloissa pankkien kirjanpitosääntöjä muutettiin vastikään tavalla, joka on askel poispäin käyvän arvon periaatteesta. Tällä haluttiin lieventää pankkien taseiden altistumista markkina-arvostuksille, joihin sisältyy kriisin yhteydessä poikkeuksellista epävarmuutta tai jotka yksinkertaisesti puuttuvat. Tutkimuksen taholla ovat mielipiteen jakautuneet. Yhtäältä osa akateemisista tutkijoista on esittänyt teoreettisia perusteluja sille, miksi pankkien tase-erien arvostus markkina-arvoihin voi lisätä epävakautta entisestään, markkina-arvot saattavat olla kriisitilanteissa keinotekoisia ja poikkeuksellisen epävarmoja. Luotonanto ja vastapuoliliiketoiminta voivat häiriintyä tästäkin syystä. Toisaalta käyvän arvon arvostuksen puolustajat esittävät, että kirjanpidon informaatioarvo tulee säilyttää. Heidän mukaansa on väärin 'ampua viestintuoja', jollaisena kirjanpito tulisi ensisijaisesti nähdä. Puolustajat vetoavat myös vastakkaiseen näyttöön, jonka mukaan vastapuolten toisiaan kohtaan tuntema epävarmuus ja epäluulo vain kasvavat, jos tase-eriä ei kirjata käypään arvoon. Asiassa näyttävät olevan vastakkain lyhyen tähtäimen vakausuhat ja pitkän tähtäimen kannustinvaikutukset. Tässä yhteydessä on saanut huomiota osakseen ns. Espanjan malli. Espanjalaispankit tekivät viranomaisten aloitteesta dynaamisia varauksia tämän vuosikymmenen alkuvuosina. Potentiaalisia luottotappioita vastaan kerrytettiin varauksia, jotka arvioitiin historiallisen aineiston perusteella. Mahdollisten luottotappioiden toteutuessa varauksia voidaan vastaavasti purkaa. Dynaamisten varausten avulla pankkien tulos pysyy tasaisempana, mutta riskeihin on kuitenkin varauduttu periaatteessa läpinäkyvällä tavalla. Menetelmä herätti myös arvostelua. Sitä ei pidetty nykyisten kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaisena ja siksi Espanja joutui muokkaamaan

15 järjestelmäänsä vuonna Nykyiset standardit hyväksyvät pääsääntöisesti vain toteutuneet luottotappiot tai vastaavat arvonalennukset. Lähiaikoina tulemme näkemään Euroopassakin kirjanpidon asiantuntijoiden, rahoitusalan valvojien, keskuspankkien ja yksityisen rahoitussektorin vilkkaan vuoropuhelun siitä, miten kirjanpidon läpinäkyvyysperiaate ja valvonnan varovaisuusperiaate voidaan yhdistää samaan kehikkoon. Kysymys on tärkeä myös rahoitussektorin prosyklisyyden vähentämisen kannalta. [Kalvo 14] D. Skenaarioanalyysin kehittäminen Rahoitusjärjestelmän makrovalvonta tarvitsee tuekseen myös mikro- ja makrotaloustieteen malleihin pohjautuvaa analyysiä. Valvonta ei voi perustua vain ennustettuun, eli todennäköisimpään talouden kehityskulkuun. Valvonnan täytyy ottaa huomioon myös epätodennäköiset, jopa äärimmäiset skenaariot. Ennen nyt koettua kriisiä riskien hallinnan lingua francaksi oli muodostunut Value-at-Risk -analyysi, jossa lähtökohtana ovat tietyt melko yksinkertaiset todennäköisyysjakaumat ja tappioiden todennäköisyyksien arviointi niiden perusteella. Nyt on aikaisempaa enemmän huomiota alettu kiinnittää skenaarioanalyysiin, jossa tarkastellaan tulevaisuuden huonoja vaihtoehtoja yksityiskohtaisemmin, mutta toisaalta niiden toteutumisen todennäköisyyksien määrittelyyn suhtaudutaan ehkä kriisin jälkeen entistä nöyremmin. Skenaarioanalyysi on noussut kasvaneen huomion kohteeksi viime aikojen stressitestejä koskeneen keskustelun myötä. Stressitestithän perustuvat juuri pankkien toimintaympäristöjä koskevien skenaarioiden laadintaan ja niiden vaikutusten selvittelyyn. Kansainvälinen valvontayhteistyö on nostanut esiin tarpeen stressitestejä koskevan metodiikan yhtenäistämiseksi. Tämä olisi tarpeen tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi, vaikka stressitestausta tehtäisiinkin hajautetusti eri maissa ja toivottavasti myös valvottavien ja valvojien yhteistyönä. Stressitestien käytännöt ja mallit tulevat olemaan yksi rahoitusjärjestelmän makrovalvonnan kehittämisen painopisteitä lähiaikoina. Skenaariot ja stressitestit muodostavat kiinnostavalla tavalla sillan makrotaloustieteen ja rahoitusvalvonnan välille Makrotaloudellinen analyysi ja rahoitusvalvonta lähestyvät toivottavasti toisiaan. Toisaalta tiedetään, että rahoitustekijöiden huomioon ottaminen tai talouskriisin tyyppisten murtokohtien käsittely eivät ole nykyisen makrotaloustieteen vahvimmin kehittyneitä alueita.

16 Myös talouspolitiikan eri lohkojen yhteistyö on syytä keskustella läpi. Rahan arvon vakaudesta huolehtiminen kuuluu keskuspankille, ja pysyy niiden ensisijaisena tehtävänä, mutta makrovalvonnan käsite osoittaa, että keskuspankeilla on väistämättä keskeinen rooli myös vakauspolitiikassa. Ajatus rahan arvon vakauden ja rahoitusmarkkinoiden vakauden riippumattomuudesta politiikan tavoitteina on sitä paitsi kriisin myötä osoittautunut harhaanjohtavaksi. Rahoitusmarkkinoiden tila vaikuttaa ratkaisevalla tavalla koko kansantalouteen, myös rahapolitiikan välittymiseen ja kokonaiskysyntään ja sitä kautta rahapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen. Myös keskustelu varallisuusarvojen huomioon ottamisesta osana rahapolitiikan strategiaa on virinnyt uudestaan kriisin myötä. Viittaan vain siihen kritiikkiin, jota on kohdistettu varsinkin eräiden keskuspankkien rahapolitiikkaan viime vuosikymmenen kiinteistöboomin aikana. Toistaiseksi mikään keskuspankki ei ole antanut varallisuusarvoille formaalia asemaa osana rahapoliittisessa kehikossaan. Suhtaudun kysymykseen avoimesti ja toivon, että siitä voitaisiin käydä perusteellinen ja analyyttinen keskustelu kansainvälisesti ja myös euroalueella. IV. Miten kriisi on vaikuttanut Suomeen? A. Nykykriisi ja 90 luvun alun lama Talouskriisi on iskenyt voimakkaasti kaikkiin talouksiin. Lehman Brothersin konkurssin laukaisemassa epäluottamuksen kierteessä maailmankauppa viime syksynä putosi synkronisoidusti ja se iski nopeasti viennistä riippuviin kansantalouksiin, kuten Suomi. Rahoituskriisi on osaltaan jäädyttänyt investointeja. Euroopan ja Suomen kansantuote supistuu merkittävästi tänä vuonna, eikä talouden nopeaa elpymistä ole näköpiirissä. Usein kysytään, miten nykyistä tilannetta voi verrata Suomen lamaan 1990-luvulla? Suuria erojakin on luvun alussa yrityssektorimme oli hyvin velkaantunut ja kaikkialla, myös suljetulla sektorilla oli runsaasti myös valuuttamääräisiä velkoja. Suomen markan devalvoituminen aiheutti tuhoisaa jälkeä yrityskentällä. Nykyiseen kriisiin tultaessa yritysten veloissa ei ollut läheskään vastaavaa valuuttariskiä ja niiden taseet ovat vahvemmat myös oman pääoman osalta.

17 Kotitaloudet ovat nyt suunnilleen yhtä velkaantuneita kuin silloin. Ero on kuitenkin siinä, että kun tuolloin kotitalouksien käytettävistä tuloista meni korkomenoihin 8-9 %, nyt vastaava osuus on noin 3.5 prosenttia ja laina-ajat ovat pidentyneet merkittävästi. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteisessä stressitestissä pankkien on todettu selviävän myös nykyistä huonomman talouden kehityksen oloissa, vaikkakin se merkitsisi niiden tappioiden kasvua ja tuloksen huonontumista. Vaikka tilanne on näin kuvatulla tavalla nyt helpompi, nykyinen taantuma jättää silti pitkän jäljen talouteemme. Vie aikaa, ennen kuin kansantalous saavuttaa vuoden 2008 tason. Työmarkkinoiden heikentyminen tuntuu sekä nuorten työnhakijoiden arjessa että kokeneiden työntekijöiden liian varhaisena vetäytymisenä työmarkkinoilta. Tällä on myös suuri vaikutus julkisen sektorin rahoituksen kestävyyteen. B. Sääntelyn ja valvonnan kehitys Suomessa uusi Finanssivalvonta ja sen haasteet Suomessa on vuoden alusta aloittanut toimintansa uusi Finanssivalvonta, Fiva, joka toimii Suomen Pankin yhteydessä ja joka syntyi Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistymisen tuloksena. Suomen ratkaisu edustaa nykyistä mainstream- ajattelua. Riskien jakaminen pankki- ja vakuutussektorin välillä on systeemitarkastelussa vaikeaa tai jopa keinotekoista. Finanssivalvonnan asema itsenäisenä, mutta Suomen Pankin yhteydessä turvaa luontevan yhteyden ja työnjaon yksittäisiin yrityksiin suuntautuvat mikrovalvonnan ja keskuspankin tehtävävään kuuluvan makrovalvonnan välillä. Olisi tärkeää edetä pikaisesti myös Euroopan tason ratkaisuissa molemmilla kentillä. Suomen kannalta on myös tärkeää vakiinnuttaa ylikansallisten pankkien koti- ja isäntämaan valvojien yhteistyön pelisäännöt. Suomessa on merkittävässä systeemisessä asemassa pankkeja, joiden pääkonttori on toisessa pohjoismaassa. Tytäryhtiöitä valvoo Fiva Suomessa, mikä on hyvin tärkeää. Mikäli ne joskus muuttuvat haarakonttoreiksi, isäntävaltion valvojan oikeudet on myös silloin turvattava.

18 V. Lopuksi Olemme eläneet kohta kaksi vuotta merkittävintä kansainvälistä finanssikriisiä sitten suuren laman. Kriisi on ollut suuri haaste talouspolitiikan ja rahapolitiikan päättäjille. jotka jatkuvassa muutoksessa ovat joutuneet tekemään kauaskantoisia ratkaisuja ja liikuttamaan politiikkansa kehyksiä. Ratkaisuja on haettu avoimessa hengessä ja laajassa kansainvälisessä yhteistyössä. Toivokaamme, että sama asenne kestää, kun huippukokouksissa tehdyt päätökset pitää saattaa toimeen. Suuri haaste on edessä silloinkin, kun liikkeelle pantu mittava elvytyspanos talouden vahvistuessa joudutaan vetämään takaisin inflaatiokierteen ja julkisen talouden liiallisen velkaantumisen estämiseksi. Ajoitus tulee olemaan vaikea kysymys, joka herättää myös intohimoja. Julkisen sektorin ja markkinoiden tasapaino muuttuu. Finanssikriisillä on suuri ja pitkäaikainen vaikutus kansantalouksiin. Siksi sellaisten estämiseen vastaisuudessa tarvitaan parempaa valvontaa. Samalla ylisäätelyn ja ylilyönnin vaara on suuri, kun keskellä kriisiä muutetaan pitkän aikavälin perisääntöjä. Kriisi tulee jättämään jälkensä talous- ja rahapolitiikkaan, rahoituksen valvontaan ja yleensä sääntelyn ja markkinoiden suhteeseen. Mutta taloustiede eikä taloustutkimuskaan tule jäämään ulkopuoliseksi. Yhtäältä taloustieteellä on aihetta itsetutkiskeluun: Onko tutkimus ollut relevanteilla alueilla? Missä tutkimus ei ole kestänyt suuren kriisin testiä? Mikä on rationaalisuusoletuksen ja behaviorismin tulevaisuus talousanalyysissä? Myös sovellusten tasolla tutkimukselle on tullut paljon haasteita rahoitusjärjestelmän sääntelyn uudistamisen tukena. Miten yhtäältä turvata innovaatioiden mahdollisuus rahoitusjärjestelmässä, ja toisaalta estää samalla innovaatioiden mukanaan tuomien, koko rahoitusjärjestelmää horjuttavien riskien toteutuminen?

[Kalvo 1] [Kalvo 2] Finanssikriisi ja sitä seurannut globaali talouskriisi ovat ainutlaatuisia laajuudeltaan ja myös syntymekanismeiltaan.

[Kalvo 1] [Kalvo 2] Finanssikriisi ja sitä seurannut globaali talouskriisi ovat ainutlaatuisia laajuudeltaan ja myös syntymekanismeiltaan. Pääjohtaja Erkki Liikanen Jyväskylän yliopisto 10.6.2009 Finanssikriisi, Eurooppa ja Suomi [Kalvo 1] I. Kriisin syyt [Kalvo 2] Finanssikriisi ja sitä seurannut globaali talouskriisi ovat ainutlaatuisia

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Sisältö 1. Taustaa mikro- ja makrovakausanalyysille 2. Makrovakaus:

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Lisätiedot

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Finanssikriisi syyt ja seuraukset Finanssikriisi syyt ja seuraukset Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Aktuaaritoimikunnan Kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 1 2 Luo ja hajauta -malli Aika... 01 02 03 04 05... 14

Lisätiedot

Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009. Miitri Sivonen

Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009. Miitri Sivonen Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009 Miitri Sivonen 1) Mikä pankki ja mikä maa (tai mitkä pankit ja missä maissa) on kyseessä? 2) Mitkä tekijät kriisin aiheuttivat? 3) Kuka oli vastuussa ko. kriisistä;

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011

Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011 Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011 Luennon sisältö 1. Vakaudesta epävakauteen 2. Minsky ja euforinen talous 3. Finanssikriisin

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Vuoden 2008 finanssikriisi: mitä rahoitusmarkkinoilla tapahtui? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Vuoden 2008 finanssikriisi: mitä rahoitusmarkkinoilla tapahtui? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Vuoden 2008 finanssikriisi: mitä rahoitusmarkkinoilla tapahtui? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Mitä rahamarkkinoilla tapahtui? Finanssikriisin alku: sub-prime Kriisin laajeneminen 2007-2008

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Finanssikriisi syyt ja seuraukset Finanssikriisi syyt ja seuraukset Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Aktuaaritoimikunnan Kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 1 2 Luo ja hajauta -malli Aika... 01 02 03 04 05... 14

Lisätiedot

Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, 23.9.2009

Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, 23.9.2009 Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, Jukka Vesala, apulaisjohtaja Finanssivalvonta Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset Kriisin taustatekijät Riskienhallinnan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi v.26 Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi www.aktiiviporssikauppa.com Yleiskatsaus Kohde-etuus Suositus 1 viikko 1 kuukausi LONG-tuote

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta?

Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta? Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Tiina Visakorpi ja Minna Toiviainen Markkinakriisin

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015. Rahoitusmarkkinaosasto

Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015. Rahoitusmarkkinaosasto Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015 Rahoitusmarkkinaosasto Mitä arvopaperistaminen tarkoittaa? Arvopaperistamisella (securitisation) myydään tuleviin kassavirtoihin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin Toimistopäällikkö Veli-Matti Mattila 1 Teemat 1. Rahoitus- ja talouskriisin eteneminen 2. Kriisin taustaa: maailmantalouden muutosvoimat 3. Maailmantalouden

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010

Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Suomi ja talouskriisi - vahvuuksia > Ei finanssikriisiä - Terveet pankit ovat kansallinen kilpailuetu -

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

Korkojen aikarakenne

Korkojen aikarakenne Korkojen aikarakenne opetusnäyte: osa kuvitteellista Raha- ja pankkiteorian aineopintojen kurssia Antti Ripatti Taloustiede 4.11.2011 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 1 / 30 2003),

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta Jyväskylän yliopisto 10.2.2010 Apulaisjohtaja Jukka Vesala 10.2.2010 Jukka Vesala Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset II. Kriisin taustatekijät:

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot